Sillä otetaan käyttöön äänioikeuksien vuorottelujärjestelmä Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostossa, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas päätöksenteko riippumatta niiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden lukumäärästä, joiden valuutta on euro.
Siinä rajoitetaan kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeuksien määrä 15:een sekä vahvistetaan säännöt äänten jakamisesta ja vuorottelusta.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön mukaan jokaisella EKP:n neuvoston jäsenellä on yksi ääni. Jotta EKP:n neuvoston valmiudet tehokkaaseen ja joutuisaan päätöksentekoon säilytetään uusien jäsenvaltioiden liittyessä euroalueeseen, EKP:n neuvoston jäsenet sopivat äänioikeutta käyttävien kansallisten keskuspankkien pääjohtajien määräksi enintään 15. Päätöksellä mukautetaan äänestysmenettelyä vastaavasti.

EKP:n neuvosto

Neuvosto on yksi EKP:n kolmesta päätöksentekoelimestä. Kaksi muuta ovat johtokunta ja yleisneuvosto.
EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Sen tärkeimmät tehtävät ovat
- euroalueen rahapolitiikan määritteleminen
- suuntaviivojen hyväksyminen ja päätösten tekeminen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi
- valvontapäätösten tekeminen.
EKP:n neuvoston muodostavat johtokunnan kuusi jäsentä ja euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joita on tällä hetkellä 20. Näin ollen pääjohtajien määrä kasvaa aina uuden jäsenvaltion ottaessa euron käyttöön.

Äänioikeuksien rotaatio ryhmittäin

EKP:n neuvostossa äänioikeuksien kokonaismäärä on rajoitettu 21:een. Johtokunnan kuudella jäsenellä on pysyvä äänioikeus. Muille pääjohtajille jaetaan jäljelle jäävät 15 äänioikeutta, joita kierrätetään kuukausittain.
Pääjohtajat jaetaan ryhmiin, jotka on muodostettu euroalueen jäsenvaltioiden arviointiperusteiden mukaisesti:
- niiden osuus yhteenlasketusta markkinahinnoin lasketusta bruttokansantuotteesta (BKT mh)* euroalueen jäsenvaltioissa
- niiden osuus euroalueen jäsenvaltioiden rahalaitosten* yhteenlasketun taseen kokonaisvaroista.
Kansallisten keskuspankkien pääjohtajilla on kunkin ryhmän sisällä äänioikeus yhtä pitkän ajan. Ensimmäisen ryhmän pääjohtaja ei voi äänestää harvemmin kuin toisen ryhmän pääjohtaja.
Nämä kriteerit varmistavat järjestelyn avoimuuden ja puolueettomuuden, sillä niiden avulla voidaan ottaa huomioon jäsenvaltion talouden merkitys euroalueella sekä sen rahoitussektorin koko.
Päätöksessä säädetään äänioikeuksien vuorottelujärjestelmän toteuttamisesta kahdessa vaiheessa.

Ensimmäinen vaihe (nykyinen vaihe): äänioikeuksien jakaminen, kun pääjohtajien määrä on yli 15 mutta alle 22

Pääjohtajat jaetaan kahteen ryhmään siitä päivämäärästä alkaen, jona heidän lukumääränsä kasvaa suuremmaksi kuin 15, aina siihen saakka kunnes heidän lukumääränsä saavuttaa 22 jäsentä.
- Ensimmäinen ryhmä koostuu viidestä kansallisten keskuspankkien pääjohtajasta, jotka ovat korkeimmillaan edellä mainittujen kriteerien perusteella. Ryhmään kuuluvat tällä hetkellä Saksa, Ranska, Italia, Espanja ja Alankomaat.
- Toisen ryhmän muodostavat kaikki muut kansallisten keskuspankkien pääjohtajat.
Ensimmäisen ryhmän viidellä pääjohtajalla on siten neljä äänioikeutta, ja lopuilla pääjohtajilla on 11 äänioikeutta.
Ensimmäistä vaihetta olisi tyypillisesti sovellettu tammikuusta 2009 alkaen, jolloin Slovakia liittyi euroalueeseen 16. jäsenvaltiona. Joulukuussa 2008 EKP:n neuvosto päätti kuitenkin lykätä vuorottelujärjestelmän käyttöönottoa välttääkseen tilanteen, jossa minkä tahansa ryhmän pääjohtajalla olisi aina äänioikeus.
Sen sijaan uuden vuorottelujärjestelmän ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2015, kun Liettua liittyi euroalueeseen 19. jäsenvaltiona.

