Kommissionens tillkännagivande

Komission tiedonanto

Riktlinjer för tillämpningen av artikel 81 i EG-fördraget på avtal om tekniköverföring

Suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan soveltamisesta teknologiansiirtosopimuksiin

(2004/C 101/02)

(2004/C 101/02)

(Text av betydelse för EES)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

I. INLEDNING

I. JOHDANTO

1. I dessa riktlinjer fastställs principerna för bedömningen av avtal om tekniköverföring enligt artikel 81 i EG-fördraget. Avtal om tekniköverföring gäller licensiering av teknik, vilket enligt definitionen i artikel 1.1 b i kommissionens förordning (EG) nr 773/2004 om tillämpning av fördragets artikel 81.3 på vissa grupper av avtal om tekniköverföring (nedan kallad förordningen om tekniköverföringsavtal) innebär att licensgivaren tillåter licenstagaren att utnyttja den licensierade tekniken för att producera varor eller tjänster(1).

1. Näissä suuntaviivoissa asetetaan periaatteet, joita sovelletaan teknologiansiirtosopimusten arvioimiseen EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan nojalla. Teknologiansiirtosopimukset koskevat teknologian lisensointia eli järjestelyä, jossa lisenssinantaja sallii lisenssinsaajan käyttää lisensoitua teknologiaa tavaroiden tai palvelujen tuotantoon, kuten EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta teknologiansiirtosopimusten ryhmiin annetun komission asetuksen (EY) N:o 773/2004 (jäljempänä "TSRPA")(1) 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa on määritelty.

2. Syftet med riktlinjerna är att ge vägledning om tillämpningen av förordningen om tekniköverföringsavtal och om tillämpningen av artikel 81 på avtal om tekniköverföring som inte omfattas av förordningen. Förordningen och riktlinjerna påverkar inte en eventuell samtidig tillämpning av artikel 82 i fördraget på licensavtal(2).

2. Suuntaviivojen tarkoituksena on antaa ohjeita yhtäältä TSRPA:n soveltamisesta ja toisaalta 81 artiklan soveltamisesta sellaisiin teknologiansiirtosopimuksiin, jotka eivät kuulu TSRPA:n soveltamisalaan. TSRPA ja suuntaviivat eivät rajoita EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan mahdollista rinnakkaista soveltamista lisenssisopimuksiin(2).

3. De kriterier som fastställs i dessa riktlinjer skall tillämpas med hänsyn till omständigheterna i varje enskilt fall. Detta utesluter en mekanisk tillämpning. Varje ärende skall bedömas mot bakgrund av sakförhållandena i just det ärendet och riktlinjerna skall tillämpas på ett väl avvägt och flexibelt sätt. De exempel som ges tjänar bara som illustration och är inte avsedda att vara uttömmande. Kommissionen kommer att följa hur förordningen om tekniköverföringsavtal och riktlinjerna fungerar i det nya system för tillämpning av konkurrensreglerna som inrättats genom förordning nr 1/2003(3) för att se om det kommer att behövas ändringar.

3. Suuntaviivoissa esitettyjä vaatimuksia sovellettaessa on otettava huomioon kuhunkin yksittäistapaukseen liittyvät olosuhteet. Niiden mekaaninen soveltaminen ei siis tule kysymykseen. Kukin tapaus on arvioitava siihen liittyvien tosiseikkojen perusteella, ja suuntaviivoja on sovellettava järkevästi ja joustavasti. Soveltamisesta annetut esimerkit eivät ole tyhjentäviä, vaan niiden tarkoituksena on havainnollistaa erilaisia tilanteita. Komissio seuraa, miten TSRPA:ta ja suuntaviivoja sovelletaan asetuksella 1/2003(3) luodussa uudessa täytäntöönpanojärjestelmässä, ja arvioi mahdollisten muutosten tarvetta.

4. Dessa riktlinjer föregriper inte EG-domstolens eller förstainstansrättens tolkning av artikel 81 eller förordningen om tekniköverföringsavtal.

4. Nämä suuntaviivat eivät rajoita Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tulevaisuudessa antamia tulkintoja 81 artiklasta ja TSRPA:sta.

II. ALLMÄNNA PRINCIPER

II. YLEISET PERIAATTEET

1. Artikel 81 och immateriella rättigheter

1. Perustamissopimuksen 81 artikla ja immateriaalioikeudet

5. Syftet med artikel 81 som helhet är att skydda konkurrensen för att främja konsumenternas välfärd och en effektiv resursfördelning. I artikel 81.1 förbjuds alla avtal mellan företag, beslut av företagssammanslutningar och samordnade förfaranden(4) som kan påverka handeln mellan medlemsstater(5) och som har till syfte eller resultat att hindra, begränsa eller snedvrida konkurrensen(6). Som ett undantag till denna regel anges i artikel 81.3 att förbudet i artikel 81.1 får förklaras icke tillämpligt på avtal mellan företag som bidrar till att förbättra produktionen eller distributionen av varor eller till att främja tekniskt eller ekonomiskt framåtskridande, samtidigt som konsumenterna tillförsäkras en skälig andel av den vinst som därigenom uppnås och som inte ålägger de berörda företagen begränsningar som inte är nödvändiga för att uppnå dessa mål, och som inte ger dessa företag möjlighet att sätta konkurrensen ur spel för en väsentlig del av varorna i fråga.

5. Perustamissopimuksen 81 artiklan yleisenä tavoitteena on suojella markkinoilla käytävää kilpailua kuluttajien hyvinvoinnin edistämiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi tehokkaasti. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa kielletään sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat ja yritysten yhteenliittymien päätökset(4), jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan(5) ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua(6). Poikkeuksena tähän sääntöön 81 artiklan 3 kohdassa määrätään, että 81 artiklan 1 kohdan kieltoa ei sovellu yritysten välisiin sopimuksiin, jotka osaltaan tehostavat tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä jättäen kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä asettamatta rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi, ja antamatta kyseisille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.

6. Lagstiftningen om immateriella rättigheter ger ensamrätt åt innehavare av patent-, upphovs-, mönster- och varumärkesrättigheter samt andra rättsligt skyddade rättigheter. Innehavaren av immateriell egendom har enligt lagstiftningen om immateriella rättigheter rätt att hindra otillåten användning av den immateriella egendomen och att utnyttja sin egendom bland annat genom att licensiera den till tredje man. När en produkt som omfattas av en immateriell rättighet har förts ut på EES-marknaden av innehavaren eller med dennes samtycke, är den immateriella rättigheten konsumerad i den meningen att innehavaren inte längre kan utnyttja den för att kontrollera försäljningen av produkten(7) (principen att den immateriella rättigheten är konsumerad inom gemenskapen). Enligt lagstiftningen om immateriella rättigheter har innehavaren av rättigheten ingen rätt att hindra licenstagare eller köpare av produkter som innehåller den licensierade tekniken att sälja dessa vidare(8). Principen att den immateriella rättigheten är konsumerad inom gemenskapen överensstämmer med den immateriella rättighetens syfte, nämligen att ge innehavaren rätt att hindra andra från att utnyttja innehavarens immateriella egendom utan dennes samtycke.

6. Immateriaalioikeuksia koskevassa lainsäädännössä annetaan patentin, tekijänoikeuden, mallioikeuden, tavaramerkin tai muun lailla suojatun oikeuden haltijalle yksinoikeus henkiseen omaisuuteensa. Immateriaalioikeuden haltijalla on immateriaalioikeuksista annetun lainsäädännön nojalla oikeus estää henkisen omaisuuden luvaton käyttö sekä hyödyntää sitä esimerkiksi myöntämällä lisenssejä kolmansille osapuolille. Kun haltija tai joku muu hänen suostumuksellaan on saattanut ETA:n markkinoille tuotteen, johon liittyy immateriaalioikeuksia, immateriaalioikeudet sammuvat sikäli, että haltija ei voi enää käyttää oikeuttaan tuotteen myynnin valvomiseen (periaate oikeuksien sammumisesta yhteisössä)(7). Oikeudenhaltija ei immateriaalioikeuden mukaan voi estää sitä, että lisenssinsaaja tai ostaja myy tällaisen lisensoitua teknologiaa sisältävän tuotteen(8). Periaate oikeuksien sammumisesta yhteisössä on immateriaalioikeuksien perustarkoituksen mukainen, sillä niillä pyritään takaamaan haltijan oikeus estää muita hyödyntämästä haltijan henkistä omaisuutta ilman tämän suostumusta.

7. Att lagstiftningen om immateriella rättigheter ger innehavaren ensamrätt att utnyttja den immateriella egendomen innebär emellertid inte att dessa rättigheter är skyddade från konkurrenslagstiftningen. Artiklarna 81 och 82 är i synnerhet tillämpliga på avtal genom vilka innehavaren ger ett annat företag licens att utnyttja dennes immateriella rättigheter(9). Det innebär inte heller att det finns en konflikt mellan immateriella rättigheter och gemenskapens konkurrensregler. Båda typerna av lagstiftning har i stället samma grundläggande syfte att främja konsumenternas välfärd och en effektiv resursfördelning. Innovation utgör en viktig och dynamisk del av en öppen och konkurrenskraftig marknadsekonomi. Immateriella rättigheter främjar en dynamisk konkurrens genom att uppmuntra företag till att investera i utveckling av nya eller förbättrade produkter och processer. Även konkurrens tvingar företagen att ägna sig åt innovation. Därför är både immateriella rättigheter och konkurrens nödvändiga för att främja innovation och för att garantera att innovationer utnyttjas på ett konkurrenskraftigt sätt.

7. Vaikka immateriaalioikeuksia koskevassa lainsäädännössä myönnetään yksinomaiset käyttöoikeudet, se ei merkitse sitä, ettei kilpailulainsäädäntöä voitaisi soveltaa immateriaalioikeuksiin. Etenkin perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaa voidaan soveltaa sopimuksiin(9), joissa lisenssinhaltija myöntää toiselle yritykselle luvan hyödyntää immateriaalioikeuksiaan. Se ei myöskään merkitse sitä, että immateriaalioikeudet olisivat ristiriidassa yhteisön kilpailusääntöjen kanssa. Molemmilla säännöstöillä on nimittäin samat perustavoitteet eli kuluttajien hyvinvoinnin edistäminen ja voimavarojen kohdentaminen tehokkaasti. Innovaatiotoiminta on olennainen ja dynaaminen osa avointa ja kilpailuhenkistä markkinataloutta. Immateriaalioikeudet edistävät dynaamista kilpailua kannustamalla yrityksiä investoimaan uusien tai parannettujen tuotteiden ja prosessien kehittelyyn. Niin tekee myös kilpailu, jonka aikaansaamat paineet kannustavat yrityksiä innovointiin. Näin ollen sekä immateriaalioikeuksia että kilpailua tarvitaan innovaatiotoiminnan edistämiseksi ja sen kilpailuhenkisen hyödyntämisen varmistamiseksi.

8. Vid bedömningen av licensavtal mot bakgrund av artikel 81 måste man komma ihåg att skapandet av immateriella rättigheter ofta kräver stora investeringar och är ett riskfyllt företag. För att den dynamiska konkurrensen inte skall minska och för att uppmuntra innovation, får man inte i onödan begränsa innovatörens rätt att utnyttja immateriella rättigheter som visar sig vara värdefulla. Därför bör innovatören i regel ha rätt att för framgångsrika projekt begära en ersättning som är tillräcklig för att bevara incitamenten att investera, också med tanke på misslyckade projekt. Licensiering av teknik kan också kräva att licenstagaren gör betydande icke-återvinningsbara investeringar i den licensierade teknik och de produktionstillgångar som är nödvändiga för att utnyttja den. Artikel 81 kan inte tillämpas utan att man ex ante tar hänsyn till sådana investeringar som görs av parterna och de risker dessa är förknippade med. Den risk som parterna utsätts för och de icke-återvinningsbara investeringar som måste göras kan således leda till att avtalet faller utanför artikel 81.1 eller, i förekommande fall, uppfyller villkoren för artikel 81.3 under den tid som krävs för att ta igen investeringen.

8. Arvioitaessa lisenssisopimuksia perustamissopimuksen 81 artiklan nojalla on muistettava, että immateriaalioikeuksien luominen edellyttää yleensä merkittäviä investointeja ja on siten usein riskialtis hanke. Innovaation kehittäjien mahdollisuuksia hyödyntää arvokkaaksi osoittautuneita immateriaalioikeuksia ei saisi kohtuuttomasti rajoittaa, jotta dynaamista kilpailua ei estettäisi ja jotta innovaatiotoiminnan kannustimet voitaisiin säilyttää. Innovaatioiden kehittäjien olisi tämän vuoksi voitava yleensä vapaasti pyrkiä hankkimaan onnistuneista hankkeistaan korvaus, joka kannustaa jatkossakin investointeihin ja riittää tasoittamaan myös epäonnistuneiden hankkeiden vaikutukset. Teknologiaa lisensoitaessa lisenssinsaaja voi joutua tekemään merkittäviä uponneita investointeja lisensoituun teknologiaan ja sen hyödyntämiseksi tarvittaviin tuotantoresursseihin. Tämänkaltaiset sopimuspuolten tekemät ennakkoinvestoinnit ja niihin liittyvät riskit on otettava huomioon perustamissopimuksen 81 artiklaa sovellettaessa. Sopimuspuolten kannettavaksi tulevasta riskistä ja vaadittavista uponneista investoinneista saattaa olla seurauksena se, ettei sopimus kuulu 81 artiklan 1 kohdan piiriin tai että se täyttää 81 artiklan 3 kohdassa määrätyt edellytykset siihen asti, kunnes investointi on maksanut itsensä takaisin.

9. Den gällande analysramen är tillräckligt flexibel för att man vid bedömningen av licensavtal enligt artikel 81 skall kunna ta tillbörlig hänsyn till de dynamiska aspekterna av tekniklicensiering. Det finns inte någon presumtion om att immateriella rättigheter och licensavtal i sig medför konkurrensproblem. De flesta licensavtal begränsar inte konkurrensen och skapar konkurrensfrämjande effektivitetsvinster. Faktum är att licensiering i sig är konkurrensfrämjande, eftersom det leder till spridning av teknik och främjar innovation. Dessutom kan till och med licensavtal som begränsar konkurrensen ofta ge upphov till konkurrensfrämjande effektivitetsvinster, som skall bedömas enligt artkel 81.3 och vägas mot de negativa effekterna på konkurrensen(10). De allra flesta licensavtal är därför förenliga med artikel 81.

9. Analyysimenetelmä, jota nykyisin käytetään arvioitaessa lisenssisopimuksia 81 artiklan nojalla, on niin joustava, että sillä voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon teknologian lisensoinnin dynaamiset puolet. Immateriaalioikeuksien ja lisenssisopimusten ei sinänsä oleteta aiheuttavan kilpailuongelmia. Useimmat lisenssisopimukset eivät rajoita kilpailua, ja ne saavat aikaan kilpailua edistävää tehokkuutta. Lisensointi sinänsä edistää kilpailua, koska se johtaa teknologian levitykseen ja innovaatiotoiminnan vilkastumiseen. Jopa kilpailua rajoittavat lisenssisopimukset saavat usein aikaan kilpailua edistävää tehokkuutta, jota on arvioitava 81 artiklan 3 kohdan nojalla ja joka on suhteutettava kilpailua rajoittaviin kielteisiin vaikutuksiin(10). Valtaosa lisenssisopimuksista on näin ollen perustamissopimuksen 81 artiklan kanssa yhteensopivia.

2. Den generella ramen för tillämpning av artikel 81

2. Perustamissopimuksen 81 artiklan soveltamista koskevat yleiset puitteet

10. I artikel 81.1 förbjuds avtal som har till syfte eller resultat att begränsa konkurrensen. Artikel 81.1 omfattar både konkurrensbegränsningar som parterna i ett avtal kommer överens om och konkurrensbegränsningar som någon av parterna kommer överens om med tredje man.

10. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa kielletään sopimukset, joiden tavoitteena on rajoittaa kilpailua tai joista on seurauksena kilpailun rajoittuminen. Kyseistä kohtaa sovelletaan sekä sopimuspuolten välisiin kilpailunrajoituksiin että jonkin sopimuspuolen ja kolmansien välisiin kilpailunrajoituksiin.

11. Bedömningen av huruvida ett licensavtal begränsar konkurrensen skall göras med utgångspunkt i de konkurrensförutsättningar som skulle råda om det avtal som misstänks begränsa konkurrensen inte existerade med de misstänkta begränsningarna i fråga(11). Vid denna bedömning är det nödvändigt att ta hänsyn till den troliga påverkan det avtal som misstänks begränsa konkurrensen skulle ha på konkurrensen mellan olika sorters tekniker (dvs. konkurrens mellan företag som använder konkurrerande tekniker) och på konkurrensen inom en teknik (dvs. konkurrens mellan företag som använder samma teknik)(12). I artikel 81.1 förbjuds både begränsningar av konkurrens mellan tekniker och konkurrens inom en teknik. Det är därför nödvändigt att bedöma i vilken utsträckning avtalet påverkar eller sannolikt påverkar dessa två aspekter av konkurrensen på marknaden.

11. Sitä, rajoittaako lisenssisopimus kilpailua, on arvioitava niissä todellisissa olosuhteissa, joissa kilpailua esiintyisi ilman rajoittavaksi oletettua sopimusta(11). Arvioinnissa on otettava huomioon sopimuksen todennäköiset vaikutukset teknologioiden väliseen kilpailuun (kilpailu kilpailevia teknologioita käyttävien yritysten välillä) ja teknologian sisäiseen kilpailuun (kilpailu samaa teknologiaa käyttävien yritysten välillä)(12). Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa kielletään sekä teknologioiden välisen että teknologian sisäisen kilpailun rajoittaminen. Näin ollen on arvioitava, missä määrin sopimus tosiasiassa tai todennäköisesti vaikuttaa näihin kahteen kilpailun osa-alueeseen markkinoilla.

12. Följande två frågor ger en användbar ram för denna bedömning. Den första frågan gäller avtalets påverkan på konkurrensen mellan tekniker, och den andra frågan gäller avtalets påverkan på konkurrensen inom en teknik. Eftersom begränsningar samtidigt kan påverka både konkurrensen mellan tekniker och konkurrensen inom en teknik, kan man behöva granska en begränsning mot bakgrund av båda frågorna innan man kan bedöma om konkurrensen begränsas på det sätt som avses i artikel 81.1.

12. Arviointi voidaan suorittaa vastaamalla kahteen kysymykseen. Ensimmäinen kysymys koskee sopimuksen vaikutusta teknologioiden väliseen kilpailuun ja toinen kysymys sen vaikutusta teknologian sisäiseen kilpailuun. Koska rajoitukset voivat vaikuttaa samanaikaisesti sekä teknologioiden väliseen että teknologian sisäiseen kilpailuun, niitä saatetaan joutua tarkastelemaan molempien kysymysten perusteella ennen kuin voidaan todeta, rajoittavatko ne kilpailua 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

a) Begränsar licensavtalet faktisk eller potentiell konkurrens som skulle ha förekommit om det planerade avtalet inte hade funnits? Om svaret är ja, kan avtalet omfattas av artikel 81.1. Vid denna bedömning måste man ta hänsyn till konkurrensen mellan parterna och konkurrensen från tredje man. Om till exempel två företag som är etablerade i olika medlemsstater ömsesidigt licensierar konkurrerande tekniker och åtar sig att inte sälja produkter på varandras hemmamarknader, begränsas (potentiell) konkurrens som fanns före avtalet. På samma sätt begränsas faktisk eller potentiell konkurrens som skulle ha förekommit om avtalet inte hade funnits om en licensgivare ålägger sina licenstagare en skyldighet att inte använda konkurrerande teknik och denna skyldighet utestänger tredje mans teknik.

(a) Rajoittaako suunniteltu lisenssisopimus todellista tai mahdollista kilpailua, jota esiintyisi ilman kyseistä sopimusta? Jos vastaus on myönteinen, sopimus voi kuulua 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin. Vastausta annettaessa on otettava huomioon sekä sopimuspuolten keskinäinen että sopimuspuolten ja kolmansien osapuolten välinen kilpailu. Kun esimerkiksi kaksi eri jäsenvaltioihin sijoittautunutta yritystä tekee kilpailevia teknologioita koskevan ristikkäisen lisenssisopimuksen ja sitoutuu olemaan myymättä tuotteitaan toisen kotimarkkinoilla, sopimus rajoittaa ennen sen tekoa esiintynyttä (mahdollista) kilpailua. Vastaavasti jos lisenssinantaja kieltää lisenssinsaajiaan käyttämästä kilpailevia teknologioita ja tämä kielto sulkee markkinoilta kolmansien osapuolten teknologioita, sopimus rajoittaa todellista tai mahdollista kilpailua, jota esiintyisi, ellei sopimusta olisi tehty.

b) Begränsar avtalet den faktiska eller potentiella konkurrens som skulle ha förekommit om avtalsbegränsningarna inte hade funnits? Om svaret är ja, kan avtalet omfattas av artikel 81.1. Om en licensgivare till exempel genom begränsningar hindrar sina licenstagare från att konkurrera med varandra, kan detta begränsa (potentiell) konkurrens som skulle kunna ha förekommit mellan licenstagarna om begränsningarna inte hade funnits. Sådana begränsningar kan till exempel ha formen av vertikalt fastställande av priser, begränsning av geografiskt säljområde och begränsning av kundkrets mellan licenstagare. Vissa begränsningar omfattas i vissa fall inte av artikel 81.1, om begränsningen av välgrundade skäl är nödvändig för att ett avtal av den typen eller den arten skall komma till stånd(13). En sådan uteslutning av tillämpningen av artikel 81.1 kan endast göras på grundval av objektiva faktorer som ligger utanför parterna själva och inte på grundval av parternas subjektiva åsikter och egenskaper. Frågan är inte om parterna i sin speciella situation inte skulle ha gått med på att ingå ett mindre begränsande avtal, utan om andra företag under samma förutsättningar, dvs. med samma typ av avtal och en marknad med samma egenskaper, inte skulle ha ingått ett mindre begränsande avtal. Områdesbegränsningar i ett avtal mellan icke-konkurrenter kan falla utanför tillämpningsområdet för artikel 81.1 under en viss tid, om begränsningarna av välgrundade skäl är nödvändiga för att en licenstagare skall kunna ta sig in på en ny marknad. På samma sätt är det möjligt att ett förbud för alla licenstagare att sälja till vissa grupper av slutanvändare inte begränsar konkurrensen om en sådan begränsning på grund av produktens farliga karaktär är nödvändig på grund av säkerhets- eller hälsoskäl. Det räcker inte med att hävda att leverantören utan begränsningen i fråga skulle ha använt sig av vertikal integrering. Beslut om vertikal integrering beror på en rad komplicerade ekonomiska faktorer, av vilka en del är företagsinterna.

(b) Rajoittaako sopimus todellista tai mahdollista kilpailua, jota esiintyisi, ellei sopimukseen sisältyisi rajoittavia ehtoja? Jos vastaus on myönteinen, sopimus voi kuulua 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin. Kun esimerkiksi lisenssinantaja rajoittaa lisenssinsaajiensa välistä kilpailua, rajoitetaan samalla kilpailua, jota olisi (mahdollisesti) esiintynyt lisenssinsaajien välillä, jos kilpailunrajoituksia ei olisi asetettu. Tämänkaltaisiin rajoituksiin kuuluvat vertikaaliset hintasopimukset sekä lisenssinsaajien väliset alueelliset tai asiakasmyyntiä koskevat rajoitukset. Jotkin rajoitukset eivät kuitenkaan kuulu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin silloin, kun ne ovat objektiivisesti arvioituna välttämättömiä tietyntyyppisen sopimuksen tekemiselle(13). Ne voidaan sulkea 81 artiklan 1 kohdan ulkopuolelle vain osapuoliin liittymättömien objektiivisten seikkojen eikä osapuolten subjektiivisten näkemysten tai ominaisuuksien perusteella. Kysymys ei ole siitä, olisivatko sopimuspuolet suostuneet omassa erityistilanteessaan tekemään vähemmän rajoittavan sopimuksen vaan siitä, olisivatko vastaavissa olosuhteissa olevat yritykset tehneet vähemmän rajoittavan sopimuksen, kun otetaan huomioon sopimuksen luonne ja markkinoiden ominaispiirteet. Esimerkiksi keskenään kilpailemattomien osapuolten väliseen sopimukseen sisältyvät alueelliset kilpailunrajoitukset voivat jäädä tietyksi ajaksi 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle, jos ne ovat objektiivisesti arvioituna tarpeen lisenssinsaajan pääsemiseksi uusille markkinoille. Samoin rajoituksella, jolla kaikkia lisenssinsaajia kielletään myymästä tuotteitaan tietyille loppukäyttäjäryhmille, ei välttämättä rajoiteta kilpailua, jos kyseinen rajoitus on objektiivisesti arvioituna tarpeen tuotteen vaarallisuuteen liittyvistä turvallisuus- ja terveyssyistä. Väite, jonka mukaan toimittaja olisi voinut turvautua toiminnan vertikaaliseen yhdentämiseen, ellei rajoitusta olisi asetettu, ei riitä. Päätös vertikaalisesta yhdentämisestä riippuu monenlaisista monimutkaisista taloudellisista tekijöistä, joista osa liittyy asianomaisen yrityksen sisäiseen tilanteeseen.

13. Vid tillämpningen av den analysram som beskrivs i föregående punkt måste man ta hänsyn till att man i artikel 81.1 skiljer mellan avtal som har till syfte att begränsa konkurrensen och avtal som har till resultat att konkurrensen begränsas. Ett avtal eller en avtalsbegränsning är förbjuden enligt artikel 81.1 endast om den har till syfte eller resultat att begränsa konkurrensen mellan tekniker och/eller konkurrensen inom tekniker.

13. Edellisessä kohdassa esitettyä analyysimallia sovellettaessa on otettava huomioon, että 81 artiklan 1 kohdassa erotetaan toisistaan sopimukset, joiden tavoitteena on kilpailun rajoittaminen, ja sopimukset, joista on seurauksena kilpailun rajoittuminen. Sopimus tai sopimukseen perustuva rajoitus on 81 artiklan 1 kohdan nojalla kielletty vain, jos sen tavoitteena tai seurauksena on kilpailun rajoittaminen teknologioiden välillä ja/tai sisällä.

14. Begränsningar som har till syfte att begränsa konkurrensen är sådana som genom själva sin uppbyggnad begränsar konkurrensen. Detta är begränsningar som mot bakgrund av syftet med gemenskapens konkurrensregler medför så stora risker för negativa effekter på konkurrensen att det inte är nödvändigt att visa att de verkligen har effekter på marknaden för att artikel 81.1 skall vara tillämplig(14). Det är också osannolikt att villkoren i artikel 81.3 är uppfyllda när det gäller begränsningar som har till syfte att begränsa konkurrensen. Bedömningen av om ett avtal har till syfte att begränsa konkurrensen bygger på flera olika faktorer. Bland dessa faktorer ingår framför allt innehållet i avtalet och de objektiva syften som eftersträvas med avtalet. Det kan också vara nödvändigt att överväga i vilket sammanhang avtalet (skall) tillämpas eller parternas faktiska beteende och agerande på marknaden(15). Med andra ord kan det behövas en undersökning av de sakförhållanden som ligger till grund för avtalet och de särskilda omständigheter under vilka avtalet tillämpas innan man kan bedöma om en viss begränsning utgör en särskilt allvarlig konkurrensbegränsning. Det sätt på vilket ett avtal faktiskt tillämpas kan avslöja en begränsning som har till syfte att begränsa konkurrensen även om det formella avtalet inte innehåller någon bestämmelse där detta syfte uttryckligen anges. Bevis för att parterna verkligen har haft för avsikt att begränsa konkurrensen är en relevant faktor, men inte något nödvändigt villkor. I fråga om licensavtal anser kommissionen att de begränsningar som finns upptagna på förteckningen över särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar i artikel 4 i förordningen om tekniköverföringsavtal har till syfte att begränsa konkurrensen.

14. Kun tavoitteena on kilpailun rajoittaminen, rajoitus on sellaisenaan kilpailua rajoittava. Mahdollisuus, että tällaiset rajoitukset vaikuttavat kielteisesti kilpailuun, on yhteisön kilpailusääntöjen tavoitteiden perusteella arvioituna niin suuri, ettei niiden osalta tarvitse osoittaa todellisia vaikutuksia markkinoihin sovellettaessa 81 artiklan 1 kohtaa(14). Myöskään 81 artiklan 3 kohdan edellytykset eivät todennäköisesti täyty, kun kyseessä on rajoittava tarkoitus. Sen arvioiminen, onko sopimuksen tarkoituksena rajoittaa kilpailua, perustuu tiettyihin tekijöihin. Niitä ovat ennen kaikkea sopimuksen sisältö ja sen objektiiviset tavoitteet. Lisäksi voi olla tarpeen harkita yhteyttä, jossa sitä sovelletaan (tai aiotaan soveltaa), sekä sopimuspuolten käytännön menettelytapoja ja käyttäytymistä markkinoilla(15). Toisin sanoen saattaa olla tarpeen tutkia sopimuksen taustalla olevat seikat ja ne olosuhteet, joissa sopimusta sovelletaan, ennen kuin voidaan todeta, onko kyseessä vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluva rajoitus. Sopimuksen käytännön täytäntöönpanotapa voi paljastaa rajoittavan tarkoituksen silloinkin, kun muodollisessa sopimuksessa ei ole selvästi tähän viittaavaa ehtoa. Todisteet sopimuspuolten subjektiivisesta aikomuksesta rajoittaa kilpailua ovat keskeinen tekijä, mutta eivät välttämätön ehto. Lisenssisopimusten osalta komissio katsoo, että TSRPA:n 4 artiklaan sisältyvän vakavimpien kilpailunrajoitusten luettelon kattamat rajoitukset ovat nimenomaan tarkoitukseltaan rajoittavia.

15. Om ett avtal inte har till syfte att begränsa konkurrensen, måste man undersöka om det har till resultat att konkurrensen begränsas. Man måste beakta både faktiska och potentiella effekter på konkurrensen(16). Med andra ord måste det vara sannolikt att avtalet har konkurrenshämmande effekter. För att licensavtal skall ha till resultat att konkurrensen begränsas måste de påverka den faktiska eller potentiella konkurrensen i en sådan omfattning att man på den relevanta marknaden med en rimlig grad av sannolikhet kan förvänta sig negativa effekter på priser, produktion, innovation, utbud av varor och tjänster samt varornas och tjänsternas kvalitet. De sannolika negativa effekterna på konkurrensen måste vara märkbara(17). Märkbara konkurrenshämmande effekter är sannolika när minst en av parterna har eller erhåller en viss grad av marknadsstyrka och avtalet bidrar till att skapa, upprätthålla eller förstärka denna marknadsstyrka eller ger parterna möjlighet att utnyttja den. Marknadsstyrka är förmågan att upprätthålla priser som ligger över den nivå som råder vid normala konkurrensförhållanden eller att under en inte obetydlig tid låta produktionen i form av produktkvantitet, produktkvalitet och produktutbud samt innovationen ligga under den nivå som råder vid normala konkurrensförhållanden. Det krävs i regel en mindre grad av marknadsstyrka för att konstatera att det begåtts en överträdelse av artikel 81.1 än för att konstatera att det föreligger en dominerande ställning enligt artikel 82.

15. Jos sopimuksen tavoitteena ei ole kilpailun rajoittaminen, on tarpeen tutkia, onko sillä kilpailua rajoittavia vaikutuksia. Tällöin on otettava huomioon sekä tosiasialliset että mahdolliset vaikutukset(16). Toisin sanoen on oltava todennäköistä, että sopimus vaikuttaa kilpailua rajoittavasti. Jotta lisenssisopimuksia voitaisiin pitää vaikutukseltaan kilpailua rajoittavina, niiden on vaikutettava tosiasialliseen tai mahdolliseen kilpailuun siinä määrin, että asianomaisilla markkinoilla vallitseviin hintoihin, tuotantoon, innovaatiotoimintaan tai tuotteiden ja palvelujen valikoimaan tai laatuun voidaan olettaa melko todennäköisesti kohdistuvan kielteisiä vaikutuksia. Kilpailuun kohdistuvien todennäköisten kielteisten vaikutusten on oltava tuntuvia(17). Kilpailua rajoittavia tuntuvia vaikutuksia esiintyy todennäköisesti, kun vähintään yhdellä sopimuspuolella on ennestään tai se saa jonkinasteista markkinavoimaa ja kun sopimuksella edistetään tämän markkinavoiman syntymistä, ylläpitämistä tai vahvistumista tai mahdollistetaan tilanne, jossa sopimuspuolet voivat hyödyntää tällaista markkinavoimaa. Markkinavoimalla tarkoitetaan kykyä pitää hinnat kilpailukykyisen tason yläpuolella tai tuotanto kilpailukykyisen tason alapuolella tuotannon määrän, tuotteiden laadun tai valikoiman taikka innovaatiotoiminnan osalta kohtuullisen pituisen ajan. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaan perustuvan rikkomisen toteamiseksi riittää yleensä vähäisempi markkinavoima kuin 82 artiklan mukaisen määräävän aseman toteamiseksi.

16. När man analyserar konkurrensbegränsningar som uppstår som resultat av ett avtal krävs i regel att man definierar den relevanta marknaden och undersöker och bedömer bland annat de berörda produkternas och teknikernas egenskaper, parternas marknadsställning, konkurrenternas marknadsställning, köparnas marknadsställning, förekomsten av potentiella konkurrenter och inträdeshinder. I vissa fall kan det dock vara möjligt att direkt påvisa konkurrenshämmande effekter genom att analysera avtalsparternas beteende på marknaden. Det kan till exempel vara möjligt att fastställa att ett avtal har lett till prishöjningar.

16. Arvioitaessa rajoituksia, joista on seurauksena kilpailun rajoittuminen, on yleensä määriteltävä merkitykselliset markkinat sekä tarkasteltava ja arvioitava muun muassa asianomaisten tuotteiden ja teknologioiden luonnetta, sopimuspuolten, kilpailijoiden ja ostajien markkina-asemaa, potentiaalisten kilpailijoiden olemassaoloa ja markkinoillepääsyn esteitä. Joissakin tapauksissa voi kuitenkin olla mahdollista osoittaa kilpailua rajoittavat vaikutukset suoraan tarkastelemalla sopimuspuolten markkinakäyttäytymistä. Esimerkiksi hintojen voidaan mahdollisesti osoittaa nousseen sopimuksen seurauksena.

17. Licensavtal kan emellertid också i hög grad främja konkurrensen. De allra flesta licensavtal är faktiskt konkurrensfrämjande. Licensavtal kan främja innovation genom att ge innovatörerna inkomster som täcker åtminstone en del av forsknings- och utvecklingskostnaderna. Licensavtal leder också till spridning av teknik, som kan skapa värde genom att minska licenstagarens produktionskostnader eller genom att göra det möjligt för licenstagaren att producera nya eller förbättrade produkter. Licenstagarens effektivitetsvinster uppstår ofta genom kombinationen av licensgivarens teknik och licenstagarens tillgångar och teknik. En sådan integrering av kompletterande tillgångar och teknik kan leda till en kostnads- och produktionsstruktur som annars inte skulle vara möjlig. Till exempel kan kombinationen av licensgivarens bättre teknik och licenstagarens effektivare produktions- eller distributionstillgångar minska produktionskostnaderna eller leda till en produkt av högre kvalitet. Licensiering kan också ha det konkurrensfrämjande syftet att avlägsna hinder för utveckling och utnyttjande av licenstagarens egen teknik. Särskilt i sektorer med ett stort antal patent används licensiering ofta för att skapa designfrihet, eftersom man genom licensiering undanröjer risken för att licensgivaren skall anklaga någon för intrång på de immateriella rättigheterna. När licensgivaren går med på att inte hävda sina immateriella rättigheter för att hindra försäljning av licenstagarens produkter, avlägsnas detta hinder för licenstagarens försäljning genom avtalet, som därför generellt sett främjar konkurrensen.

17. Lisenssisopimuksilla voidaan kuitenkin myös merkittävästi edistää kilpailua, ja suurimmalla osalla lisenssisopimuksista onkin kilpailua edistäviä vaikutuksia. Lisenssisopimukset voivat edistää innovaatiotoimintaa, koska innovaation kehittäjät voivat saada keksinnöstään voittoa, jolla katetaan ainakin osa tutkimus- ja kehityskustannuksista. Lisenssisopimukset johtavat myös teknologian levitykseen, minkä ansiosta lisenssinsaajan tuotantokustannukset saattavat pienentyä tai uusien tai parannettujen tuotteiden valmistaminen voi tulla mahdolliseksi. Lisenssinsaajan saamat tehokkuusedut syntyvät usein siitä, kun lisenssinantajan teknologia yhdistetään lisenssinsaajan resursseihin ja teknologiaan. Tällainen toisiaan täydentävien resurssien ja teknologioiden yhdistäminen voi johtaa sellaiseen kustannus- tai tuotantokokoonpanoon, joka ei muuten olisi mahdollinen. Esimerkiksi lisenssinantajan tarjoaman paremman teknologian yhdistäminen lisenssinsaajan tehokkaampiin tuotanto- tai jakeluresursseihin voi vähentää tuotantokustannuksia tai johtaa korkealaatuisemman tuotteen valmistamiseen. Lisensointi voi edistää kilpailua myös poistamalla esteitä, jotka haittaavat lisenssinsaajan oman teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä. Etenkin aloilla, joilla on runsaasti patentteja, lisensointia käytetään usein suunnitteluvapauden varmistamiseksi, sillä lisensoinnilla voidaan poistaa riski siitä, että lisenssinantaja vetoaa oikeudenloukkaukseen. Kun lisenssinantaja sitoutuu olemaan vetoamatta immateriaalioikeuksiinsa estääkseen lisenssinsaajan tuotteen myynnin, sopimuksella poistetaan lisenssinsaajan tuotteen myynnin estävä rajoitus ja edistetään näin samalla kilpailua.

18. Om ett licensavtal omfattas av artikel 81.1 måste de konkurrensfrämjande effekterna uppvägas mot avtalets begränsande effekter inom ramen för artikel 81.3. Om alla fyra villkor i artikel 81.3 är uppfyllda är det begränsande licensavtalet giltigt och tillämpbart och det krävs inte något förhandsbeslut(18). Särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar uppfyller endast i sällsynta fall villkoren i artikel 81.3. För det mesta, misslyckas sådana avtal med att uppfylla (åtminstone) ett av de två första villkoren i artikel 81.3. Dessa avtal leder i regel inte till ekonomiska fördelar eller fördelar för konsumenterna. Denna typ av avtal är dessutom sällan nödvändiga, vilket är en förutsättning enligt det tredje villkoret. Om parterna till exempel fastställer ett försäljningspris för de produkter som produceras enligt licensavtalet, kommer detta i regel att leda till minskad produktion och en snedfördelning av resurser och högre priser för konsumenterna. Prisbegränsningen är inte heller nödvändig för att uppnå de effektivitetsvinster som de båda konkurrenterna eventuellt kan göra eftersom de har tillgång till båda teknikerna.

18. Kun lisenssisopimus kuuluu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, sen kilpailua edistävät vaikutukset on suhteutettava kilpailua rajoittaviin vaikutuksiin 81 artiklan 3 kohdan puitteissa. Kun kaikki 81 artiklan 3 kohdan neljä edellytystä täyttyvät, kilpailua rajoittava lisenssisopimus on pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen, eikä tämä edellytä ennakolta tehtyä päätöstä(18). Vakavimmat kilpailunrajoitukset täyttävät 81 artiklan 3 kohdan edellytykset vain poikkeusolosuhteissa. Yleensä (ainakin) toinen 81 artiklan 3 kohdan kahdesta ensimmäisestä edellytyksestä jää toteutumatta tällaisissa sopimuksissa. Ne eivät yleensä luo objektiivista taloudellista hyötyä tai hyötyä kuluttajille. Tämäntyyppiset sopimukset eivät myöskään yleensä läpäise kolmannen edellytyksen mukaista välttämättömyystestiä. Jos esimerkiksi osapuolet sopivat hinnasta, johon lisenssillä valmistetut tuotteet on myytävä, seurauksena on yleensä tuotannon väheneminen, voimavarojen epätarkoituksenmukainen kohdentaminen ja korkeammat kuluttajahinnat. Hintarajoitus ei myöskään ole välttämätön, jotta saavutettaisiin mahdolliset tehokkuusedut siitä, että kummankin kilpailijan käytettävissä on kaksi teknologiaa.

3. Hur definierar man en marknad?

3. Markkinoiden määritelmä

19. Kommissionens metod för att definiera den relevanta marknaden beskrivs i tillkännagivandet om definitionen av relevant marknad(19). I dessa riktlinjer behandlas endast de inslag i definitionen av marknaden som är särskilt viktiga för tekniklicensiering.

19. Komission lähestymistapa merkityksellisten markkinoiden määrittelyyn on vahvistettu sen antamissa markkinoiden määritelmää koskevissa suuntaviivoissa(19). Näissä suuntaviivoissa käsitellään vain niitä markkinoiden määrittelyyn liittyviä seikkoja, joilla on erityistä merkitystä teknologian lisensoinnin kannalta.

20. Teknik är en insatsvara som antingen är integrerad i en produkt eller en produktionsprocess. Tekniklicensiering kan därför påverka konkurrensen både på insatsvarumarknaderna och produktmarknaderna. Till exempel kan ett avtal mellan två parter, som säljer konkurrerande produkter och som ömsesidigt ger varandra licens till teknik som har samband med produktionen av dessa produkter, begränsa konkurrensen på den relevanta produktmarknaden. Det kan också begränsa konkurrensen på teknikmarknaden och eventuellt också på andra insatsvarumarknader. Vid bedömningen av licensavtals effekter på konkurrensen kan det därför vara nödvändigt att definiera både relevanta varu- och tjänstemarknader (produktmarknader) och teknikmarknader(20). Begreppet produktmarknad i artikel 3 i förordningen om tekniköverföringsavtal avser både den geografiska marknaden och produktmarknaden för de berörda varorna och tjänsterna. Som framgår av artikel 1.1 j i förordningen om tekniköverföringsavtal används begreppet endast för att särskilja de relevanta varu- och tjänstemarknaderna från de relevanta teknikmarknaderna.

20. Teknologia on tekijä, joka sisällytetään joko tuotteeseen tai tuotantoprosessiin. Teknologian lisensointi voi siten vaikuttaa kilpailuun sekä tuotannontekijä- että tuotemarkkinoilla. Esimerkiksi kilpailevia tuotteita myyvien osapuolten välinen sopimus, johon sisältyy kyseisten tuotteiden valmistukseen liittyvän teknologian ristikkäinen lisensointi, voi rajoittaa kilpailua kyseisillä tuotemarkkinoilla. Se voi myös rajoittaa kilpailua teknologiamarkkinoilla ja mahdollisesti myös muilla tuotannontekijämarkkinoilla. Jotta lisenssisopimusten vaikutukset kilpailuun voidaan arvioida, merkityksellisten tavara- ja palvelumarkkinoiden (tuotemarkkinat) sekä teknologiamarkkinoiden määrittely voi olla tarpeen(20). TSRPA:n 3 artiklassa käytetyllä "tuotemarkkinoiden" käsitteellä tarkoitetaan merkityksellisiä tavara- ja palvelumarkkinoita sekä niiden maantieteellisessä että tuotteeseen liittyvässä ulottuvuudessa. Kuten TSRPA:n 1 artiklan 1 kohdan j alakohdassa on selvästi todettu, termiä käytetään pelkästään erottamaan merkitykselliset tavara- ja palvelumarkkinat merkityksellisistä teknologiamarkkinoista.

21. I förordningen om tekniköverföringsavtal och i dessa riktlinjer behandlas effekter både på produktmarknaderna för slutprodukter och på produktmarknaderna för mellanprodukter. Den relevanta produktmarknaden omfattar produkter som på grund av sina egenskaper, priser och avsedd användning av köparna betraktas som utbytbara mot de avtalsprodukter som innehåller den licensierade tekniken.

21. TSRPA:ssa ja näissä suuntaviivoissa käsitellään sekä lopputuotteiden että välituotteiden markkinoihin kohdistuvia vaikutuksia. Merkitykselliset tuotemarkkinat kattavat tuotteet, joita ostajat pitävät sopimustuotteita vastaavina tai ne korvaavina tuotteiden ominaisuuksien, hinnan ja käyttötarkoituksen perusteella.

22. Teknikmarknaderna består av den licensierade tekniken och dess substitut, dvs. annan teknik som av licenstagarna betraktas som utbytbar mot eller som ett substitut för den licensierade tekniken på grund av teknikens egenskaper, licensavgifter och avsedd användning. Definitionen av teknikmarknaden bygger på samma principer som definitionen av produktmarknaden. Om man börjar med den teknik som saluförs av licensgivaren, så måste man identifiera de andra tekniker som licenstagarna skulle kunna byta till som svar på en liten men bestående höjning av relativpriserna, dvs. licensavgifterna. Ett annat tillvägagångssätt är att se på marknaden för de produkter som innehåller den licensierade tekniken (se punkt 23 nedan).

22. Teknologiamarkkinat muodostuvat lisensoidusta teknologiasta ja sen korvikkeista eli sellaisesta muusta teknologiasta, jota lisenssinsaajat pitävät lisensoitua teknologiaa vastaavana tai sen korvaavana teknologioiden ominaisuuksien, rojaltien ja käyttötarkoituksen perusteella. Teknologiamarkkinat määritellään samoin menetelmin kuin tuotemarkkinat. Lähtökohtana on lisenssinantajan markkinoima teknologia, jonka pohjalta yksilöidään muut teknologiat, joihin lisenssinsaajat voisivat vaihtaa vastauksena suhteellisten hintojen eli rojaltien pieneen mutta pysyvään korotukseen. Toisena vaihtoehtona on tarkastella lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden markkinoita jäljempänä 23 kohdassa esitetyllä tavalla.

23. När man har definierat de relevanta marknaderna kan man fastställa marknadsaktörernas marknadsandelar, som kan användas som en indikation på aktörernas relativa marknadsstyrka. När det gäller teknikmarknaderna är ett sätt att beräkna marknadsandelarna att utgå från varje tekniks andel av de totala intäkterna från licensavgifter. Denna andel utgör den teknikens marknadsandel på den marknad där konkurrerande tekniker har licensierats. Detta är emellertid ofta ett rent teoretiskt och opraktiskt sätt att gå tillväga, eftersom det inte finns några klara uppgifter om licensavgifter osv. Ett annat tillvägagångssätt, som används i artikel 3.3 i förordningen om tekniköverföringsavtal, är att beräkna marknadsandelarna på teknikmarknaden med utgångspunkt från försäljningen av de produkter som innehåller den licensierade tekniken på produktmarknaderna i efterföljande led (se punkt 70 nedan). Med denna metod beaktar man all försäljning på den relevanta produktmarknaden, oberoende av om produkten innehåller licensierad teknik. När det gäller teknikmarknaderna är det motiverat att använda metoden i artikel 3.3, som tar i beaktan teknik som (endast) används för internt bruk av de berörda företagen. Den är i allmänhet en god indikator på en tekniks styrka. För det första fångar den upp potentiell konkurrens från företag som producerar med egen teknik och som sannolikt kommer att börja licensiera vid en liten men bestående höjning av licensavgifterna. För det andra behöver licensgivaren inte nödvändigtvis ha marknadsstyrka på teknikmarknaden trots en hög andel av licensintäkterna, inte ens när det är osannolikt att andra teknikinnehavare skulle börja licensiera. Om det råder normala konkurrensförhållanden på produktmarknaden i efterföljande led, kan konkurrens i detta led effektivt begränsa licensgivarens handlingsfrihet. En höjning av licensavgifterna i föregående marknadsled påverkar licenstagarens kostnader och gör denne mindre konkurrenskraftig, vilket leder till minskad försäljning. En tekniks andel av produktmarknaden fångar också upp denna faktor och är därför i regel en bra indikator på licensgivarens marknadsstyrka. I enskilda fall som inte omfattas av den trygga hamn som skapas genom de tröskelvärden för marknadsandelar som anges i förordningen om tekniköverföringsavtal kan det emellertid vara nödvändigt att, där det är praktiskt möjligt, tillämpa båda de beskrivna metoderna för att på ett mer korrekt sätt bedöma licensgivarens marknadsstyrka.

23. Kun merkitykselliset markkinat on määritelty, voidaan laskea kunkin markkinoilla toimivan kilpailijan markkinaosuus, joka antaa viitteitä markkinatoimijoiden suhteellisesta vahvuudesta. Teknologiamarkkinoilla yksi tapa on laskea markkinaosuudet kunkin teknologian osuutena rojalteina saaduista lisenssituloista. Tämä vastaa yksittäisen teknologian osuutta lisensoitujen kilpailevien tekniikoiden markkinoista. Tämä saattaa kuitenkin usein olla mahdollista vain teoriassa, sillä esimerkiksi rojalteista ei välttämättä ole saatavana selkeitä tietoja. Toinen vaihtoehto, jota käytetään TSRPA:n 3 artiklan 3 kohdassa, on laskea osuus teknologiamarkkinoista lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden myynnin perusteella myöhemmän tuotantovaiheen markkinoilla (ks. jäljempänä 70 kohta). Tässä tapauksessa otetaan huomioon kaikkien tuotteiden myynti merkityksellisillä tuotemarkkinoilla riippumatta siitä, sisältyykö niihin lisensoitua teknologiaa. Teknologiamarkkinoita tarkasteltaessa TSRPA:n 3 artiklan 3 kohdan lähestymistapa, jonka mukaisesti huomioon otetaan teknologiat, joita käytetään (vain) yrityksen sisällä, on perusteltu. Lähestymistapa osoittaakin yleensä hyvin teknologian vahvuuden. Ensinnäkin se kattaa mahdollisen kilpailun niiden yritysten taholta, jotka käyttävät omaa teknologiaa ja jotka todennäköisesti aloittavat teknologian lisensoinnin, jos lisenssien hintoihin tulee pieni mutta pysyvä korotus. Toiseksi niissäkin tapauksissa, joissa muut teknologian omistajat tuskin aikovat lisensoida teknologiaansa, lisenssinantajalla ei välttämättä ole markkinavoimaa teknologiamarkkinoilla, vaikka se saisikin suuren osan lisenssituloista. Jos myöhemmän tuotantovaiheen tuotemarkkinoilla esiintyy kilpailua, tämän tason kilpailu voi rajoittaa lisenssinantajan asemaa. Rojaltien nousu aiemmassa markkinavaiheessa vaikuttaa lisenssinsaajalle aiheutuviin kustannuksiin heikentäen tämän kilpailukykyä ja aiheuttaen myynnin vähenemistä. Markkinaosuuteen, joka teknologialla on tuotemarkkinoilla, sisältyy myös tämä tekijä, ja se onkin siten yleensä hyvä osoitus lisenssinantajan markkinavoimasta. TSRPA:ssa määritellyn poikkeusjärjestelmän turvallisen alueen ulkopuolelle jäävissä yksittäistapauksissa voi kuitenkin olla tarpeen soveltaa molempia kuvattuja lähestymistapoja aina kun se on käytännössä mahdollista, jotta lisenssinantajan markkinavoima saataisiin määriteltyä täsmällisemmin.

24. I fall som inte omfattas av den trygga hamnen i förordningen om tekniköverföringsavtal måste man dessutom ta hänsyn till att marknadsandelar inte alltid är ett bra mått på de tillgängliga teknikernas relativa marknadsstyrka. Kommissionen kommer därför bland annat också att beakta antalet tillgängliga tekniker som kontrolleras av andra än avtalsparterna och som kan vara utbytbara mot den licensierade tekniken till en jämförbar kostnad för användaren (se punkt 131 nedan).

24. TSRPA:ssa määritellyn turvallisen alueen ulkopuolelle jäävissä tapauksissa on lisäksi otettava huomioon se, ettei markkinaosuus välttämättä aina anna parasta kuvaa saatavilla olevien teknologioiden suhteellisesta vahvuudesta. Komissio ottaa tämän vuoksi huomioon sopimuspuolten hallinnassa olevien teknologioiden lisäksi muun muassa myös sen, kuinka monta sellaista riippumattomien tahojen hallinnassa olevaa teknologiaa on saatavilla, joilla lisensoitu teknologia voidaan korvata vastaavin käyttäjälle aiheutuvin kustannuksin (ks. jäljempänä 131 kohta).

25. Vissa licensavtal kan påverka innovationsmarknaderna. När kommissionen analyserar sådana effekter, kommer den i regel endast att undersöka hur avtalet påverkar konkurrensen på befintliga produkt- och teknikmarknader(21). Konkurrens på sådana marknader kan påverkas av avtal som fördröjer introduktionen av förbättrade produkter eller nya produkter som med tiden kommer att ersätta befintliga produkter. I sådana fall är innovation en källa till potentiell konkurrens som måste beaktas när man bedömer hur avtalet påverkar produktmarknaderna och teknikmarknaderna. I vissa fall kan det emellertid vara lämpligt och nödvändigt att också definiera innovationsmarknader. Detta är framför allt fallet när avtalet påverkar innovation som syftar till att skapa nya produkter och när det i ett tidigt skede är möjligt att identifiera forsknings- och utvecklingscentra(22). I sådana fall kan man analysera om det efter avtalet kommer att finnas tillräckligt många konkurrerande forsknings- och utvecklingscentra kvar för att en effektiv konkurrens inom innovationsverksamheten skall upprätthållas.

25. Jotkin lisenssisopimukset voivat vaikuttaa innovaatiomarkkinoihin. Tällaisia vaikutuksia arvioitaessa komissio tarkastelee kuitenkin yleensä vain sopimuksen vaikutusta kilpailuun olemassa olevilla tuote- ja teknologiamarkkinoilla(21). Näillä markkinoilla käytävään kilpailuun voidaan vaikuttaa sopimuksilla, joilla viivästytetään senhetkiset tuotteet ajan mittaan korvaavien paranneltujen tai uusien tuotteiden saattamista markkinoille. Tällaisessa tapauksessa innovaatiotoiminta voi aiheuttaa kilpailua, joka on otettava huomioon arvioitaessa sopimuksen vaikutuksia tuotemarkkinoihin ja teknologiamarkkinoihin. Joissakin harvoissa tapauksissa myös innovaatiomarkkinoiden määrittely voi kuitenkin olla hyödyllistä ja tarpeellista. Näin on erityisesti silloin, kun sopimus vaikuttaa innovaatiotoimintaan, jonka tavoitteena on luoda uusia tuotteita, ja kun tutkimus- ja kehityskeskusten nimeäminen on mahdollista varhaisessa vaiheessa(22). Tällaisissa tapauksissa voidaan arvioida, jääkö sopimuksenteon jälkeen vielä tarpeeksi kilpailevia tutkimus- ja kehityskeskuksia, niin että innovaatiotoiminnan kilpailutilanne säilyy tehokkaana.

4. Skillnaden mellan konkurrenter och icke-konkurrenter

4. Keskenään kilpailevien ja kilpailemattomien yritysten erottaminen

26. I allmänhet utgör avtal mellan konkurrenter en större risk för konkurrensen än avtal mellan icke-konkurrenter. Konkurrens mellan företag som använder samma teknik (konkurrens inom en teknik mellan licenstagare) utgör emellertid ett viktigt komplement till konkurrens mellan företag som använder konkurrerande tekniker (konkurrens mellan tekniker). Konkurrens inom en teknik kan till exempel leda till lägre priser på de produkter som innehåller tekniken i fråga, vilket inte bara kan leda till direkta och omedelbara fördelar för konsumenterna av dessa produkter, utan också sporra till ytterligare konkurrens mellan företag som använder konkurrerande tekniker. I samband med licensiering måste man också beakta att licenstagarna säljer sin egen produkt. De återförsäljer inte något annat företags produkt. Det kan därför finnas ett större utrymme för produktdifferentiering och kvalitetsbaserad konkurrens mellan licenstagare än när det är fråga om vertikala avtal för återförsäljning av produkter.

26. Yleisesti ottaen kilpailijoiden väliset sopimukset aiheuttavat suuremman vaaran kilpailulle kuin sellaisten yritysten väliset sopimukset, jotka eivät kilpaile keskenään. Samaa teknologiaa hyödyntävien yritysten välinen kilpailu (teknologian sisäinen kilpailu lisenssinsaajien kesken) on kuitenkin merkittävä täydentävä tekijä kilpailevia teknologioita käyttävien yritysten väliseen kilpailuun (teknologioiden välinen kilpailu). Teknologian sisäinen kilpailu voi esimerkiksi johtaa siihen, että kyseistä teknologiaa hyödyntävien tuotteiden hinnat laskevat, mistä voi aiheutua paitsi suoria ja välittömiä hyötyjä tuotteiden kuluttajille, myös lisää kilpailua kilpailevia teknologioita käyttävien yritysten välille. Lisensoinnin yhteydessä on myös otettava huomioon, että lisenssinsaajat myyvät omaa tuotettaan. Ne eivät jälleenmyy toisen yrityksen toimittamaa tuotetta. Mahdollisuudet tuotteiden erilaisuuteen ja laatuun perustuvalle kilpailulle lisenssinsaajien välillä voivat siis olla suuremmat kuin tuotteiden jälleenmyyntiä koskevien vertikaalisten sopimusten yhteydessä.

27. För att man skall kunna fastställa konkurrensförhållandet mellan parterna måste man undersöka om de skulle ha varit faktiska eller potentiella konkurrenter om avtalet inte hade funnits. Om parterna utan avtalet inte skulle ha varit faktiska eller potentiella konkurrenter på någon relevant marknad som påverkas av avtalet anses de vara icke-konkurrenter.

27. Jotta sopimuspuolten välinen kilpailusuhde voidaan määritellä, on tarpeen tutkia, olisivatko sopimuspuolet olleet todellisia tai mahdollisia kilpailijoita ilman sopimusta. Jos sopimuspuolet eivät ilman sopimusta olisi olleet todellisia tai mahdollisia kilpailijoita millään merkityksellisillä markkinoilla, joihin sopimus vaikuttaa, niiden katsotaan olevan keskenään kilpailemattomia yrityksiä.

28. Om licensgivaren och licenstagaren är verksamma på samma produktmarknad eller på samma teknikmarknad utan att den ena eller båda parterna gör intrång på den andra partens immateriella rättigheter, är de faktiska konkurrenter på den berörda marknaden. Parterna anses vara faktiska konkurrenter på teknikmarknaden om licenstagaren redan licensierar sin teknik och licensgivaren kommer in på teknikmarknaden genom att bevilja licenstagaren licens för en konkurrerande teknik.

28. Kun lisenssinantaja ja lisenssinsaaja toimivat molemmat samoilla tuote- tai teknologiamarkkinoilla siten, ettei kumpikaan niistä loukkaa toisen immateriaalioikeuksia, ne ovat todellisia kilpailijoita kyseisillä markkinoilla. Sopimuspuolia pidetään todellisina kilpailijoina teknologiamarkkinoilla, jos lisenssinsaaja lisensoi jo teknologiaansa ja lisenssinantaja tulee teknologiamarkkinoille myöntämällä lisenssinsaajalle lisenssin kilpailevaan teknologiaan.

29. Parterna anses vara potentiella konkurrenter på produktmarknaden om de utan avtalet och utan att göra intrång på den andra partens immateriella rättigheter sannolikt skulle ha gjort de ytterligare investeringar som krävs för att komma in på marknaden som svar på en liten men bestående höjning av produktpriserna. För att ett marknadsinträde skall kunna fungera som en verklig konkurrerande motvikt måste det vara sannolikt att inträdet sker inom en snar framtid. I regel är ett eller två år en lämplig tid. I vissa fall kan emellertid längre tidsperioder beaktas. Den tid som företag som redan finns på marknaden behöver för att anpassa sin kapacitet kan användas som måttstock när man fastställer tidsperioden. Det är till exempel sannolikt att parterna kommer att anses vara potentiella konkurrenter på produktmarknaden om licenstagaren producerar med hjälp av sin egen teknik på en geografisk marknad och börjar producera med hjälp av en licensierad konkurrerande teknik på en annan geografisk marknad. Under sådana omständigheter är det sannolikt att licenstagaren skulle ha kunnat komma in på den andra geografiska marknaden med sin egen teknik, om det inte finns objektiva faktorer som gör ett sådant inträde uteslutet, bland annat förekomsten av blockerande patent (se punkt 32 nedan).

29. Sopimuspuolia pidetään mahdollisina kilpailijoina tuotemarkkinoilla, jos ne olisivat sopimuksen puuttuessa ja toisen sopimuspuolen immateriaalioikeuksia loukkaamatta todennäköisesti tehneet tarvittavat lisäinvestoinnit päästäkseen merkityksellisille markkinoille, jos tuotteen hinnoissa olisi tapahtunut pieni mutta pysyvä korotus. Jotta kilpailupainetta voitaisiin pitää todellisena, markkinoille tulon on oltava todennäköistä lyhyen ajan kuluessa. Tällaisena ajanjaksona pidetään yleensä yhdestä kahteen vuotta. Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin ottaa huomioon myös pidempiä ajanjaksoja. Ajanjakson pituutta määritettäessä lähtökohtana voidaan käyttää aikaa, jonka markkinoilla jo oleva yritys tarvitsee kapasiteettinsa mukauttamiseksi. Sopimuspuolten katsotaan todennäköisesti olevan mahdollisia kilpailijoita tuotemarkkinoilla esimerkiksi silloin, kun lisenssinsaaja valmistaa tuotteita joillakin maantieteellisillä markkinoilla hyödyntäen omaa teknologiaansa ja alkaa valmistaa tuotteita toisilla maantieteellisillä markkinoilla hyödyntäen lisensoitua kilpailevaa teknologiaa. Tällaisessa tilanteessa lisenssinsaaja olisi todennäköisesti voinut päästä toisille markkinoille omaa teknologiaansa käyttäen, ellei markkinoille pääsyn esteenä ole objektiivisia tekijöitä, joita ovat esimerkiksi markkinoilta sulkemiseen tähtäävät patentit (ks. jäljempänä 32 kohta).

30. Parterna anses vara potentiella konkurrenter på teknikmarknaden om de innehar utbytbara tekniker, om licenstagaren i ett enskilt fall inte licensierar sin egen teknik, om det är sannolikt att licenstagaren skulle göra det i händelse av en liten men bestående höjning av teknikpriserna. Vid tillämpning av förordningen om tekniköverföringsavtal beaktas emellertid inte potentiell konkurrens på teknikmarknaden (se punkt 66 nedan).

