EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32011R1177

Neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2011, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011 , liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta

OJ L 306, 23.11.2011, p. 33–40 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 01 Volume 009 P. 114 - 121

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/1177/oj

23.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/33


NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1177/2011,

annettu 8 päivänä marraskuuta 2011,

liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 14 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’perussopimus’, edellytetään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamista yhteen unionissa, minkä olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostivat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97 (3), liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (4) ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Eurooppa-neuvoston päätöslauselma (5). Asetusta (EY) N:o 1466/97 muutettiin asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (6) ja asetusta (EY) N:o 1467/97 asetuksella (EY) N:o 1056/2005 (7). Lisäksi neuvosto antoi 20 päivänä maaliskuuta 2005 kertomuksen vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta (8).

(3)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve ja kestävä julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema vahva ja kestävä kasvu, millä tuetaan kestävää kasvua koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista.

(4)

Talous- ja rahaliiton toiminnan ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset ja tehdyt virheet osoittavat, että unionissa tarvitaan parempaa talouden ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden entistä voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikan entistä vankempaan unionin tason valvontakehykseen.

(5)

Talouden ohjausjärjestelmän yhteistä kehystä on vahvistettava, myös julkisen talouden valvontaa parantamalla ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden taloudet ovat unionissa ja varsinkin euroalueella hyvin pitkälle yhdentyneet.

(6)

Talouden ohjausjärjestelmän parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin ja keskenään johdonmukaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimintalinjoihin, joihin kuuluvat erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, jossa olisi keskityttävä erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen ja kansainvälisen kaupan ja kilpailukyvyn edistämiseen, eurooppalainen ohjausjakso talous- ja budjettipolitiikan yhteensovittamisen tehostamiseksi, tehokas kehys julkisen talouden liiallisen alijäämän estämiseksi ja korjaamiseksi (vakaus- ja kasvusopimus), vankka kehys makrotaloudellisen epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi, kansallisten julkisen talouden kehysten vähimmäisvaatimukset sekä vahvistettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta, myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suorittama makrotason vakauden valvonta.

(7)

Dynaamisten sisämarkkinoiden saavuttamista ja ylläpitämistä olisi pidettävä yhtenä talous- ja rahaliiton asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan edellytyksistä.

(8)

Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouden ohjausjärjestelmän valmiin kehyksen olisi täydennettävä ja tuettava unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Keskinäisten yhteyksien ei olisi kuitenkaan sallittava mahdollisuutta poiketa vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksistä.

(9)

Talouden ohjausjärjestelmän lujittamiseen olisi sisällytettävä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimpi ja oikea-aikaisempi osallistuminen. Vaikka Euroopan parlamentin keskustelukumppaneita tässä vuoropuhelussa ovat asianomaiset unionin toimielimet ja niiden edustajat, Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota koskee perussopimuksen 126 artiklan 6 kohtaan perustuva päätös, 126 artiklan 7 kohdan mukainen suositus, 126 artiklan 9 kohdan mukainen vaatimus tai 126 artiklan 11 mukainen päätös, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon. Jäsenvaltioiden osallistuminen sellaiseen näkemystenvaihtoon on vapaaehtoista.

(10)

Komissiolla olisi oltava vahvempi rooli tehostetussa valvontamenettelyssä jäsenvaltiokohtaisten arviointien, seurannan, valvontakäyntien, suositusten ja varoitusten suhteen.

(11)

Neuvoston ja komission olisi tätä asetusta soveltaessaan otettava tarvittaessa huomioon kaikki merkitykselliset tekijät sekä kansantalouden ja julkisen talouden tilanne kyseisessä jäsenvaltiossa.

(12)

Talousarvion kurinalaisuutta koskevia sääntöjä olisi vahvistettava erityisesti kiinnittämällä enemmän huomiota velkatasoon ja -kehitykseen sekä kokonaiskestävyyteen. Lisäksi olisi vahvistettava mekanismeja, joilla varmistetaan näiden sääntöjen noudattaminen ja niiden täytäntöönpanon valvonta.

