I – Inledning

I  Johdanto

1. I förevarande begäran om förhandsavgörande enligt artikel 267 FEUF har Consiglio di Stato (nedan kallad den hänskjutande domstolen) hänskjutit en fråga till domstolen avseende tolkningen av Europaparlamentets och rådets direktiv 2004/18/EG av den 31 mars 2004 om samordning av förfarandena vid offentlig upphandling av byggentreprenader, varor och tjänster.(2)

1. Tässä SEUT 267 artiklaan perustuvassa ennakkoratkaisumenettelyssä Consiglio di Stato (jäljempänä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin) esittää unionin tuomioistuimelle julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY(2) tulkintaa koskevan kysymyksen.

2. Begäran om förhandsavgörande har framställts i ett mål mellan Azienda Sanitaria Locale di Lecce (nedan kallad ASL Lecce) och en rad ingenjörs- och arkitektsamfund avseende ett avtal som ASL Lecce och Università del Salento (nedan kallat universitetet) slutit beträffande verksamhet med ekonomiska villkor som avsåg genomförande av utredning och bedömning av sjukhusen i provinsen Lecces utsatthet ur seismisk synvinkel. Nämnda ingenjörs- och arkitektsamfund, vilka inte deltar i detta projekt, hävdar att ASL Lecce gav universitetet uppdraget utan att genomföra ett offentligt upphandlingsförfarande och sålunda rättsstridigt. ASL Lecce hävdar däremot att överenskommelsen omfattas av samarbete och koordinering mellan offentliga myndigheter, eftersom den har slutits för att uppnå ett mål av allmänintresse.

2. Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Azienda Sanitaria Locale di Lecce (jäljempänä ASL Lecce) sekä joukko insinööri- ja arkkitehtijärjestöjä ja joka koskee ASL Leccen ja Università del Salenton (jäljempänä yliopisto) tekemää sopimusta Leccen maakunnan sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden vastikkeellisesta selvitys- ja arviointityöstä. Mainitut insinööri- ja arkkitehtijärjestöt eivät osallistuneet hankkeeseen, ja ne syyttävät ASL Lecceä siitä, että se on antanut toimeksiannon yliopistolle laittomasti, sillä siitä ei ole järjestetty julkista hankintamenettelyä. ASL Lecce väittää sitä vastoin, että sopimus kuuluu viranomaisten välisen yhteistyön ja koordinoinnin piiriin, sillä se on tehty yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi.

3. Genom föreliggande mål får domstolen än en gång tillfälle att vidareutveckla sin praxis beträffande reglerna om offentlig upphandling. Mot bakgrund av domen i målet kommissionen mot Tyskland(3) ska domstolen avgöra huruvida det synes motiverat att tillämpa lagstiftningen om offentlig upphandling i en situation som den i målet vid den nationella domstolen, i vilken ett offentligrättsligt universitet av en offentlig myndighet erhåller ett kontrakt som avser konsultverksamhet. I detta avseende ska flera aspekter beaktas, till exempel universitets rätt att uppträda som en ekonomisk aktör och att den erhållna ersättningen enbart täcker kostnaderna.

3. Käsiteltävä asia antaa unionin tuomioistuimelle mahdollisuuden kehittää edelleen julkisia hankintoja koskevaa oikeuskäytäntöään. Unionin tuomioistuimen on päätettävä asiassa komissio vastaan Saksa(3) antamansa tuomion perusteella, onko julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltaminen perusteltua pääasian kaltaisessa tilanteessa, jossa julkisoikeudellinen yliopisto saa julkisyhteisöltä konsultointitoimeksiannon. Tässä yhteydessä on otettava huomioon eri näkökohtia, kuten yliopiston valtuudet toimia taloudellisena toimijana ja saadun vastikkeen kustannukset kattava luonne.

II – Tillämpliga bestämmelser

II Asiaa koskevat oikeussäännöt

A – Unionslagstiftningen

A Unionin oikeus

4. Artikel 1.2, 1.8 och 1.9 i direktiv 2004/18 har följande lydelse:

4. Direktiivin 2004/18 1 artiklan 2, 8 ja 9 kohdassa säädetään seuraavaa:

”2 a) offentliga kontrakt: skriftliga kontrakt med ekonomiska villkor som slutits mellan en eller flera ekonomiska aktörer och en eller flera upphandlande myndigheter och som avser utförande av byggentreprenad, leverans av varor eller tillhandahållande av tjänster i den mening som avses i detta direktiv.

”2. a) ’Julkisia hankintoja koskevilla sopimuksilla’ tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman taloudellisen toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen välillä ja joiden tarkoituksena on tässä direktiivissä tarkoitettu rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun tarjoaminen.

…

– –

d) offentliga tjänstekontrakt: andra offentliga kontrakt än offentliga byggentreprenad- eller varukontrakt som avser utförande av sådana tjänster som anges i bilaga II.

d) ’Julkisia palveluhankintoja koskevilla hankintasopimuksilla’ tarkoitetaan muita kuin julkisia rakennusurakoita tai julkisia tavarahankintoja koskevia julkisia hankintasopimuksia, joiden kohteena on liitteessä II tarkoitettujen palvelujen suorittaminen.

…

– –

8. entreprenör, varuleverantör och tjänsteleverantör: beteckningar för varje fysisk eller juridisk person, offentlig enhet eller grupp av sådana personer och/eller organ som på marknaden erbjuder sig att utföra byggentreprenader och/eller tillhandahåller byggentreprenader, varor eller tjänster.

8. ’Urakoitsijalla’, ’tavarantoimittajalla’ ja ’palvelujen suorittajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä taikka tällaisten henkilöiden ja/tai laitosten ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai ‑urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja.

Termen ekonomisk aktör betecknar såväl en varuleverantör som en tjänsteleverantör och en entreprenör. Den används enbart i syfte att förenkla texten.

Käsite ’taloudellinen toimija’ kattaa urakoitsijan, tavarantoimittajan ja palvelujen suorittajan käsitteet. Sitä käytetään yksinomaan tekstin yksinkertaistamiseksi.

…

– –

9. upphandlande myndigheter: statliga, regionala eller lokala myndigheter och offentligrättsliga organ samt sammanslutningar av en eller flera sådana myndigheter eller ett eller flera sådana organ.

9. ’Hankintaviranomaisina’ pidetään valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

Med offentligrättsliga organ avses alla organ

’Julkisoikeudellisella laitoksella’ tarkoitetaan laitosta,

a) som särskilt har inrättats för att tillgodose behov i det allmännas intresse, förutsatt att behovet inte har industriell eller kommersiell karaktär,

a) joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta,

b) som är juridiska personer, och

b) joka on oikeushenkilö ja

c) vars verksamhet till största delen finansieras av statliga, regionala eller lokala myndigheter, eller av andra offentligrättsliga organ, eller vars verksamhet står under kontroll av sådana organ, eller i vars förvaltningsorgan, styrelseorgan eller kontrollorgan mer än hälften av ledamöterna utses av statliga, regionala eller lokala myndigheter, eller av andra offentligrättsliga organ.

c) jota joko rahoittaa pääosin valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto‑, johto‑ tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää yli puolet.

…”

– –”

5. Direktivet ska i enlighet med artikel 7 tillämpas på offentliga kontrakt vars värde exklusive mervärdesskatt beräknas uppgå till minst ett tröskelvärde på 206 000 euro, om det är fråga om offentliga varu- och tjänstekontrakt som tilldelas av andra upphandlande myndigheter än de som anges i bilaga IV. Enligt artikel 9 i direktivet ska beräkningen av det uppskattade värdet av ett offentligt kontrakt grunda sig på det totala beloppet efter avdrag för mervärdesskatt som ska betalas enligt den upphandlande myndighetens egen uppskattning. Vid denna beräkning ska det uppskattade totalbeloppet beaktas, inbegripet varje form av eventuell optionsrätt och eventuella klausuler om förlängning av kontraktet.

5. Direktiiviä sovelletaan sen 7 artiklan mukaan julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 206 000 euron kynnysarvon, muiden kuin liitteessä IV tarkoitettujen hankintaviranomaisten tekemien julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta. Direktiivin 9 artiklan mukaan julkista hankintaa koskevan sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintaviranomaisen arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Tässä laskelmassa otetaan huomioon arvioitu kokonaismäärä, mukaan lukien mahdolliset eri vaihtoehdot ja sopimuksen uusimiset.

6. Enligt artikel 16 f i direktivet ska det inte tillämpas på offentliga tjänstekontrakt som avser forsknings- och utvecklingstjänster med undantag av sådana vars resultat endast tillkommer en upphandlande myndighet i dess egen verksamhet, förutsatt att den tillhandahållna tjänsten helt och hållet betalas av den upphandlande myndigheten.

6. Direktiivin 16 artiklan f alakohdan mukaan direktiiviä ei sovelleta julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, joiden kohteena ovat muut tutkimus- ja kehittämispalvelut kuin ne, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän omassa toiminnassa, jos hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

7. Det framgår av artikel 20 i direktivet att kontrakt avseende tjänster förtecknade i bilaga II A ska tilldelas enligt artiklarna 23–55. I artikel 28 föreskrivs att en upphandlande myndighet vid offentlig upphandling ska tillämpa nationella förfaranden som anpassats i enlighet med detta direktiv. I bilaga II A räknas bland annat följande kategorier upp: ”Forsknings- och utvecklingstjänster” (kategori 8) och ”Arkitekttjänster, tekniska konsulttjänster och integrerade tekniska tjänster, stadsplanering och landskapsarkitektur, därmed sammanhängande vetenskapliga och tekniska konsulttjänster, teknisk provning och analys” (kategori 12).

7. Direktiivin 20 artiklasta ilmenee, että liitteessä II A lueteltuja palveluja koskevat sopimukset tehdään 23–55 artiklan mukaisesti. Direktiivin 28 artiklassa säädetään, että hankintaviranomaiset soveltavat julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekoon kansallisia menettelyjä, jotka on mukautettu tämän direktiivin tarkoituksiin. Liitteessä II A luetellaan muun muassa seuraavat palvelujen ryhmät: ”tutkimus- ja kehittämispalvelut” (8 ryhmä) ja sekä ”arkkitehtipalvelut; tekniset suunnittelupalvelut ja tekniset kokonaispalvelut; kaupunkisuunnittelu- ja maisemasuunnittelupalvelut; edellisiin liittyvät tieteelliset ja tekniset konsulttipalvelut; tekniset testaus- ja analysointipalvelut” (12 ryhmä).

B – Nationell lagstiftning

B Kansallinen oikeus

8. I artikel 15.1 i lag nr 241 av den 7 augusti 1990, genom vilken nya bestämmelser har införts både i fråga om administrativa förfaranden och i fråga om tillgång till administrativa handlingar (nuove norme in materia di procedimento amministrativo e di diritto di accesso ai documenti amministrativi),(4) föreskrivs att offentliga myndigheter alltid har rätt att sinsemellan sluta avtal i syfte att reglera samarbete beträffande bedrivandet av verksamhet av allmänintresse.

8. Hallintomenettelyä ja oikeutta tutustua hallinnollisiin asiakirjoihin koskevista uusista säännöistä 7.8.1990 annetun lain (nuove norme in materia di procedimento amministrativo e di diritto di accesso ai documenti amministrativi)(4) nro 241 15 §:n 1 momentissa säädetään, että hallintoviranomaiset voivat tehdä keskenään sopimuksia säädelläkseen yhteistyössä toteutettavia yleisen edun mukaisia toimia.

9. I artikel 66 i presidentdekret nr 382/1980 föreskrivs följande:

9. Presidentin asetuksen (Decreto del Presidente della Repubblica) nro 382/1980 66 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Universiteten har, förutsatt att det inte utgör hinder för deras vetenskapliga och didaktiska verksamhet, rätt att bedriva forsknings- och konsultverksamhet genom kontrakt och överenskommelser med offentliga och privata organ. Normalt sett svarar avdelningarna, eller om några sådana inte har bildats, instituten, universitetsklinikerna eller enskilda heltidsanställda docenter, för genomförandet av sådana kontrakt och överenskommelser.

”Ellei yliopistojen tieteellisen ja opetuksellisen tehtävän hoito ole tälle esteenä, yliopistot voivat harjoittaa julkisyhteisöjen ja yksityisten kanssa tekemiinsä sopimuksiin perustuvaa tutkimus- ja konsulttitoimintaa. Tällaisten sopimusten täytäntöönpano annetaan pääsääntöisesti laitosten tehtäväksi tai, ellei laitoksia ole, instituuttien tai yliopistollisten klinikoiden tai yksittäisten päätoimisten opettajien tehtäväksi.

Inkomsterna från de tjänster som utförts mot bakgrund av de kontrakt och överenskommelser som nämnts i föregående stycke fördelas enligt särskilda bestämmelser.

Edellisessä momentissa tarkoitettuihin sopimuksiin perustuvista palveluista saadut tulot jaetaan ohjesäännön mukaan.

…

– –

Såväl undervisningspersonal som annan personal som deltar i utförandet av nämnda tjänster kan erhålla ersättning upp till ett belopp som per år inte får överstiga 30 procent av deras lön. Det belopp som utbetalas till personalen får under inga omständigheter överstiga 50 procent av de totala inkomsterna för tjänsterna.

Tällaisten palvelujen tarjoamiseen osallistuville opetus- ja muun henkilökunnan jäsenille voidaan maksaa palkkioina enintään summa, jonka yhteenlaskettu määrä ei vuodessa ylitä 30:tä prosenttia kokonaispalkasta. Joka tapauksessa henkilökunnalle näin maksettu määrä ei voi ylittää 50:tä prosenttia palveluista saaduista kokonaistuloista.

Av de bestämmelser som avses i andra stycket framgår hur stort belopp som ska avsättas för universitetets utgifter av allmän karaktär och de kriterier som ska vara uppfyllda när sådan ersättning som anges i tredje stycket utbetalas till personalen.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa ohjesäännössä määritetään summa, joka osoitetaan yliopistolle koituviin yleisiin kuluihin, ja perusteet, joilla 3 momentissa tarkoitettu summa jaetaan henkilökunnalle.

…

– –

De inkomster som härrör från sådan verksamhet som avses i föregående stycke utgör inkomster i universitetets redovisning.”

Edellisessä momentissa tarkoitetusta toiminnasta saadut tulot merkitään tuloina yliopiston talousarvioon.”

10. Det framgår vidare av begäran om förhandsavgörande att universiteten enligt den särskilda lagstiftning som reglerar deras verksamhet utgör den viktigaste platsen för vetenskaplig forskning.

10. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee lisäksi, että yliopistot ovat tieteellisen tutkimuksen ensisijaisia toteuttamispaikkoja.

III – Faktiska omständigheter, målet vid den nationella domstolen och tolkningsfrågan

III Tosiseikat, pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

11. Mot bakgrund av det förfrågningsunderlag som generaldirektören för ASL Lecce godkände genom beslut av den 7 oktober 2009 och den efterföljande överenskommelsen som betecknades som ”konsultavtal”, slöt ovannämnda ASL Lecce och universitetet ett skriftligt kontrakt. Detta kontrakt avsåg utredning och bedömning med ekonomiska villkor av sjukvårdsanläggningar i provinsen Lecces utsatthet ur seismisk synvinkel mot bakgrund av de senaste nationella bestämmelserna om anläggningars säkerhet och särskilt strategiska byggnader.

11. ASL Leccen johtaja hyväksyi 7.10.2009 tekemällään päätöksellä ehdot, joiden mukaan laadittiin sopimus, jonka otsikko oli ”konsultointisopimus” ja joka oli edellä mainittujen ASL Leccen ja yliopiston välinen kirjallinen sopimus. Sopimuksen kohteena oli rakennusten, erityisesti strategisten rakennusten, turvallisuutta koskevien uusimpien kansallisten määräysten perusteella Leccen maakunnan sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyteen liittyvä vastikkeellinen selvitys- ja arviointityö.

12. I förfrågningsunderlaget beskrevs det uppdrag som skulle utföras på följande sätt:

12. Ehdoissa todettiin, että toimeksianto tuli suorittaa seuraavan jäsentelyn mukaisesti:

– identifiering av anläggningarnas typologi, materialval vid uppförandet av dem och de beräkningsmetoder som tillämpats, översiktlig undersökning av deras faktiska skick i förhållande till den projektdokumentation som hålls tillgänglig,

– rakenteellisen typologian sekä rakentamiseen käytettyjen materiaalien ja käytettyjen laskentamenetelmien määrittäminen; tosiasiallisen tilanteen pääpiirteittäinen tarkastaminen suhteessa käytettävissä oleviin rakennussuunnitelmiin

– kontroll av att anläggningarna överensstämmer med gällande normer, översiktlig analys av byggnadernas globala reaktion vid en jordbävning, eventuella analyser på plats av byggnadstekniska beståndsdelar eller subsystem som är av betydelse för den globala reaktionen vid en jordbävning,

– rakenteellisen säännönmukaisuuden tarkastaminen, pääpiirteittäinen analyysi rakennuksen yleisistä reaktioista maanjäristystilanteessa, mahdolliset paikalliset analyysit rakenteellisista elementeistä tai osajärjestelmistä, joilla on merkitystä tunnistettaessa yleisiä reaktioita maanjäristystilanteessa

– utvärdering av de resultat som erhållits efter de kontroller och analyser som avses i föregående strecksats och redigering av en uppställning med tekniska uppgifter med avseende på den byggnadstekniska bedömningen, särskilt uppgifter om anläggningarnas konstaterade typologi, byggnadsmaterial och faktiska skick och då framför allt uppgifter om sådant som i hög grad inverkar på hur anläggningarna reagerar med avseende på risken för jordbävning vid den plats där anläggningen är belägen; tekniska uppgifter för klassificering av hur utsatta sjukhusen är ur seismisk synvinkel; byggnadstekniska uppgifter om beståndsdelar eller subsystem som bedöms som kritiska med avseende på bedömningen av utsattheten ur seismisk synvinkel; preliminära förslag och en kortfattad beskrivning av möjliga åtgärder för anpassning eller förbättring ur seismisk synvinkel, och särskilt en redogörelse för fördelar med och begränsningar vad beträffar olika möjliga tekniska lösningar i tekniskt och ekonomiskt hänseende.

– edellisessä luetelmakohdassa mainittujen tulosten käsittely ja rakenteellista diagnoosia koskevien teknisten selostusten laatiminen; erityisesti selvitykset todetusta rakenteellisesta typologiasta, materiaaleista ja rakenteiden tilasta, etenkin seikoista, jotka vaikuttavat eniten rakenteiden reaktioihin suhteessa rakennuksen sijaintipaikan seismiseen vaarallisuuteen; tekninen selostus sairaaloiden seismisen haavoittuvuuden luokittelusta; tekniset selvitykset seismisen haavoittuvuuden selvittämisen kannalta ratkaisevan tärkeiksi todetuista rakenteellisista elementeistä tai osajärjestelmistä; alustavia ehdotuksia ja pääpiirteittäinen kuvaus toteutettavissa olevista korjaustöistä tai maanjäristyskestävyyden parantamiseksi tehtävissä olevista töistä siten, että erityisesti mainitaan erilaisten mahdollisten teknologioiden edut ja rajoitukset teknisestä ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.

13. I enlighet med konsultavtalet skulle uppdraget utföras av den arbetsgrupp som utsetts av ASL Lecce i nära samarbete med arbetsgruppen på universitetet, i förekommande fall med hjälp av högkvalificerad extern arbetskraft. Två personer utsågs såsom vetenskapligt ansvariga av uppdragsgivaren respektive av avdelningen vid universitetet i fråga. Äganderätten till eventuella resultat av provningsverksamheten skulle tillkomma ASL Lecce. ASL Lecce förband sig emellertid att uttryckligen omnämna nämnda avdelning för det fall att resultaten skulle offentliggöras i ett tekniskt-ekonomiskt sammanhang. För tjänsten skulle ASL Lecce genom fyra delbetalningar sammantaget betala universitet ett belopp om 200 000 euro exklusive mervärdesskatt. Om kontraktet avslutades i förtid skulle universitetet ha rätt till ett belopp som motsvarade omfattningen av det arbete som hittills utförts och de kostnader som uppkommit.

13. Konsultointisopimuksen mukaan työ tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä ASL Leccen nimeämän työryhmän ja yliopiston työryhmän välillä sekä mahdollisesti erittäin pätevien ulkopuolisten työntekijöiden avustuksella. Tieteellisen vastuun kantaisivat kaksi henkilöä, joista toisen nimeäisi toimeksiantaja ja toisen yliopiston innovaatiotekniikan laitos. Kokeellisesta toiminnasta saadut mahdolliset tulokset omistaisi ASL Lecce, joka kuitenkin sitoutui nimenomaisesti mainitsemaan lähteenä innovaatiotekniikan laitoksen, jos se julkaisisi tuloksia teknistieteellisissä yhteyksissä. ASL Leccen oli määrä maksaa yliopistolle koko palvelusta 200 000 euroa ilman arvonlisäveroa neljässä erässä. Jos sopimus olisi purettu ennenaikaisesti, yliopistolla olisi ollut oikeus summaan, joka kattaa siihen mennessä toteutetut työt ja aiheutuneet kustannukset.

14. Ordine degli Ingegneri della Provincia di Lecce, Associazione delle Organizzazioni di Ingegneri, di Architettura e di Consultazione Tecnico-economica (OICE) – i förening med bolagen Etacons srl, Vito Prato Engeneering srl, Barletti – del Grosso & associati srl – respektive Ordine degli Architetti della Provincia di Lecce, väckte talan vid TAR Puglia. TAR Puglia fastslog i samtliga fall att den direkta tilldelningen av ovanbeskrivna kontrakt till universitetet var rättsstridig, eftersom förfarandena för offentlig upphandling inte hade tillämpats.