30. Sopimuspuolia pidetään mahdollisina kilpailijoina teknologiamarkkinoilla, jos ne omistavat korvattavia teknologioita, vaikka tietyssä yksittäistapauksessa lisenssinsaaja ei lisensoi omaa teknologiaansa edellyttäen kuitenkin, että se todennäköisesti myöntäisi lisenssin vastatakseen pieneen mutta pysyvään teknologian hintojen korotukseen. Teknologiamarkkinoilla esiintyvää potentiaalista kilpailua ei kuitenkaan oteta huomioon TSRPA:ta sovellettaessa (ks. jäljempänä 66 kohta).

31. I vissa fall kan parterna bli konkurrenter efter det att de har ingått avtalet på grund av att licenstagaren utvecklar och börjar utnyttja en konkurrerande teknik. I sådana fall måste man beakta att parterna var icke-konkurrenter vid den tidpunkt då avtalet ingicks och att avtalet ingicks under de förutsättningarna. Kommissionen kommer därför att främst koncentrera sig på hur avtalet påverkar licenstagarens möjligheter att utnyttja sin egen (konkurrerande) teknik. Framför allt kommer sådana avtal inte att omfattas av förteckningen över särskilt allvarliga begränsningar som gäller avtal mellan konkurrenter, såvida inte avtalet ändras senare i materiellt hänseende efter det att parterna har blivit konkurrenter (se artikel 4.3 i förordningen om tekniköverföringsavtal). De företag som är parter i avtalet kan också bli konkurrenter efter det att avtalet ingåtts om licenstagaren redan var verksam på produktmarknaden före licensen och licensgivaren sedan går in på produktmarknaden antingen med den licensierade tekniken eller med ny teknik. Även i detta fall kommer avtalet att omfattas av förteckningen över särskilt allvarliga begränsningar som avser avtal mellan icke-konkurrenter, såvida inte avtalet ändras senare i materiellt hänseende (se artikel 4.3 i förordningen om tekniköverföringsavtal).

31. Sopimusosapuolista voi tulla kilpailijoita sopimuksenteon jälkeen, jos lisenssinsaaja kehittää kilpailevan teknologian ja alkaa hyödyntää sitä. Tällöin on otettava huomioon, että sopimuspuolet eivät sopimuksentekohetkellä olleet toistensa kilpailijoita ja että sopimus tehtiin kyseisessä tilanteessa. Komissio tarkastelee tällöin pääasiassa sitä, miten sopimus vaikuttaa lisenssinsaajan mahdollisuuksiin hyödyntää omaa (kilpailevaa) teknologiaansa. Näihin sopimuksiin ei etenkään sovelleta kilpailijoiden välisiin sopimuksiin sovellettavaa vakavimpien kilpailunrajoitusten luetteloa, ellei kyseisiä sopimuksia olennaisesti muuteta sen jälkeen kun sopimuspuolista on tullut kilpailijoita (ks. TSRPA:n 4 artiklan 3 kohta). Sopimusosapuolina olevista yrityksistä voi tulla toistensa kilpailijoita sopimuksenteon jälkeen myös silloin, kun lisenssinsaaja on jo toiminut tuotemarkkinoilla ennen lisensointia ja kun lisenssinantaja tulee sopimuksenteon jälkeen kyseisille tuotemarkkinoille hyödyntäen joko lisensoitua tai uutta teknologiaa. Myös tässä tapauksessa sopimukseen sovelletaan keskenään kilpailemattomien yritysten välisiin sopimuksiin sovellettavaa vakavimpien kilpailunrajoitusten luetteloa, ellei kyseisiä sopimuksia olennaisesti muuteta sen jälkeen kun sopimuspuolista on tullut kilpailijoita (ks. TSRPA:n 4 artiklan 3 kohta).

32. Om parterna innehar teknik som har en ensidig eller ömsesidig blockerande ställning anses parterna vara icke-konkurrenter på teknikmarknaden. En ensidig blockerande ställning föreligger när en teknik inte kan utnyttjas utan att man gör intrång i en annan teknik. Detta är till exempel fallet när ett patent avser en förbättring av en teknik som omfattas av ett annat patent. I ett sådant fall förutsätter utnyttjandet av det förbättrade patentet att innehavaren får licens till grundpatentet. En ömsesidig blockerande ställning föreligger när ingen av teknikerna kan utnyttjas utan att man gör intrång i den andra tekniken och när innehavarna därför måste få licens från varandra eller avsäga sig rättigheterna till sina respektive tekniker. När kommissionen skall bedöma om det föreligger en blockerande ställning kommer den att utgå från objektiva faktorer och inte parternas subjektiva åsikter. Särskilt övertygande bevis på att det föreligger en blockerande ställning krävs när parterna kan ha ett gemensamt intresse av att hävda att det föreligger en sådan ställning för att betraktas som icke-konkurrenter, till exempel när den ömsesidigt blockerande ställningen gäller substitutteknik. Sådana bevis kan bland annat bestå av domstolsbeslut, till exempel förelägganden och yttranden från fristående experter. I det senare fallet kommer kommissionen framför allt att noggrant undersöka hur experten har valts. Även andra övertygande bevis, bland annat expertutlåtanden från parterna att de har eller hade goda och giltiga skäl att tro att en blockerande ställning föreligger eller förelåg, kan vara av betydelse för att fastställa att det föreligger en blockerande ställning.

32. Jos sopimuspuolet omistavat teknologioita, jotka estävät yksipuolisesti tai vastavuoroisesti toisen teknologian käytön, sopimuspuolia ei pidetä kilpailijoina teknologiamarkkinoilla. Teknologia on yksipuolisesti estävää, jos sitä ei voida hyödyntää loukkaamatta toista teknologiaa koskevia oikeuksia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun yksi patentti kattaa parannuksen, joka on tehty toisen patentin kattamaan teknologiaan. Tällöin parannuspatentin hyödyntäminen edellyttää, että haltijalla on myös peruspatenttia koskeva lisenssi. Vastavuoroinen estäminen merkitsee sitä, ettei kumpaakaan teknologiaa voi käyttää loukkaamatta toista teknologiaa koskevia oikeuksia ja että haltijoilla on siten oltava toisiltaan saadut poikkeusluvat tai lisenssit. Arvioidessaan toisen osapuolen teknologian käytön estävän suhteen olemassaoloa komissio tukeutuu objektiivisiin tosiseikkoihin sopimuspuolten subjektiivisten näkemysten sijasta. Erityisen vakuuttavia todisteita teknologian käytön estävän suhteen olemassaolosta tarvitaan silloin, kun voi olla sopimuspuolten yhteisen edun mukaista vedota kyseiseen suhteeseen, jotta ne katsottaisiin keskenään kilpailemattomiksi yrityksiksi esimerkiksi tilanteessa, jossa väitetty käytön vastavuoroinen estäminen koskee korvaavia teknologioita. Asianmukaiseksi todistusaineistoksi katsotaan tuomioistuimen päätökset, kuten kieltotuomiot, ja riippumattomien asiantuntijoiden lausunnot. Viimeksi mainittujen kohdalla komissio tutkii erityisen tarkasti, miten asiantuntijat on valittu. Käytön estävän suhteen toteen näyttämisessä voi olla merkitystä myös muilla vakuuttavilla todisteilla, joihin kuuluu esimerkiksi osapuolten toimittama asiantuntija-aineisto, jonka mukaan osapuolilla on tai oli pätevä syy uskoa, että käytön estävä suhde on tai oli olemassa.

33. I vissa fall kan det också vara möjligt att konstatera att även om licensgivaren och licenstagaren producerar konkurrerande produkter är de icke-konkurrenter på den relevanta produktmarknaden och den relevanta teknikmarknaden, eftersom den licensierade tekniken utgör en så genomgripande innovation att licenstagarens teknik har blivit föråldrad eller inte längre är konkurrenskraftig. I sådana fall skapar licensgivarens teknik antingen en ny marknad eller utestänger licenstagarens teknik från marknaden. Ofta är det dock inte möjligt att dra denna slutsats vid den tidpunkt då avtalet ingås. Det är vanligen först när konsumenterna har haft tillgång under en viss tid till tekniken eller produkterna som innehåller den som det står klart att den äldre tekniken har blivit föråldrad eller inte längre är konkurrenskraftig. När cd-tekniken utvecklades och cd-spelare och cd-skivor introducerades på marknaden, var det till exempel inte självklart att denna teknik skulle ersätta LP-tekniken. Detta blev uppenbart först några år senare. Parterna kommer därför att betraktas som konkurrenter om det vid den tidpunkt då avtalet ingås inte är uppenbart att licenstagarens teknik är föråldrad eller inte längre är konkurrenskraftig. Med tanke på att både artikel 81.1 och artikel 81.3 skall tillämpas mot bakgrund av de faktiska förhållanden under vilka avtalet tillämpas, påverkas bedömningen av betydande förändringar av sakförhållandena. Klassificeringen av förhållandet mellan parterna ändras därför till ett förhållande mellan icke-konkurrenter, om licenstagarens teknik senare blir föråldrad eller inte längre kan konkurrera på marknaden.

33. Joissakin tilanteissa voi myös olla mahdollista päätellä, että vaikka lisenssinantaja ja lisenssinsaaja tuottavat kilpailevia tuotteita, ne eivät ole merkityksellisillä tuotemarkkinoilla ja merkityksellisillä teknologiamarkkinoilla kilpailijoita, sillä lisensoitu teknologia edustaa niin mullistavaa innovaatiota, että lisenssinsaajan käyttämä teknologia on vanhentunut tai menettänyt kilpailukykynsä. Näissä tapauksissa lisenssinantajan teknologia joko luo uudet markkinat tai sulkee lisenssinsaajan teknologian markkinoiden ulkopuolelle. Useinkaan tällaista johtopäätöstä ei kuitenkaan voida tehdä sopimuksen tekoajankohtana. Aiemman teknologian vanhentuminen tai kilpailukyvyn menetys huomataan tavallisesti vasta sitten, kun teknologia tai sitä sisältävät tuotteet ovat olleet kuluttajien käytössä jonkin aikaa. Kun esimerkiksi CD-teknologia kehitettiin ja CD-soittimet ja -levyt saatettiin markkinoille, ei ollut varmaa, että tämä uusi teknologia korvaisi LP-teknologian. Se kävi ilmeiseksi vasta joitakin vuosia myöhemmin. Sopimuspuolia pidetäänkin kilpailijoina, jos sopimuksen tekohetkellä ei ole selvää, että lisenssinsaajan teknologia on vanhentunutta tai kilpailukyvytöntä. Koska sekä 81 artiklan 1 kohtaa että 81 artiklan 3 kohtaa on sovellettava sopimukseen liittyvien todellisten olosuhteiden perusteella, tosiseikkojen konkreettiset muutokset vaikuttavat arvioon. Näin ollen jos lisenssinsaajan teknologia osoittautuu myöhemmässä vaiheessa vanhentuneeksi tai kilpailukyvyttömäksi markkinoilla, sopimuspuolten välinen suhde muuttuu keskenään kilpailemattomien osapuolten suhteeksi.

III. TILLÄMPNING AV GRUPPUNDANTAGSFÖRORDNINGEN

III. RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN SOVELTAMINEN

1. Gruppundantagsförordningens effekter

1. Ryhmäpoikkeusasetuksen vaikutukset

34. Avtal om tekniköverföring som uppfyller villkoren i förordningen om tekniköverföringsavtal omfattas av gruppundantag från förbudet i artikel 81.1. Avtal som omfattas av gruppundantag är rättsligt giltiga och genomförbara. Sådana avtal kan endast förbjudas framåt i tiden och endast efter det att kommissionen eller en medlemsstats konkurrensmyndighet har återkallat rätten att omfattas av gruppundantaget. Vid privata tvister kan nationella domstolar inte med stöd av artikel 81 förbjuda avtal som omfattas av gruppundantag.

34. Teknologiansiirtosopimuksille, jotka täyttävät TSRPA:ssa asetut ehdot, myönnetään 81 artiklan 1 kohdan sisältämää kieltoa koskeva ryhmäpoikkeus. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat sopimukset ovat laillisesti päteviä ja täytäntöönpanokelpoisia. Tällaiset sopimukset voidaan kieltää vain tulevan soveltamisen osalta ja siten, että komissio tai jäsenvaltion kilpailuviranomainen peruuttaa ryhmäpoikkeuksen. Kansalliset tuomioistuimet eivät voi 81 artiklan nojalla kieltää ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia yksityisoikeudellisissa oikeudenkäynneissä.

35. Gruppundantag för grupper av tekniköverföringsavtal bygger på presumtionen att sådana avtal - i den mån de omfattas av artikel 81.1 - uppfyller de fyra villkor som fastställs i artikel 81.3. Det förutsätts alltså att avtalen medför ekonomiska effektivitetsvinster, att begränsningarna i avtalen är nödvändiga för att uppnå dessa effektivitetsvinster, att konsumenterna på de berörda marknaderna tillförsäkras en skälig andel av dessa effektivitetsvinster och att avtalen inte ger de berörda företagen möjlighet att sätta konkurrensen ur spel för en väsentlig del av varorna i fråga. De tröskelvärden för marknadsandelar (artikel 3), den förteckning över särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar (artikel 4) och de undantagna begränsningarna (artikel 5) som anges i förordningen om tekniköverföringsavtal syftar till att garantera att endast begränsande avtal som rimligen kan antas uppfylla de fyra villkoren i artikel 81.3 omfattas av gruppundantaget.

35. Teknologiansiirtosopimusten ryhmille myönnettävät ryhmäpoikkeukset perustuvat olettamukseen, että tällaiset sopimukset - silloin kun ne kuuluvat 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan - täyttävät 81 artiklan 3 kohdassa asetetut neljä edellytystä. Näin ollen oletetaan, että sopimuksista syntyy taloudellisia tehokkuusetuja, että sopimuksiin sisältyvät rajoitukset ovat välttämättömiä näiden tehokkuusetujen saavuttamiseksi, että kuluttajat saavat vaikutusalaan kuuluvilla markkinoilla kohtuullisen osuuden tästä hyödystä ja että sopimukset eivät anna näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita. TSRPA:ssa säädetyillä markkinaosuusrajoilla (3 artikla), vakavimpia rajoituksia koskevilla luetteloilla (4 artikla) ja poikkeuksen ulkopuolelle jäävillä rajoituksilla (5 artikla) pyritään varmistamaan, että ryhmäpoikkeus myönnetään vain kilpailua rajoittaville sopimuksille, joiden voidaan kohtuudella olettaa täyttävän 81 artiklan 3 kohdan neljä edellytystä.

36. Såsom förklaras i avsnitt IV nedan faller många licensavtal utanför tillämpningsområdet för artikel 81.1, antingen därför att de inte alls begränsar konkurrensen eller därför att konkurrensbegränsningen inte är märkbar(23). Om sådana avtal omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal, behöver man inte fastställa om de omfattas av artikel 81.1(24).

36. Kuten jäljempänä IV osassa esitetään, monet lisenssisopimukset eivät kuulu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin joko sen vuoksi, että ne eivät rajoita kilpailua lainkaan, tai sen vuoksi, että kilpailu ei rajoitu merkittävästi(23). Mikäli tällaiset sopimukset kuuluvat joka tapauksessa TSRPA:n soveltamisalaan, ei ole tarpeen tutkia niiden kuulumista 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin(24).

37. Det är när ett enskilt avtal inte omfattas av gruppundantaget som man behöver undersöka om det omfattas av artikel 81.1 och om villkoren i artikel 81.3 i sådana fall är uppfyllda. Det finns inte någon presumtion att tekniköverföringsavtal som inte omfattas av gruppundantaget omfattas av artikel 81.1 eller inte uppfyller villkoren i artikel 81.3. Att parternas marknadsandelar överskrider de tröskelvärden för marknadsandelar som anges i artikel 3 i förordningen om tekniköverföringsavtal är inte tillräckligt för att avtalet med säkerhet skall omfattas av artikel 81.1. Det krävs en individuell bedömning av avtalets sannolika effekter. Det är bara när avtal innehåller särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar som det i regel kan presumeras att de är förbjudna enligt artikel 81.

37. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolella on syytä tutkia, kuuluuko yksittäinen sopimus 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin ja jos kuuluu, täyttyvätkö 81 artiklan 3 kohdassa asetetut edellytykset. Ei voida olettaa, että ryhmäpoikkeuksen ulkopuolelle jäävät teknologiansiirtosopimukset kuuluvat 81 artiklan 1 kohdan piiriin tai että ne eivät täytä 81 artiklan 3 kohdassa asetettuja edellytyksiä. Etenkään yksinomaan se, että sopimuspuolten markkinaosuudet ylittävät TSRPA:n 3 artiklassa asetetut markkinaosuusrajat, ei riitä perusteeksi sen toteamiselle, että sopimus kuuluu 81 artiklan 1 kohdan piiriin, vaan sopimuksen todennäköiset vaikutukset on arvioitava erikseen. Sopimuksen voidaan yleensä olettaa olevan kielletty 81 artiklan nojalla vain, jos se sisältää vakavimpia kilpailunrajoituksia.

2. Gruppundantagsförordningens tillämpningsområde och varaktighet

2. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisala ja kesto

2.1 Avtal mellan två parter

2.1 Kahden osapuolen väliset sopimukset

38. Enligt artikel 2.1 i förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar förordningen tekniköverföringsavtal "mellan två företag". Tekniköverföringsavtal mellan fler än två företag omfattas inte av förordningen om tekniköverföringsavtal(25). Den avgörande skillnaden mellan avtal mellan två företag och avtal mellan flera parter är att ett avtal mellan flera parter har ingåtts mellan fler än två företag.

38. TSRPA:n 2 artiklan 1 kohdan mukaan asetus kattaa "kahden yrityksen väliset" teknologiansiirtosopimukset. Useamman kuin kahden yrityksen väliset teknologiansiirtosopimukset eivät kuulu TSRPA:n(25) soveltamisalaan. Ratkaiseva tekijä kahdenvälisten ja monenvälisten sopimusten erottamisessa on se, onko sopimus tehty kahden vai useamman yrityksen välillä.

39. Avtal som ingås av två företag omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal även om avtalet innehåller villkor för mer än ett handelsled. Förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar till exempel licensavtal som inte bara gäller produktionsledet utan även distributionsledet och där man fastställer de villkor som licenstagaren skall eller kan ålägga återförsäljarna av de varor som producerats under licens(26).

39. Kahden yrityksen välillä tehdyt sopimukset kuuluvat TSRPA:n soveltamisalaan, vaikka sopimuksessa asetettaisiinkin useampia kaupan portaita koskevia ehtoja. TSRPA:ta sovelletaan esimerkiksi lisenssisopimukseen, joka koskee tuotantovaiheen lisäksi myös jakeluvaihetta ja jossa määritellään vaatimukset, jotka lisenssinsaajan on asetettava tai jotka lisenssinsaaja voi asettaa lisenssillä valmistetun tuotteen jälleenmyyjille(26).

40. Licensavtal som ingås mellan fler än två företag ger ofta upphov till samma frågor som licensavtal av samma slag som ingås mellan två företag. Vid den individuella bedömningen av licensavtal som är av samma slag som de som omfattas av gruppundantaget, men som ingås mellan fler än två företag, kommer kommissionen att tillämpa de principer som fastställs i förordningen om tekniköverföringsavtal.

40. Useamman kuin kahden yrityksen välillä tehdyt lisenssisopimukset aiheuttavat usein samoja ongelmia kuin kahden yrityksen väliset samankaltaiset sopimukset. Arvioidessaan tapauskohtaisesti lisenssisopimuksia, jotka ovat samankaltaisia kuin ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat sopimukset mutta jotka on tehty useamman kuin kahden yrityksen välillä, komissio soveltaa vastaavalla tavalla TSRPA:ssa asetettuja periaatteita.

2.2 Avtal om produktion av avtalsprodukter

2.2 Sopimustuotteiden tuotantoa koskevat sopimukset

41. Av artikel 2 följer att för att förordningen om tekniköverföringsavtal skall omfatta licensavtal skall avtalen avse "produktion av avtalsprodukter", dvs. produkter som innehåller eller produceras med den licensierade tekniken. För att omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal måste licensen med andra ord tillåta licenstagaren att utnyttja den licensierade tekniken för produktion av varor eller tjänster (se skäl 7 i förordningen om tekniköverföringsavtal). Förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar inte teknikpooler. Begreppet teknikpool avser avtal genom vilka två eller fler parter kommer överens om att slå samman sina tekniker och licensiera dem som ett paket. Begreppet teknikpool avser också avtal genom vilka två eller fler företag kommer överens om att ge tredje man licens och ger denne tillstånd att licensiera teknikpaketet. Teknikpooler behandlas i avsnitt IV.4 nedan.

41. Asetuksen 2 artiklasta seuraa, että lisenssisopimus kuuluu TSRPA:n soveltamisalaan vain, jos se koskee "sopimustuotteiden" eli tuotteiden, jotka sisältävät lisensoitua teknologiaa tai jotka on valmistettu sen avulla, "tuottamista". Lisenssi kuuluu siis TSRPA:n soveltamisalaan vain, jos lisenssinsaaja voi lisenssin ansiosta käyttää lisensoitua teknologiaa tavaroiden tai palvelujen tuotantoon (ks. TSRPA:n johdanto-osan 7 kappale). TSRPA ei kata teknologioiden yhdistämistä (ns. pooling). Teknologioiden yhdistämisellä tarkoitetaan sopimusta, jossa kaksi tai useammat osapuolet sopivat teknologioidensa yhdistämisestä ja niiden lisensoimisesta yhtenä pakettina. Teknologioiden yhdistämisellä tarkoitetaan myös järjestelyjä, joiden puitteissa kaksi tai useammat yritykset sopivat, että kolmas osapuoli saa lisenssin teknologiapakettiin ja oikeuden myöntää siihen lisenssejä. Teknologioiden yhdistämistä käsitellään jäljempänä IV osan 4 jaksossa.

42. Förordningen om tekniköverföringsavtal gäller licensavtal om produktion av avtalsprodukter som också ger licenstagaren rätt att bevilja tredje man underlicens på den licensierade tekniken, förutsatt att produktionen av avtalsprodukterna är huvudsyftet med avtalet. Omvänt gäller att förordningen om tekniköverföringsavtal inte är tillämplig på avtal där huvudsyftet är att bevilja underlicenser. Kommissionen kommer emellertid att tillämpa de principer som anges i förordningen om tekniköverföringsavtal och i dessa riktlinjer även på sådana "underlicensieringsavtal" mellan licensgivare och licenstagare. Avtal mellan licenstagaren och underlicenstagare omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal.

42. TSRPA:ta sovelletaan myös sellaisiin sopimustuotteiden tuotantoa koskeviin lisenssisopimuksiin, jotka antavat lisenssinsaajalle mahdollisuuden lisensoidun teknologian edelleenlisensointiin kolmansille osapuolille, edellyttäen kuitenkin, että sopimuksen päätarkoituksena on sopimustuotteiden tuotanto. TSRPA:ta ei sen sijaan sovelleta sopimuksiin, joiden päätarkoituksena on alilisenssien myöntäminen. Komissio soveltaa kuitenkin TSRPA:ssa ja näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita analogisesti kyseisiin lisenssinantajan ja lisenssinsaajan välisiin "päälisenssisopimuksiin". Lisenssinsaajan ja alilisenssien haltijoiden väliset sopimukset kuuluvat TSRPA:n soveltamisalaan.

43. Begreppet "avtalsprodukter" avser varor och tjänster som produceras med den licensierade tekniken. Detta är fallet både när den licensierade tekniken används i produktionsprocessen och när den är inbyggd i själva produkten. I dessa riktlinjer avser begreppet produkter som innehåller den licensierade tekniken båda situationerna. Förordningen om tekniköverföringsavtal är tillämplig i alla fall där teknik licensieras i syfte att producera varor och tjänster. I detta hänseende räcker det att licensgivaren åtar sig att inte hävda sina immateriella rättigheter gentemot licenstagaren. Själva kärnan i en ren patentlicens är ju rätten att verka innanför gränserna för den ensamrätt som patentet innebär. Därför omfattar förordningen om tekniköverföringsavtal även så kallade avtal om att inte hävda sina rättigheter och förlikningsavtal, genom vilka licensgivaren ger licenstagaren rätt att producera inom patentets räckvidd.

43. "Sopimustuote" käsittää lisensoitua teknologiaa hyödyntäen tuotetut tavarat ja palvelut. Tämä toteutuu, kun lisensoitua teknologiaa käytetään tuotantoprosessissa tai kun se on erottamaton osa tuotetta itseään. "Lisensoitua teknologiaa sisältävillä tuotteilla" tarkoitetaan näissä suuntaviivoissa molempia tapauksia. TSRPA:ta sovelletaan kaikkiin tapauksiin, joissa teknologia lisensoidaan tavaroiden ja palvelujen tuottamista varten. Riittävänä ehtona on se, että lisenssinantaja sitoutuu olemaan käyttämättä immateriaalioikeuksiaan lisenssinsaajaa vastaan. Puhtaassa patenttilisenssissä on kyse juuri oikeudesta käyttää patentin tuottamaa yksinoikeutta. Tämän vuoksi TSRPA kattaa myös lisenssiin liittyvistä vaatimuksista luopumista koskevat sopimukset sekä nk. sovittelusopimukset, joilla lisenssinantaja antaa lisenssinsaajalle oikeuden tavaroiden tai palvelujen tuottamiseen patentin puitteissa.

44. Förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar underleverantörsavtal, genom vilka licensgivaren licensierar teknik till licenstagaren som åtar sig att med denna teknik producera vissa produkter endast för licensgivarens räkning. Underleverantörsavtal kan också bestå i att licensgivaren levererar utrustning till licenstagaren som skall använda denna i produktionen av de varor och tjänster som omfattas av avtalet. För att denna typ av underleverantörsavtal skall omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal skall den licensierade tekniken och inte utrustningen vara det primära syftet med avtalet. Underleverantörsavtal omfattas också av kommissionens tillkännagivande om bedömningen av vissa underleverantörsavtal i förhållande till artikel 81.1 i fördraget(27). Enligt detta tillkännagivande, som fortfarande gäller, omfattar artikel 81.1 i regel inte underleverantörsavtal genom vilka underleverantören åtar sig att producera vissa produkter endast för entreprenörens räkning. Däremot kan andra begränsningar som åläggs underleverantören, till exempel skyldigheten att inte utföra eller utnyttja egen forskning och utveckling, omfattas av artikel 81(28).

44. TSRPA:ta sovelletaan myös "alihankintaan", jossa lisenssinantaja myöntää teknologian käyttöoikeuden lisenssinsaajalle, joka sitoutuu tuottamaan yksinomaan lisenssinantajalle tiettyjä tuotteita kyseistä teknologiaa käyttäen. Alihankintaan voi sisältyä myös laitteita, jotka lisenssinantaja toimittaa käytettäväksi sopimuksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen tuotannossa. Viimeksi mainitun kaltainen alihankinta kuuluu TSRPA:n soveltamisalaan vain, jos sopimuksen pääasiallisena kohteena on lisensoitu teknologia eivätkä toimitetut laitteet. Alihankintaan sovelletaan myös komission antamaa tiedonantoa(27) tiettyjen alihankintasopimusten arvioinnista perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän edelleen voimassaolevan tiedonannon mukaan alihankintasopimukset, joissa alihankkija sitoutuu tuottamaan tiettyjä tuotteita yksinomaan toimeksiantajaa varten, eivät yleensä kuulu 81 artiklan 1 kohdan piiriin. Alihankkijaa koskevat muut rajoitukset, jotka esimerkiksi edellyttävät, että alihankkija sitoutuu olemaan harjoittamatta omaa tutkimus- ja kehitystyötä tai olemaan hyödyntämättä sitä, voivat sen sijaan kuulua 81 artiklan piiriin(28).

45. Förordningen om tekniköverföringsavtal gäller också avtal som innebär att licenstagaren måste genomföra utvecklingsarbete innan produkten eller processen är klar för kommersiellt bruk. Detta förutsätter att man har identifierat en avtalsprodukt. Även om det krävs ytterligare arbete och investeringar, är målet med avtalet att en identifierad avtalsprodukt skall produceras. Däremot omfattar förordningen om tekniköverföringsavtal och riktlinjerna inte avtal genom vilka teknik licensieras för att licenstagaren skall kunna genomföra ytterligare forskning och utveckling på olika områden. Förordningen om tekniköverföringsavtal och riktlinjerna omfattar till exempel inte licensiering av ett tekniskt forskningsverktyg som används i samband med ytterligare forskning. Förordningen om tekniköverföringsavtal och riktlinjerna bygger på presumtionen att det finns ett direkt samband mellan den licensierade tekniken och en identifierad avtalsprodukt. Om det inte finns något sådant samband är huvudsyftet med avtalet forskning och utveckling i stället för att få ut en viss produkt på marknaden. Det är möjligt att den analytiska ramen i förordningen om tekniköverföringsavtal och riktlinjerna inte är ändamålsenlig i sådana fall. Detta är också skälet till att förordningen om tekniköverföringsavtal och riktlinjerna inte omfattar underleverantörsavtal om forskning och utveckling genom vilka en licenstagare åtar sig att genomföra forskning och utveckling på det område som omfattas av den licensierade tekniken och att återlämna det förbättrade teknikpaketet till licensgivaren. Huvudsyftet med sådana avtal är att tillhandahålla forsknings- och utvecklingstjänster för att förbättra tekniken i stället för att producera varor och tjänster med den licensierade tekniken.

45. TSRPA:ta sovelletaan myös sopimuksiin, jotka edellyttävät lisenssinsaajalta kehitystyötä kaupallisesti hyödynnettävissä olevan tuotteen tai prosessin aikaansaamiseksi, edellyttäen kuitenkin, että sopimustuote on yksilöity. Vaikka tämänkaltaista lisätyötä ja investointipanosta edellytettäisiinkin, sopimuksen kohteena on tietyn yksilöidyn sopimustuotteen tuottaminen. TSRPA ja nämä suuntaviivat eivät sen sijaan kata sopimuksia, joissa teknologian lisensoinnin tarkoituksena on antaa lisenssinsaajalle mahdollisuus suorittaa jatkotutkimusta ja -kehitystä eri aloilla. TSRPA ja nämä suuntaviivat eivät siis esimerkiksi koske jatkotutkimusprosessissa käytetyn teknologisen tutkimusvälineen lisensointia. TSRPA:n ja näiden suuntaviivojen lähtökohtana on, että lisensoidun teknologian ja yksilöidyn sopimustuotteen välillä on suora yhteys. Jos tällaista yhteyttä ei ole, sopimuksen pääasiallisena kohteena on tutkimus ja kehittäminen eikä tietyn tuotteen markkinoille saattaminen. Tällöin TSPRA:n ja näiden suuntaviivojen mukainen analyysikehys ei välttämättä sovellu käytettäväksi. Samasta syystä TSRPA:ta ja näitä suuntaviivoja ei myöskään sovelleta tutkimus- ja kehitystyötä koskevaan alihankintaan, jossa lisenssinsaaja sitoutuu suorittamaan tutkimus- ja kehitystyötä lisensoidun teknologian kattamalla alalla ja luovuttamaan parannellun teknologiapaketin lisenssinantajalle. Tällaisten sopimusten päätavoitteena on teknologian parantamiseen pyrkivien tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen eikä tavaroiden ja palvelujen tuottaminen lisensoidun teknologian avulla.

2.3 Begreppet avtal om tekniköverföring

2.3 Teknologiansiirtosopimusten käsite

46. Förordningen om tekniköverföringsavtal och dessa riktlinjer omfattar avtal om tekniköverföring. Enligt artikel 1.1 b och h i förordningen om tekniköverföringavtal avser begreppet teknik patent och patentansökningar, bruksmönster och ansökningar om bruksmönster, mönsterrättigheter, växtförädlarrätt, kretsmönster i halvledarprodukter, tilläggsskydd för läkemedel och varje annan produkt för vilken sådant skydd kan erhållas, upphovsrätt till programvara och know-how. Den licensierade tekniken bör göra det möjligt för licenstagaren att producera avtalsprodukterna, med eller utan andra insatsvaror.

46. TSRPA ja nämä suuntaviivat koskevat teknologiansiirtosopimuksia. TSRPA:n 1 artiklan 1 kohdan b ja h alakohdan mukaan "teknologia" käsittää patentit ja patenttihakemukset, hyödyllisyysmallit ja hyödyllisyysmallihakemukset, mallioikeudet, kasvinjalostajanoikeudet, puolijohdetuotteiden piirimallit, lisäsuojatodistukset lääkkeille tai muille sellaisille tuotteille, joille on mahdollista saada lisäsuojatodistus, ohjelmistojen tekijänoikeudet ja taitotiedon. Lisenssinsaajan olisi voitava tuottaa sopimustuotteet lisensoidulla teknologialla joko yhdessä muiden tuotannontekijöiden kanssa tai ilman niitä.

47. Know-how definieras i artikel 1.1 i som ett paket bestående av teknisk information som inte är patentskyddad, som är ett resultat av erfarenheter och testning och som är hemlig, väsentlig och identifierad. "Hemlig" innebär att ifrågavarande know-how inte är allmänt känd eller tillgänglig. "Väsentlig" innebär att ifrågavarande know-how är viktig och till nytta för produktionen av de produkter som omfattas av licensavtalet eller för användningen av den process som omfattas av licensavtalet. Med andra ord måste ifrågavarande know-how märkbart bidra till eller underlätta produktionen av avtalsprodukterna. I fall där licensierad know-how avser en produkt i stället för en process, innebär detta villkor att ifrågavarande know-how är till nytta för att producera avtalsprodukten. Villkoret är inte uppfyllt om avtalsprodukten kan produceras med hjälp av allmänt tillgänglig teknik. Det krävs dock inte att avtalsprodukten har ett högre värde än produkter som produceras med allmänt tillgänglig teknik. När det gäller processteknik innebär villkoret att den know-how som licensierats är till nytta i den meningen att det vid den tidpunkt då avtalet ingås är rimligt att förvänta sig att ifrågavarande know-how kommer att kunna förbättra licenstagarens konkurrensställning avsevärt, till exempel genom att minska produktionskostnaderna. "Identifierad" innebär att det är möjligt att kontrollera att licensierad know-how uppfyller kriterierna för hemlighet och väsentlighet. Detta villkor är uppfyllt när licensierad know-how beskrivs i handböcker eller i annan skriftlig form. I vissa fall är detta dock kanske inte möjligt och rimligt. Licensierad know-how kan bestå av praktisk kunskap hos licensgivarens anställda. Licensgivarens anställda kan till exempel ha hemlig och väsentlig kunskap om en viss produktionsprocess som förs vidare till licenstagaren genom utbildning av licenstagarens anställda. I sådana fall räcker det att i avtalet beskriva denna know-how i allmänna drag och att förteckna de anställda som kommer att delta eller har deltagit i att föra den vidare till licenstagaren.

47. Taitotieto on määritelty 1 artiklan 1 kohdan i alakohdassa sellaiseksi käytännön tietojen kokonaisuudeksi, jota ei ole patentoitu ja joka on kokemusten ja kokeilun tulosta ja salaista, olennaista ja yksilöityä. "Salaisella" tarkoitetaan, että taitotieto ei ole yleisesti tunnettua eikä helposti saatavilla. "Olennaisella" tarkoitetaan, että taitotietoon sisältyy lisenssisopimuksen kattamien tuotteiden tuotannon tai lisenssisopimuksen kattaman prosessin soveltamisen kannalta merkityksellisiä ja hyödyllisiä tietoja. Toisin sanoen tietojen on merkittävästi edistettävä tai helpotettava sopimustuotteiden tuotantoa. Kun lisensoitu taitotieto liittyy prosessin sijasta tuotteeseen, edellä mainittu ehto tarkoittaa sitä, että taitotieto on sopimustuotteen tuotannon kannalta hyödyllistä. Tämä ehto ei täyty, jos sopimustuote voidaan tuottaa käyttämällä vapaasti saatavilla olevaa teknologiaa. Ehdon täyttyminen ei kuitenkaan edellytä sitä, että sopimustuote on arvoltaan suurempi kuin vapaasti saatavilla olevaa teknologiaa käyttäen valmistetut tuotteet. Prosessiteknologian tapauksessa ehto tarkoittaa, että taitotieto on hyödyllistä eli että sopimuksentekohetkellä voidaan kohtuudella olettaa, että sillä voidaan merkittävästi parantaa lisenssinsaajan kilpailuasemaa esimerkiksi lisenssinsaajan tuotantokustannuksia pienentämällä. "Yksilöidyllä" tarkoitetaan, että lisensoidun taitotiedon voidaan osoittaa täyttävän salaisen tiedon ja olennaisuuden vaatimukset. Tämä ehto täyttyy silloin, kun lisensoitu taitotieto esitetään käsikirjoissa tai muissa asiakirjoissa. Tämä ei kuitenkaan aina ole kohtuudella mahdollista. Lisensoitu taitotieto voi esimerkiksi olla lisenssinantajan työntekijöiden hallussa olevaa käytännön tietoa. Työntekijöillä voi esimerkiksi olla hallussaan tiettyä tuotantoprosessia koskevaa salaista ja olennaista tietoa, joka välitetään lisenssinsaajalle kouluttamalla tämän työntekijöitä. Tällöin riittää, että sopimuksessa annetaan yleisluonteinen kuvaus taitotiedosta ja yksilöidään työntekijät, jotka osallistuvat tai ovat osallistuneet kyseisen tiedon välittämiseen lisenssinsaajalle.

48. Begreppet "överföring" innebär att tekniken skall föras över från ett företag till ett annat. Sådan överföring sker vanligen i form av licensiering, vilket innebär att licensgivaren ger licenstagaren rätt att använda licensgivarens teknik genom att betala licensavgifter. Överföring kan också ha formen av underlicensiering, genom vilken en licenstagare med licensgivarens samtycke ger tredje man licens (underlicens) att utnyttja tekniken.

48. "Siirron" käsite edellyttää, että teknologia siirtyy yritykseltä toiselle. Siirtoon liittyy yleensä lisensointi silloin, kun lisenssinantaja antaa lisenssinsaajalle oikeuden käyttää teknologiaa rojaltien maksua vastaan. Tähän voidaan käyttää myös alilisenssiä, jolloin lisenssinsaaja, joka on saanut lisenssinantajalta luvan tähän, myöntää lisenssejä kolmansille osapuolille (alilisenssin saajille) teknologian hyödyntämistä varten.

49. Förordningen om tekniköverföringsavtal gäller endast avtal som har till sitt främsta syfte att överföra teknik enligt definitionen i förordningen, inte köp av varor och tjänster eller licensiering av andra typer av immateriell egendom. Avtal som innehåller bestämmelser om försäljning och köp av produkter omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal endast om dessa bestämmelser inte utgör det främsta syftet med avtalet och om de är direkt kopplade till utnyttjandet av den licensierade tekniken. Detta är sannolikt fallet när de insatsvaror som omfattas av kopplingsförbehåll utgörs av utrustning eller processer, som är skräddarsydda för att effektivt utnyttja den licensierade tekniken. Om produkten däremot endast är en annan insatsvara i slutprodukten, måste man noggrant undersöka om den licensierade tekniken utgör det främsta syftet med avtalet. I fall där licenstagaren till exempel redan tillverkar en slutprodukt med en annan teknik, skall licensen leda till en märkbar förbättring av licenstagarens produktionsprocess, som överskrider värdet av den produkt som licenstagaren köpt från licensgivaren. Kravet på att de produkter som omfattas av kopplingsförbehåll skall ha ett samband med licensieringen av teknik innebär att förordningen om tekniköverföringsavtal inte omfattar köp av produkter som inte har något samband med de produkter som innehåller den licensierade tekniken. Detta gäller till exempel om den produkt som omfattas av kopplingsförbehåll inte är avsedd att användas tillsammans med den licensierade produkten, utan är avsedd för en annan verksamhet på en separat produktmarknad.

49. TSRPA:ta sovelletaan vain sellaisiin sopimuksiin, joiden päätavoitteena on kyseisessä asetuksessa määritelty teknologian siirto eikä tavaroiden ja palvelujen osto taikka muunlaisten immateriaalioikeuksien lisensointi. Tuotteiden ostoon ja myyntiin liittyviä ehtoja sisältävät sopimukset kuuluvat TSRPA:n soveltamisalaan vain sikäli kuin kyseiset ehdot eivät ole sopimuksen päätavoite ja sikäli kuin ne liittyvät suoraan lisensoidun teknologian käyttöön. Tämä on todennäköistä tapauksissa, joissa sidotut tuotteet muodostavat sellaisen laitteiston tai tuotantoprosessin, joka on suunniteltu erityisesti lisensoidun teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen. Jos tuote sen sijaan on vain yksi lopputuotteeseen sisältyvä tuotantopanos, on tutkittava tarkasti, onko lisensoitu teknologia sopimuksen pääkohde. Esimerkiksi tapauksissa, joissa lisenssinsaaja valmistaa lopputuotetta jo ennestään jonkin toisen teknologian avulla, lisenssin on parannettava merkittävästi lisenssinsaajan tuotantoprosessia ja ylitettävä lisenssinantajalta ostetun tuotteen arvo. Vaatimus, jonka mukaan sidottujen tuotteiden pitää liittyä teknologian lisensointiin, merkitsee, että TSRPA ei kata sellaisten tuotteiden ostoa, jotka eivät liity mitenkään lisensoitua teknologiaa hyödyntäviin tuotteisiin. Näin on esimerkiksi silloin, kun sidottua tuotetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisensoidun tuotteen kanssa, vaan se liittyy toimintaan joillakin toisilla tuotemarkkinoilla.

50. Förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar licensiering av andra typer av immateriell egendom, till exempel varumärken och annan upphovsrätt än upphovsrätt till programvara, endast i den mån som de har ett direkt samband med utnyttjandet av den licensierade tekniken och inte utgör det primära syftet med avtalet. Detta villkor garanterar att avtal som omfattar andra typer av immateriella rättigheter omfattas av gruppundantaget i den mån som dessa andra immateriella rättigheter syftar till att göra det möjligt för licenstagaren att på ett bättre sätt utnyttja den licensierade tekniken. Licensgivaren kan till exempel ge licenstagaren tillstånd att använda licensgivarens varumärke på de produkter som innehåller den licensierade tekniken. Varumärkeslicensen kan göra det möjligt för licenstagaren att på ett bättre sätt utnyttja den licensierade tekniken genom att konsumenterna kan göra en direkt koppling mellan produkten och de egenskaper som den licensierade tekniken ger den. Att ålägga licenstagaren att använda licensgivarens varumärke kan också främja spridningen av teknik genom att licensgivaren får möjlighet att göra sig själv känd som källan till den bakomliggande tekniken. Om den licensierade tekniken emellertid är av begränsat värde för licenstagaren, eftersom denne redan utnyttjar samma eller en liknande teknik, och det främsta syftet med avtalet är varumärket, så gäller inte förordningen om tekniköverföringsavtal(29).

50. TSRPA kattaa muunlaisten immateriaalioikeuksien, kuten tavaramerkkien ja muiden tekijänoikeuksien kuin ohjelmistojen tekijänoikeuksien lisensoinnin vain sikäli kuin ne liittyvät suoraan lisensoidun teknologian käyttöön eivätkä ole sopimuksen pääkohteena. Tällä edellytyksellä varmistetaan, että muunlaisia immateriaalioikeuksia kattaville sopimuksille myönnetään ryhmäpoikkeus vain niiltä osin kuin näillä muilla immateriaalioikeuksilla taataan lisenssinsaajalle mahdollisuus hyödyntää lisensoitua teknologiaa tehokkaammin. Lisenssinantaja voi esimerkiksi antaa lisenssinsaajalle luvan käyttää tavaramerkkiään lisensoitua teknologiaa sisältävissä tuotteissa. Lisenssinsaaja voi tavaramerkin käyttöoikeuden ansiosta hyödyntää lisensoitua teknologiaa paremmin, kun kuluttajat yhdistävät välittömästi tuotteen ja lisensoidun teknologian ansiosta siihen sisältyvät ominaisuudet. Lisenssinsaajalle asetettu velvollisuus käyttää lisenssinantajan tavaramerkkiä voi myös edistää teknologian levitystä, sillä lisenssinantaja voi siten ilmoittaa olevansa käytetyn teknologian haltija. Jos kuitenkin lisensoidun teknologian arvo lisenssinsaajalle on pieni, koska se käyttää jo ennestään samaa tai hyvin samantapaista teknologiaa ja sopimuksen pääkohteena on tavaramerkki, TSRPA:ta ei voida soveltaa(29).

51. Licensiering av upphovsrätt för reproduktion och distribution av det skyddade verket, dvs. produktion av kopior för återförsäljning, anses likna tekniklicensiering. Eftersom sådana licensavtal gäller produktion och försäljning av produkter på grundval av en immateriell rättighet, anses de vara av en liknande typ som avtal om tekniköverföring och väcker i regel jämförbara frågor. Även om förordningen om tekniköverföringsavtal inte omfattar annan upphovsrätt än upphovsrätt till programvara, kommer kommissionen som regel att tillämpa de principer som anges i förordningen om tekniköverföringsavtal och i dessa riktlinjer när den bedömer upphovsrättslicensiering enligt artikel 81.

51. Tekijänoikeuden lisensointia suojellun teoksen tuotannon ja jakelun mahdollistamiseksi eli kopioiden valmistamiseksi jälleenmyyntiä varten pidetään teknologian lisensoinnin kaltaisena. Tällaiset lisenssisopimukset liittyvät tuotteiden valmistukseen ja myyntiin immateriaalioikeuden nojalla, joten niiden katsotaan olevan luonteeltaan samankaltaisia kuin teknologiansiirtosopimukset, ja niihin liittyy yleensä samankaltaisia ongelmia. Vaikka TSRPA:ta ei sovelleta tekijänoikeuksiin ohjelmistojen tekijänoikeuksia lukuun ottamatta, komissio soveltaa TSRPA:ssa ja näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita yleissääntönä arvioidessaan edellä mainitun kaltaista tekijänoikeuksien lisensointia 81 artiklan nojalla.

52. Licensiering av uppföranderättigheter och andra rättigheter knutna till upphovsrätt anses väcka särskilda frågor och det är osäkert om det finns skäl att bedöma sådan licensiering enligt de principer som fastställs i dessa riktlinjer. Värdet av de olika rättigheter som hör samman med uppföranderättigheter skapas inte genom reproduktion och försäljning av kopior av en produkt, utan genom varje enskilt uppförande av det skyddade verket. Uppförandet kan ske på olika sätt, till exempel genom att man visar eller hyr ut skyddat material som filmer, musik eller sportevenemang. Vid tillämpningen av artikel 81 skall man ta hänsyn till verkets specifika egenskaper och det sätt på vilket det utnyttjas(30). Till exempel begränsningar av återförsäljning kan orsaka mindre konkurrensproblem, medan särskilda problem kan uppstå om licensgivare ålägger sina licenstagare att bevilja varje licensgivare samma förmånliga villkor som en av dem fått. Kommissionen kommer därför inte att tillämpa förordningen om tekniköverföringsavtal och dessa riktlinjer på samma sätt när det gäller licensiering av dessa andra rättigheter.

52. Esittämisoikeuksien ja tekijänoikeuksia koskevien muiden oikeuksien lisensointiin katsotaan sen sijaan liittyvän erityyppisiä ongelmia, eikä kyseisenlaisen lisensoinnin arvioiminen näissä suuntaviivoissa esitettyjen periaatteiden pohjalta ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Esityksiin liittyvien erilaisten oikeuksien yhteydessä arvo ei synny teoksen kopioiden valmistamisesta ja myynnistä, vaan jokaisesta suojellun teoksen yksittäisestä esittämiskerrasta. Oikeutta voidaan hyödyntää erilaisin keinoin, kuten esittämällä, näyttämällä tai vuokraamalla suojattua materiaalia, esimerkiksi elokuvia, musiikkia tai urheilutapahtumia. Sovellettaessa 81 artiklaa on otettava huomioon teoksen erityislaatu ja tapa, jolla sitä hyödynnetään(30). Jälleenmyyntiä koskevat rajoitukset voivat esimerkiksi olla pienempi kilpailuongelma kuin tilanne, jossa lisenssinantajat ovat velvoittaneet lisenssinsaajat tarjoamaan yhden lisenssinantajan kanssa sopimansa edullisemmat ehdot myös kaikille muille lisenssinantajille. Komissio ei näin ollen sovella TSRPA:ta ja näitä suuntaviivoja analogisesti näiden muiden oikeuksien lisensointiin.

53. Kommissionen kommer inte heller att tillämpa de principer som fastställs i förordningen om tekniköverföringsavtal och dessa riktlinjer på varumärkeslicensiering. Varumärkeslicensiering förekommer ofta i samband med distribution och försäljning av varor och tjänster och påminner i allmänhet mer om återförsäljaravtal än om tekniklicensiering. Om en varumärkeslicens är direkt kopplad till utnyttjande, försäljning eller återförsäljning av varor och tjänster och inte utgör det främsta syftet med avtalet, omfattas licensavtalet av kommissionens förordning (EG) nr 2790/1999 om tillämpningen av artikel 81.3 i fördraget på grupper av vertikala avtal och samordnade förfaranden(31).

53. Komissio ei myöskään ulota TSRPA:ssa ja näissä suuntaviivoissa asetettuja periaatteita tavaramerkkien lisensointiin. Tavaramerkkejä lisensoidaan usein tavaroiden ja palvelujen jakelun ja jälleenmyynnin yhteydessä, ja toiminta on yleensä lähempänä jakelusopimuksia kuin teknologian lisensointia. Jos tavaramerkin käyttöoikeus liittyy suoraan tavaroiden ja palvelujen käyttöön, myyntiin tai jälleenmyyntiin eikä ole sopimuksen pääkohteena, lisenssisopimus kuuluu EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin annetun komission asetuksen (EY) N:o 2790/1999 soveltamisalaan(31).

2.4 Varaktighet

2.4 Kesto

54. Under den tid som förordningen om tekniköverföringsavtal är i kraft, gäller gruppundantaget så länge som den licensierade immateriella rättigheten inte har förfallit, löpt ut eller blivit förklarad ogiltig. För know-how gäller gruppundantaget så länge som en licensierad know-how förblir hemlig, utom när den blir allmänt känd till följd av licenstagarens åtgärder, då undantaget skall gälla under avtalets löptid (se artikel 2 i förordningen om tekniköverföringsavtal).

54. Ryhmäpoikkeusta sovelletaan TSRPA:n voimassaoloaikana niin kauan kuin lisensoitu immateriaalioikeus ei ole rauennut tai päättynyt tai sitä ei ole julistettu mitättömäksi. Taitotiedon yhteydessä ryhmäpoikkeusta sovelletaan niin kauan kuin lisensoitu taitotieto säilyy salaisena, paitsi jos taitotieto tulee julkisesti tunnetuksi lisenssinsaajan toiminnan tuloksena, jolloin poikkeusta sovelletaan sopimuksen voimassaoloajan (ks. TSRPA:n 2 artikla).

55. Gruppundantaget omfattar varje licensierad rättighet som omfattas av avtalet och upphör att gälla den dag då den sista immateriella rättigheten, som utgör "teknik" i den mening som avses i förordningen om tekniköverföringsavtal, löper ut, blir ogiltig eller blir allmänt känd (se punkt 46 ovan).

55. Ryhmäpoikkeusta sovelletaan jokaiseen sopimuksen kattamaan lisensoituun immateriaalioikeuteen, ja sen soveltaminen päättyy, kun viimeinen immateriaalioikeus, joka muodostaa "teknologian" TSRPA:n mukaisesti (ks. edellä kohta 46), päättyy, tulee mitättömäksi tai muuttuu yleisesti tunnetuksi.

2.5 Sambandet med andra gruppundantagsförordningar

2.5 Suhde muihin ryhmäpoikkeusasetuksiin

56. Förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar avtal mellan två företag om licensiering av teknik i syfte att producera avtalsprodukter. Det finns dock även andra typer av avtal om teknik. Dessutom säljs de produkter som innehåller den licensierade tekniken senare på marknaden. Det är därför nödvändigt att behandla sambandet mellan förordningen om tekniköverföringsavtal och kommissionens förordning (EG) nr 2658 om tillämpningen av artikel 81.3 i fördraget på grupper av specialiseringsavtal(32), kommissionens förordning (EG) nr 2659/2000 om tillämpningen av artikel 81.3 på grupper av avtal om forskning och utveckling(33), och kommissionens förordning (EG) nr 2790/1999 om tillämpningen av artikel 81.3 i fördraget på grupper av vertikala avtal och samordnade förfaranden(34).

56. TSRPA kattaa kahden yrityksen väliset sopimukset, jotka koskevat teknologian lisensointia sopimustuotteiden tuotantoa varten. Teknologiaa voi kuitenkin sisältyä myös muuntyyppisiin sopimuksiin. Lisensoitua teknologiaa hyödyntävät tuotteet myydään lopulta markkinoilla, joten on tarpeen käsitellä TSRPA:n ja perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta erikoistumissopimusten ryhmiin annetun komission asetuksen (EY) N:o 2658/2000(32), 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tutkimus- ja kehityssopimusten ryhmiin annetun komission asetuksen (EY) N:o 2659/2000(33) ja EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin annetun komission asetuksen (EY) N:o 2790/1999(34) välistä suhdetta.

2.5.1 Gruppundantagsförordningarna om specialiseringsavtal och avtal om forskning och utveckling

2.5.1 Erikoistumissopimuksista ja T& K-sopimuksista annetut ryhmäpoikkeusasetukset

57. Enligt artikel 1.1 c i förordning nr 2658/2000 om specialiseringsavtal omfattar den förordningen bland annat avtal om gemensam produktion, varigenom två eller flera parter åtar sig att gemensamt producera vissa produkter. Förordningen omfattar även bestämmelser om överlåtelse eller utnyttjande av immateriella rättigheter under förutsättning att dessa bestämmelser inte utgör det primära syftet med avtalet, men är direkt knutna till avtalet och nödvändiga för genomförandet av det.

57. Erikoistumissopimuksista annetun asetuksen 2658/2000 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa todetaan, että asetus kattaa muun muassa yhteistä tuotantoa koskevat sopimukset, joiden perusteella kaksi tai useampi osapuoli sitoutuu tuottamaan yhdessä tiettyjä tuotteita. Asetusta sovelletaan myös määräyksiin, jotka koskevat immateriaalioikeuksien luovuttamista tai käyttöä, edellyttäen, että ne eivät sisällä kyseisten sopimusten pääasiallista tavoitetta, mutta liittyvät suoraan niiden soveltamiseen ja ovat sen kannalta välttämättömiä.

58. Om företag bildar ett gemensamt företag och ger det gemensamma företaget licens att utnyttja teknik som används i produktionen av de produkter som produceras av det gemensamma företaget, omfattas detta licensavtal av förordning nr 2658/2000 och inte av förordningen om tekniköverföringsavtal. På samma sätt skall licensiering till ett gemensamt företag inriktat på produktion i regel bedömas enligt förordning nr 2658/2000. Om det gemensamma företaget emellertid licensierar teknik till tredje man, är verksamheten inte knuten till det gemensamma företagets produktion och omfattas därför inte av den förordningen. I sådana licensavtal sammanförs parternas teknik och de utgör därför teknikpooler, som behandlas i avsnitt IV.4 nedan.

58. Kun yritykset perustavat tuotannollisen yhteisyrityksen ja antavat yhteisyritykselle oikeuden hyödyntää teknologiaa, jota käytetään yhteisyrityksen valmistamien tuotteiden tuotantoon, lisensointi kuuluu asetuksen 2658/2000 eikä TSRPA:n soveltamisalaan. Tuotannolliseen yhteisyritykseen liittyvää lisensointia käsitellään vastaavasti yleensä asetuksen 2658/2000 mukaisesti. Jos yhteisyritys kuitenkin lisensoi teknologiaa kolmansille osapuolille, tämä toiminta ei liity yhteisyrityksen tuotantoon eikä siten kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan. Tällaiset lisenssisopimukset, joissa yhdistetään sopimuspuolten teknologiat, ovat teknologioiden yhdistämistä (pooling), jota käsitellään jäljempänä IV osan 4 jaksossa.

59. Förordning nr 2659/2000 om avtal om forskning och utveckling omfattar avtal genom vilka ett eller flera företag kommer överens om att bedriva gemensam forskning och utveckling och att gemensamt utnyttja resultaten från denna verksamhet. Enligt artikel 2.11 är det fråga om gemensam forskning och utveckling och gemensamt utnyttjande av resultaten när arbetet i fråga utförs av en gemensam arbetsgrupp eller organisation eller ett gemensamt företag, har gemensamt anförtrotts en tredje man, eller fördelas mellan parterna med utnyttjande av specialisering inom forskning, utveckling, produktion eller distribution, inklusive licensiering.

59. Tutkimus- ja kehityssopimuksista annettu asetus 2659/2000 kattaa kahden tai useamman yrityksen väliset sopimukset, joiden tarkoituksena on yhteinen tutkimus- ja kehitystyö sekä tämän tutkimus- ja kehitystyön tulosten yhteinen hyödyntäminen. Asetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaan tutkimus- ja kehitystyö tai tulosten hyödyntäminen on yhteistä, jos siihen liittyvät tehtävät suorittaa yhteinen ryhmä, järjestö tai yritys tai kolmas osapuoli osapuolten yhteisestä toimeksiannosta tai jos tehtävät jaetaan osapuolille tutkimukseen, kehittämiseen, tuotantoon tai jakeluun erikoistumisen perusteella, lisensointi mukaan luettuna.

60. Därmed omfattar förordning nr 2659/2000 licensiering mellan parterna och från parterna till en gemensam enhet inom ramen för ett avtal om forskning och utveckling. Inom ramen för sådana avtal kan parterna också fastställa villkoren för att licensiera resultaten från avtalet om forskning och utveckling till tredje man. Eftersom licenstagare som utgör tredje man inte är parter i avtalet om forskning och utveckling, omfattas ett licensavtal som ingås med tredje man inte av förordning nr 2659/2000. Sådana licensavtal är gruppundantagna genom förordningen om tekniköverföringsavtal om de uppfyller villkoren i förordningen.

60. Tästä seuraa, että asetus 2659/2000 kattaa sopimuspuolten välisen lisensoinnin ja yhteiseen kokonaisuuteen kuuluvien osapuolten toteuttaman lisensoinnin tutkimus- ja kehityssopimusten yhteydessä. Sopimuspuolet voivat tällaisen sopimuksen yhteydessä myös määritellä ehdot, joiden mukaan lisenssi tutkimus- ja kehityssopimuksen tuloksien voidaan myöntää kolmansille osapuolille. Lisenssin saaneet kolmannet osapuolet eivät kuitenkaan ole tutkimus- ja kehityssopimuksen osapuolia, joten erillinen kolmansien osapuolten kanssa tehty lisenssisopimus ei kuulu asetuksen 2659/2000 soveltamisalaan. Tällaisille lisenssisopimuksille myönnetään ryhmäpoikkeus TSRPA:n mukaisesti, jos ne täyttävät kyseisessä asetuksessa säädetyt edellytykset.

2.5.2 Förordningen om gruppundantag för vertikala avtal

2.5.2 Vertikaalisista sopimuksista annettu ryhmäpoikkeusasetus

61. Kommissionens förordning (EG) nr 2790/1999 om vertikala avtal omfattar avtal som ingås mellan två eller flera företag som vart och ett, inom ramen för avtalet, är verksamma i olika led i produktions- eller distributionskedjan, och som avser villkoren för parternas inköp, försäljning eller återförsäljning av vissa varor eller tjänster. Därmed omfattar förordningen leverans- och distributionsavtal(35).

61. Vertikaalisista sopimuksista annettu komission asetus (EY) N:o 2790/1999 kattaa sopimukset, joihin sitoutuneet kaksi yritystä tai useampi yritys toimivat sopimuksen kannalta eri tuotanto- tai jakeluportailla ja jotka koskevat osapuolille asetettuja tiettyjen tavaroiden ja palvelujen ostoon, myyntiin ja jälleenmyyntiin sovellettavia ehtoja. Se kattaa näin ollen toimitus- ja jakelusopimukset(35).

62. Med tanke på att förordningen om tekniköverföringsavtal endast omfattar avtal mellan två parter och att en licenstagare som säljer produkter som innehåller den licensierade tekniken är en leverantör enligt förordning nr 2790/1999, finns det ett nära samband mellan dessa två gruppundantagsförordningar. Avtalet mellan licensgivaren och licenstagaren omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal, medan avtal som ingås mellan en licenstagare och köpare omfattas av förordning nr 2790/1999 och riktlinjerna om vertikala begränsningar(36).

62. Kun otetaan huomioon, että TSRPA kattaa vain kahden osapuolen väliset sopimukset ja että lisenssinsaaja, joka myy lisensoitua teknologiaa sisältäviä tuotteita, on asetuksen 2790/1999 mukaisesti toimittaja, nämä ryhmäpoikkeusasetukset liittyvät varsin läheisesti toisiinsa. Lisenssinantajan ja lisenssinsaajan välinen sopimus kuuluu TSRPA:n soveltamisalaan, kun taas lisenssinsaajan ja ostajien väliset sopimukset kuuluvat asetuksen 2790/1999 ja vertikaalisista rajoituksista annettujen suuntaviivojen(36) soveltamisalaan.

63. Gruppundantaget i förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar även avtal mellan licensgivaren och licenstagaren där det föreskrivs hur licenstagaren skall sälja produkterna som innehåller den licensierade tekniken. Framför allt kan licenstagaren åläggas att inrätta en viss typ av distributionssystem, till exempel ensamåterförsäljning eller selektiv distribution. För att distributionsavtal om sådana skyldigheter skall omfattas av gruppundantaget skall de vara förenliga med förordning nr 2790/1999. Licensgivaren kan till exempel ålägga licenstagaren att inrätta ett system med ensamåterförsäljning i enlighet med bestämda regler. Enligt artikel 4 b i förordning nr 2790/1999 skall dock återförsäljare kunna bedriva passiv försäljning inom andra ensamåterförsäljares områden.

63. TSRPA:n mukaista ryhmäpoikkeusta sovelletaan myös sellaiseen lisenssinantajan ja lisenssinsaajan väliseen sopimukseen, jossa lisenssinsaajalle asetetaan vaatimuksia sen suhteen, miten lisensoitua teknologiaa sisältävää tuotetta on myytävä. Lisenssinsaaja voidaan velvoittaa esimerkiksi luomaan tietynlainen jakelujärjestelmä, kuten yksinjakelujärjestelmä tai valikoiva jakelujärjestelmä. Näiden velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi tehtyjen jakelusopimusten on kuitenkin oltava asetuksen 2790/1999 mukaisia, jotta niille voidaan myöntää ryhmäpoikkeus. Lisenssinantaja voi esimerkiksi velvoittaa lisenssinsaajan luomaan yksinjakeluun perustuvan järjestelmän erityisten sääntöjen mukaisesti. Asetuksen 2790/1999 4 artiklan b kohdasta seuraa kuitenkin, että jakelijalla on oltava oikeus passiiviseen myyntiin muille yksinjakelualueille.

