EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32016R1012

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 171, 29.6.2016, p. 66–143 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1012/oj

29.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 171/66


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1012,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016,

puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten jalostus on taloudellisesti ja sosiaalisesti strategisessa asemassa unionin maataloudessa ja osa unionin kulttuuriperintöä. Tämä maataloustoiminta, joka vaikuttaa myönteisesti unionin elintarviketurvaan, on tulonlähde maatalousyhteisölle. Näihin eläinlajeihin kuuluvien eläinten jalostusta edistetään parhaiten kannustamalla käyttämään puhdasrotuisia jalostuseläimiä tai risteytettyjä jalostussikoja, jotka on rekisteröity geneettisesti korkealuokkaisiksi.

(2)

Tämän johdosta jäsenvaltiot ovat pyrkineet johdonmukaisesti osana maatalouspolitiikkaansa edistämään – toisinaan myös julkisilla investoinneilla – sellaisten kotieläinten tuotantoa, joilla on tietyt geneettiset ominaisuudet, asettamalla standardeja. Näiden standardien väliset erot voivat luoda teknisiä esteitä jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävälle kaupalle ja niiden unioniin tulolle.

(3)

Nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten sekä risteytettyjen jalostussikojen jalostusta koskevan unionin lainsäädännön oikeudelliset puitteet muodostavat neuvoston direktiivit 88/661/ETY (3), 89/361/ETY (4), 90/427/ETY (5), 91/174/ETY (6), 94/28/EY (7) ja 2009/157/EY (8). Näiden direktiivien tarkoituksena oli kehittää kotieläinjalostusta unionissa ja säännellä samalla jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävää kauppaa ja niiden unioniin tuloa ja täten säilyttää unionin eläinjalostussektorin kilpailukyky.

(4)

Neuvoston direktiivit 87/328/ETY (9), 90/118/ETY (10) ja 90/119/ETY (11) annettiin, jotta vältettäisiin se, että jäsenvaltiot pitävät voimassa tai antavat nauta- ja sikaeläimiin kuuluvien jalostuseläinten jalostukseen hyväksymistä ja niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden tuottamista ja käyttöä koskevia kansallisia sääntöjä, joilla saatettaisiin kieltää, rajoittaa tai estää kauppaa joko astutuksen, keinosiemennyksen tai siemennesteen, munasolujen tai alkioiden keräämisen osalta.

(5)

Komissio teki direktiivien 88/661/ETY, 89/361/ETY, 90/427/ETY, 91/174/ETY, 94/28/EY ja 2009/157/EY perusteella – kuultuaan jäsenvaltioita neuvoston päätöksellä 77/505/ETY (12) perustetun pysyvän kotieläinjalostusta käsittelevän komitean välityksellä – joukon päätöksiä, joissa säädettiin lajikohtaisia kriteereitä, jotka koskevat jalostusorganisaatioiden ja jalostajien järjestöjen hyväksymistä tai tunnustamista, jalostuseläinten merkitsemistä kantakirjoihin, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten hyväksymistä jalostukseen ja keinosiemennykseen, nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvien jalostuseläinten testausta ja jalostusarvon arviointia sekä polveutumis- ja jalostustodistusten laatimista jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävää kauppaa varten.

(6)

Komissio laati myös luettelon jalostuselimistä kolmansissa maissa ja polveutumis- tai jalostustodistusten mallin jalostuseläinten ja niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden unioniin tuloa varten.

(7)

Direktiivit 88/661/ETY, 89/361/ETY, 90/427/ETY, 91/174/ETY, 94/28/EY ja 2009/157/EY ovat hyvin samanlaisia rakenteeltaan ja sisällöltään. Useita näistä direktiiveistä on muutettu ajan mittaan. Unionin oikeuden yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden vuoksi on aiheellista yhdenmukaistaa näissä direktiiveissä annettuja unionin sääntöjä.

(8)

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana komissio on joutunut vastaamaan erittäin moniin jalostajien ja jalostusohjelmia toteuttavien toimijoiden esittämiin valituksiin, jotka liittyvät eläinten jalostusta koskevien unionin säädösten saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja tulkintaan eri jäsenvaltioissa. Jotta voidaan varmistaa eläinten jalostusta koskevien unionin sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen ja välttää jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden kaupan esteet, jotka johtuvat siitä, että edellä mainitut direktiivit on saatettu eri tavoin osaksi kansallista lainsäädäntöä, jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävässä kaupassa ja niiden unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä olisi säädettävä asetuksessa.

(9)

Kokemukset ovat lisäksi osoittaneet, että edellä mainituissa direktiiveissä annettujen sääntöjen soveltamisen helpottamiseksi useat näiden direktiivien säännökset olisi muotoiltava täsmällisemmin ja niissä olisi käytettävä johdonmukaisempaa terminologiaa, joka on yhtenäinen kaikissa jäsenvaltioissa. Unionin oikeuden selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi on myös aiheellista antaa enemmän määritelmiä, ”rodun” määritelmä mukaan lukien.

(10)

Pyrkimykset eläinjalostussektorin kilpailukyvyn parantamiseen eivät saisi johtaa sellaisten rotujen häviämiseen, joiden ominaisuudet ovat mukautuneet tiettyihin biofyysisiin ympäristöihin. Paikallisten rotujen geneettinen vaihtelu voi olla uhattuna, jos niiden populaatiokoko on liian pieni. Eläingeenivarat ovat tärkeä osa maatalouden biologista monimuotoisuutta ja tarjoavat välttämättömän perustan karjankasvatusalan kestävälle kehitykselle ja mahdollisuuksia sopeuttaa eläimiä muuttuviin ympäristöihin, tuotanto-olosuhteisiin ja markkinoiden ja kuluttajien kysyntään. Eläinten jalostusta koskevien unionin säädösten olisi siksi edistettävä eläingeenivarojen säilyttämistä, biologisen monimuotoisuuden suojelua sekä sellaisten korkealaatuisten jollekin alueelle tyypillisten tuotteiden tuotantoa, joissa hyödynnetään paikallisten kotieläinrotujen erityisiä perinnöllisiä ominaisuuksia. Unionin säädöksillä olisi myös edistettävä toteutuskelpoisia jalostusohjelmia rotujen parantamiseksi, ja niillä olisi edistettävä rotujen säilymistä sekä rotujen sisäisen ja välisen geneettisen vaihtelun säilymistä erityisesti silloin, kun on kyse uhanalaisista roduista tai alkuperäisroduista, joita ei tavata unionissa yleisesti.

(11)

Valinnan ja jalostuksen ansiosta kotieläinten tuottavuuteen liittyvien ominaisuuksien kehittämisessä on edistytty merkittävästi, mikä on alentanut tuotantokustannuksia maatiloilla. Joissain tapauksissa tällä on kuitenkin ollut ei-toivottuja sivuvaikutuksia, ja se on herättänyt yleistä huolta eläinten hyvinvoinnista ja ympäristöongelmista. Genomiikan soveltaminen ja kehittyneen tietotekniikan käyttö esimerkiksi niin kutsutussa täsmäkarjankasvatuksessa, jonka avulla voidaan kirjata suuria tietoaineistoja eläinten hyvinvointiin ja kestävyyteen suoraan tai epäsuorasti liittyvistä vaihtoehtoisista ominaisuuksista, ovat lupaavia keinoja puuttua yleisiin huolenaiheisiin ja saavuttaa kestävän kotieläinjalostuksen tavoitteet eli parantaa resurssitehokkuutta ja lisätä eläinten sopeutumiskykyä ja elinvoimaisuutta. Tietojen keräämiselle näistä vaihtoehtoisista ominaisuuksista olisi pantava enemmän painoa jalostusohjelmissa ja valintatavoitteita määriteltäessä. Uhanalaisten rotujen geenivaroja olisikin pidettävä geenivarantona, joka voi osaltaan auttaa saavuttamaan eläinten hyvinvointia ja kestävyyttä koskevat päämäärät.

(12)

Tätä asetusta olisi sovellettava nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiin kuuluviin jalostuseläimiin ja niiden sukusoluihin ja alkioihin, kun kyseiset eläimet tai kyseisistä sukusoluista tai alkioista tuotetut jälkeläiset on tarkoitus merkitä puhdasrotuisiksi jalostuseläimiksi kantakirjaan tai rekisteröidä ne risteytettyinä jalostussikoina jalostusrekisteriin etenkin, jotta kyseisillä jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla voidaan käydä kauppaa unionin tai myös yksittäisen jäsenvaltion sisällä tai ne voivat tulla unioniin.

(13)

Ilmaisu ”jalostuseläin” tai ”puhdasrotuinen jalostuseläin” ei tarkoita vain eläimiä, jotka ovat yhä lisääntymiskykyisiä. Myös kastroitujen eläinten polveutumis- ja jalostustiedoista voi olla hyötyä arvioitaessa jalostuseläinpopulaation geneettistä laatua, ja niinpä ne lisäävät kyseisiin tuloksiin pohjautuvan jalostuseläinten paremmuusjärjestyksen luotettavuutta. Jalostusohjelman tavoitteista riippuen tietojen puuttuminen tai menettäminen siksi, että kastroituja eläimiä ei tarkoituksella merkitä kantakirjaan tai jalostusrekisteriin, todennäköisesti rajoittaisi niiden jalostuseläinten jalostusarvon arvioinnin tuloksia, jotka ovat geneettisesti sukua kyseisille kastroiduille eläimille.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyillä puhdasrotuisia jalostuseläimiä koskevilla säännöillä olisi pyrittävä antamaan mahdollisuus kaupankäyntiin sovittujen periaatteiden perusteella, joita sovelletaan rotuja hallinnoivien jalostusjärjestöjen tunnustamiseen ja niiden jalostusohjelmien hyväksymiseen. Tässä asetuksessa olisi säädettävä myös säännöistä, joita sovelletaan puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitsemiseen kantakirjan pääosastoon ja pääosaston mahdollisiin arvoluokkiin. Tässä asetuksessa olisi säädettävä myös yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia koskevista säännöistä, jalostuseläinten jalostukseen hyväksymistä koskevista säännöistä ja jalostustodistusten sisällöstä.

(15)

Samoin tässä asetuksessa säädetyillä risteytettyjä jalostussikoja koskevilla säännöillä olisi pyrittävä antamaan mahdollisuus kaupankäyntiin sovittujen periaatteiden perusteella, joita sovelletaan sikaeläinten eri rotuja, linjoja tai risteytyksiä hallinnoivien jalostustoimijoiden tunnustamiseen ja niiden jalostusohjelmien hyväksymiseen. Tässä asetuksessa olisi säädettävä myös säännöistä, joita sovelletaan risteytettyjen jalostussikojen rekisteröimiseen jalostusrekisteriin. Tässä asetuksessa olisi säädettävä myös yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia koskevista säännöistä, risteytettyjen jalostussikojen jalostukseen hyväksymistä koskevista säännöistä ja jalostustodistusten sisällöstä.

(16)

Kloonaukseen liittyviä kysymyksiä ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä tässä asetuksessa.

(17)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli varmistaa yhdenmukaista lähestymistapaa jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävään kauppaan ja niiden unioniin tuloon sekä viralliseen valvontaan, jota on kohdistettava jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden toteuttamiin jalostusohjelmiin, vaan ne voidaan tässä asetuksessa ehdotetun toiminnan vaikutusten, monimutkaisuuden sekä rajatylittävän ja kansainvälisen luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(18)

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden tarjoamien palvelujen laatu ja tapa, jolla ne arvioivat ja luokittelevat jalostuseläimiä, vaikuttavat kyseisistä eläimistä kerättyjen tai määritettyjen jalostus- ja polveutumistietojen laatuun ja tarkkuuteen sekä kyseisten jalostuseläinten arvoon markkinoilla. Tätä varten olisi annettava sääntöjä jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden tunnustamisesta ja niiden jalostusohjelmien hyväksymisestä yhdenmukaistettujen unionin kriteereiden perusteella. Näiden sääntöjen olisi koskettava myös jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden valvontaa, jotta voidaan varmistaa, että jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden vahvistamat säännöt eivät aiheuta eroja jalostusohjelmien välille ja saa näin aikaan kaupan teknisiä esteitä unionissa.

(19)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä direktiiveissä 88/661/ETY, 89/361/ETY, 90/427/ETY, 91/174/ETY, 94/28/EY ja 2009/157/EY säädettyjen menettelyjen kaltaisista menettelyistä, joilla sisällytetään luetteloon tunnustetut jalostusjärjestöt ja -toimijat ja jotka kattavat myös luetteloiden päivityksen, jakelun ja julkaisemisen.

(20)

Puhdasrotuisilla jalostuseläimillä toteutettavien jalostusohjelmien yleisenä päämääränä on tiettyyn rotuun kuuluvien eläinten tuotanto- ja muiden kuin tuotanto-ominaisuuksien parantaminen kestävällä tavalla ja/tai tietyn rodun säilyminen. Jalostusohjelmiin olisi kuuluttava riittävän suuri määrä jalostajien pitämiä puhdasrotuisia jalostuseläimiä, ja kyseisten jalostajien olisi jalostuksen ja valinnan keinoin edistettävä ja kehitettävä tiettyjä, näissä eläimissä toivottuja ominaisuuksia ja/tai turvattava rodun säilyminen ohjelmaan osallistuvien jalostajien yhteisesti hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Myös risteytettyjä jalostussikoja koskevien jalostusohjelmien tarkoituksena on kehittää toivottuja ominaisuuksia risteyttämällä suunnitellusti sikojen eri rotuja, linjoja tai risteytyksiä. Jalostusohjelmaan osallistuvat (puhdasrotuiset tai risteytetyt) jalostuseläimet, mukaan lukien tiedot niiden esivanhemmista, merkitään kantakirjaan tai jalostusrekisteriin, niille tehdään jalostusohjelmassa määritettyjen jalostustavoitteiden mukaan yksilötulosten testaus tai muu arviointi, jonka johdosta tiedot jalostusohjelman tavoitteisiin liittyvistä ominaisuuksista kirjataan ylös. Jos jalostusohjelmassa niin määrätään, suoritetaan jalostusarvon arviointi, ja eläimet voidaan asettaa sen mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Jalostusarvoa ja yksilötulosten testauksen tuloksia sekä polveutumistietoja käytetään jalostuksen ja valinnan perustana.

(21)

Vahvistetut kriteerit täyttävän jalostusjärjestön tai -toimijan oikeuden tulla tunnustetuksi olisi oltava yksi unionin eläinjalostuslainsäädännön ja sisämarkkinoiden perusperiaate. Olemassa olevan tunnustetun jalostusjärjestön taloudellisen toiminnan suojaamista ei saisi pitää riittävänä perusteena sille, että toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tunnustamasta uutta jalostusjärjestöä saman rodun osalta tai että sisämarkkinoita ohjaavia periaatteita rikotaan. Sama koskee uuden jalostusohjelman hyväksymistä tai sellaisen olemassa olevan jalostusohjelman maantieteellisen laajennuksen hyväksymistä, joka toteutetaan samalla rodulla tai saman rodun jalostuseläimillä, jotka voidaan hankkia sellaisen jalostusjärjestön jalostuseläinpopulaatiosta, joka jo toteuttaa jalostusohjelmaa tällä rodulla. Jos yksi tai useampi tunnustettu jalostusjärjestö jo toteuttaa hyväksyttyä jalostusohjelmaa tietyllä rodulla jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella olisi kuitenkin tietyissä tapauksissa oltava oikeus kieltäytyä hyväksymästä uutta samalla rodulla toteutettavaa jalostusohjelmaa, vaikka kyseinen jalostusohjelma täyttäisi kaikki hyväksymistä koskevat vaatimukset. Kieltäytymisperusteena voi olla, että uusi samalla rodulla toteutettava jalostusohjelma vaarantaisi kyseisen rodun säilymisen asianomaisessa jäsenvaltiossa tai kyseisen rodun sisäisen geneettisen vaihtelun. Rodun säilyminen voi vaarantua etenkin jalostuseläinpopulaation hajautumisen tuloksena, sillä se saattaa johtaa sisäsiittoisuuden lisääntymiseen, havaittujen geenivirheiden lisääntymiseen, valintamahdollisuuksien kaventumiseen tai jalostajien saatavilla olevien puhdasrotuisten jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden vähenemiseen. Toinen kieltäytymisperuste voi olla epäjohdonmukaisuudet määritellyissä rodun ominaispiirteissä tai kyseisten jalostusohjelmien päätavoitteissa. Toimivaltaisen viranomaisen olisi jalostusohjelman tavoitteesta eli rodun säilymisestä tai rodun parantamisesta riippumatta voitava kieltäytyä hyväksymästä uutta samalla rodulla toteutettavaa jalostusohjelmaa, jos erot asianomaisten jalostusohjelmien päätavoitteissa tai niissä määriteltyjen rodun ominaispiirteiden keskeisissä ominaisuuksissa hidastaisivat geneettistä edistymistä mainittujen tavoitteiden tai kyseisten ominaisuuksien tai mahdollisten niiden kanssa korreloivien ominaisuuksien osalta tai jos eläinten vaihtaminen kyseisten jalostuseläinpopulaatioiden kesken aiheuttaisi vaaran, että alkuperäisen jalostuseläinpopulaation keskeiset ominaisuudet hukataan valinnan tai jalostuksen yhteydessä. Vielä jos on kyse uhanalaisesta rodusta tai alkuperäisrodusta, jota ei tavata yleisesti yhdellä tai useammalla unionin alueella, toimivaltaisen viranomaisen olisi myös voitava kieltäytyä hyväksymästä uutta samalla rodulla toteutettavaa jalostusohjelmaa sillä perusteella, että kyseinen uusi jalostusohjelma estäisi olemassa olevan jalostusohjelman tehokkaan täytäntöönpanon etenkin, koska polveutumis- ja jalostustietoja ei koordinoida eikä vaihdeta, mikä johtaisi siihen, että rodusta kerättyjen tietojen yhteistä arviointia ei voida hyödyntää. Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy hyväksymästä jalostusohjelmaa, sen olisi aina esitettävä hakijoille perusteltu selvitys ja annettava niille oikeus valittaa kielteisestä päätöksestä.

(22)

Jalostajilla olisi oltava oikeus suunnitella ja panna täytäntöön jalostusohjelma omaan käyttöönsä ilman, että toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä kyseinen jalostusohjelma. Kullakin jäsenvaltiolla tai sen toimivaltaisilla viranomaisilla olisi kuitenkin oltava edelleen mahdollisuus säännellä kyseistä toimintaa etenkin, kun tällainen jalostusohjelma johtaa liiketoimiin jalostuseläimillä tai niiden sukusoluilla ja alkioilla tai vaarantaa samalla rodulla toteutettavan olemassa olevan ja jo hyväksytyn jalostusohjelman.

(23)

Jos jalostusohjelman tavoitteena on rodun säilyminen, jalostusohjelman vaatimuksia voitaisiin täydentää ex situ- ja in situ -säilyttämistoimenpiteillä tai millä tahansa muilla välineillä, joilla valvotaan rodun tilaa, niin että voidaan varmistaa rodun pitkän aikavälin kestävä säilyminen. Nämä toimenpiteet olisi voitava määrittää jalostusohjelmassa.

(24)

Jalostajien järjestöt, jalostusorganisaatiot, mukaan lukien jalostusorganisaatiot, jotka ovat yksityisiä yrityksiä, tai julkiset elimet olisi tunnustettava jalostusjärjestöiksi vain, jos niiden jalostusohjelmiin osallistuu jalostajia ja jos ne varmistavat, että niiden jalostajilla on vapaus valita ja jalostaa puhdasrotuisia jalostuseläimiään, oikeus merkityttää kyseisten eläinten jälkeläiset niiden kantakirjaan ja mahdollisuus omistaa kyseiset eläimet.

(25)

Ennen kuin hyväksyttyyn jalostusohjelmaan tehtävät muutokset pannaan täytäntöön, jalostusjärjestön tai -toimijan olisi toimitettava kyseiset muutokset toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan. Jotta toimivaltaiselle viranomaiselle ja jalostusjärjestölle tai -toimijalle ei aiheutettaisi tarpeetonta hallinnollista rasitusta, jalostusjärjestön tai -toimijan olisi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle vain muutokset, jotka todennäköisesti vaikuttavat huomattavasti jalostusohjemaan. Tällaisiin muutoksiin olisi kuuluttava etenkin maantieteellisen alueen laajentaminen, jalostusohjelman tavoitteen tai valinta- ja jalostustavoitteiden, rodun ominaispiirteiden kuvauksen tai kolmansille osapuolisille siirrettävien tehtävien muuttaminen, polveutumisten rekisteröintijärjestelmän tai yksilötulosten testaukseen ja jalostusarvon arviointiin käytettyjen menetelmien merkittävä muuttaminen sekä mitkä tahansa muut muutokset, joita toimivaltainen viranomainen pitää jalostusohjelman merkittävänä muuttamisena. Sen lisäksi, että merkittävät muutokset on aina toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, jalostusjärjestön tai -toimijan olisi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle sen pyynnöstä myös ajantasainen versio jalostusohjelmasta.

(26)

Kun on todettu olevan tarpeen varmistaa tietyn rodun säilyminen tai edistää sen kehitystä tietyllä alueella tai jos on kyse uhanalaisesta rodusta, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava itse toteuttaa tilapäisesti kyseistä rotua koskeva jalostusohjelma edellyttäen, ettei kyseiselle rodulle ole jo käytössä jalostusohjelmaa. Tällaista jalostusohjelmaa toteuttavalla toimivaltaisella viranomaisella ei kuitenkaan pitäisi enää olla tätä mahdollisuutta, jos jalostusohjelma on mahdollista siirtää sellaisen toimijan toteutettavaksi, joka täyttää tarvittavat vaatimukset kyseisen jalostusohjelman asianmukaiseksi täytäntöön panemiseksi.

(27)

Koska uhanalaisten rotujen säilyminen edellyttää, että perustetaan ja tunnustetaan jalostusjärjestöjä, joiden jalostusohjelmiin kuuluu rajoitettu määrä jalostuseläimiä, jalostuseläinpopulaation kokoa ei olisi yleensä pidettävä olennaisena edellytyksenä uhanalaisia rotuja hallinnoivien jalostusjärjestöjen tunnustamiselle ja niiden jalostusohjelmien hyväksymiselle erityisesti, kun tunnustaminen tehdään kansallisesti.

(28)

Tässä asetuksessa olisi annettava erityisiä sääntöjä etenkin eläimen siirtämisestä kantakirjan lisäosastosta sen pääosastoon sekä yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia koskevista poikkeuksista, jotta voidaan ottaa huomioon uhanalaisten rotujen erityisasema.

(29)

Unioni on neuvoston päätöksellä 93/626/ETY (13) hyväksytyn biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuoli. Yleissopimuksen tavoitteita ovat etenkin biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen osien kestävä käyttö sekä perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Kyseisen yleissopimuksen mukaan sopimuspuolilla on täysivaltainen oikeus biologisiin luonnonvaroihinsa ja ne vastaavat biologisen monimuotoisuutensa suojelusta ja biologisten luonnonvarojensa kestävästä käytöstä. Unioni on osapuolena myös neuvoston päätöksellä 2014/283/EU (14) hyväksytyssä biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvässä Nagoyan pöytäkirjassa geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta. Tässä asetuksessa olisi siksi otettava tarvittaessa huomion biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus ja Nagoyan pöytäkirja ja sitä olisi sovellettava rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 511/2014 (15) soveltamista.

(30)

Yhdessä jäsenvaltiossa tunnustetuilla jalostusjärjestöillä ja -toimijoilla olisi oltava mahdollisuus toteuttaa hyväksytty jalostusohjelmansa yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa, jotta varmistetaan jalostusarvoltaan arvokkaiden jalostuseläinten mahdollisimman hyvä käyttö unionissa. Tätä varten olisi varmistettava yksinkertaistetulla ilmoitusmenettelyllä, että toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tietoinen aikomuksista toteuttaa rajatylittävää toimintaa. Yhden jäsenvaltion rajojen sisällä tai useiden jäsenvaltioiden alueella tapahtuvan jalostuseläinten kausiluonteisen siirtämisen vuoksi ei kuitenkaan olisi pakollisesti edellytettävä maantieteellisen alueen laajentamista.

(31)

Rajatylittävään yhteistyöhön halukkaiden jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden välistä yhteistyötä olisi helpotettava niin, että samalla varmistetaan elinkeinovapaus ja poistetaan jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden vapaan liikkuvuuden esteet.

(32)

Koska toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttäväksi voi tulla useita sen tunnustaman jalostusjärjestön tai -toimijan toteuttamia jalostusohjelmia ja koska se voi toimivaltaisena viranomaisena joutua hyväksymään toisessa jäsenvaltiossa tunnustetun jalostusjärjestön tai -toimijan toteuttamien jalostusohjelmien laajentamisen alueelleen, jalostusjärjestön tai -toimijan tunnustaminen olisi erotettava sen jalostusohjelmien hyväksymisestä. Jalostusjärjestön tai -toimijan tunnustamista koskevaa hakemusta arvioivalle toimivaltaiselle viranomaiselle olisi kuitenkin toimitettava myös hakemus ainakin yhden jalostusohjelman hyväksymisestä.

(33)

Komission viime vuosina käsittelemien eri valitusten perusteella vaikuttaa siltä, että tässä asetuksessa olisi annettava selkeät säännöt, joilla voidaan säännellä jalostusjärjestön, joka perustaa hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tietyn rodun sivukantakirjan, ja jalostusjärjestön, joka väittää perustaneensa kyseisen rodun alkuperää koskevan kantakirjan, välistä suhdetta.

(34)

On tarpeen selkeyttää jalostajien ja jalostusjärjestöjen välistä suhdetta etenkin, jotta varmistetaan jalostajien oikeus osallistua jalostusohjelmaan sillä maantieteellisellä alueella, jota varten se on hyväksytty, ja jos jäsenyys on mahdollista, kyseisten jalostajien oikeus liittyä jäseneksi. Jalostusjärjestöillä olisi oltava käytössä sääntöjä jalostusohjelmiinsa osallistuvien jalostajien kanssa syntyvien riitojen ratkaisemiseksi ja kyseisten jalostajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Niiden olisi määritettävä myös omat oikeutensa ja velvollisuutensa ja jalostusohjelmiinsa osallistuvien jalostajien oikeudet ja velvollisuudet.

(35)

Jalostajilla, joiden jalostuseläimiä siirretään vuodenajan mukaan jäsenvaltion rajojen sisällä tai valtion rajat ylittävän alueen sisällä, olisi oltava oikeus edelleen osallistua jalostusohjelmaan edellyttäen, että niiden tilan päätoimipaikka sijaitsee jalostusohjelman maatieteellisellä alueella.

(36)

Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon risteytettyjen jalostussikojen alalla vallitseva erityistilanne. Useimpien risteytettyjen jalostussikojen alalla toimivien yksityisten yritysten tuotantojärjestelmä on suljettu ja niillä on oma jalostuseläinkantansa. Näitä yrityksiä varten olisi näin ollen säädettävä erinäisistä poikkeuksista, jotka koskevat erityisesti jalostajien osallistumista jalostusohjelmaan ja oikeutta rekisteröidä risteytettyjä jalostussikoja jalostusrekisteriin.

(37)

”Risteytetyn jalostussian” määritelmä kattaa eläimiä, jotka kuuluvat jalostus- ja valintapyramidin eri tasoille ja joita käytetään risteyttämissuunnitelmien optimointiin yhdistelemällä eri niiden genotyyppien hyviä ominaisuuksia ja hyödyntämällä heteroosin vaikutuksia. Jalostus- ja valintapyramidin tason mukaan ”risteytetty jalostussika” kattaa rotuja, linjoja tai risteytyksiä. Täten kaikki eläimet eivät välttämättä ole ”risteytettyjä” perinteisessä mielessä.

(38)

Etenkin direktiivin 90/427/ETY ja vähemmässä määrin direktiivien 89/361/ETY ja 2009/157/EY soveltamisesta saadut kokemukset osoittavat, että jalostajien ja jalostusjärjestöjen välisten riitojen tehokasta ratkaisua varten tarvitaan täsmällisempiä sääntöjä, jotka perustuvat selvästi vahvistettuihin menettelysääntöihin ja jalostajien kuvattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tämä saavutetaan parhaiten, jos riidat ratkaistaan sen jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä, jossa ne syntyvät.

(39)

Jalostusjärjestöjen, jotka perustavat ja pitävät nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten kantakirjoja, ja jalostustoimijoiden – lukuun ottamatta tuotantojärjestelmiltään suljettuja yksityisiä yrityksiä –, jotka perustavat ja pitävät risteytettyjen jalostussikojen jalostusrekistereitä, olisi merkittävä jalostuseläimet kantakirjoihinsa tai rekisteröitävä ne jalostusrekistereihinsä eläinten tai niiden omistajien alkuperäjäsenvaltiosta riippumatta ja luokiteltava eläimet niiden arvon mukaan, jos luokittelusta määrätään jalostusohjelmassa.

(40)

Jalostusjärjestöjen olisi sallittava perustaa kantakirjaan lisäosastoja sellaisten eläinten merkitsemistä varten, jotka eivät täytä vanhempia koskevia kriteerejä mutta joiden jalostusjärjestöt arvioivat omaavan jalostusohjelmassa määritetyt kyseisen rodun ominaispiirteet, jotta niitä voidaan myöhemmin jalostaa sellaisten puhdasrotuisten jalostuseläinten kanssa, jotka kuuluvat rotuun, jota toimijan toteuttama jalostusohjelma koskee, niin että niiden jälkeläiset voidaan hyväksyä kantakirjan pääosastoon. Erityiset säännöt tällaisten eläinten jälkeläisten hyväksymisestä kantakirjan pääosastoon olisi annettava unionin tasolla.

(41)

Jälkeläisten hyväksyminen kantakirjan pääosastoon olisi sallittava vain emälinjan kautta, paitsi hevoseläinten osalta. Kun kyse on nauta-, sika-, lammas- tai -vuohieläinten uhanalaisesta rodusta tai karaistuneesta lammasrodusta, jota varten ei ole riittävästi puhdasrotuisia urospuolisia siitoseläimiä, jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa jalostusjärjestöille lupa soveltaa vähemmän tiukkoja sääntöjä kantakirjan lisäosastoon merkittyjen eläinten jälkeläisten hyväksymiseen kantakirjan pääosastoon, jotta vältetään kyseisten rotujen geneettisen vaihtelun väheneminen entisestään. Samoin olisi säädettävä erityisistä säännöistä, jotka mahdollistavat sukupuuttoon kuolleiden rotujen tai rotujen, joita uhkaa vakava vaara kuolla sukupuuttoon, rekonstruoinnin. Tällaisia poikkeuksia soveltavien jäsenvaltioiden olisi tarkkaan arvioitava kyseisten jalostuseläinpopulaatioiden riskiasema ja varmistettava geenivarojen turvattu hoito.

(42)

Jos on tarpeen luoda uusi rotu yhdistelemällä eri rotujen puhdasrotuisten jalostuseläinten ominaispiirteitä tai kokoamalla yhteen fyysisesti riittävän samannäköisiä eläimiä, joiden geneettinen pysyvyys on lisääntyessä sitä luokkaa, että niiden voidaan katsoa kehittyneen uudeksi roduksi, jalostusjärjestöille olisi annettava mahdollisuus perustaa kantakirjoja ja toteuttaa jalostusohjelmia kyseisillä uusilla roduilla.

