Teknistä yhdenmukaistamista koskeva uusi lähestymistapa

Tässä käsitellyn päätöslauselman tavoitteena on luoda tekniselle yhdenmukaistamiselle Euroopan unionissa (EU) uusi perusta, jonka mukaan vain tuotteita koskevat olennaiset vaatimukset yhdenmukaistetaan ja sovelletaan "viittausta standardeihin" sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, jotta tavaroiden vapaan liikkuvuuden tekniset esteet voidaan poistaa.

ASIAKIRJA

Council Resolution 85/C 136/01 of 7 May 1985 on a new approach to technical harmonization and standards (neuvoston päätöslauselma, annettu 7 päivänä toukokuuta 1985, teknistä yhdenmukaistamista ja teknisiä standardeja koskevasta uudesta lähestymistavasta.

TIIVISTELMÄ

Päätöslauselman tärkeimpänä tavoitteena on kehittää lähestymistapa, jossa asetetaan tiettyihin aloihin tai tuoteryhmiin taikka tietyntyyppisiin riskeihin sovellettavat yleiset säännökset.

Päätöslauselmassa määritellään eräitä eurooppalaisen standardointipolitiikan perusperiaatteita

• jäsenvaltiot sitoutuvat tarkastelemaan säännöllisesti sovellettavia teknisiä säännöksiä, jotta ne voidaan kumota, jos niiden katsotaan olevan vanhentuneita tai tarpeettomia
• jäsenvaltiot varmistavat, että testien tulokset tunnustetaan vastavuoroisesti, ja asettavat varmentamisesta vastaavien elinten toimintaa koskevia yhdenmukaisia sääntöjä (vastavuoroisen tunnustamisen periaate)
• jäsenvaltiot hyväksyvät nopean yhteisön kuulemismenettelyn, jos lakiesitykset tai kansalliset menettelyt uhkaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa
• "viittaaminen standardeihin" ulotetaan ensisijaisesti eurooppalaisiin standardeihin ja tarvittaessa kansallisiin standardeihin, ja standardointitehtäväksi määritellään tuotteiden teknisten ominaisuuksien määrittely (etenkin turvallisuuden ja terveyden suojelun alalla)
• standardointivalmiuksia on nopeasti lisättävä ensisijaisesti Euroopan tasolla
• eurooppalaisten standardien hyväksymisestä päättävät eurooppalaiset standardointielimet.

Uuden lähestymistavan yleiset suuntaviivat

Neuvosto asettaa neljä perusperiaatetta

• lainsäädännön lähentämisen osalta rajoitutaan niihin olennaisiin turvallisuusvaatimuksiin (tai muihin yleisen edun mukaisiin vaatimuksiin), jotka markkinoille saatettujen tuotteiden on täytettävä, jotta ne voisivat liikkua vapaasti Euroopan unionin sisällä
• teknisten tuotantoeritelmien laatimisesta vastaavat teollisten standardien alalla toimivaltaiset elimet, jotka ottavat työssään huomioon tekniikan kehitysvaiheen
• teknisiin eritelmiin ei liity mitään velvoitteita, vaan standardit ovat vapaaehtoisia
• hallinnon on myönnettävä yhdenmukaisten standardien mukaisesti valmistetuille tuotteille direktiivissä asetettujen vaatimusten noudattamista koskeva olettama. Jos valmistaja ei ole valmistanut tuotetta standardien mukaisesti, sen on itse todistettava, että tuotteet ovat olennaisten vaatimusten mukaisia.

Jotta järjestelmä voisi toimia, kahden edellytyksen on täytyttävä

• standardien on taattava vaatimustenmukaisen tuotteen laatu
• viranomaisten on valvottava turvallisuuden (tai muiden kohteena olevien vaatimusten) suojelua alueellaan. Se on ehdoton edellytys jäsenvaltioiden välisen vastavuoroisen luottamuksen synnylle.

Komissio antaa standarditoimeksiannot eurooppalaisille standardointielimille. Komission ja kyseisten elinten välisillä sopimuksilla taataan yleisten suuntaviivojen mukainen täytäntöönpano. Jos eurooppalaisia standardeja ei ole, kansalliset standardit tarkistetaan unionitason menettelyssä, jota johtaa komissio kansallisten hallintojen edustajista koostuvan pysyvän komitean avustamana. Suojamenettelyjä on asetettu, jotta tuotteen vaatimustenmukaisuutta koskevasta kansallisten viranomaisten päätöksestä tai standardin laadusta voidaan esittää vastalause.

Direktiivin soveltamisaloina ovat laajat tuoteryhmät ja/tai sen kattamat riskityypit.

"Uutta lähestymistapaa" soveltavan direktiivin järjestelmä

Jäsenvaltioiden on varmistettava ihmisten, kotieläinten ja omaisuuden turvallisuus alueellaan. Suojelua koskevien säännösten on oltava yhdenmukaisia, jotta tavaroiden vapaa liikkuvuus voidaan taata ilman, että jäsenvaltioiden ylläpitämä suojelun taso laskee.

Euroopan standardointikomitealla (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitealla (Cenelec) on valtuudet hyväksyä direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yhdenmukaisia eurooppalaisia standardeja. Erityisalojen teollisuustoiminnan osalta voidaan harkita muita eurooppalaisia elimiä, joilla on valtuudet laatia teknisiä eritelmiä.