64. Dessutom skall återförsäljarna i princip ha rätt att sälja både aktivt och passivt inom områden där andra licenstagare producerar sina egna produkter med den licensierade tekniken. Orsaken är att varje licenstagare enligt förordning nr 2790/1999 är en separat leverantör. Motiven bakom det gruppundantag som fastställs i den förordningen kan dock också gälla om licenstagarna säljer de produkter som innehåller den licensierade tekniken under ett gemensamt varumärke som ägs av licensgivaren. När de produkter som innehåller den licensierade tekniken säljs under ett gemensamt varumärke, kan det ur effektivitetssynpunkt finnas skäl att tillämpa samma typer av begränsningar mellan licenstagarnas distributionssystem som inom ett enda vertikalt distributionssystem. I sådana fall är det osannolikt att kommissionen skulle ha invändningar mot begränsningar som uppfyller kraven i förordning nr 2790/1999. För att det skall vara fråga om ett gemensamt varumärke skall produkterna säljas och marknadsföras under ett gemensamt varumärke som är det mest framträdande varumärket när det gäller att förmedla information till konsumenterna om kvalitet och andra relevanta faktorer. Det räcker inte med att produkten förutom licenstagarens varumärken också bär licensgivarens varumärke, som talar om att det är licensgivaren som ligger bakom den licensierade tekniken.

64. Lisäksi jakelijoilla on periaatteessa oltava oikeus aktiiviseen ja passiiviseen myyntiin alueille, joilla on lisensoidun teknologian avulla omia tuotteitaan valmistavien muiden lisenssinsaajien jakelujärjestelmiä. Tämä oikeus perustuu siihen, että asetuksen 2790/1999 kannalta jokainen lisenssinsaaja on erillinen toimittaja. Kyseiseen asetukseen sisältyvän ryhmäpoikkeuksen perusteita voidaan kuitenkin soveltaa myös silloin, kun lisenssinsaajat myyvät lisensoitua teknologiaa sisältävät tuotteet yhteisellä, lisenssinantajalle kuuluvalla merkillä. Kun myytävillä lisensoitua teknologiaa sisältävillä tuotteilla on yhteinen kaupallinen identiteetti, samat tehokkuuteen liittyvät syyt kuin yksittäisessä vertikaalisessa jakelujärjestelmässä voivat perustella samankaltaisten rajoitusten soveltamisen lisenssinsaajien välisiin jakelujärjestelmiin. Tällaisessa tapauksessa komissio tuskin ryhtyisi toimiin rajoituksia vastaan, jos asetuksen 2790/1999 vaatimukset täyttyvät vastaavasti. Jotta yhteinen kaupallinen identiteetti syntyy, tuotteet on myytävä ja markkinoitava samalla tavaramerkillä, joka parhaiten ilmaisee laatua ja muita kuluttajalle tärkeitä ominaisuuksia. Ei riitä, että tuotteessa on lisenssinsaajan merkin lisäksi lisenssinantajan merkki, josta tämä tunnistetaan lisensoidun teknologian lähteeksi.

3. Gruppundantagsförordningen skapar en "trygg hamn"

3. Ryhmäpoikkeusasetuksen luoma turvallinen alue ("safe harbour")

65. I artikel 3 i förordningen om tekniköverföringsavtal anges tröskelvärden för marknadsandelar som begränsar gruppundantagets räckvidd till avtal som kan antas uppfylla villkoren i artikel 81.3, även om de kan begränsa konkurrensen. Utanför den trygga hamn som skapas av tröskelvärdena för marknadsandelar krävs en individuell bedömning. Att marknadsandelarna överskrider tröskelvärdena ger inte upphov till någon presumtion om att avtalet omfattas av artikel 81.1 eller att det inte uppfyller villkoren i artikel 81.3. Om det inte är fråga om särskilt allvarliga begränsningar, krävs en analys av marknaden.

65. TSRPA:n 3 artiklan mukaan kilpailua rajoittaville sopimuksille myönnettävä ryhmäpoikkeus edellyttää tiettyjen markkinaosuusrajojen noudattamista. Näin ryhmäpoikkeuksen soveltamisala rajataan sopimuksiin, jotka voivat rajoittaa kilpailua mutta joiden voidaan yleensä olettaa täyttävän 81 artiklan 3 kohdassa asetetut edellytykset. Markkinaosuusrajoihin perustuvan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolella edellytetään tapauskohtaista arviointia. Sen perusteella, että markkinaosuus ylittää asetetun rajan, ei voida suoraan olettaa, että sopimus kuuluu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin tai ettei se täytä 81 artiklan 3 kohdassa määrättyjä edellytyksiä. Jos vakavimpia kilpailunrajoituksia ei ole, tarvitaan markkina-analyysiä.

66. Vilket tröskelvärde för marknadsandelar som skall tillämpas med avseende på den trygga hamnen i förordningen om tekniköverföringsavtal beror på om det är fråga om ett avtal mellan konkurrenter eller mellan icke-konkurrenter. I förordningen om tekniköverföringsavtal är företag konkurrenter på den relevanta marknaden när de licensierar konkurrerande tekniker. Potentiell konkurrens på teknikmarknaden beaktas inte vid tillämpningen av tröskelvärdet för marknadsandelar eller förteckningen över särskilt allvarliga begränsningar. Utanför den trygga hamn som skapas genom förordningen om tekniköverföringsavtal beaktas potentiell konkurrens på teknikmarknaden, men detta leder inte till tillämpning av den förteckning över särskilt allvarliga begränsningar som gäller avtal mellan konkurrenter (se även punkt 31 ovan).

66. TSRPA:n mukaista ryhmäpoikkeusta sovellettaessa käytettävä turvallisen alueen markkinaosuusraja riippuu siitä, onko sopimus tehty kilpailijoiden välillä vai sellaisten yritysten välillä, jotka eivät kilpaile keskenään. Yritykset ovat TSRPA:n mukaan kilpailijoita merkityksellisillä teknologiamarkkinoilla, jos ne lisensoivat kilpailevia teknologioita. Potentiaalista kilpailua teknologiamarkkinoilla ei oteta huomioon sovellettaessa markkinaosuusrajoja tai vakavimpien kilpailunrajoitusten luetteloa. TSRPA:n mukaisen ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolella potentiaalinen kilpailu teknologiamarkkinoilla otetaan huomioon, mutta se ei johda kilpailijoiden välisiin sopimuksiin liittyvän vakavimpien kilpailunrajoitusten luettelon soveltamiseen (ks. edellä 31 kohta).

67. Företagen är konkurrenter på den relevanta produktmarknaden om båda företagen är verksamma på samma produktmarknader och geografiska marknader där de produkter som innehåller den licensierade tekniken säljs (faktiska konkurrenter). De anses också vara konkurrenter om det på realistiska grunder kan anses sannolikt att de skulle göra de nödvändiga ytterligare investeringarna eller betala andra omställningskostnader som är nödvändiga för att de skall kunna ta sig in på dessa relevanta produktmarknader och geografiska marknader inom rimlig tid(37), vid en liten men bestående höjning av relativpriserna (potentiella konkurrenter).

67. Yritykset ovat kilpailijoita merkityksellisillä tuotemarkkinoilla silloin, kun molemmat yritykset toimivat samoilla tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla, joilla lisensoitua teknologiaa sisältäviä tuotteita myydään (todelliset kilpailijat). Niitä pidetään kilpailijoina myös, jos realistisesti arvioituna on todennäköistä, että ne toteuttavat tarvittavat lisäinvestoinnit tai ottavat vastatakseen muista välttämättömistä vaihtamiskustannuksista päästäkseen merkityksellisille tuote- ja maantieteellisille markkinoille kohtuullisen lyhyen ajan kuluessa(37), jos suhteelliset hinnat nousevat vähän mutta pysyvästi (potentiaaliset kilpailijat).

68. Av punkterna 66 och 67 följer att de två företagen inte är konkurrenter enligt förordningen om tekniköverföringsavtal om licensgivaren varken är en faktisk eller potentiell leverantör av produkter på den relevanta marknaden och licenstagaren, som redan finns på produktmarknaden, inte har beviljat någon licens för konkurrerande teknik, trots att denne äger och producerar med hjälp av en sådan teknik. Parterna blir dock konkurrenter om licenstagaren vid en senare tidpunkt börjar bevilja licenser för sin egen teknik eller om licensgivaren blir en faktisk eller potentiell leverantör av produkterna på den relevanta marknaden. I detta fall kommer avtalet att omfattas av förteckningen över särskilt allvarliga begränsningar som avser avtal mellan icke-konkurrenter, såvida inte avtalet ändras senare i materiellt hänseende (se artikel 4.3 i förordningen om tekniköverföringsavtal och punkt 31 ovan).

68. Edellä 66 ja 67 kohdasta seuraa, että yritykset eivät ole kilpailijoita TSRPA:ssa tarkoitetulla tavalla, jos lisenssinantaja ei ole todellinen eikä mahdollinen tavarantoimittaja merkityksellisillä markkinoilla eikä lisenssinsaaja, joka jo toimii kyseisillä tuotemarkkinoilla, myönnä lisenssejä kilpailevaan teknologiaan, vaikka se omistaisi kilpailevan teknologian ja hyödyntäisi sitä tuotannossaan. Osapuolista voi kuitenkin myöhemmin tulla kilpailijoita, jos lisenssinsaaja alkaa myöntää lisenssejä teknologiaansa tai jos lisenssinantajasta tulee todellinen tai mahdollinen tavarantoimittaja merkityksellisillä markkinoilla. Sopimukseen sovelletaan tällöin kuitenkin edelleen keskenään kilpailemattomien yritysten välisiin sopimuksiin sovellettavaa vakavimpien kilpailunrajoitusten luetteloa, jos sopimusta ei ole olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun osapuolista on tullut kilpailijoita (ks. TSRPA:n 4 artiklan 3 kohta ja edellä 31 kohta).

69. Vid avtal mellan konkurrenter är tröskelvärdet för marknadsandelar 20 % och vid avtal mellan icke-konkurrenter är tröskelvärdet 30 % (se artikel 3.1 och 3.2 i förordningen om tekniköverföringsavtal). Om de företag som ingått licensavtalet inte är konkurrenter omfattas avtalet av gruppundantaget om ingen av parterna har en marknadsandel som överskrider 30 % av de berörda relevanta teknik- och produktmarknaderna. Om de företag som ingått licensavtalet är konkurrenter omfattas avtalet av gruppundantaget om parternas sammanlagda marknadsandel inte överskrider 20 % av de relevanta teknik- och produktmarknaderna. Tröskelvärdena för marknadsandelar gäller både teknikmarknaderna och marknaderna för produkter som innehåller den licensierade tekniken. Om det tillämpliga tröskelvärdet för marknadsandelar överskrids på en berörd relevant marknad, gäller inte gruppundantaget för avtalet på den relevanta marknaden. Till exempel om licensavtalet gäller två separata produktmarknader eller två separata geografiska marknader kan den ena av marknaderna men inte den andra omfattas av gruppundantaget.

69. Kilpailijoiden välisten sopimusten osalta markkinaosuusraja on 20 prosenttia ja keskenään kilpailemattomien yritysten välisten sopimusten osalta 30 prosenttia (ks. TSRPA:n 3 artiklan 1 ja 2 kohta). Jos lisenssisopimuksen osapuolina olevat yritykset eivät kilpaile keskenään, sopimus kuuluu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan, jos kummankaan sopimuspuolen markkinaosuus ei ylitä 30:tä prosenttia vaikutusalaan kuuluvista merkityksellisistä teknologia- ja tuotemarkkinoista. Jos lisenssisopimuksen osapuolina olevat yritykset ovat kilpailijoita, sopimus kuuluu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan, mikäli sopimuspuolten yhdistetty markkinaosuus ei ylitä 20:tä prosenttia merkityksellisistä teknologia- ja tuotemarkkinoista. Markkinaosuusrajoja sovelletaan sekä teknologiamarkkinoihin että lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden markkinoihin. Jos sovellettava markkinaosuusraja ylittyy joillakin vaikutusalaan kuuluvilla merkityksellisillä markkinoilla, ryhmäpoikkeusta ei voida soveltaa kyseisiä merkityksellisiä markkinoita koskevaan sopimukseen. Esimerkiksi jos lisenssisopimus koskee kaksia erillisiä tuotemarkkinoita tai kaksia erillisiä maantieteellisiä markkinoita, on mahdollista, että ryhmäpoikkeusta sovelletaan vain toisiin kyseisistä markkinoista.

70. I fråga om teknikmarknaderna följer av artikel 3.3 i förordningen om tekniköverföringsavtal att licensgivarens marknadsandel skall beräknas på grundval av licensgivarens och alla licenstagares försäljning av produkter som innehåller den licensierade tekniken. Detta skall göras separat för varje relevant marknad(38). När parterna är konkurrenter på teknikmarknaden skall försäljningen av produkter som innehåller licenstagarens egen teknik slås ihop med försäljningen av produkter som innehåller den licensierade tekniken. För nya tekniker som ännu inte har genererat någon försäljning anges en marknadsandel på noll. När försäljningen inleds kommer tekniken att börja ta marknadsandelar.

70. TSRPA:n 3 artiklan 3 kohdasta seuraa, että teknologiamarkkinoilla lisenssinantajan markkinaosuus lasketaan yhdistämällä lisenssinantajan ja kaikkien sen lisenssinsaajien lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden myynti kullakin merkityksellisillä markkinoilla erikseen(38). Jos sopimuspuolet ovat kilpailijoita teknologiamarkkinoilla, lisenssinsaajan omaa teknologiaa sisältävien tuotteiden myynti on lisättävä lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden myyntiin. Jos kyseessä on uusi teknologia, johon perustuvaa myyntiä ei vielä ole, markkinaosuudeksi määritellään nolla. Kun myynti alkaa, teknologia alkaa kerätä markkinaosuutta.

71. När det gäller produktmarknaderna skall licenstagarens marknadsandel beräknas på grundval av licenstagarens försäljning av produkter som innehåller licensgivarens teknik och konkurrerande produkter, dvs. licenstagarens sammanlagda försäljning på den berörda produktmarknaden. Om licensgivaren också levererar produkterna i fråga på den relevanta marknaden, skall också licensgivarens försäljning på den berörda produktmarknaden beaktas. Andra licenstagares försäljning skall dock inte beaktas när man beräknar licenstagarens och licensgivarens marknadsandelar på produktmarknaderna.

71. Tuotemarkkinoiden osalta lisenssinsaajan markkinaosuus lasketaan yhdistämällä lisenssinantajan teknologiaa sisältävien tuotteiden myynti ja kilpailevien tuotteiden myynti eli markkinaosuus perustuu lisenssinsaajan kokonaismyyntiin kyseisillä tuotemarkkinoilla. Jos lisenssinantaja on myös tuotteiden toimittaja asianomaisilla merkityksellisillä markkinoilla, lisenssinantajan myynti kyseisillä tuotemarkkinoilla on myös otettava huomioon. Laskettaessa markkinaosuuksia tuotemarkkinoilla ei kuitenkaan oteta huomioon muiden lisenssinsaajien myyntiä, kun lasketaan lisenssinsaajan ja/tai lisenssinantajan markkinaosuutta.

72. Marknadsandelar bör beräknas på grundval av försäljningsvärde när sådana uppgifter finns tillgängliga. Sådana uppgifter ger i regel en mer korrekt bild av en tekniks styrka än uppgifter om volym. Om det inte finns uppgifter om värde, kan emellertid uppgifter som bygger på annan tillförlitlig marknadsinformation användas, bland annat uppgifter om försäljningsvolym.

72. Markkinaosuudet on laskettava käyttäen myynnin arvoa koskevia tietoja, jos tiedot ovat saatavilla. Ne antavat yleensä teknologian asemasta tarkemman kuvan kuin määrää koskevat tiedot. Jos arvoa koskevia tietoja ei kuitenkaan ole saatavilla, voidaan käyttää muita luotettavia markkinatietoja, myynnin määrää koskevat tiedot mukaan luettuina.

73. De principer som beskrivs ovan kan illustreras med hjälp av följande exempel:

73. Seuraavassa on edellä esitettyjen periaatteiden mukaisia esimerkkejä.

Licensiering mellan icke-konkurrenter

Lisensointi sellaisten yritysten välillä, jotka eivät ole kilpailijoita

Exempel 1

Esimerkki 1

Företag A, som har specialiserat sig på att utveckla biotekniska produkter och tekniker, har utvecklat en ny produkt som kallas Xeran. Företaget är inte verksamt som producent av Xeran, eftersom man varken har produktions- eller distributionsmöjligheter till detta. Företag B är ett av de företag som producerar en konkurrerande produkt, som produceras med allmänt tillgängliga tekniker som inte är någons egendom. Under år 1 sålde B produkter som tillverkats med de allmänt tillgängliga teknikerna för 25 miljoner euro. Under år 2 ger företag A företag B licens att producera Xeran. Under det året säljer B produkter producerade med de allmänt tillgängliga teknikerna för 15 miljoner euro och Xeran till ett värde av 15 miljoner euro. Under år 3 och följande år tillverkar och säljer B endast Xeran till ett värde av 40 miljoner euro per år. Under år 2 licensierar A också till C. C har inte tidigare varit verksamt på den produktmarknaden. C producerar och säljer endast Xeran, för 10 miljoner euro år 2 och 15 miljoner euro år 3 och därefter. Det är fastställt att den sammanlagda marknaden för Xeran och dess substitut där B och C är verksamma är värd 200 miljoner euro per år.

Yritys A on erikoistunut bioteknologian tuotteiden ja tekniikoiden kehittämiseen ja on kehittänyt uuden Xeran-nimisen tuotteen. Se ei ole Xeranin tuottaja eikä sillä ole kyseisen tuotteen tuotantovälineitä eikä jakelukanavia. Yritys B on yksi kilpailevien tuotteiden valmistajista, ja nämä tuotteet valmistetaan vapaasti saatavilla olevaa patentoimatonta teknologiaa käyttäen. Vuonna 1 B myi 25 miljoonan euron arvosta tuotteita, jotka oli valmistettu vapaasti saatavilla olevaa patentoimatonta teknologiaa käyttäen. Vuonna 2 A myöntää B:lle lisenssin Xeranin tuottamista varten. Kyseisenä vuonna B myy 15 miljoonan euron arvosta vapaasti saatavilla olevalla teknologialla valmistettuja tuotteita ja 15 miljoonan euron arvosta Xerania. Vuonna 3 ja sitä seuraavina vuosina B valmistaa ja myy vain Xerania 40 miljoonan euron arvosta vuosittain. Lisäksi A myöntää vuonna 2 lisenssin C:lle. C ei ole ennen toiminut kyseisillä tuotemarkkinoilla. C valmistaa ja myy ainoastaan Xerania 10 miljoonan euron arvosta vuonna 2 ja 15 miljoonan euron arvosta vuonna 3 ja sitä seuraavina vuosina. Xeranin ja sen korvaavien tuotemarkkinoiden, joilla B ja C toimivat, kokonaisarvon arvioidaan olevan 200 miljoonaa euroa kunakin vuonna.

Under år 2, det år då licensavtalet ingås, är A:s marknadsandel på teknikmarknaden 0 %, eftersom marknadsandelen måste beräknas på grundval av den sammanlagda försäljningen av Xeran under det föregående året. Under år 3 är A:s marknadsandel på teknikmarknaden 12,5 %, vilket motsvarar värdet av Xeran producerat av B och C under år 2. Under år 4 och därefter är A:s marknadsandel på teknikmarknaden 27,5 %, vilket motsvarar värdet av Xeran producerat av B och C under det föregående året.

Vuonna 2, jolloin lisenssisopimus tehdään, A:n markkinaosuus teknologiamarkkinoilla on 0 %, koska se lasketaan Xeranin edellisvuoden kokonaismyynnin perusteella. Vuonna 3 A:n markkinaosuus teknologiamarkkinoilla on 12,5 %, mikä vastaa B:n ja C:n edellisvuoden Xeran-tuotantoa. Vuonna 4 ja sitä seuraavina vuosina A:n markkinaosuus teknologiamarkkinoilla on 27,5 %, mikä vastaa B:n ja C:n edellisvuoden Xeran-tuotantoa.

Under år 2 är B:s marknadsandel på teknikmarknaden 12,5 %, vilket motsvarar B:s försäljning på 25 miljoner euro under år 1. Under år 3 är B:s marknadsandel på teknikmarknaden 15 %, vilket motsvarar B:s försäljning på 30 miljoner euro under år 2. Under år 4 och därefter är B:s marknadsandel på teknikmarknaden 20 %, eftersom B säljer för 40 miljoner euro per år. C:s marknadsandel på den produktmarknaden är 0 % under år 1 and 2, 5 % under år 3 och 7, 5 % därefter.

Vuonna 2 B:n markkinaosuus tuotemarkkinoilla on 12,5 %, mikä vastaa B:n 25 miljoonan euron liikevaihtoa vuonna 1. Vuonna 3 B:n markkinaosuus on 15 %, koska sen myynti kasvoi 30 miljoonaan euroon vuonna 2. Vuonna 4 ja sitä seuraavina vuosina B:n markkinaosuus on 20 %, koska sen vuosiliikevaihto on 40 miljoonaa euroa. C:n markkinaosuus tuotemarkkinoilla on 0 % vuosina 1 ja 2, 5 % vuonna 3 ja 7, 5 % seuraavina vuosina.

Eftersom det gäller licensavtal mellan icke-konkurrenter och A:s, B:s och C:s respektive marknadsandel är mindre än 30 % varje år, omfattas avtalen av den trygga hamn som förordningen om tekniköverföringsavtal utgör.

Koska lisenssisopimusten osapuolet eivät kilpaile keskenään ja A:n, B:n ja C:n yksittäiset markkinaosuudet jäävät kunakin vuonna alle 30 prosenttiin, sopimukset kuuluvat TSRPA:n mukaisen turvallisen alueen piiriin.

Exempel 2

Esimerkki 2

Situationen är densamma som i exempel 1 förutom att B och C nu är verksamma på olika geografiska marknader. Det är fastställt att den sammanlagda marknaden för Xeran och dess substitut är värd 100 miljoner euro per år på varje geografisk marknad.

Tilanne on sama kuin esimerkissä 1, mutta B ja C toimivat eri maantieteellisillä markkinoilla. Xeranin ja sen korvaavien tuotteiden markkinoiden kokonaisarvo on molemmilla maantieteellisillä markkinoilla vuosittain 100 miljoonaa euroa.

I detta fall skall A:s marknadsandel på teknikmarknaden beräknas för var och en av de två geografiska marknaderna. Eftersom den sammanlagda marknaden i detta exempel antas uppgå till 100 miljoner euro, dvs. hälften av den marknadsstorlek som angavs i exempel 1, är A:s marknadsandel 0 % under år 2, 15 % under år 3 och 40 % därefter. B:s marknadsandel är 25 % under år 2, 30 % under år 3 och 40 % år 3 och därefter. Under år 2 och 3 överskrider varken A:s eller B:s marknadsandel tröskelvärdet på 30 %. Tröskelvärdet överskrids emellertid från och med år 4, vilket betyder att licensavtalet mellan A och B efter år 6 inte längre kan dra fördel av den trygga hamnen, utan i enlighet med artikel 8.2 i förordningen om tekniköverföringsavtal måste bedömas individuellt.

Tässä tapauksessa A:n markkinaosuus teknologiamarkkinoilla on laskettava erikseen kummankin maantieteellisen markkina-alueen osalta. Niillä markkinoilla, joilla B toimii, A:n markkinaosuus riippuu B:n Xeran-myynnistä. Koska koko markkinoiden arvon oletetaan tässä esimerkissä olevan 100 miljoonaa euroa eli puolet esimerkin 2 markkinoiden arvosta, A:n markkinaosuus on 0 % vuonna 2, 15 % vuonna 3 ja 40 % sitä seuraavina vuosina. B:n markkinaosuus on 25 % vuonna 2, 30 % vuonna 3 ja 40 % sitä seuraavina vuosina. Vuosina 2 ja 3 sekä A:n että B:n markkinaosuus jää alle 30 %:n raja-arvon. Sen sijaan vuodesta 4 alkaen raja-arvo ylittyy, joten TSRPA:n 8 artiklan 2 kohdan mukaan vuoden 6 jälkeen A:n ja B:n välinen lisenssisopimus ei voi enää hyötyä ryhmäpoikkeuksesta, vaan sitä on arvioitava yksittäistapauksena.

A:s marknadsandel av teknikmarknaden, grundad på C:s försäljning under det föregående året, är därför 0 % under år 2, 10 % under år 3 och 15 % därefter. C:s marknadsandel på produktmarknaden är densamma, dvs. 0 % under år 2, 10 % under år 3 och 15 % därefter. Licensavtalet mellan A och C kan därför dra fördel av den trygga hamnen under hela perioden.

Niillä markkinoilla, joilla C toimii, A:n markkinaosuus riippuu C:n Xeran-myynnistä. Teknologiamarkkinoilla A:n markkinaosuus, joka perustuu C:n edellisvuoden myyntiin, on siis 0 % vuonna 2, 10 % vuonna 3 ja 15 % sitä seuraavina vuosina. C:llä on sama markkinaosuus tuotemarkkinoilla: 0 % vuonna 2, 10 % vuonna 3 ja 15 % sitä seuraavina vuosina. A:n ja C:n välinen lisenssisopimus kuuluu siis koko tarkasteluajanjakson ajan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan.

Licensiering mellan konkurrenter

Kilpailijoiden väliset lisenssisopimukset

Exempel 3

Esimerkki 3

Företag A och B är verksamma på samma relevanta produktmarknad och geografiska marknad för en viss kemisk produkt. Båda äger också varsitt patent på olika tekniker för att producera denna produkt. Under år 1 undertecknar A och B ett ömsesidigt licensavtal genom vilket de ger varandra licens att använda varandras tekniker. Under år 1 producerar A och B endast med sina respektive tekniker och A säljer produkten till ett värde av 15 miljoner och B till ett värde av 20 miljoner. Från och med år 2 använder båda både sin egen teknik och den andras teknik. Från det året och framåt säljer A produkten producerad med sin egen teknik till ett värde av 10 miljoner euro och produkten producerad med B:s teknik till ett värde av 10 miljoner euro. Från och med år 2 säljer B produkten producerad med sin egen teknik till ett värde av 15 miljoner euro och produkten producerad med A:s teknik till ett värde av 10 miljoner euro. Det är fastställt att den sammanlagda marknaden för produkten och dess substitut är värd 100 miljoner euro per år.

Yritykset A ja B toimivat erään kemiallisen tuotteen samoilla merkityksellisillä tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla. Molemmilla on patentti erilaisiin teknologioihin, joilla valmistetaan kyseistä tuotetta. Vuonna 1 A ja B tekevät ristikkäisen lisenssisopimuksen, joka oikeuttaa sopimuspuolet käyttämään toistensa teknologiaa. Vuonna 1 A:n ja B:n tuotannossa sovelletaan vain yrityksen omaa teknologiaa, ja A myy tuotetta 15 miljoonan euron arvosta ja B 20 miljoonan euron arvosta. Vuodesta 2 alkaen molemmat käyttävät sekä omaa että toisen sopimuspuolen teknologiaa. A myy vuodesta 1 alkaen omalla teknologiallaan valmistettua tuotetta 10 miljoonalla eurolla ja B:n teknologialla valmistettua tuotetta myös 10 miljoonalla eurolla. B myy vuodesta 2 alkaen omalla teknologiallaan valmistettua tuotetta 15 miljoonalla eurolla ja A:n teknologialla valmistettua tuotetta 10 miljoonalla eurolla. Tuotteen ja sen korvaavien tuotteiden markkinoiden kokonaisarvo on vuosittain 100 miljoonaa euroa.

För att kunna bedöma licensavtalet enligt förordningen om tekniköverföringsavtal måste man beräkna A:s och B:s andelar av både teknik- och produktmarknaden. A:s marknadsandel på teknikmarknaden beror på försäljningsvolymen under det föregående året för produkten producerad av både A och B med A:s teknik. Under år 2 är A:s marknadsandel på teknikmarknaden därför 15 %, vilket motsvarar A:s egen produktion och försäljning för 15 miljoner euro under år 1. Från och med år 3 är A:s marknadsandel på teknikmarknaden 20 %, vilket motsvarar försäljningsvärdet 20 miljoner euro för produkten producerad med A:s teknik och producerad och såld av A och B (10 miljoner euro vardera). Även B:s marknadsandel på teknikmarknaden är 20 % under år 2 och 25 % därefter.

TSRPA:n mukaisessa lisenssisopimuksen arvioinnissa A:n ja B:n markkinaosuudet on laskettava sekä teknologia- että tuotemarkkinoilla. A:n markkinaosuus tuotemarkkinoilla riippuu siitä, kuinka paljon edellisvuonna myytiin tuotetta, jota sekä A että B olivat valmistaneet A:n teknologiaa käyttäen. Vuonna 2 A:n markkinaosuus teknologiamarkkinoilla on siis 15 %, mikä vastaa sen omaa tuotantoa ja 15 miljoonan euron myyntiä vuonna 1. Vuodesta 3 alkaen A:n markkinaosuus teknologiamarkkinoilla on 20 %, mikä vastaa tuotteen 20 miljoonan euron myyntiä, josta A ja B olivat kumpikin valmistaneet (A:n teknologiaa käyttäen) ja myyneet 10 miljoonan euron arvosta. B:n markkinaosuus teknologiamarkkinoilla on vuonna 2 20 % ja seuraavina vuosina 25 %.

A:s och B:s marknadsandelar på produktmarknaden beror på deras försäljning av produkten under det föregående året, oavsett vilken teknik som använts. A:s marknadsandel på produktmarknaden är 15 % under år 2 och 20 % därefter. B:s marknadsandel på produktmarknaden är 20 % under år 2 och 25 % därefter.

A:n ja B:n markkinaosuudet tuotemarkkinoilla riippuvat siitä, paljonko yritykset ovat myyneet tuotetta edellisvuonna riippumatta siitä, mitä teknologiaa ne ovat käyttäneet. A:n markkinaosuus tuotemarkkinoilla on 15 % vuonna 2 ja 20 % seuraavina vuosina. B:n markkinaosuus tuotemarkkinoilla on 20 % vuonna 2 ja 25 % seuraavina vuosina.

Eftersom avtalet har ingåtts mellan konkurrenter, måste deras sammanlagda marknadsandel både på teknikmarknaden och på produktmarknaden vara mindre än tröskelvärdet 20 % för att avtalet skall omfattas av den trygga hamnen. Det är inte fallet här. Den sammanlagda marknadsandelen på teknikmarknaden och på produktmarknaden är 35 % under år 2 och 45 % därefter. Detta avtal mellan konkurrenter skall därför bedömas individuellt.

Koska kyseessä on kilpailijoiden välinen sopimus, niiden yhdistetty markkinaosuus ei saa teknologia- eikä tuotemarkkinoilla ylittää 20 prosentin raja-arvoa, jotta ne voisivat hyötyä ryhmäpoikkeuksesta. Tämä ehto ei selvästikään täyty. Yhdistetty markkinaosuus teknologia- ja tuotemarkkinoilla on 35 % vuonna 2 ja 45 % seuraavina vuosina. Tätä kilpailevien yritysten välistä sopimusta on siis arvioitava yksittäistapauksena.

4. Särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar enligt gruppundantagsförordningen

4. Vakavimmat kilpailunrajoitukset ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan

4.1 Allmänna principer

4.1 Yleiset periaatteet

74. I artikel 4 i förordningen om tekniköverföringsavtal finns en förteckning över särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar. En begränsning bedöms som en särskilt allvarlig konkurrensbegränsning beroende på dess art och erfarenhet som visar att sådana begränsningar nästan alltid hämmar konkurrensen. I överensstämmelse med gemenskapsdomstolarnas rättspraxis(39) kan en sådan begränsning vara ett uttalat syfte med avtalet eller en följd av omständigheterna i det enskilda fallet (se punkt 14 ovan).

74. TSRPA:n 4 artikla sisältää luettelon vakavimmista kilpailunrajoituksista. Rajoituksen luokittelu vakavimpiin kilpailunrajoituksiin perustuu rajoituksen luonteeseen ja kokemuksiin, jotka osoittavat tällaisten rajoitusten olevan lähes aina kilpailunvastaisia. Yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön(39) mukaisesti tällainen rajoitus voi johtua sopimukseen sisältyvästä selvästä tavoitteesta tai yksittäisen tapauksen olosuhteista (ks. edellä 14 kohta).

75. Enligt artikel 4.1 och 4.2 i förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar gruppundantaget inte avtal som innehåller särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar. Vid tillämpning av förordningen om tekniköverföringsavtal kan särskilt allvarliga begränsningar inte skiljas från resten av avtalet. Kommissionen anser dessutom att särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar vid en individuell bedömning endast under mycket speciella omständigheter kommer att uppfylla de fyra villkoren i artikel 81.3 (se punkt 18 ovan).

75. Jos teknologiansiirtosopimukseen sisältyy jokin vakaviin kilpailunrajoituksiin kuuluva rajoitus, sopimus jää TSRPA:n 4 artiklan 1 ja 2 kohdan perusteella kokonaisuudessaan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle. TSRPA:ta sovellettaessa vakavimpia kilpailunrajoituksia ei voida erottaa muusta sopimuksesta. Komissio katsoo lisäksi, että vakavimmat kilpailunrajoitukset täyttävät tapauskohtaisessa arvioinnissa 81 artiklan 3 kohdan neljä edellytystä vain poikkeustapauksissa (ks. edellä 18 kohta).

76. I artikel 4 i förordningen om tekniköverföringsavtal skiljer man mellan avtal mellan konkurrenter och avtal mellan icke-konkurrenter.

76. TSRPA:n 4 artiklassa erotellaan kilpailijoiden väliset sopimukset ja sopimukset, joiden osapuolet eivät kilpaile keskenään.

4.2 Avtal mellan konkurrenter

4.2 Kilpailijoiden väliset sopimukset

77. I artikel 4.1 finns en förteckning över särskilt allvarliga konkurrensbegränsingar vid licensiering mellan konkurrenter. Enligt artikel 4.1 omfattar förordningen om tekniköverföringsavtal inte avtal som direkt eller indirekt, ensamt eller i kombination med andra faktorer som parterna kontrollerar, har till syfte

77. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa luetellaan kilpailijoiden väliseen lisensointiin liittyvät vakavimmat kilpailunrajoitukset. TSRPA ei tämän säännöksen mukaan kata sopimuksia, joiden tavoitteena on suoraan tai välillisesti, yksin tai yhdessä muiden sopimuspuolten määräysvallassa olevien tekijöiden kanssa:

a) att begränsa en parts möjligheter att fastställa sina priser när denne säljer produkter till tredje man,

(a) rajoittaa sopimuspuolen mahdollisuuksia määrittää hintansa myytäessä tuotteita kolmansille;

b) att begränsa produktionen, utom begränsningar av produktionen av avtalsprodukter, om dessa begränsningar har ålagts licenstagaren genom ett ensidigt avtal eller ålagts endast en av licenstagarna genom ett ömsesidigt avtal,

(b) rajoittaa tuotantoa lukuun ottamatta sopimustuotteiden tuotantoa koskevia rajoituksia, jotka on asetettu lisenssinsaajalle muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa tai vain yhdelle lisenssinsaajalle vastavuoroisessa sopimuksessa;

c) att dela upp marknader eller kundunderlag, med undantag för

(c) jakaa markkinat tai asiakkaat lukuun ottamatta

i) en skyldighet för licenstagaren att producera med den licensierade tekniken endast inom ett eller flera tekniska tillämpningsområden eller på en eller flera produktmarknader,

(i) lisenssinsaajalle (lisenssinsaajille) asetettua velvollisuutta tuottaa lisensoidulla teknologialla ainoastaan yhdellä tai useammalla teknisellä käyttöalalla taikka yksillä tai useammilla tuotemarkkinoilla;

ii) en skyldighet för licensgivaren och/eller licenstagaren, ålagd genom ett ensidigt avtal, att inte producera med den licensierade tekniken inom ett eller flera tekniska användningsområden eller på en eller flera produktmarknader eller på ett eller flera exklusiva områden som förbehållits den andra parten,

(ii) lisenssinantajalle ja/tai lisenssinsaajalle muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa asetettua velvollisuutta olla tuottamatta lisensoidulla teknologialla yhdellä tai useammalla teknisellä käyttöalalla taikka yksillä tai useammilla tuotemarkkinoilla tai yksinoikeudellisilla alueilla, jotka on varattu toiselle sopimuspuolelle;

iii) licensgivarens skyldighet att inte licensiera tekniken till en annan licenstagare inom ett visst område,

(iii) lisenssinantajalle asetettua velvollisuutta olla lisensoimatta teknologiaa toiselle lisenssinsaajalle tietyllä alueella;

iv) en begränsning i ett ensidigt avtal av licenstagarens och/eller licensgivarens aktiva och/eller passiva försäljning till det exklusiva område eller till den exklusiva kundgrupp som förbehållits den andra parten,

(iv) lisenssinsaajalle ja/tai lisenssinantajalle muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa asetettua rajoitusta, joka koskee aktiivista ja/tai passiivista myyntiä toisen sopimuspuolen yksinoikeudelliselle alueelle tai yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle;

v) en begränsning i ett ensidigt avtal av licenstagarens aktiva försäljning till det exklusiva område eller till den exklusiva kundgrupp som licensgivaren tilldelat en annan licenstagare, förutsatt att sistnämnda licenstagare inte var ett konkurrerande företag till licensgivaren när dess egen licens beviljades,

(v) lisenssinsaajalle muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa asetettua rajoitusta, joka koskee myyntiä lisenssinantajan toiselle lisenssinsaajalle myöntämälle yksinoikeudelliselle alueelle tai yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle, edellyttäen että jälkimmäinen ei oman lisenssinsä myöntämisajankohtana ollut kilpaileva yritys;

vi) licenstagarens skyldighet att producera avtalsprodukterna endast för eget bruk, förutsatt att licenstagaren inte är ålagd begränsningar för aktiv eller passiv försäljning av avtalsprodukterna som reservdelar för sina egna produkter,

(vi) lisenssinsaajalle asetettua velvollisuutta tuottaa sopimustuotteita ainoastaan omaan käyttöönsä, edellyttäen että lisenssinsaajaa ei rajoiteta myymästä aktiivisesti ja passiivisesti sopimustuotteita omien tuotteidensa varaosina;

vii) licenstagarens skyldighet i ett ensidigt avtal att producera avtalsprodukterna endast för en viss kund, om licensen beviljades för att skapa en alternativ leveranskälla för den kunden, eller

(vii) lisenssinsaajalle muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa asetettua velvollisuutta tuottaa sopimustuotteita ainoastaan tietylle asiakkaalle, jos lisenssi on myönnetty vaihtoehtoisen hankintalähteen luomiseksi kyseiselle asiakkaalle;

d) att begränsa licenstagarens möjligheter att utnyttja sin egen teknik eller begränsa möjligheterna för någon av avtalsparterna att bedriva forskning och utveckling, om inte en begränsning av sistnämnda slag är nödvändig för att hindra att licensierad know-how avslöjas för tredje man.

(d) rajoittaa lisenssinsaajan mahdollisuuksia käyttää omaa teknologiaansa tai rajoittaa jonkin sopimuspuolen mahdollisuuksia tehdä tutkimus- ja kehitystyötä, jollei jälkimmäinen rajoitus ole välttämätön, jotta estettäisiin lisensoidun taitotiedon paljastaminen kolmansille.

78. För vissa särskilt allvarliga begränsningar görs det i förordningen om tekniköverföringsavtal skillnad mellan ömsesidiga avtal och ensidiga avtal. Förteckningen över särskilt allvarliga begränsningar är strängare för ömsesidiga avtal än för ensidiga avtal mellan konkurrenter. Ömsesidiga avtal är licensavtal där de licensierade teknikerna är konkurrerande tekniker eller kan användas för produktion av konkurrerande produkter. Ett ensidigt avtal är ett avtal där bara den ena parten licensierar sin teknik till den andra parten eller där de licensierade teknikerna vid ömsesidig licensiering inte är konkurrerande tekniker och inte kan användas för produktion av konkurrerande produkter. Ett avtal är inte ömsesidigt bara därför att det innehåller en grant-back-skyldighet eller därför att licenstagaren licensierar tillbaka egna förbättringar av den licensierade tekniken. Om ett ensidigt avtal senare blir ett ömsesidigt avtal på grund av att samma parter ingått en andra licens, kan det hända att parterna måste ändra den första licensen för att undvika att avtalet innehåller en särskilt allvarlig begränsning. Vid bedömningen av ett enskilt ärende kommer kommissionen att ta hänsyn till hur lång tid som förflutit mellan ingåendet av den första och den andra licensen.

78. TSRPA:ssa erotetaan monien vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluvien rajoitusten yhteydessä toisistaan vastavuoroiset ja muut kuin vastavuoroiset sopimukset. Kilpailijoiden välisiin vastavuoroisiin sopimuksiin sovelletaan tiukempaa vakavimpien kilpailunrajoitusten luetteloa kuin sellaisiin kilpailijoiden välisiin sopimuksiin, jotka eivät ole vastavuoroisia. Vastavuoroiset sopimukset ovat ristiinlisensointisopimuksia, joissa lisensoidut teknologiat ovat kilpailevia teknologioita tai niitä voidaan käyttää kilpailevien tuotteiden tuotantoon. Kun sopimus ei ole vastavuoroinen, vain toinen sopimuspuolista lisensoi teknologiansa toiselle sopimuspuolelle, tai jos kyse on ristiinlisensoinnista, lisensoidut teknologiat eivät ole kilpailevia teknologioita eikä niitä voida käyttää kilpailevien tuotteiden tuotantoon. Sopimusta ei katsota vastavuoroiseksi vain sen vuoksi, että se sisältää takaisinluovutusta koskevan ehdon, tai sen vuoksi, että lisenssinsaaja lisensoi takaisin lisensoituun teknologiaan tekemänsä parannukset. Jos lisenssisopimuksesta, joka ei ole vastavuoroinen, tulee myöhemmin vastavuoroinen lisenssisopimus sopimuspuolten tekemän toisen lisenssisopimuksen seurauksena, ne saattavat joutua tarkistamaan ensimmäistä lisenssisopimusta varmistaakseen, ettei kyseinen sopimus sisällä vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluvia rajoituksia. Komissio ottaa tapauskohtaisessa arvioinnissaan huomioon sen, kuinka pitkän ajan kuluessa ensimmäisestä lisenssisopimuksesta toinen lisenssisopimus on tehty.

79. Den särskilt allvarliga konkurrensbegränsning som beskrivs i artikel 4.1 a avser avtal mellan konkurrenter som har till syfte att fastställa priser för produkter som säljs till tredje man, inbegripet de produkter som innehåller den licensierade tekniken. Fastställande av priser konkurrenter emellan utgör en konkurrensbegränsning som har till syfte att begränsa konkurrensen. Fastställande av priser kan till exempel bestå av ett direkt avtal om det exakta priset eller en prislista med vissa tillåtna maximirabatter. Det har ingen betydelse om avtalet avser fasta priser, minimipriser, maximipriser eller rekommenderade priser. Priser kan också fastställas indirekt genom avskräckande åtgärder som skall hindra att man avviker från en överenskommen prisnivå. Ett exempel på en sådan åtgärd är att man fastställer att licensavgifterna kommer att höjas om produktpriserna sänks under en viss nivå. En skyldighet som åläggs licenstagaren att betala en viss lägsta licensavgift utgör dock inte i sig fastställande av priser.

79. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluva rajoitus koskee kilpailijoiden välisiä sopimuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa kolmansille myytävien tuotteiden hinnat myös lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden osalta. Kun kilpailijat sopivat keskenään hinnoista, tarkoituksena on kilpailun rajoittaminen. Hinnoista voidaan sopia esimerkiksi suoralla sopimuksella, jossa määritellään tarkasti perittävä hinta, tai hintaluettelolla, jossa asetetaan tietyt sallitut enimmäisalennukset. Sillä, koskeeko sopimus vahvistettuja hintoja, vähimmäis- tai enimmäishintoja tai suositushintoja, ei ole asian kannalta merkitystä. Hinnoista voidaan sopia myös välillisesti asettamalla esteitä sovitusta hintatasosta poikkeamiselle esimerkiksi määräämällä, että rojaltimaksut nousevat, jos tuotteen hinta lasketaan tietyn tason alapuolelle. Lisenssinsaajan velvoittamista tietyn vähimmäisrojaltin maksamiseen ei kuitenkaan sellaisenaan katsota hintojen vahvistamiseksi.

80. Om licensavgifterna beräknas på grundval av individuell produktförsäljning, påverkar licensavgiftens storlek direkt produktens marginalkostnad och produktpriset(40). Konkurrenter kan därför använda ömsesidig licensiering med ömsesidigt löpande licensavgifter som ett sätt att samordna priser på produktmarknader i efterföljande led(41). Kommissionen kommer emellertid att behandla ömsesidiga licenser med ömsesidigt löpande licensavgifter som fastställande av priser endast om avtalet inte har något som helst konkurrensfrämjande syfte och därför inte utgör ett äkta licensavtal. I sådana fall, där avtalet inte skapar något värde och därför inte har någon giltig företagsekonomisk grund, är arrangemanget falskt och utgör en kartell.

80. Jos rojaltit lasketaan yksittäisen tuotteen myynnin perusteella, rojaltin suuruudella on suora vaikutus tuotteen rajakustannuksiin ja siten myös tuotteen hintaan(40). Kilpailijat voivat näin ollen käyttää ristiinlisensointia, johon liittyy myyntiin perustuvien rojaltien vastavuoroinen maksaminen, hintojen yhtenäistämiseen myöhemmän tuotantovaiheen tuotemarkkinoilla(41). Komissio pitää ristiinlisensointisopimuksia, joihin liittyy tuotteiden myyntiin perustuvien rojaltien vastavuoroinen maksaminen, hintojen vahvistamisena kuitenkin vain silloin, kun sopimuksella ei ole minkäänlaista kilpailua edistävää tarkoitusta, jolloin se ei ole vilpittömässä mielessä tehty lisenssisopimus. Jos sopimuksella ei luoda minkäänlaista arvoa eikä sillä näin ollen ole pätevää liiketaloudellista perustetta, se on tehty vilpillisessä tarkoituksessa ja katsotaan kartelliksi.

81. De särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar som anges i artikel 4.1 a omfattar också avtal i vilka licensavgifterna beräknas på grundval av all produktförsäljning, oberoende av om den licensierade tekniken utnyttjas. Sådana avtal omfattas också av artikel 4.1 d, enligt vilken licenstagaren inte skall åläggas några begränsningar för användningen av sin egen teknik (se punkt 95 nedan). I regel begränsar sådana avtal konkurrensen, eftersom avtalet gör det dyrare att utnyttja licenstagarens egen konkurrerande teknik och begränsar den konkurrens som fanns utan avtalet(42). Detta gäller både ömsesidiga och ensidiga avtal. I undantagsfall kan dock ett avtal genom vilket licensavgifterna beräknas på grundval av all produktförsäljning uppfylla villkoren i artikel 81.3. Detta gäller i ett enskilt fall där det på grundval av objektiva faktorer kan fastställas att begränsningen är nödvändig för att det skall förekomma konkurrensfrämjande licensiering. Detta kan vara fallet om det utan begränsningen skulle vara omöjligt eller orimligt svårt att beräkna och övervaka den licensavgift som licenstagaren skall betala, till exempel på grund av att licensgivarens teknik inte lämnar några synliga spår i slutprodukten och det inte finns några alternativa övervakningsmetoder som går att genomföra i praktiken.

81. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluva rajoitus kattaa myös sopimukset, joissa rojaltit lasketaan kaikkien tuotteiden myynnin perusteella riippumatta siitä, käytetäänkö niissä lisensoitua teknologiaa. Tällaiset sopimukset kuuluvat myös 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan soveltamisalaan, jonka mukaan lisenssinsaajan mahdollisuuksia käyttää omaa teknologiaansa ei saa rajoittaa (ks. jäljempänä 95 kohta). Tällaiset sopimukset rajoittavat yleensä kilpailua, sillä ne nostavat lisenssinsaajan oman kilpailevan teknologian käytöstä aiheutuvia kustannuksia ja rajoittavat ennen sopimuksentekoa esiintynyttä kilpailua(42). Tämä pätee sekä vastavuoroisiin että yksipuolisiin sopimuksiin. Sopimus, jossa rojaltit lasketaan kaikkien tuotteiden myynnin perusteella, voi kuitenkin yksittäisessä tapauksessa poikkeuksellisesti täyttää 81 artiklan 3 kohdan edellytykset, jos objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta, että rajoitus on välttämätön kilpailua edistävän lisensoinnin toteutumiselle. Näin voi olla, jos lisenssinsaajan maksettavaksi kuuluvan rojaltin laskeminen ja valvominen olisi ilman rajoitusta mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa esimerkiksi siksi, että lisenssinantajan tekniikasta ei jää näkyvää jälkeä lopputuotteeseen eikä toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoisia valvontakeinoja ole olemassa.

82. Den särskilt allvarliga konkurrensbegränsning som anges i artikel 4.1 b gäller ömsesidiga begränsningar av parternas produktion. En produktionsbegränsning är en begränsning av hur mycket en part får producera och sälja. Artikel 4.1 b omfattar inte produktionsbegränsningar som åläggs licenstagaren i ett ensidigt avtal eller produktionsbegränsningar som åläggs en av licenstagarna i ett ömsesidigt avtal, under förutsättning att produktionsbegränsningen endast avser produkter som producerats med den licensierade tekniken. I artikel 4.1 b fastställs således att ömsesidiga produktionsbegränsningar för parterna och produktionsbegränsningar för licensgivaren som avser dennes egen teknik är särskilt allvarliga begränsningar. Om konkurrenter kommer överens om att ålägga varandra ömsesidiga produktionsbegränsningar, är avtalets syfte och sannolika resultat att minska produktionen på marknaden. Detta gäller även avtal som minskar parternas incitament att öka produktionen, till exempel genom att man ålägger varandra att betala om man överskrider en viss produktionsnivå.

82. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluva rajoitus koskee osapuolten tuotannon vastavuoroista rajoittamista. Tuotannonrajoituksella määrätään, miten paljon osapuoli saa tuottaa ja myydä. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ei sovelleta sellaisiin tuotannonrajoituksiin, jotka on asetettu lisenssinsaajalle muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa tai vain yhdelle lisenssinsaajista vastavuoroisessa sopimuksessa, jos kyseisiä rajoituksia sovelletaan vain lisensoidulla teknologialla tuotettuihin tuotteisiin. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vakavimmiksi kilpailunrajoituksiksi katsotaan näin ollen osapuolten vastavuoroiset tuotannonrajoitukset sekä lisenssinantajan omaan teknologiaan kohdistuvat tuotannonrajoitukset. Jos kilpailijat sopivat vastavuoroisista tuotannonrajoituksista, sopimuksen tavoitteena on vähentää markkinoilla olevaa tuotantoa, joka todennäköisesti myös vähenee sen seurauksena. Näin on myös silloin, kun sopimuksella vähennetään sopimuspuolten halukkuutta laajentaa tuotantoa esimerkiksi siten, että kyseiset sopimuspuolet sitoutuvat suorittamaan toisilleen maksuja, jos tietty tuotantomäärä ylittyy.

83. Att ensidiga kvantitetsbegränsningar får en gynnsammare behandling beror på att en ensidig begränsning inte nödvändigtvis leder till lägre produktion på marknaden och på att risken för att avtalet inte är ett äkta licensavtal är mindre när begränsningen är ensidig. Om en licenstagare är villig att godta en ensidig begränsning, är det sannolikt att avtalet leder till en verklig integrering av kompletterande teknik eller till effektivitetsvinster som främjar integreringen av licensgivarens överlägsna teknik med licenstagarens produktionstillgångar. En produktionsbegränsning för en av licenstagarna i ett ömsesidigt avtal återspeglar sannolikt det högre värdet hos den teknik som licensierats av en parterna och kan uppmuntra till konkurrensfrämjande licensiering.

83. Yksipuolisten määrällisten rajoitusten sallivampi kohtelu perustuu siihen, että yksipuolinen rajoitus ei välttämättä johda tuotannon vähenemiseen markkinoilla. Lisäksi riski siitä, ettei sopimus ole vilpittömässä mielessä tehty lisenssisopimus, on pienempi, kun rajoitus ei ole vastavuoroinen. Jos lisenssinsaaja suostuu hyväksymään yksipuolisen rajoituksen, sopimus johtaa todennäköisesti todelliseen täydentävien teknologioiden yhdistämiseen tai tehokkuuden lisääntymiseen siten, että lisenssinantajan kehittyneempi teknologia yhdistetään lisenssinsaajan tuotantoresursseihin. Vastavuoroisessa sopimuksessa yhdelle lisenssinsaajista asetettu tuotannonrajoitus on todennäköisesti osoitus yhden osapuolen lisensoiman teknologian suuremmasta arvosta ja voi näin edistää kilpailua tukevaa lisensointia.

84. Den särskilt allvarliga konkurrensbegränsning som anges i artikel 4.1 c gäller uppdelning av marknader eller kundunderlag. Avtal genom vilka konkurrenter delar upp marknader och kundunderlag har till sitt syfte att begränsa konkurrensen. Det är fråga om en särskilt allvarlig begränsning om konkurrenter genom ett ömsesidigt avtal kommer överens om att inte producera inom vissa områden eller att inte bedriva aktiv och/eller passiv försäljning till vissa områden eller till vissa kunder som förbehållits den andra parten.

84. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluva rajoitus koskee markkinoiden ja asiakkaiden jakamista. Sellaisilla sopimuksilla, joilla kilpailijat jakavat markkinat tai asiakkaat, pyritään kilpailun rajoittamiseen. Kysymys on vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluvasta rajoituksesta, kun kilpailijat sitoutuvat vastavuoroisessa sopimuksessa siihen, etteivät ne harjoita tuotantoa tietyillä alueilla tai myy aktiivisesti ja/tai passiivisesti tietyille toiselle osapuolelle varatuille alueille tai asiakkaille.

85. Artikel 4.1 c är tillämplig oavsett om licenstagaren har rätt att använda sin egen teknik. När licenstagaren har skaffat utrustning för att använda licensgivarens teknik för att producera en viss produkt, kan det bli kostsamt att bibehålla en separat produktionslinje för en annan teknik för att betjäna kunder som omfattas av begränsningarna. Med tanke på att begränsningen kan hämma konkurrensen kan licenstagarens incitament att producera med sin egen teknik vara begränsat. Det är mycket osannolikt att sådana begränsningar är nödvändiga för att konkurrensfrämjande licensiering skall förekomma.

85. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovelletaan riippumatta siitä, jääkö lisenssinsaajalle oikeus käyttää vapaasti omaa teknologiaansa. Kun lisenssinsaaja on asentanut lisenssinantajan teknologian käyttöönsä tietyn tuotteen valmistusta varten, toista teknologiaa hyödyntävän erillisen tuotantolinjan ylläpito rajoitusten piiriin kuuluvien asiakkaiden palvelemiseksi saattaa tulla kalliiksi. Kun lisäksi otetaan huomioon rajoituksen mahdollinen kilpailunvastainen vaikutus, lisenssinsaajan ei välttämättä enää kannata valmistaa tuotteita omaa teknologiaansa hyödyntäen. Lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että kyseiset rajoitukset ovat välttämättömiä kilpailua edistävälle lisensoinnille.

86. Enligt artikel 4.1 v ii är det inte är fråga om en särskilt allvarlig konkurrensbegränsning för licensgivaren i ett ensidigt avtal att bevilja licenstagaren exklusiv licens att producera med den licensierade tekniken i ett visst område och således gå med på att inte själv producera avtalsprodukterna i eller tillhandahålla avtalsprodukterna från det området. Sådana exklusiva licenser omfattas av gruppundantaget oavsett områdets räckvidd. Om licensen är världsomfattande innebär den exklusiva licensen att licensgivaren avstår från att gå in på eller vara kvar på marknaden. Gruppundantaget gäller också om licensen är begränsad till ett eller flera användningsområden eller till en eller flera produktmarknader. Syftet med avtal som omfattas av artikel 4.1 c ii kan vara att ge licenstagaren ett incitament att investera i och utveckla den licensierade tekniken. Syftet med avtalet behöver därför inte vara att dela upp marknader.

86. Vakavimmasta kilpailunrajoituksesta ei asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaan ole kyse silloin, kun lisenssinantaja myöntää muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa lisenssinsaajalle yksinomaisen lisenssin lisensoitua teknologiaa hyödyntävään tuotantoon tietyllä alueella ja sitoutuu näin itse olemaan tuottamatta sopimustuotteita kyseisellä alueella tai tarjoamatta kyseisellä alueella valmistettuja sopimustuotteita. Tämänkaltaisiin yksinomaisiin lisensseihin sovelletaan ryhmäpoikkeusta alueen laajuudesta riippumatta. Maailmanlaajuisen lisenssin tapauksessa yksinomaisuus tarkoittaa sitä, että lisenssinantaja sitoutuu olemaan tulematta markkinoille tai jatkamasta toimintaa niillä. Ryhmäpoikkeusta sovelletaan myös silloin, kun lisenssi on rajoitettu yhteen tai useampaan tekniseen käyttöalaan tai yksiin tai useampiin tuotemarkkinoihin. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla sopimuksilla voidaan pyrkiä kannustamaan lisenssinsaajaa investoimaan lisensoituun teknologiaan ja kehittämään sitä. Sopimuksen tarkoituksena ei näin välttämättä ole markkinoiden jakaminen.

87. Enligt artikel 4.1 c iv och av samma skäl gäller gruppundantaget också ensidiga avtal genom vilka parterna kommer överens om att inte bedriva aktiv eller passiv försäljning(43) till ett exklusivt område eller till en exklusiv kundgrupp som förbehållits den andra parten.

87. Samasta syystä ryhmäpoikkeusta sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti myös sopimuksiin, jotka eivät ole vastavuoroisia ja joissa sopimuspuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne aktiivisesti eivätkä passiivisesti(43) myy toiselle sopimuspuolelle varatulle yksinmyyntialueelle tai yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle.

88. Enligt artikel 4.1 c iii är det inte heller fråga om en särskilt allvarlig begränsning om licensgivaren utser licenstagaren till sin enda licenstagare i ett visst område, vilket innebär att tredje man inte kommer att få licens för att producera med licensgivarens teknik i området i fråga. Sådana ensamlicenser omfattas av gruppundantaget oavsett om avtalet är ömsesidigt eller inte, förutsatt att det inte påverkar parternas möjligheter att fullt ut utnyttja sin egen teknik i sina respektive områden.

88. Vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluvasta rajoituksesta ei asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaan myöskään ole kyse silloin, kun lisenssinantaja nimeää lisenssinsaajan ainoaksi lisenssinsaajakseen tietyllä alueella ja osoittaa näin, ettei kolmansille osapuolille myönnetä lisenssiä lisenssinantajan teknologiaan perustuvaan tuotantoon kyseisellä alueella. Tämänkaltaisiin yksinomaisiin lisensseihin sovelletaan ryhmäpoikkeusta siitä riippumatta, onko sopimus vastavuoroinen, jos kyseinen sopimus ei vaikuta osapuolten mahdollisuuksiin hyödyntää vapaasti omaa teknologiaansa omilla alueillaan.

89. Enligt artikel 4.1 c v omfattar listan över särskilt allvarliga begränsningar inte begränsningar för licenstagarens aktiva försäljning till det område eller den kundgrupp som licensgivaren genom ett ensidigt avtal tilldelat en annan licenstagare. Sådana begränsningar omfattas därför av gruppundantaget under förutsättning att tröskelvärdet för marknadsandelar inte överskrids. Detta förutsätter dock att den skyddade licenstagaren inte var en konkurrent till licensgivaren när avtalet ingicks. Det finns inte något skäl att betrakta sådana begränsningar som särskilt allvarliga. Att licensgivaren får rätt att skydda en licenstagare som inte redan finns på marknaden mot aktiv försäljning från licenstagare som är konkurrenter till licensgivaren och som därför redan är etablerade på marknaden, innebär sannolikt att licenstagaren uppmuntras att utnyttja den licensierade tekniken på ett effektivare sätt. Om däremot licenstagarna själva kommer överens om att inte sälja aktivt eller passivt till vissa områden eller kundgrupper, utgör avtalet en kartell mellan licenstagarna. Eftersom sådana avtal inte omfattar någon överföring av teknik faller de utanför tillämpningsområdet för förordningen om tekniköverföringsavtal.

89. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan v alakohdassa ehdot, jotka sisältyvät muuhun kuin vastavuoroiseen sopimukseen ja joilla rajoitetaan lisenssinsaajan aktiivista myyntiä lisenssinantajan toiselle lisenssinsaajalle varaamalle alueelle tai asiakasryhmälle, suljetaan markkinaosuusraja-arvoon asti pois vakavimpien kilpailunrajoitusten luettelosta, jolloin niihin sovelletaan ryhmäpoikkeusta. Edellytyksenä on kuitenkin, että suojattu lisenssinsaaja ei ollut sopimuksentekoajankohtana lisenssinantajan kilpailija. Tämäntyyppisten rajoitusten katsominen vakavimmiksi kilpailunrajoituksiksi ei ole perusteltua. Koska lisenssinantaja voi kyseisten rajoitusten ansiosta suojata sellaista lisenssinsaajaa, joka ei vielä toimi markkinoilla, muiden lisenssinantajan kanssa kilpailevien ja tämän vuoksi markkinoilla jo asemansa vakiinnuttaneiden lisenssinsaajien aktiiviselta myynniltä, ne todennäköisesti saavat kyseisen lisenssinsaajan hyödyntämään lisensoitua teknologiaa entistä tehokkaammin. Toisaalta jos lisenssinsaajat sitoutuvat keskinäisellä sopimuksella olemaan myymättä aktiivisesti tai passiivisesti tietyille alueille tai tietyille asiakasryhmille, sopimus katsotaan lisenssinsaajien kartelliksi. Koska tällaiset sopimukset eivät koske teknologian siirtoa, ne eivät kuulu TSRPA:n soveltamisalaan.

