Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Lausunto aiheesta "Talouden demokraattisuus sisämarkkinoilla"

Yttrande från Europeiska ekonomiska och sociala kommittén om "Ekonomisk demokrati på inre marknaden"

(2009/C 175/04)

(2009/C 175/04)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 27. syyskuuta 2007 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Den 27 september 2007 beslutade Europeiska ekonomiska och sociala kommittén att i enlighet med artikel 29.2 i arbetsordningen utarbeta ett yttrande på eget initiativ om

Talouden demokraattisuus sisämarkkinoilla.

"Ekonomisk demokrati på inre marknaden".

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 6. marraskuuta 2008. Esittelijä oli María Candelas SÁNCHEZ MIGUEL.

Facksektionen för inre marknaden, produktion och konsumtion, som svarat för kommitténs beredning av ärendet, antog sitt yttrande den 6 november 2008. Föredragande var María Candelas SÁNCHEZ MIGUEL.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 3.– 4. joulukuuta 2008 pitämässään 449. täysistunnossa (joulukuun 3. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 110 puolesta, 29 vastaan 22:n pidättyessä äänestämästä.

Vid sin 449:e plenarsession den 3– 4 december 2008 (sammanträdet den 3 december 2008) antog Europeiska ekonomiska och sociala kommittén följande yttrande med 110 röster för, 29 emot och 22 nedlagda röster:

1. Päätelmät

1. Slutsatser

1.1 Yksi perusedellytys sille, että unionin kansalaisten oikeuksista tulee todellisuutta on, että todellinen demokratia toteutuu sisämarkkinoilla. Vasta kun tämä ajatus hyväksytään, on mahdollista, että kaikki markkinatoimijat ymmärtävät merkityksen, joka tällä seikalla on Euroopan yhdentymiselle, ja antavat sille tukensa.

1.1 Ett av de grundläggande villkoren för att EU-medborgarna ska kunna utöva sina rättigheter är att det inrättas en genuin demokrati på inre marknaden. Först när man inser det kommer förutsättningar att finnas att vinna förståelse och stöd hos alla aktörer på inre marknaden för den betydelse detta har för EU-integrationen.

1.2 Kuluttajansuoja on ollut tähän saakka keino pyrkiä markkinaosapuolten väliseen tasapainoon, vaikka onkin totta, että unionin kilpailupolitiikan puitteissa on annettu säädöksiä, jotka vähentävät kuluttajille, työntekijöille ja yleisesti kansalaisille niin haitallisia kilpailurajoituksia.

1.2 Hittills är det konsumentskyddet som har gjort det möjligt att uppnå jämvikt mellan de olika aktörerna på marknaden, även om den europeiska konkurrenspolitiken har främjat lagstiftningsinstrument som begränsar olika konkurrenshinder till skada för konsumenterna, arbetstagarna och medborgarna i allmänhet.

1.3 Talouden demokraattisuus merkitsee markkinoilla sitä, että kaikkien markkinatoimijoiden välillä saavutetaan yhdenvertaisuus ja parannetaan kansalaisten elämänlaatua. Tähän päästään seuraavin tavoin:

1.3 Ekonomisk demokrati på inre marknaden innebär inte bara att man uppnår jämlikhet mellan alla aktörer på marknaden utan även en bättre livskvalitet för medborgarna. Detta är möjligt tack vare

- Kehitetään ja pannaan täytäntöön kilpailupoliittisia lainsäädäntövälineitä ja kutsutaan kuluttajat ja muut asianosaiset välttämättä mukaan alan toimivaltaisiin yhteisön laajuisiin ja valtakunnallisiin elimiin.

- utveckling och tillämpning av konkurrenspolitiska lagstiftningsinstrument samt medverkan av konsumenter och andra berörda aktörer i behöriga organ på området, på både nationell och europeisk nivå,

- Syvennetään kilpailupolitiikkaa, jotta turvataan sellaisten tahojen taloudelliset intressit, joihin kielletyt kilpailukäytänteet kohdistuvat suoraan.

- fördjupning av denna politik i syfte att tillfredsställa de ekonomiska intressena för dem som direkt påverkas av illegala konkurrenshämmande förfaranden.

1.4 Tavoitteen saavuttamiseksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, joilla vahvistetaan kaikkien sisämarkkinoille osallistuvien tahojen luottamusta ja varmistetaan se. Toimissa voitaisiin keskittyä seuraaviin seikkoihin:

1.4 För att målet ska kunna uppfyllas bör man vidta konkreta åtgärder för att förbättra och säkerställa förtroendet hos samtliga aktörer på inre marknaden. Åtgärderna skulle kunna inriktas på följande:

- Yhdenmukaistetaan kaikki lainsäädännöt ja tehdään ne vertailukelpoisiksi ainakin sekä aineellisen että prosessioikeuden keskeisissä kysymyksissä.

- All lagstiftning bör harmoniseras och bli jämförbar, åtminstone när det gäller centrala frågor som rör såväl materialrätt som processrätt.

- Yhdistetään markkinatoimijoiden suojelu perussopimuksissa tunnustettuihin perusoikeuksiin säätämättä välttämättä uusia menettelyitä, jotta hallinnollista taakkaa ei lisättäisi.

- Marknadsaktörernas skydd bör kopplas till de grundläggande rättigheter som erkänns i fördragen, utan att det för den skull behöver inrättas nya förfaranden. På så vis kan man undvika att öka den administrativa bördan.

- Varmistetaan eri markkinatoimijoiden osallistuminen kilpailusta vastaavien elinten toimintaan sekä joustavan tietoverkoston perustaminen. Muun muassa nämä ehdotukset ETSK on toistanut useissa lausunnoissaan.

- De olika marknadsaktörerna bör medverka i olika organ med ansvar på konkurrensområdet, något som EESK har påpekat i flera yttranden, och det bör inrättas ett informationsnätverk.

1.5 ETSK on ollut aktiivinen edistäessään tasa-arvo-oikeuksia kaikissa politiikoissa sekä kansalaisyhteiskunnan merkittävää osallistumista yhteisön ja aivan erityisesti kilpailupolitiikasta vastaavien elinten toimintaan. Komitea katsoo, että Lissabonin ohjelman tavoitteiden saavuttaminen eli entistä kilpailukykyisempi ja dynaamisempi talous edellyttää, että varmistetaan talouden demokraattisuus sisämarkkinoilla.

1.5 Europeiska ekonomiska och sociala kommittén har varit aktiv när det gäller att främja lika rättigheter på alla politikområden samt en omfattande medverkan av det civila samhället i olika gemenskapsorgan, framför allt dem som sysslar med konkurrenspolitik. I nuvarande situation anser vi att målsättningarna i Lissabonagendan om en mer konkurrenskraftig och dynamisk ekonomi kan uppfyllas genom att man säkerställer en ekonomisk demokrati på inre marknaden.

2. Taustaa

2. Bakgrund

2.1 Lissabonin sopimuksessa, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa [1] todetaan, että unioni tunnustaa oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jotka esitetään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa [2], jolla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla.

2.1 I Lissabonfördraget, artikel 6 i fördraget om Europeiska unionen (nedan FEU) [1], fastställs att unionen erkänner de rättigheter, friheter och principer som fastslås i Europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna [2], som ska ha samma rättsliga giltighet som fördragen.

2.2 Perusoikeuskirjassa vahvistetaan, että muun muassa tasa-arvo, omistusoikeus, kuluttajansuoja sekä mahdollisuus käyttää yleishyödyllisiä palveluja ovat unionin perusoikeuksia, jotka vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan ja toteutumiseen.

2.2 I stadgan fastslås bland annat att rätt till egendom, konsumentskydd och tillgång till tjänster av allmänt intresse är grundläggande rättigheter i unionen, som inverkar på inre marknadens funktion och förverkligande.

2.3 Kansalaisten tasa-arvoisuuden periaate (2 artikla) on yksi EU:n perustana olevista arvoista. Unionin demokraattisena periaatteena se on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 artiklan mukaan samalla velvoite, jota unionin tulee noudattaa kaikessa toiminnassaan, sisämarkkinoilla harjoitettava taloudellinen toiminta mukaan luettuna.

