EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.9.2017

COM(2017) 555 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Laitonta verkkosisältöä vastaan

Lisää vastuuta verkkoalustoille

1.Johdanto

1 Verkkoalustat edistävät merkittävällä tavalla innovointia ja kasvua digitaalitaloudessa. Ne ovat tuoneet ennenäkemättömällä tavalla – etenkin pienten ja keskisuurten yritysten – saataville tietoa, tietojenvaihtomahdollisuuksia ja uusia markkinamahdollisuuksia. Verkkoalustat tarjoavat lisäksi useimmille internetin käyttäjille tärkeimmän väylän tietoon ja muuhun sisältöön, tapahtuipa se hakukoneiden, sosiaalisten verkostojen, mikrobloggaussivustojen tai videonjakoalustojen kautta. Alustojen liiketoimintamallit ovat viime aikoina myös luoneet käyttäjien ja sisällön välille entistä läheisempiä yhteyksiä, joita hyödynnetään etenkin kohdennetussa mainonnassa. Alustat yhdistävät miljardeja käyttäjiä valtaviin määriin sisältöä ja tietoa ja tarjoavat kansalaisille ja yrityksille innovatiivisia palveluja.

2 Verkkoon voidaan kuitenkin ladata ja näin ollen sieltä on myös saatavissa laitonta sisältöä. Sen määrä kasvaa merkittävällä tavalla, mikä herättää vakavaa huolta, johon on puututtava voimakkaasti ja tehokkaasti. Se mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa. Yllyttäminen terrorismiin, muukalaisvihamielinen ja rasistinen puhe, jolla julkisesti lietsotaan vihaa ja väkivaltaa, samoin kuin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä materiaali on EU:ssa laitonta. Verkossa saatavilla olevan terroristisen materiaalin määrän kasvu ja tällaisen sisällön leviäminen muodostavat vakavan uhan turvallisuudelle ja uhrien ihmisarvolle. Euroopan unioni on vastannut näihin huoliin erinäisillä toimenpiteillä. Verkossa olevan laittoman sisällön tunnistaminen ja poistaminen on tämän päivän digitaaliselle yhteiskunnalle silti haaste, johon on vastattava kiireesti.

3 4 Huolestuneena EU:ssa tehtyjen terrori-iskujen sarjasta ja verkossa leviävästä terroristisesta propagandasta Eurooppa-neuvosto totesi 22. ja 23. heinäkuuta seuraavaa: Eurooppa-neuvosto ”odottaa, että toimiala [– – ]kehittää uutta teknologiaa ja välineistöä, jolla parannetaan terroritekoihin yllyttävän sisällön automaattista tunnistamista ja poistamista. Tätä olisi tarvittaessa täydennettävä asiaankuuluvilla lainsäädäntötoimenpiteillä EU:n tasolla”. Myös G7- ja G20-maiden johtajat antoivat vastaavat lausunnot hiljattain pidetyissä huippukokouksissa. Vastaavasti myös Euroopan parlamentti kehotti verkkoalustoista antamassaan päätöslauselmassa verkkoalustoja vahvistamaan toimia laittoman ja haitallisen sisällön torjumiseksi ja komissiota esittämään ehdotuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi. 

Verkkoalustoilla, joiden välityksellä useimmat internetinkäyttäjät nykyään saavat sisällön käyttöönsä, on merkittävää yhteiskunnallista vastuuta: on suojeltava käyttäjiä ja koko yhteiskuntaa ja estettävä se, että rikolliset ja muut loukkaavaa toimintaa verkossa harjoittavat pääsisivät hyödyntämään alustojen palveluita. Alustojen tarjoamista avoimista digitaalisista tiloista ei saa tulla kasvualustaa esimerkiksi terrorille, laittomalle vihapuheelle, lasten hyväksikäytölle tai ihmiskaupalle eikä tiloja, joilla ei piitata oikeusäännöistä. On selvää, että laittoman verkkosisällön leviäminen voi murentaa luottamusta digitaaliseen ympäristöön. Lisäksi se voisi uhata alustaekosysteemien ja digitaalisten sisämarkkinoiden taloudellisen kehityksen jatkumista. Verkkoalustojen olisi päättäväisesti tehostettava toimiaan tämän ongelman ratkaisemiseksi osana vastuuta, jonka niiden keskeinen rooli yhteiskunnassa niille antaa.

Laittoman verkkosisällön torjumisessa on käytettävä asianmukaisia ja tehokkaita turvatoimia, joilla varmistetaan vaarassa olevien eri perusoikeuksien suojaaminen. Koska verkkoalustojen merkitys tiedon saatavuuden kannalta kasvaa entisestään, myös niillä on tärkeä tehtävä tasapainon saavuttamisessa. Laittoman verkkosisällön torjunnassa EU:ssa olisi hyödynnettävä ja myös otettava huomioon EU:n kansainvälisesti toteuttamat toimet.

2.Tausta

6 7 8 9 Euroopan unioni on jo reagoinut laittoman verkkosisällön aiheuttamaan ongelmaan sekä sitovilla että vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Poliittisiin toimiin kuuluvat lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annettu direktiivi, terrorismintorjuntaa koskeva direktiivi sekä tekijänoikeuksien ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin uudistamisen yhteydessä ehdotetut toimenpiteet.

10 11 12 13 14 15 16 17 Näitä toteutettuja ja ehdotettuja lainsäädäntötoimia on täydennetty erilaisilla ei-lainsäädännöllisillä toimenpiteillä, joista mainittakoon seuraavat: verkossa levitettävän vihapuheen torjumista koskevat käytännesäännöt, terroristiseen propagandaan liittyvät EU:n internetfoorumin toimet, yhteisymmärryspöytäkirja väärennettyjen tuotteiden myynnistä, komission tiedonanto verkkokauppatuotteiden markkinavalvonnasta, elintarvikeketjun tuotteiden myynti verkossa, EU:n toimintasuunnitelma luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi, sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaan direktiiviin liittyvä ohjeistus sekä kansallisten viranomaisten yhteistoimet kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston puitteissa. Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta on itsesääntelyaloite, jolla pyritään parantamaan verkkoympäristöä lasten ja nuorten kannalta, koska he ovat vaarassa altistua esimerkiksi väkivaltaiselle tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvalle sisällölle taikka nettikiusaamiselle.

18 Vuosina 2016 ja 2017 antamissaan tiedonannoissa komissio korosti, että verkkoalustojen on tarpeen toimia vastuullisemmin ja tehostaa EU:n laajuisia itsesääntelytoimia laittoman sisällön poistamiseksi. Komissio on lisäksi sitoutunut parantamaan alustojen kanssa käytävien eri alakohtaisten vuoropuhelujen koordinointia ja selvittämään tarvetta laatia ohjeita virallisista ilmoittamis- ja toimintamenettelyistä. Tällöin olisi haettava synergiaa jo käynnissä olevien vuoropuhelujen ja muilla aloilla käynnistettyjen toimien kanssa niitä rajoittamatta. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Euroopan turvallisuusohjelman puitteissa toteutettavat ja vihapuheeseen liittyvät toimet.

19 20 21 22 Tuoreiden raporttien mukaan näissä alakohtaisissa aloitteissa on jo edistytty. Vihapuheen osalta kävi kesäkuussa 2017 julkaistuista raporteista ilmi, että kun tarkasteltiin ilmoitetuista vihapuhesisällöistä muodostettua otosta eräissä EU-maissa, poistamisprosentti oli kuudessa kuukaudessa noussut 28 prosentista 59 prosenttiin tapauksista, vaikka alustojen välillä oli merkittäviä eroja. Myös poistamisen nopeus oli samana aikana parantunut jonkin verran. Edelleen kuitenkin 28 prosentissa tapauksista sisältö poistettiin vasta viikon kuluttua. Tämä osoittaa, että ei-sääntelyllisellä mallilla voidaan saada tuloksia erityisesti silloin, kun tukena on toimenpiteitä, joilla helpotetaan yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Terroristista sisältöä torjuvan EU:n internetfoorumin puitteissa puolestaan noin 80–90 prosenttia Europolin ilmoittamasta sisällöstä on sitten foorumin perustamisen poistettu. Mitä taas tulee lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvään materiaaliin, vihjelinjojen verkosto INHOPE kertoi jo vuonna 2015, että tällaisesta materiaalista poistettiin 91 prosenttia 72 tunnin kuluessa ja joka kolmas tapaus jo 24 tunnissa. 

Myös käynnissä olevissa eri alakohtaisissa vuoropuheluissa on havaittu merkittävää eri alojen välistä vastaavuutta menettelyissä, joita sovelletaan sisällön havaitsemiseen, tunnistamiseen, poistamiseen ja uudelleenlataamisen estämiseen. Tässä tiedonannossa on hyödynnetty näitä havaintoja.

