52001DC0501

ALUSTAVA YKSITYISKOHTAINEN TYÖOHJELMA KOULUTUSJÄRJESTELMIEN KONKREETTISIA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA KOSKEVAN SELVITYKSEN SEURANNASTA

(KOMISSION TIEDONANTO)

OSA I: JOHDANTO

Taustaa

1. Euroopan unionin uuden strategisen tavoitteen mukaisesti unionista "on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Tavoite julkistettiin Lissabonin Eurooppa-neuvostossa 23. ja 24. maaliskuuta 2000, ja Tukholman Eurooppa-neuvosto vahvisti sen 23. ja 24. maaliskuuta 2001.

2. Tukholman Eurooppa-neuvosto vahvisti tavoitteita koskevan selvityksen ("tavoiteselvityksen"), jonka koulutusneuvosto hyväksyi 12. helmikuuta 2001, ja korosti uudestaan koulutuksen tärkeyttä: "Perustaitojen, erityisesti tietoteknisen ja digitaalisen osaamisen parantaminen, on ensisijaisen tärkeää pyrittäessä tekemään unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous. Tähän keskeiseen tavoitteeseen sisältyy koulutuspolitiikka ja elinikäinen oppiminen sekä tiede- ja teknologia-alan ammattilaisten rekrytointiongelman ratkaiseminen. (--) Neuvosto ja komissio esittävät kevään 2002 Eurooppa-neuvostolle selvityksen, johon sisältyy koulutusjärjestelmien tavoitteiden seurantaa koskeva yksityiskohtainen työohjelma."

3. Tämän toimeksiannon mukaisesti komissio ehdottaa tiedonannon muodossa tätä työohjelmaa. Työohjelmasta keskustellaan koulutusta käsittelevässä komiteassa, minkä jälkeen se esitetään neuvostolle 29. marraskuuta 2001. Lopullinen yhteinen selvitys annetaan neuvostolle hyväksyttäväksi 14. helmikuuta 2002 ja toimitetaan Barcelonan Eurooppa-neuvostolle.

4. Tällä aloitteella neuvosto ja komissio määrittävät, millainen asema koulutuksella on Luxemburgin ja Cardiffin prosessien sekä talouspolitiikkaa koskevien suurten suuntaviivojen tehokkaassa täytäntöönpanossa:

- Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä määritellyissä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevissa suuntaviivoissa korostetaan koulutuspolitiikkaa, jonka tavoitteena on auttaa kansalaisia hankkimaan ja parantamaan taitoja, joita heiltä vaaditaan koko eliniän ajan, jotta he voivat mukautua taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Vuoden 2001 suuntaviivoissa korostetaan, kuinka tärkeää on, että jäsenvaltiot määrittelevät elinikäistä koulutusta koskevat maailmanlaajuiset ja yhtenäiset strategiat. On erittäin tärkeää, että koulutusjärjestelmien konkreettisten tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävissä toimissa otetaan tämä näkemys huomioon ja että niillä tuetaan Euroopan työllisyysstrategiaa. Myös Euroopan sosiaalisessa toimintaohjelmassa korostetaan, että kaikilla on oltava pääsy koulutukseen koko eliniän ajan erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla.

- Lisäksi komissio on perustanut Tukholman Eurooppa-neuvoston tuella kansalaisten taitoja tutkivan korkean tason työryhmän, ja liikkuvuutta on edistetty. Työryhmä esittelee joulukuussa 2001 kertomuksen, jonka perusteella komissio valmistelee Barcelonan Eurooppa-neuvostoa varten toimintasuunnitelman Euroopan työmarkkinoiden avaamiseksi kaikille vuoteen 2005 mennessä.

5. Elinikäistä oppimista käsittelevän muistion synnyttämän keskustelun johdosta komissiolle annetaan käsiteltäväksi luonnos toimintasuunnitelmaksi, joka esitetään koulutusneuvostolle 29. marraskuuta 2001. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa on oltava johdonmukainen tämän asiakirjan kanssa. Lisäksi työmarkkinaosapuolten asema on olennainen, jotta koulutusjärjestelmät saadaan vastaamaan paremmin työelämää ja sen vaatimuksia. Työmarkkinaosapuolten läheinen sitoutuminen onkin tärkeää tämän ehdotetun työohjelman onnistuneelle toteuttamiselle.

6. Uppsalassa 1.-3. maaliskuuta pidetyssä epävirallisessa opetus- ja tiedeministerikonferenssissa kiinnitettiin huomiota tarpeeseen varmistaa riittävät tieteelliset ja teknologiset taidot Euroopassa sekä koulutuksen merkitykseen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkimusneuvosto totesi 26.6.2001 pitämässään kokouksessa tarpeelliseksi edistää nuorten ja varsinkin naisten kiinnostusta tiedekasvatukseen, tutkimukseen ja työuraan tutkimusalalla sekä kehotti komissiota esittämään tiedettä ja yhteiskuntaa käsittelevän toimintasuunnitelman ennen vuoden 2001 päättymistä ja näin edesauttamaan eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Tässä esitetty työ täydentää mainittua prosessia.

OSA II : TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

7. Tavoiteselvityksessä asetettiin kolme tärkeintä tavoitetta, jotka ovat laatu, koulutukseen pääsy sekä koulutusjärjestelmien ja ympäröivän maailman lähentäminen. Tavoitteet jaettiin lisäksi alatavoitteisiin. Tässä osassa tarkastellaan alatavoitteita sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston hyväksymässä tavoiteselvityksessä, esitetään selvityksen taustalla olevia aiheita, tarkastellaan indikaattoreita (määrällisiä tai laadullisia), joita voidaan käyttää kehityksen mittaamisessa ja määritellään nykyisiä vertailuarvoja. Lisää vertailuarvoja voi ilmaantua tämän työohjelman täytäntöönpanon yhteydessä.

8. Koulutusneuvoston 28. toukokuuta 2001 pitämässä kokouksessa päätettiin seuraavaa:

* Työskentely aloitetaan seuraavilla kolmella alueella, joita korostettiin myös Tukholman Eurooppa-neuvoston päätelmissä:

- perustaidot

- tieto- ja viestintätekniikka

- matematiikka, luonnontieteet ja teknologia.

* 12. helmikuuta 2001 hyväksytyn tavoiteselvityksen seurannan avulla voidaan

- arvioida selvityksessä mainittujen tavoitteiden saavuttamista, jotta koulutusneuvosto voi raportoida asiasta Eurooppa-neuvostolle aina, kun se vaikuttaa aiheelliselta

- tukea koulutuspolitiikan suunnittelun kehittämistä ja täytäntöönpanoa kaikilla tasoilla

- kehittää edelleen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja hyvien toimintatapojen vaihtoa ja parantaa siten tämän työn tehokkuutta.

9. Tämän asiakirjan osassa III määritellään tavat, joita komissio ehdottaa kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

10. Lisäksi on tarpeen huomauttaa, että työasiakirjan laadinnassa on pyritty välttämään alan kansainvälisten järjestöjen työn lisääntyminen, otettu huomioon järjestöjen työ ja tutkittu yhteistyömahdollisuuksia erityisesti OECD:n mutta myös Euroopan neuvoston, kansainvälisen työtoimiston ja Unescon kanssa.

TAVOITE 1: EUROOPAN UNIONIN KOULUTUSJÄRJESTELMIEN LAADUN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

Tavoite 1.1 - Opettajien ja kouluttajien koulutuksen parantaminen

11. Pääsy tiedon lähteille on yksi tärkeimmistä asioista tietoyhteiskunnassa. Tämän vuoksi opettajat ja kouluttajat ovat merkittäviä toimijoita kaikissa strategioissa, joiden tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja talouden kehitystä. Hyvin koulutettujen ja motivoituneiden ihmisten houkutteleminen opetusammatteihin ja heidän pitäminen ammatissa on useimpien Euroopan valtioiden lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoite, sillä alalla on suuri rekrytointitarve opettajaikäluokkien vanhetessa.