(43)

Tämän asetuksen säännökset eivät saisi estää sitä, että kantakirjan lisäosastoon merkityt tietyn rodun eläimet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (16) 28 artiklassa tarkoitetun maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteen mukaisten sitoumusten piiriin ja että kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat myöntää niille tukea maaseudun kehittämisohjelmistaan.

(44)

Hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa jalostusjärjestöjen olisi voitava vahvistaa jalostusohjelmissaan sääntöjä, joilla kielletään tiettyjen lisääntymismenetelmien ja tiettyjen puhdasrotuisten jalostuseläinten käyttö tai rajoitetaan sitä, niiden sukusolujen ja alkioiden käyttö mukaan lukien. Jalostusjärjestöjen olisi esimerkiksi voitava olla mahdollista kelpuuttaa vain luonnollisen astutuksen tuloksena syntyneet jälkeläiset. Tätä kieltoa tai rajoitusta soveltavien jalostusjärjestöjen olisi vahvistettava kyseiset säännöt jalostusohjelmassaan rodun alkuperää koskevaa kantakirjaa pitävän jalostusjärjestön vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

(45)

Kantakirjaan merkityt puhdasrotuiset jalostuseläimet olisi tunnistettava tarttuvista eläintaudeista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (17) mukaisesti.

(46)

Hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa asetuksessa (EU) 2016/429 säädetään, että eläinterveyden alalla toimivaltainen viranomainen antaa hevoseläimille 110 artiklassa tarkoitetun kerran myönnettävän elinikäisen tunnistusasiakirjan, jonka sisältöä komissio täsmentää delegoiduilla säädöksillä. Jotta jalostustodistus olisi sisällöltään ja hallintomenettelyltään mahdollisimman samanlainen kerran myönnettävän elinikäisen tunnistusasiakirjan kanssa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat hevoseläimille kerran myönnettävän elinikäisen tunnistusasiakirjan muotoa ja sisältöä.

(47)

Hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten oikeutta osallistua kansainvälisiin kilpailuihin säännellään kansainvälisillä yksityisillä sopimuksilla. Hevosalan kansainvälisen luonteen vuoksi komission olisi otettava kyseiset sopimukset huomioon asiaankuuluvia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan, jotta kyseiset hevoseläimiin kuuluvat puhdasrotuiset jalostuseläimet säilyttäisivät oikeuden osallistua kansainvälisen tason kilpailuihin.

(48)

Jalostuseläinten hyväksymistä jalostukseen ja erityisesti astutukseen tai keinohedelmöitykseen olisi säänneltävä unionin tasolla, jotta vältetään kaupan esteet, etenkin jos tällaisille jalostuseläimille on tehty yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi tässä asetuksessa ja etenkin liitteessä III säädettyjen sääntöjen mukaisesti.

(49)

Jäsenvaltioiden tai niiden toimivaltaisten viranomaisten ei tulisi vedota tähän asetukseen rajoittaakseen puhdasrotuisten jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden käyttöä tai kieltääkseen tai estääkseen niiden käytön sellaisten eläinten tuotantoon, joita ei ole tarkoitettu merkittäviksi tai rekisteröitäviksi jalostuseläimiksi kantakirjaan tai jalostusrekisteriin.

(50)

Tietyn ominaisuusjoukon osalta testattavien nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvien jalostuseläinten yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia koskevat säännöt on vahvistettu unionin tasolla, mutta hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten eri rotuja, käyttötarkoituksia ja valintaa koskevat lukuisat vaatimukset ovat tähän asti estäneet näiden sääntöjen yhdenmukaistamisen. Sen sijaan yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia koskevat rotukohtaiset säännöt vahvistetaan tätä nykyä rodun alkuperää koskevassa kantakirjassa.

(51)

Jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan kehitys, tieteen edistys tai tarve säilyttää arvokkaat geenivarat, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteen III muuttamiseksi. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi myös siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jonka nojalla se voi antaa yhdenmukaisia ja yksityiskohtaisempia sääntöjä nauta-, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia varten.

(52)

Olisi oltava mahdollista, että yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia suorittaa jalostusjärjestön tai -toimijan nimeämä kolmas osapuoli tai julkinen elin, joka voi olla tätä toimeksiantoa julkisen vallan tehtävänä suorittava viranomainen. Toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan kolmannen osapuolen toimintaan ja arvioida sitä jalostusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Elleivät asiaankuuluva jäsenvaltio tai sen toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä, jalostusjärjestön tai -toimijan, joka ulkoistaa yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin, olisi oltava edelleen vastuussa sen varmistamisesta, että kyseiseen toimintaan sovellettavat vaatimukset täytetään, ja sen olisi ilmoitettava nimetty kolmas osapuoli jalostusohjelmassaan.

(53)

Muun muassa lajin tai rodun mukaan voi olla tarpeen yhdenmukaistaa tai parantaa jalostusjärjestöjen tai niiden nimeämien kolmansien osapuolten käyttämiä puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia koskevia menetelmiä. Jotta voidaan varmistaa asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jonka nojalla se voi nimetä Euroopan unionin vertailukeskukset. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti näiden keskusten tehtävien muuttamiseksi tarvittaessa. Näiden Euroopan unionin vertailukeskusten olisi oltava oikeutettuja unionin rahoitustukeen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 (18) mukaisesti. Nautaeläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa kyseiset tehtävät suorittaa Interbull Centre, kansainvälisen kotieläinten tuotosseurantakomitean (ICAR) pysyvä alakomitea, joka on neuvoston päätöksellä 96/463/EY (19) nimetty Euroopan unionin vertailukeskus.

(54)

Jotta voidaan tukea uhanalaisia rotuja ylläpitäviä jalostusjärjestöjä ja kun sen on todettu olevan tarpeen, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jonka nojalla se voi nimetä Euroopan unionin vertailukeskuksia, joiden erityisenä tehtävänä on edistää kyseisten jalostusjärjestöjen käyttämien menetelmien vahvistamista tai yhdenmukaistamista. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti näiden keskusten tehtävien muuttamiseksi tarvittaessa. Kun komissio nimeää näitä keskuksia tai kuvaa niiden tehtävät, sen olisi otettava asianmukaisesti huomioon elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n Euroopan eläingeenivaroja koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman puitteissa perustetun eläingeenivaroja hallinnoivan Euroopan aluekeskuksen (ERFP) toiminta. Näiden keskusten vahvistamat menetelmät eivät saisi olla sitovia.

(55)

Jalostusohjelmaan osallistuvilla jalostajilla olisi oltava oikeus saada jalostustodistukset kyseiseen jalostusohjelmaan kuuluvista jalostuseläimistään ja niiden sukusoluista ja alkioista. Jalostustodistusten olisi oltava jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden mukana, kun niillä käydään kauppaa tai kun ne tulevat unioniin, jotta kyseiset eläimet tai niiden sukusoluista tai alkioista tuotetut jälkeläiset voidaan merkitä tai rekisteröidä muihin kantakirjoihin tai jalostusrekistereihin. Jalostustodistuksessa olisi oltava jalostajaa varten tiedot hankitun eläimen geneettisestä laadusta ja polveutumisesta. Todistus olisi annettava tarvittaessa esimerkiksi jalostuseläimen mukana pidettäväksi silloin, kun se viedään näyttelyyn taikka testaus- tai keinosiemennysasemalle.

(56)

Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita tai toimivaltaisia viranomaisia vaatimasta, että kun keinosiemennykseen tarkoitetulla nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten siemennesteellä käydään kauppaa sellaisten eläinten tuottamiseksi, joista ei ole tarkoitus tulla puhdasrotuisia jalostuseläimiä, sen mukana on oltava tiedot kyseisen eläimen laadusta ja polveutumisesta. Unionin eläinjalostussektorin kilpailukykyä voidaan toivottavasti yleensä ottaen parantaa asettamalla jalostuseläinten sukusolut ja alkiot, ja etenkin niiden siemenneste, sekä niihin liittyvät jalostustodistuksissa olevat tiedot myös sellaisten toimijoiden saataville, jotka tuottavat eläimillä jälkeläisiä aikomatta merkityttää niitä kantakirjaan.

(57)

Jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden tulo unioniin ja vienti kolmansiin maihin on tärkeää unionin maataloudelle. Näin ollen jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden unioniin tuloon olisi sovellettava edellytyksiä, jotka vastaavat hyvin pitkälle unionissa käytävään kauppaan sovellettavia sääntöjä. Jalostuseläimet ja niiden sukusolut ja alkiot saa kuitenkin merkitä kantakirjan tai jalostusrekisterin pääosastoon unionissa vain, jos viejänä toimivassa kolmannessa maassa suoritetun valvonnan taso antaa vastaavat takeet polveutumisesta ja yksilötulosten testauksen ja jalostusarvon arvioinnin tuloksista kuin unionissa ja jos kyseisiä takeita ja tuloksia tarjoavat jalostuselimet sisältyvät komission ylläpitämään luetteloon. Lisäksi kolmansien maiden jalostuselinten olisi vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti hyväksyttävä unionissa tunnustetun jalostusjärjestön tai -toimijan jalostuseläimet ja niiden sukusolut ja alkiot.

(58)

Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (20) säädetään, että komissio vahvistaa tavaranimikkeistön eli yhdistetyn nimikkeistön tai lyhennettynä CN-nimikkeistön, joka vastaa sekä yhteisen tullitariffin ja yhteisön ulkomaankaupan tilastoinnin että muiden tavaroiden tuontiin ja vientiin liittyvän unionin politiikan tarpeita. Kyseisen asetuksen liitteessä I luetellaan nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten sekä naudan siemennesteen CN-koodit ja todetaan, että ne on vapautettu sopimustulleista. Tällöin näiden eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden mukana olisi oltava asianmukainen jalostustodistus, joka tukee niiden luokitusta puhdasrotuisiksi jalostuseläimiksi tai niiden sukusoluiksi tai alkioiksi. Puhdasrotuisten jalostuseläinten mukana olisi oltava myös asiakirja, josta käy ilmi, että ne merkitään jalostusjärjestön pitämään kantakirjaan tai rekisteröidään jalostustoimijan pitämään jalostusrekisteriin.

(59)

Jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden tullessa unioniin niille on tehtävä neuvoston direktiivien 91/496/ETY (21) ja 97/78/EY (22) mukaiset eläinlääkinnälliset tarkastukset. Puhdasrotuisille jalostuseläimille olisi myös tehtävä tarvittavat tarkastukset, jotta voidaan soveltaa puhdasrotuisten jalostuseläinten vapauttamista sopimustulleista.

(60)

On tarpeen antaa sääntöjä virallisesta valvonnasta, jolla todennetaan tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen noudattaminen, sekä toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen mukaisesti suorittamista muista virallisista toimista, jotka on mukautettu eläinjalostusalaan. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava virallisesti valvoa kaikkia toimijoita, joihin sovelletaan tätä asetusta, ja etenkin jalostusjärjestöjä, jalostustoimijoita, yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia suorittavia kolmansia osapuolia ja jalostajia sekä spermankeräysasemia ja spermavarastoja, alkioiden varastointikeskuksia ja alkionkeräys- ja alkiontuotantoryhmiä, jos ne antavat jalostustodistuksia.

(61)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi suoritettava virallista valvontaa varmistaakseen, että tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä noudatetaan ja että hyväksytyssä jalostusohjelmassa asetetut vaatimukset täytetään. Tähän valvontaan voi kuulua yksilötulosten testaukseen käytettävien laitteiden tai jalostus- ja polveutumistietojen kirjaamista varten vahvistettujen menettelyjen tarkastus taikka sellaisten asiakirjojen tai järjestelmien tarkastelu, joita käytetään tällaisten jalostuseläimistä kerättyjen tietojen säilyttämiseen ja käsittelyyn. Tässä tarkastelussa voidaan ottaa huomioon laaduntarkastukset tai valvontajärjestelmät, joilla varmistetaan kirjattujen tietojen tarkkuus, kuten eläimen polveutumisen todentamiseksi suoritettavat vanhempia koskevat tarkastukset. Toimivaltaisten viranomaisten virallinen valvonta voi kohdistua jalostajien, jalostusjärjestöjen tai jalostustoimijoiden tiloihin, toimistoihin ja laitteisiin sekä jalostusohjelmaan kuuluviin jalostuseläimiin tai kyseisistä eläimistä kerättyihin sukusoluihin ja alkioihin.

(62)

Tässä asetuksessa olevia viittauksia ”muihin virallisiin toimiin” olisi tulkittava siten, että ne kattavat jalostusjärjestöjen tai -toimijoiden tunnustamisen, jalostusohjelmien hyväksymisen tai avun antamisen muille jäsenvaltioille ja kolmansille maille.

(63)

Jotta tässä asetuksessa säädettyjen jalostuseläimiä ja niiden sukusoluja ja alkioita koskevien unionin sääntöjen soveltaminen olisi tehokasta, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä keskenään ja annettava hallinnollista apua tarpeen mukaan. Tämän vuoksi tässä asetuksessa olisi annettava hallinnollista apua ja yhteistyötä koskevia yleisiä sääntöjä, jotka ovat – tarpeellisin mukautuksin – samanlaisia kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (23) IV osastossa säädetyt säännöt.

(64)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jonka nojalla se voi, jos on näyttöä siitä, että kolmannessa maassa esiintyy jalostuseläimiä koskevan unionin lainsäädännön laajamittaista ja vakavaa noudattamatta jättämistä, hyväksyä erityistoimenpiteitä, joilla rajoitetaan tällaisen noudattamatta jättämisen vaikutusta.

(65)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi myös oltava tarvittavat valtuudet valvoa tässä asetuksessa säädettyjen jalostuseläimiä koskevien jalostus- ja polveutumissääntöjen täytäntöönpanoa, mukaan lukien valtuudet keskeyttää jalostusohjelman hyväksynnän voimassaolo tai peruuttaa jalostusjärjestön tai -toimijan tunnustaminen, jos tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä ei ole noudatettu.

(66)

Komission olisi suoritettava tarpeen mukaan valvontaa jäsenvaltioissa, muun muassa jäsenvaltioiden suorittaman virallisen valvonnan tulosten perusteella, sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

(67)

Komission olisi suoritettava tarpeen mukaan valvontaa kolmansissa maissa, jotta voidaan laatia luettelo sellaisten kolmansien maiden jalostuselimistä, joista jalostuseläinten ja niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden unioniin tulo olisi sallittava, jotta voidaan päättää unioniin tulon edellytyksistä ja jotta voidaan saada vastaavuussopimusten toimivuuteen liittyvät jalostus- ja polveutumistiedot. Komission olisi suoritettava valvontaa kolmansissa maissa myös silloin, kun mahdollinen jalostuseläimiin ja niiden sukusoluihin ja alkioihin liittyvä toistuva tai uusi ongelma niin edellyttää.

(68)

Tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen noudattamisen todentaminen virallisen valvonnan avulla on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen tavoitteet tosiasiassa saavutetaan koko unionissa. Puutteet jonkun jäsenvaltion valvontajärjestelmässä voivat joissain tapauksissa merkittävästi vaikeuttaa kyseisten tavoitteiden saavuttamista ja johtaa tilanteisiin, joissa näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen on laajamittaista ja vakavaa. Komission olisi siksi voitava ryhtyä toimiin jäsenvaltion valvontajärjestelmän vakavien puutteiden johdosta ja hyväksyä toimenpiteitä, joita sovelletaan, kunnes asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimet häiriön korjaamiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat jalostuseläimillä tai niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävän kaupan kieltäminen tai erityisehtojen asettaminen kyseiselle kaupalle taikka mitkä tahansa muut toimenpiteet, joita komissio pitää tarkoituksenmukaisina laajamittaisen rikkomisen lopettamiseksi.

(69)

Koska direktiivit 88/661/ETY, 89/361/ETY, 90/427/ETY, 94/28/EY ja 2009/157/EY kumotaan ja korvataan tällä asetuksella, on myös tarpeen kumota komission säädökset, jotka on annettu näiden direktiivien nojalla, ja tarvittaessa korvata ne joko tässä asetuksessa siirretyn säädösvallan nojalla annettavilla delegoiduilla säädöksillä tai tässä asetuksessa siirretyn täytäntöönpanovallan nojalla annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä. Vastaavasti mainitut komission säädökset olisi kumottava ja tarvittaessa korvattava.

(70)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen moitteeton soveltaminen ja täydentää sitä tai muuttaa sen liitteitä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia koskevia vaatimuksia, Euroopan unionin vertailukeskusten tehtäviä ja niitä koskevia vaatimuksia sekä jalostustodistusten sisältöä ja muotoa.

(71)

Delegoituja säädöksiä valmisteltaessa ja laadittaessa on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisessä toimielinten sopimuksessa (24) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(72)

Jotta voidaan varmistaa, että tässä asetuksessa annetut säännökset, jotka koskevat mallilomakkeita tiedoille, jotka jäsenvaltioiden on annettava julki tunnustettujen jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden luettelosta, menetelmiä puhdasrotuisten jalostuseläinten tunnistamisen varmistamiseksi, yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia, Euroopan unionin vertailukeskusten nimeämistä, hevoseläimille kerran myönnettävän elinikäisen tunnistusasiakirjan malleja, jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden mukana olevien jalostustodistusten malleja, kolmansissa maissa sovellettavien toimenpiteiden vastaavuuden tunnustamista, jäsenvaltion valvontajärjestelmän vakavia häiriöitä sekä jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden unioniin tuloa koskevia erityistoimenpiteitä, pannaan yhdenmukaisesti täytäntöön, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (25) mukaisesti. Jos pysyvä kotieläinjalostusta käsittelevä komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy täytäntöönpanosäädöstä.

(73)

Direktiiveissä 87/328/ETY, 88/661/ETY, 89/361/ETY, 90/118/ETY, 90/119/ETY, 90/427/ETY, 91/174/ETY, 94/28/EY ja 2009/157/EY ja päätöksessä 96/463/EY säädetyt säännöt korvataan tässä asetuksessa säädetyillä säännöillä ja säännöillä, joista säädetään tässä asetuksessa siirretyn säädösvallan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä tai tässä asetuksessa siirretyn täytäntöönpanovallan nojalla annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä. Edellä mainitut säädökset olisi näin ollen kumottava.

(74)

Seuraavat komission päätökset muun muassa lajikohtaisista kriteereistä, jotka koskevat jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden hyväksymistä tai tunnustamista, jalostuseläinten merkitsemistä kantakirjaan ja hyväksymistä jalostukseen ja keinosiemennykseen sekä yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia on hyväksytty direktiivien 88/661/ETY, 89/361/ETY, 90/427/ETY, 94/28/EY ja 2009/157/EY nojalla: komission päätökset 84/247/ETY (26), 84/419/ETY (27), 89/501/ETY (28), 89/502/ETY (29), 89/504/ETY (30), 89/505/ETY (31), 89/507/ETY (32), 90/254/ETY (33), 90/255/ETY (34), 90/256/ETY (35), 90/257/ETY (36), 92/353/ETY (37) ja 96/78/EY (38) ja 2006/427/EY (39). Tässä asetuksessa olisi annettava säännöt, joilla korvataan mainituissa komission päätöksissä säädetyt säännöt.

(75)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä säännöistä, jotka ovat samankaltaisia kuin komission päätöksessä 92/354/ETY (40) säädetyt säännöt.

(76)

Seuraavat komission säädökset on hyväksytty direktiivien 88/661/ETY, 89/361/ETY, 90/427/ETY, 94/28/EY ja 2009/157/EY nojalla: komission päätökset 89/503/ETY (41), 89/506/ETY (42), 90/258/ETY (43), 96/79/EY (44), 96/509/EY (45), 96/510/EY (46), 2005/379/EY (47) ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/262 (48). Tässä asetuksessa olisi säädettävä säännöistä, joilla korvataan mainituissa komission säädöksissä säädetyt säännöt.

(77)

Oikeudellisen selvyyden varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi johdanto-osan 74, 75 ja 76 kappaleessa tarkoitetut komission säädökset olisi kumottava tämän asetuksen soveltamispäivästä. Lisäksi komission olisi vähintään 18 kuukautta ennen tämän asetuksen soveltamispäivää annettava täytäntöönpanosäädökset, joissa säädetään mallilomakkeista, jotka koskevat niiden tietojen esitystapaa, jotka sisällytetään tunnustettujen jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden luetteloon, jonka jäsenvaltiot julkistavat, sekä jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostustodistusten mallilomakkeista. Näitä täytäntöönpanosäädöksiä olisi sovellettava viimeistään tämän asetuksen soveltamispäivästä.

(78)

Jotta siirtyminen uusiin säännöksiin olisi vaivatonta jalostajien järjestöille, jalostusorganisaatioille, jalostajien yhdistyksille, yksityisille yrityksille tai muille organisaatioille tai järjestöille, jotka on hyväksytty tai tunnustettu määräajaksi tai ilman aikarajoitusta tällä asetuksella kumottavien säädösten mukaisesti, sekä kyseisten toimijoiden toteuttamien jalostusohjelmien kannalta, kyseiset toimijat olisi katsottava tunnustetuiksi ja niiden jalostusohjelmat hyväksytyiksi tämän asetuksen mukaisesti. Kyseisiin toimijoihin ei täten olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä tunnustamis-, hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyjä maantieteellisen alueen laajentamisesta toisiin jäsenvaltioihin, vaikka niihin olisi sovellettava tämän asetuksen muita säännöksiä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava etenkin riskiperusteisen virallisen valvonnan avulla, että kyseiset toimijat noudattavat kaikkia tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä. Jos havaitaan, että sääntöjä ei noudateta, toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kyseiset toimijat ryhtyvät tarpeellisiin toimiin tehdäkseen lopun noudattamatta jättämisestä, ja tarvittaessa peruutettava kyseisten toimijoiden tunnustaminen tai niiden jalostusohjelmien hyväksyntä taikka keskeytettävä näiden voimassaolo.

(79)

Komissio antoi vastikään ehdotuksen uudeksi asetukseksi virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista. Uudella asetuksella on tarkoitus kumota asetus (EY) N:o 882/2004 ja neuvoston direktiivi 89/608/ETY (49), neuvoston direktiivi 90/425/ETY (50) sekä direktiivit 91/496/ETY ja 97/78/EY. Siihen on lisäksi tarkoitus sisällyttää tiettyjä asetuksessa (EY) N:o 882/2004 ja kyseisissä direktiiveissä annettuja sääntöjä asianmukaisesti mukautettuina. Eläinjalostustoiminnan ei kuitenkaan ole tarkoitus kuulua kyseisen uuden asetuksen soveltamisalaan. Oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi ja kunnes direktiivit 89/608/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY ja 97/78/EY on kumottu kyseisellä uudella asetuksella, direktiiveistä 89/608/ETY ja 90/425/ETY olisi poistettava viittaukset ”kotieläinjalostukseen” ja ”eläinjalostukseen”; direktiiveihin 91/496/ETY ja 97/78/EY tällaisia muutoksia ei ole tarpeen tehdä. Direktiivejä 89/608/ETY ja 90/425/ETY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(80)

Asetuksen (EU) 2016/429 110 artiklan soveltamispäivään saakka jalostusjärjestöjen, jotka toteuttavat hyväksyttyjä jalostusohjelmia hevoseläimiin kuuluvilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä, olisi voitava jatkaa tunnistusasiakirjojen antamista kyseisille puhdasrotuisille jalostuseläimille direktiivin 90/427/ETY 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(81)

Tätä asetusta olisi sovellettava sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka on kahdenkymmenenkahdeksan kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan:

a)

jalostus- ja polveutumissäännöt jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävää kauppaa ja niiden unioniin tuloa varten;

b)

säännöt jalostusjärjestöjen ja jalostustoimijoiden tunnustamisesta ja niiden jalostusohjelmien hyväksymisestä;

c)

jalostajien, jalostusjärjestöjen ja jalostustoimijoiden oikeudet ja velvollisuudet;

d)

säännöt jalostuseläinten merkitsemisestä kantakirjaan ja rekisteröimisestä jalostusrekisteriin sekä jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden hyväksymisestä jalostukseen;

e)

säännöt jalostuseläinten yksilötulosten testauksesta ja jalostusarvon arvioinnista;

f)

säännöt jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostustodistusten myöntämisestä;

g)

säännöt virallisen valvonnan, erityisesti jalostusjärjestöjä ja -toimijoita koskevan virallisen valvonnan, suorittamisesta sekä muiden virallisten toimien suorittamisesta;

h)

säännöt hallinnollisesta avusta ja yhteistyöstä ja säännöt jäsenvaltioiden suorittamasta täytäntöönpanon valvonnasta;

i)

säännöt komission jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa suorittamasta valvonnasta.

2.   Tätä asetusta sovelletaan jalostuseläimiin ja niiden sukusoluihin ja alkioihin, kun kyseiset eläimet tai kyseisistä sukusoluista tai alkioista tuotetut jälkeläiset on tarkoitus merkitä puhdasrotuisiksi jalostuseläimiksi kantakirjaan tai rekisteröidä ne risteytettyinä jalostussikoina jalostusrekisteriin.

3.   Tätä asetusta ei sovelleta jalostuseläimiin ja niiden sukusoluihin ja alkioihin, kun kyseiset eläimet ja niiden sukusolut ja alkiot on tarkoitettu teknisiin tai tieteellisiin kokeisiin, jotka tehdään toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.

4.   Tämän asetuksen 9 artiklan 4 kohtaa, 13 artiklaa, 14 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 23 ja 24 artiklaa, 28 artiklan 2 kohtaa ja 36 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta jalostustoimijoiksi tunnustettuihin tuotantojärjestelmiltään suljettuihin yksityisiin yrityksiin.

5.   Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta toteuttaa kansallisia toimenpiteitä, joilla säännellään sellaisten jalostusohjelmien toteuttamista, joita ei ole hyväksytty 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’eläimellä’

a)

nautaeläimiin (Bos taurus, Bos indicus ja Bubalus bubalis);

b)

sikaeläimiin (Sus scrofa);

c)

lammaseläimiin (Ovis aries);

d)

vuohieläimiin (Capra hircus); tai

e)

hevoseläimiin (Equus caballus ja Equus asinus) kuuluvia kotieläimiä;

2)

’rodulla’ niin yhtenäistä eläinpopulaatiota, että yksi tai useampi jalostajaryhmä, joka on sopinut kyseisten eläinten merkitsemisestä kantakirjaan mainiten tiedot niiden tunnetuista esivanhemmista, jotta niiden perityt ominaisuudet voidaan säilyttää jalostusohjelman puitteissa lisääntymisen, vaihdon ja valinnan avulla, voi pitää sitä muista saman lajin eläimistä erillisenä;

3)

’jalostuseläimellä’ puhdasrotuista jalostuseläintä tai risteytettyä jalostussikaa;

4)

’sukusoluilla ja alkioilla’ siemennestettä, munasoluja ja alkioita, jotka on kerätty tai tuotettu jalostuseläimistä keinohedelmöitystä varten;

5)

’jalostusjärjestöllä’ mitä tahansa jalostajien yhdistystä, jalostusorganisaatiota tai julkista elintä, toimivaltaisia viranomaisia lukuun ottamatta, jonka jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tunnustaa 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jalostusohjelman toteuttamiseksi sellaisilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä, jotka on merkitty tällaisen järjestön pitämään tai perustamaan kantakirjaan;

6)

’jalostustoimijalla’ mitä tahansa jalostajien yhdistystä, jalostusorganisaatiota tuotantojärjestelmältään suljettua yksityistä yritystä tai julkista elintä, toimivaltaisia viranomaisia lukuun ottamatta, jonka jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tunnustaa 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jalostusohjelmien toteuttamiseksi sellaisilla risteytetyillä jalostussioilla, jotka on rekisteröity tällaisen toimijan pitämään tai perustamaan jalostusrekisteriin;

7)

’jalostuselimellä’ mitä tahansa kolmannessa maassa olevaa jalostajien yhdistystä, jalostusorganisaatiota, yksityistä yritystä, karjankasvatusorganisaatiota tai virallista laitosta, jonka kyseinen kolmas maa on hyväksynyt nauta-, sika-, lammas-, vuohi- tai hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tai risteytettyjen jalostussikojen osalta jalostukseen tarkoitettujen jalostuseläinten unioniin tulon yhteydessä;

8)

’toimivaltaisilla viranomaisilla’ jonkin jäsenvaltion viranomaisia, jotka vastaavat tämän asetuksen nojalla seuraavista:

a)

jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden tunnustaminen ja niiden jalostuseläimillä toteuttamien jalostusohjelmien hyväksyminen;

b)

toimijoiden virallinen valvonta;

c)

avun antaminen muille jäsenvaltioille ja kolmansille maille, jos havaitaan sääntöjenvastaisuus;

d)

muut viralliset toimet kuin a ja c alakohdassa tarkoitetut viralliset toimet;

9)

’puhdasrotuisella jalostuseläimellä’ tämän artiklan a alakohdassa tarkoitetun lajin eläintä, joka on merkitty tai rekisteröity ja on merkittävissä kantakirjan pääosastoon;

10)

’risteytetyllä jalostussialla’ jalostusrekisteriin rekisteröityä sikaeläintä, joka on tuotettu tarkoituksellisesti risteyttämällä tai jota käytetään tarkoituksena muodostaa risteytys jommankumman seuraavan luokan sisällä tai niiden välillä:

a)

puhdasrotuiset jalostussiat eri roduista tai linjoista;

b)

jalostussiat, jotka itse ovat syntyneet eri rotujen tai linjojen risteytyksestä;

c)

jalostussiat, jotka kuuluvat jompaankumpaan a tai b alakohdassa tarkoitetuista ryhmistä;

11)

’linjalla’ tietyn rodun puhdasrotuisten jalostuseläinten geneettisesti pysyvää ja yhtenäistä osapopulaatiota;

12)

’kantakirjalla’

a)

jalostusjärjestön ylläpitämää kantakirjaa, tiedostoa tai tietovälinettä, jossa on pääosasto ja, jos jalostusjärjestö niin päättää, yksi tai useampi lisäosasto sellaisille saman lajin eläimille, joita ei voida merkitä pääosastoon;

b)

tarpeen mukaan mikä tahansa vastaava jalostuselimen pitämä kirja;

13)

’pääosastolla’ kantakirjan osastoa, johon puhdasrotuiset jalostuseläimet merkitään tai rekisteröidään ja ovat merkittävissä ja jossa on tarkka maininta niiden esivanhemmista ja tarvittaessa niiden arvosta;

14)

’luokalla’ pääosaston horisontaalista jaottelua, johon puhdasrotuiset jalostuseläimet merkitään niiden arvon mukaan;

15)

’arvolla’ jalostuseläimen mitattavissa olevaa perinnöllistä ominaisuutta tai geneettistä erikoispiirrettä;

16)

’jalostusarvolla’ arviota jalostuseläimen genotyypin odotetusta vaikutuksesta sen jälkeläisten tiettyyn ominaispiirteeseen;

17)

’jalostusrekisterillä’

a)

jalostustoimijan pitämää tiedostoa tai tietovälinettä, johon risteytetyt jalostussiat rekisteröidään ja jossa on tarkat tiedot niiden esivanhemmista;

b)

tarpeen mukaan mitä tahansa vastaavaa jalostuselimen pitämää rekisteriä;

18)

’virallisella valvonnalla’ toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa valvontaa tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen noudattamisen todentamiseksi;

19)

’muilla virallisilla toimilla’ toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen mukaisesti suorittamaa toimintaa, joka on muuta kuin virallista valvontaa ja jolla varmistetaan tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen soveltaminen;

20)

’jalostustodistuksella’ jalostusta koskevia todistuksia, varmennuksia tai kaupallisia asiakirjoja, jotka annetaan paperilla tai sähköisessä muodossa jalostuseläimistä tai niiden sukusoluista ja alkioista ja joissa annetaan tietoja polveutumisesta, tunnistamisesta ja yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin tuloksista, jos niitä on saatavana;

21)

’unioniin tulolla’ jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden tuomista jollekin liitteessä VI luetellulle alueelle näiden alueiden ulkopuolelta, kauttakulkua lukuun ottamatta;

22)

’kaupalla’ toimintaa, jossa eläimiä tai niiden sukusoluja ja alkioita ostetaan, myydään, vaihdetaan tai muulla tavoin hankitaan tai luovutetaan unionin, myös yksittäisen jäsenvaltion, sisällä;

23)

’toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, johon sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä, kuten jalostusjärjestöjä, jalostustoimijoita, jalostusjärjestöjen tai -toimijoiden 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämiä kolmansia osapuolia, spermankeräysasemia, spermavarastoja, alkioiden varastointikeskuksia, alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmiä ja jalostajia;

24)

’uhanalaisella rodulla’ paikallista rotua, jonka jokin jäsenvaltio on määrittänyt uhanalaiseksi, joka on geneettisesti sopeutunut yhteen tai useampaan perinteiseen tuotantojärjestelmään tai ympäristöön kyseisessä jäsenvaltiossa ja jonka uhanalaisuuden on tieteellisesti todentanut elin, jolla on tarvittava pätevyys ja osaaminen uhanalaisten rotujen alalla;

25)

’tuotantojärjestelmältään suljetulla yksityisellä yrityksellä’ yksityistä yritystä, jonka jalostusohjelmaan ei osallistu yksikään jalostaja tai osallistuu rajallinen määrä jalostajia, jotka ovat sidoksissa kyseiseen yksityiseen yritykseen siten, että ne ovat sitoutuneet vastaanottamaan sen toimittamia risteytettyjä jalostussikoja tai toimittamaan sille risteytettyjä jalostussikoja;

26)

’jalostusohjelmalla’ järjestelmällistä toimintaa, johon sisältyy jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden rekisteröiminen, valinta, jalostaminen ja vaihtaminen ja joka suunnitellaan ja toteutetaan toivottujen fenotyyppisten ja/tai genotyyppisten ominaispiirteiden säilyttämiseksi tai parantamiseksi kohderyhmänä olevassa jalostuseläinten populaatioissa.