(13)

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpano soveltaen sekä alijäämää että velkaa koskevia perusteita edellyttää numeerista vertailuarvoa, jossa otetaan huomioon suhdannevaihtelu, sen arvioimiseksi, pieneneekö julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) riittävästi ja lähestyykö se riittävän nopeasti viitearvoa.

Olisi otettava käyttöön siirtymäkausi, jotta sellaiset jäsenvaltiot, joihin sovelletaan liiallista alijäämää koskevaa menettelyä tämän asetuksen antamispäivänä, voisivat mukauttaa politiikkansa velan supistamista koskevaan numeeriseen vertailuarvoon. Tätä olisi samaten sovellettava niihin jäsenvaltioihin, joihin sovelletaan unionin tai Kansainvälisen valuuttarahaston sopeutusohjelmaa.

(14)

Sen, että velan supistamista koskevaa numeerista vertailuarvoa ei noudateta, ei tulisi riittää liiallisen alijäämän toteamiseksi, vaan siinä tulisi ottaa huomioon kaikki perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät. Erityisesti arviointi suhdannekierron vaikutuksesta ja velkakannan virta-varanto-korjauserän koostumuksen vaikutuksesta velkakehitykseen voi riittää välttämään liiallisen alijäämän toteamisen velkaperusteen nojalla.

(15)

Todettaessa liiallisen alijäämän olemassaolo alijäämän ja alijäämään johtavien vaiheiden perusteella on otettava huomioon kaikki perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät, jos julkinen velka suhteessa BKT:hen ei ylitä viitearvoa.

(16)

Otettaessa merkityksellisinä tekijöinä huomioon eläkejärjestelmien uudistukset olisi tarkasteltava pääasiassa sitä, parantavatko nämä uudistukset koko eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä toisaalta lisäämättä julkistalouden rahoitusaseman riskejä keskipitkällä aikavälillä.

(17)

Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa olisi tarkasteltava asianmukaisesti kansallisen julkisen talouden kehyksen laatua, sillä tämä kehys on tärkeässä asemassa julkisen talouden vakauttamisen ja kestävyyden tukemisessa. Tähän tarkasteluun tulisi kuulua jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8 päivänä marraskuuta 2011 annetussa neuvoston direktiivissä 2011/85/EU (9) asetetut vähimmäisvaatimukset ja muut sovitut toivottavat julkisen talouden kurinalaisuutta koskevat vaatimukset.

(18)

Liiallisen alijäämän tilanteiden korjaamista koskevien neuvoston suositusten ja vaatimusten noudattamisen seuraamisen tukemiseksi on tarpeen, että niissä täsmennetään vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vastaavat tarvittavaa suhdannekorjattua julkisen talouden parannusta ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä. Tässä yhteydessä olisi vertailuarvo 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ymmärrettävä vuotuisena keskiarvona.

(19)

Toimien tuloksellisuuden arvioinnissa on hyödyllistä ottaa vertailukohdaksi julkisen talouden menotavoitteiden noudattaminen yhdistettynä suunniteltujen tulopuolen erityistoimenpiteiden toteuttamiseen.

(20)

Arvioitaessa tarvetta pidentää määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota euroalueen tai koko unionin talouden vakavaan taantumaan edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

(21)

On aiheellista tehostaa perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdassa määrättyjen taloudellisten seuraamusten soveltamista niin, että seuraamukset todella kannustavat perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisten vaatimusten noudattamiseen.

(22)

Jotta varmistettaisiin, että jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, noudattavat unionin luomaa finanssipolitiikan valvontakehystä, käyttöön olisi perussopimuksen 136 artiklan perusteella otettava sääntöihin perustuvia seuraamuksia, joilla varmistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattamisen varmistavat oikeudenmukaiset, oikea-aikaiset ja tehokkaat mekanismit.