23 Laittoman sisällön poistamiseen sovellettavat oikeudelliset puitteet muodostaa EU:n tasolla sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi, jolla muiden muassa yhdenmukaistetaan ne edellytykset, joiden täyttyessä tietyt verkkoalustat eivät ole vastuussa säilyttämästään laittomasta sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla.

24 25 26 Verkkoalustoilla oleva laiton sisältö voi levitä etenkin sellaisten verkkopalvelujen kautta, jotka sallivat kolmansien osapuolten sisällön lataamisen. Tällaiset säilytyspalvelut (”hosting-palvelut”) kuuluvat tietyin edellytyksin sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklan soveltamisalaan. Mainitussa artiklassa säädetään, että säilytyspalvelun tarjoaja ei ole vastuussa kolmannen osapuolen pyynnöstä tallennetuista tiedoista, jos a) palvelun tarjoajalla ei ole tosiasiallista tietoa laittomasta toiminnasta tai tiedoista eikä hänen tiedossaan vahingonkorvausvaatimuksen kyseessä ollen ole tosiasioita tai olosuhteita, joiden perusteella toiminnan tai tietojen laittomuus on ilmeistä, tai b) palvelun tarjoaja toimii viipymättä tietojen poistamiseksi tai niihin pääsyn estämiseksi heti saatuaan tiedon tällaisista seikoista. Direktiivin olisi samalla ”muodostettava tarkoituksenmukainen perusta sellaisten nopeiden ja luotettavien menettelyjen kehittämiselle, jotka mahdollistavat laittomien tietojen poistamisen ja näiden saannin estämisen”. 

Direktiivin 15 artiklassa säädetään lisäksi, että ”jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelun tarjoajille [14 artiklassa] tarkoitettujen palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita”. Direktiivin johdanto-osan 47 kappaleessa muistutetaan kuitenkin, että kielto koskee vain yleistä seurantavelvoitetta ja että se ei automaattisesti koske ”erityistapauksissa asetettavia seurantavelvoitteita, eikä se myöskään vaikuta kansallisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisesti antamiin määräyksiin”.

Vuonna 2016 antamassaan verkkoalustoja käsittelevässä tiedonannossa komissio sitoutuikin säilyttämään verkkoalustoihin sovellettavan tasapainoisen ja ennustettavan vastuujärjestelmän keskeisenä sääntelykehyksenä, jolla tuetaan digitaalista innovointia digitaalisilla sisämarkkinoilla.

EU:ssa ei tällä hetkellä ole yhdenmukaistettua ja johdonmukaista tapaa laittoman sisällön poistamiseksi. Unionissa käytetäänkin erilaisia lähestymistapoja, jotka vaihtelevat jäsenvaltioiden, sisältöluokkien tai verkkoalustan tyypin mukaan. Yhtenäisempi malli tehostaisi laittoman sisällön torjumista. Lisäksi se edistäisi digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä ja vähentäisi kustannuksia, jotka johtuvat verkkoalustoihin sovellettavien moninaisten sääntöjen noudattamisesta, mikä koskee myös tulokkaita.

28 On korostettava, että näissä lainsäädäntöpuitteissa ei määritellä saati yhdenmukaisteta sitä, mikä tekee sisällöstä ”laittoman”. Se mikä on laitonta määritetään EU:n tason erityisessä lainsäädännössä ja kansallisessa lainsäädännössä. Vaikka esimerkiksi terrorismiin liittyvä materiaali, laiton vihapuhe tai lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä materiaali poikkeavat luonteeltaan, ominaispiirteiltään ja aiheuttamaltaan vahingolta selvästi tekijänoikeuksien tai tuoteturvallisuussääntöjen loukkaamisesta, verkossa harjoitetuista laittomista kaupallisista käytännöistä taikka loukkaavasta toiminnasta verkossa, kaikki nämä laittoman sisällön eri tyypit kuuluvat samojen, sähköistä kaupankäyntiä koskevalla direktiivillä vahvistettujen laaja-alaisten lainsäädäntöpuitteiden soveltamisalaan. Kun lisäksi otetaan huomioon, että näiden erityyppisten sisältöjen poistamismenettelyissä on huomattavaa samankaltaisuutta, tässä tiedonannossa käsitellään kaikenlaista laitonta verkkosisältöä mutta otetaan huomioon alakohtaiset erot, kun ne ovat asianmukaisia ja perusteltuja.

EU:ssa tuomioistuimilla ja kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla, myös lainvalvontaviranomaisilla, on toimivalta nostaa syyte rikoksista ja määrätä oikeudenmukaisilla menettelyillä rikosoikeudellisia seuraamuksia tietyn verkossa harjoitetun toiminnan tai verkossa annetun tiedon laittomuuden perusteella. Verkkoalustoilla on puolestaan oikeus estää infrastruktuurinsa ja liiketoimintansa käyttö rikolliseen toimintaan ja vastuu suojella käyttäjiään ja estää laiton sisältö alustoillaan. Niillä on tavallisesti tekniset keinot tällaisen sisällön tunnistamiseen ja poistamiseen. Tämä on sitäkin tärkeämpää siksi, että verkkoalustat ovat tehneet valtavia investointeja kehittääkseen monipuolista teknologiaa, jolla ne keräävät ennakoivasti tietoja alustalla kiertävästä sisällöstä ja käyttäjien käyttäytymisestä. Nopeat päätökset laittoman sisällön poistamisesta ovat toki tärkeitä, mutta myös asianmukaisia suojatoimia tarvitaan. Sitä varten on myös tasapainotettava julkisten ja yksityisten elinten roolit.

Tässä tiedonannossa esitetyt ohjeet ja periaatteet eivät siksi kohdistu vain laittoman sisällön havaitsemiseen ja poistamiseen. Niillä pyritään lisäksi vastaamaan huoleen laillisen sisällön turhasta poistamisesta, joka vaikuttaa sananvapauteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön riittävät suojatoimet, jotka mukautetaan kulloisenkin laittoman sisällön tyypin perusteella.

29 Kiistämättä on olemassa yleiseen etuun liittyviä huolestuttavia kysymyksiä, jotka liittyvät sellaiseen sisältöön, joka ei välttämättä ole laitonta mutta joka voi olla haitallista, kuten valeuutisiin tai alaikäisille haitalliseen sisältöön. Tässä tiedonannossa pääpaino on kuitenkin laittoman sisällön havaitsemisessa ja poistamisessa.

3.Laittoman sisällön havaitseminen ja siitä ilmoittaminen 

Tässä jaksossa on tarkoitus esittää, mitä verkkoalustojen, toimivaltaisten viranomaisten ja käyttäjien olisi tehtävä havaitakseen laittoman sisällön nopeasti ja tehokkaasti.

Verkkoalustat voivat saada tietää laittomasta sisällöstä eri tavoin ja eri kanavien kautta. Näitä kanavia ovat mm. seuraavat: i) tuomioistuimen päätös tai hallintopäätös, ii) ilmoitus toimivaltaisilta viranomaisilta (esim. lainvalvontaelimeltä), erikoistuneilta ”luotettavilta ilmoittajilta”, immateriaalioikeuksien haltijoilta tai tavallisilta käyttäjiltä tai iii) alustan omat tutkimukset tai oma tietämys.

EU:n ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuvien oikeudellisten velvoitteidensa ja huolenpitovelvoitteensa täyttämisen lisäksi verkkoalustojen olisi huolehdittava, että niiden tarjoama verkkoympäristö on turvallinen käyttäjille, torjuu rikollista ja muuta lainvastaista hyödyntämistä ja ehkäisee ja estää rikollista ja muuta loukkaavaa toimintaa verkossa.

4.Tuomioistuimet ja toimivaltaiset viranomaiset

30 Kansalliset tuomioistuimet ja tietyissä tapauksissa toimivaltaiset viranomaiset voivat EU:n ja/tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti antaa verkkoalustoille sitovia määräyksiä tai hallintopäätöksiä, joissa niitä vaaditaan poistamaan laiton sisältö tai estämään pääsy siihen. 

