Urheilun erityispiirteiden ja sen yhteiskunnallisen merkityksen sisällyttäminen yhteisten politiikkojen täytäntöönpanoon

Tällä julkilausumalla Eurooppa-neuvosto haluaa edistää urheilun sisällyttämistä Euroopan yhteisön yhteisiin politiikkoihin urheilun yhteiskunnallisen merkityksen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi sekä korostaa lisäksi urheilun erityispiirteitä tuomioistuimen oikeuskäytäntöä soveltamalla.

ASIAKIRJA

Eurooppa-neuvoston julkilausuma yhteisten politiikkojen täytäntöönpanossa huomioon otettavista eurooppalaisen urheilun erityispiirteistä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

TIIVISTELMÄ

Yhteisön tehtävät

1. Urheilujärjestöillä ja jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu urheiluun liittyvien asioiden hoidosta. Yhteisöllä ei ole suoraa toimivaltaa tällä alalla. Julkilausumassa arvioidaan kuitenkin, että yhteisön on otettava perustamissopimuksen eri säännösten nojalla toiminnassaan huomioon urheilun yhteiskunnalliset sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvät tehtävät, jotta urheilun yhteiskunnallinen merkitys voitaisiin säilyttää.

Pääperiaate

2. Julkilausumassa vahvistetaan urheilua koskeviin näkökantoihin liittyvät periaatteet, joilla pyritään säilyttämään urheilun harrastamisen kaikki tasot yhdistävä yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus, kilpailujen tasapuolisuus, henkiset ja aineelliset edut sekä urheilijoiden ja erityisesti alaikäisten urheilijoiden fyysinen koskemattomuus.

Yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita kehotetaan tarkastelemaan halutessaan politiikkojaan näiden periaatteiden pohjalta.

Urheilu kaikkien ulottuville

• Urheilu perustuu oleellisiin yhteiskunnallisiin ja kasvatuksellisiin arvoihin sekä kulttuuriarvoihin. Se edistää osallisuutta, yhteiskuntaelämään osallistumista, suvaitsevaisuutta, erojen hyväksymistä ja sääntöjen noudattamista.
• Kaikkien on voitava harrastaa urheilua omien kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan.
• Vammaisten liikuntaharrastuksella on erittäin suuri merkitys, ja sitä on kannustettava. Liikuntaharrastus on huomattava keino edistää kuntoutusta, sosiaalista osallisuutta ja henkilökohtaista tyydytystä.
• Jäsenvaltiot kannustavat urheiluun liittyvää vapaaehtoistyötä. Tarvittaessa yhteisö tukee kannustustoimenpiteitä oman toimivaltansa puitteissa.

Urheiluliittojen tehtävät

• Urheilujärjestöjen tehtävänä on demokratian ja avoimuuden pohjalta organisoida edustamansa urheilulajin harrastamista ja edistää sitä tavoitteidensa mukaisesti noudattaen kansallista ja yhteisön lainsäädäntöä. Urheilujärjestöt ovat itsenäisiä, ja niillä on oikeus huolehtia omasta järjestäytymisestään.
• Urheiluliitoilla on keskeinen tehtävä huolehdittaessa tarvittavasta solidaarisuudesta urheilun eri tasojen välillä, sillä urheilun harjoittaminen vaihtelee vapaa-ajan harrastuksesta huippu-urheiluun. Urheiluliitot huolehtivat muun muassa amatööriurheilijoille annettavasta tuesta, yhtäläisistä mahdollisuuksista harrastaa urheilua, nuorten koulutuksesta ja urheilijoiden terveyden suojelusta, johon kuuluu kiellettyjen aineiden käytön torjunta.
• Kyseiset sosiaaliset tehtävät merkitsevät urheiluliitoille erityisvastuita, ja näihin tehtäviin perustuu urheiluliitoille annettu tunnustus niiden asiantuntemuksesta järjestää urheilukilpailuja.
• Urheiluliiton toiminta on organisoitava siten, että varmistetaan urheilun harrastamiseen liittyvä yhteenkuuluvuus ja demokraattinen osallistuminen.

Urheilijoiden koulutusta koskevien politiikkojen säilyttäminen

4. Nuorten urheilijoiden koulutusta koskevien politiikkojen laatimista on kannustettava. Urheiluliittojen on toteutettava tarvittaessa yhteistyössä valtiovallan kanssa tarvittavat toimenpiteet, jotta liittoihin kuuluvat urheiluseurat voisivat edelleen huolehtia koulutustehtävästään ja jotta kyseisen koulutuksen laatu voitaisiin varmistaa.

Nuorten urheilijoiden suojeleminen

• Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten huippu-urheilijoiden yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen. Tämä on toteutettava siten, että nuorten huippu-urheilijoiden urheilu-ura ei vaaranna heidän pääsyään työelämään, heidän psyykkistä tasapainoaan tai perhesuhteitaan eikä myöskään heidän terveyttään, jota on suojeltava erityisesti torjumalla kiellettyjen aineiden käyttö.
• Jäsenvaltioiden olisi valvottava ja tutkittava alaikäisiin urheilijoihin, myös kolmansien maiden alaikäisiin urheilijoihin, kohdistuvaa kaupankäyntiä, jotta voitaisiin varmistaa, että se on työlainsäädännön mukaista ja ettei se vaaranna nuorten urheilijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Tarvittaessa on syytä ryhtyä asian edellyttämiin toimiin.

Urheilun taloudellinen ulottuvuus ja solidaarisuus

• Kilpailun tasapuolisuus voi vaarantua, jos sama taloudellinen toimija omistaa useita urheiluseuroja, jotka osallistuvat saman lajin samoihin urheilukilpailuihin, tai jos sillä on määräysvalta niiden talouteen. Tällaisen tilanteen välttämiseksi urheiluliittoja kehotetaan tarvittaessa ottamaan käyttöön järjestelyjä urheiluseurojen hallinnon valvomiseksi.
• Koska televisiointioikeuksien myynti on tiettyjen urheilulajien tärkeimpiä tulonlähteitä, voi tulojen osittainen jakaminen asianmukaisilla tasoilla lisätä urheilun solidaarisuutta.

Urheilijoiden siirrot

5. Eurooppa-neuvosto tukee voimakkaasti siirtojärjestelmän, etenkin jalkapalloiluun liittyvän siirtojärjestelmän, osalta vuoropuhelua urheiluliikkeen, ammattiurheilijoita edustavien järjestöjen, yhteisön ja jäsenvaltioiden välillä. Vuoropuhelu koskee siirtojärjestelmän kehitystä etenkin jalkapalloilun osalta, jotta muun muassa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaate voitaisiin ottaa huomioon. Komission yksiköt tarkastelevat parhaillaan huolellisesti ammattijalkapalloilun siirtojärjestelmää suhteessa kilpailua ja vapaata liikkuvuutta koskeviin sääntöihin.

Taustaa

Nizzassa 7.-9. joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi julkilausuman, joka liitettiin puheenjohtajan päätelmiin. Julkilausumassa otetaan huomioon Euroopan komission Helsingissä joulukuussa 1999 pidetylle Eurooppa-neuvostolle antama urheilua koskeva selvitys. Komissio antoi kyseisen selvityksen urheilun nykyisten rakenteiden turvaamisesta ja urheilun yhteiskunnallisen tehtävän säilyttämisestä Euroopan unionissa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 291/2003/EY, tehty 6 päivänä helmikuuta 2003 , Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuodesta 2004.

Viimeisin päivitys 03.07.2006