12. Jos haluamme saavuttaa tämän koko Euroopassa yhä vaikeammalta tuntuvan tavoitteen, meidän on parannettava tapoja, joilla opettajia ja kouluttajia tuetaan kun heidän asemansa muuttuu ja kun yleinen käsitys heidän työstään muuttuu. Meidän on varmistettava, että olemme yhtä mieltä opetus- ja koulutusammateissa toimivien kanssa heille asetettavista vähimmäisvaatimuksista (mukaan lukien tietotekniikkataidot) ja että kaikille tekijöille, joilla edistetään opetus- ja koulutusammattien yleistä "kiinnostavuutta", annetaan asianmukainen paino. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa palkkaus, työolosuhteet, luokkien koot jne. Vasta kun kaikki nämä tekijät on saatu tasapainoon jäsenvaltioiden erilaisten olosuhteiden mukaan, voimme sanoa, että olemme luoneet oikeat olosuhteet opettajille ja kouluttajille, jotta he voisivat edistää asianmukaisesti koulutuksen laadun parantamista kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää

- varmistaa, että opettajia ja kouluttajia tuetaan asianmukaisella tavalla, muun muassa työssäoloaikana tapahtuvan koulutuksen kehittämisellä, kun he yrittävät vastata tietoyhteiskunnan haasteisiin

- määritellä taidot, mukaan luettuina tietotekniikan vähimmäistaidot, jotka opettajilla ja kouluttajilla on oltava, kun otetaan huomioon heidän muuttuva asemansa tietoyhteiskunnassa

- huolehtia siitä, että opettajien ja kouluttajien ammattiin kelpuutettuja on riittävästi kaikilla aloilla ja tasoilla, ja tehdä opettajan ja kouluttajan ammatti entistä kiinnostavammaksi.

13. Tavoitteen saavuttamisen mittaaminen vaatii tietyn määrän indikaattoreita ja menettelyjen määrittämistä, jotta kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia voidaan vaihtaa strategisilla avainaloilla.

14. Indikaattorit

- opettajan tai kouluttajan pätevyyden omaavien määrä ammatissa työskentelevistä (eri koulutuksen tasoilla)

- missä määrin opettajien ja kouluttajien ammattiin valmistavan ja työssäoloaikana tapahtuvan koulutuksen sisältö vastaa tietoyhteiskunnan vaatimuksia

- opettajan ja kouluttajan ammattiin valmistavan koulutukseen pyrkivien hakijoiden määrän kasvu.

15. Hiljattain aloitettu Eurydicen tutkimus opettajista (opettajien ja kouluttajien ammatista) antaa paljon määrällisiä ja laadullisia tietoja. Lopullinen kertomus julkaistaan vuoden 2002 loppuun mennessä.

16. Aikataulu

Toiminta aloitetaan heti, kun ensimmäiset tulokset on saatu Eurydicen opettajia koskevasta tutkimuksesta ja CEDEFOP:n toimista opettajien ja kouluttajien verkostoitumisesta.

Toiminta aloitetaan vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla.

Tavoite 1.2 - Taitojen kehittäminen tietoon perustuvaa yhteiskuntaa varten

17. Perustaidoilla tarkoitetaan taitoja ja valmiuksia, joita ihmiset tarvitsevat tämän päivän yhteiskunnassa ja joita pakollisessa oppivelvollisuudessa tulisi kehittää mutta joita on tarvittaessa päivitettävä elinikäisen oppimisen avulla. Perusta on luku- ja laskutaidossa, mutta nykyään on tarpeen hankkia ja kehittää yhä enemmän kaikkia taitoja, erityisesti sellaisia taitoja, joita tarvitaan tietoon perustuvassa yhteiskunnassa ja jotka eivät suoranaisesti kuulu omaan ammattiin (tieteellinen jatekninen sivistys, tietotekniikkataidot, vieraat kielet, yrittäjyys ja sosiaaliset taidot). Elinikäinen oppiminen edellyttää, että ihmiset hallitsevat jo varhaisessa vaiheessa kyvyn oppia ja että he pitävät yllä tätä kykyä myöhemmin elämässään.

18. Meidän on oltava yhtä mieltä taidoista ja henkilökohtaisista valmiuksista, joiden on kuuluttava ihmisten perustaitoihin, ja varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus hankkia nämä taidot ja valmiudet. Tiedämme, että monilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia tai vaikeuksia matematiikassa, luonnontieteissä ja tekniikka-aineissa, mutta nämä ovat perustaitoja, jotka luovat perustan yksityis- ja työelämässä tarvittaville ammattitaidolle tai henkilökohtaisille taidoille ja myös myöhempää oppimista varten. Meidän on näin ollen varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus hankkia tällaiset taidot, erityisesti niillä, joilla on oppimisvaikeuksia, jotka lopettavat koulunkäynnin kesken tai niillä, jotka ovat jättäneet ammattiin valmistavan koulutuksen kesken. Meidän on tutkittava ihmisten tapoja hankkia taitoja, joiden avulla he voivat toimia osana ryhmää kotona tai työssä, varmistettava, että luovuutta ja aloitteellisuutta kannustetaan ja että opettajat ja kouluttajat kiinnittävät niihin tehokkaasti huomiota. Tätä työtä tehdään lähinnä seuraavilla tavoilla:

- tunnistamalla tarvittavat perustaidot, miten niitä voidaan pitää yllä ja miten voidaan välttää liian laajat opetusohjelmat pakollisissa oppivelvollisuuskouluissa

- huolehtimalla, että kaikilla on mahdollisuus oppia perustaidot, erityisesti niillä, joilla on vaikeuksia koulussa tai jotka lopettavat koulun kesken, sekä aikuisopiskelijoilla

- varmistamalla, että perustaidot opetetaan asianmukaisella tavalla ja tarvittaessa varmistetaan todistuksella.

19. Indikaattorit

Perustaitoja koskevilla tärkeimmillä indikaattoreilla mitataan saavutettuja tasoja. Huomattavaa työtä on tehty luku- ja laskutaidon hyväksi, vieraiden kielten oppimista mittaavia "panosindikaattoreita" (esimerkiksi opetusohjelmissa varattu aika) voitaisiin täydentää saavutettuja tasoja mittaavilla indikaattoreilla, ja jonkin verran työtä on tehty kansalaissivistyksen hyväksi. Indikaattorit, joilla mitataan erilaisten taitojen oppimista, sosiaalisia taitoja ja koulutuksen työmarkkinatuloksia, eivät ole yhtä pitkälle vietyjä, vaikka asiasta on tekeillä kansainvälisiä tutkimuksia. Sukupuolittain eritellyt tiedot ja vammaisia koskevat tiedot ovat erityisen tärkeitä tässä yhteydessä.

- Perustaidoissa saavutetut tasot (luku- ja laskutaito, luonnontieteet ja teknologia).

20. Kehitettävät indikaattorit

- vieraiden kielten oppimisessa saavutetut tasot

- tietotekniikan oppimisessa saavutetut tasot

- sosiaalisten ja työelämään liittyvien taitojen sekä erilaisten taitojen oppimisessa saavutetut tasot.

21 Vertailuarvot

- Niiden vain ylemmän perusasteen koulutuksen saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä, jotka eivät ole täydennyskoulutuksessa, olisi puolitettava vuoteen 2010 mennessä (vuoden 2001 työllisyyssuuntaviivat).

- Kaikkien oppilaiden tulisi hallita kaksi kieltä oman äidinkielensä lisäksi pakollisen oppivelvollisuuden päättyessä.

22. Aikataulu

Tämä tavoite on sisällytetty neuvoston määrittelemään kolmeen ensisijaiseen alaan ("perustaidot"). Työ aloitetaan heti, kun asiantuntijaryhmä on perustettu.

Toiminta aloitetaan vuoden 2001 toisella puoliskolla.

