Help Print this page 

Document 32011D1194

Title and reference
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011 , Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta

OJ L 303, 22.11.2011, p. 1–9 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 16 Volume 003 P. 217 - 225

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2011/1194/oj
Multilingual display
Dates
  • Date of document: 16/11/2011
  • Date of effect: 23/11/2011; Voimaantulo Julk.pvm +1 Katso Art. 21
  • Date of end of validity: 31/12/9999
Miscellaneous information
  • Author: Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto
  • Form: Päätös
  • Additional information: COD 2010/0044
Text

22.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1194/2011/EU,

annettu 16 päivänä marraskuuta 2011,

Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 167 artiklan 5 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella pyritään Euroopan kansojen yhä läheisempään liittoon ja annetaan unionin tehtäväksi muun muassa myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä. Tässä yhteydessä unioni tarvittaessa tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, joilla ne parantavat Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemusta ja sitä koskevan tiedon levitystä.

(2)

Yhteisen mutta samalla monimuotoisen kulttuuriperinnön parempi tuntemus ja arvostaminen erityisesti nuorten keskuudessa auttaisi vahvistamaan tunnetta unioniin kuulumisesta ja lisäämään kulttuurien välistä vuoropuhelua. Siksi on tärkeää tarjota lisää mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön ja vahvistaa sen eurooppalaista ulottuvuutta.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella perustetaan myös unionin kansalaisuus, joka täydentää jäsenvaltion kansalaisuutta ja on tärkeä tekijä Euroopan yhdentymisprosessin lujittamisessa ja turvaamisessa. Jotta kansalaiset antaisivat täyden tukensa Euroopan yhdentymiselle, olisi painotettava entistä enemmän heidän yhteisiä arvojaan, historiaansa ja kulttuuriaan avaimina jäsenyyteen yhteiskunnassa, joka perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden, suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden periaatteisiin.

(4)

Hallitustenvälinen Euroopan kulttuuriperintötunnus -aloite, jäljempänä ’hallitustenvälinen aloite’, käynnistettiin 28 päivänä huhtikuuta 2006 Granadassa (Espanja).

(5)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä marraskuuta 2008 päätelmät (3), joiden tarkoituksena oli muuttaa hallitustenvälinen aloite unionin toimeksi, jäljempänä ’toimi’, ja se kehotti komissiota esittämään sille ehdotuksen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönotosta unionissa, jäljempänä ’tunnus’, ja hankkeen toteuttamista koskevista käytännön järjestelyistä.

(6)

Komission suorittama julkinen kuuleminen ja vaikutustenarviointi vahvistivat ensinnäkin, että hallitustenvälinen aloite on arvokas, mutta siinä tuotiin esiin, että sen kehittämistä olisi jatkettava sen täyden potentiaalin saavuttamiseksi, ja toiseksi, että unionin osallistuminen voisi tuoda siihen selkeää lisäarvoa ja edistää sitä laadullisesti.

(7)

Tunnuksen kehittämisessä olisi hyödynnettävä hallitustenvälisestä aloitteesta saatuja kokemuksia.

(8)

Tunnuksen olisi haettava lisäarvoa ja täydentävyyttä suhteessa muihin aloitteisiin kuten Unescon maailmanperintöluetteloon, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ja Euroopan neuvoston Euroopan kulttuurireitit -ohjelmaan. Sen lisäarvon olisi perustuttava ensinnäkin vaikutukseen, joka valituilla kohteilla on ollut Euroopan historiaan ja kulttuuriin, unionin rakentaminen mukaan lukien, toiseksi selkeään kasvatukselliseen ulottuvuuteen, jolla tavoitetaan kansalaiset, erityisesti nuoret, ja kolmanneksi kohteiden väliseen verkottumiseen kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi. Toimessa olisi keskityttävä kohteiden tunnetuksi tekemiseen ja mahdollisuuksiin tutustua niihin sekä tarjottujen tietojen ja toiminnan laatuun eikä sen sijaan kohteiden säilyttämiseen, joka olisi hoidettava voimassa olevilla suojelujärjestelmillä.

