|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta"
|
Yttrande från Europeiska ekonomiska och sociala kommittén om "Förslag till Europaparlamentets och rådets förordning om inrättande av Europeiska unionens solidaritetsfond"
|
|
KOM(2005) 108 lopullinen — 2005/0033 COD
|
KOM(2005) 108 slutlig – 2005/0033 (COD)
|
|
(2006/C 28/14)
|
(2006/C 28/14)
|
|
Neuvosto päätti 27. syyskuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta.
|
Den 27 september 2005 beslutade rådet att i enlighet med artikel 262 i EG-fördraget rådfråga Europeiska ekonomiska och sociala kommittén om ovannämda yttrande.
|
|
Asian valmistelusta vastannut "talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. lokakuuta 2005. Esittelijä oli Paulo Barros Vale.
|
Facksektionen för Ekonomiska och monetära unionen, ekonomisk och social sammanhållning som svarat för kommitténs beredning av ärendet, antog sitt yttrande den 3 oktober 2005. Föredragande var Paulo Barros Vale.
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.– 27. lokakuuta 2005 pitämässään 421. täysistunnossa ( lokakuun 27. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 74 ääntä puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.
|
Vid sin 421:a plenarsession den 26– 27 oktober 2005 (sammanträdet den 27 oktober 2005) antog Europeiska ekonomiska och sociala kommittén följande yttrande med 74 röster för och 3 nedlagda röster:
|
|
1 Johdanto
|
1. Inledning
|
|
1.1 Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR) perustettiin vuonna 2002 avustamaan suurkatastrofeista kärsineitä jäsenvaltioiden tai unionin jäsenyydestä neuvottelevien maiden alueita.
|
1.1 EU:s solidaritetsfond (EUSF) inrättades 2002 i syfte att stödja regioner i medlemsstater eller kandidatländer som drabbats av omfattande katastrofer.
|
|
1.2 EUSR:n olisi oltava joustava ja mahdollisimman vähän byrokraattinen väline, jotta tuhoalueille voidaan myöntää apua välittömästi.
|
1.2 Drabbade regioner skall kunna få stöd omgående, och därför skall EUSF vara så flexibel och obyråkratisk som möjligt.
|
|
1.3 Vuosina 2002–2006 EUSR:n vuotuinen talousarvio on ollut noin miljardi euroa.
|
1.3 Anslagen till EUSF för perioden 2002–2006 uppgår till ca 1 miljard euro per år.
|
|
1.4 EUSR-asetusta on tarkistettava vuoden 2006 loppuun mennessä. Tässä lausunnossa käsitellään juuri asetuksen tarkistusta.
|
1.4 Detta yttrande behandlar revisionen av förordningen om solidaritetsfonden som skall genomföras fram till slutet av 2006.
|
|
1.5 EUSR:n soveltamisala kattaa nykyisin luonnonmullistukset, ja tukea on äärimmäisen vaikea myöntää silloin, kun kyseessä on teollisuuden tai terroritekojen aiheuttama onnettomuus tai jopa vakava terveyskriisi.
|
1.5 Den nuvarande solidaritetsfonden omfattar enbart naturkatastrofer, vilket gör det ytterst svårt att ge bistånd vid industriolyckor, terrordåd och även vid allvarliga hot mot människors hälsa.
|
|
1.6 EURS:n toimenpiteiden käynnistämisen edellytyksenä oleva tuhojen vähimmäismäärä on nykyisin asetettu hyvin korkeaksi (välittömien tuhojen suuruus on 3 miljardia euroa tai yli 0,6 prosenttia maan BKTL:stä). Siksi yli kaksi kolmasosaa tuesta on myönnetty poikkeuslausekkeen nojalla (jonka vuotuiset määrärahat ovat enintään 75 miljoonaa euroa).
|
1.6 Den nuvarande ekonomiska tröskeln för att komma i anspråk för EUSF är mycket hög (3 miljarder euro i kostnader för direkta skador eller mer än 0,6 % av BNP), vilket resulterat i att mer än två tredjedelar av stödet delats ut med hjälp av en undantagsklausul (vars anslag per år är begränsat till 75 miljoner euro).
|
|
2 Uusi ehdotus
|
2. Det nya förslaget
|
|
2.1 Yleistä
|
2.1 Allmänna frågor
|
|
2.1.1 EUSR kattaa maantieteellisesti edelleen unionin nykyiset jäsenvaltiot ja unionin jäsenyydestä neuvottelevat maat.
|
2.1.1 Det är fortfarande nuvarande medlemsstater och de länder som förhandlar om EU-medlemskap som geografiskt omfattas av solidaritetsfonden.
|
|
2.1.2 EUSR:n soveltamisala laajennetaan kattamaan luonnonkatastrofien lisäksi teknologian tai teollisuuden aiheuttamat katastrofit, kansanterveydelle aiheutuvat uhat ja terroriteot.
|
2.1.2 Antalet situationer som omfattas av solidaritetsfonden utvidgas till att förutom naturkatastrofer också gälla teknik- och industrirelaterade katastrofer, hot mot människors hälsa och terrordåd.
