EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32011R1077

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011 , vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta

OJ L 286, 1.11.2011, p. 1–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 19 Volume 011 P. 216 - 232

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 10/12/2018; Kumoava ja korvaava 32018R1726

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/1077/oj

1.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 286/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1077/2011,

annettu 25 päivänä lokakuuta 2011,

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) perustettiin toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006 (2) ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS (3). Asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksessä 2007/533/YOS säädetään, että komissio vastaa SIS II:n keskusjärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden jälkeen vastuu SIS II:n keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin tiettyjen osien operatiivisesta hallinnoinnista siirtyy tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle.

(2)

Viisumitietojärjestelmä (VIS) perustettiin viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/512/EY (4). Viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2008 (5) (VIS-asetus) säädetään, että komissio vastaa VIS-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden jälkeen vastuu VIS:n keskusjärjestelmän ja kansallisten liittymien operatiivisesta hallinnoinnista sekä viestintäinfrastruktuurin tietyistä osista siirtyy tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle.

(3)

Eurodac-järjestelmä perustettiin Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi 11 päivänä joulukuuta 2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2725/2000 (6). Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 407/2002 (7) säädetään tarvittavat täytäntöönpanosäännöt.

(4)

On tarpeen perustaa tietokantaa hallinnoiva viranomainen, jotta voidaan varmistaa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien sekä viestintäinfrastruktuurin tiettyjen näkökohtien siirtymäkauden jälkeinen operatiivinen hallinnointi ja mahdollisesti muiden vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien, jotka edellyttävät erillisten säädösten hyväksymistä, operatiivinen hallinnointi.

(5)

Synergiaetujen saavuttamiseksi on tarpeen säätää tällaisten laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin keskittämisestä yhteen yksikköön, jotta voidaan hyötyä mittakaavaeduista, saavuttaa kriittinen massa sekä varmistaa pääoman ja henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokas käyttö.

(6)

SIS II- ja VIS-säädöksiin liitetyissä yhteisissä julistuksissaan Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottivat komissiota antamaan vaikutustenarvioinnin laatimisen jälkeen tarvittavat säädösehdotukset, joilla SIS II:n keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin tiettyjen näkökohtien sekä VIS-järjestelmän pitkän aikavälin operatiivinen hallinnointi uskotaan erilliselle virastolle.

(7)

Koska tietokantaa hallinnoivan viranomaisen olisi oltava oikeudellisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti riippumaton, se olisi perustettava sääntelyvirastona, jäljempänä ’virasto’, joka on oikeushenkilö. Viraston kotipaikan olisi jo sovituin tavoin oltava Tallinnassa, Virossa. Koska SIS II- ja VIS-järjestelmien teknistä kehittämistä ja operatiivisen hallinnoinnin valmistelua kuitenkin jo toteutetaan Strasbourgissa, Ranskassa, ja näiden tietotekniikkajärjestelmien varayksikkö on jo sijoitettu Sankt Johann im Pongauhun, Itävaltaan, tilanteen olisi säilyttävä samana. Eurodacin tekninen kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi olisi myös toteutettava näissä kahdessa paikassa, ja Eurodacin varayksikkö olisi sijoitettava niihin. Näissä kahdessa paikassa olisi toteutettava myös muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien tekninen kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi sekä – jos asianomaisessa säädöksessä niin säädetään – sellaisen varayksikön hallinnointi, jonka avulla varmistetaan tietyn laaja-alaisen tietotekniikkajärjestelmän toiminta järjestelmän häiriötapauksessa.

(8)

Tämän vuoksi viraston olisi hoidettava asetuksilla (EY) N:o 1987/2006 ja (EY) N:o 767/2008 säädetyt tietokantaa hallinnoivan viranomaisen tehtävät. Näihin tehtäviin sisältyy tekniikan edelleen kehittäminen.

(9)

Asetusten (EY) N:o 2725/2000 ja (EY) N:o 407/2002 mukaisesti komission yhteyteen on perustettu keskusyksikkö vastaamaan Eurodacin keskustietokannan toiminnasta ja muista siihen liittyvistä tehtävistä. Synergiaetujen hyödyntämiseksi viraston olisi sen toiminnan aloittamispäivästä lukien otettava hoitaakseen komission ne tehtävät, jotka liittyvät Eurodacin operatiiviseen hallinnointiin, mukaan lukien tietyt viestintäinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvät tehtävät.

(10)

Viraston päätehtävänä olisi oltava huolehtia SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien ja, jos niin päätetään, muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista. Viraston olisi myös vastattava teknisistä toimenpiteistä, joita sen tehtävät edellyttävät ja jotka eivät ole normatiivisia. Nämä tehtävät eivät saisi vaikuttaa viraston operatiivisesti hallinnoimista järjestelmistä annettujen säädösten mukaisesti komissiolle yksin tai sille komitean avustamana varattuihin normatiivisiin tehtäviin.

(11)

Viraston olisi lisäksi suoritettava SIS II:n, VIS:n ja Eurodacin ja muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien teknistä käyttöä koskevaan koulutukseen liittyvät tehtävät, jotka sille mahdollisesti annetaan tulevaisuudessa.

(12)

Virastolle voitaisiin antaa tehtäväksi myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 – 89 artiklan täytäntöönpanemiseksi perustettavien uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi. Virastolle olisi uskottava tällaisia tehtäviä ainoastaan myöhemmin annettavilla erillisillä säädöksillä, joiden antamista edeltää vaikutusten arviointi.

(13)

Viraston olisi komission nimenomaisesta ja erityisestä pyynnöstä vastattava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8) 49 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 – 89 artiklan täytäntöönpanemiseksi perustettavia laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevan tutkimustoiminnan seurannasta ja pilottihankkeiden toteuttamisesta. Kun viraston tehtäväksi annetaan pilottihankkeen toteuttaminen, sen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin tiedonhallintastrategiaan.

(14)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin osoittaminen virastolle ei saisi vaikuttaa näihin järjestelmiin sovellettaviin erityissääntöihin. Kunkin sellaisen laaja-alaisen tietojärjestelmän, jonka operatiivinen hallinnointi on osoitettu virastolle, tarkoitusta, käyttöoikeuksia, turvatoimia ja muita tietosuojavaatimuksia koskevia erityissääntöjä sovelletaan täysimääräisesti.

(15)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa viraston toimintaa. Hallintoneuvostolle olisi annettava tarvittavat valtuudet, jotta se voi erityisesti hyväksyä vuotuisen työohjelman, suorittaa viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä, hyväksyä virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt, nimittää toimitusjohtajan ja vahvistaa menettelyt, joiden mukaisesti toimitusjohtaja tekee viraston operatiivisia tehtäviä koskevat päätökset.