3 artikla

Jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavat yleiset jalostus- ja polveutumissäännöt

1.   Jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävää kauppaa ja niiden unioniin tuloa ei saa kieltää, rajoittaa tai haitata muilla kuin sellaisilla jalostukseen tai polveutumiseen liittyvillä perusteilla, jotka johtuvat tässä asetuksessa säädetyistä säännöistä.

2.   Jalostuseläinten jalostajia, jalostusjärjestöjä, jalostustoimijoita tai jalostuselimiä ei saa syrjiä näiden alkuperämaan perusteella eikä näiden jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden alkuperämaan perusteella.

II LUKU

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden tunnustaminen jäsenvaltioissa ja jalostusohjelmien hyväksyminen

1 jakso

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden tunnustaminen

4 artikla

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden tunnustaminen

1.   Jalostajien yhdistykset, jalostusorganisaatiot tai julkiset elimet, voivat hakea toimivaltaisilta viranomaisilta jalostusjärjestöksi tunnustamista puhdasrotuisten jalostuseläinten osalta.

Jalostajien yhdistykset, jalostusorganisaatiot, tuotantojärjestelmältään suljetut yksityiset yritykset tai julkiset elimet, voivat hakea toimivaltaisilta viranomaisilta jalostustoimijaksi tunnustamista risteytettyjen jalostussikojen osalta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hakemukset on esitettävä kirjallisesti ja toimitettava joko paperilla tai sähköisessä muodossa.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava 1 kohdassa tarkoitetut hakemukset. Niiden on tunnustettava jalostusjärjestöksi 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu hakija ja jalostustoimijaksi 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu hakija, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

hakijan päätoimipaikka on sen jäsenvaltion alueella, jossa toimivaltainen viranomainen sijaitsee;

b)

hakija osoittaa hakemuksessaan täyttävänsä liitteessä I olevassa 1 osassa esitetyt vaatimukset niiden jalostusohjelmien osalta, joille se aikoo hakea hyväksyntää 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti;

c)

hakijan hakemus sisältää kustakin suunnitellusta jalostusohjelmasta luonnosversion, johon on sisällyttävä liitteessä I olevassa 2 osassa vaaditut tiedot ja hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa lisäksi liitteessä I olevassa 3 osassa vaaditut tiedot;

d)

hakija esittää samanaikaisesti 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen kanssa ainakin yhden suunnitellun jalostusohjelman hyväksymistä koskevan hakemuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5 artikla

Jalostusjärjestön tai -toimijan tunnustamisen epääminen

1.   Jos 4 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa toimivaltainen viranomainen aikoo evätä hakemuksen, joka koskee jalostusjärjestön tai -toimijan tunnustamista, sen on toimitettava kyseiselle hakijalle aiottua epäämistä koskeva perusteltu selvitys. Kyseisellä hakijalla on oikeus pyytää, että toimivaltainen viranomainen tarkastelee aiottua epäämistä uudelleen 60 päivän kuluessa perustellun selvityksen vastaanottopäivästä tai aikaisemmin, jos kansallisissa säännöissä määrätään lyhyemmästä määräajasta.

2.   Jos toimivaltainen viranomainen 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun jälkeen päättää pysyttää kielteisen päätöksensä, sen on toimitettava hakijalle perusteltu selvitys päätöksestään 90 päivän kuluessa hakijan uudelleentarkastelupyynnön vastaanottopäivästä tai aiemmin, jos kansallisissa säännöissä määrätään lyhyemmästä määräajasta. Toimivaltaisen viranomaisen on samaan aikaan ilmoitettava komissiolle päätöksestään evätä tunnustaminen ja sen syistä.

6 artikla

Muutetun jalostusohjelman toimittaminen jalostusjärjestön tai -toimijan, jolla ei ole hyväksyttyä jalostusohjelmaa, tunnustamisen epäämisen tai peruuttamisen vuoksi

1.   Jos toimivaltainen viranomainen, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ei hyväksy kyseisen jalostusjärjestön tai -toimijan 8 artiklan mukaisesti toimittamaa jalostusohjelmaa, kyseisellä jalostusjärjestöllä tai -toimijalla on oltava mahdollisuus toimittaa jalostusohjelmastaan muutettu versio kuuden kuukauden kuluessa kielteisestä päätöksestä.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava kyseisen jalostusjärjestön tai -toimijan tunnustaminen, jos se ei ole toimittanut jalostusohjelmastaan muutettua versiota tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ja jos sillä ei ole muuta 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa.

7 artikla

Tunnustettujen jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden luettelot

1.   Jäsenvaltioiden on laadittava ja pidettävä ajan tasalla luettelo jalostusjärjestöistä ja -toimijoista, jotka maan toimivaltaiset viranomaiset ovat tunnustaneet 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja joilla on ainakin yksi 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty jalostusohjelma. Jäsenvaltioiden on asetettava tämä luettelo julkisesti saataville.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

jalostusjärjestön tai -toimijan nimi, yhteystiedot ja mahdollinen verkkosivusto;

b)

kunkin luettelossa olevan jalostusjärjestön tai -toimijan osalta

i)

puhdasrotuisten jalostuseläinten osalta sen rodun nimi tai risteytettyjen jalostussikojen osalta sen rodun, linjan tai risteytyksen nimi, joka kuuluu kuhunkin 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyyn jalostusohjelmaan, ja jos kyseinen jalostusjärjestö soveltaa 19 artiklassa tai liitteessä II olevan 1 osan III luvun 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, viittaus kyseisiin poikkeuksiin;

ii)

maantieteellinen alue, jolla kukin jalostusohjelma on tarkoitus toteuttaa;

iii)

hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa sen mahdollisen jalostusjärjestön nimi ja yhteystiedot, joka pitää rodun alkuperää koskevaa kantakirjaa;

iv)

kunkin jalostusohjelman osalta viittaus verkkosivustoon, jossa tiedot kyseisistä jalostusohjelmista ovat nähtävillä.

3.   Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tämän artiklan 2 kohdassa säädettyyn luetteloon myös toimivaltaiset viranomaiset, jotka mahdollisesti toteuttavat jalostusohjelmaa 38 artiklan mukaisesti.

4.   Kun jalostusjärjestön tai -toimijan tunnustaminen on peruutettu 47 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan e alakohdan mukaisesti tai kun jalostusohjelman hyväksynnän voimassaolo keskeytetään tai peruutetaan 47 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava keskeyttämisestä tai peruuttamisesta tämän artiklan 1 kohdassa säädetyssä luettelossa.

Jos 24 kuukauden päästä kyseinen tunnustaminen on peruutettu tai kyseinen hyväksyntä on keskeytetty tai peruutettu, jäsenvaltioiden on poistettava jalostusjärjestö, jalostustoimija tai jalostusohjelma 1 kohdassa säädetystä luettelosta.

5.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan mallilomakkeet, jotka koskevat niiden tietojen esitystapaa, jotka sisällytetään 1 kohdassa säädettyyn tunnustettujen jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden luetteloon. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 jakso

Jalostusohjelmien hyväksyminen

8 artikla

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden toteuttamien jalostusohjelmien hyväksyminen

1.   Jalostusjärjestön tai -toimijan on toimitettava jalostusohjelmansa hyväksymistä koskeva hakemus sille toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on tunnustanut kyseisen jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hakemukset on esitettävä kirjallisesti ja toimitettava joko paperilla tai sähköisessä muodossa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava jalostusohjelma ja hyväksyttävä se edellyttäen, että

a)

sen tavoitteena on yksi tai useampi seuraavista:

i)

puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa

rodun parantaminen;

rodun säilyttäminen;

uuden rodun luominen;

rodun rekonstruointi;

ii)

risteytettyjen jalostussikojen tapauksessa

rodun, linjan tai risteytyksen parantaminen;

uuden rodun, linjan tai risteytyksen luominen;

b)

siinä kuvataan yksityiskohtaisesti valinta- ja jalostustavoitteet;

c)

se täyttää liitteessä I olevassa 2 osassa ja hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa lisäksi liitteessä I olevassa 3 osassa tarkoitetut vaatimukset.

4.   Jalostusjärjestöt ja -toimijat voivat ulkoistaa kolmannelle osapuolelle tiettyjä jalostusohjelman hallinnointiin liittyviä teknisiä tehtäviä, yksilötulosten testaus ja jalostusarvon arviointi mukaan lukien edellyttäen, että

a)

jalostusjärjestöt ja -toimijat ovat edelleen vastuussa toimivaltaiselle viranomaiselle sen varmistamisesta, että liitteessä I olevassa 2 ja 3 osassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan;

b)

kyseisen kolmannen osapuolen ja jalostusohjelmiin osallistuvien jalostajien taloudellisen toiminnan välillä ei ole eturistiriitaa;

c)

kyseinen kolmas osapuoli täyttää kaikki tarvittavat vaatimukset kyseisten tehtävien suorittamiseksi;

d)

jalostusjärjestöt ja -toimijat ovat määrittäneet tehtävät, jotka ne aikovat ulkoistaa, sekä ilmoittaneet asianomaisten kolmansien osapuolten nimen ja yhteystiedot 2 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessaan.

5.   Jos 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn jalostusohjelman kattaman maantieteellisen alueen tietyssä osassa ei vähintään 24 kuukauteen ole yhdenkään ohjelmaan osallistuvan jalostajan tilaa, jolla jalostaja pitää jalostuseläimiä, 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen voi vaatia asianomaista jalostusjärjestöä tai -toimijaa mukauttamaan jalostusohjelmansa maatieteellistä aluetta niin, ettei kyseinen tietty osa kuulu siihen.

9 artikla

Hyväksytyn jalostusohjelman muuttaminen

1.   Ennen kuin jalostusjärjestö tai -toimija panee täytäntöön mitään merkittäviä muutoksia, joita se tekee 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyyn jalostusohjelmaansa kyseisessä kohdassa tarkoitettujen vaatimusten vuoksi, sen on ilmoitettava muutoksista toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Ilmoitus on esitettävä kirjallisesti ja toimitettava joko paperilla tai sähköisessä muodossa.

3.   Jollei toimivaltainen viranomainen toisin ilmoita 90 päivän kuluessa ilmoituksen toimittamisesta, kyseiset muutokset katsotaan tulleen hyväksytyksi.

4.   Jalostusjärjestön tai -toimijan on annettava 3 kohdan mukaisesti hyväksytyt jalostusohjelmien muutokset avoimesti ja viipymättä tiedoksi jalostusohjelmiinsa osallistuville jalostajille.

10 artikla

Poikkeukset jalostusohjelmien hyväksymistä koskevasta 8 artiklan 3 kohdasta

1.   Poiketen siitä, mitä 8 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, voi kieltäytyä hyväksymästä kyseisen jalostusjärjestön jalostusohjelman, joka täyttää liitteessä I olevassa 2 osassa ja hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa lisäksi liitteessä I olevassa 3 osassa tarkoitetut vaatimukset, sillä perusteella, että kyseinen jalostusohjelma vaarantaisi toisen jalostusjärjestön samalla rodulla toteuttaman jalostusohjelman, joka on jo hyväksytty kyseisessä jäsenvaltiossa vähintään jonkin seuraavista osalta:

a)

rodun ominaispiirteiden keskeiset ominaisuudet tai jalostusohjelman päätavoitteet; tai

b)

rodun säilyminen tai rodun sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttäminen; tai

c)

jos jalostusohjelman tavoitteena on kyseisen rodun säilyttäminen, jalostusohjelman tehokas toteuttaminen,

i)

kun on kyse uhanalaisesta rodusta; tai

ii)

kun on kyse alkuperäisrodusta, jota ei tavata yleisesti yhdellä tai useammalla unionin alueella.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa toimivaltaisen viranomaisen on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat kriteerit:

a)

kyseistä rotua varten kyseisessä jäsenvaltiossa jo hyväksyttyjen jalostusohjelmien lukumäärä;

b)

kyseisiin jalostusohjelmiin kuuluvien jalostuseläinpopulaatioiden koko;

c)

mahdollinen geneettinen panos jalostusohjelmista, joita muut jalostusjärjestöt toteuttavat samalla rodulla muissa jäsenvaltioissa tai joita jalostuselimet toteuttavat kolmansissa maissa.

11 artikla

Jalostusohjelman hyväksymisen epääminen

Jos toimivaltainen viranomainen, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ei hyväksy tällaisen jalostusjärjestön tai -toimijan 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamaa jalostusohjelmaa tai 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettuja jalostusohjelman muutoksia, sen on toimitettava tälle jalostusjärjestön tai -toimijalle perusteltu selvitys kieltäytymisestä.

12 artikla

Sellaisten jalostusohjelmien ilmoittaminen ja hyväksyminen, jotka toteutetaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa jalostusjärjestö tai -toimija on tunnustettu

1.   Jos jalostusjärjestö tai -toimija aikoo toteuttaa 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn jalostusohjelman myös jalostuseläimillä, joita pidetään muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa kyseinen jalostusjärjestö tai -toimija on tunnustettu 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jäljempänä tässä artiklassa ’kyseinen toinen jäsenvaltio’, sen on ilmoitettava jalostusohjelmansa maantieteellisen alueen aiotusta laajentamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Toimivaltainen viranomainen, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti

a)

ilmoittaa asiasta kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään 90 päivää ennen jalostusohjelman aiottua aloituspäivää kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa sekä toimittaa ilmoituksen saaneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä lisäksi käännöksen ilmoituksesta jollakin kyseisen toisen jäsenvaltion virallisella kielellä;

b)

toimittaa ilmoituksen saaneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä vähintään 60 päivää ennen jalostusohjelman aiottua aloituspäivää kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa jäljennöksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytystä jalostusohjelmasta sekä, jos ilmoituksen saanut viranomainen sitä pyytää, hakemuksen esittäneen jalostusjärjestön tai -toimijan teettämän käännöksen jollakin kyseisen toisen jäsenvaltion virallisella kielellä.

3.   Kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 90 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen, kieltäytyä hyväksymästä jalostusohjelman toteuttamista alueellaan, jos

a)

kyseisen toisen jäsenvaltion alueella toteutetaan jo hyväksyttyä jalostusohjelmaa saman rodun puhdasrotuisilla jalostuseläimillä; ja

b)

uuden jalostusohjelman hyväksyminen vaarantaisi toisen jalostusjärjestön samalla rodulla toteuttaman, kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa jo hyväksytyn jalostusohjelman vähintään yhden seuraavista osalta:

i)

rodun ominaispiirteiden keskeiset ominaisuudet tai jalostusohjelman päätavoitteet;

ii)

rodun säilyttäminen tai rodun sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttäminen;

iii)

jos jalostusohjelman tavoitteena on kyseisen rodun säilyminen, jalostusohjelman tehokas toteuttaminen,

kun on kyse uhanalaisesta rodusta; tai

kun on kyse alkuperäisrodusta, jota ei tavata yleisesti yhdellä tai useammalla unionin alueella.

4.   Kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmoituksen tuloksesta, ja jos se kieltäytyy hyväksymästä jalostusohjelman toteuttamista alueellaan, sen on toimitettava perusteltu selvitys kieltäytymisestä.

5.   Jos kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei vastaa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen 90 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, tätä pidetään hyväksyntänä.

6.   Toimivaltaisen viranomaisen, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava jalostusjärjestölle tai -toimijalle tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn ilmoituksen tuloksesta ilman aiheetonta viivytystä ja, jos päätös on kielteinen, toimitettava kyseiselle jalostusjärjestölle tai -toimijalle 4 kohdassa tarkoitettu perusteltu selvitys kieltäytymisestä.

7.   Jos kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta hyväksyntää 3 kohdan mukaisesti, sen on ilmoitettava komissiolle kielteisestä päätöksestään ja toimitettava perustelut kielteiselle päätökselle.

8.   Jos kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta hyväksyntää tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jalostusjärjestö tai -toimija, joka aikoo toteuttaa kyseisen jalostusohjelman kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa, pyytää, että kielteistä päätöstä tarkastellaan uudelleen, kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja toimivaltaisen viranomaisen, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, on tehtävä yhteistyötä keskenään kyseisen uudelleentarkastelupyynnön käsittelyssä.

9.   Toimivaltaisen viranomaisen, joka on tunnustanut jalostusjärjestön tai -toimijan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle jalostusohjelmaan tehdyistä 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyistä muutoksista.

10.   Jalostusjärjestön tai -toimijan, joka toimii tämän artiklan mukaisesti kyseisen toisen jäsenvaltion alueella, on annettava tälle toimivaltaiselle viranomaiselle tämän pyynnöstä ajantasaiset tiedot erityisesti kyseisellä alueella toteutettavaan jalostusohjelmaan kuuluvien jalostajien ja jalostuseläinten lukumäärästä. Tällaiset pyynnöt on esitettävä samalla tavalla kuin sellaisille jalostusjärjestölle tai -toimijalle esitettävät pyynnöt, jotka on tunnustettu kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa.

11.   Kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa jalostusohjelman tässä artiklassa säädetyn hyväksynnän, jos kyseiseen jalostusohjelmaan ei vähintään 12 kuukauteen osallistu yksikään jalostaja kyseisen toisen jäsenvaltion alueella.

III LUKU

Jalostajien ja jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet

13 artikla

8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyihin jalostusohjelmiin osallistuvien jalostajien oikeudet

1.   Jalostajilla on oikeus osallistua 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn jalostusohjelmaan edellyttäen, että

a)

niiden jalostuseläimiä pidetään tiloilla, jotka sijaitsevat jalostusohjelman kattamalla maantieteellisellä alueella;

b)

niiden jalostuseläimet kuuluvat puhdasrotuisten jalostuseläinten osalta rotuun, jota kyseinen jalostusohjelma koskee, ja risteytettyjen jalostussikojen osalta rotuun, linjaan tai risteytykseen, jota kyseinen jalostusohjelma koskee.

2.   Jalostajilla, jotka osallistuvat 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn jalostusohjelmaan, on oikeus

a)

merkityttää puhdasrotuiset jalostuseläimensä 18 ja 20 artiklan mukaisesti jalostusjärjestön kyseistä rotua varten perustaman kantakirjan pääosastoon;

b)

merkityttää eläimensä 20 artiklan mukaisesti jalostusjärjestön kyseistä rotua varten perustamaan kantakirjan lisäosastoon;

c)

kirjauttaa risteytetyt jalostussikansa 23 artiklan mukaisesti jalostustoimijan kyseistä rotua, linjaa tai risteytystä varten perustamaan jalostusrekisteriin;

d)

osallistua 25 artiklan mukaiseen yksilötulosten testaukseen ja jalostusarvon arviointiin;

e)

saada jalostustodistus 30 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti;

f)

saada pyynnöstä jalostuseläimilleen tehdyn yksilötulosten testauksen ja jalostusarvon arvioinnin ajantasaiset tulokset, jos ne ovat saatavilla;

g)

käyttää kaikkia muita kyseiseen jalostusohjelmaan liittyviä palveluita, joita jalostusohjelmaa toteuttava jalostusjärjestö tai -toimija tarjoaa ohjelmaan osallistuville jalostajille.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen oikeuksien lisäksi ja siinä tapauksessa, että jalostusjärjestön tai -toimijan säännöt mahdollistavat jäsenyyden, 1 kohdassa tarkoitetuilla jalostajilla on myös oikeus

a)

liittyä jalostusjärjestön tai -toimijan jäseneksi;

b)

osallistua jalostusohjelman määrittelemiseen ja kehittämiseen liitteessä I olevan 1 osan B kohdan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menettelysääntöjen mukaisesti.

14 artikla

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet

1.   Jalostusjärjestöillä ja -toimijoilla on 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen jalostusohjelmien osalta oikeus määritellä ja toteuttaa itsenäisesti tällaiset jalostusohjelmansa sillä edellytyksellä, että ne noudattavat tätä asetusta ja jalostusohjelmien hyväksymisen ehtoja.

2.   Jalostusjärjestöillä tai -toimijoilla on oikeus sulkea jalostusohjelman ulkopuolelle jalostajat, jotka eivät noudata kyseisen jalostusohjelman sääntöjä tai liitteessä I olevan 1 osan B kohdan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetuissa menettelysäännöissä vahvistettuja velvollisuuksia.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun oikeuden lisäksi jalostusjärjestöillä ja -toimijoilla, jotka mahdollistavat jäsenyyden, on oikeus olla myöntämättä jäsenyyttä jalostajille, jotka eivät noudata liitteessä I olevan 1 osan B kohdan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa menettelysäännöissä vahvistettuja velvollisuuksia.

4.   Rajoittamatta tuomioistuinten tehtävää jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden vastuulla on sopia riita-asiat, joita saattaa syntyä jalostajien välillä sekä jalostajien ja jalostusjärjestön tai -toimijan välillä, kun toteutetaan 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa, liitteessä I olevan 1 osan B kohdan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menettelysääntöjen mukaisesti.

IV LUKU

Jalostuseläinten merkitseminen kantakirjaan ja jalostusrekisteriin ja hyväksyminen jalostukseen

1 jakso

Puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitseminen kantakirjaan ja hyväksyminen jalostukseen

15 artikla

Kantakirjan rakenne

Kantakirja muodostuu pääosastosta ja, jos 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa niin määrätään, yhdestä tai useammasta lisäosastosta.

16 artikla

Kantakirjan pääosasto

1.   Jos jalostusjärjestö vahvistaa eri kriteereitä tai menettelyjä puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitsemiseksi eri luokkiin, se voi jakaa kantakirjan pääosaston luokkiin

a)

kyseisten eläinten arvon mukaan ja jakaa luokat edelleen alaluokkiin eläinten iän tai sukupuolen mukaan; tai

b)

kyseisten eläinten iän tai sukupuolen mukaan edellyttäen, että kyseiset luokat jaetaan edelleen myös eläinten arvon mukaan.

Kriteereissä ja menettelyissä voidaan edellyttää, että puhdasrotuiselle jalostuseläimelle tehdään 25 artiklassa säädetty yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi tai jokin muu arviointi, joka kuvataan 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa, ennen eläimen merkitsemistä pääosaston tiettyyn luokkaan.

2.   Jos jalostusohjelmassa asetetaan kantakirjan pääosastoon merkitsemiselle liitteessä II olevan 1 osan I luvussa vahvistettujen vaatimusten lisäksi muita ehtoja, kyseistä jalostusohjelmaa toteuttavan jalostusjärjestön on perustettava kyseiseen pääosastoon ainakin yksi luokka, johon merkitään jalostajan hakemuksesta puhdasrotuiset jalostuseläimet, jotka täyttävät ainoastaan liitteessä II olevan 1 osan I luvussa ja 21 artiklassa vahvistetut vaatimukset.

17 artikla

Kantakirjan lisäosastot

Jalostusjärjestö voi perustaa kantakirjaan yhden tai useamman lisäosaston saman lajin eläimille, joita ei voida merkitä pääosastoon, sillä edellytyksellä, että jalostusohjelmassa esitetyt säännöt mahdollistavat näiden eläinten jälkeläisten merkitsemisen pääosastoon niiden sääntöjen mukaisesti, jotka vahvistetaan:

a)

liitteessä II olevan 1 osan III luvun 1 kohdan a alakohdassa naaraspuolisten nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläinten osalta;

b)

liitteessä II olevan 1 osan III luvun 2 kohdassa uhanalaisiin rotuihin kuuluvien nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläinten sekä karaistuneiden lammasrotujen osalta; tai

c)

liitteessä II olevan 1 osan III luvun 1 kohdan b alakohdassa uros- ja naaraspuolisten hevoseläinten osalta.

18 artikla

Puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitseminen kantakirjan pääosastoon

1.   Jalostusjärjestöjen on jalostajien pyynnöstä merkittävä tai rekisteröitävä merkittäväksi kantakirjansa pääosastoon kaikki niiden jalostusohjelman kohteena olevaan rotuun kuuluvat puhdasrotuiset jalostuseläimet, joiden on sitä varten täyttävä liitteessä II olevan 1 osan I luvussa esitetyt vaatimukset ja, soveltuvissa tapauksissa, joiden on oltava jalostuseläinten jälkeläisiä tai jalostuseläinten sukusoluista tai alkioista tuotettuja jälkeläisiä 21 artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti.

2.   Jalostusjärjestöt eivät saa kieltäytyä merkitsemästä puhdasrotuista jalostuseläintä kantakirjansa pääosastoon sillä perusteella, että eläin on jo merkitty saman rodun tai hevoseläimiin kuuluvilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä toteutetun risteytysohjelman tapauksessa eri rodun sellaisen kantakirjan pääosastoon, jonka on perustanut 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustettu toinen jalostusjärjestö tai kolmannessa maassa toimiva jalostuselin, joka on sisällytetty 34 artiklassa säädettyyn luetteloon.

3.   Jos kantakirjan pääosasto on jaettu luokkiin, jalostusjärjestön on merkittävä pääosastoon merkitsemisen kriteerit täyttävät puhdasrotuiset jalostuseläimet siihen luokkaan, joka vastaa näiden puhdasrotuisten jalostuseläinten arvoa.

19 artikla

Uutta rotua luotaessa tai rotua rekonstruoitaessa sovellettavat poikkeukset vaatimuksesta merkitä eläimet kantakirjan pääosastoon

1.   Poiketen siitä, mitä 18 artiklan 1 kohdassa säädetään, kun jalostusjärjestö toteuttaa 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa rodulla, jolle ei ole kantakirjaa missään jäsenvaltiossa tai 34 artiklassa säädettyyn luetteloon sisällytetyssä kolmannessa maassa, se voi merkitä kyseisen vasta perustetun kantakirjan pääosastoon puhdasrotuiset jalostuseläimet tai eri rotua olevien puhdasrotuisten jalostuseläinten jälkeläiset tai minkä tahansa muun eläimen, jonka se arvioi omaavan kyseisen uuden rodun ominaispiirteet ja, soveltuvissa tapauksissa, joka täyttää jalostusohjelmassa vahvistetut yksilötuloksia koskevat vähimmäisvaatimukset.

Kyseistä poikkeusta soveltavien jalostusjärjestöjen on:

a)

määritettävä jalostusohjelmassaan uuden kantakirjan perustamiskausi, joka on kyseisen lajin tai rodun sukupolvenvälin kannalta asianmukainen;

b)

viitattava mahdolliseen olemassa olevaan kantakirjaan, johon puhdasrotuiset jalostuseläimet tai niiden vanhemmat on merkitty ensimmäistä kertaa syntymän jälkeen, sekä alkuperäiseen rekisteröintinumeroon kyseisessä kantakirjassa;

c)

tunnistettava polveutumisten rekisteröintijärjestelmässään eläimet, joita ne pitävät rodun kantaeläiminä.

2.   Kun jalostusjärjestö aikoo rekonstruoida sukupuuttoon kuolleen tai sukupuuton partaalla olevan rodun, jäsenvaltio tai jäsenvaltion päätöksestä toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan siihen, että jalostusjärjestö merkitsee kantakirjan pääosastoon rekonstruoitavaa rotua olevien puhdasrotuisten jalostuseläinten jälkeläiset, muuta rotua olevat puhdasrotuiset jalostuseläimet tai muuta rotua olevien puhdasrotuisten jalostuseläinten jälkeläiset, joita käytetään rodun rekonstruointiin, tai minkä tahansa muun eläimen, jonka se arvioi omaavan kyseisen rekonstruoitavan rodun ominaispiirteet ja, soveltuvissa tapauksissa, joka täyttää jalostusohjelmassa vahvistetut yksilötuloksia koskevat vähimmäisvaatimukset, edellyttäen, että

a)

jalostusohjelmassa määritetään kyseisen kantakirjan perustamis- tai uudelleenperustamiskausi, joka on kyseisen rodun kannalta asianmukainen;

b)

tarvittaessa viitataan mahdolliseen kantakirjaan, johon kyseiset puhdasrotuiset jalostuseläimet tai niiden esivanhemmat on merkitty, sekä alkuperäiseen rekisteröintinumeroon kyseisessä kantakirjassa;

c)

eläimet, joita kyseinen jalostusjärjestö pitää rodun rekonstruoinnissa kantaeläiminä, tunnistetaan polveutumisten rekisteröintijärjestelmässä.

3.   Jalostusjärjestön, joka aikoo vedota tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen, on laadittava 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa jalostusohjelmassaan yksityiskohtainen suunnitelma rodun luomista tai rekonstruointia varten.

4.   Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun perustamiskauden lopussa toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava 43 artiklassa säädetty virallinen valvonta.

5.   Uutta rotua luotaessa tai rotua rekonstruoitaessa tämän artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava tätä koskeva tieto julkisesti saataville 7 artiklassa säädetyssä luettelossa.

20 artikla

Eläinten merkitseminen lisäosastoon ja niiden jälkeläisten hyväksyminen pääosastoon

1.   Perustaessaan lisäosastoja 17 artiklan mukaisesti jalostusjärjestön on jalostajien hakemuksesta merkittävä 17 artiklassa säädettyyn asianmukaiseen lisäosastoon jalostusohjelmaansa kuuluvien lajien eläimet, joita ei voida merkitä pääosastoon, sillä edellytyksellä, että nämä eläimet täyttävät liitteessä II olevan 1 osan II luvussa asetetut ehdot.