|
|
2.1.3 Rahaston piiriin kuuluva tukikelpoinen katastrofi määritellään joko määrällisen tai poliittisen kriteerin perusteella:
|
2.1.3 Definitionen på en "katastrof" som kan uppbära stöd från solidaritetsfonden bygger på två kriterier, ett kvantitativt och ett politiskt:
|
|
2.1.3.1 Määrällinen kriteeri — EUSR:n toimenpiteiden käynnistämisen edellytyksenä oleva tuhojen määrä alennetaan 3 miljardista eurosta miljardiin euroon tai 0,6 prosentista 0,5 prosenttiin maan BKTL:stä. Näin tukea voidaan myöntää entistä useammassa tapauksessa.
|
2.1.3.1 Kvantitativt – Den ekonomiska tröskeln för att komma i anspråk för EUSF sjunker från 3 till 1 miljard euro eller från 0,6 % till 0,5 % av BNP, vilket gör att fonden kan tas i anspråk i fler fall.
|
|
2.1.3.2 Poliittinen kriteeri — Tietyissä, hyvin perustelluissa olosuhteissa (varsinkin silloin, kun tuhojen suuruus ei päätöstä tehtäessä vielä ole täysin tiedossa) komissio voi käynnistää rahaston toimenpiteet, vaikka määrällinen kriteeri ei täytykään.
|
2.1.3.2 Politiskt – Under vissa bestämda och väl motiverade omständigheter (särskilt när skadornas omfattning ännu inte är kända då beslut skall fattas) kan kommissionen frigöra medel ur fonden, även om det kvantitativa kriteriet inte är uppfyllt.
|
|
2.1.4 Tuhon kohteeksi joutuneen maan naapurimaat ovat tukikelpoisia, jos myös ne kärsivät tuhon seurauksista.
|
2.1.4 De drabbade ländernas grannländer är stödberättigade om de också påverkas av följderna av katastrofen.
|
|
2.1.5 Myös EUSR:n toimenpiteissä on varmistettava toissijaisuusperiaatteen noudattaminen.
|
2.1.5 Subsidiaritetsprincipen skall även gälla solidaritetsfonden.
|
|
2.1.6 Komission ehdotuksen mukaan tuhon kohteeksi joutunut maa voi hakea ennakkoavustusta (jonka suuruus on noin 5 prosenttia tukikelpoisten toimien arvioiduista kokonaiskustannuksista tai enintään 5 miljoonaa euroa). Ennakkoavustus myönnetään välittömästi avustuspyynnön saavuttua, ja asianomaisen maan on palautettava avustus, mikäli maata ei todeta tukikelpoiseksi.
|
2.1.6 Enligt kommissionens förslag skall det drabbade landet kunna ansöka om förskott (ca 5 % av den beräknade totala kostnaden för stödberättigade åtgärder, maximalt 5 miljoner euro) som skall utbetalas omgående efter det att ansökan om hjälp lämnats in. Detta förskott skall betalas tillbaka av landet i fråga om det visar sig att det är stödvillkoren inte är uppfyllda.
|
|
2.1.7 Tukea myönnettäessä on noudatettava suhteellisuusperiaatetta ja otettava huomioon sekä tuhojen kokonaismäärä että maan koko ja katastrofin seurausten vakavuus.
|
2.1.7 Proportionalitetsprincipen skall gälla vid tilldelningen av stöd med beaktande av såväl skadornas totala omfattning, landets storlek och hur allvarliga katastrofens framtida följder kan bli.
|
|
2.1.8 Vastuu tuen käytöstä kuuluu kaikilta osin edunsaajavaltiolle. Sen on toimitettava selvitys, josta käy ilmi varojen käyttö asianmukaisine perusteluineen. Varat on käytettävä asetuksen mukaisesti.
|
2.1.8 Mottagarlandet ansvarar självt för hur stödet används och skall lägga fram en rapport om hur pengarna använts. Användningen skall vara klart och tydligt motiverad och i överensstämmelse med förordningen.
|
|
2.1.9 Komission ehdottama EUSR:n vuotuinen talousarvio on edelleen miljardi euroa.
|
2.1.9 Kommissionen föreslår att solidaritetsfondens belopp fortfarande skall uppgå till en miljard euro per år.
|
|
2.1.10 EU:n talousarviossa ei ole otettu huomioon EUSR:n määrärahoja. Rahaston toimenpiteet käynnistetään aina lisätalousarvion turvin.
|
2.1.10 De medel som avsätts till EUSF omfattas inte av EU-budgeten. Varje gång fonden tas i anspråk sker det med hjälp av en ändringsbudget.
|
|
2.1.11 Jos rahaston vuotuiset määrärahat ylittyvät, käytetään seuraavan vuoden rahastovaroja. Näin taataan, että tukea myönnetään aina, kun se on perusteltua.
|
2.1.11 Om det årliga anslaget överskrids kan nästa års budgetmedel användas. På så sätt säkerställs att stöd ges, förutsatt att det är motiverat.
