18. Säädöksen muutokset on ilmaistava selkeästi. Muutokset on esitettävä tekstinä, joka lisätään muutettavaan säädökseen. On suositeltavampaa korvata kokonaisia säännöksiä (artikla tai sen osa) kuin lisätä tai poistaa virkkeitä, lauseita tai sanoja.

Muutossäädökseen ei saa sisältyä muutettavaan säädökseen kuulumattomia asiasisältöä koskevia itsenäisiä säännöksiä.

Muodollisen muuttamisen periaate

18.1. Säädöksen osittainen muuttaminen tehdään yleensä siten, että muodollisesti muutetaan säädöksen muotoa, toisin sanoen muutetaan kysymyksessä olevan säädöksen tekstiä ( ¹³). Muutettu teksti on oltava sisällytettävissä muutettavaan tekstiin.

Esimerkki:

”1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o .../... seuraavasti:

1) Korvataan 13 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Intrastat-järjestelmässä vaaditut tilastotiedot...”

Muutetaan 23 artikla seuraavasti:
a) Poistetaan 1 kohdan f ja g alakohta;
b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Jäsenvaltiot voivat määrätä, että...”
c) Lisätään 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Niiden ilmoitusvelvollisten osalta, joiden...”
d) Lisätään 4 kohta seuraavasti:
”4. Komissio huolehtii, että...””

18.2. Artikloja, kohtia tai alakohtia ei saa numeroida uudelleen, koska se voi aiheuttaa viittausongelmia muissa säädöksissä. Artiklojen tai muiden numeroitujen osien poistamisesta syntyneitä aukkoja ei saa täyttää muilla säännöksillä, paitsi jos tekstin sisältö on täysin sama kuin aiemmin poistetun tekstin.

18.3. Selkeyden vuoksi ja käännösongelmien välttämiseksi ei ole suositeltavaa muuttaa tekstiä lisäämällä siihen tai poistamalla siitä osia, ellei kyseessä ole päivämäärä tai luku.

18.4. Muutossäädös ei saa sisältää aineellisia säännöksiä, jotka ovat itsenäisiä muutettavaan säädökseen nähden. Koska uuden säädöksen ainoa oikeudellinen merkitys on vanhan säädöksen muuttaminen, sen vaikutus tyhjentyy voimaantulossa. Ainoastaan vanha säädös, sellaisena kuin se on muutettuna, jää voimaan, ja sillä säännellään edelleen kyseistä asiakokonaisuutta.

18.5. Tämä käytäntö yksinkertaistaa huomattavasti säädösten kodifiointia, koska muutossäännöksiin sisältyvät itsenäiset säännökset luovat vaikeaselkoisen oikeudellisen tilanteen.

18.6. Koska muutossäädös ei saa sisältää itsenäisiä aineellisia säännöksiä, muutossäädöksiä ei saa muuttaa. Muutosten on aina koskettava alkuperäistä säädöstä.

Jugoslavian liittotasavaltaa koskevista rajoittavista lisätoimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 1999/318/YUTP täytäntöönpanosta tehdyn neuvoston päätöksen 1999/357/YUTP muuttamisesta 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehty neuvoston päätös 1999/424/YUTP ( ¹⁴) on päätös toisen päätöksen (1999/357/YUTP) ( ¹⁵) muuttamisesta, jolla puolestaan on muutettu kolmatta päätöstä (1999/319/YUTP) ( ¹⁶) .

Näin ollen jo päätöksen 1999/424/YUTP nimessä olisi pitänyt ilmoittaa, että päätöksellä 1999/357/YUTP on muutettu päätöstä 1999/318/YUTP. Tämä johtaa ongelmiin myös päätöksen 1999/424/YUTP artiklaosassa. Olisi ollut parempi muuttaa suoraan päätöstä 1999/318/YUTP.

Muutossäädöksen luonne

18.7. Muutossäädöksen ja muutettavan säädöksen on yleensä oltava samaa säädöstyyppiä. Erityisesti asetusta ei saisi muuttaa direktiivillä.

18.7.1. On kuitenkin huomattava, että tietyissä primaarioikeuden määräyksissä toimielimille annetaan vapaus valita säädöstyyppi antamalla oikeus toteuttaa ”toimenpiteitä” tai mainitsemalla nimenomaisesti useita mahdollisia säädöstyyppejä.

