23.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/33

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’perussopimus’, edellytetään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamista yhteen unionissa, minkä olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostivat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97 (3), liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (4) ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Eurooppa-neuvoston päätöslauselma (5). Asetusta (EY) N:o 1466/97 muutettiin asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (6) ja asetusta (EY) N:o 1467/97 asetuksella (EY) N:o 1056/2005 (7). Lisäksi neuvosto antoi 20 päivänä maaliskuuta 2005 kertomuksen vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta (8).

(3)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve ja kestävä julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema vahva ja kestävä kasvu, millä tuetaan kestävää kasvua koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista.

(4)

Talous- ja rahaliiton toiminnan ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset ja tehdyt virheet osoittavat, että unionissa tarvitaan parempaa talouden ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden entistä voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikan entistä vankempaan unionin tason valvontakehykseen.

(5)

Talouden ohjausjärjestelmän yhteistä kehystä on vahvistettava, myös julkisen talouden valvontaa parantamalla ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden taloudet ovat unionissa ja varsinkin euroalueella hyvin pitkälle yhdentyneet.

(6)

Talouden ohjausjärjestelmän parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin ja keskenään johdonmukaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimintalinjoihin, joihin kuuluvat erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, jossa olisi keskityttävä erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen ja kansainvälisen kaupan ja kilpailukyvyn edistämiseen, eurooppalainen ohjausjakso talous- ja budjettipolitiikan yhteensovittamisen tehostamiseksi, tehokas kehys julkisen talouden liiallisen alijäämän estämiseksi ja korjaamiseksi (vakaus- ja kasvusopimus), vankka kehys makrotaloudellisen epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi, kansallisten julkisen talouden kehysten vähimmäisvaatimukset sekä vahvistettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta, myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suorittama makrotason vakauden valvonta.

(7)

Dynaamisten sisämarkkinoiden saavuttamista ja ylläpitämistä olisi pidettävä yhtenä talous- ja rahaliiton asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan edellytyksistä.

(8)

Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouden ohjausjärjestelmän valmiin kehyksen olisi täydennettävä ja tuettava unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Keskinäisten yhteyksien ei olisi kuitenkaan sallittava mahdollisuutta poiketa vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksistä.

(9)

Talouden ohjausjärjestelmän lujittamiseen olisi sisällytettävä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimpi ja oikea-aikaisempi osallistuminen. Vaikka Euroopan parlamentin keskustelukumppaneita tässä vuoropuhelussa ovat asianomaiset unionin toimielimet ja niiden edustajat, Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota koskee perussopimuksen 126 artiklan 6 kohtaan perustuva päätös, 126 artiklan 7 kohdan mukainen suositus, 126 artiklan 9 kohdan mukainen vaatimus tai 126 artiklan 11 mukainen päätös, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon. Jäsenvaltioiden osallistuminen sellaiseen näkemystenvaihtoon on vapaaehtoista.

(10)

Komissiolla olisi oltava vahvempi rooli tehostetussa valvontamenettelyssä jäsenvaltiokohtaisten arviointien, seurannan, valvontakäyntien, suositusten ja varoitusten suhteen.

(11)

Neuvoston ja komission olisi tätä asetusta soveltaessaan otettava tarvittaessa huomioon kaikki merkitykselliset tekijät sekä kansantalouden ja julkisen talouden tilanne kyseisessä jäsenvaltiossa.

(12)

Talousarvion kurinalaisuutta koskevia sääntöjä olisi vahvistettava erityisesti kiinnittämällä enemmän huomiota velkatasoon ja -kehitykseen sekä kokonaiskestävyyteen. Lisäksi olisi vahvistettava mekanismeja, joilla varmistetaan näiden sääntöjen noudattaminen ja niiden täytäntöönpanon valvonta.

(13)

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpano soveltaen sekä alijäämää että velkaa koskevia perusteita edellyttää numeerista vertailuarvoa, jossa otetaan huomioon suhdannevaihtelu, sen arvioimiseksi, pieneneekö julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) riittävästi ja lähestyykö se riittävän nopeasti viitearvoa.