Tavoite 1.3 - Jokaisella on oltava mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön

23. Lissabonin ja Feiran huippukokouksen päätelmissä korostetaan e-oppimisen tärkeyttä tietoon perustuvassa yhteiskunnassa, sillä se muuttaa oppimisjärjestelmiä ja -käytäntöjä. Euroopan työllisyysstrategiassa painotetaan strategista ensisijaisuutta, jonka mukaan e-oppiminen on tarkoitettu kaikille ja digitaalinen lukutaito työntekijöille. Tilanne eri Euroopan unionin jäsenvaltioissa vaihtelee suuresti, mutta yhteisenä haasteena on kuroa umpeen kuilu suhteessa tiettyihin suuriin kumppaneihimme maailmassa ja antaa kaikille ihmisille mahdollisuus hyötyä saatavilla olevista uusista mahdollisuuksista. Jos haluamme mahdollisuuksien aukeavan kaikille, meidän on sovitettava opetus- ja oppimistapoja, varmistettava, että koulujen ja koulutuskeskuksien käytettävissä on oikeat voimavarat ja suunniteltava ennakkoon tapoja, joilla näitä tekniikoita voidaan tulevaisuudessa käyttää. Uusia taitoja tarvitaan tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollistamiseksi ja sen avulla saadun tiedon käyttämiseksi sekä e-oppimisen suomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi yhä paremmin. Tätä varten jokaisen on käytännössä pystyttävä käyttämään tietokonetta ja jokaisella on oltava tyydyttävä digitaalinen lukutaito. Meidän on siis varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus oppia nämä uudet taidot. Erityisesti naisia on kannustettava käyttämään näitä mahdollisuuksia, sillä heitä on yhä miehiä vähemmän tietotekniikan alalla. Kehityksen tukemiseksi on myös tärkeää varmistaa, että hankittuja tietotekniikkataitoja varten käytetään asianmukaisia todistuksia ja todistuksen myöntämismenettelyjä: Lissabonin Eurooppa-neuvosto pyysi, että luodaan tietotekniikan perustaidoista annettava eurooppalainen todistus, johon sovellettaisiin hajautettuja todistuksen myöntämismenetelmiä vuoden 2001 loppuun mennessä. Tarkoituksena on:

- laajentaa laitteisto- ja opetusohjelmavalikoimia siten, että tietotekniikkaa voidaan soveltaa parhaiten opetuksessa ja koulutuksessa

- mukauttaa opetusmenetelmiä ja opettajien ja kouluttajien asemaa siten, että tietotekniikkaan perustuvia "reaaliaikaisia" ja "virtuaalisia" opetus- ja koulutustekniikoita voidaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää hyväksi.

24. Tavoitteesta on laadittu useita kansallisia ja yhteisön aloitteita, joissa on vaihdettu kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ja kehitetty indikaattoreita. Komission eLearning- toimintaohjelmaan sisältyy useita indikaattoreita ja vertailuarvoja [1]. Ehdotetuissa toiminnoissa keskitytään näihin strategisiin kysymyksiin liittyvän politiikan yhtenäistämiseen.

[1] KOM(2001)172 lopullinen (28.3.2001)

25. Indikaattorit

eLearning-toimintaohjelmassa ehdotetut indikaattorit ovat:

- tietokoneen tuntimääräinen käyttö koulutuslaitoksissa oppilasta kohti viikossa

- tietotekniikan käytön sisältyminen koulutusohjelmiin ja opetusmenetelmiin

- tietotekniikkakoulutusta saaneiden opettajien ja kouluttajien prosentuaalinen määrä.

26. Vertailuarvot

Useita vertailuarvoja on mainittu Lissabonin huippukokouksen päätelmissä, komission tiedonannossa e-oppimisesta ja Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä. Olennaisimmat näissä asiakirjoissa mainitut vertailuarvot toimien yhtenäistämiseksi ovat:

- vuoden 2002 loppuun mennessä kaikille oppilaille annetaan mahdollisuus hankkia digitaalinen lukutaito ennen koulun päättymistä

- vuoden 2002 loppuun mennessä koulujen opetusohjelmat tulisi mukauttaa siten, että niissä otetaan huomioon uudet tietotekniikkaan perustuvat oppimistavat

- vuoteen 2003 mennessä kaikille työntekijöille annetaan mahdollisuus hankkia tietoyhteiskunnassa tarvittavat taidot.

27. Aikataulu

Tietotekniikkaa koskeva tavoite on toinen neuvoston määrittelemästä kolmesta ensisijaisesta alasta. Työ aloitetaan heti, kun asiantuntijaryhmä on perustettu.

Toiminta aloitetaan vuoden 2001 toisella puoliskolla.

Tavoite 1.4 - Tieteellisiin ja teknisiin tutkimuksiin palvelukseen otettavien määrän lisääminen

28. Tieteellinen ja tekninen kehitys on olennaisen tärkeää kilpailukykyiselle tietoyhteiskunnalle. Luonnontieteiden tai tekniikan yleis- ja erityisasiantuntemusta tarvitaan yhä enemmän ammatillisessa ja jokapäiväisessä elämässä, julkisissa keskusteluissa, päätöksenteossa ja lainsäädäntötyössä. Kaikki kansalaiset tarvitsevat matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan perustietoja, jotka tulisi hankkia osana perustaitoja. Tieteellisiä tai teknisiä opintoja aloittavien tai uralle aikovien nuorten määrä on vähenemässä, eikä määrä riitä takaamaan tarvittavaa ja kestävää tieteellistä tutkimuspohjaa Euroopassa. Jos haluamme, että Eurooppa pitää yllä ja jopa parantaa asemaansa maailmassa ja saavuttaa Lissabonissa asetetut tavoitteet, meidän on kannustettava lapsia ja nuoria kiinnostumaan enemmän luonnontieteistä ja matemaattisista aineista ja varmistettava, että teknisellä ja tutkimusalalla työskentelevien mielestä heidän urakehityksensä, uranäkymänsä ja palkkauksensa on tarpeeksi tyydyttävä, jotta he pysyvät ammatissa. Upsalassa maaliskuussa 2001 pidetyssä opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa korostettiin, kuinka tärkeää on lisätä tieteellisten ja teknisten alojen palvelukseen otettavien määrää ja uudistaa yleisesti alan opetusta sekä pitää läheisempää yhteyttä työ- ja elinkeinoelämään läpi koko koulutusjärjestelmän. Tarkoituksena on:

- lisätä tieteellisen ja teknisen alan opinnot sekä uran valitsevien nuorten määrää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, erityisesti tutkimusalalla ja niillä tieteenaloilla, joissa on puutetta pätevästä henkilökunnasta

- varmistaa, että matemaattisia, luonnontieteellisiä ja teknisiä aineita opiskelee yhtä paljon miehiä ja naisia

- lisätä pätevien opettajien määrää ja kehittää kiinnostavampia opetustapoja ja -materiaaleja sekä lisätä digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia tieteellisissä ja teknisissä aineissa.

29. Tärkeimmät indikaattorit

Komission tiedonannon "Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta" [2] seurannan yhteydessä komissio julkaisi luonnontieteitä, tekniikkaa ja innovaatioita koskevat seuraavat indikaattorit, joihin sisältyvät tutkimusta ja teknistä kehitystä sekä henkilöresursseja koskevat indikaattorit. Kansallisten tutkimuspolitiikkojen esikuva-anlyysiä käsittelevä tilanneraportti julkaistiin kesäkuussa 2001, ja siinä esitellään lisää indikaattoreita mm. henkilövoimavarojen suhteen. [3]

[2] Towards a European Research Area; science, technology and innovation key figures 2000.

[3] SEC (2001) 1002.

- tekniseltä ja luonnontieteelliseltä alalta sekä insinööreiksi valmistuneiden prosentuaalinen määrä aktiivisesta väestöstä

- pätevien matematiikan, luonnontieteiden tai teknisten aineiden opettajien määrä kaikilla koulutustasoilla

- luonnontieteet, matemaattiset tai tekniset aineet valitsevien määrä koulutuksen eri tasoilla (myös suhteessa kokonaismäärään) ja menestymisaste näissä opinnoissa

- luonnontieteelliseltä ja tekniseltä alalta valmistuneiden työllisyys- ja työttömyysluvut.

Näiden indikaattorien pitäisi olla käytettävissä sukupuolen mukaan eriteltyinä.

30. Aikataulu

Tavoite on kolmas neuvoston määrittelemästä kolmesta ensisijaisesta alasta (matemaattiset aineet, luonnontieteet ja tekniikka), jossa työ aloitetaan heti.