2.3 Principen om medborgarnas jämlikhet är en av EU:s grundläggande värderingar (artikel 2 FEU) och den är en demokratisk princip i unionen och därmed en skyldighet som EU enligt artikel 9 FEU måste iaktta i hela sin verksamhet, inbegripet den ekonomiska verksamhet som äger rum på inre marknaden.

2.4 Unionilla on puolestaan yksinomainen toimivalta sisämarkkinoiden toimintaa varten tarvittavien kilpailusääntöjen [3] vahvistamisessa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohta).

2.4 EU har exklusiv behörighet att införa de konkurrensregler [3] som behövs för att inre marknaden ska fungera (artikel 3.1 b).

2.4.1 Vilpilliset menettelyt ja määräävän aseman väärinkäyttö (monopolinvastaiset säännöt) ovat käytännössä yhteensopimattomia sisämarkkinoiden kanssa ja siksi kiellettyjä, koska ne muun muassa aiheuttavat vahinkoa kuluttajille, yrityksille ja muille markkinatoimijoille, kuten työntekijöille.

2.4.1 I konkreta ordalag är det oförenligt med inre marknaden att ingå överenskommelser i hemlighet och utnyttja en dominerande ställning (antitrustbestämmelserna), varför detta är förbjudet eftersom det missgynnar konsumenter, företag och andra aktörer på marknaden, exempelvis arbetstagare.

2.4.2 Lisäksi yrityskeskittymiä koskevien sääntöjen epäasianmukainen soveltaminen tai soveltamatta jättäminen voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa kuluttajille, yrityksille ja muille sisämarkkinoiden toimijoille, kuten työntekijöille.

2.4.2 Bristande eller felaktig tillämpning av reglerna för företagskoncentration kan också i hög grad vara till förfång för konsumenter, företag och andra aktörer på inre marknaden, exempelvis arbetstagare.

2.4.3 Väitettyjä tehokkuusnäkökohtia arvioitaessa on tarkoituksenmukaista pitää vertailukohtana sitä, että kuluttajille ei aiheudu keskittymästä vahinkoa. Siksi tehokkuusetujen on oltava huomattavat ja synnyttävä nopeasti, ja niiden tulee hyödyttää kuluttajia niillä merkityksellisillä markkinoilla, joilla muussa tapauksessa todennäköisesti ilmaantuisi kilpailuongelmia.

2.4.3 Referenspunkten vid bedömningen av de effektivitetsvinster som de berörda företagen anför är att fusionen inte får vara till nackdel för konsumenterna. Effektivitetsvinsterna måste vara avsevärda och omedelbara, och de måste gynna konsumenterna på den aktuella marknaden, där konkurrensproblem annars sannolikt skulle kunna uppstå.

2.5 Kuluttajansuojan osalta unioni käyttää jaettua toimivaltaa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan f alakohta).

2.5 EU har delad behörighet på området konsumentskydd (artikel 4.2 f).

2.5.1 Unionin muita politiikkoja ja toimia määriteltäessä ja toteutettaessa on otettava huomioon kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen uudessa 12 artiklassa määrätään.

2.5.1 När man utarbetar och genomför EU:s politik och åtgärder på andra områden, måste man ta hänsyn till kraven på konsumentskydd enligt den nya artikel 12 i fördraget om Europeiska unionens funktionssätt (nedan FEUF).

2.5.2 Kyse on kuluttajapolitiikkaa koskevasta horisontaalisesta lähestymistavasta, joka nimenomaisesti mainitaan yhteisön primäärioikeudessa ja jonka pohjalta sisämarkkinoiden toteuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon kuluttajien etu kaikilla asiaankuuluvilla poliittisilla ja taloudellisilla osa-alueilla, jotta kaikille kuluttajille varmistetaan Euroopan unionissa suojelun korkea taso.

2.5.2 Det här innebär en sektorsövergripande strategi för konsumentpolitiken som uttryckligen erkänns i den ursprungliga gemenskapslagstiftningen. Enligt denna lagstiftning måste, med tanke på fullbordandet av inre marknaden, konsumentintressena beaktas inom alla relevanta politiska och ekonomiska områden för att man ska kunna garantera en hög konsumentskyddsnivå i hela EU.

2.5.3 Komissiolla on velvollisuus perustaa kuluttajansuojalainsäädännön lähentämistä koskevat ehdotuksensa suojelun korkeaan tasoon (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan 3 kohta). Tämän velvollisuuden nojalla unionin tulee suojata kuluttajien etuja ja varmistaa heille kuluttajansuojan korkea taso (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 169 artikla).

2.5.3 När det gäller förslagen till tillnärmning av de olika ländernas konsumentskyddslagstiftning måste kommissionen utgå från en hög skyddsnivå (artikel 114.3 FEUF). Denna skyldighet innebär att det är kommissionens plikt att främja konsumenternas intresse och säkerställa en hög konsumentskyddsnivå i EU (artikel 169 FEUF).

2.5.4 Tähän saakka kuluttajansuojan yhdenmukaistaminen on yleisesti ottaen [4] perustunut "yhdenmukaistamisen vähimmäistason" periaatteeseen, jonka mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön tai pitää voimassa tiukempia suojatoimenpiteitä. Tämä on toisinaan aiheuttanut lainsäädännöllisiä ristiriitaisuuksia kuluttajansuojan ja sisämarkkinoiden toteuttamisen välillä.

2.5.4 Hittills har samordningen av konsumentskyddet generellt [4] byggt på principen om minimiharmonisering. Enligt den kan medlemsstaterna anta eller bibehålla högre skyddsåtgärder och principen har emellanåt lett till rättsliga konflikter mellan konsumentskyddet och fullbordandet av inre marknaden.

2.6 Aiheesta "Kilpailu- ja kuluttajalainsäädäntö" laatimassaan lausunnossa [5] ETSK korostaa, että vaikka vapaasta kilpailusta hyötyvät kaikki markkinatoimijat, erityisesti kuluttajat, tärkeimmillä sääntelystä vapautetuilla aloilla vapaa kilpailu on kuitenkin ollut todella vähäistä. Tällä on ollut se vaikutus, ettei alalle ole tullut kilpailijoita ja että kuluttajien taloudellisia oikeuksia on selvästi rajoitettu.

2.6 EESK har i sitt yttrande om bestämmelser som rör konkurrens- och konsumentfrågor [5] pekat på att det – även om fri konkurrens gynnar alla marknadsaktörer och särskilt konsumenterna – har uppstått en verklig begränsning av den fria konkurrensen i de viktigaste liberaliserade sektorerna, vilket har lett till att konkurrenter utesluts från marknaden och att konsumenternas ekonomiska rättigheter begränsas.

2.6.1 Lausunnossa painotetaan tarvetta tehostaa kuluttajille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevia järjestelyjä. Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston onkin mukautettava toimintaansa antaakseen tilaa tiedoille ja huomioille, joita valtakunnalliset tai unionin laajuiset kuluttajajärjestöt haluavat tuoda julki tehostaakseen kilpailupolitiikkoja markkinoilla ja saadakseen kuluttajien taloudelliset oikeudet tunnustetuiksi.

2.6.1 EESK betonade att man behöver stärka systemen för information till och samråd med konsumenterna, och ansåg att Europeiska konkurrensnätverket bör anpassa sin verksamhet så att den omfattar all information och alla iakttagelser som konsumentorganisationer på nationell nivå eller gemenskapsnivå vill bidra med för att göra konkurrenspolitiken mer effektiv på marknaderna och för att se till att konsumenternas ekonomiska rättigheter erkänns.

2.6.2 Kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvien vahingonkorvauskanteiden osalta ETSK on jo ilmaissut [6] Euroopan komission laatiman vihreän kirjan yhteydessä kannattavansa sitä, että laaditaan yhteisön suuntaviivat, joissa määriteltäisiin, milloin perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan rikkomisesta johtuva vahingonkorvausvaatimus voidaan esittää.