Toinen vaihe (tuleva vaihe): äänioikeuksien jakaminen, kun pääjohtajien määrä on 22

Siitä päivämäärästä alkaen, jona pääjohtajien lukumäärä on 22, pääjohtajat jaetaan kolmeen ryhmään.
- Ensimmäinen ryhmä koostuu viidestä pääjohtajasta, jotka ovat korkeimmillaan edellä mainittujen kriteerien perusteella.
- Toinen ryhmä on kooltaan puolet kansallisten keskuspankkien pääjohtajien kokonaismäärästä. Tämä ryhmä koostuu niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajista, jotka ovat edellä mainittuihin kriteereihin perustuvan järjestyksen mukaisesti seuraavana.
- Kolmannessa ryhmässä ovat muut pääjohtajat.
Ensimmäisellä ryhmällä on siis neljä, toisella kahdeksan ja kolmannella kolme äänioikeutta.

Täytäntöönpano, mukauttaminen, ja tulevat muutokset

Kun pääjohtajien määrä kasvaa, ryhmien kokoonpanoa muutetaan päivästä, jona pääjohtajat liittyvät EKP:n neuvostoon. Kun markkinahinnoin yhteenlaskettu bruttokansantuote mukautetaan vaatimuksen mukaisesti viiden vuoden välein, myös ryhmien koostumusta mukautetaan muutosten mukaisesti. Muutoksia sovelletaan seuraavan vuoden ensimmäisestä päivästä alkaen.
Kaikki EKP:n neuvoston jäsenet tekevät päätöksen, joka on tarpeen vuorottelujärjestelmän toiminnallisten yksityiskohtien toteuttamiseksi, kahden kolmasosan enemmistöllä sekä äänioikeutettuina että ilman äänioikeutta päätöksen tekohetkellä.
EKP:n neuvosto teki vuonna 2009 päätöksen 2009/328/EY seuraavista asioista:
- vuorottelujoukko
- vuorotteluaika
- ryhmien sisäisten pääjohtajien järjestys
- siirtyminen järjestelmästä kahteen tai kolmeen ryhmään.

TAUSTAA

EKP:n nykyisten institutionaalisten järjestelyjen mukaan sen neuvosto tekee useimmat päätökset yhteisymmärryksessä.

Äänestyskierrossa otetaan huomioon muutamia perusperiaatteita, mukaan lukien äänioikeuttaan käyttäviä pääjohtajia koskeva ”yksi jäsen, yksi ääni” -periaate, osallistuminen EKP:n neuvoston kokouksiin henkilökohtaisesti ja itsenäisesti, edustavuus, vuorottelujärjestelmän automaattinen mukauttaminen ja avoimuus.

Äänioikeutta käytetään henkilökohtaisesti tai poikkeuksellisesti teleneuvottelun kautta. Kahden kolmasosan äänioikeutetuista jäsenistä on oltava läsnä, jotta EKP:n neuvosto voisi äänestää. EKP:n neuvosto tekee ratkaisunsa yksinkertaisella enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Tällä hetkellä euroalueeseen on liittynyt 20 jäsenvaltiota. Kroatia oli viimeisin kriteerien täyttävä jäsenvaltio, ja se liittyi alueeseen 1. tammikuuta 2023.

KESKEISET TERMIT

Markkinahintainen bruttokansantuote (BKT mh). Maan kaikkien kotimaisten bruttotuotosten tai -tuotteiden rahallinen arvo.

Rahalaitokset. Rahoituslaitokset, kuten eurojärjestelmä (EKP ja kansalliset keskuspankit) sekä kotimaiset luottolaitokset, jotka yhdessä muodostavat euroalueen rahaa liikkeeseen laskevan sektorin.

ASIAKIRJA

Valtion- ja hallituksen päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätös 2003/223/EY, tehty 21 päivänä maaliskuuta 2003, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta (EUVL L 83, 1.4.2003, s. 66–68).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan keskuspankin päätös 2004/257/EY, tehty 19 päivänä helmikuuta 2004, Euroopan keskuspankin työjärjestyksen hyväksymisestä (EKP/2004/2) (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 33–41).

Päätökseen 2004/257/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Pöytäkirja (N:o 4) Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 230–250).

Euroopan keskuspankin päätös 2009/5/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan keskuspankin neuvoston vuorottelujärjestelmän aloittamisen lykkäämisestä (EKP/2008/29) (EUVL L 3, 7.1.2009, s. 4–5).

Viimeisin päivitys: 13.03.2023

Top

All