(23)

Tässä asetuksessa tarkoitetut sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne olisi siirrettävä jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, koko euroalueen vakauden turvaamiseksi perustamille rahoitustuen myöntämiseen tarkoitetuille vakausmekanismeille.

(24)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 sisältämissä viittauksissa olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen uusi artiklanumerointi ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 (10) korvaaminen Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 479/2009 (11).

(25)

Asetusta (EY) N:o 1467/97 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1467/97 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset, joilla nopeutetaan ja selkeytetään liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tavoitteena on estää julkistalouden liialliset alijäämät ja, kun niitä esiintyy, nopeuttaa alijäämien korjaamista, kun talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista tarkastellaan julkistalouden alijäämää ja julkista velkaa koskevilla perusteilla.

2.   Tässä asetuksessa ’osallistuvilla jäsenvaltioilla’ tarkoitetaan niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.”

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Julkistalouden viitearvon ylittävää alijäämää pidetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti poikkeuksellisena, jos se johtuu sellaisesta epätavallisesta tapahtumasta, johon kyseinen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisyhteisöjen rahoitusasemaan, tai jos se johtuu vakavasta taloudellisesta taantumasta.”

b)

Lisätään kohta seuraavasti:

”1a.   Kun julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ylittää viitearvon, sen katsotaan perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti pienenevän riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti viitearvoa, jos ero suhteessa viitearvoon on pienentynyt kolmen edellisen vuoden aikana keskimäärin kahdeskymmenesosan vuosittain. Tämä on vertailuarvo, joka perustuu niiden kolmen viimeisen vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin, joilta tiedot ovat saatavissa.

Velkaperusteen mukaista vaatimusta katsotaan myös noudatetun, jos komission talousarvioennusteet osoittavat, että vaadittu eron pieneneminen tapahtuu kolmen vuoden jakson aikana, johon sisältyvät sitä viimeistä vuotta seuraavat kaksi vuotta, jolta tiedot ovat saatavilla. Sellaiselle jäsenvaltiolle, johon sovelletaan liiallista alijäämää koskevaa menettelyä 8 päivänä marraskuuta 2011 ja kolmen vuoden ajan liiallisen alijäämän korjaamisesta, velkaperusteen mukaista vaatimusta katsotaan noudatetun, jos asianomainen jäsenvaltio edistyy riittävästi vaatimusten täyttämisessä, siten kuin niitä arvioidaan sen vakaus- tai lähentymisohjelmaa koskevassa neuvoston lausunnossa.

Velan sopeuttamista koskevan vertailuarvon täytäntöönpanossa on otettava huomioon suhdannekierron vaikutus velan supistamisvauhtiin.”

c)

Korvataan 3–7 kohdat seuraavasti:

”3.   Laatiessaan perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta komissio ottaa huomioon kaikki mainitussa artiklassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät siltä osin, kuin ne vaikuttavat merkittävästi arviointiin alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamisesta kyseisessä jäsenvaltiossa. Kertomuksessa käsitellään tilanteen mukaan seuraavia näkökohtia:

a)

Kehitys keskipitkän aikavälin taloudellisessa tilanteessa, erityisesti potentiaalinen kasvu, mukaan lukien erilaiset työvoiman, pääoman kartuttamisen ja tuotannontekijöiden kokonaistuottavuuden panokset, suhdannekehitys ja yksityisen sektorin nettosäästöjen asema;

b)

Kehitys keskipitkän aikavälin julkistalouden rahoitusasemassa, mukaan lukien erityisesti keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamista koskevat tiedot, perusjäämän taso ja sekä juoksevien että pääomaa koskevien perusmenojen kehitys, makrotalouden liiallisen epätasapainon ehkäisemiseen ja korjaamiseen liittyvien politiikkojen toteuttaminen, unionin yhteisen kasvustrategian mukaisten politiikkojen toteuttaminen sekä yleinen julkisen talouden laatu, erityisesti kansallisten talousarviokehysten tehokkuus;

c)