2.   Jalostusjärjestöjen on jalostajien hakemuksesta merkittävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten jälkeläiset 16 artiklassa säädettyyn pääosastoon ja pidettävä kyseisiä jälkeläisiä puhdasrotuisina jalostuseläiminä edellyttäen, että kyseiset jälkeläiset täyttävät liitteessä II olevan 1 osan III luvussa asetetut ehdot.

21 artikla

Puhdasrotuisten jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden hyväksyminen jalostukseen

1.   Jalostusjärjestön, joka toteuttaa 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa, on hyväksyttävä

a)

astutukseen mikä tahansa kyseiseen rotuun kuuluva puhdasrotuinen jalostuseläin;

b)

keinosiemennykseen sellaisilta nautaeläimiin kuuluvilta puhdasrotuisilta jalostuseläimiltä kerätty siemenneste, joille on tehty 25 artiklan mukainen jalostusarvon arviointi;

c)

keinosiemennykseen sellaisilta sika-, lammas- tai vuohieläimiin kuuluvilta puhdasrotuisilta jalostuseläimiltä kerätty siemenneste, joille on tehty 25 artiklan mukainen yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi;

d)

keinosiemennykseen sellaisilta hevoseläimiin kuuluvilta puhdasrotuisilta jalostuseläimiltä kerätty siemenneste, joille on tehty 25 artiklan mukainen yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi, jos sitä edellytetään 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa;

e)

alkionsiirtoon munasolut, jotka on kerätty ja käytetään alkioiden in vitro -tuotantoon, ja alkiot, jotka on saatu tämän kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettua siemennestettä käyttämällä in vivo -menetelmällä, edellyttäen, että kyseiset munasolut ja alkiot on kerätty nauta-, sika-, lammas- tai vuohieläimiin kuuluvilta puhdasrotuisilta jalostuseläimiltä, joille on tehty 25 artiklan mukainen yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi;

f)

alkionsiirtoon munasolut, jotka on kerätty ja käytetään alkioiden in vitro -tuotantoon, ja alkiot, jotka on saatu tämän kohdan d alakohdassa tarkoitettua siemennestettä käyttämällä in vivo -menetelmällä, edellyttäen, että kyseiset munasolut ja alkiot on kerätty hevoseläimiin kuuluvilta puhdasrotuisilta jalostuseläimiltä, joille on tehty 25 artiklan mukainen yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi, jos sitä edellytetään 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa;

g)

nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvien urospuolisten puhdasrotuisten jalostuseläinten testaukseen sellaisilta puhdasrotuisilta jalostuseläimiltä kerätty siemenneste, joille ei ole tehty yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia, edellyttäen, että kyseistä siemennestettä käytetään yksinomaan kyseisten urospuolisten puhdasrotuisten jalostuseläinten testaukseen ja vain jalostusjärjestön kyseisten testien 25 artiklan mukaiseen suorittamiseen tarvitsemia määriä.

2.   Kun on kyse hevoseläimiin kuuluvista puhdasrotuisista jalostuseläimistä, jalostusjärjestö voi tämän artiklan 1 kohdasta poiketen kieltää yhden tai useamman mainitussa kohdassa tarkoitetun lisääntymismenetelmän käytön tai rajoittaa sitä taikka kieltää puhdasrotuisten jalostuseläinten käytön, niiden sukusolujen ja alkioiden käyttö mukaan lukien, yhteen tai useampaan kyseisistä lisääntymismenetelmistä tai rajoittaa sitä edellyttäen, että kyseisestä kiellosta tai rajoituksesta määrätään sen 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa.

Tällainen mahdollinen kielto tai rajoitus, josta määrätään sen jalostusjärjestön jalostusohjelmassa, joka on perustanut rodun alkuperää koskevan kantakirjan liitteessä I olevan 3 osan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, sitoo sellaisten jalostusjärjestöjen jalostusohjelmia, jotka perustavat sivukantakirjoja samaa rotua varten liitteessä I olevan 3 osan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

3.   Kun on kyse uhanalaisesta rodusta, jalostusjärjestö voi kieltää kyseiseen rotuun kuuluvan puhdasrotuisen jalostuseläimen käytön, sen sukusolujen ja alkioiden käyttö mukaan lukien, tai rajoittaa sitä, jos kyseinen käyttö vaarantaisi rodun säilymisen tai sen geneettisen vaihtelun.

4.   Toisen jalostusjärjestön, joka toteuttaa hyväksyttyä jalostusohjelmaa samalla rodulla samassa tai toisessa jäsenvaltiossa, on hyväksyttävä 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu siemenneste, joka on kerätty 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa toteuttavan jalostusjärjestön perustaman kantakirjan pääosastoon merkityiltä urospuolisilta puhdasrotuisilta jalostuseläimiltä, samoin edellytyksin ja samoin yksilötulosten testaukseen ja tarvittaessa jalostusarvon arviointiin liittyvin määrällisin rajoituksin, joita sovelletaan sen omiin urospuolisiin puhdasrotuisiin jalostuseläimiin.

5.   Edellä olevia 1 ja 4 kohtaa sovellettaessa kyseisissä kohdissa tarkoitetut puhdasrotuisten jalostuseläinten sukusolut ja alkiot on kerättävä, tuotettava, käsiteltävä ja varastoitava spermankeräysasemalla, spermavarastossa taikka alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmässä, joka on hyväksytty näillä hyödykkeillä käytävää unionin sisäistä kauppaa varten unionin eläinterveyssäännöstön mukaisesti.

6.   Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi antaa luvan puhdasrotuisten jalostuseläinten sukusolujen ja alkioiden keräämiseen, tuotantoon, käsittelyyn ja varastointiin kyseisen jäsenvaltion alueella tapahtuvaa käyttöä varten kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti hyväksytyllä spermankeräysasemalla, spermavarastossa, alkioiden varastointikeskuksessa, alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmässä taikka erityispätevöityneen henkilöstön toimesta.

7.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b, c ja e alakohdassa säädetään, jos 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyn jalostusohjelman tavoitteena on rodun säilyminen tai rodun sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttäminen, yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia on suoritettava vain, kun kyseisessä jalostusohjelmassa sitä edellytetään.

22 artikla

Tunnistamisen varmistusmenetelmät

1.   Jalostusjärjestöjen on edellytettävä, että kun nauta-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiä käytetään siemennesteen keräämiseen keinosiemennystä varten, nämä puhdasrotuiset jalostuseläimet tunnistetaan niiden veriryhmän analyysin perusteella tai muulla asianmukaisella menetelmällä, joka antaa vähintään vastaavat takeet polveutumisesta, kuten DNA-analyysi.

2.   Kun nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiin kuuluvia jalostuseläimiä käytetään munasolujen ja alkioiden keräämiseen ja kun sikaeläimiin kuuluvia jalostuseläimiä käytetään siemennesteen keräämiseen keinosiemennystä varten, jalostusjärjestöt ja -toimijat voivat edellyttää, että nämä jalostuseläimet tunnistetaan jollakin 1 kohdassa tarkoitetuista menetelmistä.

3.   Komissio voi jäsenvaltion tai kyseisen lajin jalostuseläinten eurooppalaisen yhdistyksen pyynnöstä hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa hyväksytään jalostuseläinten tunnistamisen varmistamiseksi menetelmiä, sillä edellytyksellä, että nämä menetelmät antavat vähintään vastaavat takeet polveutumisesta kuin näiden jalostuseläinten veriryhmän analysointi, kun otetaan huomioon tekninen edistys ja 29 artiklassa tarkoitettujen Euroopan unionin vertailukeskusten, ICARin tai kansainvälisen eläingenetiikkajärjestön (ISAG) suositukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 jakso

Risteytettyjen jalostussikojen rekisteröiminen jalostusrekisteriin ja hyväksyminen jalostukseen

23 artikla

Risteytettyjen jalostussikojen rekisteröiminen jalostusrekisteriin

1.   Jalostustoimijoiden on jalostajiensa pyynnöstä rekisteröitävä jalostusrekisteriinsä kaikki samaan rotuun, linjaan tai risteytykseen kuuluvat risteytetyt jalostussiat, jotka täyttävät liitteessä II olevassa 2 osassa esitetyt vaatimukset.

2.   Jalostustoimijat eivät saa kieltäytyä rekisteröimästä jalostusrekisteriinsä risteytettyjä jalostussikoja, jotka on rekisteröity liitteessä II olevan 2 osan mukaisesti jalostusrekisteriin, jonka on samalle rodulle, linjalle tai risteytykselle perustanut 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustettu jalostustoimija samassa tai toisessa jäsenvaltiossa.

24 artikla

Risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden hyväksyminen jalostukseen

1.   Jalostustoimijan, joka toteuttaa 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa tiettyyn rotuun, linjaan tai risteytykseen kuuluvilla risteytetyillä jalostussioilla, on hyväksyttävä

a)

astutukseen mikä tahansa samaan rotuun, linjaan tai risteytykseen kuuluva risteytetty jalostussika kyseisen jalostusohjelman vaatimusten mukaisesti;

b)

keinosiemennykseen risteytetyiltä jalostussioilta, joille on tehty 25 artiklan mukainen yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi, kerätty siemenneste, jos sitä edellytetään 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa;

c)

alkionsiirtoon munasolut, jotka on kerätty ja käytetään alkioiden in vitro -tuotantoon, ja alkiot, jotka on saatu b alakohdassa tarkoitettua siemennestettä käyttämällä in vivo -menetelmällä, edellyttäen, että kyseiset munasolut ja alkiot on kerätty risteytetyiltä jalostussioilta, joille on tehty 25 artiklan mukainen yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi, jos sitä edellytetään 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa;

d)

urospuolisten risteytettyjen jalostussikojen testaukseen risteytetyiltä jalostussioilta, joille ei ole tehty yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia, kerätty siemenneste edellyttäen, että kyseistä siemennestettä käytetään yksinomaan kyseisten risteytettyjen jalostussikojen testaukseen ja vain jalostustoimijan kyseisten testien 25 artiklan mukaiseen suorittamiseen tarvitsemia määriä.

2.   Toisen jalostustoimijan, joka toteuttaa jalostusohjelmaa samalla rodulla, linjalla tai risteytyksellä samassa tai toisessa jäsenvaltiossa, on hyväksyttävä urospuoliset risteytetyt jalostussiat, jotka on rekisteröity 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa toteuttavan jalostustoimijan perustamaan jalostusrekisteriin, ja niiden sukusolut ja alkiot samoin edellytyksin ja samoin yksilötulosten testaukseen ja tarvittaessa jalostusarvon arviointiin liittyvin määrällisin rajoituksin, joita sovelletaan sen omiin risteytettyihin jalostuseläimiin.

3.   Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa kyseisissä kohdissa tarkoitetut risteytettyjen jalostussikojen sukusolut ja alkiot on kerättävä, tuotettava, käsiteltävä ja varastoitava spermankeräysasemalla, spermavarastossa taikka alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmässä, joka on hyväksytty näillä hyödykkeillä käytävää unionin sisäistä kauppaa varten unionin eläinterveyssäännöstön mukaisesti.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi antaa luvan risteytettyjen jalostussikojen sukusolujen ja alkioiden keräämiseen, tuotantoon, käsittelyyn ja varastointiin kyseisen jäsenvaltion alueella tapahtuvaa käyttöä varten kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti hyväksytyllä spermankeräysasemalla, spermavarastossa, alkioiden varastointikeskuksessa, alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmässä taikka erityispätevöityneen henkilöstön toimesta.

V LUKU

Yksilötulosten testaus ja jalostusarvon arviointi

25 artikla

Menetelmät yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia varten

Kun jalostusjärjestö tai -toimija tai 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimetty kolmas osapuoli suorittaa jalostuseläinten yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia, kyseisen jalostusjärjestön tai -toimijan tai kolmannen osapuolen on varmistettava, että tällainen yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi tehdään noudattaen sääntöjä, jotka vahvistetaan

a)

liitteessä III, kun on kyse nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvista puhdasrotuisista jalostuseläimistä taikka risteytetyistä jalostussioista;

b)

kyseisen jalostusjärjestön toteuttamassa 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa, kun on kyse hevoseläimiin kuuluvista puhdasrotuisista jalostuseläimistä.

26 artikla

Yksilötulosten testaukseen ja jalostusarvon arviointiin liittyviä vaatimuksia koskeva säädösvallan siirtäminen ja täytäntöönpanovalta

1.   Siirretään komissiolle valta antaa 61 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisia muutoksia liitteeseen III nauta-, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksen ja jalostusarvon arvioinnin osalta, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon

a)

tieteellinen edistys;

b)

tekninen kehitys; tai

c)

tarve säilyttää arvokkaat geenivarat.

2.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yhdenmukaisista säännöistä tässä artiklassa tarkoitetuista nauta-, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksesta ja jalostusarvon arvioinnista, mukaan lukien niiden tulosten tulkinta. Näin menetellessään komissio ottaa huomioon teknisen ja tieteellisen edistyksen tai 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien Euroopan unionin vertailukeskusten suositukset tai, jos niitä ei ole, ICARin sopimat periaatteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

27 artikla

Yksilötulosten testauksen ja jalostusarvon arvioinnin suorittaminen

1.   Kun 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa edellytetään yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin suorittamista, jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden on

a)

suoritettava itse kyseinen yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi; tai

b)

nimettävä kolmannet osapuolet, joille yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin suorittaminen on määrä ulkoistaa.

2.   Jäsenvaltio voi tai jäsenvaltion päätöksellä sen toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää kolmansien osapuolten nimeämiseksi 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, että kyseisillä kolmansilla osapuolilla on täytynyt olla jäsenvaltion tai sen toimivaltaisten viranomaisten myöntämä lupa suorittaa jalostuseläinten yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia, paitsi siinä tapauksessa, että kyseessä oleva nimetty kolmas osapuoli on jäsenvaltion tai sen toimivaltaisten viranomaisten valvonnan alainen julkinen elin.

3.   Edellä olevaa 2 kohdan säännöstä soveltavan jäsenvaltion tai jäsenvaltion päätöksellä sen toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava luvan myöntäminen mainitussa kohdassa tarkoitetuille kolmansille osapuolille, joilla on:

a)

tarvittavat tilat ja laitteet yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin suorittamista varten;

b)

riittävän pätevä henkilöstö; ja

c)

valmiudet suorittaa yksilötulosten testaus tai jalostusarvon arviointi 25 artiklan mukaisesti.

4.   Poiketen siitä, mitä 8 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltio tai sen toimivaltainen viranomainen voi päättää, että kolmas osapuoli, jolle on myönnetty lupa tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion tai sen toimivaltaisten viranomaisten valvonnan alainen tähän tehtävään nimetty julkinen elin vastaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tässä asetuksessa säädettyjen, ulkoistettuun yksilötulosten testaukseen tai jalostusarvon arviointiin sovellettavien vaatimusten noudattamisesta.

5.   Jalostusjärjestöt tai -toimijat, jotka suorittavat itse yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin, tai jalostusjärjestön tai -toimijan tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämät tai jäsenvaltion tai sen toimivaltaisten viranomaisten tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti valtuuttamat kolmannet osapuolet voivat sitoutua omasta puolestaan noudattamaan ICARin vahvistamia sääntöjä ja standardeja tai ne voivat osallistua 29 artiklassa tarkoitettujen Euroopan unionin vertailukeskusten suorittamiin tehtäviin.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa huomioon tällaisen sitoutumisen tai tehtäviin osallistumisen tulokset, kun ne tunnustavat kyseisiä jalostusjärjestöjä tai -toimijoita, hyväksyvät niiden jalostusohjelmia, myöntävät lupia kyseisille kolmansille osapuolille tai suorittavat näiden toimijoiden virallista valvontaa.

6.   Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden on asetettava julkisesti saataville yksityiskohtaiset tiedot yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin suorittajasta.

28 artikla

Yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia suorittavien jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden sekä kolmansien osapuolten velvollisuudet

1.   Kun jalostusjärjestö tai -toimija suorittaa yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia tai ulkoistaa kyseiset tehtävät kolmannelle osapuolelle 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, sen on toimitettava seuraavat tiedot 8 artiklan 3 kohdassa tai tapauksen mukaan 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä:

a)

kaikki tiedot, jotka perustuvat yksilötulosten testaukseen ja jalostusarvon arviointiin, jotka on tehty sellaisilla tiloilla pidettäville jalostuseläimille, jotka sijaitsevat alueella, jolla kyseinen toimivaltainen viranomainen toimii;

b)

yksityiskohtaiset tiedot ominaisuuksien rekisteröintimenetelmistä;

c)

yksityiskohtaiset tiedot yksilötulosten testauksen tulosten analyysissa käytetystä yksilötulosten kuvausmallista;

d)

yksityiskohtaiset tiedot yksilötulosten testauksen tulosten analyysissa käytetyistä tilastomenetelmistä kunkin arvioidun ominaisuuden osalta;

e)

yksityiskohtaiset tiedot käytetyistä geneettisistä parametreista kunkin arvioidun ominaisuuden osalta, mukaan lukien tarvittaessa yksityiskohtaiset tiedot genomisesta arvostelusta.

2.   Jalostusjärjestön tai -toimijan taikka kyseisen jalostusjärjestön tai -toimijan pyynnöstä jalostusjärjestön tai -toimijan 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämän kolmannen osapuolen on asetettava julkisesti saataville ja pidettävä ajan tasalla niiden jalostuseläinten jalostusarvon arvioinnin tulokset, joiden siemennestettä käytetään keinosiemennykseen 21 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan sekä 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

VI LUKU

Euroopan unionin vertailukeskukset

29 artikla

Euroopan unionin vertailukeskukset

1.   Kun on todettu olevan tarpeen yhdenmukaistaa tai parantaa menetelmiä, joita jalostusjärjestöt tai jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämät kolmannet osapuolet käyttävät puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksessa ja jalostusarvon arvioinnissa, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa nimetään Euroopan unionin vertailukeskukset, jotka osallistuvat tieteellisellä ja teknisellä panoksellaan kyseisten menetelmien yhdenmukaistamiseen tai parantamiseen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Kun on todettu olevan tarpeen vakiinnuttaa tai yhdenmukaistaa menetelmiä, joita jalostusjärjestöt tai jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämät kolmannet osapuolet, toimivaltaiset viranomaiset tai jäsenvaltioiden muut viranomaiset käyttävät uhanalaisten rotujen säilyttämisessä tai kyseisten rotujen sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämisessä, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa nimetään Euroopan unionin vertailukeskukset, jotka osallistuvat tieteellisellä ja teknisellä panoksellaan kyseisten menetelmien vakiinnuttamiseen tai yhdenmukaistamiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen nimeämisten osalta sovelletaan julkista valintamenettelyä, ja ne tehdään määräajaksi tai niitä tarkastellaan säännöllisesti.

4.   Tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti nimettyjen Euroopan unionin vertailukeskusten on oltava

a)

liitteessä IV olevassa 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisia;

b)

vastuussa tehtävistä, jotka esitetään

i)

liitteessä IV olevassa 2 kohdassa, kun on kyse tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyistä Euroopan unionin vertailukeskuksista;

ii)

liitteessä IV olevassa 3 kohdassa, kun on kyse tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetyistä Euroopan unionin vertailukeskuksista;

jos nämä tehtävät sisältyvät vertailukeskusten vuotuisiin tai monivuotisiin työohjelmiin, joissa noudatetaan komission asetuksen (EU) N:o 652/2014 36 artiklan mukaisesti hyväksymien asiaankuuluvien työohjelmien tavoitteita ja prioriteetteja.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa 61 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa muutetaan

a)

liitteessä IV olevassa 1 kohdassa esitettyjä Euroopan unionin vertailukeskuksia koskevia vaatimuksia;

b)

liitteessä IV olevassa 2 ja 3 kohdassa esitettyjä Euroopan unionin vertailukeskusten tehtäviä.

Tässä kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä on otettava asianmukaisesti huomioon

a)

niiden puhdasrotuisten jalostuseläinten laji, joita koskevia yksilötulosten testaukseen ja jalostusarvon arviointiin käytettäviä menetelmiä pyritään yhdenmukaistamaan tai parantamaan, sekä tieteen ja tekniikan edistys yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin alalla; tai

b)

ne uhanalaiset rodut, joiden säilyttämisessä tai joiden sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämisessä käytettävät menetelmät pyritään vakiinnuttamaan tai yhdenmukaistamaan, sekä tieteen ja tekniikan edistys kyseisillä aloilla.

6.   Komissio valvoo 1 tai 2 kohdan mukaisesti nimettyjä Euroopan unionin vertailukeskuksia sen varmistamiseksi, että

a)

ne ovat liitteessä IV olevassa 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia;

b)

ne suorittavat tehtävät, joista säädetään

i)

liitteessä IV olevassa 2 kohdassa, kun on kyse 1 kohdan mukaisesti nimetyistä Euroopan unionin vertailukeskuksista;

ii)

liitteessä IV olevassa 3 kohdassa, kun on kyse 2 kohdan mukaisesti nimetyistä Euroopan unionin vertailukeskuksista.

Jos tällaisen valvonnan tuloksena havaitaan, että Euroopan unionin vertailukeskus ei täytä liitteessä IV olevassa 1 kohdassa esitettyjä vaatimuksia tai ei suorita liitteessä IV olevassa 2 tai 3 kohdassa esitettyjä tehtäviä, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa pienennetään asetuksen (EU) N:o 652/2014 30 artiklan mukaisesti myönnettyä unionin rahoitusosuutta tai peruutetaan Euroopan unionin vertailukeskukseksi nimeäminen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VII LUKU

Jalostustodistukset

30 artikla

Jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden mukana seuraavien jalostustodistusten myöntäminen, sisältö ja muoto

1.   Kun 8 artiklan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn jalostusohjelmaan osallistuva jalostaja pyytää jalostustodistuksia jalostuseläimistään tai niiden sukusoluista ja alkioista, kyseistä jalostusohjelmaa toteuttavan jalostusjärjestön tai -toimijan on myönnettävä nämä todistukset.

2.   Jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden mukana seuraavan jalostustodistuksen voi myöntää vain

a)

jalostusjärjestö tai -toimija, joka toteuttaa kyseisillä jalostuseläimillä 8 artiklan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa;

b)

8 artiklan 3 kohdassa tai tapauksen mukaan 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, jos kyseinen toimivaltainen viranomainen niin päättää;

c)

jalostuselin, joka on sisällytetty 34 artiklassa säädettyyn luetteloon ja joka toteuttaa jalostusohjelmaa kyseisillä jalostuseläimillä.

3.   Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden on varmistettava, että jalostustodistukset toimitetaan hyvissä ajoin.

4.   Kun jalostusjärjestön pitämään kantakirjaan merkityillä tai jalostustoimijan pitämään jalostusrekisteriin rekisteröidyillä jalostuseläimillä tai niiden sukusoluilla ja alkioilla käydään kauppaa tai kun kyseiset jalostuseläimet tai kyseisistä sukusoluista tai alkioista tuotetut jälkeläiset on tarkoitus merkitä tai rekisteröidä toiseen kantakirjaan tai jalostusrekisteriin, kyseisten jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden mukana on oltava jalostustodistus.

Jalostuseläimet tai niiden sukusolut ja alkiot lähettävän jalostusjärjestön tai -toimijan, joka pitää kantakirjaa tai jalostusrekisteriä, johon kyseiset jalostuseläimet on merkitty tai rekisteröity, on myönnettävä jalostustodistus.

5.   Kun 34 artiklassa säädettyyn luetteloon sisällytetyn jalostuselimen pitämään kantakirjaan merkityt tai sen pitämään jalostusrekisteriin rekisteröidyt jalostuseläimet tai niiden sukusolut ja alkiot tulevat unioniin ja kun kyseiset jalostuseläimet tai kyseisistä sukusoluista tai alkioista tuotetut jälkeläiset on tarkoitus merkitä jalostusjärjestön pitämään kantakirjaan tai rekisteröidä jalostustoimijan pitämään jalostusrekisteriin, kyseisten jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden mukana on oltava jalostustodistus.

Kyseisen jalostustodistuksen myöntää 34 artiklassa säädettyyn luetteloon sisällytetty jalostuselin, joka pitää kantakirjaa tai jalostusrekisteriä, johon kyseiset jalostuseläimet on merkitty tai rekisteröity, tai lähettävän kolmannen maan virallinen laitos.

6.   Edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen jalostustodistusten on

a)

sisällettävä liitteessä V olevissa asiaankuuluvissa osissa ja luvuissa esitetyt tiedot;

b)

oltava 10 kohdan nojalla annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä säädettyjen jalostustodistusten mallien mukaisia.

7.   Jalostusjärjestön tai -elimen, joka suorittaa yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia taikka molempia jalostusohjelmansa mukaisesti tai ulkoistaa kyseiset tehtävät kolmansille osapuolille 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, on ilmoitettava puhdasrotuiselle jalostuseläimelle tai sen sukusoluille ja alkioille myönnetyssä jalostustodistuksessa

a)

kyseisen yksilötulosten testauksen tulokset;

b)

ajantasaiset tulokset kyseisestä jalostusarvon arvioinnista; ja

c)

kyseiseen jalostuseläimeen tai kyseisten sukusolujen ja alkioiden luovuttajiin vaikuttavat geenivirheet ja geneettiset erityisominaisuudet, jotka liittyvät kyseiseen jalostusohjelmaan.

8.   Jalostustoimijan tai -elimen, joka suorittaa yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia taikka molempia jalostusohjelmansa mukaisesti tai ulkoistaa kyseiset tehtävät kolmansille osapuolille 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen jalostustoimijan osalta, on kyseisen jalostusohjelman sitä edellyttäessä ilmoitettava risteytetylle jalostussialle tai sen sukusoluille ja alkioille myönnettävässä jalostustodistuksessa

a)

kyseisen yksilötulosten testauksen tulokset;

b)

ajantasaiset tulokset kyseisestä jalostusarvon arvioinnista; ja

c)

kyseiseen jalostuseläimeen tai kyseisten sukusolujen ja alkioiden luovuttajiin vaikuttavat geenivirheet ja geneettiset erityisominaisuudet, jotka liittyvät kyseiseen jalostusohjelmaan.

9.   Siirretään komissiolle valta antaa 61 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa muutetaan liitteessä V säädettyjen jalostustodistusten sisältöä niiden saattamiseksi ajan tasalle, jotta otetaan huomioon

a)

tieteellinen edistys;

b)

tekninen kehitys;

c)

sisämarkkinoiden toiminta; tai

d)

tarve säilyttää arvokkaat geenivarat.

10.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään jalostuseläimiä ja niiden sukusoluja ja alkioita koskevien jalostustodistusten malleista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

31 artikla

Poikkeukset jalostuseläimillä ja niiden sukusoluilla ja alkioilla käytävää kauppaa varten annettavien jalostustodistusten myöntämistä, sisältöä ja muotoa koskevista vaatimuksista

1.   Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia, että sukusolujen ja alkioiden mukana on jalostustodistus, jonka on antanut jalostusjärjestön tai -toimijan toimittamien tietojen perusteella spermankeräysasema, spermavarasto taikka alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmä, joka on hyväksytty sukusoluilla ja alkioilla käytävää unionin sisäistä kauppaa varten unionin eläinterveyssäännöstön mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 6 kohdan b alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia, että 30 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja todistusmalleja ei käytetä, edellyttäen, että

a)

nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläimiin kuuluvien jalostuseläinten tapauksessa tiedot, jotka vaaditaan liitteessä V olevan 2 osan I luvun tai liitteessä V olevan 3 osan I luvun mukaisesti, sisällytetään jalostusjärjestön tai -toimijan antamiin, kyseisten jalostuseläinten mukana seuraaviin muihin asiakirjoihin;

b)

nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten sukusolujen ja alkioiden tapauksessa

i)

kyseisten sukusolujen ja alkioiden luovuttajiin liittyvät tiedot sisällytetään kyseisten sukusolujen ja alkioiden mukana seuraaviin muihin asiakirjoihin tai alkuperäisen jalostustodistuksen jäljennöksiin tai jalostusjärjestö tai -toimija taikka 1 kohdassa tarkoitettu muu toimija asettaa ne pyynnöstä saataville ennen kyseisten sukusolujen ja alkioiden lähettämistä tai niiden lähettämisen jälkeen;

ii)

siemennesteeseen, munasoluihin tai alkioihin liittyvät tiedot sisällytetään jalostusjärjestön tai -toimijan taikka 1 kohdassa tarkoitetun muun toimijan antamiin, kyseisen siemennesteen, kyseisten munasolujen tai kyseisten alkioiden mukana seuraaviin muihin asiakirjoihin.

3.   Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 7 kohdan a ja b alakohdassa ja 30 artiklan 8 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, jos yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin tulokset ovat julkisesti saatavilla verkkosivustolla, jalostusjärjestöt tai -toimijat taikka tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muut toimijat voivat jalostustodistuksessa tai tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa muussa asiakirjassa viitata kyseiseen verkkosivustoon, jolla tulokset ovat nähtävillä.

32 artikla

Hevoseläimiin kuuluville puhdasrotuisille jalostuseläimille myönnettyjen jalostustodistusten muotoa koskevat poikkeukset

1.   Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 6 kohdassa säädetään, hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa tiedot, jotka vaaditaan liitteessä V olevan 2 osan I luvun mukaisesti, sisällytetään hevoseläimille kerran myönnettävään elinikäiseen tunnistusasiakirjaan. Komissio antaa 61 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tällaisten tunnistusasiakirjojen sisältöä ja muotoa.

2.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään hevoseläimille kerran myönnettävän elinikäisen tunnistusasiakirjan malleista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin ajantasaiset tulokset ovat julkisesti saatavilla verkkosivustolla, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että liitteessä V olevan 2 osan I luvun 1 kohdan m alakohdan mukaisesti vaadittavia tietoja ei sisällytetä 1 kohdassa tarkoitettuun asiakirjaan, kunhan jalostusjärjestö viittaa kyseiseen verkkosivustoon tunnistusasiakirjassa.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että liitteessä V olevan 2 osan I luvun 1 kohdan m ja n alakohdan mukaisesti vaadittavat tiedot sisällytetään muihin asiakirjoihin, jotka jalostusjärjestö antaa pitämäänsä kantakirjaan merkityille puhdasrotuisille jalostuseläimille.

33 artikla

Poikkeukset jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden unioniin tuloa varten annettavien jalostustodistusten myöntämistä, sisältöä ja muotoa koskevista vaatimuksista

1.   Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 5 kohdassa säädetään, sukusolujen ja alkioiden mukana voi olla jalostustodistus, jonka on antanut jalostuselimen sijaan ja sen toimittamien tietojen perusteella spermankeräysasema, spermavarasto taikka alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmä, joka on hyväksytty sukusolujen ja alkioiden unioniin tuloa varten unionin eläinterveyssäännöstön mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 6 kohdan b alakohdassa säädetään, 30 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja todistusmalleja ei tarvitse käyttää, jos

a)

liitteessä V olevissa asiaankuuluvissa osissa ja luvuissa esitetyt tiedot sisällytetään jalostuseläimen tai niiden sukusolujen ja alkioiden mukana seuraaviin muihin asiakirjoihin;

b)

jalostusohjelmaa toteuttava jalostuselin tai 1 kohdassa tarkoitettu muu toimija toimittaa tyhjentävän luettelon kyseisistä asiakirjoista, vakuuttaa, että liitteessä V olevissa asiaankuuluvissa osissa ja luvuissa esitetyt tiedot sisältyvät kyseisiin asiakirjoihin, ja varmentaa näiden asiakirjojen sisällön.