Olisi otettava käyttöön siirtymäkausi, jotta sellaiset jäsenvaltiot, joihin sovelletaan liiallista alijäämää koskevaa menettelyä tämän asetuksen antamispäivänä, voisivat mukauttaa politiikkansa velan supistamista koskevaan numeeriseen vertailuarvoon. Tätä olisi samaten sovellettava niihin jäsenvaltioihin, joihin sovelletaan unionin tai Kansainvälisen valuuttarahaston sopeutusohjelmaa.

(14)

Sen, että velan supistamista koskevaa numeerista vertailuarvoa ei noudateta, ei tulisi riittää liiallisen alijäämän toteamiseksi, vaan siinä tulisi ottaa huomioon kaikki perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät. Erityisesti arviointi suhdannekierron vaikutuksesta ja velkakannan virta-varanto-korjauserän koostumuksen vaikutuksesta velkakehitykseen voi riittää välttämään liiallisen alijäämän toteamisen velkaperusteen nojalla.

(15)

Todettaessa liiallisen alijäämän olemassaolo alijäämän ja alijäämään johtavien vaiheiden perusteella on otettava huomioon kaikki perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät, jos julkinen velka suhteessa BKT:hen ei ylitä viitearvoa.

(16)

Otettaessa merkityksellisinä tekijöinä huomioon eläkejärjestelmien uudistukset olisi tarkasteltava pääasiassa sitä, parantavatko nämä uudistukset koko eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä toisaalta lisäämättä julkistalouden rahoitusaseman riskejä keskipitkällä aikavälillä.

(17)

Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa olisi tarkasteltava asianmukaisesti kansallisen julkisen talouden kehyksen laatua, sillä tämä kehys on tärkeässä asemassa julkisen talouden vakauttamisen ja kestävyyden tukemisessa. Tähän tarkasteluun tulisi kuulua jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8 päivänä marraskuuta 2011 annetussa neuvoston direktiivissä 2011/85/EU (9) asetetut vähimmäisvaatimukset ja muut sovitut toivottavat julkisen talouden kurinalaisuutta koskevat vaatimukset.

(18)

Liiallisen alijäämän tilanteiden korjaamista koskevien neuvoston suositusten ja vaatimusten noudattamisen seuraamisen tukemiseksi on tarpeen, että niissä täsmennetään vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vastaavat tarvittavaa suhdannekorjattua julkisen talouden parannusta ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä. Tässä yhteydessä olisi vertailuarvo 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ymmärrettävä vuotuisena keskiarvona.

(19)

Toimien tuloksellisuuden arvioinnissa on hyödyllistä ottaa vertailukohdaksi julkisen talouden menotavoitteiden noudattaminen yhdistettynä suunniteltujen tulopuolen erityistoimenpiteiden toteuttamiseen.

(20)

Arvioitaessa tarvetta pidentää määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota euroalueen tai koko unionin talouden vakavaan taantumaan edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

(21)

On aiheellista tehostaa perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdassa määrättyjen taloudellisten seuraamusten soveltamista niin, että seuraamukset todella kannustavat perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisten vaatimusten noudattamiseen.

(22)

Jotta varmistettaisiin, että jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, noudattavat unionin luomaa finanssipolitiikan valvontakehystä, käyttöön olisi perussopimuksen 136 artiklan perusteella otettava sääntöihin perustuvia seuraamuksia, joilla varmistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattamisen varmistavat oikeudenmukaiset, oikea-aikaiset ja tehokkaat mekanismit.

(23)

Tässä asetuksessa tarkoitetut sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne olisi siirrettävä jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, koko euroalueen vakauden turvaamiseksi perustamille rahoitustuen myöntämiseen tarkoitetuille vakausmekanismeille.

(24)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 sisältämissä viittauksissa olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen uusi artiklanumerointi ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 (10) korvaaminen Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 479/2009 (11).

(25)

Asetusta (EY) N:o 1467/97 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset, joilla nopeutetaan ja selkeytetään liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tavoitteena on estää julkistalouden liialliset alijäämät ja, kun niitä esiintyy, nopeuttaa alijäämien korjaamista, kun talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista tarkastellaan julkistalouden alijäämää ja julkista velkaa koskevilla perusteilla.

2.   Tässä asetuksessa ’osallistuvilla jäsenvaltioilla’ tarkoitetaan niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.”

