Barcelonan prosessin lujittaminen

1) TAVOITE

Tavoitteena on arvioida Barcelonan prosessia ja luoda uusi toimintakehys Euro-Välimeri-alueen kumppanuuden lujittamiseksi.

2) ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 6 päivänä syyskuuta 2000, Euro-Välimeri-alueen ulkoministerien neljännen kokouksen valmistelemiseksi "Barcelonan prosessin lujittaminen" [KOM(2000) 497 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

3) TIIVISTELMÄ

Tämä tiedonanto muodostaa yhden vaiheen Euro-Välimeri-alueen kumppanuuden toteuttamisessa, Eurooppa-neuvoston Santa Maria de Feirassa kesäkuussa 2000 hyväksymän Euroopan unionin Välimeren aluetta koskevan yhteisen strategian mukaisesti. Tiedonanto on perusta kannalle, jonka Euroopan unioni (EU) hyväksyi Euro-Välimeri-alueen ulkoministerien kokouksessa marraskuussa 2000 Marseillessa.

Komission tarkoitus on lujittaa Euroopan unionin ja Välimeren alueen kumppaneiden välisiä suhteita Barcelonan julistuksessa 1995 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat rauhan ja vakauden alueen luominen noudattaen perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteita, yhteisen hyvinvoinnin alueen luominen ja alueen kansojen keskinäisen ymmärryksen edistäminen.

Barcelonan prosessin tarkoitus on edistää Euroopan unionin ja Välimeren alueen maiden ja alueiden välisiä suhteita. Vuonna 1995 alulle pantu prosessi on alueellista yhteistyötä, jonka kautta saatetaan kumppaneita yhteen sekä poliittisella että teknisellä tasolla edistämään yhteisiä etuja. Tämän monenvälisen prosessin perustana on EU:n ja kunkin Välimeren alueen kumppanin kahdenvälisten suhteiden verkko, joka saa virallisen muodon assosiaatiosopimuksissa.

Prosessin käynnistämisestä lähtien kumppaneiden välille on rakentunut uusi kumppanuuden henki, ja Lähi-idän rauhanprosessin vaihtelevasta menestyksestä huolimatta on pystytty toteuttamaan useita mittavia hankkeita, jotka ovat saattaneet ihmisiä yhteen. Yhteensä EU on ajanjaksolla 1995-1999 osoittanut prosessiin lähes 9 miljardia euroa avustus- ja lainarahoitusta.

Barcelonan prosessin tavoitteiden laajamittaisuuden takia useita ongelmia on kuitenkin ilmaantunut:

• Lähi-idän rauhanprosessissa kohdatut vaikeudet ovat hidastaneet edistystä ja rajoittaneet yhteistyön kehitystä.
• Assosiaatiosopimusten neuvottelu ja ratifiointi on ollut odotettua hitaampaa.
• Kumppanuuden henki ei ole aina johtanut odotettuihin tuloksiin varsinkaan ihmisoikeusasioissa.
• Eräät kumppanit ovat haluttomia toteuttamaan suunniteltua talouden rakenneuudistukseen johtavaa politiikkaa.
• Välimeren kumppaneiden välinen (etelä-etelä) kauppa on edelleen hyvin vähäistä, ja investoinnit tietyissä maissa ovat odotettua pienempiä (oikeudellinen ja tekninen mukautumattomuus, kaupan harjoittamiseen liittyvän avoimuuden puuttuminen).
• Menettelyongelmat ovat hidastaneet MEDA-ohjelman täytäntöönpanoa.

Komissio katsoo kuitenkin, että prosessin yleinen lähestymistapa, josta Barcelonassa sovittiin, ja käytössä olevat perusvälineet ovat yhä pätevät. Näin ollen se aikoo saatujen kokemusten pohjalta elvyttää Barcelonan prosessia antaakseen sille uuden onnistumismahdollisuuden. Marseillessa marraskuussa 2000 pidetyssä ministerikokouksessa tehtiin useita tähän tähtääviä ehdotuksia.

Mitä tulee assosiaatiosopimuksiin, ne Välimeren alueen maat, jotka eivät sitä vielä ole tehneet, on saatava viemään neuvottelut nopeasti päätökseen, ja on varmistettava, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ratifioivat kaikki seuraavat assosiaatiosopimukset kahden vuoden kuluessa niiden allekirjoittamisesta.

Kauppaan liittyvissä asioissa jokaisen maan osalta, jossa assosiaatiosopimus on voimassa, on tehtävä mahdollisimman perusteellinen tutkimus toteuttamiskelpoisista kaupan vastavuoroisen vapauttamisen toimenpiteistä ja oltava mahdollisimman johdonmukainen suhteessa kauppasuhteisiin muiden kumppaneiden kanssa. Komissio myös kannustaa kaikkia kumppaneita liittymään Maailman kauppajärjestöön ja luomaan välilleen vapaakauppa-alueen. Jokaisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittaneen maan tulisi nimittäin sitoutua tekemään vapaakauppasopimus muiden assosiaatiosopimukset allekirjoittaneiden maiden kanssa viiden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Kumppaneiden kanssa olisi asetettava aikataulu tietyillä ensisijaisilla aloilla (alkuperäsäännöt, tullikysymykset, normit ja standardit sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suoja) toteutettaville yhdenmukaistamistoimille yhtenäismarkkinoiden tapaan. Tämä ohjelma pitäisi aloittaa vuonna 2004.

Rahoituksen osalta komissio ehdottaa, että tulevassa rahoituksen kohdentamisessa pitäisi heijastua kumppaneiden panostus assosiaatiosopimusten täytäntöönpanoon sekä tarvittaviin poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin. Lisäksi määrärahojen myöntäminen riippuisi demokratia- ja ihmisoikeusasioissa tapahtuneesta edistyksestä. Alueellisten yhteistyöohjelmien tehokkuuden lisäämiseksi on tehtävä enemmän työtä.

Poliittisen yhteistyön osalta Euro-Välimeri-alueen rauhan ja vapauden peruskirjan tulisi vakiinnuttaa jo käynnissä oleva poliittinen vuoropuhelu ja saada aikaan mekanismeja alueen turvallisuutta ja vakautta koskevien kysymysten käsittelylle.

Lisäksi tulisi käynnistää uusi ohjelma, jonka tarkoitus on lisätä yleistä tietoisuutta Barcelonan prosessista sekä EU:n jäsenvaltioissa että kumppanimaissa esimerkiksi ottamalla käyttöön uusi "Euro-Välimeri-alueen kumppanuus" -tunnus prosessiin liittyvissä hankkeissa.

Viimeisin päivitys 31.05.2006