(16)

Koska Euroopan poliisivirastolla (Europol) ja Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksiköllä (Eurojust) on kummallakin päätöksen 2007/533/YOS nojalla oikeus tutustua SIS II:een tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin suoria hakuja, niillä olisi oltava viraston hallintoneuvoston kokouksissa tarkkailijan asema silloin, kun käsitellään päätöksen 2007/533/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Sekä Europolin että Eurojustin olisi voitava nimetä yksi edustaja tämän asetuksen nojalla perustettavaan SIS II:ta koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään.

(17)

Europolilla olisi oltava tarkkailijan asema hallintoneuvoston kokouksissa VIS-järjestelmän osalta silloin kun käsitellään jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi 23 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/633/YOS (9) soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Europolin olisi voitava nimittää edustaja tämän asetuksen nojalla perustettavaan VIS-järjestelmää koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään.

(18)

Jäsenvaltioilla olisi oltava äänioikeus viraston hallintoneuvostossa laaja-alaisen tietojärjestelmän osalta, sikäli kun niitä sitoo unionin lainsäädännön nojalla mikä tahansa säädös, joka koskee kyseisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä. Myös Tanskalla olisi oltava äänioikeus laaja-alaisen tietojärjestelmän osalta, jos se Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan (N:o 22), jäljempänä ’Tanskan asemaa koskeva pöytäkirja’, 4 artiklan nojalla päättää saattaa kyseessä olevan järjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi nimitettävä jäsen laaja-alaisen tietojärjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään, jos niitä sitoo unionin lainsäädännön nojalla mikä tahansa säädös, joka koskee kyseisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä. Tämän lisäksi myös Tanskan olisi nimitettävä jäsen laaja-alaisen tietojärjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään, jos se Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 4 artiklan nojalla päättää saattaa kyseessä olevan tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(20)

Viraston täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot ovat peräisin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Viraston rahoittamisen olisi edellytettävä budjettivallan käyttäjän sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 47 kohdan mukaisesti. Unionin talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyä olisi noudatettava. Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava viraston tilit sekä tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus.

(21)

Viraston olisi tehtävä yhteistyötä muiden unionin virastojen, erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen virastojen ja etenkin Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti. Sen olisi myös tutustuttava verkkoturvallisuutta koskeviin Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston suosituksiin ja toteutettava tarvittaessa niitä koskevia jatkotoimia.

(22)

Viraston olisi noudatettava laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista huolehtiessaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä normeja ja ottaa samalla huomioon tiukimmat ammatilliset vaatimukset, erityisesti Euroopan unionin tiedonhallintastrategian.

(23)

Viraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (11). Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi voitava saada virastolta kaikki tutkimustensa kannalta tarpeelliset tiedot. Komissio on asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan mukaisesti kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua, joka antoi lausuntonsa 7 päivänä joulukuuta 2009.

(24)

Viraston toiminnan avoimuuden varmistamiseksi virastoon olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (12). Euroopan oikeusasiamiehen olisi valvottava viraston toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

(25)

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (13) olisi sovellettava virastoon, ja viraston olisi liityttävä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen (14).

(26)

Viraston sijaintijäsenvaltioiden olisi viraston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien esimerkiksi monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

(27)

Avointen ja selkeiden työehtojen ja henkilöstön yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi viraston henkilöstöön ja sen toimitusjohtajaan olisi sovellettava asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (15) säädettyjä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt’, ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, yhdessä jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, myös vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä.

(28)

Virasto on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin perustama elin, ja sen olisi hyväksyttävä varainhoitoa koskevat sääntönsä.

(29)

Virastoon olisi sovellettava asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (16).

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista ja tarvittaessa niiden kehittämisestä huolehtivan Euroopan unionin tasolla toimivan viraston perustaminen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(31)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitettyjä perusoikeuksia ja periaatteita.

(32)

Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä asetus perustuu SIS II:n ja viisumitietojärjestelmän osalta Schengenin säännöstöön, Tanskan on edellä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti päätettävä kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen hyväksymispäivästä, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään. Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi, tehdyn sopimuksen (17) 3 artiklan mukaisesti Tanskan ilmoittaa komissiolle, aikooko se panna tämän asetuksen sisällön täytäntöön Eurodacin osalta.

(33)

Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän asetukseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 19, jäljempänä ’Schengen-pöytäkirja’, olevan 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (18) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti siltä osin kuin tämän asetuksen säännökset liittyvät SIS II -järjestelmään, sellaisena kuin siitä on säädetty päätöksessä 2007/533/YOS.

Yhdistynyt kuningaskunta on neuvoston puheenjohtajalle osoitetulla 5 päivänä lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä pyytänyt saada osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen Schengen-pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti siltä osin kuin tämän asetuksen säännökset liittyvät SIS II -järjestelmään, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1987/2006, ja VIS-järjestelmään, joilla kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta päätöksen 2000/365/EY mukaisesti ei osallistu. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan esittämästä pyynnöstä osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin, jotka koskevat laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella vastaavan eurooppalaisen viraston perustamista, 14 päivänä joulukuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/779/EU (19) 1 artiklan nojalla Yhdistynyt kuningaskunta voi osallistua tähän asetukseen.

Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta on Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan (N:o 21), jäljempänä ’Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehty pöytäkirja’, 3 artiklan mukaisesti ilmoittanut 23 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä neuvoston puheenjohtajalle haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen siltä osin kuin sen säännökset liittyvät Eurodaciin. Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu siten tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus sitoo sitä ja asetusta sovelletaan siihen.

(34)

Siltä osin kuin tämän asetuksen säännökset liittyvät SIS II -järjestelmään, sellaisena kuin se on säädettynä asetuksessa (EY) N:o 1987/2006, ja VIS-järjestelmään, sillä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (20) mukaisesti.

Irlanti ei ole pyytänyt saada osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen Schengen-pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin siltä osin kuin asetuksen säännöksillä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka liittyvät SIS II -järjestelmään, sellaisena kuin se on säädettynä asetuksessa (EY) N:o 1987/2006, ja VIS-järjestelmään.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen eikä tämä asetus sido sitä eikä sitä sovelleta Irlantiin siltä osin kuin sen säännökset liittyvät Eurodaciin. Koska näissä olosuhteissa ei ole mahdollista varmistaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklassa edellytettyä tämän asetuksen soveltamista kokonaisuudessaan Irlannissa, Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittujen pöytäkirjojen mukaisia Irlannin oikeuksia.

(35)

Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Islannin ja Norjan osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa (21) ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (22) 1 artiklan A, B ja G kohdassa tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (23). Siinä tapauksessa, että Islannin tasavalta ja Norjan kuningaskunta päättävät saattaa asetuksen osaksi omaa oikeusjärjestystään, niiden valtuuskuntien olisi sen vuoksi osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan. Unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan olisi sovittava lisäjärjestelyistä yksityiskohtaisten sääntöjen, kuten äänioikeus, määrittämiseksi, jotta nämä valtiot voisivat osallistua viraston toimintaan.