Koska laittoman sisällön poistaminen nopeasti on usein olennaisen tärkeää tällaisen sisällön laajemman levittämisen ja sen aiheuttaman vahingon estämiseksi, verkkoalustojen olisi lisäksi voitava tehdä nopeasti päätöksiä laittoman sisällön suhteen mahdollisesti toteutettavista toimista ilman, että niitä vaadittaisiin oikeuden päätöksellä tai hallintopäätöksellä. Näin pitäisi voida toimia etenkin silloin, kun lainvalvontaviranomainen tunnistaa laittoman sisällön ja ilmoittaa siitä alustalle. Verkkoalustojen olisi tällaisia vastuulleen kuuluvia tehtäviä täyttäessään myös otettava käyttöön asianmukaisia suojatoimia, jotta käyttäjät voivat käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

31 Verkkoalustoilla olisi sen vuoksi oltava tarvittavat resurssit, jotta ne olisivat perillä toimintaansa sovellettavista oikeudellisista puitteista. Niiden olisi lisäksi tehtävä tiivistä yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten ja tapauksen mukaan muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja etenkin varmistettava, että niille voidaan nopeasti ja tehokkaasti toimittaa pyyntö poistaa laiton sisältö viipymättä ja että ne voivat soveltuvissa tapauksissa ilmoittaa lainvalvontaviranomaisille merkeistä, jotka viittaavat verkossa tapahtuvaan rikolliseen toimintaan. Jotta vältettäisiin päällekkäiset toimet ja ilmoitukset, jotka vähentäisivät poistamistoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta, lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten olisi lisäksi pyrittävä kaikin tavoin tekemään keskenään yhteistyötä sellaisten toimivien digitaalisten rajapintojen määrittelemiseksi, jotka helpottavat ilmoitusten toimittamista nopeasti ja luotettavasti, ja huolehdittava siitä, että laiton sisältö tunnistetaan ja siitä ilmoitetaan tehokkaasti. Jotta tämä yhteistyö sujuisi, verkkoalustojen ja viranomaisten olisi nimettävä asiaa varten yhteyspisteet.

32 Terroristisen sisällön torjumiseksi Europolin yhteyteen on perustettu EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevä yksikkö (IRU), jossa turvallisuusasiantuntijat arvioivat sisältöä ja ilmoittavat terroristisesta sisällöstä verkkoalustalle (joissakin jäsenvaltioissa on oma vastaava yksikkö).

5.Ilmoitukset

6.Luotettavat ilmoittajat

Laiton verkkosisältö voidaan poistaa nopeammin ja varmemmin, kun verkkoalustat ottavat käyttöön etuoikeutettujen käyttäjien kanavan niille ilmoitusten tekijöille, joilla on erityistä asiantuntemusta ilmoittamisessa alustan verkkosivustolla olevasta mahdollisesti laittomasta sisällöstä. Nämä ”luotettavat ilmoittajat” ovat erikoistuneita tahoja, joilla on erityistä asiantuntemusta laittoman sisällön tunnistamisessa ja erityiset rakenteet tällaisen verkkosisällön havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi.

Tavallisiin käyttäjiin verrattuna näiden luotettavien ilmoittajien voidaan odottaa tuovan käyttöön asiantuntemuksensa ja toimivan tiukkojen laatunormien mukaisesti. Tämän pitäisi johtaa laadukkaampiin ilmoituksiin ja nopeampiin poistotoimiin. Verkkoalustoja kannustetaan hyödyntämään olemassa olevia luotettavien ilmoittajien verkostoja. Esimerkiksi terroristisen sisällön tapauksessa Europolin yhteydessä toimivalla internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevällä yksiköllä on tarvittava asiantuntemus arvioida, onko jotain sisältöä pidettävä terroristisena tai väkivaltaisten ääriliikkeiden verkkosisältönä. Asiantuntemuksensa pohjalta se toimii lainvalvontatehtävänsä ohella myös luotettavana ilmoittajana. Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista ilmoittamista varten perustettujen vihjelinjojen verkosto INHOPE on toinen esimerkki luotettavasta ilmoittajasta. Vihapuheen osalta on taas olemassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä tai puolijulkisia elimiä, jotka ovat erikoistuneet laittoman rasistisen ja muukalaisvihamielisen verkkosisällön tunnistamiseen ja siitä ilmoittamiseen.

Jotta varmistettaisiin, että ilmoitukset ovat laadukkaita ja laiton sisältö poistetaan nopeammin, toimiala voisi sopia EU:n tasolla kriteereistä, jotka perustuvat etenkin perusoikeuksien ja demokraattisten arvojen kunnioittamiseen. Näistä kriteereistä voidaan sopia itsesääntelyjärjestelyjen tai EU:n standardointijärjestelmän puitteissa, ja ne määrittävät sen, mitä tahoa voidaan pitää luotettavana ilmoittajana. Niiden olisi oltava riittävän joustavia, jotta voidaan ottaa huomioon sisältökohtaiset erityispiirteet ja luotettavan ilmoittajan rooli. Muita kriteereitä voisivat olla esimerkiksi sisäisen koulutuksen standardit, prosessistandardit ja laadunvarmistus samoin kuin oikeudelliset suojatoimet, jotka koskevat riippumattomuutta, eturistiriitoja ja yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa. Suojatoimet ovat erityisen tärkeitä niissä harvoissa tapauksissa, joissa alustat voivat poistaa sisältöä saatuaan siitä ilmoituksen luotettavalta ilmoittajalta mutta selvittämättä sisällön laillisuutta tarkemmin itse. Näissä harvoissa tapauksissa myös luotettavien ilmoittajien osalta voitaisiin tarkastaa näiden kriteerien täyttyminen, ja luotettavan ilmoittajan aseman osoittamiseksi voitaisiin perustaa sertifiointijärjestelmä. Järjestelmän väärinkäytön estämiseksi olisi joka tapauksessa oltava käytettävissä riittävät suojatoimet, kuten kohdassa 4.3 esitetään.

Toimivaltaisille viranomaisille olisi tarjottava mahdollisuus soveltuvissa tapauksissa osallistua luotettavia ilmoittajia koskeviin raportointijärjestelyihin.

On pystyttävä ottamaan tasapainotetusti huomioon tarve huolehtia luotettavien ilmoittajien toimittamien ilmoitusten laadukkuudesta, niiden lisätoimenpiteiden laajuus, joita yritykset toteuttaisivat suhteessa luotettaviin ilmoittajiin, ja rasite, joka aiheutuu näiden laatustandardien noudattamisen varmistamisesta. Jos luotettavien ilmoittajien järjestelmää käytetään vahvistettujen standardien vastaisesti, olisi luotettavan ilmoittajan etuoikeutettu asema poistettava.

7.Käyttäjien tekemät ilmoitukset

Jotta laittoman verkkosisällön torjuminen olisi tehokasta, myös tavallisten käyttäjien olisi voitava ilmoittaa laittomasta sisällöstä verkkoalustoille ja pystyä luottamaan siihen, että perustellut ilmoitukset otetaan huomioon ja että niihin reagoidaan ripeästi.

Jos sisältö on julkisesti saatavilla, tällaisten ilmoitusmekanismien olisi oltava suuren yleisön käytettävissä ilman vaatimusta käyttäjäksi kirjautumisesta. Jotta mahdollisesti laittoman sisällön arvioimisen tehokkuutta ja tarkkuutta voitaisiin parantaa, mekanismin olisi tarjottava mahdollisuus tehdä ilmoitus helposti sähköisessä muodossa.

Komission ehdotuksessa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistamiseksi on tarkoitus asettaa videonjakoalustojen tarjoajille velvollisuus perustaa ja ylläpitää mekanismeja, joilla käyttäjät voivat tehdä ilmiannon tai ilmoituksen audiovisuaalisesta sisällöstä, joka voi haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä tai joka sisältää yllyttämistä väkivaltaan tai vihaan.

8.Ilmoitusten korkean laadun varmistaminen

Ilmoitusmekanismien olisi oltava näkyviä, helposti käyttöön otettavia, helppokäyttöisiä ja kontekstisidonnaisia. Niiden avulla pitäisi voida helposti ilmoittaa erilaisista sisältötyypeistä esimerkiksi valitsemalla perusteluettelosta se peruste, jonka vuoksi sisältöä pidetään laittomana. Jos se on teknisesti toteutettavissa, voidaan tarjota esimerkiksi mahdollisuus tehdä ilmoitus heti aineiston ensimmäisen esiintymän yhteydessä tai käyttää kirjautumistunnisteita uudelleen.

Tällaisten riittävästi perusteltujen ja riittävän yksityiskohtaisten ilmoitusten avulla alustat pystyvät löytämään laittoman sisällön nopeasti, tekemään perusteellisen arvion sisällön laittomuudesta ja ryhtymään tarvittaessa nopeasti toimiin. Se, kuinka tarkkoja tietoja alustat tarvitsevat voidakseen tehdä nopeasti tietoon perustuvia päätöksiä, voi vaihdella suurestikin sisällön tyypistä toiseen.