3.   Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 7 kohdan a ja b alakohdassa ja 30 artiklan 8 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, jos yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin tulokset ovat julkisesti saatavilla verkkosivustolla, jalostuselimet tai tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muut toimijat voivat jalostustodistuksessa tai tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa muussa asiakirjassa viitata kyseiseen verkkosivustoon, jolla tulokset ovat nähtävillä.

VIII LUKU

Jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden unioniin tulo

34 artikla

Jalostuselinten sisällyttäminen luetteloon

1.   Komissio pitää yllä, päivittää ja julkaisee luettelon jalostuselimistä.

2.   Komissio sisällyttää jalostuselimen 1 kohdassa säädettyyn luetteloon vain, jos se on saanut kolmannen maan viralliselta laitokselta asiakirjat, jotka osoittavat, että 2 jalostuselin täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

se toteuttaa jalostusohjelmaa, joka vastaa jalostusjärjestöjen samalla rodulla toteuttamia tai jalostustoimijoiden samalla rodulla, linjalla tai risteytyksellä toteuttamia 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä jalostusohjelmia seuraavien osalta:

i)

jalostuseläinten merkitseminen kantakirjaan tai rekisteröiminen jalostusrekisteriin;

ii)

jalostuseläinten hyväksyminen jalostukseen;

iii)

jalostuseläinten sukusolujen ja alkioiden käyttö testaukseen ja jalostukseen;

iv)

yksilötulosten testauksessa ja jalostusarvon arvioinnissa käytettävät menetelmät;

b)

se on kyseisen kolmannen maan virallisen laitoksen valvonnassa tai tarkastama;

c)

sillä on menettelysäännöt, joilla varmistetaan, että jalostusjärjestöjen kantakirjaan merkitsemät tai jalostustoimijoiden jalostusrekisteriin rekisteröimät jalostuseläimet ja tällaisten jalostuseläinten sukusoluista ja alkioista tuotetut jälkeläiset merkitään tai ne ovat merkittävissä ilman alkuperämaahan perustuvaa syrjintää kyseisen jalostuselimen pitämään saman rodun kantakirjaan tai jalostusrekisteriin, kun on kyse puhdasrotuisista jalostuseläimistä, tai saman rodun, linjan tai risteytyksen jalostusrekisteriin, kun on kyse risteytetyistä jalostussioista.

3.   Komissio sisällyttää tämän artiklan 1 kohdassa säädettyyn luetteloon myös viittauksen niihin kolmansiin maihin, joiden soveltamia toimenpiteitä pidetään vastaavina 35 artiklan mukaisesti, sekä viittauksen kaikkiin kyseisissä kolmansissa maissa toimiviin jalostuselimiin.

4.   Komissio poistaa ilman aiheetonta viivytystä luettelosta jalostuselimet, jotka eivät enää täytä vähintään yhtä 2 kohdassa säädettyä vaatimusta.

35 artikla

Kolmansissa maissa sovellettavien eläinjalostusta koskevien toimenpiteiden vastaavuus

1.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa se tunnustaa, että kolmannessa maassa sovellettavat toimenpiteet vastaavat tässä asetuksessa edellytettyjä toimenpiteitä seuraavien osalta:

a)

4 artiklassa säädetty jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden tunnustaminen;

b)

8 artiklassa säädetty jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden jalostusohjelmien hyväksyminen;

c)

18, 20 ja 23 artiklassa säädetty puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitseminen kantakirjaan ja risteytettyjen jalostussikojen rekisteröiminen jalostusrekisteriin;

d)

21, 22 ja 24 artiklassa säädetty jalostuseläinten hyväksyminen jalostukseen;

e)

21 ja 24 artiklassa säädetty jalostuseläinten sukusolujen ja alkioiden käyttö testaukseen ja jalostukseen;

f)

25 artiklassa säädetty yksilötulosten testaus ja jalostusarvon arviointi;

g)

43 artiklassa säädetty toimijoiden virallinen valvonta.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään seuraavien perusteella:

a)

kolmannen maan, joka tavoittelee toimenpiteidensä tunnustamista tässä asetuksessa vaadittuja toimenpiteitä vastaaviksi, toimittamien tietojen perusteellinen tarkastelu;

b)

tarvittaessa komission 57 artiklan mukaisesti suorittaman valvonnan tyydyttävä tulos.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden tuloa kyseisestä kolmannesta maasta unioniin, ja niihin voivat sisältyä seuraavat:

a)

kyseisten jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden mukana seuraavien jalostustodistusten muoto ja sisältö;

b)

erityiset vaatimukset, joita sovelletaan kyseisten jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden unioniin tuloon ja kyseisiin jalostuseläimiin tai niiden sukusoluihin ja alkioihin unioniin tulon yhteydessä kohdistettavaan viralliseen valvontaan;

c)

tarvittaessa kyseisessä kolmannessa maassa, josta jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden tulo unioniin on sallittu, sijaitsevien jalostuselinten luettelojen laatimista ja muuttamista koskevat menettelyt.

4.   Komissio hyväksyy ilman aiheetonta viivytystä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kumotaan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset, kun jokin niiden hyväksymishetkellä vahvistetuista toimenpiteiden vastaavuuden tunnustamisen edellytyksistä ei enää täyty. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

36 artikla

Unioniin tulleiden jalostuseläinten ja unioniin tulleista sukusoluista ja alkioista tuotettujen jälkeläisten merkitseminen kantakirjaan tai rekisteröiminen jalostusrekisteriin

1.   Jalostusjärjestön tai -toimijan on jalostajan hakemuksesta merkittävä kantakirjan pääosastoon tai rekisteröitävä jalostusrekisteriin kaikki unioniin tulleet jalostuseläimet ja unioniin tulleista sukusoluista ja alkioista tuotetut jälkeläiset, kun

a)

kyseinen jalostuseläin tai kyseisten sukusolujen ja alkioiden luovuttajat on merkitty tai rekisteröity lähettävässä kolmannessa maassa toimivan jalostuselimen pitämään kantakirjaan tai jalostusrekisteriin;

b)

kyseiset sukusolut ja alkiot täyttävät 21 artiklan 1 tai 2 kohdassa säädetyt vaatimukset, kun sitä edellytetään kyseisen jalostusjärjestön tai -toimijan toteuttamassa jalostusohjelmassa;

c)

kyseinen jalostuseläin omaa kyseisen jalostusjärjestön tai -toimijan toteuttamassa jalostusohjelmassa määritetyt kyseisen rodun tai risteytetyn jalostussian tapauksessa kyseisen rodun, linjan tai risteytyksen ominaispiirteet;

d)

edellä a alakohdassa tarkoitettu jalostuselin on sisällytetty 34 artiklassa säädettyyn jalostuselinten luetteloon.

2.   Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset eivät saa jalostukseen tai polveutumiseen liittyvillä perusteilla kieltää, rajoittaa tai haitata jalostuseläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden unioniin tuloa ja kyseisten eläinten tai niiden sukusolujen ja alkioiden myöhempää käyttöä, jos kyseiset jalostuseläimet tai kyseisten sukusolujen ja alkioiden luovuttajat on merkitty kantakirjaan tai rekisteröity jalostusrekisteriin, jota pitää 34 artiklan mukaisesti perustettuun jalostuselinten luetteloon sisällytetty jalostuselin.

37 artikla

Unioniin tulevien puhdasrotuisten jalostuseläinten sopimustullin soveltamista koskevat tarkastukset

1.   Kun puhdasrotuisten jalostuseläinten lähetyksestä vastaava toimija pyytää asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 puhdasrotuisille jalostuseläimille säädetyn sopimustullin soveltamista kyseisen eläinlähetyksen eläimiin,

a)

kyseisten eläinten mukana on oltava

i)

30 artiklan 5 kohdassa tai 32 artiklassa tarkoitettu jalostustodistus;

ii)

asiakirja, josta käy ilmi, että ne merkitään jalostusjärjestön pitämään kantakirjaan tai rekisteröidään jalostustoimijan pitämään jalostusrekisteriin;

b)

kyseiselle lähetykselle on tehtävä tarkastuksia rajatarkastusasemilla, joilla tehdään direktiivin 91/496/ETY 4 artiklassa tarkoitetut asiakirjojen tarkastukset sekä tunnistus- ja fyysiset tarkastukset.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen tarkastusten tarkoituksena on tarkistaa, että

a)

lähetyksen mukana on 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut asiakirjat;

b)

lähetyksen sisältö ja merkinnät vastaavat 1 kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa annettuja tietoja.

IX LUKU

Tilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen toteuttaa jalostusohjelman puhdasrotuisilla jalostuseläimillä

38 artikla

Tilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen toteuttaa jalostusohjelman puhdasrotuisilla jalostuseläimillä

1.   Jos jäsenvaltiossa tai alueella, jolla toimivaltainen viranomainen toimii, ei ole yhtään jalostusorganisaatiota, jalostajien yhdistystä tai julkista elintä, joka toteuttaa jalostusohjelmaa tiettyyn nauta-, sika-, lammas-, vuohi- tai hevoseläinten rotuun kuuluvilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä, kyseinen toimivaltainen viranomainen voi päättää toteuttaa jalostusohjelman kyseisellä rodulla edellyttäen, että

a)

rotu on tarpeen säilyttää tai vakiinnuttaa jäsenvaltioon tai alueelle, jolla kyseinen toimivaltainen viranomainen toimii; tai

b)

rotu on uhanalainen.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen, joka toteuttaa jalostusohjelmaa tämän artiklan mukaisesti, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei tämä vaikuta kielteisesti

a)

jalostusorganisaatioiden, jalostajien yhdistysten tai julkisten elinten mahdollisuuteen tulla tunnustetuksi jalostusjärjestöksi 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

jalostusjärjestöjen mahdollisuuteen saada jalostusohjelmansa hyväksytyksi 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti.

3.   Kun toimivaltainen viranomainen toteuttaa jalostusohjelmaa puhdasrotuisilla jalostuseläimillä,

a)

sillä on oltava riittävästi pätevää henkilöstöä ja asiaankuuluvat tilat ja laitteet, jotta se voi toteuttaa jalostusohjelman tehokkaasti;

b)

sen on voitava suorittaa jalostusohjelmaan kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten polveutumisten rekisteröintiin tarvittavat tarkastukset;

c)

sillä on oltava riittävän laaja puhdasrotuisten jalostuseläinten populaatio ja riittävästi jalostajia jalostusohjelman kattamalla maantieteellisellä alueella;

d)

sen on voitava tuottaa, tai oltava tuottanut niitä varten, ja hyödyntää puhdasrotuisista jalostuseläimistä kerättyjä tietoja, joita tarvitaan jalostusohjelman toteuttamiseen;

e)

sillä on oltava menettelysäännöt

i)

joilla säännellään jalostusohjelmaan osallistuvien jalostajien kanssa syntyvien riitojen ratkaisemista;

ii)

jalostusohjelmaan osallistuvien jalostajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi;

iii)

jalostusohjelmaan osallistuvien jalostajien oikeuksien ja velvollisuuksien määrittämiseksi.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun jalostusohjelmaan on sisällyttävä

a)

tiedot jalostusohjelman tavoitteesta, joka on rodun säilyttäminen, rodun parantaminen, uuden rodun luominen tai rodun rekonstruointi taikka minkä hyvänsä näiden tavoitteiden yhdistelmä;

b)

jalostusohjelman kohteena olevan rodun nimi, jotta vältetään sekoittuminen muihin rotuihin kuuluviin samankaltaisiin puhdasrotuisiin jalostuseläimiin, jotka on merkitty muuhun olemassa olevaan kantakirjaan;

c)

yksityiskohtaiset tiedot jalostusohjelman kohteena olevan rodun ominaispiirteistä, keskeiset ominaisuudet mukaan lukien;

d)

tiedot maantieteellisestä alueesta, jolla jalostusohjelma toteutetaan;

e)

tiedot puhdasrotuisten jalostuseläinten tunnistusjärjestelmästä, jolla varmistetaan, että puhdasrotuiset jalostuseläimet merkitään kantakirjaan vain, kun ne on tunnistettu yksittäin ja kyseisen lajin eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevan unionin eläinterveyssäännöstön mukaisesti;

f)

tiedot polveutumisten rekisteröintijärjestelmästä sellaisten puhdasrotuisten jalostuseläinten osalta, jotka on merkitty tai rekisteröity ja ovat merkittävissä kantakirjaan;

g)

jalostusohjelman valinta- ja jalostustavoitteet, mukaan lukien tieto kyseisen jalostusohjelman päätavoitteista, ja tapauksen mukaan kyseiseen jalostusohjelmaan liittyvät, puhdasrotuisten jalostuseläinten valintaa koskevat näihin tavoitteisiin liittyvät tarkat arviointikriteerit;

h)

kun jalostusohjelmassa edellytetään yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia,

i)

tiedot järjestelmistä, joilla luodaan, rekisteröidään, ilmoitetaan ja hyödynnetään yksilötulosten testauksen tuloksia;

ii)

tiedot puhdasrotuisten jalostuseläinten jalostusarvon arviointia ja tapauksen mukaan genomista arvostelua koskevasta järjestelmästä;

i)

kun perustetaan lisäosastoja siten kuin 17 artiklassa säädetään tai kun pääosasto jaetaan luokkiin, siten kuin 16 artiklassa säädetään, kantakirjan jakamista koskevat säännöt sekä kriteerit tai menettelyt, joita sovelletaan, kun eläimiä merkitään kyseisiin osastoihin tai luokitellaan kyseisiin luokkiin;

j)

kun jalostusohjelmassa hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tapauksessa kielletään yhden tai useamman lisääntymismenetelmän käyttö tai rajoitetaan sitä taikka kielletään puhdasrotuisten jalostuseläinten käyttö yhteen tai useampaan 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun lisääntymismenetelmään tai rajoitetaan sitä, tiedot tällaisista kielloista tai rajoituksista;

k)

kun toimivaltainen viranomainen ulkoistaa kolmansille osapuolille tiettyjä jalostusohjelmansa hallinnointiin liittyviä teknisiä tehtäviä, tiedot kyseisistä tehtävistä sekä nimettyjen kolmansien osapuolten nimi ja yhteystiedot.

5.   Kun toimivaltainen viranomainen toteuttaa jalostusohjelmaa hevoseläimiin kuuluvilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä, liitteessä I olevan 3 osan 1, 2 ja 3 kohdassa, 4 kohdan a alakohdassa ja 4 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia sovelletaan tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi.

6.   Kun toimivaltainen viranomainen toteuttaa jalostusohjelmaa puhdasrotuisilla jalostuseläimillä, sen on annettava jalostusohjelmien mahdolliset muutokset avoimesti ja viipymättä tiedoksi jalostusohjelmaan osallistuville jalostajille.

7.   Kun toimivaltainen viranomainen toteuttaa jalostusohjelmaa puhdasrotuisilla jalostuseläimillä, 3, 13–22, 25 ja 27 artiklaa, 28 artiklan 2 kohtaa, 30, 31 ja 32 artiklaa sekä 36 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

X LUKU

Jäsenvaltioiden suorittama virallinen valvonta ja muut viralliset toimet, hallinnollinen apu, yhteistyö ja täytäntöönpanon valvonta

39 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat virallisesta valvonnasta, jolla todennetaan, noudattavatko toimijat tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä, ja muista virallisista toimista, joilla varmistetaan näiden sääntöjen soveltaminen.

2.   Kunkin jäsenvaltion on

a)

laadittava ja pidettävä ajan tasalla luettelo toimivaltaisista viranomaisista, jotka se on nimennyt 1 kohdan mukaisesti, ja niiden yhteystiedoista;

b)

ilmoitettava a alakohdassa tarkoitetussa luettelossa osoite, johon lähetetään

i)

12 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset; tai

ii)

48 ja 49 artiklassa tarkoitetut tiedot, pyynnöt tai ilmoitukset;

c)

asetettava a alakohdassa tarkoitettu luettelo julkisesti saataville verkkosivustolla ja ilmoitettava kyseinen verkkosivusto komissiolle.

3.   Komissio laatii ja pitää ajan tasalla luettelon 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista verkkosivustoista ja asettaa sen julkisesti saataville.

40 artikla

Sääntöjen noudattaminen toimivaltaisten viranomaisten toteuttaessa jalostusohjelmia

Poiketen siitä, mitä tässä luvussa säädetään, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toteuttaessaan jalostusohjelmia 38 artiklan mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset noudattavat kyseisessä artiklassa säädettyjä sääntöjä.

41 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten yleiset velvollisuudet

Toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava

a)

käytössä menettelyt tai järjestelyt taikka sekä menettelyt että järjestelyt, joilla varmistetaan ja todennetaan niiden suorittaman virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien tehokkuus, asianmukaisuus, puolueettomuus, laatu ja johdonmukaisuus;

b)

käytössä menettelyt tai järjestelyt taikka sekä menettelyt että järjestelyt, joilla varmistetaan, että virallista valvontaa ja muita virallisia toimia suorittavalla toimivaltaisen viranomaisen henkilöstöllä ei ole eturistiriitaa suhteessa toimijoihin, joita virallinen valvonta tai muut viralliset toimet koskevat;

c)

palveluksessa tai käytettävissä riittävästi asianmukaisen pätevyyden, koulutuksen ja kokemuksen omaavaa henkilöstöä, jotta virallinen valvonta ja muut viralliset toimet voidaan suorittaa tehokkaasti ja vaikuttavasti;

d)

asiaankuuluvat ja asianmukaisesti ylläpidetyt tilat ja laitteet sen varmistamiseksi, että toimivaltaisen viranomaisen henkilöstö voi suorittaa virallisen valvonnan ja muut viralliset toimet tehokkaasti ja vaikuttavasti;

e)

lailliset valtuudet suorittaa virallista valvontaa ja muita virallisia toimia ja ryhtyä tässä asetuksessa säädettyihin toimiin;

f)

käytössä lailliset menettelyt sen varmistamiseksi, että sen henkilöstöllä on oikeus tutustua toimijoiden tiloihin, asiakirjoihin ja sähköisiin tiedonhallintajärjestelmiin voidakseen suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

42 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvollisuudet

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on edellytettävä, että sen henkilöstön jäsenet sitoutuvat olemaan ilmaisematta kolmansille osapuolille viralliseen valvontaan ja muihin virallisiin toimiin liittyviä tehtäviään suorittaessaan saamiaan tietoja, jotka luonteensa puolesta kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tilanteisiin, joissa tietojen ilmaisemista edellytetään unionin oikeuden tai kansallisen oikeuden nojalla.

2.   Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ovat tiedot, joiden ilmaiseminen vaarantaisi

a)

virallisen valvonnan tai tutkimusten tarkoituksen;

b)

toimijan tai muun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kaupallisten etujen suojelun;

c)

tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaamisen.

43 artikla

Virallista valvontaa koskevat säännöt

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava toimijoiden virallista valvontaa riittävän tiheään ottaen huomioon

a)

riskin, että tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä ei noudateta;

b)

sen, miten toimijat ovat aiemmin toimineet niihin kohdistetun virallisen valvonnan tulosten suhteen ja noudattaneet tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä;

c)

toimijoiden itsensä tai niiden pyynnöstä jonkin kolmannen osapuolen tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi suorittaman oman valvonnan luotettavuuden ja tulokset;

d)

tiedot, jotka saattavat viitata siihen, että tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä ei noudateta.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava virallinen valvonta dokumentoitujen menettelyjen mukaisesti, joihin on sisällyttävä ohjeet virallista valvontaa suorittavalle henkilöstölle.

3.   Virallinen valvonta suoritetaan toimijalle ennalta toimitetun ilmoituksen jälkeen, ellei ole syytä suorittaa virallinen valvonta ilman ennakkoilmoitusta.

4.   Virallista valvontaa suoritettaessa on mahdollisimman pitkälle pyrittävä minimoimaan toimijoihin kohdistuva rasite tämän heikentämättä virallisen valvonnan laatua.

5.   Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava virallinen valvonta samalla tavoin riippumatta siitä, ovatko sen kohteena olevat jalostuseläimet tai niiden sukusolut ja alkiot

a)

peräisin siitä jäsenvaltiosta, jossa virallinen valvonta suoritetaan, tai jostakin toisesta jäsenvaltiosta; tai

b)

tulossa unioniin.

44 artikla

Virallisen valvonnan avoimuus

Toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava virallinen valvonta mahdollisimman avoimesti ja asetettava virallisen valvonnan järjestämiseen ja suorittamiseen liittyvät asiaankuuluvat tiedot julkisesti saataville.

45 artikla

Kirjalliset tiedot virallisesta valvonnasta

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava kirjalliset tiedot kaikesta suorittamastaan virallisesta valvonnasta.

Kyseisiin kirjallisiin tietoihin on sisällyttävä

a)

kuvaus virallisen valvonnan tarkoituksesta;

b)

käytetyt valvontamenetelmät;

c)

virallisen valvonnan tulokset;

d)

tarvittaessa toimet, joita toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät toimijan toteuttavan virallisen valvonnan tuloksena.

2.   Jollei esitutkintaa tai tuomioistuinkäsittelyn suojaamista varten muuta edellytetä, toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava virallisen valvonnan kohteena olevalle toimijalle jäljennös 1 kohdassa tarkoitetuista kirjallisista tiedoista.

46 artikla

Virallisen valvonnan tai muiden virallisten toimien kohteena olevien toimijoiden velvollisuudet

1.   Toimijoiden on, siinä määrin kuin on tarpeen virallisen valvonnan tai muiden virallisten toimien suorittamiseksi, annettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä niiden henkilöstölle oikeus tutustua seuraaviin:

a)

toimijoiden laitteet, tilat ja muut niiden hallinnassa olevat paikat;

b)

toimijoiden sähköiset tiedonhallintajärjestelmät;

c)

toimijoiden hallinnassa olevat jalostuseläimet ja niiden sukusolut ja alkiot;

d)

toimijoiden asiakirjat ja muut merkitykselliset tiedot.

2.   Toimijoiden on virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien aikana avustettava toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä heidän tehtäviensä suorittamisessa ja tehtävä heidän kanssaan yhteistyötä.

47 artikla

Todetun sääntöjenvastaisuuden johdosta toteutettavat toimet

1.   Jos todetaan, että sääntöjä ei ole noudatettu, toimivaltaisten viranomaisten on

a)

toteutettava kaikki tarvittavat toimet sen selvittämiseksi, mistä sääntöjenvastaisuus johtuu, mikä on sen laajuus ja mikä on asianomaisten toimijoiden vastuu;

b)

toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaiset toimijat korjaavat sääntöjenvastaisuuden ja estävät sen esiintymisen jatkossa.

Päättäessään toteutettavista toimenpiteistä toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuden luonne sekä se, miten hyvin asianomaiset toimijat ovat aiemmin noudattaneet sääntöjä.

Erityisesti toimivaltaisten viranomaisten on tapauksen mukaan

a)

määrättävä, että jalostusjärjestö lykkää puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitsemistä kantakirjoihin tai että jalostustoimija lykkää risteytettyjen jalostussikojen rekisteröimistä jalostusrekistereihin;

b)

määrättävä, että jalostuseläimiä tai niiden sukusoluja ja alkioita ei saa käyttää jalostukseen tämän asetuksen mukaisesti;

c)

määrättävä jalostusjärjestö tai -toimija keskeyttämään jalostustodistusten myöntäminen;

d)

keskeytettävä jalostusjärjestön tai -toimijan toteuttaman jalostusohjelman hyväksynnän voimassaolo tai peruutettava kyseinen hyväksyntä, jos kyseinen jalostusjärjestö tai -toimija toistuvasti, jatkuvasti tai yleisesti jättää noudattamatta 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyn jalostusohjelman vaatimuksia;

e)

peruutettava jalostusjärjestölle tai -toimijalle 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnetty tunnustaminen, jos kyseinen jalostusjärjestö tai -toimija ei toistuvasti, jatkuvasti tai yleisesti täytä 4 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia;

f)

toteutettava mitä tahansa muita toimenpiteitä, joita ne pitävät asianmukaisina tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava asianomaisille toimijoille tai niiden edustajalle

a)

kirjallinen ilmoitus päätöksestään, joka koskee 1 kohdan mukaisesti toteutettavaa tointa tai toimenpidettä, sekä päätöksen perustelut;

b)

tieto mahdollisesta oikeudesta hakea muutosta tällaisiin päätöksiin sekä sovellettavasta menettelystä ja sovellettavista määräajoista.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava tilannetta ja muutettava tämän artiklan mukaisesti toteuttamiaan toimenpiteitä taikka keskeytettävä niiden soveltaminen tai peruutettava ne sen mukaan, kuinka vakavasta sääntöjenvastaisuudesta on kyse ja onko olemassa selkeää näyttöä siitä, että sääntöjä ja vaatimuksia jälleen noudatetaan.

4.   Jäsenvaltiot voivat määrätä, että asianomaiset toimijat vastaavat osasta tai kaikista tämän artiklan säännösten nojalla asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille aiheutuvista kustannuksista.

48 artikla

Yhteistyö ja hallinnollinen apu

1.   Jos sääntöjenvastaisuus on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai se laajenee tai vaikuttaa useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon, kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä keskenään ja annettava toisilleen hallinnollista apua, jotta voidaan varmistaa tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen moitteeton soveltaminen.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyyn yhteistyöhön ja hallinnolliseen apuun voi sisältyä

a)

jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jäljempänä ’pyynnön esittänyt toimivaltainen viranomainen’ perusteltu pyyntö saada toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jäljempänä ’pyynnön vastaanottanut toimivaltainen viranomainen’, tietoja, joita tarvitaan virallisen valvonnan suorittamista tai seurantaa varten;

b)

sääntöjenvastaisuudesta tietoisen toimivaltaisen viranomaisen asiaa koskeva ilmoitus toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jos sääntöjenvastaisuudella saattaa olla vaikutuksia kyseisissä toisissa jäsenvaltioissa;

c)

tarvittavien tietojen ja asiakirjojen toimittaminen pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen toimesta pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä, kun kyseiset tiedot ja asiakirjat ovat saatavilla;

d)

pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen suorittamat tutkimukset tai virallinen valvonta, joiden tarkoituksena on

i)

toimittaa pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat, mukaan lukien tiedot kyseisten tutkimusten tai virallisen valvonnan tuloksista, sekä tarvittaessa toteutetut toimenpiteet;

ii)

todentaa – tarvittaessa paikalla –, että tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä noudatetaan sen oikeudenkäyttöpiirissä;

e)

asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten väliseen sopimukseen perustuva jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen osallistuminen toisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten suorittamaan paikalla tehtävään viralliseen valvontaan.

3.   Jos toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleviin jalostuseläimiin tai niiden sukusoluihin ja alkioihin kohdistetussa virallisessa valvonnassa todetaan toistuvasti, ettei tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä ole noudatettu, kyseisen virallisen valvonnan suorittaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava asiasta komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Tämä artikla ei rajoita seuraavien kansallisten sääntöjen soveltamista:

a)

säännöt, joita sovelletaan sellaisten asiakirjojen julkistamiseen, jotka ovat oikeudellisen menettelyn kohteena tai liittyvät oikeudelliseen menettelyyn;

b)

säännöt, joiden tarkoituksena on suojata luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kaupallisia etuja.

5.   Kaiken toimivaltaisten viranomaisten välisen, tämän artiklan mukaisen viestinnän on tapahduttava kirjallisesti, joko paperilla tai sähköisessä muodossa.

49 artikla

Komissiolle ja jäsenvaltioille tiedottaminen kolmansien maiden antamien tietojen perusteella

1.   Jos toimivaltaiset viranomaiset saavat kolmannelta maalta tietoja, jotka viittaavat siihen, että tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä ei ole noudatettu, niiden on ilman aiheetonta viivytystä

a)

ilmoitettava näistä tiedoista niiden muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joita kyseisen sääntöjenvastaisuuden tiedetään koskevan;

b)

toimitettava nämä tiedot komissiolle, jos niillä on tai voi olla merkitystä unionin tasolla.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti suoritettujen tutkimusten tai virallisen valvonnan avulla saadut tiedot voidaan toimittaa 1 kohdassa tarkoitetulle kolmannelle maalle edellyttäen, että

a)

toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat antaneet kyseiset tiedot, suostuvat tietojen toimittamiseen;

b)

henkilötietojen toimittamista kolmansiin maihin koskevia asiaankuuluvia unionin ja kansallisia sääntöjä noudatetaan.

50 artikla

Komission koordinoima apu ja seuranta

1.   Komissio koordinoi viipymättä toimivaltaisten viranomaisten tämän luvun mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä ja toimia, kun

a)

komission käytettävissä olevien tietojen mukaan esiintyy tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen vastaista tai siltä vaikuttavaa toimintaa, joka koskee useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota;

b)

kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse sopuun asianmukaisista toimista, joita olisi toteutettava kyseiseen tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen vastaisuuteen puuttumiseksi.

2.   Komissio voi 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa

a)

pyytää, että niiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joita tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen vastainen tai siltä vaikuttava toiminta koskee, raportoivat sille toteuttamistaan toimenpiteistä;

b)

yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joita tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen vastainen tai siltä vaikuttava toiminta koskee, lähettää tarkastusryhmän toteuttamaan paikalla tehtävää komission alaista valvontaa;

c)

pyytää, että lähettävän jäsenvaltion ja tarvittaessa muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tehostavat suorittamaansa virallista valvontaa tarkoituksenmukaisella tavalla ja raportoivat sille toteuttamistaan toimenpiteistä;

d)

toimittaa 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle tietoja tällaisista tapauksista ja ehdotuksen toimenpiteistä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun sääntöjenvastaisuuden korjaamiseksi;

e)

toteuttaa mitä tahansa muita asianmukaisia toimenpiteitä.

51 artikla

Virallisen valvonnan rahoitusta koskeva yleinen periaate

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on riittävät varat, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on henkilöstöä ja muita resursseja, jotka ovat tarpeen virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien suorittamista varten.

52 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on annettava säännökset tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niitä sovelletaan. Näiden seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on annettava kyseiset säännökset komissiolle tiedoksi viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2018 ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset viipymättä.

XI LUKU

Komission suorittama valvonta

1 jakso

Komission jäsenvaltioissa suorittama valvonta

53 artikla

Komission jäsenvaltioissa suorittama valvonta

1.   Komission asiantuntijat voivat tämän asetuksen soveltamisalan puitteissa suorittaa jäsenvaltioissa valvontaa, jonka tarkoituksena on tarvittaessa

a)

todentaa tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen soveltaminen;

b)

todentaa täytäntöönpanokäytännöt ja virallisten valvontajärjestelmien ja niitä käyttävien toimivaltaisten viranomaisten toimintakyky;

c)

tutkia ja kerätä tietoa seuraavista:

i)

keskeiset tai toistuvat ongelmat tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen soveltamisessa tai täytäntöönpanossa;

ii)

kehittymässä olevat ongelmat tai uudet kehityskulut toimijoiden tietyissä käytännöissä.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty valvonta järjestetään yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

3.   Edellä 1 kohdassa säädettyyn valvontaan voi sisältyä paikan päällä tehtäviä tarkastuksia yhteistyössä niiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotka suorittavat virallista valvontaa.