|
|
3 Yleisiä ja erityisiä huomioita
|
3. Allmänna och särskilda kommentarer
|
|
3.1 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen laajentaa solidaarisuusrahaston soveltamisalaa ja antaa rahastolle mahdollisuus reagoida nopeasti kriisitilanteissa.
|
3.1 EESK ställer sig positiv till kommissionens mål att utöka solidaritetsfondens tillämpningsområden och öka möjligheterna till snabba åtgärder i krissituationer.
|
|
3.2 ETSK katsoo kuitenkin, että useita komission ehdotukseen sisältyviä seikkoja olisi joiltakin osin muutettava, mikä parantaisi ja tehostaisi ehdotusta. Näin Euroopan unioni saisi rahastosta voimakkaan ja joustavan välineen, jonka avulla rahaston soveltamisalan piiriin kuuluvien alueiden väestö voi saada siitä todellista hyötyä. Tuki on riisuttava kaikesta byrokratiasta, ja sen myöntämistä koskevilla säännöillä on pystyttävä kattamaan katastrofin aiheuttajasta riippumatta erilaiset katastrofit edunsaajayhteisöjen kannalta kriittisimmillä hetkillä. Tuen on toimittava yhtäältä arvokkaana apuvälineenä normaalien elinolosuhteiden palauttamiseksi ja infrastruktuurien jälleenrakentamiseksi sekä talous- ja yhteiskuntaelämän elvyttämiseksi sekä toisaalta kiistattomana poliittisena signaalina, jonka unioni voi antaa vakavista hätätilanteista kärsineille kansalaisilleen.
|
3.2 EESK anser dock att kommissionens förslag i vissa avseenden bör justeras för att det skall bli bättre och effektivare. På så sätt kan fonden bli ett kraftfullt och flexibelt verktyg inom EU som säkerställer att folk och områden som omfattas av fonden kan dra full nytta av ett solidariskt stöd. Stödet måste vara obyråkratiskt och underställt regler som möjliggör insatser vid olika sorts katastrofer, oavsett orsak, när det som mest behövs i de krisdrabbade områdena. Det skall inte bara vara en värdefull hjälp i återuppbyggnaden av normala levnadsförhållandn och fungerande infrastruktur, näringsliv och samhälle, utan också en otvetydig politisk signal från EU till medborgare som befinner sig i katastrofdrabbade områden.
|
|
3.3 ETSK katsookin, että ehdotetut rahoitusvarat näyttävät vastaavan viime vuosina jätettyjen hakemusten tasoa. Komitea epäilee kuitenkin sitä, riittääkö ehdotettu talousarvio kattamaan sellaisen suurkatastrofin kuin maanjäristyksen tai hyökyaallon, Euroopan laajuisen pandemian tai esimerkiksi joukkotuhoaseiden aiheuttaman onnettomuuden tai niillä tehdyn hyökkäyksen. Olisi varauduttava myös tällaisiin todella poikkeuksellisiin tilanteisiin ottamalla käyttöön niin ikään poikkeuksellinen mekanismi, johon unioni voisi kuitenkin turvautua, jos jonain päivänä sattuu edellä mainitun kaltainen onnettomuus.
|
3.3 Storleken på det föreslagna beloppet verkar vara anpassat till de ansökningar som gjorts under de senaste åren, men det är tveksamt om det kan motsvara behoven vid en stor katastrof som en stor jordbävning (till lands eller till havs), en pandemi över hela Europa eller till exempel ett anfall med massförstörelsevapen. Även om dessa situationer verkligen hör till undantaget bör man planera för dem genom en mekanism som också skall vara av undantagskaraktär, men som EU kan aktivera om en olycka av denna omfattning en dag skulle inträffa.
|
|
3.4 ETSK:n mielestä Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta myönnettävää tukea koskevien sääntöjen on oltava yksinkertaiset ja selkeät sekä niin vähän byrokraattiset kuin mahdollista. Rahastolla on kuitenkin oltava mekanismeja, jotka mahdollistavat avoimuuden ja joiden avulla voidaan arvioida ja valvoa edunsaajavaltioiden käyttöön myönnettyjen varojen lopullisia käyttötarkoituksia.
|
3.4 Reglerna för tillgång till EU:s solidaritetsfond bör vara enkla, tydliga och så obyråkratiska som möjligt. De bör omfatta mekanismer som möjliggör öppenhet, efterföljande utvärdering och kontroll av hur de resurser som ställts till mottagarlandets förfogande har använts.
|
|
3.5 Kun otetaan huomioon unionin talousarvion nykytila ja Euroopassa vallitseva taloudellinen tilanne, ETSK ei vastusta ehdotetun asetuksen mukaista rahastolle asetettavaa vaihtelevaa talousarviota, jonka ylärajasta on päätetty etukäteen. Komitea katsoo kuitenkin, että EUSR tulisi muuttaa mahdollisimman pian itsenäiseksi vakituiseksi rahastoksi, jolla on omat kiinteät vuotuiset määrärahansa. Vuosittain käyttämättä jäävistä määrärahoista muodostettaisiin vararahasto suurkatastrofeja varten.