Toiminta aloitetaan vuoden 2001 toisella puoliskolla.

Tavoite 1.5 - Resurssien paras mahdollinen käyttö

31. Saavuttaaksemme tavoitteemme luoda mahdollisuudet koko elämän kattavaan ja elinikäiseen oppimiseen tietoon perustuvassa yhteiskunnassa meidän on yleisesti investoitava enemmän koulutukseen. Vaikka julkista rahoitusta tiukennetaan yleisesti EU:n jäsenvaltioissa, me emme voi säästää tässä asiassa. Lissabonin päätelmissä korostettiin, että Euroopan talouden tulevaisuus riippuu suuressa määrin kansalaisten taidoista, joita on jatkuvasti pidettävä yllä tietoyhteiskunnille ominaiseen tapaan. Toisaalta meidän on painostettava rahoittavia tahoja edistääksemme resurssiemme mahdollisimman tehokasta jakautumista ja käyttöä ja saavuttaaksemme mahdollisimman korkean laadun. Tarkoituksena on ensisijaisesti:

- varmistaa taloudellisten resurssien oikeudenmukainen ja tehokas jakautuminen ja käyttö koulutusjärjestelmissä

- tukea laadunarviointia ja laadunvarmistusta indikaattoreita ja vertailuarvoja käyttämällä

- tutkia julkisten ja yksityisten tahojen välisten kumppanuuksien mahdollisuuksia

- kehittää koulutusinvestointeja koskevia kustannustehokkaita analyyseja.

32. Indikaattorit

Tavoitteessa tuodaan esiin koulutukseen liittyviä aiheita kuten kustannustehokkuus ja yleinen tehokkuus sekä arviointi ja laadunvarmistus. Mahdollisia indikaattoreita ovat:

- julkisten viranomaisten tuki laadunvarmistuksen ja parantamisjärjestelmien kehittämiseen

- sellaisten oppilaitosten määrä, jotka suorittavat säännöllisesti itsearviointia parantaakseen laitoksensa laatua

- opetuksen julkiset kustannukset (rakenteellinen indikaattori)

- yritysten henkilökunnan koulutuksen määrä (ajallisesti tai kustannuksissa mitattuna).

33. Vertailuarvot

- Inhimilliseen pääomaan asukasta kohti tehtävien investointien merkittävänä lisääminen vuosittain (Lissabonin huippukokouksen päätelmät (26 kohta)).

34. Aikataulu

Toiminta voidaan aloittaa heti, kun kouluopetuksen laadun arviointia koskevat hyvät käytännöt on tarkistettu. Bolognan korkeakoulutusta koskevan prosessin seurannan ja äskettäin perustetun ammatillisen koulutuksen laatua koskevan foorumin perusteella toiminta pitäisi aloittaa ajoissa.

Toiminta aloitetaan vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla.

TAVOITE 2: KOULUTUKSEEN PÄÄSYN HELPOTTAMINEN

Tavoite 2.1 - Avoin oppimisympäristö

35. Tietoyhteiskuntaan siirtyminen edellyttää, että koulutukseen pääsyä on yksinkertaistettava ja demokratisoitava ja että siirtymistä koulutusjärjestelmän yhdestä osa-alueesta toiseen on helpotettava. Samalla meidän on tehtävä työpaikan saanti mahdolliseksi niin suurelle ja laaja-alaiselle väestölle kuin mahdollista ja nostaa työllisyyslukujen lisäksi myös yleistä osaamisen tasoa. Koulutusjärjestelmiemme monimutkaisuus johtuu yleensä siitä, että pyrimme luomaan mahdollisimman laadukkaan pätevyysjärjestelmän, mutta järjestelmiä on yksinkertaistettava, jotta opiskelija voi halutessaan siirtyä toisesta järjestelmästä toiseen, käyttää hyväkseen edellisiä opintojaan ja siirtää suorituksiaan asianmukaisella tavalla. Tarkoituksena on:

- järjestää sellaista koulutusta, johon aikuiset voivat tehokkaasti osallistua ja jossa he voivat yhdistää koulutuksen perhe- ja työelämään

- varmistaa, että myös iäkkäällä väestönosalla on mahdollisuus koulutukseen

- helpottaa opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkumista koulutusjärjestelmien eri osa-alueiden välillä.

36. Indikaattorit

- koulutukseen osallistuvien määrä kaikissa ikäluokissa ja kaikilla tasoilla sukupuolikohtaisesti mitattuna

- sellaisten täydennyskoulutuslaitosten määrä, jotka tarjoavat lastenhoitomahdollisuuksia ja/tai joustavia opiskeluaikoja

- työntekijöiden työaikana koulutukseen käyttämä aika prosentuaalisesti laskettuna.

37. Aikataulu

Toiminta vaatii indikaattoreiden parempaa valmistelemista. Toiminta tulisi aloittaa yhdessä elinikäistä oppimista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kanssa.

Toiminta aloitetaan vuoden 2002 toisella puoliskolla.

Tavoite 2.2 - Oppimisen kiinnostavuuden lisääminen

38. Oppimisen kiinnostavuuden lisääminen kautta koko eliniän tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että oppiminen tehdään välttämättömäksi. Meidän on varmistettava, että kaikki ymmärtävät jo lapsesta asti, että koulutuksen tulisi olla osa elämää koko eliniän. Koulutusjärjestelmillä on tässä työssä merkittävä asema, mutta tärkeä asema on myös perheillä, paikallisilla yhteisöillä ja työnantajilla, jotta koulutus kuuluisi jokaisen elämään. Oppimisesta on tehtävä kiinnostavaa, mikäli haluamme yhdistää korkeammat työllisyysluvut, joihin pyrimme, parempaan osaamiseen, jota tarvitsemme. Jos ihmiset eivät ymmärrä, miksi heidän tulisi jatkaa oppimista, he eivät ikinä toimi asian hyväksi eikä taitotaso nouse tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Tarkoituksena ensisijaisesti on:

- kannustaa nuoria jatkamaan koulutusta pakollisen oppivelvollisuuden jälkeen ja motivoida aikuisia, jotta koulutus olisi osa heidän elämäänsä myös myöhemmissä elämänvaiheissa

- ylittää perinteiset rajat virallisten ja epävirallisten oppimissuuntausten välillä erityisesti epävirallisen ja niin sanotun arkioppimisen akkreditoinnin ja tunnustamisen osalta

- käyttää tutkimus- ja kehitystyötä oppimisen kiinnostavuuden lisäämiseksi sekä virallisessa koulutusjärjestelmässä että varsinaisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella annettavassa koulutuksessa.

39. Indikaattorit

- viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen osallistuvien aikuisten (yli 24-vuotiaat) määrä.

40. Aikataulu

Tämän tavoitteen yhteydessä mainitut erityisalat vaativat tutkimuksia siitä, miten yksilö kokee oman asemansa oppimisprosessissa. Toiminta tulisi aloittaa yhdessä elinikäistä oppimista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kanssa.

Toiminta aloitetaan vuoden 2002 toisella puoliskolla.

Tavoite 2.3 - Aktiivisen kansalaisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden tukeminen

41. Koulutusjärjestelmien on autettava pitämään yllä eurooppalaista yhteiskuntamallia, jossa tasa-arvolla on tärkeä ulottuvuus. Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Meidän on otettava huomioon kaikkein huono-osaisimpien ryhmien, erityisesti vammaisten ja oppimisvaikeuksista kärsivien tarpeet sekä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla elävien tarpeet sekä niiden, joilla on vaikeuksia työn ja perhe-elämän yhdistämisessä. Emme voi hyväksyä sitä, että huomattava osa väestöstä keskeyttää koulunkäynnin liian aikaisin ja siten jää vaille olennaisia perustaitoja ja pätevyyttä, joita ilman he eivät voi toimia aktiivisesti yhteiskunnan kansalaisina, hyväksymättä samalla yhteiskunnalle ja talouselämälle aiheutuvaa menetystä, kun kaikkea potentiaalia ei käytetä. Kaikki aktiiviseen kansalaisuuteen, yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden tukemiseen liittyvät asiat ovat tärkeä osa koulutusta. Lissabonin tavoitteiden mukaisesti meidän pitäisi erityisesti

- varmistaa, että koulutusjärjestelmät edistävät tehokkaammin yhteisvastuullisuutta, suvaitsevaisuutta, demokraattisia arvoja ja kiinnostusta muihin kulttuureihin ja valmistavat kansalaisia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

- sisällyttää koulutusjärjestelmien ja -laitosten tavoitteisiin ja toimintaan täydellisen tasa-arvon periaatteet

- tehdä perustaitojen hankkiminen täysin mahdolliseksi niille, joita otetaan heikommin huomioon koulutusjärjestelmissä, kuten vammaisille, iäkkäille, maahanmuuttajille tai oppimisvaikeuksista kärsiville.