90. Enligt artikel 4.1 c i är det inte fråga om särskilt allvarliga begränsningar om man i ett avtal mellan konkurrenter begränsar licensen till en eller flera produktmarknader eller ett eller flera tekniska användningsområden(44). Sådana begränsningar omfattas av gruppundantaget upp till ett tröskelvärde för marknadsandelar på 20 %, oavsett om de avtalet är ömsesidigt eller inte. För att gruppundantaget skall vara tillämpligt får begränsningarna för användningsområdet emellertid inte avse något annat än den licensierade tekniken. Ett annat villkor är att licenstagarnas rätt att utnyttja sin egen teknik inte begränsas (se artikel 4.1 d). När licenstagarnas rätt att utnyttja sin egen teknik begränsas, är det fråga om uppdelning av marknader.

90. Kilpailijoiden välisiin sopimuksiin sisältyvät ehdot, joilla lisenssi rajoitetaan koskemaan yksiä tai useampia tuotemarkkinoita tai yhtä tai useampaa teknistä käyttöalaa(44), eivät 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdan mukaan kuulu vakavimpiin kilpailunrajoituksiin. Tällaisiin rajoituksiin sovelletaan ryhmäpoikkeusta, kun markkinaosuus on enintään 20 prosenttia, riippumatta siitä, onko sopimus vastavuoroinen. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisedellytyksenä on kuitenkin, että käyttöalarajoitukset koskevat vain lisensoitujen teknologioiden kattamaa alaa. Ehtona on lisäksi se, ettei lisenssinsaajien mahdollisuutta käyttää omaa teknologiaansa rajoiteta (ks. 4 artiklan 1 kohdan d alakohta). Jos lisenssinsaajien mahdollisuutta käyttää omaa teknologiaansa rajoitetaan, kyseessä on markkinoiden jakamista koskeva sopimus.

91. Gruppundantaget är tillämpligt oavsett om begränsningen av användningsområdet är symmetrisk eller assymetrisk. En assymetrisk begränsning av användningsområdet i ett ömsesidigt licensavtal innebär att båda parterna får använda de tekniker för vilken de beviljats licens bara inom olika användningsområden. Så länge det inte finns några begränsningar för parternas rätt att utnyttja sin egen teknik, finns det inte någon presumtion om att avtalet får parterna att överge eller avstå från att gå in på de områden som omfattas av deras licens till den andra partens. Att licenstagarna skaffar utrustning för att använda den licensierade tekniken inom det licensierade användningsområdet, behöver inte påverka de tillgångar som används för produktion som inte omfattas av licensen. Det är viktigt i detta avseende att begränsningen gäller avgränsade produktmarknader eller användningsområden och inte kunder, tilldelade per område eller per grupp, som köper produkter som hör till samma produktmarknad eller tekniska användningsområde. Risken för uppdelning av marknader är betydligt större i det senare fallet (se punkt 85 ovan). Begränsningar av användningsområdet kan dessutom vara nödvändiga för att uppmuntra konkurrensfrämjande licensiering (se punkt 182 nedan).

91. Ryhmäpoikkeuksen soveltamiseen ei vaikuta se, onko käyttöalarajoitus symmetrinen vai epäsymmetrinen. Vastavuoroisessa lisenssisopimuksessa oleva epäsymmetrinen käyttöalarajoitus tarkoittaa, että sopimuspuolilla on lisenssinsaajina oikeus käyttää lisensoimiaan teknologioita vain eri käyttöaloilla. Jos osapuolten mahdollisuuksia käyttää omia teknologioitaan ei rajoiteta, sopimuksen ei katsota johtavan siihen, että osapuolet vetäytyvät toiselle osapuolelle myönnetyn lisenssin kattamilta aloilta tai pysyttelevät poissa niiltä. Siinäkin tapauksessa, että lisenssinsaajat hankkivat tarvittavat laitteet lisensoidun teknologian hyödyntämiseksi lisenssin kohteena olevalla käyttöalalla, tällä ei välttämättä ole vaikutusta lisenssin ulkopuoliseen tuotantoon käytettäviin resursseihin. Tässä yhteydessä on tärkeää, että rajoitus koskee tiettyjä selkeästi erotettavissa olevia tuotemarkkinoita tai käyttöaloja eikä asiakkaita, jotka voidaan jakaa alueen tai asiakasryhmän mukaan ja jotka ostavat samoille tuotemarkkinoille tai käyttöaloille kuuluvia tuotteita. Jälkimmäisessä tapauksessa riskiä markkinoiden jakamisesta pidetään huomattavasti suurempana (ks. edellä 85 kohta). Lisäksi käyttöalarajoitukset saattavat olla tarpeen kilpailua edistävän lisensoinnin kannustamiseksi (ks. jäljempänä 182 kohta).

92. I artikel 4.1 c vi finns ytterligare ett undantag, nämligen begränsningar till produktion för eget bruk (captive use restrictions), dvs. ett krav att licenstagaren får producera de produkter som innehåller den licensierade tekniken endast för eget bruk. Om avtalsprodukten är en komponent, kan licenstagaren således åläggas att producera komponenten endast för integrering i sina egna produkter och att inte sälja komponenten till andra producenter. Licenstagaren skall dock kunna sälja komponenterna som reservdelar till sina egna produkter och leverera dem till tredje man som tillhandahåller service efter köpet för dessa produkter. Sådana begränsningar till produktion för eget bruk kan vara nödvändiga för att uppmuntra spridning av teknik, särskilt mellan konkurrenter, och omfattas av gruppundantaget. Sådana begränsningar behandlas också i avsnitt IV.2.5 nedan.

92. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vi alakohtaan sisältyy lisäpoikkeus eli sisäiseen käyttöön tarkoitetut rajoitukset. Niillä tarkoitetaan vaatimuksia, joiden mukaan lisenssinsaaja voi tuottaa lisensoitua teknologiaa sisältäviä tuotteita vain omaan käyttöönsä. Jos sopimuksen kohteena oleva tuote on komponentti, lisenssinsaaja voidaan velvoittaa tuottamaan kyseistä komponenttia vain omien tuotteidensa erottamattomaksi osaksi ja olemaan myymättä komponenttia muille tuottajille. Lisenssinsaajan on kuitenkin voitava myydä komponentteja omien tuotteidensa varaosina ja toimittaa niitä siten kolmansille osapuolille, jotka tarjoavat tuotteeseen liittyviä toimituksen jälkeisiä palveluja. Tällaiset sisäiseen käyttöön tarkoitetut rajoitukset voivat olla tarpeellisia edistämään teknologian levittämistä etenkin kilpailijoiden välillä, ja ne kuuluvat ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan. Tällaisia rajoituksia tarkastellaan myös jäljempänä IV osan 2 jakson 5 kohdassa.

93. Enligt artikel 4.1 c vii är det inte fråga om en särskilt allvarlig konkurrensbegränsning om licenstagaren i ett ensidigt avtal åläggs att producera avtalsprodukterna endast för en viss kund för att skapa en alternativ leveranskälla för den kunden. Ett villkor för att artikel 4.1 c vii skall vara tillämplig är således att licensen är begränsad till att skapa en alternativ leveranskälla för den kunden. Det är dock inget villkor att bara en sådan licens beviljas. Artikel 4.1 c vii gäller också situationer där fler än ett företag har beviljats licens att leverera till samma kund. Risken för att sådana avtal skall leda till uppdelning av marknader är liten, om licensen beviljas endast för att leverera till en viss kund. Framför allt kan man under sådana förhållanden inte anta att avtalet kommer att leda till att licenstagaren slutar utnyttja sin egen teknik.

93. Lopuksi 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdassa suljetaan pois vakavimpien kilpailunrajoitusten luettelosta lisenssinsaajalle muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa asetettu ehto, jolla lisenssinsaaja velvoitetaan tuottamaan sopimustuotteita vain tietylle asiakkaalle ja jonka tavoitteena on luoda kyseiselle asiakkaalle vaihtoehtoinen hankintalähde. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan soveltamisedellytyksenä siis on, että lisenssin ainoana tarkoituksena on vaihtoehtoisen hankintalähteen luominen kyseiselle asiakkaalle. Kyseisen alakohdan soveltaminen ei kuitenkaan edellytä, että lisenssejä myönnetään vain yksi, vaan sen soveltamisalaan kuuluvat myös tapaukset, joissa useammalle kuin yhdelle yritykselle myönnetään lisenssi saman asiakkaan hankintalähteenä toimimiseen. Mahdollisuudet markkinoiden jakamiseen tämänkaltaisin sopimuksin ovat vähäiset silloin, kun lisenssi koskee vain tietyn asiakkaan hankintalähteenä toimimista. Tällaisissa tilanteissa ei etenkään voida olettaa, että lisenssinsaaja lakkaa sopimuksen vuoksi hyödyntämästä omaa teknologiaansa.

94. Den särskilt allvarliga konkurrensbegränsning som anges i artikel 4.1 d gäller först och främst begränsningar av någondera av parternas möjligheter att bedriva forskning och utveckling. Båda parterna skall ha rätt att bedriva oberoende forskning och utveckling. Denna regel gäller oavsett om begränsningen avser ett område som omfattas av licensen eller något annat område. Själva det faktum att parterna kommer överens om att förse varandra med framtida förbättringar av sin respektive teknik utgör dock inte en begränsning av självständig forskning och utveckling. Påverkan på konkurrensen av sådana avtal måste bedömas mot bakgrund av omständigheterna i varje enskilt ärende. Artikel 4.1 d gäller inte heller begränsningar för en part att bedriva forskning och utveckling tillsammans med tredje man, om en sådan begränsning är nödvändig för att skydda licensgivarens know-how från otillbörlig spridning. För att begränsningarna skall omfattas av undantaget krävs att de är nödvändiga och proportionerliga för att skydda licensgivarens know-how från att röjas. Om man i avtalet till exempel utser vissa av licenstagarens anställda till att utbildas i och ansvara för utnyttjandet av licensierad know-how, kan det räcka med att ålägga licenstagaren att inte låta dessa anställda delta i forskning och utveckling med tredje man. Andra säkerhetsåtgärder kan vara lika lämpliga.

94. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määritelty vakavimpiin kuuluva kilpailunrajoitus koskee ehtoja, joilla rajoitetaan kumman tahansa sopimuspuolen mahdollisuuksia tehdä tutkimus- ja kehitystyötä. Molemmilla sopimuspuolilla on oltava vapaus tehdä riippumatonta tutkimus- ja kehitystyötä. Tätä periaatetta sovelletaan riippumatta siitä, koskeeko rajoitus lisenssin kattamaa alaa vai muita aloja. Sen, että sopimuspuolet sopivat luovuttavansa toisilleen teknologioihinsa vastaisuudessa tekemänsä parannukset, ei kuitenkaan sinänsä katsota rajoittavan riippumatonta tutkimus- ja kehitystyötä. Tällaisten sopimusten vaikutus kilpailuun on arvioitava tapauskohtaisesti. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan d alakohta ei kuitenkaan kata sopimuspuolelle asetettuja rajoituksia, jotka koskevat kolmannen osapuolen kanssa toteutettavaa tutkimus- ja kehitystyötä, jos tällaista rajoitusta tarvitaan suojaamaan lisenssinantajan taitotietoa paljastumiselta. Jotta rajoitukset, joilla on tarkoitus estää lisenssinantajan taitotiedon paljastuminen, kuuluisivat poikkeuksen soveltamisalaan, niiden on oltava suojan varmistamisen kannalta tarpeellisia ja oikeasuhteisia. Esimerkiksi silloin, kun sopimuksessa nimetään tietyt lisenssinsaajan työntekijät, joille lisensoitu taitotieto siirretään koulutuksella ja jotka ovat vastuussa sen käytöstä, saattaa riittää se, että lisenssinsaaja velvoitetaan varmistamaan, etteivät kyseiset työntekijät osallistu kolmansien osapuolten kanssa harjoitettavaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Myös muut suojalausekkeet voivat olla tarkoituksenmukaisia.

95. Enligt artikel 4.1 d skall licenstagaren också ha rätt att fritt använda sin egen konkurrerande teknik, under förutsättning att han inte använder teknik som licensierats av licensgivaren. När det gäller den egna tekniken får licenstagaren inte åläggas begränsningar för var licenstagaren får producera eller sälja, hur mycket licenstagaren får producera eller sälja och till vilket pris. Licenstagaren får inte heller åläggas att betala licensavgifter för produkter som produceras med den egna tekniken (se punkt 81 ovan). Dessutom skall licenstagaren inte åläggas begränsningar när det gäller att licensiera den egna tekniken till tredje man. När licenstagaren åläggs begränsningar för användningen av sin egen teknik eller för att bedriva forskning och utveckling, blir licenstagarens teknik mindre konkurrenskraftig. Effekten av detta blir att konkurrensen på befintliga produkt- och teknikmarknader minskar liksom licenstagarens incitament att investera i att utveckla och förbättra sin teknik.

95. Lisenssinsaajalle ei myöskään saa 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti asettaa rajoituksia, jotka koskevat lisenssinsaajan oman kilpailevan teknologian käyttöä edellyttäen, että lisenssinsaaja ei samalla hyödynnä lisenssillä saatua lisenssinantajan teknologiaa. Lisenssinsaajan mahdollisuutta käyttää omaa teknologiaansa ei saa rajoittaa suhteessa tuotanto- tai myyntipaikkaan, tuotanto- tai myyntimäärään ja myyntihintaan. Lisenssinsaajaa ei myöskään saa velvoittaa maksamaan rojalteja tuotteista, jotka on tuotettu sen omaa teknologiaa hyödyntäen (ks. edellä 81 kohta). Myöskään lisenssinsaajan oikeutta lisensoida oma teknologiansa kolmansille ei saa rajoittaa. Jos lisenssinsaajalle asetetaan oman teknologian käyttöä tai tutkimus- ja kehitystyön toteuttamista koskevia rajoituksia, lisenssinsaajan teknologian kilpailukyky heikkenee. Tämän seurauksena on kilpailun väheneminen olemassa olevilla tuote- ja teknologiamarkkinoilla. Samalla vähenevät myös lisenssinsaajan mahdollisuudet investoida teknologiansa kehittämiseen ja parantamiseen.

4.3 Avtal mellan icke-konkurrenter

4.3 Keskenään kilpailemattomien osapuolten väliset sopimukset

96. I artikel 4.2 finns en förteckning över särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar vid licensiering mellan icke-konkurrenter. Enligt denna artikel omfattar förordningen om tekniköverföringsavtal inte avtal som direkt eller indirekt, ensamt eller i kombination med andra faktorer som parterna kontrollerar, har till syfte

96. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa luetellaan vakavimmat kilpailunrajoitukset, jotka saattavat esiintyä keskenään kilpailemattomien osapuolten välisissä lisenssisopimuksissa. TSRPA ei tämän säännöksen mukaan kata sopimuksia, joiden tavoitteena on suoraan tai välillisesti, yksin tai yhdessä muiden sopimuspuolten määräysvallassa olevien tekijöiden kanssa:

a) att begränsa en parts möjligheter att fastställa sina priser när denne säljer produkter till tredje man utan att begränsa möjligheten att ålägga ett högsta försäljningspris eller ett rekommenderat försäljningspris, under förutsättning att det inte får karaktären av ett fast eller lägsta försäljningspris som en följd av påtryckningar eller incitament från någon av parterna,

(a) rajoittaa sopimuspuolen mahdollisuuksia määrittää hintansa myytäessä tuotteita kolmansille rajoittamatta kuitenkaan toimittajan mahdollisuutta asettaa enimmäismyyntihinta tai suositella myyntihintaa, edellyttäen, että se ei johda kiinteään tai vähimmäismyyntihintaan jonkin sopimuspuolen käyttämän painostuksen tai tarjoamien kannustimien vuoksi;

b) begränsning av det område inom vilket eller av de kunder till vilka licenstagaren passivt får sälja avtalsprodukterna, med undantag för

(b) rajoittaa alueita tai asiakkaita, joille lisenssinsaaja voi myydä passiivisesti sopimustuotteita, lukuun ottamatta:

i) begränsning av passiv försäljning till ett exklusivt område eller till en exklusiv kundgrupp som förbehållits licensgivaren,

(i) passiivisen myynnin rajoittamista lisenssinantajalle varatulle yksinmyyntialueelle tai yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle;

ii) begränsning av passiv försäljning till ett exklusivt område eller till en exklusiv kundgrupp som licensgivaren tilldelat en annan licenstagare under de första två åren som denna andra licenstagare säljer avtalsprodukterna i det området eller till den kundgruppen,

(ii) passiivisen myynnin rajoittamista lisenssinantajan toiselle lisenssinsaajalle myöntämälle yksinmyyntialueelle tai yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle kahden ensimmäisen vuoden aikana, jolloin kyseinen toinen lisenssinsaaja myy sopimustuotteita kyseiselle alueelle tai asiakasryhmälle;

iii) skyldigheten att producera avtalsprodukterna endast för eget bruk, förutsatt att licenstagaren inte är ålagd begränsningar för aktiv eller passiv försäljning av avtalsprodukterna som reservdelar för sina egna produkter,

(iii) lisenssinsaajalle asetettua velvollisuutta tuottaa sopimustuotteita ainoastaan omaan käyttöönsä, edellyttäen että lisenssinsaajaa ei rajoiteta myymästä aktiivisesti ja passiivisesti sopimustuotteita omien tuotteidensa varaosina;

iv) licenstagarens skyldighet att producera avtalsprodukterna endast för en viss kund, om licensen beviljades för att skapa en alternativ leveranskälla för den kunden, och

(iv) velvollisuutta tuottaa sopimustuotteita ainoastaan tietylle asiakkaalle, jos lisenssi on myönnetty vaihtoehtoisen hankintalähteen luomiseksi kyseiselle asiakkaalle;

v) begränsning av licenstagarens försäljning till slutanvändare, om återförsäljaren bedriver verksamhet på grossistnivå,

(v) kaupan tukkuportaassa toimivan lisenssinsaajan loppukäyttäjille suuntautuvan myynnin rajoittamista;

vi) begränsning av försäljning till icke auktoriserade återförsäljare som bedrivs av medlemmarna i ett selektivt distributionssystem,

(vi) valikoivan jakelujärjestelmän jäsenten myynnin rajoittamista valtuuttamattomille jakelijoille;

c) begränsning av aktiv eller passiv försäljning till slutanvändare som bedrivs av en licenstagare som är medlem i ett selektivt distributionssystem och som är verksam i detaljhandelsledet, utan att det påverkar möjligheten att förbjuda en medlem av detta system att bedriva verksamhet från en icke auktoriserad etableringsort.

(c) rajoittaa vähittäisportaassa toimivan valikoivaan jakelujärjestelmään kuuluvan lisenssinsaajan aktiivista tai passiivista myyntiä loppukäyttäjille; tämä ei kuitenkaan rajoita mahdollisuutta kieltää järjestelmän jäsentä toimimasta valtuuttamattomassa liikkeessä.

97. Den särskilt allvarliga konkurrensbegränsning som anges i artikel 4.2 a gäller fastställande av priser vid försäljning till tredje man. Denna bestämmelse avser begränsningar som har till direkt eller indirekt syfte att fastställa ett fast eller lägsta försäljningspris eller en fast eller lägsta prisnivå som licensgivaren eller licenstagaren skall iaktta när man säljer produkterna till tredje man. När det gäller avtal som direkt fastställer återförsäljningspriset är begränsningen entydig. Priser kan dock fastställas även indirekt. Exempel på detta är avtal där man fastställer marginalen, fastställande av maximala rabatter, att koppla försäljningspriset till konkurrenternas försäljningspris, hot, skrämsel, varningar, påföljder, eller uppsägning av avtal om en viss prisnivå inte iakttas. Direkta eller indirekta metoder för att uppnå fastställande av priser kan göras mer effektiva om de kombineras med åtgärder för att identifiera vilka återförsäljare som sänker priserna, t.ex. införande av prisövervakningssystem eller en skyldighet för återförsäljare att rapportera avvikelser från standardpriserna. På liknande sätt kan direkt eller indirekt fastställande av priser göras mer effektivt genom att man kombinerar detta med andra åtgärder som minskar licenstagarens incitament att sänka sitt försäljningspris, till exempel att licensgivaren ålägger licenstagaren att tillämpa en klausul om mest gynnade kunder, dvs. en skyldighet att ge en kund mer förmånliga villkor än en annan kund. Samma metoder kan användas för att få maximipriser eller rekommenderade priser att fungera som fasta eller lägsta försäljningspriser. Att licensgivaren tillhandahåller en lista över rekommenderade priser eller ålägger licenstagaren ett högsta försäljningspris anses emellertid inte i sig leda till fasta eller lägsta försäljningspriser.

97. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritelty vakavimpiin kuuluva kilpailunrajoitus koskee hintojen vahvistamista myytäessä tuotteita kolmansille. Säännös kattaa erityisesti rajoitukset, joiden suorana tai välillisenä tavoitteena on vahvistaa sovittu myyntihinta tai vähimmäismyyntihinta tai sovittu hintataso tai vähimmäishintataso, jota lisenssinantajan ja lisenssinsaajan on noudatettava myytäessä tuotteita kolmansille osapuolille. Sopimuksissa, joissa myyntihinta vahvistetaan suoraan, rajoitus on täysin ilmeinen. Myyntihinta voidaan kuitenkin määrätä myös epäsuorin keinoin. Esimerkkejä tästä ovat sopimukset, joissa vahvistetaan voittomarginaali, sovitaan myönnettävien alennusten enimmäistaso, suhteutetaan myyntihinta kilpailijoiden myyntihintoihin, esitetään uhkauksia tai varoituksia tai uhataan sakoilla tai sopimuksen irtisanomisella, jos sovittua hintatasoa ei noudateta. Suorat tai välilliset keinot vahvistaa hinta voivat olla tehokkaampia, jos niihin yhdistetään toimenpiteitä hintojen laskemisen havaitsemiseksi, kuten hintojen seurantajärjestelmä tai lisenssinsaajille asetettu velvollisuus raportoida hintojen poikkeamista. Vastaavasti suora tai välillinen hintojen vahvistaminen voi olla tehokkaampaa, jos siihen yhdistetään toimenpiteitä, joilla heikennetään lisenssinsaajan mahdollisuuksia alentaa myyntihintojaan, kuten tapauksessa, jossa lisenssinantaja vaatii lisenssinsaajaa soveltamaan "suosituimman asiakkaan kohtelua" koskevaa ehtoa eli velvollisuutta myöntää jollekin asiakkaalle aina paremmat myyntiehdot kuin muille asiakkaille. Enimmäis- tai suositushinnat voidaan samoja keinoja käyttäen saada toimimaan vahvistettujen myyntihintojen tai vähimmäismyyntihintojen tapaan. Sen, että lisenssinantaja antaa lisenssinsaajalle suositushintaluettelon tai velvoittaa lisenssinsaajan noudattamaan tiettyä enimmäishintaa, ei kuitenkaan itsessään katsota johtavan vahvistettujen myyntihintojen tai vähimmäismyyntihintojen käyttöön.

98. Som särskilt allvarliga begränsningar betraktas enligt artikel 4.2 b avtal eller samordnade förfaranden som har till direkt eller indirekt syfte att begränsa licenstagarnas passiva försäljning av produkter som innehåller den licensierade tekniken(45). En begränsning av licenstagarens passiva försäljning kan vara resultatet av direkta skyldigheter, såsom skyldigheten att inte sälja till vissa kunder eller till kunder inom vissa områden eller skyldigheten att föra över beställningar från dessa kunder till andra licenstagare. De kan också vara resultatet av indirekta åtgärder som syftar till att få licenstagaren att avstå från sådan försäljning, till exempel ekonomiska incitament och tillämpning av ett övervakningssystem för att kontrollera den verkliga mottagaren av de licensierade produkterna. Kvantitetsbegränsningar kan vara ett sätt att indirekt begränsa passiv försäljning. Kommissionen kommer inte att anta att kvantitetsbegränsningar i sig tjänar detta syfte. Läget kommer dock att vara ett annat när kvantitetsbegränsningar används till att genomföra ett bakomliggande avtal om uppdelning av marknaden. Tecken som tyder på detta är att kvantiteter anpassas över tid så att de endast täcker lokal efterfrågan, kombinationen av kvantitetsbegränsningar och skyldigheten att sälja minimikvantiteter i området, åläggande av lägsta licensavgifter kopplat till försäljningen inom området, differentierade licensavgifter beroende på vart produkterna levereras och kontroll av vart produkter som säljs av enskilda licenstagare levereras. Den övergripande särskilt allvarliga begränsningen av licenstagares passiva försäljning omfattas av ett antal undantag som gås igenom nedan.

98. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa katsotaan vakavimmiksi kilpailunrajoituksiksi sopimukset tai yhteensovitetut menettelyt, joiden suorana tai välillisenä tavoitteena on rajoittaa lisenssinsaajien harjoittamaa, lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden passiivista myyntiä(45). Lisenssinsaajaan kohdistuvat passiivista myyntiä koskevat rajoitukset voivat olla seurausta suorista velvoitteista, kuten velvoitteesta olla myymättä joillekin asiakkaille tai tiettyjen alueiden asiakkaille taikka velvoitteesta siirtää näiden asiakkaiden tekemät tilaukset muille lisenssinsaajille. Ne voivat myös olla seurausta epäsuorista toimista, joiden tarkoituksena on saada lisenssinsaaja luopumaan tällaisesta myynnistä. Näitä ovat esimerkiksi taloudelliset kannustimet tai lisensoitujen tuotteiden todellisen määränpään selvittämiseen tarkoitetun valvontajärjestelmän käyttöönotto. Määrällisillä rajoituksilla voidaan epäsuorasti rajoittaa passiivista myyntiä. Komissio ei kuitenkaan katso, että määrälliset rajoitukset sinänsä palvelevat kyseistä tarkoitusta. Näin voi kuitenkin olla, jos määrällisillä rajoituksilla pannaan täytäntöön taustalla oleva sopimus markkinoiden jakamisesta. Merkkejä tällaisesta toiminnasta ovat määrien vähittäinen mukauttaminen siten, että ne kattavat vain paikallisen kysynnän, määrälliset rajoitukset yhdistettynä aluekohtaista vähimmäismyyntiä koskevaan velvoitteeseen, aluekohtaisen myynnin mukaan määräytyvät vähimmäisrojalteja koskevat velvoitteet, tuotteen määränpään mukaan eriytetyt rojaltimaksut sekä yksittäisten lisenssinsaajien myymien tuotteiden määränpään valvominen. Tästä lisenssinsaajien harjoittamaa passiivista myyntiä koskevasta vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluvasta yleisrajoituksesta on kuitenkin useita tärkeitä poikkeuksia, joita käsitellään seuraavassa.

99. Artikel 4.2 b omfattar inte försäljningsbegränsningar för licensgivaren. Alla försäljningsbegränsningar för licensgivaren omfattas således av gruppundantaget under förutsättning att tröskelvärdet för marknadsandelar på 30 % inte överskrids. Detta gäller även alla begränsningar för licenstagarens aktiva försäljning, med undantag för det som sägs om aktiv försäljning i punkterna 105 och 106 nedan. Gruppundantaget för begränsning av aktiv försäljning bygger på antagandet att sådana begränsningar främjar investeringar, konkurrens med andra medel än priset och förbättringar av kvaliteten på de tjänster som licenstagarna tillhandahåller genom att det löser snålskjuts- och "hold-up"-problem. Vid begränsning av aktiv försäljning mellan licenstagares områden eller kundgrupper är det inte ett villkor att den skyddade licenstagaren har beviljats ett exklusivt område eller en exklusiv kundgrupp. Gruppundantaget omfattar också begränsning av aktiv försäljning om mer än en licenstagare har utsetts i ett visst område eller för en viss kundgrupp. Det främjar sannolikt investeringar som förbättrar effektiviteten om en licenstagare får garantier för att endast ett begränsat antal licenstagare inom området och alltså inga licenstagare utanför området kommer att konkurrera genom aktiv försäljning.

99. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohta ei koske lisenssinantajaan kohdistuvia myynnin rajoituksia. Kaikki lisenssinantajaan kohdistuvat myynnin rajoitukset kuuluvat ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan, jos markkinaosuus ei ylitä 30:tä prosenttia. Sama pätee kaikkiin rajoituksiin, jotka koskevat lisenssinsaajan harjoittamaa aktiivista myyntiä, lukuun ottamatta jäljempänä 105 ja 106 kohdassa käsiteltyjä aktiivista myyntiä koskevia tapauksia. Aktiivista myyntiä koskevien rajoitusten sisällyttäminen ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan perustuu siihen olettamukseen, että ne edistävät investointeja, muihin tekijöihin kuin hintaan perustuvaa kilpailua ja lisenssinsaajien tarjoamien palvelujen laadun parantamista ratkaisemalla vapaamatkustajuuteen ja investoinneista pidättymiseen liittyvät ongelmat. Lisenssinsaajien alueiden tai asiakasryhmien välistä aktiivista myyntiä koskevien rajoitusten yhteydessä ei edellytetä, että suojatulle lisenssinsaajalle on myönnetty yksinoikeus tiettyyn alueeseen tai asiakasryhmään. Ryhmäpoikkeusta sovelletaan myös aktiivista myyntiä koskeviin rajoituksiin silloin, kun tietty alue tai asiakasryhmä on varattu useammalle kuin yhdelle lisenssinsaajalle. Kun lisenssinsaaja voi olla varma siitä, että se joutuu alueellaan vastaamaan vain tiettyjen muiden lisenssinsaajien aktiivisen myynnin aiheuttamaan kilpailuun ja etteivät sen alueen ulkopuolelta tulevat lisenssinsaajat kilpaile sen alueella, on todennäköistä, että tilanne kannustaa tehokkuutta lisäävien investointien tekemiseen.

100. Begränsningar av licenstagares aktiva och passiva försäljning till ett exklusivt område eller till en exklusiv kundgrupp som reserverats för licensgivaren utgör inte några särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar (se artikel 4.2 b i). De omfattas i stället av gruppundantaget. Upp till tröskelvärdet för marknadsandelar förutsätts att sådana begränsningar, trots att de begränsar konkurrensen, främjar konkurrensfrämjande spridning av teknik och integrering av sådan teknik i licenstagarens produktionstillgångar. För att ett område eller en kundgrupp skall förbehållas licensgivaren krävs det inte att licensgivaren verkligen producerar med den licenserade tekniken i området eller för kundgruppen i fråga. Ett område eller en kundgrupp kan också förbehållas licensgivaren för att utnyttjas vid ett senare tillfälle.

100. Ehto, jolla rajoitetaan lisenssinsaajan aktiivista ja passiivista myyntiä alueelle tai asiakasryhmälle, johon lisenssinantaja on varannut yksinoikeuden, ei kuulu vakavimpiin kilpailunrajoituksiin (ks. 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohta). Ryhmäpoikkeus kattaakin tällaiset rajoitukset. Vaikka tällaiset rajoitukset rajoittaisivatkin kilpailua, niiden katsotaan markkinaosuusrajaan asti edistävän teknologian levitystä ja siten kilpailua sekä teknologian yhdistämistä lisenssinsaajan tuotantoresursseihin. Tietty asiakasryhmä tai alue voi olla varattu lisenssinantajalle myös silloin, kun tämä ei tosiasiassa tuota käyttämällä lisensoitua teknologiaa kyseisellä alueella tai kyseistä asiakasryhmää varten. Lisenssinantaja voi varata itselleen jonkin alueen tai asiakasryhmän myös myöhempää hyödyntämistä varten.

101. Begränsning av licenstagares passiva försäljning till ett exklusivt område eller en exklusiv kundgrupp som tilldelats en annan licenstagare omfattas av gruppundantaget för två år från den dag då den skyddade licenstagaren först saluförde produkter som innehåller den licensierade tekniken i sitt exklusiva område eller till sin exklusiva kundgrupp (se artikel 4.2 b ii). Licenstagare måste ofta göra stora investeringar i produktionstillgångar och säljfrämjande verksamhet för att sätta igång och för att utveckla ett nytt område. Den nya licenstagaren tar därför sannolikt stora risker, särskilt eftersom säljfrämjande utgifter och investeringar i tillgångar som krävs för att producera med en viss teknik ofta är oåterkalleliga kostnader, vilket innebär att de inte kan återfås om licenstagaren lämnar marknaden. Under sådana förhållanden är det ofta så att licenstagare inte skulle ingå licensavtalet utan skydd mot andras licenstagares (aktiva och) passiva försäljning till sitt område under en viss period. Begränsningar för andra licenstagares passiva försäljning till en licenstagares exklusiva område omfattas därför i många fall inte av artikel 81.1 under två år från den dag då produkten som innehåller den licensierade tekniken först fördes ut på marknaden av licenstagaren i fråga. Om artikel 81.1 i enskilda fall är tillämplig på sådana begränsningar, omfattas de av gruppundantaget. Efter utgången av denna tvåårsperiod utgör begränsning av passiv försäljning mellan licenstagare särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar. Sådana begränsningar omfattas i regel av artikel 81.1 och det är osannolikt att de uppfyller villkoren i artikel 81.3. Det är särskilt osannolikt att sådana begränsningar för passiv försäljning skulle vara nödvändiga för att uppnå effektivitetsvinster(46).

101. Rajoituksiin, jotka koskevat lisenssinsaajien harjoittamaa passiivista myyntiä toiselle lisenssinsaajalle varatulle yksinmyyntialueelle tai tämän yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle, sovelletaan ryhmäpoikkeusta kahden vuoden ajan päivästä, jona suojattu lisenssinsaaja saattaa lisensoitua teknologiaa sisältävät tuotteet ensimmäisen kerran markkinoille yksinmyyntialueellaan tai yksinoikeuteensa perustuvan asiakasryhmän muodostamilla markkinoilla (ks. 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohta). Lisenssinsaajien on usein investoitava huomattavasti tuotantoresursseihin ja myynninedistämiseen voidakseen käynnistää toiminnan uudella alueella ja kehittää sitä. Uusi lisenssinsaaja ottaa näin ollen todennäköisesti huomattavan riskin, erityisesti siksi, että myynninedistämiskustannukset ja tietyn teknologian pohjalta käynnistettävään tuotantoon tarvittaviin resursseihin tehdyt investoinnit ovat usein uponneita eli niitä ei saada takaisin, jos lisenssinsaaja poistuu markkinoilta. Tällaisessa tilanteessa lisenssinsaaja ei useinkaan tee lisenssisopimusta, ellei siihen sisälly tietyn ajanjakson pituista suojaa muiden lisenssinsaajien aktiiviselta (ja passiiviselta) myynniltä kyseisen lisenssinsaajan myyntialueella. Ehdot, joilla rajoitetaan lisenssinsaajan passiivista myyntiä toisten lisenssinsaajien yksinmyyntialueille, eivät näin ollen yleensä kuulu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin enintään kahden vuoden ajan päivästä, jona kyseinen lisenssinsaaja saattaa lisensoitua teknologiaa sisältävän tuotteen ensimmäisen kerran markkinoille yksinmyyntialueellaan. Niissä yksittäistapauksissa, joissa tämänkaltaiset rajoitukset kuuluvat 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, niihin sovelletaan ryhmäpoikkeusta. Edellä mainitun kahden vuoden jakson päätyttyä lisenssinsaajien väliset passiivista myyntiä koskevat rajoitukset katsotaan vakavimmiksi kilpailunrajoituksiksi. Tällaiset rajoitukset kuuluvat yleensä 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, eivätkä ne todennäköisesti täytä 81 artiklan 3 kohdassa asetettuja edellytyksiä. Etenkin on todennäköistä, etteivät passiivista myyntiä koskevat rajoitukset ole välttämättömiä tehokkuusetujen saavuttamiselle(46).

102. Enligt artikel 4.2 b iii omfattar gruppundantaget också en begränsning enligt vilken licenstagaren är skyldig att producera de produkter som innehåller den licensierade tekniken endast för eget bruk. Om avtalsprodukten är en komponent, kan licenstagaren således åläggas att använda komponenten endast i sina egna produkter och att inte sälja den till andra producenter. Licenstagaren skall dock aktivt och passivt kunna sälja produkterna som reservdelar till sina egna produkter och leverera dem till tredje man som tillhandahåller service efter köpet för dessa produkter. Begränsningar till produktion för eget bruk behandlas i avsnitt IV.2.5 nedan.

102. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluu myös rajoitus, jonka mukaan lisenssinsaaja on velvollinen valmistamaan lisensoitua teknologiaa sisältäviä tuotteita vain omaan (sisäiseen) käyttöönsä. Jos sopimuksen kohteena oleva tuote on komponentti, lisenssinsaaja voidaan siten velvoittaa käyttämään tuotetta vain omien tuotteidensa osana ja olemaan myymättä sitä muille tuottajille. Lisenssinsaajan on kuitenkin voitava myydä sekä aktiivisesti että passiivisesti tuotteita omien tuotteidensa varaosina, joten sillä on oltava oikeus toimittaa tuotteita kolmansille osapuolille, jotka tarjoavat kyseisiin tuotteisiin liittyviä toimituksen jälkeisiä palveluja. Sisäisen käytön rajoituksia käsitellään myös jäljempänä IV osan 2 jakson 5 kohdassa.

103. Såsom i fallet med avtal mellan konkurrenter (se punkt 93 ovan) omfattar gruppundantaget också avtal som ålägger licenstagaren att producera avtalsprodukterna endast för en viss kund för att ge den kunden en alternativ leveranskälla (se artikel 4.2 b iv). Vid avtal mellan icke-konkurrenter är det mycket osannolikt att sådana begränsningar omfattas av artikel 81.1.

103. Kuten kilpailijoiden välisissä sopimuksissa (ks. edellä 93 kohta), ryhmäpoikkeusta sovelletaan myös sopimuksiin, joissa lisenssinsaaja velvoitetaan tuottamaan sopimustuotteita vain tietylle asiakkaalle, jotta kyseiselle asiakkaalle voitaisiin luoda vaihtoehtoinen hankintalähde (ks. 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan iv alakohta). On epätodennäköistä, että tämänkaltaiset rajoitukset kuuluisivat 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin silloin, kun ne sisältyvät keskenään kilpailemattomien yritysten välisiin sopimuksiin.

104. Enligt artikel 4.2 b v omfattar gruppundantaget även en skyldighet för licenstagaren att inte sälja till slutanvändare, utan endast till detaljhandlare. En sådan skyldighet ger licensgivaren rätt att tilldela licenstagaren rollen som grossist och omfattas i regel inte av artikel 81.1(47).

104. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan v alakohdan mukaan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluu myös lisenssinsaajalle asetettu vaatimus olla myymättä tuotteita loppukäyttäjille eli toisin sanoen myydä vain jälleenmyyjille. Lisenssinantaja voi tällaisella vaatimuksella uskoa lisenssinsaajalle tukkumyyntitehtävän, ja se ei yleensä kuulu 81 artiklan 1 kohdan piiriin(47).

105. Enligt artikel 4.2 b vi omfattar gruppundantaget även en skyldighet för licenstagaren att inte sälja till icke auktoriserade återförsäljare. Detta undantag ger licensgivaren rätt att ålägga licenstagare en skyldighet att ingå i ett selektivt distributionssystem. I sådana fall skall licenstagarna enligt artikel 4.2 c tillåtas att sälja både aktivt och passivt till slutanvändare, utan att det påverkar möjligheten att begränsa licenstagaren till att bedriva verksamhet på grossistnivå, såsom anges i artikel 4.2 b v (se föregående punkt).

105. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan vi alakohdan mukaan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluu myös lisenssinsaajaan kohdistuva vaatimus olla myymättä muille kuin valtuutetuille jakelijoille. Lisenssinantaja voi tämän poikkeuksen turvin vaatia lisenssinsaajaa kuulumaan valikoivaan jakelujärjestelmään. Siinä tapauksessa lisenssinsaajille on kuitenkin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan annettava lupa myydä tuotteita loppukäyttäjille sekä aktiivisesti että passiivisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta rajata lisenssinsaajan toiminta tukkumyyntiin 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan v alakohdan nojalla (ks. edellinen kohta).

106. Man bör komma ihåg att gruppundantaget omfattar licensavtal genom vilka licensgivaren ålägger skyldigheter som licenstagaren skall eller kan ålägga sina köpare, bland annat återförsäljare (se punkt 39 ovan). Skyldigheterna skall dock vara förenliga med de konkurrensregler som gäller för leverans- och distributionsavtal. Eftersom förordningen om tekniköverföringsavtal endast omfattar avtal mellan två parter, omfattar förordningen inte avtal som ingås mellan licenstagaren och dennes köpare om att genomföra sådana skyldigheter. Sådana avtal omfattas av gruppundantaget endast när de är förenliga med förordning nr 2790/1999 (se avsnitt 2.5.2 ovan).

106. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että ryhmäpoikkeus kattaa lisenssisopimukset, joissa lisenssinantaja asettaa velvoitteita, jotka lisenssinsaajan täytyy tai jotka se voi asettaa ostajilleen jakelijat mukaan luettuna (ks. 39 kohta). Näiden velvoitteiden on kuitenkin oltava toimitus- ja jakelusopimuksiin sovellettavien kilpailusääntöjen mukaisia. Koska TSRPA:ta sovelletaan vain kahdenvälisiin sopimuksiin, lisenssinsaajan ostajiensa kanssa edellä mainitun kaltaisista velvoitteista tekemät sopimukset eivät kuulu TSRPA:n soveltamisalaan. Tämänkaltaisiin sopimuksiin sovelletaan ryhmäpoikkeusta vain, jos ne ovat asetuksen 2790/1999 mukaisia (ks. edellä 2.5.2 kohta).

5. Uteslutna begränsningar

5. Poikkeuksen ulkopuolelle jäävät rajoitukset

107. I artikel 5 i förordningen om tekniköverföringsavtal anges fyra typer av begränsningar som inte omfattas av gruppundantaget och för vilka det därför krävs en individuell bedömning av deras konkurrenshämmande och konkurrensfrämjande effekter. Av artikel 5 följer att även om ett licensavtal innehåller någon av de begränsningar som anges i dessa bestämmelser, hindrar inte detta att gruppundantaget tillämpas på resten av avtalet. Det är endast den enskilda begränsningen som inte omfattas av gruppundantaget, vilket innebär att det krävs en individuell bedömning. Regeln om särskiljbarhet gäller därmed de begränsningar som anges i artikel 5.

107. TSRPA:n 5 artiklassa luetellaan neljä rajoitustyyppiä, joille ei myönnetä ryhmäpoikkeusta ja joiden kilpailunvastaiset ja kilpailua edistävät vaikutukset on siten arvioitava tapauskohtaisesti. Asetuksen 5 artiklasta seuraa, että jonkin näihin säännöksiin sisältyvän rajoituksen esiintyminen lisenssisopimuksessa ei estä ryhmäpoikkeuksen soveltamista sopimuksen muihin osiin. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle jää vain kyseinen yksittäinen rajoitus, joka on arvioitava tapauskohtaisesti. Näin ollen 5 artiklan mukaiset rajoitukset on voitava erottaa sopimuksesta.

108. I artikel 5.1 föreskrivs att gruppundantaget inte skall tillämpas på följande tre skyldigheter:

108. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan ryhmäpoikkeusta ei sovelleta seuraaviin kolmeen velvoitteeseen:

a) En direkt eller indirekt skyldighet för licenstagaren att bevilja licensgivaren eller tredje man som utsetts av licensgivaren en exklusiv licens för de särskiljbara förbättringar eller nya tillämpningar som licenstagaren själv har tillfört den licensierade tekniken.

(a) Lisenssinsaajalle asetettu suora tai välillinen velvoite myöntää lisenssinantajalle tai lisenssinantajan nimeämälle kolmannelle osapuolelle yksinoikeudellinen käyttölupa lisensoituun teknologiaan tekemiinsä selvästi eroteltaviin parannuksiin tai lisensoidun teknologian uusiin käyttösovelluksiin.

b) En direkt eller indirekt skyldighet för licenstagaren att överlåta till licensgivaren eller tredje man som utsetts av licensgivaren rättigheterna till de särskiljbara förbättringar eller nya tillämpningar som tillförts den licensierade tekniken.

(b) Lisenssinsaajalle asetettu suora tai välillinen velvoite siirtää lisenssinantajalle tai lisenssinantajan nimeämälle kolmannelle osapuolelle oikeuksia lisensoidun teknologian selvästi eroteltaviin parannuksiin tai uusiin käyttösovelluksiin.

c) En direkt eller indirekt skyldighet för licensgivaren att inte bestrida giltigheten i de immateriella rättigheter som licensgivaren har på den gemensamma marknaden. Förordningen om tekniköverföringsavtal ger dock licensgivaren möjlighet att avsluta licensavtalet om licenstagaren bestrider den licensierade teknikens giltighet.

(c) Lisenssinsaajalle asetettu suora tai välillinen velvoite olla kiistämättä lisenssinantajalla yhteismarkkinoilla olevien immateriaalioikeuksien pätevyyttä. TSRPA antaa kuitenkin lisenssinantajalle oikeuden lisenssisopimuksen irtisanomiseen, jos lisenssinsaaja kiistää lisensoituun teknologiaan kohdistuvien immateriaalioikeuksien pätevyyden.

Syftet med artikel 5.1 a, b och c är att undvika att gruppundantaget omfattar avtal som kan minska incitamentet till innovation.

Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan tarkoituksena on välttää ryhmäpoikkeuksen soveltaminen sellaisiin sopimuksiin, jotka voivat vähentää lisenssinsaajien halukkuutta innovaatiotoimintaan.

109. Artikel 5.1 a och 5.1 b avser exklusiva grant-back-skyldigheter eller överlåtelse till licensgivaren av särskiljbara förbättringar av den licensierade tekniken. En förbättring är särskiljbar om den kan utnyttjas utan att man gör intrång på den licensierade tekniken. En skyldighet att ge licensgivaren exklusiv licens till särskiljbara förbättringar av den licensierade tekniken eller att överlåta sådana förbättringar till licensgivaren skulle sannolikt minska licenstagarens incitament till innovation, eftersom det skulle hindra licenstagaren från att utnyttja sina egna förbättringar, bland annat genom licensiering till tredje man. Detta gäller både när den särskiljbara förbättringen avser samma tillämpning som den licensierade tekniken och när licenstagaren utvecklar nya tillämpningar för den licensierade tekniken. Enligt artikel 5.1 a och 5.1 b omfattas sådana skyldigheter inte av gruppundantaget. Däremot omfattar gruppundantaget icke exklusiva grant-back-skyldigheter för särskiljbara förbättringar. Detta gäller också ensidiga grant-back-skyldigheter, dvs. skyldigheter som endast omfattar licenstagaren, om licensgivaren enligt avtalet har rätt att föra vidare särskiljbara förbättringar till andra licenstagare. En ensidig grant-back-skyldighet kan främja innovation och spridning av ny teknik genom att licensgivaren har rätt att fritt bestämma om och i vilken utsträckning licensgivarens egna förbättringar skall föras vidare till licenstagarna. En klausul om att föra vidare förbättringar kan också främja spridningen av teknik, eftersom varje licenstagare vid ingåendet av avtalet vet att alla licenstagare kommer att vara likställda när det gäller den teknik med vilken man producerar. Exklusiva grant-back-skyldigheter och skyldighet att överlåta icke särskiljbara förbättringar är inte konkurrensbegränsande i den mening som avses i artikel 81.1, eftersom licenstagaren inte kan utnyttja icke särskiljbara förbättringar utan licensgivarens tillstånd.

109. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta koskevat tilanteita, joissa lisensoituun teknologiaan tehtyihin eroteltavissa oleviin parannuksiin liittyvät oikeudet luovutetaan tai siirretään takaisin lisenssinantajalle siten, että tämä saa niihin yksinoikeuden. Parannus on selvästi eroteltavissa, jos sitä voidaan hyödyntää loukkaamatta lisensoituun teknologiaan liittyviä oikeuksia. Ehto, jolla lisenssinsaaja velvoitetaan myöntämään lisenssinantajalle yksinoikeus lisensoidun teknologian selvästi eroteltavissa oleviin parannuksiin tai siirtämään tälle kyseisiin parannuksiin liittyvät oikeudet, vähentää todennäköisesti lisenssinsaajan halukkuutta innovaatiotoimintaan, sillä se estää lisenssinsaajaa hyödyntämästä omia parannuksiaan, kuten lisensoimasta niitä kolmansille. Tilanne on sama silloin, kun selvästi eroteltavissa oleva parannus koskee samaa sovellusta kuin lisensoitu teknologia tai kun lisenssinsaaja kehittää uusia lisensoidun teknologian sovelluksia. Tällaiset velvollisuudet eivät 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaan kuulu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan. Ryhmäpoikkeus kattaa kuitenkin selvästi eroteltavissa olevien parannusten takaisinluovutusta koskevat velvollisuudet, joihin ei sisälly yksinoikeutta, myös silloin, kun takaisinluovutusta koskeva vaatimus ei ole vastavuoroinen eli se on asetettu vain lisenssinsaajalle, sekä silloin, kun lisenssinantajalla on sopimuksen mukaan oikeus jakaa eroteltavissa olevat parannukset edelleen muille lisenssinsaajille. Yksipuolinen takaisinluovutusta koskeva velvollisuus voi edistää innovaatiota ja uuden teknologian levittämistä, kun lisenssinantaja saa vapaasti määritellä, luovuttaako hän omat parannuksensa lisenssinsaajille ja jos luovuttaa, missä määrin. Jakamista koskeva ehto voi sekin edistää teknologian levittämistä, sillä näin kukin lisenssinsaaja tietää sopimushetkellä olevansa tasa-arvoisessa asemassa muiden lisenssinsaajien kanssa tuotannossa käyttämänsä teknologian osalta. Kun kyse on parannuksista, jotka eivät ole selvästi eroteltavissa, yksinoikeuden tuottavan takaisinluovutuksen tai oikeuksien siirtämistä koskevan velvollisuuden ei katsota rajoittavan kilpailua 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, sillä lisenssinsaaja ei voi hyödyntää tällaisia parannuksia ilman lisenssinantajan lupaa.

110. Tillämpningen av artikel 5.1 a och b påverkas inte av om licensgivaren betalar ersättning för att få förvärva förbättringen eller för att erhålla en exklusiv licens. Huruvida det förekommer sådan ersättning och hur stor den är kan dock vara en faktor att ta hänsyn till vid en individuell bedömning enligt artikel 81. När grant-back-skyldigheter åläggs mot ersättning är det mindre sannolikt att skyldigheten minskar licenstagarens incitament till innovation. Vid bedömningen av exklusiva grant-back-skyldigheter som inte omfattas av gruppundantaget är också licensgivarens ställning på teknikmarknaden en relevant faktor. Ju starkare licensgivarens ställning är, desto mer sannolikt är det att exklusiva grant-back-skyldigheter kommer att ha konkurrenshämmande effekter på innovationen. Ju starkare licensgivarens teknik är, desto mer sannolikt är det att licenstagaren kommer att vara en viktig källa till innovation och framtida konkurrens. Grant-back-skyldigheterna kan också ha större negativa effekter om det finns parallella nätverk av licensavtal som innehåller sådana skyldigheter. När tillgänglig teknik kontrolleras av ett begränsat antal licensgivare som ålägger licenstagarna exklusiva grant-back-skyldigheter, är risken för konkurrenshämmande effekter större än om det finns flera tekniker och endast vissa av dessa licensieras på exklusiva grant-back-villkor.

110. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan soveltaminen ei riipu siitä, maksaako lisenssinantaja korvauksen saadusta parannuksesta tai yksinoikeuden sisältävästä lisenssistä. Tällaisen korvauksen olemassaololla ja suuruudella saattaa kuitenkin olla merkitystä arvioitaessa sopimuksia tapauskohtaisesti 81 artiklan nojalla. Jos takaisinluovutus tapahtuu korvausta vastaan, velvollisuus ei yhtä todennäköisesti vähennä lisenssinsaajan halukkuutta innovointiin. Arvioitaessa yksinoikeuden sisältävää takaisinluovutusta ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolella on otettava huomioon myös lisenssinantajan markkina-asemalla teknologiamarkkinoilla. Mitä vahvempi asema lisenssinantajalla on, sitä todennäköisemmin yksinomaiset takaisinluovutusvelvollisuudet vaikuttavat rajoittavasti innovaatiokilpailuun. Mitä vahvempi asema lisenssinantajan teknologialla on, sitä todennäköisemmin lisenssinsaaja on merkittävä innovaatioiden lähde ja tulevaisuuden kilpailija. Takaisinluovutusta koskevien velvollisuuksien kielteiset vaikutukset voivat korostua myös tällaisia velvollisuuksia sisältävien lisenssisopimusten rinnakkaisissa verkostoissa. Jos saatavilla olevia teknologioita hallitsee rajallinen määrä lisenssinantajia, jotka asettavat lisenssinsaajille yksinomaisia takaisinluovutusvelvollisuuksia, kilpailunvastaisten vaikutusten riski on suurempi kuin silloin, kun teknologioita on paljon ja kun vain osa niistä on lisensoitu yksinomaisin takaisinluovutusehdoin.

111. Risken för negativa effekter på innovationen är större vid ömsesidig licensiering mellan konkurrenter då en grant-back-skyldighet för båda parterna kombineras med en skyldighet för båda parterna att dela förbättringar av deras egen teknik med den andra parten. Att alla förbättringar skall delas mellan konkurrenterna kan hindra varje konkurrent från att få ett konkurrensmässigt övertag över den andra (se också punkt 208 nedan). Det är dock osannolikt att parterna hindras från att få ett konkurrensmässigt övertag över varandra om syftet med licensen är att ge dem möjlighet att utveckla sina respektive tekniker och om licensen inte leder till att de använder samma teknik som grund för utformningen av sina produkter. Detta är fallet när syftet med licensen är att skapa designfrihet och inte att ge licenstagaren en bättre teknisk grund.

111. Innovaatiotoimintaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten riski on suurempi kilpailijoiden välisessä ristiinlisensoinnissa silloin, kun takaisinmyöntämistä koskevaan vastavuoroiseen velvollisuuteen on liitetty molemmille sopimuspuolille asetettu velvollisuus jakaa omaan teknologiaansa tekemänsä parannukset toisen sopimuspuolen kanssa. Kaikkien parannusten jakaminen kilpailijoiden välillä voi estää kutakin kilpailijaa saavuttamasta kilpailuetumatkaa muihin kilpailijoihin nähden (ks. myös jäljempänä 208 kohta). Osapuolia ei kuitenkaan todennäköisesti estetä saavuttamasta kilpailuetumatkaa toisiinsa nähden silloin, kun lisenssillä pyritään tarjoamaan molemmille osapuolille mahdollisuus oman teknologiansa kehittämiseen ja kun lisenssi ei johda siihen, että osapuolet päätyvät käyttämään tuotesuunnittelussaan samaa teknologiapohjaa. Näin on silloin, kun lisenssin tarkoituksena on pikemminkin tuotesuunnitteluun liittyvän vapauden varmistaminen kuin lisenssinsaajan teknologiapohjan parantaminen.

112. Den uteslutna konkurrensbegränsning som anges i artikel 5.1 c gäller klausuler om att inte bestrida giltigheten av licensgivarens immateriella egendom. Skälet till att utesluta klausuler om att inte bestrida immateriella rättigheter från gruppundantaget är att licenstagare i regel har de bästa förutsättningarna för att bedöma om en immateriell rättighet är ogiltig. I den fria konkurrensens intresse och i enlighet med de principer som ligger bakom skyddet av immateriell egendom, bör ogiltiga immateriella rättigheter upphävas. Ogiltiga immateriella rättigheter hindrar innovation i stället för att främja den. Artikel 81.1 är sannolikt tillämplig på klausuler om att inte bestrida immateriella rättigheter, om den licensierade tekniken är värdefull och därför skapar en konkurrensnackdel för företag som hindras från att använda den eller som endast kan använda den mot licensavgifter(48). I sådana fall är det osannolikt att villkoren i artikel 81.3 är uppfyllda(49). Kommissionen förhåller sig emellertid positivt till klausuler om att inte bestrida immateriella rättigheter till know-how, när det sannolikt är omöjligt eller mycket svårt att återkräva licensierad know-how när den har röjts. I sådana fall främjas spridningen av ny teknik av att licenstagaren åläggs att inte bestrida licensierad know-how, framför allt genom att svagare licensgivare kan ge starkare licenstagare licenser utan att riskera att deras rättigheter kommer att bestridas när licenstagaren har tillägnat sig den know-how som licensierats.

112. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritelty poikkeuksen ulkopuolelle jäävä rajoitus koskee kiistämisen kieltäviä sopimusehtoja eli velvollisuutta olla kiistämättä lisenssinantajan immateriaalioikeuksien pätevyyttä. Kiistämisen kieltävät ehdot on suljettu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska lisenssinsaajat pystyvät usein parhaiten arvioimaan, onko immateriaalioikeus mitätön. Mitättömistä immateriaalioikeuksista olisi päästävä eroon immateriaalioikeuden suojaa koskevien periaatteiden mukaisesti, jotta kilpailu ei vääristyisi. Mitättömät immateriaalioikeudet tukahduttavat innovaatiotoimintaa eivätkä edistä sitä. Kiistämisen kieltävät sopimusehdot kuuluvat todennäköisesti 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, jos lisensoitu teknologia on arvokasta ja luo siksi kilpailullisen haitan yrityksille, joita estetään käyttämästä sitä tai jotka voivat käyttää sitä vain rojaltien maksua vastaan(48). Tällaisissa tapauksissa on epätodennäköistä, että 81 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät(49). Komissio suhtautuu kuitenkin myönteisesti myös ehtoihin, joilla kielletään lisensoidun taitotiedon kiistäminen silloin, kun sen takaisin saaminen on sen paljastuttua todennäköisesti mahdotonta tai erittäin vaikeaa. Tällöin ehdolla, jolla lisenssinsaajaa kielletään kiistämästä lisensoitua taitotietoa, edistetään uuden teknologian levittämistä, etenkin koska heikommat lisenssinantajat voivat sen ansiosta myöntää lisenssejä itseään vahvemmille lisenssinsaajille ilman pelkoa siitä, että lisenssinsaaja kiistää taitotiedon saatuaan sen haltuunsa.

113. Förordningen om tekniköverföringsavtal ger licensgivaren möjlighet att säga upp licensavtalet om licenstagaren bestrider den licensierade tekniken. Licensgivaren är på så sätt inte skyldig att fortsätta att handla med en licenstagare som bestrider själva föremålet för licensavtalet, vilket innebär att en licenstagare som efter det att avtalet har sagts upp fortsätter att använda den omstridda tekniken gör det på egen risk. Artikel 5.1 c säkerställer dock att förordningen om tekniköverföringsavtal inte omfattar avtalsenliga skyldigheter som hindrar licenstagaren från att bestrida den licensierade tekniken, eftersom detta skulle ge licensgivaren rätt att stämma licenstagaren för avtalsbrott och därigenom ytterligare avskräcka licenstagaren från att bestrida att licensgivarens teknik är giltig. Bestämmelsen garanterar därmed att licenstagaren har samma ställning som tredje man.

113. TSRPA antaa lisenssinantajalle mahdollisuuden lisenssisopimuksen irtisanomiseen, jos lisensoituun teknologiaan kohdistuvat immateriaalioikeudet kiistetään. Lisenssinantaja ei näin ollen ole velvollinen tekemään yhteistyötä sellaisen lisenssinsaajan kanssa, joka kiistää lisenssisopimuksen sisällön. Se merkitsee, että lisenssinsaaja käyttää sopimuksen irtisanomisen jälkeen kiistanalaista teknologiaa omalla vastuullaan. TSRPA:n 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa varmistetaan kuitenkin, että asetus ei kata sellaisia sopimusvelvoitteita, jotka kieltävät lisenssinsaajaa kiistämästä lisensoituun teknologiaan kohdistuvien immateriaalioikeuksien pätevyyttä. Lisenssinantaja voisi tämänkaltaisten velvoitteiden nojalla haastaa lisenssinsaajan oikeuteen sopimusrikkomuksesta ja niillä vähennettäisiin näin lisenssinsaajan halukkuutta lisenssinantajan teknologiaan kohdistuvien immateriaalioikeuksien kiistämiseen. Säännöksellä varmistetaan näin, että lisenssinsaaja on samassa asemassa kuin kolmannet osapuolet.

114. Enligt artikel 5.2 är gruppundantaget, vid avtal mellan icke-konkurrenter, inte tillämpligt på direkta eller indirekta skyldigheter som begränsar licenstagarens möjligheter att utnyttja sin egen teknik eller avtalsparternas möjligheter att bedriva forskning och utveckling, om inte en begränsning av det senare slaget är nödvändig för att hindra att licensierad know-how avslöjas för tredje man. Detta villkor motsvarar artikel 4.1 d i förteckningen över särskilt allvarliga begränsningar mellan konkurrenter, som behandlas i punkterna 94 och 95 ovan. När det gäller avtal mellan icke-konkurrenter kan man dock inte hävda att sådana begränsningar i allmänhet har negativa effekter för konkurrensen eller att villkoren i artikel 81.3 i allmänhet inte är uppfyllda(50). En individuell bedömning är nödvändig.

114. Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät keskenään kilpailemattomien osapuolten välisissä sopimuksissa asetetut suorat tai välilliset vaatimukset, joilla rajoitetaan lisenssinsaajan mahdollisuuksia hyödyntää omaa teknologiaansa tai sopimuspuolten oikeutta tehdä tutkimus- ja kehitystyötä, elleivät kyseiset rajoitukset ole välttämättömiä sen varmistamiseksi, ettei lisensoitua tietotaitoa paljasteta kolmansille. Tämä edellytys on sisällöltään sama kuin vakavimpia kilpailunrajoituksia kilpailijoiden välisissä sopimuksissa käsittelevä 4 artiklan 1 kohdan d alakohta, jota on käsitelty edellä 94 ja 95 kohdassa. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisten sopimusten kohdalla ei kuitenkaan voida katsoa, että kyseiset rajoitukset vaikuttavat yleisesti ottaen kielteisesti kilpailuun tai että 81 artiklan 3 kohdassa asetetut ehdot eivät täyty(50). Sopimukset on arvioitava tapauskohtaisesti.