|
3.5 Med tanke på EU:s nuvarande budgetsituation och Europas ekonomiska situation ställer sig EESK inte avvisande till en varierande form av budget med förutbestämda tak såsom föreslås i förordningen. Solidaritetsfonden bör dock snarast möjligt inrättas som en oberoende och permanent fond med årliga fasta anslag där överskott som härrör från ej utnyttjade anslag tidigare år kan utgöra en reserv för stora katastrofer.
|
|
3.6 ETSK katsoo, että komission ehdotus on oikeansuuntainen varojenkäytölle asetettuja määräaikoja koskevien sääntöjen osalta. Komitea suhtautuu myönteisesti nopean toiminnan mahdollistavaan mekanismiin, jolla tukitoimenpiteet voidaan käynnistää ripeästi heti asiantilan toteamisen jälkeen EUSR:n tavoitteen mukaisesti.
|
3.6 När det gäller reglerna om tidsfristen för användningen anser EESK att kommissionens förslag är ett steg i rätt riktning. Vi välkomnar den planerade mekanismen för omedelbar reaktion eftersom detta möjliggör snabba insatser så snart de fakta har konstaterats som motiverar stöd från solidaritetsfonden.
|
|
3.7 ETSK katsoo, ettei vahinkojen arviointi ole yksinkertaista, koska ehdotettu asetus kattaa monenlaisia tilanteita. Se voi myös osoittautua toimimattomaksi kustannusten ja vahingonkärsijöiden viidakossa, koska kyse ei ole pelkästään julkiselle omaisuudelle aiheutuneista vahingoista vaan myös yksityisestä omaisuudesta. Koska hakemus on tehtävä komissiolle lyhyessä ajassa ja vahinkoon liittyy monenlaisia intressejä ja monenlaista aineellista omaisuutta, on mahdollista, että kriisin vaikutuksia joko yli- tai aliarvioidaan, minkä vuoksi valtioiden jättämiä hakemuksia on arvioitava kriittisesti. Apuna on käytettävä asiantuntijoita, historiallisia tietoja ja aiempia rekistereitä, ja arvioinnissa on painotettava taloudellisia viitetietoja suhteuttamalla vahingot edunsaajavaltion hintatasoon.
|
3.7 Att bedöma skadorna kommer att bli komplicerat med tanke på att förslaget till förordning omfattar många olika situationer. Processen är osäker med tanke på de många olika slags kostnader och aktörer som är inblandade, och eftersom det handlar om både offentlig och privat egendom. Att ansökan måste komma in till kommissionen så snart och att så många intressen och materiella värden är berörda kan leda till en betydande underskattning eller överskattning av krisens omfattning. Staternas ansökningar måste därför granskas noga, med hjälp av specialister, historiska data och tidigare förteckningar, och den ekonomiska hjälpen måste anpassas till prisnivån i den stat som får stöd.
|
|
3.8 ETSK pitää asianmukaisina ehdotetun asetuksen 4 artiklassa lueteltuja tukikelpoisia toimia, joiden kustannuksiin voidaan myöntää rahastosta osarahoitusta. Komitea esittää kuitenkin toivomuksen, että luetteloon lisättäisiin seuraava uusi luetelmakohta: "muut yleishyödylliset toimet, joiden tarkoituksena on palauttaa väestön ja/tai tuhoalueen normaalit sosiaaliset ja taloudelliset elinolot, ja EUSR:n avaaminen kansalaisyhteiskunnan kaikille toimijoille erikseen määriteltävin menettelyin ja varotoimin". Tarkoituksena on, että uuden luetelmakohdan ansiosta tukea voidaan myöntää kaikenlaisiin EUSR:n soveltamisalan piiriin kuuluviin odottamattomiin tapahtumiin ja niiden seurauksiin. Päätöksenteko olisi näin joustavampaa poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa yhteiskunnallinen järjestys ja tuotantojärjestelmä ovat uhattuina, jos yksityiselle omaisuudelle tapahtuneita vahinkoja ei voida korvata.
|
3.8 Med avseende på de olika slags kostnader som fonden skall täcka, kan EESK godkänna de stödberättigade åtgärder som tas upp i artikel 4 i förslaget till förordning, men ytterligare en kategori borde läggas till: "övriga åtgärder av allmänt intresse, som har till syfte att få samhälle och näringsliv i de drabbade områdena att återgå till det normala samtidigt som samtliga aktörer i det civila samhället får tillgång till EUFS, enligt ännu ej fastställda bestämmelser och villkor". Syftet med detta tillägg är att göra beslutsfattandet i ovanliga situationer flexiblare, eftersom det är svårt att förutsäga alla slags händelser och följdverkningar som omfattas av EUSF. Det gäller situationer då samhälls- och produktionsstrukturerna hotas om det inte finns möjligheter att ingripa för att avhjälpa skador på privat egendom.
