—

Lucja Czop, edustajanaan solicitor-advocate G. King,

—

Margita Punakova, edustajanaan barrister H. Mountfield,

—

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään H. Walker, avustajanaan barrister C. Lewis,

—

Puolan hallitus, asiamiehinään M. Szpunar, D. Lutostańska ja A. Siwek,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään C. Tufvesson ja M. Wilderspin,

1

Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15.10.1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 (EYVL L 257, s. 2) 12 artiklan ja Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (EUVL L 158, s. 77 sekä oikaisut EUVL 2004, L 229, s. 35; EUVL 2005, L 197, s. 34 ja EUVL 2007, L 204, s. 28) 16 artiklan 1 kohdan tulkintaa.

2

Nämä pyynnöt on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain Lucja Czop ja Secretary of State for Work and Pensions, ja asiassa, jossa ovat vastakkain Margita Punakova ja Secretary of State for Work and Pensions; asiat koskevat sitä, että viimeksi mainittu on evännyt mainituilta henkilöiltä tulotuen (income support).

3

Asetuksen N:o 1612/68 12 artiklassa säädettiin seuraavaa:

”Jos jäsenvaltion kansalainen on tai on ollut [palkka]työssä toisen jäsenvaltion alueella, on hänen lapsillaan, jos he asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, oikeus osallistua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla.

Jäsenvaltioiden on tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan näille lapsille parhaat mahdolliset edellytykset osallistua tähän opetukseen.”

4

Asetus N:o 1612/68 kumottiin ja korvattiin vuonna 2011 työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 492/2011 (EUVL L 141, s. 1). Viimeksi mainitun asetuksen 10 artiklassa toistetaan asetuksen N:o 1612/68 12 artiklan sanamuoto.

5

Direktiivin 2004/38 johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen mukaan ”unionin kansalaisuuden olisi oltava jäsenvaltioiden kansalaisten oikeusaseman perusta, kun he käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun. Sen vuoksi on välttämätöntä kodifioida ja tarkistaa olemassa olevat yhteisön säädökset, jotka koskevat erikseen työntekijöitä, ammattitoimintaa harjoittavia henkilöitä sekä opiskelijoita ja muita työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä, jotta voidaan yksinkertaistaa ja tehostaa kaikkien unionin kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun”.

6

Direktiivin 7 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikeus oleskella yli kolme kuukautta”, säädetään seuraavaa:

”1.   Unionin kansalaisilla on oikeus oleskella toisen jäsenvaltion alueella yli kolmen kuukauden ajan

– –”

7

Direktiivin 16 artiklassa, jonka otsikko on ”Unionin kansalaisiin ja heidän perheenjäseniinsä sovellettava yleissääntö”, säädetään seuraavaa:

”1.   Unionin kansalaisilla, jotka ovat oleskelleet laillisesti vastaanottavan jäsenvaltion alueella yhtäjaksoisesti viisi vuotta, on oikeus pysyvään oleskeluun sen alueella. Tämä oikeus ei riipu III luvussa säädetyistä edellytyksistä.

– –”

8

Sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista vuonna 1992 annettu laki (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) ja tulotuesta vuonna 1987 annettu (yleinen) asetus (Income Support (General) Regulations 1987) muodostavat tulotukeen sovellettavan säännöstön.

9

Tulotuki on varoista riippuva etuus eri henkilöryhmille. Etuuden saamisen edellytyksenä on muun muassa se, etteivät tulot ylitä asetettua ”sovellettavaa määrää”, joka voidaan määrätä nollaksi; tämä tarkoittaa käytännössä, ettei kyseisessä tapauksessa myönnetä mitään etuutta. Sovellettava määrä on ”ulkomailta tulevan henkilön” osalta nolla.

10

Ilmaus ”ulkomailta tuleva henkilö” määritellään tulotuesta vuonna 1987 annetun (yleisen) asetuksen 21AA §:ssä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan kyseisiä säännöksiä sovelletaan seuraavasti:

”Hakijat, jotka kuuluvat [tulotuesta vuonna 1987 annetun (yleisen) asetuksen] 21AA §:n 4 momentin soveltamisalaan, eivät ole ulkomailta tulevia henkilöitä. Heillä kaikilla on oleskeluoikeus eikä heidän tarvitse asua vakinaisesti [Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kanaalisaarilla, Mansaarella tai Irlannissa].