(36)

Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Sveitsin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (24) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (25) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön sekä Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (26). Siinä tapauksessa että Sveitsin valaliitto päättää saattaa asetuksen osaksi omaa oikeusjärjestystään, sen valtuuskunnan olisi sen vuoksi osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan. Unionin ja Sveitsin valaliiton olisi sovittava lisäjärjestelyistä yksityiskohtaisten sääntöjen, kuten äänioikeus, määrittämiseksi, jotta Sveitsin valaliitto voisi osallistua viraston toimintaan.

(37)

Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Liechtensteinin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen koskevassa pöytäkirjassa (27) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (28) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehdyssä pöytäkirjassa, joka on liitetty Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (29). Liechtensteinin ruhtinaskunnan valtuuskunnan olisi siten osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan. Unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan olisi sovittava lisäjärjestelyistä yksityiskohtaisten sääntöjen, kuten äänioikeus, määrittämiseksi, jotta Liechstenstein voisi osallistua viraston toimintaan.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

AIHE

1 artikla

Viraston perustaminen

1.   Perustetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto, jäljempänä ’virasto’.

2.   Virasto vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista.

3.   Virastolle voidaan antaa vastattavaksi myös muiden kuin 2 kohdassa tarkoitettujen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi, mutta vain, jos asiaa koskevissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67–89 artiklaan perustuvissa säädöksissä näin säädetään, jolloin on otettava huomioon tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettu tutkimustoiminnan kehitys ja tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen pilottihankkeiden tulokset.

4.   Operatiivinen hallinnointi käsittää kaikki tehtävät, jotka ovat tarpeen laaja-alaisten tietojärjestelmien pitämiseksi toiminnassa kuhunkin niistä sovellettavien erityissäännösten mukaisesti, näiden tietojärjestelmien käyttämää viestintäinfrastruktuuria koskeva vastuu mukaan luettuna. Näillä laaja-alaisilla tietojärjestelmillä ei saa vaihtaa tietoja eikä mahdollistaa tiedon ja osaamisen jakamista, paitsi jos erillisessä oikeusperustassa niin määrätään.

2 artikla

Tavoitteet

Rajoittamatta laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevien säädösten mukaista komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaa viraston on varmistettava

a)

laaja-alaisten tietojärjestelmien tehokas, turvallinen ja jatkuva toiminta;

b)

laaja-alaisten tietojärjestelmien tehokas ja taloudellisesti vastuullinen hallinnointi;

c)

laaja-alaisten tietojärjestelmien käyttäjille annettava riittävän korkealaatuinen palvelu;

d)

palvelu on jatkuvaa ja keskeytymätöntä;

e)

sovelletaan korkeaa tietosuojan tasoa sovellettavien sääntöjen mukaisesti, kutakin laaja-alaista tietojärjestelmää koskevat erityissäännökset mukaan luettuina;

f)

tietoturvallisuuden ja fyysisen turvallisuuden taso on riittävä sovellettavien sääntöjen mukaisesti, mukaan lukien kutakin laaja-alaista tietojärjestelmää koskevat erityissäännökset; ja

g)

käytetään laaja-alaisten tietojärjestelmien tehokasta kehittämistä varten tarvittavaa asianmukaista projektinhallintarakennetta.

II   LUKU

TEHTÄVÄT

3 artikla

SIS II -järjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii SIS II-järjestelmän osalta seuraavista tehtävistä:

a)

tehtävät, jotka on asetuksella (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksellä 2007/533/YOS osoitettu tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle; ja

b)

tehtävät, jotka liittyvät erityisesti SIRENE-henkilöstölle (SIRENE – Supplementary Information Request at the National Entries) annettavaan SIS II:n tekniseen käyttäjäkoulutukseen ja SIS II:n teknisiä näkökohtia koskevaan asiantuntijoiden koulutukseen Schengen-arvioinnin puitteissa.

4 artikla

VIS-järjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii VIS-järjestelmän osalta seuraavista tehtävistä:

a)

tehtävät, jotka on asetuksella (EY) N:o 767/2008 ja päätöksellä 2008/633/YOS osoitettu tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle; ja

b)

tehtävät, jotka liittyvät viisumitietojärjestelmän tekniseen käyttäjäkoulutukseen.

5 artikla

Eurodac-järjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii Eurodacin osalta seuraavista tehtävistä:

a)

tehtävät, jotka on annettu komissiolle Eurodacin operatiivisesta hallinnoinnista vastaavana viranomaisena asetuksen (EY) N:o 2725/2000 ja (EY) N:o 407/2002 mukaisesti;

b)

tehtävät, jotka liittyvät viestintäinfrastruktuuriin, eli valvonta, turvallisuus ja jäsenvaltioiden ja palvelun tarjoajan välisten suhteiden yhteensovittaminen; ja

c)

tehtävät, jotka liittyvät Eurodac-järjestelmän tekniseen käyttäjäkoulutukseen.

6 artikla

Muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien valmisteluun, kehittämiseen ja operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät

Kun virastolle annetaan vastattavaksi 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi, virasto vastaa tarpeen mukaan järjestelmien tekniseen käyttäjäkoulutukseen liittyvistä tehtävistä.

7 artikla

Viestintäinfrastruktuuriin liittyvät tehtävät

1.   Virasto suorittaa viestintäinfrastruktuuriin liittyvät tehtävät, jotka on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen laaja-alaisten järjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevilla säädöksillä uskottu tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti viestintäinfrastruktuuria koskevat tehtävät (myös operatiivinen hallinnointi ja turvallisuus) jaetaan viraston ja komission kesken. Jotta varmistetaan, että virasto ja komissio suorittavat tehtävänsä yhdenmukaisesti, ne sopivat keskenään käytännön työjärjestelyistä, jotka kirjataan yhteisymmärrysmuistioon.

3.   Viestintäinfrastruktuurin hallinnosta ja valvonnasta on huolehdittava asianmukaisella tavalla, jotta sitä voidaan suojella uhkilta ja varmistaa sen ja laaja-alaisten tietojärjestelmien sekä viestintäinfrastruktuurin kautta vaihdettavien tietojen turvallisuus.

4.   On hyväksyttävä asianmukaisia toimenpiteitä, joihin sisältyvät turvallisuussuunnitelmat, jotta estetään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen muun muassa henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen sinä aikana, kun henkilötietoja siirretään tai kun kuljetetaan tietojen siirtämisessä käytettäviä välineitä. Mitään järjestelmään liittyviä operatiivisia tietoja ei saa kulkea viestintäinfrastruktuurissa salaamattomina.