(9)

Sen lisäksi, että toimella vahvistettaisiin Euroopan kansalaisten tunnetta kuulumisesta unioniin ja lisättäisiin kulttuurien välistä vuoropuhelua, sen avulla voitaisiin myös kasvattaa kulttuuriperinnön arvoa ja tunnettuutta, kasvattaa kulttuuriperinnön merkitystä alueiden taloudellisessa ja kestävässä kehityksessä varsinkin kulttuurimatkailun avulla, edistää kulttuuriperinnön sekä tämän päivän kulttuuriteosten ja luovuuden yhteisvaikutuksia sekä yleisemmin ottaen edistää Euroopan yhdentymisen perustana olevia demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia.

(10)

Nämä tavoitteet noudattavat täysin komission tiedonannossa ”Kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskeva Euroopan toimintasuunnitelma” asetettuja tavoitteita, joilla muun muassa edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kulttuurin roolia luovuuden innoittajana.

(11)

On ratkaisevan tärkeää, että tunnus myönnetään yhteisten, selkeiden ja avointen kriteerien ja menettelyjen perusteella, myös kahden ensimmäisen valintavuoden aikana, jolloin olisi sovellettava siirtymäsäännöksiä.

(12)

Toimeen kuuluvien kohteiden valitsemista koskevan menettelyn olisi oltava kaksivaiheinen. Ensiksi olisi suoritettava kohteiden esivalinta kansallisella tasolla. Jäsenvaltiot voisivat tarvittaessa pyytää alueellisia ja paikallisia viranomaisia osallistumaan tähän esivalintaan. Sen jälkeen valinta tehtäisiin unionin tasolla. Jokaista kohdetta, jolle tunnus myönnetään, olisi seurattava sen varmistamiseksi, että kohde edelleen täyttää tunnuksen osalta säädetyt kriteerit.

(13)

Toimen ensimmäisen arvioinnin aikana olisi pohdittava toimen maantieteellisen soveltamisalan laajentamista.

(14)

Jos yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevia useita kohteita yhdistää selkeästi sama teema, toimen yhteydessä olisi sallittava yhteiset hakemukset. Tällaisten yhteisten hakemusten esittäjinä olisi oltava kohtuullinen määrä osallistuvia kohteita, ja niillä olisi osoitettava olevan eurooppalaista lisäarvoa samoja kohteita koskeviin erillisiin hakemuksiin verrattuna.

(15)

Tiettyjen kohteiden rajatylittävän ulottuvuuden takia toimen yhteydessä olisi vastaavasti sallittava yhteiset hakemukset sekä silloin, kun kyse on eri jäsenvaltioissa sijaitsevista mutta yhteen tiettyyn teemaan keskittyvistä kohteista, että silloin, kun kyse on vähintään kahden jäsenvaltion alueella sijaitsevasta kohteesta.

(16)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen ja erityisesti säännösten, jotka koskevat niiden kohteiden nimeämistä, joille tunnus myönnetään, sekä tunnuksen peruuttamista ja tunnuksesta luopumisen virallista vahvistamista, yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(17)

Tunnuksen hallinnollisten järjestelyjen olisi oltava kevyitä ja joustavia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

(18)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, koska tunnusta varten tarvitaan ennen kaikkea uudet yhteiset, selkeät ja avoimet kriteerit ja menettelyt sekä tiiviimpää koordinointia jäsenvaltioiden välillä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Perustaminen

Perustetaan Euroopan unionin toimi, jäljempänä ’toimi’, nimeltä ”Euroopan kulttuuriperintötunnus”, jäljempänä ’tunnus’.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’kohteilla’ tarkoitetaan muistomerkkejä, luontokohteita, vedenalaisia tai arkeologisia kohteita taikka teollisuus- tai kaupunkikohteita, kulttuurimaisemia, historiallisia paikkoja, tiettyyn paikkaan liittyviä kulttuurituotteita ja -esineitä sekä aineetonta perintöä, nykyajan kulttuuriperintö mukaan lukien;