|
|
3.8.1 Tämän rahaston käyttömahdollisuuksien laajentamista koskevan ajatuksen yhteydessä voidaan todeta, että läheskään kaikkia rahastolle varattuja määrärahoja ei saada käytettyä asetukseen sisältyvän varauman takia, sillä sen perusteella tukea voidaan myöntää vain valtion menoihin. Näin ei ole mahdollista ottaa huomioon tilanteita, jotka kuuluvat itse asiassa EUSR:n toimintafilosofian piiriin.
|
3.8.1 I samband med denna önskan att bredda tillgången kan vi konstatera att de föreslagna anslagen inte utnyttjas i någon högre grad, bl. a. på grund av förbehållsklausulen som innebär att medlen endast får användas till offentliga utgifter. Detta omöjliggör stöd i vissa situationer som mycket väl stämmer överens med solidaritetsfondens stödfilosofi.
|
|
3.8.2 Myös käyttöönottokynnystä tulisi miettiä uudelleen siten, että rahaston toimintamahdollisuudet voitaisiin sovittaa konkreettisiin paikallisiin vaatimuksiin ja tiettyjen luonnonilmiöiden alueelliseen luonteeseen.
|
3.8.2 Dessutom bör tröskelbegreppet också omprövas, så att stödåtgärdernas omfattning anpassas efter lokala behov och vissa naturfenomens regionala dimension.
|
|
3.9 ETSK katsoo, että rahaston lopullisia edunsaajia ovat Euroopan unionin kansalaiset, mikä on otettava huomioon tukikelpoisia toimenpiteitä toteutettaessa. Vain logistisista ja organisatorisista syistä on välttämätöntä, että välillisinä edunsaajina toimivat valtiot, joille myönnetään EUSR:n talousarviosta varat kulloiseenkin tarkoitukseen. Samasta syystä rahastotoimenpitein irrotettuja julkisia varoja ei pidä myöntää ainoastaan valtiollisille organisaatioille vaan myös tukikelpoisiin toimenpiteisiin osallistuvalle järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle, sillä valtioilla ei yleensä ole resursseja selviytyä tällaisten katastrofien vaikutuksista ilman järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan apua. Palokunnille ja terveydenhuolto- tai sosiaalipalvelualalla toimiville kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisjärjestöille sekä muille kansalaisyhteiskunnan toimijoille on korvattava asianmukaisesti niiden ponnistelut, omistautuminen ja toiminnasta aiheutuvat kulut, sillä niiden budjetti ei yleensä riitä kattamaan tällaisista suuronnettomuuksista aiheutuvia erityiskustannuksia.
|
3.9 EESK anser att EU:s medborgare skall vara de som sist och slutligen skall stå som mottagare av genomförda åtgärder. Det är endast av logistiska och organisatoriska skäl som stater står som direkta mottagare eftersom det är de som får medel för detta ändamål ur solidaritetsfondens budget. Därför bör inte enbart statliga organisationer vara mottagare av offentliga medel från fonden utan också det organiserade civila samhället, som ofta medverkar i stödberättigade åtgärder, eftersom stater vanligtvis inte har resurser att hantera följderna av denna typ av katastrofer utan deras hjälp. Brandkårer, frivilligorganisationer inom det civila samhället som arbetar med sjukvård eller sociala insatser och övriga aktörer inom det civila samhället bör kompenseras i vederbörlig ordning för sin insats, sitt engagemang och sina utlägg, eftersom deras budget i allmänhet inte är anpassad till den enorma omfattningen av dessa händelser.
|
|
3.10 ETSK katsoo, että rahaston maantieteellistä soveltamisalaa on tarkistettava, jotta tuen taataan kattavan katastrofin sattuessa myös muut kuin lähinaapurit. Laajat katastrofit (joista ydinonnettomuudet ovat vain yksi esimerkki) voivat ulottua vaikutuksiltaan muihin kuin sen valtion rajanaapureihin, jossa onnettomuus alun perin tapahtui. Siksi vaikutuksista kärsivien valtioiden on oltava tukikelpoisia. Kun onnettomuuden vaikutukset ulottuvat muihin valtioihin ja kun rahastotoimenpiteet on käynnistetty, tukea on myönnettävä asianomaisille valtioille, vaikka jotkut niistä eivät täyttäisikään ehdotetun asetuksen 2 artiklassa säädettyjä kriteerejä.
|
3.10 Den geografiska täckningen av länder som skall omfattas vid en katastrof bör ses över, för att se till att stödet skall kunna utökas till andra länder än de närmast angränsande. Större katastrofer (t.ex. kärnkraftsolyckor) kan drabba andra stater än dem som gränsar till den stat där olyckan inträffade, och därför bör dessa stater också vara berättigade till stöd. När andra stater drabbas och förutsatt att fonden tas i anspråk bör den komma till användning i de olika berörda staterna även om några av dessa inte når över den tröskel som nämns i artikel 2 i förslaget till förordning.
|
|
3.11 ETSK:n käsityksen mukaan myös muut kuin unionin jäsenvaltiot tai ehdokasvaltiot kuuluvat naapuruuskäsitteen piiriin, kun ne kärsivät unionin tai sen ehdokasvaltioiden alueella tapahtuneen onnettomuuden vaikutuksista. Jos EUSR:n toimenpiteet käynnistetään kyseisellä maantieteellisellä alueella tapahtuneen onnettomuuden takia, unionin on osoitettava solidaarisuuttaan myös muille naapurivaltioille joko EUSR:n tai muiden, senhetkisten kansainvälisten yhteistyövälineiden avulla edellyttäen, että tukitoimenpiteet eivät supista käynnissä olevien yhteistyöohjelmien varoja.
|
3.11 Grannskapsregeln bör tillämpas även när det gäller stater som inte är medlemmar eller inte förhandlar om medlemskap vilka drabbas av en olycka som inträffat inom EU eller i ett kandidatland. Om solidaritetsfonden tas i anspråk för en olycka som inträffat eller orsakats inom detta geografiska område, skall angränsande stater också uppbära stöd från EU, antingen genom solidaritetsfonden eller genom andra gällande instrument för internationellt samarbete, förutsatt att detta inte påverkar och därmed hämmar de särskilda samarbetsprogram som redan trätt i kraft.
|
|
3.12 ETSK:n mielestä on välttämätöntä lisätä tukikelpoisiin tilanteisiin sellaisten yhtäaikaisten tai pitkään jatkuneiden tilanteiden aiheuttamat katastrofit, jotka eivät ole suoraan luokiteltavissa erityisen vakaviksi (esimerkiksi ankara kuivuus), ja säätää selkeästi, milloin vahingot on arvioitava. Viimeaikaiset ilmastonmuutokset vaikuttavat valtioihin eri tavoin. Ne ovat osittain saaneet alkunsa maapallon lämpenemisestä, josta koko unioni on myös vastuussa. Ei olisi järkevää eikä solidaarista, että Euroopan unioni ei huolehtisi velvoitteistaan, joita sillä on sekä puututtaessa ongelman lähtökohtiin että sen seurauksiin.
|
3.12 Fonden måste kunna tas i anspråk även för katastrofer som uppstår till följd av en ackumulering eller en ihållande situation som inte omedelbart anses som särskilt allvarlig (t.ex. omfattande torka). Man måste även fastställa vid vilken tidpunkt dessa situationer skall betraktas som en katastrof. De klimatförändringar som ägt rum och som delvis orsakats av den globala uppvärmningen – som hela EU också bär ansvaret för – drabbar vissa stater mer än andra, och det skulle vara varken rimligt eller solidariskt om EU undandrog sig sina skyldigheter med avseende på orsakerna till klimatförändringarna eller deras följder.
|
|
3.12.1 ETSK:n 14.– 16. syyskuuta 2005 Espanjaan ja Portugaliin suuntautuneen matkan aikana tehtyjen huomioiden pohjalta voidaan todeta, että useissa tapauksissa saman ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä
|
3.12.1 De iakttagelser som EESK gjorde på fältet under sin studieresa i Spanien och Portugal den 14– 16 september 2005 visar att det i flera fall är nödvändigt att stödinsatser till ett och samma problemområde kanaliseras via
|
|
- EUSR, joka mahdollistaa nopean toiminnan ja jonka avulla voidaan ratkaista välittömästi sekä väestölle välttämättömät että materiaaliset kiireelliset tarpeet että
|
- EUSF, som kan bistå med snabbinsatser med omedelbar hjälp till akuta behov, både insatser för befolkningen och materiell hjälp,
|
|
- rakenteelliset interventiorahastot, joiden avulla voidaan ratkaista perusongelmat pitkällä aikavälillä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi perusrakenteiden luomista kuivuuden varalta, metsänistutusta ja vaihtoehtoisten toimintojen kehittämistä silloin, kun metsäpalot ovat aiheuttaneet perusteellista tuhoa.
|
- fonder som tillhandahåller mer strukturellt inriktat stöd för att bidra till långtidslösningar av grundläggande problem; det kan handla om att bygga upp infrastruktur för att bekämpa torka, återplantera skog och utveckla alternativ verksamhet i områden som ödelagts av bränder.
|
|
3.12.2 Komission valitessa hankkeita tärkeänä kriteerinä tulisi olla EUSR:n rahoituksen liittäminen pitkän aikavälin hitaasti toteutettavien toimien laajempaan yhteyteen. Näin voitaisiin parantaa EUSR:n ja rakennerahastojen yhteistä tehoa.
|
3.12.2 Möjligheten att sätta in bistånd från EUSF tillsammans med andra kraftfulla långsiktiga insatser borde utgöra ett viktigt kriterium när kommissionen granskar ansökningar om stöd. På så vis skulle den sammantagna effekten av EUSF och strukturfonderna förbättras.
|
|
3.12.3 Vesihuolto, infrastruktuurien toimivuus ja väestön sosiaalinen tai terveydenhuollollinen avustaminen odottamattoman kuivuuden tai helleaallon sattuessa eivät voi jäädä EUSR:n tuen ulkopuolelle, koska rahasto kattaa myös tulvat, hirmumyrskyt tai rankkasateet. Asetukseen on sisällytettävä edellä mainitut tilanteet ja siinä on määriteltävä selvästi, mistä hetkestä alkaen niihin voidaan myöntää tukea, koska niiden taustalla ei ole tunnistettavissa olevaa äkillistä eikä välitöntä tapahtumaa vaan tiettyjen olosuhteiden (ilmasto- tai muiden olosuhteiden) jatkuva kärjistyminen.
|
3.12.3 Vattenbrist, fungerande infrastruktur och tillhandahållande av social hjälp och sjukvård till befolkningen vid oförutsägbar torka eller värmebölja bör omfattas av stöd från fonden i likhet med översvämningar, stormar och regnoväder som redan omfattas. Dessa situationer bör tas upp i förordningen och det bör tydligt fastställas när de skall betraktas som en katastrof, eftersom de inte är orsakade av en snabb och omedelbart identifierbar händelse utan i stället av pågående försämring av en bestämd situation, klimatrelaterad eller inte.
|
|
3.13 Tällaista tarkoitusta varten voidaan vaatia vesihuollosta vastaavalta kansalliselta viranomaiselta virallista ilmoitusta vakavasta kuivuudesta. Sen yhteydessä kunkin jäsenvaltion vesihuollosta vastaavien viranomaisten tulee noudattaa yhdenmukaisia kriteerejä.
|
3.13 För att genomföra detta skulle man kunna införa ett obligatoriskt krav på att den nationella myndighet som är ansvarig för vattenförvaltning utfärdar en "officiell deklaration om svår torka" som grundar sig på observationer som de olika vattenförvaltningsmyndigheterna i varje medlemsstat genomför utifrån enhetliga objektiva kriterier.
|
|
3.14 ETSK katsoo myös, että jäsenvaltioiden ja unionin on luotava selkeitä sääntöjä Euroopan unionissa voimassa olevan vakuutusjärjestelmän velvollisuudesta kattaa myös tietynlaiset riskit, joita alalla toimivat yhtiöt pyrkivät usein välttelemään. Tämä on erittäin tärkeää siksi, että EUSR:n ja jäsenvaltioiden tuki ei kata kaikilta osin yksityishenkilöille aiheutuneita vahinkoja, jotka ovat tavallisesti huomattavasti suuremmat kuin ne julkishallinnon kustannukset yhteisten ongelmien lievittämiseksi tai ratkaisemiseksi, joihin viranomaiset katsovat itsellään olevan velvollisuuden.
|
3.14 Medlemsstaterna och EU måste fastställa tydliga regler om att det inom EU:s försäkringssystem är obligatoriskt att täcka olika typer av risker, vilket försäkringsbolag ofta försöker undvika. Detta är desto viktigare eftersom solidaritetsfonden och nationellt stöd i allmänhet inte omfattar de förluster som drabbar privatpersoner, vars kostnader ofta är mycket högre än det stöd som myndigheterna känner sig förpliktade att ge för att lösa problem som drabbar ett helt samhälle.
|
|
3.15 ETSK katsoo niin ikään, että riskien ennalta ehkäisemistä on kannustettava kaikilla niillä moninaisilla tahoilla, jotka voivat lievittää onnettomuuksien seurauksia tai hälventää ne varautumalla tapahtumiin ennakolta, torjumalla niitä sekä laatimalla ja käynnistämällä ennaltavarautumismekanismeja ihmishenkien ja terveyden suojelemiseksi sekä infrastruktuurien ja aineellisen tai aineettoman omaisuuden tuhoutumisen estämiseksi. ETSK olisi valmis sisällyttämään ehdotettuun asetukseen rajoituksen, jossa ennalta ehkäisemistä kannustettaisiin rajoittamalla tai supistamalla EUSR-tuen saantia tai epäämällä se kokonaan, jos asianomaisen valtion viranomaisten toiminnassa ilmenee laiminlyöntejä, vaikka rahasto pystyisikin määrärahojensa turvin vastaamaan tapahtuman aiheuttamista seurauksista. Tällaisissa tapauksissa EUSR voisi myöntää ennaltaehkäisyä laiminlyöneille valtioille tuen asemesta lainan, koska tuki on viime kädessä tarkoitettu tapahtuneesta kärsiville kansalaisille. Unionin varojen antaminen laiminlyöneiden valtioiden käyttöön lopullisesti saa aikaan leväperäisyyttä ja vastuuntunnottomuutta ja lisää tietynlaisten, toisinaan vältettävissä olevien katastrofien riskiä.