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

3)

Lisätään jakso seuraavasti:

”1A   JAKSO

TALOUDELLINEN VUOROPUHELU

2 a artikla

1.   Unionin asianomaisten toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua neuvoston puheenjohtajan, komission ja tarvittaessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai euroryhmän puheenjohtajan valiokuntaan keskustelemaan perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesta neuvoston päätöksestä, 126 artiklan 7 kohdan mukaisesta neuvoston suosituksesta ja 126 artiklan 9 kohdan mukaisesta vaatimuksesta tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisista neuvoston päätöksistä.

Neuvoston odotetaan yleensä noudattavan komission suosituksia ja ehdotuksia tai selittävän kantansa julkisesti.

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota tällaiset päätökset tai tällainen suositus tai vaatimus koskee, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon.

2.   Neuvosto ja komissio tiedottavat säännöllisesti Euroopan parlamentille tämän asetuksen soveltamisesta.”

4)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

5)

Korvataan 4 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Jos neuvosto todettuaan perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu, päättää julkistaa suosituksensa, päätös tehdään välittömästi tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä.

2.   Kun neuvosto harkitsee, onko sen perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän suosituksen johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, se tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti toimittaman selvityksen ja muiden kyseisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien päätösten perusteella.

Kun neuvosto toteaa perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että asianomainen jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia, se tekee asiasta selkoa Eurooppa-neuvostolle.”

6)

Korvataan 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukainen neuvoston päätös, jossa osallistuvaa jäsenvaltiota vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti todennut, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu. Neuvosto pyytää vaatimuksessaan jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vaatimuksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta varmistetaan liiallisen alijäämän korjaaminen vaatimuksessa asetetussa määräajassa. Neuvosto esittää myös, millaisin toimenpitein nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.

1a.   Kun neuvosto on esittänyt perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen, kyseisen jäsenvaltion on esitettävä neuvostolle ja komissiolle selvitys neuvoston vaatimuksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä julkisia menoja ja tuloja ja sekä meno- että tulopuolen harkinnanvaraisia toimenpiteitä koskevat tavoitteet ja tiedot erityisten neuvoston suositusten perusteella toteutettavista toimista, jotta neuvosto voi tarvittaessa tehdä tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen. Jäsenvaltion on julkistettava selvitys.

2.   Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen vaatimuksen esittämisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää esittää perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla tarkistetun vaatimuksen. Tarkistetussa vaatimuksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan esimerkiksi pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi vaatimukseensa sisältyvien taloudellisten ennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, neuvosto voi myös päättää antaa komission suosituksesta perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla tarkistetun vaatimuksen edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.”

7)

Korvataan 6–8 artiklat seuraavasti:

”6 artikla

1.   Kun neuvosto harkitsee, onko sen perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti esittämän vaatimuksen johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, se tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 5 artiklan 1 a kohdan mukaisesti toimittaman selvityksen ja sen täytäntöönpanon sekä muiden kyseisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien päätösten perusteella. Komission tämän asetuksen 10 a artiklan mukaisesti tekemän valvontakäynnin tulokset on otettava huomioon.

2.   Jos edellytykset perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan soveltamiseksi täyttyvät, neuvosto määrää seuraamuksia mainitun artiklan mukaisesti. Tällaiset päätökset on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti päättänyt vaatia kyseistä osallistuvaa jäsenvaltiota toteuttamaan toimenpiteitä.

7 artikla

Jos osallistuva jäsenvaltio ei toimi perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja 9 kohdan mukaisten neuvoston peräkkäisten toimien mukaisesti, neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisen päätöksen seuraamusten määräämisestä pääsääntöisesti kuudentoista kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohtaa tai 5 artiklan 2 kohtaa kuudentoista kuukauden määräaikaa mukautetaan vastaavasti. Nopeutettua menettelyä käytetään silloin, kun kyseessä on tarkoituksellisesti suunniteltu alijäämä, jonka neuvosto toteaa liialliseksi.

8 artikla

Neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisen päätöksen seuraamusten tehostamisesta kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisen päätöksen joidenkin tai kaikkien päätöstensä kumoamisesta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä.”

8)

Korvataan 9 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus 6 artiklaan viittauksella 6 artiklan 2 kohtaan.