2)

’rajatylittävällä kohteella’ tarkoitetaan

a)

eri jäsenvaltioissa sijaitsevia useita kohteita, joissa keskitytään tiettyyn teemaan ja jotka esittävät yhteisen hakemuksen; tai

b)

yhtä kohdetta, joka sijaitsee vähintään kahden jäsenvaltion alueella;

3)

’kansallisella temaattisella kohteella’ tarkoitetaan useita samassa jäsenvaltiossa sijaitsevia kohteita, jotka keskittyvät tiettyyn teemaan ja esittävät yhteisen hakemuksen.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Toimella edistetään osaltaan seuraavia yleisiä tavoitteita:

a)

vahvistetaan Euroopan kansalaisten, erityisesti nuorten, tunnetta kuuluvuudesta unioniin yhteisten arvojen, Euroopan historian ja kulttuuriperinnön luomalta pohjalta sekä lisätään kansallisen ja alueellisen monimuotoisuuden arvostamista;

b)

syvennetään kulttuurien välistä vuoropuhelua.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi toimella pyritään saavuttamaan seuraavat välitavoitteet:

a)

korostetaan Euroopan historian ja kulttuurin ja/tai unionin rakentamisen kannalta merkittävässä roolissa olleiden kohteiden symbolista arvoa ja parannetaan niiden tunnettuutta;

b)

lisätään Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä heidän yhteisestä mutta monimuotoisesta kulttuuriperinnöstään, varsinkin Euroopan yhdentymisen perustana olevien demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien osalta.

3.   Valituilla kohteilla itsellään pyritään saavuttamaan seuraavat erityistavoitteet:

a)

korostetaan niiden eurooppalaista merkitystä;

b)

lisätään Euroopan kansalaisten, erityisesti nuorten, tietoisuutta yhteisestä kulttuuriperinnöstään;

c)

helpotetaan kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa unionin laajuisesti;

d)

lisätään ja/tai parannetaan kaikkien, erityisesti nuorten, mahdollisuuksia tutustua kohteisiin;

e)

lisätään kulttuurien välistä vuoropuhelua erityisesti nuorten keskuudessa taide-, kulttuuri- ja historiakasvatuksen keinoin;

f)

edistetään toisaalta kulttuuriperinnön ja toisaalta nykypäivän kulttuuriteosten ja luovuuden välistä synergiaa;

g)

lisätään alueiden vetovoimaa ja edistetään niiden taloudellista ja kestävää kehitystä erityisesti kulttuurimatkailun avulla.

4 artikla

Toimeen osallistuminen

Jäsenvaltiot voivat osallistua toimeen vapaaehtoisuuden pohjalta.

5 artikla

Toimen lisäarvo ja täydentävyys muiden aloitteiden kanssa

Komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että toimi tuo lisäarvoa ja täydentävyyttä suhteessa muihin kulttuuriperintöalan aloitteisiin, joita ovat muun muassa Unescon maailmanperintöluettelo, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelo ja Euroopan neuvoston Euroopan kulttuurireitit -ohjelma.

6 artikla

Valintakelpoisuus

Tunnus voidaan myöntää 2 artiklassa tarkoitetuille kohteille.