Keskipitkän aikavälin valtion velka-aseman kehitys, sen dynamiikka ja kestävyys, mukaan lukien erityisesti riskitekijät, myös laina-aika ja se, missä valuutassa velka on, virta-varanto-korjauserä ja sen koostumus, kertyneet ylijäämät ja muut rahoitusvarat; takuut, varsinkin kun ne liittyvät finanssialaan; sekä kaikki väestön ikääntymisestä aiheutuvat implisiittiset vastuut ja yksityisen velan määrä siinä määrin, kuin se voi aiheuttaa julkishallinnolle implisiittisiä vastuita;

Komissio ottaa asianmukaisesti ja nimenomaisesti huomioon myös muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamista ja jotka jäsenvaltio on esittänyt neuvostolle ja komissiolle. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti kansainvälisen solidaarisuuden edistämiseen ja unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen tarkoitettuja rahoitusosuuksia, jäsenvaltioiden välisen kahden- ja monenvälisen tuen muodossa rahoitusvakauden turvaamisen yhteydessä syntynyttä velkaa sekä suurten rahoituksellisten häiriöiden aikana toteutettuihin rahoituksenvakautusoperaatioihin liittyvää velkaa.

4.   Neuvosto ja komissio tekevät tasapainoisen kokonaisarvioinnin kaikista merkityksellisistä tekijöistä, erityisesti niiden vaikutuksesta alijäämä- ja/tai velkaperusteiden noudattamisen arviointiin raskauttavina tai lieventävinä tekijöinä. Kun noudattamista arvioidaan alijäämäperustetta soveltaen ja jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää viitearvon, nämä tekijät otetaan huomioon perussopimuksen 126 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa vain, jos yleisperiaatteen molemmat edellytykset – se, että julkistalouden alijäämän on pysyttävä lähellä viitearvoa ja viitearvon ylittämisen on oltava väliaikaista, jotta nämä merkitykselliset tekijät otetaan huomioon – täyttyvät täysin.

Nämä tekijät otetaan kuitenkin huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa, kun noudattamista arvioidaan velkaperustetta soveltaen.

5.   Neuvosto ja komissio ottavat arvioidessaan alijäämä- ja velkaperusteen noudattamista sekä myöhemmissä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vaiheissa asianmukaisesti huomioon eläkeuudistukset, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari ja julkisesti hallinnoidun pilarin nettokustannus. Erityisesti tarkastellaan uudistuksella luodun yleisen eläkejärjestelmän piirteitä, esimerkiksi sitä, edistääkö se pitkän aikavälin kestävyyttä lisäämättä julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusaseman riskejä.

6.   Jos neuvosto perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan nojalla tekee päätöksen, jossa todetaan, että jäsenvaltiossa on liiallinen alijäämä, neuvosto ja komissio ottavat perussopimuksen kyseisen artiklan mukaisen menettelyn myöhemmissä vaiheissa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät huomioon, sillä ne vaikuttavat kyseisen jäsenvaltion tilanteeseen, ja myös tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, erityisesti kun ne vahvistavat määräajan liiallisen alijäämän korjaamiseksi ja mahdollisesti pidentävät mainittua määräaikaa. Kyseisiä merkityksellisiä tekijöitä ei kuitenkaan oteta huomioon, kun neuvosto päättää perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota perussopimuksen 126 artiklan 6–9 kohdassa ja 11 kohdassa tarkoitetut päätöksensä tai jotkin niistä.

7.   Jos alijäämän viitearvon ylittävä liiallisuus jossakin jäsenvaltiossa johtuu eläkeuudistuksesta, jolla otetaan käyttöön monipilarinen, pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä järjestelmä, neuvosto ja komissio tarkastelevat myös eläkeuudistuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioidessaan liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä alijäämäluvuissa tapahtunutta kehitystä, kunhan alijäämä ei merkittävästi ylitä tasoa, jota voidaan pitää lähellä viitearvoa, eikä velkasuhde ylitä viitearvoa edellyttäen, että julkisen talouden yleinen kestävyys säilyy. Nettokustannukset otetaan huomioon myös silloin, kun neuvosto päättää perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota perussopimuksen 126 artiklan 6–9 kohdassa ja 11 kohdassa tarkoitetut päätöksensä tai jotkin niistä, jos alijäämä on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut lähellä viitearvoa olevan tason.”