5.   Viestintäinfrastruktuurin operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät voidaan antaa ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yhteisöille tai elimille asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti. Tällöin verkon tarjoajaa sitovat 4 kohdassa tarkoitetut turvatoimenpiteet eikä verkon tarjoajalla saa olla millään tavoin pääsyä SIS II:n, VIS:n eikä Eurodacin operatiivisiin tietoihin eikä SIS II:een liittyvään Sirene-toimistojen väliseen tietojenvaihtoon.

6.   Salausavainten hallinnoinnin on säilyttävä viraston vastuulla eikä sitä saa antaa minkään ulkoisen yksityisoikeudellisen yhteisön tehtäväksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta olemassa oleviin SIS II:n, VIS:n ja Eurodacin verkkoa koskeviin sopimuksiin.

8 artikla

Tutkimustoiminnan seuranta

1.   Virasto seuraa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien sekä muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin kannalta merkityksellisen tutkimustoiminnan kehitystä.

2.   Virasto tiedottaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle sekä tietosuojakysymysten osalta Euroopan tietosuojavaltuutetulle säännöllisesti 1 kohdassa tarkoitetusta kehityksestä.

9 artikla

Pilottihankkeet

1.   Virasto voi 12 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67–89 artiklan täytäntöönpanemiseksi toteuttaa ainoastaan komission nimenomaisesta ja erityisestä pyynnöstä, tämän ilmoitettua asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vähintään kolme kuukautta edeltä käsin, ja hallintoneuvoston päätettyä asiasta asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 49 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja pilottihankkeita, jotka liittyvät laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiseen tai operatiiviseen hallinnointiin.

Virasto tiedottaa Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä tietosuojakysymysten osalta Euroopan tietosuojavaltuutetulle säännöllisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen pilottihankkeiden kehittymisestä.

2.   Talousarvioon otetaan määrärahoja komission pyytämiä pilottihankkeita varten enintään kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi.

III   LUKU

RAKENNE JA ORGANISAATIO

10 artikla

Oikeudellinen asema

1.   Virasto on unionin elin, ja se on oikeushenkilö.

2.   Virastolla on kussakin jäsenvaltiossa kansallisen lainsäädännön mukainen laajin oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. Se voi myös tehdä viraston päätoimipaikkaa ja 4 kohdan mukaisesti perustettuja yksiköitä koskevia sopimuksia niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden alueelle päätoimipaikka ja tekniset ja varayksiköt sijoitetaan, jäljempänä ’viraston sijaintijäsenvaltiot’.

3.   Virastoa edustaa sen toimitusjohtaja.

4.   Viraston kotipaikka on Tallinnassa, Virossa.

Edellä 1 artiklan 3 kohdassa sekä 3, 4, 5 ja 7 artiklassa tarkoitettu kehittämistyö ja operatiivinen hallinnointi toteutetaan Strasbourgissa, Ranskassa.

Varayksikkö, jonka avulla voidaan varmistaa laaja-alaisen tietotekniikkajärjestelmän toiminta tällaisen järjestelmän häiriötapauksessa, sijoitetaan Sankt Johann im Pongauhun, Itävaltaan, jos asianomaisen järjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevassa säädöksessä säädetään varayksiköstä.

11 artikla

Rakenne

1.   Viraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

neuvoa-antavat ryhmät.

2.   Viraston rakenteeseen kuuluvat myös

a)

tietosuojavastaava;

b)

turvallisuusvastaava;

c)

tilinpitäjä.

12 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.   Sen varmistamiseksi, että virasto huolehtii tehtävistään, hallintoneuvosto

a)

nimittää ja tarvittaessa erottaa toimitusjohtajan 18 artiklan mukaisesti;

b)

käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpitovaltaa ja valvoo toimitusjohtajan toimintaa, myös hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanon osalta;

c)

tekee päätöksen viraston organisaatiorakenteesta komissiota kuultuaan;

d)

hyväksyy viraston työjärjestyksen komissiota kuultuaan;

e)

hyväksyy toimitusjohtajan ehdotuksen pohjalta viraston kotipaikkaa koskevan päätoimipaikkasopimuksen sekä 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustettavien teknisten ja varayksiköiden sijaintipaikkaa koskevat sopimukset, jotka toimitusjohtaja allekirjoittaa viraston sijaintijäsenvaltioiden kanssa;

f)

hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitetut tarvittavat täytäntöönpanosäännöt;

g)

hyväksyy kansallisten asiantuntijoiden virastoon lähettämistä koskevat tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet;

h)

hyväksyy toimitusjohtajan 17 artiklassa tarkoitetusta ehdotuksesta II luvussa tarkoitettuihin tehtäviin perustuvan monivuotisen työohjelman kuultuaan 19 artiklassa tarkoitettuja neuvoa-antavia ryhmiä ja saatuaan komission lausunnon. Monivuotisen työohjelman on sisällettävä monivuotinen budjettiarvio ja ennakkoarviointeja monivuotisen ohjelmatyön tavoitteiden ja eri vaiheiden jäsentämiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn;

i)

hyväksyy monivuotisen henkilöstösuunnitelman ja ehdotuksen vuotuiseksi työohjelmaksi ja toimittaa ne komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä;

j)

hyväksyy komission lausunnon saatuaan viimeistään kunkin vuoden syyskuun 30 päivänä viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä vuotuisen talousarviomenettelyn ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67–89 artiklan mukaisia aloja koskevan unionin lainsäädäntöohjelman mukaisesti, sekä varmistaa, että hyväksytty työohjelma toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja että se julkaistaan;

k)

hyväksyy viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä viraston edellisen vuoden toimintakertomuksen, jossa saavutettuja tuloksia verrataan erityisesti vuotuisessa työohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään saman vuoden kesäkuun 15 päivänä; vuosittainen toimintakertomus julkaistaan;

l)

suorittaa 32 artiklan, 33 artiklan 6 kohdan ja 34 artiklan mukaisesti viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä, mukaan lukien 9 artiklassa tarkoitettujen pilottihankkeiden täytäntöönpano;

m)

hyväksyy viraston varainhoitoa koskevat säännöt 34 artiklan mukaisesti;

n)

nimittää tilinpitäjän, joka on tehtäviään hoitaessaan riippumaton;

o)

varmistaa sisäisiin ja ulkoisiin tarkastuksiin ja arviointeihin perustuvien tulosten ja suositusten johdosta tarvittavien asianmukaisten jatkotoimien toteutuksen;

p)

hyväksyy tarvittavat turvatoimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelman, sekä toiminnan jatkuvuus- ja katastrofielvytyssuunnitelman, ottaen huomioon neuvoa-antavissa ryhmissä mukana olevien turvallisuusasiantuntijoiden mahdolliset suositukset;