7 artikla

Kriteerit

1.   Tunnus myönnetään seuraavien kriteerien, jäljempänä ’kriteerit’, perusteella:

a)

Tunnusta hakevilla kohteilla on oltava symbolista eurooppalaista arvoa ja niillä on täytynyt olla merkittävä asema Euroopan historiassa ja kulttuurissa ja/tai unionin rakentamisessa. Niiden on sen vuoksi osoitettava yksi tai useampi seuraavista:

i)

kohteen rajatylittävä tai yleiseurooppalainen luonne; miten kohteen historiallinen ja nykyinen vaikutus ja kiinnostavuus ulottuu jäsenvaltion kansallisten rajojen ulkopuolelle;

ii)

kohteen asema ja rooli Euroopan historiassa ja Euroopan yhdentymisessä sekä kohteeseen liittyvät merkittävät eurooppalaiset tapahtumat, henkilöt tai suuntaukset;

iii)

kohteen asema ja rooli Euroopan yhdentymisen perustana olevien yhteisten arvojen kehittymisessä ja edistämisessä.

b)

Tunnusta hakevien kohteiden on esitettävä hanke, jonka täytäntöönpanon on alettava viimeistään nimeämisvuoden loppuun mennessä ja joka sisältää kaikki seuraavat osa-alueet:

i)

tietoisuuden lisääminen kohteen eurooppalaisesta merkityksestä erityisesti sopivilla tiedotustoimilla, opasteilla ja henkilöstön koulutuksella;

ii)

sellaisten erityisesti nuorille tarkoitettujen opetuksellisten toimien järjestäminen, joilla lisätään tietämystä Euroopan yhteisestä historiasta ja sen yhteisestä mutta monimuotoisesta perinnöstä ja joilla vahvistetaan tunnetta yhteiseen alueeseen kuulumisesta;

iii)

monikielisyyden edistäminen ja kohteeseen tutustumisen helpottaminen käyttämällä useita unionin kieliä;

iv)

osallistuminen tunnuksen saaneiden kohteiden verkostojen toimintaan kokemusten vaihtamiseksi ja yhteisten hankkeiden käynnistämiseksi;

v)

kohteen tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisääminen Euroopan mittakaavassa muun muassa uuden teknologian ja digitaalisten ja interaktiivisten keinojen avulla sekä hakemalla synergiaa muiden eurooppalaisten aloitteiden kanssa.

Aina kun kohteen ominaispiirteet sen sallivat, on suotavaa järjestää taide- ja kulttuuritoimintaa, jolla edistetään eurooppalaisten kulttuurialan ammattilaisten, taiteilijoiden ja kokoelmien liikkuvuutta, lisätään kulttuurien välistä vuoropuhelua ja vahvistetaan kulttuuriperinnön sekä nykypäivän teosten ja luovuuden välisiä yhteyksiä.

c)

Tunnusta hakevien kohteiden on esitettävä toimintasuunnitelma, joka sisältää kaikki seuraavat osa-alueet:

i)

varmistetaan kohteen moitteeton hoito, mukaan lukien tavoitteiden ja indikaattorien määrittäminen;

ii)

varmistetaan kohteen säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville voimassa olevien suojelujärjestelmien mukaisesti;

iii)

varmistetaan kävijäpalvelujen laatu, kuten historiasta kertominen, tiedottaminen ja opasteet;

iv)

varmistetaan mahdollisimman laajan yleisön pääsy kohteeseen muun muassa parantamalla saavutettavuutta tai kouluttamalla henkilöstöä;

v)

kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin kävijöihin erityisesti tarjoamalla heille pääsy kohteeseen erityisehdoin;

vi)

markkinoidaan kohdetta kestävänä matkailukohteena;

vii)

kehitetään johdonmukainen ja kattava tiedotusstrategia, jossa korostetaan kohteen eurooppalaista merkitystä;

viii)

varmistetaan, että kohteen hoito on mahdollisimman ympäristöystävällistä.

2.   Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjen kriteerien osalta kukin kohde arvioidaan suhteellisesti sen erityisominaisuudet huomioon ottaen.

8 artikla

Eurooppalainen raati

1.   Perustetaan puolueeton eurooppalainen asiantuntijaraati, jäljempänä ’eurooppalainen raati’, joka suorittaa valinnan ja seurannan unionin tasolla. Raati varmistaa, että kriteerejä sovelletaan asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioiden kohteissa.

