Liettua

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2007 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(1998) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(1999) 507 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2000) 707 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1750 - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1406 - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1204 - ei julkaistu EUVL:ssä].Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio arvioi, että lainsäädännön vaiheittaisen yhdenmukaistamisen yhteisön säännöstön kanssa keskipitkällä aikavälillä ei pitäisi aiheuttaa suuria ongelmia, jos siihenastisia ponnisteluja lisättäisiin. Lisäksi komissio arvioi , että tärkeimmät seikat liittymistä edeltävän jakson aikana ovat monopolien mukauttamiseen liittyvät kysymykset, mukaan luettuina tuonti- ja vientiasiat, verkkoihin liittyminen, energian hinnat, valmistautuminen hätätilanteisiin sekä erityisesti pakollisten öljyvarastojen kerääminen, energiatehokkuus ja ympäristöstandardit. Ydinenergian osalta komissio vakuutti, ettei myöskään lainsäädännön yhdenmukaistamisen Euratomin säännösten kanssa pitäisi aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia, mutta se myös kehotti Liettuaa panemaan täytäntöön tietyt kansainväliset ydinvoimastandardit tai saattamaan ne osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio kiinnitti huomion Ignalinan ydinvoimalan turvallisuuteen ja sen lopullista sulkemista koskevan suunnitelman nopeaan täytäntöönpanoon. Lisäksi komissio kehotti laatimaan ydinjätteitä koskevia pitkän aikavälin ratkaisuja.

Marraskuun 1998 kertomuksessa todettiin alalla saavutetun vain hiukan edistystä. Liettua ei ollut vieläkään esittänyt tyydyttävää energiastrategiaa. Erityistä huomiota oli kiinnitettävä Ignalinan ydinvoimalaan. Lisäksi Liettuan oli noudatettava kansainvälisiä sitoumuksiaan, jotka se oli tehnyt ydinturvarahastosopimuksen puitteissa. Turvallisuudesta vastaavan viranomaisen riippumattomuutta oli vielä vahvistettava. Oli syytä valvoa energia-alan sisämarkkinoiden sopeuttamista. Lisäksi oli löydettävä pidemmän aikavälin ratkaisuja ydinjätteiden käsittelylle.

Vuonna 1999 komissio arvioi, että energia-alan viranomaiset olivat ryhtyneet myönteisiin toimiin käsitelläkseen Ignalinan ydinvoimalaan liittyviä kysymyksiä. Näitä viranomaisia olisi kuitenkin vielä vahvistettava.

Marraskuussa 2000 antamassaan kertomuksessa komissio totesi, että Liettuan pääasiallinen edistys tällä alalla johtui poliittisista päätöksistä ja toimintapäätöksistä, jotka olivat olleet jo pitkään välttämättömiä. Kaasu- ja sähköalojen rakenneuudistukset sekä kunnianhimoinen yksityistämisohjelma kolmella tärkeällä osa-alueella oli käynnistetty. Liettua oli hyväksynyt kaksi merkittävää lakitekstiä, nimittäin sähköä ja kaasua koskevat lait. Ignalinan ydinvoimalan käytöstä poistaminen oli käynnissä; laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi siirtymäkaudella oli kuitenkin ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Marraskuun 2001 kertomuksessa vahvistettiin, että Liettua oli jatkanut edistymistään energia-alalla, vaikka alan julkisten palvelujen rakenneuudistuksissa ja yksityistämisessä olikin ilmennyt viivytyksiä. Edistykseen oli vaikuttanut se, että toukokuussa 2001 oli hyväksytty toimintasuunnitelma kansallisen energiastrategian täytäntöönpanemiseksi. Vaikka Liettua olikin edistynyt huomattavasti energia-alan sisämarkkinoiden valmistelussa etenkin kaasun osalta, alaan oli edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota. Ydinvoima oli merkittävä tekijä Liettuan energia-alalla, ja Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen ja käytöstä poistaminen etenivät. Liettuan hallitus oli hyväksynyt helmikuussa 2001 ohjelman voimalan ensimmäisen yksikön käytöstä poistamiseksi. Se oli myös hyväksynyt joukon sulkemisen rahoittamiseen ja ydinturvallisuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimitusvarmuudella oli erityinen merkitys Liettualle, koska se oli edelleen voimakkaasti riippuvainen Venäjältä tulevista toimituksista. Liettuan oli siis edistyttävä edelleen tällä alalla, etenkin öljyvarastojen keräämisen osalta, yhdenmukaistaakseen lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa.