4.   Jäsenvaltioiden asiantuntijat voivat avustaa komission asiantuntijoita. Komission asiantuntijoiden mukana seuraaville jäsenvaltioiden asiantuntijoille on annettava samat pääsy- ja tiedonsaantioikeudet kuin komission asiantuntijoille.

54 artikla

Komission raportit sen asiantuntijoiden jäsenvaltioissa suorittamasta valvonnasta

1.   Komissio

a)

laatii raporttiluonnoksen havainnoista sekä suosituksista komission asiantuntijoiden 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittaman valvonnan yhteydessä havaitsemien puutteiden korjaamiseksi;

b)

lähettää a alakohdassa tarkoitetun raporttiluonnoksen jäljennöksen kommentoitavaksi jäsenvaltiolle, jossa kyseinen valvonta suoritettiin;

c)

ottaa huomioon tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltion kommentit laatiessaan lopullisen raportin havainnoista, joita komission asiantuntijat tekivät 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa suorittamassaan valvonnassa;

d)

asettaa julkisesti saataville c alakohdassa tarkoitetun lopullisen raportin ja b alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltion kommentit.

2.   Komissio voi tarvittaessa suositella tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa lopullisessa raportissaan jäsenvaltioille korjaavia tai ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla voidaan korjata komission 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittamassa valvonnassa havaitut yksittäiset tai järjestelmää koskevat puutteet.

55 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet komission suorittaman valvonnan suhteen

1.   Jäsenvaltioiden on

a)

annettava komission asiantuntijoiden pyynnöstä kaikki tarpeellinen tekninen apu sekä kaikki saatavilla olevat asiakirjat ja muu tekninen tuki, jotta näiden asiantuntijoiden on mahdollista suorittaa 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valvontaa tehokkaasti ja vaikuttavasti;

b)

annettava tarpeellista apua sen varmistamiseksi, että komission asiantuntijoilla on pääsy kaikkiin tiloihin, mukaan lukien tilojen osiin, ja muihin paikkoihin ja että heillä on oikeus tutustua kaikkiin laitteisiin, tietoihin, sähköiset tiedonhallintajärjestelmät mukaan lukien, sekä tarvittaessa jalostuseläimiin ja niiden sukusoluihin ja alkioihin, jotka ovat tarpeen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvonnan suorittamiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset seurantatoimet 54 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa lopullisessa raportissa esitettyjen suositusten perusteella, jotta voidaan varmistaa tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen noudattaminen.

56 artikla

Vakava häiriö jäsenvaltion valvontajärjestelmässä

1.   Jos komissiolla on näyttöä vakavasta häiriöstä jäsenvaltion valvontajärjestelmässä ja jos tällainen häiriö voi johtaa tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen laajamittaiseen rikkomiseen, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yhdestä tai useammasta seuraavista:

a)

erityisehtojen asettaminen sellaisilla jalostuseläimillä tai niiden sukusoluilla ja alkioilla, joita virallisen valvontajärjestelmän häiriö koskee, käytävälle kaupalle tai niillä käytävän kaupan kieltäminen;

b)

mikä tahansa muu aiheellinen tilapäinen toimenpide.

Näitä täytäntöönpanosäädöksiä ei enää sovelleta, kun kyseinen häiriö on poistettu.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyt toimenpiteet hyväksytään vain, jos komissio on pyytänyt, että asianomainen jäsenvaltio korjaa tilanteen asianmukaisessa määräajassa, ja jäsenvaltio on jättänyt tilanteen korjaamatta.

3.   Komissio seuraa 1 kohdassa tarkoitettua tilannetta ja hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla joko muutetaan tai kumotaan hyväksyttyjä toimenpiteitä sen mukaan, miten tilanne kehittyy. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 jakso

Komission kolmansissa maissa suorittama valvonta

57 artikla

Komission kolmansissa maissa suorittama valvonta

1.   Komission asiantuntijat voivat suorittaa valvontaa kolmannessa maassa tarkoituksenaan tarvittaessa

a)

todentaa, että kolmannen maan lainsäädäntö ja järjestelmät ovat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaiset tai niitä vastaavat;

b)

todentaa kolmannen maan valvontajärjestelmän kyky varmistaa, että unioniin tulevat jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden lähetykset ovat tämän asetuksen VIII luvun vaatimusten mukaisia;

c)

kerätä tietoa ja dataa, jonka avulla voidaan selvittää syyt toistuviin tai kehittymässä oleviin ongelmiin, jotka liittyvät kyseisestä kolmannesta maasta unioniin tuleviin jalostuseläimiin ja niiden sukusoluihin ja alkioihin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa komission valvonnassa on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a)

jalostuseläimiä ja niiden sukusoluja ja alkioita koskeva kyseisen kolmannen maan jalostus- ja polveutumislainsäädäntö;

b)

kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten organisaatio, niiden toimivalta ja riippumattomuus, niihin kohdistuva valvonta sekä valtuudet, jotka niillä on sovellettavan lainsäädännön täytäntöönpanon tehokasta valvontaa varten;

c)

kolmannen maan jalostuselinten valvonnasta tai niihin kohdistettavista tarkastuksista vastaavan henkilöstön koulutus;

d)

kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä olevat resurssit;

e)

dokumentoitujen ja prioriteetteihin perustuvien valvontamenettelyjen ja -järjestelmien olemassaolo ja toiminta;

f)

kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten suorittaman, muista kolmansista maista saapuvia jalostuseläimiä ja niiden sukusoluja ja alkioita koskevan valvonnan laajuus ja toiminta;

g)

takeet, jotka kolmas maa voi antaa tässä asetuksessa säädettyjen tai niitä vastaavien vaatimusten noudattamisesta.

58 artikla

Komission kolmansissa maissa suorittaman valvonnan tiheys ja organisointi

1.   Komission kolmannessa maassa suorittaman 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvonnan tiheys on määritettävä seuraavien seikkojen perusteella:

a)

tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen periaatteet ja tavoitteet;

b)

kyseisestä kolmannesta maasta unioniin tulevien jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden määrä ja luonne;

c)

jo suoritetun 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvonnan tulokset;

d)

kyseisestä kolmannesta maasta unioniin tuleviin jalostuseläimiin ja sukusoluihin ja alkioihin kohdistetun virallisen valvonnan tulokset sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti suorittaman muun virallisen valvonnan tulokset;

e)

mitkä tahansa muut tiedot, joita komissio pitää tarkoituksenmukaisina.

2.   Lisätäkseen 57 artiklan 1 kohdassa säädetyn valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta komissio voi ennen tällaisen valvonnan suorittamista pyytää kyseessä olevaa kolmatta maata toimittamaan

a)

34 artiklan 2 kohdassa tai 35 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot;

b)

tarvittaessa kirjalliset tiedot kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten suorittamasta valvonnasta.

3.   Komissio voi nimittää jäsenvaltioiden asiantuntijoita avustamaan omia asiantuntijoitaan 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa valvonnassa.

59 artikla

Komission asiantuntijoiden kolmansissa maissa suorittamaa valvontaa koskevat raportit

Komissio raportoi jokaisessa 57 tai 58 artiklan mukaisesti suoritetussa valvonnassa tehdyistä havainnoista.

Raportteihin sisällytetään tarvittaessa suosituksia. Komissio asettaa kyseiset raportit julkisesti saataville.

60 artikla

Jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden unioniin tuloa koskevat erityistoimenpiteet

1.   Jos on näyttöä siitä, että kolmannessa maassa esiintyy tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen laajamittaista ja vakavaa noudattamatta jättämistä, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat yhtä tai useampaa seuraavista toimenpiteistä:

a)

kielletään kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevien eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden tulo unioniin jalostuseläiminä tai niiden sukusoluina tai alkioina;

b)

kielletään kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevien jalostuseläinten ja niiden sukusoluista ja alkioista tuotettujen jälkeläisten merkitseminen jalostusjärjestöjen pitämään kantakirjaan tai rekisteröiminen jalostustoimijoiden pitämään jalostusrekisteriin.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Näiden täytäntöönpanosäädösten lisäksi tai niiden sijasta komission voi toteuttaa yhden tai useamman seuraavista:

a)

poistaa kyseisen kolmannen maan tai kyseisen kolmannen maan jalostuselimet 34 artiklan 1 kohdassa säädetystä luettelosta;

b)

toteuttaa minkä tahansa muun asianmukaisen toimenpiteen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä ja muissa toimenpiteissä on yksilöitävä jalostuseläimet ja niiden sukusolut ja alkiot viittaamalla niille yhdistetyssä nimikkeistössä annettuihin koodeihin.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä ja muita toimenpiteitä hyväksyessään komission on otettava huomioon

a)

58 artiklan 2 kohdan mukaisesti kerätyt tiedot;

b)

mahdolliset muut sen kolmannen maan toimittamat tiedot, joita 1 kohdassa tarkoitettu sääntöjenvastaisuus koskee;

c)

tarvittaessa 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvonnan tulokset.

4.   Komissio seuraa 1 kohdassa tarkoitettua sääntöjen noudattamatta jättämistä ja muuttaa hyväksyttyjä toimenpiteitä tai kumoaa ne tilanteen kehittymisen mukaan sen saman menettelyn mukaisesti, jota se noudatti toimenpiteitä hyväksyessään.

XII LUKU

Säädösvallan siirtäminen ja täytäntöönpanovalta

61 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 19 päivästä heinäkuuta 2016 viiden vuoden ajaksi 26 artiklan 1 kohdassa, 29 artiklan 5 kohdassa, 30 artiklan 9 kohdassa ja 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 26 artiklan 1 kohdassa, 29 artiklan 5 kohdassa, 30 artiklan 9 kohdassa ja 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisessä toimielinten sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 26 artiklan 1 kohdan, 29 artiklan 5 kohdan, 30 artiklan 9 kohdan ja 32 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

62 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa päätöksellä 77/505/ETY perustettu pysyvä kotieläinjalostusta käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

63 artikla

Siirtymätoimenpiteet, jotka koskevat tiettyjen täytäntöönpanosäädösten hyväksymispäivää

Komissio antaa 7 artiklan 5 kohdassa ja 30 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2017. Jäljempänä olevan 69 artiklan mukaisesti näitä täytäntöönpanosäädöksiä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2018.

XIII LUKU

Loppusäännökset

64 artikla

Kumoaminen ja siirtymätoimenpiteet

1.   Kumotaan direktiivit 87/328/ETY, 88/661/ETY, 89/361/ETY, 90/118/ETY, 90/119/ETY, 90/427/ETY, 91/174/ETY, 94/28/EY ja 2009/157/EY ja päätös 96/463/EY.

2.   Viittauksia kumottuihin direktiiveihin ja kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

3.   Direktiivin 90/427/ETY 8 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 21 päivään huhtikuuta 2021.

4.   Jalostajien järjestöt, jalostusorganisaatiot, jalostajien yhdistykset, yksityiset yritykset tai muut organisaatiot tai järjestöt, jotka on hyväksytty tai tunnustettu 1 kohdassa tarkoitettujen kumottavien säädösten mukaisesti, katsotaan tunnustetuiksi tämän asetuksen mukaisesti; muilta osin niihin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen toimijoiden toteuttamat jalostusohjelmat katsotaan tunnustetuiksi tämän asetuksen mukaisesti; muilta osin niihin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä.

6.   Jos 4 kohdassa tarkoitetut toimijat toteuttavat jo jalostusohjelmia muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa niille myönnettiin hyväksyntä tai tunnustaminen 1 kohdassa tarkoitettujen kumottavien säädösten mukaisesti, kyseisten toimijoiden on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle, joka myönsi tunnustuksen tai hyväksynnän kyseiseen toimintaan.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä toiminnasta kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

7.   Jos 4 kohdassa tarkoitettu toimija ennen 19 päivää heinäkuuta 2016 pitää 1 kohdassa tarkoitettujen kumottavien säädösten mukaisesti kantakirjaa, jossa on erillinen osasto sellaisille toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta lähtöisin oleville tiettyyn sikaeläinten rotuun kuuluville puhdasrotuisille jalostuseläimille, jotka erityisiltä ominaispiirteiltään eroavat kyseisen rodun eläinpopulaatiosta, jota toimijan toteuttama jalostusohjelma koskee, se voi edelleen pitää kyseistä kantakirjan erillistä osastoa.

65 artikla

Asetuksen (EU) N:o 652/2014 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 652/2014 30 artikla seuraavasti:

1)

korvataan otsikko seuraavasti:

”Euroopan unionin vertailulaboratoriot ja vertailukeskukset”;

2)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Avustuksia voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 882/2004 32 artiklassa tarkoitetuille Euroopan unionin vertailulaboratorioille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1012 (*) 29 artiklassa tarkoitetuille Euroopan unionin vertailukeskuksille kustannuksiin, jotka niille aiheutuvat komission hyväksymien työohjelmien täytäntöönpanosta.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, ja kaupassa ja sekä unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).”;"

3)

korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

laboratorioiden tai keskusten toimintaan välittömästi osallistuvasta henkilöstöstä, henkilöstön asemasta riippumatta, aiheutuvat kustannukset, kun toimintaa suoritetaan Euroopan unionin vertailulaboratoriona tai vertailukeskuksena;”.

66 artikla

Direktiivin 89/608/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 89/608/ETY seuraavasti:

1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Neuvoston direktiivi 89/608/ETY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1989, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden ja komission yhteistyöstä eläinlääkintää koskevan lainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi”.

2)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tässä direktiivissä säädetään niistä edellytyksistä, joilla eläinlääkintää koskevan lainsäädännön valvomisesta jäsenvaltioissa vastaavat toimivaltaiset viranomaiset toimivat yhdessä muiden jäsenvaltioiden vastaavien viranomaisten ja komission toimivaltaisten yksiköiden kanssa tämän lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi.”

3)

Kumotaan 2 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta.

4)

Korvataan 4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

toimitettava hakijaviranomaiselle kaikki tiedot, todistukset, asiakirjat tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, jotka ovat sen hallussa tai jotka se voi hankkia 2 kohdan mukaisesti ja jotka ovat sellaisia, joiden avulla voidaan tarkastaa, että eläinlääkintää koskevassa lainsäädännössä säädettyjä säännöksiä on noudatettu,”.

5)

Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, on hakijaviranomaisen pyynnöstä ja noudattaen sen jäsenvaltion voimassa olevia sääntöjä, jossa se sijaitsee, toimitettava tai annettava tehtäväksi toimittaa hakijaviranomaiselle kaikki toimivaltaisista viranomaisista lähtöisin olevat asiakirjat tai päätökset, jotka koskevat eläinlääkintää koskevan lainsäädännön soveltamista.”

6)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, on hakijaviranomaisen pyynnöstä toimitettava tälle kaikki aiheelliset sellaisia käytännössä havaittuja toimia koskevat tiedot, jotka hakijaviranomaisen mielestä saattavat olla eläinlääkintää koskevan lainsäädännön vastaisia, jotka sillä on hallussaan tai jotka se hankkii 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, erityisesti raporttien ja muiden asiakirjojen tai niiden oikeaksi todistettujen jäljennösten tai otteiden muodossa.”

7)

Korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on, jos ne pitävät sitä tarpeellisena eläinlääkintää koskevan lainsäädännön noudattamisen kannalta:

a)

mahdollisuuksien mukaan harjoitettava tai annettava tehtäväksi harjoittaa 6 artiklassa tarkoitettua valvontaa;

b)

toimitettava muiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, toimivaltaisille viranomaisille viipymättä kaikki sellaista toimintaa koskevat saatavilla olevat tiedot, jotka ovat tai näyttävät olevan eläinlääkintää koskevan lainsäädännön vastaisia, ja etenkin tiedot tällaisten toimien suorittamisessa käytetyistä keinoista tai menetelmistä, erityisesti kertomusten ja muiden asiakirjojen tai niiden oikeaksi todistettujen jäljennösten tai otteiden muodossa.”

8)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle heti ne saatuaan:

a)

kaikki ne tiedot, joita ne pitävät tarpeellisina ja jotka koskevat:

tavaroita, jotka ovat olleet tai joiden epäillään olleen eläinlääkintää koskevan lainsäädännön vastaisten liiketoimien kohteena,

menettelyt tai menetelmät, joita on käytetty tai joita epäillään käytetyn tämän lainsäädännön rikkomisessa;

b)

kaikki tiedot kyseisen lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä paljastuneista tai epäillyistä puutteista tai aukoista.

2.   Komissio toimittaa kunkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille välittömästi ne saatuaan kaikki sellaiset tiedot, jotka antavat viranomaisille mahdollisuuden varmistaa eläinlääkintää tai kotieläinjalostusta koskevan lainsäädännön noudattamisen.”

9)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1.   Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset saavat tietää toimista, jotka ovat tai näyttävät olevan eläinlääkintää koskevien säännösten vastaisia ja jotka ovat erityisen tärkeitä unionin tasolla, ja erityisesti:”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin liittyviä tietoja saa toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen yhteydessä vain siinä määrin, kuin on ehdottoman välttämätöntä eläinlääkintää koskevan lainsäädännön vastaisten toimien toteamiseksi.”

10)

Korvataan 11 artiklan johdantokappale seuraavasti:

”Komissio ja jäsenvaltiot tarkastelevat pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa:”.

11)

Korvataan 15 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.   Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä tämän direktiivin mukaisesti saatujen tietojen käyttämistä eläinlääkintää koskevan lainsäädännön rikkomisen vuoksi vireille pannuissa oikeudenkäynnissä tai oikeudellisissa menettelyissä tai unionin varoille haitallisten säännösten vastaisuuksien estämisessä ja niiden havaitsemisessa.”

67 artikla

Direktiivin 90/425/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 90/425/ETY seuraavasti:

1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Neuvoston direktiivi 90/425/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa”.

2)

Kumotaan 1 artiklan toinen kohta.

3)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

kumotaan 2 kohta;

b)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6)

’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskusviranomaista, jolla on toimivalta suorittaa eläinlääkärintarkastuksia, tai viranomaista, jolle se on siirtänyt tämän toimivallan,”.

4)

Korvataan 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Näiden alkuperätilasta, -keskuksesta tai -järjestöstä vastaavan virkaeläinlääkärin antamien todistusten tai asiakirjojen on oltava eläinten ja tuotteiden mukana niiden määräpaikkaan saakka,”.

5)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

edellä 1 artiklassa tarkoitettujen kotieläinten ja tuotteiden haltijat noudattavat tässä direktiivissä tarkoitettuja kansallisia tai unionin terveyttä koskevia vaatimuksia kaikissa tuotannon ja myynnin vaiheissa,”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Lähettävän jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet eläinlääkintälainsäädäntöä rikkonutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vastaan, jos unionin määräyksiä todetaan rikotun, varsinkin jos todetaan, että todistukset, asiakirjat tai tunnistusmerkit eivät vastaa eläinten luokitusta tai niiden alkuperätilaa tai tuotteen todellisia ominaisuuksia.”

6)

Kumotaan 19 artikla.

7)

Kumotaan liitteessä A oleva II luku.

68 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava 66 ja 67 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2018. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän asetukseen tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Niissä on myös mainittava, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset tällä asetuksella kumottuihin direktiiveihin on katsottava viittauksiksi tähän asetukseen. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininta tehdään.

69 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2018.

Edellä olevaa 65 artiklaa sovelletaan 19 päivästä heinäkuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 8 päivänä kesäkuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. G. KOENDERS


(1)  EUVL C 226, 16.7.2014, s. 70.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. huhtikuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 17. toukokuuta 2016.

(3)  Neuvoston direktiivi 88/661/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1988, jalostussikoihin sovellettavista kotieläinjalostuksen standardeista (EYVL L 382, 31.12.1988, s. 36).

(4)  Neuvoston direktiivi 89/361/ETY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1989, puhdasrotuisista jalostuslampaista ja -vuohista (EYVL L 153, 6.6.1989, s. 30).

(5)  Neuvoston direktiivi 90/427/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, jalostusta ja polveutumista koskevista edellytyksistä yhteisön sisäisessä hevoseläinten kaupassa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 55).

(6)  Neuvoston direktiivi 91/174/ETY, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1991, kotieläinjalostusta ja polveutumista koskevista vaatimuksista puhdasrotuisten eläinten kaupassa ja direktiivien 77/504/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta (EYVL L 85, 5.4.1991, s. 37).

(7)  Neuvoston direktiivi 94/28/EY, annettu 23 päivänä kesäkuuta 1994, eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden tuonnissa kolmansista maista sovellettavia jalostus- ja polveutumisedellytyksiä koskevista periaatteista ja puhdasrotuisista jalostusnaudoista annetun direktiivin 77/504/ETY muuttamisesta (EYVL L 178, 12.7.1994, s. 66).

(8)  Neuvoston direktiivi 2009/157/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, puhdasrotuisista jalostusnaudoista (EUVL L 323, 10.12.2009, s. 1).

(9)  Neuvoston direktiivi 87/328/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1987, puhdasrotuisten jalostusnautojen jalostustarkoituksiin hyväksymisestä (EYVL L 167, 26.6.1987, s. 54).

(10)  Neuvoston direktiivi 90/118/ETY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 1990, puhdasrotuisten jalostussikojen jalostukseen hyväksymisestä (EYVL L 71, 17.3.1990, s. 34).

(11)  Neuvoston direktiivi 90/119/ETY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 1990, risteytettyjen jalostussikojen jalostukseen hyväksymisestä (EYVL L 71, 17.3.1990, s. 36).

(12)  Neuvoston päätös 77/505/ETY, tehty 25 päivänä heinäkuuta 1977 pysyvän kotieläinjalostusta käsittelevän komitean perustamisesta (EYVL L 206, 12.8.1977, s. 11).

(13)  Neuvoston päätös 93/626/ETY, tehty 25 päivänä lokakuuta 1993, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1).

(14)  Neuvoston päätös 2014/283/EU, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 231).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 59).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).

(19)  Neuvoston päätös 96/463/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, puhdasrotuisten jalostusnautojen testausmenetelmien ja tulosten arvioinnin yhdenmukaistamisessa yhteistyöosapuolena toimivan vertailuaseman nimeämisestä (EYVL L 192, 2.8.1996, s. 19).

(20)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(21)  Neuvoston direktiivi 91/496/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista ja direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY ja 90/675/ETY muuttamisesta (EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56).

(22)  Neuvoston direktiivi 97/78/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista (EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

(24)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(26)  Komission päätös 84/247/ETY, tehty 27 päivänä huhtikuuta 1984, puhdasrotuisten jalostusnautojen kantakirjoja ylläpitävien tai perustavien jalostajien järjestöjen ja yhdistysten hyväksymisen perusteista (EYVL L 125, 12.5.1984, s. 58).

(27)  Komission päätös 84/419/ETY, tehty 19 päivänä heinäkuuta 1984, nautojen kantakirjaan merkitsemisen perusteista (EYVL L 237, 5.9.1984, s. 11).

(28)  Komission päätös 89/501/ETY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1989, puhdasrotuisten jalostussikojen kantakirjoja perustavien tai ylläpitävien jalostajien yhdistysten ja jalostusjärjestöjen hyväksymisen ja valvonnan perusteista (EYVL L 247, 23.8.1989, s. 19).

(29)  Komission päätös 89/502/ETY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1989, puhdasrotuisten jalostussikojen kantakirjaan merkitsemisen perusteista (EYVL L 247, 23.8.1989, s. 21).

(30)  Komission päätös 89/504/ETY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1989, risteytettyjen jalostussikojen rekistereitä perustavien ja ylläpitävien jalostajien yhdistysten, jalostusjärjestöjen ja yksityisten yritysten hyväksymisen ja valvonnan perusteista (EYVL L 247, 23.8.1989, s. 31).

(31)  Komission päätös 89/505/ETY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1989, risteytettyjen jalostussikojen rekistereihin merkitsemisen perusteista (EYVL L 247, 23.8.1989, s. 33).

(32)  Komission päätös 89/507/ETY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1989, puhdasrotuisten ja risteytettyjen jalostussikojen yksilötulosten seurannan ja jalostusarvon arvioinnin menetelmistä (EYVL L 247, 23.8.1989, s. 43).

(33)  Komission päätös 90/254/ETY, tehty 10 päivänä toukokuuta 1990, puhdasrotuisten jalostuslampaiden ja -vuohien kantakirjoja perustavien ja ylläpitävien jalostajien järjestöjen ja yhdistysten hyväksymisen perusteista (EYVL L 145, 8.6.1990, s. 30).

(34)  Komission päätös 90/255/ETY, tehty 10 päivänä toukokuuta 1990, puhdasrotuisten jalostuslampaiden ja -vuohien kantakirjaan merkitsemisen perusteista (EYVL L 145, 8.6.1990, s. 32).

(35)  Komission päätös 90/256/ETY, tehty 10 päivänä toukokuuta 1990, puhdasrotuisten jalostuslampaiden ja -vuohien yksilötulosten seurannan ja jalostusarvon arvioinnin menetelmistä (EYVL L 145, 8.6.1990, s. 35).

(36)  Komission päätös 90/257/ETY, tehty 10 päivänä toukokuuta 1990, puhdasrotuisten jalostuslampaiden ja -vuohien jalostukseen hyväksymisen ja niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden käyttämisen perusteista (EYVL L 145, 8.6.1990, s. 38).

(37)  Komission päätös 92/353/ETY, tehty 11 päivänä kesäkuuta 1992, rekisteröityjen hevoseläinten kantakirjoja pitävien tai perustavien järjestöjen ja yhdistysten hyväksymisen tai tunnustamisen perusteista (EYVL L 192, 11.7.1992, s. 63).

(38)  Komission päätös 96/78/EY, tehty 10 päivänä tammikuuta 1996, jalostukseen tarkoitettujen hevoseläinten kantakirjoihin hyväksymistä ja merkitsemistä koskevista perusteista (EYVL L 19, 25.1.1996, s. 39).

(39)  Komission päätös 2006/427/EY, tehty 20 päivänä kesäkuuta 2006, puhdasrotuisten jalostusnautojen yksilötuloksen seurantamenetelmistä ja jalostusarvon arviointimenetelmistä (EUVL L 169, 22.6.2006, s. 56).

(40)  Komission päätös 92/354/ETY, tehty 11 päivänä kesäkuuta 1992, tietyistä säännöistä rekisteröityjen hevoseläinten kantakirjoja pitävien tai perustavien järjestöjen tai yhdistysten välisen yhteensovittamisen varmistamiseksi (EYVL L 192, 11.7.1992, s. 66).

(41)  Komission päätös 89/503/ETY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1989, puhdasrotuisten jalostussikojen, niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden todistuksesta (EYVL L 247, 23.8.1989, s. 22).

(42)  Komission päätös 89/506/ETY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1989, risteytettyjen jalostussikojen, niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden todistuksesta (EYVL L 247, 23.8.1989, s. 34).

(43)  Komission päätös 90/258/ETY, tehty 10 päivänä toukokuuta 1990, puhdasrotuisten jalostuslampaiden ja -vuohien, niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kotieläinjalostusta koskevista todistuksista (EYVL L 145, 8.6.1990, s. 39).

(44)  Komission päätös 96/79/EY, tehty 12 päivänä tammikuuta 1996, rekisteröityjen hevoseläinten siemennesteen, munasolujen ja alkioiden polveutumis- ja tunnistamistodistuksista (EYVL L 19, 25.1.1996, s. 41).

(45)  Komission päätös 96/509/EY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1996, polveutumista ja kotieläinjalostusta koskevien vaatimusten vahvistamisesta tiettyjen eläinten siemennesteen tuontia varten (EYVL L 210, 20.8.1996, s. 47).

(46)  Komission päätös 96/510/EY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1996, polveutumis- ja jalostustodistusten käyttöönotosta siitoseläinten, näiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden tuontia varten (EYVL L 210, 20.8.1996, s. 53).

(47)  Komission päätös 2005/379/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 2005, puhdasrotuisten jalostusnautojen sekä niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden polveutumistodistuksista ja tiedoista (EUVL L 125, 18.5.2005, s. 15).

(48)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/262, annettu 17 päivänä helmikuuta 2015, neuvoston direktiivien 90/427/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (hevospassista annettu asetus) (EUVL L 59, 3.3.2015, s. 1).

(49)  Neuvoston direktiivi 89/608/ETY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1989, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden ja komission yhteistyöstä eläinlääkintää ja kotieläinjalostusta koskevan lainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 351, 2.12.1989, s. 34).

(50)  Neuvoston direktiivi 90/425/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29).


LIITE I

II LUVUSSA TARKOITETTUJEN JALOSTUSJÄRJESTÖJEN JA -TOIMIJOIDEN TUNNUSTAMINEN JA JALOSTUSOHJELMIEN HYVÄKSYMINEN

1 OSA

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden tunnustamista koskevat 4 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyt vaatimukset

A.

Jalostajien yhdistyksen, jalostusorganisaation, tuotantojärjestelmiltään suljetun yksityisen yrityksen ja julkisen elimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1.

sen oltava oikeushenkilö sen jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, jossa tunnustamista koskeva hakemus esitetään;

2.

sillä on oltava riittävästi pätevää henkilöstöä ja asiaankuuluvat tilat ja laitteet, jotta se voi tehokkaasti toimeenpanna jalostusohjelmat, joille se aikoo hakea hyväksyntää 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti;

3.

sen on voitava suorittaa niiden jalostuseläinten polveutumisten rekisteröintiin tarvittavat tarkastukset, joilla kyseiset jalostusohjelmat on tarkoitus toteuttaa;

4.

sillä on oltava kutakin jalostusohjelmaa varten riittävän laaja jalostuseläinpopulaatio niillä maantieteellisillä alueilla, jotka kyseisten jalostusohjelmien on tarkoitus kattaa;

5.

sen on voitava tuottaa tai on oltava tuottanut ja sen on pystyttävä käyttämään jalostuseläimistä kerättyjä tietoja, joita tarvitaan kyseisten jalostusohjelmien toimeenpanemiseen.

B.

Edellä A kohdassa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi:

1.

jalostajien yhdistyksen, jalostusorganisaation ja julkisen elimen on täytettävä seuraavat vaatimukset

a)

kuhunkin sen jalostusohjelmista on osallistuttava riittävä määrä jalostajia;

b)

sillä on oltava menettelysäännöt

i)

joilla säännellään sen jalostusohjelmiin osallistuvien jalostajien kanssa syntyvien riitojen ratkaisemista;

ii)

joilla varmistetaan sen jalostusohjelmiin osallistuvien jalostajien yhdenvertainen kohtelu;

iii)

joissa määritetään sen jalostusohjelmiin osallistuvien jalostajien sekä jalostusjärjestön tai -toimijan oikeudet ja velvollisuudet;

iv)

joissa määritetään jäsenjalostajien oikeudet ja velvollisuudet, jos jalostajien jäsenyys on mahdollista;

2.

mikään edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa menettelysäännöissä ei saa olla esteenä sille, että jalostusohjelmiin osallistuvat jalostajat

a)

voivat valita vapaasti jalostuseläimensä ja jalostavat niitä;

b)

voivat merkityttää kyseisten jalostuseläinten jälkeläiset kantakirjaan tai kirjauttaa ne jalostusrekisteriin tämän asetuksen IV luvussa säädettyjen sääntöjen mukaisesti;

c)

voivat omistaa jalostuseläimensä.