115. När det gäller avtal mellan icke-konkurrenter äger licenstagaren i regel inte någon konkurrerande teknik. Det kan dock finnas fall där parterna med hänsyn till gruppundantaget anses vara icke-konkurrenter, trots att licenstagaren faktiskt äger en konkurrerande teknik. Detta är fallet när licenstagaren äger en teknik men inte licensierar den och licensgivaren inte är en faktisk eller potentiell leverantör på produktmarknaden. Under sådana omständigheter är parterna med hänsyn till gruppundantaget varken konkurrenter på teknikmarknaden eller på produktmarknaden(51). I sådana fall är det viktigt att se till att licenstagarens möjligheter att utnyttja sin egen teknik och att utveckla den ytterligare inte begränsas. Denna teknik fungerar som en konkurrerande motvikt på marknaden som bör bibehållas. Under sådana förhållanden anses begränsningar för licenstagarens användning av sin egen teknik eller för forskning och utveckling i regel vara konkurrensbegränsande och inte uppfylla villkoren i artikel 81.3. Till exempel en skyldighet som ålagts licenstagaren att betala licensavgifter inte bara på grundval av de produkter licenstagaren producerar med den licensierade tekniken utan också på grundval av de produkter licenstagaren med sin egen teknik begränsar i regel licenstagarens möjligheter att utnyttja sin egen teknik och därmed uteslutas från gruppundantaget.

115. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisten sopimusten kohdalla lisenssinsaaja ei yleensä omista kilpailevaa teknologiaa. Sellaisia tapauksia saattaa kuitenkin esiintyä, joissa sopimuspuolia ei pidetä kilpailijoina ryhmäpoikkeuksen soveltamisen kannalta, vaikka lisenssinsaaja omistaakin kilpailevan teknologian. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun lisenssinsaaja omistaa teknologian, mutta ei myönnä siihen lisenssejä eikä lisenssinantaja ole todellinen tai mahdollinen toimittaja tuotemarkkinoilla. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisen kannalta osapuolet eivät tällöin ole kilpailijoita teknologiamarkkinoilla eivätkä tuotemarkkinoilla(51). Tällaisissa tapauksissa on tärkeää varmistaa, että lisenssinsaajan mahdollisuuksia hyödyntää omaa teknologiaansa ja kehittää sitä edelleen ei rajoiteta. Kyseinen teknologia aiheuttaa markkinoilla kilpailuun osallistumista estävän rajoituksen, joka on säilytettävä. Tällaisessa tapauksessa ehtoja, joilla rajoitetaan lisenssinsaajan oman teknologian käyttöä tai omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, pidetään yleensä kilpailua rajoittavina ehtoina, jotka eivät täytä 81 artiklan 3 kohdan edellytyksiä. Jos lisenssinsaaja on velvollinen maksamaan rojalteja sekä lisensoidulla teknologialla että omalla teknologiallaan tuottamistaan tuotteista, tämä yleensä rajoittaa lisenssinsaajan mahdollisuuksia hyödyntää omaa teknologiaansa. Tällainen velvollisuus ei näin ollen yleensä kuulu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan.

116. I fall där licenstagaren inte äger en konkurrerande teknik eller redan håller på att utveckla en sådan teknik, kan en inskränkning i parternas möjligheter att bedriva oberoende forskning och utveckling vara konkurrensbegränsande om endast ett fåtal tekniker finns tillgängliga. I sådana fall kan parterna vara en viktig (potentiell) källa till innovation på marknaden. Detta gäller särskilt om parterna har nödvändiga tillgångar och kunskaper för att bedriva ytterligare forskning och utveckling. I sådana fall är det osannolikt att villkoren i artikel 81.3 är uppfyllda. I andra fall där flera tekniker finns tillgängliga och där parterna inte har särskilda tillgångar eller kunskaper, är det sannolikt att begränsningen av forskning och utveckling antingen inte omfattas av artikel 81.1 på grund av att det inte finns någon märkbar begränsande effekt eller också uppfyller villkoren i artikel 81.3. Begränsningen kan främja spridning av ny teknik genom att licensgivaren kan försäkra sig om att licenstagaren inte skapar en ny konkurrent och genom att licenstagaren sporras att koncentrera sig på att utnyttja och utveckla den licensierade tekniken. Artikel 81.1 är dessutom endast tillämplig när avtalet minskar licenstagarens incitament att förbättra och utnyttja sin egen teknik. Så är sannolikt inte fallet om licensgivaren till exempel har rätt att säga upp licensavtalet så snart licenstagaren börjar producera med sin egen konkurrerande teknik. En sådan rättighet minskar inte licenstagarens incitament till innovation, eftersom avtalet endast kan sägas upp när en kommersiellt lönsam teknik har utvecklats och produkter som producerats med den tekniken är klara att föras ut på marknaden.

116. Tapauksissa, joissa lisenssinsaaja ei omista kilpailevaa teknologiaa tai ei ole jo kehittämässä sellaista, sopimuspuolille asetettu velvollisuus olla tekemättä itsenäistä tutkimus- ja kehitystyötä voi olla kilpailua rajoittava silloin, jos teknologioita on saatavilla vain muutama. Tällöin sopimuspuolet saattavat olla merkittäviä (potentiaalisia) innovaation lähteitä markkinoilla. Näin on etenkin silloin, kun sopimuspuolilla on hallussaan tarvittavat resurssit ja taidot jatkotutkimuksen ja kehitystyön suorittamiseksi. Siinä tapauksessa 81 artiklan 3 kohdan edellytykset eivät todennäköisesti täyty. Kun sen sijaan teknologioita on saatavilla useita ja kun sopimuspuolten hallussa ei ole erityisiä resursseja ja taitoja, tutkimus- ja kehitystyöhön kohdistuva rajoitus jää todennäköisesti 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle, koska sillä ei ole tuntuvaa kilpailua rajoittavaa vaikutusta, tai se täyttää 81 artiklan 3 kohdan edellytykset. Rajoitus voi edistää uuden teknologian levitystä siten, että lisenssinantaja saa takeet siitä, ettei lisenssillä luoda uusia kilpailijoita, ja että lisenssinsaajaa kannustetaan keskittymään lisensoidun teknologian hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi 81 artiklan 1 kohtaa sovelletaan vain silloin, kun sopimuksella vähennetään kannustimia, jotka saavat lisenssinsaajan parantamaan ja hyödyntämään omaa teknologiaansa. Näin ei todennäköisesti ole esimerkiksi silloin, kun lisenssinantajalla on oikeus irtisanoa lisenssisopimus heti, kun lisenssinsaaja alkaa valmistaa tuotteita oman kilpailevan teknologiansa pohjalta. Tämä oikeus ei vähennä lisenssinsaajan kannustimia innovointiin, sillä sopimus voidaan irtisanoa vasta, kun on kehitetty kaupallisesti kannattava teknologia, jonka pohjalta tuotetut tuotteet ovat valmiita markkinoille saatettaviksi.

6. Återkallelse och icke-tillämping av gruppundantagsförordningen

6. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisen peruuttaminen ja soveltamatta jättäminen

6.1 Återkallelseförfarande

6.1 Peruuttamismenettely

117. Enligt artikel 6 i förordningen om tekniköverföringsavtal kan kommissionen och medlemsstaternas konkurrensmyndigheter förklara att gruppundantagsförordningen inte skall tillämpas på enskilda avtal som inte uppfyller villkoren i artikel 81.3. Medlemsstaternas konkurrensmyndigheter har behörighet att förklara att gruppundantagsförordningen inte är tillämplig om den relevanta geografiska marknaden endast omfattar den berörda medlemsstatens territorium.

117. Komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset voivat TSRPA:n 6 artiklan mukaan peruuttaa ryhmäpoikkeuksen soveltamisesta johtuvan edun yksittäiseltä sopimukselta, joka ei ole 81 artiklan 3 kohdan edellytysten mukainen. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten valtuudet peruuttaa ryhmäpoikkeuksen soveltamisesta johtuva etu rajoittuvat tapauksiin, joissa merkitykselliset maantieteelliset markkinat eivät ylitä kyseisen jäsenvaltion aluetta.

118. De fyra villkoren i artikel 81.3 är kumulativa och skall alla vara uppfyllda för att gruppundantaget skall vara tillämpligt(52). Rätten att omfattas av gruppundantaget kan därför återkallas om ett visst avtal inte uppfyller ett eller flera av de fyra villkoren.

118. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdassa määritellyt neljä edellytystä ovat kumulatiivisia, ja niiden on kaikkien täytyttävä, jotta poikkeussääntöä voidaan soveltaa(52). Ryhmäpoikkeus voidaan näin ollen peruuttaa, jos yksi tai useampi neljästä edellytyksestä jää yksittäisessä sopimuksessa täyttymättä.

119. Om återkallelseförfarandet tillämpas, har den myndighet som återkallar rätten att omfattas av gruppundantaget bevisbördan för att avtalet omfattas av artikel 81.1 och att det inte uppfyller alla fyra villkoren i artikel 81.3. Med tanke på att återkallelse innebär att avtalet i fråga begränsar konkurrensen i den mening som avses i artikel 81.1 och inte uppfyller villkoren i artikel 81.3, åtföljs återkallelsen med nödvändighet av ett negativt beslut enligt artiklarna 5, 7 eller 9 i förordning nr 1/2003.

119. Kun peruuttamismenettelyä sovelletaan, peruuttavan viranomaisen tehtävänä on osoittaa, että sopimus kuuluu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin ja että sopimus ei täytä kaikkia 81 artiklan 3 kohdan neljää edellytystä. Kun otetaan huomioon, että peruuttaminen merkitsee, että sopimus rajoittaa kilpailua 81 artiklan 1 kohdan tarkoittamalla tavalla ja että se ei täytä 81 artiklan 3 kohdan edellytyksiä, peruuttamiseen liittyy välttämättä asetuksen 1/2003 5, 7 tai 9 artiklaan perustuva kielteinen päätös.

120. Enligt artikel 6 kan återkallelse vara särskilt berättigad under följande omständigheter:

120. Peruuttaminen voi olla 6 artiklan mukaan perusteltua etenkin seuraavissa tilanteissa:

1. Möjligheterna för tredje man att komma in på marknaden med ny teknik begränsas, till exempel genom den sammanlagda effekten av parallella nätverk av liknande begränsande avtal som förbjuder licenstagare att använda tredje mans teknik.

(1) kolmansien osapuolten teknologian pääsy markkinoille rajoittuu, esimerkiksi seurauksena samankaltaisten rajoittavien sopimusten, joissa kielletään lisenssinsaajia käyttämästä kolmansien osapuolten teknologiaa, rinnakkaisten verkostojen yhdistyneestä vaikutuksesta;

2. Potentiella licenstagares tillträde till marknaden begränsas, till exempel genom den sammanlagda effekten av parallella nätverk av liknande begränsande avtal som hindrar licensgivare att bevilja licenser till andra licenstagare.

(2) potentiaalisten lisenssinsaajien pääsy markkinoille rajoittuu, esimerkiksi seurauksena samankaltaisten rajoittavien sopimusten, joissa kielletään lisenssinantajia myöntämästä lisenssejä muille lisenssinsaajille, rinnakkaisten verkostojen yhdistyneestä vaikutuksesta;

3. Parterna utan objektivt giltiga skäl inte utnyttjar den licensierade tekniken.

(3) osapuolet eivät käytä lisensoitua teknologiaa ja tähän ei ole objektiivisesti pätevää syytä.

121. Artiklarna 4 och 5 i förordningen om tekniköverföringsavtal, som innehåller förteckningen över särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar samt uteslutna konkurrensbegränsningar, syftar till att garantera att avtal som omfattas av gruppundantaget inte minskar incitamentet till innovation, inte försenar spridningen av teknik, och inte otillbörligt begränsar konkurrensen mellan licensgivaren och licenstagaren eller mellan olika licenstagare. I förteckningen över särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar och förteckningen över uteslutna begränsningar beaktas dock inte alla de effekter som licensavtal kan ha. Gruppundantaget tar framför allt inte hänsyn till sammanlagda effekter av liknande begränsningar i nätverk av licensavtal. Licensavtal kan leda till utestängning av tredje man både på licensgivarens och licenstagarens nivå. Utestängning av andra licensgivare kan härröra från den sammanlagda effekten av nätverk av licensavtal som förbjuder licenstagarna att utnyttja konkurrerande tekniker, vilket leder till att andra (potentiella) licensgivare utestängs. Utestängning av licensgivare kan förväntas i fall där de flesta företagen på marknaden som (effektivt) skulle kunna ta en konkurrerande licens hindras från att göra detta till följd av begränsande avtal och där potentiella licensgivare ställs inför relativt höga inträdeshinder. Utestängning av andra licenstagare kan härröra från den sammanlagda effekten av licensavtal som förbjuder licenstagarna att licensiera till andra licenstagare och därmed hindrar potentiella licenstagare från att få tillgång till nödvändig teknik. Frågan om utestängning granskas närmare i avsnitt IV.2.7 nedan. Dessutom är det sannolikt att kommissionen förklarar att gruppundantagsförordningen inte skall tillämpas, om ett betydande antal licensgivare av konkurrerande teknik genom enskilda avtal ålägger sina licenstagare att bevilja också dem förmånligare villkor som de kommit överens om med andra licensgivare.

121. TSRPA:n 4 ja 5 artiklalla, joissa säädetään vakavimpien kilpailunrajoitusten luettelosta ja poikkeuksen ulkopuolelle jäävistä rajoituksista, pyritään varmistamaan, että ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat sopimukset eivät vähennä kannustimia innovointiin, viivytä teknologian levittämistä eivätkä rajoita aiheettomasti lisenssinantajan ja lisenssinsaajan välistä tai lisenssinsaajien välistä kilpailua. Vakavimpien kilpailunrajoitusten luettelossa ja poikkeuksen ulkopuolelle jäävien rajoitusten luettelossa ei kuitenkaan oteta huomioon lisenssisopimuksen kaikkia mahdollisia vaikutuksia. Ryhmäpoikkeuksessa ei etenkään oteta huomioon lisenssisopimusten verkostoon sisältyvien samankaltaisten rajoitusten kumulatiivisia vaikutuksia. Lisenssisopimukset voivat johtaa kolmansien osapuolten sulkemiseen markkinoilta sekä lisenssinantajan tasolla että lisenssinsaajan tasolla. Muiden lisenssinantajien sulkeminen markkinoilta voi johtua sellaisista lisenssisopimuksista muodostuvan verkoston kumulatiivisista vaikutuksista, joissa lisenssinsaajia kielletään hyödyntämästä kilpailevia teknologioita, mikä johtaa muiden (mahdollisten) lisenssinantajien sulkemiseen markkinoilta. Lisenssinantajien sulkemisesta markkinoilta on todennäköisesti kyse silloin, kun rajoittavat sopimukset estävät useimpia markkinoilla olevia yrityksiä, jotka voisivat (todellisuudessa) saada kilpailevan lisenssin, hankkimasta sitä, ja joissa mahdolliset lisenssinsaajat kohtaavat suhteellisen suuria esteitä pyrkiessään markkinoille. Muiden lisenssinsaajien sulkeminen markkinoilta voi johtua sellaisten lisenssisopimusten kumulatiivisista vaikutuksista, joissa kielletään lisenssinantajia myöntämästä lisenssiä muille lisenssinsaajille ja joilla näin estetään mahdollisia lisenssinsaajia saamasta käyttöönsä tarvittavaa teknologiaa. Markkinoilta sulkemista käsitellään tarkemmin jäljempänä IV osan 2 jakson 7 kohdassa. Komissio katsoo lisäksi todennäköisesti, ettei ryhmäpoikkeuksen soveltaminen ole perusteltua silloin, kun merkittävä määrä keskenään kilpailevien teknologioiden lisenssinantajia edellyttää yksittäisissä lisenssisopimuksissa lisenssinsaajiltaan, että myös niille tarjotaan muiden lisenssinantajien kanssa sovitut edullisemmat ehdot.

122. Kommissionen kommer sannolikt också att återkalla rätten att omfattas av gruppundantagsförordningen om parterna utan sakligt giltiga skäl avstår från att utnyttja den licensierade tekniken. Om parterna inte utnyttjar den licensierade tekniken, sker det inte någon effektivitetsfrämjande verksamhet, och då försvinner själva grunden för gruppundantaget. Den licensierade tekniken behöver dock inte utnyttjas genom integrering av tillgångar. Utnyttjande förekommer också när licensen skapar designfrihet för licenstagaren genom att denne ges möjlighet att utnyttja sin egen teknik utan att ställas inför risken att bli anklagad för intrång av de immateriella rättigheterna av licensgivaren. När det gäller licensiering mellan konkurrenter, kan det faktum att parterna inte utnyttjar tekniken vara ett tecken på att avtalet är en förtäckt kartell. Av dessa skäl kommer kommissionen att mycket noga undersöka fall där licensierad teknik inte utnyttjas.

122. Komissio peruuttaa todennäköisesti ryhmäpoikkeuksen soveltamisesta johtuvan edun myös silloin, kun sopimuspuolet pidättyvät hyödyntämästä lisensoitua teknologiaa, ellei niillä ole objektiivista perustetta toiminnalleen. Jos osapuolet eivät hyödynnä lisensoitua teknologiaa, tehokkuutta lisäävää toimintaa ei esiinny, jolloin ryhmäpoikkeuksen soveltamisen perusedellytys jää täyttymättä. Hyödyntäminen ei kuitenkaan välttämättä edellytä resurssien yhdistämistä. Hyödyntämistä on myös se, kun lisenssinsaaja saa lisenssin ansiosta tuotesuunnitteluun liittyvän vapauden, jolloin se voi hyödyntää omaa teknologiaansa ilman riskiä siitä, että lisenssinantaja vetoaa oikeudenloukkaukseen. Kilpailijoiden välisten lisenssisopimusten yhteydessä se, että sopimuspuolet eivät hyödynnä lisensoitua teknologiaa, voi olla merkki siitä, että sopimus naamioitu kartelli. Komissio tutkii näiden syiden vuoksi hyvin tarkasti tapaukset, joissa teknologiaa ei hyödynnetä. Komissio katsoo lisäksi todennäköisesti, ettei ryhmäpoikkeuksen soveltaminen ole perusteltua silloin, kun merkittävä määrä keskenään kilpailevien teknologioiden lisenssinantajia edellyttää yksittäisissä lisenssisopimuksissa lisenssinsaajiltaan, että myös niille tarjotaan muiden lisenssinantajien kanssa sovitut edullisemmat ehdot.

6.2 Icke-tillämpning av gruppundantagsförordningen

6.2 Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamatta jättäminen

123. Enligt artikel 7 i förordningen om tekniköverföringsavtal får kommissionen genom förordning förklara att gruppundantaget inte skall tillämpas på parallella nätverk av liknande avtal om dessa omfattar mer än 50 % av en relevant marknad. En sådan åtgärd riktar sig inte till enskilda företag, utan berör alla företag vilkas avtal definieras i förordningen om att förordningen om tekniköverföringsavtal inte skall tillämpas.

123. Komissiolle annetaan TSRPA:n 7 artiklassa mahdollisuus antaa asetus, jolla TSRPA:n soveltamisalan ulkopuolelle jätetään samankaltaisten sopimusten rinnakkaiset verkostot, jotka kattavat yli 50 prosenttia merkityksellisistä markkinoista. Toimenpide ei kohdistu yksittäisiin yrityksiin vaan kaikkiin yrityksiin, joiden sopimukset on määritelty TSRPA:n soveltamatta jättämisestä annetussa asetuksessa.

124. Medan återkallelse av rätten att omfattas av gruppundantaget enligt artikel 6 i förordningen om tekniköverföringsavtal innebär att kommissionen fattar ett beslut enligt artikel 7 eller artikel 9 i förordning nr 1/2003, innebär en kommissionsförordning enligt artikel 7 i förordningen om tekniköverföringsavtal endast att man mot bakgrund av begränsningarna och de berörda marknaderna upphäver rätten att omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal och att artikel 81.1 och 81.3 åter är fullt tillämpliga. Efter antagandet av en förordning som förklarar att förordningen om tekniköverföringsavtal inte är tillämplig på en viss marknad med avseende på avtal som innehåller vissa begränsningar, kommer artikel 81 att tillämpas på enskilda avtal med ledning av EG-domstolens och förstainstansrättens rättspraxis och kommissionens tillkännagivanden och beslutspraxis. Eventuellt fattar kommissionen beslut i ett individuellt ärende, vilket kan ge vägledning till alla de företag som är verksamma på den berörda marknaden.

124. Kun komissio peruuttaa TSRPA:sta johtuvan edun 6 artiklan nojalla, se edellyttää asetuksen 1/2003 7 tai 9 artiklan mukaisen päätöksen tekemistä, mutta TSRPA:n 7 artiklan mukaisen soveltamatta jättämistä koskevan komission asetuksen vaikutuksena on pelkästään poistaa TSRPA:n tuottama etu asianomaisten rajoitusten ja markkinoiden osalta ja palauttaa tilanne, jossa 81 artiklan 1 ja 3 kohtaa sovelletaan täysimääräisesti. Kun on annettu asetus, jonka mukaan TSRPA:ta ei sovelleta tietyillä markkinoilla tiettyjä rajoituksia sisältäviin sopimuksiin, yksittäisiin sopimuksiin sovelletaan 81 artiklaa asiaan liittyvän yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön ja komission tiedonantojen ja aiempien päätösten valossa. Komissio tekee tarvittaessa yksittäistapausta koskevan päätöksen, jota kaikki kyseisillä markkinoilla toimivat yritykset voivat käyttää ohjenuorana.

125. När det gäller beräkningen av om marknadstäckningsgraden över- eller understiger 50 % skall hänsyn tas till varje enskilt nätverk av licensavtal som innehåller begränsningar eller kombinationer av dessa som ger liknande effekter på marknaden.

125. Laskettaessa 50 prosentin osuutta markkinoista on otettava huomioon kukin yksittäinen lisenssisopimusten verkosto, joka sisältää samankaltaisia vaikutuksia markkinoihin aiheuttavia rajoituksia tai rajoitusten yhdistelmiä.

126. Artikel 7 innebär inte att kommissionen är skyldig att agera när marknadstäckningsgraden på 50 % överskrids. I allmänhet är det lämpligt att inte tillämpa förordningen, när det är sannolikt att tillträde till den relevanta marknaden eller konkurrens på denna begränsas märkbart. Vid bedömningen av behovet av att tillämpa artikel 7 kommer kommissionen att överväga om individuell återkallelse skulle vara en lämpligare åtgärd. Detta kan särskilt vara beroende av hur många konkurrerande företag som bidrar till en kumulativ effekt på en marknad eller hur många geografiska marknader inom gemenskapen som påverkas.

126. Asetuksen 7 artiklassa komissiolle ei aseteta velvollisuutta ryhtyä toimiin, jos 50 prosentin markkinaosuus on ylittynyt. Yleisesti ottaen asetuksen soveltamatta jättäminen on asianmukaista silloin, kun pääsy merkityksellisille markkinoille tai kilpailu kyseisillä markkinoilla rajoittuu selvästi. Arvioidessaan tarvetta soveltaa 7 artiklaa komissio harkitsee, olisiko yksittäinen peruuttaminen tarkoituksenmukaisempi keino korjata tilanne. Se voi riippua erityisesti kumulatiivisia vaikutuksia synnyttävien kilpailevien yritysten määrästä markkinoilla tai vaikutusten kohteena olevien maantieteellisten markkinoiden lukumäärästä yhteisössä.

127. I förordningar som antas med stöd av artikel 7 skall tillämpningsområdet klart anges. Detta betyder för det första att kommissionen skall definiera en eller flera relevanta produkt- och geografiska marknader och för det andra att den skall bestämma vilken typ av begränsningar i licensavtal som inte längre skall omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal. När det gäller den senare aspekten kan kommissionen anpassa förordningens räckvidd till de konkurrensproblem som förordningen är avsedd att inrikta sig på. Till exempel kommer kommissionen för att fastställa marknadstäckningsgraden på 50 % att beakta alla parallella nätverk av avtal med konkurrensklausuler, men den kan ändå begränsa förordningens räckvidd så att den endast skall anses omfatta konkurrensklausuler som överskrider en viss giltighetstid. Det är alltså möjligt att avtal med kortare giltighetstid eller avtal av mindre begränsande natur inte berörs, eftersom de leder till en lägre grad av utestängning. Om det är lämpligt kan kommissionen också ge vägledning genom att ange den marknadsandel som på den specifika marknaden kan betraktas som otillräcklig för att ett enskilt företag skall kunna ge ett betydande bidrag till den kumulativa effekten. I allmänhet, om de produkter som innehåller teknik som licensierats av en enskild licensgivare, har en marknadsandel som inte överskrider 5 %, anses inte avtalet eller nätverket av avtal som omfattar denna teknik bidra märkbart till en kumulativ utestängningseffekt(53).

127. Jokaisessa 7 artiklan nojalla annetussa asetuksessa on selvästi määriteltävä sen soveltamisala. Tämä merkitsee ensinnäkin sitä, että komission on määriteltävä merkitykselliset tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat, sekä toiseksi sitä, että sen on yksilöitävä se lisenssisopimuksissa esiintyvä rajoitustyyppi, jonka kohdalla TSRPA:ta ei enää sovelleta. Viimeksi mainitun tekijän osalta komissio voi mukauttaa asetuksensa soveltamisalaa sen mukaan, mihin kilpailuongelmaan se haluaa puuttua. Esimerkiksi vaikka kaikki keskenään kilpailemattomien yritysten välisten sopimusten rinnakkaiset verkostot otetaan huomioon laskettaessa 50 prosentin markkinaosuutta, komissio voi siitä huolimatta rajata soveltamatta jättämistä koskevan asetuksen soveltamisalaan vain sellaiset keskenään kilpailemattomien yritysten asettamat velvoitteet, joiden voimassaolo ylittää tietyn ajan. Näin lyhytkestoiset sopimukset tai vähemmän rajoittavat sopimukset voidaan jättää asetuksen vaikutusten ulottumattomiin sen vuoksi, että tällaisilla rajoituksilla on vähemmässä määrin markkinoilta sulkevia vaikutuksia. Komissio voi tarvittaessa myös antaa ohjausta määrittelemällä tietyssä markkinatilanteessa sovellettavan markkinaosuustason, jonka alapuolella yrityksen ei katsota edistävän merkittävästi kumulatiivista markkinoilta sulkevaa vaikutusta. Kun yksittäisen lisenssinantajan lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden markkinaosuus on alle viisi prosenttia, kyseistä teknologiaa koskevan sopimuksen tai sopimusten verkoston ei yleensä katsota lisäävän merkittävästi yhdistynyttä markkinoita sulkevaa vaikutusta(53).

128. Den övergångsperiod på minst sex månader som kommissionen skall fastställa enligt artikel 7.2 bör ge berörda företagen möjlighet att anpassa sina avtal till den förordning som förklarar förordningen om tekniköverföringsavtal icke tillämplig.

128. Vähintään kuuden kuukauden siirtymäkausi, joka komission on 7 artiklan 2 kohdan mukaan asetettava, antaa asianomaisille yrityksille mahdollisuuden muuttaa sopimuksiaan siten, että niissä otetaan huomioon TSRPA:n soveltamatta jättämisestä annettu asetus.

129. En förordning som förklarar förordningen om tekniköverföringsavtal icke tillämplig påverkar inte gruppundantaget för de berörda avtalen för perioden innan förordningen träder i kraft.

129. TSRPA:n soveltamatta jättämisestä annettu asetus ei vaikuta kyseisten ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluneiden sopimusten asemaan ennen asetuksen voimaantuloa.

IV. TILLÄMPNING AV ARTIKEL 81.1 OCH 81.3 VID SIDAN AV GRUPPUNDANTAGSFÖRORDNINGEN

IV. PERUSTAMISSOPIMUKSEN 81 ARTIKLAN 1 KOHDAN JA 81 ARTIKLAN 3 KOHDAN SOVELTAMINEN RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN SOVELTAMISALAN ULKOPUOLELLA

1. Den generella ramen för analysen

1. Arvioinnin yleiset puitteet

130. Avtal som inte omfattas av gruppundantaget, till exempel därför att tröskelvärdena för marknadsandelar överskrids eller därför att avtalet omfattar fler än två parter, kommer att bedömas individuellt. Avtalet som inte begränsar konkurrensen i den mening som avses i artikel 81.1 eller som uppfyller villkoren i artikel 81.3 är giltiga och kan upprätthållas av domstol. Man bör komma ihåg att det inte finns någon presumtion om att avtal som inte omfattas av gruppundantaget är ogiltiga, under förutsättning att de inte innehåller några särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar. Framför allt finns det inte någon presumtion om att artikel 81.1 är tillämplig bara därför att tröskelvärdena för marknadsandelar överskrids. Det krävs en individuell bedömning som grundar sig på de principer som beskrivs i dessa riktlinjer.

130. Sopimukset, jotka eivät kuulu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan esimerkiksi siksi, että markkinaosuusrajat ylittyvät, tai siksi, että sopimuspuolia on enemmän kuin kaksi, arvioidaan tapauskohtaisesti. Sopimukset, jotka eivät rajoita kilpailua 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai täyttävät 81 artiklan 3 kohdassa asetetut edellytykset, ovat päteviä ja toteuttamiskelpoisia. On syytä muistaa, ettei ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuulumattomien sopimusten oleteta olevan lainvastaisia, ellei niihin sisälly vakavimpia kilpailunrajoituksia. Varsinkaan markkinaosuusrajojen ylittyminen ei yksin riitä perusteeksi olettaa, että 81 artiklan 1 kohtaa sovelletaan, vaan tällöin tarvitaan näissä suuntaviivoissa esitettyjen periaatteiden mukaista tapauskohtaista arviointia.

131. Kommissionen vill göra sin bedömning av avtal som inte omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal mer förutsebar och dessutom kunna koncentrera sig på att närmare granska fall som sannolikt kommer att orsaka verkliga konkurrensproblem. Därför anser kommissionen att artikel 81, så länge det inte är fråga om särskilt allvarliga begränsningar, sannolikt inte kommer att överträdas om det förutom de tekniker som kontrolleras av avtalsparterna finns fyra eller fler tekniker som kontrolleras av oberoende företag och som kan vara utbytbara mot den licensierade tekniken till en jämförbar kostnad för användaren. Vid bedömningen av om teknikerna är tillräckligt utbytbara skall man ta hänsyn till deras relativa kommersiella styrka. En teknik fungerar endast i begränsad utsträckning som en konkurrerande motvikt om den inte är ett kommersiellt lönsamt alternativ till den licensierade tekniken. Om konsumenterna till exempel på grund av nätverkseffekter på marknaden i hög grad föredrar produkter som innehåller den licensierade tekniken, så kanske andra tekniker som redan finns på marknaden eller troligen kommer in på marknaden inom en överskådlig tidsrymd inte utgör något verkligt alternativ och därför endast i begränsad utsträckning fungerar som en konkurrerande motvikt. Att ett avtal faller utanför den trygga hamn som beskrivs i denna punkt betyder inte att avtalet omfattas av artikel 81.1 och, om så är fallet, att villkoren i artikel 81.3 inte är uppfyllda. Vad gäller den trygga hamn som förordningen om tekniköverföringsavtal skapar i fråga om marknadsandelar, ger denna ytterligare trygga hamn bara upphov till en negativ presumtion om att avtalet inte är förbjudet enligt artikel 81. Utanför den trygga hamnen krävs det en individuell bedömning av avtalet på grundval av de principer som utvecklas i dessa riktlinjer.

131. Jotta voitaisiin lisätä ennustettavuutta silloinkin, kun TSRPA:ta ei sovelleta, ja jotta yksityiskohtainen arviointi voitaisiin rajoittaa tapauksiin, jotka todennäköisesti aiheuttavat todellisia kilpailuongelmia, komissio katsoo, että 81 artiklaa ei todennäköisesti rikota silloin, kun vakavimpia kilpailunrajoituksia ei ole ja kun sopimuspuolten hallinnassa olevien teknologioiden lisäksi voidaan osoittaa vähintään neljä riippumattomien tahojen hallinnassa olevaa teknologiaa, joilla lisensoitu teknologia voidaan korvata siten, että käyttäjälle aiheutuvat kustannukset säilyvät vastaavina. Arvioitaessa, voidaanko kyseisillä teknologioilla korvata lisensoitu teknologia riittävässä määrin, on otettava huomioon kyseisten teknologioiden suhteellinen kaupallinen vahvuus. Teknologian aiheuttama kilpailupaine on merkitykseltään vähäinen silloin, kun teknologia ei tarjoa kaupallisesti kannattavaa vaihtoehtoa lisensoidulle teknologialle. Esimerkiksi silloin, kun kuluttajat suosivat markkinoilla esiintyvien verkostovaikutusten vuoksi selkeästi tuotteita, jotka sisältävät lisensoitua teknologiaa, muut markkinoilla jo olevat tai markkinoille todennäköisesti kohtuullisen ajan kuluessa tulevat teknologiat eivät välttämättä tarjoa todellista vaihtoehtoa ja aiheuttavat tämän vuoksi vain vähäistä kilpailupainetta. Se, että sopimus ei kuulu tässä kohdassa kuvaillun poikkeuksen soveltamisalaan, ei tarkoita sitä, että se kuuluu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin tai että sen kuuluessa kyseisen kohdan piiriin se ei täytä 81 artiklan 3 kohdassa määrättyjä edellytyksiä. Kuten TSRPA:n mukaisella markkinaosuusrajaan perustuvalla ryhmäpoikkeuksella myös tässä tarkastellulla lisäpoikkeuksella luodaan ainoastaan oletus, jonka mukaan sopimus ei ole kielletty 81 artiklan nojalla. Kun ryhmäpoikkeusta ei sovelleta, sopimukset on arvioitava tapauskohtaisesti noudattamalla näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita.

1.1 Viktiga faktorer

1.1 Merkitykselliset tekijät

132. Vid tillämpningen av artikel 81 på enskilda fall är det nödvändigt att ta hänsyn till hur konkurrensen fungerar på marknaden i fråga. Följande faktorer är särskilt viktiga i detta hänseende:

132. Kun 81 artiklan 1 kohtaa sovelletaan yksittäisiin tapauksiin, on otettava asianmukaisesti huomioon kilpailun toimintaperiaatteet kyseisillä markkinoilla. Erityisesti seuraavat tekijät ovat tässä suhteessa merkityksellisiä:

a) avtalets art,

(a) sopimuksen luonne

b) parternas marknadsställning,

(b) sopimuspuolten markkina-asema

c) konkurrenternas marknadsställning,

(c) kilpailijoiden markkina-asema

d) den marknadsställning som innehas av köparna av de licensierade produkterna,

(d) lisensoitujen tuotteiden ostajien markkina-asema

e) inträdeshinder,

(e) markkinoille pääsyn esteet

f) marknadens mognadsgrad, och

(f) markkinoiden kypsyys

g) övriga faktorer.

(g) muut tekijät.

Betydelsen av individuella faktorer kan variera från fall till fall och beror på övriga omständigheter. Om parterna till exempel har en stor marknadsandel är det i allmänhet ett tecken på marknadsstyrka, men om inträdeshindren är låga behöver det inte innebära marknadsstyrka. Det är därför omöjligt att ge bestämda regler om betydelsen av enskilda faktorer.

Yksittäisten tekijöiden merkitys voi vaihdella tapauksittain ja riippuu kaikista muista osatekijöistä. Esimerkiksi sopimuspuolten suuri markkinaosuus on usein selvä merkki markkinavoimasta, mutta jos markkinoille pääsyn esteet ovat pieniä, se ei ehkä viittaakaan markkinavoimaan. Yksittäisten tekijöiden merkityksestä ei näin ollen voida antaa täsmällisiä sääntöjä.

133. Avtal om tekniköverföring kan vara utformade på många olika sätt. Det är därför viktigt att analysera avtalets art när det gäller konkurrensförhållandet mellan parterna och de begränsningar som avtalet innehåller. Vid analysen av begränsningarna är det nödvändigt att gå djupare än vad som uttryckligen anges i avtalet. Att det finns underförstådda begränsningar kan framgå av det sätt på vilket parterna har tillämpat avtalet och de incitament de ställs inför.

133. Teknologiansiirtosopimuksia voidaan tehdä eri muodoissa. Sopimuksen luonteen arviointi on sen vuoksi tärkeää sopimuspuolten välisen kilpailusuhteen ja sopimuksen sisältämien rajoitusten määrittelemiseksi. Viimeksi mainittu tehtävä edellyttää sopimuksessa julki tuotujen ehtojen lisäksi myös muiden asioiden huomioon ottamista. Välillisiä rajoituksia voi syntyä tavasta, jolla sopimuspuolet panevat sopimuksen täytäntöön, tai niiden kohtaamista kannustimista.

134. Parternas marknadsställning ger en uppfattning om licensgivarens, licenstagarens eller båda parternas eventuella marknadsstyrka. Ju större marknadsandel desto större är sannolikt marknadsstyrkan. Detta gäller framför allt om marknadsandelen återspeglar kostnadsfördelar eller andra konkurrensfördelar jämfört med konkurrenterna. Dessa konkurrensfördelar kan till exempel vara ett resultat av att man är den första aktören på marknaden, har viktiga patent eller överlägsen teknik.

134. Sopimuspuolten markkina-asema antaa viitteitä lisenssinantajan, lisenssinsaajan tai molempien mahdollisen markkina-aseman vahvuudesta. Mitä suurempi osapuolten markkinaosuus on, sitä merkittävämmän markkinavoiman ne todennäköisesti sopimuksen ansiosta saavat. Tämä pitää paikkansa erityisesti silloin, kun markkinaosuus kuvastaa kustannusetuja tai muita kilpailullisia etuja kilpailijoihin nähden. Kilpailulliset edut voivat johtua esimerkiksi siitä, että kyseinen osapuoli on edelläkävijä markkinoilla, se on keskeisten patenttien haltija tai se käyttää parempaa teknologiaa.

135. När man analyserar konkurrensförhållandet mellan parterna är det ibland nödvändigt att gå längre än den analys som beskrivs ovan i avsnitt II.3 om definition av marknaden och avsnitt II.4 om skillnaden mellan konkurrenter och icke-konkurrenter. Också i fall där licensgivaren inte är en faktisk eller potentiell leverantör på produktmarknaden och licenstagaren inte är en faktisk eller potentiell konkurrent på teknikmarknaden, är det av betydelse för analysen om licenstagaren äger en konkurrerande teknik som inte licensieras. Om licenstagaren har en stark ställning på produktmarknaden kan ett avtal som ger denne exklusiv licens till en konkurrerande teknik begränsa konkurrensen märkbart, jämfört med om licensgivaren inte beviljar en exklusiv licens eller beviljar licens till andra företag.

135. Sopimuspuolten välistä kilpailusuhdetta arvioitaessa on joskus otettava huomioon muutakin kuin edellä markkinoiden määritelmää käsittelevässä II osan 3 jaksossa ja kilpailijoiden ja keskenään kilpailemattomien osapuolten erottamista käsittelevässä II osan 4 jaksossa määritellyt arviot. Vaikka lisenssinantaja ei olisi todellinen tai mahdollinen toimittaja tuotemarkkinoilla ja vaikka lisenssinsaaja ei olisi todellinen tai mahdollinen kilpailija teknologiamarkkinoilla, arvioinnin kannalta on tärkeää tietää, omistaako lisenssinsaaja kilpailevaa teknologiaa, jota ei ole lisensoitu. Jos lisenssinsaajalla on tuotemarkkinoilla vahva asema, sopimus, jolla se saa yksinomaisen lisenssin kilpailevaan teknologiaan, voi rajoittaa kilpailua merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa lisenssinantaja ei myönnä yksinomaista lisenssiä tai myöntää lisenssejä muille yrityksille.

136. Bedömningen av konkurrenters marknadsställning bygger också på marknadsandelar och eventuella konkurrensfördelar och -nackdelar. Ju starkare och ju fler de faktiska konkurrenterna är, desto mindre är risken för att parterna individuellt kommer att kunna utnyttja sin marknadsstyrka. Om antalet konkurrenter är tämligen litet och deras marknadspositioner (i fråga om storlek, kostnader, FoU-potential osv.) är ungefär jämförbara kan detta emellertid öka risken för samverkan.

136. Markkinaosuudet ja mahdolliset kilpailuedut ja -haitat otetaan huomioon myös arvioitaessa kilpailijoiden markkina-asemaa. Mitä vahvemmassa asemassa todelliset kilpailijat ovat ja mitä enemmän niitä on, sitä pienempi on riski, että sopimuspuolet pystyvät yksin käyttämään markkinavoimaa. Jos kilpailijoita sen sijaan on melko vähän ja niiden markkina-asemat (koko, kustannukset, T& K-valmiudet yms.) lähestulkoon samanlaiset, tällainen markkinarakenne voi lisätä kilpailunvastaisen yhteistyön vaaraa.

137. Köparnas marknadsställning kan visa om en eller flera köpare har någon köparstyrka. Det är köparens andel av köpmarknaden som är det primära tecknet på ett sådan styrka. Denna andel återspeglar hur viktig köparens efterfrågan är för de eventuella leverantörerna. Andra faktorer utgörs närmast av köparens marknadsställning på återförsäljningsmarknaden samt faktorer som att försäljningsställena har en stor geografisk spridning och den image köparens varumärke har hos slutkonsumenterna. Under vissa förhållanden kan köparstyrka hindra licensgivaren eller licenstagaren från att utnyttja sin marknadsstyrka på marknaden och därigenom lösa ett konkurrensproblem som annars skulle ha funnits. Detta gäller särskilt när starka köpare har kapacitet och incitament att föra in nya leverantörer på marknaden vid en liten men bestående höjning av relativpriserna. Om de starka köparna endast ser till att få förmånliga villkor från leverantören eller helt enkelt för över eventuella prishöjningar till sina kunder, är köparnas ställning inte sådan att de kan hindra licenstagaren från att utnyttja sin marknadsstyrka på produktmarknaden och den löser inte heller konkurrensproblemet på den marknaden(54).

137. Ostajien markkina-asema kertoo siitä, onko yhdellä tai useammalla ostajalla neuvotteluvoimaa. Ensimmäinen merkki neuvotteluvoimasta on ostajan markkinaosuus ostomarkkinoilla. Osuus kertoo siitä, kuinka merkittävä ostajan kysyntä on mahdollisille toimittajille. Muut indikaattorit koskevat ostajan asemaa sen omilla jälleenmyyntimarkkinoilla, joilla huomioon otettavia piirteitä ovat muun muassa toimijan jakelupisteiden verkoston maantieteellinen laajuus ja loppukäyttäjillä kyseisen toimijan tuotteista oleva tuotekuva. Joissakin tapauksissa neuvotteluvoima voi estää lisenssinantajaa ja/tai lisenssinsaajaa käyttämästä markkinavoimaa markkinoilla, jolloin se ratkaisee kilpailuongelman, joka olisi syntynyt ilman sitä. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun vahvoilla ostajilla on keinot ja valmiudet tuoda markkinoille uusia toimituslähteitä, jos suhteellisissa hinnoissa tapahtuu pieni mutta pysyvä korotus. Jos vahvat ostajat vain saavat suotuisat ehdot toimittajalta tai yksinkertaisesti siirtävät hinnan nousun asiakkaidensa maksettavaksi, ostajien asema ei ole sellainen, että se voisi estää lisenssinsaajaa käyttämästä markkinavoimaa tuotemarkkinoilla, eikä se tällöin riitä ratkaisemaan kyseisillä markkinoilla syntynyttä kilpailuongelmaa(54).

138. Inträdeshindren mäts efter hur mycket etablerade företag kan höja sitt pris över den nivå som råder vid normala konkurrensförhållanden utan att locka till nytt inträde på marknaden. Om det inte finns några inträdeshinder skulle möjligheten att lätt och snabbt komma in på marknaden göra prishöjningar olönsamma. Om det är sannolikt att det inom ett eller två år sker ett faktiskt inträde, som skulle förhindra eller urholka utnyttjandet av marknadsstyrka, kan inträdeshindren i allmänhet sägas vara låga. Inträdeshindren kan vara följden av en mängd faktorer, såsom stordriftsfördelar, offentliga regleringar särskilt avseende exklusiva rättigheter, statligt stöd, importtariffer, immateriella rättigheter, ägande av resurser där tillgången är begränsad till exempel på grund av naturliga begränsningar, nödvändiga faciliteter, fördelen av att vara först på marknaden eller konsumenternas varumärkeslojalitet som skapats genom intensiv reklam under en längre tid. Begränsande avtal som ingås mellan företag kan också utgöra ett inträdeshinder genom att tillträdet till marknaden försvåras och (potentiella) konkurrenter utestängs. Inträdeshinder kan finnas på alla nivåer inom forsknings-, utvecklings, produktions- och distributionsprocessen. Frågan om huruvida vissa av dessa omständigheter bör definieras som inträdeshinder beror framför allt på om de omfattar icke-återvinningsbara kostnader. Icke-återvinningsbara kostnader är sådana kostnader som är nödvändiga för att träda in på eller utöva verksamhet på en marknad, men som går förlorade när företaget i fråga lämnar marknaden. Ju mer icke-återvinningsbara kostnaderna är, desto mer måste potentiella nya aktörer väga riskerna med att träda in på marknaden och desto mer kan de etablerade företagen hota med att de kommer att möta den nya konkurrensen, eftersom icke-återvinningsbara kostnader gör det kostsamt för nya aktörer att lämna marknaden. I allmänhet förutsätter ett inträde på marknaden icke-återvinningsbara kostnader, ibland mindre och ibland större. Den verkliga konkurrensen är därför i allmänhet effektivare och väger tyngre än den potentiella konkurrensen vid bedömningen av ett ärende.

138. Markkinoille pääsyn esteitä mitataan arvioimalla, missä määrin markkinoilla toimivat yritykset voivat nostaa hintojaan kilpailutason yläpuolelle houkuttelematta markkinoille uusia tulijoita. Jos markkinoille pääsyn esteitä ei ole, uusien markkinatoimijoiden helppo ja nopea pääsy markkinoille tekee tällaisista hintojen korotuksista kannattamattomia. Jos uusia todellisia toimijoita, jotka estävät tai haittaavat markkinavoiman käyttämistä, tulee markkinoille yhden tai kahden vuoden kuluessa, markkinoille pääsyn esteitä voidaan pääsääntöisesti pitää vähäisinä. Markkinoille pääsyn esteet voivat aiheutua monenlaisista tekijöistä, kuten mittakaavaeduista ja tuotevarioinnin eduista, kansallisista säädöksistä - etenkin jos niissä säädetään yksinoikeuksista - valtiontuista, tuontitulleista, immateriaalioikeuksista, resurssien omistajuudesta, jos niiden tarjontaa rajoittavat esimerkiksi luonnolliset rajoitukset, välttämättömistä hyödykkeistä, edelläkävijän saamista eduista tai pitkään jatkuneilla tehokkailla myynninedistämistoimilla luodusta kuluttajien merkkiuskollisuudesta. Yritysten tekemät kilpailua rajoittavat sopimukset voivat myös olla markkinoille pääsyn esteitä, jos ne vaikeuttavat markkinoille tuloa ja sulkevat markkinoilta (mahdollisia) kilpailijoita. Markkinoille pääsyn esteitä voi olla tutkimus- ja kehitystyöstä, tuotannosta ja jakelusta koostuvan prosessin kaikissa vaiheissa. Kysymys siitä, pitäisikö joitakin näistä tekijöistä käsitellä markkinoille pääsyn esteinä, riippuu etenkin siitä, liittyykö niihin uponneita kustannuksia. Uponneet kustannukset merkitsevät kustannuksia, jotka on maksettava markkinoille pääsemiseksi tai markkinoilla toimimiseksi mutta joita ei saada takaisin, jos markkinoilta poistutaan. Mitä enemmän uponneita kustannuksia tulee, sitä tarkemmin mahdollisten uusien tulokkaiden on punnittava markkinoille tulon riskejä ja sitä uskottavampia ovat vakiintuneiden markkinatoimijoiden uhkaukset uuteen kilpailuun vastaamisesta, sillä markkinatoimijoiden poistuminen markkinoilta tulee uponneiden kustannusten vuoksi kalliiksi. Markkinoille pääsy edellyttää yleensä uponneita kustannuksia, joskus pienempiä ja joskus suurempia. Sen vuoksi todellinen kilpailu on yleensä potentiaalista kilpailua tehokkaampi arviointikeino, ja sille annetaankin arviossa enemmän painoarvoa.

139. En mogen marknad är en marknad som existerat en tid, där den teknik som används är välkänd och allmänt spridd och tämligen oföränderlig och där efterfrågan är relativt stabil eller minskande. På en sådan marknad är det mer sannolikt att konkurrensbegränsningar har negativa effekter än på mer dynamiska marknader.

139. Kypsillä markkinoilla tarkoitetaan markkinoita, jotka ovat olleet olemassa jo jonkin aikaa, joilla käytetty teknologia on hyvin tunnettua ja laajalle levinnyttä ja joka ei muutu kovin usein ja joilla kysyntä on suhteellisen vakaata tai laskevaa. Kilpailunrajoituksilla on tällaisilla markkinoilla todennäköisemmin kielteisiä vaikutuksia kuin dynaamisilla markkinoilla.

140. Vid bedömningen av särskilda begränsningar måste andra faktorer eventuellt beaktas. Dessa faktorer kan vara kumulativa effekter, dvs. marknadstäckningsgraden för liknande avtal, avtalens varaktighet, offentliga regleringar och beteenden som kan tyda på eller underlätta samverkan såsom prisledarskap, förhandsanmälda prisändringar och diskussioner om det "rätta" priset, prisstelhet vid alltför stor kapacitet, prisdiskriminering samt tidigare samverkan.

140. Yksittäisiä rajoituksia arvioitaessa on mahdollisesti otettava huomioon myös muita tekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi kumulatiiviset vaikutukset, joka johtuvat samankaltaisten sopimusten esiintymisestä markkinoilla, sopimusten kesto, sääntelykehys ja käyttäytyminen, joka voi merkitä tai helpottaa kilpailunvastaista yhteistyötä kuten hintajohtajuutta, hintojen muutoksista ilmoittamista etukäteen ja neuvottelemista "oikeasta" hinnasta, hintojen jäykkyys liiallisen kapasiteetin seurauksena, hintasyrjintä ja aiempi kilpailunvastainen yhteistyö.

1.2 Begränsande licensavtals negativa effekter

1.2 Kilpailunrajoituksia sisältävien lisenssisopimusten kielteiset vaikutukset

141. Begränsande avtal om tekniköverföring kan ha bland annat följande negativa effekter på marknaden:

141. Kilpailunrajoituksia sisältävillä teknologiansiirtosopimuksilla voi olla seuraavanlaisia kielteisiä vaikutuksia markkinoilla käytävään kilpailuun:

1. Minskning av konkurrensen mellan tekniker från företag som är verksamma på en teknikmarknad eller på en marknad för produkter som innehåller teknikerna i fråga, detta inkluderar underlättande av uttrycklig och tyst samverkan,

1. teknologioiden välisen kilpailun väheneminen sellaisten yritysten välillä, jotka toimivat teknologiamarkkinoilla tai kyseisiä teknologioita sisältävien tuotteiden markkinoilla, mukaan luettuna sekä avoimen että sanattoman kilpailunvastaisen yhteistyön helpottuminen;

2. utestängning av konkurrenter genom att höja deras kostnader, begränsa deras tillgång till viktiga insatsvaror eller på annat sätt skapa inträdeshinder, och

2. kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta nostamalla niille aiheutuvia kustannuksia ja rajoittamalla näin niiden mahdollisuuksia saada välttämättömiä tuotannontekijöitä tai asettamalla muuten markkinoille pääsyn esteitä; ja

3. minskning av konkurrensen inom en teknik mellan företag som producerar produkter med samma teknik.

3. teknologian sisäisen kilpailun väheneminen sellaisten yritysten välillä, jotka valmistavat tuotteita samaa teknologiaa hyödyntäen.

142. Avtal om tekniköverföring kan minska konkurrensen mellan tekniker, dvs. konkurrens mellan företag som licensierar eller producerar med utbytbara tekniker. Detta gäller särskilt om ömsesidiga skyldigheter åläggs. När konkurrenter till exempel överför konkurrerande teknik till varandra och ömsesidigt ålägger en skyldighet att tillhandahålla varandra framtida förbättringar av sin respektive teknik och när detta avtal hindrar dem från att få ett tekniskt övertag över varandra, begränsas konkurrensen mellan parterna i fråga om innovation (se också punkt 208 nedan).

142. Teknologiansiirtosopimukset voivat vähentää teknologioiden välistä kilpailua eli sellaisten yritysten välistä kilpailua, jotka myöntävät lisenssejä korvattavissa oleviin teknologioihin tai hyödyntävät niitä tuotannossaan. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun asetetaan vastavuoroisia velvoitteita. Jos esimerkiksi kilpailijat siirtävät toisilleen kilpailevia teknologioita ja asettavat vastavuoroisen velvoitteen, jonka mukaan kumpikin osapuoli toimittaa toiselle teknologioihinsa tekemänsä myöhemmät parannukset, ja jos kyseinen sopimus estää jompaakumpaa kilpailijoista saavuttamasta teknologista etumatkaa toiseen nähden, osapuolten välinen innovaatiokilpailu rajoittuu (ks. jäljempänä 208 kohta).

143. Licensiering mellan konkurrenter kan också underlätta samverkan. Risken för samverkan är särskilt stor på koncentrerade marknader. Samverkan kräver att de berörda företagen har samma syn på vad som ligger i deras gemensamma intresse och på hur samordningen skall fungera. För att samverkan skall fungera måste företagen också kunna övervaka varandras marknadsbeteende och det måste finnas lämpliga avskräckningsmedel som garanterar att det finns ett incitament att inte avvika från den gemensamma politiken på marknaden, medan inträdeshindren måste vara tillräckligt höga för att begränsa möjligheterna för utomstående att komma in på marknaden eller utöka sin verksamhet. Avtal kan underlätta samverkan genom att öka öppenheten på marknaden, genom att kontrollera visst beteende och genom att skapa inträdeshinder. Samverkan kan också undantagsvis underlättas genom licensavtal som leder till en hög grad av gemensamma kostnader, eftersom företag som har samma kostnader i större utsträckning kan förväntas ha samma syn på samordning(55).

143. Kilpailijoiden välinen lisensointi voi myös helpottaa kilpailunvastaista yhteistyötä. Kilpailunvastaisen yhteistyön vaara on erityisen suuri keskittyneillä markkinoilla. Kilpailunvastainen yhteistyö edellyttää, että asianomaisilla yrityksillä on samanlainen käsitys niiden yhteisistä eduista ja siitä, miten koordinointimekanismi toimii. Jotta kilpailunvastainen yhteistyö toimisi, yritysten on pystyttävä seuraamaan toistensa markkinakäyttäytymistä ja niillä on oltava käytössään riittävät yhteisestä markkinapolitiikasta poikkeamista ehkäisevät keinot, jotka tarjoavat osapuolille kannustimen kyseisessä politiikassa pitäytymiseen. Lisäksi markkinoille pääsyn esteiden on tällöin oltava niin tehokkaita, että niillä voidaan estää ulkopuolisia tulemasta markkinoille tai laajentamasta toimintaansa markkinoilla. Sopimukset voivat helpottaa kilpailunvastaista yhteistyötä lisäämällä markkinoiden avoimuutta, mahdollistamalla tiettyjen toimintatapojen valvonnan sekä vaikeuttamalla markkinoille pääsyä. Kilpailunvastaista yhteistyötä voidaan poikkeustapauksissa helpottaa myös sellaisin lisenssisopimuksin, joiden tuloksena osapuolten kustannukset merkittävässä määrin yhdenmukaistuvat, sillä samanlaisista kustannuksista vastaavilla yrityksillä on todennäköisesti samanlainen näkemys koordinoinnin ehdoista(55).

144. Licensavtal kan också påverka konkurrens mellan tekniker genom att de skapar inträdeshinder och hindrar konkurrenter från att utvidga sin verksamhet. Sådana utestängningseffekter kan härstamma från begränsningar som hindrar licenstagare från att licensiera från tredje man eller som avskräcker dem från att göra det. Tredje man kan till exempel utestängas när etablerade licensgivare ålägger licenstagare konkurrensklausuler i en sådan utsträckning att tredje man har svårt att komma in på marknaden genom att bevilja licens, eftersom det finns alltför få licenstagare att bevilja licens till. Leverantörer av utbytbara tekniker kan också utestängas om en licensgivare med tillräckligt stor marknadsstyrka kopplar samman olika delar av en teknik och licensierar dem tillsammans som ett paket, trots att endast en del av paketet är nödvändig för att producera en viss produkt.

144. Lisenssisopimukset voivat vaikuttaa teknologioiden väliseen kilpailuun myös estämällä kilpailijoita pääsemästä markkinoille ja laajentamasta toimintaansa. Tällaiset markkinoilta sulkevat vaikutukset voivat johtua rajoituksista, jotka estävät lisenssinsaajia hankkimasta lisenssiä kolmansilta osapuolilta tai jotka vähentävät niiden mahdollisuuksia tehdä niin. Kolmannet osapuolet voidaan sulkea markkinoilta esimerkiksi siten, että vakiintuneet lisenssinantajat asettavat lisenssinsaajille niin tiukkoja kilpailukieltovelvoitteita, ettei kolmansien osapuolten saatavilla ole riittävästi lisenssinsaajia, tai siten, että markkinoille pääsy lisenssinsaajien tasolla tehdään vaikeaksi. Korvaavien teknologioiden toimittajat voidaan myös sulkea markkinoilta niin, että riittävän markkinavoiman omaava lisenssinantaja sitoo yhteen eri osia teknologiasta ja myöntää koko pakettia koskevan lisenssin, vaikka paketista tarvitaan vain osa tietyn tuotteen valmistamiseen.

145. Licensavtal kan också minska konkurrensen inom en teknik, dvs. konkurrens mellan företag som licensierar eller producerar med samma teknik. Ett avtal där man ålägger områdesbegränsningar för licenstagarna och hindrar dem från att sälja till varandras områden minskar konkurrensen mellan dem. Licensavtal kan också minska konkurrensen inom en teknik genom att underlätta samverkan mellan licenstagare. Dessutom kan licensavtal som minskar konkurrensen inom en teknik underlätta samverkan mellan innehavare av konkurrerande tekniker eller minska konkurrensen mellan tekniker genom att skapa inträdeshinder.

145. Lisenssisopimukset voivat myös vähentää teknologian sisäistä kilpailua eli sellaisten yritysten välistä kilpailua, joiden tuotanto perustuu samaan teknologiaan. Sopimus, jossa lisenssinsaajille asetetaan alueellisia rajoituksia ja jolla niitä estetään myymästä tuotteita toistensa alueilla, vähentää niiden välistä kilpailua. Lisenssisopimukset voivat vähentää teknologian sisäistä kilpailua myös helpottamalla lisenssinsaajien välistä kilpailunvastaista yhteistyötä. Teknologian sisäistä kilpailua vähentävät lisenssisopimukset voivat myös helpottaa kilpailevien teknologioiden omistajien välistä kilpailunvastaista yhteistyötä tai vähentää teknologioiden välistä kilpailua lisäämällä markkinoille pääsyn esteitä.

1.3 Begränsande licensavtals positiva effekter och ramen för att analysera sådana effekter

1.3 Rajoittavien lisenssisopimusten myönteiset vaikutukset ja niiden arviointimenetelmä

146. Till och med begränsande licensavtal har för det mesta även konkurrensfrämjande effekter i form av effektivitetsvinster, som kan uppväga deras konkurrenshämmande effekter. Denna bedömning sker inom ramen för artikel 81.3, som innehåller ett undantag från förbudet i artikel 81.1. För att detta undantag skall vara tillämpligt skall licensavtalet medföra ekonomiska fördelar, konkurrensbegränsningarna skall vara nödvändiga för att uppnå effektivitetsvinsterna, konsumenterna skall tillförsäkras en skälig andel av effektivitetsvinsterna och avtalet får inte ge parterna möjlighet att sätta konkurrensen ur spel för en väsentlig del av varorna i fråga.

146. Jopa rajoittavilla lisenssisopimuksilla on tuottamiensa tehokkuusetujen ansiosta yleensä myös kilpailua edistäviä vaikutuksia, jotka saattavat olla niiden kilpailunvastaisia vaikutuksia merkittävämpiä. Ne arvioidaan 81 artiklan 3 kohdan perusteella, johon sisältyy poikkeus 81 artiklan 1 kohdan kieltoon. Jotta poikkeus soveltuu, lisenssisopimusten on saatava aikaan objektiivisia taloudellisia etuja, kilpailunrajoitusten on oltava välttämättömiä tehokkuusetujen saavuttamiseksi, kuluttajien on saatava kohtuullinen osuus tehokkuushyödystä eikä sopimus saa antaa yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.

147. Bedömningen av begränsande avtal enligt artikel 81.3 görs i det sammanhang där de faktiskt förekommer(56) och på grundval av sakförhållandena vid en viss tidpunkt. Bedömningen kan ändras om det sker betydande förändringar av sakförhållandena. Undantaget enligt artikel 81.3 gäller så länge de fyra villkoren är uppfyllda och upphör att gälla när detta inte längre är fallet(57). När man tillämpar artikel 81.3 i enlighet med dessa principer måste man emellertid ta hänsyn till alla parters icke-återvinningsbara investeringskostnader och till den tid och de begränsningar som krävs för att göra och ta igen en effektivitetsfrämjande investering. Artikel 81 kan inte tillämpas utan att man tar hänsyn till förhandsinvesteringen och de risker som hänger samman med den. De risker som parterna ställs inför och de icke-återvinningsbara investeringskostnader som krävs för att genomföra avtalet kan således innebära att avtalet inte omfattas av artikel 81.1 eller uppfyller villkoren i artikel 81.3 under den tid som krävs för att ta igen investeringen.

147. Arvioitaessa sopimuksia 81 artiklan 3 kohdan nojalla lähtökohdaksi otetaan se todellinen tilanne, jossa ne esiintyvät(56), ja kulloisenakin ajankohtana olemassa olevat tosiseikat. Arvioinnissa otetaan huomioon tosiseikkojen olennaiset muutokset. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan mukaista poikkeussääntöä sovelletaan edellä mainittujen neljän edellytyksen täyttyessä. Jos edellytykset eivät täyty, sääntöä ei sovelleta(57). Sovellettaessa 81 artiklan 3 kohtaa näiden periaatteiden mukaisesti on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon osapuolten tekemät uponneet alkuinvestoinnit sekä se, miten paljon aikaa ja millaisten ehtojen täyttymistä vaaditaan investoinnin tekemiseksi ja investointikustannusten takaisin saamiseksi. Perustamissopimuksen 81 artiklaa ei voida soveltaa ottamatta huomioon ennakkoinvestointeja ja niihin liittyviä riskejä. Osapuolille aiheutuva riski ja sopimuksen täyttämiseksi välttämätön uponnut investointikustannus voivat näin ollen aiheuttaa sen, että sopimus ei kuulu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin tai että se täyttää 81 artiklan 3 kohdassa asetetut edellytykset siihen asti, kunnes investointi on maksanut itsensä takaisin.