14. Asiassa nostettiin kolme kannetta, joissa kantajina olivat Ordine degli Ingegneri della Provincia di Lecce (Leccen maakunnan insinööriliitto), Associazione delle Organizzazioni di Ingegneri, di Architettura e di Consultazione Tecnico-economica (insinöörien, arkkitehtien ja teknistaloudellisten konsulttien järjestöjen liitto OICE) yhdessä Etacons srl-, Ing. Vito Prato Engineering srl- ja Barletti – Del Grosso e Associati srl -yritysten kanssa sekä Ordine degli Architetti della Provincia di Lecce (Leccen maakunnan arkkitehtiliitto), ja Tribunale amministrativo regionale di Puglia (jäljempänä TAR) totesi edellä mainitulle yliopistolle annetun toimeksiannon laittomaksi, koska siitä ei ollut järjestetty julkista hankintamenettelyä.

15. ASL Lecce och universitetet överklagade de olika avgörandena till den hänskjutande domstolen. I sin begäran om förhandsavgörande hänvisar denna domstol till att ingåendet av ett sådant kontrakt som det här aktuella skulle kunna strida mot direktiv 2004/18. Mot denna bakgrund frågar den huruvida det omtvistade kontraktet uppfyller de rättsliga krav som ställs på ett samarbete mellan offentliga myndigheter som har utvecklats i EU-domstolens praxis. Det föreligger flera omständigheter som talar för en sådan slutsats, men, med tanke på att andra aspekter talar för motsatsen, kan detta inte med säkerhet fastställas. Eftersom den hänskjutande domstolen inte anser att det av EU-domstolens praxis med säkerhet kan utläsas hur detta ska tolkas, har den vilandeförklarat förfarandet och hänskjutit följande fråga till EU-domstolen med begäran om förhandsavgörande:

15. ASL Lecce ja yliopisto ovat valittaneet kyseisistä tuomioista ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen. Kyseinen tuomioistuin viittaa ennakkoratkaisupyynnössään siihen, että riidanalaisen sopimuksen kaltaisen sopimuksen tekeminen saattaa olla direktiivin 2004/18 vastaista. Tämän vuoksi se pohtii, täyttääkö riidanalainen sopimus unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössään kehittämät julkisen sektorin sisäistä yhteistyötä koskevat oikeudelliset vaatimukset. Tätä päätelmää tukevat tietyt näkökohdat, mutta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole asiasta varma, koska muut näkökohdat viittaavat päinvastaiseen. Koska Consiglio di Staton mielestä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ei voida johtaa ratkaisevia tulkintaohjeita, se on lykännyt asian käsittelyä ja esittänyt unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Utgör direktiv 2004/18 och särskilt artiklarna 1.2 a och d, 2 och 28 och kategorierna 8 och 12 i bilaga II, hinder för nationella bestämmelser enligt vilka två upphandlande myndigheter har rätt att sluta kontrakt avseende utredning och bedömning av sjukvårdsanläggningars utsatthet ur seismisk synvinkel mot bakgrund av nationella bestämmelser om säkerhet för anläggningar och särskilt strategiska byggnader, mot en ersättning som inte får överstiga kostnaderna för tillhandahållandet av tjänsten, om den myndighet som utför tjänsten kan anses utgöra en ekonomisk aktör?”

”Onko direktiivi 2004/18, erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan a ja d alakohta, 2 artikla, 28 artikla sekä liitteessä II olevat 8 ja 12 ryhmä, esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla kahden hankintaviranomaisen sallitaan tehdä kirjallisia sopimuksia sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvittämiseksi ja arvioimiseksi rakennusten, erityisesti strategisten rakennusten, turvallisuutta koskevien kansallisten määräysten mukaisesti sellaista maksua vastaan, joka ei ylitä palvelun suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia, kun toimeksisaajaviranomainen voi toimia taloudellisena toimijana?”

IV – Förfarandet vid domstolen

IV Asian käsittely unionin tuomioistuimessa

16. Begäran om förhandsavgörande av den 9 november 2010 inkom till domstolens kansli den 1 april 2011.

16. 9.11.2010 päivätty ennakkoratkaisupyyntöpäätös saapui unionin tuomioistuimen kirjaamoon 1.4.2011.

17. ASL Lecce, universitetet, Consiglio Nazionale degli Ingegneri (CNI), Associazione delle Organizzazioni di Ingegneri, di Architettura e di Consultazione T ecnico-economica (OICE), Consiglio Nazionale degli Architetti Pianificatori Paesaggisti e Conservatori (CNAPPC), den italienska, den tjeckiska, den polska, den svenska regeringen och Europeiska kommissionen har inkommit med skriftliga yttranden inom den frist som föreskrivs i artikel 23 i domstolens stadga.

17. ASL Lecce, yliopisto, Consiglio Nazionale degli Ingegneri (CNI), Associazione delle Organizzazioni di Ingegneri, di Architettura e di Consultazione Tecnico-economica (OICE), Consiglio Nazionale degli Architetti, Pianificatori, Paesaggisti e Conservatori (CNAPPC) sekä Italian, Tšekin, Puolan ja Ruotsin hallitukset ja Euroopan komissio esittivät kirjallisia huomautuksia Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa mainitussa määräajassa.

18. Företrädarna för ASL Lecce, universitetet, CNI, OICE, CNAPPC, den italienska, den polska och den svenska regeringen samt kommissionen har yttrat sig vid den muntliga förhandlingen den 27 mars 2012.

18. ASL Leccen, yliopiston, CNI:n, OICE:n ja CNAPPC:n edustajat sekä Italian, Puolan ja Ruotsin hallitusten ja komission asiamiehet esittivät suullisia huomautuksia 27.3.2012 pidetyssä istunnossa.

V – Parternas huvudsakliga argument

V Asianosaisten keskeiset lausumat

19. Jag ska nedan beakta parternas argument i relevanta delar.

19. Asianosaisten lausumat on otettava merkityksellisiltä osin huomioon esittämieni toteamusten yhteydessä.

VI – Rättslig bedömning

VI Oikeudellinen arviointi

A – Allmänna påpekanden

A Yleistä

20. Det framgår av tolkningsfrågans formulering att den hänskjutande domstolen i princip söker klarhet i huruvida de gällande nationella bestämmelserna kan anses vara förenliga med direktiv 2004/18 i det avseendet att de tillåter sådana kontrakt som beskrivs i tolkningsfrågan. Vid en samlad bedömning av rättsproblemen i förevarande mål ska det emellertid konstateras att den centrala fråga med vilken domstolen huvudsakligen måste befatta sig avser huruvida det aktuella kontraktet är förenligt med direktiv 2004/18. För att kunna ge den nationella domstolen ett användbart svar på de frågor som den har ställt, synes det ändamålsenligt att förflytta prövningens tyngdpunkt till denna aspekt. Följaktligen ska jag i min analys behandla frågan huruvida bestämmelserna i direktiv 2004/18 har åsidosatts. Jag anser dock inte att det krävs en omformulering av tolkningsfrågan i detta avseende, särskilt som en fastställelse av ett eventuellt åsidosättande indirekt ger besked huruvida den gällande nationella lagstiftningen är förenlig med unionslagstiftningen. Om det vid prövningen framkommer att det aktuella kontraktet inte är förenligt med bestämmelserna i direktiv 2004/18, kan den rättsliga situation som råder i Italien inte heller anses vara förenlig med unionsrätten.

20. Ennakkoratkaisukysymyksen sanamuodon perusteella ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa tietää lähinnä, voidaanko voimassa olevia kansallisia säännöksiä pitää direktiivin 2004/18 mukaisina siltä osin kuin niissä sallitaan ennakkoratkaisukysymyksessä kuvatun kaltaiset sopimukset. Kun käsiteltävää asiaa koskevia oikeudellisia ongelmia tarkastellaan kokonaisuutena, voidaan todeta, että unionin tuomioistuimen on tarkasteltava ensisijaisesti sitä, onko riidanalainen sopimus direktiivin 2004/18 mukainen. Jotta ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymyksiin voidaan antaa hyödyllinen vastaus sen käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi, vaikuttaa järkevältä asettaa arvioinnin painopiste tähän näkökohtaan. Siksi tarkastelen arvioni yhteydessä sitä, onko pääasiassa rikottu direktiivin 2004/18 säännöksiä. Katson, ettei tämä edellytä välttämättä ennakkoratkaisukysymyksen uudelleenmuotoilua, varsinkaan koska mahdollisen rikkomisen toteaminen antaisi välillisesti viitteitä siitä, onko voimassa oleva kansallinen oikeus unionin oikeuden mukainen. Jos arvioinnissa todetaan, ettei riidanalainen sopimus ole direktiivin 2004/18 säännösten mukainen, myöskään Italiassa vallitsevaa oikeudellista tilannetta ei voida pitää unionin oikeuden mukaisena.

21. Direktiv 2004/18 utgör hinder mot ett kontrakt som det som har slutits mellan ASL Lecce och universitetet om uppdraget att genomföra verksamhet som avser utredning och bedömning av vissa sjukhus utsatthet ur seismisk synvinkel ska omfattas av ett förfarande för offentlig upphandling enligt unionslagstiftningen, eftersom någon sådan upphandling inte har genomförts i målet vid den nationella domstolen. Såsom framgår av beslutet att begära förhandsavgörande, tilldelades universitetet i stället direkt det aktuella kontraktet. Om det bekräftas att en offentlig upphandling skulle ha genomförts ska det vidare prövas huruvida det om så är fallet föreligger ett tillämpligt undantag, enligt vilket det är tillåtet att avstå från en offentlig upphandling. I målet vid den nationella domstolen kommer i detta avseende såväl de rekvisit som kodifierats i direktiv 2004/18 som rättsfiguren samarbete mellan offentliga myndigheter för att uppfylla en uppgift av allmänintresse som har utvecklats i EU-domstolens praxis i fråga.

21. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan ASL Leccen ja yliopiston tekemän sopimuksen kaltainen sopimus on direktiivin 2004/18 vastainen, jos tiettyjen sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvitys- ja arviointityötä koskevassa toimeksiannossa on unionin oikeuden mukaan kyse menettelystä, johon sovelletaan hankintasopimuksen tekemistä koskevia sääntöjä, sillä pääasiassa ei ole järjestetty tarjouskilpailua. Kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, riidanalainen toimeksianto on annettu suoraan yliopistolle. Jos menettelyn todetaan kuuluvan julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltamisalaan, on tutkittava edelleen, sovelletaanko asiaan mahdollisesti poikkeusta, jonka nojalla julkinen tarjouskilpailu voidaan jättää järjestämättä, jolloin pääasiassa kyseeseen tulevat sekä direktiivissä 2004/18 säädetyt poikkeukset että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä kehitetty yleisen edun mukaisen tarpeen täyttämiseen tähtäävän julkisen sektorin sisäisen yhteistyön käsite.

B – Frågan huruvida direktiv 2004/18 är tillämpligt

B Direktiivin 2004/18 sovellettavuus

22. Detta gäller dock endast under förutsättning att direktiv 2004/18 överhuvudtaget är tillämpligt avseende det aktuella kontraktet. Detta utgör den första frågan som jag ska behandla.

22. Tämä edellyttää kuitenkin, että kyseinen sopimus kuuluu direktiivin 2004/18 soveltamisalaan. Tämä on ensimmäinen arvioitava seikka, ja tarkastelen sitä aluksi.

1. Frågan huruvida det föreligger ett offentligt kontrakt

1. Julkisia hankintoja koskeva sopimus

a) Tillhandahållande av tjänster

a) Palvelujen tuottaminen

23. För att direktivets materiella tillämpningsområde ska anses tillämpligt måste det föreligga ett ”offentligt kontrakt”. Eventuellt kan det aktuella kontraktet hänföras till en av de kategorier av offentliga kontrakt som räknas upp i artikel 1.2 i direktivet. Enligt min mening skulle det mot bakgrund av den information som är tillgänglig om de faktiska omständigheterna kunna vara aktuellt med en klassificering som ”offentligt tjänstekontrakt” i den mening som avses i legaldefinitionen i artikel 1.2 d. Offentliga tjänstekontrakt beskrivs i denna artikel som ”andra offentliga kontrakt än offentliga byggentreprenad- eller varukontrakt som avser utförande av sådana tjänster som anges i bilaga II”. Föremålet för de arbeten som universitetet enligt kontraktet ska utföra motsvarar det slags tjänster som räknas upp under kategori 12 i bilaga II A (”Arkitekttjänster, tekniska konsulttjänster och integrerade tekniska tjänster, stadsplanering och landskapsarkitektur, besläktade vetenskapliga och tekniska konsulttjänster, teknisk provning och analys.”) Det är nämligen fråga om komplexa tekniska arbeten som omfattar såväl kontroll av att anläggningarna överensstämmer med gällande normer som huruvida byggnaderna är utsatta ur seismisk synvinkel. Arbetena har ett uppenbart samband med arkitektur och det föreskrivs en omfattande konsultverksamhet på detta område genom personal från universitetet som har en motsvarande kvalificering.

23. Jotta sopimuksen voidaan katsoa kuuluvan direktiivin aineelliseen soveltamisalaan, kyseen on oltava ”julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta”. Riidanalainen sopimus saattaa kuulua johonkin direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen julkisia hankintoja koskevien sopimusten luokkaan. Saatavilla olevien tosiseikkojen perusteella sopimus on mielestäni mahdollista luokitella 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa esitetyn oikeudellisen määritelmän mukaiseksi ”julkisia palveluhankintoja koskevaksi sopimukseksi”. Sen mukaan julkisia palveluhankintoja koskevilla sopimuksilla tarkoitetaan ”muita kuin julkisia rakennusurakoita ja julkisia tavarahankintoja koskevia julkisia hankintasopimuksia, joiden kohteena on liitteessä II tarkoitettujen palvelujen suorittaminen”. Yliopiston sopimuksen nojalla toteuttamat toimet vastaavat kohteeltaan liitteessä II A olevan 12 ryhmän palveluja (”arkkitehtipalvelut; tekniset suunnittelupalvelut ja tekniset kokonaispalvelut; kaupunkisuunnittelu- ja maisemasuunnittelupalvelut; edellisiin liittyvät tieteelliset ja tekniset konsulttipalvelut; tekniset testaus- ja analysointipalvelut”). Kyse on monimutkaisista teknisistä töistä, jotka liittyvät sekä rakenteellisen säännönmukaisuuden että rakennusten seismisen haavoittuvuuden tarkastamiseen. Toimilla on selkeä yhteys arkkitehtuuriin, ja ne edellyttävät yliopiston asianmukaisesti koulutetun henkilöstön laajaa konsultoimista.

b) Kontrakt mellan en upphandlande myndighet och en ekonomisk aktör

b) Hankintaviranomaisen ja taloudellisen toimijan välinen sopimus

24. Vidare förutsätts det enligt definitionen av ”offentligt tjänstekontrakt” att det föreligger ett skriftligt kontrakt mellan en upphandlande myndighet och en ekonomisk aktör, eftersom det bygger på begreppet offentligt kontrakt i artikel 1.2 a i direktivet.

24. Direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun julkisia hankintoja koskevan sopimuksen käsitteen mukainen ”julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen” määritelmä edellyttää lisäksi, että hankintaviranomainen ja taloudellinen toimija tekevät kirjallisen sopimuksen.

25. Det lagstadgade kravet på ett skriftligt kontrakt är uppfyllt, eftersom ”konsultavtalet” som ingicks den 29 oktober 2009 är skriftligt.

25. Tämä kirjallista sopimusta koskeva oikeudellinen vaatimus täyttyy, sillä ”konsultointisopimus” tehtiin kirjallisena 29.10.2009.

26. Med ”upphandlande myndighet” avses enligt artikel 1.9 i direktivet ”statliga, regionala eller lokala myndigheter och offentligrättsliga organ samt sammanslutningar av en eller flera sådana myndigheter eller ett eller flera sådana organ”. I egenskap av del av den offentliga förvaltningen uppfyller ASL Lecce villkoren för att klassificeras som upphandlande myndighet i den mening som avses i direktivet.

26. Direktiivin 1 artiklan 9 kohdan mukaan ”hankintaviranomaisina” pidetään ”valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä”. Koska ASL Lecce on osa julkishallintoa, se täyttää ehdot, joiden perusteella se voidaan luokitella direktiivissä tarkoitetuksi hankintaviranomaiseksi.

27. Vad avser en eventuell klassificering av universitet som ”ekonomisk aktör”, ska det konstateras att detta begrepp enligt artikel 1.9 i direktivet även omfattar ”tjänsteleverantörer”. Med detta förstås ”varje fysisk eller juridisk person, offentlig enhet eller grupp av sådana personer och/eller organ som på marknaden … tillhandahåller … tjänster”. Università del Salento utgör, såsom framgår av dess skriftliga yttranden,(5) självt ett offentligrättsligt organ. I detta avseende är bestämmelsen i artikel 66 i presidentdekret nr 382/1980 av betydelse, eftersom universiteten genom denna bestämmelse erhåller rätt att ingå avtal med offentliga och privata organ för att utöva forsknings- och konsultverksamhet. Av detta framgår att universiteten enligt nationell lagstiftning inte enbart har rätt att fungera som plats för undervisning och forskning, utan även som ekonomisk aktör i den mening som avses i ovannämnda definition.

27. Tarkasteltaessa yliopiston mahdollista luokittelemista ”taloudelliseksi toimijaksi” on todettava, että direktiivin 1 artiklan 9 kohdan mukaan käsite kattaa myös ”palvelujen suorittajat”. Sillä tarkoitetaan ”luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä taikka tällaisten henkilöiden ja/tai laitosten ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai ‑urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja”. Kuten Università del Salenton kirjallisista huomautuksista(5) ilmenee, se on julkisoikeudellinen laitos. Tässä yhteydessä merkitystä on presidentin asetuksen nro 382/1980 66 §:llä, sillä sen mukaan yliopistot voivat harjoittaa julkisten ja yksityisten elinten kanssa tekemiinsä sopimuksiin perustuvaa tutkimus- ja konsultointitoimintaa. Tästä voidaan päätellä, että kansallisen oikeuden mukaan yliopistot voivat toimia sekä opetus- ja tutkimuslaitoksina että edellä mainitun määritelmän mukaisina taloudellisina toimijoina.

28. Jag vill i detta avseende hänvisa till domen i målet CoNISMa,(6) i vilken domstolen har slagit fast att universitet har rätt att delta i upphandlingsförfaranden som ekonomiska aktörer. I denna dom har domstolen uttalat att ställningen som ekonomisk aktör inte nödvändigtvis enbart omfattar aktörer som är organiserade som företag.(7) Tvärtom får varje person eller enhet som är lämpad att säkerställa att kontraktet genomförs anmäla sig som anbudssökande oberoende av om den har ställning som privat- eller offentligrättsligt subjekt och oberoende av om personen eller enheten är stadigvarande verksam på marknaden eller inte och om den får bidrag av allmänna medel eller inte.(8) Dessutom har domstolen slagit fast att en restriktiv tolkning av begreppet ekonomisk aktör skulle få till följd att de kontrakt som sluts mellan upphandlande myndigheter och organ som inte huvudsakligen bedriver verksamhet med vinstsyfte inte anses utgöra offentliga kontrakt, och de upphandlande myndigheterna skulle därmed kunna tilldela dem efter ömsesidig överenskommelse utan att tillämpa unionsbestämmelserna avseende likabehandling och insyn, i strid med syftet med dessa bestämmelser.

28. Viittaan tässä yhteydessä asiassa CoNISMa(6) annettuun tuomioon, jossa unionin tuomioistuin on vahvistanut, että yliopistot voivat osallistua taloudellisina toimijoina myös hankintamenettelyyn. Unionin tuomioistuin totesi tuomiossaan, ettei taloudellisen toimijan käsite ole välttämättä rajattu koskemaan vain niitä toimijoita, joilla on yritykselle tyypillinen organisaatiorakenne.(7) Pikemminkin on niin, että kaikilla henkilöillä tai yksiköillä, jotka katsovat kykenevänsä toteuttamaan hankintasopimuksen, on oikeus ilmoittautua ehdokkaaksi riippumatta kyseisen henkilön tai yksikön yksityis- tai julkisoikeudellisesta asemasta sekä siitä, toimiiko se järjestelmällisesti vai vain satunnaisesti markkinoilla, tai siitä, tuetaanko sitä julkisilla varoilla.(8) Unionin tuomioistuin on todennut lisäksi, että käsitteen ”taloudellinen toimija” suppeasta tulkinnasta seuraisi, että hankintaviranomaisten ja sellaisten elinten, jotka eivät pääasiallisesti toimi voitontavoittelutarkoituksessa, välisiä sopimuksia ei pidettäisi julkisia hankintoja koskevina sopimuksina ja ne voisivat tehdä niitä mielensä mukaan ja nämä sopimukset jäisivät yhdenvertaista kohtelua ja avoimuutta koskevien unionin oikeussääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle näiden sääntöjen tarkoituksen vastaisesti.

29. Följaktligen ska det kontrakt som ASL Lecce och universitetet har slutit anses utgöra ett skriftligt kontrakt mellan en upphandlande myndighet och en ekonomisk aktör.

29. ASL Leccen ja yliopiston tekemää sopimusta on siten pidettävä hankintaviranomaisen ja taloudellisen toimijan välisenä kirjallisena sopimuksena.

c) Huruvida det är fråga om en tjänst med ekonomiska villkor

c) Palvelun vastikkeellisuus

30. Ytterligare ett villkor för att ett kontrakt ska anses utgöra ett ”offentligt kontrakt” i den mening som avses i artikel 1.2 a i direktivet är att det innehåller ekonomiska villkor. Begreppet ”ekonomiska villkor” innefattar ett krav att anbudsgivarens tillhandahållande av tjänsten även motsvaras av en skyldighet för uppdragsgivaren att betala ersättning. Förutom att två personer deltar avses här även en ömsesidighet i form av ett materiellt utbyte av prestationer. Det krävs en sådan ömsesidighet för att det ska föreligga en skyldighet att vidta en upphandling.