Soveltamisalaan kuuluvia tuoteryhmiä ja vältettävien riskien luonnetta koskevissa määritelmissä on sovellettava johdonmukaista lähestymistapaa. Samaa tuoteryhmää koskevia erilaisia riskejä käsittelevien päällekkäisten direktiivien antamista ei ole poissuljettu.

Direktiivin kattamat tuotteet voidaan saattaa markkinoille vain, jos ne eivät vaaranna ihmisten, kotieläinten tai omaisuuden turvallisuutta. Direktiiveissä säännöksi asetetaan täydellinen yhdenmukaistaminen, eli vain vaatimustenmukaisia tuotteita voidaan saattaa markkinoille.

Direktiivissä on oltava kuvaus turvallisuusvaatimuksista, jotka direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden on täytettävä. Kuvauksen on oltava riittävän täsmällinen, jotta sen perusteella voidaan laatia kansalliseen lainsäädäntöön velvoitteita, joiden noudattamatta jättämisestä rankaistaan.

Kyseisen tuotteen vapaa liikkuminen taataan ilman olennaisten vaatimusten noudattamista koskevaa ennakkovalvontaa.

Jäsenvaltiot pitävät oletettavasti vaatimustenmukaisina tuotteita, joiden kohdalla on käytetty jotain direktiivissä säädetyistä todistamiskeinoista ja joiden on siten osoitettu olevan joko yhdenmukaistettujen standardien tai niiden puuttuessa kansallisten standardien mukaisia. Jos jäsenvaltio katsoo, että yhdenmukaistettu standardi ei ole olennaisten vaatimusten mukainen, komissio antaa asian teknisiä standardeja ja määräyksiä käsittelevän komitean käsiteltäväksi, joka antaa kiireellisen lausunnon. Standardi voidaan lausunnon perusteella säilyttää, peruuttaa tai tarkistaa.

Jos jäsenvaltio katsoo, että tuote uhkaa vaarantaa ihmisten, kotieläinten tai omaisuuden turvallisuuden, se ryhtyy tarvittaviin toimiin kyseisen tuotteen poistamiseksi markkinoilta tai sen markkinoille saattamisen kieltämiseksi. Tuotteen vapaata liikkumista voidaan rajoittaa, vaikka siitä olisikin annettu vaatimustenmukaisuusvakuutus. Jäsenvaltio ilmoittaa tällaisessa tapauksessa komissiolle toimenpiteestä ja esittää päätöksensä syyt. Komissio neuvottelee asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja kuulee pysyvää komiteaa. Jos toiminnan katsotaan olevan oikeutettu, komissio tiedottaa asiasta jäsenvaltioille, joiden on kiellettävä kyseisen tuotteen markkinoille saattaminen.

Valmistajilla on erilaisia keinoja todistaa tuotteensa vaatimustenmukaisuus

• kolmannen osapuolen myöntämät todistukset tai vaatimustenmukaisuusmerkinnät
• kolmannen osapuolen suorittamien testien tulokset
• valmistajan antama vaatimustenmukaisuusvakuutus, johon voi liittyä valvontajärjestelmä
• muut direktiivissä mahdollisesti määriteltävät vakuuttamiskeinot.

Jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle ja muille jäsenvaltioille kansallisista elimistä, jotka voivat myöntää vaatimustenmukaisuusmerkinnän tai -todistuksen. Niiden on hoidettava tehtävänsä Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) (EN) (FR) periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden tehtävänä on valvoa näiden elinten toiminnan moitteettomuutta. Kansallisilla viranomaisilla on oikeus pyytää valmistajaa toimittamaan turvallisuustesteihin liittyvät tiedot, jos epäillään, ettei tuote täytä turvallisuusvaatimuksia. Valmistaja voi kiistämismenettelyn tai oikeudellisen menettelyn aikana toimittaa hänelle sopivalla tavalla todistuksen tuotteen vaatimustenmukaisuudesta.

Alakohtaisten direktiivien mukainen pysyvä komitea koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä edustajista, joita avustavat mahdollisesti asiantuntijat tai neuvonantajat. Komitean tehtävät koskevat direktiivin täytäntöönpanoa. Komitea tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella mahdollisista vastalauseista, mutta sen tarkoituksena ei ole tarjota yksityiskohtaisia tutkimuksia standardien sisällöstä.

Valintaperusteet niiden alojen määrittelemiseksi, joilla sovelletaan "viittauksia standardeihin"

• koska vain olennaiset vaatimukset yhdenmukaistetaan, olennaiset vaatimukset ja tuotantoa koskevat eritelmät on voitava erottaa toisistaan
• ala on standardoinnin kohteena (tai sen katsotaan yleisesti kaipaavan sääntelyä unionitasolla)
• useimmat annetuista direktiiveistä koskevat moottoriajoneuvoja, metrologiaa ja sähkölaitteita. Uudessa lähestymistavassa on siis keskityttävä ensin muihin aloihin.
• mahdollisuus ratkaista lukuisiin tuotteisiin liittyvät sääntelyongelmat antamalla yksi ainoa direktiivi, ilman että direktiiviä on jatkuvasti mukautettava tai muutettava (käytännön syistä ja työn säästämiseksi). Valituille aloille on siis oltava ominaista suuri valikoima tuotteita, joiden yhtenäisyys mahdollistaa yhteisten olennaisten vaatimusten määrittelyn.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä [EYVL L 204, 21.7.1998].

See also

• Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto, uutta lähestymistapaa käsittelevä sivusto (EN)
• Euroopan standardointikomitea (CEN) (EN)
• Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) (EN)

Viimeisin päivitys 13.07.2011