Lokakuun 2002 kertomuksessa todetaan, että Liettua on saavuttanut huomattavaa edistystä, erityisesti Ignalinan ydinvoimalan toisen yksikön käytöstä poistamisessa. Voimalaan liittyvät tapahtumat ovat edelleen olennainen tekijä Liettuan energiapolitiikan kehityksessä.

Vuoden 2003 kertomuksessa korostetaan, että Liettua täyttää liittymisneuvotteluissa energia-alalla tehdyt sitoumukset ja vaatimukset. Liettuan on kuitenkin jatkettava öljyvarastojensa kasvattamista vähitellen neuvotteluissa sovitun aikataulun mukaisesti.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Yhteisön energiasäännöstön tärkeimpiä osia ovat perustamissopimusten määräykset sekä johdettu oikeus, joka koskee erityisesti kilpailua ja valtion tukea, energian sisämarkkinoita - muun muassa sähköstä, hintojen avoimuudesta, kaasun- ja sähkönsiirrosta, hiilivedyistä, luvista ja suunnitelmista hätätilanteiden varalle, kuten varmuusvarastointivelvoitteista (esdeenfr), annetut direktiivit - ydinenergiaa sekä energiatehokkuutta ja ympäristömääräyksiä.

Yhteisön ydinenergiasäännöstö muodostaa nykyisin oikeudellisten ja poliittisten keinojen järjestelmän, johon kuuluvat myös kansainväliset sopimukset. Nykyään säännöstö koskee terveys- ja turvallisuuskysymyksiä (esim. säteilysuojaa), ydinlaitosten turvallisuutta, radioaktiivisen jätteen käsittelyä, investointeja, tutkimuksen edistämistä, ydinenergian yhteismarkkinoita, toimituksia, turvavalvontaa ja kansainvälisiä yhteyksiä.

Valkoisen kirjan (joka koskee Keski- ja Itä-Euroopan assosioitujen maiden unionin sisämarkkinoihin liittymisen valmistelua) energiaa käsittelevässä osassa korostetaan, että tärkeimpiä sisämarkkinadirektiivejä on sovellettava kaikilta osin yhdessä Euroopan yhteisön kilpailulainsäädännön kanssa. Ydinalan osalta valkoisessa kirjassa käsitellään ydinenergiatoimituksia, turvavalvontaa ja ydinjätekuljetuksia.

ARVIOINTI

Liettua on edistynyt edelleen energia-alan kehittämisessä. Komissio arvioi, että Liettua on saavuttanut kohtuullisen tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Liettuan on siitä huolimatta jatkettava ponnistelujaan erityisesti sisämarkkinoiden, öljyvarastojen keräämisen ja ydinvoiman osalta. Energia-alan kehitys perustuu vuonna 1999 hyväksyttyyn kansalliseen energiastrategiaan. Edellisen vuosikertomuksen jälkeen Liettua on hyväksynyt toimintasuunnitelman strategian täytäntöönpanemiseksi.