30. Toinen edellytys sille, että sopimus voidaan luokitella direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi ”julkisia hankintoja koskevaksi sopimukseksi”, on, että se tehdään rahallista vastiketta vastaan. ”Vastikkeellisuuden” käsite edellyttää, että toimeksiantaja on velvollinen maksamaan korvausta tarjoajan suorittamasta palvelusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että menettelyyn osallistuu kaksi henkilöä ja että vastavuoroisuus ilmenee aineellisten suoritteiden vaihtona. Hankintasopimusten tekemistä koskevat säännöt edellyttävät, että sopimussuhteen on oltava vastavuoroinen.

31. I målet vid den nationella domstolen var ASL Lecce visserligen skyldig att betala ersättning till universitetet enligt det aktuella kontraktet. Det var emellertid speciellt i detta mål att den utlovade ersättningen var beräknad så, att den inte översteg de uppkomna kostnaderna. Mot denna bakgrund uppkommer frågan huruvida även ersättning som enbart motsvarar kostnaderna uppfyller kraven på ”ekonomiska villkor”. Enligt min mening föreligger det flera argument som talar för en extensiv tolkning av detta begrepp till att omfatta all slags ersättning som har ett ekonomiskt värde.

31. ASL Lecce oli kyseisen sopimuksen nojalla velvollinen maksamaan yliopistolle korvausta. Erityistä tässä oli kuitenkin se, ettei sovittu vastike ylittänyt aiheutuneita kustannuksia. Tämän perusteella herää kysymys, sisältyvätkö myös kustannusten korvaukset ”vastikkeellisuuden” käsitteeseen. Mielestäni muutamat näkökohdat tukevat tämän käsitteen laajaa tulkintaa siten, että käsitteen on katettava kaikenlaiset korvaukset, joilla voi olla rahallista arvoa.

32. Såsom den hänskjutande domstolen med rätta har angett i sitt beslut att begära förhandsavgörande,(9) medför inte enbart avsaknaden av vinst att kontraktet saknar ekonomiska villkor. Ekonomisk sett innehåller kontraktet trots detta ekonomiska villkor, eftersom mottagaren trots allt erhåller en prestation av ekonomiskt värde(10) och sålunda i princip kan omfattas av tillämpningsområdet för direktiv 2004/18. Det kan dessutom hävdas att enbart en extensiv tolkning av begreppet ”ekonomiska villkor” medför att syftet med direktiven om offentlig upphandling, vilket består i en öppning av marknaderna för en verklig konkurrens, uppnås.(11) Enbart på detta sätt kan det säkerställas att direktiven om offentlig upphandling är effektiva och ett kringgående av upphandlingslagstiftningen förhindras, exempelvis genom att parterna avtalar om andra former av ersättning av vilka det inte omedelbart framgår att det föreligger ett vinstsyfte, som till exempel byteshandel eller genom ett avstående från bestående, mellan avtalsparterna ömsesidiga, anspråk.(12)

32. Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa osuvasti ennakkoratkaisupyynnössään,(9) voiton puuttuminen ei tee sopimuksesta vastikkeetonta. Taloudellisesta näkökulmasta sopimus säilyy vastikkeellisena, sillä vastaanottaja saa joka tapauksessa rahanarvoisen suorituksen,(10) ja sopimus voi siten kuulua lähtökohtaisesti direktiivin 2004/18 soveltamisalaan. Tästä huolimatta voidaan katsoa, että vain ”vastikkeellisuuden” käsitteen laaja tulkinta vastaa julkisia hankintoja koskevien direktiivien tarkoitusta, joka on markkinoiden avaaminen aidolle kilpailulle.(11) Vain siten voidaan taata julkisia hankintoja koskevien direktiivien tehokas vaikutus ja estää julkisia hankintoja koskevien säännösten kiertäminen, esimerkiksi sopimalla muunlaisista vastikemuodoista, joista ei näy heti, tavoitellaanko niillä voittoa; tällaisia voivat olla muun muassa vaihtokaupat tai luopuminen sopimuskumppanien välisistä vastavuoroisista saatavista.(12)

33. En sådan tolkning av begreppet ekonomiska villkor överensstämmer även med domstolens extensiva tolkning av definitionen av ersättning vad gäller friheten att tillhandahålla tjänster i artikel 56 FEUF.(13) Mot bakgrund av det faktum att direktiv 2004/18, såsom framgår av dess rättsliga grund i artikel 95 EG (nu artikel 114 FEUF), syftar till att förverkliga de grundläggande friheterna på den inre marknaden, vilket kommer till uttryck i skäl 2, synes det konsekvent med en extensiv tolkning av begreppet ”med ekonomiska villkor”. I enlighet med denna extensiva tolkning får det inte nödvändigtvis krävas att den som tillhandahåller tjänsten gör en vinst. Tvärtom är det även tillräckligt för att kravet på ekonomiska villkor ska anses uppfyllt att den som tillhandahåller tjänsten enbart erhåller en ersättning som täcker kostnaderna i form av en kostnadsersättning. Sålunda ska begreppet ekonomiska villkor även omfatta så kallad ren kompensation.(14)

33. Tällainen vastikkeen käsitteen tulkinta on yhdenmukainen myös unionin tuomioistuimen SEUT 56 artiklan mukaisen palvelujen tarjoamisen vapauden yhteydessä esittämän, vastikkeen käsitteen laajan tulkinnan kanssa.(13) Kun pidetään mielessä, että direktiivin 2004/18 oikeusperustana toimivan EY 95 artiklan (nykyisen SEUT 114 artiklan) mukaan direktiivin tarkoituksena on edistää perusvapauksien toteutumista sisämarkkinoilla, mikä ilmenee johdanto-osan toisesta perustelukappaleesta, vastikkeellisuuden käsitteen laaja tulkinta vaikuttaa asianmukaiselta. Tämän laajan tulkinnan mukaan palvelun suorittajan ei välttämättä ole tavoiteltava voittoa. Vastikkeellisuutta koskevan vaatimuksen täyttymiseksi riittää, jos palvelun suorittaja saa ainoastaan kustannukset kattavan korvauksen. Vastikkeen käsitteen on siten katettava myös pelkät kustannusten korvaukset.(14)

34. Följaktligen har det aktuella kontraktet ekonomiska villkor, och det föreligger ett ”offentligt tjänstekontrakt” i den mening som avses i definitionen i artikel 1.2 d i direktivet i målet vid den nationella domstolen.

34. Edellä esitetyn perusteella kyseisellä sopimuksella on vastikkeellinen luonne ja pääasiassa on kyse direktiivin 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan sisältämän määritelmän mukaisesta ”julkisia palveluhankintoja koskevasta sopimuksesta”.

2. Huruvida det aktuella tröskelvärdet har uppnåtts

2. Kulloisenkin kynnysarvon saavuttaminen

a) Huruvida det aktuella tröskelvärde har underskridits

a) Alittuuko kynnysarvo käsiteltävässä asiassa?

35. Direktiven om offentlig upphandling med deras stränga krav med avseende på förfarandet är inte tillämpliga på varje litet uppdrag. Tvärtom måste det aktuella uppdragets ekonomiska värde uppnå ett visst tröskelvärde för att omfattas av bestämmelserna om offentlig upphandling. Redan av proportionalitetshänsyn ska dessa upphandlingsförfaranden som delvis kräver en stor arbetsinsats inte tillämpas på varje litet uppdrag. Dessutom kan det inte anses föreligga något allvarligt gränsöverskridande handelsintresse om uppdraget har ett ringa värde.

35. Julkisia hankintoja koskevat direktiivit ja niiden tiukat menettelyvaatimukset eivät koske jokaista pientä hankintaa. Kyseisen hankinnan rahallisen vastikkeen on vastattava tiettyä kynnysarvoa, jotta siihen voidaan soveltaa julkisia hankintoja koskevia säännöksiä. Jo suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta on perusteltua, ettei tällaisia ajoittain hyvin kalliita hankintamenettelyjä sovelleta jokaiseen suppeaan toimeksiantoon. Ei myöskään vaikuta todennäköiseltä, että arvoltaan vähäisellä hankintasopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia rajat ylittäviin kaupallisiin etuihin.

36. Genom tröskelvärdena delas bestämmelserna om offentlig upphandling sålunda in i två klasser. Om tröskelvärdena överskrids föreligger det detaljerade direktivbestämmelser som ska beaktas. Om dessa tröskelvärden inte uppnås är enbart unionens primära upphandlingslagstiftning tillämplig med de oskrivna principer som kan härledas ur domstolens praxis. Denna tudelning är av betydelse i förevarande mål, eftersom tröskelvärdena i målet vid den nationella domstolen eventuellt har underskridits, vilket ska prövas i sak.

36. Julkisia hankintoja koskevat säännökset jaetaan siten kynnysarvojen perusteella kahteen luokkaan. Kynnysarvojen yläpuolella on noudatettava direktiivien yksityiskohtaisia säännöksiä. Kynnysarvojen alapuolella on otettava huomioon vain julkisia hankintoja koskeva unionin primaarilainsäädäntö ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johdetut kirjoittamattomat periaatteet. Tämä kahtiajako on merkityksellinen käsiteltävässä asiassa, sillä pääasiassa kynnysarvo on saattanut alittua, mitä on tutkittava erikseen.

37. Enligt artikel 9.1 i direktiv 2004/18 ska beräkningen av det uppskattade värdet av ett offentligt kontrakt grunda sig på det totala beloppet efter avdrag för mervärdesskatt som ska betalas enligt den upphandlande myndighetens egen uppskattning. Vid beräkningen ska det uppskattade totalbeloppet beaktas, inbegripet varje form av eventuell optionsrätt och eventuella klausuler om förlängning av kontraktet. Det framgår av handlingarna att ASL Lecce har åtagit sig att betala ersättning med 200 000 euro exklusive mervärdesskatt. Om detta belopp läggs till grund som uppskattat värde för den avtalade tjänsten, kan det konstateras att det underskrider tröskelvärdet på 206 000 euro som föreskrivs i artikel 7.1 b i direktiv 2004/18 i dess lydelse av den 29 oktober 2009, det vill säga den lydelse som var tillämplig när det aktuella kontraktet ingicks. I så fall skulle det aktuella kontraktets förenlighet med unionens upphandlingslagstiftning följaktligen inte heller prövas mot bakgrund av direktiv 2004/18. Prövningen skulle enbart företas mot bakgrund av primärrätten, framför allt bestämmelserna om de grundläggande friheterna.

37. Direktiivin 2004/18 9 artiklan 1 kohdan mukaan julkista hankintaa koskevan sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintaviranomaisen arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Laskelmassa otetaan huomioon arvioitu kokonaismäärä, mukaan lukien mahdolliset eri vaihtoehdot ja sopimuksen uusimiset. Asiakirjoista ilmenee, että ASL Lecce oli sitoutunut maksamaan vastikkeena 200 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Jos tämä summa otetaan sopimuksessa sovittujen palvelujen ennakoidun arvon perustaksi, on todettava, että se jää alle 206 000 euron kynnysarvon, josta on säädetty direktiivin 2004/18 29.10.2009 eli kyseisen sopimuksen tekoajankohtana voimassa olleen version 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa. Siksi sitä, onko kyseinen sopimus julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden mukainen, ei pitäisi arvioida direktiivin 2004/18 perusteella. Arvioinnin perustana olisi käytettävä yksistään primaarioikeutta ja etenkin perusvapauksia koskevia määräyksiä.

38. Det ska dock, såsom kommissionen har påpekat i sitt skriftliga yttrande,(15) beaktas att tröskelvärdet en kort tid därefter sänktes till 193 000 euro genom kommissionens förordning nr 1177/2009 av den 30 november 2009,(16) nämligen med verkan från den 30 november 2009. Följaktligen skulle det uppskattade värdet överstiga det nya tröskelvärdet. Det är sålunda frågan vilket tröskelvärde som är tillämpligt i målet vid den nationella domstolen. Detta beror i sin tur på vilken version av direktiv 2004/18 som är tillämplig i målet vid den nationella domstolen. För att kunna besvara denna fråga måste det fastställas vilken tidpunkt som är avgörande för att ett av direktiven om offentlig upphandling ska vara tillämpligt.

38. Kuten komissio on todennut kirjallisissa huomautuksissaan,(15) tässä yhteydessä ei kuitenkaan voida jättää huomiotta sitä, että kynnysarvoa alennettiin vähän myöhemmin 193 000 euroon 30.11.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1177/2009,(16) joka tuli voimaan 1.1.2010. Sen mukaan palvelujen ennakoitu arvo olisi uuden kynnysarvon yläpuolella. Herää siten kysymys, mitä kynnysarvoa pääasiassa olisi sovellettava. Tämä määräytyy sen perusteella, mitä direktiivin 2004/18 versiota pääasiaan sovelletaan. Kysymykseen vastaamiseksi on määritettävä julkisia hankintoja koskevan direktiivin soveltamisen kannalta ratkaiseva ajankohta.

39. Direktiv 2004/18 innehåller en mängd bestämmelser som ska hjälpa tillämparen att fastställa den tillämpliga tidpunkten för beräkningen av uppdragets värde. I artikel 9.2 i direktivet föreskrivs exempelvis att uppskattningen ska gälla vid den tidpunkt då meddelandet om upphandling skickas ut eller, om ett sådant meddelande inte krävs, vid den tidpunkt då upphandlingsförfarandet inleds. I princip skulle det sålunda vara möjligt att utgå från dessa bestämmelser för att fastställa vilken lydelse av direktiv 2004/18 som är tillämplig i tiden. Det ska emellertid konstateras att utgångspunkten för dessa bestämmelser är en situation i vilken ett upphandlingsförfarande faktiskt har ägt rum. Av bestämmelserna framgår emellertid inte vad som gäller om, såsom i målet vid den nationella domstolen, oberoende av anledningen, någon upphandling inte har genomförts. Eftersom det saknas uttryckliga bestämmelser i sistnämnda situation, ska jag företa några principiella överväganden för att hitta en lösning som tar tillräcklig hänsyn till denna situation.

39. Direktiivi 2004/18 sisältää joukon säännöksiä, joiden tarkoituksena on auttaa lainkäyttäjää määrittämään julkisia hankintoja koskevan sopimuksen arvon laskemisen kannalta merkityksellinen ajankohta. Direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa säädetään esimerkiksi, että ennakoinnin on pädettävä hankintailmoitusta lähetettäessä tai – jos tällaista ilmoitusta ei vaadita – silloin, kun hankintasopimuksen tekomenettely aloitetaan. Kyseisiä säännöksiä voitaisiin siten käyttää lähtökohtaisesti direktiivin 2004/18 merkityksellisen version ajallisen sovellettavuuden määrittämisessä. On kuitenkin todettava, että kyseiset säännökset koskevat tilannetta, jossa hankintamenettely on tosiasiallisesti toteutettu. Ne eivät kuitenkaan sisällä minkäänlaista viitettä siitä, miten on meneteltävä, kun tarjouskilpailua ei jostain syystä ole järjestetty, kuten pääasiassa. Koska tällaisesta tilanteesta ei ole annettu nimenomaisia säännöksiä, on tarkasteltava muutamia periaatekysymyksiä, jotta tilanteeseen löydetään olosuhteet asianmukaisesti huomioon ottava ratkaisu.

40. Jag framhöll i mitt förslag till avgörande i målet kommissionen mot Tyskland(17) att de tröskelvärden som har fastställts i upphandlingsdirektiven regelbundet anpassas. Mot denna bakgrund krävs det klara regler för att fastställa vilket tröskelvärde som är tillämpligt. Av denna anledning har jag föreslagit att den avgörande tidpunkten för fastställandet av det aktuella tröskelvärdet och indirekt även för ett upphandlingsdirektivs tillämplighet i tiden ska vara tidpunkten för avtalsförhandlingarna.(18) Detta förefaller ändamålsenligt med tanke på att det är väsentligt att utgå från en tidpunkt vid vilken uppdragets totala omfattning med tillräcklig tillförlitlighet kan fastställas samt det preliminära kontraktsvärdet. Den ovannämnda bestämmelsen i artikel 9.2 i direktiv 2004/18 bygger på samma grundläggande princip. Eftersom det kan antas att det senast vid avtalets ingående förelåg slutgiltig tillförlitlighet i fråga om uppdragets värde, ska detta anses utgöra den avgörande tidpunkten. Detta innebär att direktiv 2004/18 i dess äldre lydelse är tillämpligt i målet vid den nationella domstolen. Eftersom den avtalade tjänstens värde inte överskrider det där fastställda tröskelvärdet, måste, såsom konstaterats ovan, prövningen huruvida det aktuella kontraktet är förenligt med unionens upphandlingslagstiftning enbart göras mot bakgrund av primärrätten.

40. Asiassa komissio vastaan Saksa(17) 14.4.2010 antamassani ratkaisuehdotuksessa kiinnitin huomiota siihen, että julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä määritettyjä kynnysarvoja mukautetaan säännöllisesti. Siksi tarvitaan selvät säännöt asiaa koskevien kynnysarvojen määrittämiseksi. Tästä syystä olen ehdottanut kyseisessä ratkaisuehdotuksessa, että jos tarjouskilpailua ei ole järjestetty, merkityksellisen kynnysarvon määrittämisen ja siten välillisesti myös julkisia hankintoja koskevan direktiivin ajallisen sovellettavuuden kannalta ratkaisevana ajankohtana on pidettävä sopimusneuvottelujen ajankohtaa.(18) Tämä vaikuttaa järkevältä, varsinkin kun keskeistä on määrittää ajankohta, jona hankinnan kokonaislaajuudesta ja hankintasopimuksen ennakoidusta arvosta on riittävästi tietoa. Edellä mainittujen direktiivin 2004/18 9 artiklan 2 kohdan säännösten perustana on sama ajatus. Koska lähtökohtana on pidettävä sitä, että sopimuksen todennäköinen arvo on selvillä lopullisesti viimeistään sopimuksen tekohetkellä, kyseistä ajankohtaa on pidettävä pääasiassa merkityksellisenä ajankohtana. Tästä seuraa, että pääasiaan sovelletaan direktiivin 2004/18 vanhempaa versiota. Koska sopimukseen perustuvien palvelujen arvo on alle direktiivissä säädetyn kynnysarvon, kuten edellä on jo todettu, sitä, onko kyseinen sopimus unionin julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukainen, on tutkittava lähtökohtaisesti primaarioikeuden perusteella.

41. Visserligen innehåller fördragen inte några uttryckliga bestämmelser som avser offentlig upphandling.(19) Emellertid har domstolen härlett upphandlingsrättsliga principer ur förbudet mot diskriminering på grund av nationalitet samt ur principen om likabehandling och beroende på det enskilda fall som ska bedömas uppställt konkreta upphandlingsrättsliga krav som upphandlande myndigheter måste beakta. Sålunda krävs det exempelvis enligt den primärrättsliga principen om likabehandling på området för offentlig upphandling att alla anbudsgivare ska ges samma möjligheter när de utformar sina anbud, oberoende av nationalitet. (20) Med principerna om likabehandling och om förbud mot diskriminering på grund av nationalitet följer en skyldighet att lämna insyn, som syftar till att garantera varje potentiell anbudsgivare att sådan offentlighet föreligger att upphandlingen är öppen för konkurrens och att det går att kontrollera om upphandlingsförfarandena är opartiska. (21)

41. Perustamissopimuksissa ei tosin ole nimenomaisia määräyksiä julkisista hankinnoista.(19) Unionin tuomioistuin on kuitenkin johtanut perusvapauksista, kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellosta ja yhdenmukaisen kohtelun periaatteesta julkisia hankintoja koskevia oikeudellisia periaatteita ja asettanut kulloinkin tarkasteltavan yksittäistapauksen mukaan konkreettisia julkisia hankintoja koskevia vaatimuksia, joita hankintaviranomaisten on noudatettava. Julkisia hankintasopimuksia koskeva primaarioikeudellinen yhdenvertaisen kohtelun periaate edellyttää esimerkiksi, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa heidän kansalaisuudestaan riippumatta.(20) Yhdenvertaisen kohtelun ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteista seuraa avoimuusvelvollisuus, jonka sisältönä on taata kaikkien potentiaalisten tarjoajien eduksi se, että hankintasopimuksesta ilmoitetaan asianmukaisessa laajuudessa, minkä ansiosta sopimuksen tekeminen avautuu kilpailulle ja sopimuksen tekomenettelyiden puolueettomuutta voidaan valvoa.(21)

42. Den hänskjutande domstolen har emellertid inte lämnat tillräckliga förklaringar och uppgifter om de faktiska omständigheterna för att det ska vara möjligt att företa en uttömmande bedömning huruvida de upphandlingsrättsliga principerna har iakttagits. En bidragande orsak är att nämnda domstol har begränsat sin begäran om tolkning av unionsrätten till direktiv 2004/18. Den hänskjutande domstolens resonemang avser följaktligen uteslutande de aspekter som är av betydelse vid tolkningen av denna sekundära rättsakt.

42. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole kuitenkaan esittänyt välttämättömiä tosiseikkoja ja selvityksiä, joiden avulla julkisia hankintoja koskevien primaarioikeuden periaatteiden noudattamista voitaisiin tarkastella yksityiskohtaisesti. Tämä johtuu etenkin siitä, että kansallinen tuomioistuin on rajannut unionin oikeuden tulkintaa koskevan ennakkoratkaisupyyntönsä direktiiviin 2004/18. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toteamukset liittyvät siten yksinomaan sellaisiin näkökohtiin, jotka ovat merkityksellisiä tämän johdettuun oikeuteen kuuluvan säädöksen tulkinnan kannalta.