Käyttäjillä ei tavallisesti pitäisi olla velvollisuutta tunnistautua tehdessään ilmoituksen laittomana pitämästään sisällöstä, ellei tunnistetietoja tarvita sisällön lainmukaisuuden määrittämiseen (esim. tekijänoikeuksien haltijan selvittämiseen). Näin on erityisesti tapauksissa, joissa ilmoittajan turvallisuus voi olla uhattuna tai henkilöllisyyden paljastaminen voi johtaa oikeudellisiin seurauksiin. Kun käyttäjät haluavat pysytellä alustojen suhteen nimettöminä, heitä olisi kannustettava tekemään ilmoituksensa luotettujen ilmoittajien välityksellä, jos sellaisia on.

Ilmoituksen tekijällä olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa halutessaan yhteystietonsa ilmoituksen yhteydessä, jotta verkkoalusta voi pyytää häneltä lisätietoja tai ilmoittaa hänelle mahdollisesti kaavailemistaan jatkotoimista. Tällöin ilmoituksen tekijälle olisi toimitettava vastaanottoilmoitus ja tiedot ilmoituksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä.

Vastaanottoilmoituksella vältetään se, että ilmoituksen tekijän olisi tarkastettava, onko ilmoitukseen reagoitu, ja lisäksi se voi toimia näyttönä tuomioistuimessa tai tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä tällaisiin menettelyihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

9.Verkkoalustan toteuttamat ennakoivat toimenpiteet

10.Ennakoivat toimenpiteet ja vastuuvapaus

Kun otetaan huomioon verkkoalustojen keskeinen asema ja valmiudet sekä niiden tähän liittyvät vastuut, niiden olisi otettava käyttöön tehokkaita ennakoivia toimenpiteitä laittoman verkkosisällön havaitsemiseksi ja poistamiseksi eikä pelkästään reagoitava mahdollisesti saamiinsa ilmoituksiin. Tiettyjen laittoman sisällön luokkien tapauksessa ei ilman tällaisia alustojen ennakoivia toimenpiteitä välttämättä päästä täysin tavoitteeseen, että vakavan haitan vaaraa lievennettäisiin.

Vapaaehtoisten ennakoivien toimenpiteiden toteuttaminen ei komission näkemyksen mukaan automaattisesti johda siihen, ettei verkkoalusta voisi hyödyntää sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklassa säädettyä vastuuta koskevaa poikkeusta.

Ensinnäkin vastuuta koskeva poikkeus voidaan myöntää vain säilytyspalvelujen tarjoajille, jotka täyttävät direktiivin 14 artiklan vaatimukset. Tällaisten palveluntarjoajien toiminta käsittää tietojen tallentamisen kolmansien osapuolten pyynnöstä, eikä niillä ole aktiivista roolia, jonka vuoksi ne tuntisivat kyseiset tiedot tai valvoisivat niitä. 33  

Komission 14. syyskuuta 2016 esittämän tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annettavan direktiiviehdotuksen johdanto-osan 38 kappaleessa todetaan tästä seuraavaa: ”Mainitun [sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin] 14 artiklan osalta on tarpeen varmentaa, toimiiko palvelun tarjoaja aktiivisessa roolissa, myös optimoimalla ladattujen teosten tai aineiston esitysmuotoa tai edistämällä niitä, riippumatta tähän käytettyjen keinojen luonteesta”.

Nimenomaan sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklan osalta unionin tuomioistuin selventää asiassa L’Oréal vastaan eBay, että ”pelkästään se, että [verkkoalusta] tallentaa palvelimelleen myyntitarjoukset, vahvistaa palvelunsa yksityiskohtaiset säännöt, saa palvelustaan korvauksen ja antaa yleisluonteisia neuvoja asiakkailleen, ei voi merkitä sitä, että siltä evätään [sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklassa] säädetyt vastuuta koskevat poikkeukset”. 34 Tuomioistuimen mukaan tällainen vaikutus kuitenkin syntyy, ”kun sen sijaan kyseinen ylläpitäjä antaa apua, joka muodostuu muun muassa kyseessä olevien myyntitarjousten esityksen optimoinnista tai näiden tarjousten edistämisestä”. 35

Tämä viittaa siihen, että pelkästään se seikka, että verkkoalusta toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä, jotka liittyvät sen palvelujen tarjoamiseen yleisellä tavalla, ei välttämättä merkitse sitä, että alustalla on säilyttämäänsä materiaaliin nähden aktiivinen rooli ja että alusta ei voisi sen vuoksi hyödyntää vastuuta koskevaa poikkeusta. Komission näkemyksen mukaan tällaisiin toimenpiteisiin voi – ja pitäisikin – kuulua myös laittoman verkkosisällön havaitsemiseen ja poistamiseen tähtääviä ennakoivia toimenpiteitä, kun nämä toimenpiteet toteutetaan verkkoalustan palvelusopimuksen soveltamiseksi. Tämä vastaa sitä erilaisten etujen välistä tasapainoa, johon sähköistä kaupankäyntiä koskevalla direktiivillä pyritään. 36 Komissio muistuttaakin, että on kaikkien osapuolten edun mukaista, että hyväksytään ja käytetään nopeita ja luotettavia menettelyjä, joiden avulla voidaan poistaa laittomat tiedot ja estää niihin pääsy. 37 Vaikka direktiivissä kielletään verkkoalustojen yleinen velvoittaminen pyrkiä aktiivisesti saamaan selville tosiasioita, 38 siinä myös tunnustetaan vapaaehtoisten toimenpiteiden merkitys. 39  

Toiseksi mainittakoon, että sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklassa säädetään, että kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluvat palveluntarjoajat voivat hyödyntää vastuuta koskevaa poikkeusta vain, kun seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät: a) palvelun tarjoajalla ei ole tosiasiallista tietoa laittomasta toiminnasta tai tiedoista eikä hänen tiedossaan vahingonkorvausvaatimuksen kyseessä ollen ole tosiasioita tai olosuhteita, joiden perusteella toiminnan tai tietojen laittomuus on ilmeistä, tai b) palvelun tarjoaja toimii viipymättä tietojen poistamiseksi tai niihin pääsyn estämiseksi heti saatuaan tiedon tällaisista seikoista.

Unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että nämä edellytykset koskevat ”kaikkia tilanteita, joissa asianomainen [verkkoalusta] tulee tietoiseksi [tosiasioista tai olosuhteista, joiden perusteella huolellisen talouden toimijan olisi pitänyt todeta asianomainen laittomuus]” ja että tämä pätee kolmannen osapuolen tekemän ilmoituksen lisäksi tilanteeseen, jossa verkkoalusta ”saa selville laittoman toiminnan tai laittomien tietojen olemassaolon oma-aloitteisen tutkimuksen seurauksena”. 40  

Tästä seuraa, että verkkoalusta saattaa laittoman sisällön havaitsemiseksi ja poistamiseksi toteuttamiensa toimenpiteiden kautta saada tietoonsa laittomia toimia tai laitonta tietoa tai tulla tietoisiksi niistä, mikä näin ollen voisi johtaa siihen, että vastuuta koskeva poikkeus evättäisiin siltä sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa verkkoalustalla on edelleen mahdollisuus toimia viipymättä kyseisten tietojen poistamiseksi tai niihin pääsyn estämiseksi, kun se on saanut ne tietoonsa tai tullut tietoiseksi niistä. Näin toimiessaan verkkoalusta voi edelleen hyödyntää vastuuta koskevaa poikkeusta 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Näin ollen voidaan todeta, että huoli vastuuta koskevan poikkeuksen epäämisestä ei muodostune esteeksi niiden tehokkaiden ennakoivien vapaaehtoisten toimenpiteiden soveltamiselle, joita tässä tiedonannossa pyritään edistämään.

11.Laittoman sisällön havaitseminen teknologian avulla

Kun otetaan huomioon verkkoalustojen välittämän materiaalin suuri määrä sekä tietojenkäsittelyyn ja koneälyyn liittyvän teknologian edistyminen, automaattisesta havaitsemis- ja suodattamisteknologiasta on tulossa yhä tärkeämpi väline laittoman verkkosisällön torjumisessa. Monet suuret alustat käyttävät nykyään jonkinlaisia täsmäytysalgoritmeja, joiden perustana on erilaista teknologiaa pelkästä metadatasuodatuksesta sisällön tiivistämiseen ja varustamiseen tunnisteilla.

Sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä täsmennetään, että vastuuta koskevat direktiivin säännökset eivät estä kehittämästä ja panemasta tehokkaasti täytäntöön teknisiä suoja- ja tunnistusjärjestelmiä ja digitaalitekniikan mahdollistamia teknisiä valvontavälineitä. 41 Direktiivissä tehdään selväksi myös se, että tällainen toiminta on toteutettava EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä asetettujen sääntöjen asettamissa rajoissa; tämä koskee etenkin yksityisyyden ja henkilötietosuojaa ja jäsenvaltioille asetettua kieltoa asettaa yleisiä valvontavelvollisuuksia. 42

Alakohtaisessa lainsäädännössä voidaan vahvistaa pakollisesti sovellettavia sääntöjä, joiden mukaan verkkoalustojen on toteutettava esimerkiksi tekijänoikeuteen liittyviä toimenpiteitä, jotka auttavat varmistamaan laittoman sisällön havaitsemisen ja poistamisen, myös siinä tapauksessa, että ne voivat hyödyntää sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklassa säädettyä vastuupoikkeusta.

Yleisemmällä tasolla tällaisen teknologian käyttöön ja jatkokehittelyyn kannustetaan etenkin silloin, kun kyse on vakavasta haitasta, kuten Eurooppa-neuvosto päätelmissään 22. kesäkuuta 2017 peräänkuulutti. 43 Automaattisia välineitä ja suodattimia voidaan käyttää mahdollisesti loukkaavan sisällön tunnistamiseen, ja tällaisten välineiden kehittäminen on edistynyt yksityisen ja julkisen tutkimustoiminnan yhteydessä. Sisällön automaattinen tunnistaminen on esimerkiksi tekijänoikeuksien alalla osoittautunut tehokkaaksi välineeksi jo useiden vuosien ajan.

Komissio tukee lisätutkimusta ja innovatiivisia lähestymistapoja, joissa mennään nykytilaa pitemmälle ja joiden tavoitteena on parantaa laittoman sisällön tunnistamiseen käytettävien teknisten välineiden tarkkuutta. 44 Lisäksi se kehottaa toimialaa varmistamaan, että käyttöön otetaan innovaatioita, jotka saattavat osaltaan lisätä automaattisten havaitsemismenetelmien tehoa ja vaikuttavuutta. 

Toimiala käyttää automaattisia välineitä nykyään rajatakseen kiistanalaista sisältöä, jota asiantuntijat sen jälkeen arvioivat ja tarvittaessa tunnistavat laittoman sisällön. Tällainen ihmisen osallistumista edellyttävä periaate on yleensä tärkeä osa automaattisia menetelmiä, joilla pyritään määrittämään sisällön laittomuus – etenkin osa-alueilla, joilla virheet ovat yleisiä tai joilla on tutkittava sisällön kontekstia. 

12.Laittoman sisällön poistaminen 

45 On koko yhteiskunnan edun mukaista, että verkkoalustat poistavat laittoman sisällön mahdollisimman nopeasti. Sisällön poistaminen ei kuitenkaan saisi estää taustalla mahdollisesti olevaan lainrikkomukseen liittyvän syytteen nostamista tai muita siihen liittyviä toimenpiteitä. Tässä suhteessa on tärkeää, että viranomaiset ja verkkoalustat jakavat keskenään asiaa koskevaa näyttöä. Aiheesta on valmisteilla säädösehdotus, jonka pitäisi helpottaa näytön käyttämistä maiden rajojen ylitse. Sen, että alusta poistaa laittoman sisällön, ei pitäisi vaikuttaa rikkomusten tutkintaa tai syytteen nostamista unionin tai kansallisen lainsäädännön perusteella.

Käytettävissä olisi lisäksi oltava tehokkaita suojatoimia, joilla pienennetään laillisen sisällön poistamisen riskiä ja joiden tukena on toimivia avoimuusvaatimuksia, joilla lisätään poistamiseen liittyvää vastuuvelvollisuutta.

13.Viipymättä tapahtuva poistaminen ja rikosten ilmoittaminen lainvalvontaviranomaisille

Sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä vaaditaan, että verkkoalustat toimivat ”viipymättä” laittoman sisällön poistamiseksi saatuaan siitä tiedon, jos ne haluavat edelleen hyödyntää vastuuta koskevaa poikkeusta. Se mitä tämä käytännössä merkitsee, riippuu kulloisenkin tapauksen erityispiirteistä – etenkin laittoman sisällön tyypistä, ilmoituksen oikeellisuudesta ja mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta.

Sisältötyypin mukaan tarvitaan erilainen määrä kontekstuaalista tietoa, jotta voidaan käytännössä määrittää yksittäisen sisältöesiintymän laillisuus. Esimerkiksi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin laittomuus on helpompi määrittää kuin loukkaavien väitteiden laittomuus, jolloin on yleensä huolellisesti analysoitava se asiayhteys, jossa väite on esitetty.

Sisällön poistaminen nopeasti on erityisen tärkeää, kun kyseessä on vakava haitta, kuten terroritekoon yllyttäminen. Silloin poistamiseen voidaan soveltaa erityisiä määräaikoja. 

Eräissä vapaaehtoisissa menettelyissä, kuten verkossa levitettävän vihapuheen torjumista koskevissa käytännesäännöissä, määritellään poistamisajalle suuntaa-antavia tavoitteita. Mainituissa käytännesäännöissä tavoiteaikana on useimpien tapausten osalta 24 tuntia.

Sisällön täysin automaattinen poistaminen kokonaan tai toistaiseksi voi olla erityisen tehokas ja suositeltava toimenpide silloin, kun olosuhteet eivät juuri jätä epäilystä materiaalin laittomuudesta. Näin on esimerkiksi tapauksissa, joissa materiaali poistetaan lainvalvontaviranomaisten ilmoituksen perusteella tai kyse on tunnetusta laittomasta sisällöstä, joka on jo aiemmin poistettu kohdassa 4.3 tarkoitettujen turvatoimien perusteella.

Nyrkkisääntönä on, että luotettavien ilmoittajien tekemään ilmoitukseen perustuva poistaminen olisi tehtävä muita tapauksia nopeammin, kun otetaan huomioon ilmoituksessa annettujen tietojen laatu ja paikkansapitävyys ja ilmoittajan luotettu asema.

Kun kyse on immateriaalioikeuksien rikkomisesta johtuvasta taloudellisesta vahingosta, rikkomuksen mahdollisesti aiheuttamien taloudellisten vahinkojen laajuus voi riippua läheisesti siitä, miten nopeasti sisältö poistetaan.

Kun verkkoalustat ilmoittavat selkeästi ajan, joka niillä on kulunut poistopyyntöjen käsittelyyn eri sisältötyyppien kohdalla, on helpompi arvioida, onko toimenpide toteutettu viipymättä. Se myös lisää alustojen yleisempää vastuuvelvollisuutta. 

Joskus ja etenkin jos verkkoalustoilla on vaikeuksia arvioida tietyn sisällön laillisuutta ja kyse on mahdollisesti kiistanalaisesta päätöksestä, niiden voi olla hyvä toimittaa epäselvät tapaukset kolmannelle osapuolelle ja pyytää siltä neuvoa. Itsesääntelyelimet ja toimivaltaiset viranomaiset toimivat eri jäsenvaltioissa tällaisina osapuolina. Onkin erittäin suositeltavaa ottaa tällainen yhteistoiminta osaksi verkkoalustojen ja toimivaltaisten viranomaisten tehostettua yhteistyötä.

46 Verkkoalustojen olisi ilmoitettava lainvalvontaviranomaisille aina, kun niiden tietoon tulee tai ne havaitsevat näyttöä rikoksesta tai muusta lainvastaisuudesta, jotta asia tulee asianomaisten viranomaisten tietoon ja nämä pystyvät tutkimaan ja asettamaan syytteeseen henkilöitä, jotka tuottavat tällaista sisältöä, tai jos järjestäytyneet rikos- tai terroristiryhmät käyttävät palveluja väärin. Tällöin niiden olisi toimittava asiassa sovellettavien lakisääteisten vaatimusten, kuten henkilötietojen suojasta annetun asetuksen (EU) 2016/679, mukaisesti. Näin voi olla tarpeen toimia myös silloin, kun kyse on sellaisten tuotteiden tarjoamisesta ja myynnistä tai sellaisista kaupallisista käytännöistä, jotka ovat EU:n lainsäädännön vastaisia.

Tarve tehdä lainvalvontaviranomaisten kanssa yhteistyötä rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa voi joissakin tapauksissa johtaa myös siihen, etteivät verkkoalustat poista käsillä olevaa laitonta sisältöä, jos käynnissä olevan tutkinnan yhteydessä näin vaaditaan ja toimitaan kansallisten viranomaisten tarkassa valvonnassa ja täysin kansallisen rikosprosessilain mukaisesti.

