[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

[pic] | KOMISIJA EVROPSKIH SKUPNOSTI |

Bryssel 28.7.2009

Bruselj, 28.7.2009

KOM(2009) 403 lopullinen

COM(2009) 403 konč.

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

POROČILO KOMISIJE SVETU IN EVROPSKEMU PARLAMENTU

29. huhtikuuta 2009 annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston hygienia-asetusten (EY) N:o 852/2004, 853/2004 ja 854/2004 soveltamisesta saaduista kokemuksista {SEC(2009) 1079}

o izkušnjah, pridobljenih z uporabo uredb o higieni (ES) št. 852/2004, (ES) št. 853/2004 in (ES) št. 854/2004 Evropskega parlamenta in Sveta z dne 29. aprila 2004 {SEC(2009) 1079}

SISÄLLYSLUETTELO

KAZALO

1. TIIVISTELMÄ 3

1. POVZETEK 3

2. TAUSTAA 4

2. OZADJE 4

3. 1. TAMMIKUUTA 2006 JÄLKEEN SAADUT KOKEMUKSET 4

3. PRIDOBLJENE IZKUŠNJE OD 1. JANUARJA 2006 4

3.1. Yleistä 4

3.1. Splošne izkušnje 4

3.2. Soveltamisala 5

3.2. Področje uporabe 5

3.3. Määritelmät 5

3.3. Opredelitev pojmov 5

3.4. Alkutuotanto 6

3.4. Primarna proizvodnja 5

3.5. HACCP-periaatteet 6

3.5. HACCP 6

3.6. Rekisteröinti- ja hyväksyntämenettelyt 7

3.6. Postopki registracije in odobritve 7

3.7. Terveys- ja tunnistusmerkinnät 8

3.7. Oznaka zdravstvene ustreznosti in identifikacijska oznaka 7

3.8. Hyvän käytännön oppaat 8

3.8. Smernice za dobro prakso 7

3.9. Joustavuus 8

3.9. Prožnost 8

3.10. Tuonti 9

3.10. Uvoz 8

3.11. Eläinperäisten tuotteiden virallinen valvonta 9

3.11. Uradni nadzor v zvezi s proizvodi živalskega izvora 9

3.12. Mikrobiologiset vaatimukset 10

3.12. Mikrobiološki kriteriji 10

3.13. Pintakontaminaation poistaminen 11

3.13. Odstranitev površinske kontaminacije 10

3.14. Elintarvikeketjua koskevat tiedot 11

3.14. Podatki o prehranjevalni verigi 10

3.15. Hätäteurastus 12

3.15. Zakol v sili 11

4. PÄÄTELMÄT 12

4. SKLEPI 11

1. TIIVISTELMÄ

1. POVZETEK

Asetuksen (EY) N:o 852/2004[1] 16 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 853/2004[2] 14 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 854/2004[3] 21 artiklassa velvoitetaan komissio toimittamaan viimeistään 20. toukokuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa tarkastellaan asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia ja johon liitetään tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia. Lisäksi asetuksessa (EY) N:o 852/2004 edellytetään, että komissio tarkastelee, olisiko toivottavaa ja käytännössä mahdollista ulottaa HACCP-periaatteiden (vaarojen analysointi ja kriittiset valvontapisteet) soveltaminen koskemaan alkutuotannossa toimivia elintarvikealan toimijoita.

Člen 16 Uredbe (ES) št. 852/2004[1], člen 14 Uredbe (ES) št. 853/2004[2] in člen 21 Uredbe (ES) št. 854/2004[3] zakonsko obvezujejo Komisijo, da najpozneje do 20. maja 2009 Evropskemu parlamentu in Svetu predloži poročilo o pregledu izkušenj, pridobljenih z uporabo uredb, poročilu pa, če je primerno, priloži ustrezne predloge. Poleg tega Uredba (ES) št. 852/2004 Komisijo obvezuje, da preuči, ali je primerno in izvedljivo razširiti zahteve analize tveganj in kritičnih kontrolnih točk (HACCP) na nosilce živilske dejavnosti na področju primarne proizvodnje.

Tämä kertomus laadittiin kattavan kuulemisprosessin jälkeen. Se perustuu tietoihin, jotka on saatu jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta, Euroopan tason elintarvikealan ja kuluttajaorganisaatioiden edustajilta sekä komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimistolta FVO:lta.

Sedanje poročilo je rezultat temeljitega postopka posvetovanja. Temelji na informacijah, ki so jih predložili pristojni organi držav članic, predstavniki nosilcev živilske dejavnosti in potrošniških organizacij na evropski ravni ter Urad za prehrano in veterinarstvo Komisije.

Kertomuksessa pyritään antamaan tietoja kokemuksista, myös esiin tulleista vaikeuksista, joita kaikilla asiaan liittyvillä toimijoilla on ollut hygienia-asetusten täytäntöönpanossa vuosina 2006, 2007 ja 2008.

Namen poročila je z dejstvi prikazati izkušnje v letih 2006, 2007 in 2008, pridobljene z izvajanjem higienskega paketa vseh zainteresiranih akterjev, vključno s težavami, s katerimi so se srečevali.