q)

nimittää turvallisuusvastaavan;

r)

nimittää tietosuojavastaavan asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti;

s)

hyväksyy viimeistään 22 päivänä toukokuuta 2012 asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt;

t)

hyväksyä tietojärjestelmien teknistä toimintaa koskevat kertomukset SIS II:n osalta asetuksen (EY) N:o 1987/2006 50 artiklan 4 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 66 artiklan 4 kohdan mukaisesti sekä viisumitietojärjestelmän osalta asetuksen (EY) N:o 767/2008 50 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2008/633/YOS 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

u)

hyväksyy asetuksen (EY) N:o 2725/2000 24 artiklan 1 kohdan mukaisen Eurodacin keskusyksikön toiminnasta laaditun vuosikertomuksen;

v)

esittää huomautuksia Euroopan tietosuojavaltuutetun kertomuksista, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1987/2006 45 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 42 artiklan 2 kohdan nojalla suoritettuja tarkastuksia, ja huolehtii tarkastusten johdosta suoritettavista asianmukaisista seurantatoimista;

w)

julkaisee SIS II -järjestelmää koskevat tilastotiedot asetuksen (EY) N:o 1987/2006 50 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 66 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

x)

kokoaa Eurodacin keskusyksikön toimintaa koskevat tilastot asetuksen (EY) N:o 2725/2000 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

y)

huolehtii siitä, että vuosittain julkaistaan luettelo toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuudet tehdä suoria hakuja SIS II -järjestelmään sisältyvistä tiedoista asetuksen (EY) N:o 1987/2006 31 artiklan 8 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 46 artiklan 8 kohdan nojalla, samalla kun julkaistaan luettelo asetuksen (EY) N:o 1987/2006 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista kansallisista SIS II-toimistoista (N.SIS II) ja päätöksen 2007/533/YOS 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista Sirene-toimistoista;

z)

huolehtii siitä, että vuosittain julkaistaan asetuksen (EY) N:o 2725/2000 15 artiklan 2 kohdan mukainen luettelo nimetyistä viranomaisista;

aa)

suorittaa kaikki muut sille tämän asetuksen mukaisesti osoitetut tehtävät.

2.   Hallintoneuvosto voi antaa toimitusjohtajalle neuvoja kaikissa nimenomaan laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiseen tai operatiiviseen hallinnointiin liittyvissä asioissa.

13 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.   Hallintoneuvosto koostuu kunkin jäsenvaltion yhdestä edustajasta ja kahdesta komission edustajasta.

2.   Kukin jäsenvaltio ja komissio nimittävät hallintoneuvostoon jäsenet ja varajäsenet viimeistään 22 päivänä toukokuuta 2012. Tämän määräajan umpeuduttua komissio kutsuu hallintoneuvoston koolle. Varajäsenet edustavat asianomaisia jäseniä näiden poissa ollessa.

3.   Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään tehtäviinsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevan korkeatasoisen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa sekä tietosuoja-alan asiantuntemuksensa perusteella.

4.   Jäsenten toimikausi kestää neljä vuotta. Se voidaan uusia kerran. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

5.   Ne valtiot, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin, osallistuvat viraston toimintaan. Niistä kukin nimittää yhden jäsenen ja varajäsenen hallintoneuvostoon.

14 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.   Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi kestää kaksi vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

3.   Puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi voidaan valita ainoastaan sellaisen jäsenvaltion nimeämä hallintoneuvoston jäsen, jota unionin lainsäädännön nojalla sitovat kaikilta osin kaikkien viraston hallinnoimien laaja-alaisten järjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevat säädökset.

15 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.   Hallintoneuvosto kokoontuu jonkun seuraavista esittämästä pyynnöstä:

a)

sen puheenjohtaja,

b)

vähintään kolmannes sen jäsenistä,

c)

komissio, tai

d)

toimitusjohtaja.

Hallintoneuvosto pitää vähintään yhden sääntömääräisen kokouksen joka kuudes kuukausi.

2.   Toimitusjohtaja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin.

3.   Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan asiantuntijoita, jotka ovat neuvoa-antavien ryhmien jäseniä.

4.   Europol ja Eurojust voivat osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin silloin, kun käsitellään SIS II -järjestelmää koskevia, päätöksen 2007/533/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Europol voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana myös silloin, kun käsitellään viisumitietojärjestelmää koskevia, päätöksen 2008/633/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.

5.   Hallintoneuvosto voi kutsua kenen tahansa muun henkilön, jonka näkemyksillä voi olla merkitystä, osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijana.

6.   Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

16 artikla

Äänestäminen

1.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan sekä 12 artiklan 1 kohdan j alakohdan ja 18 artiklan 1 ja 7 kohdan soveltamista.

2.   Jollei 3 kohdasta muuta johdu, kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni.

3.   Kukin sellaisen jäsenvaltion, jota sitoo unionin oikeuden nojalla mikä tahansa viraston hallinnoiman laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämiseen, perustamiseen, toimintaan ja käyttöön sovellettava säädös, nimittämä jäsen voi äänestää asianomaista laaja-alaista tietojärjestelmää koskevissa kysymyksissä.

Myös Tanska voi äänestää laaja-alaista tietojärjestelmää koskevasta kysymyksestä, jos se Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 4 artiklan nojalla päättää saattaa tällaisen laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

4.   Maihin, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin, sovelletaan 37 artiklaa.

5.   Jos jäsenet ovat eri mieltä siitä, koskeeko jokin äänestys tiettyä laaja-alaista tietojärjestelmää, päätös, jonka mukaan kyse ei ole kyseisestä tietojärjestelmästä, on tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä.

6.   Toimitusjohtajalla ei ole äänioikeutta.

7.   Viraston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

17 artikla

Toimitusjohtajan tehtävät ja toimivaltuudet

1.   Virastoa johtaa ja edustaa sen toimitusjohtaja.

2.   Toimitusjohtaja hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti. Toimitusjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

3.   Toimitusjohtaja kantaa täyden vastuun virastolle uskottujen tehtävien hoitamisesta, ja hänen on saatava vuosittain Euroopan parlamentilta vastuuvapaus talousarvion toteuttamisen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista.

