Koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot

Tämän tiedonannon tarkoituksena on helpottaa koulutusjärjestelmien arviointia vertailuarvojen avulla.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto 20. marraskuuta 2002 - Koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot: Lissabonin Eurooppa-neuvoston seuranta [KOM(2002) 629 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Vertailuarvot

Tiedonannossa 'vertailuarvoilla' tarkoitetaan konkreettisia tavoitteita, joilla edistymistä voidaan mitata. Tavoitteet jaetaan kuuteen osa-alueeseen:

• investointi koulutukseen
• pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneet
• matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkinnot
• ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittanut väestö
• perustaidot
• elinikäinen oppiminen.

Tiedonannossa esitetään yleiskatsaus eri jäsenvaltioissa toistaiseksi saavutetuista tuloksista ja kehotetaan neuvostoa hyväksymään seuraavat koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot:

• Vuoteen 2010 mennessä kaikkien jäsenvaltioiden olisi pienennettävä pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden osuus enintään puoleen vuoden 2000 tasosta, jotta heidän osuutensa Euroopan unionissa (EU:ssa) keskimäärin olisi tuolloin enintään 10 prosenttia.

Pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden (eli niiden pelkästään alemman keskiasteen suorittaneiden 18-24-vuotiaiden määrä, jotka eivät ole jatkaneet opintojaan) keskimääräinen osuus on vähenemässä useimmissa jäsenvaltioissa, mutta jäsenvaltioiden on myös tulevina vuosina toteutettava merkittäviä toimia näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2002 keskiarvo EU:ssa on 19 prosenttia, mutta kolmen parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion (Ruotsin, Suomen ja Itävallan) keskiarvo on 10,3 prosenttia. Keskiarvo on 45 prosenttia Portugalissa, 29 prosenttia Espanjassa ja 26 prosenttia Italiassa.

• Vuoteen 2010 mennessä kaikkien jäsenvaltioiden olisi pienennettävä enintään puoleen nykyisestä miesten ja naisten välinen ero suoritettujen matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkintojen lukumäärässä ja varmistettava tutkintojen kokonaismäärän yleinen merkittävä lisääntyminen vuoteen 2000 verrattuna.

Vaikka matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkintoja suoritetaan Euroopan unionissa suhteellisesti enemmän (noin 550 000 vuodessa) kuin Yhdysvalloissa (370 000) ja Japanissa (240 000), tutkijan uralle hakeutuneiden määrä on paljon pienempi. Kaikissa koulutusjärjestelmissä olisi pyrittävä motivoimaan nuoret naiset valitsemaan luonnontieteiden ja tekniikan oppiaineita perus- ja keskiasteella sekä korkeammalla asteella. Kolme parhaiten suoriutunutta jäsenvaltiota vuonna 2002 ovat Irlanti, Portugali ja Italia. Näissä maissa miesten suorittamien matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkintojen suhde naisten suorittamiin vastaaviin tutkintoihin on 1,6 vastaavan luvun ollessa 4,7 Alankomaissa ja 4 Itävallassa.

• Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vähintään ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittaneiden 25-64-vuotiaiden keskimääräinen osuus EU:ssa olisi vähintään 80 prosenttia vuoteen 2010 mennessä.

Ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus on kohonnut tasaisesti useimmissa jäsenvaltioissa. Euroopan unionissa tämän koulutuksen suorittaneiden 25-64-vuotiaiden osuus koko väestöstä on noussut 1990-luvun noin 50 prosentista noin 66 prosenttiin vuonna 2000. Jos suuntaus jatkuu, EU:n keskiarvo on vuonna 2010 noin 80 prosenttia. Tällä hetkellä kolmessa parhaiten suoriutuneessa jäsenvaltiossa (Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa) kyseinen keskiarvo on 83 prosenttia, kun se Portugalissa on 21 prosenttia, Espanjassa 42 prosenttia ja Italiassa 46 prosenttia.

• Vuoteen 2010 mennessä lukutaidoltaan sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseltaan heikkojen 15-vuotiaiden osuus kussakin jäsenvaltioissa pienenee enintään puoleen vuoteen 2000 verrattuna.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n) äskettäisen PISA-tutkimuksen mukaan nykyiset (15-vuotiaiden) lukutaidon suoritustasoa kuvaavat luvut ovat Yhdysvalloissa ja Japanissa korkeammat kuin EU:ssa. Tutkimuksesta on keskusteltu paljon useissa jäsenvaltioissa, sillä tulokset ovat olleet hämmästyttävän heikot (esimerkiksi Saksassa ja Luxemburgissa) ja poikkeuksellisen hyvät esimerkiksi Suomessa. Paljon on selvästikin vielä tehtävä tulosten ja koulutuksen laadun parantamiseksi unionissa, jotta päästäisiin maailman parhaita (Suomen ja Japanin) tasoja vastaavalle tasolle. Erityisesti olisi pyrittävä pienentämään lukutaidoltaan heikkojen määrä enintään puoleen vuoteen 2010 mennessä.