Kertomuksessa todetaan, että kaiken kaikkiaan jäsenvaltiot ovat toteuttaneet täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvittavat hallinto- ja valvontatoimet mutta että täytäntöönpanossa on edelleen sijaa parannuksille. Näitä päätelmiä tukevat FVO:n tekemistä tarkastuksista saadut tulokset. Kuulemiseen osallistuneet sidosryhmät katsovat, että hygieniapaketilla käyttöön otetuilla uusilla periaatteilla ja vaatimuksilla on ollut myönteinen vaikutus. Esiin tuli myös jäsenvaltioiden ja yksityisten sidosryhmien selvä kanta, jonka mukaan HACCP-menettelyjä ei pitäisi tällä hetkellä laajentaa koskemaan alkutuotannossa toimivia elintarvikealan toimijoita.

Poročilo v splošnem povzema, da so države članice sprejele ustrezne upravne in nadzorne ukrepe za zagotovitev skladnosti, v zvezi z izvajanjem pa so še vedno možne izboljšave. Te sklepe podpirajo rezultati revizij in inšpekcij, ki jih je izvedel Urad za prehrano in veterinarstvo Komisije. Vprašane zainteresirane strani menijo, da so imela nova načela in zahteve, uvedene s higienskim paketom, pozitiven vpliv. Poročilo kaže tudi na jasno stališče držav članic in zasebnih zainteresiranih strani, da se zahteve za postopke, ki temeljijo na HACCP, za zdaj še ne razširijo na nosilce živilske dejavnosti v primarni proizvodnji.

Suurimmat esiin tuodut vaikeudet liittyvät tiettyihin poikkeuksiin hygienia-asetusten soveltamisalasta, tiettyihin asetuksissa säädettyihin määritelmiin ja määritelmien hyväksymismenettelyyn, tiettyihin käytännön näkökohtiin eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevien laitosten hyväksynnässä ja tällaisten elintarvikkeiden merkintöihin, tiettyjen elintarvikkeiden tuontijärjestelmiin, HACCP-menettelyjen täytäntöönpanoon tietyissä elintarvikealan yrityksissä sekä virallisen valvonnan toteuttamiseen tietyillä sektoreilla.

Glavne težave so bile ugotovljene v zvezi z nekaterimi izjemami od področja uporabe uredb o higieni, nekaterimi opredelitvami pojmov iz uredb in postopkom za prilagajanje navedenih opredelitev pojmov, nekaterimi praktičnimi vidiki glede odobritve obratov za obdelovanje živil živalskega izvora in trženja takih živil, uvoznim režimom za nekatera živila, izvajanjem postopkov, ki temeljijo na HACCP, v nekaterih živilskih dejavnostih ter izvajanjem uradnega nadzora v nekaterih sektorjih.

Tässä kertomuksessa ei pyritä ratkaisemaan esitettyjä vaikeuksia, eikä siihen näin ollen ole liitetty ehdotuksia. Komissio kuitenkin harkitsee esiin tuotujen vaikeuksien perusteella, onko tarpeen tehdä ehdotuksia elintarvikkeiden hygieniaa koskevan säädöspaketin parantamiseksi.

Poročilo ne prinaša nobenih podrobnih rešitev za omenjene težave, zato mu predlogi niso priloženi. Vendar bo Komisija na podlagi ugotovljenih težav preučila, ali so potrebni kakršni koli predlogi za izboljšanje higienskega paketa za živila.

Kertomukseen on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja, josta löytyvät liitteet, joihin kertomuksessa viitataan. Valmisteluasiakirjan liitteessä I esitetään kertomuksessa käytetyt lyhenteet ja tekniset termit.

Poročilu je priložen delovni dokument služb Komisije, v katerem je mogoče najti priloge, na katere se sklicuje poročilo. V Prilogi I tega dokumenta so določene okrajšave in tehnični izrazi iz tega poročila.

2. TAUSTAA

2. OZADJE

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 29. huhtikuuta 2004 nk. elintarvikehygieniapaketin. Siihen sisältyy kolme perussäädöstä: elintarvikealan toimijoille suunnatut asetukset (EY) N:o 852/2004 ja 853/2004 sekä toimivaltaisille viranomaisille suunnattu virallista valvontaa koskeva asetus (EY) N:o 882/2004.[4] Perusasetusten säännöksiä täsmennetään kolmessa komission asetuksessa, joissa säädetään täytäntöönpanotoimenpiteistä (ks. valmisteluasiakirjan liite III). Lisäksi komissio ja jäsenvaltiot ovat laatineet ohjeasiakirjoja (ks. valmisteluasiakirjan liite IV).

Evropski parlament in Svet sta 29. aprila 2004 sprejela „higienski paket za živila“. Sestavljajo ga trije temeljni akti, in sicer uredbi (ES) št. 852/2004 in 853/2004, ki sta naslovljeni na nosilce živilskih dejavnosti, in Uredba (ES) št. 854/2004, ki je skupaj z Uredbo (ES) št. 882/2004 o uradnem nadzoru naslovljena na pristojne organe[4]. Temeljni akti so podrobneje opredeljeni v treh uredbah Komisije, ki določajo izvedbena pravila (glej Prilogo III k delovnemu dokumentu služb Komisije). Poleg tega so Komisija in države članice pripravile dokumente z navodili (glej Prilogo IV k delovnemu dokumentu služb Komisije).

