EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EU:n uusi terveysstrateginen toimintamalli (2008-2013)

Legal status of the document This summary has been archived and will not be updated, because the summarised document is no longer in force or does not reflect the current situation.

EU:n uusi terveysstrateginen toimintamalli (2008-2013)

Tässä valkoisessa kirjassa määritellään yhteisön uusi terveysstrateginen toimintamalli vuoteen 2013 saakka, jotta voidaan vastata väestön terveyttä yhä vakavammin uhkaaviin ongelmiin, kuten ikääntymiseen, rajatylittäviin terveydellisiin uhkiin tai epäterveellisiin elintapoihin liittyviin sairauksiin. Kyseisellä strategialla pyritään näin ollen vahvistamaan yhtenäisen strategian puitteissa yhteisön tason yhteistyötä aloilla, joilla jäsenvaltiot eivät voi toimia yksin, lisäämään terveystietoisuutta Euroopan ja koko maailman tasolla sekä laajentamaan terveyskysymysten alaa yhteisön politiikoissa. Näiden päämäärien saavuttamiseksi valkoisessa kirjassa ehdotetaan tuleviksi vuosiksi neljää periaatetta ja kolmea strategista tavoitetta.

ASIAKIRJA

Komission valkoinen kirja, annettu 23. lokakuuta 2007 - "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008-2013" [KOM(2007) 630 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Terveysala kuuluu olennaisilta osiltaan jäsenvaltioiden toimialaan. Euroopan unionin (EU:n) tehtävänä on Euroopan perussopimusten nojalla ryhtyä toimiin, joilla täydennetään jäsenvaltioiden työtä ja luodaan niille eurooppalaista lisäarvoa erityisesti seuraavilla aloilla: keskeiset terveysuhkat, useaan maahan tai kansainvälisesti vaikuttavat kysymykset sekä tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät asiat.

Tehtävän täyttäminen edellyttää eri sektorien välistä yhteistyötä, ja terveyden suojelu on varmistettava kaikilla yhteisön politiikoilla.

Valkoisessa kirjassa määritelty uusi strategia koskee siis terveyttä kaikilla toimialoilla. Sen on myös vastattava yhtenäisen strategiakehyksen puitteissa väestön terveyttä yhä vakavammin uhkaaviin ongelmiin, joita ovat väestörakenteen muutokset, pandemiat ja bioterrorismi sekä epäterveisiin elämäntapoihin liittyvät sairaudet.

Valkoisessa kirjassa ehdotetaan tuleviksi vuosiksi neljää toimintaperiaatetta.

Periaate I: terveyttä koskeviin yhteisiin arvoihin perustuva strategia

Komissio on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa pyrkinyt määrittelemään yhteisiin arvoihin perustuvan lähestymistavan EU:n terveydenhuoltojärjestelmiin.

Neuvosto hyväksyi vuonna 2006 kyseisiä arvoja koskevan lausuman, jossa korostetaan universaalisuutta, hyvälaatuisen hoidon saantia, oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuullisuutta kaiken kattavina perusarvoina.

Lausuman pohjalta olisi hyväksyttävä laajemmassa mielessä käsitetyn terveyspolitiikan yhteisistä arvoista rakentuva uusi lausuma.

Potilaiden oikeudet, kuten esimerkiksi osallistuminen päätöksentekoon ja terveyden kannalta olennaiset tiedot, on niin ikään otettava huomioon yhteisön terveyspolitiikassa. Niinpä komission on tuettava ohjelmia, joilla edistetään terveyden kannalta olennaista osaamista eri ikäryhmissä.

Terveysalalla on vielä eriarvoisuutta toisaalta jäsenvaltioiden ja toisaalta alueiden välillä sekä maailmanlaajuisesti. Euroopan maiden väliset elinajanodotteen erot syntymähetkellä ovat täyttä totta. Koska eriarvoisuuden vähentyminen kuuluu terveyden kohentamiseen liittyviin arvoihin, komissio esittää toimia kyseisen eriarvoisuuden supistamiseksi.

Terveyspolitiikan tulee perustua parhaaseen saatavissa olevaan tieteelliseen tuntemukseen. Komission on tätä varten koottava yhteen jäsenvaltioista saatavia vertailukelpoisia tietoja. On siis tarpeen luoda terveysindikaattorijärjestelmä, johon kuuluu yhteisiä mekanismeja vertailukelpoisten terveystietojen keräämiseksi kaikilla tasoilla.

Periaate II: terveys on suurin rikkaus

Terve väestö on talouden tuottavuuden ja taloudellisen vaurauden edellytys. Talouskasvun kannalta keskeinen tekijä on väestön odotettavissa oleva elinaika terveenä, toisin sanoen väestön terveenä elämien vuosien määrä.

Terveysongelmiin liittyvät kustannukset puolestaan ovat yhteiskunnalle todellinen taakka. Terveydenhuoltomenoihin olisi ensiksi yhdistettävä investoinnit ehkäisytoimiin väestön yleisen terveyden suojelemiseksi.