Kaikkien muiden on asuttava vakinaisesti [Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kanaalisaarilla, Mansaarella tai Irlannissa] saadakseen oikeuden tulotukeen ([tulotuesta vuonna 1987 annetun (yleisen) asetuksen] 21AA §:n 1 momentti). Muutoin he ovat ulkomailta tulevia henkilöitä ja vailla oikeutta tulotukeen.

Asuakseen vakinaisesti [Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kanaalisaarilla, Mansaarella tai Irlannissa] heillä on oltava oleskeluoikeus [tapauksen mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kanaalisaarilla, Mansaarella tai Irlannissa] ([tulotuesta vuonna 1987 annetun (yleisen) asetuksen] 21AA §:n 2 momentti). Muutoin he ovat ulkomailta tulevia henkilöitä ja vailla oikeutta tulotukeen.

Henkilöillä, jotka kuuluvat [tulotuesta vuonna 1987 annetun (yleisen) asetuksen] 21AA §:n 3 momentin soveltamisalaan, ei kuitenkaan voi olla oleskeluoikeutta eivätkä he siksi voi asua vakinaisesti [Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kanaalisaarilla, Mansaarella tai Irlannissa]. Siten he ovat ulkomailta tulevia henkilöitä ja vailla oikeutta tulotukeen.”

11

Czop, joka on Puolan kansalainen, saapui Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vuonna 2002 opiskelijaviisumilla ja sai 8.12.2002 luvan pysyä maassa ilman oikeutta turvautua julkisiin varoihin. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan lupa uudistettiin 28.4.2004, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus kiistää tämän. Czop harjoitti itsenäistä ammattia vuodesta 2003 marraskuuhun 2005. Hänen neljä lastaan – Puolassa 25.10.1994 syntynyt Lukasz Czop, 20.9.2003 syntynyt Simon Michal Krzyzowski, 9.1.2005 syntynyt Kacper Krzyzowski ja 25.3.2006 syntynyt Wiktor Mieczyslaw Krzyzowski – asuvat hänen kanssaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lapsista kolme nuorinta, joiden isä on Krzyzowski, ovat syntyneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lukasz Czop tuli asumaan äitinsä luokse Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja alkoi käydä siellä koulua vuonna 2006. Kukaan Czopin lapsista ei käynyt koulua Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kun hän harjoitti itsenäistä ammattia vuosina 2003–2005.

12

Czopin avomies Krzyzowski, joka myös on Puolan kansalainen muttei Czopin vanhimman lapsen isä, harjoitti itsenäistä ammattia vuosina 2002–2007. Vuonna 2008 hän joutui lähtemään Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Vuonna 2010 hän tuli asumaan Czopin luokse ja on siitä lähtien asunut tämän ja mainittujen lasten kanssa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

13

Czop haki tulotukea 29.5.2008, mutta hakemus hylättiin 20.6.2008. Hän palasi itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi syyskuussa 2008, joten hakemus koskee vain ajanjaksoa toukokuusta syyskuuhun 2008.

14

Secretary of State for Work and Pensions hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, että Czop oli ”ulkomailta tuleva henkilö”, koska hänellä ei ollut tulotuesta vuonna 1987 annetun (yleisen) asetuksen 21AA §:n 4 momentissa tarkoitettua oleskelulupaa.

15

First-tier Tribunal hyväksyi Czopin muutoksenhaun ja katsoi, että hänellä oli mainitussa säännöksessä tarkoitettu oleskeluoikeus. Häntä ei siis ollut pidettävä ”ulkomailta tulevana henkilönä”, joten hänellä oli oikeus tulotukeen.

16

Secretary of State for Work and Pensions valitti First-tier Tribunalin ratkaisusta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

17

Tässä asiayhteydessä Upper Tribunal (Administrative Appeals Chamber) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Kun hakija

onko hakijalla oikeus oleskella Yhdistyneessä kuningaskunnassa sillä perusteella, että (erikseen tai kumulatiivisesti)

18

Margita Punakova, joka on Tšekin kansalainen, saapui Yhdistyneeseen kuningaskuntaan 3.3.2001 ja työskenteli itsenäisesti siivoojana 16.11.2007–8.9.2008. Hänen kolme lastaan ovat syntyneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa: Nikholas Buklierius 1.3.2003, Andreos Buklierius 7.7.2004 ja Lukas Buklierius 21.4.2007. Vanhin lapsista aloitti koulunkäynnin viikkoa ennen kuin Punakova lakkasi olemasta itsenäinen ammatinharjoittaja.