4.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää toimitusjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

5.   Toimitusjohtajan on

a)

huolehdittava viraston juoksevien asioiden hoidosta;

b)

varmistettava, että virasto toimii tämän asetuksen mukaisesti;

c)

valmisteltava ja pantava täytäntöön hallintoneuvoston hyväksymät menettelyt, päätökset, strategiat, ohjelmat ja toimet tässä asetuksessa, sen täytäntöönpanosäännöissä tai sovellettavassa lainsäädännössä asetetuissa rajoissa;

d)

luotava ja toteutettava tehokas järjestelmä, jonka avulla voidaan säännöllisesti seurata ja arvioida:

i)

laaja-alaisia tietojärjestelmiä, myös niitä koskevia tilastoja; ja

ii)

virastoa, myös sen tavoitteiden tehokasta saavuttamista;

e)

osallistuttava hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta;

f)

käytettävä viraston henkilöstön suhteen 20 artiklan 3 kohdassa säädettyä toimivaltaa ja huolehdittava henkilöstöasioista;

g)

laadittava luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset asetuksen (EY) N:o 1987/2006 17 artiklan, päätöksen 2007/533/YOS 17 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 26 artiklan 9 kohdan noudattamiseksi sekä jotta asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä voidaan soveltaa koko Eurodac-tietoja käsittelevään viraston henkilöstöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista;

h)

neuvoteltava ja hallintoneuvoston hyväksynnän jälkeen allekirjoitettava viraston kotipaikkaa koskeva päätoimipaikkasopimus sekä teknisten ja varayksiköiden sijaintipaikkaa koskevat sopimukset viraston sijaintijäsenvaltioiden hallitusten kanssa.

6.   Toimitusjohtaja esittää hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi erityisesti seuraavien asiakirjojen luonnokset:

a)

viraston vuotuinen työohjelma ja vuotuinen toimintakertomus sen jälkeen, kun neuvoa-antavia ryhmiä on kuultu;

b)

virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt;

c)

monivuotinen työohjelma;

d)

toimintoperusteisen budjetointimenetelmän mukaisesti laadittu seuraavan vuoden talousarvio;

e)

monivuotinen henkilöstösuunnitelma;

f)

toimeksianto 31 artiklassa tarkoitetun arvioinnin suorittamista varten;

g)

asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseen liittyvät käytännön järjestelyt;

h)

tarvittavat turvatoimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelma sekä toiminnan jatkuvuus- ja katastrofielvytyssuunnitelma;

i)

seurannan ja arvioinnin tuloksiin perustuvat kertomukset kunkin 12 artiklan 1 kohdan t alakohdassa tarkoitetun laaja-alaisen tietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja 12 artiklan 1 kohdan u alakohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen Eurodacin keskusyksikön toiminnasta;

j)

vuosittain julkaistava luettelo toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuudet tehdä suoria hakuja SIS II -järjestelmään sisältyvistä tiedoista, mukaan lukien 12 artiklan 1 kohdan y alakohdassa tarkoitettu luettelo N.SIS II- ja Sirene-toimistoista sekä luettelo 12 artiklan 1 kohdan z alakohdassa tarkoitetuista viranomaisista.

7.   Toimitusjohtaja suorittaa kaikki muut tämän asetuksen mukaiset tehtävät.

18 artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen

1.   Hallintoneuvosto nimittää viraston toimitusjohtajan viiden vuoden toimikaudeksi komission järjestämässä avoimessa kilpailussa soveltuviksi hakijoiksi kelpuutettujen henkilöiden luettelosta. Valintamenettely edellyttää, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muualla julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyyntö. Hallintoneuvosto voi vaatia uutta menettelyä, jos se katsoo, ettei yksikään luettelossa oleva hakija ole soveltuva. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan henkilökohtaisten ansioiden, laaja-alaisista tietojärjestelmistä saadun kokemuksen, hallinto-, talous- ja johtamistaitojen sekä tietosuoja-alan asiantuntemuksen perusteella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä toimitusjohtajan nimittämisestä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.   Hallintoneuvoston valitsema ehdokas kutsutaan ennen nimittämistä antamaan lausunto asiasta vastaavalle yhdelle tai useammalle Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan valiokuntien jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentti hyväksyy tällaisen lausunnon saamisen jälkeen lausunnon, jossa se esittää näkemyksensä valitusta hakijasta. Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille, miten tämä lausunto on otettu huomioon. Lausuntoa on käsiteltävä henkilökohtaisena ja luottamuksellisena siihen asti, kunnes hakija nimitetään.

3.   Viisivuotisen toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana hallintoneuvosto suorittaa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa arvioinnin, jossa se arvioi erityisesti toimitusjohtajan ensimmäisen toimikauden aikana saatuja tuloksia ja sitä, miten ne on saavutettu.

4.   Hallintoneuvosto voi arviointikertomuksen huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan, jos tämä on viraston tavoitteiden ja tehtävien kannalta perusteltua.

5.   Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja kutsutaan tällaista toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden kuluessa antamaan lausuntonsa asiasta vastaavalle yhdelle tai useammalle Euroopan parlamentin valiokunnalle sekä vastaamaan valiokuntien jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6.   Toimitusjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle.

7.   Hallintoneuvosto voi erottaa toimitusjohtajan. Hallintoneuvosto tekee tätä koskevan päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

19 artikla

Neuvoa-antavat ryhmät

1.   Seuraavat neuvoa-antavat ryhmät antavat hallintoneuvostolle asiantuntija-apua laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevissa kysymyksissä ja erityisesti tulevan työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen valmistelun yhteydessä:

a)

SIS II:n neuvoa-antava ryhmä;

b)

VIS-järjestelmän neuvoa-antava ryhmä;

c)

Eurodac-järjestelmän neuvoa-antava ryhmä;

d)

mahdolliset muut laaja-alaisiin tietojärjestelmiin liittyvät neuvoa-antavat ryhmät, jos asianomaisen laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevassa säädöksessä näin säädetään.

2.   Kukin sellainen jäsenvaltio, jota sitoo unionin oikeuden nojalla mikä tahansa tietyn laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämiseen, perustamiseen, toimintaan ja käyttöön sovellettava säädös, sekä komissio nimittävät kyseessä olevaan laaja-alaiseen tietojärjestelmään liittyvään neuvoa-antavaan ryhmään yhden jäsenen kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Myös Tanska nimittää jäsenen laaja-alaiseen tietojärjestelmään liittyvään neuvoa-antavaan ryhmään, jos se Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 4 artiklan nojalla päättää saattaa tämän tietyn laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Kukin Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin ja muita laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin osallistuva valtio, joka osallistuu tiettyyn laaja-alaiseen tietojärjestelmään, nimittää yhden jäsenen tähän laaja-alaiseen tietojärjestelmään liittyvään neuvoa-antavaan ryhmään.

3.   Europol ja Eurojust voivat kumpikin nimittää yhden edustajan SIS II:n neuvoa-antavaan ryhmään. Europol voi nimittää edustajan myös viisumitietojärjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään.

4.   Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa kuulua mihinkään neuvoa-antavaan ryhmään. Toimitusjohtajalla tai hänen edustajallaan on oikeus osallistua tarkkailijoina kaikkiin neuvoa-antavien ryhmien kokouksiin.