43. Det ska i detta sammanhang erinras om att domstolen avseende huruvida en tolkningsfråga kan tas upp till sakprövning har hänvisat till kravet att den hänskjutande domstolen i begäran om förhandsavgörande klargör den faktiska och rättsliga bakgrunden för det nationella målet. Detta krav syftar dels till att göra det möjligt för domstolen att komma fram till en tolkning av unionsrätten som är användbar för den nationella domstolen(22), dels till att ge såväl medlemsstaternas regeringar som andra berörda parter möjlighet att avge yttranden i enlighet med artikel 23 i domstolens stadga.(23) Båda dessa syften kan emellertid, åtminstone vad avser det nationella målet, först beaktas om den hänskjutande domstolen inkommer med en motsvarande begäran om tolkning av primärrätten till domstolen och kompletterar den faktiska och rättsliga bakgrunden för det nationella målet med motsvarande uppgifter. Jag anser därför att det är lämpligt att erinra den hänskjutande domstolen om möjligheten att hänskjuta ytterligare en begäran om förhandsavgörande.

43. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa siitä, että unionin tuomioistuin on viitannut ennakkoratkaisupyyntöjen tutkittavaksi ottamisen osalta siihen, että pääasiaan liittyvät oikeudelliset seikat ja tosiasiat on kuvattava riittävän yksityiskohtaisesti ennakkoratkaisupyynnössä. Tämän vaatimuksen tarkoituksena on ensinnäkin antaa unionin tuomioistuimelle mahdollisuus tulkita unionin oikeutta siten, että tulkinta olisi kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen,(22) ja toisaalta antaa jäsenvaltioiden hallituksille ja muille, joita asia koskee, mahdollisuus esittää huomautuksia Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan mukaisesti.(23) Pääasiaa tarkasteltaessa nämä näkökohdat voidaan kuitenkin ottaa huomioon vasta, kun ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt unionin tuomioistuimelle tällaisen primaarioikeuden tulkintaa koskevan pyynnön ja täydentänyt pääasiaan liittyvien oikeudellisten seikkojen ja tosiasioiden kuvaustaan vastaavilla toteamuksilla. Siksi on suositeltavaa huomauttaa ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle mahdollisuudesta esittää uusi ennakkoratkaisupyyntö.

44. En ytterligare begäran om förhandsavgörande torde emellertid enbart kunna bli aktuell om det slutgiltigt bekräftas att det tillämpliga tröskelvärdet faktiskt inte har överskridits. Det ankommer på den nationella domstolen att fastställa de faktiska omständigheter som krävs för att med säkerhet kunna utesluta att ytterligare belopp ska beaktas som del av den avtalade ersättningen. Det ska särskilt beaktas på vilket sätt ASL Lecces uppdragsvärde beräknades. Den nationella domstolen måste pröva en rad aspekter, bland annat huruvida poster i fakturan eventuellt är för låga, det i avtalet föreskrevs en anpassning i efterhand av sådana poster till de faktiska kostnaderna och huruvida avtalsparterna har avtalat om en uppdelning av uppdragen, inbegripet en separat beräkning av posterna i fakturan.(24) Mot bakgrund av att tröskelvärdet precis underskrids i målet vid den nationella domstolen krävs det särskilt ett klargörande av dessa aspekter.

44. Uusi ennakkoratkaisupyyntö voi tosin tulla kyseeseen vasta, kun vahvistetaan lopullisesti, ettei asiaa koskeva kynnysarvo ole ylittynyt. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on määrittää tarvittava tosiseikasto, jotta voidaan varmasti sulkea pois se, ettei sovitussa vastikkeessa ole otettava huomioon muita summia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten ASL Leccen hankintasopimuksen arvo on laskettu. Kansallisen tuomioistuimen on tutkittava useita eri seikkoja, kuten sitä, onko laskuerät mahdollisesti määritetty liian pieniksi, onko sopimuksessa sovittu tällaisten laskuerien mukauttamisesta jälkikäteen vastaamaan tosiasiallisia kustannuksia ja onko sopimuspuolten kesken sovittu hankintojen jakamisesta osiin, laskuerien erillinen laskutus mukaan luettuna.(24) Kun otetaan huomioon, että pääasiassa kynnysarvo alittui vain vähän, nämä näkökohdat vaativat erityistä selvitystä.

b) Huruvida tolkningsfrågan ska anses vara avgörande för utgången i målet

b) Olettama, joka koskee ennakkoratkaisukysymyksen merkityksellisyyttä asian ratkaisun kannalta

45. Om uppdragets värde faktiskt skulle vara lägre än det tröskelvärde på 206 000 euro som är tillämpligt i målet vid den nationella domstolen, skulle detta kunna innebära att det är osäkert huruvida tolkningsfrågan är avgörande för utgången i målet, särskilt med tanke på att den hänskjutande domstolen uttryckligen hänvisar till direktiv 2004/18 i stället för till den i stället tillämpliga primärrätten. Tolkningsfrågan skulle eventuellt kunna anses sakna relevans för avgörandet, eftersom sambandet med verkligheten, respektive föremålet för målet vid den nationella domstolen inte är helt entydigt.

45. Jos hankintasopimuksen arvo on todellisuudessa pienempi kuin pääasiassa merkityksellinen 206 000 euron kynnysarvo, ennakkoratkaisukysymyksen merkityksellisyyttä asian ratkaisun kannalta voidaan epäillä, varsinkin koska se koskee nimenomaisesti direktiivin 2004/18 tulkintaa eikä asiassa pikemminkin sovellettavaksi tulevan primaarioikeuden tulkintaa. Ennakkoratkaisukysymys saattaa mahdollisesti osoittautua merkityksettömäksi asian ratkaisun kannalta, koska sen yhteys pääasian tosiseikkoihin tai kohteeseen ei ole täysin selvä.

46. I detta avseende ska det erinras om att det, inom ramen för det samarbete mellan EU‑domstolen och de nationella domstolarna som har inrättats genom artikel 267 FEUF, uteslutande ankommer på de nationella domstolarna, vid vilka tvisten anhängiggjorts och som har ansvaret för det rättsliga avgörandet, att mot bakgrund av de särskilda omständigheterna i varje enskilt mål bedöma såväl om ett förhandsavgörande är nödvändigt för att döma i saken som relevansen av de frågor som ställs till domstolen. (25) Domstolen är i princip skyldig att meddela ett förhandsavgörande när de frågor som ställts avser tolkningen av unionsrätten. (26)

46. On siten muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklan mukaisessa unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisessä yhteistyössä yksinomaan kansallisten tuomioistuinten, joissa asia on vireillä ja jotka vastaavat annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on kunkin asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko niiden unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta.(25) Kun kysymykset koskevat unionin oikeuden tulkintaa, unionin tuomioistuin on lähtökohtaisesti velvollinen ottamaan niihin kantaa.(26)

47. Följaktligen bryts presumtionen, att de frågor angående vilka nationella domstolar begär förhandsavgörande är relevanta, endast i undantagsfall, särskilt i de fall där det är uppenbart att den begärda tolkningen av de unionsrättsliga bestämmelserna inte har något samband med de verkliga omständigheterna eller föremålet för tvisten i målet vid den nationella domstolen. (27) Detta är emellertid inte fallet i målet vid den nationella domstolen, särskilt med tanke på att det inte kan uteslutas att den hänskjutande domstolen efter en bedömning av samtliga omständigheter i det nationella målet, särskilt det sätt på vilket uppdragsvärdet för ASL Lecce har beräknats,(28) drar slutsatsen att det i slutänden ändå är motiverat att tillämpa direktiv 2004/18, eftersom det tillämpliga tröskelvärdet har överskridits.

47. Olettamasta, jonka mukaan kansallisten tuomioistuinten esittämillä ennakkoratkaisukysymyksillä on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, voidaan poiketa ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa eli silloin, kun on ilmeistä, että kansallisen tuomioistuimen pyytämällä näissä kysymyksissä tarkoitettujen unionin oikeuden säännösten ja määräysten tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen.(27) Tämä ei siten koske pääasiaa, sillä ei voida sulkea pois sitä, että arvioituaan pääasian kaikkia olosuhteita ja erityisesti sitä, miten ASL Leccen hankintasopimuksen arvo on laskettu,(28) ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päättelee, että direktiivin 2004/18 soveltaminen pääasiassa on lopulta perusteltua asiaa koskevan kynnysarvon ylittymisen vuoksi.

48. Följaktligen är domstolen skyldig att efterkomma den hänskjutande domstolens begäran och tolka direktiv 2004/18.

48. Unionin tuomioistuimen on siten vastattava ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymykseen ja tulkittava direktiiviä 2004/18.

3. Huruvida det föreligger ett tillämpligt undantag

3. Poikkeuksen merkityksettömyys

49. Medan tröskelvärdena utgör en första rent ekonomisk avgränsning av bestämmelserna om offentlig upphandling, innehåller direktivet därutöver konkreta undantag för särskilda områden. Från dessa ska man skilja de undantag som inte regleras skriftligt, vilka domstolen har utvecklat i sin praxis och som i huvudsak avser situationer i vilka regionala eller lokala upphandlande myndigheter tillsammans utför uppgifter av allmänintresse. Undantagsbestämmelserna syftar till en finjustering av direktiven om offentlig upphandling. I synnerhet ska sådana områden undantas från bestämmelserna om offentlig upphandling på vilka det inte föreligger några risker i konkurrenshänseende som är typiska för offentlig upphandling, det saknas ett gränsöverskridande handelsintresse eller det av hänsyn till särskilda omständigheter eller behov inte är motiverat att tillämpa bestämmelserna om offentlig upphandling.(29)

49. Kynnysarvot ovat julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ensimmäinen ja yksistään taloudellinen rajoite, mutta direktiiveissä säädetään lisäksi tiettyihin aloihin sovellettavista nimenomaisista poikkeuksista. Niiden lisäksi unionin tuomioistuin on kehittänyt oikeuskäytännössään kirjoittamattomia poikkeuksia, jotka koskevat lähinnä sellaisia tilanteita, joissa alueelliset tai paikalliset julkisyhteisöt hoitavat tehtäviä yhdessä yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttämiseksi. Poikkeussäännösten tarkoituksena on julkisia hankintoja koskevien direktiivien hienosäätö. Julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle on tarkoitus sulkea etenkin sellaiset alat, jotka eivät vaaranna kilpailua, joilla ei ole vaikutusta rajat ylittäviin kaupallisiin intresseihin tai joilla julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltaminen olisi epätarkoituksenmukaista poikkeusalojen erityispiirteiden ja erityistarpeiden kannalta.(29)

50. Oavsett vilket slags undantag som är tillämpligt i ett visst fall ska det beaktas att undantagsbestämmelserna i direktiven med hänsyn till syftet med direktiven om offentlig upphandling, nämligen att tilldelning av offentliga kontrakt ska omfattas av gemensamma regler i samtliga medlemsstater och ett generellt öppnande av den offentliga upphandlingen för konkurrens, är slutgiltiga och dessutom i princip ska ges en restriktiv tolkning.(30)

50. Riippumatta siitä, millaisella poikkeuksella on merkitystä tietyssä tapauksessa, on otettava huomioon, että koska julkisia hankintoja koskevien direktiivien tavoitteena on, että valtion hankintoja koskeviin sopimuksiin sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa yhteisiä sääntöjä ja että julkisten hankintojen on oltava yleisesti avoimia kilpailulle, direktiiveissä on säädetty poikkeuksista tyhjentävästi ja niitä on tulkittava lähtökohtaisesti suppeasti.(30)

51. I målet vid den nationella domstolen ska både kodifierade och oskrivna undantag beaktas och jag ska nedan även pröva huruvida de är tillämpliga i denna systematiska turordning.

51. Pääasiassa kyseeseen tulevat sekä säädetyt että kirjoittamattomat poikkeukset, joiden sovellettavuutta tarkastellaan jäljempänä tässä järjestyksessä.

a) Kodifierade undantag

a) Säädetyt poikkeukset

i) Tjänstekontrakt på grundval av en ensamrätt

i) ”Yksinoikeuden” perusteella tehdyt palveluhankintoja koskevat sopimukset

52. Det skulle inledningsvis kunna vara fråga om undantaget i artikel 18 i direktiv 2004/18. Härav följer att ”[d]etta direktiv … inte [skall] tillämpas på offentliga tjänstekontrakt som av en upphandlande myndighet tilldelas en annan upphandlande myndighet … på grundval av en ensamrätt som dessa innehar enligt offentliggjorda lagar eller andra författningar som är förenliga med fördraget”. Detta undantag skulle sålunda först vara tillämpligt om det kunde påvisas att universitetet har en ensamrätt att tillhandahålla tjänster av det slag som har avtalats.

52. Ensin tarkastellaan direktiivin 2004/18 18 artiklassa säädettyjä poikkeuksia. Kyseisen artiklan mukaan ”direktiiviä ei sovelleta sellaisiin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka hankintaviranomainen tekee toisen hankintaviranomaisen – – kanssa ja jotka perustuvat näille viranomaisille julkaistujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla annettuun yksinoikeuteen edellyttäen, että nämä määräykset ovat perustamissopimuksen mukaisia”. Tällä poikkeuksella olisi siten merkitystä vain, jos yliopisto voi todistaa, että sillä on yksinoikeus tuottaa sovitunkaltaisia palveluja.

53. I detta avseende är det tillräckligt att påpeka att även om universiteten i italiensk lagstiftning enligt artikel 6.4 i lag nr 168/1989 betraktas som den ”viktigaste platsen för vetenskaplig forskning” och de enligt artikel 15.1 i lag nr 241/1990 medges rätt att ”sluta avtal med andra offentliga myndigheter i syfte att reglera samarbete beträffande bedrivandet av verksamhet av allmänintresse”, så kan detta inte anses medföra någon ensamrätt i den mening som avses ovan. Det föreligger varken enligt italiensk lagstiftning eller enligt unionslagstiftningen någon lagstadgad ensamrätt för universiteten att genomföra verksamhet som avser utredning och bedömning av sjukvårdsanläggningars utsatthet ur seismisk synvinkel på uppdrag av den offentliga förvaltningen. Den tjeckiska regeringen(31) har med rätta påpekat att denna verksamhet snarare ska ses som en anknytande forskningsverksamhet och inte som ett uppfyllande av universitetens grundläggande funktion som plats for akademisk vetenskapsförmedling, i fråga om vilken universiteten förfogar över en ensamrätt inom varje medlemsstats utbildningssystem.

53. Tältä osin riittää, kun viitataan siihen, että vaikka Italian lainsäädännössä yliopistot ovat lain nro 168/1989 6 §:n 4 momentin mukaan ”tieteellisen tutkimuksen ensisijaisia toteuttamispaikkoja” ja vaikka ne lain nro 241/1990 15 §:n 1 momentin mukaan voivat ”tehdä keskenään sopimuksia, joilla säädellään yhteistyössä toteutettavia yhteisen edun mukaisia toimia”, tästä ei voida johtaa edellä tarkoitettua yksinoikeutta. Sen enempää Italian oikeusjärjestyksessä kuin unionin oikeudessa ei ole vahvistettu yliopistojen yksinoikeutta toteuttaa sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvittämiseen ja arvioimiseen liittyviä toimia viranomaisten toimeksiannosta. Tšekin hallitus(31) on oikeassa siinä, että tällaisia toimia on pidettävä luonteensa vuoksi pikemminkin yliopiston täydentävinä tutkimustoimina eikä niillä ole tarkoitus täyttää yliopistojen perustehtävää, joka liittyy tutkimustiedon välittämiseen, johon yliopistoilla on kunkin jäsenvaltion koulutusjärjestelmässä yksinoikeus.

54. Följaktligen är undantaget i artikel 18 i direktiv 2004/18 inte tillämpligt i målet vid den nationella domstolen.

54. Direktiivin 2004/18 18 artiklassa säädetyllä poikkeuksella ei ole siten merkitystä pääasiassa.

ii) Särskilda undantag för forsknings- och utvecklingstjänster

ii) Tutkimus- ja kehittämispalveluja koskeva erityinen poikkeus

55. Det ska vidare prövas huruvida det särskilda undantaget i artikel 16 f i direktiv 2004/18 är tillämpligt i målet vid den nationella domstolen. Enligt denna bestämmelse ska direktivet inte tillämpas på sådana offentliga tjänstekontrakt som avser ”forsknings- och utvecklingstjänster, med undantag av sådana vars resultat endast tillkommer en upphandlande myndighet i dess egen verksamhet, förutsatt att den tillhandahållna tjänsten helt och hållet betalas av den upphandlande myndigheten”.

55. Lisäksi on tutkittava, onko direktiivin 2004/18 16 artiklan f alakohdassa säädetyllä poikkeuksella merkitystä pääasiassa. Kyseisen säännöksen mukaan direktiivi ei koske ”muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän omassa liiketoiminnassa, jos hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan”.

56. Sistnämnda kriterium är uppfyllt såtillvida att ASL Lecce enligt avtal har åtagit sig att betala ersättning. Det är däremot oklart huruvida de andra rekvisiten är uppfyllda. Även om äganderätten till eventuella resultat från provningsverksamheten enligt konsultavtalet tillkommer ASL Lecce så var denna myndighet emellertid skyldig att uttryckligen omnämna avdelningen vid ett offentliggörande i ett tekniskt-ekonomiskt sammanhang. Mot denna bakgrund uppkommer frågan i vilken utsträckning äganderätten till resultaten av undersökningen uteslutande tillkom ASL Lecce. Det kan i princip inte uteslutas att detta var fallet. I brist på närmare uppgifter om de faktiska omständigheterna och de därmed förbundna rättsföljderna enligt nationell lagstiftning är det inte möjligt att med säkerhet fastställa huruvida detta villkor är uppfyllt så att undantaget i artikel 16 f i direktiv 2004/18 är tillämpligt. I detta avseende skulle det krävas en undersökning och en bedömning av faktiska omständigheter vilken domstolen emellertid inte har behörighet att företa i samband med ett förfarande enligt artikel 267 FEUF.(32) Detta omfattas tvärtom av den nationella domstolens behörighet. Det ankommer sålunda på sistnämnda domstol att mot bakgrund av de sammantagna omständigheterna i det nationella målet pröva huruvida undantaget i artikel 16 f i direktiv 2004/18 är tillämpligt.

56. Viimeksi mainittu ehto täyttyy sikäli, että ASL Lecce on sopimuksen nojalla velvollinen maksamaan vastiketta. Sitä vastoin on epäselvää, täyttyvätkö muut ehdot. Vaikka konsultointisopimuksen mukaan ASL Lecce omistaa kaikki kokeellisesta toiminnasta saadut tulokset, se on silti sitoutunut mainitsemaan nimenomaisesti yliopiston kyseisen laitoksen lähteenä, jos se julkaisisi tuloksia teknistieteellisissä yhteyksissä. Tässä yhteydessä herää kysymys, missä määrin tutkimuksen tulokset kuuluivat yksinomaan ASL Leccelle. Tätä ei voida lähtökohtaisesti sulkea pois. Koska sopimuksen sisältöä koskevista tosiseikoista ja niihin liittyvistä kansallisen oikeuden mukaisista seuraamuksista ei ole tarkempaa tietoa, ei ole mahdollista todeta varmasti, täyttyykö tämä direktiivin 2004/18 16 artiklan f alakohdassa säädettyä poikkeusta koskeva ehto. Se edellyttäisi tosiseikkojen selvittämistä ja arviointia, mihin unionin tuomioistuimella ei kuitenkaan ole toimivaltaa SEUT 267 artiklaan perustuvassa menettelyssä.(32) Tämä kuuluu kansallisten tuomioistuinten toimivaltaan. Sen on näin ollen tutkittava, onko direktiivin 2004/18 16 artiklan f alakohdassa säädetyllä poikkeuksella merkitystä pääasian olosuhteissa.

b) Oskrivna undantag

b) Kirjoittamattomat poikkeukset

57. Såsom redan har antytts ovan, har domstolen i sin praxis utvecklat ytterligare två undantag avseende intern upphandling och interkommunalt samarbete.(33) Jag ska nedan redogöra för deras centrala innehåll mot bakgrund av en prövning huruvida de är tillämpliga i målet vid den nationella domstolen.

57. Kuten edellä on jo huomautettu, unionin tuomioistuin on kehittänyt oikeuskäytännössään kaksi muuta poikkeusta, jotka koskevat niin kutsuttuja in house -hankintoja ja erilaisia kuntien välisiä yhteistyömuotoja.(33) On suositeltavaa tarkastella niiden olennaisia piirteitä ja tutkia niiden sovellettavuutta pääasiassa.

i) Interna förfaranden

i) In house -menettelyt

58. För att det ska föreligga interna förfaranden krävs det att det föreligger ett utbyte av prestationer som, i rättsligt hänseende, äger rum inom samma rättssubjekt. Interna förfaranden omfattar sålunda inte några transaktioner som har betydelse i upphandlingshänseende, eftersom en upphandlande myndighet utför transaktioner med egna medel. Detta är, såsom domstolen har slagit fast i domen i målet Stadt Halle och RPL Lochau,(34) tillåtet enligt bestämmelserna om offentlig upphandling. I nämnda dom fann domstolen att ”en offentlig myndighet som är en upphandlande myndighet har möjlighet att utföra de uppgifter av allmänintresse som åligger denna med egna medel – administrativa, tekniska och andra – utan att behöva vända sig till externa enheter utanför sin organisation”. Enligt domstolen mening kan det ”[i] ett sådant fall … inte vara fråga om ett avtal med ekonomiska villkor som ingåtts med en i förhållande till den upphandlande myndigheten fristående juridisk person”. De unionsrättsliga bestämmelserna angående offentlig upphandling ska då inte tillämpas.(35)

58. In house -menettelyt edellyttävät määritelmänsä mukaisesti suoritteiden vaihdantaa – oikeudellisesta näkökulmasta – saman oikeussubjektin sisällä. In house -menettelyillä ei siten ole merkitystä julkisille hankinnoille, sillä hankintaviranomainen tuottaa palvelut omin varoin. Tämä on sallittua julkisia hankintoja koskevien säännösten nojalla, kuten asiassa Stadt Halle ja RPL Lochau annetussa tuomiossa on todettu.(34) Sen mukaan ”hankintaviranomaisena olevalla viranomaisella on mahdollisuus hoitaa sille kuuluvia yleisen edun mukaisia tehtäviä itse omilla hallinnollisilla, teknisillä tai muilla voimavaroillaan ilman, että sen olisi turvauduttava sellaisten ulkoisten yksiköiden apuun, jotka eivät kuulu sen toimipaikkoihin”. Saman tuomion mukaan ”tällaisessa tapauksessa kyse ei voi olla hankintaviranomaisesta oikeudellisesti erillisen yksikön kanssa vastiketta vastaan tehdystä sopimuksesta”. Julkisia hankintoja koskevia unionin säännöksiä ei siten voida soveltaa tällaiseen tilanteeseen.(35)

59. I samband med denna fråga ska jag även behandla sådana situationer i vilka ett offentligrättsligt organ som tilldelar ett kontrakt till en person som i rättsligt hänseende visserligen är självständig, men denna person har ett särskilt förhållande till organet.(36) Det är även vad avser denna problematik i slutänden frågan om huruvida det föreligger ett kontrakt som kräver offentlig upphandling. Främst uppkommer frågan huruvida två olika personer deltar i förfarandet som båda skulle kunna uppträda som upphandlande myndigheter och anbudsgivare. Medan frågan huruvida det är fråga om samma person kan besvaras nekande redan med hänvisning till deras ställning som egna rättssubjekt, orsakar frågan huruvida de i fråga om en konkret transaktion var och en utgör upphandlande myndighet och anbudsgivare ofta svårigheter. Båda personerna kan teoretiskt sett ha sådana ömsesidiga band vad avser ett visst kontrakt att upphandlingsskyldigheten bortfaller, eftersom det inte föreligger något uppdrag.