• Vuoteen 2010 mennessä elinikäiseen oppimiseen osallistuvan työikäisen aikuisväestön (25-64-vuotiaat) osuus olisi oltava EU:ssa keskimäärin vähintään 15 prosenttia, eikä se missään maassa saisi olla alle 10 prosenttia.

Elinikäiseen oppimiseen osallistuvien määrän jatkuva lisääminen lienee tärkeimpiä kaikkia koskevia haasteita koulutuksen alalla. EU:n keskiarvo vuonna 2002 on 8,4 prosenttia (tämä tarkoittaa, että kuukauden aikana 8,4 prosenttia kyseisestä väestöstä on osallistunut koulutukseen). Vastaava luku parhaiten suoriutuneissa jäsenvaltioissa (Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Suomessa ja Tanskassa) on 19,6 prosenttia.

Edelleen tiedonannossa kehotetaan kaikkia jäsenvaltioita laatimaan kansalliset vertailuarvot, jotta tuetaan Lissabonin tavoitetta, jonka mukaan "inhimilliseen pääomaan asukasta kohti tehtäviä investointeja olisi lisättävä vuosittain merkittävästi".

Taustaa

Komissio ehdottaa Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisessa seurantaohjelmassa (Koulutus 2010 -työohjelma) vertailuarvojen hyväksymistä koulutusjärjestelmille aloilla, jotka ovat keskeisiä Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettaman strategisen tavoitteen saavuttamisen kannalta. Tämä strateginen tavoite on, että vuoteen 2010 mennessä unionista on tultava "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous".

Vertailuarvot ovat kuitenkin vain viitteellisiä. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ensisijaisesti jäsenvaltioiden on huolehdittava Lissabonin huippukokouksen päätelmien seurannasta. Näin ollen jäsenvaltiot ovat täysin vastuussa opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä.

Tiedonannossa toivotaan, että ehdotetut vertailuarvot otetaan huomioon Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantaohjelman täytäntöönpanoa koskevassa väliraportissa, jonka komissio ja neuvosto toimittivat vuoden 2004 keväällä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006 , elinikäisen oppimisen avaintaidoista (es de en fr) [EUVL L 394, 30.12.2006].

Neuvoston päätelmät, annettu 5 päivänä toukokuuta 2003, keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks) [EUVL C 134, 7.6.2003].

Neuvosto käyttää samoin määriteltyjä eurooppalaisia koulutuksen vertailuarvoja kuin komissio tiedonannossaan 20. marraskuuta 2002 ja vahvistaa vuodeksi 2010 saavutettavat tavoitteet seuraavasti:

• Varhain koulunkäynnin päättävien osuus olisi saatava vähenemään keskimäärin enintään 10 prosenttiin (lähde: Eurostat, työvoimatutkimus).
• Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan loppututkinnon suorittaneiden kokonaismäärä olisi saatava nousemaan vähintään 15 prosenttia samalla kun miesten ja naisten välinen epäsuhde olisi saatava vähenemään (lähde: Unescon, OECD:n ja Eurostatin yhteinen kysely).
• Unionin 22 vuotta täyttäneistä nuorista vähintään 85 prosentin pitäisi olla toisen asteen tutkinnon suorittaneita (lähde: Eurostat, työvoimatutkimus).
• Heikon lukutaidon omaavien 15-vuotiaiden osuus olisi saatava vähenemään ainakin 20 prosenttia vuoden 2000 tasoon verrattuna (lähde: PISA, OECD).
• Elinikäiseen oppimiseen osallistuneiden osuus olisi saatava nousemaan vähintään 12,5 prosenttiin työikäisestä aikuisväestöstä (25-64-vuotiaat) (lähde: Eurostat, työvoimatutkimus).

Lisäksi neuvosto korostaa, että Eurooppa-neuvostolle keväällä 2004 toimitettavassa selvityksessä on ehdotettava ensimmäistä luetteloa keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista indikaattoreista ja viitearvoista, joita on käytettävä arvioitaessa koulutusalalla saavutettua edistystä Lissabonin tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä.

Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma [EYVL C 142/2002, 14.6.2002].

Barcelonan Eurooppa-neuvosto 15. ja 16. maaliskuuta 2002, puheenjohtajan päätelmät [Asiak./02/8, 16.3.2002 - ei julkaistu EYVL:ssä].

Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että koulutusjärjestelmiä koskevasta yksityiskohtaisesta työohjelmasta vuoteen 2010 saakka on päästy sopimukseen. Eurooppa-neuvosto asettaa tavoitteeksi sen, että näistä koulutusjärjestelmistä tulee laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota raportoimaan kevään 2004 Eurooppa-neuvostolle siitä, miten ohjelman toteuttamisessa on edistytty.

Alustava yksityiskohtainen työohjelma koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta, 7.9.2001 [KOM(2001) 501 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Viimeisin päivitys 15.02.2007