5.   Neuvoa-antavien ryhmien toimintaa ja yhteistyötä koskevat menettelyt vahvistetaan viraston työjärjestyksessä.

6.   Kunkin neuvoa-antavan ryhmän jäsenten on lausuntoa valmistellessaan pyrittävä parhaansa mukaan pääsemään yksimielisyyteen. Jos tällaista yksimielisyyttä ei saavuteta, lausunnossa esitetään jäsenten enemmistön kanta perusteluineen. Myös vähemmistön kanta tai kannat perusteluineen merkitään muistiin. Edellä olevaa 16 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovelletaan tämän mukaisesti. Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvia valtioita edustavat jäsenet voivat esittää lausuntoja kysymyksistä, joissa heillä ei ole äänioikeutta.

7.   Kunkin jäsenvaltion ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvan valtion on helpotettava neuvoa-antavien ryhmien toimintaa.

8.   Neuvoa-antavien ryhmien puheenjohtajien osalta sovelletaan 14 artiklaa soveltuvin osin.

IV   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

20 artikla

Henkilöstö

1.   Viraston henkilöstöön ja toimitusjohtajaan sovelletaan henkilöstösääntöjä sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi yhteisesti hyväksymiä sääntöjä.

2.   Henkilöstösääntöjen täytäntöönpanon osalta virasto katsotaan henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi virastoksi.

3.   Virasto käyttää henkilöstönsä suhteen valtuuksia, jotka virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä on annettu nimittävälle viranomaiselle ja palvelussuhteen ehdoissa viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä sopimuksia.

4.   Viraston henkilöstö koostuu virkamiehistä, väliaikaisista toimihenkilöistä tai sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Jos sopimukset, joiden kestoa toimitusjohtaja aikoo jatkaa, muuttuisivat palvelusuhteen ehtojen mukaisesti toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi, hallintoneuvoston on annettava siihen vuosittain suostumus.

5.   Virasto ei ota palvelukseen tilapäisiä työntekijöitä hoitamaan arkaluonteisia rahoitustehtäviä.

6.   Komissio ja jäsenvaltiot voivat siirtää tilapäisesti virkamiehiä ja kansallisia asiantuntijoita virastoon. Hallintoneuvosto toteuttaa tämän edellyttämiä täytäntöönpanotoimenpiteitä monivuotisen henkilöstösuunnitelman huomioon ottaen.

7.   Viraston on sovellettava asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista.

8.   Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt.

21 artikla

Yleinen etu

Hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja neuvoa-antavien ryhmien jäsenet sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. Heidän on annettava tätä varten vuosittainen kirjallinen sitoumus, joka on julkinen.

Hallintoneuvoston jäsenten luettelo julkaistaan viraston verkkosivustolla.

22 artikla

Päätoimipaikkasopimus ja teknisiä ja varayksiköitä koskevat sopimukset

Viraston sijaintijäsenvaltioiden virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä viraston toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä näissä jäsenvaltioissa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja viraston sijaintijäsenvaltioiden välisissä päätoimipaikkasopimuksessa ja teknisiä ja varayksiköitä koskevissa sopimuksissa, jotka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on ne hyväksynyt.

23 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

24 artikla

Vastuu

1.   Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.   Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, viraston on korvattava jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahinko, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista 3 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat.

5.   Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtainen vastuu suhteessa virastoon määräytyy henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti.

25 artikla

Kielijärjestely

1.   Virastoon sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annettua asetusta N:o 1 (30).

2.   Edellä 12 artiklan 1 kohdan j ja k alakohdassa tarkoitetut vuotuinen työohjelma ja toimintakertomus laaditaan kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 342 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista.

3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

26 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

1.   Kuuden kuukauden kuluessa 1 päivästä joulukuuta 2012 hallintoneuvosto hyväksyy toimitusjohtajan esityksestä säännöt, jotka koskevat oikeutta tutustua viraston asiakirjoihin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti.

2.   Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa ja 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

27 artikla

Tiedottaminen ja viestintä

1.   Virasto huolehtii omasta aloitteestaan laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevien säädösten mukaisesta tiedottamisesta tehtäviinsä kuuluvilla aloilla. Sen on erityisesti huolehdittava siitä, että 12 artiklan 1 kohdan j, k, w ja y alakohdassa sekä 33 artiklan 8 kohdassa säädetyn julkaisemisen lisäksi yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa viraston tekemästä työstä.

2.   Hallintoneuvosto päättää 1 kohdan soveltamista koskevista käytännön järjestelyistä.

28 artikla

Tietosuoja

1.   Viraston tämän asetuksen nojalla suorittamaan tietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001, sanotun kuitenkaan rajoittamatta laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevien säädösten sisältämien tietosuojasäännösten soveltamista.

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti virasto soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001 ja erityisesti sen tietosuojasta vastaavaa henkilöä koskevaa 8 jaksoa.

29 artikla

Turvaluokiteltujen ja muiden arkaluonteisten tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

1.   Virasto soveltaa komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä komission päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom (31) säädettyjä turvallisuusperiaatteita, myös turvaluokiteltujen tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevia säännöksiä sekä fyysistä turvallisuutta koskevia toimenpiteitä.

2.   Virasto soveltaa myös muiden kuin turvaluokiteltujen arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevia turvallisuusperiaatteita, jotka komissio on hyväksynyt ja pannut täytäntöön.

3.   Hallintoneuvosto tekee 2 artiklan ja 12 artiklan 1 kohdan p alakohdan mukaisesti päätöksen sellaisesta viraston sisäisestä rakenteesta, jota asianmukaisten turvallisuusperiaatteiden noudattaminen edellyttää.

30 artikla

Viraston turvallisuus

1.   Virasto vastaa turvallisuudesta ja järjestyksen ylläpitämisestä rakennuksissa, tiloissa ja maa-alueella, jotka ovat sen käytössä. Virasto noudattaa laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevien säädösten mukaisia turvallisuusperiaatteita ja tätä asiaa koskevia säännöksiä.

2.   Viraston sijaintijäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tehokkaat ja riittävät toimenpiteet järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi niiden rakennusten, tilojen ja maa-alueen välittömässä läheisyydessä, jotka ovat viraston käytössä, ja tarjottava virastolle asianmukainen suojelu asianomaisten päätoimipaikkasopimuksen sekä teknisiä ja varayksiköitä koskevien sopimusten mukaisesti sekä taattava samalla viraston valtuuttamille henkilöille vapaa pääsy näihin rakennuksiin ja tiloihin sekä asianomaiselle maa-alueelle.