2.6.2 När det gäller ersättning för skador som orsakats av brott mot antitrustreglerna har EESK redan yttrat sig [6] om kommissionens grönbok, och efterlyst gemensamma riktlinjer som fastställer villkoren för att kräva skadestånd vid överträdelser av artiklarna 81 och 82 i fördraget.

2.6.3 Lisäksi ETSK on ilmoittanut kannattavansa sitä, että yhteisössä laaditaan säännöt vahingonkorvausta koskevista joukkokanteista, joita sisämarkkinoilla toimivia yhteiskunta- ja talouselämän tahoja edustavat elimet sekä etenkin kuluttajajärjestöt nostavat [7].

2.6.3 EESK har även yttrat sig om införandet av gemenskapsbestämmelser beträffande grupptalan för skadestånd som väcks av organisationer som representerar sociala och ekonomiska aktörer på inre marknaden, i synnerhet grupptalan som väcks av konsumentorganisationer [7].

2.6.4 Komitea laatii parhaillaan lausuntoa aiheesta "Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista" [8] ja viittaa lausunnon valmistumista odoteltaessa aiheen osalta sen sisältöön.

2.6.4 EESK utarbetar för närvarande ett yttrande om vitboken om skadeståndstalan vid brott mot EG:s antitrustbestämmelser [8]. I väntan på att den antas hänvisar vi till detta yttrande.

2.6.5 Käsillä olevassa lausunnossa ei näin ollen ole tarkoitus käsitellä kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia yksityisiä vahingonkorvauskanteita eikä kuluttajajärjestöjen sisämarkkinoilla nostamia joukkokanteita, koska ETSK on jo esittänyt niistä kantansa, vaan siinä keskitytään talouden demokraattisuuteen sisämarkkinoilla.

2.6.5 Följaktligen är syftet med detta yttrande inte att ta upp frågor som rör skadestånd till privatpersoner till följd av brott mot antitrustreglerna eller grupptalan som väcks av konsumentorganisationer på inre marknaden, eftersom EESK redan har redogjort för sin hållning inom dessa områden. I stället är detta yttrande inriktat på ekonomisk demokrati på inre marknaden.

3. Talouden demokraattisuutta sisämarkkinoilla kuvaavan käsitteen tarkasteleminen

3. Begreppet ekonomisk demokrati på inre marknaden

3.1 Kilpailupolitiikalla pyritään luomaan ja turvaamaan olosuhteet, jotka mahdollistavat markkinoiden kilpailukykyisen toiminnan sekä kuluttajien että yritysten hyväksi. Siihen sisältyvät seuraavat näkökohdat:

3.1 Konkurrenspolitiken syftar till att skapa och upprätthålla villkor som gör att marknaderna kan fungera på ett konkurrenskraftigt sätt till gagn för både konsumenter och företag. Det handlar om

- Tehostetaan markkinoiden kilpailuolosuhteita vääristävien käytäntöjen torjuntaa.

- att allt mer effektivt bekämpa metoder som snedvrider konkurrensen på marknaden,

- Luodaan tarvittavat olosuhteet, jotka mahdollistavat sen, että kuluttajat ja kaikki ne, joilla on markkinoilla harjoittamaansa taloudelliseen toimintaan perustuvia taloudellisia oikeuksia, työntekijät mukaan luettuina, voivat osallistua aktiivisesti kilpailupolitiikkaan.

- att skapa de förutsättningar som behövs för att konsumenter och alla de som har ekonomiska rättigheter till följd av sin ekonomiska verksamhet på marknaden, inbegripet arbetstagare, aktivt ska kunna delta i konkurrenspolitiken,

- Edistetään jatkuvaa tiedottamista sekä sitä, että kuulemisia voidaan toteuttaa joustavasti näkyvin tuloksin.

- att medverka till ett ständigt informationsflöde och till att samrådsprocessen är flexibel och ger synliga resultat, och

- Luodaan oikeudelliset välineet tai keinot, jotta turvataan asianmukaisesti markkinatoimijoiden yhdenvertaisuuden periaate – unohtamatta pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka niin ikään hyötyvät merkittävässä määrin tästä yhteisön politiikasta –, omistusoikeus, kuluttajansuoja sekä yleishyödyllisten palveluiden saatavuus.

- att skapa rättsliga instrument eller åtgärder som på ett tillbörligt sätt skyddar jämlikheten mellan marknadsaktörerna – utan att glömma de små och medelstora företagen som också skulle dra stor nytta av denna gemenskapspolitik, rätten till egendom, konsumentskydd och tillgång till tjänster av allmänt intresse.

3.2 Tästä syystä puhutaankin tarpeesta varmistaa "talouden demokraattisuus sisämarkkinoilla". Tämä pyrkimys sisältyy implisiittisesti Lissabonin ohjelman tavoitteisiin, joilla pyritään siihen, että unionista tulee maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta [9].

3.2 Det är därför vi måste garantera "ekonomisk demokrati på inre marknaden". Denna strävan ingår implicit i målen för Lissabonagendan, där man avser att göra EU till världens mest konkurrenskraftiga, dynamiska och kunskapsbaserade ekonomi, i stånd att skapa en hållbar ekonomisk tillväxt, fler och bättre arbetsmöjligheter och större social sammanhållning [9].

3.3 Jotta sisämarkkinoilla varmistettaisiin talouden demokraattisuus, joka parantaa unionin kansalaisten elämänlaatua, on ensisijaisesti toimittava ja edettävä jatkossakin kolmen suuntaviivan pohjalta.

3.3 För att kunna garantera att det på inre marknaden råder en ekonomisk demokrati som förbättrar livskvaliteten för EU-medborgarna behövs åtgärder och framsteg inom tre stora områden.

3.3.1 Ensinnäkin on kehitettävä ja sovellettava kilpailupolitiikan perinteisiä välineitä, toisin sanoen monopolinvastaisia sekä keskittymiä ja valtiontukia koskevia sääntöjä, kiinnittämällä erityisesti huomiota valittuihin, sääntelystä ensisijaisesti vapautettuihin aloihin.

3.3.1 Det första området rör utveckling och genomförande av traditionella konkurrenspolitiska instrument i anslutning till antitrustregler, fusioner och statligt stöd, och dessa är särskilt inriktade på vissa sektorer, i första hand avreglerade sådana.

3.3.1.1 Edellä viitataan siis yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin, joiden hallinnoinnissa on hiljattain siirrytty monopolijärjestelmästä avoimiin markkinoihin. Nyt yhdellä yrityksellä on määräävä markkina-asema, mikä vaikuttaa näin ollen kilpailuun rajoittavasti uusien toimijoiden vähäisen markkinoille pääsyn johdosta.

3.3.1.1 Det handlar med andra ord om tjänster av allmänt ekonomiskt intresse där man har gått från ett monopolsystem till en nyöppnad marknad, där ett ensamt företag har en dominerande ställning och konkurrensen begränsas till följd av låg tillströmning av nya operatörer på marknaden.

3.3.1.2 Kuluttajien olisi toimittava tällä alalla aktiivisemmin, jotta monopolinvastaisia sääntöjä todella sovellettaisiin. Toisin sanoen nimenomaan kuluttajien tulisi oikeustoimikelpoisina toimijoina käynnistää asiaankuuluvat menettelyt havaitessaan, että monopolinvastaisia sääntöjä on mahdollisesti rikottu. Tärkeimmät keinot tähän ovat kuluttajille suunnattava tiedotus-, koulutus- ja valistustoiminta sekä epäilemättä myös se, että kuluttajat ja kuluttajajärjestöt ovat oikeustoimikelpoisia eri instansseissa ja asiaankuuluvissa menettelyissä.

3.3.1.2 Inom det här området bör man stödja konsumentåtgärder som gör det möjligt att genomföra antitrustregler. Med andra ord bör det vara konsumenterna som tar initiativ till lämpliga åtgärder när de upptäcker något som kan vara ett brott mot antitrustreglerna, eftersom de har befogenhet att göra det. Detta gör man huvudsakligen genom att informera och utbilda konsumenterna och öka deras kunskap samt naturligtvis genom att ge konsumenter och konsumentorganisationer behörighet att agera och likaså få tillgång till lämpliga institutioner och förfaranden.