19

Punakova haki tulotukea 15.9.2008. Kuten Czopin tapauksessa, hakemus hylättiin sillä perusteella, että hän oli ”ulkomailta tuleva henkilö”. First-tier Tribunal hyväksyi Punakovan muutoksenhaun.

20

Secretary of State for Work and Pensions valitti First-tier Tribunalin ratkaisusta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

21

Tässä asiayhteydessä Upper Tribunal (Administrative Appeals Chamber) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Kun hakija

onko hakijalla oikeus oleskella Yhdistyneessä kuningaskunnassa sillä perusteella, että

22

Unionin tuomioistuimen presidentin 31.5.2011 antamalla määräyksellä asiat C-147/11 ja C-148/11 yhdistettiin kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.

23

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksillään pääasiallisesti sitä, onko Czopin ja Punakovan tilanteessa olevilla henkilöillä oleskeluoikeus unionin oikeuden nojalla.

24

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tarkoituksena on selvittää kysymyksillään, voivatko tällaiset henkilöt saada pääasioissa kyseessä olevaa tulotukea; kysymyksiin vastaamiseksi on muistutettava, että asetuksen N:o 1612/68 12 artiklassa säädetään, että jos jäsenvaltion kansalainen on tai on ollut palkkatyössä toisen jäsenvaltion alueella, on hänen lapsillaan, jos he asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, oikeus osallistua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla (em. asia Teixeira, tuomion 35 kohta).

25

Oikeuskäytännön mukaan tällainen koulutukseen osallistumista koskeva oikeus edellyttää, että siirtotyöläisen tai entisen siirtotyöläisen lapsella on oleskeluoikeus silloin, kun lapsi haluaa osallistua koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ja että vanhemmalla, joka on lapsen tosiasiallinen huoltaja, on vastaava oleskeluoikeus (ks. em. asia Teixeira, tuomion 36 kohta).

26

Oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että riittää, että koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa osallistuva lapsi, on asettunut tähän jäsenvaltioon silloin, kun toinen hänen vanhemmistaan käytti siellä oleskeluoikeuksia siirtotyöläisenä. Lapsen oikeuteen oleskella mainitussa valtiossa opiskellakseen siellä asetuksen N:o 1612/68 12 artiklan mukaisesti sekä hänen vanhempansa, joka on hänen tosiasiallinen huoltajansa, oleskeluoikeuteen ei siis voida soveltaa edellytystä, jonka mukaan lapsen vanhemmista toisen oli oltava lapsen aloittaessa opintonsa työssä siirtotyöläisenä vastaanottavassa jäsenvaltiossa (em. asia Teixeira, tuomion 74 kohta).

27

Kansalliselle tuomioistuimelle esitetystä asiakirja-aineistosta ilmenee Punakovan osalta, että tämä on poikansa Nikholas Buklieriusin tosiasiallinen huoltaja; Nikholas Buklierius on käynyt koulua syyskuusta 2008, ja hän on Liettuan kansalaisen ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 2004, 2005 ja 2008 palkkatyöntekijänä työskennelleen Andreos Buklieriusin poika.

28

Kuten Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus myönsi istunnossa, Punakovalla on siirtotyöläisen lapsen, jonka tosiasiallinen huoltaja hän on ja joka käy koulua, äitinä siis oleskeluoikeus asetuksen N:o 1612/68 12 artiklan nojalla.

29

Czop sitä vastoin ei voi saada oleskeluoikeutta pelkästään sen perusteella, että hän on poikansa Lukasz Czopin, joka alkoi käydä koulua Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2006, tosiasiallinen huoltaja.

30

Lukasz Czopin isä ja Czop itse eivät nimittäin ole työskennelleet Yhdistyneessä kuningaskunnassa palkkatyöntekijöinä. Asetuksen N:o 1612/68 12 artiklan, jossa mainitaan palkkatyössä olevan tai olleen jäsenvaltion kansalaisen lapset, selvästä ja täsmällisestä sanamuodosta ilmenee, että kyseistä säännöstä sovelletaan vain palkkatyöntekijöiden lapsiin.