3)

Lisätään jakso seuraavasti:

”1A   JAKSO

TALOUDELLINEN VUOROPUHELU

2 a artikla

1.   Unionin asianomaisten toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua neuvoston puheenjohtajan, komission ja tarvittaessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai euroryhmän puheenjohtajan valiokuntaan keskustelemaan perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesta neuvoston päätöksestä, 126 artiklan 7 kohdan mukaisesta neuvoston suosituksesta ja 126 artiklan 9 kohdan mukaisesta vaatimuksesta tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisista neuvoston päätöksistä.

Neuvoston odotetaan yleensä noudattavan komission suosituksia ja ehdotuksia tai selittävän kantansa julkisesti.

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota tällaiset päätökset tai tällainen suositus tai vaatimus koskee, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon.

2.   Neuvosto ja komissio tiedottavat säännöllisesti Euroopan parlamentille tämän asetuksen soveltamisesta.”

4)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Todetessaan, että liiallinen alijäämä on olemassa, komissio ottaa 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon täysin huomioon ja antaa lausunnon ja tekee ehdotuksen neuvostolle perussopimuksen 126 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti ja antaa tästä tiedon Euroopan parlamentille.”

b)

Korvataan 3 kohdassa oleva viittaus asetuksen (EY) N:o 3605/93 4 artiklan 2 ja 3 kohtaan viittauksella asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohtaan.

c)

Korvataan 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”4.   Neuvoston perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti antamassa suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia. Tilanteen vakavuuden niin vaatiessa tuloksellisten toimien määräaika voidaan lyhentää kolmeen kuukauteen. Neuvoston suosituksessa vahvistetaan myös määräaika liiallisen alijäämän korjaamiseksi; korjaaminen on saatettava päätökseen liiallisen alijäämän toteamista seuraavana vuonna, ellei ole olemassa erityisiä olosuhteita. Neuvosto kehottaa suosituksessaan jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkistalouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen suosituksessa asetetussa määräajassa.

4 a.   Asianomaisen jäsenvaltion on 4 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa esitettävä neuvostolle ja komissiolle selvitys perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä neuvoston suositusta vastaavat julkisia menoja ja tuloja ja sekä meno- että tulopuolen harkinnanvaraisia toimenpiteitä koskevat tavoitteet sekä tiedot tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä ja suunniteltujen toimenpiteiden luonteesta. Jäsenvaltion on julkistettava selvitys.

5.   Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää antaa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen. Tarkistetussa suosituksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan esimerkiksi pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi suositukseensa sisältyvien talousennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, neuvosto voi myös päättää antaa komission suosituksesta perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.”

5)

Korvataan 4 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Jos neuvosto todettuaan perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu, päättää julkistaa suosituksensa, päätös tehdään välittömästi tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä.

2.   Kun neuvosto harkitsee, onko sen perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän suosituksen johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, se tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti toimittaman selvityksen ja muiden kyseisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien päätösten perusteella.

Kun neuvosto toteaa perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että asianomainen jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia, se tekee asiasta selkoa Eurooppa-neuvostolle.”

6)

Korvataan 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukainen neuvoston päätös, jossa osallistuvaa jäsenvaltiota vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti todennut, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu. Neuvosto pyytää vaatimuksessaan jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vaatimuksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta varmistetaan liiallisen alijäämän korjaaminen vaatimuksessa asetetussa määräajassa. Neuvosto esittää myös, millaisin toimenpitein nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.