31 artikla

Arviointi

1.   Komissio laatii tiiviissä yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa kolmen vuoden kuluessa 1 päivästä joulukuuta 2012 ja sen jälkeen neljän vuoden välein arvioinnin viraston toiminnasta. Arvioinnissa tutkitaan, miten ja missä määrin virasto todellisuudessa osallistuu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin ja täyttää tässä asetuksessa säädetyt tehtävänsä, mukaan lukien viraston asema sellaisen unionin strategian puitteissa, jonka tavoitteena on lähivuosina perustettava yhteensovitettu kustannustehokas ja johdonmukainen tietojärjestelmäympäristö unionin tasolla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin pohjalta komissio antaa hallintoneuvostoa kuultuaan suosituksia tämän asetuksen muuttamiseksi, myös sen yhdenmukaistamiseksi 1 kohdassa tarkoitetun unionin strategian kanssa. Komissio toimittaa nämä suositukset ja hallintoneuvoston lausunnon sekä tarvittavat ehdotukset Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

V   LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

32 artikla

Talousarvio

1.   Viraston tulot koostuvat seuraavista eristä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta muihin tulonlähteisiin:

a)

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (komissiota koskevaan pääluokkaan) otettu unionin avustus;

b)

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden maksuosuudet;

c)

jäsenvaltioiden mahdollinen rahoitustuki.

2.   Viraston menoihin kuuluvat muun muassa henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurikustannukset, toimintamenot sekä kustannukset, jotka liittyvät viraston tekemiin sopimuksiin. Viraston toteuttamat toimet huomioon ottaen toimitusjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioluonnoksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.

3.   Viraston tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.   Hallintoneuvosto laatii viraston toimitusjohtajan laatiman esityksen perusteella viraston seuraavan varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioluonnoksen.

5.   Hallintoneuvosto toimittaa tulo- ja menoarvioluonnoksen yleisine perusteluineen komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville maille vuosittain viimeistään 10 päivänä helmikuuta ja lopullisen tulo- ja menoarvion vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

6.   Hallintoneuvosto esittää komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta

a)

luonnoksen vuosittaiseksi työohjelmakseen;

b)

päivitetyn monivuotisen henkilöstösuunnitelmansa, joka on laadittu komission vahvistamien suuntaviivojen mukaisesti;

c)

tiedot henkilöstösäännöissä tarkoitettujen virkamiesten sekä väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön lukumääristä vuonna n-1 ja n ja arvion vuodelle n + 1;

d)

tiedot viraston sijaintijäsenvaltioiden virastolle myöntämistä luontoissuorituksista;

e)

vuoden n-1 talousarvion toteutumalaskelman ennakkoarvion.

7.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen yhteydessä budjettivallan käyttäjälle.

8.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta tarpeellisiksi, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti.

9.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa avustusta koskevat määrärahat. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

10.   Hallintoneuvosto hyväksyy viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti hyväksytty. Sitä mukautetaan tarvittaessa tämän mukaisesti.

11.   Muutokset talousarvioon tai henkilöstötaulukkoon tehdään samaa menettelyä noudattaen.

12.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoitukseen ja erityisesti hankkeita, jotka liittyvät kiinteistöihin, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville maille. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, se ilmoittaa hallintoneuvostolle tästä aikomuksestaan kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankkeesta. Jos vastausta ei anneta, virasto voi aloittaa suunnitellun hankkeen toteuttamisen.

33 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Viraston talousarvion toteuttaa sen toimitusjohtaja.

2.   Toimitusjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot.

3.   Viraston tilinpitäjä toimittaa viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivänä viraston alustavan tilinpäätöksen sekä selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 128 artiklan mukaisesti.

4.   Viraston tilinpitäjä toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta myös budjettivallan käyttäjälle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

5.   Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on antanut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan nojalla, toimitusjohtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

6.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

7.   Toimitusjohtaja toimittaa viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon budjettivallan käyttäjälle, komission tilinpitäjälle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville maille.

8.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

9.   Toimitusjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Toimitusjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.

10.   Toimitusjohtaja antaa Euroopan parlamentin pyynnöstä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

11.   Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta viraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisen osalta.

34 artikla

Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto hyväksyy viraston varainhoitoa koskevat säännöt kuultuaan ensin komissiota. Säännöt voivat poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ainoastaan, jos viraston toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

35 artikla

Petostentorjunta

1.   Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2.   Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyyn toimielinten väliseen sopikseen ja antaa viipymättä määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3.   Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja sen jakamisesta vastaavia tahoja.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Valmistelutoimet

1.   Komissio vastaa viraston perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta siihen asti, kunnes sillä on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen.

2.   Tätä varten ja siihen asti, kunnes hallintoneuvoston 18 artiklan mukaisesti nimittämä toimitusjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään, komissio voi nimittää tehtäviin väliaikaisesti rajoitetun määrän virkamiehiään, yhden myös toimitusjohtajan tehtäviä hoitamaan. Väliaikaisesti tehtäviä hoitava toimitusjohtaja voidaan nimittää vasta, kun hallintoneuvosto on kokoontunut 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Jos väliaikaisesti tehtäviä hoitava toimitusjohtaja ei noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita, hallintoneuvosto voi pyytää komissiota nimittämään uuden väliaikaisesti tehtäviä hoitavan toimitusjohtajan.

3.   Väliaikaisesti tehtäviä hoitava toimitusjohtaja voi antaa luvan hallintoneuvoston hyväksymiin viraston talousarviomäärärahoista maksettaviin maksuihin ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstöä koskevia sopimuksia, sen jälkeen, kun viraston henkilöstötaulukko on hyväksytty. Hallintoneuvosto voi rajoittaa väliaikaisesti tehtäviä hoitavan toimitusjohtajan toimivaltuuksia, jos se on perusteltua.

37 artikla

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden osallistuminen

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta.

38 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Virasto alkaa hoitaa 3–9 artiklassa tarkoitettuja tehtäviään 1 päivästä joulukuuta 2012 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 25 päivänä lokakuuta 2011.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. DOWGIELEWICZ


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 12. syyskuuta 2011.

(2)  EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.

(3)  EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63.

(4)  EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5.

(5)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

(6)  EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1.

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 407/2002, annettu 28 päivänä helmikuuta 2002, tietyistä säännöistä Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailemista varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2725/2000 täytäntöönpanemiseksi (EYVL L 62, 5.3.2002, s. 1).

(8)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(9)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129.

(10)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(11)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(12)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(13)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(14)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(15)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(16)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(17)  EUVL L 66, 8.3.2006, s. 38.

(18)  EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(19)  EUVL L 333, 17.12.2010, s. 58.

(20)  EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(21)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(22)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(23)  EYVL L 93, 3.4.2001, s. 40.

(24)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(25)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

(26)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 5.

(27)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(28)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

(29)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 39.

(30)  EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.

(31)  EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.


Top