47 48 49 Lainvalvontaviranomaisten olisi luotava tarvittavat valmiudet toteuttaa tällaisiin ilmoituksiin liittyvät asianmukaiset toimenpiteet. Hyvä esimerkki yhteyspisteistä on Europolin perustama SIRIUS-portaali, joka tukee jäsenvaltioita verkossa toteutettavissa terrorisminvastaisissa tutkinnoissa muun muassa helpottamalla verkkoalustojen ja EU:n lainvalvonnan yhteistyötä.

14.Lisää avoimuutta 

15.Verkkoalustojen sisältöpolitiikan avoimuus

Sisällön laillisuus tai laittomuus määritetään EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti. Verkkoalustat voivat lisäksi omissa palveluehdoissaan määritellä sisältötyyppejä ei-toivotuiksi tai loukkaaviksi.

50 Verkkoalustojen olisi annettava tarkat tiedot sisältöpolitiikastaan palveluehdoissa ja ilmoitettava siitä selkeästi käyttäjilleen. Ehdoissa olisi paitsi määriteltävä sisällön poistamiseen ja siihen pääsyn estämiseen sovellettavat toimintaperiaatteet myös esitettävä ne turvatoimet, joilla varmistetaan, että sisältöön liittyvät toimenpiteet eivät johda sisällön turhaan poistamiseen. Osana pyrkimyksiä tehdä verkkoalustojen yleisistä poistamisperiaatteista avoimempia alustojen olisi palveluehdoissaan mainittava selvästi ne keinot, joilla käyttäjät voivat vastustaa poistamispäätöksiä. Tämän pitäisi auttaa lieventämään mahdollista haittaa, joka kohdistuisi käyttäjien perusoikeuksiin eli sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen.

16.Ilmoittamis- ja toimintamenettelyjen avoimuus

Alustojen olisi avoimuustiedottamisessaan selostettava myös sisällönhallintapolitiikkansa soveltamisen tuloksia.

Kun otetaan huomioon sisältökohtaiset erot, avoimuusraportteja olisi hyvä standardisoida digitaalisilla sisämarkkinoilla. Siitä olisi apua valvonnassa ja tietojen sähköisessä koontamisessa, ja se voisi auttaa välttämään tarpeettomien esteiden luomisen säilytyspalvelujen tarjoamiselle rajojen ylitse.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että myös pienet verkkoalustat ja pk-yritykset voisivat toimittaa tällaisia avoimuustietoja. Tukitoimilla, kuten standardoinnilla, olisi huolehdittava siitä, että hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman pienenä.

Komissio selvittää alan toimijoiden kanssa käytävissä jäsennellyissä vuoropuheluissa tarkemmin mahdollisuuksia standardointiin, joka koskisi ilmoitusmenettelyjä sekä poistamisjärjestelmien ja niiden tulosten avoimuutta.

17.Turhia poistamisia ja järjestelmän väärinkäyttöä torjuvat turvatoimet

Viipymättä toteutettava toimet, myös alustalle lataamiseen sovellettava suodatus ja automaattinen havaitseminen, jolla pyritään varmistamaan laittoman sisällön pikainen poistaminen, voivat – etenkin kun ihminen ei osallistu menettelyyn – vaikuttaa päätöksen oikeellisuuteen, jolloin vaarana on, että myös laillista sisältöä poistetaan. Siksi on tärkeää varmistaa, että käytettävissä on riittävät turvatoimet, jotta virheellisesti poistettu sisältö voidaan palauttaa.

18.Ilmoituksen vastustaminen

Sisällön toimittajalla olisi yleisesti ottaen oltava mahdollisuus vastustaa päätöstä vastustusilmoituksella. Näin olisi oltava myös silloin, kun sisällön poistaminen on automatisoitu.

Esimerkiksi audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin muuttamisehdotuksen 28 a artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on valitus- ja oikeussuojamenettelyjä, jotta voidaan ratkaista käyttäjien ja videonjakoalustojen tarjoajien väliset riidat, jotka liittyvät alustojen toteuttamien asianmukaisten toimenpiteiden soveltamiseen.

Jos vastustusilmoituksessa on annettu perustellut syyt katsoa, ettei ilmoitettu toiminta tai tieto ole laitonta, alustan tarjoajan olisi palautettava poistettu sisältö ilman aiheetonta viivästystä tai annettava käyttäjän ladata se uudestaan alustalle – tämän kuitenkaan rajoittamatta alustan palveluehtojen soveltamista.

Mahdollisuuden vastustaa päätöksiä pitäisi vähentää tapauksia, joissa laillinen sisältö poistetaan perusteettomasti, ja lisäksi näin voitaisiin saada asiakirjatodisteita käytettäväksi tuomioistuimen ulkopuolisissa riitojenratkaisumenettelyissä tai oikeudellisissa muutoksenhakumenettelyissä.

Tietyissä tapauksissa ei olisi tarkoituksenmukaista tehdä ilmoitusta sisällön toimittajalle tai sallia vastustamisilmoituksen tekemistä. Näin olisi etenkin silloin, kun näin toimimalla puututtaisiin jäsenvaltioiden viranomaisten tutkintavaltuuksiin, joita tarvitaan rangaistavien tekojen estämiseen, havaitsemiseen ja saattamiseen syytteen alaiseksi, kuten lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin tapauksessa olisi tehtävä.

19.Toimenpiteet vilpillisesti tehtyjä ilmoituksia ja vastustusilmoituksia vastaan

52 Ilmoittamis- ja toimintamenettelyjä voidaan käyttää myös väärin sopimattomilla menettelyillä tai vilpillisellä toiminnalla. Tällaisten menettelyjen käyttöä pitäisi torjua voimakkaasti esimerkiksi pudottamalla priorisoinnissa alemmaksi sellaisen ilmoittajan ilmoitusten käsittely, joka lähettää runsaasti virheellisiä ilmoituksia tai jonka ilmoituksista tehdään paljon vastustusilmoituksia, taikka peruuttamalla luotettavan ilmoittajan asema perusteltujen ja selkeiden kriteerien mukaisesti. Nämä menettelyt olisi kuvattava selvästi verkkoalustan palveluohjeissa, ja niitä olisi käsiteltävä alustojen yleisessä avoimuusraportoinnissa julkisen vastuullisuuden lisäämiseksi. Vastaavia menettelyjä olisi otettava käyttöön myös loukkaavien vastustusilmoitusten osalta.

20.Toimet, joilla estetään laittoman sisällön palautuminen verkkoon

Kun laiton sisältö on havaittu ja poistettu verkosta, sen ei pitäisi ilmestyä sinne uudelleen. Järjestelmän toimivuuden kannalta on olennaista, että sisällön palautuminen estetään tehokkaasti ja toimivasti hyvien käytäntöjen pohjalta ja asianmukaisia suojatoimia käyttämällä. Jotta voidaan estää tunnetun laittoman materiaalin levittäminen alustalta toiselle, on tiivistettävä verkkopalvelujen tarjoajien yhteistyötä sovellettavia kilpailulainsäädännön sääntöjä noudattaen. Tärkeää on myös lisätä lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä pienempien, valmiuksiltaan heikompien yritysten kanssa. Niiden tarjoamista alustoista voi näet tulla rikollisten ja muiden rikkomuksiin syyllistyvien tahojen kannalta houkuttelevia foorumeja, jos niiden katsotaan olevan muita haavoittuvampia.

21.Toimenpiteet toistuvasti rikkomuksiin syyllistyviä vastaan

53 Jotta voidaan välttää laittoman sisällön ilmestyminen verkkoon uudelleen, kun käyttäjät lataavat sinne samantyyppistä loukkaavaa sisältöä kerta toisensa jälkeen, monet verkkoalustat ovat jo ottaneet käyttöön toistuvasti rikkomuksiin syyllistyvien vastaisia toimenpiteitä, jollaisia ovat esimerkiksi tilin poistaminen toistaiseksi tai kokonaan taikka peitetty poissulkeminen.

Näin olisi toimittava myös silloin, kun rikkoja on sama ja kyseinen sisältö on luonteeltaan samanlaista ja kun käyttäjälle on perustelluissa tapauksissa nopeasti ilmoitettu hänestä tehdyistä ilmoituksista ja siitä, että tili tullaan lakkauttamaan tilapäisesti tai kokonaan. Tällöin käyttäjä voisi vastustaa päätöstä ja helpommin hakea muutosta toimenpiteeseen, jos käyttäjän ja alustan välinen sopimus ja sovellettava lainsäädäntö sen sallivat. Myös tällaisissa tapauksissa on kaikessa henkilötietojen käsittelyssä noudatettava täysimääräisesti asiassa sovellettavia tietosuojasääntöjä.