3.3.2 Toiseksi on syvennettävä kilpailupolitiikkaa, joka vaikuttaa kuluttajiin ja ylipäänsä henkilöihin, jotka saavat markkinoilla harjoittamaansa taloudelliseen toimintaan perustuvia tuloja, työntekijät mukaan luettuina.

3.3.2 Det andra området handlar om att undersöka den konkurrenspolitik som påverkar konsumenterna och alla som har ekonomiska rättigheter till följd av sin ekonomiska verksamhet på marknaden, inbegripet arbetstagare.

3.3.2.1 Kilpailua vääristävät käytännöt, joita kilpailusääntöjä noudattamattomat yritykset harjoittavat joko keskittyminä tai käyttämällä väärin määräävää asemaa, johtavat viime kädessä siihen, että vahinkoa kärsivien osapuolten tulot vähenevät tai kustannukset kasvavat. Tämä vaikuttaa puolestaan omistusoikeuteen, joka niillä on kyseisiin tuloihin, ja tekee heistä lainrikkomuksen uhreja.

3.3.2.1 Företag som inte följer reglerna och använder metoder som snedvrider konkurrensen, oavsett om det sker genom avtal eller genom att de utnyttjar sin dominerande ställning, kan så småningom orsaka minskade intäkter eller ökade kostnader för de drabbade parterna, vilket påverkar de drabbades rätt till intäkten och gör dem till offer för ett lagbrott.

3.3.2.2 Kilpailusääntöjen rikkomisen vaikutukset voidaan näin ollen rinnastaa kuluttajien omaisuuden eli tulojen luvattomaan haltuunottoon. Se koskee myös kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka saavat taloudelliseen toimintaansa perustuvia tuloja, sekä yrityksiä, jotka markkinoilla toimiessaan noudattavat kilpailusääntöjä. Tämä uusi kilpailupoliittinen näkemys merkitsisi myös sitä, että pienten ja keskisuurten yritysten – jotka tunnetusti muodostavat Euroopan talouden selkärangan – asema vahvistuu.

3.3.2.2 Därför kan effekterna av brott mot konkurrenslagstiftningen jämföras med ett otillbörligt beslagtagande av intäkter som tillkommer konsumenter, alla dem som får intäkter från sin ekonomiska verksamhet och företag som i sin verksamhet på marknaden följer konkurrensreglerna. Denna nya syn på konkurrenspolitiken skulle dessutom förutsätta att ställningen för de små och medelstora företagen stärks eftersom de som bekant utgör ryggraden i den europeiska ekonomin.

3.3.3 Kolmanneksi on välttämättä lujitettava ja kehitettävä yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston jäsenten ja komission, jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission sekä kansallisten kuluttajaviranomaisten, kansallisten kuluttajajärjestöjen ja komission välillä.

3.3.3 Det tredje området handlar om att stärka och utveckla det viktiga samarbetet mellan medlemmarna i Europeiska konkurrensnätverket och kommissionen, mellan nationella domstolar och kommissionen samt mellan nationella konsumentmyndigheter, nationella konsumentorganisationer och kommissionen.

3.3.3.1 Vastavuoroisen avunannon ansiosta on mahdollista päättää aiempaa ripeämmin, kenen tutkittavaksi valitus kuuluu, sekä ratkaista asiat entistä tehokkaammin ja mahdollisimman hyvin.

3.3.3.1 Ömsesidig hjälp gör det möjligt att fatta snabbare beslut om vem som ska väcka talan i det aktuella fallet och att handlägga ärenden mer effektivt.

4. Huomioita talouden demokraattisuuden käsitteeseen liittyvistä aiheista

4. Kommentarer om frågor kring begreppet ekonomisk demokrati

4.1 Jotta saavutettaisiin talouden todellinen demokraattisuus, EU:n on mukautettava kilpailupolitiikkansa ja kansallisten lainsäädäntöjen lähentämiseen tähtäävät toimenpiteet eurooppalaisten kuluttajien sekä kaikkien markkinaosapuolten tarpeisiin ja odotuksiin. Tältä osin on olennaista ryhtyä konkreettisiin toimiin sellaisilla osa-alueilla, joilla varmistetaan kaikkien sisämarkkinoille osallistuvien tahojen luottamus ja vahvistetaan sitä.

4.1 För att åstadkomma en verklig ekonomisk demokrati bör EU omforma sin konkurrenspolitik och sina åtgärder för samordning av nationell lagstiftning så att de motsvarar behoven och förväntningarna hos EU:s konsumenter och alla övriga marknadsaktörer. Man måste följaktligen vidta praktiska åtgärder inom dessa områden för att säkra och förbättra förtroendet hos alla berörda parter på inre marknaden.

4.2 Lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen

4.2 Harmonisering av lagstiftningen

4.2.1 Mikäli lainsäädännöt eivät ole keskenään vertailukelpoisia edes aineellisen ja prosessioikeuden keskeisissä kysymyksissä, on hyvin vaikea puhua talouden todellisesta demokraattisuudesta sisämarkkinoiden yhteydessä, sellaisena kuin sisämarkkinat mainitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa sekä erityisesti 116 artiklassa.

4.2.1 Utan jämförbar lagstiftning, åtminstone för nyckelfrågor såsom materialrätt och processrätt, blir det mycket svårt att tala om verklig ekonomisk demokrati på inre marknaden i enlighet med artikel 114 FEUF och följande artiklar, i synnerhet artikel 116.

4.2.1.1 Todellisista sisämarkkinoista voidaan puhua ainoastaan silloin, kun kuluttajat voivat riittävän turvallisesti ja luottavaisesti tehdä ostoksia missä tahansa Euroopan unionin alueella ja voivat olla varmoja siitä, että heidän taloudelliset oikeutensa suojataan yhdenvertaisesti ja tehokkaasti yritysten taholta mahdollisesti kohdistuvien loukkausten varalta. Tavaroiden ja palveluiden rajatylittävä liikkuvuus antaa kuluttajille mahdollisuuden etsiä edullisia tarjouksia sekä innovatiivisia tuotteita ja palveluita, minkä ansiosta he voivat tehdä parhaimmat valinnat. Näin ollen on ensisijaisen tärkeää kyetä minimoimaan kuluttajansuojasääntöjen erot kaikkialla EU:ssa.

4.2.1.1 En genuin inre marknad kan bara bli verklighet om konsumenterna känner sig trygga och säkra nog att göra inköp var som helst i EU, om de är säkra på att de har ett likvärdigt och verksamt skydd mot företags eventuella kränkningar av deras ekonomiska rättigheter. Den gränsöverskridande rörligheten för varor och tjänster gör det möjligt för konsumenterna att leta reda på bättre villkor och innovativa produkter och tjänster som hjälper dem att välja det mest fördelaktiga alternativet. Det är därför helt avgörande att man minimerar skillnaderna i konsumentskyddslagstiftningen i hela EU.

4.2.2 Vaikka jäsenvaltiot ovat vähitellen antaneet 101 ja 102 artiklaa (entiset 81 ja 82 artikla) vastaavia kansallisia säännöksiä, jäsenvaltioiden kilpailulainsäädäntöjen välillä on vielä merkittäviä eroja. Eroja voidaan havaita sekä määräävän aseman, väärinkäytön ja taloudellisen riippuvuuden käsitteiden aineellisoikeudellisissa määritelmissä että kuluttajien menettelyllisissä oikeuksissa, kuluttajajärjestöjen roolin tunnustamisessa sekä kuluttajajärjestöjen ja kansallisten kilpailuviranomaisten välisissä suhteissa.