42. Indikaattorit

- niiden vain ylemmän perusasteen koulutuksen saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä, jotka eivät ole täydennyskoulutuksessa (rakenteellinen indikaattori) [4]

[4] Komission yhteenvetokertomus vuodeksi 2000.

- nuorten asenteet ja suhtautuminen rasismin, suvaitsemattomuuden ja syrjimisen vastustamiseen [5]

[5] Tämä määrällinen indikaattori perustuu mielipiteistä saatuihin tietoihin.

- opettajien ja kouluttajien erityisvalmennus eri ongelmista kärsivien oppilaiden käsittelemiseksi ammattiin valmistavassa tai täydennyskoulutuksessa

- osallistuminen koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen sukupuolen, ammatin tai alueen perusteella mitattuna.

43. Vertailuarvot

- Niiden vain alemman ylemmän keskiasteen koulutuksen saaneiden 18-24-vuotiaiden määrän puolittaminen, jotka eivät ole täydennyskoulutuksessa, vuoteen 2010 mennessä (Lissabonin Eurooppa-neuvoston tavoite, joka on sisällytetty vuoden 2001 työllisyyssuuntaviivoihin).

44. Aikataulu

Toiminta aloitetaan vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla.

TAVOITE 3: KOULUTUSJÄRJESTELMIEN JA YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN LÄHENTÄMINEN

Tavoite 3.1 - Yhteyksien vahvistaminen työelämään ja tutkimukseen sekä yhteiskuntaan yleensä

45. Euroopan koulutusjärjestelmät ovat ottaneet pitkiä harppauksia viime vuosikymmenen aikana, mutta ne ovat yhä monelta osin sisäänpäinkääntyneitä. Meidän on tuettava laajempaa yhteistyötä liike-elämän, tutkimusmaailman ja yhteiskunnan välillä kokonaisuudessaan työmarkkinaosapuolia unohtamatta: koulutuslaitokset tarvitsevat tätä kehittyäkseen itsekin oppiviksi organisaatioiksi, pysyäkseen avoimina ulkopuolisille muutoksille, vaikuttimille, ajatuksille ja kyvyille sekä välttämättöminä oppilailleen. Tällä tavoin koulutuslaitokset pystyvät kannustamaan yrittäjyyttä ja oma-aloitteisuutta, joita opiskelijat ja harjoittelivat tarvitsevat. Meidän on varmistettava, että kaikki koulutuksesta kiinnostuneet yhteiskunnan kansalaiset pääsevät koulutukseen ja että koulut ja koulutuslaitokset ovat avoimia ja voivat ottaa vastaan kaikki ulkopuolelta tulevat älylliset ja käytännölliset vaikutteet. Tämä tarkoittaa, että meidän tulee:

- työelämän, tutkimusmaailman, teollisuuden ja yhteiskunnan välillä yleensä.

46. Indikaattorit

- niiden opettajien ja kouluttajien prosentuaalinen määrä kaikista opettajista ja kouluttajista, joilla on aikaisemmin tai hiljattain saatua merkittävää työkokemusta muusta kuin opetusammatista

- niiden ammatilliseen koulutukseen osallistuvien prosentuaalinen määrä, jotka viettävät vähintään 25 prosenttia koulutusajastaan työympäristössä

- niiden ammatilliseen koulutukseen osallistuvien määrä prosentuaalisesti, jotka ovat mukana oppisopimusjärjestelyissä.

47. Aikataulu

Toiminta aloitetaan vuoden 2002 toisella puoliskolla.

Tavoite 3.2 - Yrittäjyyden edistäminen

48. Koulutuksen tulisi edistää yrittäjyyden ymmärtämistä sekä antaa onnistuneen yrittäjyyden malleja, opettaa riskinottamista ja jokaiselle välttämätöntä aloitteellisuutta. Osaamiseen perustuvan yhteiskunnan mukanaan tuomat yhteiskunnan ja talouselämän muutokset sekä nykyinen suuntaus kohti palveluihin perustuvaa taloutta antavat miljoonille henkilöille mahdollisuuden perustaa oman liiketoiminnan, ja opiskelijoiden pitäisi nähdä yrittäjyys varteenotettavana uravaihtoehtona. Viime vuosina on huomattu, kuinka tärkeää on kehittää uusia, usein paikallisten yhteisöjen tarpeisiin perustuvia liiketoimintatapoja, mutta silti koulutusjärjestelmämme välittävät liian usein kuvaa, jonka mukaan työnteko toisen palveluksessa on ainoa kiinnostava ja hyvä tavoite. Yrittäjyyden edistäminen on tärkeää ihmisille, talouselämälle ja koko yhteiskunnalle. Meidän tulee

- edistää yrittäjyyttä koulutusjärjestelmien avulla.

49. Indikaattorit

- nuorten asenteet yrittäjyyteen ja itsenäisen ammatinharjoittajan asemaan [6]

[6] Tämä määrällinen indikaattori perustuu mielipiteistä saatuihin tietoihin.

- itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien määrä aktiivisesta väestöstä.

50 Aikataulu

Koska komissio on alkanut seurata nykyisiä toimenpiteitä, toiminta kannattaa aloittaa sitten, kun toimenpiteistä on saatu tuloksia.

Toiminta aloitetaan vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla.

Tavoite 3.3 - Vieraan kielen oppimisen parantaminen

51. Euroopan moninaisuus näkyy parhaiten Euroopassa puhuttavissa kielissä. Jos haluamme hyötyä tästä moninaisuudesta, meidän on pystyttävä kommunikoimaan keskenämme. Vieraiden eurooppalaisten kielten osaaminen on osa perustaitoja, joita tietoon perustuvassa yhteiskunnassa edellytetään: kaikkien tulisi osata kahta vierasta kieltä. Meidän on parannettava vieraiden kielten oppimista, mikä tarkoittaa sitä, että meidän on parannettava kieltenopettamistapoja ja lisätä kieltenopettajien ja kielten opiskelijoiden välisiä yhteyksiä. Keskeistä tavoitteessa on siis kieltenopettajien koulutus. Tarkoituksena on

- kannustaa jokaista opettelemaan vähintään kaksi yhteisön vierasta kieltä oman äidinkielen lisäksi

- parantaa vieraiden kielten opettamistapoja kouluissa ja muussa koulutuksessa.

52. Indikaattorit

- työssäoloaikana vieraiden kielten opettajille annettava koulutus, johon sisältyy henkilökohtaisia kontakteja opetettavaan kieleen ja kulttuuriin

- niiden perus- tai keskiasteen yleissivistävässä taikka ammatillisessa koulutuksessa olevien prosentuaalinen määrä, jotka opiskelevat yhtä/kahta/kolmea kieltä; jokainen kieli lasketaan erikseen.

53. Vertailuarvot

- Kaikkien oppilaiden tulisi hallita kaksi vierasta kieltä oman äidinkielensä lisäksi pakollisen oppivelvollisuuden päättyessä.

54. Aikataulu

Euroopan kielten teemavuonna 2001 toteutettujen monien toimien pohjalta toiminta voidaan aloittaa vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla.