Terveystilanteen parantamisen taloudellista vaikutusta sekä terveyteen ja sairauksiin liittyviä taloudellisia tekijöitä ei aina ole helppo ymmärtää. Komission ja jäsenvaltioiden on laadittava analyyttisten tutkimusten ohjelma, jossa selvitetään terveystilanteen, terveyteen tehtävien investointien ja talouskasvun välisiä taloussuhteita.

Periaate III: terveys kaikissa politiikoissa

Terveyspolitiikka ei ole ainoa terveysalaan vaikuttava politiikka. Ympäristö-, tutkimus- ja aluepolitiikka, farmaseuttisia tuotteita ja elintarvikkeita koskeva sääntely, sosiaaliturvajärjestelmien koordinointi sekä tupakkatuotteiden verotus ovat niin ikään oleellisia tekijöitä. Kaikkien terveyden kannalta ensisijaisten alojen kesken on siis tärkeää saada aikaan yhteisvaikutuksia.

'Terveys kaikissa politiikoissa' -lähestymistavan avulla voidaan tehostaa yhteisön toimintaa.

Globalisaatio pakottaa soveltamaan kyseistä lähestymistapaa myös ulkopolitiikkaan ja siihen liittyen kehitysyhteistyö- ja kauppapolitiikkaan.

Komission ja jäsenvaltioiden on siis tehostettava terveyskysymysten sisällyttämistä yhteisön, jäsenvaltioiden ja alueiden politiikkoihin.

Periaate IV: vahvistetaan EU:n roolia terveysasioissa maailmanlaajuisesti

EU:n on lisättävä vaikutustaan maailman terveyskysymyksiin, jotta Euroopan ja kolmansien maiden kansalaisten terveys saisi paremman suojan. Yhteisön toimia ei pidä erottaa maailmanpolitiikasta.

EU:n asemaa kansainvälisten järjestöjen piirissä on siis parannettava ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa vahvistettava.

On varmistettava, että terveysala sisältyy asianmukaisesti EU:n ulkoisen avun mekanismeihin, ja edistettävä kansainvälisten terveyssopimusten ja erityisesti kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanoa.

Näiden periaatteiden lisäksi yhteisön toimintaa ohjaa tulevina vuosina kolme terveysstrategista tavoitetta.

Tavoite 1: edistetään hyvää terveyttä ikääntyvässä Euroopassa

Euroopassa syntyvyys on alhainen, ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Väestön ikääntyminen lisää tulevina vuosina varmasti terveyspalveluiden kysyntää.

Terveyskulut ja -palvelut kasvanevat vastaavasti. Terveyskulujen kasvu voidaan kuitenkin rajoittaa puoleen, jos väestö pysyy terveenä vanhetessaan.

Komission on siis tuettava asianmukaisia toimia ikäihmisten, työssä käyvien ja lasten terveydentilan parantamiseksi, jotta väestön tuottavuus kasvaisi ja väestö pysyisi terveenä vanhetessaan.

On ryhdyttävä erityisesti myös toimiin, joilla puututaan tupakointiin, ruokavalioon, alkoholiin ja mielenterveyteen; syöpäseulontaa koskevat ohjeet annetaan.

Tavoite 2: suojataan kansalaisia terveysuhkilta

Terveyden suojelu on EU:n perustamissopimuksen velvoite. Yhteisön tasolla suojeluun kuuluvat etenkin tieteelliset riskinarvioinnit, valmius ja vastatoimet epidemioiden ja bioterrorismin torjunnassa, työturvallisuuden parantaminen ja tapaturmiin liittyvät toimet.

Pandemioiden, biologisten uhkien ja bioterrorismin torjunta edellyttää kuitenkin yhteisön tason yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten toimijoiden välistä koordinointia.

Lisäksi on arvioitava, mikä vaikutus kansanterveyteen on uusilla, esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvillä terveysuhkilla, sekä vahvistettava niitä koskevia valvonta- ja reagointimekanismeja.

Tavoite 3: tuetaan dynaamisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja uusia teknologioita

Uusilla teknologioilla voidaan tehostaa sairauksien ehkäisyä ja parantaa potilaiden turvallisuutta.

On siis tarpeen luoda yhteisön tason puitteet turvallisia ja korkeatasoisia terveydenhuoltopalveluja varten ja erityisesti kehittää toimia jäsenvaltioiden ja alueiden tueksi niiden innovoidessa terveydenhuoltojärjestelmiään.

Täytäntöönpanojärjestelyt ja rahoitus

Jäsenvaltioiden on oltava tiiviisti mukana tämän strategian täytäntöönpanossa. Komissio ehdottaa tämän vuoksi uutta jäsennettyä yhteistyöjärjestelyä, jonka puitteissa edistetään jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä.

Tätä strategiaa tuetaan nykyisillä rahoitusvälineillä rahoituskehyksen päättymiseen saakka (vuoteen 2013).

Viimeisin päivitys 17.05.2011

Top