4.2.2 Även om medlemsstaterna har antagit nationella bestämmelser som motsvarar artiklarna 101 och 102 (tidigare artiklarna 81 och 82), förekommer det fortfarande stora skillnader mellan de olika nationella konkurrenslagarna. Dessa skillnader är uppenbara både när det gäller de materialrättsliga definitionerna av begreppen dominerande ställning, missbruk och ekonomiskt beroende och i konsumenternas processuella rättigheter, erkännandet av konsumentorganisationernas roll samt förbindelserna mellan dessa organisationer och de nationella konkurrensmyndigheterna.

4.2.2.1 Yhdenmukaistamisen vähimmäistason periaate, jota sovelletaan kansallisia lainsäädäntöjä yhdenmukaistettaessa, on tarkoituksenmukaisin keino yhdistää sisämarkkinoille ja kuluttajansuojalle asetetut tavoitteet. Verrattuna sitä vastoin alkuperämaan periaatteeseen ja muunlaisiin kuluttajasuojasääntöjen vastavuoroista tunnustamista koskeviin sisämarkkinalausekkeisiin kyseinen periaate on yhteensopimaton kuluttajansuojan korkean tason kanssa.

4.2.2.1 Principen om minimiharmonisering, som tillämpas när den nationella lagstiftningen harmoniseras, är det bästa sättet att förena de mål som har satts upp för inre marknaden och för konsumentskyddet. Om man emellertid jämför med principen om ursprungsland i anslutning till någon annan form av bestämmelse för inre marknaden om ömsesidigt erkännande av konsumentskyddslagstiftningen är den här principen inte förenlig med en hög konsumentskyddsnivå.

4.2.2.2 Kuluttajansuojan korkean tason saavuttamiseksi sekä yhteisön viimeisimpien, vuosia 2002–2006 ja 2007–2013 koskevien kuluttajapoliittisten strategioiden mukaisesti olisi järkevää edetä kohti periaatteiden, määritelmien ja tiettyjen menetelmällisten näkökohtien kaltaisten, erittäin keskeisinä pidettyjen yksittäisten seikkojen täydellistä yhdenmukaistamista.

4.2.2.2 För att kunna nå denna höga konsumentskyddsnivå och dessutom ligga i linje med de senaste gemensamma strategierna för konsumentpolitiken (2002–2006 och 2007–2013) vore det klokt att sträva efter total harmonisering av enskilda frågor som anses ha avgörande betydelse, till exempel principer, definitioner och vissa processuella aspekter.

4.2.3 Kilpailusääntöjen rikkomisen uhrien on saatava todellinen ja täysimääräinen korvaus niin, että sääntöjen rikkojien epäoikeudenmukainen rikastuminen estetään. Tässä tarkoituksessa voitaisiin soveltaa esimerkiksi seuraavanlaisia keinoja:

4.2.3 De som utsätts för brott mot konkurrensreglerna måste få ett effektivt heltäckande skadestånd, och lagbrytaren ska inte kunna göra någon orättvis ekonomisk vinning. För detta ändamål skulle man exempelvis kunna införa följande instrument:

- Otetaan käyttöön menettelyitä, joiden avulla viranomaiset voivat takavarikoida aiheettomasti saadut edut. Takaisinperityt laittomasti hankitut varat tulisi suunnata yleistä etua palveleviin tarkoituksiin, joista on etukäteen säädetty kansallisessa lainsäädännössä, ja käyttää ne ensisijaisesti uhreja tukevien julkisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Kansallisissa toimenpiteissä tulisi tällöin noudattaa yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden periaatteita Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen määräämissä puitteissa.

- Förfaranden som medger att offentliga myndigheter beslagtar otillbörliga vinster. Alla orättmätiga tillgångar som beslagtagits bör användas för ändamål av allmänt intresse, som i förväg definierats i den nationella lagstiftningen, och bör främst användas till att finansiera offentliga stödåtgärder för dem som utsatts för brott. Nationella åtgärder ska överensstämma med likvärdighetsprincipen och effektivitetsprincipen enligt de villkor som EG-domstolen fastslagit.

- Säädetään hallinnollisista tai rikosoikeudellisista pakkokeinoista, jotka ovat tehokkaita, varoittavia ja suhteellisia, sellaisia vakavampia rikkomuksia varten, jotka vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan ja toteutumiseen. Laittomuutta koskevan määritelmän tulisi kattaa alat, joissa unionilla on yksinomainen toimivalta, jotta varmistetaan yhteisön oikeuden mahdollisimman tehokas soveltaminen määrittelemällä rikoksille tietyt yhteiset vähimmäiskriteerit [10]. Lissabonin sopimuksessa määrätään mahdollisuudesta antaa rikosten ja rikosoikeudellisten seuraamusten määrittelyä koskevia vähimmäissääntöjä yhteispäätösmenettelyllä erityisen vakavien, luonteeltaan rajatylittävien rikosten alalla (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohta).

- Effektiva, avvärjande och proportionerliga tvångsåtgärder (administrativa eller straffrättsliga) för de allvarligaste överträdelserna som påverkar funktionen för och genomförandet av inre marknaden. Definitionen av "orättmätig" bör täcka områden där EU har exklusiv behörighet, så att gemenskapens lagstiftning kan genomföras på ett optimalt sätt genom att man definierar gemensamma minimikriterier för överträdelser [10]. Genom att införa miniminormer för särskilt allvarliga gränsöverskridande överträdelser (artikel 83.1 FEUF) gör Lissabonfördraget det möjligt att anta minimibestämmelser för fastställande av överträdelser och påföljder via medbeslutandeförfarandet.

- Seuraamusten tunnetuksi tekeminen saattaa olla tehokas keino, jos otetaan käyttöön tietolähteitä (esimerkiksi tietokantoja lainrikkojista), joihin yleisöllä on pääsy. Kilpailunvastaisia käytäntöjä koskevilla seuraamuksilla on varoittava vaikutus mahdollisiin lainrikkojiin. Mikäli seuraamuksia langetetaan, päätösten tunnetuksi tekemisellä viestitään lainrikkomuksen uhreille asian tärkeydestä ja lisätään osaltaan kansalaisten tietoisuutta kilpailua suojelevista toimenpiteistä.

- En effektiv åtgärd kan vara att offentliggöra straffen genom att inrätta informationskällor som är tillgängliga för allmänheten, exempelvis databaser över lagbrytare. Straff för konkurrenshindrande metoder har en avskräckande effekt på potentiella lagbrytare. Att offentliggöra beslut om att tillämpa straff visar dem som utsatts för brott hur viktig frågan är, och det ökar allmänhetens kunskap om antitruståtgärderna.

- Joka tapauksessa edellä mainitut toimenpiteet täydentävät vahingonkorvaustoimia, joita, kuten edellä todetaan, ei käsitellä tässä lausunnossa, vaan aiheesta "Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista" laadittavassa lausunnossa, joka annettaneen lähitulevaisuudessa.

- Dessa åtgärder skulle i vart fall komplettera skadeståndet som, såsom nämns ovan, inte kommer att behandlas i det här yttrandet utan i det yttrande som handlar om vitboken om skadeståndstalan vid brott mot EG:s antitrustregler.

4.2.3.1 Vahingonkorvausten tehostamiseksi olisi aiheellista pohtia, tulisiko jäsenvaltioiden tuomioistuimet valtuuttaa päättämään hallinnollisten sakkojen lopullisesta käyttötarkoituksesta ja sisällyttämään ne siviiliprosessiin, jossa arvioidaan lainrikkomuksen uhreille annettavaa korvausta.

4.2.3.1 För att göra skadeståndsersättningen mer effektiv bör man överväga om de nationella domstolarna ska ha behörighet att avgöra hur administrativa böter ska användas och att införliva dem i civilprocessen för bedömning av kompensationen till dem som utsatts för brott.

4.2.4 Sisämarkkinoiden sääntelyyn vaikuttavissa lainsäädäntöuudistuksissa olisi pyrittävä huomioimaan muun muassa se, miten lainsäädäntöjen täysimääräinen yhdenmukaistaminen toteutettaisiin tietyissä tapauksissa asianmukaisesti niin, että samalla vältetään kuluttajansuojan kaventuminen joissakin jäsenvaltioissa.