2.   Eurooppalaisessa raadissa on 13 jäsentä, joista Euroopan parlamentti nimittää neljä, neuvosto neljä, komissio neljä ja alueiden komitea yhden, kukin omien menettelyjensä mukaisesti. Eurooppalainen raati nimeää puheenjohtajansa.

3.   Eurooppalaisen raadin jäsenten on oltava riippumattomia asiantuntijoita, joilla on vankka kokemus ja asiantuntemus aloilta, jotka liittyvät toimen tavoitteisiin. Kunkin toimielimen ja elimen on pyrittävä varmistamaan, että sen nimittämien asiantuntijoiden pätevyydet täydentävät toisiaan mahdollisimman hyvin ja että nämä asiantuntijat valitaan laajalta maantieteelliseltä alueelta.

4.   Eurooppalaisen raadin jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi.

Vuonna 2012 Euroopan parlamentti kuitenkin nimittää neljä asiantuntijaa kahdeksi vuodeksi, neuvosto nimittää neljä asiantuntijaa kolmeksi vuodeksi, komissio nimittää neljä asiantuntijaa yhdeksi vuodeksi ja alueiden komitea nimittää yhden asiantuntijan kolmeksi vuodeksi.

5.   Eurooppalaisen raadin jäsenten on ilmoitettava kaikki tiettyyn kohteeseen liittyvät todelliset tai mahdolliset eturistiriidat. Jos jäsen antaa tällaisen ilmoituksen tai jos tällainen eturistiriita käy ilmi, kyseinen raadin jäsen ei saa osallistua kohteen eikä asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden minkään muidenkaan kohteiden arviointiin.

6.   Komissio julkaisee eurooppalaisen raadin kaikki raportit, suositukset ja ilmoitukset.

9 artikla

Hakemuslomake

Jotta menettelyt pysyisivät mahdollisimman sujuvina ja kevyinä, komissio laatii kriteereihin perustuvan yhteisen hakemuslomakkeen, jäljempänä ’hakemuslomake’, jota kaikkien tunnusta hakevien kohteiden on käytettävä.

10 artikla

Esivalinta kansallisella tasolla

1.   Jäsenvaltiot vastaavat kohteiden esivalinnasta tunnuksen myöntämistä varten.

2.   Kukin jäsenvaltio saa esivalita enintään kaksi kohdetta kahden vuoden välein.

3.   Esivalinnan on perustuttava kriteereihin ja hakemuslomakkeeseen.

4.   Kukin osallistuva jäsenvaltio laatii omat menettelynsä ja aikataulunsa esivalintaa varten toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pyrkien mahdollisimman kevyisiin ja joustaviin hallinnollisiin järjestelyihin. Sen on toimitettava esivalittuja kohteita koskevat hakemuslomakkeet komissiolle viimeistään valintamenettelyvuoden 1 päivänä maaliskuuta liitteessä olevan aikataulun mukaisesti.

5.   Komissio julkaisee esivalittujen kohteiden täydellisen luettelon ja ilmoittaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle viipymättä esivalintavaiheen päättymisen jälkeen, jotta Euroopan parlamentti, neuvosto, alueiden komitea, jäsenvaltiot taikka kuka tahansa muu henkilö tai mikä tahansa muu yhteisö voi toimittaa komissiolle mahdolliset huomautuksensa, joilla saattaa olla vaikutusta kyseisten kohteiden valintaan.

11 artikla

Valinta unionin tasolla

1.   Eurooppalainen raati vastaa komission alaisuudessa kohteiden valitsemisesta tunnuksen myöntämistä varten.

2.   Eurooppalainen raati arvioi esivalittuja kohteita koskevat hakemukset ja valitsee enintään yhden kohteen kustakin jäsenvaltiosta. Tarvittaessa voidaan pyytää lisätietoja ja järjestää käyntejä kohteisiin.