59. Saman aihekokonaisuuden yhteydessä tarkastellaan myös tilannetta, jossa julkisoikeudellinen yhteisö antaa toimeksiannon henkilölle, joka on oikeudellisesti itsenäinen mutta jolla on siihen erityinen suhde.(36) Myös tässä tapauksessa kyse on loppujen lopuksi siitä, onko hankintasopimuksesta järjestettävä tarjouskilpailu. Tässä yhteydessä ensisijainen kysymys on, osallistuuko menettelyyn kaksi eri henkilöä, jotka voivat toimia hankintaviranomaisena ja tarjoajana. Koska henkilöt ovat oikeudellisesti itsenäisiä, voidaan todeta, ettei kyse ole samasta henkilöstä, mutta sen määrittäminen, voivatko ne tietyssä konkreettisessa menettelyssä toimia hankintaviranomaisena ja tarjoajana, aiheuttaa usein vaikeuksia. Tietyissä olosuhteissa henkilöt voidaan liittää tietyn sopimuksen suhteen toisiinsa siten, ettei tarjouskilpailua tarvitse järjestää, koska hankintasopimusta ei tehdä.

60. Enligt domstolens uppfattning är det i princip tillräckligt för att det ska föreligga en skyldighet att infordra anbud att kontraktet har ingåtts mellan en upphandlande myndighet och en i förhållande till denna myndighet fristående juridisk person. Sedan den avgörande domen i målet Teckal(37) utgår domstolen emellertid från att det inte krävs någon upphandling, och sålunda att det i slutänden föreligger en transaktion som ska likställas med en intern transaktion ”om den upphandlande myndigheten utövar en kontroll över den ifrågavarande juridiska personen motsvarande den som den utövar över sin egen förvaltning, och denna juridiska person bedriver huvuddelen av sin verksamhet tillsammans med den eller de myndigheter som innehar den”.(38)

60. Unionin tuomioistuimen mukaan tarjouskilpailun järjestämistä koskevan velvollisuuden osalta riittää lähtökohtaisesti, että sopimus on tehty hankintaviranomaisen ja tästä oikeudellisesti erillisen henkilön kesken. Asiassa Teckal(37) annetun tuomion jälkeen unionin tuomioistuin on tosin katsonut, ettei tarjouskilpailun järjestämistä koskevaa velvollisuutta sovelleta ja että kyse on siten lopulta in house ‑menettelyn kaltaisesta menettelystä, kun ”hankintaviranomaisena toimivalla viranomaisella on kyseiseen erilliseen yksikköön vastaava määräysvalta kuin sillä on omiin yksikköihinsä ja kun tämä yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa”.(38)

61. Det ska emellertid konstateras att det inte är fråga om någon av dessa båda situationer i målet vid den nationella domstolen. För det första har det aktuella kontraktet ingåtts mellan två olika rättssubjekt. För det andra är det enligt den hänskjutande domstolens uppgifter(39) klarlagt att ASL Lecce inte på något sätt utövar kontroll över universitetet. Följaktligen kan det inte vara fråga om en intern transaktion.

61. On kuitenkin todettava, ettei pääasiassa ole kyse kummastakaan tilanteesta. Nyt tarkasteltava sopimus on ensinnäkin tehty kahden erillisen oikeushenkilön kesken. Toiseksi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tietojen(39) mukaan yliopisto on täysin ASL Leccen määräysvallan ulkopuolella. Tässä yhteydessä ei siten voida puhua in house -menettelystä.

ii) Interkommunalt samarbete

ii) Kuntien välinen yhteistyö

62. Ett ytterligare oskrivet undantag följer av de villkor som har uppställts i rättspraxis som kommer till uttryck i domen i målet kommissionen mot Tyskland(40)(41) . Av denna dom kan det utläsas under vilka omständigheter och i vilka former det interkommunala samarbetet ska vara undantaget från tillämpningsområdet för bestämmelserna om offentlig upphandling.(42) Inte minst av denna anledning ska jag nedan redogöra för de faktiska omständigheter på vilka denna dom grundades samt sammanfatta domstolens huvudsakliga resonemang.

62. Toinen kirjoittamaton poikkeus perustuu niihin periaatteisiin, jotka on vahvistettu asiassa komissio vastaan Saksa(40) annetussa tuomiossa.(41) Siinä on määritetty, missä olosuhteissa ja missä muodoissa kuntien välinen yhteistyö voidaan sulkea julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle.(42) Etenkin tästä syystä on suositeltavaa esittää pääpiirteittäin kyseiseen ratkaisuun johtaneet tosiseikat ja asiaa koskevat tuomion perustelut.

– Domstolens resonemang i domen i målet kommissionen mot Tyskland

– Asiassa komissio vastaan Saksa annetussa tuomiossa esitetyt perustelut

63. Bakgrunden till denna talan om fördragsbrott var att bortskaffandet av avfall i de fyra förvaltningsdistrikten Rotenburg (Wümme), Harburg, Soltau-Fallingbostel och Stade i Niedersachsen utan anbudsinfordran i hela unionen hade anförtrotts Stadtreinigung Hamburg, ett offentligt företag som i rättsligt hänseende utgjorde ett offentligrättsligt organ. Parterna hade avtalat om en årlig ersättning med en mekanism för prisanpassning på grundval av den levererade mängden. Avtalet gällde i 20 år. Parterna kom överens om att senast fem år innan avtalet löpte ut inleda förhandlingar i syfte att fatta beslut huruvida avtalet skulle förlängas.

63. Kyseisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeneen menettelyn kohteena oli neljän Ala-Saksin hallinnollisen piirikunnan eli Landkreis Rotenburgin (Wümme), Landkreis Harburgin, Landkreis Soltau-Fallingbostelin ja Landkreis Staden Hampurin kaupungin puhtaanapito-osaston, joka on julkisoikeudellisen laitoksen asemassa oleva julkinen yritys, kanssa ilman eurooppalaista tarjouskilpailumenettelyä tekemä jätteidenkäsittelypalvelujen hankinta. Korvaukseksi oli sovittu vuosittaisesta maksusta, jonka laskutapaa mukautetaan toimitusmäärän perusteella. Sopimuksen kesto oli 20 vuotta. Sopimuspuolet olivat sopineet aloittavansa neuvottelut viimeistään viisi vuotta ennen sopimuksen päättymistä sen jatkamisesta päättääkseen.

64. Domstolen ogillade kommissionens talan av det skälet att den inte fann att ingåendet av avtalet beträffande bortskaffande av avfall utan upphandlingsförfarande på europeisk nivå innebar ett åsidosättande av direktiv 95/50. Domstolen avfärdade en eventuell skyldighet att genomföra att upphandlingsförfarande med motiveringen att det genom det omtvistade avtalet inrättats ett samarbete mellan lokala myndigheter som syftar till att säkerställa att ett allmännyttigt uppdrag som är gemensamt för dessa lokala myndigheter, det vill säga återvinning av avfall, fullgörs.(43) För att fastställa detta genomförde domstolen en grundlig prövning av avtalet i samband med vilken den uppgav vilka aspekter som den ansåg kännetecknande för ett interkommunalt samarbete. Dessa aspekter utgör, såsom ska visas nedan, samtidigt de kriterier med hjälp av vilka det kan fastställas huruvida ett visst avtal mellan offentliga myndigheter omfattas av det interkommunala samarbetet. De utgör med andra ord rekvisiten för undantaget.

64. Tuomiossa hylättiin komission kanne siksi, ettei jätteidenkäsittelypalveluja koskevan sopimuksen tekeminen järjestämättä hankintamenettelyä ja eurooppalaista tarjouskilpailua ollut direktiivin 92/50 vastaista. Tarjouskilpailun järjestämistä koskeva velvollisuus torjuttiin tuomiossa lähinnä sillä perusteella, että riidanalaisella sopimuksella sovittiin julkisyhteisöjen välisestä yhteistyöstä, jolla varmistettiin niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän eli jätteistä huolehtimisen suorittaminen.(43) Tämän toteamiseksi tuomiossa arvioitiin sopimusta perusteellisesti ja tarkasteltiin niitä seikkoja, jotka ovat ominaisia kuntienväliselle yhteistyölle. Kuten jäljempänä todetaan, näiden seikkojen katsotaan muodostavan perusteet sen määrittämiseksi, kuuluuko tietty julkisyhteisöjen välinen sopimus kuntien välistä yhteistyötä koskevan kirjoittamattoman poikkeuksen soveltamisalaan. Ne muodostavat siten poikkeusta koskevat perusteet.

65. Det är påfallande att domstolen anser att det interkommunala samarbetet kännetecknas av att alla deltagande myndigheter bemödar sig att gemensamt säkerställa ett effektivt uppfyllande av uppgifter av allmänintresse. Som motivering för att detta område undantas från bestämmelserna om offentlig upphandling tjänar fastställelsen, såsom redan i domen i målet Coditel Brabant,(44) att en offentlig myndighet har möjlighet att med egna medel utföra de uppgifter av allmänintresse som åligger den, utan att behöva vända sig till enheter utanför sin organisation, och att denna möjlighet även kan utövas i samarbete med andra offentliga myndigheter. Enligt domstolens uppfattning kräver en sådan självständighet att det även måste stå en offentlig myndighet fritt att arbeta tillsammans med andra offentliga uppdragsgivare och på så sätt lägga samman de aktuella egna medlen.(45) Mot bakgrund av detta resonemang har domstolen även tillskrivit de offentliga myndigheterna en valmöjlighet vad gäller i vilken rättslig form de vill samarbeta vid fullgörandet av sina allmännyttiga tjänster, antingen såsom i nämnda mål enbart genom ett enkelt avtal eller institutionaliserat(46) genom ett offentligrättsligt organ. Detta motiverade domstolen med att det inte föreligger någon unionsrättslig bestämmelse enligt vilken det föreskrivs en särskild rättslig form.(47) Dessutom fann den inte att det i teleologiskt avseende krävdes ett motsvarande formkrav för samarbetet, om konkurrensen på den inre marknaden inte snedvrids genom att ett privat företag gynnas och andra sålunda diskrimineras.(48)

65. On merkille pantavaa, että oikeuskäytännön mukaan kuntien väliselle yhteistyölle on ominaista kaikkien asianomaisten julkisyhteisöjen toiminta, jotta taataan yhdessä yleisen edun mukaisten tehtävien tehokas hoitaminen. Tämän alan jättämistä julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle on perusteltu – esimerkiksi jo asiassa Coditel Brabant(44) – sillä, että viranomainen voi suorittaa yleisen edun mukaisia tehtäviään omilla voimavaroillaan, ilman että sen tarvitsee turvautua sellaisten ulkoisten yksiköiden apuun, jotka eivät kuulu sen omiin yksiköihin, ja että se voi suorittaa näitä tehtäviä myös yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Tällainen autonomia edellyttää kuitenkin oikeuskäytännön mukaan, että hankintaviranomaisella on vapaus työskennellä yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa kyseessä olevien omien varojen yhdistämiseksi.(45) Näiden perusteiden nojalla unionin tuomioistuin on antanut julkisyhteisöille myös vapauden valita sen, mitä oikeudellista muotoa nämä haluavat käyttää hoitaessaan yhdessä julkisia tehtäviään, ja sen, toteutetaanko yhteistyö tarkastellun kaltaisen yksinkertaisen sopimuksen nojalla vai institutionalisoidusti(46) perustamalla tätä tarkoitusta varten julkisoikeudellinen laitos. Se on perustellut tätä muodollisesti yhtäältä sillä, ettei unionin oikeudessa edellytetä tietyn oikeudellisen muodon käyttämistä.(47) Toisaalta se on katsonut teleologisesti, ettei yhteistyöllä ole välttämättä oltava jotain tiettyä muotoa, mikäli julkisten hankintojen sisämarkkinoilla käytävä kilpailu ei vääristy sen vuoksi, että jollekin yksityiselle yritykselle annetaan etua ja muita kilpailijoita syrjitään.(48)

– De av domstolen fastställda kriterierna

– Unionin tuomioistuimen vahvistamat perusteet

66. Till skillnad från den rättspraxis som avser interna förfaranden, där domstolen redan i domen i målet Teckal har sammanfattat de aktuella kriterierna i en kortfattad maxim, går det inte att i detta principiella avgörande hitta någon motsvarande kortfattad formulering med avseende på vilka villkor det generellt, utöver i det aktuella målet, ska anses tillåtet med ett interkommunalt samarbete utan tillämpning av lagstiftningen om offentlig upphandling. Trots detta är det, såsom nämnts ovan, möjligt att ur domstolens resonemang härleda en rad relevanta, kumulativa kriterier. Härav följer att domstolen undantar interkommunalt samarbete från tillämpningsområdet för bestämmelserna om offentlig upphandling mot bakgrund av följande kriterier:

66. Toisin kuin in house -menettelyjä koskevaan oikeuskäytäntöön, jonka osalta tuomioistuin esitti jo asiassa Teckal annetussa tuomiossa merkityksellisiä perusteita koskevan täsmällisen perusperiaatteen, tähän periaatepäätökseen ei sisälly vastaavaa täsmällistä sääntöä, jonka perusteella voitaisiin yleisesti sallia kuntien välinen yhteistyö ilman julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltamista myös muissa kuin tarkastellussa asiassa. Kuten edellä on todettu, unionin tuomioistuimen perusteluista voidaan kuitenkin johtaa muutamia merkityksellisiä perusteita, joiden on täytyttävä samanaikaisesti. Unionin tuomioistuin sallii siten kuntien välisen yhteistyön jättämisen julkisia hankintoja koskevien säännösten ulkopuolelle, jos seuraavat perusteet täyttyvät:

– Utförandet avser uppgifter av allmänintresse, respektive uppgifter som hänger samman med uppgifter som är ägnade att uppnå mål av allmänintresse.

– kyse on yleisen edun mukaisen yhteisen tehtävän suorittamisesta, toisin sanoen tehtävistä, jotka liittyvät yleisen edun mukaisten päämäärien tavoitteluun

– Utförandet sker uteslutande genom offentliga myndigheter utan inblandning av någon privat avtalspart.

– sopimus tehdään ainoastaan julkisten tahojen välillä ilman yksityisen tahon osallistumista

– Samarbetet grundas på avtal eller en institutionaliserad rättslig form som exempelvis en interkommunal sammanslutning.

– yhteistyö perustuu sopimukseen tai yhteistyöllä on institutionalisoitu oikeudellinen muoto, kuten kuntayhtymä

– Inget privat företag ges någon fördel i förhållande till sina konkurrenter vad avser avtalets ingående.

– sopimuksen tekemisellä yhdellekään yksityiselle yritykselle ei anneta etua sen kilpailijoihin nähden

– Avtalet inte syftar till att kringgå bestämmelserna om offentlig upphandling.

– sopimuksen tarkoituksena ei ole kiertää julkisia hankintoja koskevia säännöksiä.

67. Det skulle mot direkt tillämpning av denna rättspraxis i målet vid den nationella domstolen kunna hävdas att det i detta mål, till skillnad från de omständigheter som låg till grund för domen i målet kommissionen mot Tyskland, inte är fråga om ett samarbete mellan lokala myndigheter. I själva verket avser förevarande mål tvärtom ett avtal mellan en lokal myndighet och ett offentligrättsligt organ. Mot denna bakgrund ska jag utreda huruvida det på grundval av denna rättspraxis är möjligt att utgå från att det föreligger ett undantag som omfattar sådana samarbetsformer som de här aktuella.

67. Sitä näkemystä vastaan, että tätä oikeuskäytäntöä voitaisiin soveltaa suoraan pääasiaan, voitaisiin periaatteessa esittää, ettei käsiteltävässä asiassa – toisin kuin asiassa komissio vastaan Saksa – ole kyse paikallisista julkisyhteisöistä. Käsiteltävän asian kohteena on sen sijaan paikallista julkisyhteisöä edustavan viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen tekemä sopimus. Tätä taustaa vasten olisi pohdittava, missä määrin kyseisen oikeuskäytännön perusteella on mahdollista katsoa, että poikkeus kattaa kyseessä olevan kaltaiset yhteistyömuodot.

iii) Rättsfiguren ”samarbete mellan offentliga myndigheter”

iii) Julkisen sektorin sisäinen yhteistyö

– Utvidgning av undantaget till diverse former av samarbete mellan offentliga myndigheter

– Poikkeusten laajentaminen koskemaan julkisen sektorin sisäisen yhteistyön eri muotoja

68. Vid en noggrann läsning av domen i målet kommissionen mot Tyskland framgår emellertid att de undantag som domstolen har utvecklat i princip inte utgör hinder mot sådana former av samarbete.

68. Asiassa komissio vastaan Saksa annetun tuomion huolellinen tarkastelu osoittaa siten, ettei oikeuskäytännössä kehitetty poikkeus ole lähtökohtaisesti esteenä tällaisille yhteistyömuodoille.

69. För en sådan slutsats kan det först anföras att det i nämnda mål var fråga om ett avtal mellan Stadtreinigung Hamburg och fyra angränsande förvaltningsdistrikt, varvid det ska påpekas att Stadtreinigung Hamburg utgjorde ett offentligrättsligt organ och inte en lokal myndighet.(49) Det ska dessutom beaktas att domstolen i domen ofta har använt det neutrala begreppet ”offentlig myndighet”,(50) av vilket det framgår att det inte enbart står kommunerna fritt att tillämpa ett samarbete som förutsättning för en tillämpning av det oskrivna undantaget.(51) Det skulle även med hänsyn till skillnader i hur förvaltningen är organiserad i de olika medlemsstaterna vara för formalistiskt och svårt att motivera en begränsning av undantaget enbart till samarbete mellan lokala myndigheter. Mot denna bakgrund är det logiskt med en extensiv tolkning av detta oskrivna undantag och att följaktligen snarare tala om ett ”samarbete mellan offentliga myndigheter”.

69. Tämän väitteen tueksi voidaan ensinnäkin todeta, että kyseisessä asiassa kyse oli Hampurin kaupungin puhtaanapito-osaston ja neljän lähialueen piirikunnan välisestä sopimuksesta, jonka osalta on viitattava siihen, että Hampurin kaupungin puhtaanapito-osasto on julkisoikeudellinen laitos eikä paikallinen julkisyhteisö.(49) Toiseksi on otettava huomioon, että unionin tuomioistuin käyttää tuomioissaan usein neutraalia käsitettä ”viranomainen”,(50) jolla se antaa ymmärtää, että kirjoittamattoman poikkeuksen soveltamisen edellytyksenä oleva yhteistyö on avoin muillekin kuin kunnille.(51) Poikkeusten rajoittaminen koskemaan yksistään paikallisten julkisyhteisöjen yhteistyötä olisi jäsenvaltioiden erilaisten hallinto-organisaatioiden vuoksi myös liian kaavamaista ja vaikea toteuttaa. Edellä esitetyn perusteella on loogista ymmärtää tämän kirjoittamattoman poikkeuksen soveltamisala laajemmaksi ja puhua siten pikemminkin ”julkisten tahojen välisestä yhteistyöstä”.

70. Det ska sålunda konstateras att detta oskrivna undantag i princip även kan omfatta en situation i vilken de avtalsslutande parterna utgörs av en hälso- och sjukvårdsmyndighet och ett universitet.

70. Lähtökohtana on siten se, että tämä kirjoittamaton poikkeus voi lähtökohtaisesti kattaa myös tilanteen, jossa sopimuskumppaneita ovat terveysviranomainen ja yliopisto.

– Frågan om huruvida villkoren är uppfyllda i målet vid den nationella domstolen

– Perusteiden täyttyminen pääasiassa

71. För att ASL Lecce och universitetet ska kunna åberopa detta oskrivna undantag måste de ovannämnda villkor som ställs på ett samarbete mellan offentliga myndigheter vara uppfyllda i målet vid den nationella domstolen. Det är ostridigt att det föreligger ett kontrakt mellan myndigheter som uteslutande är offentliga utan någon form av privat deltagande, vilket innebär att flera av villkoren är uppfyllda på samma gång. Andra villkor medför däremot svårigheter och kräver en närmare prövning.

71. Jotta ASL Lecce ja yliopisto voivat vedota tähän kirjoittamattomaan poikkeukseen, edellä mainittujen julkisten tahojen yhteistyötä koskevien perusteiden on täytyttävä pääasiassa. Koska on kiistatonta, että kyse on yksinomaan julkisten tahojen välisestä sopimuksesta, johon ei osallistu yksityistä tahoa, usea peruste täyttyy samanaikaisesti. Muut perusteet ovat sitä vastoin ongelmallisia ja edellyttävät lähempää tarkastelua.