2 OSA

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden toteuttamien jalostusohjelmien hyväksymistä koskevat 8 artiklan 3 kohdassa ja tapauksen mukaan 12 artiklassa säädetyt vaatimukset

1.

Edellä 8 artiklan 3 kohdassa ja tapauksen mukaan 12 artiklassa tarkoitettuun jalostusohjelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

tiedot ohjelman tavoitteesta, jonka on oltava rodun säilyminen, rodun, linjan tai risteytyksen parantaminen, uuden rodun, linjan tai risteytyksen luominen, tai rodun rekonstruointi taikka näiden tarkoitusten yhdistelmä;

b)

rodun nimi, kun on kyse puhdasrotuisista jalostuseläimistä, taikka rodun, linjan tai risteytyksen nimi, kun on kyse jalostusohjelman piirissä olevista risteytetyistä jalostussioista, jotta vältetään sekoittuminen muihin rotuihin, linjoihin tai risteytyksiin kuuluviin samankaltaisiin jalostuseläimiin, jotka on merkitty tai rekisteröity muihin olemassa oleviin kantakirjoihin tai jalostusrekistereihin;

c)

jalostusohjelman piirissä olevien puhdasrotuisten jalostuseläinten osalta yksityiskohtaiset tiedot rodun ominaispiirteistä keskeiset ominaisuudet mukaan lukien;

d)

risteytettyjen jalostussikojen osalta yksityiskohtaiset tiedot jalostusohjelmaan kuuluvan rodun, linjan tai risteytyksen ominaispiirteistä;

e)

tiedot maantieteellisestä alueesta, jolla jalostusohjelmaa toteutetaan tai jolla se on tarkoitus toteuttaa;

f)

tiedot jalostuseläinten tunnistusjärjestelmästä, jolla varmistetaan, että kyseiset eläimet merkitään kantakirjaan tai rekisteröidään jalostusrekisteriin vain, kun ne on tunnistettu yksittäin ja kyseisen lajin eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevan unionin eläinterveyssäännöstön mukaisesti;

g)

tiedot polveutumisten rekisteröintijärjestelmästä sellaisten puhdasrotuisten jalostuseläinten osalta, jotka on merkitty tai rekisteröity ja jotka ovat merkittävissä kantakirjaan, tai sellaisten risteytettyjen jalostussikojen osalta, jotka on rekisteröity jalostusrekisteriin;

h)

jalostusohjelman valinta- ja jalostustavoitteet, mukaan lukien tieto kyseisen jalostusohjelman päätavoitteista, ja tapauksen mukaan kyseisiin tavoitteisiin liittyvät, jalostuseläinten valintaa koskevat tarkat arviointikriteerit;

i)

kun on kyse 19 artiklan mukaisesta uuden rodun luomisesta tai rodun rekonstruoinnista, tarkat tiedot olosuhteista, jotka oikeuttavat kyseisen rodun luomisen tai rekonstruoinnin;

j)

kun jalostusohjelmassa edellytetään yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia,

i)

tiedot järjestelmästä, jolla luodaan, rekisteröidään, ilmoitetaan ja hyödynnetään yksilötulosten testauksen tuloksia;

ii)

tiedot jalostusarvon arviointia koskevista järjestelmistä ja soveltuvissa tapauksissa jalostuseläinten genomista arvostelua varten tarvittavat tiedot;

k)

kun perustetaan lisäosastoja tai kun pääosasto jaetaan luokkiin, kantakirjan jakamista koskevat säännöt sekä kriteerit tai menettelyt, joita sovelletaan, kun eläimiä merkitään kyseisiin osastoihin tai luokitellaan kyseisiin luokkiin;

l)

kun jalostusjärjestö tai -toimija ulkoistaa kolmansille osapuolille tiettyjä jalostusohjelmansa hallinnointiin liittyviä teknisiä tehtäviä 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, tiedot kyseisistä tehtävistä sekä nimettyjen kolmansien osapuolten nimi ja yhteystiedot;

m)

kun jalostusjärjestö tai -toimija aikoo soveltaa 31 artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta, tiedot jalostustodistukset antavasta spermankeräysasemasta, spermavarastosta taikka alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmästä ja tiedot kyseisten jalostustodistusten antamisen yksityiskohdista;

n)

kun jalostustoimija päättää ilmoittaa tiedot yksilötulosten testauksen tai jalostusarvon arvioinnin tuloksista, geenivirheistä ja geneettisistä erityisominaisuuksista 30 artiklan 8 kohdan mukaisesti risteytetyille jalostussioilleen ja niiden sukusoluille ja alkioille myönnettävissä jalostustodistuksissa, tiedot kyseisestä päätöksestä.

2.

Jalostusohjelman on katettava riittävän laaja jalostuseläinpopulaatio ja riittävästi jalostajia sillä maantieteellisellä alueella, jolla jalostusohjelmaa toteutetaan tai jolla se on tarkoitus toteuttaa.

3 OSA

Hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten kantakirjan perustavia tai kantakirjaa pitäviä jalostusjärjestöjä koskevat lisävaatimukset

1.

Sen lisäksi, että sovelletaan 2 osan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja tunnistusvaatimuksia, hevoseläimiin kuuluvat puhdasrotuiset jalostuseläimet voidaan merkitä kantakirjaan vain, jos ne on tunnistettu astutustodistuksella ja, kun jalostusohjelmassa sitä edellytetään, tunnistettu syntymän jälkeen.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisestä alakohdassa säädetään, jäsenvaltio tai jäsenvaltion päätöksestä sen toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan siihen, että jalostusjärjestö merkitsee hevoseläimiin kuuluvat puhdasrotuiset jalostuseläimet pitämäänsä kantakirjaan, kun kyseiset eläimet tunnistetaan millä tahansa asianmukaisella menetelmällä, joka antaa vähintään vastaavat takeet polveutumisesta kuin astutustodistus, kuten DNA-analyysiin perustuva vanhempia koskeva tarkastus tai niiden veriryhmän analyysi, edellyttäen, että kyseinen lupa on asianomaisen rodun alkuperää koskevaa kantakirjaa pitävän jalostusjärjestön vahvistamien periaatteiden mukainen.

2.

Edellä 2 osassa asetettujen vaatimusten lisäksi 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä, hevoseläimiin kuuluvilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä toteutettavassa jalostusohjelmassa on oltava seuraavat tiedot:

a)

tapauksen mukaan edellytykset toiseen rotuun tai kyseisen toisen rodun tiettyyn orilinjaan tai tammaperheeseen kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitsemiselle kantakirjan pääosastoon;

b)

kun jalostusohjelmassa kielletään yhden tai useamman lisääntymismenetelmän käyttö tai rajoitetaan sitä taikka kielletään puhdasrotuisten jalostuseläinten käyttö yhteen tai useampaan lisääntymismenetelmään tai rajoitetaan sitä 21 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, tiedot kyseisestä kiellosta tai rajoituksesta;

c)

säännöt astutustodistusten myöntämisestä, 1 kohdassa tarkoitettujen muiden asianmukaisten menetelmien käytöstä ja, kun jalostusohjelmassa sitä edellytetään, tunnistamisesta syntymän jälkeen.

3.

Hevoseläimiin kuuluviin puhdasrotuisiin jalostuseläimiin sovelletaan 1 ja 2 osassa asetettujen vaatimusten lisäksi seuraavia erityisvaatimuksia:

a)

Kun jalostusjärjestö ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että sen perustama kantakirja on sen jalostusohjelman kohteena olevan rodun alkuperää koskeva kantakirja,

i)

jalostusjärjestöllä on oltava hallussaan historiatiedot kyseisen kantakirjan perustamisesta ja sen on täytynyt asettaa kyseisen jalostusohjelman periaatteet julkisesti saataville;

ii)

jalostusjärjestön on osoitettava, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen tekohetkellä ei ole tiedossa muuta samassa tai toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa tunnustettua jalostusjärjestöä tai jalostuselintä, joka olisi perustanut kantakirjan samalle rodulle ja toteuttaisi jalostusohjelmaa kyseisellä rodulla i alakohdassa tarkoitettuja periaatteita noudattaen;

iii)

jalostusjärjestön on tehtävä tiivistä yhteistyötä b alakohdassa tarkoitettujen jalostusjärjestöjen kanssa ja etenkin näille jalostusjärjestöille avoimesti ja viipymättä kaikista muutoksista i alakohdassa tarkoitettuihin periaatteisiin;

iv)

jalostusjärjestön on täytynyt tarpeen mukaan vahvistaa syrjimättömät toimintasäännöt, jotka koskevat sellaisten jalostuselinten, jotka eivät sisälly 34 artiklassa säädettyyn luetteloon, samalle rodulle perustamia kantakirjoja.

b)

Kun jalostusjärjestö ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että sen perustama kantakirja on sen jalostusohjelman kohteena olevan rodun sivukantakirja, jalostusjärjestön on

i)

sisällytettävä omaan jalostusohjelmaansa ne periaatteet, jotka tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu saman rodun alkuperää koskevaa kantakirjaa ylläpitävä jalostusjärjestö on vahvistanut;

ii)

asetettava i alakohdassa tarkoitettujen periaatteiden käyttöä koskevat tiedot ja niiden lähde julkisesti saataville;

iii)

varmistettava asianmukaisin järjestelyin, että sen 8 artiklan 3 kohdassa ja tapauksen mukaan 12 artiklassa tarkoitetussa jalostusohjelmassa vahvistettuja sääntöjä mukautetaan tarvittaessa muutoksiin, joita tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu rodun alkuperää koskevaa kantakirjaa ylläpitävä jalostusjärjestö on tehnyt näihin periaatteisiin.

4.

Hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten jalostusjärjestöjen tunnustamista koskeviin vaatimuksiin sovelletaan seuraavia poikkeuksia:

a)

Poiketen siitä, mitä 1 osan B kohdan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, kun liitteessä VI luetellulla unionin alueella olevan jonkin rodun osalta on useita jalostusjärjestöjä, jotka pitävät kyseisen rodun kantakirjaa, ja kun niiden 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut jalostusohjelmat yhdessä kattavat kokonaan liitteessä VI luetellut alueet, 1 osan B kohdan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa kyseisten jalostusjärjestöjen vahvistamissa menettelysäännöissä

i)

voidaan määrätä, että kyseiseen hevoseläinten rotuun kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten on oltava syntynyt tietyllä liitteessä VI luetellulla unionin alueella, jotta ne voidaan merkitä kyseisen rodun kantakirjaan syntymätodistusta varten;

ii)

on varmistettava, että i alakohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta kyseisen rodun kantakirjaan merkitsemiseen jalostustarkoituksia varten.

b)

Poiketen siitä, mitä tämän osan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, jos jalostusohjelman periaatteet on vahvistanut yksinomaan kansainvälinen järjestö, joka toimii maailmanlaajuisesti, ja jos jäsenvaltiossa ei ole jalostusjärjestöä eikä kolmannessa maassa jalostuselintä, joka pitää kyseisen rodun alkuperää koskevaa kantakirjaa, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tunnustaa jalostusjärjestöt, jotka pitävät kyseisen rodun sivukantakirjaa, edellyttäen, että ne vahvistavat 2 osan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut tavoitteet ja edellytykset kyseisen kansainvälisen järjestön vahvistamien periaatteiden mukaisesti ja että kyseiset periaatteet täyttävät seuraavat edellytykset:

i)

kyseinen jalostusjärjestö on toimittanut ne 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle varmentamista varten;

ii)

ne on sisällytetty kyseisen jalostusjärjestön jalostusohjelmaan.

c)

Poiketen siitä, mitä tämän osan 3 kohdan b alakohdassa säädetään, sivukantakirjaa ylläpitävä jalostusjärjestö voi perustaa lisäluokkia arvon mukaan, edellyttäen, että rodun alkuperää koskevan kantakirjan tai kyseisen rodun muiden sivukantakirjojen pääosaston luokkiin merkityt hevoseläimiin kuuluvat puhdasrotuiset jalostuseläimet voidaan merkitä kyseisen sivukantakirjan pääosaston vastaaviin luokkiin.


LIITE II

IV LUVUSSA TARKOITETTU KANTAKIRJAAN MERKITSEMINEN JA JALOSTUSREKISTERIIN REKISTERÖIMINEN

1 OSA

Puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitseminen kantakirjaan ja eläinten merkitseminen lisäosastoon

I LUKU

Puhdasrotuisten jalostuseläinten merkitseminen pääosastoon

1.

Edellä 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ovat seuraavat:

a)

eläimen on täytettävä seuraavat vanhempia koskevat kriteerit:

i)

nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläinten tapauksessa eläimen on polveuduttava vanhemmista ja isovanhemmista, jotka on merkitty saman rodun kantakirjan pääosastoon;

ii)

hevoseläinten tapauksessa eläimen on polveuduttava vanhemmista, jotka on merkitty saman rodun kantakirjan pääosastoon;

b)

eläimen polveutuminen on vahvistettu niiden sääntöjen mukaisesti, jotka esitetään 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa;

c)

eläin on tunnistettu kyseisen lajin tunnistusta ja rekisteröintiä koskevan unionin eläinterveyssäännöstön ja 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti;

d)

kun eläimellä käydään kauppaa tai kun se tulee unioniin ja kun eläin on tarkoitus merkitä tai rekisteröidä merkittäväksi kantakirjaan, eläimen mukana on oltava 30 artiklan mukaisesti annettu jalostustodistus;

e)

kun eläin on tuotettu sukusoluista tai alkioista, joilla käydään kauppaa tai jotka tulevat unioniin, ja kun eläin on tarkoitus merkitä tai rekisteröidä merkittäväksi kantakirjaan, sukusolujen ja alkioiden mukana on oltava 30 artiklan mukaisesti annettu jalostustodistus.

2.

Poiketen siitä, mitä tämän luvun 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa säädetään, jalostusjärjestö, joka toteuttaa jalostusohjelmaa hevoseläimiin kuuluvilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä, voi merkitä kantakirjansa pääosastoon hevoseläimiin kuuluvan puhdasrotuisen jalostuseläimen, joka

a)

risteyttämisen ollessa kyseessä on merkitty eri rodun kantakirjan pääosastoon edellyttäen, että kyseinen toinen rotu ja kyseisen puhdasrotuisen jalostuseläimen merkitsemiskriteerit vahvistetaan 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa; tai

b)

linjajalostuksen ollessa kyseessä kuuluu eri rodun tiettyyn orilinjaan tai tammaperheeseen edellyttäen, että kyseiset linjat ja perheet ja kyseisen puhdasrotuisen jalostuseläimen merkitsemiskriteerit vahvistetaan 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa.

3.

Tämän luvun 1 kohdan c alakohdassa säädettyjen sääntöjen lisäksi jalostusjärjestön, joka merkitsee kantakirjaansa hevoseläimiin kuuluvan puhdasrotuisen jalostuseläimen, joka on jo merkitty 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyä jalostusohjelmaa toteuttavan toisen jalostusjärjestön perustamaan kantakirjaan, on merkittävä kyseinen puhdasrotuinen jalostuseläin tunnistusnumerolla, joka sille on osoitettu asetuksen (EU) 2016/429 nojalla, millä varmistetaan kyseisen eläimen tunnistamisen kertaluonteisuus ja jatkuvuus, ja elleivät kyseiset kaksi jalostusjärjestöä ole sopineet poikkeuksesta, samalla nimellä sekä ilmoitettava kyseistä rotua koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti syntymämaan koodi.

II LUKU

Eläinten merkitseminen lisäosastoon

1.

Edellä 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ehdot ovat seuraavat:

a)

eläimen on oltava tunnistettu kyseisen lajin tunnistusta ja rekisteröintiä koskevan unionin eläinterveyssäännöstön ja 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti;

b)

jalostusjärjestön on täytynyt todeta, että eläin on liitteessä I olevan 2 osan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rodun ominaispiirteiden mukainen;

c)

eläimen on niiltä ominaisuuksiltaan, joiden osalta pääosastoon merkityt puhdasrotuiset jalostuseläimet testataan liitteen III mukaisesti, tapauksen mukaan täytettävä ainakin 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa vahvistetut yksilötuloksia koskevat vähimmäisvaatimukset.

2.

Jalostusjärjestö voi soveltaa erilaisia vaatimuksia tämän luvun 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rodun ominaispiirteiden mukaisuuden tai tämän luvun 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yksilötuloksia koskevien vaatimusten täyttämisen osalta sen mukaan,

a)

kuuluuko eläin rotuun, vaikka sen alkuperä ei ole tiedossa; tai

b)

onko eläin saatu 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa mainitusta risteytysohjelmasta.

III LUKU

Lisäosastoon merkittyjen eläinten jälkeläisten hyväksyminen pääosastoon

1.

Edellä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ehdot ovat seuraavat:

a)

Nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläinten tapauksessa naaraspuolisen eläimen on polveuduttava

i)

emästä ja emän emästä, jotka on merkitty saman rodun kantakirjan lisäosastoon 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

ii)

isästä, isän isästä ja emän isästä, jotka on merkitty saman rodun kantakirjan pääosastoon.

Ensimmäisen alakohdan johdantokappaleessa tarkoitetusta naaraspuolisesta eläimestä ja saman rodun kantakirjan pääosastoon merkitystä urospuolisesta puhdasrotuisesta jalostuseläimestä polveutuvien jälkeläisten ensimmäistä sukupolvea pidetään niin ikään puhdasrotuisina jalostuseläiminä, ja ne merkitään tai rekisteröidään ja ovat merkittävissä kyseisen kantakirjan pääosastoon.

b)

Hevoseläinten tapauksessa eläimen on täytettävä 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa sellaisille uros- ja naaraspuolisille eläimille asetetut pääosastoon merkitsemisen edellytykset, jotka ovat lisäosastoon merkittyjen eläinten jälkeläisiä.

2.

Poiketen siitä, mitä tämän luvun 1 kohdassa ja I luvun 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa säädetään, jäsenvaltio tai jäsenvaltion päätöksellä sen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen voi sallia, että jalostusjärjestö, joka toteuttaa jalostusohjelmaa uhanalaiseen nauta-, sika-, lammas- tai vuohirotuun kuuluvilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä tai karaistuneella lammasrodulla, merkitsee kantakirjansa pääosastoon eläimen, joka polveutuu vanhemmista ja isovanhemmista, jotka on merkitty tai rekisteröity kyseisen rodun kantakirjan pää- tai lisäosastoon.

Jäsenvaltion tai jäsenvaltion päätöksestä sen toimivaltaisen viranomaisen, joka antaa jalostusjärjestölle luvan soveltaa tätä poikkeusta, on varmistettava, että

a)

jalostusjärjestö on esittänyt perustelut poikkeuksen soveltamistarpeelle ja etenkin osoittanut, ettei jalostustarkoituksiin ole käytettävissä kyseiseen rotuun kuuluvia urospuolisia puhdasrotuisia jalostuseläimiä;

b)

jalostusjärjestö on perustanut kantakirjaansa yhden tai useamman lisäosaston;

c)

säännöt, joiden mukaan jalostusjärjestö merkitsee tai rekisteröi elämiä kyseisen kantakirjan pää- tai lisäosastoon, on vahvistettu 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa.

Tätä poikkeusta soveltavien jäsenvaltioiden on asetettava 7 artiklassa tarkoitetussa luettelossa julkisesti saataville rodut, joille tämä poikkeus myönnetään.

2 OSA

Risteytettyjen jalostussikojen rekisteröiminen jalostusrekisteriin

Edellä 23 artiklassa tarkoitetut vaatimukset ovat seuraavat:

a)

risteytetyn jalostussian on polveuduttava vanhemmista ja isovanhemmista, jotka on merkitty kantakirjaan tai rekisteröity jalostusrekisteriin;

b)

risteytetyn jalostussian on oltava tunnistettu syntymän jälkeen sikaeläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevan unionin eläinterveyssäännöstön ja 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti;

c)

risteytetyn jalostussian vanhemmat on oltava vahvistettu 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti;

d)

risteytetyn jalostussian mukana on tarvittaessa oltava 30 artiklan mukaisesti annettu jalostustodistus.


LIITE III

25 ARTIKLASSA TARKOITETTU YKSILÖTULOSTEN TESTAUS JA JALOSTUSARVON ARVIOINTI

1 OSA

Yleiset vaatimukset

Kun jalostusjärjestöt tai -toimijat tai kyseisten jalostusjärjestöjen tai -toimijoiden 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämät kolmannet osapuolet suorittavat yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia, niiden on vahvistettava ja käytettävä yksilötulosten testaukseen tai jalostusarvon arviointiin menetelmiä, joiden on oltava yleisten jalostusperiaatteiden mukaisesti tieteellisesti hyväksyttäviä, ja otettava huomioon mahdolliset

a)

edellä 29 artiklan 1 kohdassa säädettyjen asiaankuuluvien Euroopan unionin vertailukeskusten vahvistamat säännöt ja standardit; tai

b)

jos mainittuja sääntöjä ja standardeja ei ole, kansainvälisen kotieläinten tuotosseurantakomitean (ICAR) sopimat periaatteet.

2 OSA

Yksilötulosten testausta koskevat vaatimukset

1.

Yksilötulosten testaus suoritetaan soveltaen yhtä tai useampaa seuraavista testausjärjestelmistä, jotka on määritetty 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti:

a)

testausasemilla jalostuseläimen yksilöarvosteluna taikka jälkeläis-, sisarus- tai sivusukulaisarvosteluna tehtävä yksilötulosten testaus;

b)

tiloilla jalostuseläimen yksilöarvosteluna taikka jälkeläis-, sisarus- tai sivusukulaisarvosteluna tehtävä yksilötulosten testaus;

c)

tiloilta, myyntipaikoista, teurastuspaikoista tai muilta toimijoilta kerättyjä tutkimustietoja käyttäen tehtävä yksilötulosten testaus;

d)

vertailuryhmiin kuuluvien jalostuseläinten yksilötulosten testaus (suhteellinen arvostelu);

e)

mikä tahansa muu yksilötulosten testausjärjestelmä, joka toteutetaan 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.

Yksilötulosten testausjärjestelmät on määritettävä niin, että ne mahdollistavat jalostuseläinten luotettavan vertailun. Testausasemilla tai tiloilla testattavat jälkeläiset, sisarukset tai sivusukulaiset on valittava satunnaisesti, ja niitä ei saa kohdella valikoivasti. Kun yksilötulosten testaus tapahtuu tilalla, testattavat jalostuseläimet on jaettava tilojen kesken siten, että eläimiä voidaan vertailla luotettavasti.

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden, jotka toteuttavat kyseisiä yksilötulosten testausjärjestelmiä testausasemilla, on 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti määritettävä testausprotokollassa jalostuseläinten hyväksymistä koskevat ehdot, testattavien eläinten tunnistustiedot ja tiedot niillä aiemmin suoritettujen merkityksellisten testien tuloksista, ylös kirjattavat ominaisuudet, testausmenetelmät ja kaikki muut asiaankuuluvat tiedot.

2.

Jalostusjärjestöjen ja -toimijoiden on määriteltävä 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyissä jalostusohjelmissaan kyseisissä ohjelmissa asetettuihin valintatavoitteisiin liittyvät, ylös kirjattavat ominaisuudet.

3.

Kun on kirjattava ylös maidontuotanto-ominaisuuksia, kirjataan tiedot maidontuotannosta, maidon koostumuksesta ja muista merkityksellisistä ominaisuuksista, jotka on määritetty 1 osassa tarkoitetuissa menetelmissä. Lisäksi voidaan kirjata ylös tietoja muista maitoon tai maidon laatuun liittyvistä ominaisuuksista.

4.

Kun on kirjattava ylös lihantuotanto-ominaisuuksia, kirjataan tiedot lihantuotanto-ominaisuuksista ja muista merkityksellisistä ominaisuuksista, jotka on määritetty 1 osassa tarkoitetuissa menetelmissä. Lisäksi voidaan kirjata ylös tietoja muista lihaan tai lihan laatuun liittyvistä ominaisuuksista.

5.

Kun on kirjattava ylös muita kuin tämän osan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja ominaisuuksia, kyseiset ominaisuudet kirjataan 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti. Niihin voi sisältyä laji- ja rotukohtaisia ominaisuuksia, kuten ruumiinrakenne, hedelmällisyys, syntymän helppous, terveyteen liittyvät ominaisuudet, jälkeläisten elinkelpoisuus, elinikä, kuidun laatu, rehunkäyttökyky, säyseys, kestävyyteen liittyvät ominaisuudet ja mitä tahansa muita merkityksellisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa asetettuihin valintatavoitteisiin.

6.

Tiedot, jotka kerätään 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista ominaisuuksista, sisällytetään jalostusarvon arviointiin vain, jos kyseiset tiedot tuotetaan 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa määritetyn kirjaamisjärjestelmän perusteella.

7.

Edellä olevan 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa on määritettävä kunkin 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun ylös kirjatun ominaisuuden osalta tiedot siitä, mitä yksilötulosten testausjärjestelmiä, mitä testiprotokollaa ja tarvittaessa mitä testitulosten validointimenetelmää niissä sovelletaan.

8.

Kun jalostusarvoa arvioidaan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen ominaisuuksien osalta, kyseisten ominaisuuksien ylös kirjaamisella varmistetaan, että testauksen lopussa kyseisten ominaisuuksien jalostusarvosta voidaan antaa luotettava arvio.

9.

Tämän osan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tutkimustiedot voidaan kirjata ylös ja sisällyttää jalostusarvon arviointiin vain, jos ne on validoitu 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.

3 OSA

Jalostusarvon arviointia koskevat vaatimukset

1.

Jalostuseläinten jalostusarvon arviointiin sisällytetään 2 osassa tarkoitetut merkitykselliset tuotanto- ja muut kuin tuotanto-ominaisuudet, jotka liittyvät 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyissä jalostusohjelmissa asetettuihin valintatavoitteisiin.

2.

Jalostusarvon arviointiin sisällytetään vain sellaisia 2 osassa tarkoitettuja ominaisuuksia, jotka kirjataan ylös 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa määrätyllä tavalla.

3.

Jalostuseläinten jalostusarvot on arvioitava 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti seuraavien perusteella:

a)

jalostuseläimistä 2 osassa tarkoitetun yksilötulosten testauksen avulla kerätyt tiedot; tai

b)

jalostuseläimistä kerätyt genomiset tiedot; tai

c)

tiedot, jotka on tuotettu millä tahansa muulla menetelmällä 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti; tai

d)

yhdistelmä a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista tiedoista.

4.

Jalostusarvon arvioinnissa sovellettavien tilastomenetelmien on oltava 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisia. Kyseisillä tilastomenetelmillä on taattava jalostusarvon arviointi, johon eivät vaikuta tärkeimmät ympäristötekijät tai tietojen rakenne ja jossa otetaan huomioon kaikki tiedot, jotka jalostuseläimestä, sen jälkeläisistä, sisaruksista, sivusukulaisista ja muista sukulaisista on saatavilla sen mukaan, mitä yksilötulosten testausjärjestelmää käytetään.

5.

Arvioitujen jalostusarvojen luotettavuus on laskettava 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti. Jalostuseläinten arvioitujen jalostusarvojen julkaisemisen yhteydessä on ilmoitettava kyseisten julkaistujen jalostusarvojen luotettavuus sekä arviointipäivä.

6.

Nautaeläimiin kuuluville urospuolisille puhdasrotuisille jalostuseläimille, joiden siemennestettä on tarkoitus käyttää keinosiemennykseen, on tehtävä jalostusarvon arviointi. Kyseinen jalostusarvion arviointi on suoritettava jalostusohjelmaan liittyvien tärkeimpien tuotanto-ominaisuuksien osalta 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti, ja se voidaan suorittaa myös muiden 1 osassa tarkoitetuissa menetelmissä määritettyjen merkityksellisten tuotanto- ja muiden kuin tuotanto-ominaisuuksien osalta. Kun näiden ominaisuuksien osalta suoritetaan sellaisten nautaeläimiin kuuluvien urospuolisten puhdasrotuisten jalostuseläinten jalostusarvon arviointi, joiden siemennestettä on tarkoitus käyttää keinosiemennykseen, kyseisiin ominaisuuksiin liittyvät jalostusarvot julkaistaan lukuun ottamatta niitä, jotka koskevat 21 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja eläimiä (testaamattomat sonnit).

7.

Nautaeläimiin kuuluvien urospuolisten puhdasrotuisen jalostuseläinten, joiden siemennestettä on tarkoitus käyttää keinosiemennykseen, jalostusarvojen vähimmäisluotettavuuden on oltava

a)

lypsykarjarotuisten sonnien (mukaan lukien sekä lihan- että maidontuotantoon käytettävät rodut) tapauksessa 0,5 tärkeimpien maidontuotanto-ominaisuuksien osalta tai tärkeimpien kokonaisindeksien osalta, jotka yhdistelevät useille yksittäisille ominaisuuksille arvioituja jalostusarvoja;

b)

lihakarjarotuisten sonnien (mukaan lukien sekä lihan- että maidontuotantoon käytettävät rodut) tapauksessa 0,3 tärkeimpien lihantuotanto-ominaisuuksien osalta tai useille yksittäisille ominaisuuksille arvioituja jalostusarvoja yhdistelevien tärkeimpien kokonaisindeksien osalta.

8.

Edellä 7 kohdassa tarkoitettuja vähimmäisluotettavuutta koskevia vaatimuksia ei sovelleta nautaeläimiin kuuluviin urospuolisiin puhdasrotuisiin jalostuseläimiin,

a)

joita käytetään testaukseen ja vain jalostusjärjestön kyseisten testien suorittamiseen tarvitsemia määriä 21 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti (testaamattomat sonnit); tai

b)

jotka kuuluvat jalostusohjelmaan, jossa edellytetään yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia ja jonka tavoitteena on rodun säilyttäminen tai rodun sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttäminen.

9.

Genomisesti arvosteltuja nautaeläimiin kuuluvia urospuolisia puhdasrotuisia jalostuseläimiä on pidettävä soveltuvina keinosiemennykseen, jos niiden genominen arvostelu on

a)

validoitu 1 osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti kunkin genomisesti arvostellun ominaisuuden osalta;

b)

validoitu uudelleen kunkin ominaisuuden osalta säännöllisin väliajoin ja aina, kun genomisessa arvostelussa tai jalostusarvion arvioinnissa taikka verrokkipopulaatiossa tapahtuu suuria muutoksia.

10.

Jalostusjärjestön tai -toimijan taikka kyseisen jalostusjärjestön tai -toimijan pyynnöstä jalostusjärjestön tai -toimijan 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämän kolmannen osapuolen on asetettava julkisesti saataville tiedot jalostuseläinten kyseiseen jalostusohjelmaan liittyvistä geenivirheistä ja geneettisistä erityisominaisuuksista.


LIITE IV

29 ARTIKLASSA TARKOITETUT EUROOPAN UNIONIN VERTAILUKESKUKSET

1.   Edellä 29 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vaatimukset

Edellä 29 artiklan mukaisesti nimetyillä Euroopan unionin vertailukeskuksilla

a)

on oltava riittävän pätevä henkilöstö,

i)

jolla on asianmukainen koulutus

puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksen ja jalostusarvon arvioinnin alalla, kun keskukset on nimetty 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

uhanalaisten rotujen säilyttämisen alalla, kun keskukset on nimetty 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

ii)

joita on ohjeistettu noudattamaan luottamuksellisuutta tiettyjen aiheiden, tulosten tai tiedonantojen suhteen; ja

iii)

joilla on riittävät tiedot tutkimustoiminnasta kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla;

b)

on oltava omistuksessaan tai käytettävissään infrastruktuuri, laitteet ja tuotteet, joita tarvitaan

i)

2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi, kun keskukset on nimetty 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti; ja

ii)

3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi, kun keskukset on nimetty 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Edellä 29 artiklan 4 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetut 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen Euroopan unionin vertailukeskusten tehtävät

Edellä 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen Euroopan unionin vertailukeskusten on

a)

työskenneltävä jalostusjärjestöjen ja kyseisten jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämien kolmansien osapuolten kanssa, jotta edistettäisiin 25 artiklassa tarkoitettua puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia koskevien menetelmien yhdenmukaista soveltamista;

b)

ilmoitettava jalostusjärjestöille, kyseisten jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämille kolmansille osapuolille tai toimivaltaisille viranomaisille puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksessa ja jalostusarvon arvioinnissa käytettävistä menetelmistä;

c)

tarkasteltava säännöllisesti jalostusjärjestöjen tai kyseisten jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämien kolmansien osapuolten suorittamien yksilötulosten testausten ja jalostusarvon arviointien tuloksia ja tietoja, joihin ne perustuvat;

d)

vertailtava puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksessa ja jalostusarvon arvioinnissa käytettäviä menetelmiä;

e)

komission tai jäsenvaltion pyynnöstä

i)

avustettava puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksessa ja jalostusarvon arvioinnissa käytettävien menetelmien yhdenmukaistamisessa;

ii)

annettava suosituksia puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksessa ja jalostusarvon arvioinnissa käytettävistä laskentamenetelmistä;

iii)

perustettava foorumi jäsenvaltioissa suoritettavassa puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksessa ja jalostusarvon arvioinnissa käytettävien menetelmien tulosten vertailua varten, etenkin seuraavin tavoin:

kehitetään valvontaprotokollia jäsenvaltioissa suoritettavaa puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testausta ja jalostusarvon arviointia varten, jotta voidaan parantaa tulosten vertailukelpoisuutta ja jalostusohjelmien tehokkuutta;

toteutetaan karjan kansainvälinen arviointi jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa suoritetun puhdasrotuisten jalostuseläinten yksilötulosten testauksen ja jalostusarvon arvioinnin yhdistettyjen tulosten perusteella;

ilmoitetaan kyseisissä kansainvälisissä arvioinneissa saaduista tuloksista;

julkaistaan muuntokertoimet sekä asiaankuuluvat tiedot, joihin kertoimet perustuvat;

f)

annettava tietoja puhdasrotuisten jalostuseläinten jalostusarvon arvioinnista sekä koulutusta, jotta tuetaan jalostusjärjestöjä ja kyseisten jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämiä kolmansia osapuolia, jotka osallistuvat jalostusarvon arvioinnin tulosten kansainvälisiin vertailuihin;

g)

helpotettava jäsenvaltioissa esiin tulevien puhdasrotuisten jalostuseläinten jalostusarvon arviointiin liittyvien uusien ongelmien ratkaisemista;

h)

tehtävä omalla tehtäväalueellaan yhteistyötä kansainvälisesti tunnustettujen järjestöjen kanssa;

i)

tarjottava komission pyynnöstä teknistä asiantuntemusta pysyvälle kotieläinjalostusta käsittelevälle komitealle.

3.   Edellä 29 artiklan 4 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimettyjen Euroopan unionin vertailukeskusten tehtävät

Edellä 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimettyjen Euroopan unionin vertailukeskusten on

a)

työskenneltävä jalostusjärjestöjen, kyseisten jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämien kolmansien osapuolten, toimivaltaisten viranomaisten ja jäsenvaltioiden muiden viranomaisten kanssa, jotta edistettäisiin uhanalaisten rotujen säilyttämistä tai kyseisten rotujen sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämistä;

b)

ilmoitettava jalostusjärjestöille, kyseisten jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämille kolmansille osapuolille, toimivaltaisille viranomaisille tai muille viranomaisille menetelmistä, joita käytetään uhanalaisten rotujen säilyttämisessä ja kyseisten rotujen sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämisessä;

c)

komission pyynnöstä

i)

kehitettävä tai yhdenmukaistettava menetelmiä, joita käytetään uhanalaisten rotujen ex situ- ja in situ -säilyttämisessä tai kyseisten rotujen sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämisessä, tai avustettava tällaisessa kehittämisessä ja yhdenmukaistamisessa;

ii)

kehitettävä menetelmiä, joita käytetään luonnehdittaessa uhanalaisten rotujen asemaa ottaen huomioon niiden geneettinen vaihtelu ja niiden kasvatuksesta luopumisen riski, tai avustettava tällaisessa kehittämisessä;

iii)

kannustettava jäsenvaltioiden keskinäiseen tietojen vaihtoon uhanalaisten rotujen säilymisestä tai kyseisten rotujen sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämisestä;

iv)

tarjottava koulutusta, jotta tuetaan jalostusjärjestöjä, kyseisten jalostusjärjestöjen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämiä kolmansia osapuolia, toimivaltaisia viranomaisia ja muita viranomaisia uhanalaisten rotujen säilyttämisessä ja kyseisten rotujen sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämisessä;

v)

tehtävä omalla tehtäväalueellaan yhteistyötä eurooppalaisten ja kansainvälisesti tunnustettujen järjestöjen kanssa;

vi)

tarjottava omalla tehtäväalueellaan teknistä asiantuntemusta pysyvälle kotieläinjalostusta käsittelevälle komitealle.


LIITE V

VII LUVUSSA TARKOITETUISSA JALOSTUSTODISTUKSISSA ESITETTÄVÄT TIEDOT

1 OSA

Yleiset vaatimukset

Jalostustodistuksen otsikossa on

a)

ilmoitettava, koskeeko todistus puhdasrotuista jalostuseläintä, risteytettyä jalostussikaa, puhdasrotuisten jalostuseläinten sukusoluja ja alkioita vai risteytettyjen jalostussikojen sukusoluja ja alkioita;

b)

oltava viittaus taksonomiseen lajiin;

c)

ilmoitettava, onko lähetys tarkoitettu kauppaa vai unioniin tuloa varten;

d)

oltava viittaus tähän asetukseen.

2 OSA

Puhdasrotuisia jalostuseläimiä ja niiden sukusoluja ja alkioita koskevat jalostustodistukset

I LUKU

30 artiklassa tarkoitetut puhdasrotuisia jalostuseläimiä koskevat jalostustodistukset

1.

Edellä 30 artiklassa tarkoitettuihin puhdasrotuisia jalostuseläimiä koskeviin jalostustodistuksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

todistuksen myöntävän jalostusjärjestön tai puhdasrotuisen jalostuseläimen unioniin tulon tapauksessa todistuksen myöntävän jalostuselimen nimi ja viittaus kyseisen jalostusjärjestön tai jalostuselimen mahdolliseen verkkosivustoon;

b)

kantakirjan nimi;

c)

tapauksen mukaan se pääosaston luokka, johon puhdasrotuinen jalostuseläin on merkitty;

d)

puhdasrotuisen jalostuseläimen rodun nimi;

e)

puhdasrotuisen jalostuseläimen sukupuoli;

f)

numero, jolla puhdasrotuinen jalostuseläin on merkitty kantakirjaan, jäljempänä ’kantakirjanumero’;

g)

tunnistusjärjestelmä ja yksilöllinen tunnistusnumero, joka puhdasrotuiselle jalostuseläimelle on annettu

i)

kyseisen lajin eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevan unionin eläinterveyssäännöstön mukaisesti;

ii)

jos yksilöllistä tunnistusnumeroa edellyttävää eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevaa unionin eläinterveyssäännöstöä ei ole, 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti; tai

iii)

puhdasrotuisen jalostuseläimen unioniin tulon tapauksessa kyseisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti;

h)

jos sitä vaaditaan 22 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden keräämiseen käytettyjen puhdasrotuisten jalostuseläinten tunnistamisen varmistamismenetelmä ja kyseisen tunnistamisen varmistamisen tulokset;

i)

puhdasrotuisen jalostuseläimen syntymäpäivä ja -maa;

j)

jalostajan nimi, osoite ja mahdollinen sähköpostiosoite (puhdasrotuisen jalostuseläimen syntymäpaikka);

k)

omistajan nimi, osoite ja mahdollinen sähköpostiosoite;

l)

polveutuminen:

Isä

Kantakirjanumero ja osasto

Isän isä

Kantakirjanumero ja osasto

 

Isän emä

Kantakirjanumero ja osasto

Emä

Kantakirjanumero ja osasto

Emän isä

Kantakirjanumero ja osasto

 

Emän emä

Kantakirjanumero ja osasto

m)

jos ne ovat saatavilla, yksilötulosten testauksen tulokset ja jalostusarvon arvioinnin ajantasaiset tulokset, mukaan lukien arvioinnin päivämäärä sekä jalostusohjelmaan liittyvät geenivirheet ja geneettiset erityisominaisuudet kyseessä olevan puhdasrotuisen jalostuseläimen osalta;

n)

tiineenä olevien naaraiden tapauksessa keinosiemennyksen tai astutuksen päivämäärä ja hedelmöittäjäuroksen tunnistustiedot, jotka voidaan ilmoittaa erillisessä asiakirjassa;

o)

jalostustodistuksen myöntämispäivä ja -paikka sekä sen henkilön nimi, virka-asema ja allekirjoitus, jonka todistuksen myöntävä jalostusjärjestö on valtuuttanut tai puhdasrotuisen jalostuseläimen unioniin tulon tapauksessa jalostuselin on valtuuttanut allekirjoittamaan jalostustodistuksen; tämän henkilön on oltava kyseisen jalostusjärjestön, jalostuselimen tai 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja.

2.

Kun jalostustodistuksia myönnetään sikaeläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten ryhmälle, tämän luvun 1 kohdassa tarkoitetut tiedot voivat sisältyä yhteen jalostustodistukseen edellyttäen, että kyseiset puhdasrotuiset jalostuseläimet ovat samanikäisiä ja niillä on sama geneettinen emä ja isä.

II LUKU

30 artiklassa tarkoitetut puhdasrotuisten jalostuseläinten siemennestettä koskevat jalostustodistukset

Edellä 30 artiklassa tarkoitettuihin puhdasrotuisten jalostuseläinten siemennestettä koskeviin jalostustodistuksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

kaikki tämän osan I luvussa tarkoitetut tiedot siemennesteen luovuttaneesta puhdasrotuisesta jalostuseläimestä;

b)

tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä siemenneste, lähetettävien annosten lukumäärä, siemennesteen keräyspaikka ja -päivä, spermankeräysaseman tai spermavaraston nimi, osoite ja hyväksyntänumero ja vastaanottajan nimi ja osoite;

c)

sellaisten puhdasrotuisten jalostuseläinten testaukseen tarkoitetun siemennesteen osalta, joille ei ole tehty yksilötulosten testausta tai jalostusarvon arviointia, siemennesteen annosten määrä, jonka on oltava 21 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen määrällisten rajoitusten mukainen, ja 25 artiklan mukaisesta testauksesta vastaavan jalostusjärjestön tai kyseisen jalostusjärjestön 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämän kolmannen osapuolen nimi ja osoite;

d)

jalostustodistuksen myöntämispäivä ja -paikka sekä sen henkilön nimi, virka-asema ja allekirjoitus, jonka todistuksen myöntävä jalostusjärjestö on valtuuttanut tai siemennesteen unioniin tulon tapauksessa jalostuselin on valtuuttanut allekirjoittamaan jalostustodistuksen; tämän henkilön on oltava kyseisen jalostusjärjestön tai jalostuselimen tai 31 artiklan 1 kohdassa tai 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimijan edustaja taikka 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja.

III LUKU

30 artiklassa tarkoitetut puhdasrotuisten jalostuseläinten munasoluja koskevat jalostustodistukset

Edellä 30 artiklassa tarkoitettuihin puhdasrotuisten jalostuseläinten munasoluja koskeviin jalostustodistuksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

kaikki tämän osan I luvussa tarkoitetut tiedot munasolut luovuttaneesta naaraasta;

b)

tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä munasolut, olkien lukumäärä, munasolujen keräyspaikka ja -päivä, alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmän nimi, osoite ja hyväksyntänumero ja vastaanottajan nimi ja osoite;

c)

jos yhdessä oljessa on useampi kuin yksi munasolu, selkeä ilmoitus samasta puhdasrotuisesta jalostuseläimestä kerättyjen munasolujen lukumäärästä;

d)

jalostustodistuksen myöntämispäivä ja -paikka sekä sen henkilön nimi, virka-asema ja allekirjoitus, jonka todistuksen myöntävä jalostusjärjestö on valtuuttanut tai munasolujen unioniin tulon tapauksessa jalostuselin on valtuuttanut allekirjoittamaan jalostustodistuksen; tämän henkilön on oltava kyseisen jalostusjärjestön tai jalostuselimen tai 31 artiklan 1 kohdassa tai 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimijan edustaja taikka 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja.

IV LUKU

30 artiklassa tarkoitetut puhdasrotuisten jalostuseläinten alkioita koskevat jalostustodistukset

Edellä 30 artiklassa tarkoitettuihin puhdasrotuisten jalostuseläinten alkioita koskeviin jalostustodistuksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

kaikki tämän osan I luvussa tarkoitetut tiedot luovuttajanaaraasta ja hedelmöittäjäuroksesta;

b)

tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä alkiot, olkien lukumäärä, alkioiden keräyspaikka ja -päivä tai tuotantopaikka ja -päivä, alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmän nimi, osoite ja hyväksyntänumero ja vastaanottajan nimi ja osoite;

c)

jos yhdessä oljessa on useampi kuin yksi alkio, selkeä ilmoitus samoista vanhemmista polveutuvien alkioiden lukumäärästä;

d)

jalostustodistuksen myöntämispäivä ja -paikka sekä sen henkilön nimi, virka-asema ja allekirjoitus, jonka todistuksen myöntävä jalostusjärjestö on valtuuttanut tai alkioiden unioniin tulon tapauksessa jalostuselin on valtuuttanut allekirjoittamaan jalostustodistuksen; tämän henkilön on oltava kyseisen jalostusjärjestön tai jalostuselimen tai 31 artiklan 1 kohdassa tai 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimijan edustaja taikka 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja.

3 OSA

30 artiklassa tarkoitetut risteytettyjä jalostussikoja ja niiden sukusoluja ja alkioita koskevat jalostustodistukset

I LUKU

Risteytettyjä jalostussikoja koskevat jalostustodistukset

1.

Edellä 30 artiklassa tarkoitettuihin risteytettyjä jalostussikoja koskeviin jalostustodistuksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

todistuksen myöntävän jalostustoimijan tai risteytetyn jalostussian unioniin tulon tapauksessa jalostuselimen nimi ja viittaus kyseisen jalostustoimijan tai jalostuselimen mahdolliseen verkkosivustoon;

b)

jalostusrekisterin nimi;

c)

risteytetyn jalostussian ja sen vanhempien ja isovanhempien rodun, linjan tai risteytyksen nimi;

d)

risteytetyn jalostussian sukupuoli;

e)

numero, jolla risteytetty jalostussika on merkitty jalostusrekisteriin, jäljempänä ’jalostusrekisterinumero’;

f)

tunnistusjärjestelmä ja yksilöllinen tunnistusnumero, joka risteytetylle jalostussialle on annettu

i)

sikaeläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevan unionin eläinterveyssäännöstön mukaisesti;

ii)

jos yksilöllistä tunnistusnumeroa edellyttävää eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevaa unionin eläinterveyssäännöstöä ei ole, 8 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostusohjelmassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti; tai

iii)

risteytetyn jalostussian unioniin tulon tapauksessa, kyseisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti;

g)

jos sitä vaaditaan 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, risteytetyn jalostussian tunnistamisen varmistamismenetelmä ja kyseisen tunnistamisen varmistamisen tulokset;

h)

risteytetyn jalostussian syntymäpäivä ja -maa;

i)

jalostajan nimi, osoite ja mahdollinen sähköpostiosoite (risteytetyn jalostussian syntymäpaikka);

j)

omistajan nimi, osoite ja mahdollinen sähköpostiosoite;

k)

polveutuminen:

Isä

Jalostusrekisterinumero

Rotu, linja tai risteytys

Isän isä

Jalostusrekisterinumero

Rotu, linja tai risteytys

Isän emä

Jalostusrekisterinumero

Rotu, linja tai risteytys

Emä

Jalostusrekisterinumero

Rotu, linja tai risteytys

Emän isä

Jalostusrekisterinumero

Rotu, linja tai risteytys

Emän emä

Jalostusrekisterinumero

Rotu, linja tai risteytys

l)

jos jalostusohjelmassa niin edellytetään, yksilötulosten testauksen tulokset tai jalostusarvon arvioinnin ajantasaiset tulokset taikka molemmat, mukaan lukien arvioinnin päivämäärä sekä jalostusohjelmaan liittyvät geenivirheet ja geneettiset erityisominaisuudet kyseessä olevan risteytetyn jalostussian tai, siltä osin kuin ne ovat tiedossa, sen jälkeläisten osalta;

m)

tiineenä olevien naaraiden tapauksessa keinosiemennyksen tai astutuksen päivämäärä sekä hedelmöittäjäuroksen tunnistustiedot, jotka voidaan ilmoittaa erillisessä asiakirjassa;

n)

jalostustodistuksen myöntämispäivä ja -paikka sekä sen henkilön nimi, virka-asema ja allekirjoitus, jonka todistuksen myöntävä jalostustoimija on valtuuttanut tai risteytetyn jalostussian unioniin tulon tapauksessa jalostuselin on valtuuttanut allekirjoittamaan jalostustodistuksen; tämän henkilön on oltava kyseisen jalostustoimijan tai jalostuselimen edustaja tai 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja.

2.

Kun jalostustodistuksia myönnetään risteytettyjen jalostussikojen ryhmälle, tämän luvun 1 kohdassa tarkoitetut tiedot voivat sisältyä yhteen jalostustodistukseen edellyttäen, että kyseiset risteytetyt jalostussiat ovat samanikäisiä ja niillä on sama geneettinen emä ja isä.

II LUKU

30 artiklassa tarkoitetut risteytettyjen jalostussikojen siemennestettä koskevat jalostustodistukset

Edellä 30 artiklassa tarkoitettuihin risteytettyjen jalostussikojen siemennestettä koskeviin jalostustodistuksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

kaikki tämän osan I luvussa tarkoitetut tiedot siemennesteen luovuttaneesta risteytetystä jalostussiasta;

b)

tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä siemenneste, annosten lukumäärä, siemennesteen keräyspäivä, spermankeräysaseman tai spermavaraston nimi, osoite ja hyväksyntänumero ja vastaanottajan nimi ja osoite;

c)

sellaisten risteytettyjen jalostussikojen yksilötulosten testaukseen tai jalostusarvon arviointiin tarkoitetun siemennesteen osalta, joille ei ole tehty kyseistä testausta tai arviointia, siemennesteen annosten määrä, jonka on oltava 24 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen määrällisten rajoitusten mukainen, ja 25 artiklan mukaisesta yksilötulosten testauksesta vastaavan jalostustoimijan tai kyseisen jalostustoimijan 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämän kolmannen osapuolen nimi ja osoite;

d)

jalostustodistuksen myöntämispäivä ja -paikka sekä sen henkilön nimi, virka-asema ja allekirjoitus, jonka todistuksen myöntävä jalostustoimija on valtuuttanut tai siemennesteen unioniin tulon tapauksessa jalostuselin on valtuuttanut allekirjoittamaan jalostustodistuksen, jolloin tämän henkilön on oltava kyseisen jalostustoimijan tai jalostuselimen tai 31 artiklan 1 kohdassa tai 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimijan edustaja taikka 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja.

III LUKU

30 artiklassa tarkoitetut risteytettyjen jalostussikojen munasoluja koskevat jalostustodistukset

Edellä 30 artiklassa tarkoitettuihin risteytettyjen jalostussikojen munasoluja koskeviin jalostustodistuksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

kaikki tämän osan I luvussa tarkoitetut tiedot munasolut luovuttaneesta naaraasta;

b)

tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä munasolut, olkien lukumäärä, munasolujen keräyspäivä, alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmän nimi, osoite ja hyväksyntänumero ja vastaanottajan nimi ja osoite;

c)

jos yhdessä oljessa on useampi kuin yksi munasolu, selkeä ilmoitus samasta risteytetystä jalostussiasta kerättyjen munasolujen lukumäärästä;

d)

jalostustodistuksen myöntämispäivä ja -paikka sekä sen henkilön nimi, virka-asema ja allekirjoitus, jonka todistuksen myöntävä jalostustoimija on valtuuttanut tai munasolujen unioniin tulon tapauksessa jalostuselin on valtuuttanut allekirjoittamaan jalostustodistuksen; tämän henkilön on oltava kyseisen jalostustoimijan tai jalostuselimen tai 31 artiklan 1 kohdassa tai 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimijan edustaja taikka 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja.

IV LUKU

30 artiklassa tarkoitetut risteytettyjen jalostussikojen alkioita koskevat jalostustodistukset

Edellä 30 artiklassa tarkoitettuihin risteytettyjen jalostussikojen alkioita koskeviin jalostustodistuksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

kaikki tämän osan I luvussa tarkoitetut tiedot luovuttajanaaraasta ja hedelmöittäjäuroksesta;

b)

tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä alkiot, olkien lukumäärä, alkioiden keräyspaikka ja -päivä tai tuotantopaikka ja -päivä, alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmän nimi, osoite ja hyväksyntänumero ja vastaanottajan nimi ja osoite;

c)

jos yhdessä oljessa on useampi kuin yksi alkio, selkeä ilmoitus samoista vanhemmista polveutuvien alkioiden lukumäärästä;

d)

jalostustodistuksen myöntämispäivä ja -paikka sekä sen henkilön nimi, virka-asema ja allekirjoitus, jonka todistuksen myöntävä jalostustoimija on valtuuttanut tai alkioiden unioniin tulon tapauksessa jalostuselin on valtuuttanut allekirjoittamaan jalostustodistuksen; tämän henkilön on oltava kyseisen jalostustoimijan tai jalostuselimen tai 31 artiklan 1 kohdassa tai 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimijan taikka 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja.


LIITE VI

2 ARTIKLAN 21 ALAKOHDASSA TARKOITETUT ALUEET

1.

Belgian kuningaskunnan alue

2.

Bulgarian tasavallan alue

3.

Tšekin tasavallan alue

4.

Tanskan kuningaskunnan alue lukuun ottamatta Färsaaria ja Grönlantia

5.

Saksan liittotasavallan alue

6.

Viron tasavallan alue

7.

Irlannin alue

8.

Helleenien tasavallan alue

9.

Espanjan kuningaskunnan alue lukuun ottamatta Ceutaa ja Melillaa

10.

Ranskan tasavallan alue

11.

Kroatian tasavallan alue

12.

Italian tasavallan alue

13.

Kyproksen tasavallan alue

14.

Latvian tasavallan alue

15.

Liettuan tasavallan alue

16.

Luxemburgin suurherttuakunnan alue

17.

Unkarin alue

18.

Maltan tasavallan alue

19.

Alankomaiden kuningaskunnan alue Euroopassa

20.

Itävallan tasavallan alue

21.

Puolan tasavallan alue

22.

Portugalin tasavallan alue

23.

Romanian alue

24.

Slovenian tasavallan alue

25.

Slovakian tasavallan alue

26.

Suomen tasavallan alue

27.

Ruotsin kuningaskunnan alue

28.

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan alue


LIITE VII

VASTAAVUUSTAULUKKO

Neuvoston direktiivi 2009/157/EY

Tämä asetus

1 artikla

2 artiklan 9 ja 12 kohta

2 artiklan a, b ja e alakohta

3 artiklan 1 kohta

2 artiklan c alakohta

8 artiklan 3 kohta

2 artiklan d alakohta

4 artiklan 3 kohta

3 artikla

18 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 kohta

7 artiklan 1 kohta

4 artiklan 2 kohta

7 artiklan 5 kohta

5 artikla

30 artiklan 1 kohta, 30 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta, 30 artiklan 6 kohta ja liitteessä II olevan 1 osan I luvun 1 kohdan d alakohta

6 artiklan a alakohta

26 artiklan 1 kohta ja liite III

6 artiklan b alakohta

Liitteessä I oleva 1 osa

6 artiklan c alakohta

Liitteessä I oleva 2 osa

6 artiklan d alakohta

Liitteessä II oleva 1 osa

6 artiklan e alakohta

30 artiklan 9 ja 10 kohta ja liite V

7 artiklan 1 kohta

62 artiklan 1 kohta

7 artiklan 2 kohta

62 artiklan 2 kohta

8 artikla

9 artikla

10 artikla

11 artikla


Neuvoston direktiivi 87/328/ETY

Tämä asetus

1 artikla

21 artiklan 1 kohta

2 artiklan 1 kohta

21 artiklan 4 kohta

2 artiklan 2 kohta

12 ja 13 artikla

2 artiklan 3 kohta

3 artikla

22 artiklan 1 ja 3 kohta

4 artikla

21 artiklan 5 kohta

5 artikla

29 artiklan 1 kohta

6 artikla

7 artikla


Neuvoston päätös 96/463/EY

Tämä asetus

1 artiklan 1 kohta

29 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohta

29 artiklan 4 kohdan a alakohta ja b alakohdan i alakohta

2 artikla

Liite II

Liitteessä IV oleva 1 ja 2 kohta


Neuvoston direktiivi 88/661/ETY

Tämä asetus

1 artikla

2 artiklan 9, 10, 12 ja 17 kohta

2 artiklan 1 kohta

3 artiklan 1 kohta, 4 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 3 kohta

2 artiklan 2 kohta

3 artikla

21 artiklan 2 kohta

4 artiklan 1 kohta

18 artiklan 1 kohta

4 artiklan 2 kohta

64 artiklan 7 kohta

4 a artiklan ensimmäinen kohta

7 artiklan 1 kohta

4 a artiklan toinen kohta

7 artiklan 5 kohta

5 artikla

30 artiklan 1 kohta, 30 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta, 30 artiklan 6 kohta ja liitteessä II olevan 1 osan I luvun 1 kohdan d alakohta

6 artiklan 1 kohta

30 artiklan 9 ja 10 kohta, liitteessä I oleva 1 ja 2 osa, liitteessä II oleva 1 osa, liite III ja liite V

6 artiklan 2 kohta

7 artiklan 1 kohta

3 artiklan 1 kohta, 4 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 3 kohta

7 artiklan 2 kohta

1 artiklan 3 kohta

7 a artikla

7 artiklan 1 ja 5 kohta

8 artikla

25 artiklan 2 kohta

9 artikla

30 artiklan 1 kohta, 30 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta, 30 artiklan 6 kohta ja liitteessä II olevan 2 osan 1 kohdan d alakohta

10 artiklan 1 kohta

30 artiklan 9 ja 10 kohta, liitteessä I oleva 1 ja 2 osa, liitteessä II oleva 2 osa, liite III ja liite V

10 artiklan 2 kohta

11 artiklan 1 kohta

62 artiklan 1 kohta

11 artiklan 2 kohta

62 artiklan 2 kohta

11 artiklan 3 kohta

62 artiklan 2 kohta

12 artikla

1 artiklan 3 kohta

13 artikla

14 artikla


Neuvoston direktiivi 90/118/ETY

Tämä asetus

1 artikla

21 artiklan 1 kohta

2 artiklan 1 kohta

21 artiklan 4 kohta

2 artiklan 2 kohta

12 ja 13 artikla ja 28 artiklan 2 kohta

2 artiklan 3 kohta

14 artikla ja 28 artiklan 2 kohta

3 artikla

21 artiklan 5 kohta

4 artikla

62 artiklan 1 kohta

5 artikla

6 artikla


Neuvoston direktiivi 90/119/ETY

Tämä asetus

1 artikla

24 artiklan 1 kohta ja 25 artikla

2 artikla

24 artiklan 3 kohta

3 artikla

4 artikla


Neuvoston direktiivi 89/361/ETY

Tämä asetus

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohta

1 artiklan 3 kohta

2 artikla

2 artiklan 9 ja 12 kohta

3 artiklan 1 kohta

3 artiklan 1 kohta, 4 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 3 kohta

3 artiklan 2 kohta

1 artiklan 3 kohta

4 artikla

Liitteessä I oleva 1 ja 2 osa, liitteessä II oleva 1 osa ja liite III

5 artikla

7 artiklan 1 ja 5 kohta

6 artikla

30 artiklan 1 kohta, 30 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta, 30 artiklan 6 kohta ja liitteessä II olevan 1 osan I luvun 1 kohdan d alakohta

7 artikla

1 artiklan 3 kohta

8 artikla

62 artiklan 1 kohta

9 artikla

10 artikla


Neuvoston direktiivi 90/427/ETY

Tämä asetus

1 artikla

1 artiklan 1 kohta

1 artikla

2 artiklan 9 ja 12 kohta

3 artiklan ensimmäinen kohta

3 artiklan 1 kohta

3 artiklan toinen kohta

1 artiklan 3 kohta

4 artiklan 1 kohdan a alakohta

Liitteessä I oleva 1 ja 3 osa

4 artiklan 1 kohdan b alakohta

Liitteessä II olevan 1 osan I luvun 1 kohdan c alakohta

4 artiklan 2 kohta

4 artiklan 3 kohta, 19 artiklan 4 kohta, 30 artiklan 9 ja 10 kohta, 32 artikla, 33 artikla, 34 artiklan 1 kohdan c alakohta, liite I, liitteessä II oleva 1 osa ja liite V

5 artikla

7 artiklan 1 ja 5 kohta

6 artikla

Liitteessä II olevan 1 osan I luvun 3 kohta

7 artikla

Liitteessä II oleva 1 osa ja liitteessä III oleva 1 osa

8 artiklan 1 kohta

Liitteessä II olevan 1 osan I luvun 1 kohdan c alakohta

8 artiklan 2 kohta

30 artiklan 1 kohta, 30 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta, 30 artiklan 6 kohta, 32 artikla ja liitteessä II olevan 1 osan I luvun 1 kohdan d alakohta

9 artikla

1 artiklan 3 kohta

10 artikla

62 artiklan 1 kohta

11 artikla

12 artikla

Liite


Neuvoston direktiivi 91/174/ETY

Tämä asetus

1 artikla

2 artikla

2 artikla

3 artikla, 35 artiklan 1 kohta ja 45 artiklan 1 kohta

3 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

7 artikla

8 artikla


Neuvoston direktiivi 94/28/EY

Tämä asetus

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohta

1 artiklan 3 kohta

1 artiklan 4 kohta

3 artiklan 1 kohta ja 36 artiklan 2 kohta

2 artikla

2 artikla

3 artikla

34 artikla

4 artikla

36 artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohta ja 37 artiklan 1 kohdan a alakohta

5 artikla

36 artiklan 1 kohdan b ja d alakohta

6 artikla

36 artiklan 1 kohdan b ja d alakohta

7 artikla

36 artiklan 1 kohdan b ja d alakohta

8 artikla

39 artiklan 2 kohta

9 artiklan 1 ja 2 kohta

37 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta

9 artiklan 3 kohta

10 artikla

57 ja 60 artikla

11 artikla

12 artikla

62 artiklan 1 kohta

13 artikla

14 artikla

15 artikla


Top