4.2.4 En av de frågor man bör ta hänsyn till i de lagstiftningsreformer som påverkar regelverket för inre marknaden är hur man på lämpligt sätt ska åstadkomma en fullständig harmonisering av lagstiftningen i vissa särskilda fall utan att minska konsumentskyddet i vissa medlemsstater.

4.3 Vaikutukset perusoikeuksiin

4.3 Inverkan på grundläggande rättigheter

4.3.1 Sisämarkkinasääntöjen rikkominen vaikuttaa joukkoon unionin perusoikeuksia. Niistä voidaan mainita yhdenvertaisuuden periaate (perusoikeuskirjan 20 artikla), omistusoikeus (perusoikeuskirjan 17 artikla), kuluttajansuoja (perusoikeuskirjan 38 artikla) sekä mahdollisuus käyttää yleishyödyllisiä palveluja (perusoikeuskirjan 36 artikla). Perusoikeuksien turvaaminen on myös unionin toimielinten ja muiden elinten velvollisuus. Eräät perusoikeuksista – erityisesti yhdenvertaisuuden periaate tai epätasa-arvoisen kohtelun kielto – ovat saaneet lainsäädännöllisen muodon myös kilpailualalla kaikkien talouselämän tahojen toimintaa ohjaavana keskeisenä periaatteena sekä suhteessa kilpailijoihin että kuluttajiin [11].

4.3.1 Brott mot lagstiftningen för inre marknaden rör ett antal grundläggande rättigheter i EU, exempelvis likvärdighetsprincipen (artikel 20 i stadgan om de grundläggande rättigheterna), rätten till egendom (artikel 17 i stadgan), konsumentskydd (artikel 38 i stadgan) och tillgång till tjänster av allmänt intresse (artikel 36 i stadgan), som även EU:s institutioner och organ är skyldiga att skydda. Några av dessa rättigheter, särskilt likhetsprincipen och förbudet mot olika behandling, har omsatts i konkurrenslagstiftningen som en vägledande princip för alla ekonomiska aktörer och gäller både konkurrenter och konsumenter [11].

4.3.2 Tämä nostaa esiin seuraavat kysymykset:

4.3.2 Detta väcker följande frågor:

- Onko kyseisiä oikeuksia suojeltava loukkaamiselta erityisin keinoin?

- Behövs det särskilda åtgärder för att skydda dessa rättigheter?

- Mikä keino olisi tarkoituksenmukainen yhteisön oikeuden puitteissa?

- Vad skulle vara den bästa åtgärden enligt gemenskapens lagstiftning?

- Olisiko aiheellista, että perusoikeuskirjan 17, 20 ja 38 artiklan nojalla kyseiset oikeudet – kuluttajien, yritysten ja kaikkien henkilöiden, joilla on markkinoilla harjoittamaansa taloudelliseen toimintaan perustuvia taloudellisia oikeuksia, työntekijät mukaan luettuina – siirretään osaksi positiivista oikeutta vapaata kilpailua koskevien yhteisön sääntöjen erityissäännöksiksi?

- Skulle det vara förenligt med artiklarna 17, 20 och 38 i stadgan om de grundläggande rättigheterna att omsätta rättigheterna för konsumenter, företag och alla dem som har ekonomiska rättigheter till följd av ekonomisk verksamhet på marknaden, inbegripet arbetstagare, i särskilda bestämmelser inom den gemensamma konkurrenslagstiftningen?

4.3.3 Suojelun korkean tason varmistamista voitaisiin tarkastella keinona panna perusoikeudet täytäntöön ja turvata ne markkinoilla, sillä erityiskeinon tai yhtenäisen menettelyn käyttöönotto merkitsisi hallinnollisen taakan kasvua. ETSK katsoo, että olisi tarkoituksenmukaisempaa hyödyntää jo olemassa olevia välineitä vahvistamalla kuluttajajärjestöjen oikeustoimikelpoisuutta. Olisi toivottavaa edistää asianmukaisten politiikkojen ja toimien avulla sitä, että EU:n ja jäsenvaltioiden erityissääntöihin etenkin tietyillä aloilla – keskeisten tavaroiden ja palvelujen hankinta, kilpailun turvaaminen, sopimattomat menettelyt – sisällytetään erityislausekkeita, joissa tunnustetaan kuluttajien tai muiden taloudellisia oikeuksia nauttivien henkilöiden, työntekijät mukaan luettuina, oikeudet ja oikeustoimikelpoisuus. Tämä tukisi myös kansalaisille tiedottamista ja kansalaisten tietoisuuden lisäämistä. Kuten jo edellä todetaan, komitea pitää tätä erittäin tärkeänä.

4.3.3 Att fastställa en hög skyddsnivå skulle kunna betraktas som ett sätt att tillämpa och skydda de grundläggande rättigheterna på marknaden. Att inrätta en särskild metod eller ett speciellt förfarande skulle dock leda till mer byråkrati. EESK anser att det skulle vara lämpligare att använda befintliga instrument och ge konsumentorganisationerna större befogenheter. Det vore önskvärt att genom lämpliga metoder och kanaler främja införandet av bestämmelser i särskild lagstiftning i EU och medlemsstaterna – särskilt inom vissa områden, såsom avtal för nödvändiga varor och tjänster, antitrustlagar och otillbörliga metoder – där man uttryckligen erkänner rättigheterna för konsumenter och för alla andra personer med ekonomiska rättigheter, inbegripet arbetstagare, och se till att dessa rättigheter skyddas genom lagstiftning. Detta skulle också bidra till informationen till allmänheten och till en ökning av människors medvetenhet, något som kommittén anser är nödvändigt och som vi redan har påpekat.

4.4 Eri markkinatoimijoiden osallistuminen

4.4 Marknadsaktörernas deltagande

4.4.1 Lissabonin sopimuksessa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklassa todetaan, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen. Avoimuus on keskeinen edellytys, jotta kansalaiset hyväksyvät yhteisön politiikat.

4.4.1 I Lissabonfördraget föreskrivs genom artikel 15 FEUF att unionens institutioner, organ, kontor och byråer ska utföra sitt arbete så öppet som möjligt för att främja god förvaltning och säkerställa det civila samhällets medverkan. Öppenhet är en grundläggande förutsättning för att allmänheten ska kunna acceptera unionens politik.

4.4.2 Osallistumista on kehitettävä luomalla joustavia ja tehokkaita viestintämekanismeja komission sekä kilpailuviranomaisten ja kuluttajajärjestöjen välillä, jotta voidaan toimia rajatylittävien rikkomusten ennaltaehkäisemiseksi jo niiden alkuvaiheessa. Tämä edellyttäisi seuraavien kysymysten ratkaisemista:

4.4.2 Delaktigheten måste utökas genom att man inrättar smidiga och effektiva kommunikationssystem mellan kommissionen, konkurrensmyndigheterna och konsumentorganisationerna, så att man redan från början kan vidta förebyggande åtgärder mot gränsöverskridande brott. För att lyckas med detta måste man finna svar på följande frågor:

- Minkälaisin toimenpitein yhteistyötä voitaisiin parantaa?

- Vilka åtgärder skulle kunna vidtas för att förbättra samarbetet?

- Miten tehostetaan ennaltaehkäisyä koskevaa näkökohtaa?

- Hur ska man gå vidare med de förebyggande aspekterna?

Euroopan parlamentti ehdottaa [12], että perustetaan Euroopan kuluttaja-asiamiehen virka, ja kannattaa ajatusta siitä, että Euroopan komissio nimittää kuluttaja-asioiden yhteyshenkilöitä. Tässä yhteydessä olisi aiheellista pohtia, perustetaanko erityiselin, joka vastaisi Euroopan kuluttaja-asiamiehen tehtävistä, vai laajennettaisiinko ennemminkin jo olemassa olevan Euroopan oikeusasiamiehen toimivaltuuksia. Jotta kuluttajansuojan korkea taso varmistettaisiin kilpailupolitiikassa käyttämällä välineitä kohtuullisesti ja hyödyntämällä nykyisiä resursseja mahdollisimman hyvin, komitea katsoo, että periaatteessa riittäisi, että nimitettäisiin kuluttaja-asioiden yhteyshenkilö [13] niihin komission yksiköihin, jotka ovat kuluttajapolitiikan kannalta erityisen keskeisiä.

