EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32004A0219(06)

Neuvoston lausunto, 10 päivältä helmikuuta 2004, Kreikan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2003-2006

OJ C 43, 19.2.2004, p. 8–9 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Legal status of the document In force

32004A0219(06)

Neuvoston lausunto, 10 päivältä helmikuuta 2004, Kreikan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2003-2006

Virallinen lehti nro C 043 , 19/02/2004 s. 0008 - 0009


Neuvoston lausunto,

10 päivältä helmikuuta 2004,

Kreikan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2003-2006

(2004/C 43/06)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöstä tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan(1) valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

Neuvosto tarkasteli 10 päivänä helmikuuta 2004 Kreikan vakausohjelman vuoden 2003 tarkistusta, joka kattaa vuodet 2003-2006. Tarkistettu ohjelma noudattaa yleisesti ottaen vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevia tarkistettuja käytännesääntöjä. Päivitetty analyysi julkisen talouden kestävyydestä pitkällä tähtäimellä olisi ollut hyödyllinen ottaen huomioon, että edellisessä arviossa selvästi viitattiin epätasapainon riskiin pitkällä tähtäimellä.

Finanssipolitiikan viritys tarkistetussa ohjelmassa perustuu suurten perusylijäämien säilymiseen koko ohjelmakauden ajan, mihin liittyy johdonmukaisesti menosuhteen aleneminen ja velkasuhteen kiihtyvä supistuminen. Samanaikaisesti on tarkoitus toteuttaa merkittävä julkisten investointien ohjelma.

Vuoden 2003 tarkistetussa ohjelmassa ennakoidaan kokonaistuotannon kasvun kiihtyvän vuoden 2003 arvioidusta 4,0 prosentista 4,2 prosenttiin vuonna 2004 sekä hidastuvan tämän jälkeen jonkin verran. Keskimääräinen kasvu on 4 prosenttia ajanjaksolla 2004-2006. Vuoden 2002 tarkistetussa vakausohjelmassa odotettiin keskimääräisen kasvun olevan 3,8 prosenttia. Työllisyyden kasvun odotetaan hidastuvan 1,7 prosentista vuonna 2004 vuosien 2005-2006 keskimääräiseen 1,2 prosenttiin. Inflaation odotetaan hidastuvan vähitellen, sillä yksityisen kulutuksen deflaattori laskee vuoden 2004 3,0 prosentista 2,6 prosenttiin vuonna 2006. Tarkistetun ohjelman taustalla oleva makrotalouden skenaario vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen perusteella optimistiselta. Erityisesti keskipitkän aikavälin potentiaalinen kasvu perustuu varsin suotuisiin oletuksiin pääomanmuodostuksesta. Lisäksi kysynnän ollessa näin vahvaa kustannus- ja hintapaineet voivat olla korkeammat kuin tarkistetussa ohjelmassa odotettiin, mikä vaarantaa entistä suuremmassa määrin joidenkin julkisten menoerien hallinnan ja siten talouden ulkoisen kilpailukyvyn. Tässä yhteydessä on huomattava, että tietyt julkiset menoerät, kuten palkkamenot, kasvoivat merkittävästi vuonna 2003 ja niiden kasvua tulisi näin ollen tulevina vuosina hillitä.

Tarkistetun ohjelman tavoitteena on 1,2 prosentin suuruinen julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen vuonna 2004. Vuoden 2003 arvioitu alijäämä oli 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Yhteisesti hyväksyttyihin menetelmiin perustuvien komission laskelmien mukaan suhdannekorjatut luvut eivät muutu vuonna 2004, sillä suhdannekorjattu alijäämä pysyttelee 1,7 prosentissa suhteessa BKT:hen. Kokonaisalijäämän ennustetaan olevan 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja talousarvion tasapainottuvan vuonna 2006. Vastaavat suhdannekorjatut alijäämät ovat näinä vuosina 1,2 prosenttia ja 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun huomioon otetaan korkea velkasuhde, yleisesti ehdotetut sopeuttamistoimet ovat rajallisia. Tasapainoisemmassa politiikkayhdistelmässä sovellettaisiin tiukempaa finanssipolitiikan viritystä ja käytettäisiin tehokkaasti hyväksi suotuisien kasvunäkymien tuomia mahdollisuuksia.

Vaikka ohjelman finanssipoliittiset tavoitteet vaikuttavat antavan riittävän varmuusmarginaalin, jotta tavanomaisissa suhdannevaihteluissa ohjelmakaudella ei ylitetä alijäämän viitearvoa, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ohjelmaan liittyy riskejä, jotka koskevat makrotaloudellista skenaariota, vuoden 2003 todennäköisesti aliarvioitua alijäämää sekä tietojen puuttumista toimenpiteistä, joita olisi suunnitteilla menojen (korkomenot pois lukien) hillitsemiseksi. On kuitenkin pantava merkille, että muiden kuin korkomenojen pienentyminen vuoden 2004 olympiakisojen jälkeen todennäköisesti auttaa pienentämään alijäämiä. Makrotaloutta ja talousarviota koskevien uskottavien olettamusten perusteella ohjelmakaudella ei saavutettaisi vakaus- ja kasvusopimuksessa esitettyä keskipitkän aikavälin tavoitetta lähellä tasapainoa olevasta tai ylijäämäisestä rahoitusasemasta.

Julkisen velan ennustetaan supistuvan asteittain 101,7 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2003 90,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2006. Velkasuhde ei todennäköisesti kehity yhtä suotuisasti kuin on ennustettu, kun huomioon otetaan alijäämäkehitystä koskevat riskit ja velkakannan korjauserien - jotka ovat viime vuosina olleet jatkuva velkaantumisen lähde - mahdollinen negatiivinen kehityssuuntaus.

Nykyisen politiikan perusteella on vaara, että Kreikan julkinen talous joutuu vastaisuudessa vakavaan epätasapainoon väestön ikääntymisen vuoksi. Tähän vaikuttaa myös korkea velkasuhde. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat julkisen talouden haasteet olisi näin ollen pyrittävä ratkaisemaan kattavalla strategialla, johon sisältyy eläkejärjestelmän lisäuudistus.

Vuoden 2003 tarkistetun ohjelman talouspolitiikka ei vastaa täysin talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa esitettyjä suosituksia varsinkaan julkisen talouden rahoitusasemaan kohdistuvien vaikutusten osalta, mukaan lukien pyyntö parantaa suhdannetasoitettua julkisen talouden rahoitusasemaa vuosittain vähintään 0,5 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen yhteisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaan laskettuna. Tämän lisäksi velkasuhteen arvioidun supistumisen osalta esiintyy riskejä ja julkisen talouden juoksevien menojen (korkomenot pois lukien) hallinnan on oltava tehokasta. Tämä koskee erityisesti joustamattomia osatekijöitä, kuten palkkamenoja ja sosiaalisia tulonsiirtoja.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997.

Top