Toimitusvarmuudessa on edistytty vain vähän kertomuksen kattamana ajanjaksona. Öljyn varmuusvarastojen arvioidaan riittävän noin 40 päivää, mikä on vajaa puolet yhteisön säännöstön edellyttämistä 90 päivästä. Koko alaa koskevista monipuolistamissuunnitelmista huolimatta Liettua on edelleen voimakkaasti riippuvainen Venäjän energiatoimituksista (etenkin öljyn, kaasun ja ydinvoiman osalta). Liettua on tehnyt sopimuksen, joka takaa eräälle jalostamolle toisen venäläisen toimituslähteen ja jonka tarkoitus on nostaa yksityistämisastetta. Sopimus parantanee toimitusvarmuutta. Alalla olisi laadittava rahoitussuunnitelma.

Vuonna 2002 Liettua hyväksyi lain valtion öljytuotevarastoista, mutta sen on lisäksi huolehdittava siitä, että öljyvarastojen keräämiseen tarvittavia investointeja vastaavat varat ovat käytettävissä.

Kilpailukyvyn ja energia-alan sisämarkkinoiden alalla on edistytty, mutta yksityistämis- ja rakenneuudistusprosessissa on myös ilmennyt viivytyksiä. Alaa on seurattava tarkkaan. Sähkön osa-alueella Liettua, Viro ja Latvia päättivät helmikuussa 2000 luoda yhteiset Baltian sähkömarkkinat ja kehittää yhteyksiä näiden kolmen maan välillä. Hankkeen pitäisi olla valmis vuonna 2002. Liettua vie sähköä neljään maahan: Latviaan, Viroon, Puolaan ja erään velan hoitamisen jälkeen jälleen Valko-Venäjälle. Liettua on hyväksynyt lait sähköstä ja kaasusta. Heinäkuussa 2000 hyväksytty sähkölaki antaa alustavan pohjan lainsäädännön yhdenmukaistamiselle valmistelemalla markkinoiden avaamista ja vahvistamalla hinnoista ja energiasta vastaavan kansallisen valvontakomitean valvontavaltuuksia. Liettuan hallitus on päättänyt lykätä kuudella kuukaudella lain voimaan astumista (ja siten myös markkinoiden avaamista) 1. tammikuuta 2002 saakka. Liettua aikoo jatkaa markkinoiden avaamista vaiheittain, ja niiden pitäisi olla täysin avoimet vuodesta 2010 lähtien. Liettuan sähköyhtiön rakenneuudistus on käynnissä. Euroopan komissio arvioi, että markkinoiden avaamissuunnitelmat tällä osa-alueella täyttävät sähköalan sisämarkkinoiden yhteisiä sääntöjä koskevan direktiivin vaatimukset.

Maakaasun osa-alueen osalta laki maakaasusta astui voimaan heinäkuussa 2001. Laissa säädetään merkittävästä markkinoiden avaamisesta, joka kattaa 80 prosenttia markkinoista. Hallitus vahvisti lisäksi lokakuussa 2001 kaasuyhtiön yksityistämismenettelyn. Hallinnollisten valmiuksien osalta on vahvistettava energia-alan sisämarkkinoilla hinnoista ja energiasta vastaavaa kansallista valvontakomiteaa sen riippumattomuuden takaamiseksi.

Vuonna 2002 oikeudellinen yhdenmukaistaminen toteutettiin ja markkinoiden avaaminen alkoi sekä sähkön että kaasun osalta. Vuonna 2003 26 prosenttia sähkömarkkinoista ja 80 prosenttia kaasumarkkinoista oli avattu kilpailulle. Kansallinen hinnanvalvonta- ja energiakomissio - sääntelyviranomainen, jonka tehtävänä on kaasu- ja sähkömarkkinoiden seuranta - on perustettu ja toimii tyydyttävällä tavalla, mutta sitä on edelleen vahvistettava.

Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla Liettua on jatkanut energiatehokkuuden parantamista ja hyväksynyt energiatehokkuusohjelman kaudelle 2001-2005. Siitä huolimatta komissio arvioi, että Liettuan pitäisi edelleen parantaa energiatehokkuutta ja vahvistaa alasta vastuussa olevaa virastoa.