148. Det första villkoret i artikel 81.3 kräver en bedömning av vilka de objektiva fördelarna är när det gäller effektivitetsvinster som avtalet ger upphov till. I detta avseende kan licensavtal föra samman kompletterande tekniker och andra tillgångar, vilket gör det möjligt att föra ut nya eller förbättrade produkter på marknaden eller att producera befintliga produkter till lägre kostnader. Vid sidan om särskilt allvarliga karteller förekommer licensiering ofta därför att det är effektivare för licensgivaren att licensiera tekniken än att själv utnyttja den. Detta kan framför allt vara fallet när licenstagaren redan äger de nödvändiga produktionstillgångarna. Avtalet ger licenstagaren tillgång till en teknik som kan kombineras med dessa tillgångar och licenstagaren får därmed möjlighet att utnyttja en ny eller förbättrad teknik. Ett annat exempel på möjliga effektivitetsvinster som främjar licensiering är om licenstagaren redan har en teknik och kombinationen av denna teknik och licensgivarens teknik ger upphov till synergieffekter. Genom kombinationen av de två teknikerna kan licenstagaren få en kostnads- och produktionsstruktur som annars inte skulle vara möjlig. Licensavtal kan också ge upphov till effektivitetsvinster i distributionsledet på samma sätt som vertikala distributionsavtal. Sådana effektivitetsvinster kan bestå av kostnadsbesparingar eller tillhandahållande av värdefulla tjänster till konsumenterna. Vertikala avtals positiva effekter beskrivs i riktlinjerna om vertikala begränsningar(58). Ytterligare ett exempel på möjliga effektivitetsvinster är avtal genom vilka teknikägare sätter samman ett teknikpaket för att licensiera detta till tredje man. Sådana poolingavtal kan framför allt minska transaktionskostnaderna, eftersom licenstagarna inte behöver ingå separata licensavtal med varje licensgivare. Konkurrensfrämjande licensiering kan också förekomma för att garantera designfrihet. I sektorer där det finns ett stort antal immateriella rättigheter och där enskilda produkter kan göra intrång på många nuvarande och framtida rättigheter, är licensavtal genom vilka parterna går med på att inte hävda sina rättigheter gentemot varandra ofta konkurrensfrämjande, eftersom de ger parterna möjlighet att utveckla sina respektive tekniker utan att de riskerar att bli anklagade för intrång på de immateriella rättigheterna.

148. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan edellytyksistä ensimmäinen edellyttää sopimuksen tuottamien objektiivisten tehokkuusetujen arviointia. Lisenssisopimuksilla voidaan lisätä tehokkuutta yhdistämällä toisiaan täydentäviä teknologioita ja muuta varallisuutta, jolloin uusia tai parannettuja tuotteita voidaan saattaa markkinoille tai olemassa olevia tuotteita valmistaa edullisemmin. Usein vakavimpien kartellien ulkopuolella lisensoinnin syynä on, että teknologian lisensointi on lisenssinantajan kannalta tehokkaampaa kuin sen hyödyntäminen itse. Näin on varsinkin silloin, kun lisenssinsaajalla on jo ennestään tarvittavat tuotantoresurssit. Sopimuksen ansiosta lisenssinsaaja saa käyttöönsä teknologian, joka yhdistettynä resursseihin antaa mahdollisuuden hyödyntää uutta tai parannettua teknologiaa. Toinen esimerkki tuotantoa mahdollisesti tehostavasta lisensoinnista on tapaus, jossa lisenssinsaajalla on jo ennestään jonkinlainen teknologia, jonka yhdistäminen lisenssinantajan teknologiaan luo synergiaetuja. Kun kaksi teknologiaa yhdistetään, lisenssinsaaja voi saavuttaa kustannus-tuotanto-suhteen, joka ei muuten olisi ollut mahdollinen. Lisenssisopimukset voivat tehostaa lisäksi jakeluvaihetta samaan tapaan kuin vertikaaliset jakelusopimukset. Tehokkuusedut voivat ilmetä kustannussäästöinä tai arvokkaiden palvelujen tuottamisena kuluttajille. Vertikaalisten sopimusten myönteisiä vaikutuksia on kuvailtu vertikaalisista sopimuksista annetuissa suuntaviivoissa(58). Yksi esimerkki mahdollisten tehokkuusetujen saamisesta ovat myös sopimukset, joilla teknologian omistajat kokoavat kolmansille osapuolille lisensoitavan teknologiapaketin. Tällaiset yhdistämiset voivat vähentää erityisesti liiketoimeen liittyviä kustannuksia, sillä lisenssinsaajien ei tarvitse solmia erillisiä lisenssisopimuksia kunkin lisenssinantajan kanssa. Kilpailua edistävää lisensointia voidaan käyttää myös tuotesuunnitteluun liittyvän vapauden varmistamiseen. Aloilla, joilla on runsaasti immateriaalioikeuksia ja joilla yksittäisillä tuotteilla voidaan loukata useita senhetkisiä ja tulevia oikeuksia, lisenssisopimukset, joissa osapuolet sitoutuvat olemaan vetoamatta immateriaalioikeuksiinsa toista osapuolta vastaan, edistävät usein kilpailua, koska ne antavat osapuolille mahdollisuuden kehittää omia teknologioitaan ilman riskiä siitä, että jompikumpi osapuolista vetoaa myöhemmin oikeudenloukkaukseen.

149. Vid bedömningen av om begränsningen är nödvändig enligt artikel 81.3 kommer kommissionen framför allt att granska om en enskild begränsning gör det möjligt att bedriva verksamheten i fråga mer effektivt än vad som skulle ha varit fallet utan den berörda begränsningen. Vid bedömningen måste man ta hänsyn till marknadsvillkoren och den verklighet som parterna ställs inför. Företag som åberopar rätten till undantag enligt artikel 81.3 behöver inte överväga hypotetiska och teoretiska alternativ. De måste emellertid förklara och visa varför alternativ som förefaller mer realistiska och betydligt mindre begränsande skulle vara betydligt mindre effektiva. Om ett alternativ som förefaller vara realistiskt ur kommersiell synvinkel och mindre begränsande leder till att avsevärda effektivitetsvinster går förlorade, kommer begränsningen i fråga anses nödvändig. I vissa fall kan det också vara nödvändigt att undersöka om avtalet som sådant är nödvändigt för att uppnå effektivitetsvinsterna. Detta kan till exempel vara fallet med teknikpooler som omfattar kompletterande men inte nödvändiga tekniker(59). I sådana fall måste man undersöka i vilken utsträckning sammanförandet ger upphov till särskilda effektivitetsvinster eller om poolen utan att avsevärda effektivitetsvinster går förlorade kan begränsas till tekniker för vilka det inte finns några substitut. Vid enkel licensiering mellan två parter är det i allmänhet inte nödvändigt att göra mer än att undersöka om enskilda begränsningar är nödvändiga. I regel finns det inte några mindre begränsande alternativ till licensavtalet som sådant.

149. Arvioidessaan 81 artiklan 3 kohdan mukaista välttämättömyyttä komissio tarkastelee etenkin, onko kyseessä oleva toiminta yksittäisen rajoituksen ansiosta tehokkaampaa kuin se olisi ollut ilman kyseistä rajoitusta. Arviota muodostettaessa on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja osapuolten tosiasiallinen tilanne. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan mukaiseen poikkeukseen vetoavien yritysten ei tarvitse tarkastella hypoteettisia tai teoreettisia vaihtoehtoja. Niiden on kuitenkin osoitettava, miksi realistisilta vaikuttavat ja huomattavasti vähemmän rajoittavat vaihtoehdot johtaisivat merkittävästi heikompaan tehokkuuteen. Jos kaupallisesta näkökulmasta realistiselta ja vähemmän rajoittavalta vaikuttavan vaihtoehdon soveltaminen johtaisi tehokkuuden merkittävään vähenemiseen, rajoitusta pidetään välttämättömänä. Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen tutkia lisäksi, onko sopimus itsessään välttämätön tehokkuusetujen saavuttamiselle. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun kyseessä on toisiaan täydentävien joskaan ei keskeisten teknologioiden yhdistäminen(59), jolloin on tutkittava, missä määrin tällainen yhdistäminen saa aikaan erityisiä tehokkuusetuja tai voitaisiinko yhteistoiminta rajoittaa tehokkuusetuja juurikaan menettämättä teknologioihin, joille ei ole korvaavia vaihtoehtoja. Kun kyseessä on yksinkertainen lisensointi kahden sopimuspuolen välillä, yksittäisten rajoitusten välttämättömyyden arviointi yleensä riittää. Useimmiten lisenssisopimukselle ei ole vähemmän rajoittavaa vaihtoehtoa.

150. Villkoret att konsumenterna skall tillförsäkras en skälig andel av fördelarna innebär att konsumenterna av de produkter som produceras under licens åtminstone måste kompenseras för avtalets negativa effekter(60). Detta betyder att effektivitetsvinsterna helt måste uppväga den negativa påverkan som avtalet sannolikt har på priser, produktion och andra relevanta faktorer. De kan göra detta genom att de berörda företagens kostnadsstruktur ändras, genom att företaget får ett incitament att sänka priset, eller genom att konsumenterna får tillgång till nya eller förbättrade produkter som kompensation för eventuella prishöjningar(61).

150. Edellytys, jonka mukaan kuluttajien on saatava kohtuullinen osuus hyödystä, merkitsee sitä, että lisenssillä valmistettujen tuotteiden kuluttajille on vähintään korvattava sopimuksesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset(60). Se tarkoittaa sitä, että tehokkuusetujen on täysimääräisesti korvattava sopimuksen todennäköiset kielteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat hintoihin, tuotantoon ja muihin merkityksellisiin tekijöihin. Tämä voidaan saavuttaa muuttamalla kyseisten yritysten kustannusrakennetta, tarjoamalla niille kannustimia hintojen alentamiseen, tai tarjoamalla kuluttajille uusia tai parannettuja tuotteita, joilla tasoitetaan todennäköisten hinnankorotusten vaikutus(61).

151. Det sista villkoret i artikel 81.3, enligt vilket avtalet inte får ge parterna möjlighet att sätta konkurrensen ur spel för en väsentlig del av varorna i fråga, förutsätter en analys av den återstående konkurrensen på marknaden och avtalets påverkan på sådan konkurrens. Vid tillämpningen av det sista villkoret i artikel 81.3 skall förhållandet mellan artikel 81.3 och artikel 82 beaktas. Enligt fast rättspraxis kan tillämpningen av artikel 81.3 inte hindra tillämpning av artikel 82 i fördraget(62). Eftersom artiklarna 81 och 82 båda syftar till att upprätthålla en effektiv konkurrens på marknaden, skall artikel 81.3 tolkas så, att undantagsregeln inte tillämpas på begränsande avtal som utgör missbruk av dominerande ställning(63).

151. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan viimeinen edellytys, jonka mukaan sopimus ei saa antaa osapuolille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita, edellyttää markkinoille jäävien kilpailupaineiden ja sopimuksesta näihin kilpailulähteisiin aiheutuvien vaikutusten arviointia. Sovellettaessa 81 artiklan 3 kohdan viimeistä edellytystä on otettava huomioon 81 artiklan 3 kohdan ja 82 artiklan välinen suhde. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan 81 artiklan 3 kohdan soveltaminen ei voi estää perustamissopimuksen 82 artiklan soveltamista(62). Kun sekä 81 että 82 artiklan tarkoituksena on säilyttää todellinen kilpailutilanne markkinoilla, 81 artiklan 3 kohtaa on johdonmukaisen soveltamisen takaamiseksi tulkittava siten, että poikkeusmääräys ei sovellu sellaisiin kilpailua rajoittaviin sopimuksiin, joissa määräävää markkina-asemaa käytetään väärin(63).

152. Att avtalet märkbart begränsar en form av konkurrens behöver inte nödvändigtvis betyda att konkurrensen sätts ur spel i den mening som avses i artikel 81.3. En teknikpool kan till exempel leda till en industristandard, vilket i sin tur leder till att det knappast förekommer någon konkurrens om det tekniska formatet. När huvudaktörerna på marknaden har antagit en viss teknikstandard, kan nätverkseffekter göra det mycket svårt för andra tekniska format att överleva. Detta betyder dock inte att skapandet av en viss industristandard alltid sätter konkurrensen ur spel i den mening som avses i det sista villkoret i artikel 81.3. Inom denna standard kan leverantörerna konkurrera med pris, kvalitet och produktegenskaper. För att avtalet skall vara förenligt med artikel 81.3 måste man dock se till att avtalet inte i onödan begränsar konkurrensen och inte i onödan begränsar framtida innovation.

152. Vaikka sopimus vähentäisi merkittävästi yhtä kilpailun ulottuvuutta, se ei välttämättä merkitse kilpailun poistamista 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Esimerkiksi teknologioiden yhdistämisen tuloksena voi syntyä teollisuusstandardi, jolloin teknologialla käydään vain vähän kilpailua. Kun markkinoiden päätoimijat ovat ottaneet tietyn teknologiaformaatin käyttöönsä, vaihtoehtoisille formaateille voi olla hyvin vaikeaa löytää tilaa verkoston vaikutuksen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tosiasiallisen teollisuusstandardin luominen aina johtaisi automaattisesti kilpailun poistamiseen 81 artiklan 3 kohdan viimeisen edellytyksen tarkoittamalla tavalla. Toimittajat voivat standardin puitteissa kilpailla hinnalla, laadulla ja tuotteen ominaisuuksilla. Jotta sopimus kuitenkin on 81 artiklan 3 kohdan mukainen, on varmistettava, ettei se kohtuuttomasti rajoita tällaista kilpailua tai haittaa tulevaa innovaatiotoimintaa.

2. Tillämpningen av artikel 81 på olika typer av begränsningar i licensavtal

2. Perustamissopimuksen 81 artiklan soveltaminen erilaisiin lisensointiin liittyviin rajoituksiin

153. I detta avsnitt behandlas olika typer av begränsningar som vanligen ingår i licensavtal. Eftersom de är så vanliga, är det lämpligt att ge vägledning om hur de skall bedömas utanför den trygga hamnen i förordningen om tekniköverföringsavtal. Begränsingar som redan har behandlats i föregående avsnitt i dessa riktlinjer, särskilt avsnitt III.4 och III.5, behandlas endast kort i detta avsnitt.

153. Tässä jaksossa käsitellään erilaisia lisenssisopimuksissa usein esiintyviä ehtoja. Niiden yleisyyden vuoksi on hyödyllistä antaa ohjeita siitä, miten niitä arvioidaan TSRPA:n mukaisen ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolella. Näiden suuntaviivojen edellisissä osissa ja etenkin III osan 4 ja 5 jaksossa käsiteltyjä rajoituksia tarkastellaan tässä jaksossa lyhyesti.

154. Detta avsnitt omfattar både avtal mellan icke-konkurrenter och avtal mellan konkurrenter. I fråga om avtal mellan konkurrenter görs, vid behov, skillnad mellan ömsesidiga och ensidiga avtal. En sådan åtskillnad är inte nödvändig vid avtal mellan icke-konkurrenter. Om företag varken är faktiska eller potentiella konkurrenter på en relevant teknikmarknad eller på en marknad för produkter som innehåller den licensierade tekniken, är det i praktiken ingen skillnad mellan ömsesidig licensiering och två separata licenser. Avtal genom vilka parterna sammanställer ett teknikpaket, som därefter licensieras till tredje man, är teknikpooler. Dessa behandlas i avsnitt 4 nedan.

154. Tämä jakso kattaa sekä kilpailijoiden että keskenään kilpailemattomien osapuolten väliset sopimukset. Kilpailijoiden välisten sopimusten kohdalla vastavuoroiset ja muut kuin vastavuoroiset sopimukset erotetaan tarvittaessa toisistaan. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisten sopimusten kohdalla tällaista erottelua ei tarvitse tehdä. Jos yritykset eivät ole todellisia eivätkä mahdollisia kilpailijoita merkityksellisillä teknologiamarkkinoilla tai lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden markkinoilla, vastavuoroinen lisenssi ei käytännössä eroa mitenkään kahdesta erillisestä lisenssistä. Sopimukset, joiden puitteissa sopimuspuolet kokoavat teknologiapaketin, joka lisensoidaan kolmansille osapuolille, katsotaan teknologiapooleiksi, joita käsitellään jäljempänä 4 jaksossa.

155. Detta avsnitt handlar inte om åtaganden i licensavtal som i allmänhet inte är konkurrensbegränsande i den mening som avses i artikel 81.1. Dessa skyldigheter kan bland annat omfatta

155. Tässä jaksossa ei käsitellä sellaisia lisenssisopimuksiin sisältyviä velvoitteita, jotka eivät yleensä rajoita kilpailua 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällaisia velvoitteita voivat olla muun muassa:

a) skyldighet att iaktta sekretessregler,

a) luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet,

b) skyldighet för licenstagarna att inte bevilja underlicenser,

b) lisenssinsaajille asetettu velvollisuus olla myöntämättä alilisenssejä,

c) skyldighet att inte använda den licensierade tekniken efter det att avtalet löpt ut, under förutsättning att den licensierade tekniken är giltig och används,

c) velvoitteet, joiden mukaan lisensoitua teknologiaa ei saa käyttää sopimuksen voimassaolon päätyttyä, jos lisensoituun teknologiaan kohdistuvat immateriaalioikeudet ovat edelleen päteviä ja voimassa,

d) skyldighet att hjälpa licensgivaren att försvara de licensierade immateriella rättigheterna,

d) velvollisuus avustaa lisenssinantajaa lisensoitujen immateriaalioikeuksien valvonnassa,

e) skyldighet att betala en lägsta licensavgift eller att producera en minimikvantitet av produkter som innehåller den licensierade tekniken, och

e) velvollisuus maksaa vähimmäisrojalteja tai tuottaa vähimmäismäärä lisensoitua teknologiaa sisältäviä tuotteita, ja

f) skyldighet att använda licensgivarens varumärke eller ange licensgivarens namn på produkten.

f) velvollisuus käyttää lisenssinantajan tavaramerkkiä tai mainita lisenssinantajan nimi tuotteessa.

2.1 Skyldigheter som gäller licensavgifter

2.1 Rojalteja koskevat velvoitteet

156. Parterna i ett licensavtal har vanligen rätt att fastställa den licensavgift som licenstagaren skall betala och det sätt på vilket den skall betalas utan att detta omfattas av artikel 81.1. Denna princip gäller både avtal mellan icke-konkurrenter och avtal mellan konkurrenter. Skyldigheter att betala licensavgifter kan till exempel ta formen av betalning av ett schablonbelopp, en andel av försäljningspriset eller ett fast belopp för varje produkt som innehåller den licensierade tekniken. I fall där den licensierade tekniken gäller en insatsvara som ingår i en slutprodukt, är det i regel inte konkurrensbegränsande att licensavgifter beräknas på grundval av priset på slutprodukten, förutsatt att denna innehåller den licensierade tekniken. När det gäller programvara är licensavgifter som bygger på antalet användare och licensavgifter som bygger på antalet maskiner i regel förenliga med artikel 81.1.

156. Lisenssisopimuksen osapuolet voivat yleensä vapaasti määritellä lisenssinsaajan maksettavaksi kuuluvan rojaltin ja sen maksutavan toiminnan kuulumatta 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin. Tätä periaatetta sovelletaan sekä kilpailijoiden että keskenään kilpailemattomien osapuolten välisiin sopimuksiin. Rojaltit voidaan vaatia maksettaviksi esimerkiksi kertamaksuina, myyntihinnasta laskettuna prosenttiosuutena tai kustakin lisensoitua teknologiaa sisältävästä tuotteesta maksettavana kiinteänä summana. Jos lisensoitu teknologia liittyy lopputuotteeseen kuuluvaan tuotannontekijään, rojaltien laskemista lopputuotteen hinnan perusteella ei yleensä pidetä kilpailua rajoittavana, kunhan lisensoitu teknologia sisältyy lopputuotteeseen. Ohjelmistojen lisensoinnissa käyttäjien tai laitteiden lukumäärän perusteella lasketut rojaltit ovat yleensä 81 artiklan 1 kohdan kanssa yhteensopivia.

157. När det gäller licensavtal mellan konkurrenter bör man komma ihåg (se punkterna 79 och 80 ovan) att licensavgifter i vissa speciella fall kan utgöra fastställande av priser, vilket är en särskilt allvarlig konkurrensbegränsning (se artikel 4.1 a). Det är fråga om en särskilt allvarlig begränsning enligt artikel 4.1 a, om konkurrenter föreskriver ömsesidiga löpande licensavgifter om licensen är falsk, eftersom dess syfte inte är att möjliggöra integrering av kompletterande teknik eller att uppnå ett konkurrensfrämjande syfte. Det är också fråga om en särskilt allvarlig begränsning enligt artikel 4.1 a och 4.1 d, om licensavgifterna även omfattar produkter enbart producerade med licenstagarens egen teknik.

157. Kuten edellä 81 ja 82 kohdassa on todettu, kilpailijoiden välisiin lisenssisopimuksiin sisältyviä rojalteja koskevia velvoitteita voidaan joissakin olosuhteissa pitää hintojen vahvistamisena, joka kuuluu vakavimpiin kilpailunrajoituksiin (ks. 4 artiklan 1 kohdan a alakohta). Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan kyse on vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluvasta rajoituksesta silloin, kun kilpailijat veloittavat toisiltaan myynnin perusteella määräytyviä rojalteja tilanteessa, jossa sopimus on vain näennäinen, jolloin sen tarkoituksena ei ole toisiaan täydentävien teknologioiden yhdentäminen tai muiden kilpailua edistävien tavoitteiden saavuttaminen. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan mukaan kyse on vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluvasta rajoituksesta myös silloin, kun lisenssinsaaja maksaa rojalteja myös tuotteista, jotka se on tuottanut käyttämällä vain omaa teknologiaansa.

158. Andra typer av överenskommelser om licensavgifter mellan konkurrenter omfattas av gruppundantaget så länge tröskelvärdet för marknadsandelar på 20 % inte överskrids, även om de begränsar konkurrensen. Utanför den trygga hamn som gruppundantaget utgör kan artikel 81.1 vara tillämplig när konkurrenter ger varandra ömsesidig licens och inför löpande licensavgifter som är klart oproportionerliga jämfört med licensens marknadsvärde och har en betydande inverkan på marknadspriserna. Vid bedömningen av om licensavgifter är oproportionerliga bör man ta hänsyn till de licensavgifter som betalas av andra licenstagare på produktmarknaden för samma teknik eller substitutteknik. I sådana fall är det mycket osannolikt att villkoren i artikel 81.3 är uppfyllda. Artikel 81.1 kan också vara tillämplig om de ömsesidiga löpande licensavgifterna per enhet ökar när produktionen ökar. Om parterna har en betydande grad av marknadsstyrka, kan sådana licensavgifter ha till effekt att produktionen begränsas.

158. Muuntyyppiset kilpailijoiden väliset rojalteja koskevat sopimukset kuuluvat ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan, jos markkinaosuus ei ylitä 20:tä prosenttia, silloinkin kun kyseisillä sopimuksilla rajoitetaan kilpailua. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolella 81 artiklan 1 kohta voi tulla sovellettavaksi silloin, kun kilpailijat sopivat ristiinlisensoinnista ja veloittavat toisiltaan myynnin perusteella määräytyviä rojalteja, jotka ovat selkeästi epäsuhteessa lisenssin markkina-arvoon ja joilla on merkittävä vaikutus markkinahintoihin. Arvioitaessa, ovatko rojaltit epäsuhtaisia, on otettava huomioon muiden tuotemarkkinoilla toimivien lisenssinsaajien samasta tai korvaavasta teknologiasta maksamat rojaltit. Tämänkaltaisissa tilanteissa on epätodennäköistä, että 81 artiklan 3 kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohta voi tulla sovellettavaksi myös silloin, kun vastavuoroiset, myynnin perusteella määräytyvät kappalekohtaiset rojaltit kasvavat tuotannon lisääntyessä. Jos osapuolten markkinavoima on huomattava, kyseiset rojaltit voivat rajoittaa tuotantoa.

159. Även om gruppundantaget är tillämpligt endast så länge som tekniken är giltig och används, kan parterna i regel utan att överträda artikel 81.1 komma överens om att förlänga skyldigheten att betala licensavgifter utöver giltighetstiden för de licensierade immateriella rättigheterna. När dessa rättigheter upphör att gälla kan tredje man lagligen utnyttja tekniken i fråga och konkurrera med avtalsparterna. En sådan faktisk och potentiell konkurrens är vanligen tillräcklig för att garantera att skyldigheten i fråga inte har några märkbara konkurrenshämmande effekter.

159. Huolimatta siitä, että ryhmäpoikkeusta sovelletaan vain niin kauan kuin teknologiaan kohdistuvat immateriaalioikeudet ovat päteviä ja voimassa, sopimuspuolet voivat yleensä 81 artiklan 1 kohtaa rikkomatta sopia rojaltien maksamista koskevien velvoitteiden jatkamisesta lisensoitujen immateriaalioikeuksien voimassaoloaikaa pidemmälle. Kun oikeudet lakkaavat, kolmannet osapuolet voivat laillisesti hyödyntää kyseistä teknologiaa ja kilpailla sopimuspuolten kanssa. Tämä todellinen ja mahdollinen kilpailu riittää yleensä varmistamaan sen, ettei kyseisellä velvoitteella ole tuntuvia kilpailunvastaisia vaikutuksia.

160. I fråga om avtal mellan icke-konkurrenter omfattar gruppundantaget avtal genom vilka licensavgifterna beräknas på grundval av båda produkterna producerade med den licensierade tekniken och produkter producerade med teknik som tredje man beviljat licens för. Sådana arrangemang kan underlätta mätningen av licensavgifter. De kan emellertid också leda till utestängning genom att öka kostnaderna för tredje mans insatsvaror och kan således ha samma effekter som konkurrensklausul. Om man betalar licensavgifter inte bara för produkter som produceras med den licensierade tekniken utan också för produkter som produceras med tredje mans teknik, så kommer licensavgifterna att höja kostnaderna för produkter av det senare slaget och därför minska efterfrågan på tredje mans teknik. För avtal som inte omfattas av gruppundantaget måste man därför undersöka om begränsningen leder till utestängning. För detta bör man använda den analysram som beskrivs i avsnitt 2.7 nedan. När sådana avtal har märkbara utestängningseffekter omfattas de av artikel 81.1 och det är osannolikt att de uppfyller villkoren i artikel 81.3, såvida inte detta är det enda praktiska sättet att beräkna och övervaka betalningen av licensavgifter.

160. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisten sopimusten osalta ryhmäpoikkeus kattaa sopimukset, joissa rojaltimaksut lasketaan sekä sopimuksen kohteena olevalla lisensoidulla teknologialla että kolmansilta lisensoidulla teknologialla tuotettujen tuotteiden perusteella. Tällaiset järjestelyt voivat helpottaa rojaltien laskemista. Ne voivat kuitenkin myös johtaa kolmansien osapuolten sulkemiseen markkinoilta nostamalla niiden toimittamien tuotannontekijöiden käytön kustannuksia, jolloin järjestelyjen vaikutus voi olla sama kuin kilpailukieltovelvoitteen. Jos rojalteja maksetaan lisensoidulla teknologialla valmistettujen tuotteiden lisäksi tuotteista, jotka on valmistettu käyttämällä kolmannen osapuolen teknologiaa, ne lisäävät viimeksi mainittujen tuotteiden kustannuksia ja vähentävät kolmannen osapuolen teknologian kysyntää. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolella onkin tutkittava, onko rajoituksella markkinoilta sulkevia vaikutuksia. Arvioinnissa on syytä käyttää jäljempänä 2 jakson 7 kohdassa määriteltyä analyyttistä viitekehystä. Jos tuntuvia markkinoilta sulkevia vaikutuksia esiintyy, sopimukset kuuluvat 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin eivätkä todennäköisesti täytä 81 artiklan 3 kohdan edellytyksiä, ellei kyseessä ole tilanne, jossa rojaltimaksuja ei voida käytännössä muulla tavoin laskea ja valvoa.

2.2 Exklusiv licensiering och försäljningsbegränsningar

2.2 Yksinomaiset lisenssit ja myynnin rajoittaminen

161. I detta sammanhang är det lämpligt att skilja mellan begränsningar för produktionen inom ett visst område (exklusiva eller ensamlicenser) och begränsningar för försäljningen av produkter som innehåller den licensierade tekniken till ett visst område och till en viss kundgrupp (försäljningsbegränsningar).

161. Seuraavassa erotetaan toisistaan rajoitukset, jotka koskevat tuotantoa tietyllä alueella (yksinomaiset ja yksinkertaiset lisenssit), ja rajoitukset, jotka koskevat lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden myyntiä tietylle alueelle tai asiakasryhmälle (myynnin rajoitukset).

2.2.1 Exklusiv licens och ensamlicens

2.2.1 Yksinomaiset lisenssit ja yksinkertaiset lisenssit

162. En licens anses vara exklusiv om licenstagaren är den ende som fått tillåtelse att producera med den licensierade tekniken inom ett visst område. Licensgivaren åtar sig således att inte producera själv eller bevilja andra licens att producera inom ett visst område. Detta område kan omfatta hela världen. Om licensgivaren endast åtar sig att inte ge tredje man licens att producera är det fråga om en ensamlicens. Exklusiva licenser och ensamlicenser åtföljs ofta av försäljningsbegränsningar som begränsar var parterna har rätt att sälja produkter som innehåller den licensierade tekniken.

162. Lisenssi katsotaan yksinomaiseksi lisenssiksi silloin, kun vain lisenssinsaajalla on oikeus käyttää tuotannossaan lisensoitua teknologiaa tietyllä alueella. Lisenssinantaja sitoutuu näin siihen, ettei se itse tuota eikä myönnä tuotantoon oikeuttavaa lisenssiä muille kyseisellä alueella. Alueena voi olla koko maailma. Kun lisenssinantaja sitoutuu ainoastaan olemaan myöntämättä tuotantoon oikeuttavaa lisenssiä kolmansille tietyllä alueella, kyseessä on yksinkertainen lisenssi. Yksinomaiseen tai yksinkertaiseen lisenssiin liittyy yleensä myyntiä koskevia ehtoja, joilla osapuolille asetetaan lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden myyntiä koskevia alueellisia rajoituksia.

163. Ömsesidiga exklusiva licenser mellan konkurrenter omfattas av artikel 4.1 c, där det anges att uppdelning av marknader mellan konkurrenter är en särskilt allvarlig konkurrensbegränsning. Ömsesidiga ensamlicenser mellan konkurrenter omfattas av gruppundantaget under förutsättning att tröskelvärdet för marknadsandelar på 20 % inte överskrids. Genom ett sådant avtal åtar sig parterna gemensamt att inte ge tredje man licens till sina konkurrerande tekniker. I fall där parterna har en betydande grad av marknadsstyrka kan sådana avtal underlätta samverkan genom att garantera att parterna är ensamma på marknaden om att leverera produkter som bygger på de licensierade teknikerna.

163. Kilpailijoiden välisiin vastavuoroisiin yksinomaisiin lisensseihin sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, jonka mukaan markkinoiden jakaminen kilpailijoiden välillä kuuluu vakavimpiin kilpailunrajoituksiin. Kilpailijoiden välisiin vastavuoroisiin yksinkertaisiin lisensseihin sovelletaan ryhmäpoikkeusta, jos markkinaosuus ei ylitä 20:tä prosenttia. Tämänkaltaisessa lisensoinnissa osapuolet sitoutuvat vastavuoroisesti olemaan myöntämättä kolmansille lisenssiä kilpaileviin teknologioihinsa. Kun osapuolilla on huomattava markkinavoima, tällaiset sopimukset voivat helpottaa kilpailunvastaista yhteistyötä, sillä niillä voidaan varmistaa, että osapuolet ovat ainoita tuottajia lisensoituun teknologiaan perustuvilla markkinoilla.

164. Ensidiga exklusiva licenser mellan konkurrenter omfattas av gruppundantaget under förutsättning att tröskelvärdet för marknadsandelar på 20 % inte överskrids. Om tröskelvärdet för marknadsandelar överskrids måste man undersöka vilka konkurrenshämmande effekter sådana exklusiva licenser sannolikt skulle ha. Om den exklusiva licensen omfattar hela världen innebär det att licensgivaren lämnar marknaden. I fall där den exklusiva licensen avser ett visst område, till exempel en medlemsstat, innebär avtalet att licensgivaren avstår från att producera varor och tjänster inom det området. Vid bedömningen enligt artikel 81.1 måste man framför allt undersöka hur betydelsefull licensgivaren är som konkurrent. Om licensgivaren har en begränsad marknadsställning på produktmarknaden eller saknar kapacitet att effektivt utnyttja tekniken på licenstagarens område, är det inte sannolikt att avtalet omfattas av artikel 81.1. Ett specialfall uppstår då licensgivaren och licenstagaren endast konkurrerar på teknikmarknaden, och licensgivaren, som till exempel är ett forskningsinstitut eller ett litet forskningsbaserat företag, saknar produktions- och distributionstillgångar för att effektivt föra ut på marknaden produkter som innehåller den licensierade tekniken. I sådana fall är det inte sannolikt att artikel 81.1 kommer att överträdas.

164. Kilpailijoiden väliset muut kuin vastavuoroiset yksinomaiset lisenssit kuuluvat ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan, kun markkinaosuus on enintään 20 prosenttia. Jos markkinaosuus on tätä suurempi, on tarpeen arvioida, millaisia kilpailunvastaisia vaikutuksia tämänkaltaisella yksinomaisella lisenssillä todennäköisesti on. Maailmanlaajuinen yksinomainen lisenssi merkitsee, että lisenssinantaja poistuu markkinoilta. Jos yksinomainen lisenssi koskee vain tiettyä aluetta, kuten yhtä jäsenvaltiota, lisenssinantaja sitoutuu olemaan tuottamatta tavaroita ja palveluja kyseisellä alueella. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaan perustuvassa tarkastelussa on etenkin arvioitava, mikä on lisenssinantajan kilpailullinen merkitys. Jos lisenssinantajan markkina-asema tuotemarkkinoilla ei ole kovinkaan merkittävä tai jos sillä ei ole kapasiteettia teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen lisenssinsaajan alueella, sopimus ei todennäköisesti kuulu 81 artiklan 1 kohdan piiriin. Erityistapauksen muodostavat tilanteet, joissa lisenssinantaja ja lisenssinsaaja kilpailevat ainoastaan teknologiamarkkinoilla ja joissa lisenssinantaja on esimerkiksi tutkimuslaitos tai pieni tutkimusyritys, jolla ei ole tuotanto- eikä jakeluresursseja lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden saattamiseksi markkinoille tehokkaasti. Tällöin on epätodennäköistä, että perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan määräyksiä rikotaan.

165. Exklusiva licenser mellan icke-konkurrenter, som omfattas av artikel 81.1(64), uppfyller sannolikt villkoren i artikel 81.3. Rätten att ge exklusiv licens är i allmänhet nödvändig för att få licenstagaren att investera i den licensierade tekniken och föra ut produkterna på marknaden i rimlig tid. Detta gäller framför allt om licenstagaren måste göra stora investeringar för att ytterligare utveckla den licensierade tekniken. Att ingripa mot den exklusiva licensen efter det att licenstagaren har gjort den licensierade tekniken till en kommersiell framgång, skulle innebära att man hindrade licenstagaren från att skörda frukterna av framgången och skada konkurrensen, spridningen av teknik och innovationen. Kommissionen kommer därför endast i undantagsfall att ingripa mot exkluvisa licensavtal mellan icke-konkurrenter, oavsett vilket område licensen omfattar.

165. Yksinomaisten lisenssien myöntäminen keskenään kilpailemattomien yritysten välillä - silloin kun se kuuluu 81 artiklan 1 kohdan piiriin(64) - täyttää todennäköisesti 81 artiklan 3 kohdassa määrätyt edellytykset. Oikeutta yksinomaisen lisenssin myöntämiseen tarvitaan yleensä, jotta lisenssinsaajaa voitaisiin kannustaa investoimaan lisensoituun teknologiaan ja saattamaan tuotteet markkinoille aikataulun mukaisesti. Näin on etenkin silloin, kun lisenssinsaajan on tehtävä merkittäviä investointeja lisensoidun teknologian jatkokehitystä varten. Jos yksinoikeuteen puututaan sen jälkeen, kun lisenssinsaaja on onnistuneesti kaupallistanut lisensoidun teknologian, lisenssinsaajaa estetään hyötymästä menestyksen tuottamista eduista, mikä vaikuttaa haitallisesti kilpailuun sekä teknologioiden ja innovaatioiden levittämiseen. Komissio puuttuu näin ollen keskenään kilpailemattomien osapuolten välisiin sopimuksiin perustuviin yksinomaisiin lisensseihin vain poikkeustapauksissa. Lisenssin alueellisella kattavuudella ei tässä yhteydessä ole merkitystä.

166. Det kan dock krävas ett ingripande om en licenstagare med dominerande ställning får exklusiv licens på en eller flera konkurrerande tekniker. Sådana avtal omfattas sannolikt av artikel 81.1 och det är osannolikt att de uppfyller villkoren i artikel 81.3. En förutsättning är dock att det är svårt att komma in på teknikmarknaden och att den licensierade tekniken är en verklig källa till konkurrens på marknaden. Under sådana omständigheter kan en exklusiv licens utesluta licenstagare som utgör tredje man och göra det möjligt för licenstagaren att behålla sin marknadsstyrka.

166. Yksinoikeuteen puuttuminen voi olla perusteltua lähinnä silloin, kun määräävässä asemassa oleva lisenssinsaaja hankkii yksinomaisen lisenssin yhteen tai useampaan kilpailevaan teknologiaan. Tämänkaltaiset sopimukset kuuluvat todennäköisesti 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, eivätkä ne todennäköisesti täytä 81 artiklan 3 kohdassa asetettuja ehtoja. Edellytyksenä on tällöin kuitenkin, että teknologiamarkkinoille pääsy on vaikeaa ja että lisensoitu teknologia muodostaa todellisen kilpailulähteen markkinoilla. Yksinomainen lisenssi voi tällaisessa tilanteessa sulkea markkinoilta kolmannen osapuolen asemassa olevia lisenssinsaajia ja auttaa lisenssinsaajaa säilyttämään markkinavoimansa.

167. Avtal genom vilka två eller flera parter ömsesidigt ger varandra licens och åtar sig att inte ge tredje man licens orsakar särskilda problem när det teknikpaket som den ömsesidiga licensieringen ger upphov till i praktiken skapar en standard för industrin som tredje man måste ha tillgång till för att kunna konkurrera effektivt på marknaden. I sådana fall skapar avtalet en sluten standard som endast parterna har tillgång till. Kommissionen kommer att bedöma sådana avtal enligt samma principer som används för bedömningen av teknikpooler (se avsnitt 4 nedan). Det kommer i regel att krävas att den teknik som stödjer en sådan standard licensieras till tredje man på rättvisa, skäliga och icke-diskriminerande villkor(65). Om avtalsparterna konkurrerar med tredje man på en befintlig produktmarknad och avtalet avser den produktmarknaden, är det sannolikt att en sluten standard har betydande utestängningseffekter. Denna negativa inverkan på konkurrensen kan undvikas endast genom att även tredje man får licens.

167. Kahden tai useamman osapuolen väliset järjestelyt, joilla nämä toteuttavat ristiinlisensoinnin ja sitoutuvat olemaan lisensoimatta kolmansille, antavat erityistä aihetta huoleen silloin, kun ristiinlisensoinnin tuloksena oleva teknologiapaketti muodostaa tosiasiassa teollisuusstandardin, jota kolmannet tarvitsevat voidakseen kilpailla markkinoilla tehokkaasti. Tällöin sopimus muodostaa vain osapuolten käytössä olevan suljetun standardin. Komissio soveltaa tämäntyyppisten järjestelyjen arvioinnissa samoja periaatteita kuin teknologiapoolien arvioinnissa (ks. jäljempänä 4 jakso). Yleensä edellytetään, että tällaisen standardin perustana olevat teknologiat lisensoidaan kolmansille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin(65). Jos järjestelyn osapuolet kilpailevat kolmansien kanssa jo olemassa olevilla tuotemarkkinoilla ja järjestely liittyy kyseisiin tuotemarkkinoihin, suljetulla standardilla on todennäköisesti merkittäviä poissulkevia vaikutuksia. Tämä kilpailua haittaava vaikutus voidaan välttää vain lisensoimalla myös kolmansille.

2.2.2 Försäljningsbegränsningar

2.2.2 Myynnin rajoitukset

168. Också vad gäller försäljningsbegränsningar måste en viktig skillnad göras mellan licensiering mellan konkurrenter och licensiering mellan icke-konkurrenter.

168. Myynnin rajoituksia tarkasteltaessa on tärkeää erottaa toisistaan keskenään kilpailevien ja keskenään kilpailemattomien osapuolten välinen lisensointi.

169. Om ett ömsesidigt avtal mellan konkurrenter omfattar begränsningar för den ena parten eller båda parterna att bedriva aktiv och passiv försäljning, är det fråga om särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar enligt artikel 4.1 c. Försäljningsbegränsningar för någon av parterna i ett ömsesidigt avtal mellan konkurrenter omfattas av artikel 81.1 och det är inte sannolikt att de uppfyller villkoren i artikel 81.3. Sådana begränsningar anses i allmänhet utgöra en uppdelning av marknader, eftersom de hindrar den berörda parten från att aktivt och passivt sälja till områden och kundgrupper som denna part faktiskt sålde till eller hade verkliga möjligheter att sälja till innan avtalet fanns.

169. Kilpailijoiden väliseen vastavuoroiseen sopimukseen sisältyvät ehdot, joilla rajoitetaan jommankumman tai molempien sopimuspuolten aktiivista ja passiivista myyntiä, kuuluvat 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan vakavimpiin kilpailunrajoituksiin. Kilpailijoiden väliseen vastavuoroiseen sopimukseen sisältyvät jommallekummalle osapuolelle asetetut myynnin rajoitukset kuuluvat 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, eivätkä ne todennäköisesti täytä kyseisen artiklan 3 kohdassa määrättyjä edellytyksiä. Tämäntyyppisten rajoitusten katsotaan yleensä johtavan markkinoiden jakamiseen, koska niillä estetään rajoituksen kohteena olevaa osapuolta myymästä aktiivisesti ja passiivisesti sellaisille alueille ja asiakasryhmille, joille tämä myi tai olisi realistisesti arvioituna voinut myydä ennen sopimuksentekoa.

170. I ensidiga avtal mellan konkurrenter omfattar gruppundantaget begränsningar för licenstagarens eller licensgivarens aktiva och passiva försäljning till det exklusiva område eller den exklusiva kundgrupp som förbehållits den andra parten (se artikel 4.1 c iv). Om tröskelvärdet för marknadsandelar på 20 % överskrids, omfattas försäljningsbegränsningar mellan licensgivaren och licenstagaren av artikel 81.1, om den ena eller båda parterna har en betydande grad av marknadsstyrka. Sådana begränsningar kan emellertid vara nödvändiga för spridning av värdefull teknik och uppfyller därför villkoren i artikel 81.3. Detta kan vara fallet om licensgivaren har en förhållandevis svag marknadsställning i det område där denne själv utnyttjar tekniken. Under sådana förhållanden kan framför allt begränsningar för aktiv försäljning vara nödvändiga för att få licensgivaren att ge licens. Utan sådana begränsningar skulle licensgivaren riskera att ställas inför aktiv konkurrens på sitt huvudsakliga verksamhetsområde. På samma sätt kan begränsningar för licensgivarens aktiva försäljning vara nödvändiga, framför allt om licenstagaren har en förhållandevis svag marknadsställning på det område som denne tilldelats och måste göra betydande investeringar för att kunna utnyttja den licensierade tekniken på ett effektivt sätt.

170. Kilpailijoiden välisissä muissa kuin vastavuoroisissa sopimuksissa ryhmäpoikkeusta sovelletaan ehtoihin, joilla rajoitetaan lisenssinsaajan tai lisenssinantajan aktiivista ja passiivista myyntiä sellaiselle yksinmyyntialueelle tai yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle, joka on varattu toiselle osapuolelle (ks. 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta). Jos 20 prosentin markkinaosuusraja ylittyy, lisenssinantajan ja - saajan välisiin myynnin rajoituksiin sovelletaan 81 artiklan 1 kohtaa, kun jommankumman tai kummankin osapuolen markkinavoima on huomattava. Tämänkaltaiset rajoitukset saattavat kuitenkin olla välttämättömiä arvokkaiden teknologioiden levittämiselle, jolloin ne täyttävät 81 artiklan 3 kohdassa määrätyt edellytykset. Näin voi olla silloin, kun lisenssinantajan markkina-asema alueella, jossa se itse hyödyntää teknologiaa, on verrattain heikko. Tällaisessa tilanteessa etenkin aktiivista myyntiä koskevat rajoitukset voivat olla välttämätön edellytys sille, että lisenssinantaja myöntää lisenssin. Jos rajoituksia ei aseteta, lisenssinantaja voi joutua vastaamaan aktiiviseen kilpailuun pääasiallisella toiminta-alallaan. Lisenssinantajaan kohdistuvat aktiivista myyntiä koskevat rajoitukset voivat vastaavasti olla välttämättömiä etenkin silloin, kun lisenssinsaajan markkina-asema sille varatulla alueella on verraten heikko ja kun se joutuu tekemään merkittäviä investointeja voidakseen tehokkaasti hyödyntää lisensoitua teknologiaa.

171. Gruppundantaget omfattar också begränsningar för aktiv försäljning till det område eller den kundgrupp som tilldelats en annan licenstagare, som inte var en konkurrent till licensgivaren vid den tidpunkt då licensavtalet med licensgivaren ingicks. Detta förutsätter emellertid att avtalet mellan parterna i fråga är ensidigt. Om tröskelvärdet för marknadsandelar på 20 % överskrids, omfattas sådana begränsningar för aktiv försäljning sannolikt av artikel 81.1, om parterna har en betydande grad av marknadsstyrka. Begränsningen är dock sannolikt nödvändig i den mening som avses i artikel 81.3 under den tid som den skyddade licenstagaren behöver för att komma in på en ny marknad och etablera sig på marknaden i det område eller gentemot den kundgrupp som han tilldelats. Detta skydd mot aktiv försäljning ger licenstagaren möjlighet att övervinna den assymetri som han ställs inför på grund av att vissa licenstagare är konkurrerande företag till licensgivaren och således redan etablerade på marknaden. Begränsningar för licenstagares passiva försäljning till ett område eller en kundgrupp som tilldelats en annan licenstagare är särskilt allvarliga begränsningar enligt artikel 4.1 c i förordningen om tekniköverföringsavtal.

171. Ryhmäpoikkeusta sovelletaan lisäksi ehtoihin, joilla rajoitetaan aktiivista myyntiä toiselle lisenssinsaajalle varatulle alueelle tai asiakasryhmälle silloin, kun kyseinen lisenssinsaaja ei ollut lisenssinantajan kilpailija lisenssisopimuksen tekoajankohtana. Tällöin on kuitenkin edellytyksenä, että osapuolten välinen sopimus ei ole vastavuoroinen. Markkinaosuusrajan ylittyessä tällaiset aktiivista myyntiä koskevat rajoitukset kuuluvat todennäköisesti 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin silloin, kun osapuolten markkinavoima on huomattava. Rajoitus on todennäköisesti kuitenkin 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä välttämätön siihen asti, kunnes suojattu lisenssinsaaja on päässyt uusille markkinoille ja vakiinnuttanut asemansa sille varatulla alueella tai sille varatun asiakasryhmän keskuudessa. Aktiiviselta myynniltä suojaaminen antaa lisenssinsaajalle mahdollisuuden tasoittaa epäsymmetria, joka johtuu siitä, että jotkin lisenssinsaajista ovat lisenssinantajan kanssa kilpailevia yrityksiä ja ovat näin jo vakiinnuttaneet asemansa markkinoilla. Ehdot, joilla rajoitetaan lisenssinsaajien passiivista myyntiä toiselle lisenssinsaajalle varatulle alueelle tai asiakasryhmälle, kuuluvat TSRPA:n 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan vakavimpiin kilpailunrajoituksiin.

172. När det gäller avtal mellan icke-konkurrenter omfattas försäljningsbegränsningar mellan licensgivaren och en licenstagare av gruppundantaget under förutsättning att tröskelvärdet för marknadsandelar på 30 % inte överskrids. Om tröskelvärdet för marknadsandelar överskrids är det möjligt att artikel 81.1 inte är tillämplig på begränsningar för licenstagarnas aktiva och passiva försäljning till områden eller kundgrupper som förbehållits licensgivaren, om man på grundval av objektiva faktorer kan konstatera att licensiering inte skulle förekomma utan försäljningsbegränsningar. Den som äger en viss teknik kan i regel inte förväntas skapa direkt konkurrens med sig själv på grundval av sin egen teknik. I andra fall kan artikel 81.1 vara tillämplig på försäljningsbegränsningar, både om licensgivaren själv har en betydande grad av marknadsstyrka och om licensgivare som tillsammans har en stark ställning på marknaden har ingått liknande avtal som får kumulativa effekter.

172. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisissä sopimuksissa lisenssinantajan ja lisenssinsaajan väliset myynnin rajoitukset kuuluvat ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan 30 prosentin markkinaosuusrajaan asti. Markkinaosuusrajan ylittyessä ehdot, joilla rajoitetaan lisenssinsaajien harjoittamaa aktiivista ja passiivista myyntiä lisenssinantajalle varatuille alueille tai asiakasryhmille, voivat jäädä 81 artiklan 1 kohdan ulkopuolelle silloin, kun objektiivisten seikkojen perusteella voidaan päätellä, että lisensointia ei tapahtuisi ilman myynnin rajoituksia. Teknologian omistajan ei yleensä voida olettaa luovan suoraa kilpailua itsensä kanssa oman teknologiansa perusteella. Kun tarkastellaan muita tapauksia, lisenssinsaajaan kohdistuvat myynnin rajoitukset voivat kuulua 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin sekä silloin, kun lisenssinantajan oma markkinavoima on huomattava, että silloin, kun on kyse sellaisten lisenssinantajien tekemien samankaltaisten sopimusten kumulatiivisesta vaikutuksesta, joilla on yhdessä vahva markkina-asema.

173. Försäljningsbegränsningar för licensgivaren som omfattas av artikel 81.1 uppfyller sannolikt villkoren i artikel 81.3 förrutom i de fall det inte finns några verkliga alternativ till licensgivarens teknik på marknaden eller då en tredje part har licensierat sådana alternativ till licenstagaren. Sådana begränsningar och särskilt begränsningar för aktiv försäljning är sannolikt nödvändiga i den mening som avses i artikel 81.3 för att få licenstagaren att investera i produktion, marknadsföring och försäljning av produkter som innehåller den licensierade tekniken. Det är sannolikt att licenstagarens incitament att investera skulle minska betydligt vid direkt konkurrens från licensgivaren, eftersom dennes produktionskostnader inte belastas av licensavgifter. Detta kan leda till att den optimala investeringsnivån inte uppnås.

173. Lisenssinantajalle asetetut 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut myynnin rajoitukset täyttävät todennäköisesti 81 artiklan 3 kohdan edellytykset, paitsi jos lisenssinantajan teknologialle ei ole todellisia vaihtoehtoja markkinoilla tai kyseiset vaihtoehdot ovat lisenssinsaajan kolmansilta osapuolilta lisensoimia teknologioita. Tällaiset rajoitukset ja ennen kaikkea aktiivisen myynnin rajoitukset ovat todennäköisesti välttämättömiä 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, jotta lisenssinsaaja investoisi lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden valmistamiseen, markkinointiin ja myyntiin. Lisenssinsaajan investointihalukkuus vähenisi todennäköisesti huomattavasti, jos se joutuisi suoraan kilpailutilanteeseen lisenssinantajan kanssa, jonka tuotantokustannuksia rojaltimaksut eivät korota. Tämän vuoksi investoinnit eivät kenties saavuta optimaalista tasoa.

174. I förordningen om tekniköverföringsavtal görs undantag för begränsningar för aktiv försäljning mellan områden eller kundgrupper när det gäller begränsning av försäljningen mellan licenstagare i avtal mellan icke-konkurrenter. Om tröskelvärdet för marknadsandelar överskrids är det sannolikt att begränsningar för den aktiva försäljningen mellan licenstagares områden och kundgrupper omfattas av artikel 81.1 om den enskilda licenstagaren har en betydande grad av marknadsstyrka. Sådana begränsningar kan dock uppfylla villkoren i artikel 81.3 om de är nödvändiga för att hindra snålskjuts, förmå licenstagaren att göra de investeringar som krävs för att på ett effektivt sätt utnyttja den licensierade tekniken inom sitt område och för att främja försäljningen av den licensierade produkten. Begränsningar för passiv försäljning omfattas av förteckningen över särskilt allvarliga begränsningar i artikel 4.2 b (se punkt 101 ovan), om de varar längre än två år från den dag då den licenstagare som skyddas av begränsningarna först förde ut den produkt som innehåller den licensierade tekniken på marknaden i sitt exklusiva område. Begränsningar för passiv försäljning som varar längre än två år uppfyller sannolikt inte villkoren i artikel 81.3.

174. Kun tarkastellaan keskenään kilpailemattomien yritysten välisiin sopimuksiin sisältyviä lisenssinsaajien välisiä myyntiä koskevia rajoituksia, TSRPA:ssa myönnetään ryhmäpoikkeus ehdoille, joilla rajoitetaan lisenssinsaajan aktiivista myyntiä toisen lisenssinsaajan alueelle tai asiakasryhmälle. Jos markkinaosuusraja ylittyy, ehdot, jotka rajoittavat lisenssinsaajan aktiivista myyntiä toisen lisenssinsaajan alueelle tai asiakasryhmälle, rajoittavat myös teknologian sisäistä kilpailua ja kuuluvat todennäköisesti 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, kun yksittäisellä lisenssinsaajalla on huomattava markkinavoima. Tällaiset rajoitukset voivat kuitenkin olla 81 artiklan 3 kohdan edellytysten mukaisia, jos niitä tarvitaan estämään vapaamatkustajuus ja kannustamaan lisenssinsaajaa tekemään lisensoidun teknologian tehokkaan hyödyntämisen edellyttämät investoinnit alueellaan sekä edistämään lisensoidun tuotteen myyntiä. Passiivisen myynnin rajoitukset kuuluvat 4 artiklan 2 kohdan b alakohtaan sisältyvään vakavimpien kilpailunrajoitusten luetteloon (ks. edellä 101 kohta), jos ne ovat olleet voimassa yli kaksi vuotta siitä, kun rajoituksista hyötyvä lisenssinsaaja saattoi lisensoitua teknologiaa sisältävän tuotteen markkinoille ensimmäistä kertaa yksinmyyntialueellaan. Yli kaksi vuotta voimassa olleet passiivista myyntiä koskevat rajoitukset eivät todennäköisesti täytä 81 artiklan 3 kohdassa määrättyjä edellytyksiä.

2.3 Produktionsbegränsningar

2.3 Tuotannon rajoittaminen

175. Ömsesidiga produktionsbegränsningar i licensavtal mellan konkurrenter utgör en särskild allvarlig konkurrensbegränsning som omfattas av artikel 4.1 b i förordningen om tekniköverföringsavtal (se punkt 82 ovan). Artikel 4.1 b omfattar inte produktionsbegränsningar som åläggs licenstagaren i ett ensidigt avtal eller en av licenstagarna i ett ömsesidigt avtal. Sådana begränsningar omfattas av gruppundantaget under förutsättning att tröskelvärdet för marknadsandelar på 20 % inte överskrids. Om tröskelvärdet för marknadsandelar överskrids kan produktionsbegränsningar för licenstagaren begränsa konkurrensen om parterna har en betydande grad av marknadsstyrka. Det är emellertid sannolikt att artikel 81.3 är tillämplig i fall där licensgivarens teknik är avsevärt bättre än licenstagarens teknik och där produktionsbegränsningen avsevärt överskrider licenstagarens produktion innan avtalet ingicks. I det fallet är effekten av produktionsbegränsningen begränsad också på marknader där efterfrågan ökar. Vid tillämpning av artikel 81.3 måste man också ta hänsyn till att sådana begränsningar kan vara nödvändiga för att få licensgivaren att ge sin teknik så vid spridning som möjligt. En licensgivare kan till exempel vara ovillig att bevilja sina konkurrenter licens om licensen inte kan begränsas till en viss produktionsanläggning med en viss kapacitet (anläggningslicens). Om licensavtalet leder till en verklig integrering av tillgångar som kompletterar varandra, kan produktionsbegränsningar som ålagts licenstagaren därför uppfylla villkoren i artikel 81.3. Det är dock inte sannolikt att så är fallet om parterna har en hög grad av marknadsstyrka.

175. Kilpailijoiden välisiin lisenssisopimuksiin sisältyvät tuotannon vastavuoroiset rajoitukset ovat TSRPA:n 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia vakavimpia kilpailunrajoituksia (ks. edellä 82 kohta). Kyseinen alakohta ei kata tuotannon rajoituksia, jotka on asetettu lisenssinsaajalle muussa kuin vastavuoroisessa sopimuksessa tai vain yhdelle lisenssinsaajista vastavuoroisessa sopimuksessa. Tällaisiin rajoituksiin sovelletaan ryhmäpoikkeusta 20 prosentin markkinaosuusrajaan saakka. Jos markkinaosuusraja ylittyy, lisenssinsaajaan kohdistuvat tuotannonrajoitukset voivat rajoittaa kilpailua silloin, kun osapuolten markkinavoima on huomattava. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohta tulee kuitenkin todennäköisesti sovellettavaksi silloin, kun lisenssinantajan teknologia on huomattavasti parempaa kuin lisenssinsaajan ja kun tuotannonrajoitus selkeästi ylittää sopimuksentekoa edeltäneen lisenssinsaajan tuotannon. Tuotannonrajoituksen vaikutus on tällöin rajallinen jopa sellaisilla markkinoilla, joilla kysyntä kasvaa. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, että mainitun kaltaisia rajoituksia voidaan tarvita erityisesti kannustamaan lisenssinantajaa levittämään teknologiaansa mahdollisimman laajalle. Lisenssinantaja voi esimerkiksi olla haluton myöntämään lisenssejä kilpailijoilleen, jos se ei voi rajoittaa lisenssiä tiettyyn tuotantopaikkaan, jolla on tietty tuotantokapasiteetti (tuotantopaikkakohtainen lisenssi). Mikäli lisenssisopimus johtaa toisiaan täydentävien resurssien todelliseen yhdistämiseen, lisenssinsaajaan kohdistuvat tuotannon rajoitukset saattavat täyttää 81 artiklan 3 kohdan edellytykset. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti ole tilanne silloin, kun sopimuspuolilla on huomattava markkinavoima.

176. Produktionsbegränsningar i licensavtal mellan icke-konkurrenter omfattas av gruppundantag upp till tröskelvärdet för marknadsandelar på 30 %. Den största risken med produktionsbegränsningar som ålagts licenstagare genom avtal mellan icke-konkurrenter är att konkurrensen inom en viss teknik mellan licenstagare minskar. Hur stora de konkurrenshämmande effekterna blir beror på licensgivarens och licenstagarnas marknadsställning och på i vilken utsträckning produktionsbegränsningen hindrar licenstagaren från att tillfredsställa efterfrågan på de produkter som innehåller den licensierade tekniken.

176. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisiin lisenssisopimuksiin sisältyville tuotannon rajoituksille myönnetään ryhmäpoikkeus, kun markkinaosuus ei ylitä 30 prosentin rajaa. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisiin lisenssisopimuksiin sisältyvistä tuotannon rajoituksista aiheutuva suurin kilpailunvastainen riski on teknologian sisäisen kilpailun rajoittaminen lisenssinsaajien välillä. Tällaisten kilpailunvastaisten vaikutusten merkitys riippuu lisenssinantajan ja lisenssinsaajien markkina-asemasta ja siitä, missä määrin tuotannon rajoittaminen estää lisenssinsaajaa vastaamasta lisensoitua teknologiaa sisältävien tuotteiden kysyntään.

177. När produktionsbegränsningar kombineras med exklusiva områden eller exklusiva kundgrupper ökar de konkurrensbegränsande effekterna. Om båda typerna av begränsningar kombineras är det mer sannolikt att syftet med avtalet är att dela upp marknader.

177. Jos tuotannon rajoitukset yhdistetään yksinmyyntialueisiin tai yksinoikeuteen perustuviin asiakasryhmiin, rajoittavat vaikutukset lisääntyvät. Näiden kahden rajoitustyypin yhdistäminen merkitsee todennäköisesti sitä, että sopimuksen tarkoituksena on jakaa markkinat.

178. Produktionsbegränsningar för licenstagaren i avtal mellan icke-konkurrenter kan också ha konkurrensfrämjande effekter genom att de främjar spridningen av teknik. Som teknikleverantör bör licensgivaren i regel ha rätt att fastställa licenstagarens produktion med den licensierade tekniken. Om licensgivaren inte skulle ha rätt att fastställa licenstagarens produktion, skulle många licensavtal sannolikt aldrig komma till stånd, vilket skulle ha en negativ inverkan på spridningen av ny teknik. Detta är sannolikt i synnerhet om licensgivaren också är en producent, eftersom licenstagarnas produktion i det fallet kan finna vägen tillbaka till licensgivarens huvudsakliga verksamhetsområde och därmed ha en direkt inverkan på denna verksamhet. Det är emellertid mindre sannolikt att produktionsbegränsningar är nödvändiga för att garantera spridning av licensgivarens teknik när de kombineras med begränsningar av försäljningen som förbjuder licenstagaren att sälja till ett område eller en kundgrupp som förbehållits licensgivaren.

178. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisissä sopimuksissa lisenssinsaajille asetetuilla tuotannon rajoituksilla voi myös olla kilpailua edistäviä vaikutuksia, jos ne edistävät teknologian levitystä. Lisenssinantajalla olisi teknologian toimittajana oltava normaalioloissa vapaus määritellä, miten paljon lisenssinsaaja voi tuottaa käyttämällä lisensoitua teknologiaa. Jos lisenssinantajalla ei olisi oikeutta määrätä lisenssinsaajan tuotantomääristä, monet lisenssisopimukset voisivat jäädä kokonaan tekemättä, mikä vaikuttaisi kielteisesti uuden teknologian leviämiseen. Tämä on todennäköistä erityisesti silloin, kun lisenssinantaja on myös tuottaja, sillä tällöin lisenssinsaajien tuotanto voi päätyä takaisin lisenssinantajan päätoiminta-alueelle ja vaikuttaa suoraan tämän toimintaan. Toisaalta on epätodennäköistä, että tuotannon rajoituksia tarvittaisiin varmistamaan lisenssinantajan teknologian levitys, jos sopimukseen sisältyy myös lisenssinsaajaan kohdistuvia myynnin rajoituksia, joiden mukaan se ei saa myydä lisenssinantajalle varatulle alueelle tai asiakasryhmälle.