1a.   Kun neuvosto on esittänyt perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen, kyseisen jäsenvaltion on esitettävä neuvostolle ja komissiolle selvitys neuvoston vaatimuksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä julkisia menoja ja tuloja ja sekä meno- että tulopuolen harkinnanvaraisia toimenpiteitä koskevat tavoitteet ja tiedot erityisten neuvoston suositusten perusteella toteutettavista toimista, jotta neuvosto voi tarvittaessa tehdä tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen. Jäsenvaltion on julkistettava selvitys.

2.   Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen vaatimuksen esittämisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää esittää perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla tarkistetun vaatimuksen. Tarkistetussa vaatimuksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan esimerkiksi pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi vaatimukseensa sisältyvien taloudellisten ennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, neuvosto voi myös päättää antaa komission suosituksesta perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla tarkistetun vaatimuksen edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.”

7)

Korvataan 6–8 artiklat seuraavasti:

”6 artikla

1.   Kun neuvosto harkitsee, onko sen perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti esittämän vaatimuksen johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, se tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 5 artiklan 1 a kohdan mukaisesti toimittaman selvityksen ja sen täytäntöönpanon sekä muiden kyseisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien päätösten perusteella. Komission tämän asetuksen 10 a artiklan mukaisesti tekemän valvontakäynnin tulokset on otettava huomioon.

2.   Jos edellytykset perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan soveltamiseksi täyttyvät, neuvosto määrää seuraamuksia mainitun artiklan mukaisesti. Tällaiset päätökset on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti päättänyt vaatia kyseistä osallistuvaa jäsenvaltiota toteuttamaan toimenpiteitä.

7 artikla

Jos osallistuva jäsenvaltio ei toimi perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja 9 kohdan mukaisten neuvoston peräkkäisten toimien mukaisesti, neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisen päätöksen seuraamusten määräämisestä pääsääntöisesti kuudentoista kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohtaa tai 5 artiklan 2 kohtaa kuudentoista kuukauden määräaikaa mukautetaan vastaavasti. Nopeutettua menettelyä käytetään silloin, kun kyseessä on tarkoituksellisesti suunniteltu alijäämä, jonka neuvosto toteaa liialliseksi.

8 artikla

Neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisen päätöksen seuraamusten tehostamisesta kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisen päätöksen joidenkin tai kaikkien päätöstensä kumoamisesta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä.”

8)

Korvataan 9 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus 6 artiklaan viittauksella 6 artiklan 2 kohtaan.

9)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan johdantovirke seuraavasti:

”1.   Neuvosto ja komissio seuraavat säännöllisesti toimia,”

b)

Korvataan 3 kohdassa oleva viittaus asetukseen (EY) N:o 3605/93 viittauksella asetukseen (EY) N:o 479/2009.

10)

Lisätään artikla seuraavasti:

”10 a artikla

1.   Komissio pitää yllä pysyvää vuoropuhelua jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee erityisesti valvontakäyntejä arvioidakseen jäsenvaltion senhetkistä taloudellista tilannetta ja määrittääkseen mahdolliset riskit tai vaikeudet noudattaa tämän asetuksen tavoitteita.

2.   Jäsenvaltioita, joista on annettu perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisen päätöksen nojalla suosituksia ja vaatimuksia ja perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisia päätöksiä, voidaan valvoa tehostetusti ja paikan päällä. Kyseisten jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittavat tiedot käynnin valmistelua ja toteutusta varten.

3.   Kun valvontakäynti kohdistuu jäsenvaltioon, jonka rahayksikkönä on euro tai joka osallistuu talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia koskevista toimintamenettelyistä 16 päivänä maaliskuuta 2006 tehtyyn Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien väliseen sopimukseen (12) (ERM II), komissio voi kutsua Euroopan keskuspankin edustajia tarvittaessa osallistumaan valvontakäynteihin.

4.   Komissio tekee neuvostolle selkoa 2 kohdassa tarkoitetun valvontakäynnin tuloksista ja voi päättää julkistaa havaintonsa.