9)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

10)

Lisätään artikla seuraavasti:

”10 a artikla

1.   Komissio pitää yllä pysyvää vuoropuhelua jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee erityisesti valvontakäyntejä arvioidakseen jäsenvaltion senhetkistä taloudellista tilannetta ja määrittääkseen mahdolliset riskit tai vaikeudet noudattaa tämän asetuksen tavoitteita.

2.   Jäsenvaltioita, joista on annettu perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisen päätöksen nojalla suosituksia ja vaatimuksia ja perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisia päätöksiä, voidaan valvoa tehostetusti ja paikan päällä. Kyseisten jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittavat tiedot käynnin valmistelua ja toteutusta varten.

3.   Kun valvontakäynti kohdistuu jäsenvaltioon, jonka rahayksikkönä on euro tai joka osallistuu talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia koskevista toimintamenettelyistä 16 päivänä maaliskuuta 2006 tehtyyn Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien väliseen sopimukseen (12) (ERM II), komissio voi kutsua Euroopan keskuspankin edustajia tarvittaessa osallistumaan valvontakäynteihin.

4.   Komissio tekee neuvostolle selkoa 2 kohdassa tarkoitetun valvontakäynnin tuloksista ja voi päättää julkistaa havaintonsa.

5.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja valvontakäyntejä järjestäessään komissio toimittaa alustavat havaintonsa asianomaisille jäsenvaltioille niiden kommentoitavaksi.

11)

Korvataan 11 ja 12 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Jos neuvosto päättää määrätä osallistuvalle jäsenvaltiolle seuraamuksia perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, jäsenvaltiolta vaaditaan pääsääntöisesti sakko. Neuvosto voi päättää toteuttaa tämän sakon lisäksi perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdassa määrättyjä muita toimenpiteitä.

12 artikla

1.   Sakko koostuu kiinteästä osasta, joka on 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, sekä muuttuvasta osasta. Muuttuva osa on yksi kymmenesosa joko erotuksen absoluuttisesta arvosta edellisen vuoden alijäämän, mitattuna suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja alijäämää koskevan viitearvon välillä, tai mikäli talouspolitiikan kurinalaisuuden noudattamatta jättäminen koskee velkaperustetta, erotuksesta edellisen vuoden alijäämän, mitattuna suhteessa BKT:hen, ja perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisessa vaatimuksessa asetetun tuota vuotta koskevan julkisen talouden tasapainotavoitteen välillä.

2.   Jokaisena sakon määräämistä seuraavana vuonna siihen asti, kunnes päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta on kumottu, neuvosto arvioi, onko kyseinen osallistuva jäsenvaltio toteuttanut tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen neuvoston vaatimuksen noudattamiseksi. Tässä vuosittaisessa arvioinnissa neuvosto päättää perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti tehostaa seuraamuksia, jollei kyseinen osallistuva jäsenvaltio ole noudattanut neuvoston vaatimusta. Jos neuvosto päättää määrätä lisäsakon, se on laskettava samalla tavoin kuin 1 kohdassa tarkoitettu sakon muuttuva osa.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut yksittäiset sakot eivät saa ylittää 0,5:tä prosenttia suhteessa BKT:hen.”

12)

Kumotaan 13 artikla ja korvataan 15 artiklassa oleva viittaus 13 artiklaan viittauksella 12 artiklaan.

13)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Edellä 12 artiklassa tarkoitetut sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne siirretään Euroopan rahoitusvakausvälineelle. Jos osallistuvat jäsenvaltiot perustavat koko euroalueen vakauden turvaamiseksi uuden rahoitustuen myöntämiseen tarkoitetun vakausmekanismin, näiden sakkojen määrä siirretään tälle mekanismille.”

14)

Lisätään artikla seuraavasti:

”17 a artikla

1.   Komissio julkaisee viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2014 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

Kertomuksessa arvioidaan muun muassa

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi.

3.   Kertomus toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”

15)

Korvataan kaikki viittaukset perustamissopimuksen 104 artiklaan koko asetuksessa (EY) 1467/97 viittauksilla perussopimuksen 126 artiklaan.

16)

Korvataan liitteessä olevan 2 kohdan sarakkeessa I olevat viittaukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 4 artiklan 2 ja 3 kohtaan viittauksilla neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohtaan.