[pic] | EIROPAS KOPIENU KOMISIJA |

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Briselē, 7.3.2007

Bryssel 7.3.2007

COM(2007) 87 galīgā redakcija

KOM(2007) 87 lopullinen

KOMISIJAS PAZIŅOJUMS EIROPAS PARLAMENTAM UN PADOMEI

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

par Darba programmas labākai Datu aizsardzības direktīvas īstenošanai gaitu

tietosuojadirektiivin tehokkaampaa soveltamista koskevan työohjelman seurannasta

KOMISIJAS PAZIŅOJUMS EIROPAS PARLAMENTAM UN PADOMEI

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

par Darba programmas labākai Datu aizsardzības direktīvas īstenošanai gaitu

tietosuojadirektiivin tehokkaampaa soveltamista koskevan työohjelman seurannasta

(Dokuments attiecas uz EEZ)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Direktīva 95/46/EK[1] bija pagrieziena punkts personas datu kā cilvēka pamattiesību aizsardzības vēsturē, kam ievirzi bija devusi Eiropas Padomes 108. konvencija[2]. Atbilstoši direktīvas 33. pantam Komisijas pirmajā ziņojumā par tās īstenošanu[3] tika secināts, ka, lai gan tiesību aktos izmaiņas nav nepieciešamas, vēl ir daudz darāmā, lai ievērojami uzlabotu direktīvas īstenošanu.

Direktiivi 95/46/EY[1] muodosti ratkaisevan käänteen henkilötietojen suojan kehityksessä. Kyseisessä direktiivissä tietosuojasta tehtiin perusoikeus Euroopan neuvoston yleissopimuksen 108[2] antaman esikuvan mukaisesti. Komissio totesi direktiivin 33 artiklan mukaisessa direktiivin täytäntöönpanosta antamassaan ensimmäisessä kertomuksessa[3], ettei lainsäädäntömuutoksia tarvittu. Se katsoi kuitenkin, että direktiivin soveltamisessa oli edelleen paljon parantamisen varaa ja että työtä tilanteen korjaamiseksi oli tämän vuoksi jatkettava.

Ziņojumā bija iekļauta Darba programma labākai Datu aizsardzības direktīvas īstenošanai . Šajā paziņojumā atbilstoši Eiropas Pamattiesību hartas 8. pantam, atzīstot autonomas tiesības uz personas datu aizsardzību, tiek izskatīts darbs, kas paveikts saskaņā ar minēto programmu, izvērtēta esošā situācija un izklāstītas nākotnes perspektīvas kā veiksmīga iznākuma nosacījums vairākās politikas jomās.

Komission antama kertomus sisälsi tietosuojadirektiivin tehokkaampaa soveltamista koskevan työohjelman . Oikeus henkilötietojen suojaan tunnustetaan Euroopan perusoikeuskirjan 8 artiklassa itsenäiseksi oikeudeksi. Tässä tiedonannossa tarkastellaan tätä taustaa vasten, miten työohjelman toteuttamisessa on edistytty, mikä on tilanne tällä hetkellä ja millaisten edellytysten on tulevaisuudessa täytyttävä, jotta tämä oikeus toteutuisi eri politiikanaloilla.

Komisija uzskata, ka direktīva veido vispārēju tiesisku pamatu, kas ir būtiski piemērots un tehnoloģiskā ziņā neitrāls. Saskaņotais noteikumu kopums, kurš nodrošina visā ES augstus personas datu aizsardzības standartus, ir devis ievērojamus labumus gan iedzīvotājiem, gan uzņēmējdarbībai un varas institūcijām Tas aizsargā personas pret vispārēju novērošanu un pārmērīgu diskrimināciju , izmantojot citu personu rīcībā esošus datus par tām. Patērētāju paļaušanās uz to, ka personas dati, ko tie sniedz, veicot darījumus, netiks izmantoti nepareizi , ir nosacījums e-komercijas attīstībai visā Kopienā. . Uzņēmēji darbojas un iestādes sadarbojas, nebaidoties ka to starptautiskie darījumi tiktu traucēti tāpēc, ka personas dati, kas tiem vajadzīgi, varētu nebūt aizsargāti sākotnējā punktā vai galamērķī.

Komissio katsoo, että direktiivi muodostaa sisällöltään asianmukaisen ja teknologiasta riippumattoman yleisen oikeudellisen kehyksen. Henkilötietojen korkeatasoisen suojan kaikkialla EU:ssa varmistavista yhdenmukaistetuista säännöistä on ollut runsaasti hyötyä kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille. Ne suojaavat yksilöitä yleiseltä tarkkailulta ja sellaiselta syrjinnältä, joka perustuu yksilöä koskeviin muiden hallussa oleviin tietoihin. Jotta sähköinen kauppa voisi kehittyä, kuluttajien on voitava luottaa siihen, ettei heidän kaupan yhteydessä luovuttamiaan henkilötietoja käytetä väärin. Yritykset voivat toimia ja hallintoviranomaiset tehdä yhteistyötä kaikkialla yhteisössä ilman, että niiden tarvitsee pelätä kansainvälisen toimintansa keskeytyvän sen vuoksi, että henkilötietoja, joita niiden tarvitsee vaihtaa, ei ole suojattu luovuttavassa tai vastaanottavassa maassa.

Komisija turpinās pārraudzīt direktīvas īstenošanu, strādās ar visiem dalībniekiem valstu starpā un pētīs, vai ir nepieciešami specifiski nozares tiesību akti, lai datu aizsardzības principus piemērotu jaunajām tehnoloģijām un ievērotu sabiedrības drošības vajadzības.

Komissio seuraa direktiivin soveltamista myös vastaisuudessa ja tekee myös jatkossa yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa poistaakseen sääntelyssä jäsenvaltioiden välillä esiintyvät erot. Lisäksi se arvioi edelleen sitä, onko eri aloilla tarpeen antaa alakohtaista lainsäädäntöä tietosuojaperiaatteiden soveltamiseksi uusiin teknisiin ratkaisuihin ja yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

1. PAGĀTNE: PANĀKUMI DARBA PROGRAMMĀ

1. TYÖOHJELMALLA TÄHÄN MENNESSÄ SAAVUTETUT TULOKSET

Kopš pirmā ziņojuma publicēšanas ir paveikts darbs šādās 10 darbības jomās[4].

Ensimmäisen kertomuksen julkaisemisen jälkeen toimia on toteutettu seuraavassa luetelluilla 10 osa-alueella[4].

1. darbība. Apspriešanās ar dalībvalstīm un datu aizsardzības iestādēm

Toimi 1: Jäsenvaltioiden ja tietosuojaviranomaisten kanssa käytävät keskustelut

Komisija veica "strukturētu dialogu" ar dalībvalstīm par pārņemšanu valstu tiesību aktos. Šeit ietilpst sīka valstu tiesību aktu analīze un apspriešanās ar valstu iestādēm, ar mērķi panākt, lai valstu tiesību akti pilnībā atbilstu direktīvas prasībām.

Komissio on käynyt jäsenvaltioiden kanssa suunnitelmallista vuoropuhelua, jossa on tarkasteltu direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Se on tässä yhteydessä analysoinut tarkkaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja käynyt jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa keskusteluja, joiden tarkoituksena on ollut saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan kaikilta osin direktiivin vaatimuksia.

2. darbība. Kandidātvalstu iesaistīšana centienos panākt labāku un vienotāku direktīvas īstenošanu

Toimi 2: Ehdokasmaiden osallistuminen direktiivin soveltamista tehostaviin ja yhtenäistäviin toimiin

Šo dalībvalstu pārstāvji pirms pievienošanās piedalījās ar direktīvas 31. pantu izveidotās dalībvalstu pārstāvju komitejas sanāksmēs, kā arī 29. panta darba grupas[5] sanāksmēs kopš 2002. gada. Starplaikā Komisija ir cieši sadarbojusies ar dalībvalstu datu aizsardzības iestādēm likumdošanas procesā, sniedzot tām padomu par pielāgošanos acquis , lai cik iespējams minimumam samazinātu formālās pārkāpuma procedūras.

Ehdokasmaiden edustajat osallistuivat maiden liittymistä edeltävällä jaksolla tietosuojadirektiivin 31 artiklalla perustetun jäsenvaltioiden edustajien komitean toimintaan samaan tapaan kuin kyseisten maiden edustajat olivat jo vuodesta 2002 osallistuneet 29 artiklalla perustetun tietosuojatyöryhmän[5] toimintaan. Komissio on tehnyt näiden maiden viranomaisten kanssa läheistä yhteistyötä kansallisen lainsäädännön antamiseen liittyvissä kysymyksissä ja tarjonnut niille ohjeistusta siitä, miten ne voivat saattaa lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön mukaiseksi varmistaakseen, että rikkomisesta johtuvien menettelyjen määrä jää mahdollisimman vähäiseksi.

3. darbība. Uzlabota paziņošana par visiem tiesību aktiem, ar ko pārņem direktīvu, un par atļaujām, ko piešķir saskaņā ar direktīvas 26. panta 2. punktu

Toimi 3: Direktiivin täytäntöönpanosäädöksiä ja direktiivin 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettyjä lupia koskevien ilmoitusten parantaminen

Strukturētais dialogs, kas veikts 1. darbības ietvaros, ir devis Komisijai skaidru un visaptverošu ieskatu par pasākumiem, ar ko valstis īsteno direktīvu, ieskaitot likumpamatotos un ar nozarēm saistītos tiesību aktus. Komisija, 2003. gada augustā dalībvalstīm nosūtītā vēstulē, piedāvāja kopējus kritērijus pragmatiskai rīcībai direktīvas 26. panta 3. punktā paredzētajiem paziņojumiem. Tā rezultātā ir pieaudzis paziņojumu skaits no dažām dalībvalstīm. Apmaiņu ar labāko praksi un zināšanām valstu iestāžu starpā ir uzlabojusi dažu īpaši nozīmīgu valstu politikas dokumentu, lēmumu un ieteikumu publiskošana Komisijas tīmekļa vietnē.

Komissio on saanut jäsenvaltioiden kanssa toimen 1 mukaisesti käydyn suunnitelmallisen vuoropuhelun ansiosta entistä selkeämmän ja kokonaisvaltaisemman kuvan tietosuojadirektiivin kansallisista täytäntöönpanosäädöksistä, joihin sisältyvät myös johdettuun oikeuteen ja alakohtaiseen lainsäädäntöön kuuluvat säädökset. Komissio ehdotti jäsenvaltioille elokuussa 2003 lähettämässään kirjeessä yhteisiä toimintaperiaatteita, joita jäsenvaltioiden olisi käytännössä noudatettava tehdessään ilmoituksia direktiivin 26 artiklan 3 kohdan nojalla. Tästä on ollut seurauksena se, että eräiltä jäsenvaltioilta saadaan nyt aikaisempaa enemmän ilmoituksia. Komissio on lisäksi julkistanut verkkosivuillaan jäsenvaltioissa laadittuja keskeisiä toimintapoliittisia asiakirjoja sekä kansallisia päätöksiä ja suosituksia. Näin on edistetty parhaiden käytänteiden ja tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden viranomaisten välillä.

4. darbība. Piemērošana

Toimi 4: Soveltamisen valvonta

Darba grupa savā deklarācijā par piemērošanu vienojās par principu, ka valstis visā ES veic saskaņotas piemērošanas darbības, nosakot kritērijus pēc ka identificēt jautājumus, kas jāizmeklē. Valstu datu aizsardzības iestādes 2006. gada martā sāka kopīgu izmeklēšanu attiecībā uz personas datu apstrādi privātās apdrošināšanas nozarē.

Tietosuojatyöryhmä on soveltamisen valvonnasta antamassaan julkilausumassa hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan valvontatoimet toteutetaan samanaikaisesti kaikkialla EU:ssa, ja vahvistanut kriteerit, joiden perusteella päätetään kulloinkin tutkittavista kysymyksistä. Maaliskuussa 2006 kansalliset tietosuojaviranomaiset aloittivat yhteisen tutkimuksen, joka koski henkilötietojen käsittelyä yksityisten sairausvakuutusten yhteydessä.

5. darbība. Apstrādes darbību paziņošana publiskošana

Toimi 5: Tietojenkäsittelystä ilmoittaminen ja käsittelyn julkistaminen

Darba grupa par šo jautājumu ir sagatavojusi ziņojumu, kurā ir izklāstīta esošā situācija valstīs un sniegti ieteikumi, kas ir līdzīgi Komisijas ieteikumiem. Tam ir sekojusi rokasgrāmata kuras mērķis ir sniegt visaptverošu pārskatu par atšķirīgajiem valstu noteikumiem, kā arī praktiskus norādījumus personas datu apstrādātājiem.

Tietosuojatyöryhmä on laatinut aiheesta raportin, jossa kuvataan, millainen tilanne nykyisin on eri jäsenvaltioissa, ja jossa annetaan komission vahvistamien periaatteiden mukaisia suosituksia. Raportin perusteella on myös julkaistu ilmoitusmenettelyä koskeva käsikirja, joka antaa kattavan kuvan eri jäsenvaltioissa sovellettavista säännöistä ja tarjoaa käytännön ohjeita ja opastusta rekisterinpitäjille.

6. darbība. Saskaņotāki noteikumi attiecībā uz informāciju

Toimi 6: Yhtenäisemmät tiedottamista koskevat säännökset

Papildus Komisijas valstu likumdošanas analīzei strukturēta dialoga ietvaros darba grupa ir atzinusi saskaņošanas nepieciešamību un centusies panākt kopīgu pieeju pragmatiskam risinājumam. Tā ir sniegusi personas datu apstrādātājiem vadlīnijas attiecībā uz konkrētām lietām, informācijas saturu un formu un paraugus vispusīgiem ar privāto dzīvi saistītiem paziņojumiem vai informatīvam paziņojumam par PNR datu pārsūtīšanu .

Komission osana suunnitelmallista vuoropuhelua toteuttamaa kansallisen lainsäädännön tarkastelua on täydennetty tietosuojatyöryhmän tekemällä työllä. Myös tietosuojatyöryhmä on havainnut yhdenmukaistamistarpeen, ja se on pyrkinyt löytämään yhteisen lähestymistavan käytännön ratkaisun pohjaksi. Se on antanut rekisterinpitäjille ohjeita konkreettisten tapausten ratkaisemisesta, tietojen sisällöstä ja muodosta, monitasoisten tietosuojailmoitusten malleista sekä matkustajarekisteritietojen luovutusta koskevista ilmoituksista.

7. darbība. Prasību vienkāršošana attiecībā uz starptautisku pārsūtīšanu

Toimi 7: Kansainvälisiä siirtoja koskevien vaatimusten yksinkertaistaminen

a) 25. panta 6. punktā paredzēto pietiekamas aizsardzības atzinumu par trešām valstīm plašāka izmantošana

a) direktiivin 25 artiklan 6 kohdan mukaisten, kolmansien maiden antaman suojan riittävyyden toteavien päätösten käytön lisääminen

Kopš ir darba programmas publicēšanas, Komisija ir pieņēmusi vairākus pietiekamības atzinumus. Tā noteica, ka Argentīna, Gērnsija un Menas sala garantē pietiekamu aizsardzības līmeni.

Komissio on työohjelman julkaisemisen jälkeen tehnyt useita tietosuojan riittävyyden toteavia päätöksiä, joihin kuuluvat mm. päätökset Argentiinan, Guernseyn ja Mansaarten tarjoaman tietosuojan riittävyydestä.

Komisija ir pārskatījusi agrāk pieņemtu atbilstības atzinumu darbību. Komisijas dienestu ziņojums par Drošības zonas darbību tika sniegts 2004. gadā, un tam sekoja informatīvs paziņojums un standarta veidlapa sūdzību iesniegšanai datu aizsardzības darba grupai. Šim darbam ir sekojusi personas datu starptautiskai pārsūtīšanai veltīta plaša starptautiska konference, kuru 2006. gada oktobrī rīkoja darba grupa kopā ar kopā ar ASV Tirdzniecības ministriju. Ir tikusi izvērtēta atbilstības pietiekamības atzinuma piemērošana arī Šveicei un Kanādai.

Komissio on myös arvioinut aiempien tietosuojan riittävyyden toteavien päätöstensä toimivuutta. Komission yksiköt antoivat vuonna 2004 kertomuksen Safe Harbour -järjestelmän toiminnasta. Kertomuksen jälkeen annettiin tiedote ja laadittiin mallilomake tietosuojapaneelille tehtäviä valituksia varten. Tätä työtä jatkettiin henkilötietojen kansainvälisiä siirtoja käsittelevässä kattavassa konferenssissa, jonka tietosuojatyöryhmä ja Yhdysvaltojen kauppaministeriö järjestivät lokakuussa 2006. Lisäksi komissio on arvioinut Sveitsin ja Kanadan tietosuojan riittävyyden toteavien päätösten soveltamista.

b) turpmāki lēmumi, balstoties uz 26. panta 4. punktu, lai uzņēmējiem būtu plašākas izvēles iespējas attiecībā uz līguma standartklauzulām

b) direktiivin 26 artiklan 4 kohtaan perustuvat lisäpäätökset, joilla on tarkoitus tarjota talouden toimijoille entistä laajempi vakiosopimuslausekkeiden valikoima

Komisija pieņēma lēmumu, kurā atzina, ka papildu līguma klauzulu komplekts nodrošina pietiekamu aizsardzību datu pārsūtīšanai personas datu apstrādātājiem trešās valstīs. Šīs klauzulas piedāvāja reprezentatīvu uzņēmēju apvienību grupa, kurā ietilpst arī Starptautiskā tirdzniecības palāta. Komisijas dienesti arī sniedza pirmo ziņojumu par Komisijas iepriekšējo lēmumu attiecībā uz līguma klauzulām īstenošanu 2006. gadā.

Komissio on tehnyt päätöksen, jossa vahvistetaan useita uusia vakiosopimuslausekkeita. Lausekkeilla on tarkoitus tarjota riittävät takeet tietojen luovuttamiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa oleville rekisterinpitäjille. Nämä vakiolausekkeet perustuvat ehdotukseen, jonka laati joukko elinkeinonharjoittajia edustavia järjestöjä, kansainvälinen kauppakamari mukaan luettuna. Komission yksiköt ovat myös antaneet vuonna 2006 ensimmäisen kertomuksen, jossa tarkastellaan sopimuslausekkeista aikaisemmin tehtyjen komission päätösten täytäntöönpanoa.

c) saistošu (iekšēju) uzņēmumu noteikumu loma, nodrošinot pietiekamu aizsardzību personas datu nodošanai iekšēji uzņēmumā

c) konsernin sisäisten sitovien sääntöjen asema asianmukaisen suojan varmistamisessa konsernin sisäisissä henkilötietojen siirroissa

Darba grupa pēc 2003. un 2004. gadā veiktā sagatavošanas darba pieņēma divus nozīmīgus dokumentus. Vienā no tiem ir noteikta procedūra, kādā sadarbojas valsts uzraudzības iestādes, lai sniegtu kopīgus atzinumus par pietiekamu aizsardzību, kas izriet no „Saistošiem uzņēmuma noteikumiem”. Otrā ir noteikts pārbaudes punktu saraksta paraugs, kas jāizmanto personas datu apstrādātājiem, lai varētu apstiprināt, ka šie noteikumi nodrošina pietiekamu aizsardzību.

Tietosuojatyöryhmä hyväksyi vuosina 2003 ja 2004 tehdyn valmistelutyön tuloksena kaksi tärkeää asiakirjaa. Toisessa vahvistetaan jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten välinen yhteistyömenettely, jonka ansiosta kyseiset viranomaiset voivat antaa yhteisiä lausuntoja konsernin sisäisiin sitoviin tietosuojasääntöihin perustuvien suojatoimien riittävyydestä. Toinen asiakirja sisältää mallin rekisterinpitäjille tarkoitetusta tarkistuslistasta, jota nämä voivat käyttää hakiessaan hyväksyntää sille, että tällaiset säännöt tarjoavat riittävän suojan.

d) vienotāka direktīvas 26. panta 1. punkta interpretācija

d) direktiivin 26 artiklan 1 kohdan yhtenäisempi tulkinta

Darba grupa pieņēma atzinumu, kurā ir noteikti svarīgi elementi, pēc kuriem vadīties attiecībā uz izņēmumu piemērošanu pietiekamas piemērotas aizsardzības trešās valstīs principam.

Tietosuojatyöryhmä on antanut lausunnon, jossa annetaan tärkeimmät ohjeet siitä, milloin voidaan poiketa vaatimuksesta, jonka mukaan riittävä suoja on taattava myös kolmansissa maissa.

8. darbība. Privātās dzīves neaizskaramības uzlabojošu tehnoloģiju veicināšana

Toimi 8: Yksityisyyden suojaa parantavan tekniikan edistäminen

Komisija s un darba grupas 2003. un 2004. gadā veiktā darba rezultātā tika sagatavots jaunais Komisijas Paziņojums par datu aizsardzību uzlabojošām tehnoloģijām ( PET ), kurā tika noteikta turpmākā politika.

Komission ja tietosuojatyöryhmän vuosina 2003 ja 2004 tekemässä työssä on keskitytty komission tulevaan tiedonantoon, joka koskee yksityisyyden suojaa parantavaa tekniikkaa ja jossa esitellään tulevaa toimintapolitiikkaa.

9. darbība. Pašregulācijas un Eiropas rīcības kodeksu veicināšana

Toimi 9: Itsesääntelyn ja eurooppalaisten käytännesääntöjen edistäminen

Darba grupa apstiprināja Eiropas Tiešās tirdzniecības federācijas ( FEDMA ) rīcības kodeksu kā nozīmīgu pagrieziena punktu. Diemžēl no citiem mēģinājumiem nav izveidojušies līdzīgi kodeksi, kas izpildītu salīdzinošas kvalitātes kritērijus. Diemžēl arī Eiropas sociālie partneri, neraugoties uz iepriekš panākto progresu, nespēja noslēgt Eiropas vienošanos par personas datu aizsardzību saistībā ar nodarbinātību.

Tietosuojatyöryhmä on hyväksynyt Euroopan suoramarkkinointiyhdistysten liiton (FEDMA) eurooppalaiset käytännesäännöt. Tämä on tietosuojan kannalta tärkeä saavutus. Muut vastaavanlaisten käytännesääntöjen laatimishankkeet eivät sen sijaan ole tuottaneet yhtä laadukkaita tuloksia. Myöskään EU:n työmarkkinaosapuolet eivät valitettavasti onnistuneet aiemmin saavutetusta edistyksestä huolimatta saamaan aikaan Euroopan tason sopimusta työelämän tietosuojasta.

10. darbība. Izpratnes uzlabošana

Toimi 10: Tiedotus

Tika veikts Eurobarometer pētījums par to, kāds viedoklis par privātās dzīves aizsardzību ir Eiropas iedzīvotājiem un uzņēmumiem. Tas plašā mērā liecināja par to, ka cilvēki ir norūpējušies par privātās dzīves aizsardzības jautājumiem, bet viņi nepietiekoši apzinās esošos noteikumus un mehānismus, kam jāaizsargā viņu tiesības.

Euroopan kansalaisten ja yritysten näkemyksiä yksityisyydestä on tutkittu Eurobarometri-kyselyllä. Kyselyn tulokset osoittavat, että kansalaiset ovat huolissaan yksityisyytensä suojasta mutta eivät tiedä riittävästi nykyisistä säännöistä ja järjestelyistä, joilla heidän oikeuksiaan suojataan.

2. ESOŠĀ SITUĀCIJA: PĀRSKATS PAR DIREKTĪVAS ĪSTENOŠANU

2. KATSAUS TIETOSUOJADIREKTIIVIN SOVELTAMISEN TÄMÄNHETKISEEN TILANTEESEEN

Īstenošana ir uzlabojusies

Soveltaminen on parantunut

Tagad direktīvu ir pārņēmušas visas dalībvalstis. Kopumā pārņemšanā ietilpst visi direktīvas galvenie noteikumi.

Kaikki jäsenvaltiot ovat nyt saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kaikki direktiivin pääasialliset säännökset on nyt otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Darbības, kas veiktas darba programmas ietvaros, ir bijušas pozitīvas un ir sniegušas būtisku ieguldījumu direktīvas īstenošanas uzlabošanā visā Kopienā. Valstu datu aizsardzības iestāžu izšķirošā iesaistīšanās, tām piedaloties darba grupā, ir spēlējusi nozīmīgu lomu.

Työohjelmaan sisältyvistä toimista on saatu myönteisiä tuloksia, ja niillä on merkittävästi parannettu direktiivin soveltamista kaikkialla yhteisössä. Tietosuojaa valvovien kansallisten viranomaisten määrätietoisella osallistumisella tietosuojatyöryhmän toimintaan on tässä yhteydessä ollut ratkaiseva merkitys.

Tomēr dažās valstīs īstenošana vēl nav veikta pienācīgi

Eräissä jäsenvaltioissa direktiivin täytäntöönpano on kuitenkin ollut puutteellista

Pēc darba, kas tika veikts, sagatavojot Komisijas pirmo ziņojumu 2003. gadā, rūpīga valstu datu aizsardzības tiesību aktu analīze atbilstoši strukturētajam dialogam parādīja, kā direktīva ir tikusi pārņemta visā Kopienā. Tā ir noskaidrojusi vairākus juridiskus jautājumus un kliedējusi bažas par dažu valstu tiesību aktu noteikumu un prakses saskaņotību ar direktīvu.

Komissio antoi ensimmäisen kertomuksensa tietosuojadirektiivin täytäntöönpanosta vuonna 2003. Kertomuksen valmistelutyötä seurannut kansallisen tietosuojalainsäädännön perusteellinen tarkastelu, joka toteutettiin osana suunnitelmallista vuoropuhelua, on antanut hyvän kuvan siitä, miten direktiivi on yhteisössä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tarkastelun yhteydessä on voitu selventää useita juridisia näkökohtia sekä selvittää, ovatko tietyt kansalliset säännökset ja käytänteet direktiivin säännösten mukaisia.

Strukturētais dialogs arī ir parādījis, ka dažas dalībvalstis nav pārņēmušas vairākus nozīmīgus direktīvas noteikumus. Vēl citos gadījumos pārņemšana vai prakse nav notikusi atbilstoši direktīvai vai arī ir pārsniegusi pielaides robežas, kādas bija atvēlētas dalībvalstīm.

Jäsenvaltioiden kanssa käydyssä suunnitelmallisessa vuoropuhelussa on lisäksi käynyt ilmi, etteivät kaikki niistä ole panneet täytäntöön eräitä tärkeitä direktiivin säännöksiä. On myös tapauksia, joissa direktiivin kansalliset täytäntöönpanosäännökset tai jäsenvaltion käytännössä noudattamat toimintatavat eivät ole direktiivin mukaisia tai ne eivät ole jäsenvaltioiden toimivallan puitteissa.

Viens no jautājumiem, kas izraisa bažas, ir vai valstis ievēro prasību, lai to valstu uzraudzības iestādes rīkotos pilnīgi neatkarīgi un lai tām būtu pietiekošas pilnvaras un resursi savu uzdevumu veikšanai. Šīs iestādes ir galvenie elementi, no kā veidota ar direktīvu radītā aizsardzības sistēma. Ja neizdodas nodrošināt to neatkarību un pilnvaras, tad tas negatīvi ietekmē datu aizsardzības tiesību aktu izpildi.

Eräs ongelma liittyy vaatimukseen, jonka mukaan kansallisilta tietosuojaa valvovilta viranomaisilta edellytetään täydellistä riippumattomuutta ja jonka mukaan niille on annettava tehtävien hoitamiseksi tarvittavat toimivaltuudet ja resurssit. Nämä viranomaiset ovat direktiivissä säädetyn suojamekanismin kannalta keskeisessä asemassa. Jos niiden riippumattomuutta ei varmisteta ja jos ne eivät saa riittäviä toimivaltuuksia, tietosuojalainsäädännön soveltamisen valvonta vaarantuu vakavasti.

Komisija veic salīdzinošu analīzi attiecībā uz visiem gadījumiem, kuros ir aizdomas par nepareizu vai nepilnīgu pārņemšanu, lai nodrošinātu saskaņotu pieeju. Dažas dalībvalstis ir atzinušas nepilnības savos tiesību aktos un ir apņēmušās ieviest vajadzīgās korekcijas, un Komisija to noteikti atbalsta. Vēl citas problēmas atklājās iedzīvotāju sūdzībās. Ja Kopienas tiesību aktu pārkāpums turpinās, Komisija kā Līgumu uzraudzītāja uzsāk pret attiecīgo dalībvalsti formālu pārkāpuma procedūru saskaņā ar EKL 226. pantu. Vairākas šādas procedūras jau ir uzsāktas.

Komissio vertailee kaikkia niitä tapauksia, joissa se epäilee, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on ollut virheellistä tai puutteellista, varmistaakseen yhtenäisen lähestymistavan. Eräät jäsenvaltiot ovat tunnustaneet lainsäädännössään olevat puutteet ja sitoutuneet toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Komissio pitää tällaista toimintatapaa erittäin kannustettavana. Ongelmia on noussut esiin myös kansalaisten tekemien valitusten myötä. Jos jäsenvaltio ei korjaa tilannetta, komissio aloittaa perustamissopimusten noudattamisen valvojana rikkomisesta johtuvan virallisen menettelyn kyseistä jäsenvaltiota vastaan EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan nojalla. Tällaisia menettelyjä on jo käynnistetty.

Dažos gadījumos atšķirības rodas direktīvas doto pielaides robežu ietvaros

Joskus eroja syntyy osa-alueilla, joilla direktiivi jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa

Direktīvā ir vairāki noteikumu punkti, kuru formulējums ir plašs un tieši vai netieši atstāj dalībvalstīm pielaides iespējas valsts tiesību aktu pieņemšanā. Šo robežu ietvaros var rasties atšķirības valsts tiesību aktu jomā[6]. Šādas atšķirības attiecīgajā nozarē nav lielākas par tām, kādas ir citās ekonomikas jomās, un ir šādas robežas dabīgas sekas.

Direktiivi sisältää joitakin väljästi muotoiltuja säännöksiä, ja se jättää näin joko nimenomaisesti tai epäsuorasti jäsenvaltioille liikkumavaraa kansallisen lainsäädännön antamisessa. Eroja saattaa syntyä tämän liikkumavaran puitteissa[6]. Tällaiset tietosuojan alalla esiintyvät erot, jotka ovat luonnollinen seuraus jäsenvaltioille jätetystä liikkumavarasta, eivät kuitenkaan ole suurempia kuin vastaavat erot muilla elinkeinoelämän aloilla.

Tomēr iekšējam tirgum šīs atšķirības nesagādā faktiskas problēmas

Liikkumavarasta johtuvat erot eivät kuitenkaan aiheuta todellisia ongelmia sisämarkkinoilla

Komisija pasūtīja pētījumu „Datu aizsardzības direktīvas (95/46/EK) ekonomiskais novērtējums”[7], lai izvērtētu noteiktu direktīvas ekonomisko ietekmi uz personas datu apstrādātājiem. Koncentrējoties uz dažiem atsevišķiem gadījumiem, pētījums parādīja, ka, neraugoties uz dažām atšķirībām, direktīvas īstenošanā uzņēmumu izmaksas nebija lielas.

Komissio tilasi tutkimuksen[7] tietosuojadirektiivin (96/46/EY) vaikutuksista arvioidakseen, millaisia taloudellisia vaikutuksia direktiivillä on rekisterinpitäjiin. Tutkimuskohteeksi valittujen tapausten perusteella voidaan todeta, että joistakin eroista huolimatta direktiivin täytäntöönpano on aiheuttanut yrityksille melko vähän kustannuksia.

Noteikti būtu vēlama lielāka konverģence, lai veicinātu pozitīvas iniciatīvas, piemēram, vienkāršošanu, pašregulāciju vai saistošu uzņēmuma noteikumu izmantošanu. Tomēr sūdzībās, ko saņēma Komisija, netika rasts pierādījums tam, ka valstu atšķirības direktīvas doto robežu ietvaros varētu patiesi apgrūtināt iekšējā tirgus pareizu darbību vai ierobežot brīvu datu apriti sakarā ar nepietiekamu aizsardzību vai tās trūkumu izcelsmes valstī vai galamērķa valstī. Konkurenci privātu uzņēmumu starpā netraucē arī ierobežojumi to reģistrācijas valstī. Valstu atšķirības neliedz uzņēmumiem darboties vai dibināties citās dalībvalstīs. Tās arī negroza Eiropas Savienības un tās dalībvalstu saistības aizsargāt pamattiesības.

Säännösten entistä laajamittaisempi yhtenäistäminen olisi toki toivottavaa, koska sillä voitaisiin tukea yksinkertaistamisen, itsesääntelyn ja konsernin sisäisten sitovien sääntöjen kaltaisia myönteisiä aloitteita. Komission saamat valitukset eivät kuitenkaan anna viitteitä siitä, että direktiivin sallimat kansalliset erot todella haittaisivat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa tai että ne haittaisivat tietojen vapaata liikkuvuutta siksi, että suoja tiedot luovuttavassa tai ne vastaanottavassa maassa ei ole riittävä tai puuttuu kokonaan. Myöskään yksityisten toimijoiden sijoittautumismaassa sovellettavat rajoitukset eivät vääristä näiden toimijoiden välistä kilpailua. Kansalliset erot eivät estä yrityksiä toimimasta eri jäsenvaltioissa tai sijoittautumasta eri jäsenvaltioihin. Erot eivät myöskään vie perustaa niiltä sitoumuksilta, joita Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat antaneet perusoikeuksien suojaamisesta.

Tādējādi direktīva pilda tai izvirzītos mērķus – nodrošināt brīvu personas datu apriti iekšējā tirgū, garantējot Kopienā augstu aizsardzības līmeni.

Tietosuojadirektiivi täyttää tämän vuoksi tarkoituksensa: sillä turvataan henkilötietojen vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla ja varmistetaan samalla korkeatasoinen suoja yhteisössä.

Noteikumi paši ir būtiski piemēroti

Sääntöjen sisältö on asianmukainen

Cits jautājums ir par to, vai direktīvas piedāvātie juridiskie risinājumi, kas nebūtu tikai saskaņotības panākšana, ir piemēroti, lai pievērstos aktuālajiem jautājumiem.

Erikseen on arvioitava se, ovatko direktiivin sisältämät juridiset ratkaisut tarkoituksenmukaisia myös muista kuin sääntelyn yhdenmukaistamisen näkökulmasta.

Daži noteikumi ir kritizēti. Ir izvirzīti argumenti, ka paziņošana rada slogu, bet tā ir ļoti vērtīgs pārskatāmības līdzeklis datu subjektiem, padziļina personas datu apstrādātāju izpratni, un ir uzraudzības instruments pārvaldes iestādēm. Internets un jaunas iespējas datu subjektiem mijiedarboties un piekļūt trešās valstīs nodrošinātiem pakalpojumiem, izvirza jautājumu par noteikumiem attiecība uz to, kā nosakāms, kuras valsts tiesību akti ir piemērojami, vai attiecībā uz datu nosūtīšanu trešām valstīm – šajos jautājumos tiesu prakse ir devusi tikai daļēju atbildi[8]. RFID (radiofrekvenču identifikācijas) ierīces izvirza principiālus jautājumus par datu aizsardzības noteikumu jomu un personas datu jēdzienu. Attēla un skaņas datu apvienošana ar automātisku pazīšanu prasa īpašu rūpību, piemērojot direktīvas principus.

Joitakin direktiivin säännöksiä on arvosteltu. Esimerkiksi ilmoitusmenettelyä on kritisoitu siitä, että se aiheuttaa rasitteita. Menettely on kuitenkin hyvin hyödyllinen, sillä se lisää toiminnan läpinäkyvyyttä rekisteröityjen näkökulmasta, antaa rekisterinpitäjille tietoa tilanteesta ja auttaa viranomaisia valvomaan toimintaa. Internet sekä rekisteröidyille tarjolla olevat uudet mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja kolmansien maiden tarjoamien palvelujen käyttämiseen nostavat esille kysymyksiä siitä, millaisia sääntöjä olisi noudatettava valittaessa sovellettavaa kansallista lakia tai siirrettäessä tietoja kolmansiin maihin. Nämä ovat kysymyksiä, joihin oikeuskäytäntö antaa vain osittaisia vastauksia[8]. Radiotaajuustunnistuslaitteet (RFID-laitteet) nostavat esille perustavanlaatuisia kysymyksiä tietosuojasääntöjen soveltamisalasta ja henkilötietojen käsitteen määrittelystä. Erityistä huomiota tietosuojaan olisi kiinnitettävä silloin, kun tietosuojadirektiivin periaatteita sovelletaan ääni- ja kuvamateriaalin yhdistämiseen perustuvaan automaattiseen tunnistukseen.

Līdzīga debate ir notikusi Eiropas Padomē par 108. konvencijas principu nozīmi mūsdienu pasaulē. Kopumā viedoklis ir vienots par to, ka šie principi paliek spēkā un sniedz apmierinošu risinājumu.

Vastaavia kysymyksiä on käsitelty myös Euroopan neuvostossa, jossa on pohdittu yleissopimuksen 108 sisältämien periaatteiden merkitystä nykymaailmassa. Yleinen kanta on, että kyseiset periaatteet ovat edelleen tarkoituksenmukaisia ja tarjoavat tyydyttävän ratkaisun.

Pielāgošana tehnoloģiju attīstībai

Mukautuminen teknologian kehitykseen

Komisija uzskata, ka direktīva ir tehnoloģiskā ziņā neitrāla un ka tās principi un noteikumi ir pietiekoši vispārīgi, lai tās noteikumus varētu turpināt pienācīgi piemērot jaunām tehnoloģijām un jauniem apstākļiem. Tomēr var būt nepieciešams šos vispārējos noteikumus pārvērst noteiktās nostādnēs vai noteikumu punktos, lai ņemtu vērā šo tehnoloģiju specifiku.

Komissio katsoo, että tietosuojadirektiiviä voidaan soveltaa teknologiapohjasta riippumatta ja että sen sisältämät periaatteet ja säännökset ovat luonteeltaan riittävän yleisiä. Sen säännöksiä voidaan näin soveltaa tarkoituksenmukaisella tavalla myös uusiin teknologioihin ja olosuhteisiin. Sen sijaan saattaa olla tarpeen, että näiden yleisten sääntöjen pohjalta annetaan erityisohjeita ja -säännöksiä, joissa on otettu huomioon tällaisten teknologioiden erityispiirteet.

Tādējādi Direktīva 2002/58/EC precizē un papildina Direktīvu 95/46/EK attiecībā uz personas datu apstrādi elektronisko sakaru nozarē, nodrošinot Kopienā šādu datu, kā arī elektronisko sakaru iekārtu un pakalpojumu brīvu kustību. Šobrīd notiek šīs direktīvas pārskatīšana, kas ietilpst kopējā elektronisko sakaru reglamentējošās sistēmas pārskatīšanā.

Tämän vuoksi direktiivin 95/46/EY säännöksiä on täydennetty ja tarkennettu direktiivillä 2002/58/EY, jossa säädetään henkilötietojen käsittelystä sähköisen viestinnän alalla ja jolla varmistetaan tällaisten tietojen sekä sähköisten viestintälaitteiden ja -palvelujen vapaa liikkuvuus yhteisössä. Direktiiviä 2002/58/EY tarkistetaan parhaillaan osana sähköisen viestinnän sääntelykehyksen yleisarviointia.

Darba grupa tehnoloģijas jautājumos ievērojamas pūles ir veltījusi jautājumiem, kas attiecas uz tehnoloģijām, piemēram, nevēlami sūtījumi (surogātpasts), elektroniskā pasta filtrēšana un rēķinu sagatavošanai nepieciešamās datu plūsmas informācijas apstrāde vai pievienotās vērtības vajadzībām nepieciešamo atrašanās vietas datu apstrāde. RFID tehnoloģijas jautājumiem ir tikuši veltīti Komisijas dienestu rīkoti vairāki semināri un apspriešanās ar sabiedrību, lai diskutētu par jautājumiem, kas radušies RFID tehnoloģijas rezultātā privātās dzīves aizsardzības un datu drošības jomā.

Tietosuojatyöryhmä on tehnyt runsaasti työtä teknologiaan liittyvissä kysymyksissä, joihin kuuluvat mm. ei-toivottu viestintä (roskaposti), sähköpostisuodattimet, teleliikennetietojen käsittely laskutustarkoituksessa ja sijaintitietojen käsittely lisäarvopalvelujen tuottamiseksi. Myös radiotaajuustunnistusteknologiaa on käsitelty useissa työpajoissa. Komissio on lisäksi järjestänyt kyseisestä teknologiasta julkisen kuulemisen herättääkseen keskustelua siihen liittyvistä yksityisyyttä ja turvallisuutta koskevista näkökohdista.

Apsverot prasības, ko nosaka sabiedrības intereses

Yleisen edun asettamien vaatimusten huomioon ottaminen

Direktīvā starpību starp personas pamattiesību un brīvību aizsargāšanu no vienas puses, un sabiedrības interešu prasības no otras puses, nosaka divu veidu noteikumi.

Yksilön perusoikeuksien ja -vapauksien suojan ja yleisen edun välisestä suhteesta on tietosuojadirektiivissä kahdentyyppisiä säännöksiä. Se sisältää ensinnäkin säännöksiä, joissa suljetaan eräitä aloja direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Viens no noteikumu veidiem, piemēram, 3. pants izslēdz no direktīvas darbības jomas vairākus datu apstrādes mērķus, kas attiecas uz „ sabiedrisko drošību, aizsardzību, valsts drošību (ieskaitot valsts ekonomisko labklājību, ja apstrādes operācija attiecas uz valsts drošības jautājumiem), un uz valsts pasākumiem krimināltiesību jomā ”. Tiesa ir skaidri paudusi, ka datu apstrāde sabiedriskās drošības un tiesībaizsardzības mērķiem neietilpst direktīvas darbības jomā[9]. Ņemot vērā nepieciešamību pēc kopēja noteikumu komplekta par datu aizsardzību, Komisija ir pieņēmusi priekšlikumu par personas datu, ko apstrādā, sadarbojoties policijas un tiesu iestādēm krimināllietās, aizsardzību[10], papildus tās priekšlikumam par informācijas apmaiņu saskaņā ar pieejamības principu[11]. Šajā jomā ES ir noslēgusi ar ASV starptautisku nolīgumu[12], par pasažieru datu reģistra (PDR) datu izmantošana cīņā pret noziedzību.

Esimerkiksi direktiivin 3 artiklan mukaan sen soveltamisalaan ei kuulu käsittely, joka koskee ”yleistä turvallisuutta, puolustusta, valtion turvallisuutta (myös valtion taloudellista hyvinvointia, kun käsittelyoperaatio on sidoksissa valtion turvallisuutta koskeviin kysymyksiin) ja rikosoikeuden alalla tapahtuvaa valtion toimintaa” . Yhteisöjen tuomioistuin on selkeästi todennut, ettei direktiiviä sovelleta yleisen turvallisuuden varmistamistarkoituksessa tai lainvalvontatarkoituksessa suoritettavaan käsittelyyn[9]. Koska EU:ssa tarvitaan yhteisiä tietosuojasäännöksiä, komissio on hyväksynyt ehdotuksen[10] rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta. Tämä ehdotus liittyy toiseen komission tekemään ehdotukseen[11], joka koskee saatavuusperiaatteen mukaista tietojenvaihtoa. EU on tällä osa-alueella tehnyt Yhdysvaltojen kanssa kansainvälisen sopimuksen[12], joka koskee PNR- eli matkustajarekisteritietojen käyttämistä rikosten torjuntatarkoituksessa.

Otrs noteikumu veids paredz, ka dalībvalsts var ierobežot datu aizsardzības principus noteiktos apstākļos, kā teikts 13. pantā „ ja šāds ierobežojums ir nepieciešams aizsargāt [sekos saraksts, kurā uzskaitītas nozīmīgas sabiedrības intereses]". Šādi ierobežojumi, piemēram, var ņemt vērā nepieciešamību cīnīties pret noziedzību vai aizsargāt sabiedrības veselību ārkārtas situācijās. Citos direktīvas pantos ir līdzīga iespēja izdarīt ierobežotus izņēmumus. Tiesa ir skaidri paudusi, ka datus, kas sākotnēji vākti „komerciāliem mērķiem”, pēc tam drīkst izmantot citiem mērķiem sabiedrības interesēs tikai saskaņā ar šajā pantā izklāstītajiem nosacījumiem. Turklāt ierobežojumi, ko attiecina uz valstu likumdevējiem, ir līdzvērtīgi ierobežojumiem, ko paredz Eiropas Cilvēktiesību konvencijas 8. pants, un sevišķi svarīga nozīme ir Eiropas Cilvēktiesību tiesas judikatūrai[13]. Šis mehānisms, kas ļauj dalībvalstīm pašām spriest par to, kas uzskatāms par „vajadzīgu pasākumu” un „svarīgām sabiedrības interesēm”, pēc sava rakstura ir galvenais cēlonis tiesību aktu atšķirībām valstu starpā.

Direktiivissä on lisäksi säännöksiä, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat rajoittaa tietosuojaperiaatteiden soveltamista tietyissä olosuhteissa. Esimerkiksi 13 artiklassa todetaan, että näin voidaan toimia, ”jos tällaiset rajoitukset ovat välttämättömiä, jotta varmistettaisiin [eräiden artiklassa jäljempänä lueteltujen tärkeiden yleisten etujen turvaaminen] ” . Rajoitukset voivat perustua esimerkiksi tarpeeseen torjua rikoksia tai suojata väestön terveyttä hätätilanteissa. Direktiivissä on myös muita säännöksiä, joissa annetaan vastaavanlainen mahdollisuus tarkkaan rajattuihin poikkeuksiin. Yhteisöjen tuomioistuin on selkeästi todennut, että alun perin kaupallisiin tarkoituksiin kerättyjä tietoja voidaan jälkeenpäin käyttää muihin yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin vain edellä mainitussa artiklassa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Lisäksi direktiivissä rajoitetaan kansallisen lainsäätäjän toimintaa vastaavalla tavalla kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa. Tässä yhteydessä ratkaisevassa asemassa on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. [13]. Edellä kuvatun kaltainen järjestely, jossa kukin jäsenvaltio voi itse päättää, milloin on kyseessä ”välttämätön rajoitus” ja ”tärkeä yleinen etu”, on luonteensa vuoksi tärkeä syy siihen, että eri jäsenvaltioiden kansalliset säännökset poikkeavat toisistaan.

Šādi ierobežojumi tika saskaņoti tikai nelielā nozaru skaitā - kā jaunākais piemērs minama datu saglabāšanas Direktīva 2006/24/EK[14], attiecībā uz kuru Komisija ir paziņojusi savu nodomu izveidot lietpratēju grupu, lai apspriestos par problēmām, piemēram, direktīvas īstenošanā valstu tiesību aktos.

Edellä mainitun kaltaisia rajoituksia on yhdenmukaistettu vain muutamilla aloilla, viimeksi direktiivillä 2006/24/EY[14], joka koskee tietojen säilyttämistä. Komissio on ilmoittanut perustavansa kyseistä direktiiviä varten asiantuntijaryhmän käsittelemään ongelmia, joita voi ilmetä esimerkiksi saatettaessa direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Praktiski realizējot pamattiesības

Perusoikeuksien kunnioittaminen

Komisija ir apņēmusies ievērot Pamattiesību hartu visos savos priekšlikumos. Direktīvā, ņemot vērā tās 8. pantā paredzētās tiesības uz personas datu aizsardzību, ir noteikti augsti standarti, un tā kalpo par atskaites punktu, lai nodrošinātu saskaņotību attiecībā uz privātās dzīves neaizskaramību dažādās jomās visos Kopienas tiesību aktos.

Komissio on sitoutunut kunnioittamaan perusoikeuskirjan periaatteita kaikissa lainsäädäntöehdotuksissaan. Oikeudesta henkilötietojen suojaan säädetään perusoikeuskirjan 8 artiklassa. Tietosuojadirektiivi tarjoaa tämän oikeuden osalta korkeatasoisen suojan ja viitekehyksen, jolla varmistetaan, että yksityisyyden suoja otetaan huomioon yhdenmukaisella tavalla eri aloilla kaikessa yhteisön lainsäädännössä.

3. NĀKOTNE: TURPMĀKAIS CEĻŠ

3. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Uz šo panākumu pamata Komisija ir nolēmusi rīkoties saskaņā ar politiku, ko raksturo šādi elementi.

Edellä esitetyn perusteella komissio aikoo ottaa tulevan toimintapolitiikkansa lähtökohdiksi seuraavat tekijät.

Konstitūcijas līguma ratificēšana var pavērt jaunas perspektīvas

Perustuslakisopimuksen ratifiointi voi tarjota uusia mahdollisuuksia

Konstitūcijas līgumam būtu milzīga ietekme šajā jomā. Tā II-68 pantā tiktu iekļautas Pamattiesību hartas 8. pantā paredzētās tiesības uz personas datu aizsardzību. Tas I-51 pantā arī radītu īpašu un patstāvīgu juridisko pamatu, ar kuru Eiropas Savienībai šajā jautājumā piešķirtu tiesības izdot tiesību aktus, lai varētu pieņemt dokumentus, kas piemērojami visās nozarēs. Esošais iedalījums „pīlāros” un direktīvas 3. panta ierobežojumi kļūtu lieki. Tomēr, kamēr nav noskaidrojusies situācija attiecībā uz Konstitūcijas līguma ratifikācijas procesu, Komisija ir uzsvērusi nepieciešamību efektīvākām procedūrām brīvības, drošības un tiesiskuma telpā atbilstīgi spēkā esošajiem līgumiem[15].

Perustuslakisopimuksen ratifiointi vaikuttaisi tilanteeseen ratkaisevasti. Perustuslakisopimuksen II-68 artikla sisältää perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisen oikeuden henkilötietojen suojaan. Lisäksi sopimuksen I-51 artiklassa luodaan erillinen oikeusperusta, jonka nojalla EU voi antaa asiaan liittyviä säädöksiä. Näin luodaan samalla edellytykset sellaisten säädösten antamiselle, jotka tulevat sovellettaviksi kaikilla aloilla. Nykyisellä jaolla ”pilareihin” ja tietosuojadirektiivin 3 artiklan mukaisilla rajoituksilla ei ratifioinnin jälkeen enää olisi merkitystä. Komissio on kuitenkin korostanut, että siihen asti kun perustuslakisopimuksen ratifiointitilanne selkiytyy, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla tarvitaan nykyisiin perussopimuksiin perustuvia tehokkaampia menettelyjä[15].

Direktīv u nevajadzētu grozīt

Tietosuojadirektiiviä ei tulisi muuttaa

Augstāk izklāstīto apsvērumu dēļ Komisija uzskata, ka Datu aizsardzības direktīva veido vispārēju tiesisku pamatu, kas pilda savu sākotnēji noteikto uzdevumu, nodrošinot pietiekošas iekšējā tirgus darbības garantijas un nodrošinot augstu aizsardzības līmeni. Tā iedzīvina pamattiesības uz personas datu aizsardzību; tās noteikumu ievērošanai būtu jānodrošina iedzīvotāju uzticēšanās attiecībā uz to, kā tiek izmatoti par viņiem iegūtie dati, kas ir izšķirošais nosacījums, lai attīstītos uzņēmējdarbība elektroniskajā vidē; tā veido atskaites punktu iniciatīvām daudzās politikas jomās; tā ir neitrāla tehnoloģiskā ziņā, un tajā joprojām var rast pamatotas un pienācīgas atbildes uz šiem jautājumiem.

Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo, että tietosuojadirektiivi muodostaa sellaisen yleisen oikeudellisen kehyksen, joka täyttää alkuperäisen tarkoituksensa: direktiivillä voidaan riittävällä tavalla varmistaa, että sisämarkkinat toimivat moitteettomasti, ja samalla taata korkeatasoinen suoja. Direktiivissä osoitetaan konkreettisesti, mitä oikeus henkilötietojen suojaan merkitsee. Silloin kun sen säännöksiä noudatetaan, yksilöt voivat luottaa siihen, että heidän tietojensa käsittely on asianmukaista. Tämä on puolestaan ratkaisevan tärkeä edellytys verkkotalouden kehittämiselle. Direktiivi toimii myös vertailukohtana monille eri politiikanaloilla toteutettaville aloitteille. Sitä voidaan soveltaa teknologiasta riippumatta, ja se tarjoaa edelleen kestävän ja tarkoituksenmukaisen ratkaisun.

Tādēļ Komisija neplāno iesniegt tiesību aktu priekšlikumus direktīvas grozīšanai.

Komissio ei tämän vuoksi aio tehdä ehdotuksia direktiivin muuttamiseksi.

Komisija centīsies panākt tās noteikumu pienācīgu īstenošanu valstu un starptautiskā līmenī

Komission tavoitteena on direktiivin säännösten asianmukainen täytäntöönpano kansallisella ja kansainvälisellä tasolla

Dažas no pretrunām valstu likumdošanā rodas no nepareizas vai nepilnīgas direktīvas noteikumu pārņemšanas. Pamatojoties uz informāciju, kas gūta strukturētajā dialogā ar dalībvalstīm, ka arī ziņām, ko sniedza iedzīvotāju sūdzības, Komisija turpinās sadarboties ar dalībvalstīm un vajadzības gadījumā sāks formālas pārkāpuma procedūras, lai nodrošinātu vienādus nosacījumus visām dalībvalstīm.

Eri jäsenvaltioissa voimassa olevat säädökset voivat poiketa toisistaan myös siksi, että direktiivin säännösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on tapahtunut virheitä tai se on ollut puutteellista. Niiden tietojen perusteella, joita on saatu sekä osana jäsenvaltioiden kanssa käytyä suunnitelmallista vuoropuhelua että kansalaisten tekemistä valituksista, komissio on päättänyt jatkaa jäsenvaltioiden kanssa tekemäänsä yhteistyötä ja aikoo lisäksi aloittaa rikkomisesta johtuvan virallisen menettelyn tapauksissa, joissa siihen on tarvetta, taatakseen kaikille jäsenvaltioille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Komisija arī aicina dalībvalstis nodrošināt, lai tiktu pienācīgi īstenoti tie valstu tiesību akti, kas pieņemti saskaņā ar direktīvu. Vienlaikus tā turpinās novērot un dot savu ieguldījumu notikumu gaitai starptautiskos forumos, piemēram, Eiropas Padomē, ESAO un ANO, lai nodrošinātu dalībvalstu saistību saskaņotību ar tām saistībām, ko tām uzliek direktīva.

Komissio myös kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että direktiivin nojalla annettu kansallinen lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Se seuraa samalla edelleen alan kansainvälistä kehitystä ja osallistuu kansainväliseen toimintaan mm. Euroopan neuvostossa, OECD:ssä ja YK:ssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden antamat kansainväliset sitoumukset ovat yhdenmukaisia niille tietosuojadirektiivissä asetettujen velvollisuuksien kanssa.

Komisija sniegs skaidrojošu paziņojumu par dažiem noteikumu punktiem

Komissio aikoo laatia tiedonannon eräiden tietosuojadirektiivin säännösten tulkinnasta

Problēmas, ko identificēja atsevišķu direktīvas noteikumu īstenošanā, kuru rezultātā var tikt sākta formāla izmeklēšanas procedūra, atbilst Komisijas priekšstatiem par direktīvas noteikumu punktu nozīmi un par to, kā tie pareizi īstenojami, ņemot vērā judikatūru, kā arī darba grupas piedāvāto interpretāciju.

Direktiivin eräiden säännösten täytäntöönpanoon on havaittu liittyvän sellaisia ongelmia, joista voi olla seurauksena rikkomisesta johtuvan menettelyn aloittaminen. Lähtökohtana tällaisia ongelmia arvioitaessa on se, miten komissio tulkitsee säännökset ja miten ne olisi komission mukaan pantava täytäntöön, kun otetaan huomioon oikeuskäytäntö sekä tietosuojatyöryhmän esittämät tulkinnat.

Šie priekšstati tiks skaidri izklāstīti skaidrojošā paziņojumā.

Komissio aikoo antaa tiedonannon, jossa selkiytetään näiden säännösten tulkintaa.

Komisija aicina visus iesaistītos dalībniekus samazināt valstu atšķirības

Komissio kannustaa kaikkia osapuolia kansallisten säännösten yhtenäistämiseen

Šajā nolūkā tiks veiktas dažādas darbības.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan useita toimia.

– Turpināsies darba programma

– Työohjelman toteuttamista jatketaan

Pasākumi, ko paredzēja 2003. gadā, bija un vēl joprojām ir piemēroti, lai uzlabotu direktīvas īstenošanu.

Komission vuonna 2003 esittämät toimenpiteet tietosuojadirektiivin täytäntöönpanon parantamiseksi ovat edelleen tarkoituksenmukaisia.

Darba programmā uzskaitītās darbības tiks turpinātas, un visu ieinteresēto personu iesaistīšana ir stabils priekšnoteikums, lai panāktu labāku direktīvas principu īstenošanu.

Työohjelmassa esitettyjen toimien toteuttamista jatketaan. Kaikkien sidosryhmien osallistuminen muodostaa vankan pohjan direktiivin periaatteiden täytäntöönpanon parantamiselle.

– Darba grupai ir jāuzlabo savs devums praktiskajā saskaņošanā

– Tietosuojatyöryhmän olisi osallistuttava tiiviimmin käytänteiden yhdenmukaistamiseen

Darba grupa, kurā pulcējas valstu datu aizsardzības uzraudzības iestādes, ir nozīmīgākais posms, lai nodrošinātu labāku un saskaņotāku īstenošanu. Līdz ar to šīs struktūras uzdevums ir „ izskatīt jebkuru jautājumu, kas attiecas uz valsts pasākumu, kuri pieņemti saskaņā ar šo direktīvu, piemērošanu, lai veicinātu šādu pasākumu vienādu piemērošanu ”. Jau ir paveikts vērtīgs darbs, tiecoties uz galveno noteikumu, piemēram, par pārrobežu datu plūsmām vai par personas datu jēdzienu vienotu piemērošanu valstīs.

Tietosuojatyöryhmällä, jossa tietosuojaa valvovat kansalliset viranomaiset tekevät yhteistyötä, on ratkaisevan tärkeä merkitys pyrittäessä entistä parempaan ja yhtenäisempään täytäntöönpanoon. Tietosuojatyöryhmän tehtävänä on ”tutkia kaikki kyseisen direktiivin nojalla toteutettujen kansallisten toimenpiteiden soveltamista koskevat kysymykset toimenpiteiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi” . Työryhmä on jo tehnyt hyödyllistä työtä pyrkiessään varmistamaan, että direktiivin tärkeimpiä säännöksiä sovelletaan jäsenvaltiossa yhdenmukaisella tavalla. Tällaisiin kuuluvat mm. rajatylittäviä tiedonsiirtoja ja henkilötietojen käsitettä koskevat säännökset.

Lai gūtu šīs pilnvaras pilnu labumu, datu aizsardzības iestādēm ir arī jācenšas savu vietējo praksi pielāgot kopējam virzienam, par kādu tās vienojušās darba grupā.

Jotta tietosuojatyöryhmä voisi päästä työssään mahdollisimman hyviin tuloksiin, tietosuojaviranomaisten olisi pyrittävä mukauttamaan kansallisia käytänteitään työryhmässä sopimiinsa yhteisiin toimintaperiaatteisiin.

Reaģēšana uz situāciju, kādu rada jaunās tehnoloģijas

Uuden teknologian asettamiin haasteisiin vastaaminen

Direktīvā izklāstītie principi paliek spēkā, un tie nav jāgroza. Tomēr sakarā ar jaunu informācijas un sakaru tehnoloģiju strauju attīstību ir nepieciešami īpaši norādījumi par to, kā šos principus praksē lietot. Attīstītākas tehnoloģijas nodrošina strauju informācijas apriti visā pasaulē. Tomēr tehnoloģijas arī ļauj vajadzības gadījumā labāk aizsargāt datus. Tehnoloģijas atvieglo datu kontroli un informācijas meklēšanu. Attiecīgos datus var identificēt ātrāk un vienkāršāk. Ja datus nedrīkst pārraidīt, tehnoloģijas ļauj šos datus izolēt un aizsargāt daudz ātrāk un efektīvāk nekā līdz šim.

Direktiiviin sisältyvät periaatteet ovat edelleen soveltamiskelpoisia, eikä niitä tulisi muuttaa. Uutta tieto- ja viestintäteknologiaa kehitetään kuitenkin monilla aloilla, joten tarvitaan erityisohjeita siitä, miten direktiivin periaatteita olisi käytännössä sovellettava. Yhä pidemmälle kehitetty teknologia takaa sen, että tieto liikkuu nopeasti kaikkialla maailmassa. Teknologia kuitenkin myös mahdollistaa entistä paremman tietosuojan silloin kun siihen on tarvetta. Lisäksi se helpottaa tiedon valvontaa ja hakua. Tarvittavat tiedot löytyvät nopeammin ja helpommin. Sellaiset tiedot, joita ei ole lupa luovuttaa, voidaan teknologian ansiosta erottaa muista tiedoista ja suojata aiempaa nopeammin ja tehokkaammin.

Šeit ļoti būtiska loma ir darba grupai. Tai ir jāturpina darbs, kas veikts tās interneta darba grupā, un tālāk jāizstrādā valstu datu aizsardzības uzraudzības iestādēm kopēja pieeja valstu tiesību aktu īstenošanas saskaņošanai, jo īpaši attiecībā uz to, kuras valsts tiesību akti ir piemērojami, un uz pārrobežu datu plūsmām.

Tietosuojatyöryhmällä on tässä yhteydessä erittäin tärkeä merkitys. Sen olisi jatkettava työtä, jota tehdään sen Internet-erityistyöryhmässä. Sen olisi myös jatkettava kaikille tietosuojaa valvoville kansallisille viranomaisille yhteisen lähestymistavan kehittämistä, jotta kansalliset täytäntöönpanosäädökset voitaisiin yhdenmukaistaa etenkin siltä osin, kuin on kyse lainvalinnasta ja rajatylittävistä tiedonsiirroista.

Ja tiek konstatēts, ka kāda noteikta tehnoloģija pastāvīgi izraisa jautājumus attiecībā uz datu aizsardzības principu piemērošanu, un ja tiek uzskatīts, ka tās plašais pielietojums vai tai piemītošais iejaukšanās potenciāls prasa piemērot stingrākus pasākumus, Komisijai ir ES līmenī jāierosina specifiski nozares tiesību akti, lai šos principus piemērotu attiecīgās tehnoloģijas specifiskajām prasībām. Šī pieeja tika pieņemta Direktīvā 2002/58/EK par personas datu apstrādi un privātās dzīves aizsardzību elektronisko komunikāciju nozarē (direktīva par privāto dzīvi un elektronisko komunikāciju).

Jos havaitaan, että jokin teknologia nostaa jatkuvasti esille tietosuojaperiaatteiden soveltamiseen liittyviä kysymyksiä ja että tällainen teknologia on käytössä niin laajalti tai se voi heikentää yksityisyyden suojaa niin, että tiukemmat säännöt ovat perusteltuja, komissio voi esittää alakohtaisten sääntöjen antamista EU:n tasolla. Näin tietosuojaperiaatteiden soveltamisessa voidaan ottaa huomioon kyseisen teknologian asettamat erityisvaatimukset. Tämä lähestymistapa omaksuttiin jo sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä 2002/58/EY.

Šīs direktīvas pašreizējā pārskatīšana un augstāk minētais paziņojums par RFID var sniegt iespēju apsvērt nepieciešamību šo direktīvu uzlabot vai pieņemt īpašus noteikumus, lai pievērstos ar datu aizsardzību saistītām problēmām, ko rada tehnoloģijas, piemēram, internets vai RFID .

Kyseisen direktiivin meneillään oleva tarkastelu ja radiotaajuustunnistuslaitteista (RFID-laitteista) annettu tiedonanto tarjoavat perustan arvioitaessa sitä, olisiko direktiiviä muutettava tai olisiko annettava erityissäännöksiä, joilla ratkaistaan Internetiin ja RFID-teknologiaan liittyvät tietosuojakysymykset.

Saskaņota reaģēšana uz sabiedrisko interešu prasībām, jo īpaši attiecībā uz drošību

Yleisen edun mukaisiin käyttötarkoituksiin liittyvät vaatimukset, etenkin turvallisuusvaatimukset, olisi voitava ottaa huomioon yhdenmukaisella tavalla

Mums ir jāsaskaņo divas pamatprasības – efektīvi novērst draudus Eiropas iedzīvotāju ikdienā, jo īpaši drošības jautājumos, un vienlaikus aizsargāt pamattiesības, tostarp arī tiesības uz datu aizsardzību. Par personām savākto datu apjoms un to darbību skaits, kuru rezultātā saglabājas informācija par personas datiem, ir ļoti liels. Izmantot datus tādiem nolūkiem, kas atšķiras no sākotnējiem mērķiem, kuri attaisnoja to vākšanu un apstrādi, var tikai tad, ja to pienācīgi pamato. Tiem jābūt pasākumiem, kas demokrātiskā sabiedrībā ir attaisnojami un vajadzīgi sabiedrības interesēs, piemēram, cīņā pret terorismu un organizēto noziedzību.

Tämä edellyttää kahden perusvaatimuksen yhteensovittamista: toisaalta on tehokkaasti puututtava etenkin turvallisuutta heikentäviin uhkiin, joita kansalaiset Euroopassa kohtaavat jokapäiväisessä elämässään, ja toisaalta taas suojattava perusoikeuksia, joihin kuuluu myös oikeus tietosuojaan. Yksilöistä kerätään nykyisin runsaasti henkilötietoja, ja monissa yhteyksissä henkilötiedoista jää ja tallentuu jälkiä erilaisiin järjestelmiin. Tietoja saa käyttää muihin kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on alun perin kerätty, vain jos tähän on saatu asianmukainen lupa. Tällaisten toimenpiteiden on demokraattisessa yhteiskunnassa oltava yleisen edun näkökulmasta perusteltuja ja tarpeellisia, kuten toimenpiteet terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

Nosakot būtisko līdzsvaru starp pasākumiem, kam jāgarantē drošība un jāaizsargā neapstrīdamās pamattiesības, Komisija pārliecinās, ka tā ir nodrošinājusi Pamattiesību hartas 8. pantā paredzēto personas datu aizsardzību. ES sadarbojas arī ar ārējiem partneriem. Globalizētā pasaulē tam ir būtiska nozīme. Konkrēti starp ES un ASV risinās pastāvīgs starpkontinentāls dialogs, kurā tiek spriests par dalīšanos informācijā un personas datu aizsardzības jautājumiem saistībā ar tiesībaizsardzības mērķiem.

Pyrkiessään varmistamaan, että turvallisuuden takaamiseksi toteutettavat toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa toimenpiteisiin, joilla taataan välttämättömien perusoikeuksien kunnioittaminen, komissio varmistaa, että se suojaa henkilötietoja perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisesti. EU tekee lisäksi yhteistyötä ulkopuolisten kumppaniensa kanssa. Tämä on globalisoituneessa maailmassa välttämätöntä. Esimerkiksi EU ja Yhdysvallat käyvät jatkuvaa transatlanttista vuoropuhelua henkilötietojen suojaamisesta tapauksissa, joissa tietoja vaihdetaan lainvalvontatarkoituksessa.

Komisija atkārtoti pārbaudīs šīs direktīvas īstenošanu pēc šajā paziņojumā noteikto pasākumu pabeigšanas.

Komissio tarkastelee tietosuojadirektiivin soveltamista uudelleen sen jälkeen, kun tässä tiedonannossa esitetyt toimenpiteet on saatu toteutettua.

[1] Eiropas Parlamenta un Padomes 1995. gada 24. oktobra Direktīva 95/46/EK par personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi un šādu datu brīvu apriti, OV L 281, 23.11.1995., 31. lpp., turpmāk tekstā „direktīva”.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (ns. tietosuojadirektiivi), EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[2] ELS Nr. 108; turpmāk tekstā „108. konvencija”.

[2] Euroopan neuvoston sopimussarja, ETS nro 108; jäljempänä ’yleissopimus 108’.

[3] Pirmais ziņojums par Datu aizsardzības direktīvas (95/46/EK) īstenošanu, 2003. gada 15. maijā, COM(2003) 265, galīgā redakcija.

[3] Ensimmäinen kertomus tietosuojadirektiivin (95/46/EY) täytäntöönpanosta, KOM(2003) 265 lopullinen, 15.5.2003.

[4] Komisijas pirmais ziņojums, kā arī publiski pieejami dokumenti, kas pieņemti saskaņā ar šeit minēto darba programmu, atrodami vietnēhttp://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/lawreport/index_en.htm.

[4] Komission ensimmäinen kertomus tietosuojadirektiivin täytäntöönpanosta ja tässä mainitut muut työohjelman nojalla hyväksytyt julkiset asiakirjat ovat osoitteessa:http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/lawreport/index_en.htm

[5] Darba grupa personu aizsardzības jautājumos attiecībā uz personas datu apstrādi, kas izveidota ar direktīvas 29. pantu (turpmāk tekstā „darba grupa”).

[5] Direktiivin 29 artiklalla perustettu tietosuojatyöryhmä.

[6] Direktīvas 9. apsvērums.

[6] Tietosuojadirektiivin johdanto-osan 9 kappale.

[7] http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/docs/studies/economic_evaluation_en.pdf.

[7] http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/docs/studies/economic_evaluation_en.pdf

[8] Lieta C-101/01 („Lindqvist”), spriedums 2003. gada 6. novembrī.

[8] Asia C-101/01, Lindqvist, tuomio 6.11.2003.

[9] Apvienotās lietas C-317/04 un C-318/04 („ PNR ”), 2006. gada 30. maija spriedums.

[9] Yhdistetyt asiat C-317/04 ja C-318/04, PNR, tuomio 30.5.2006.

[10] COM(2005) 475 galīgā redakcija, 4.10.2005.

[10] KOM(2005) 475 lopullinen, 4.10.2005.

[11] COM(2005) 490 galīgā redakcija, 12.10.2005.

[11] KOM(2005) 490 lopullinen, 12.10.2005.

[12] OV L 298, 27.10.2006., 29. lpp.

[12] EUVL L 298, 27.10.2006, s. 29.

[13] Apvienotās lietas C-465/00, C-138/01 un C-139/01 („Rechnungshof”), 2003. gada 20. maija spriedums.

[13] Yhdistetyt asiat C-465/00, C-138/01 ja C-139/01, Rechnungshof, tuomio 20.5.2003.

[14] OV L 105, 13.4.2006., 54. lpp.

[14] EUVL L 105, 13.4.2006, s. 54.

[15] COM(2006) 331 galīgā redakcija, 28.6.2006.

[15] KOM(2006) 331 lopullinen, 28.6.2006.