31

Säännöksen kirjaimellinen tulkinta, jonka mukaan säännös koskee vain palkkatyöntekijöitä, saa lisäksi tukea niin asetuksen N:o 1612/68, joka perustuu ETY:n perustamissopimuksen 49 artiklaan (josta tuli muutettuna EY:n perustamissopimuksen 49 artikla, josta puolestaan tuli muutettuna EY 40 artikla), yleisestä rakenteesta kuin siitäkin, että asetuksen N:o 1612/68 12 artiklaa ei toisteta direktiivissä 2004/38 vaan asetuksessa N:o 492/11, joka sekin koskee työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja perustuu EY 40 artiklaa vastaavaan SEUT 46 artiklaan.

32

Lisäksi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden määräyksen tulkinta ei saa johtaa siihen, että määräyksen selvältä ja täsmälliseltä sanamuodolta viedään kokonaan sen tehokas vaikutus (ks. vastaavasti asia C-220/03, EKP v. Saksa, tuomio 8.12.2005, Kok., s. I-10595, 31 kohta ja asia C-199/05, Euroopan yhteisö, tuomio 26.10.2006, Kok., s. I-10485, 42 kohta).

33

Tästä seuraa, että koska asetuksen N:o 1612/68 12 artikla koskee vain palkkatyöntekijöitä, sitä ei voida tulkita siten, että sitä sovellettaisiin myös itsenäisiin ammatinharjoittajiin.

34

On kuitenkin huomattava, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen istunnossa esittämien tietojen mukaan Czopilla on pysyvä oleskeluoikeus direktiivin 2004/38 16 artiklan 1 kohdan nojalla.

35

Oikeuskäytännön mukaan nimittäin ajanjaksot, jotka kolmannen valtion kansalainen on oleskellut jäsenvaltion alueella ennen kyseisen kolmannen valtion liittymistä unioniin, on – jollei liittymisasiakirjassa ole erityisiä määräyksiä – otettava huomioon direktiivin 2004/38 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pysyvän oleskeluoikeuden saamiseksi, jos ne ovat toteutuneet direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti (yhdistetyt asiat C-424/10 ja C-425/10, Ziolkowski ja Szeja, tuomio 21.12.2011, Kok., s. I-14035, 63 kohta).

36

Tässä yhteydessä on todettava yhtäältä, että on riidatonta, että Czop oli oleskellut ennen 29.5.2008, jolloin hän haki tulotukea, Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhtäjaksoisesti yli viiden vuoden ajan.

37

Toisaalta Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen istunnossa esittämistä tiedoista ilmenee, että Czop oli oleskellut Yhdistyneessä kuningaskunnassa direktiivin 2004/38 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ”laillisesti”.

38

On nimittäin niin, että vaikkei hän ollutkaan työskennellyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa itsenäisenä ammatinharjoittajana viiden vuoden ajan eikä siis täyttänyt direktiivin 2004/38 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä edellytyksiä, hän täytti kuitenkin mainitun direktiivin 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus totesi istunnossa.

39

Niinpä ei ole tutkittava, onko Czopilla oleskeluoikeus unionin oikeuden nojalla myös jollakin muulla perusteella.

40

Esitettyihin kysymyksiin on vastattava kaiken edellä esitetyn perusteella seuraavasti:

41

Pääasioiden asianosaisten osalta asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:

Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15.10.1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 12 artiklaa on tulkittava siten, että siinä annetaan henkilölle, joka on siirtotyöläisen tai entisen siirtotyöläisen lapsen, joka osallistuu koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, tosiasiallinen huoltaja, oleskeluoikeus kyseisen valtion alueella, mutta mainittua artiklaa ei voida tulkita siten, että siinä annettaisiin tällainen oikeus henkilölle, joka on itsenäisen ammatinharjoittajan lapsen tosiasiallinen huoltaja.

Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 16 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että unionin kansalainen, joka on Euroopan unioniin hiljattain liittyneen jäsenvaltion kansalainen, voi vedota mainitun säännöksen nojalla pysyvään oleskeluoikeuteen silloin, kun hän on oleskellut vastaanottavassa jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti yli viiden vuoden ajan, josta osa on toteutunut ennen ensiksi mainitun valtion liittymistä Euroopan unioniin, jos oleskelu on toteutunut direktiivin 2004/38 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.