Tavoite 3.4 - Liikkuvuuden ja vaihdon lisääminen

55. Liikkuvuus edistää Eurooppaan kuuluvuuden tunnetta, eurooppalaisen tietoisuuden hankkimista ja Euroopan kansalaisuuden muotoutumista. Liikkuvuuden avulla nuoret voivat kehittää omia valmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan saada työtä, ja opettajat saavat uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia kehittää valmiuksiaan. Euroopan muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi meidän on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, jotta kansalaiset ja erityisesti nuoret kansalaiset hahmottavat Euroopan. Liikkuvuus koulutuksessa, myös tutkijakoulutuksessa (väitöskirjaa valmistelevat), auttaa luomaan eurooppalaista koulutusaluetta ja edistää Euroopan tutkimusalueen toteuttamista.

56. Liikkuvuuden alalla unionilla on vankka säännöstö. Sokrates-, Leonardo- ja nuoriso-ohjelmat sekä tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen ovat aloja, joille unionin toiminta on laajinta kansainvälisesti katsottuna, vaikka ohjelmista saadut kokemukset osoittavat, että liikkuvuudesta yhtenä koulutusvälineenä ei ole vielä saatu kaikkea mahdollista irti Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikkuvuuden ja sen poliittisen tunnustamisen tärkeydestä todistavat monet muutkin yhteisön aloitteet, kuten Nizzan Eurooppa-neuvoston hyväksymä liikkuvuutta koskeva toimintasuunnitelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston antama suositus liikkuvuudesta ja uusia eurooppalaisia työmarkkinoita varten perustettu työryhmä, jonka perustamista Tukholman Eurooppa-neuvosto tuki. Liikkuvuustoimet pannaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä Euroopan tutkimusaluetta koskevien liikkuvuusaloitteiden kanssa.

57. Tarkoituksena on

- varmistaa, että heikommassa asemassa olevat koulutuslaitokset ja yksilöt osallistuvat liikkuvuusohjelmiin

- mitata liikkuvuuden avulla hankittuja taitoja ja valmiuksia ja myöntää niistä todistus.

58. Indikaattorit

- liikkuvuusjärjestelmiin osallistuvien koulujen sosioekonomiset ominaisuudet

- jossain toisessa EU:n jäsenvaltiossa opintojaan jatkavien opiskelijoiden määrä

- (perus-, keski- ja korkea-asteen kouluissa) työssäolevien vieraiden kielten opettajien määrä.

59. Aikataulu

Liikkuvuutta koskeva suositus ja toimintasuunnitelma toimivat perustana toiminnan aloittamiseksi ajoissa.

Toiminta aloitetaan vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla.

Tavoite 3.5 - Eurooppalaisen yhteistyön edistäminen

60. Meidän on uudessa eurooppalaisessa tietoyhteiskunnassa varmistettava, että kaikki voivat opiskella ja työskennellä missä tahansa Euroopan maassa ja käyttää hankkimaansa pätevyyttä kaikkialla täydellisesti hyödykseen. Liikkuvuuden ja pätevyyksien tunnustamisen esteet on ratkaistu erityisesti korkeakouluopintojen osalta EU:n välineiden (kuten eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän ECTS:n tai Sokrates-ohjelman yhteydessä toteutettavan korkeakoulujen kumppanuuksien) avulla sekä hallitustenvälisellä "Bolognan prosessilla". Monilla aloilla on kuitenkin vielä huomattavasti tehtävää. Meidän on siis kannustettava yliopistoja ja muita koulutustahoja kehittämään yhteensopivia pätevyysjärjestelmiä koko Euroopassa ja löytämään yhteisymmärrys siitä, mitä vähimmäislaatuvaatimuksia tarvitaan järjestelmien akkreditointia varten. Meidän on uudistettava ja vahvistettava pätevyyksien avoimuuteen ja tunnustamiseen liittyviä toimia. Meidän on tuettava eurooppalaisten tutkintojen ja pätevyyksien ja eurooppalaisten akkreditointijärjestelmien yhteistä kehittämistä, sillä järjestelmiä tarvitaan, jotta koulutuslaitoksemme voidaan tunnistaa maailmanlaajuisesti osaamiskeskuksiksi, joita ne todellisuudessa ovat. Tarkoituksena on

- varmistaa, että yhteensopivia akkreditointijärjestelmiä ja laadunvarmistusta kehitetään, jotta pätevyydet tunnustetaan tasa-arvoisesti koko Euroopassa

- lisätä nopeasti kehittyvän Euroopan laajuisen oppimisjärjestelmän joustavuutta ja monimuotoisuutta edistämällä pätevyyksien avoimuutta ja tunnustamista.

61. Indikaattorit

- Euroopan laajuisen tunnustamis- tai akkreditointijärjestelmän perustaminen

- jossain toisessa EU:n jäsenvaltiossa opintojaan jatkavien opiskelijoiden tai väitöskirjaa valmistelevien tutkijoiden määrä

- annettujen yhteisten "eurooppalaisten" arvosanojen ja tutkintojen määrä.

62. Aikataulu

Tavoitteen keskeisin sisältö ja sen tärkeys toteutettaessa koko Euroopan laajuista projektia eurooppalaisen tietoyhteiskunnan luomiseksi edellyttää, että tavoite toteutetaan ajoissa.

Toiminta aloitetaan vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla.

Osa III: TYÖMENETELMÄT, RAKENTEET JA AIKATAULU

Työmenetelmät

63. Tämän uuden eurooppalaista koulutuspolitiikkaa koskevan vaiheen ansiosta Euroopan unioni voi toteuttaa kunnianhimoiset päämääränsä

- keskittymällä voimakkaasti saavuttamaan tavoitteet sitoutumalla ajallisesti ja tunnistamaan yksityiskohtaisesti saavutettavat päämäärät (vertailuarvot)

- hyödyntämällä enemmän kokemustenvaihtoa määrittelemällä yhteiset tavoitteet

- pohtimalla yhdessä yhteisiä ongelmia ja sopivia ratkaisuja erityisesti vertaisarvioinnin avulla

- seuraamalla tarkkaan saavutettuja edistysaskeleita indikaattoreita ja vertailuarvoja käyttämällä.

Käytettävissä olevat välineet ovat:

64. Vertailuarvot

Tämän välineen avulla jäsenvaltiot asettavat itselleen päämäärät, joiden avulla voidaan vertailla tavoitteiden toteutumisen tasoa. Päämäärät voidaan määritellä suhteellisesti, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden lähtötilanne, kuten esimerkiksi Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä määritelty päämäärä:

- puolittaa vuoteen 2010 mennessä niiden vain ylemmän perusasteen koulutuksen saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä, jotka eivät ole täydennyskoulutuksessa.

65. Hyvien käytäntöjen vaihto

Hyvien käytäntöjen vaihto toteutetaan poliittisella tasolla. Hyvien käytäntöjen vaihdon aiheet valitaan ennalta määriteltyjen perusteiden mukaan ja tuloksien levittämisessä käytetään useita tapoja (esimerkiksi järjestetään seminaareja, perustetaan tietokantoja, laitetaan tietoja Internetiin, julkaistaan ilmoituslehtisiä jne.).

66. Vertaisarviointi

Tämän välineen avulla jokainen jäsenvaltio voi asettaa yhden koulutuspolitiikkansa alan kriittiseen vertaisarviointiin (esimerkiksi politiikan uudistamisen yhteydessä, jolloin ulkopuolinen apu on hyödyllistä) saadakseen kysymyksiinsä muita kantoja ja mielipiteitä. Asia hyödyttää yhteisössä muitakin kuin vain kysymykset esittävää valtiota, sillä politiikan tarkastelusta ja keskustelusta hyötyvät myös muut vertailuun osallistuvat.

67. Indikaattorit

Tässä yhteydessä on syytä erottaa toisistaan

- nykyiset indikaattorit, jotka täyttävät välttämättömät perusteet: indikaattorit on selvästi määritelty, luotettavia, ajan tasalla, vertailukelpoisia Euroopan tasolla ja asianmukaisia sovittuihin tavoitteisiin nähden,

- indikaattorit, joita käytetään kansallisella tasolla suurimmassa osassa jäsenvaltioista ja jotka täyttävät muut perusteet mutta eivät ole vertailukelpoisia tai ajan tasalla; kun indikaattorit on koottu yhteen, niistä asianmukaisimmat tutkitaan yhdenmukaistamisen tai ajantasaistamisen vuoksi ja varmistetaan, että niitä käytetään mahdollisimman monessa asianosaisessa maassa,

- Indikaattorit, joita varten ei ole olemassa tietoja tai jotka eivät täytä edellä mainittuja perusteita, mutta jotka ovat välttämättömiä asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa; näitä indikaattoreita kehitetään, mutta on hyvä tietää, että uusien indikaattoreiden kehittäminen on raskas ja aikaavievä tehtävä.

68. Tässä prosessissa on tarpeen käyttää jo joko kansallisella tai Euroopan tasolla käytössä olevia indikaattoreita ja erityisesti komission yhteenvetokertomuksessa ja Luxemburgin ja Cardiffin prosesseissa käytettyjä indikaattoreita. Lisäksi on tarpeen valita vain tietty määrä indikaattoreita sekä suosia laadullisia tai dynaamisia indikaattoreita, joissa voidaan kehittää kehityksen mittaamista ajallisesti ja tehdä tarvittaessa ero sukupuolten välillä.

Tukirakenteet

69. On selvää, että näiden tavoitteiden yksityiskohdissa tarvitaan asiantuntijoiden apua. Siksi on perustettava työryhmä, jossa asiantuntijat neuvovat oman asiantuntemuksensa mukaisissa asioissa. Työryhmä tutustuu meneillään olevaan työhön sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla ja tiedottaa yleisesti prosessista. Tätä varten on muodostettava useita alatyöryhmiä. Työryhmä jatkaa muiden asianmukaisten tahojen kuulemista tai keskusteluja niiden kanssa, erityisesti työllisyysvaliokunnan kanssa Luxemburgin prosessin yhteydessä. Tässä yhteydessä jatketaan kehityksen seuraamista indikaattoreiden ja vertailuarvojen perusteella tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi työllisyysvaliokunnan indikaattoreista vastaavan työtyhmän kanssa ja painotetaan hyväksyttyjen indikaattorien ja vertailuarvojen käyttöä, jotta kehitystä voidaan arvioida objektiivisesti ja uskottavasti.

70. Työryhmän ja sen alatyöryhmien tehtävä on tarkastella omia alojaan, ehdottaa indikaattoreita ja tarpeen vaatiessa vertailuarvoja, joita voidaan käyttää tietyn tavoitteen saavuttamisen mittaamiseksi, ehdottaa aiheita hyvien käytäntöjen vaihtoon, järjestää tällaista kokemusten vaihtoa yhdessä komission kanssa ja raportoida tehdystä työstä. Komissio vastaa työryhmän ja sen alaryhmien järjestelyistä, ja tarvittaessa voidaan käyttää jo olemassa olevia ryhmiä, joilla on muitakin vastuualueita.

71. Mielipiteiden muodostamisessa ryhmien on lisäksi otettava huomioon useita laaja-alaisia aiheita kuten sukupuolten tasa-arvoon, etniseen alkuperään tai vammaisuuteen liittyvät kysymykset ja tarkasteltava koulutuskysymyksiä yleisesti elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

72. Tukholman Eurooppa-neuvoston valitseman kolmen ensisijaisen alan osalta (perustaidot, tieto- ja viestintätekniikka sekä matematiikka ja luonnontieteet) ehdotettiin, että asianomaiset työryhmät kokoontuisivat heti syyskuussa.

Ehdokasmaat

73. Komission mukaan näiden toimien pitäisi olla niin avoimia kuin mahdollista ehdokasmaille. Tämän vuoksi on ehdotettu ehdokasmaiden osallistumismahdollisuuksien tutkimista.

Aikataulu

74. Tukholman Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostolta ja komissiolta yhteistä selvitystä Barcelonan Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa 2001. Neuvosto ehdotti Eurooppa-neuvostolle osoitetussa alkuperäisessä selvityksessään, että koulutusneuvosto aikoo raportoida säännöllisesti Lissabonin Eurooppa-neuvostossa saamansa toimeksiannon täytäntöönpanosta vaikuttaakseen aktiivisesti siinä esitettyjen strategisten tavoitteiden täytäntöönpanoon. Komissio ehdotti, että tähän liittyy ensimmäinen selvitys työohjelman täytäntöönpanosta ja että selvitystä tarkastellaan keväällä 2003 ja että selvitykset annetaan yhdessä kevään 2004 Eurooppa-neuvostolle. Lisäksi komissio ehdotti, että Tukholman Eurooppa-neuvostolle annetussa alkuperäisessä selvityksessä asetetut tavoitteet tarkistetaan ja että ne toimitetaan kevään 2005 Eurooppa-neuvostolle. Aikataulu myöhempiä selvityksiä varten voidaan sopia myöhemmin ennen lopullisen selvityksen antamista vuonna 2010.

75. Komissio ehdotti, että kyseinen luonnos toimisi pohjana koulutusneuvostossa 29. marraskuuta 2001 käytäville neuvotteluille, jotta lopullinen yhteinen selvitys voidaan hyväksyä koulutusneuvoston kokouksessa 14. helmikuuta 2002. Tämän jälkeen yhteinen selvitys esitetään Barcelonan Eurooppa-neuvostolle keväällä 2002.

PÄÄTELMÄT

76. Kuten edellisestä osasta käy ilmi ja kuten odotettua oli, komission jäsenvaltioille ehdottama työohjelma on hyvin konkreettinen. Sen toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja onnistumisen halua eri koulutuspolitiikan tasoilla. Se sitouttaa jäsenvaltiot ja komission uudenlaiseen yhteistyöhön ja edellyttää yhdenmukaista lähestymistapaa, jotta voidaan olla varmoja, että eri toiminnat tukevat toisiaan. Strategisena perusperiaatteena on oltava elinikäinen oppiminen, sellaisena kuin se on määritelty elinikäistä oppimista koskevassa asiakirjassa ja Euroopan työllisyysstrategiassa: Elinikäisen oppimisen käsitteeseen katsotaan sisältyvän kaikki tarkoituksellinen oppiminen, virallinen tai arkioppiminen, jota jatketaan pitkäkestoisesti tavoitteena parantaa tietoja, taitoja ja valmiuksia. Vain tämä kauaskantoinen näkemys perustana voidaan jatkaa Lissabonin Eurooppa-neuvoston aloittaman työn toteuttamista sen pyydettyä selvitystä koulutuksen konkreettisista tavoitteista ja saada siitä täysi hyöty.

Liitteet (A1)

1. Katsaus koulutusjärjestelmien tavoitteisiin 2. Aikataulu 3. Indikaattorit

LIITE

Liite 1

Katsaus koulutusjärjestelmien tavoitteisiin

TAVOITTEET //

Tavoite 1: // Euroopan unionin koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen

1.1 // Opettajien ja kouluttajien koulutuksen parantaminen:

1.2 // Taitojen kehittäminen tietoon perustuvaa yhteiskuntaa varten: (luku- ja kirjoitustaidon sekä laskutaidon lisääminen; tietoon perustuvan yhteiskunnan perustaitojen määritelmän ajantasaistaminen; oppimiskyvyn ylläpitäminen)

1.3 // Jokaisella on oltava mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön: koulujen ja oppimiskeskusten varustaminen; opettajien ja kouluttajien kouluttaminen; verkostojen ja resurssien käyttäminen

1.4 // Tieteellisiin ja teknisiin tutkimuksiin palvelukseen otettavien määrän lisääminen

1.5 // Resurssien paras mahdollinen käyttö: laadunvarmistuksen parantaminen; resurssien tehokkaan käytön varmistaminen

Tavoite 2: // Koulutukseen pääsyn helpottaminen

2.1 // Avoin oppimisympäristö

2.2 // Oppimisen kiinnostavuuden lisääminen

2.3 // Aktiivisen kansalaisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden tukeminen

Tavoite 3 // Koulutusjärjestelmien ja ympäröivän maailman lähentäminen

3.1 // Yhteyksien vahvistaminen työelämään ja tutkimukseen sekä yhteiskuntaan yleensä