Huruvida det föreligger ett behov i det allmännas intresse

Yleisen edun mukaisen tarpeen tyydyttäminen

72. En av de mest omtvistade frågorna som uppkommer i förevarande mål är huruvida båda parter ingick det aktuella kontraktet i syfte att tillgodose behov av allmänintresse .

72. Käsiteltävässä asiassa yksi kiistellyimmistä kysymyksistä on se, onko kyseistä sopimusta tehtäessä molempien osapuolten tavoitteena ollut yleisen edun mukaisen tarpeen tyydyttäminen.

73. Såsom angetts ovan gav ASL Lecce universitetet i uppdrag att genomföra verksamhet som avsåg utredning och bedömning av sjukvårdsanläggningarna i provinsen Lecces utsatthet ur seismisk synvinkel. Dessa arbeten måste genomföras i enlighet med de nationella bestämmelser om anläggningars säkerhet, i synnerhet strategiska byggnader, som antagits. Såsom ASL Lecce(52) har uppgett i sitt skriftliga yttrande var syftet att resultaten i denna studie skulle ligga till grund för egna framtida projekt för att förbättra de aktuella byggnadernas motståndskraft. Av detta kan man dra slutsatsen att ASL Lecce genom uppdraget att genomföra studien egentligen avsåg iaktta den skyldighet som myndigheten ålagts i nationell lagstiftning i syfte att säkerställa sjukhusens säkerhet. En sådan uppgift tjänar allmänintresset och omfattas av statens befogenhet.

73. Kuten edellä on esitetty, yliopistolle annettiin tehtäväksi Leccen maakunnan sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvittäminen ja arviointi. Työt oli tehtävä rakennusten ja erityisesti strategisten rakennusten turvallisuutta koskevien kansallisten määräysten mukaisesti. Kuten ASL Lecce on todennut kirjallisissa huomautuksissaan,(52) arvioinnin tuloksia oli tarkoitus käyttää hyödyksi sen omissa tulevissa hankkeissa kyseisten rakennusten kestävyyden parantamiseksi. Tästä voidaan päätellä, että tutkimuksen toteuttamista koskevalla toimeksiannolla ASL Lecce halusi itse asiassa täyttää kansallisen oikeuden mukaisen velvoitteensa, joka liittyi sairaalarakennusten turvallisuuden takaamiseen. Tällaisen tehtävän tarkoituksena on siten yleisen edun mukaisen tarpeen tyydyttäminen, ja se kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan.

74. Följaktligen ingick båda parterna det aktuella kontraktet i syfte att tillgodose behov av allmänintresse.

74. Molemmat osapuolet ovat siten tehneet kyseisen sopimuksen tyydyttääkseen yleisen edun mukaisen tarpeen.

Samarbete för att uppfylla ett gemensamt allmännyttigt uppdrag

Yhteistyö yhteisen julkisen tehtävän hoitamiseksi

75. Dessutom krävs det att samarbetet syftar till att uppfylla ett gemensamt allmännyttigt uppdrag.(53) Det är sålunda inte tillräckligt att den lagstadgade skyldigheten att fullgöra det aktuella allmännyttiga uppdraget enbart berör en av de deltagande offentliga myndigheterna, medan den andra enbart är medhjälpare som på grundval av avtalet tar över genomförandet av detta främmande uppdrag. Detta förefaller rimligt mot bakgrund av den etymologiska betydelsen av ordet ”samarbete”, som till sin natur just består i att parterna har en gemensam strategi som bygger på utbyte och avstämning av de aktuella intressena. Ett ensidigt tillgodoseende av en av parternas intressen kan knappast definieras som ett ”samarbete” i ovannämnda mening.(54)

75. Lisäksi vaatimuksena on, että yhteistyön tavoitteena on yhteisen julkisen tehtävän hoitaminen.(53) Siksi ei riitä, että kyseisen julkisen palvelun hoitamiseen liittyvä oikeudellinen velvoite koskee vain toista yhteistyöhön osallistuvaa viranomaista, jos toinen viranomainen toimii vain täytäntöönpanoapuna, joka hoitaa tämän tehtävän toimeksiannon nojalla. Tämä vaikuttaa perustellulta, kun palautetaan mieleen sanan ”yhteistyö” etymologinen merkitys, sillä tällaisen yhteistyön luonteelle on ominaista nimenomaan kumppaneiden yhteinen strategia, joka perustuu suoritteiden vaihtoon ja etujen yhteensovittamiseen. Jos toinen osallistuja ajaa pelkästään omia etujaan, toimintaa on vaikea kuvailla edellä tarkoitetuksi ”yhteistyöksi”.(54)

76. Konkreta skäl för ett motsvarande krav på ett verkligt samarbete mellan offentliga myndigheter framgår av domstolens resonemang i domen i målet kommissionen mot Tyskland,(55) som rörde en särskild form av samarbete mellan fyra regionala myndigheter och ett offentligt företag som gjorde det möjligt för dessa att gemensamt uppfylla ett allmännyttigt uppdrag som ålåg dem alla, nämligen bortskaffandet av avfall. Domstolen har uttryckligen hänvisat till denna aspekt i sitt resonemang. Såsom den har fastställt är erkännandet av ömsesidiga rättigheter och skyldigheter kännetecknande för förhållandet mellan avtalsparterna. Dessutom förelåg det en skyldighet för avtalsparterna till ömsesidigt bistånd och ömsesidig hänsyn. Domen byggde sålunda på ett ömsesidigt förhållande som gick utöver ett tillhandahållande av tjänster enbart mot ersättning.(56)

76. Konkreettista tietoa viranomaisten todellista yhteistyötä koskevasta vaatimuksesta saadaan tarkastelemalla asiassa komissio vastaan Saksa annetussa tuomiossa(55) esitettyjä toteamuksia, jotka koskevat neljän paikallisen julkisyhteisön ja julkisen laitoksen erityistä yhteistyömuotoa, jonka ansiosta ne saattoivat suorittaa niille kaikille asetetun yhteisen julkisen tehtävän, nimittäin jätteistä huolehtimisen. Kyseisessä tuomiossa viitattiin nimenomaisesti tähän näkökohtaan. Sopimuspuolten väliselle suhteelle oli sen mukaan ominaista vastavuoroisten oikeuksien ja velvollisuuksien tunnustaminen. Lisäksi sopimuspuolet olivat sitoutuneet vastavuoroiseen apuun ja kunnioittamiseen. Tuomion perustana oli siten vaihtosuhde, joka ei rajoittunut yksistään palvelujen tuottamiseen pelkkää rahallista korvausta vastaan.(56)

77. Såsom den polska regeringen,(57) CNI(58) och kommissionen(59) med rätta har erkänt skiljer sig omständigheterna i målet i den nationella domstolen emellertid i principiellt hänseende från de faktiska omständigheter som nämns ovan, eftersom de offentliga myndigheternas syften skiljer sig från varandra i sak. Medan enbart ASL Lecce har en lagstadgad skyldighet att utreda och bedöma sjukvårdsanläggningars utsatthet ur seismisk synvinkel, består universitets uppgift enligt lag i vetenskaplig forskning. Denna roll kompletteras genom den traditionella funktionen som plats för akademisk vetenskapsförmedling som jag har hänvisat till ovan.(60) Mot denna bakgrund framgår det tydligt att utredning och bedömning av sjukvårdsanläggningars utsatthet ur seismisk synvinkel inte kan anses omfattas av ett universitets ursprungliga behörighet. Vid en betraktelse av de konkreta aspekterna i målet vid den nationella domstolen kan det konstateras att universitetet inte har något motsvarande lagstadgat uppdrag. Detta har redan fastställts i samband med prövningen av artikel 18 i direktiv 2004/18.(61) Lika lite föreligger det omständigheter som talar för att universitetet självt skulle påta sig denna uppgift. Det förfogar emellertid såväl över de nödvändiga fackkunskaperna som över den personal och den utrustning som krävs för att uppfylla uppgiften. ASL Lecce utnyttjar dessa medel för att uppfylla sitt allmännyttiga uppdrag. Myndigheten nyttjar på så sätt indirekt universitetets resurser. I slutändan tillgodoses dock enbart ASL Lecces intressen.

77. Kuten Puolan hallitus,(57) CNI(58) ja komissio(59) ovat perustellusti huomauttaneet, pääasia eroaa kuitenkin merkittävästi edellä esitetystä tilanteesta sikäli, että sopimukseen osallistuvien julkisten tahojen tavoitteet eivät ole samat. Sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvittämiseen ja arviointiin liittyvä oikeudellinen velvoite koskee ainoastaan ASL Leccea, kun taas yliopiston tehtävänä on lain mukaan tieteellinen tutkimus. Tämän tehtävän lisäksi sillä on perinteinen tehtävä akateemisen tiedon välittäjänä, kuten edellä on jo todettu.(60) Tämän perusteella vaikuttaa selvältä, että sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvitystä ja arviointia ei voida pitää yliopiston alkuperäiseen toimivaltaan kuuluvana tehtävänä. Pääasian konkreettisia seikkoja tarkasteltaessa on nimittäin todettava, ettei yliopistolla ole vastaavanlaista laissa säädettyä tehtävää. Tämä todettiin jo direktiivin 2004/18 18 artiklan tarkastelun yhteydessä.(61) Ei ole myöskään viitteitä siitä, että yliopisto ottaisi oma-aloitteisesti hoitaakseen tällaisen tehtävän. Sillä on silti tarvittava asiantuntemus sekä henkilökunta ja välineet tehtävän suorittamiseksi. ASL Lecce turvautuu näihin resursseihin täyttääkseen julkisen palvelun tehtävänsä. Se hyötyy siten yliopiston resursseista. Viime kädessä kyse on kuitenkin vain ASL Leccen etujen ajamisesta.

78. I detta sammanhang är de båda parternas inbördes förhållande av betydelse. Ett samarbete mellan offentliga myndigheter kan, såsom framgår av domen i målet kommissionen mot Tyskland, vara utformat på olika sätt. Det kan antingen vara utformat på institutionell grundval genom att det skapas en struktur som är anpassad till parternas behov till vilken det överförs behörighet eller genom vilken behörighet gemensamt utövas eller på grundval av avtal genom ingåendet av ett samarbetsavtal, respektive en överenskommelse som avser fullgörelse av ett gemensamt allmännyttigt uppdrag.(62) Något sådant föreligger inte i målet vid den nationella domstolen. I det konsultavtal som ASL Lecce och universitet har ingått föreskrivs varken grunden för eller den rättsliga ramen för ett samarbete för att uppfylla ett gemensamt allmännyttigt uppdrag. I stället föreskrivs enbart en tjänst i form av yrkesmässig rådgivning för vilken ersättning ska betalas. Detta innebär i slutänden att ASL Lecce ”köper” en studie från universitetet, särskilt med tanke på att myndigheten förmodligen förvärvar ensamrätten till studien och kan förfoga över den enligt eget godtycke. För denna studie erhåller universitet i sin tur ekonomisk ersättning, varvid det återigen ska påpekas att det faktum att ersättningen enbart täcker kostnaderna inte medför att det inte skulle vara fråga om en tjänst med ekonomiska villkor.(63)

78. Tässä yhteydessä merkitystä on osallistujien suhteen luonteella. Kuten asiassa komissio vastaan Saksa annetusta tuomiosta ilmenee, viranomaisten välinen yhteistyö voidaan toteuttaa eri tavoin: sitä voidaan harjoittaa institutionaaliselta pohjalta luomalla osallistujien tarpeita vastaava rakenne, jolle annetaan valtuudet tai jota käytetään yhdessä valtuuksien nojalla, tai sitä voidaan harjoittaa sopimuksen pohjalta tekemällä yhteistyösopimus tai yhteisen julkisen tehtävän täyttämistä koskeva sopimus.(62) Pääasiassa ei ole kyse tällaisesta tilanteesta. ASL Leccen ja yliopiston tekemässä konsultointisopimuksessa ei vahvisteta perusteita eikä oikeudellista kehystä yhteistyölle yhteisen julkisen tehtävän täyttämiseksi. Sopimuksessa sovitaan sen sijaan vain asiantuntijaneuvontaa koskevasta vastikkeellisesta palvelusta. Viime kädessä ASL Lecce ”ostaa” yliopistolta tutkimuksen, varsinkin kun se saa siihen yksinoikeuden ja voi käyttää sitä haluamallaan tavalla. Yliopisto saa tutkimuksesta rahallisen korvauksen, miltä osin on viitattava toistamiseen siihen, että vastikkeen kustannukset kattava luonne ei vaikuta mitenkään palvelun vastikkeellisuuteen.(63)

79. Till detta kommer att det i det här aktuella konsultavtalet, till skillnad från det avtal som låg till grund för domen i målet kommissionen mot Tyskland, inte föreskrivs någon skyldighet till ömsesidigt bistånd. Det saknar i detta avseende betydelse att den föreskrivna verksamheten skulle genomföras i nära samarbete mellan den av ASL Lecce föreskrivna arbetsgruppen och universitetets arbetsgrupp, eftersom universitet enligt avtalet även fick nyttja extern personal. Skyldigheten till ömsesidigt bistånd är sålunda begränsad och gick uppenbarligen inte utöver vad som var nödvändigt för att universitetets arbetsgrupp skulle kunna genomföra studien.

79. Lisäksi – toisin kuin asiassa komissio vastaan Saksa annetun tuomion taustalla olleessa sopimuksessa – tarkasteltavassa konsultointisopimuksessa ei määrätä vastavuoroisista avunantovelvollisuuksista. Tätä ei muuta miksikään se, että kyseiset toimet oli määrä toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ASL Leccen nimeämän työryhmän ja yliopiston työryhmän kesken, sillä sopimuksessa sallittiin myös ulkoisen henkilöstön käyttö. Näin vastavuoroisten avunantovelvoitteiden määrä oli rajallinen, eikä velvoitteiden ollut määrä ylittää sitä, mikä oli tarpeen, jotta yliopiston työryhmä saa tutkimuksen tehtyä.

80. Oberoende av detta framgår det av ASL Lecces skriftliga yttrande(64) att det inte förelåg något verkligt utbyte mellan de två arbetsgrupper som hälso- och sjukvårdsmyndigheten och universitetet hade upprättat för att fullgöra det påstådda gemensamma allmännyttiga uppdraget. Tvärtom skulle ASL Lecces arbetsgrupp ägna sig åt att utarbeta koncept för förbättringen av de undersökta byggnadsverkens säkerhet på grundval av det färdiga resultatet, det vill säga efter det att universitetet hade genomfört studien. Genom denna omständighet styrks ovannämnda antagande att ASL Lecce i praktiken har beställt ett expertutlåtande och har betalt för detta.

80. Lisäksi ASL Leccen kirjallisista huomautuksista(64) käy selväksi, ettei sen ja yliopiston väitetyn yhteisen julkisen tehtävän täyttämiseksi perustamien kahden työryhmän välillä harjoitettu todellista suoritteiden vaihtoa. ASL Leccen työryhmän tehtävänä oli pikemminkin paneutua esitettyjen tulosten perusteella, toisin sanoen yliopiston toteuttaman tutkimuksen jälkeen, kyseisten tutkittujen rakennusten turvallisuuden parantamiseen tähtäävien suunnitelmien laatimiseen. Tämä tosiasia tukee edellä esitettyä olettamusta siitä, että tosiasiassa ASL Lecce antoi asiantuntijalausunnon laatimista koskevan toimeksiannon ja maksoi siitä.

81. Det ska mot denna bakgrund konstateras att det aktuella konsultavtalet inte utgör något verkligt samarbete mellan de berörda offentliga myndigheterna i den mening som avses i rättspraxis, som syftar till att fullgöra ett gemensamt allmännyttigt uppdrag. Det utgör snarare ett avtal om tjänster som tillhandahålls mot ersättning.

81. Edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei kyseinen konsultointisopimus perusta sopimuspuolina olevien julkisten tahojen välille oikeuskäytännössä tarkoitettua todellista yhteistyötä, jolla on tarkoitus täyttää yhteinen julkinen tehtävä. Kyse on pikemminkin vastikkeellisia palveluja koskevasta sopimuksesta.

Ett privat företag får inte ges någon fördel i förhållande till sina konkurrenter

Yksityiselle yritykselle ei saa antaa etua sen kilpailijoihin nähden

82. I enlighet med de villkor som domstolen har fastställt får dessutom inget privat företag ges någon fördel i förhållande till sina konkurrenter vid tilldelandet av uppdraget att genomföra studien.

82. Unionin tuomioistuimen asettamien kriteerien mukaan tutkimustoimeksiannossa yhdellekään yksityiselle yritykselle ei saa antaa etua sen kilpailijoihin nähden.

83. Såsom fastställts ovan har universitetet uppträtt som ”ekonomisk aktör” i den mening som avses i artikel 1.9 i direktiv 2004/18.(65) Därför hade det i upphandlingshänseende samma rättsliga ställning som ett privat företag. Med tanke på att universitetet erhöll uppdraget utan ett formellt anbudsförfarande har det getts en fördel i förhållande till de aktuella ingenjörs- och arkitektsamfunden, vilka eventuellt även hade kunnat utföra den aktuella studien.

83. Kuten alussa todettiin, yliopisto on toiminut direktiivin 2004/18 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuna ”taloudellisena toimijana”.(65) Siksi sillä oli julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaan sama oikeudellinen asema kuin yksityisellä yrityksellä. Kun pidetään mielessä, että yliopisto sai toimeksiannon ilman, että siitä järjestettiin julkista tarjouskilpailua, se sai etua sellaisiin insinööri- ja arkkitehtiyhteenliittymiin nähden, joilla olisi mahdollisesti ollut edellytyksiä toteuttaa kyseinen tutkimus.

84. För detta krävs det med nödvändighet att det överhuvudtaget fanns potentiella konkurrenter. Det ska i detta avseende konstateras att ASL Lecce i sitt skriftliga yttrande inte uttryckligen har bestritt att andra ekonomiska aktörer även hade kunnat genomföra den aktuella studien. Visserligen lovordar myndigheten universitetens ekonomiska effektivitet, utrustning och kompetens,(66) men bestrider inte på något sätt att andra ekonomiska aktörer såsom exempelvis ingenjörs- eller arkitektbyråer i princip även skulle kunna ha denna kapacitet. Det skulle vara svårt att vidhålla ett sådant påstående med hänsyn till det av CNI förda resonemanget(67) för att motivera att en sådan verksamhet snarare omfattas av ingenjörers och arkitekters ursprungliga kompetens. Även om ASL Lecce vid den muntliga förhandlingen har korrigerat sin ståndpunkt och uppgett att uppgiften på grund av sin komplexa utformning skulle ha varit för betungande för ingenjörs- och arkitektbyråer, kunde myndigheten efter en fråga från domstolen i detta avseende inte bestrida att andra nationella eller utländska universitet och privata forskningsinstitut eventuellt också skulle ha kunnat bemästra uppgiften.

84. Tämä peruste edellyttää loogisesti, että mahdollisia kilpailijoita on ylipäätään olemassa. Tästä on todettava, ettei ASL Lecce ole nimenomaisesti kiistänyt kirjallisissa huomautuksissaan sitä, että myös muut taloudelliset toimijat olisivat voineet toteuttaa kyseisen tutkimuksen. Yliopiston taloudellisuutta, välineitä ja pätevyyttä on kehuttu,(66) mutta myöskään muiden taloudellisten toimijoiden, kuten insinööri- tai arkkitehtitoimistojen, valmiuksia ei ole kiistetty. Tällaista tuskin voidaan väittää, kun otetaan huomioon CNI:n huomautukset,(67) jotka tukevat väitettä siitä, että tällainen tehtävä kuuluu pikemminkin insinöörien ja arkkitehtien alkuperäiseen tehtäväalueeseen. Vaikka ASL Leccen suullisessa käsittelyssä esittämä näkemys, jonka mukaan tämä monimutkainen toimeksianto olisi ollut liian vaativa insinööri- ja arkkitehtitoimistoille, olisi oikea, se ei ole voinut kiistää unionin tuomioistuimen kysymyksen johdosta sitä, että mahdollisesti myös muut yliopistot ja yksityiset tutkimuslaitokset kotimaassa ja ulkomailla saattaisivat täyttää toimeksiantoa koskevat vaatimukset.

85. Det ankommer emellertid på den nationella domstolen som är ansvarig för fastställandet av de faktiska omständigheterna att slutgiltigt klargöra denna fråga. Nämnda domstol ska i detta avseende pröva huruvida det förfarande som krävdes för att utreda och bedöma utsattheten ur seismisk synvinkel faktiskt var så komplext att enbart det aktuella universitetet, och inget annat, i slutänden hade kunnat genomföra studien. I förevarande förfarande för förhandsavgörande är det tillräckligt att slå fast att ASL Lecce troligtvis skulle ha kunnat välja mellan olika potentiella konkurrenter om myndigheten hade tillämpat förfarandet för offentlig upphandling för att genomföra den aktuella studien.

85. Tämän kysymyksen lopullinen selvittäminen on kuitenkin tosiseikaston määrittämisestä vastuussa olevan kansallisen tuomioistuimen tehtävä. Sen on tällöin arvioitava, olivatko maanjäristyskestävyyden selvittämisen ja arvioimisen edellyttämät menettelyt todellakin niin monimutkaisia, että viime kädessä vain mainittu yliopisto – eikä kukaan muu – olisi voinut tehdä tutkimuksen. Tätä ennakkoratkaisumenettelyä varten riittää, kun todetaan, että ASL Lecce olisi todennäköisesti voinut valita useista mahdollista kilpailijoista, jos se olisi järjestänyt julkisen tarjouskilpailun kyseisen tutkimuksen toteuttamiseksi.

86. Följaktligen har universitetet getts en fördel i förhållande till potentiella konkurrenter i fråga om ingåendet av avtalet, vilket innebär att ytterligare ett av de villkor som krävs för att det oskrivna undantaget ska kunna tillämpas inte är uppfyllt.