Tässäkään tapauksessa sisällön toimittajalle ei pitäisi antaa tietoja tai ilmoitusta, jos tällä puututtaisiin jäsenvaltioiden tutkintavaltuuksiin, joita tarvitaan rangaistavien tekojen estämiseen, havaitsemiseen ja saattamiseen syytteen alaiseksi silloin, kun siihen on olemassa tarvittava oikeusperusta.

22.Automaattiset uudelleenlataussuodattimet

Mahdollisesti laittoman sisällön tunnistamiseen käytettävän, kohdassa 3.3 mainitun teknologian lisäksi voidaan käyttää luotettavampia teknisiä välineitä, joilla merkitään ja suodatetaan (poistetaan pysyvästi) sisältöä, joka on jo tunnistettu ja arvioitu laittomaksi. Komissio suositteleekin voimakkaasti tällaisten välineiden käytön lisäämistä, kunhan siinä sovelletaan jäljempänä esitettäviä palautettavuustoimia ja poikkeuksia.

Tätä periaatetta noudatetaan jo nyt EU:n internetfoorumin kehittämässä terroristiseen sisältöön liittyvässä avainsanatietokannassa (”Database of Hashes”) sekä tekijänoikeuksiin ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvässä materiaalissa ja myös sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka lainvalvontaviranomaiset ovat jo merkinneet sovellettavan lainsäädännön vastaisiksi. Menettelyistä on saatu hyviä tuloksia. Niiden tehokkuus edellyttää kuitenkin parannuksia, jotta voidaan vähentää sisällön virheellistä tunnistamista ja helpottaa kontekstin huomioon ottavien päätösten tekemistä. Lisäksi tarvitaan palautettavuuden mahdollistavia suojatoimia.

Esimerkiksi tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevassa komission ehdotuksessa, jossa käytetään perustana tekijänoikeuksia koskevaa käytäntöä automaattisen sisällöntunnistamisen alalla, pidetään tällaista teknologiaa – kunhan se on asianmukaista ja oikeasuhteista – mahdollisena keinona mm. estää lisensoimattoman sisällön lataaminen verkkopalveluihin.

Automaattisissa pysyvän poistamisen menettelyissä olisi oltava mahdollisuus tehdä poikkeuksia kontekstin mukaan ja silloin, kun poistettua sisältöä on muutettu ja se on saatettu lakisääteisten tai muiden vaatimusten mukaiseksi. Kontekstisidonnaisten poikkeusten soveltamisalassa ja ajoituksessa olisi otettava huomioon kulloisenkin sisällön ja siihen mahdollisesti liittyvän turvallisuusuhan luonne, ja lisäksi tällainen sisältö olisi voitava poistaa tilapäisesti tarkemman analysoinnin ajaksi.

Verkkoalustojen olisi myös varmistettava, että niiden työkaluja päivitetään jatkuvasti, jotta ne varmasti havaitsevat kaiken laittoman sisällön, kun otetaan huomioon, että rikollisten ja muiden rikkomuksiin verkossa syyllistyvien tahojen taktiikat ja käyttäytyminen muuttuvat. Jos välineitä käytetään terroristisen sisällön tunnistamiseen, niitä olisi mukautettava niin, että ne havaitsevat sekä uuden että vanhan sisällön, jotta sen tarkasteleminen ja poistaminen voidaan tehdä nopeasti. Tällainen sisältö olisi lisättävä myös alustojenvälisiin työkaluihin, kuten jo mainittuun Database of Hashes -asiasanatietokantaan (jota käytetään terroristisen sisällön tunnistamiseen). Tätä teknologiankehittämistyötä olisi tehtävä verkkoalustojen, toimivaltaisten viranomaisten ja muiden sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan, yhteistyönä.

23.Päätelmät

Verkkoalustojen säilyttämän laittoman sisällön lisääntyminen aiheuttaa todellista vahinkoa yhteiskunnassa: se esimerkiksi uhkaa kansalaisten koskemattomuutta, ihmisarvoa ja terveyttä. Jos asiaan ei puututa kunnolla, tämä vahinko lisäksi nakertaa luottamusta digitaalisiin palveluihin laajemminkin katsottuna ja lopulta myös luottamusta digitaalisiin sisämarkkinoihin, jotka ovat keskeinen innovoinnin, kasvun ja työllisyyden moottori. Vaikka sisältöä luovat ja lataavat verkkoon kolmannet osapuolet, on otettava huomioon, että kun verkkoalustojen vaikutus yhteiskuntaan kasvaa koko ajan niiden toimiessa sisältöä ja tietoa suodattavina portinvartijoina, samalla kasvaa myös niiden vastuu käyttäjiä ja koko yhteiskuntaa kohtaan. Alustojen olisi sen vuoksi toimittava ennakoivalla tavalla ja kitkettävä laitonta sisältöä, estettävä sen palautuminen verkkoon, otettava käyttöön tehokkaat ilmoittamis- ja toimintamenettelyt ja perustettava toimivat rajapinnat yhteyksiin kolmansien osapuolten (kuten luotettavien ilmoittajien) kanssa. Lisäksi niiden olisi priorisoitava kansallisten lainvalvontaviranomaisten tekemien ilmoitusten käsittely. Kun verkkoalustat tekevät itse päätöksen siitä, olisiko sisältö katsottava laittomaksi, käyttöön olisi otettava lakiin perustuva ja asianmukainen valvontajärjestelmä.

Tässä tiedonannossa annetaan ohjeita eikä sinällään muuteta sovellettavaa oikeudellista kehystä tai aseteta oikeudellisesti sitovia sääntöjä. Sillä pyritään ennen muuta antamaan verkkoalustoille ohjeita siitä, miten ne voivat vastuunsa mukaisesti torjua alustalla säilytettävää laitonta sisältöä. Lisäksi halutaan tiivistää alustojen ja toimivaltaisten viranomaisten yhteistyötä pyrkimällä siihen, että hyviä menettelytapoja sovelletaan kaikkiin laittoman sisällön eri muotoihin. Tiedonannossa hahmotellaan eurooppalainen malli laittoman sisällön torjumiseen verkkoalustoilla. Mallissa otetaan huomioon yhtäältä se, että laiton sisältö on poistettava nopeasti ja tehokkaasti ja että rikollinen toiminta on estettävä ja saatettava syytteen alaiseksi, ja toisaalta se, että sananvapauden on toteuduttava myös verkossa. Ohjeilla täydennetään ja vahvistetaan eri sektoreilla käynnissä olevaa alakohtaista vuoropuhelua.

Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että myös pienemmät verkkoalustat pystyvät toteuttamaan tällaisia menettelyjä. Niiden tarpeet onkin otettu huomioon monien tämän tiedonannon sisältämien elementtien valmistelussa. Komissio selvittää kuitenkin tarkemmin, miten pienempiä alustoja voitaisiin tukea näiden ohjeiden soveltamisessa.

Digitaalisilla sisämarkkinoilla tarvitaan yhtenäisempiä poliittisia toimia maantieteellisten rajojen ylitse. Tällä tiedonannolla komissio esittää ensiaskeleena yhteisiä välineitä, joilla voidaan vastata yhteisenä haasteena olevaan laittoman sisällön poistamiseen.

(1)

Nykyään joka sekunti julkaistaan noin 8 000 tviittiä Twitterissä, ladataan 1 000 valokuvaa Instagramiin, tehdään 60 000 Google-hakua ja katsotaan 70 000:ta YouTube-videota. Ks. http://www.internetlivestats.com/    

(2)

Ks. jakso 2.

(3)

Eurooppa-neuvoston päätelmät, ST 8 2017 INIT, 22. ja 23. kesäkuuta 2017, G7-ryhmän Taorminan julkilausuma, 26. toukokuuta 2017, ja G20-johtajien julistus, 8. heinäkuuta 2017.

(4)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. kesäkuuta 2017 verkkoalustoista (2016/2274(INI)).

(5)

Esitettyjen toimien perustana on käytetty laajoja julkisia ja kohdennettuja kuulemisia ja sidosryhmien seminaareja.

(6)

Ks. komission hiljattain antama kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun direktiivin 2011/93/EU 25 artiklassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanon arvioinnista.

(7)

Terrorismintorjuntadirektiivissä (EU) 2017/541 velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että terrorismirikoksen tekemiseen julkisesti yllyttävä verkkosisältö poistetaan ripeästi (21 artikla). EU:n internetfoorumin puitteissa verkkoalustat poistavat terroristisen sisällön vapaaehtoisesti saatuaan ilmoituksen EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevältä yksiköltä (EU IRU).