|
3.15 Slutligen anser EESK att insatserna för att förebygga risker bör öka på flera områden för att minimera eller hindra skadeverkningar, genom att förutse händelser, förebygga katastrofer och förebereda och aktivera mekanismer för snabba insatser när det gäller att människors liv och hälsa och att förhindra förstörelse av infrastruktur och materiella eller immateriella värden. EESK skulle inte ställa sig avvisande till att en restriktiv klausul införs i förslaget till förordning. I syfte att främja det förebyggande arbetet skulle denna klausul begränsa, reducera eller eliminera solidaritetsfondens ingripanden i de fall då medlemsstaten i fråga kan bevisas ha varit försumlig, förutsatt att denna ekonomiskt sett kan svara för följderna av händelsen. Solidaritetsfonden skulle dock kunna tas i anspråk under dessa omständigheter i form av ett lån i stället för ett anslag till den stat som är försumlig, eftersom stödet sist och slutligen är tänkt för befolkningen som drabbas av olyckan. Att bevilja EU-anslag till stater som varit försumliga skapar slapphet och bristande ansvarskänsla och ökar risken för vissa slags katastrofer som i vissa fall kunde ha undvikits.
|
|
4 Päätelmät
|
4. Slutsatser
|
|
4.1 ETSK korostaa jo totuttuun tapaan vakavien onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, niistä vastuullistamista ja niiden ennakointia. Komitean mielestä on kuitenkin hyvin tärkeää, että unionilla on EUSR:n kaltainen mekanismi, kunhan otetaan huomioon kritiikki ja ehdotukset, jotka komitea esittää komission ehdotuksesta tämän lausunnon kohdassa 3 "Yleisiä ja erityisiä huomioita".
|
4.1 EESK vidhåller sin ståndpunkt, som alltid har varit att stödja förebyggande, ansvar och insatser för att förutse av allvarliga olyckor. Det är dock mycket viktigt att det finns en mekanism som EU:s solidaritetsfond, förutsatt att denna anpassas till den kritik och de förslag som framförs i avsnitt 3 ovan.
|
|
4.2 Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotetun asetuksen sisältämiin parannuksiin. Ne ovat kuitenkin ETSK:n mielestä riittämättömiä, jotta EUSR voisi toimia tarkoituksenmukaisesti koko potentiaalillaan ja kapasiteetillaan.
|
4.2 EESK välkomnar de förbättringar som förslaget till förordning kommer att medföra, men anser att dessa inte är tillräckliga för att EUSF skall nå sin fulla potential och kapacitet att vidta lämpliga åtgärder.
|
|
4.3 ETSK katsoo, että komission ehdotusta tulisi korjata kolmelta osin, jotta voitaisiin vastata todellisiin tarpeisiin:
|
4.3 EESK anser att kommissionens förslag bör ändras på tre olika områden för att anpassas till de verkliga behoven:
|
|
a) Laajennetaan sovellusalaa siten, että se kattaa ehdotuksen ulkopuolelle jääneet katastrofityypit, etenkin kuivuuden.
|
a) Att vidga tillämpningsområdet genom att inkludera andra oförutsebara katastrofer, i synnerhet torka.
|
|
b) Alennetaan vahinkojen suuruuteen liittyviä kynnysarvoja, jotka ovat nykyisellään liian korkeat ja jotka jättävät tuen ulkopuolelle suurimman osan viimeaikaisista katastrofeista, ja/tai annetaan komissiolle poliittista joustovaraa, jotta se voisi hyväksyä mukaan katastrofeja, joilla on vakavia alueellisia vaikutuksia.
|
b) Att sänka de relativa tröskelvärden som avser omfattningen av de uppkomna skadorna och som är alltför höga och utesluter större delen av de katastrofer som inträffat på senare tid, och/eller ge kommissionen större politiskt manöverutrymme, så att även katastrofer med allvarliga regionala återverkningar kan bli bidragsberättigade.
|
|
c) joustavoitetaan tukikelpoisuutta lisäämällä uusi kattava alakohta, jonka perusteella voidaan maksaa muut asiaan liittyvät kulut, kuin ne, jotka komissio on sisällyttänyt tukikelpoisia toimia koskevan artiklan alakohtiin.
|
c) Att införa flexibilitet med avseende på utgifter som ersätts genom att införa ett nytt mer omfattande led som kan täcka andra relevanta kostnader som inte omfattas av i kommissionens förslag avseende "biståndsberättigade insatser".
|
|
4.4 Voitaisiin myös laatia mahdollisimman pikaisesti oma-aloitteinen lausunto aiheesta "Solidaarisuusrahaston periaatteiden ja toiminnan arviointi ja sen soveltuvuus Euroopan unionin maiden ja alueiden tarpeisiin", jotta voitaisiin edistää jo tunnistettujen ongelmien ratkaisua.
|
4.4 EESK har också för avsikt attsnarast möjligt utarbeta ett initiativyttrande om utvärdering av solidaritetsfondens principer och funktion samt om hur den tillgodoser de behov som uppstår i Europeiska unionens regioner och stater. Det yttrandet skall bidra till lösningar på problem som redan har identifierats.
|
|
|
|
|
Bryssel 27. lokakuuta 2005
|
Bryssel den 27 oktober 2005
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
|
Europeiska ekonomiska och sociala kommitténs
|
|
puheenjohtaja
|
ordförande
|
|
Anne-Marie Sigmund
|
Anne-Marie Sigmund
|
|
--------------------------------------------------
|
--------------------------------------------------
|