3.   Valinnan on perustuttava kriteereihin ja hakemuslomakkeeseen. Eurooppalaisen raadin on myös otettava asianmukaisesti huomioon 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut huomautukset.

4.   Eurooppalaisen raadin on esitettävä raportti esivalituista kohteista ja toimitettava se komissiolle viimeistään valintamenettelyvuoden loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä suositus tunnuksen myöntämiseksi, ja mukana on oltava selvitys raadin päätelmistä sekä valituiksi tulleiden että valitsematta jätettyjen kohteiden osalta. Komissio toimittaa kyseisen raportin viipymättä tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle.

5.   Ne tunnusta hakeneet kohteet, joita ei ole valittu, voivat toimittaa uudet hakemukset kansallisen tason esivalintaa varten seuraavina vuosina.

12 artikla

Rajatylittävät kohteet

1.   Jotta rajatylittävälle kohteelle voidaan myöntää tunnus, sen on täytettävä kaikki seuraavat ehdot:

a)

kukin osallistuva kohde täyttää kriteerit kokonaisuudessaan;

b)

yksi osallistuvista kohteista on nimetty koordinaattoriksi, joka toimii ainoana yhteystahona komissioon;

c)

hakemus esitetään yhteisellä nimellä;

d)

tarvittaessa osoitetaan selkeä yhteinen teema.

2.   Rajatylittäviä kohteita koskevien hakemusten osalta on noudatettava samaa menettelyä kuin muidenkin kohteiden osalta. Sen jälkeen kun osallistuvien kohteiden keskuudessa on järjestetty kuuleminen, johon toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat osallistuneet, kukin osallistuva kohde täyttää hakemuslomakkeen ja lähettää sen koordinaattorille. Koordinaattorin jäsenvaltion on esivalittava rajatylittävät kohteet 10 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kohteita koskevien lukumäärien rajoissa, ja kohteita on ehdotettava kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden puolesta niiden sovittua asiasta.

3.   Kun rajatylittävä kohde on valittu, tunnus myönnetään rajatylittävälle kohteelle kokonaisuudessaan ja yhteisellä nimellä.

4.   Jos rajatylittävä kohde täyttää kaikki kriteerit, sille on annettava etusija valinnassa.

13 artikla

Kansalliset temaattiset kohteet

1.   Jotta kansalliselle temaattiselle kohteelle voidaan myöntää tunnus, sen on täytettävä kaikki seuraavat ehdot:

a)

osoitetaan yhteisen hakemuksen eurooppalainen lisäarvo erillisiin hakemuksiin verrattuna;

b)

osoitetaan selkeä yhteinen teema;

c)

kukin osallistuva kohde täyttää kriteerit kokonaisuudessaan;

d)

yksi osallistuvista kohteista on nimetty koordinaattoriksi, joka toimii ainoana yhteystahona komissioon;

e)

hakemus esitetään yhteisellä nimellä.

2.   Kansallisia temaattisia kohteita koskevien hakemusten osalta on noudatettava samaa menettelyä kuin muita kohteita koskevien hakemusten osalta. Kukin osallistuva kohde täyttää hakemuslomakkeen ja lähettää sen koordinaattorille. Asianomainen jäsenvaltio tekee kansallisten temaattisten kohteiden esivalinnan 10 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kohteita koskevien lukumäärien rajoissa.

3.   Kun kansallinen temaattinen kohde on valittu, tunnus myönnetään kansalliselle temaattiselle kohteelle kokonaisuudessaan ja yhteisellä nimellä.

14 artikla

Kohteiden nimeäminen

1.   Komissio nimeää kohteet, joille tunnus myönnetään, ottaen eurooppalaisen raadin suosituksen asianmukaisesti huomioon. Komissio ilmoittaa suorittamastaan nimeämisestä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle.

2.   Tunnus myönnetään pysyvästi 15 artiklassa vahvistetuin ehdoin ja sillä edellytyksellä, että toimi jatkuu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.