86. Yliopisto sai siten sopimuksen tekemisessä etua muihin mahdollisiin kilpailijoihin nähden, minkä vuoksi myöskään toinen kirjoittamattoman poikkeuksen soveltamista koskeva ehto ei täyty.

Det är inte fråga om ett kringgående av bestämmelserna om offentlig upphandling

Kielto kiertää julkisia hankintoja koskevia säännöksiä

87. Som ytterligare villkor för att det oskrivna undantaget ska kunna tillämpas i målet vid den nationella domstolen krävs att bestämmelserna om offentlig upphandling inte har kringgåtts genom avtalets ingående.

87. Jotta kirjoittamatonta poikkeusta voitaisiin soveltaa pääasiaan, edellytetään lisäksi, ettei sopimuksen tekemisellä kierretä julkisia hankintoja koskevia säännöksiä.

88. Vad avser detta villkor har den polska regeringen(68) med rätta hävdat att redan den omständigheten att något upphandlingsförfarande inte har genomförts ska anses utgöra en snedvridning av konkurrensen även om den aktuella studien sannolikt även skulle ha kunnat genomföras av sådana ingenjörs- och arkitektsamfund som konkurrerar med universiteten. Det ska i detta sammanhang även påpekas att det just för ASL Lecce som upphandlande myndighet skulle ha varit av intresse att göra uppdraget tillgängligt för största möjliga antalet konkurrenter. Såsom domstolen har påpekat i domen i målet CoNISMa(69) är ett av syftena med unionsbestämmelserna på området för offentlig upphandling att öppna upp för så bred konkurrens som möjligt. Detta öppnande ligger inte endast i unionens intresse vad gäller fri rörlighet av varor och tjänster,(70) utan även i den berörda upphandlande myndighetens eget intresse, vilken således får fler valmöjligheter vad beträffar det mest fördelaktiga anbudet och det anbud som är bäst anpassat efter den berörda myndighetens behov. ASL Lecce har blockerat denna möjlighet genom att inte ge potentiella anbudsgivare möjlighet att lämna anbud.

88. Tämän ehdon osalta on yhdyttävä Puolan hallituksen(68) näkemykseen siitä, että kilpailun voidaan katsoa vääristyneen jo sen vuoksi, ettei tarjouskilpailua järjestetty, vaikka yliopiston kanssa kilpailleet insinööri- ja arkkitehtijärjestöt olisivat todennäköisesti voineet toteuttaa kyseisen tutkimuksen. Tässä yhteydessä on myös mainittava, että hankintaviranomaisena juuri ASL Lecce olisi hyötynyt siitä, että hankinta avataan mahdollisimman monelle kilpailijalle. Kuten unionin tuomioistuin on todennut asiassa CoNISMa(69) antamassaan tuomiossa, hankintojen avaaminen mahdollisimman laajalle kilpailulle on yksi julkisia hankintoja koskevien unionin säännösten tavoitteista. Tähän kilpailulle avaamiseen ei pyritä ainoastaan tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan unionin oikeuden intressin vuoksi(70) vaan myös hankintaviranomaisen oman intressin vuoksi, koska se voi näin valita taloudellisesti edullisimman ja kyseisen yksikön tarpeita parhaiten vastaavan tarjouksen laajemmasta valikoimasta tarjouksia. ASL Lecce on sulkenut pois tämän mahdollisuuden, sillä se ei antanut mahdollisille tarjoajille tilaisuutta tarjouksen laatimiseen.

89. Mot denna bakgrund synes ASL Lecces argument,(71) att tilldelande av kontraktet till universitetet medförde en betydande kostnadsbesparing, inte övertygande, eftersom myndigheten i avsaknad av ett offentligt upphandlingsförfarande inte har haft möjlighet att beakta anbud från andra potentiella konkurrenter. Förutom att ASL Lecce inte har styrkt detta påstående, har myndigheten inte ens på ett övertygande sätt visat hur den har uppskattat det belopp på 800 000 euro som andra konkurrenter, för det fallet att de överhuvudtaget hade kunnat genomföra studien, enligt dess mening hade begärt. Detta påstående vilket myndigheten inte har styrkt med fakta, att enbart universitetet hade kunnat genomföra den aktuella studien till ett sådant fördelaktigt pris, visar att den har missförstått syftet med bestämmelserna om offentlig upphandling.

89. Edellä esitetyn perusteella ASL Leccen väite,(71) jonka mukaan hankintasopimuksen tekeminen yliopiston kanssa on tuonut sille merkittäviä kustannussäästöjä, ei vaikuta vakuuttavalta, varsinkin kun pidetään mielessä, ettei sillä ollut mahdollisuutta tutustua muiden mahdollisten kilpailijoiden tarjouksiin, koska julkista tarjouskilpailua ei järjestetty. Sen lisäksi, että ASL Lecce ei ole osoittanut toteen tätä väitettään, se ei ole pystynyt todistamaan selkeästi, miten se on päätynyt siihen, että sen mukaan muut kilpailijat – jos niillä olisi ollut edellytyksiä tutkimuksen toteuttamiseen – olisivat vaatineet tutkimuksesta arviolta 800 000 euroa. Toteen näyttämätön olettamus, jonka mukaan vain yliopisto pystyi tuottamaan tutkimuksen yhtä edullisesti, osoittaa, ettei se ole ottanut huomioon julkisia hankintoja koskevien säännösten tarkoitusta.

90. Om en upphandlande myndighet, utanför området för samarbete mellan offentliga myndigheter, skulle tillåtas vända sig till andra offentliga myndigheter för att förvärva tjänster utan att bestämmelserna om offentlig upphandling skulle vara tillämpliga, skulle det på längre sikt föreligga en risk för ett kringgående av sistnämnda bestämmelser, vilket i slutänden motverkar det unionsrättsliga målet att säkerställa etableringsfriheten och friheten att tillhandahålla tjänster samt en obegränsad konkurrens på den inre marknaden. För att förhindra detta krävs det en strikt kontroll av att de kriterier som domstolen har uppställt i domen i målet kommissionen mot Tyskland iakttas.

90. Jos hankintaviranomaisten sallittaisiin turvautua – julkisen sektorin sisäisen yhteistyön ulkopuolisilla aloilla – muihin julkisyhteisöihin saadakseen palveluja soveltamatta niihin julkisia hankintoja koskevia säännöksiä, vaarana on, että tällaisia sääntöjä voitaisiin kiertää pysyvästi, millä tehtäisiin lopulta tyhjäksi unionin tavoite turvata sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä rajoittamaton kilpailu sisämarkkinoilla. Tämän estämiseksi asiassa komissio vastaan Saksa esitettyjen perusteiden noudattamista on valvottava tarkasti.

91. Det ska sålunda fastställas att det kontrakt som ASL Lecce och universitetet har ingått syftade till att kringgå bestämmelserna om offentlig upphandling. Även denna omständighet talar mot en tillämpning av det oskrivna undantaget.

91. Näin ollen on todettava, että ASL Leccen ja yliopiston tekemän sopimuksen tarkoituksena oli kiertää julkisia hankintoja koskevia säännöksiä. Myös tämä tosiseikka estää kirjoittamattoman poikkeuksen soveltamisen.

– Argument mot en klassificering som ”samarbete mellan offentliga myndigheter”

– Perustelut, joilla vastustetaan yhteistyön luokittelemista ”julkisen sektorin sisäiseksi yhteistyöksi”

92. Det har vid ovanstående prövning framkommit en rad villkor som inte är uppfyllda för att det i målet i den nationella domstolen ska kunna anses föreligga ett ”samarbete mellan offentliga myndigheter”. Detta gäller framför allt kravet att det ska föreligga ett samarbete för att fullgöra ett gemensamt allmännyttigt uppdrag.(72) Det framgår varken att det föreligger något verkligt ”samarbete” i gängse bemärkelse eller att parterna eftersträvar ett gemensamt, i lag föreskrivet syfte. Tvärtom är det fråga om en situation i vilken en offentlig myndighet på fördelaktiga villkor utnyttjar en annan offentlig myndighets resurser. I rättsligt hänseende är det fråga om ett avtal om tjänster som tillhandahålls mot ersättning. Dessutom talar det faktum att universitetet har getts en fördel i förhållande till potentiella konkurrenter vad avser ingåendet av avtalet(73) och att det aktuella kontraktet syftade till ett kringgående av bestämmelserna om offentlig upphandling(74) mot att den här aktuella transaktionen ska undantas från bestämmelserna om offentlig upphandling. Mot bakgrund av detta resultat kan det inte anses vara fråga om ett ”samarbete mellan offentliga myndigheter”.

92. Tässä arvioinnissa on käynyt ilmi, että julkisyhteisöjen yhteistyön luokittelemista julkisen sektorin sisäiseksi yhteistyöksi koskevat useat kriteerit jäävät täyttymättä pääasiassa. Tämä koskee etenkin yhteisen julkisen tehtävän täyttämiseksi tehtävää yhteistyötä koskevaa vaatimusta.(72) Kyse ei ole myöskään todellisesta ”yhteistyöstä” perinteisessä mielessä, eivätkä osallistujat tavoittele yhteistä, niille lainsäädännössä asetettua tavoitetta. Kyse on pikemminkin tilanteesta, jossa julkinen taho hyödyntää edullisesti toisen julkisen tahon resursseja. Oikeudellisesta näkökulmasta kyse on vastikkeellisia palveluja koskevasta sopimuksesta. Nyt tarkasteltavan menettelyn sulkemista julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle eivät tue myöskään ne seikat, että yliopisto sai etua sopimuksen tekemisessä mahdollisiin kilpailijoihinsa nähden(73) ja että kyseisen sopimuksen tarkoituksena oli kiertää julkisia hankintoja koskevia säännöksiä.(74) Tämän arvion perusteella kyse ei voi olla julkisen sektorin sisäisestä yhteistyöstä.

c) Resultat i denna del

c) Välipäätelmä

93. Det ska mot denna bakgrund konstateras att det inte föreligger något undantag som medför att direktiv 2004/18 inte är tillämpligt.

93. Edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei direktiivin 2004/18 soveltamista voida sulkea pois minkään poikkeuksen nojalla.

4. Sammanfattande slutsatser

4. Yleiset päätelmät

94. Det ska sammanfattningsvis konstateras att det här aktuella uppdraget för att genomföra verksamhet avseende utredning och bedömning av vissa sjukhus utsatthet ur seismisk synvinkel utgör en transaktion som kräver att en offentlig upphandling genomförs på vilken direktiv 2004/18 är tillämplig. Eftersom någon sådan offentlig upphandling inte har genomförts i målet vid den nationella domstolen föreligger det ett åsidosättande av direktivet. Mot bakgrund av att avtal som det mellan ASL Lecce och universitetet är tillåtna enligt nationell lagstiftning, är denna lagstiftning inte heller förenlig med direktivet.

94. Tiivistetysti voidaan todeta, että nyt tarkasteltava sopimus tiettyjen sairaalarakennusten maajäristyskestävyyden selvittämiseksi ja arvioimiseksi on julkisia hankintoja koskevien säännösten alainen toimi, johon sovelletaan direktiiviä 2004/18. Koska pääasiassa ei ole järjestetty tarjouskilpailua, direktiiviä on rikottu. Kun pidetään mielessä se tosiasia, että kansallisessa lainsäädännössä sallitaan ASL Leccen ja yliopiston välisen sopimuksen kaltaiset sopimukset, myöskään kyseinen lainsäädäntö ei ole direktiivin mukainen.

95. Av detta följer att direktiv 2004/18, särskilt artiklarna 1.2 a och d, 2 och 28 och kategorierna 8 och 12 i bilaga II, ska tolkas så, att de utgör hinder för nationella bestämmelser enligt vilka en upphandlande myndighet och ett offentligrättsligt universitet har rätt att sluta kontrakt avseende utredning och bedömning av sjukvårdsanläggningars utsatthet ur seismisk synvinkel mot bakgrund av nationella bestämmelser om säkerhet för anläggningar och särskilt strategiska byggnader, mot en ersättning som inte får överstiga kostnaderna för tillhandahållandet av tjänsten, om det universitet som utför tjänsten kan anses utgöra en ekonomisk aktör.

95. Tästä seuraa, että direktiiviä 2004/18, erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan a ja d alakohtaa, 2 artiklaa, 28 artiklaa sekä liitteessä II olevia 8 ja 12 ryhmää, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla hankintaviranomaisen ja julkisoikeudellisen yliopiston sallitaan tehdä kirjallisia sopimuksia sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvittämiseksi ja arvioimiseksi rakennusten, erityisesti strategisten rakennusten, turvallisuutta koskevien kansallisten määräysten mukaisesti sellaista maksua vastaan, joka ei ylitä palvelun suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia, kun toimeksiannon suorittava yliopisto voi toimia taloudellisena toimijana.

VII – Förslag till avgörande

VII Ratkaisuehdotus

96. Mot bakgrund av vad som anförts ovan föreslår jag att domstolen ska besvara den tolkningsfråga som Consiglio di Stato har ställt på följande sätt:

96. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Consiglio di Staton esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:

Europaparlamentets och rådets direktiv 2004/18/EG av den 31 mars 2004 om samordning av förfarandena vid offentlig upphandling av byggentreprenader, varor och tjänster, särskilt artiklarna 1.2 a och d, 2 och 28 och kategorierna 8 och 12 i bilaga II, ska tolkas så, att de utgör hinder för nationella bestämmelser enligt vilka en upphandlande myndighet och ett offentligrättsligt universitet har rätt att sluta kontrakt avseende utredning och bedömning av sjukvårdsanläggningars utsatthet ur seismisk synvinkel mot bakgrund av nationella bestämmelser om säkerhet för anläggningar och särskilt strategiska byggnader, mot en ersättning som inte får överstiga kostnaderna för tillhandahållandet av tjänsten, om det universitet som utför tjänsten kan anses utgöra en ekonomisk aktör.

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/18/EY, erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan a ja d alakohtaa, 2 artiklaa, 28 artiklaa sekä liitteessä II olevia 8 ja 12 ryhmää, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla hankintaviranomaisen ja julkisoikeudellisen yliopiston sallitaan tehdä kirjallisia sopimuksia sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvittämiseksi ja arvioimiseksi rakennusten, erityisesti strategisten rakennusten, turvallisuutta koskevien kansallisten määräysten mukaisesti sellaista maksua vastaan, joka ei ylitä palvelun suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia, kun toimeksiannon suorittava yliopisto voi toimia taloudellisena toimijana.

(1) .

(1) .

(2) – EUT L 134, s. 114.

(2) – EUVL L 134, s. 114.

(3) – Dom av den 9 juni 2009 i mål C-480/06, kommissionen mot Tyskland (REG 2009, s. I-4747).

(3) – Asia C-480/06, tuomio 9.6.2009 (Kok., s. I-4747).

(4)  – GURI nr 192 av den 18 augusti 1990.

(4) – GURI nro 192, 18.8.1990.

(5)  – Sidan 2 i universitetets yttrande.

(5) – Yliopiston kirjelmän s. 2.

(6) – Dom av den 23 december 2009 i mål C-305/08, CoNISMa (REU 2009, s. I-12129).

(6) – Asia C-305/08, tuomio 23.12.2009 (Kok., s. I-12129).

(7) – Ibidem, punkt 35.

(7) – Ibid., tuomion 35 kohta

(8) – Ibidem, punkt 42.

(8) – Ibid., tuomion 42 kohta.

(9) – Se sidan 22, punkt 34 i begäran om förhandsavgörande.

(9) – Ks. ennakkoratkaisupyynnön 34 kohta, s. 22.

(10) – Se Hailbronner, K., Das Recht der Europäischen Union (utgivare Eberhard Grabitz/Meinhard Hilf), del B5, punkt 24, sidan 4, som anser att kravet på ekonomiska villkor i princip ska anses uppfyllt i fråga om varje fördel som har ekonomiskt värde. Se, för ett liknande resonemang, Eisner, C., ”Interkommunale Kooperationen und Dienstleistungskonzessionen (Teil 1)”, Zeitschrift für Vergaberecht und Beschaffungspraxis , 2011, sidan 190, enligt vilken den aktuella transaktionen ska avgöras i enlighet med bestämmelserna om offentlig upphandling så snart parterna faktiskt har avtalat om ersättning för tillhandahållandet av en tjänst.

(10) – Ks. Hailbronner, K., Das Recht der Europäischen Union (toim. Eberhard Grabitz ja Meinhard Hilf), osa B5, 24 kohta, s. 4, jonka mukaan vastikkeellisuuden ominaisuuden on katsottava sisältyvän lähtökohtaisesti jokaiseen rahanarvoiseen etuun. Ks. vastaavasti myös Eisner, C., ”Interkommunale Kooperationen und Dienstleistungskonzessionen (Teil 1)”, Zeitschrift für Vergaberecht und Beschaffungspraxis , 2011, s. 190, jonka mukaan kyseistä menettelyä on arvioitava julkisia hankintoja koskevien säännösten perusteella heti, kun palveluiden tuottamisesta on sovittu tosiasiallinen korvaus.

(11) – Se Frenz, W., Handbuch Europarecht , volym 3 (Beihilfe- und Vergaberecht), Heidelberg 2007, sidan 617, punkt 2012.

(11) – Ks. Frenz, W., Handbuch Europarecht , nide 3 (Beihilfe- und Vergaberecht), Heidelberg, 2007, s. 617, 2012 kohta.

(12) – Ibidem.

(12) – Ibid.

(13) – Se dom av den 27 september 1988 i mål 263/86, Humbel & Edel (REG 1988, s. 5365), punkt 18. Budischowsky, J., Kommentar zu EU- und EG-Vertrag (utgivare Heinz Mayer), Wien 2003, artikel 49 EG, punkt 8, sidan 5, anser att kravet på ekonomiska villkor redan är uppfyllt om ersättningen täcker kostnaderna.

(13) – Ks. asia 263/86, Humbel & Edel, tuomio 27.9.1988 (Kok., s. 5365, 18 kohta). Budischowsky, J., Kommentar zu EU- und EG-Vertrag (toim. Heinz Mayer), Wien, 2003, EY 49 artikla, 8 kohta, s. 5, katsoo, että vastikkeen kustannukset kattava luonne täyttää jo itsessään vastikkeellisuuden ehdot.

(14) – Se Frenz, W. (ovan fotnot 11), sidan 618, punkt 2013.

(14) – Ks. edellä alaviitteessä 11 mainittu Frenz, W., s. 618, 2013 kohta.

(15) – Se fotnot 22 i kommissionens skriftliga yttrande.

(15) – Ks. komission kirjelmän alaviite 22.

(16) – Kommissionens förordning (EG) nr 1177/2009 av den 30 november 2009 om ändring av europaparlamentets och rådets direktiv 2004/17/EG, 2004/18/EG och 2009/81/EG avseende de tröskelvärden som ska tillämpas vid upphandlingsförfaranden (EUT L 314, s. 64).

(16) – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY, 2004/18/EY ja 2009/81/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta 30.11.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 1177/2009 (EUVL L 314, s. 64).

(17) – Förslag till avgörande av den 14 april 2010 i mål C-271/08, kommissionen mot Tyskland, (REU 2010, s. I-6817), punkt 143, i vilket dom avkunnades den 15 juli 2010.

(17) – Asia C-271/08, tuomio 15.7.2010 (Kok., s. I-6817), ratkaisuehdotuksen 143 kohta.

(18) – Ibidem.

(18) – Ibid.

(19) – Se Frenz, W. (ovan fotnot11), sidan 533, punkt 1721.

(19) – Ks. edellä alaviitteessä 11 mainittu Frenz, W., s. 533, 1721 kohta.

(20) – Dom av den 13 oktober 2005 i mål C-458/03, Parking Brixen (REG 2005, s. I-8585), punkt 48.

(20) – Asia C-458/03, Parking Brixen, tuomio 13.10.2005 (Kok., s. I-8585, 48 kohta).

(21) – Dom av den 15 oktober 2009 i mål C-196/08, Acoset (REG 2009, s. I-9913), punkt 49, och av den 6 april 2006 i mål C-410/04, ANAV (REG 2006, s. I-3303), punkt 21. Beträffande förhållandet mellan förbudet mot diskriminering och skyldigheten att lämna insyn, se dom av den 13 november 2007 i mål C‑507/03, kommissionen mot Irland (REG 2007, s. I-9777), punkterna 30 och 31, av den 21 februari 2008 i mål C-412/04, kommissionen mot Italien (REG 2008, s. I-619), punkt 66, av den 21 juli 2005 i mål C-231/03, Coname (REG 2005, s. I-7287), punkterna 17 och 18, och av den 7 december 2000 i mål C-324/98, Telaustria och Telefonadress (REG 2000, s. I-10745), punkterna 60 och 61.

(21) – Asia C-196/08, Acoset, tuomio 15.10.2009, (Kok., s. I-9913, 49 kohta) ja asia C-410/04, ANAV, tuomio 6.4.2006 (Kok., s. I-3303, 21 kohta). Syrjintäkiellon ja avoimuutta koskevan velvollisuuden välisestä suhteesta ks. asia C‑507/03, komissio v. Irlanti, tuomio 13.11.2007 (Kok., s. I-9777, 30 ja 31 kohta); asia C-412/04, komissio v. Italia, tuomio 21.2.2008 (Kok., s. I-619, 66 kohta); asia C-231/03, Coname, tuomio 21.7.2005 (Kok., s. I-7287, 17 ja 18 kohta) ja asia C-324/98, Telaustria ja Telefonadress, tuomio 7.12.2000 (Kok., s. I-10745, 60 kohta ja sitä seuraavat kohdat).

(22) – Se dom av den 26 januari 1993 i de förenade målen C-320/90–C-322/90, Telemarsicabruzzo m.fl. (REG 1993, s. I-393; svensk specialutgåva, volym 14, s. I-1), punkt 6.

(22) – Ks. yhdistetyt asiat C-320/90–C-322/90, Telemarsicabruzzo ym., tuomio 26.1.1993 (Kok., s. I-393, Kok. Ep. XIV, s. I-1, 6 kohta).