Europaparlamentet föreslår [12] att man ska utse en europeisk konsumentombudsman och stöder tanken att utse rådgivare som ansvarar för konsumenternas kontakter med Europeiska kommissionen. I det här sammanhanget kunde det vara lämpligt att inrätta en tillfällig tjänst som europeisk konsumentombudsman, eller ännu hellre utöka den befintliga Europeiska ombudsmannens befogenheter. I syfte att införa ett rimlighetskriterium för de metoder som används för att säkerställa en hög konsumentskyddsnivå i konkurrenspolitiken och för att på bästa sätt använda befintliga resurser, anser EESK att det till en början skulle räcka om man utsåg en rådgivare [13] som ansvarar för konsumenternas förbindelser inom kommissionens avdelningar och som särskilt beaktar konsumentpolitiken.

4.4.3 Komission lienee tarpeen uudistaa rikkomisesta johtuvaa hallinnollista menettelyä oikeustoimien osalta niin, että luottamuksellisuuden periaatetta sovelletaan kaikilta osin tasapuolisesti. Ongelma voitaisiin ratkaista soveltamalla Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan periaatteita, jotka turvaavat oikeuden tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin, kuulluksi tulemisen, päätösten perustelun ja muutoksenhakuoikeuden.

4.4.3 Det administrativa förfarandet inom kommissionen kan behöva reformeras när det gäller införandet av sanktionsförfaranden, i full överensstämmelse med principen om tystnadsplikt. Problemet kan lösas genom att man tillämpar bestämmelserna i artikel 41 i Europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna, som garanterar var och en tillgång till akter om honom eller henne, rätten att bli hörd, rätten att få en motivering till besluten och rätten att vända sig till unionens institutioner.

4.4.4 Olisi parannettava kuulemisprosessin vähimmäisvaatimuksista annettavaa palautetta velvoittamalla kukin pääosasto laatimaan kaikkia eikä yksinomaan strategisia ehdotuksia koskevista konsultoinneista vaikutustenarviointi, – kuten ETSK on muistuttanut [14]. Lisäksi komission tulisi tarkastella kaikille unionin kansalaisille tärkeitä kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi kuulemisissa käytettävät kielet, kysymysten puolueettomuus sekä vastausten antamisen määräajat.

4.4.4 Återkopplingen beträffande miniminormerna för samråd bör förbättras, så att det blir obligatoriskt för alla generaldirektorat att göra en konsekvensbedömning av samrådet för alla förslag som lämnats och inte bara för strategiska förslag, vilket EESK har påpekat tidigare [14]. Dessutom bör kommissionen undersöka frågor som är av stor vikt för alla EU-medborgare, såsom vilka språk som används vid samråden, frågornas neutralitet och svarstiderna.

4.4.5 Yksi ratkaistava kysymys koskee keskustelua roolista, joka kuluttajajärjestöillä ja muilla edustuselimillä voi olla sen jälkeen, kun on hyväksytty niiden oikeustoimikelpoisuus koko vahingonkorvausprosessissa. Asia on ratkaistava tarkoituksenmukaisen säädöksen avulla sen jälkeen, kun keskustelu aiheesta "Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista" on saatu päätökseen.

4.4.5 Vilken roll konsumentorganisationerna och andra representativa organ skulle kunna ha är en fråga som behöver lösas, när man väl har godkänt att de ska få behörighet att agera under hela klagomålsförfarandet. Detta ärende måste lösas med hjälp av ett ändamålsenligt rättsligt instrument, sedan diskussionerna om vitboken om skadeståndstalan vid brott mot EG:s antitrustregler som nämns ovan har slutförts.

4.4.6 Yksi keskeinen näkökohta on lisätä kansalaisten tietoisuutta heidän kilpailupolitiikkaan osallistumisensa merkityksestä. Kansalaisten ei tule pitää kartellien kaltaisia, tiettyjen yritysten harjoittamia kiellettyjä käytäntöjä seikkoina, joihin ei voida puuttua tai jotka voidaan ratkaista yksinomaan korkealla poliittisella tai taloudellisella tasolla, vaan toimintana, jolla on vakavia sosiaalisia seurauksia ja joka vaarantaa uhrien omistusoikeuden ja toisinaan loukkaa sitä. Edellä mainituista syistä asiasta olisi keskusteltava ja etsittävä ratkaisuja, jotta löydetään soveltuvimmat keinot valistaa eurooppalaisia kuluttajia, jotta he tuntisivat tällaisten laittomien käytäntöjen seuraukset. Tämä merkitsee ennen kaikkea sitä, että jatkossakin olisi kannustettava Euroopan kuluttajakeskusten verkoston toimintaa sen kaikissa eri muodoissa. On olennaisen tärkeää panostaa myös vastaisuudessa siihen, että keskuksia avataan ainakin kunkin jäsenvaltion kaikkiin tärkeimpiin kaupunkeihin ja että järjestetään sekä yleisiä että tietyille osa-alueille erityisesti suunnattuja tiedotuskampanjoja, joiden avulla on mahdollista nopeasti ja yksinkertaisesti saattaa kansalaisten tietoon heidän oikeutensa kuluttajina sekä keskukset tai elimet, joiden puoleen heidän tulee kääntyä tehdäkseen valituksen tai kysyäkseen neuvoa.

4.4.6 En viktig aspekt är att öka medborgarnas medvetenhet om vikten av deras medverkan i konkurrenspolitiken. Allmänheten får inte uppleva att förbjudna metoder, exempelvis kartellbildning, är oangripliga eller att de endast kan åtgärdas på högsta politiska eller ekonomiska nivå. De ska snarare ses som företeelser med allvarliga sociala konsekvenser som äventyrar och till och med undergräver de drabbades rätt till egendom. Av dessa anledningar bör man diskutera olika lösningar för att avgöra vilken utbildning och vilka åtgärder för att öka medvetenheten som är lämpligast, om man vill säkerställa att EU:s konsumenter förstår följderna av sådana otillåtna metoder. Först och främst bör detta ske genom att man fortsätter att stödja alla aspekter av verksamheten i nätverket för europeiska informationscentrum för konsumenter. Det är viktigt att man fortsätter att investera i att öppna sådana centrum åtminstone i alla större städer i samtliga medlemsländer och att man genomför informationskampanjer, både allmänna kampanjer och sådana som täcker specifika områden. Dessa skulle göra det möjligt att på ett snabbt och enkelt sätt informera allmänheten om konsumenträttigheterna och om de centrum och organ som de kan vända sig till om de vill framföra klagomål eller få råd.

4.5 Yleishyödylliset palvelut

4.5 Tjänster av allmänt intresse

4.5.1 Yhteisön toiminnan oikeusperustana yleishyödyllisten palveluiden osalta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artikla ja pöytäkirja (N:o 26). Jotta niille turvattaisiin korkea laatu- ja turvallisuustaso sekä kohtuuhintaisuus, yhdenvertainen kohtelu sekä yhtäläisen saatavuuden ja käyttäjien oikeuksien edistäminen, olisi aiheellista esittää seuraavat kysymykset ja löytää niihin ratkaisu:

4.5.1 Den rättsliga grunden för unionens agerande när det gäller tjänster av allmänt intresse finns i artikel 14 FEUF och i protokoll nr 26. För att garantera en hög nivå av kvalitet, ekonomisk överkomlighet och säkerhet, likabehandling samt främjande av allmän tillgång och användarnas rättigheter behöver man ställa och finna svar på följande frågor:

- Miten säännölliset arvioinnit tulisi toteuttaa yhteisön tasolla?

- Hur bör regelbunden utvärdering ske på gemenskapsnivå?

- Mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä äskettäin vapautetuilla aloilla ilmenneiden kilpailuvääristymien johdosta?