15 artikla

Seuranta

1.   Jokaista tunnuksen saanutta kohdetta seurataan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että kohde täyttää edelleen kriteerit ja toteuttaa hakemuksessa esitettyä hanketta ja työsuunnitelmaa.

2.   Jäsenvaltiot vastaavat kaikkien alueellaan sijaitsevien kohteiden seurannasta. Rajatylittävän kohteen seurannasta vastaa koordinaattorin jäsenvaltio.

3.   Jäsenvaltioiden on kerättävä kaikki tarvittavat tiedot ja laadittava raportti joka neljäs vuosi liitteessä olevan aikataulun mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava raportti komissiolle viimeistään seurantamenettelyvuoden 1 päivänä maaliskuuta. Komissio toimittaa raportin eurooppalaisen raadin tarkasteltavaksi.

4.   Eurooppalainen raati julkaisee raportin tunnuksen saaneiden kohteiden tilanteesta seurantamenettelyvuoden loppuun mennessä ja sisällyttää siihen tarvittaessa suosituksia, jotka on otettava huomioon seuraavalla seurantakaudella.

5.   Komissio laatii yhteistyössä eurooppalaisen raadin kanssa jäsenvaltioille yhteiset indikaattorit sen varmistamiseksi, että seurantamenettelyssä noudatetaan yhtenäistä lähestymistapaa.

16 artikla

Tunnuksen peruuttaminen tai siitä luopuminen

1.   Jos eurooppalainen raati toteaa, että kohde ei enää täytä kriteerejä tai ei enää toteuta hakemuksessa esitettyä hanketta tai työsuunnitelmaa, se aloittaa komission välityksellä kyseisen jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun, jotta edistetään tarvittavien toimien toteuttamista kohteessa.

2.   Jos kohteeseen ei ole tehty tarvittavia toimenpiteitä 18 kuukauden kuluttua vuoropuhelun alkamisesta, eurooppalainen raati ilmoittaa asiasta komissiolle. Ilmoitukseen on liitettävä perustelut, ja sen on sisällettävä käytännön suositukset tilanteen parantamiseksi.

3.   Jos käytännön suosituksia ei ole pantu täytäntöön 18 kuukauden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, eurooppalainen raati antaa komissiolle suosituksen tunnuksen peruuttamisesta kyseiseltä kohteelta.

4.   Jos eurooppalainen raati toteaa, että rajatylittävään kohteeseen tai kansalliseen temaattiseen kohteeseen osallistuva kohde ei enää täytä kriteerejä tai ei enää toteuta hakemuksessa esitettyä hanketta tai työsuunnitelmaa, sovelletaan 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistettua menettelyä. Tämän kohdan nojalla tapahtuva peruuttaminen koskee koko rajatylittävää kohdetta tai koko kansallista temaattista kohdetta. Eurooppalainen raati voi kuitenkin suositella peruuttamisen rajoittamista kyseiseen osallistuvaan kohteeseen, jos rajatylittävän kohteen tai kansallisen temaattisen kohteen yhtenäisyys ei vaarannu.

5.   Komissio päättää tunnuksen peruuttamisesta ottaen 3 kohdassa tarkoitetun suosituksen asianmukaisesti huomioon. Komissio ilmoittaa peruuttamisesta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle.

6.   Kohteet voivat milloin tahansa luopua tunnuksesta, ja näissä tapauksissa niiden on ilmoitettava luopumisesta asianomaisille jäsenvaltioille, jotka puolestaan ilmoittavat siitä komissiolle. Komissio vahvistaa virallisesti luopumisen ja ilmoittaa siitä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle.