(23) – Se dom av den 25 mars 2004 i de förenade målen C-480/00–C-482/00, C-484/00, C-489/00–C-491/00, C-497/00–C-499/00, Azienda Agricola Ettore Ribaldi m.fl. (REG 2004, s. I-2943), punkt 73, och av den 21 september 1999 i mål C-67/96, Albany (REG 1999, s. I-5751), punkt 40.

(23) – Ks. yhdistetyt asiat C-480/00–C-482/00, C-484/00, C-489/00–C-491/00, C-497/00–C-499/00, Azienda Agricola Ettore Ribaldi ym., tuomio 25.3.2004 (Kok., s. I-2943, 73 kohta) ja asia C-67/96, Albany, tuomio 21.9.1999 (Kok., s. I-5751, 40 kohta).

(24)  – De uttryckliga förbud mot kringgående som föreskrivs i samtliga direktiv om offentlig upphandling har samband med beräkningsmetoderna. Det är förbjudet att dela upp uppdrag om detta sker i avsikt att kringgå tillämpningen av det aktuella direktivet. Dessutom är det förbjudet att kringgå direktiven genom val av beräkningsmetod. Vidare kan det ur förbuden mot kringgående härledas ett generellt förbud mot en medveten eller vårdslös för låg beräkning av uppdragsvärdet (se Frenz, W. (ovan fotnot 11), sidan 209, punkt 822 och Trepte, P., Public procurement in the EU, andra upplagan, Oxford 2007, sidorna 262 och 263).

(24) – Laskentamenetelmiin liittyy kaikissa julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä nimenomaisesti säädetty sääntöjen kiertämisen kielto. Hankintojen jakaminen osiin on kiellettyä, jos sen tarkoituksena on välttää kyseisen direktiivin soveltaminen. Toisaalta direktiiveissä kielletään sääntöjen kiertäminen laskelmamenetelmää koskevalla valinnalla. Sääntöjen kiertämistä koskevista kielloista voidaan lisäksi johtaa yleinen kielto, joka koskee tahallisesti tehtyjä tai huolimattomuudesta aiheutuneita liian alhaisia laskelmia (ks. edellä alaviitteessä 11 mainittu Frenz, W., s. 209, 822 kohta; Trepte, P., Public procurement in the EU , 2. painos, Oxford, 2007, s. 262 ja 263).

(25)  – Enligt denna rättspraxis presumeras den nationella domstolen ha en direkt kännedom om de faktiska omständigheterna i målet och om de argument som förts fram av parterna och därför vara bäst lämpad att, med full kännedom om saken, bedöma relevansen av de rättsfrågor som uppkommit i den tvist som anhängiggjorts vid den och om ett förhandsavgörande är nödvändigt för att döma i saken (se dom av den 22 juni 2000 i mål C-425/98, Marca Mode, REG 2000, s. I-4861, punkt 21).

(25) – Tässä oikeuskäytännössä olettamana on, että kansallinen tuomioistuin, joka saa suoraan tietoonsa tosiseikat ja asianosaisten esittämät väitteet, pystyy parhaiten arvioimaan kaikkien asiaan liittyvien seikkojen perusteella, mikä merkitys on sen käsiteltävänä olevassa asiassa esiin tulleilla oikeuskysymyksillä ja onko ennakkoratkaisu tarpeen, jotta se voisi antaa tuomionsa (ks. asia C-425/98, Marca Mode, tuomio 22.6.2000, Kok., s. I-4861, 21 kohta).

(26)  – Se, bland annat, dom av den 13 mars 2001 i mål C-379/98, PreussenElektra (REG 2001, s. I-2099), punkt 38, av den 22 maj 2003 i mål C-18/01, Korhonen m.fl. (REG 2003, s. I-5321), punkt 19, av den 19 april 2007 i mål C-295/05, Asemfo (REG 2007, s. I-2999), punkt 30, och av den 1 oktober 2009 i mål C-103/08, Gottwald (REG 2009, s. I-9117), punkt 16.

(26) – Ks. mm. asia C-379/98, PreussenElektra, 13.3.2001 (Kok., s. I-2099, 38 kohta); asia C-18/01, Korhonen ym., tuomio 22.5.2003 (Kok., s. I-5321, 19 kohta); asia C-295/05, Asemfo, 19.4.2007 (Kok., s. I-2999, 30 kohta) ja asia C-103/08, Gottwald, tuomio 1.10.2009 (Kok., s. I-9117, 16 kohta).

(27)  – Se, bland annat, dom av den 15 december 1995 i mål C-415/93, Bosman (REG 1995, s. I-4921), punkt 61, av den 1 april 2008 i mål C-212/06, Gouvernement de la Communauté française och Gouvernement wallon (REG 2008, s. I-1683), punkt 29, och domen i målet Gottwald (ovan fotnot 26), punkt 17.

(27) – Ks. mm. asia C-415/93, Bosman, tuomio 15.12.1995 (Kok., s. I-4921, 61 kohta); asia C-212/06, Gouvernement de la Communauté française ja Gouvernement wallon, tuomio 1.4.2008 (Kok., s. I-1683, 29 kohta) ja edellä alaviitteessä 26 mainittu asia Gottwald, tuomion 17 kohta.

(28) – Se punkt 44 i detta förslag till avgörande.

(28) – Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 44 kohta.

(29) – Se Frenz, W. (ovan fotnot 11), sidan 670, punkt 2197.

(29) – Ks. edellä alaviitteessä 11 mainittu Frenz, W., s. 670, 2197 kohta.

(30) – Se dom av den 10 mars 1987 i mål 199/85, kommissionen mot Italien (REG 1987, 1039), punkt 14, av den 18 november 1999 i mål C-107/98, Teckal (REG 1999, s. I-8121), punkt 43, av den 17 november 1993 i mål C-71/92, kommissionen mot Spanien (REG 1993, s. I-5923), punkt 10, och av den 13 januari 2005 i mål C-84/03, kommissionen mot Spanien (REG 2005, s. I-139), punkterna 48 och 58.

(30) – Ks. asia 199/85, komissio v. Italia, tuomio 10.3.1987 (Kok., s. 1039, 14 kohta); asia C-107/98, Teckal, tuomio 18.11.1999 (Kok., s. I-8121, 43 kohta); asia C-71/92, komissio v. Espanja, tuomio 17.11.1993 (Kok., s. I-5923, 10 kohta) ja asia C-84/03, komissio v. Espanja, tuomio 13.1.2005 (Kok., s. I-139, 48 ja 58 kohta).

(31) – Se punkterna 17 och 18 i den tjeckiska regeringens skriftliga yttrande.

(31) – Ks. Tšekin hallituksen kirjelmän alaviitteet 17 ja 18.

(32) – Se dom av den 6 april 1962 i mål 13/61, Bosch (REG 1962, s. 101; svensk specialutgåva, volym 1, s. 121), och av den 5 februari 1963 i mål 26/62, Van Gend en Loos (REG 1963, s. 1; svensk specialutgåva, volym 1, s. 161).

(32) – Ks. asia 13/61, Bosch, tuomio 6.4.1962 (Kok., s. 101, Kok. Ep. I, s. 121) ja asia 26/62, Van Gend en Loos, tuomio 5.2.1963 (Kok., s. 3, Kok. Ep I., s. 161).

(33)  – Se kommissionens grönbok av den 27 januari 2011 om en modernisering av EU:s politik för offentlig upphandling med sikte på en effektivare europeisk upphandlingsmarknad KOM(2011) 15 slutlig, sidan 24, i vilken de båda situationer till vilka domstolen har utvecklat sin praxis omnämns. I grönboken förordar kommissionen att det i ett lagstiftningsförfarande ska fastställas vilka former av samarbete som inte omfattas av tillämpningsområdet för direktiven om offentlig upphandling. I detta avseende ska man även beakta domstolens praxis.

(33) – Ks. 27.1.2011 laadittu komission vihreä kirja ”EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta – kohti tehokkaampia eurooppalaisia hankintamarkkinoita”, KOM(2011) 15 lopullinen, s. 24, jossa on mainittu molemmat unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä kehitellyt tapaukset. Komissio kannattaa vihreässä kirjassaan sitä, että lainsäädäntöhankkeita käsiteltäessä olisi määritettävä, mitkä yhteistyömuodot olisi jätettävä julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalan ulkopuolelle. Tällöin on otettava huomioon myös unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

(34) – Dom av den 11 januari 2005 i mål C-26/03, Stadt Halle och RPL Lochau (REG 2005, s. I-1).

(34) – Asia C-26/03, tuomio 11.1.2005 (Kok., s. I-1).

(35) – Ibidem, punkt 48.

(35) – Ibid., 48 kohta.

(36) – Se Holoubek, M., EU-Kommentar (utgivare Jürgen Schwarze), andra upplagan, artikel 49/50 EGV, punkt 151, sidan 753, som framhåller att domstolen i sin praxis inte enbart har undantagit en juridisk persons interna uppdragsliknande transaktioner, utan även uppdragsförhållanden mellan offentliga myndigheter och utsourcade enheter, från tillämpningsområdet för direktiven om offentlig upphandling.

(36) – Ks. Holoubek, M., EU-Kommentar (toim. Jürgen Schwarze), 2. painos, EY 49 ja EY 50 artikla, 151 kohta, s. 753; teoksessa viitataan siihen, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä julkisia hankintoja koskevien direktiivien ja myös perusvapauksien soveltamisalan ulkopuolelle on suljettu oikeushenkilön sisäisen hankintasopimuksen kaltaisen sopimussuhteen lisäksi julkisen sektorin ja erillisten yksiköiden väliset sopimussuhteet.

(37) – Domen i målet Teckal (ovan fotnot 30).

(37) – Mainittu edellä alaviitteessä 30.

(38) – Se domen i målet Teckal (ovan fotnot 30), punkt 50, i målet Stadt Halle och RPL Lochau (ovan fotnot 34), punkt 49 och i målet kommissionen mot Tyskland (ovan fotnot 3), punkt 34.

(38) – Ks. edellä alaviitteessä 30 mainittu asia Teckal, tuomion 50 kohta; edellä alaviitteessä 34 mainittu asia Stadt Halle ja RPL Lochau, tuomion 49 kohta ja edellä alaviitteessä 3 mainittu asia komissio v. Saksa, tuomion 34 kohta.

(39) – Se punkt 35 i begäran om förhandsavgörande.

(39) – Ks. ennakkoratkaisupyynnön 35 kohta.

(40) – Ovan fotnot 3.

(40) – Mainittu edellä alaviitteessä 3.

(41) – Se Chaminade, A., ”Des possibilités de coopération accrues pour les collectivités territoriales”, La Semaine Juridique - édition générale , 2010, nr 363, sidan 662, som talar om en vidareutveckling av domstolens praxis sedan de domar som avser intern upphandling avkunnades. Se Ferk, P./Ferk, B., ”Osebe javnega prava kot ponudniki”, Podjetje in delo , nr 4, sidan 481, som i samband med domen i målet kommissionen mot Tyskland i detta avseende talar om en komplettering av den hittillsvarande doktrinen om intern upphandling, eftersom det i nämnda dom är fråga om ett avtalsmässigt och inte ett institutionellt förhållande mellan de berörda parterna.

(41) – Ks. Chaminade, A., ”Des possibilités de coopération accrues pour les collectivités territoriales”, La Semaine Juridique – édition générale , 2010, nro 363, s. 662; siinä tar kastellaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittämistä edelleen in house -menettelyjä koskevien tuomioiden jälkeen. Ks. Ferk, P. ja Ferk, B., ”Osebe javnega prava kot ponudniki”, Podjetje in delo , 2011, nro 4, s. 481 ja 482; siinä tarkastellaan asiassa komissio vastaan Saksa annetun tuomion yhteydessä in house -menettelyjä koskevan tähänastisen doktriinin täydentämistä siltä osin kuin niissä on kyse osallistujien sopimusperusteisesta eikä institutionaalisesta suhteesta.

(42) – Se Pirker, B., ”La jurisprudence de la Cour de justice et du Tribunal de première instance. Chronique des arrêts. Arrêt Commission c/Allemagne”, Revue du droit de l'Union européenne , 2009 nr 3, sidan 574 och Broussy, E./Donnat, F./Lambert, C., Chronique de jurisprudence communautaire, Droit administratif , 2009, sidan 1542, som anser att domen i målet kommissionen mot Tyskland utgör ett undantag från bestämmelserna om offentlig upphandling.

(42) – Ks. Pirker, B., ”La jurisprudence de la Cour de justice et du Tribunal de première instance. Chronique des arrêts. Arrêt Commission c/Allemagne”, Revue du droit de l'Union européenne , 2009, nro 3, s. 574; Broussy, E., Donnat, F. ja Lambert, C., Chronique de jurisprudence communautaire, Droit administratif , 2009, s. 1542; siinä esitetyn näkemyksen mukaan asiassa komissio vastaan Saksa annettu tuomio muodostaa perustan julkisiin hankintoihin sovellettavaa lainsäädäntöä koskevalle uudelle poikkeukselle.

(43) – Se domen i målet kommissionen mot Tyskland (ovan fotnot 3), punkt 37.

(43) – Ks. edellä alaviitteessä 3 mainittu asia komissio v. Saksa, tuomion 37 kohta.

(44) – Se dom av den 13 november 2008 i mål C-324/07, Coditel Brabant (REG 2008, s. I-8457), punkt 48.

(44) – Asia C-324/07, tuomio 13.11.2008 (Kok., s. I-8457, 48 kohta).

(45) – Se domen i målet kommissionen mot Tyskland (ovan fotnot 3), punkt 45.

(45) – Ks. edellä alaviitteessä 3 mainittu asia komissio v. Saksa, tuomion 45 kohta.

(46) – Se Steiner, M., ”Ausschreibungsfreier Abfallentsorgungsvertrag: Ist das der Anfang vom Ende der sogenannten Teckal-Kriterien?”, European Law Reporter , 2009, sidan 283, som i fråga om de omständigheter som låg till grund för domen i målet kommissionen mot Tyskland talar om ett faktiskt ”institutionaliserat samarbete”.

(46) – Ks. Steiner, M., ”Ausschreibungsfreier Abfallentsorgungsvertrag: Ist das der Anfang vom Ende der sogenannten Teckal-Kriterien?”, European Law Reporter , 2009, s. 283; siinä puhutaan asiassa komissio vastaan Saksa annetun tuomion perustana olevien tosiseikkojen yhteydessä tosiasiallisesta ”institutionalisoidusta yhteistyöstä”.

(47) – Se domen i målet kommissionen mot Tyskland (ovan fotnot 3), punkt 47.

(47) – Ks. edellä alaviitteessä 3 mainittu asia komissio v. Saksa, tuomion 47 kohta.

(48) – Ibidem.

(48) – Ibid.

(49)  – Se, för ett liknande resonemang, Wagner, S., ”Öffentliche Aufträge: Eine förmliche europaweite Ausschreibung ist nicht erforderlich, wenn öffentliche Stellen i.R. interkommunaler Zusammenarbeit einen Vertrag zur Erfüllung einer ihnen allen obliegenden öffentlichen Aufgabe (Abfallentsorgung) schließen” Europäisches Wirtschafts- & Steuerrecht , 2009, sidan 328.

(49) – Ks. vastaavasti Wagner, S., ”Öffentliche Aufträge: Eine förmliche europaweite Ausschreibung ist nicht erforderlich, wenn öffentliche Stellen i. R. interkommunaler Zusammenarbeit einen Vertrag zur Erfüllung einer ihnen allen obliegenden öffentlichen Aufgabe (Abfallentsorgung) schließen”, Europäisches Wirtschafts- & Steuerrecht , 2009, s. 328.

(50) – Se domen i målet kommissionen mot Tyskland (ovan fotnot 3), punkterna 34, 44, 45 och 47.

(50) – Ks. edellä alaviitteessä 3 mainittu asia komissio v. Saksa, tuomion 34, 44, 45 ja 47 kohta.

(51)  – Se, för ett liknande resonemang, Öhler, M./Gruber, C. ”Zusammenarbeit‘ iSd EuGH-Urteils Rs Stadtreinigung Hamburg nicht auf Kooperationen zwischen Gebietskörperschaften beschränkt”, Zeitschrift für Vergaberecht und Beschaffungspraxis , 2011, sidan 288.

(51) – Ks. vastaavasti Öhler, M. ja Gruber, C., ”’Zusammenarbeit’ iSd EuGH-Urteils Rs Stadtreinigung Hamburg nicht auf Kooperationen zwischen Gebietskörperschaften beschränkt”, Zeitschrift für Vergaberecht und Beschaffungspraxis , 2011, s. 288.

(52)  – Se sidan 3 i ASL Lecces skriftliga yttrande.

(52) – Ks. ASL Leccen kirjelmän s. 3.

(53) – Se Struve, T., ”Durchbruch für interkommunale Zusammenarbeit”, Europäische Zeitschrift für Wirtschaftsrecht , 2009, sidan 807, Veldboer, W.,”Zur Entscheidung für interkommunale Zusammenarbeit durch das EuGH-Urteil ‚Hamburger Stadtreinigung‘”, Die öffentliche Verwaltung , 2009, sidan 360.

(53) – Ks. Struve, T., ”Durchbruch für interkommunale Zusammenarbeit”, Europäische Zeitschrift für Wirtschaftsrecht , 2009, s. 807; Veldboer, W., ”Zur Entscheidung für interkommunale Zusammenarbeit durch das EuGH-Urteil ’Hamburger Stadtreinigung’”, Die öffentliche Verwaltung , 2009, s. 360.

(54) – Se Öhler, M./Gruber, C., (ovan fotnot 51) sidan 289, som kräver att avtalet mellan de offentliga myndigheterna ska ha en ”kooperativ karaktär“.

(54) – Ks. edellä alaviitteessä 51 mainittu Öhler, M. ja Gruber, C., s. 289; heidän mukaansa julkiselinten välisen sopimuksen on oltava luonteeltaan ”yhteistoiminnallinen”.

(55) – Se domen i målet kommissionen mot Tyskland (ovan fotnot 3), punkt 37.

(55) – Ks. edellä alaviitteessä 3 mainittu asia komissio v. Saksa, tuomion 37 kohta.

(56)  – Se, för ett liknande resonemang, Struve, T. (ovan fotnot 53).

(56) – Ks. vastaavasti edellä alaviitteessä 53 mainittu Struve, T.

(57) – Se punkt 22 i den polska regeringens yttrande.

(57) – Ks. Puolan hallituksen kirjelmän 22 kohta.

(58)  – Se sidan 6 i CNI:s skriftliga yttrande, varvid nämnda organisation till och med ifrågasätter huruvida utredning och bedömning av sjukvårdsanläggningars utsatthet ur seismisk synvinkel överhuvudtaget utgör en lagstadgad uppgift för ASL Lecce.

(58) – Ks. CNI:n kirjelmän s. 6, jossa se kiistää sen, että sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvitys ja arviointi olisi ylipäätään ASL Leccen lakisääteinen tehtävä.

(59) – Se punkt 86 i kommissionens yttrande.

(59) – Ks. komission kirjelmän 86 kohta.

(60) – Se punkt 53 i detta förslag till avgörande.

(60) – Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 53 kohta.

(61) – Se punkt 53 i detta förslag till avgörande.

(61) – Ibid.

(62)  – Se, för ett liknande resonemang, Dreyfus, J.-D. och Rodrigues, S., ”La coopération intercommunale confortée par la CJCE?”, L'actualité juridique ; droit administratif , 2009, sidan 1720.

(62) – Ks. vastaavasti Dreyfus, J.-D. ja Rodrigues, S., ”La coopération intercommunale confortée par la CJCE?”, L’actualité juridique; droit administratif , 2009, s. 1720.

(63) – Se punkt 34 i detta förslag till avgörande.

(63) – Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 34 kohta.

(64)  – Se sidan 3 i ASL Lecces skriftliga yttrande.

(64) – Ks. ASL Leccen kirjelmän s. 3.

(65) – Se punkterna 27 och 28 i detta förslag till avgörande.

(65) – Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 27 ja 28 kohta.

(66) – Se sidorna 23 och 24 i ASL Lecces skriftliga yttrande.

(66) – Ks. ASL Leccen kirjelmän s. 23 ja 24.

(67)  – Se sidan 2 i CNI:s skriftliga yttrande.

(67) – Ks. CNI:n kirjelmän s. 2.

(68) – Se punkt 23 i den polska regeringens yttrande.

(68) – Ks. Puolan hallituksen kirjelmän 23 kohta.

(69) – Domen i målet CoNISMa (ovan fotnot 6), punkt 37.

(69) – Mainittu edellä alaviitteessä 6, tuomion 37 kohta.

(70)  – Genom bestämmelserna om offentlig upphandling begränsas de upphandlande myndigheternas privatautonomi i konkurrenssyfte just vad gäller valet av avtalspartner. Se avseende det inflytandet som politiska målsättningar på den inre marknaden har på privaträtten, Wendehorst, C., ”Methodenlehre und Privatrecht in Europa”, Vom praktischen Wert der Methode – Festschrift für Heinz Mayer zum 65. Geburtstag , Wien 2011, sidan 829.

(70) – Julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä asetetaan rajoituksia julkisten tahojen yksityisautonomiselle toiminnalle juuri sopimuskumppaneiden valinnan osalta kilpailun edistämiseksi. Ks. sisämarkkinapoliittisten tavoitteiden vaikutuksista yksityisoikeuteen Wendehorst, C., ”Methodenlehre und Privatrecht in Europa”, Vom praktischen Wert der Methode – Festschrift für Heinz Mayer zum 65. Geburtstag , Wien, 2011, s. 829.

(71)  – Se sidan 15 i ASL Lecces skriftliga yttrande.

(71) – Ks. ASL Leccen kirjelmän s. 15.

(72) – Se punkt 81 i detta förslag till avgörande.

(72) – Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 81 kohta.

(73) – Se punkt 86 i detta förslag till avgörande.

(73) – Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 86 kohta.

(74) – Se punkt 91 i detta förslag till avgörande.

(74) – Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 91 kohta.