2.4 Begränsningar av användningsområdet

2.4 Käyttöalarajoitukset

179. Under en begränsning av användningsområdet är licensen antingen begränsad till ett eller flera tekniska tillämpningsområden eller till en eller flera produktmarknader. Det finns många fall där samma teknik kan användas för att tillverka olika produkter eller införlivas i produkter som hör till olika produktmarknader. En ny gjutteknik kan till exempel användas för tillverkning av plastflaskor och plastglas, även om produkterna i fråga hör till olika produktmarknader. En enskild produktmarknad kan dock omfatta flera tekniska användningsområden. Till exempel kan ny motorteknik utnyttjas i fyrcylindriga och sexcylindriga motorer. På samma sätt kan en teknik för att göra så kallade chipsets användas för att producera chipsets med upp till fyra centrala processorenheter och mer än fyra centrala processorenheter. En licens som begränsar användningen av den licensierade tekniken till produktion av till exempel fyrcylindriga motorer och chipsets med upp till fyra centrala processorenheter utgör en begränsning av tekniskt användningsområde.

179. Lisenssin hyödyntäminen voidaan rajoittaa käyttöalarajoituksen avulla yhdelle tai useammalle tekniselle sovellusalalle taikka yksille tai useammille tuotemarkkinoille. Monissa tapauksissa samaa teknologiaa voidaan käyttää erilaisten tuotteiden valmistamiseen tai se voidaan sisällyttää eri tuotemarkkinoille kuuluviin tuotteisiin. Esimerkiksi uutta muottiteknologiaa voidaan käyttää eri tuotemarkkinoille kuuluvien muovipullojen ja muovimukien valmistamiseen. Yhdet tuotemarkkinat voivat kuitenkin kattaa useita teknisiä käyttöaloja. Esimerkiksi uutta moottoriteknologiaa voidaan käyttää sekä neli- että kuusisylinterisissä moottoreissa. Vastaavasti samaa piirisarjojen valmistusteknologiaa voidaan käyttää sekä enintään neljää että yli neljää prosessoria tukevien piirisarjojen valmistukseen. Lisenssi, jolla rajoitetaan lisensoidun teknologian käyttö esimerkiksi nelisylinteristen moottoreiden tai enintään neljää prosessoria tukevien piirisarjojen valmistukseen, on teknistä käyttöalaa koskeva rajoitus.

180. Med tanke på ett begränsningar för tekniskt användningsområde omfattas av gruppundantaget och att vissa kundbegränsningar är särskilt allvarliga begränsningar enligt artikel 4.1 c och 4.2 b i förordningen om tekniköverföringsavtal är det viktigt att skilja mellan de två typerna av begränsningar. En kundbegränsning förutsätter att man identifierar bestämda kundgrupper och att parternas försäljning till sådana identifierade grupper begränsas. Att en begränsning av tekniskt användningsområde kan motsvara vissa kundgrupper på en produktmarknad innebär inte att begränsningen skall klassificeras som en kundbegränsning. Att vissa kunder främst eller endast köper chipsets med fler än fyra centrala processorenheter innebär till exempel inte att en licens som är begränsad till chipsets med upp till fyra centrala processorenheter utgör en kundbegränsning. Användningsområdet måste emellertid definieras objektivt med utgångspunkt från identifierade och meningsfulla tekniska egenskaper hos den licensierade produkten.

180. Koska käyttöalarajoituksiin sovelletaan ryhmäpoikkeusta ja koska tietyt asiakkaita koskevat rajoitukset kuuluvat TSRPA:n 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan vakavimpiin kilpailunrajoituksiin, on tärkeää, että kyseiset rajoitukset erotetaan toisistaan. Rajoitus voidaan katsoa asiakkaita koskevaksi rajoitukseksi vain, jos voidaan erottaa yksilöitävissä olevia asiakasryhmiä ja jos osapuolten mahdollisuuksia myydä kyseisille ryhmille on rajoitettu. Se, että teknistä käyttöalaa koskeva rajoitus vastaa tiettyjä tuotemarkkinoiden asiakasryhmiä, ei merkitse sitä, että se olisi luokiteltava asiakkaita koskevaksi rajoitukseksi. Esimerkiksi se, että tietyt asiakkaat ostavat pääasiassa tai yksinomaan piirisarjoja, jotka tukevat yli neljää prosessoria, ei tarkoita sitä, että lisenssi, joka kattaa vain enintään neljää prosessoria tukevat piirisarjat, olisi luokiteltava asiakkaita koskevaksi rajoitukseksi. Käyttöala on kuitenkin määriteltävä objektiivisesti käyttämällä lisensoidun tuotteen kannalta merkityksellisiä ja yksilöitävissä olevia teknisiä ominaisuuksia.

181. En begränsning av användningsområdet begränsar licenstagarens möjligheter att utnyttja den licensierade tekniken till ett eller flera bestämda användningsområden. Däremot begränsas inte licensgivarens möjligheter att utnyttja den licensierade tekniken. Dessutom kan dessa användningsområden, som i fallet med områden, tilldelas licenstagaren med en exklusiv licens eller ensamlicens. En begränsning av användningsområdet som kombineras med en exklusiv licens eller ensamlicens begränsar också licensgivarens möjligheter att utnyttja sin egen teknik, bland annat genom att ge andra licens på den. Om licenstagaren fått en ensamlicens är det endast möjligheten att ge tredje man licens som är begränsad. En begränsning av användningsområdet som kombineras med exklusiva licenser och ensamlicenser behandlas på samma sätt som de exklusiva licenser och ensamlicenser som behandlades i avsnitt 2.2.1 ovan. För licensiering mellan konkurrenter innebär detta framför allt att ömsesidiga exklusiva licenser är särskilt allvarliga begränsningar enligt artikel 4.1 c.

181. Käyttöalarajoitus tarkoittaa, että lisenssinsaajalla on oikeus hyödyntää lisensoitua teknologiaa vain tietyllä käyttöalalla tai tietyillä käyttöaloilla ilman, että samalla rajoitetaan lisenssinantajan mahdollisuuksia lisensoidun teknologian hyödyntämiseen. Lisenssinsaajalle voidaan käyttöalojen osalta myöntää joko yksinomainen tai yksinkertainen lisenssi samaan tapaan kuin alueiden osalta. Käyttöalarajoitukset, joihin on yhdistetty yksinomainen tai yksinkertainen lisenssi, rajoittavat lisäksi lisenssinantajan mahdollisuutta oman teknologiansa hyödyntämiseen, sillä ne estävät tätä käyttämästä omaa teknologiaansa, kuten lisensoimasta sitä kolmansille. Jos kyse on yksinkertaisesta lisenssistä, rajoitus koskee vain lisensointia kolmansille. Käyttöalarajoituksia, joihin on yhdistetty yksinomainen tai yksinkertainen lisenssi, käsitellään samaan tapaan kuin edellä 2.2.1 kohdassa tarkasteltuja yksinomaisia ja yksinkertaisia lisenssejä. Kilpailijoiden välisessä lisensoinnissa tämä merkitsee sitä, että vastavuoroiset yksinomaiset lisenssit kuuluvat 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti vakavimpiin kilpailunrajoituksiin.

182. Begränsningar av användningsområdet kan ha konkurrensfrämjande effekter genom att uppmuntra licensgivaren att licensiera sin teknik för tillämpningsområden som inte ingår i det egna huvudsakliga verksamhetsområdet. Om licensgivaren inte skulle kunna hindra licenstagare från att vara verksamma på områden där licensgivaren själv utnyttjar tekniken eller på områden där värdet på tekniken ännu inte är etablerat, skulle det sannolikt minska licensgivarens villighet att licensiera eller leda till att licensgivaren begärde högre licensavgifter. Man måste också beakta att licensiering i vissa sektorer ofta används för att garantera designfrihet genom att man kan förhindra anklagelser om intrång på de immateriella rättigheterna. Inom ramen för licensen kan licenstagaren utveckla sin egen teknik utan att riskera att licensgivaren anklagar honom för intrång på de immateriella rättigheterna.

182. Käyttöalarajoitukset voivat edistää kilpailua, sillä ne kannustavat lisenssinantajaa lisensoimaan teknologiansa hyödynnettäväksi sellaisissa sovelluksissa, jotka eivät kuulu sen pääasialliseen toimintaan. Jos lisenssinantaja ei pystyisi estämään lisenssinsaajia toimimasta aloilla, joilla se itse hyödyntää teknologiaansa tai joilla teknologialla ei vielä ole vakiintunutta asemaa, se olisi todennäköisesti haluttomampi lisensoimaan teknologiaansa tai veloittaisi suurempia rojalteja. Lisäksi on otettava huomioon, että joillakin aloilla lisensointia käytetään usein tuotesuunnitteluun liittyvän vapauden varmistamiseen, koska sillä voidaan estää oikeudenloukkaukseen vetoaminen. Lisenssinsaaja voi lisenssin antaman oikeuden puitteissa kehittää omaa teknologiaansa ilman pelkoa siitä, että lisenssinantaja vetoaa oikeudenloukkaukseen.

183. Begränsning av användningsområdet som åläggs licenstagare i avtal mellan faktiska och potentiella konkurrenter omfattas av gruppundantaget upp till tröskelvärdet på marknadsandelar på 20 %. Det främsta konkurrensproblemet vid sådana begränsningar är risken för att licenstagaren upphör att vara en konkurrenskraftig aktör utanför det licensierade användningsområdet. Denna risk är större vid ömsesidig licensiering mellan konkurrenter om avtalet föreskriver assymetriska begränsningar av användningsområdet. En begränsning av användningsområdet är assymetrisk om den ena parten tillåts att använda den licensierade tekniken på en produktmarknad eller ett tekniskt användningsområde och den andra parten tillåts att använda den andra licensierade tekniken på en annan produktmarknad eller ett annat tekniskt användningsområde. Konkurrensproblem kan framför allt uppstå om licenstagarens produktionsanläggning, som utrustas för att använda den licensierade tekniken, också används för att med den egna tekniken producera produkter utanför det licensierade användningsområdet. Om det är sannolikt att avtalet leder till att licenstagaren minskar sin produktion utanför det licensierade användningsområdet, är det sannolikt att avtalet omfattas av artikel 81.1. Det är inte sannolikt att symmetriska begränsningar av användningsområdet, dvs. avtal genom vilka parterna får licens att använda varandras teknik på samma användningsområden, omfattas av artikel 81.1. Sådana avtal begränsar sannolikt inte konkurrens som fanns innan avtalet kom till stånd. Det är inte heller sannolikt att artikel 81.1 är tillämplig på avtal som endast ger licenstagaren möjlighet att utveckla och utnyttja sin egen teknik inom ramen för licensen utan att behöva riskera att licensgivaren anklagar honom för intrång på de immateriella rättigheterna. Under sådana förhållanden leder begränsningar av användningsområdet inte till att konkurrens som fanns innan avtalet kom till stånd begränsas. Utan avtal riskerade licenstagaren också att anklagas för intrång på de immateriella rättigheterna utanför räckvidden för det licensierade användningsområdet. Om licenstagaren utan affärsmässiga skäl upphör med eller drar ned på sin verksamhet på det område som inte ingår i det licensierade användningsområdet, kan detta vara ett tecken på ett bakomliggande avtal om uppdelning av marknader, vilket utgör en särskilt allvarlig konkurrensbegränsning enligt artikel 4.1 c i förordningen om tekniköverföringsavtal.

183. Todellisten tai potentiaalisten kilpailijoiden välisissä sopimuksissa lisenssinsaajille asetettuihin käyttöalarajoituksiin sovelletaan ryhmäpoikkeusta 20 prosentin markkinaosuuteen asti. Näitä rajoituksia koskeva keskeinen kilpailuongelma on riski siitä, että lisenssinsaaja menettää kilpailuvoimansa lisenssin kattaman käyttöalan ulkopuolella. Tämä riski on suurempi kilpailijoiden välisessä ristiinlisensoinnissa sopimuksen sisältäessä epäsymmetrisiä käyttöalarajoituksia. Käyttöalarajoitus on epäsymmetrinen silloin, kun toisella osapuolista on oikeus käyttää yhtä lisensoiduista teknologioista tietyillä tuotemarkkinoilla tai tietyllä teknisellä käyttöalalla ja toisella puolestaan oikeus käyttää toista lisensoiduista teknologioista joillakin toisilla tuotemarkkinoilla tai jollakin toisella teknisellä käyttöalalla. Kilpailuongelmia saattaa esiintyä erityisesti silloin, kun lisenssinsaaja käyttää tuotantolaitostaan, joka on varustettu käyttämään lisensoitua teknologiaa, myös lisenssin kattaman käyttöalan ulkopuolelle jäävien tuotteiden tuotantoon omalla teknologiallaan. Jos sopimus todennäköisesti saa lisenssinsaajan vähentämään tuotantoaan lisenssin kohteena olevan käyttöalan ulkopuolella, on todennäköistä, että se kuuluu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin. Symmetriset käyttöalarajoitukset eli sopimukset, joiden nojalla osapuolilla on lisenssin perusteella oikeus käyttää toistensa teknologiaa samalla käyttöalalla (samoilla käyttöaloilla), eivät todennäköisesti kuulu 81 artiklan 1 kohdan piiriin. Tällaiset sopimukset eivät todennäköisesti rajoita ennen sopimuksentekoa esiintynyttä kilpailua. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohta ei myöskään todennäköisesti tule sovellettavaksi silloin, kun on kyse sopimuksista, joiden nojalla lisenssinsaaja voi kehittää ja hyödyntää omaa teknologiaansa lisenssin puitteissa ilman pelkoa siitä, että lisenssinantaja vetoaa oikeudenloukkaukseen. Käyttöalarajoitukset eivät tämänkaltaisissa tapauksissa sellaisinaan rajoita kilpailua, jota olisi voinut esiintyä, jos sopimusta ei olisi tehty. Sopimuksen puuttuessa lisenssinsaaja kantaa lisäksi riskin siitä, että oikeudenloukkaukseen vedotaan lisenssin kattaman käyttöalan ulkopuolella. Jos lisenssinsaaja kuitenkin ilman liiketoimintaan liittyvää perustetta lopettaa tai supistaa lisenssin kattaman käyttöalan ulkopuolelle jääviä toimintojaan, tämä voi olla osoitus taustalla olevasta markkinoiden jakamiseen tähtäävästä järjestelystä, joka kuuluu TSRPA:n 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan vakavimpiin kilpailunrajoituksiin.

184. Begränsningar av användningsområdet för licenstagare och licensgivare i avtal mellan icke-konkurrenter omfattas av gruppundantaget upp till tröskelvärdet för marknadsandelar på 30 %. Begränsningar av användningsområdet i avtal mellan icke-konkurrenter genom vilka licensgivaren förbehåller sig själv en eller flera produktmarknader eller tekniska användningsområden är i regel antingen effektivitetsfrämjande eller sådana att de inte begränsar konkurrensen. De främjar spridningen av ny teknik genom att de ger licensgivaren ett incitament att bevilja licens för utnyttjande av tekniken på områden där licensgivaren inte själv vill utnyttja den. Om licensgivaren inte kunde hindra licenstagare från att bedriva verksamhet på områden där licensgivaren själv utnyttjar tekniken, skulle det sannolikt avskräcka licensgivaren från att bevilja licens.

184. Keskenään kilpailemattomien yritysten välisissä sopimuksissa lisenssinsaajalle ja lisenssinantajalle asetettuihin käyttöalarajoituksiin sovelletaan ryhmäpoikkeusta 30 prosentin markkinaosuusrajaan asti. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisiin sopimuksiin sisältyvät käyttöalarajoitukset, joiden mukaan lisenssinantaja varaa itselleen yhdet tai useammat tuotemarkkinat tai yhden tai useamman teknisen käyttöalan, eivät yleensä rajoita kilpailua eivätkä myöskään tehosta tuotantoa. Ne edistävät uuden teknologian levitystä kannustamalla lisenssinantajaa myöntämään teknologian hyödyntämistä koskevia lisenssejä aloilla, joilla se itse ei halua hyödyntää teknologiaansa. Jos lisenssinantaja ei voisi estää lisenssinsaajia toimimasta aloilla, joilla se itse hyödyntää teknologiaansa, sen halukkuus myöntää lisenssejä todennäköisesti vähenisi.

185. I avtal mellan icke-konkurrenter har licensgivaren i regel också rätt att bevilja olika licenstagare exklusiva licenser eller ensamlicenser som är begränsade till ett eller flera användningsområden. Sådana begränsningar begränsar konkurrensen inom en teknik mellan licenstagare på samma sätt som exklusiva licenser och analyseras på samma sätt (se avsnitt 2.2.1 ovan).

185. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisissä sopimuksissa lisenssinantajalla on yleensä myös oikeus myöntää eri lisenssinsaajille yksinomaisia tai yksinkertaisia lisenssejä, jotka on rajoitettu yhteen tai useampaan käyttöalaan. Tämänkaltaiset rajoitukset vähentävät lisenssinsaajien välistä teknologian sisäistä kilpailua samalla tavalla kuin yksinomaiset lisenssit, ja niitä analysoidaan samalla tavalla (ks. edellä 2.2.1 kohta).

2.5 Begränsningar till produktion för eget bruk

2.5 Sisäistä käyttöä koskevat rajoitukset

186. En begränsning till produktion för eget bruk kan definieras som en skyldighet för licenstagaren att begränsa sin produktion av den licensierade produkten till de kvantiteter som krävs för att producera de egna produkterna och för att underhålla och reparera de egna produkterna. Denna typ av begränsning av användningen utgörs med andra ord av en skyldighet för licenstagaren att använda de produkter som innehåller den licensierade tekniken endast som en insatsvara som skall införlivas i den egna produktionen. Den omfattar inte försäljningen av den licensierade produkten för införlivande i andra producenters produkter. Begränsningar till produktion för eget bruk omfattas av gruppundantag upp till tröskelvärdena för marknadsandelar på 20 % respektive 30 %. När gruppundantaget inte är tillämpligt, måste det undersökas vilka konkurrensfrämjande och konkurrensbegränsande effekter begränsningen har. I detta sammanhang är det nödvändigt att skilja på avtal mellan konkurrenter och avtal mellan icke-konkurrenter.

186. Sisäistä käyttöä koskeva rajoitus voidaan määritellä lisenssinsaajalle asetetuksi velvoitteeksi rajoittaa lisensoidun tuotteen tuotanto omien tuotteidensa valmistukseen sekä huoltoon ja korjaukseen tarvittaviin määriin. Tällainen käyttörajoitus on toisin sanoen lisenssinsaajalle asetettu velvoite käyttää lisensoitua teknologiaa sisältäviä tuotteita vain omaan tuotantoon sisällytettävänä tuotannontekijänä; lisensoidun tuotteen myynti muiden valmistajien tuotteisiin sisällyttämistä varten ei kuulu tämän piiriin. Sisäistä käyttöä koskeville rajoituksille myönnetään ryhmäpoikkeus, jos 20 ja 30 prosentin markkinaosuusrajat eivät ylity. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä tapauksissa on tarpeen tarkastella, mitkä ovat rajoituksen kilpailua edistävät ja kilpailunvastaiset vaikutukset. Keskenään kilpailemattomien osapuolten ja kilpailijoiden väliset sopimukset on tämän vuoksi erotettava toisistaan.

187. En begränsning enligt vilken licenstagaren under licensen enbart får producera produkter för införlivande i de egna produkterna hindrar licenstagaren från att leverera komponenter till producenter som inte omfattas av avtalet. Om licenstagaren innan avtalet ingicks inte var en faktisk eller sannolik potentiell leverantör av komponenter till andra tillverkare, ändrar begränsningen till produktion för eget bruk ingenting jämfört med den tidigare situationen. Under de omständigheterna bedöms begränsningen på samma sätt som avtal mellan icke-konkurrenter. Om licenstagaren i stället är en faktisk eller sannolik komponentleverantör måste man undersöka vilka effekter avtalet får på denna verksamhet. Om licenstagaren genom att skaffa sig utrustning för att använda licensgivarens teknik upphör att använda sin egen teknik på en självständig grund och därmed upphör att leverera komponenter, begränsar avtalet konkurrens som fanns före avtalet. Det kan leda till allvarliga negativa effekter på marknaden om licensgivaren har en betydande grad av marknadsstyrka på komponentmarknaden.

187. Kilpailijoiden välisten lisenssisopimusten tapauksessa rajoitus, jonka mukaan lisenssinsaaja saa käyttää lisenssiä vain omien tuotteidensa valmistukseen, estää lisenssinsaajaa toimittamasta komponentteja kolmansille tuottajille. Jos lisenssinsaaja ei ennen sopimuksentekoa ollut todellinen tai todennäköisesti mahdollinen komponenttien toimittaja muille tuottajille, sisäistä käyttöä koskeva rajoitus ei muuta aiemmin vallinnutta tilannetta mitenkään. Siinä tapauksessa rajoitusta arvioidaan samalla tavoin kuin keskenään kilpailemattomien osapuolten välisten sopimusten yhteydessä. Jos lisenssinsaaja sen sijaan on todellinen tai todennäköinen komponenttien toimittaja, on tarpeen tutkia, miten sopimus vaikuttaa kyseiseen toimintaan. Jos lisenssinsaaja, joka asentaa lisenssinantajan teknologian käyttöönsä, lakkaa samalla käyttämästä omaa teknologiaansa itsenäisenä teknologiana ja näin olemasta varaosien toimittaja, sopimus vähentää ennen sen tekoa esiintynyttä kilpailua. Sillä saattaa olla vakavia kielteisiä vaikutuksia markkinoihin, jos lisenssinantajalla on huomattava markkinavoima komponenttimarkkinoilla.

188. Vid licensavtal mellan icke-konkurrenter finns det två risker för konkurrenshämmande effekter som har sin grund i begränsningar till produktion för eget bruk: a) en begränsning av konkurrensen inom en viss teknik på marknaden för leverans av insatsvaror och b) uteslutandet av arbitrage mellan licenstagare vilket ökar licensgivarens möjligheter att ålägga licenstagarna diskriminerande licensavgifter.

188. Keskenään kilpailemattomien osapuolten välisten lisenssisopimusten tapauksessa sisäistä käyttöä koskevat rajoitukset voivat aiheuttaa kaksi merkittävää kilpailuun liittyvää riskiä: (a) teknologian sisäisen kilpailun rajoittaminen tuotannontekijöiden toimitusmarkkinoilla ja (b) lisenssinsaajien välisen arbitraasin poissulkeminen, jolloin lisenssinantajalla on paremmat mahdollisuudet periä lisenssinsaajilta rojalteja syrjivin perustein.

189. Begränsningar till produktion för eget bruk kan emellertid också bidra till konkurrensfrämjande licensiering. Om licensgivaren är en komponentleverantör, kan begränsningen vara nödvändig för att spridning av teknik mellan icke-konkurrenter skall förekomma. Om begränsningen inte fanns skulle licensgivaren kanske inte bevilja licensen eller skulle kanske göra det endast mot högre licensavgifter, eftersom licensgivaren annars skulle skapa direkt konkurrens mot sig själv på komponentmarknaden. I sådana fall är en begränsning till produktion för eget bruk i regel antingen inte konkurrensbegränsande eller så omfattas den av artikel 81.3. Ett villkor är dock att man inte begränsar licenstagarens rätt att sälja den licensierade produkten som reservdelar till sina egna produkter. Licenstagaren måste kunna betjäna eftermarknaden för sina egna produkter, bland annat oberoende tjänsteleverantörer som tillhandahåller service- och reparationstjänster för de produkter som licenstagaren producerar.

189. Sisäistä käyttöä koskevat rajoitukset voivat kuitenkin myös edistää kilpailulle myönteistä lisensointia. Jos lisenssinantaja on komponenttien toimittaja, rajoitus voi olla välttämätön keskenään kilpailemattomien osapuolten väliselle teknologian levitykselle. Lisenssinantaja ei ilman kyseistä rajoitusta välttämättä myöntäisi lisenssiä, tai se myöntäisi lisenssin vain tavanomaista suurempia rojalteja vastaan, koska muutoin tuloksena olisi siihen kohdistuvan suoran kilpailun lisääntyminen komponenttimarkkinoilla. Sisäistä käyttöä koskeva rajoitus ei tällaisissa tapauksissa yleensä rajoita kilpailua, tai se kuuluu 81 artiklan 3 kohdan poikkeuksen soveltamisalaan. Ehtona kuitenkin on, että lisenssinsaajan vapautta myydä lisensoitua tuotetta omien tuotteidensa varaosina ei rajoiteta. Lisenssinsaajan on voitava toimittaa osia omien tuotteidensa jälkimarkkinoille, myös sen tuottamia tuotteita huoltaville ja korjaaville riippumattomille palveluorganisaatioille.

190. Om licensgivaren inte är en komponentleverantör på den relevanta marknaden är det ovannämnda skälet för att ålägga begränsningar till produktion för eget bruk inte tillämpligt. I sådana fall kan en begränsning till produktion för eget bruk i princip främja spridningen av teknik genom att den garanterar att licenstagare inte säljer till tillverkare som konkurrerar med licensgivaren på andra marknader. En begränsning för licenstagaren att inte sälja till vissa kundgrupper som förbehållits licensgivaren utgör i regel ett mindre begränsande alternativ. I sådana fall är en begränsning till produktion för eget bruk oftast inte nödvändig för att tekniken skall spridas.

190. Jos lisenssinantaja ei ole komponenttien toimittaja merkityksellisillä markkinoilla, edellä esitetty sisäistä käyttöä koskevien rajoitusten asettamisen peruste ei päde. Tällaisissa tapauksissa sisäistä käyttöä koskeva rajoitus voi periaatteessa edistää teknologian levitystä varmistamalla, että lisenssinsaajat eivät myy lisenssinantajan kanssa muilla markkinoilla kilpaileville valmistajille. Lisenssinsaajalle asetettava velvollisuus olla myymättä tietyille lisenssinantajalle varatuille asiakasryhmille on kuitenkin yleensä vähemmän rajoittava vaihtoehto. Näin ollen sisäistä käyttöä koskeva rajoitus ei näissä tapauksissa ole yleensä välttämätön teknologian levityksen mahdollistamisen kannalta.

2.6 Kopplingsförbehåll och paketförsäljning (bundling)

2.6 Sitominen ja niputtaminen

191. I samband med licensiering av teknik förekommer kopplingsförbehåll när licensgivaren förenar licensieringen av en teknik (den produkt som styr kopplingsförbehållet) med villkoret att licenstagaren tar upp en licens för en annan teknik eller köper en produkt av licensgivaren eller av någon denne utsett (den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet). Paketförsäljning förekommer när två tekniker eller en teknik och en produkt endast säljs tillsammans som ett paket. I båda fallen är det emellertid ett villkor att de berörda produkterna och teknikerna är avgränsade i den meningen att det finns en avgränsad efterfrågan för var och en av de produkter och tekniker som omfattas av kopplingsförbehållet eller ingår i paketet. Detta är vanligen inte fallet när tekniken eller produkterna oundvikligen är kopplade till varandra på ett sådant sätt att den licensierade tekniken inte kan utnyttjas utan den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet eller att den ena delen av paketet inte kan utnyttjas utan den andra. Nedan avses med begreppet kopplingsförbehåll både kopplingsförbehåll och paketförsäljning.

191. Sitomisella tarkoitetaan teknologian lisensoinnin yhteydessä sitä, että lisenssinantaja asettaa tiettyä teknologiaa (sitovaa tuotetta) koskevan lisenssin saamisen ehdoksi sen, että lisenssinsaaja hankkii myös toista teknologiaa koskevan lisenssin tai ostaa lisenssinantajalta tai tämän nimeämältä taholta jonkin tuotteen (sidottu tuote). Niputtaminen on kyseessä silloin, kun kaksi teknologiaa tai teknologia ja tuote myydään niputettuna. Molemmissa tapauksissa edellytyksenä kuitenkin on, että kohteena olevat tuotteet ja teknologiat ovat erillisiä, mikä tarkoittaa, että kullakin sidottuun tai niputettuun kokonaisuuteen kuuluvalla tuotteella ja teknologialla on oma kysyntä. Näin ei yleensä ole silloin, kun teknologiat tai tuotteet ovat toistensa kannalta välttämättömiä siten, että lisensoitua teknologiaa ei voida hyödyntää ilman siihen sidottua tuotetta tai että niputetun kokonaisuuden yhtä osaa ei voida hyödyntää ilman toista. Jatkossa "sitomisella" tarkoitetaan tässä sekä sitomista että niputtamista.

192. Artikel 3 i förordningen om tekniköverföringsavtal, där tillämpningen av gruppundantaget begränsas av tröskelvärden för marknadsandelar, garanterar att kopplingsförbehåll och paketförsäljning inte omfattas av gruppundantaget om tröskelvärdena på 20 % vid avtal mellan konkurrenter respektive 30 % vid avtal mellan icke-konkurrenter överskrids. Tröskelvärdena för marknadsandelar är tillämpliga på alla relevanta teknik- eller produktmarknader som påverkas av licensavtalet, även marknaden för den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet. Ovanför tröskelvärdena för marknadsandelar är det nödvändigt att göra en avvägning mellan de konkurrenshämmande och de konkurrensfrämjande effekterna av kopplingsförbehåll.

192. TSRPA:n 3 artiklalla, jonka mukaan ryhmäpoikkeuksen soveltaminen edellyttää tiettyjen markkinaosuusrajojen noudattamista, varmistetaan, ettei sitomiselle eikä niputtamiselle myönnetä ryhmäpoikkeusta markkinaosuusrajan ylittyessä. Tämä markkinaosuusraja on kilpailijoiden välisissä sopimuksissa 20 prosenttia ja keskenään kilpailemattomien osapuolten välisissä sopimuksissa 30 prosenttia. Markkinaosuusrajoja sovelletaan kaikkiin lisenssisopimuksen soveltamisalaan kuuluviin merkityksellisiin teknologia- ja tuotemarkkinoihin, sidotun tuotteen markkinat mukaan luettuina. Jos markkinaosuusrajat ylittyvät, sitomisesta aiheutuvia kilpailunvastaisia ja kilpailua edistäviä vaikutuksia on verrattava toisiinsa.

193. Den främsta begränsande effekten av kopplingsförbehåll är att konkurrerande leverantörer av den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet utestängs från marknaden. Kopplingsförbehåll kan också ge licensgivaren möjlighet att bibehålla sin marknadsstyrka på marknaden för den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet. Skälet till detta är att kopplingsförbehållet kan utgöra ett inträdeshinder om det tvingar nya aktörer att gå in på flera marknader samtidigt. Kopplingsförbehåll kan dessutom göra det möjligt för licensgivaren att höja licensavgifterna, framför allt om den produkt som styr kopplingsförbehållet och den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet är delvis utbytbara och de båda produkterna inte används i fasta proportioner. Kopplingsförbehåll hindrar licenstagaren från att byta till andra insatsvaror (substitut) inför hotet om höjda licensavgifter för den produkt som styr kopplingsförbehållet. Vid sådana konkurrensproblem har det inte någon betydelse om avtalsparterna är konkurrenter eller inte. För att kopplingsförbehåll sannolikt skall begränsa konkurrensen måste licensgivaren ha en betydande grad av marknadsstyrka på marknaden för den produkt som styr kopplingsförbehållet för att kunna begränsa konkurrensen på marknaden för den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet. Om licensgivaren inte har marknadsstyrka på marknaden för den produkt som styr kopplingsförbehållet kan licensgivaren inte använda sin teknik i det konkurrensbegränsande syftet att utestänga leverantörer av den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet. Dessutom måste kopplingsförbehållet, precis som konkurrensklausuler, täcka en viss del av marknaden för den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet för att märkbara utestängningseffekter skall föreligga. I fall där licensgivaren har marknadsstyrka på marknaden för den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet snarare än på marknaden för den produkt som styr kopplingsförbehållet, analyseras begränsningen som en konkurrensklausul eller kvantitetsbegränsning, vilket återspeglar det faktum att eventuella konkurrensproblem härrör från marknaden för den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet och inte från marknaden för den produkt som styr kopplingsförbehållet(66).

193. Sitomisesta aiheutuva merkittävin rajoittava vaikutus on sidotun tuotteen kilpailevien toimittajien sulkeminen markkinoilta. Sitominen voi myös vaikeuttaa markkinoille pääsyä ja auttaa näin lisenssinantajaa säilyttämään markkinavoimansa sitovan tuotteen markkinoilla, koska markkinoille tulevat uudet tuottajat saattavat sitomisen vuoksi joutua pyrkimään samanaikaisesti useille markkinoille. Lisäksi lisenssinantaja voi sitomalla nostaa rojaltimaksuja, erityisesti kun sitova tuote ja sidottu tuote ovat osittain korvattavissa eikä kyseisiä kahta tuotetta käytetä kiinteässä suhteessa. Sitominen estää lisenssinsaajaa ottamasta käyttöön korvaavia tuotannontekijöitä sitovan tuotteen suurempien rojaltien vuoksi. Nämä kilpailuongelmat eivät riipu siitä, ovatko sopimuspuolet kilpailijoita vai eivät. Jotta sitominen aiheuttaisi kilpailunvastaisia vaikutuksia, lisenssinantajalla on oltava merkittävä markkinavoima sitovan tuotteen markkinoilla, jolloin se voi rajoittaa kilpailua sidotun tuotteen markkinoilla. Jos lisenssinantajalla ei ole markkinavoimaa sitovan tuotteen osalta, se ei voi käyttää teknologiaansa sidotun tuotteen toimittajien sulkemiseksi markkinoilta kilpailunvastaisesti. Lisäksi sitomisen on katettava tietty osuus sidotun tuotteen markkinoista samaan tapaan kuin kilpailukieltovelvoitteiden, jotta se aiheuttaisi tuntuvia markkinoilta sulkevia vaikutuksia. Tapauksissa, joissa lisenssinantajalla on markkinavoimaa pikemminkin sidotun tuotteen markkinoilla kuin sitovan tuotteen markkinoilla, rajoitusta arvioidaan samoin perustein kuin kilpailukieltoja ja määrällisiä rajoituksia, mikä osoittaa, että kilpailuongelmien alkuperä on aina "sidotun" tuotteen markkinoilla eikä "sitovan" tuotteen markkinoilla(66).

194. Kopplingsförbehåll kan också medföra effektivitetsvinster. Detta är fallet till exempel om den produkt som omfattas av kopplingsförbehållet är nödvändig för ett tekniskt tillfredsställande utnyttjande av den licensierade tekniken eller för att garantera att produktionen under licensen motsvarar de kvalitetskrav som licensgivaren och andra licenstagare uppfyller. I regel begränsar kopplingsförbehållet i sådana fall inte konkurrensen eller också omfattas det av artikel 81.3. Om licenstagarna använder licensgivarens varumärke eller om det i övrigt är uppenbart för konsumenterna att det finns en koppling mellan licensgivaren och den produkt som innehåller den licensierade tekniken, har licensgivaren ett berättigat intresse av att se till att kvaliteten på produkterna är sådan att den inte äventyrar värdet på licensgivarens teknik eller dennes rykte som ekonomisk aktör. Om konsumenterna vet att licenstagarna (och licensgivaren) producerar på grundval av samma teknik, är det dessutom osannolikt att licenstagarna skulle vara villiga att ta en licens om inte alla utnyttjade tekniken på ett tekniskt tillfredsställande sätt.

194. Sitominen voi myös tarjota tehokkuusetuja. Näin on erityisesti silloin, kun sidottua tuotetta tarvitaan varmistamaan, että lisensoidun teknologian hyödyntäminen on teknisesti tyydyttävää tai että lisenssiin perustuva tuotanto on lisenssinantajan ja muiden lisenssinsaajien noudattamien laatuvaatimusten mukaista. Tällaisissa tapauksissa sitominen ei yleensä rajoita kilpailua taikka se kuuluu 81 artiklan 3 kohdan poikkeuksen soveltamisalaan. Jos lisenssinsaajat käyttävät lisenssinantajan tavaramerkkiä tai tuotenimeä tai jos kuluttajan kannalta on muuten ilmeistä, että lisensoitua teknologiaa sisältävän tuotteen ja lisenssinantajan välillä on yhteys, lisenssinantajan oikeutetun edun mukaista on varmistaa, että tuotteiden laatu ei heikennä sen teknologian arvoa tai sen mainetta taloudellisena toimijana. Etenkin silloin, kun kuluttajat tietävät, että lisenssinsaajat (ja lisenssinantaja) hyödyntävät tuotannossaan samaa teknologiaa, lisenssinsaajat eivät todennäköisesti ole halukkaita tekemään lisenssisopimusta, elleivät kaikki osapuolet hyödynnä teknologiaa teknisesti tyydyttävällä tavalla.

195. Kopplingsförbehåll är sannolikt också konkurrensfrämjande om den produkt som omfattas av kopplingsförbehåll gör det möjligt för licenstagaren att utnyttja den licensierade tekniken betydligt effektivare. Om licensgivaren till exempel beviljar licens för en viss processteknik, kan parterna också komma överens om att licenstagaren av licensgivaren köper en katalysator som har utvecklats för att användas tillsammans med den licensierade tekniken och som gör det möjligt att utnyttja tekniken effektivare än med andra katalysatorer. Om begränsningen i sådana fall omfattas av artikel 81.1, är det sannolikt att villkoren i artikel 81.3 uppfylls även om tröskelvärdena för marknadsandelar överskrids.

195. Sitominen edistää todennäköisesti kilpailua myös silloin, kun lisenssinsaaja voi sidotun tuotteen ansiosta hyödyntää lisensoitua teknologiaa selvästi aiempaa tehokkaammin. Jos lisenssinantaja esimerkiksi myöntää lisenssin erityiseen prosessiteknologiaan, sopimuspuolet voivat sopia, että lisenssinsaaja ostaa lisenssinantajalta myös katalysaattorin, joka on kehitetty käytettäväksi lisensoidun teknologian kanssa ja jonka ansiosta teknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin kuin muiden katalysaattoreiden avulla. Jos rajoitus tällaisessa tilanteessa kuuluu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, 81 artiklan 3 kohdan edellytykset todennäköisesti täyttyvät jopa silloin, kun markkinaosuusraja ylittyy.

2.7 Konkurrensklausuler

2.7 Kilpailukieltovelvoitteet

196. Konkurrensklausuler i samband med licensiering av teknik har formen av en skyldighet för licenstagaren att inte använda teknik som tillhandahålls av tredje man, om den tekniken konkurrerar med den licensierade tekniken. I den mån en konkurrensklausul omfattar en produkt eller en kompletterande teknik som tillhandahålls av licensgivaren, behandlas skyldigheten i det föregående avsnittet om kopplingsförbehåll.

196. Kilpailukieltovelvoitteilla tarkoitetaan teknologian lisensoinnin yhteydessä lisenssinsaajalle asetettua velvollisuutta olla käyttämättä kolmansien osapuolten toimittamia lisensoidun teknologian kanssa kilpailevia teknologioita. Kilpailukieltovelvoitetta käsitellään tämän jakson edellisessä sitomista käsittelevässä kohdassa lisenssinantajan toimittaman tuotteen tai lisäteknologian osalta.

197. I förordningen om tekniköverföringsavtal beviljas undantag för konkurrensklausuler både i fråga om avtal mellan konkurrenter och i fråga om avtal mellan icke-konkurrenter upp till tröskelvärdena för marknadsandelar på 20 % respektive 30 %.

197. TSRPA:n mukaan kilpailukieltovelvoitteisiin sovelletaan poikkeusta kilpailijoiden välisissä sopimuksissa 20 prosentin markkinaosuusrajaan asti ja keskenään kilpailemattomien osapuolten välisissä sopimuksissa 30 prosentin markkinaosuusrajaan asti.

198. Den största faran för konkurrensen i samband med konkurrensklausuler är att teknik som tillhandahålls av tredje man utestängs från marknaden. Konkurrensklausuler kan också underlätta samverkan mellan licensgivare vid kumulativ användning. Utestängning av konkurrerande teknik minskar konkurrenstrycket på licensavgifter som tas ut av licensgivaren och minskar konkurrensen mellan de etablerade teknikerna genom att det begränsar möjligheterna för licenstagare att växla mellan konkurrerande teknik. Eftersom utestängning är det främsta problemet i båda fallen, kan analysen i allmänhet vara densamma för avtal mellan konkurrenter och avtal mellan icke-konkurrenter. Vid ömsesidig licensiering mellan konkurrenter där båda kommer överens om att inte använda teknik som tillhandahålls av tredje man kan avtalet underlätta samverkan mellan dem på produktmarknaden, vilket motiverar det lägre tröskelvärdet för marknadsandelar på 20 %.

198. Suurin kilpailukieltovelvoitteiden aiheuttama kilpailuun liittyvä riski on kolmansien osapuolten teknologioiden sulkeminen markkinoilta. Kilpailukieltovelvoitteet saattavat myös helpottaa lisenssinantajien välistä kilpailunvastaista yhteistyötä, jos niitä käytetään kumulatiivisesti. Kilpailevien teknologioiden sulkeminen markkinoilta vähentää lisenssinantajan perimiin rojalteihin kohdistuvaa kilpailupainetta ja vähentää markkinoilla ennestään olevien teknologioiden välistä kilpailua rajoittamalla lisenssinsaajien mahdollisuuksia korvata käyttämänsä teknologiat kilpailevilla teknologioilla. Molemmissa tapauksissa suurimpana ongelmana on markkinoilta sulkeminen, joten sekä kilpailevien että keskenään kilpailemattomien yritysten välisiä sopimuksia voidaan yleensä ottaen analysoida samalla tavalla. Jos kilpailijat kuitenkin sopivat ristikkäisistä lisenssijärjestelyistä, joiden puitteissa ne eivät saa käyttää kolmannen osapuolen tarjoamaa teknologiaa, sopimus voi helpottaa niiden välistä kilpailunvastaista yhteistyötä tuotemarkkinoilla. Tästä syystä alempi 20 prosentin markkinaosuusraja onkin perusteltu.

199. Utestängning kan uppstå om en betydande del av de potentiella licenstagarna redan är bundna till en, eller i händelse av kumulativa effekter, flera teknikkällor och hindras från att utnyttja konkurrerande teknik. Utestängningseffekter kan bli följden av avtal som ingåtts av en ensam licensgivare med en betydande grad av marknadsstyrka eller genom en kumulativ effekt av avtal som ingåtts av flera licensgivare, även om varje enskilt avtal eller nätverk av avtal omfattas av förordningen om tekniköverföringsavtal. I det senare fallet är det dock osannolikt att en allvarlig kumulativ effekt uppstår så länge mindre än 50 % av marknaden är uppbunden. Ovanför detta tröskelvärde är det sannolikt att betydande utestängning uppstår om inträdeshindren för nya licenstagare är relativt höga. Om inträdeshindren är låga, kan nya licenstagare komma in på marknaden och utnyttja kommersiellt attraktiv teknik som innehas av tredje man och därmed utgöra ett reellt alternativ till etablerade licenstagare. För att avgöra den faktiska möjligheten för tredje man att komma in eller utvidga sin verksamhet på marknaden måste man också beakta i vilken utsträckning distributörer är bundna till licenstagare genom konkurrensklausuler. Tredje man har en reell möjlighet att komma in på marknaden med sin teknik endast med tillgång till de nödvändiga medlen för produktion och distribution. Hur lätt det är att komma in på marknaden beror med andra ord inte bara på tillgången på licenstagare utan också på i vilken usträckning de har tillgång till distribution. Vid bedömningen av utestängningseffekter i distributionsledet tillämpar kommissionen den analysram som anges i avsnitt IV. 2.1 i riktlinjerna om vertikala begränsningar(67).

199. Markkinoilta sulkemista voi aiheutua tilanteessa, jossa huomattava osa mahdollisista lisenssinsaajista on jo sidottu yhteen tai kumulatiivisten vaikutusten kohdalla useaan teknologian lähteeseen ja jossa niitä estetään hyödyntämästä kilpailevia teknologioita. Markkinoilta sulkevat vaikutukset voivat johtua yhden lisenssinantajan, jolla on huomattava markkina-asema, tekemistä sopimuksista tai useiden lisenssinantajien tekemien sopimusten kumulatiivisista vaikutuksista, vaikka kukin yksittäinen sopimus tai sopimusverkosto kuuluisikin TSRPA:n soveltamisalaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa vakavia kumulatiivisia vaikutuksia ei kuitenkaan todennäköisesti synny, ennen kuin yli 50 prosenttia markkinoista on sidottu. Tämän rajan ylittävissä tilanteissa merkittäviä markkinoilta sulkevia vaikutuksia todennäköisesti esiintyy, jos uusien lisenssinsaajien markkinoille pääsyn esteet ovat suhteellisen suuria. Jos markkinoille pääsyn esteet sen sijaan ovat vähäisiä, uudet lisenssinsaajat voivat tulla markkinoille ja hyödyntää kaupallisesti kolmansien osapuolten hallussa olevia kiinnostavia teknologioita, jolloin ne ovat todellinen vaihtoehto markkinoilla ennestään oleville lisenssinsaajille. Jotta voidaan arvioida kolmansien osapuolten todelliset mahdollisuudet päästä markkinoille ja laajentaa toimintaa, on otettava huomioon sekin, missä määrin jakelijat on sidottu lisenssinsaajiin kilpailukieltovelvoittein. Kolmansien osapuolten tarjoamilla teknologioilla on todellinen mahdollisuus päästä markkinoille vain, jos tuotantoon ja jakeluun tarvittavat voimavarat ovat niiden ulottuvilla. Markkinoille pääsyn helppous ei siis riipu vain mahdollisten lisenssinsaajien olemassaolosta, vaan myös siitä, missä määrin lisenssinsaajat voivat käyttää jakeluporrasta. Arvioidessaan markkinoilta sulkevia vaikutuksia jakeluportaalla komissio soveltaa vertikaalisista rajoituksista annettujen suuntaviivojen(67) IV.2.1 kohdassa määriteltyä analyyttistä viitekehystä.

200. Om licensgivaren har en betydande grad av marknadsstyrka kan en skyldighet för licenstagare att förvärva teknik endast från den licensgivaren leda till betydande utestängningseffekter. Ju starkare marknadsställning licensgivaren har, desto större är risken för att konkurrerande teknik utestängs. För att kännbara utestängningseffekter skall uppstå behöver konkurrensklausulerna inte nödvändigtvis täcka en betydande del av marknaden. Betydande utestängningseffekter kan ändå uppstå om konkurrensklausulerna är riktade till företag som är de mest sannolika licensgivarna för konkurrerande teknik. Risken för utestängning är särskilt stor när det endast finns ett begränsat antal potentiella licenstagare och licensavtalet avser en teknik som används av licenstagarna för att göra insatsvaror för eget bruk. I sådana fall är det sannolikt att inträdeshindren för en ny licensgivare är höga. Utestängning kan vara mindre sannolik i fall där tekniken används för att göra en produkt som säljs till tredje man. Även om begränsningen i detta fall också kopplar produktionskapacitet för insatsvaran i fråga, kopplar den inte efterfrågan på den produkt som innehåller den insatsvara som producerats med den licensierade tekniken. För att komma in på marknaden i det senare fallet behöver licensgivare endast tillgång till en eller flera licenstagare som har lämplig produktionskapacitet, och om inte endast ett fåtal företag har eller kan skaffa sig de tillgångar som krävs för att ta licens, är det osannolikt att licensgivaren kan förvägra konkurrenter tillgång till effektiva licenstagare genom att ålägga sina licenstagare konkurrensklausuler.

200. Jos lisenssinantajalla on huomattava markkinavoima, lisenssinsaajille asetetut velvollisuudet hankkia teknologiaa vain lisenssinantajalta voivat johtaa merkittäviin markkinoilta sulkeviin vaikutuksiin. Mitä vahvempi lisenssinantajan markkina-asema on, sitä suurempi on kilpailevien tekniikoiden markkinoilta sulkemisen riski. Tuntuvia markkinoilta sulkevia vaikutuksia voi esiintyä, vaikka kilpailukieltovelvoitteet eivät välttämättä kattaisikaan huomattavaa osaa markkinoista. Tällaisessa tilanteessa tuntuvia markkinoilta sulkevia vaikutuksia voi aiheutua, jos kilpailukieltovelvoitteet on kohdistettu yrityksiin, jotka todennäköisimmin hankkisivat lisenssejä kilpaileviin teknologioihin. Markkinoilta sulkemisen vaara on erityisen suuri silloin, kun mahdollisia lisenssinsaajia on vain vähän ja kun lisenssisopimus koskee teknologiaa, jota lisenssinsaajat hyödyntävät tuotannontekijänä sisäisessä käytössään. Tällaisissa tapauksissa uuden lisenssinantajan markkinoillepääsylle on todennäköisesti merkittäviä esteitä. Markkinoilta sulkeminen saattaa olla epätodennäköisempää silloin, kun teknologiaa käytetään kolmansille osapuolille myytävän tuotteen valmistamiseen. Vaikka rajoitus tällöin kohdistuu myös kyseisen tuotannontekijän tuotantokapasiteettiin, se ei kohdistu lisensoitua teknologiaa hyödyntäen valmistetun tuotannontekijän sisältävän tuotteen kysyntään. Tällaisissa tapauksissa lisenssinantajien on markkinoille päästäkseen vain saatava yksi tai useampia sellaisia lisenssinsaajia, joilla on sopiva tuotantokapasiteetti. Lisäksi on epätodennäköistä, että lisenssinantaja pystyy estämään kilpailijoiden mahdollisuudet saada varteenotettavia lisenssinsaajia asettamalla omille lisenssinsaajilleen kilpailukieltovelvoitteita, ellei niiden yritysten määrä, jotka omistavat tai pystyvät hankkimaan lisenssin saamiseen tarvittavat resurssit, ole erittäin vähäinen.

201. Konkurrensklausuler kan också ha konkurrensfrämjande effekter. För det första kan sådana klausuler främja spridningen av teknik genom att minska risken för obehörigt tillägnande av den licensierade tekniken, särskilt know-how. Om en licenstagare skulle ha rätt att ta licens för konkurrerande teknik hos tredje man, skulle det finnas en risk för att särskilt licensierad know-how skulle användas vid utnyttjandet av konkurrerande teknik och därmed gynna konkurrenterna. Om en licenstagare också utnyttjar konkurrerande teknik, blir det i regel också svårare att kontrollera betalningen av licensavgifter, vilket kan avskräcka från licensiering.

201. Kilpailukieltovelvoitteilla voi myös olla kilpailua edistäviä vaikutuksia. Velvoitteet voivat ensinnäkin edistää teknologian levitystä, kun ne vähentävät lisensoidun teknologian ja erityisesti taitotiedon väärinkäytön riskiä. Jos lisenssinsaajalla on oikeus hankkia kolmansilta osapuolilta lisenssejä kilpaileviin teknologioihin, vaarana on, että etenkin lisensoitua taitotietoa käytetään kilpailevien teknologioiden hyödyntämiseen ja että kilpailijat voivat näin saada siitä etua. Jos lisenssinsaaja hyödyntää kilpailevia teknologioita, myös rojaltimaksujen valvominen on yleensä vaikeaa, mikä saattaa vähentää lisensointihalukkuutta.

202. För det andra kan konkurrensklausuler, eventuellt i kombination med ett exklusivt område, också vara nödvändiga för att garantera att licenstagaren har ett incitament att investera i och utnyttja den licensierade tekniken effektivt. I fall där ett avtal omfattas av artikel 81.1 på grund av en märkbar utestängningseffekt, kan det för att artikel 81.3 skall vara tillämplig vara nödvändigt att välja ett mindre begränsande alternativ, till exempel att ålägga minsta produktionsmängder eller licensavgifter, som i regel har mindre potential att utestänga konkurrerande teknik.

202. Toiseksi kilpailukieltovelvoitteita, joihin on mahdollisesti yhdistetty yksinmyyntialuetta koskeva ehto, voidaan tarvita kannustamaan lisenssinsaajaa investoimaan lisensoituun teknologiaan ja hyödyntämään sitä tehokkaasti. Jos sopimus kuuluu 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan tuntuvan markkinoilta sulkevan vaikutuksensa vuoksi, 81 artiklan 3 kohdan soveltaminen saattaa edellyttää, että valitaan vähemmän rajoittava vaihtoehto, kuten vähimmäistuotantoa tai rojaltimaksuja koskevat vaatimukset, joiden kilpailevia teknologioita markkinoilta sulkevat vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä.

203. För tredje, i fall där licensgivaren åtar sig att göra betydande kundspecifika investeringar till exempel i utbildning och för att skräddarsy den licensierade tekniken för licenstagarens behov, kan konkurrensklausuler eller åläggande av minsta produktionsmängder eller lägsta licensavgifter vara nödvändiga för att förmå licensgivaren att göra investeringen och undvika problem med försening. I regel kan dock licensgivaren ta betalt för sådana investeringar genom ett schablonbelopp, vilket innebär att mindre begränsande alternativ står till buds.

203. Kolmanneksi jos lisenssinantaja sitoutuu tekemään merkittäviä asiakaskohtaisia investointeja, jotka kohdistuvat esimerkiksi koulutukseen ja lisensoidun teknologian mukauttamiseen lisenssinsaajan tarpeisiin, kilpailukieltovelvoitteet tai vaihtoehtoisesti vähimmäistuotantoa tai vähimmäisrojalteja koskevat vaatimukset saattavat olla tarpeen, jotta lisenssinantaja suostuu investointeihin ja investoinneista pidättymiseen liittyviltä ongelmilta vältytään. Lisenssinantaja voi kuitenkin yleensä periä näistä investoinneista suoraan kertamaksun, joten vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja on usein saatavilla.

3. Förlikningsavtal och avtal om att inte hävda sina rättigheter

3. Sovittelusopimukset ja vaatimuksista luopumista koskevat sopimukset (non-assertion agreements)

204. Licensiering kan fungera som ett sätt att lösa tvister eller för att undvika att en part hävdar sina immateriella rättigheter för att hindra den andra parten från att utnyttja sin egen teknik. Licensiering (inbegripet ömsesidig licensiering) i samband med förlikningsavtal och avtal om att inte hävda sina rättigheter är inte konkurrensbegränsande i sig, eftersom det ger parterna möjlighet att utnyttja sina tekniker efter avtalet. De enskilda villkoren i sådana avtal kan dock omfattas av artikel 81.1. Licensiering i samband med förlikningsavtal behandlas på samma sätt som andra licensavtal. I fråga om tekniker som tekniskt sett är substitut är det därför nödvändigt att bedöma hur sannolikt det är att det föreligger en ensidig eller ömsesidig blockerande ställning ställning mellan teknikerna i fråga (se punkt 32 ovan). Om så är fallet anses parterna inte vara konkurrenter.

204. Lisensointia voidaan käyttää keinona, jolla ratkaistaan riita-asioita tai vältetään se, että yksi sopimuspuoli käyttää immateriaalioikeuksiaan estääkseen toista sopimuspuolta käyttämästä omaa teknologiaansa. Lisensointi, joka kattaa myös ristiinlisensoinnin, ei ole sovittelusopimusten eikä vaatimuksista luopumista koskevien sopimusten yhteydessä sinänsä kilpailunrajoitus, koska ne antavat sopimuspuolille mahdollisuuden hyödyntää teknologioitaan sopimuksenteon jälkeen. Näiden sopimusten yksittäiset ehdot ja edellytykset voivat kuitenkin kuulua 81 artiklan 1 kohdan piiriin. Sovittelusopimuksiin liittyvää lisensointia käsitellään kuten muutakin lisensointia. Näin ollen kun kyse on teknologioista, jotka teknisestä näkökulmasta ovat toisiaan korvaavia, on tarpeen arvioida, miten todennäköistä on, että kyseiset teknologiat estävät toisen osapuolen teknologian käytön joko yksipuolisesti tai vastavuoroisesti (ks. edellä 32 kohta). Jos näin on, osapuolten ei katsota olevan toistensa kilpailijoita.

205. Gruppundantaget är tillämpligt under förutsättning att avtalet inte innehåller någon av de särskilt allvarliga konkurrensbegränsningar som anges i artikel 4 i förordningen om tekniköverföringsavtal. Förteckningen över särskilt allvarliga begränsningar i artikel 4.1 kan framför allt vara tillämplig om det stod klart för parterna att det inte föreligger någon blockerande ställning och att de därför är konkurrenter. I sådana fall är förlikningsavtalet endast ett sätt att begränsa konkurrens som fanns före avtalet.

205. Ryhmäpoikkeusta sovelletaan sillä edellytyksellä, ettei sopimus sisällä TSRPA:n 4 artiklassa lueteltuja vakavimpia kilpailunrajoituksia. Asetuksen 4 artiklan 1 kohtaan sisältyvä vakavimpien kilpailunrajoitusten luettelo saattaa tulla sovellettavaksi etenkin silloin, kun osapuolille on ollut selvää, ettei niiden välillä ollut teknologian käytön estävää suhdetta ja että ne näin olivat toistensa kilpailijoita. Tällöin sovittelusopimus on vain keino, jolla rajoitetaan ennen sen tekoa esiintynyttä kilpailua.

206. Om det är sannolikt att licenstagaren utan licens skulle utestängas från marknaden, är avtalet i regel konkurrensfrämjande. Begränsningar som begränsar konkurrensen inom en teknik mellan licensgivaren och licenstagaren är ofta förenliga med artikel 81 (se avsnitt 2 ovan).

206. Jos lisenssinsaaja joutuisi lisenssin puuttuessa todennäköisesti suljetuksi pois markkinoilta, sopimusta pidetään yleensä kilpailua edistävänä. Ehdot, joilla rajoitetaan lisenssinantajan ja lisenssinsaajan välistä teknologian sisäistä kilpailua, ovat usein 81 artiklan mukaisia (ks. edellä 2 jakso).

207. Avtal genom vilka parterna ger varandra ömsesidig licens och ålägger varandra begränsningar för användningen av sina egna tekniker, bland annat begränsningar av licensiering till tredje man, kan omfattas av artikel 81.1. Om parterna har en betydande grad av marknadsstyrka och avtalet ålägger begränsningar som utan tvekan går längre än vad som krävs för att upphäva en blockerande ställning, är det sannolikt att avtalet omfattas av artikel 81.1, även om det är sannolikt att det föreligger en ömsesidig blockerande ställning. Det är särskilt sannolikt att artikel 81.1 är tillämplig om parterna delar upp marknader eller fastställer ömsesidiga löpande licensavgifter som har en betydande inverkan på marknadspriserna.

207. Sopimukset, joilla osapuolet toteuttavat ristiinlisensoinnin ja rajoittavat teknologioidensa käyttöä, myös lisenssien myöntämistä kolmansille, voivat kuulua 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin. Jos osapuolilla on huomattava markkinavoima ja jos sopimuksessa asetetaan selvästi tiukempia rajoituksia kuin ne, jotka ovat tarpeen teknologian käytön estävän suhteen purkamiseksi, sopimus kuuluu todennäköisesti 81 artiklan 1 kohdan piiriin silloinkin, kun on todennäköistä, että osapuolten välillä on teknologian käytön vastavuoroisesti estävä suhde. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohta tulee todennäköisesti sovellettavaksi etenkin silloin, kun osapuolet jakavat markkinat tai vahvistavat sellaiset myynnin perusteella määräytyvät vastavuoroiset rojaltit, joilla on huomattava vaikutus markkinahintoihin.

208. Om parterna enligt avtalet har rätt att använda varandras teknik och avtalet omfattar även framtida utveckling, måste man bedöma hur avtalet påverkar parternas incitament till innovation. Om parterna har en betydande grad av marknadsstyrka omfattas avtalet sannolikt av artikel 81.1, om det hindrar parterna från att få ett konkurrensmässigt övertag över varandra. Avtal som eliminerar eller avsevärt minskar möjligheterna för en av parterna att få ett konkurrensmässigt övertag över varandra minskar incitamentet till innovation och har således en negativ effekt på en väsentlig del av konkurrensprocessen. Det är också osannolikt att sådana avtal uppfyller villkoren i artikel 81.3. Det är särskilt osannolikt att begränsningen skall kunna anses nödvändig i den mening som avses i det tredje villkoret i artikel 81.3. För att syftet med avtalet skall uppnås, dvs. att se till att parterna kan fortsätta att utnyttja sin egen teknik utan att blockeras av den andra parten, krävs inte att parterna kommer överens om att dela framtida innovationer med varandra. Det är dock osannolikt att parterna hindras från att få ett konkurrensmässigt övertag över varandra om syftet med licensen är att ge parterna möjlighet att utveckla sina respektive tekniker och om licensen inte leder till att de använder samma tekniska lösningar. Sådana avtal skapar enbart designfrihet genom att de hindrar anklagelser om intrång på de immateriella rättigheterna från den andra partens sida.

208. Jos sopimuspuolet voivat sopimuksen mukaan käyttää toistensa teknologiaa ja sopimus koskee myös tulevaa kehitystoimintaa, on tarpeen arvioida, mikä vaikutus sopimuksella on sopimuspuolten innovaatiohalukkuuteen. Jos sopimuspuolilla on huomattava markkinavoima, sopimus kuuluu todennäköisesti 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin silloin, kun se estää niitä saavuttamasta kilpailuetua toisiinsa nähden. Jos sopimuksella poistetaan toisen osapuolen mahdollisuus saavuttaa kilpailuetumatkaa toiseen nähden tai heikennetään kyseistä mahdollisuutta merkittävästi, sillä vähennetään samalla innovointihalukkuutta ja vaikutetaan näin kielteisesti olennaiseen kilpailutekijään. Tämänkaltaiset sopimukset eivät myöskään todennäköisesti täytä 81 artiklan 3 kohdassa määrättyjä edellytyksiä. Erityisesti on epätodennäköistä, että rajoitusta voidaan pitää välttämättömänä 81 artiklan 3 kohdassa olevan kolmannen edellytyksen tarkoittamassa merkityksessä. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa, että sopimuspuolet voivat käyttää omia teknologioitaan toisen sopimuspuolen estämättä. Tämä ei edellytä tulevien innovaatioiden jakamista. Osapuolia ei kuitenkaan todennäköisesti estetä saavuttamasta kilpailuetumatkaa toisiinsa nähden silloin, kun lisenssin tarkoituksena on tarjota niille mahdollisuus omien teknologioidensa kehittämiseen ja kun lisenssi ei johda siihen, että osapuolet päätyvät käyttämään samoja teknologisia ratkaisuja. Tällaisilla sopimuksilla ainoastaan taataan tuotesuunnitteluun liittyvä vapaus varmistamalla, ettei toinen sopimuspuoli voi jatkossa vedota oikeudenloukkaukseen.