Ydinvoima-alalla liittymiskumppanuus edellyttää ensisijaisena lyhyen aikavälin tavoitteena pitkän aikavälin kokonaisvaltaisen energiastrategian laatimista sekä suunnitelman laatimista Ignalinan ydinvoimalan lopulliseksi käytöstä poistamiseksi ydinturvarahastosopimuksen puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisesti. Liettuan hallitus on täyttänyt sitoumuksensa Ignalinan ydinvoimalan sulkemisesta, ja toukokuussa 2000 Liettuan parlamentti hyväksyi lain voimalan ensimmäisen yksikön käytöstä poistamisesta. Liettua aikoo poistaa Ignalinan voimalan ensimmäisen yksikön käytöstä ennen vuotta 2005, ja se on onnistunut saamaan suurilta teollisuusmailta ja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta - mukaan luettuna Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki - määrärahoja tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Toisen yksikön käytöstä poistamisen tarkka lopullinen ajankohta vahvistetaan kansallisen energiastrategian tarkistetussa versiossa, joka laaditaan vuonna 2004. Euroopan komissio on korostanut, että toisen yksikön sulkemista koskevan varsinaisen päätöksen hyväksymisaikataulun tulisi olla yhdenmukainen Liettuan liittymisaikataulun kanssa. Lisäksi Euroopan unioni on ilmoittanut, että se toivoo toisen yksikön käytöstä poiston tapahtuvan viimeistään vuonna 2009. Liettua hyväksyi helmikuussa 2001 ohjelman ensimmäisen yksikön käytöstä poistamiseksi. Tässä tarkoituksessa suunnitelluissa toimenpiteissä otetaan huomioon sulkemisen sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Ydinturvallisuus on saanut uutta merkitystä Ignalinan ydinvoimalan käytöstä poistamisen toteuttamisen takia. Maaliskuussa 2000 hallitus hyväksyi uuden väestönsuojelusuunnitelman Ignalinan voimalan mahdollisten päästöonnettomuuksien varalta. Se hyväksyi myös lain säteilysuojelusta ja lain radioaktiivisten jätteiden käsittelystä vuonna 1999. Toisen ydinturvallisuuden parantamisohjelman (1997-2005) täytäntöönpano jatkuu. Euroopan unioni on korostanut ydinturvallisuuden merkitystä useaan otteeseen, ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2001 kertomuksen ydinturvallisuudesta laajentumisen yhteydessä. Kertomus käsittää yleisiä suosituksia kaikille ehdokasmaille muun muassa niiden tutkimusreaktoreiden ja ydinjätteiden turvallista käsittelyä koskevien ohjelmien jatkamisesta. Kertomuksessa on myös maakohtaisia suosituksia, ja Liettuan tapauksessa neuvosto suosittelee 12:ta erityistoimenpidettä, joiden tarkoitus on taata Ignalinan ydinvoimalan toiminnan turvallisuus sen lopulliseen sulkemiseen saakka sekä muiden ydinvoimaloiden käyttöturvallisuus. Liettuan tulisi myös varmistaa, että sääntelyviranomaisille annetaan riittävät voimavarat. Radioaktiivisten jätteiden käsittelyä koskevan lain soveltamisen yhteydessä perustettiin radioaktiivisten jätteiden hallintavirasto toukokuussa 2001. On syytä huolehtia Euratomin turvavalvonnan täytäntöönpanon valmistelusta. On syytä mainita, että Liettua on allekirjoittanut Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa sopimuksen täysimääräisistä takeista ja sen lisäpöytäkirjan.

Liettua on tehnyt sitoumuksia Ignalinan ydinvoimalan sulkemisesta. Käyttökauden aikaisten onnettomuuksien estämiseen tarkoitettuja erityistoimenpiteitä on kuitenkin parannettava.

Viimeisin päivitys 20.02.2004