Yhteisön toimista klassisen sikaruton torjumiseksi annettua neuvoston direktiiviä 80/217/ETY ( ¹⁷) on muutettu tiettyjen maataloussäädösten mukauttamisesta komiteoiden äänestysmenettelyn osalta Espanjan ja Portugalin liittymisen vuoksi annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3768/85 ( ¹⁸) . Espanjan ja Portugalin liittymissopimuksen 2 artiklan 3 kohdassa määrätään, että yhteisön toimielimet voivat ennen liittymistä toteuttaa liittymisasiakirjan 396 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet ja että nämä toimenpiteet tulevat voimaan vasta liittymissopimuksen voimaantulopäivänä ja vain, jos liittymissopimus tulee voimaan.

18.7.2. Muutoksen kohteena olevassa säädöksessä voidaan myös säätää, että sitä muutetaan toisentyyppisellä säädöksellä.

18.8. Teknisiä tietoja sisältäviä liitteitä muutetaan yleensä muutossäädöksen liitteessä. Tästä säännöstä poiketaan ainoastaan, jos muutos on vähäinen.

18.9. Jos muutetaan säännöstä, johon kohdistuu viittaus, on selvitettävä muutoksen vaikutukset siihen säännökseen, jossa viittaus tehdään. Jos muutos on myös jälkimmäisen kannalta suotava, ei dynaamisen viittauksen ollessa kyseessä tarvitse tehdä mitään. Staattista viittausta on sen sijaan muutettava.

18.10. Muutossäädöksen nimessä on mainittava muutettavan säädöksen numero ja joko nimi tai täsmällinen muutoksen kohde.

18.11. Jos muutossäädöksen antaja on eri kuin perussäädöksen, perussäädöksen antaja on mainittava muutossäädöksessä.

18.12. Säädöstä muutetaan sisällyttämällä siihen tekstiä. Muutosten on sovittava aukoitta alkutekstiin, jonka rakennetta ja terminologiaa on noudatettava.

18.12.1. Tekstikokonaisuuksien (artiklan tai sen osan) korvaaminen kokonaisuudessaan on suositeltavampaa kuin virkkeiden tai termien lisääminen tai poistaminen (katso kuitenkin myös 18.3 kohta).

18.12.2. Kun muutoksia on monia, olisi käytettävä johdantokappaletta.

18.12.3. Kun muutetaan useita säännöksiä, ne ryhmitellään yhteen artiklaan, joka aloitetaan johdantokappaleella ja jaetaan alakohtiin muutettavien artiklojen numerointia noudattaen.

18.12.4. Jos yhdellä säädöksellä muutetaan useita säädöksiä, jokaisen säädöksen muutokset ryhmitellään omaan artiklaansa.

18.12.5. Erilaisissa muutoksissa (korvaaminen, lisäys, poisto) käytetään säädöstyylin mukaisia vakiomuotoja (katso Euroopan unionin neuvoston säädöskäsikirja, komission lainsäädäntötekniikan säännöt, ja LegisWrite-mallit).

18.12.6. Koska asiasisältöä koskevat itsenäiset säännökset on kielletty, olisi päivämääriä, määräaikoja, poikkeuksia ja säädöksen soveltamisaikaa koskevat muutokset parempi sisällyttää muutettavaan säädökseen.

18.13. Kuten 18.1 kohdassa todetaan, haluttaessa muuttaa säädöstä, se olisi yleensä tehtävä muodollisella muutoksella, eli muuttamalla sen tekstiä.

18.14. Kiireellisissä tapauksissa, käytännön syistä tai yksinkertaisuuden vuoksi säädöksen laatija voi haluta sisällyttää säädökseen sellaisia säännöksiä, jotka itse asiassa merkitsevät jonkin muun säädöksen aineellista muuttamista. Tällaiset aineelliset muutokset voivat koskea kyseisen säädöksen soveltamisalaa, poikkeuksia velvollisuuksista, poikkeuksia soveltamisajasta jne.

18.14.1. Pääsääntöisesti ja erityisesti avoimuuden takia olisi vältettävä tällaisia aineellisia muutoksia. Tällaisessa tapauksessa muu säädös pysyy muuttumattomana ja uudet säännökset poikkeavat siitä siten, että kyseisen säädöksen rinnalla on voimassa uusi säädös, jolla estetään soveltamasta osaa sen säännöksistä, muutetaan niiden soveltamisalaa tai tehdään niihin lisäyksiä.

18.14.2. Jos aineellinen muutos on merkitykseltään kovin vähäinen, on mahdollista luopua kyseisen säädöksen sanamuodon muuttamisesta. Jos muutokset sen sijaan ovat merkittäviä, on annettava erillinen muutossäädös.