5.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja valvontakäyntejä järjestäessään komissio toimittaa alustavat havaintonsa asianomaisille jäsenvaltioille niiden kommentoitavaksi.

11)

Korvataan 11 ja 12 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Jos neuvosto päättää määrätä osallistuvalle jäsenvaltiolle seuraamuksia perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, jäsenvaltiolta vaaditaan pääsääntöisesti sakko. Neuvosto voi päättää toteuttaa tämän sakon lisäksi perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdassa määrättyjä muita toimenpiteitä.

12 artikla

1.   Sakko koostuu kiinteästä osasta, joka on 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, sekä muuttuvasta osasta. Muuttuva osa on yksi kymmenesosa joko erotuksen absoluuttisesta arvosta edellisen vuoden alijäämän, mitattuna suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja alijäämää koskevan viitearvon välillä, tai mikäli talouspolitiikan kurinalaisuuden noudattamatta jättäminen koskee velkaperustetta, erotuksesta edellisen vuoden alijäämän, mitattuna suhteessa BKT:hen, ja perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisessa vaatimuksessa asetetun tuota vuotta koskevan julkisen talouden tasapainotavoitteen välillä.

2.   Jokaisena sakon määräämistä seuraavana vuonna siihen asti, kunnes päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta on kumottu, neuvosto arvioi, onko kyseinen osallistuva jäsenvaltio toteuttanut tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen neuvoston vaatimuksen noudattamiseksi. Tässä vuosittaisessa arvioinnissa neuvosto päättää perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti tehostaa seuraamuksia, jollei kyseinen osallistuva jäsenvaltio ole noudattanut neuvoston vaatimusta. Jos neuvosto päättää määrätä lisäsakon, se on laskettava samalla tavoin kuin 1 kohdassa tarkoitettu sakon muuttuva osa.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut yksittäiset sakot eivät saa ylittää 0,5:tä prosenttia suhteessa BKT:hen.”

12)

Kumotaan 13 artikla ja korvataan 15 artiklassa oleva viittaus 13 artiklaan viittauksella 12 artiklaan.

13)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Edellä 12 artiklassa tarkoitetut sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne siirretään Euroopan rahoitusvakausvälineelle. Jos osallistuvat jäsenvaltiot perustavat koko euroalueen vakauden turvaamiseksi uuden rahoitustuen myöntämiseen tarkoitetun vakausmekanismin, näiden sakkojen määrä siirretään tälle mekanismille.”

14)

Lisätään artikla seuraavasti:

”17 a artikla

1.   Komissio julkaisee viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2014 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

Kertomuksessa arvioidaan muun muassa

a)

tämän asetuksen tehokkuutta;

b)

edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa perussopimuksen mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi.

3.   Kertomus toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”

15)

Korvataan kaikki viittaukset perustamissopimuksen 104 artiklaan koko asetuksessa (EY) 1467/97 viittauksilla perussopimuksen 126 artiklaan.

16)

Korvataan liitteessä olevan 2 kohdan sarakkeessa I olevat viittaukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 4 artiklan 2 ja 3 kohtaan viittauksilla neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohtaan.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä marraskuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. VINCENT-ROSTOWSKI


(1)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 28. syyskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 150, 20.5.2011, s. 1.

(3)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(4)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(5)  EYVL C 236, 2.8.1997, s. 1.

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1055/2005, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1056/2005, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 5).

(8)  Ks. asiakirja 7423/3/05 (internetosoitteessa ).http://www.consilium.europa.eu/documents.aspx?lang=fi

(9)  Ks. tämän virallisen lehden s. 41

(10)  Neuvoston asetus (EY) N:o 3605/93, annettu 22 päivänä marraskuuta 1993, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EYVL L 332, 31.12.1993, s. 7).

(11)  EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

(12)  EUVL C 73, 25.3.2006, s. 21.”


Top