(8)

COM(2016) 593.

(9)

COM(2016) 287.

(10)

http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/files/hate_speech_code_of_conduct_en.pdf

(11)

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-6243_en.htm

(12)

http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/3/2016/EN/3-2016-3724-EN-F1-1.PDF

(13)

EUVL C 250, 1.8.2017.

(14)

  http://ec.europa.eu/environment/cites/pdf/WAP_EN_WEB.pdf  

(15)

SWD(2016)163, 25.5.2016.

(16)

http://ec.europa.eu/internal_market/scoreboard/performance_by_governance_tool/consumer_protection_cooperation_network/index_en.htm

(17)

Tiedonanto COM(2012) 196 final (Strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta): https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/alliance-better-protect-minors-online  

(18)

COM(2016) 288 ja COM(2017) 228.

(19)

  http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1471_fi.htm  

(20)

http://ec.europa.eu/newsroom/just/item-detail.cfm?item_id=71674

(21)

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-544_en.htm

(22)

http://www.inhope.org/Libraries/Annual_reports/INHOPE_Annual_Report_2015.sflb.ashx?download=true

(23)

Sähköisestä kaupankäynnistä 8. kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/31/EY.

(24)

On syytä huomata, että sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin mukaisesti 12–14 artiklassa säädettyä vastuusta vapauttamista voivat hyödyntää vain sellaiset tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat, joita voidaan pitää välittäjinä toimivina palveluntarjoajina (eli jotka tarjoavat pelkkää siirtotoimintaa, välimuistiin tallentamista tai säilytystä (hosting-palvelut)). Direktiivin johdanto-osan 42 kappaleessa täsmennetään, että poikkeukset vastuusta koskevat ainoastaan toimintaa, joka on ”luonteeltaan puhtaasti teknistä, automaattista ja passiivista, jolloin tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaja ei tunne siirrettäviä tai tallennettavia tietoja eikä valvo niitä”.

(25)

Useimmat verkkoalustat tarjoavat käyttäjien lataaman sisällön säilytyspalveluja.

(26)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin johdanto-osan 40 kappale. Huomattakoon, että tässä tiedonannossa keskitytään säilytyspalvelun tarjoajiin eikä pelkkää siirtotoimintaa (12 artikla) tai välimuistiin tallentamista (13 artikla) tarjoaviin palveluntarjoajiin.

(27)

Säilytyspalvelu on tietoyhteiskunnan palvelu, joka käsittää palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen tallentamisen. Tähän ryhmään voi kuulua monia erilaisia toimijoita, kuten verkossa toimivia markkinapaikkoja, videonjakoalustoja, sosiaalisia verkostoja, bloggaus- tai arvostelusivustoja taikka uutissivustoilla käyttäjien kommenteille varattuja osioita.

(28)

EU:n lainsäädännön piiriin kuuluvia (tai mukaan otettavaksi ehdotettuja) aloja ovat esimerkiksi yllyttäminen terrorismiin, laiton vihapuhe, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, tekijänoikeudet, tuoteturvallisuus, elintarvikkeiden, tupakkatuotteiden ja lääkeväärennösten tarjonta ja myynti, kuluttajansuojasäännöt ja tuoteturvallisuustoimenpiteet. Vuonna 2016 komissio lisäksi selkeytti sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetussa direktiivissä 2005/29/EY säädettyjä avoimuuteen ja huolelliseen ammatinharjoittamiseen liittyviä velvollisuuksia, joita verkkoalustojen on elinkeinonharjoittajina noudatettava kuluttajiin nähden.

(29)

Ehdotuksessa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistamiseksi käsitellään tätä asiaa audiovisuaalisesta näkökulmasta.

(30)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklan 3 kohdassa täsmennetään, että 14 artikla ”ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset”. Esimerkiksi teollisuus- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY 11 artiklassa säädetään, että ”jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus hakea kieltotuomiota sellaisia välittäjiä vastaan, joiden palveluja kolmannet osapuolet käyttävät teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2001/29/EY 8 artiklan 3 kohdan soveltamista.”

(31)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”jäsenvaltiot voivat asettaa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajille velvoitteita ilmoittaa viipymättä toimivaltaisille viranomaisille kyseisen palvelun vastaanottajien väitetysti toteuttamista, laittomiksi väitetyistä toimista tai antamista väitetysti laittomista tiedoista taikka velvoitteen toimittaa toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä tietoja, joiden avulla on mahdollista tunnistaa ne toimitetun palvelun vastaanottajat, joiden kanssa palvelun tarjoajat ovat tehneet tallentamista koskevan sopimuksen”.

(32)

Terrorismin torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2017/541 5 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.

(33)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin johdanto-osan 42 kappale. Ks. asiassa Google France annetun tuomion 114 ja 120 kohta, sekä asiassa C-324/09 L’Oréal vastaan eBay 12. heinäkuuta 2011 annetun tuomion 113 kohta.

(34)

Asiassa L’Oréal vastaan eBay annetun tuomion 115 kohta.

(35)

Asiassa L’Oréal vastaan eBay annetun tuomion 116 kohta.

(36)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin johdanto-osan 41 kappale.

(37)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin johdanto-osan 40 kappale.

(38)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 15 artiklan 1 kohta.

(39)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin johdanto-osan 40 kappale.

(40)

Asiassa L’Oréal vastaan eBay annetun tuomion 120–121 kohta.

(41)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin johdanto-osan 40 kappale.

(42)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin johdanto-osan 40 kappale ja 15 artiklan 1 kohta.

(43)

http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2017/06/22-euco-security-defence/

(44)

Toimiala keskittyy tutkimus- ja innovointitoimissaan nykyään sellaisten analyysivälineiden kehittämiseen, joilla pystyttäisiin ymmärtämään paremmin luonnollista kieltä sekä tietoketjuja sosiaalisissa verkostoissa ja parantamaan tietolähteiden, levittämismallien ja väärennetyn henkilöllisyyden tunnistamista. Komissio on tukenut alan tutkimusta ja innovointia rahoittamalla hankkeita, joissa kehitetään automaattisia varmennusvälineitä, joilla tarkastetaan käyttäjien tuottaman sisällön todenmukaisuus sosiaalisissa verkostoissa. Nämä välineet voivat auttaa havaitsemaan mahdolliset totuudenvastaisuudet teksteissä, kuvissa tai videoissa ja tukea valeuutisten jäljittämistä. Välineillä ei kuitenkaan nykyisellään pystytä selvittämään tällaisen sisällön laittomuutta.

(45)

Lisätietoja ks. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-3896097_fi and https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/policies/organized-crime-and-human-trafficking/e-evidence_en.

(46)

6 artiklan 1 kohdan c alakohta luettuna yhdessä 6 artiklan 4 kohdan kanssa.

(47)

Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”jäsenvaltiot voivat asettaa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajille velvoitteita ilmoittaa viipymättä toimivaltaisille viranomaisille kyseisen palvelun vastaanottajien väitetysti toteuttamista, laittomiksi väitetyistä toimista tai antamista väitetysti laittomista tiedoista taikka velvoitteen toimittaa toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä tietoja, joiden avulla on mahdollista tunnistaa ne toimitetun palvelun vastaanottajat, joiden kanssa palvelun tarjoajat ovat tehneet tallentamista koskevan sopimuksen”.

(48)

Shaping Internet Research Investigations Unified System.

(49)

Europol auttaa lisäksi uusien keskitettyjen yhteyspisteiden perustamisessa antamalla siihen liittyvää koulutusta niiden maiden lainvalvontaviranomaisille, joissa ei vielä ole keskitettyä yhteyspistettä.

(50)

Jos alustat käsittelevät henkilötietoja, niiden on yleisen tietosuoja-asetuksen 12 artiklan mukaisesti huolehdittava siitä, että niiden tietosuojaperiaatteet ovat läpinäkyviä.

(51)

Tiedot omista tutkimuksista, tavallisten käyttäjien ilmoituksista, lainvalvontaviranomaisten ilmoituksista jne.

(52)

On näyttöä siitä, että kilpailijat voivat hyödyntää tällaista tietoa (Notice and Takedown in Everyday Practice, J Urban et al., UC Berkeley, 2016) ja että ilmoitusten automaattista luomistoimintoa on väärinkäytetty luomalla linkkejä keinotekoisesti laadittuun sisältöön (Googlen avoimuusraportti).

(53)

Peitetty poissulkeminen tarkoittaa toimenpidettä, jolla käyttäjä suljetaan verkkoyhteisön ulkopuolelle ilman, että tämä havaitsee poissulkemisen.