17 artikla

Käytännön järjestelyt

1.   Komissio panee toimen täytäntöön. Erityisesti se

a)

huolehtii toimen yleisestä yhtenäisyydestä ja laadusta;

b)

varmistaa koordinoinnin jäsenvaltioiden ja eurooppalaisen raadin välillä;

c)

laatii tavoitteiden ja kriteerien pohjalta ohjeet valinta- ja seurantamenettelyä varten tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisen raadin kanssa;

d)

antaa tukea eurooppalaiselle raadille.

2.   Komissio vastaa tunnusta koskevien tietojen toimittamisesta ja tunnuksen näkyvyyden varmistamisesta unionin tasolla erityisesti perustamalla erityisen verkkosivuston ja pitämällä sitä yllä. Komissio vastaa myös tunnuskuvion luomisesta toimelle.

3.   Komissio edistää tunnuksen saaneiden kohteiden välisiä verkottumistoimia.

4.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiset toimet ja eurooppalaisen raadin kulut rahoitetaan 20 artiklassa säädetyistä rahoituspuitteista.

18 artikla

Arviointi

1.   Komissio huolehtii toimen ulkopuolisesta ja riippumattomasta arvioinnista. Tällainen arviointi tehdään joka kuudes vuosi liitteessä olevan aikataulun mukaisesti, ja siinä tarkastellaan kaikkia osa-alueita, mukaan lukien toimen toteuttamiseen liittyvien prosessien toimivuus, kohteiden lukumäärä, toimen vaikutukset, sen maantieteellisen soveltamisalan laajentaminen, sen parannusmahdollisuudet sekä se, jatketaanko tointa.

2.   Komissio esittää 1 kohdassa säädettyä arviointia koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle kuuden kuukauden kuluessa sen saamisesta päätökseen ja tarvittaessa tekee siinä yhteydessä asiaankuuluvia ehdotuksia.

19 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistuneet vuoden 2006 hallitustenväliseen Euroopan kulttuuriperintötunnus -aloitteeseen, jäljempänä ’hallitustenvälinen aloite’, voivat vuonna 2013 esivalita enintään neljä kohdetta tunnuksen myöntämistä varten.

2.   Jäsenvaltiot, jotka osallistuivat hallitustenväliseen aloitteeseen, voivat vuonna 2014 esivalita enintään neljä kohdetta tunnuksen myöntämistä varten. Ne voivat ehdottaa kohteita, joille on jo myönnetty tunnus hallitustenvälisen aloitteen puitteissa.

3.   Eurooppalainen raati arvioi kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kohteet noudattaen samoja kriteerejä ja samaa menettelyä kuin muidenkin kohteiden osalta.

4.   Jos jokin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista kohteista ei täytä kriteerejä tai jos tarvitaan lisätietoja, eurooppalainen raati aloittaa asianomaisen jäsenvaltion kanssa komission välityksellä vuoropuhelun, jossa tarkastellaan, voiko hakemusta parantaa ennen päätöksen tekemistä. Kohteeseen voidaan tarvittaessa järjestää tarkastuskäyntejä.

20 artikla

Varainhoitoa koskevat säännökset

1.   Rahoituspuitteet toimen täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi ovat 650 000 euroa.

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä marraskuuta 2011.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

W. SZCZUKA


(1)  EUVL C 267, 1.10.2010, s. 52.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16 päivänä joulukuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 19. heinäkuuta 2011. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. marraskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EUVL C 319, 13.12.2008, s. 11.


LIITE

Aikataulu

Vuosi

 

2011

Päätöksen voimaantulo

Valmistelutyö

2012

Valmistelutyö

2013

Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät osallistuneet hallitustenväliseen aloitteeseen, ensimmäisten kohteiden valinta

2014

Niiden jäsenvaltioiden, jotka osallistuivat hallitustenväliseen aloitteeseen, ensimmäisten kohteiden valinta

2015

Valinta

2016

Seuranta

2017

Valinta

2018

Tunnuksen arviointi

2019

Valinta

2020

Seuranta

2021

Valinta

2022

2023

Valinta

2024

Seuranta

Tunnuksen arviointi

2025

Valinta


Top