3.2 // Yrittäjyyden edistäminen

3.3 // Vieraan kielen oppimisen parantaminen

3.4 // Liikkuvuuden ja vaihdon lisääminen

3.5 // Eurooppalaisen yhteistyön edistäminen

Liite 2

Aikataulu - Tavoitteiden saavuttamisen aloittaminen

>TAULUKON PAIKKA>

Toiminnan aloittaminen

Liite 3

Ehdotetut indikaattorit, joilla tuetaan koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen täytäntöönpanoa

Tavoitteet // Lähde

Tavoite 1.1 - Opettajien ja kouluttajien koulutuksen parantaminen

Opettajan tai kouluttajan pätevyyden omaavien määrä ammatissa työskentelevistä (eri koulutuksen tasoilla) // Kansalliset tiedot

Missä määrin opettajien ja kouluttajien ammattiin valmistavan ja työssäoloaikana tapahtuvan koulutuksen sisältö vastaa tietoon perustuvan yhteiskunnan vaatimuksia // Eurydice ja Cedefop

Opettajan ja kouluttajan ammattiin valmistavaan koulutukseen pyrkivien hakijoiden määrän kasvu // Kansalliset tiedot

Tavoite 1.2 - Taitojen kehittäminen tietoyhteiskuntaa varten

Perustaidoissa saavutetut tasot (luku- ja laskutaito, luonnontieteet ja teknologia) // OECD, (PISA [7]), IEA [8] (TIMSS [9])

[7] Programme for International Student Assessement

[8] International association for the Evaluation of educational Achievement

[9] Third International Mathematics and Science Study

Vieraiden kielten oppimisessa saavutetut tasot // Kehitettävä

Tieto- ja viestintätekniikan oppimisessa saavutetut tasot // Kehitettävä

Sosiaalisten ja työelämään liittyvien taitojen sekä erilaisten taitojen oppimisessa saavutetut tasot // Kehitettävä

Tavoite 1.3 - Jokaisella on oltava mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön

Tietokoneen tuntimääräinen käyttö koulutuslaitoksissa oppilasta kohti viikossa // Eurobarometri

Tietotekniikkakoulutusta saaneiden opettajien ja kouluttajien prosentuaalinen määrä // Eurobarometri

Tietotekniikan käytön sisältyminen koulutusohjelmiin ja opetusmenetelmiin // Eurydice

Tavoite 1.4 - Tieteellisiin ja teknisiin tutkimuksiin palvelukseen otettavien määrän lisääminen

Tekniseltä ja luonnontieteelliseltä alalta sekä insinööreiksi valmistuneiden prosentuaalinen määrä aktiivisesta väestöstä

Pätevien matematiikan, luonnontieteiden tai teknisen alan opettajien määrä kaikilla koulutustasoilla // Eurostat, UOE [10] -kysely Kansalliset lähteet

[10] joint UNESCO-OECD-EUROSTAT data collection on education

Luonnontieteet, matemaattiset tai tekniset aineet valitsevien määrä koulutuksen eri tasoilla (myös suhteessa kokonaismäärään) ja menestymisaste näissä opinnoissa // Kansalliset tiedot - Eurostat, UOE-kysely

Luonnontieteelliseltä ja tekniseltä alalta valmistuneiden työllisyys- ja työttömyysluvut // Kansalliset tiedot

Tavoite 1.5 - Resurssien paras mahdollinen käyttö

Opetuksen julkiset kustannukset (rakenteellinen indikaattori) // Eurostat, UOE-kysely

Viranomaisten tuki laadunvarmistuksen ja parantamisjärjestelmien kehittämiseen // Eurydice, OECD

Sellaisten oppilaitosten määrä, jotka suorittavat säännöllisesti itsearviointia parantaakseen laitoksensa laatua // Kansalliset tiedot

Yritysten henkilökunnan koulutuksen määrä (ajallisesti tai kustannuksissa mitattuna) // Eurostat, Continuing Vocational Training Survey (CVTS)

Tavoite 2.1 - Avoin oppimisympäristö

Koulutukseen osallistuvien määrä kaikissa ikäluokissa ja kaikilla tasoilla sukupuolikohtaisesti mitattuna // Eurostat, UOE-kysely

Sellaisten täydennyskoulutuslaitosten määrä, jotka tarjoavat lastenhoitomahdollisuuksia ja/tai joustavia opiskeluaikoja // Kansalliset tiedot

Työntekijöiden työaikana koulutukseen käyttämä aika prosentuaalisesti laskettuna // Eurostat, Continuing Vocational Training Survey (CVTS)

Tavoite 2.2 - Oppimisen kiinnostavuuden lisääminen

Viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen osallistuvien aikuisten (yli 24-vuotiaiden) määrä // Eurostat, Labour Force Survey (LFS)

Tavoite 2.3 - Aktiivisen kansalaisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden tukeminen

Niiden vain ylemmän perusasteen koulutuksen saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä, jotka eivät ole täydennyskoulutuksessa (rakenteellinen indikaattori) // Eurostat, Labour Force Survey (LFS)

Nuorten asenteet ja suhtautuminen rasismin, suvaitsemattomuuden ja syrjimisen torjumiseen // Eurobarometri, IEA

Opettajien ja kouluttajien erityisvalmennus eri ongelmista kärsivien oppilaiden käsittelemiseksi ammattiin valmistavassa tai jatkokoulutuksessa // Eurydice, Cedefop, Euroopan erityiskoulutusvirasto (European agency for Special Need Education)

Osallistuminen koulutukseen ammatin tai alueen perusteella mitattuna // Eurostat, Labour Force Survey (LFS)

Tavoite 3.1 - Yhteyksien vahvistaminen työelämään ja tutkimukseen sekä yhteiskuntaan yleensä

Niiden opettajien ja kouluttajien prosentuaalinen määrä kaikista opettajista ja kouluttajista, joilla on aikaisemmin tai hiljattain saatua merkittävää työkokemusta muusta kuin opetusammatista // Kansalliset tiedot

Niiden ammatilliseen koulutukseen osallistuvien prosentuaalinen määrä, jotka viettävät vähintään 25 prosenttia koulutusajastaan työympäristössä // Eurostat, Vocational Education and Training (VET) data collection

Niiden ammatilliseen koulutukseen osallistuvien prosentuaalinen määrä, jotka ovat mukana oppisopimusjärjestelyissä // Eurostat, Vocational Education and Training (EU-VET) data collection

Tavoite 3.2 - Yrittäjyyden edistäminen

Nuorten asenteet yrittäjyyteen ja itsenäisen ammatinharjoittajan asemaan // Kansalliset tiedot

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien määrä aktiivisesta väestöstä // Eurostat, Labour Force Survey (LFS)

Tavoite 3.3 - Vieraan kielen oppimisen parantaminen

Työssäoloaikana vieraiden kielten opettajille annettava koulutus, johon sisältyy henkilökohtaisia kontakteja opetettavaan kieleen ja kulttuuriin // Kansalliset tiedot, Eurydice, Cedefop

Niiden perus- tai keskiasteen yleissivistävässä taikka ammatillisessa koulutuksessa olevien prosentuaalinen määrä, jotka opiskelevat yhtä/kahta/kolmea kieltä; jokainen kieli lasketaan erikseen // Eurostatin vieraiden kielten opiskelua koskeva kysely

Tavoite 3.4 - Liikkuvuuden ja vaihdon lisääminen

Liikkuvuustoimiin osallistuvien koulujen sosioekonomiset ominaisuudet // Kansalliset tiedot

Toisessa EU:n jäsenvaltiossa opintojaan jatkavien opiskelijoiden määrä // (ulkomaisten opiskelijoiden osuus korkea-asteen opiskelijoista) - lähde: Eurostat, UOE-kysely

(perus-, keski- ja korkea-asteen kouluissa) työssäolevien vieraiden kielten opettajien määrä // Kansalliset tiedot

Tavoite 3.5 - Eurooppalaisen yhteistyön edistäminen

Euroopan laajuisen tunnustamis- tai akkreditointijärjestelmän perustaminen // NARIC/ECTS

Toisessa EU:n jäsenvaltiossa opintojaan jatkavien opiskelijoiden tai väitöskirjaa valmistelevien määrä // Kansalliset tiedot

Annettujen yhteisten "eurooppalaisten" arvosanojen ja tutkintojen määrä // Kansalliset tiedot