- Vilka åtgärder bör man vidta för att hantera snedvridning av konkurrensen inom sektorer som nyligen avreglerats?

- Miten onnistuttaisiin siinä, että nimenomaan kuluttajat hyötyvät markkinoiden avaamisprosesseista?

- Hur kan man se till att det är konsumenterna som drar nytta av öppnandet av marknaderna?

4.5.2 Yleisesti ottaen avoimuuden puute yleishyödyllisiä palveluita hallinnoitaessa sekä teollisuusasiakkailta ja kuluttajilta perityt perusteettomat hinnat merkitsevät sitä, että edellä mainitut kysymykset on välttämättä ratkaistava.

4.5.2 Generellt sett är det nödvändigt att finna svar på dessa frågor eftersom det saknas insyn i förvaltningen av dessa tjänster och det införts omotiverade avgifter för företagskunder och konsumenter.

4.6 Kilpailupolitiikan rooli sisämarkkinoilla

4.6 Konkurrenspolitikens roll på inre marknaden

4.6.1 Sisämarkkinoiden toimintaa varten tarvittavien kilpailusääntöjen vahvistaminen kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

4.6.1 EU har exklusiv behörighet att införa de konkurrensregler som behövs för att inre marknaden ska fungera.

4.6.2 Kilpailupolitiikalla on varmistettava, että kuluttajilla on saatavillaan hinnaltaan, laadultaan ja monipuolisuudeltaan parhaimmat vaihtoehdot etenkin kun kyse on elintarvikkeiden, asunnon, koulutuksen, terveydenhuollon, energian, liikenteen ja televiestinnän kaltaisista perushyödykkeistä ja -palveluista, joiden tulee olla kuluttajien saatavilla entistä huokeammin.

4.6.2 Genom konkurrenspolitiken måste man se till att de bästa alternativen i fråga om pris, kvalitet och urval blir tillgängliga för konsumenterna, särskilt när det gäller basvaror och bastjänster såsom livsmedel, bostäder, utbildning, hälsovård, energi, transporter och telekommunikationer, och att priserna därigenom sjunker.

4.6.3 Markkinoiden tehokkuuden ohella perimmäisenä tavoitteena on kuitenkin parantaa kuluttajien elämänlaatua ja elintasoa. Jotta siihen päästäisiin, kuluttajien aktiivinen osallistuminen on vahvistettava lainsäädäntöpuittein sen sijaan, että kuluttajista tehtäisiin hyvinvointikäsitteen passiivisia toimijoita.

4.6.3 Likväl är det som behövs utöver marknadseffektivitet en förbättring av konsumenternas livskvalitet och välbefinnande. För att åstadkomma detta måste man inrätta institutionaliserade lagstiftningsramar för konsumenternas aktiva deltagande snarare än att göra konsumenterna till passiva föremål för välfärdskonceptet.

4.6.3.1 Siksi nykyisiä säädöspuitteita on kehitettävä niin, että sääntöjen tulkintaa suunnataan uudelleen tai kilpailupolitiikkaa varten perustetaan uusia oikeustahoja. Lisäksi olisi aiheellista harkita sitä, että otetaan käyttöön uusia oikeudellisia toimenpiteitä, joilla täydennetään tai korvataan nykyisiä toimenpiteitä.

4.6.3.1 För detta ändamål måste de nuvarande lagstiftningsramarna ändras, genom att man ändrar det sätt på vilket bestämmelserna tolkas eller genom att man skapar nya rättsliga organ för konkurrenspolitiken. Slutligen vore det lämpligt att överväga antagandet av nya rättsliga åtgärder som kompletterar eller ersätter de befintliga åtgärderna.

Bryssel 3. joulukuuta 2008

Bryssel den 3 december 2008

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Europeiska ekonomiska och sociala kommitténs ordförande

Mario Sepi

Mario Sepi

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteeri

Europeiska ekonomiska och sociala kommitténs generalsekreterare

Martin Westlake

Martin Westlake

[1] Artiklanumerointi perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoituun toisintoon, EUVL C 115, 9.5.2008.

[1] Artiklarna numreras enligt den konsoliderade versionen av fördraget om Europeiska unionen och fördraget om Europeiska unionens funktionssätt, EUT C 115, 9.5.2008.

[2] Todettakoon, että perusoikeuskirjaa mukautettiin Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007, ja mukautettu toisinto julkaistiin EUVL:n numerossa EUVL C 303, 14.12.2007. Toinen versio oli välttämätön, sillä alaviitteet oli lisätty perusoikeuskirjaan sen jälkeen, kun se oli ensimmäisen kerran hyväksytty Nizzan huippukokouksessa joulukuussa 2000.

[2] Texten hänvisar till den ändring av stadgan som utfärdades den 12 december 2007 i Strasbourg, EUT C 303, 14.12.2007. Denna andra version behövdes eftersom förklaringar hade lagts till i fotnoter i stadgan efter det att den först antogs vid toppmötet i Nice i december 2000.

[3] Ks. "Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla", EUVL C 31, 5.2.2004, s. 5.

[3] Se riktlinjer för bedömning av horisontella koncentrationer enligt rådets förordning om kontroll av företagskoncentrationer, EUT C 31, 5.2.2004, s. 5.

[4] Poikkeuksena voidaan mainita direktiivi 2005/27/EY sopimattomista kaupallisista menettelyistä.

[4] Ett undantag är direktiv 2005/27/EG om otillbörliga affärsmetoder.

[5] EUVL C 309, 16.12.2006, s. 1.

[5] EUT C 309, 16.12.2006, s. 1.

[6] EUVL C 324, 30.12.2006, s. 1.

[6] EUT C 324, 30.12.2006, s. 1.

[7] EUVL C 162, 25.6.2008, s. 1.

[7] EUT C 162, 25.6.2008, s. 1.

[8] KOM(2008) 165 lopullinen; EUVL C 309, 16.12.2006, s. 1.

[8] KOM(2008) 165 slutlig. EUT C 309, 16.12.2006, s. 1.

[9] Feirassa vuonna 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät.

[9] Ordförandeskapets slutsatser, Europeiska rådet i Feira, 2000.

[10] Tässä yhteydessä ks. komission ehdotus ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (KOM(2007) 51 lopullinen) sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö asioissa C-176/03 ja C-440/05.

[10] Se kommissionens förslag till direktiv om straffrättsliga påföljder till skydd för miljön (KOM(2007) 51 slutlig) och EG-domstolens rättsfallssamling (målen C-176/03 och C-440/05).

[11] Ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdan d alakohta ja 102 artiklan c kohta.

[11] Se artiklarna 101.1 d och 102 c FEUF.

[12] Euroopan parlamentin jäsenen Lasse Lehtisen laatima mietintö kuluttajapoliittisesta strategiasta vuosiksi 2007–2013.

[12] Betänkande om EU:s strategi för konsumentpolitiken 2007–2013, föredragande: Lasse Lehtinen.

[13] Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 153 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: "Kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset otetaan huomioon yhteisön muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa." Tämä velvollisuus koskee unionin toimielinten kaikkia virkamiehiä. Kuluttaja-asioiden yhteyshenkilö voisi tehtävässään omalta osaltaan valistaa muita virkamiehiä ja muistuttaa heitä heidän sitoumuksistaan kansalaisiin nähden heidän päivittäisessä työssään.

[13] I artikel 153.2 i EU-fördraget fastställs att "[k]onsumentskyddskraven skall beaktas när gemenskapens övriga politik och verksamhet utformas och genomförs". Denna skyldighet åligger alla EU-tjänstemän. En rådgivare med ansvar för kontakterna med konsumenterna skulle kunna bidra till att informera övriga tjänstemän och erinra dem om deras åtaganden gentemot medborgarna i det dagliga arbetet.

[14] Ks. "Vihreä kirja – Euroopan avoimuusaloite", EUVL C 324, 30.12.2006.

[14] Se Grönbok – Europeiska öppenhetsinitiativet, EUT C 324, 30.12.2006.

--------------------------------------------------

--------------------------------------------------