209. I samband med förlikningsavtal och avtal om att inte hävda sina rättigheter anses klausuler om att inte bestrida immateriella rättigheter i regel falla utanför tillämpningsområdet för artikel 81.1. Det är en naturlig del av sådana avtal att parterna kommer överens om att inte efteråt bestrida de immateriella rättigheter som omfattas av avtalet. Själva syftet med avtalet är ju att lösa tvister eller att undvika framtida tvister.

209. Sovittelusopimuksien ja vaatimuksista luopumista koskevien sopimusten osalta kiistämisen kieltämistä koskevien lausekkeiden katsotaan yleensä jäävän 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle. Kyseisissä sopimuksissa edellytetään, että sopimuspuolet eivät jälkikäteen kiistä sopimuksen kattamia immateriaalioikeuksia. Koko sopimuksen tarkoitushan on ratkaista nykyiset ja/tai välttää tulevat riidat.

4. Teknikpooler

4. Teknologiapoolit

210. Teknikpooler definieras som avtal genom vilka två eller flera parter sammanställer ett teknikpaket som inte bara licensieras till sådana som bidrar till poolen utan också till tredje man. Teknikpooler kan ha strukturen av enkla avtal mellan ett visst antal parter eller de kan omfatta organisatoriska arrangemang genom vilka licensieringen av den teknik som ingår i poolen anförtros en separat enhet. I båda fallen kan poolen göra det möjligt för licenstagare att bedriva verksamhet på marknaden på grundval av en enda licens.

210. Teknologiapooleilla tarkoitetaan järjestelyjä, joiden puitteissa vähintään kaksi osapuolta kokoaa teknologiapaketin, jota koskeva lisenssi myönnetään järjestelyyn osallistuvien yritysten lisäksi myös kolmansille osapuolille. Teknologiapooli voi rakenteensa puolesta olla yksinkertainen sopimus tiettyjen osapuolten välillä tai siihen voi liittyä organisaatiojärjestelyjä, joilla yhteistoiminnan kohteena olevan teknologian lisensointi uskotaan erillisen elimen tehtäväksi. Kummassakin tapauksessa pooli mahdollistaa lisenssinsaajan toiminnan markkinoilla yhden lisenssin pohjalta.

211. Det finns ingen naturlig koppling mellan teknikpooler och teknikstandarder, men i vissa fall stödjer den teknik som ingår i poolen (helt eller delvis) en faktisk eller lagstadgad industristandard. När teknikpooler stödjer en industristandard stödjer de inte nödvändigtvis en enda standard. Olika teknikpooler kan stödja konkurrerande standarder(68).

211. Pooliin kuuluvat teknologiat (joko kaikki tai jotkin niistä) tukevat toisinaan tosiasiallista tai oikeudellista teollisuusstandardia, joskaan teknologiapoolit eivät välttämättä aina ole yhteydessä standardeihin. Kun teknologiapoolit tukevat teollisuusstandardia, ne eivät välttämättä tue yksittäistä standardia. Eri teknologiapoolit voivat tukea kilpailevia standardeja(68).

212. Avtal om upprättande av teknikpooler och om fastställande av villkoren för deras verksamhet omfattas inte av gruppundantaget, oberoende av antalet parter (se avsnitt III.2.2 ovan). Sådana avtal omfattas endast av dessa riktlinjer. Poolingavtal orsakar vissa problem avseende valet av den teknik som tagits med och poolens verksamhet, vilka inte förekommer i samband med andra typer av licensiering. Individuella licenser som poolen beviljar tredje man behandlas dock på samma sätt som andra licensavtal, som omfattas av gruppundantaget om villkoren i förordningen om tekniköverföringsavtal uppfylls, däribland kraven i artikel 4 som innehåller en förteckning över särskilt allvarliga begränsningar.

212. Teknologioiden yhdistämistä ja poolien toimintaa koskevien ehtojen ja edellytysten määrittelyä koskevat sopimukset eivät kuulu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan riippumatta osapuolten lukumäärästä (ks. edellä III osan 2 jakson 2 kohta). Tällaisia sopimuksia käsitellään vain näissä suuntaviivoissa. Poolijärjestelyt aiheuttavat tiettyjä mukaan otettavien teknologioiden valintaan ja poolin toimintaan liittyviä erityisiä ongelmia, joita ei esiinny muunlaisten lisenssisopimusten yhteydessä. Yksittäisiä lisenssejä, joita pooli myöntää kolmansille osapuolille, käsitellään kuitenkin samoin kuin muita lisenssisopimuksia, joille myönnetään ryhmäpoikkeus, jos TSRPA:ssa asetetut edellytykset täyttyvät, mukaan luettuina TSRPA:n 4 artiklaan sisältyvät vakavimpien kilpailunrajoitusten luetteloon liittyvät vaatimukset.

213. Teknikpooler kan vara konkurrensbegränsande. Skapandet av en teknikpool innebär oundvikligen gemensam försäljning av de tekniker som ingår i poolen, och om poolen helt och till största delen består av utbytbara tekniker är det fråga om en priskartell. Förutom att teknikpooler minskar konkurrensen mellan parterna kan de leda till minskad innovation genom att utestänga alternativ teknik, särskilt om de stödjer eller ger upphov till en industristandard. Förekomsten av standarden och den därmed sammanhängande teknikpoolen kan göra det svårare för ny och förbättrad teknik att komma in på marknaden.

213. Teknologiapoolit voivat rajoittaa kilpailua. Teknologiapoolien perustaminen merkitsee väistämättä yhteistoiminnan kohteena olevien teknologioiden myymistä yhdessä, jolloin kyseessä on hintakartelli, jos pooli koostuu kokonaisuudessaan tai pääasiassa korvaavista teknologioista. Sen lisäksi, että teknologiapoolit rajoittavat osapuolten välistä kilpailua, ne voivat myös vähentää innovaatioita sulkemalla markkinoilta vaihtoehtoisia teknologioita. Näin on etenkin silloin, kun ne tukevat teollisuusstandardia tai muodostavat käytännössä tosiasiallisen teollisuusstandardin. Standardin ja siihen liittyvän teknologiapoolin olemassaolo voi hankaloittaa uusien tai parannettujen teknologioiden pääsyä markkinoille.

214. Teknikpooler kan också ha konkurrensfrämjande verkningar, särskilt genom att minska transaktionskostnaderna och genom att sätta en gräns för kumulativa licensavgifter för att undvika dubbel marginalisering. Skapandet av en pool möjliggör "one-stop"-licensiering av teknik som omfattas av poolen. Detta är viktigt i synnerhet inom sektorer där immateriella rättigheter är vanliga och där man måste erhålla licenser från ett stort antal licensgivare för att kunna bedriva verksamhet på marknaden. I fall där licenstagare får fortlöpande tjänster som gäller tillämpningen av den licensierade tekniken, kan gemensam licensiering och gemensamma tjänster leda till ytterligare kostnadsminskningar.

214. Teknologiapooleilla voi myös olla kilpailua edistäviä vaikutuksia, jollainen on erityisesti liiketoimesta aiheutuvien kustannusten aleneminen ja kumulatiivisten rojaltien rajoittaminen tiettyyn enimmäismäärään, jotta voidaan välttää voittolisän kaksinkertainen sisällyttäminen tuotteen hintaan (nk. double marginalisation). Teknologioiden yhdistäminen mahdollistaa myös pooliin kuuluvia teknologioita koskevan lisenssin hankkimisen keskitetysti. Tämä on erityisen tärkeää aloilla, joilla immateriaalioikeudet ovat yleisiä ja joilla markkinoilla toimiminen edellyttää lisenssien hankkimista hyvin monelta lisenssinantajalta. Jos lisenssinsaajat saavat lisensoidun teknologian soveltamiseen liittyviä jatkuvia palveluja, yhteislisenssit ja yhteispalvelut voivat alentaa myös näitä kustannuksia.

4.1 Den i poolen ingående teknikens karaktär

4.1 Yhdistettyjen teknologioiden luonne

215. Riskerna för konkurrensen och de eventuella effektivitetsvinster som teknikpooler medför beror i stor utsträckning på förhållandet mellan den teknik som ingår i poolen och dess förhållande till teknik utanför poolen. Två grundläggande distinktioner måste göras, nämligen mellan a) kompletterande teknik och substitutteknik och b) mellan nödvändig och icke nödvändig teknik.

215. Teknologiapoolien aiheuttamat kilpailuun liittyvät riskit ja mahdolliset tehokkuusedut riippuvat suuressa määrin yhdistettyjen teknologioiden välisestä suhteesta ja niiden suhteesta poolin ulkopuolisiin teknologioihin. Kaksi peruseroa on tehtävä: toisistaan on nimittäin erotettava (a) täydentävät teknologiat ja korvaavat teknologiat ja (b) keskeiset ja muut kuin keskeiset teknologiat.

216. Två tekniker(69) är kompletterande i motsats till substitut om båda krävs för att tillverka den produkt eller genomföra den process som dessa tekniker hör samman med. Omvänt gäller att två tekniker är substitut om någondera tekniken gör det möjligt för innehavaren att tillverka den produkt eller genomföra den process som dessa tekniker hör samman med. En teknik är nödvändig i motsats till icke nödvändig, om det inte finns något substitut för tekniken innanför eller utanför poolen och om tekniken i fråga utgör en nödvändig del av det teknikpaket för att man skall kunna tillverka den produkt eller genomföra den process som poolen gäller. En teknik för vilken det inte finns några substitut förblir väsentlig så länge som tekniken omfattas av minst en giltig immateriell rättighet. Teknik som är nödvändig är oundvikligen också kompletterande.

216. Teknologiat(69) täydentävät toisiaan eivätkä korvaa toisiaan silloin, kun niitä molempia tarvitaan sellaisen tuotteen valmistamiseen tai prosessin suorittamiseen, johon teknologiat liittyvät. Teknologiat ovat sen sijaan korvaavia silloin, kun kumman tahansa teknologian haltija voi valmistaa sellaisen tuotteen tai suorittaa prosessin, johon teknologiat liittyvät. Teknologia on keskeinen silloin, jos kyseiselle teknologialle ei ole korvaavaa teknologiaa poolin sisä- tai ulkopuolella ja jos kyseinen teknologia on olennainen osa teknologiapakettia sellaisen tuotteen (tuotteiden) valmistuksen tai prosessin (prosessien) suorittamisen kannalta, johon pooli liittyy. Jos teknologialle ei ole korvaavia teknologioita, se säilyy olennaisena niin kauan kuin siihen kohdistuu ainakin yksi voimassaoleva immateriaalioikeus. Keskeiset teknologiat ovat välttämättä myös täydentäviä teknologioita.

217. Om de tekniker som ingår i en pool är substitut, är det sannolikt att licensavgifterna är högre än de annars skulle vara, eftersom licenstagare inte kan dra nytta av konkurrens mellan teknikerna i fråga. Om de tekniker som ingår i en pool är kompletterande, minskar arrangemanget transaktionskostnaderna och kan leda till lägre licensavgifter, eftersom parterna kan fastställa en gemensam licensavgift för paketet i stället för att var och en fastställer en licensavgift utan någon hänsyn till de licensavgifter som andra har fastställt.

217. Jos yhdistetyt teknologiat ovat korvaavia teknologioita, rojaltit ovat todennäköisesti korkeampia kuin ne muutoin olisivat, koska lisenssinsaajat eivät hyödy kyseisten teknologioiden välisestä kilpailusta. Jos yhdistetyt teknologiat ovat täydentäviä teknologioita, järjestely vähentää liiketoimesta aiheutuvia kustannuksia ja voi johtaa pienempiin kokonaisrojalteihin, sillä osapuolet pystyvät sopimaan yhteisestä koko pakettia koskevasta rojaltista sen sijasta, että kukin määräisi oman rojaltinsa, jossa ei otettaisi huomioon muiden asettamia rojalteja.

218. Skillnaden mellan kompletterande teknik och substitutteknik är inte alltid helt tydlig, eftersom teknik kan vara delvis substitut, delvis kompletterande. Om det är sannolikt att licenstagare kommer att försöka få två tekniker på grund av de effektivitetsvinster en kombination av dessa båda skulle ge, behandlas dessa två tekniker som kompletterande trots att de delvis är substitut. I sådana fall skulle licenstagare, om inte poolen fanns, sannolikt vilja få licens för båda teknikerna på grund av de ytterligare ekonomiska fördelarna av att använda både teknikerna i stället för bara en av dem.

218. Täydentävien ja korvaavien teknologioiden välinen ero ei ole kaikissa tapauksissa selvä, sillä teknologia voi olla osittain korvaava ja osittain täydentävä. Jos lisenssinsaajat todennäköisesti pyrkivät saamaan kaksi teknologiaa niiden yhdistämisestä saatavien tehokkuusetujen vuoksi, teknologioita pidetään täydentävinä, vaikka ne olisivatkin osittain korvattavissa. Tällaisissa tapauksissa lisenssinsaajat todennäköisesti haluaisivat saada lisenssit molempiin teknologioihin niiden yhteiskäytöstä saatavien taloudellisten lisäetujen vuoksi, vaikka poolia ei olisikaan.

219. Införlivandet av substitutteknik i poolen begränsar konkurrensen mellan tekniker och utgör kollektiv paketförsäljning. Om poolen till största delen består av substitutteknik, utgör den dessutom fastställande av priser mellan konkurrenter. Generellt anser kommissionen att införlivandet av substitutteknik i poolen utgör en överträdelse av artikel 81.1. Kommissionen anser också att det är osannolikt att villkoren i artikel 81.3 uppfylls i fall där pooler i betydande grad omfattar substitutteknik. Eftersom teknikerna i fråga är alternativ, medför införlivandet av båda teknikerna i poolen inga kostnadsbesparingar. Om poolen inte hade funnits skulle licenstagarna inte ha behövt båda teknikerna. Det är inte tillräckligt att parterna har rätt att bevilja licenser oberoende av varandra. Parterna är sannolikt föga motiverade att göra detta för att inte äventyra poolen, som gör det möjligt för dem att tillsammans utöva marknadsstyrka.

219. Korvaavien teknologioiden sisällyttäminen pooliin rajoittaa teknologioiden välistä kilpailua ja vastaa kollektiivista niputtamista. Jos lisäksi merkittävä osa poolista muodostuu korvaavista teknologioista, järjestely vastaa hinnoista sopimista kilpailijoiden välillä. Komission mukaan korvaavien teknologioiden sisällyttäminen teknologiapooliin on yleensä 81 artiklan 1 kohdan kiellon vastaista. Lisäksi komissio katsoo, että 81 artiklan 3 kohdan edellytykset eivät todennäköisesti täyty tapauksissa, joissa merkittävä osa teknologiapoolista muodostuu korvaavista teknologioista. Kun otetaan huomioon, että kyseiset teknologiat ovat vaihtoehtoisia, kustannussäästöjä ei synny yhdistettäessä molemmat teknologiat. Ilman yhdistämistä lisenssinsaajat eivät olisi tarvinneet molempia teknologioita. Osapuolten vapaus myöntää lisenssejä toisistaan riippumatta ei riitä korjaamaan tilannetta, sillä osapuolet eivät todennäköisesti ole kovin halukkaita tekemään niin, jotta yhteistoiminta, jonka ansiosta ne voivat käyttää yhdessä markkinavoimaa, ei vaarantuisi.

220. Om en pool endast består av teknik som är nödvändig och därför oundvikligen också kompletterande, faller skapandet av poolen i sig i regel utanför artikel 81.1 oberoende av parternas marknadsställning. De villkor på vilka licenser beviljas kan dock omfattas av artikel 81.1.

220. Jos teknologiapooliin sisältyy ainoastaan keskeisiä ja siten välttämättä myös täydentäviä teknologioita, sen perustaminen ei yleensä kuulu 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, olipa osapuolten markkinaosuus kuinka suuri tahansa. Lisenssien myöntämistä koskevat ehdot saattavat kuitenkin kuulua 81 artiklan 1 kohdan piiriin.

221. Om patent som är icke nödvändiga men kompletterande ingår i poolen finns det en risk för att teknik som tillhandahålls av tredje man utestängs från marknaden. När en teknik har tagits med i poolen och licensieras som en del av paketet, har licenstagarna sannolikt föga incitament att skaffa licens för en konkurrerande teknik om den licensavgift som betalas för paketet redan täcker en substitutteknik. Om poolen dessutom innehåller teknik som inte är nödvändig för att tillverka den produkt (de produkter) eller genomföra den process (de processer) som teknikpoolen gäller tvingas licenstagarna betala för teknik som de kanske inte behöver. Om kompletterande patent tas med i poolen är det således fråga om kollektiv paketförsäljning. Om en pool omfattar icke nödvändig teknik är det sannolikt att avtalet omfattas av artikel 81.1 om poolen har en betydande ställning på en relevant marknad.

221. Jos teknologiapooliin sisältyy täydentäviä patentteja, jotka eivät ole keskeisiä, vaarana on kolmansien osapuolten teknologioiden sulkeminen markkinoilta. Kun teknologia on liitetty pooliin ja sitä koskeva lisenssi myönnetään osana pakettia, lisenssinsaajilla on todennäköisesti vain vähän haluja hankkia lisenssi kilpailevaan teknologiaan, kun paketista maksettu rojalti kattaa jo korvaavan teknologian. Jos pooliin kuuluu lisäksi sellaisia teknologioita, jotka eivät ole välttämättömiä sellaisen tuotteen (tuotteiden) valmistuksen tai prosessin (prosessien) suorittamisen kannalta, johon teknologiapooli liittyy, lisenssinsaajat joutuvat maksamaan myös sellaisesta teknologiasta, jota ne eivät välttämättä tarvitse. Täydentävien patenttien liittäminen pooliin vastaa näin ollen kollektiivista niputtamista. Kun teknologiapooli sisältää muita kuin keskeisiä teknologioita, sopimus kuuluu todennäköisesti 81 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin, jos poolilla on merkittävä asema joillakin merkityksellisillä markkinoilla.

222. Med tanke på att substitutteknik och kompletterande teknik ofta kan utvecklas efter det att en pool skapats, är bedömningen av nödvändigheten en ständigt pågående process. En teknik kan därför bli icke nödvändig efter det att poolen skapats på grund av att det kommer fram ny teknik från tredje man. Ett sätt att se till att sådan teknik från tredje man inte stängs ute är att utesluta tekniker som har blivit icke nödvändiga från poolen. Det kan dock finnas andra sätt att se till att teknik från tredje man inte utestängs. Vid sin bedömning av teknikpooler som omfattar icke nödvändig teknik, dvs. teknik för vilken det finns substitut utanför poolen eller teknik som inte är nödvändig för att tillverka en eller flera produkter som poolen gäller kommer kommissionen därför i sin övergripande bedömning bland annat att ta hänsyn till följande faktorer:

222. Koska korvaavia ja täydentäviä teknologioita voidaan kehittää poolin perustamisen jälkeenkin, teknologian välttämättömyyden arviointi on luonteeltaan jatkuvaa. Tietty teknologia ei ehkä ole poolin perustamisen jälkeen enää välttämätön, jos markkinoille on tullut uusia kolmansien kehittämiä teknologioita. Yksi tapa, jolla voidaan varmistaa, ettei tällaisia kolmansien teknologioita suljeta markkinoilta, on jättää poolin ulkopuolelle ne teknologiat, jotka eivät enää ole välttämättömiä. Voi kuitenkin myös olla muita tapoja varmistaa, ettei kolmansien teknologioita suljeta markkinoilta. Arvioidessaan teknologiapooleja, joihin sisältyy muita kuin keskeisiä teknologioita eli teknologioita, joille on olemassa korvaavat vaihtoehdot poolin ulkopuolella tai jotka eivät ole välttämättömiä yhden tai useamman pooliin kuuluvan tuotteen valmistuksen kannalta, komissio ottaa kokonaisarvioinnissaan huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

a) Finns det några konkurrensfrämjande skäl för att ta med den icke nödvändiga tekniken i poolen?

(a) Edistääkö muiden kuin keskeisten teknologioiden sisällyttäminen pooliin kilpailua jollakin tavalla?

b) Har licensgivarna rätt att självständigt bevilja licens för sin respektive teknik? Om poolen består av ett begränsat antal olika tekniker och det finns substitutteknik utanför poolen, vill kanske licenstagarna sammanställa ett eget teknikpaket som dels består av teknik som utgör en del av poolen, dels av teknik som ägs av tredje man.

(b) Onko lisenssinantajilla oikeus myöntää lisenssejä itsenäisesti omiin teknologioihinsa? Jos pooli muodostuu pienestä määrästä teknologioita ja jos poolin ulkopuolella on tarjolla korvaavia teknologioita, lisenssinsaajat saattavat haluta muodostaa oman teknologiapaketin, joka koostuu osittain pooliin kuuluvasta ja osittain kolmansien osapuolten omistamasta teknologiasta.

c) Erbjuder poolen teknikerna endast som ett paket eller erbjuder den separata paket för olika tillämpningar i sådana fall där den teknik som ingår i poolen har olika tillämpningar, varav en del inte kräver att all teknik som ingår i poolen används? I det sistnämnda fallet undviker man att teknik som inte är väsentlig för en viss produkt eller process kopplas ihop med väsentlig teknik.

(c) Kun pooliin kuuluvia teknologioita käytetään eri sovelluksiin, joista osa ei vaadi kaikkien pooliin kuuluvien teknologioiden käyttämistä, tarjoaako pooli teknologiat vain yhtenä pakettina vai onko tarjolla useampia sovelluskohtaisia paketteja? Jälkimmäisessä tapauksessa teknologioita, jotka eivät ole keskeisiä tietyn tuotteen tai prosessin kannalta, ei sidota keskeisiin teknologioihin.

d) Är de tekniker som ingår i poolen tillgänglig endast som ett paket eller kan licenstagarna få licens för endast en del av paketet med en motsvarande nedsättning av licensavgifterna? Denna möjlighet att få licens för bara en del av paketet kan minska risken för att teknik från tredje man utanför poolen utestängs, särskilt om licenstagaren beviljas en motsvarande nedsättning av licensavgifterna. Detta förutsätter att en andel av den totala licensavgiften har fastställts för varje teknik som ingår i poolen. Om de licensavtal som ingåtts mellan poolen och enskilda licenstagare är av förhållandevis lång varaktighet och den teknik som ingår i poolen är en faktisk industristandard, måste man också ta hänsyn till att poolen kan utestänga nya substituttekniker från marknaden. När man bedömer risken för utestängning i sådana fall bör man ta hänsyn till om licenstagarna med rimligt varsel kan säga upp en del av licensen och få en motsvarande nedsättning av licensavgifterna.

(d) Ovatko poolin sisältämät teknologiat saatavissa vain yhtenä pakettina vai voivatko lisenssinsaajat hankkia lisenssin vain osaan paketista ja saada vastaavan alennuksen rojalteista? Mahdollisuus hankkia lisenssi vain osaan paketista voi vähentää sitä vaaraa, että poolin ulkopuoliset kolmansien osapuolten tarjoamat teknologiat suljetaan markkinoilta, etenkin silloin kun lisenssinsaaja saa vastaavan alennuksen rojalteista. Tämä edellyttää sitä, että jokaisen pooliin kuuluvan teknologian osuus kokonaisrojaltista on määritelty. Jos poolin ja yksittäisen lisenssisaajan välinen sopimus on tehty suhteellisen pitkäksi ajaksi ja pooliin kuuluva teknologia muodostaa tosiasiassa alan standardin, on otettava myös huomioon että pooli voi estää uusien korvaavien teknologioiden pääsyn markkinoille. Arvioitaessa markkinoilta sulkemisen riskiä näissä tapauksissa on otettava huomioon se, voivatko lisenssinsaajat kohtuullisen irtisanomisajan puitteissa luopua osasta lisenssiä ja saada vastaavan alennuksen rojalteista.

4.2 Bedömning av enskilda begränsningar

4.2 Yksittäisten rajoitusten arviointi

223. Syftet med detta avsnitt är att granska vissa sådana begränsningar som i en eller annan form är vanligt förekommande i teknikpooler och som måste bedömas inom ramen för den övergripande bedömningen av poolen. Förordningen om tekniköverföringsavtal omfattar licensavtal som ingås mellan poolen och licenstagare som utgör tredje man (se punkt 212 ovan). Detta avsnitt är därför begränsat till en granskning av bildandet av poolen och licensieringsproblem som är typiska vid licensiering i samband med teknikpooler.

223. Jakson tässä kohdassa tarkastellaan tiettyjä sellaisia rajoituksia, jotka esiintyvät jossakin muodossa yleisesti teknologiapooleissa ja jotka on arvioitava poolin yleisen arvioinnin yhteydessä. On syytä muistaa (ks. edellä 212 kohta), että TSRPA:ta sovelletaan poolin ja kolmansien osapuolten välisiin lisenssisopimuksiin. Tässä kohdassa tarkastellaan näin ollen vain poolin perustamista ja lisensointiongelmia, jotka liittyvät lisensointiin nimenomaan teknologioiden yhdistämisen yhteydessä.

224. Kommissionen gör sin bedömning utifrån följande huvudprinciper:

224. Tehdessään arviotaan komissio käyttää ohjenuorana seuraavia pääperiaatteita:

1. Ju starkare marknadsställning poolen har, desto större är risken för konkurrensbegränsande effekter.

(1) Mitä vahvempi markkina-asema teknologiapoolilla on, sitä suurempi on kilpailunvastaisten vaikutusten vaara.

2. Pooler med en stark ställning på marknaden bör vara öppna och icke-diskriminerande.

(2) Vahvan markkina-aseman omaavien teknologiapoolien on oltava avoimia ja syrjimättömiä.

3. Pooler bör inte i onödan utestänga teknik som tillhandahålls av tredje man eller begränsa bildandet av alternativa pooler.

(3) Teknologiapoolit eivät saa aiheettomasti sulkea markkinoilta kolmansien osapuolten teknologioita tai rajoittaa vaihtoehtoisten poolien luomista.

225. Företag som bildar en teknikpool som är förenlig med artikel 81 och fastställer en industristandard som den kan stödja, har i regel rätt att förhandla och fastställa licensavgifter för teknikpaketet och varje tekniks andel av licensavgifterna, antingen före eller efter det att standarden fastställs. Sådana avtal är en del av fastställandet av standarden eller bildandet av poolen och kan inte i sig själva anses vara konkurrensbegränsande. De kan också under vissa förhållanden leda till ett mer effektivt resultat. Under vissa förhållanden kan det vara bättre att komma överens om licensavgifterna innan man väljer standard och inte efteråt. På så sätt kan man undvika att valet av standard ger en eller flera väsentliga tekniker en betydande grad av marknadsstyrka. Licenstagare skall dock ha rätt att fastställa priset på de produkter som tillverkas under licensen. Om valet av tekniker som skall ingå i poolen görs av en fristående expert kan detta främja konkurrensen mellan de olika tekniska lösningar som finns tillgängliga.

225. Yritykset, jotka perustavat teknologiapoolin, joka on perustamissopimuksen 81 artiklan ja teknologian perustana kulloinkin olevan teollisuusstandardin mukainen, voivat yleensä vapaasti neuvotella ja päättää teknologiapakettia koskevista rojalteista ja määritellä kunkin teknologian osuuden kokonaisrojaltista joko ennen standardin vahvistamista tai sen vahvistamisen jälkeen. Tällainen sopimus on olennainen standardin vahvistamisen tai poolin perustamisen kannalta. Sitä ei voida sellaisenaan pitää kilpailua rajoittavana, ja joissakin tapauksissa se saattaa lisätä tehokkuutta. Joskus tehokkaampana vaihtoehtona saattaa olla, että rojalteista sovitaan ennen standardin valitsemista eikä sen jälkeen, sillä näin voidaan välttää se, että standardin valintapäätöksellä kasvatetaan huomattavasti yhden tai useamman välttämättömän teknologian markkinavoimaa. Toisaalta lisenssinsaajilla on oltava oikeus määritellä lisenssillä valmistettujen tuotteiden hinta. Jos pooliin otettavat teknologiat valitsee riippumaton asiantuntija, tämä voi lisätä saatavilla olevien teknisten ratkaisujen välistä kilpailua.

226. Om poolen har en dominerande ställning på marknaden bör licensavgifter och andra licensvillkor vara rättvisa och icke-diskriminerande och licenserna bör inte vara exklusiva. Dessa krav är nödvändiga för att garantera att poolen är öppen och inte leder till utestängning och andra konkurrensbegränsande effekter i efterföljande marknadsled. Dessa krav utesluter dock inte olika licensavgifter för olika användningsområden. I regel anses det inte konkurrensbegränsande att tillämpa olika licensavgifter på olika produktmarknader, men diskriminering inom produktmarknader bör inte förekomma. Framför allt bör behandlingen av licenstagare inte påverkas av om de är licensgivare eller inte. Kommissionen tar därför hänsyn till om licensgivare också omfattas av en skyldighet att betala licensavgifter.

226. Jos teknologiapoolilla on määräävä markkina-asema, rojaltien ja muiden lisensointiehtojen olisi oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä eikä lisenssi saisi sisältää yksinoikeutta. Nämä vaatimukset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että pooli on avoin eikä johda markkinoilta sulkemiseen tai muihin kilpailunvastaisiin vaikutuksiin myöhemmän tuotantovaiheen markkinoilla. Vaatimukset eivät kuitenkaan estä erilaisten rojaltien soveltamista eri käyttötarkoituksiin. Erilaisten rojaltimaksujen soveltamista eri tuotemarkkinoilla ei yleensä pidetä kilpailua rajoittavana, mutta tuotemarkkinoiden sisäistä syrjintää ei saisi olla. Lisenssinsaajien kohtelu ei saisi etenkään riippua siitä, ovatko ne myös lisenssinantajia. Komissio ottaakin huomioon sen, asetetaanko myös lisenssinantajille rojaltivelvoitteita.

227. Licensgivare och licenstagare måste ha rätt att utveckla konkurrerande produkter och standarder och de måste också kunna bevilja och beviljas licenser utanför poolen. Dessa krav är nödvändiga för att minska risken för att teknik som tillhandahålls av tredje man utestängs från marknaden och garantera att poolen inte begränsar innovationen och hindrar skapandet av konkurrerande tekniska lösningar. Om en pool stödjer en (faktisk) industristandard och om parterna har ålagts konkurrensklausuler, finns det risk för att poolen hindrar utvecklingen av nya och förbättrade tekniker och standarder.

227. Lisenssinantajien ja lisenssinsaajien on voitava vapaasti kehittää kilpailevia tuotteita ja standardeja ja niillä on myös oltava oikeus myöntää ja hankkia lisenssejä poolin ulkopuolella. Nämä vaatimukset ovat tarpeen kolmansien osapuolten tarjoamien tekniikoiden markkinoilta sulkemista koskevan riskin pienentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että pooli ei rajoita innovaatiotoimintaa tai estä kilpailevien teknisten ratkaisujen luomista. Jos pooli tukee tosiasiallista teollisuusstandardia ja jos osapuolille on asetettu kilpailukieltovelvoitteita, pooli uhkaa erityisesti estää uusien ja parannettujen teknologioiden ja standardien kehittämisen.

228. Grant-back-skyldigheter bör inte vara exklusiva och de bör vara begränsade till utveckling som är nödvändig eller viktig för användningen av den teknik som ingår i poolen. Detta gör det möjligt för poolen att livnära sig på och dra nytta av förbättringar som har ett nära samband med den teknik som ingår i poolen. Parterna har rätt att säkerställa att utnyttjandet av den teknik som ingår i poolen inte kan fördröjas av licenstagare som innehar eller får viktiga patent.

228. Lisenssien takaisinluovutusta koskeviin velvoitteisiin ei saisi sisältyä yksinoikeutta, ja niiden tulisi rajoittua kehitystyöhön, jolla on olennainen tai tärkeä merkitys pooliin sisältyvän teknologian käytön kannalta. Näin pooli voi luovuttaa siihen sisältyvään teknologiaan tehtyjä parannuksia edelleen ja hyötyä niistä. Osapuolilla on oikeus varmistaa, etteivät keskeisiä patentteja hallussaan pitävät tai hankkivat lisenssinsaajat viivytä yhdistetyn teknologian hyödyntämistä.

229. Ett av de problem som konstaterats i samband med patentpooler är risken för att de skyddar ogiltiga patent. Pooling ökar kostnaderna för och riskerna med en invändning om ogiltighet, eftersom invändningen avvisas om ett enda av patenten inom poolen är giltigt. Skyddet av ogiltiga patent inom poolen kan tvinga licenstagarna att betala högre licensavgifter och också hindra innovation inom det område som omfattas av ett ogiltigt patent. För att begränsa denna risk måste rätten att säga upp en licens i händelse av en invändning begränsas till de tekniker som ägs av den licensgivare till vilken invändningen riktas, och inte utsträckas till att omfatta de tekniker som ägs av andra licensgivare i poolen.

229. Yksi patenttipooleihin liittyvistä ongelmista on se vaara, että ne suojaavat mitättömiä patentteja. Teknologioiden yhdistäminen nostaa pätemättömyysväitteen esittämisen kustannuksia ja riskejä, sillä pätemättömyysväite hylätään, jos yksikin poolin patenteista on pätevä. Mitättömien patenttien suojelu poolissa voi pakottaa lisenssinsaajat maksamaan korkeampia rojalteja ja voi myös estää innovaatiotoimintaa mitättömän patentin kattamalla alalla. Tämän riskin pienentämiseksi oikeus irtisanoa lisenssi pätemättömyysväitteen yhteydessä on rajattava pätemättömyysväitteen kohteena olevan lisenssinantajan omistamiin teknologioihin, eikä se saa ulottua poolin muiden lisenssinantajien omistamiin teknologioihin.

4.3 De institutionella ramar som styr poolen

4.3 Teknologiapoolin hallinnolliset puitteet

230. Det sätt på vilket en teknikpool bildas, organiseras och drivs kan minska risken för att den har till syfte eller resultat att begränsa konkurrensen och garantera att den främjar konkurrensen.

230. Tapa, jolla teknologiapooli luodaan, organisoidaan ja toteutetaan, voi vähentää sitä vaaraa, että sen tarkoituksena tai vaikutuksena on kilpailun rajoittaminen, ja antaa takeet siitä, että järjestely edistää kilpailua.

231. Om deltagandet i skapandet av en standard och en pool är öppet för alla berörda parter som företräder olika intressen, är det mer sannolikt att teknik som skall tas med i poolen väljs utifrån överväganden som gäller förhållandet mellan pris och kvalitet än om poolen bildas av en liten grupp teknikägare. På motsvarande sätt gäller att om de relevanta organen i poolen består av personer som företräder olika intressen är det mer sannolikt att licensvillkoren, däribland licensavgifterna, är öppna och icke diskriminerande och återspeglar värdet på den licensierade tekniken än om poolen kontrolleras av företrädare för licensgivarna.

231. Jos standardin ja poolin luomisprosessiin saavat osallistua kaikki kiinnostuneet eri eturyhmiä edustavat osapuolet, yhteistoiminnan kohteeksi otettavat teknologiat valitaan hinta-laatu-näkökohtien perusteella todennäköisemmin kuin silloin, jos tietyt teknologian omistajat perustavat poolin. Vastaavasti jos poolin elimet muodostetaan eri eturyhmiä edustavista henkilöistä, lisensoinnin ehdot ja edellytykset, rojaltit mukaan luettuina, ovat avoimia ja syrjimättömiä ja perustuvat lisensoidun teknologian arvoon todennäköisemmin kuin silloin, jos poolia hallitsevat lisenssinantajien edustajat.

232. En annan relevant faktor är i vilken utsträckning oberoende experter är engagerade i bildandet och driften av poolen. Bedömningen av om en teknik är nödvändig för en standard som stöds av en pool kräver ofta expertkunskaper. Engagerandet av oberoende experter i urvalsprocessen kan utgöra ett stort steg i riktning mot att garantera att ett åtagande om att bara ta med nödvändig teknik genomförs i praktiken.

232. Toinen merkittävä tekijä on, missä määrin riippumattomat asiantuntijat osallistuvat poolin luomiseen ja toimintaan. Esimerkiksi sen arvioiminen, onko tietty teknologia keskeinen poolin tukeman standardin kannalta, on usein monimutkainen kysymys, joka edellyttää erikoisalan tuntemusta. Riippumattomien asiantuntijoiden ottaminen mukaan valintaprosessiin on merkittävä askel sen varmistamisessa, että sitoumus ottaa mukaan vain keskeisiä teknologioita toteutuu käytännössä.

233. Kommissionen tar hänsyn till hur experterna väljs och exakt vilka uppgifter de skall utföra. Experterna bör vara fristående från de företag som har bildat poolen. Om experterna har kopplingar till licensgivarna eller är beroende av dessa på något annat sätt, har anlitandet av experten mindre tyngd. Experterna måste också ha tillräckligt tekniskt kunnande för att kunna utföra de uppgifter som de har anförtrotts. Uppgifter som åligger oberoende experter kan till exempel vara att bedöma om de tekniker som föreslagits bli införlivade i poolen är giltiga och om de är nödvändiga.

233. Komissio ottaa huomioon sen, miten asiantuntijat on valittu ja mitkä ovat heille osoitetut täsmälliset tehtävät. Asiantuntijoilla ei saisi olla yhteyksiä poolin muodostaneisiin yrityksiin. Jos asiantuntijoiden ja lisenssinantajien välillä on yhteys tai he ovat muuten riippuvaisia lisenssinantajista, asiantuntijan mukanaololle annetaan tavanomaista vähemmän painoarvoa. Asiantuntijoilla on myös oltava riittävä tekninen osaamistaso, jotta he voivat suoriutua erilaisista heille uskotuista tehtävistä. Riippumattomien asiantuntijoiden tehtäviä voivat olla esimerkiksi sen arvioiminen, ovatko pooliin liitettäväksi esitettyihin teknologioihin kohdistuvat immateriaalioikeudet päteviä ja ovatko kyseiset teknologiat keskeisiä.

234. Det är också skäl att beakta hur utbytet av känslig information mellan parterna har ordnats. På oligopolmarknader kan utbyte av känslig information, till exempel om prissättning och produktion, underlätta samverkan(70). I sådana fall tar kommissionen hänsyn till i vilken utsträckning säkerhetsåtgärder har vidtagits för att garantera att känslig information inte utbyts. En oberoende expert eller ett licensieringsorgan kan spela en viktig roll för att säkerställa att sifferuppgifter om produktion och försäljning, som kan vara nödvändiga för att beräkna och kontrollera licensavgifter, inte avslöjas för företag som konkurrerar på de berörda marknaderna.

234. Lisäksi on otettava huomioon, miten arkaluonteisten tietojen vaihto osapuolten välillä on järjestetty. Oligopolistisilla markkinoilla esimerkiksi hinnoitteluun ja tuotantoon liittyvien arkaluonteisten tietojen vaihto voi helpottaa kilpailunvastaista yhteistyötä(70). Komissio ottaa tällaisissa tapauksissa huomioon sen, millaisia turvatoimia on asetettu estämään arkaluonteisten tietojen vaihto. Riippumaton asiantuntija tai lisenssien myöntämisestä vastaava elin voi olla tärkeässä asemassa varmistettaessa, ettei tuotantoon ja myyntiin liittyviä tietoja, joita saatetaan tarvita rojaltien laskemiseen ja tarkistamiseen, paljasteta asianomaisilla markkinoilla kilpaileville yrityksille.

235. Slutligen finns det skäl att ta hänsyn till den tvistlösningsmekanism som föreskrivs i stadgarna för poolen. Ju mer tvistlösning anförtros organ eller personer som är fristående från poolen och dess medlemmar, desto sannolikare är det att tvistlösningen är opartisk.

235. Huomioon on otettava myös teknologiapoolin perustamisasiakirjoissa säädetty riidanratkaisumekanismi. Mitä suuremmassa määrin riitojen ratkaisu on poolista ja sen jäsenistä riippumattomien elinten ja henkilöiden vastuulla, sitä todennäköisemmin riitojen ratkaisu on puolueetonta.

(1) EUT L 123, 27.4.2004. Förordningen ersätter kommissionens förordning (EG) nr 240/96 av den 31 januari 1996 om tillämpning av fördragets artikel 81.3 på vissa grupper av avtal om tekniköverföring, (EGT L 31, 9.12.1996, s. 2).

(1) EUVL L 123, 27.4.2004. TSRPA korvaa komission asetuksen (EY) N:o 240/96, annettu 31 päivänä tammikuuta 1996, perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta teknologiansiirtosopimusten ryhmiin, (EYVL L 31, 9.2.1996, s. 2).

(2) Se EG-domstolens dom av den 16 mars 2000 i förenade målen C-395/96 P och C-396/96 P, Compagnie Maritime Belge, REG 2000, s. I-1365, punkt 130, och punkt 106 i kommissionens riktlinjer om tillämpningen av artikel 81.3 i EG-fördraget, ännu ej offentliggjorda.

(2) Ks. yhdistetyt asiat C-395/96 P ja C-396/96 P, Compagnie Maritime Belge, Kok. 2000, s. I-1365, 130 kohta ja perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta annettujen komission suuntaviivojen 106 kohta, ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

(3) Rådets förordning (EG) nr 1/2003 om tillämpningen av konkurrensreglerna i artiklarna 81 och 82 i fördraget, (EGT L 1, 4.1.2003, s. 1).

(3) Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta, (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(4) Nedan avses med begreppet avtal samordnade förfaranden och beslut av företagssammanslutningar.

(4) Jäljempänä "sopimus" kattaa myös yhdenmukaistetut menettelytavat ja yritysten yhteenliittymien päätökset.

(5) Se kommissionens tillkännagivande om begreppet påverkan på handeln mellan medlemsstater i artiklarna 81 och 82 i fördraget, ännu ej offentliggjort.

(5) Ks. komission tiedonanto perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa tarkoitetusta kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteestä, ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

(6) Med begreppet begränsning avses nedan att begränsa och snedvrida konkurrensen.

(6) Jäljempänä termi "rajoitus" kattaa myös kilpailun estämisen ja vääristämisen.

(7) Principen att den immateriella rättigheten är konsumerad inom gemenskapen tillämpas till exempel i artikel 7.1 i direktiv 104/89/EEG om tillnärmningen av medlemsstaternas varumärkeslagar (EGT L 40, 11.2.1989, s. 1), I denna artikel anges att ett varumärke inte ger innehavaren rätt att förbjuda användningen av varumärket för varor som av innehavaren eller med hans samtycke har förts ut på marknaden under varumärket inom gemenskapen.

(7) Periaate oikeuksien sammumisesta yhteisössä on tuotu esiin esimerkiksi jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 104/89/ETY 7 artiklan 1 kohdassa, (EYVL 1989 L 40, s. 1), jossa säädetään, että tavaramerkin haltija ei saa kieltää tavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on saattanut markkinoille yhteisössä tätä tavaramerkkiä käyttäen.

(8) Försäljning av kopior av ett skyddat verk leder emellertid inte till att uppföranderättigheterna (bl.a. uthyrningsrättigheter) konsumeras. Se i detta hänseende EG-domstolens dom av den 17 maj 1988 i mål 158/96, Warner Brothers och Metronome Video, REG 1988, s. 2605 (svensk specialutgåva volym IX, s. 465) och EG-domstolens dom av den 22 september 1998 i mål C-61/97, Foreningen av danske videogramdistributører, REG 1998, s. I-5171.

(8) Toisaalta suojatun teoksen jäljennösten myyminen ei johda teoksen esittämisoikeuksien, vuokrausoikeudet mukaan luettuina, sammumiseen, ks. asia 158/86, Warner Brothers and Metronome Video, Kok. 1988, s. 2605, ja asia C-61/97, Foreningen af danske videogramdistributører, Kok. 1998, s. I-5171.

(9) Se t.ex. EG-domstolens dom av den 13 juli 1966 i förenade målen 56/64 och 58/64, Consten och Grundig, REG. 1966, s. 429 (svensk specialutgåva volym I, s. 277).

(9) Ks. esim. yhdistetyt asiat 56/64 ja 58/64, Consten and Grundig, Kok. 1966, s. 429.

(10) Hur artikel 81.3 skall tillämpas beskrivs i kommissionens riktlinjer om tillämpningen av fördragets artikel 81.3, som det hänvisas till i fotnot 2.

(10) Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamista koskeva metodi on määritelty alaviitteessä 2 mainituissa perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta annetuissa komission suuntaviivoissa.

(11) Se EG-domstolens dom av den 30 juni 1966 i mål 56/65, Société Technique Minière, REG. 1966, s. 337 (svensk specialutgåva volym I, s. 251) och EG-domstolens dom av den 28 maj 1998 i mål C-7/95 P, John Deere, REG 1998, s. I-3111, punkt 76.

(11) Ks. asia 56/65, Société Technique Minière, Kok. 1966, s. 337, ja asia C-7/95 P, John Deere, Kok. 1998 s. I-3111, 76 kohta.

(12) Se i detta hänseende t.ex. EG-domstolens dom av den 13 juli 1966 i förenade målen 56/64 och 58/66, Consten och Grundig, REG. 1966, s. 429 (svensk specialutgåva volym I, s. 277), som det hänvisas till i fotnot 9.

(12) Ks. esim. alaviitteessä 9 mainittu tuomio asiassa Consten ja Grundig.

(13) Se i detta hänseende domen i målet Société Technique Miniére, som det hänvisas till i fotnot 11, och EG-domstolens dom av den 8 juni 1982 i mål C-258/78, Nungesser, REG. 1982, s. 2015, punkt 77 (ej översatt till svenska).

(13) Ks. alaviitteessä 11 mainittu tuomio asiassa Société Technique Minière ja asiassa 258/78, Nungesser, annettu tuomio, Kok. 1982, s. 2015.

(14) Se i detta hänseende t.ex. EG-domstolens dom av den 8 juli 1999 i mål C-49/92 P, Anic Partecipazioni, REG 1999, s. I-4125, punkt 99.

(14) Ks. esim. asia C-49/92 P, Anic Partecipazioni, Kok. 1999, s. I-4125, 99 kohta.

(15) Se EG-domstolens dom av den 28 mars 1984 i de förenade målen 29/83 och 30/83, CRAM och Rheinzink, REG. 1984, s. 1679, punkt 26 (ej översatt till svenska), och EG-domstolens dom av den 8 november 1983 i de förenade målen 96/82 m.fl., ANSEAU-NAVEWA, REG. 1983, s. 3369, punkterna 23 25 (ej översatt till svenska).

(15) Ks. yhdistetyt asiat 29/83 ja 30/83, CRAM and Rheinzink, Kok. 1984, s. 1679, 26 kohta, ja yhdistetyt asiat 96/82 ym., ANSEAU-NAVEWA, Kok. 1983, s. 3369, 23-25 kohta.

(16) Se domen i målet John Deere [1998], som det hänvisas till i fotnot 11

(16) Ks. alaviitteessä 11 mainittu tuomio asiassa John Deere, 1998.

(17) Närmare uppgifter om märkbara effekter finns i kommissionens tillkännagivande om avtal av mindre betydelse som inte märkbart begränsar konkurrensen enligt artikel 81.1 i fördraget (EGT C 368, 22.12.2001, s. 13). I tillkännagivandet definieras märkbar effekt genom en beskrivning av vad som inte är en märkbar effekt. Avtal som inte omfattas av tillkännagivandet om avtal av mindre betydelse behöver inte nödvändigtvis ha en märkbar begränsande effekt. En individuell bedömning är nödvändig.

(17) Tuntuvan vaikutuksen määrittelyä selvitetään komission tiedonannossa vähämerkityksisistä sopimuksista, jotka eivät Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla rajoita tuntuvasti kilpailua (EYVL C 368, 22.12.2001, s. 13). Tiedonannossa tuntuva vaikutus määritellään negatiivisesti. Sopimuksilla, jotka eivät kuulu de minimis -sopimuksia koskevan tiedonannon soveltamisalaan, ei välttämättä ole tuntuvia rajoittavia vaikutuksia. Arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti.

(18) Se artikel 1.2 i rådets förordning (EG) nr 1/2003, som det hänvisas till i fotnot 3.

(18) Ks. alaviitteessä 3 mainitun neuvoston asetuksen N:o 1/2003 1 artiklan 2 kohta.

(19) Kommissionens tillkännagivande om definitionen av relevant marknad i gemenskapslagstiftningen (EGT C 372, 9.12.1997, s. 5).

(19) Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (EYVL C 372, 9.12.1997, s. 1).

(20) När det gäller skillnaderna mellan dessa, se även kommissionens riktlinjer för tillämpningen av artikel 81 i fördraget på horisontella samarbetsavtal (EGT C 3, 6.1.2001, s. 2, punkterna 44-52).

(20) Ks. tästä erottelusta myös komission suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan soveltamisesta horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin (EYVL C 3, 6.1.2001, s. 2, 44-52 kohta).

(21) Se punkt 50-52 i riktlinjerna om horisontella samarbetsavtal, som det hänvisas till i föregående fotnot.

(21) Ks. edellisessä alaviitteessä mainittujen horisontaalista yhteistyötä koskevista sopimuksista annettujen suuntaviivojen 50-52 kohta.

(22) Idem, punkt 51.

(22) Idem, 51 kohta.

(23) Se i detta hänseende tillkännagivandet om avtal av mindre betydelse som det hänvisas till i fotnot 17.

(23) Ks. alaviitteessä 17 mainittu komission tiedonanto vähämerkityksisistä sopimuksista.

(24) Enligt artikel 3.2 i förordning 1/2003 får tillämpningen av den nationella konkurrensrätten inte leda till förbud mot avtal som kan påverka handeln mellan medlemsstater men som inte är förbjudna enligt artikel 81.

(24) Asetuksen (EY) N:o 1/2003 3 artiklan 2 kohdan mukaan kansallisen kilpailulainsäädännön soveltaminen ei saa johtaa sellaisten sopimusten kieltämiseen, jotka saattavat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, mutta joita ei ole kielletty perustamissopimuksen 81 artiklassa.

(25) Enligt rådets förordning nr 19/65, EGT 1965, s. 35 (svensk specialutgåva, område 8, volym I, s. 36) är kommissionen inte behörig att göra gruppundantag för tekniköverföringsavtal som ingåtts mellan fler än två företag.

(25) Neuvoston asetus 19/65 (Suomenk. erityispainos, Alue 8, Nide 1, s. 36) ei anna komissiolle valtuuksia myöntää ryhmäpoikkeusta teknologiansiirtosopimuksille, jotka on tehty useamman kuin kahden yrityksen kesken.

(26) Se skäl 19 i förordningen om tekniköverföringsavtal och avsnitt 2.5 nedan.

(26) Ks. TSRPA:n johdanto-osan 19 kappale ja jäljempänä 2.5 kohta.

(27) EGT 1979 C 1, s. 2.

(27) EYVL C 1, 1979, s. 2.

(28) Se punkt 3 i tillkännagivandet om underleverantörsavtal.

(28) Ks. alihankintaa koskevan tiedonannon 3 kohta.

(29) Se i detta hänseende kommissionens beslut i Moosehead/Whitebread (EGT L 100, 20.4.1990, s. 32).

(29) Ks. komission päätös asiassa Moosehead/Whitbread, (EYVL L 100, 20.4.1990, s. 32).

(30) Se i detta hänseende t.ex. EG-domstolens dom av den 6 oktober 1982 i mål C-262/81, Coditel (II), REG. 1982, s. 3381 (svensk specialutgåva volym VI, s. 527).

(30) Ks. asia 262/81, Coditel (II), Kok. 1982, s. 3381.

(31) EGT L 336, 29.12.1999, s. 21.

(31) EYVL L 336, 29.12.1999, s. 21.

(32) EGT L 304, 5.12.2000, s. 3.

(32) EYVL L 304, 5.12.2000, s. 3.

(33) EGT L 304, 5.12.2000, s. 7.

(33) EYVL L 304, 5.12.2000, s. 7.

(34) Se fotnot 30.

(34) Ks. alaviite 31.

(35) Se skriften "Konkurrenspolitik i Europa - Konkurrensreglerna för leverans- och distributionsavtal", 2002.

(35) Ks. opas "EU:n kilpailupolitiikka - Toimitus- ja jakelusopimuksia koskevat kilpailusäännöt", 2002.

(36) EGT C 291, 13.10.2000, s. 1 och fotnot 31.

(36) EYVL C 291, 13.10.2000, s. 1 ja alaviite 31.

(37) Se punkt 29 ovan.

(37) Ks. edellä 29 kohta.

(38) Skälen till denna beräkningsregel förklaras i punkt 23 ovan.

(38) Tämän laskentasäännön perusteet on esitetty edellä 23 kohdassa.

(39) Se till exempel den rättspraxis som det hänvisas till i fotnot 15.

(39) Ks. esim. alaviitteessä 14 mainitut oikeustapaukset.

(40) Se i detta hänseende punkt 98 i riktlinjerna om tillämpningen av artikel 81.3 i fördraget, som det hänvisas till i fotnot 2.

(40) Ks. alaviitteessä 2 mainittujen EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta annettujen suuntaviivojen 98 kohta.

(41) Detta gäller också när en part beviljar licens till den andra parten och går med på att köpa en fysisk insatsvara från licenstagaren. Inköpspriset kan fungera på samma sätt som licensavgiften.

(41) Samanlainen tilanne syntyy, jos toinen sopimuspuoli myöntää toiselle lisenssin ja suostuu ostamaan lisenssinsaajalta fyysisen tuotannontekijän. Ostohinta voi palvella samaa tarkoitusta kuin rojalti.

(42) Se i detta hänseende EG-domstolens dom av den 25 februari 1986 i mål C-193/83, Windsurfing International, REG. 1986, s. 611, punkt 67 (ej översatt till svenska).

(42) Ks. asia 193/83, Windsurfing International, Kok. 1986, s. 611, 67 kohta.

(43) En allmän definition av aktiv och passiv försäljning finns i punkt 50 i riktlinjerna om vertikala begränsningar, som det hänvisas till i fotnot 36.

(43) Aktiivisen ja passiivisen myynnin yleismääritelmä sisältyy alaviitteessä 36 mainittujen vertikaalisista rajoituksista annettujen suuntaviivojen 50 kohtaan.

(44) Begränsningar av användningsområdet beskrivs närmare i avsnitt IV.2.4 nedan.

(44) Käyttöalarajoituksia käsitellään tarkemmin jäljempänä IV osan 2 jakson 4 kohdassa.

(45) Det är fråga om denna särskilt allvarliga begränsning vid licensavtal som gäller handel inom gemenskapen. I fråga om avtal som gäller export till länder utanför gemenskapen eller import/återimport till gemenskapen, se EG-domstolens dom av den 28 april 1998 i mål C-306/96, Javico, REG 1998, s. I.1983.

(45) Tämä vakavimpiin kilpailunrajoituksiin kuuluva rajoitus liittyy lisenssisopimuksiin, jotka koskevat kauppaa yhteisön sisällä. Ks. asia C-306/96, Javico, Kok. 1998, s. I-1983 sellaisten sopimusten osalta, jotka koskevat vientiä yhteisön ulkopuolelle tai tuontia/jälleentuontia yhteisön ulkopuolelta.

(46) Se punkt 77 i domen i målet Nungesser, som det hänvisas till i fotnot 13.

(46) Ks. alaviitteessä 13 mainitun asiassa Nungesser annetun tuomion 77 kohta.

(47) Se i detta hänseende EG-domstolens dom av den 25 oktober 1977 i mål C-26/76, Metro (I), REG. 1977, s. 1875 (svensk specialutgåva volym III, s. 431).

(47) Ks. asia 26/76, Metro (I), Kok. 1977, s. 1875.

(48) Om den licensierade tekniken är föråldrad, uppstår inte någon konkurrensbegränsning. Se i detta hänseende EG-domstolens dom av den 27 september 1988 i mål 65/86, Bayer mot Süllhofer, REG. 1988, s. 5249 (ej översatt till svenska).

(48) Jos lisensoitu teknologia on vanhentunutta, kilpailu ei rajoitu. Ks. asia 65/86, Bayer v Süllhofer, Kok. 1988, s. 5249.

(49) Se punkt 209 nedan vad gäller klausuler om att inte bestrida giltigheten av licensgivarens immateriella egendom i samband med förlikningsavtal.

(49) Sovittelusopimuksiin sisältyviä kiistämisen kieltäviä ehtoja käsitellään jäljempänä 209 kohdassa.

(50) Se punkt 14 ovan.

(50) Ks. edellä 14 kohta.

(51) Se punkterna 66 och 67 ovan.

(51) Ks. edellä 66 ja 67 kohta.

(52) Se i detta hänseende punkt 42 i riktlinjerna om tillämpningen av artikel 81.3 i fördraget, som det hänvisas till i fotnot 2.

(52) Ks. alaviitteessä 2 mainittujen perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta annettujen suuntaviivojen 42 kohta.

(53) Se i detta hänseende punkt 8 i kommissionens tillkännagivande om avtal av mindre betydelse, som det hänvisas till i fotnot 17.

(53) Ks. alaviitteessä 17 mainitun vähämerkityksisistä sopimuksista annetun komission tiedonannon 8 kohta.

(54) Se i detta hänseende förstainstansrättens dom av den 7 oktober 1999 i mål T-228/97, Irish Sugar, REG 1999, s. II-2969, punkt 101.

(54) Ks. asia T-228/97, Irish Sugar, Kok. 1999, s. II-2969, 101 kohta.

(55) Se i detta hänseende punkt 23 i kommissionens tillkännagivande om horisontella samarbetsavtal, som det hänvisas till i fotnot 19.

(55) Ks. alaviitteessä 20 mainittujen horisontaalista yhteistyötä koskevista sopimuksista annettujen suuntaviivojen 23 kohta.

(56) Se förenade målen 25/84 och 26/84, Ford, REG. 1985, s. 2725.

(56) Ks. yhdistetyt asiat 25/84 ja 26/84, Ford, Kok. 1985, s. 2725.

(57) Se i detta hänseende till exempel kommissionens beslut i TPS (EGT L 90, 2.4.1999, s. 6). Förbudet i artikel 81.1 gäller endast så länge avtalet har till syfte att begränsa konkurrensen eller till resultat att konkurrensen begränsas.

(57) Ks. esimerkiksi TPS:ää koskeva komission päätös (EYVL L 90, 2.4.1999, s. 6). Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa asetettua kieltoa sovelletaan vastaavasti vain niin kauan kuin sopimuksella on kilpailua rajoittava tavoite tai vaikutus.

(58) Se fotnot 36. Se framför allt punkterna 115 ff.

(58) Mainittu alaviitteessä 36. Ks. erityisesti 115 kohta ja seuraavat kohdat.

(59) När det gäller dessa begrepp, se avsnitt IV.4.1 nedan.

(59) Ks. näistä käsitteistä jäljempänä IV osan 4 jakson 1 kohta.

(60) Se i detta hänseende punkt 85 i riktlinjerna om tillämpningen av artikel 81.3 i fördraget, som det hänvisas till i fotnot 2.

(60) Ks. alaviitteessä 2 mainittujen perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta annettujen suuntaviivojen 85 kohta.

(61) Idem, punkterna 98 och 102.

(61) Idem, 98 ja 102 kohta.

(62) Se punkt 130 i den dom som det hänvisas till i fotnot 2. På samma sätt hindrar inte tillämpningen av artikel 81.3 tillämpningen av fördragets regler om fri rörlighet för varor, tjänster, personer och kapital. Dessa bestämmelser är under vissa omständigheter tillämpliga på avtal, beslut och samordnade förfaranden i den mening som avses i artikel 81.3. Se i detta hänseende EG-domstolens dom av den 19 februari 2002 i mål C-309/99, Wouters, REG 1999, s. I-1577, punkt 120.

(62) Ks. alaviitteessä 2 mainitun tuomion 130 kohta. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltaminen ei vastaavasti myöskään estä tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta koskevien perustamissopimuksen määräysten soveltamista. Näitä määräyksiä voidaan tietyissä olosuhteissa soveltaa 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, ks. asia C-309/99, Wouters, Kok. 2002, s. I-1577, 120 kohta.

(63) Se i detta hänseende förstainstansrättens dom av den 10 juli 1990 i mål T-51/89, Tetra Pak (I), REG. 1990, s. II-309 (ej översatt till svenska). Se även punkt 106 i riktlinjerna om tillämpningen av artikel 81.3 i fördraget, som det hänvisas till i fotnot 2.

(63) Ks. asia T-51/89, Tetra Pak (I), Kok. 1990, s. II-309. Ks. myös edellä alaviitteessä 2 mainittujen perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta annettujen suuntaviivojen 106 kohta.

(64) Se domen i Nungesser-målet, som det hänvisas till i fotnot 13.

(64) Ks. alaviitteessä 13 mainittu tuomio asiassa Nungesser.

(65) Se i detta hänseende kommissionens meddelande i ärendet Canon/Kodak (EGT C 330, 1.11.1997, s. 10) och ärendet IGR Stereo Television, som nämns i XI:e rapporten om konkurrenspolitiken, punkt 94.

(65) Ks. komission tiedonanto asiasta Canon/Kodak (EYVL C 330, 1.11.1997, s. 10) ja XI kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen 94 kohdassa mainittu asia IGR Stereo Television.

(66) Se avsnitt 2.7 nedan och punkt 138 ff. i riktlinjerna om vertikala begränsningar om den tillämpliga analysramen (se fotnot 36 för hänvisningar).

(66) Ks. arviointiin sovellettavista puitteista jäljempänä 2.7 kohta sekä alaviitteessä 36 mainittujen vertikaalisista rajoituksista annettujen suuntaviivojen 138 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(67) Se fotnot 35.

(67) Ks. alaviite 36.

(68) Se kommissionens pressmeddelande IP/02/1651 om licensiering av patent för tredje generationens mobiltjänster. Detta ärende omfattade fem teknikpooler som skapade fem olika tekniker, som alla kunde användas för tillverkning av 3G-utrustning.

(68) Ks. komission lehdistötiedote IP/02/1651 lisenssien myöntämisestä kolmannen sukupolven (3G) matkaviestinpalveluihin liittyviin patentteihin. Tapauksessa oli viisi teknologiapoolia, jotka loivat viisi erillistä teknologiaa, joista jokaista voitaisiin käyttää 3G-laitteiden valmistukseen.

(69) Begreppet "teknik" avser inte enbart patent. Det omfattar också patentansökningar och andra immateriella rättigheter än patent.

(69) Termi "teknologia" ei rajoitu patentteihin. Se kattaa myös patenttihakemukset ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuin patentit.

(70) Se domen i målet John Deere, som det hänvisas till i fotnot 11.

(70) Ks. alaviitteessä 11 mainittu tuomio asiassa John Deere.