Euroopan parlamentin työjärjestys

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan parlamentin työjärjestys

TIIVISTELMÄ

TYÖJÄRJESTYKSEN TARKOITUS

• Siinä vahvistetaan EU:n ainoan yleiseurooppalaisen suoraan valitun toimielimen sisäinen organisaatio ja toiminta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan nojalla Euroopan parlamentilla on toimivalta vahvistaa oma työjärjestyksensä.
• Tämä 300-sivuinen asiakirja kattaa kaikki parlamentin työskentelyn menettelyihin liittyvät näkökohdat. Se päivitetään säännöllisesti (viimeisin versio: syyskuu 2015).

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Säännöt koskevat seuraavia parlamentin tavanomaisen toiminnan näkökohtia:

Euroopan parlamentin jäsenet (mepit):

• ovat edustajantoimessaan riippumattomia;
• nauttivat tiettyjä erioikeuksia ja vapauksia;
• noudattavat vuonna 2005 hyväksyttyjä Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja lukuisia muita oikeudellisia velvoitteita, joihin lukeutuu taloudellisia etuja koskeva avoimuus.

Parlamentin toimihenkilöt

Euroopan parlamentin jäsenet valitsevat puhemiehen, 14 varapuhemiestä ja 5 kvestoria salaisella äänestyksellä 2,5 vuoden toimikaudeksi.

• Puhemies
  • vastaa parlamentin yleisestä johdosta ja sen erilaisista toimista
  • edustaa parlamenttia
  • varmistaa sääntöjenmukaisuuden ja ylläpitää järjestystä
  • avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, johtaa keskusteluja ja valvoo äänestystä
  • määrää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi sekä kysymyksistä ja mietintöjen vaatimustenmukaisuudesta
  • saattaa parlamentin valiokuntia koskevat asiat niiden käsiteltäväksi.
• Varapuhemiehillä on erityiset vastuualueet, ja he hoitavat puhemiehen tehtäviä tarvittaessa.
• Kvestorit vastaavat suoraan parlamentin jäseniä koskevista hallinnollisista ja taloudellisista seikoista.
• Puhemiehistö koostuu puhemiehestä ja 14 varapuhemiehestä. Se päättää parlamenttia koskevista taloudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista asioista.
• Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista (ks. alla). Se päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista.
• Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se voi antaa valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistoja koskevia suosituksia.
• Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu muiden maailman maiden parlamenttien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se voi antaa valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.
• Parlamentin jäsenet muodostavat poliittisia ryhmiä poliittisten kantojensa perusteella. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 parlamentin jäsentä, jotka valitaan vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita. Ryhmät saavat taloudellista ja hallinnollista tukea kokonsa perusteella.
• Osa parlamentin jäsenistä ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään. He saavat tukea toimintaansa parlamentissa.
• Eri poliittisia ryhmiä edustavat yksittäiset parlamentin jäsenet voivat muodostaa yli puoluerajojen toimivan laajennetun työryhmän, jossa käsitellään erityisiä kysymyksiä, kuten eläinten hyvinvointia tai kansanterveyttä.

Lainsäädäntömenettelyt

• tavallinen lainsäätämisjärjestys (1., 2. ja 3. käsittely), joissa parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä neuvoston kanssa;
• kuulemismenettelyt, joissa parlamentti antaa lausunnon säädösluonnoksesta;
• hyväksyntämenettelyt, joissa säädöksen antamiseen vaaditaan parlamentin hyväksyntä.

Lainsäädäntömenettelyjen aikana parlamentti kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi perusoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusperustaan, säädösvallan siirtoon, rahoituksen yhteensopivuuteen ja toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen.

Valiokunta-aloitteiset menettelyt

• Valiokunta-aloitteisten lainsäädäntömietintöjen tapauksessa parlamentti pyytää komissiota esittämään ehdotuksia.
• Parlamentti voi myös laatia valiokunta-aloitteisia muita kuin lainsäädäntömietintöjä tietyistä aiheista:
  • Perussopimusasiat, joissa säännöt koskevat parlamentin roolia silloin, kun EU:n perussopimuksia muutetaan, EU:hun liittyy uusi maa tai maa päättää erota EU:sta.
  • Talousarviomenettelyt, joissa säännöt koskevat sekä EU:n vuotuisen talousarvion käsittelyä että sen monivuotista rahoituskehystä.
  • Kansainväliset sopimukset, joissa kansainvälisten sopimusten tekemiseen vaaditaan parlamentin hyväksyntä tai lausunto. Sitä voidaan kuulla EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa.

Suhteet muihin EU:n toimielimiin ja elimiin

• Parlamentti
  • valitsee komission puheenjohtajan ja koko komission
  • voi esittää epäluottamuslauseen komissiolle
  • osallistuu esimerkiksi Euroopan keskuspankin ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimityksiin.

Parlamentin kysymykset

• Parlamentin jäsenet voivat esittää kirjallisesti vastattavia kysymyksiä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. He voivat esittää neuvostolle ja komissiolle myös suullisesti vastattavia kysymyksiä, joista keskustellaan.

Suhteet kansallisiin parlamentteihin

• Parlamentti tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti jäsenmaiden kansallisille parlamenteille. Parlamentin jäsenet ja kansallisten parlamenttien jäsenet tapaavat satunnaisesti unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssissa.

Parlamentin istunnot

• Parlamentti järjestää nelipäiväisen täysistunnon lähes joka kuukausi Strasbourgissa ja lisäksi ylimääräisiä istuntojaksoja Brysselissä.
• Yksityiskohtaisilla säännöillä määrätään esimerkiksi puheajasta, kielten käytöstä, asiakirjojen jakelusta, äänestämisestä ja epäsopivan käyttäytymisen seuraamuksista.

Valiokunnat

• Pysyvät valiokunnat valmistelevat parlamentin päätökset täysistuntotasolla toimittamalla omaa eritystä toimialaansa koskevat mietinnöt ja muut asiakirjat.
• Tiettyä aihetta tarkastelemaan voidaan perustaa erityisvaliokuntia tietyksi ajaksi.
• Tutkintavaliokuntia voidaan asettaa tutkimaan epäilyjä EU:n lainsäädännön rikkomisesta tai hallinnollisesta epäkohdasta.

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat

• Parlamentti asettaa sekavaliokuntia eri maiden kansallisten parlamenttien kanssa ja tekee yhteistyötä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa.

Vetoomukset

• Kuka tahansa EU:n kansalainen voi esittää parlamentille vetoomuksen, joka kuuluu Euroopan unionin toiminnan alaan ja koskee häntä välittömästi.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin työjärjestys

Viimeisin päivitys: 21.03.2016