Näillä uusilla asetuksilla otettiin käyttöön erilainen lähestymistapa elintarvikehygieniaa koskevassa politiikassa. Paketin keskeisenä tavoitteena oli yksinkertaistaa elintarvikehygieniaa koskevaa lainsäädäntöä (ks. valmisteluasiakirjan liite V), tehdä siitä johdonmukaisempaa erottamalla toisistaan eri alat (kansanterveys, eläinten terveys ja virallinen valvonta) sekä keskittymällä erittäin yksityiskohtaisten vaatimusten sijaan tavoitteisiin, jotka elintarvikealan toimijoiden on saavutettava. Asetukset tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia mukauttaa elintarvikehygieniapaketin tekniset vaatimukset kunkin elintarvikealan yrityksen luonteen mukaan.

Te nove uredbe so uvedle spremenjen pristop k politiki higiene živil. Jasen cilj tega paketa ni bil ohranjati zelo podrobnih zahtev, temveč poenostaviti obstoječo zakonodajo o higieni živil (glej Prilogo V k delovnemu dokumentu služb Komisije), jo bolj uskladiti z razdelitvijo različnih disciplin (javno zdravje, zdravje živali in uradni nadzor) in se osredotočiti na cilje, ki jih morajo izpolniti nosilci živilske dejavnosti. Uredbe zagotavljajo veliko možnosti za prilagoditev tehničnih zahtev obstoječega higienskega paketa za živila naravi zadevne živilske dejavnosti.

Paketin innovatiivisen luonteen vuoksi Euroopan parlamentti ja neuvosto pyysivät komissiota laatimaan kertomuksen jo kolmen vuoden kuluttua sen täytäntöönpanosta (ks. valmisteluasiakirjan liite VI). Kertomuksessa tarkastellaan erityisesti kokemuksia, joita on saatu uusien asetusten täytäntöönpanosta, ja pohditaan, olisiko toivottavaa ja käytännössä mahdollista ulottaa HACCP-periaatteiden soveltaminen koskemaan alkutuotannossa toimivia elintarvikealan toimijoita

Zaradi inovativnosti paketa sta Evropski parlament in Svet pozvala Komisijo, da predloži poročilo že po treh letih izvajanja (glej Prilogo VI k delovnemu dokumentu služb Komisije). Poročilo je namenjeno zlasti pregledu izkušenj, pridobljenih z uporabo novih uredb, in preučitvi, ali je primerno in izvedljivo razširiti izvajanje načel HACCP na raven primarne proizvodnje.

Kertomusta laatiessaan komissio kuuli kaikkia keskeisiä sidosryhmiä joko kahdenvälisesti tai kollektiivisesti (ks. valmisteluasiakirjan liite VII).

Komisija je z namenom oblikovanja poročila izvedla dvostranska ali skupinska posvetovanja z vsemi večjimi zainteresiranimi stranmi (glej Prilogo VII k delovnemu dokumentu služb Komisije).

Kertomuksen tarkoituksena on antaa tietoja kokemuksista, joita toimivaltaisilla viranomaisilla ja sidosryhmien organisaatioilla on hygieniapaketin täytäntöönpanosta vuosilta 2006, 2007 ja 2008, sekä tuoda esiin täytäntöönpanoon liittyviä vaikeuksia.

Namen tega poročila je z dejstvi predstaviti izkušnje, ki so jih pristojni organi in zasebne organizacije zainteresiranih strani pridobili z izvajanjem higienskega paketa v letih 2006, 2007 in 2008, ter prikazati težave, ki so pri tem nastale.

3. 1. TAMMIKUUTA 2006 JÄLKEEN SAADUT KOKEMUKSET

3. PRIDOBLJENE IZKUŠNJE OD 1. JANUARJA 2006

3.1. Yleistä

3.1. Splošne izkušnje

Yleisesti ottaen hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia voidaan pitää positiivisina. Jäsenvaltiot ovat yleisesti tyytyväisiä hygienialainsäädännön rakenteeseen ja periaatteisiin. Ne eivät selvästikään pidä lainsäädännön perusteellista uudistamista tarpeellisena. Useimmat jäsenvaltiot katsovat, että on liian aikaista tehdä tasapuolista ja yksityiskohtaista arviointia hygieniapaketin täytäntöönpanoon liittyvistä kokemuksista.

Na splošno se lahko izkušnje glede uporabe uredb o higieni štejejo za pozitivne. Države članice so na splošno zadovoljne s strukturo in načeli zakonodaje o higieni. Nedvomno menijo, da zakonodaje ni treba bistveno prenoviti. Za večino držav članic je še prezgodaj, da bi dale uravnoteženo in podrobno oceno izkušenj, pridobljenih z izvajanjem higienskega paketa.

Tämä vahvistui elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastusmatkoilla, koska yleisesti hygieniapaketin soveltaminen ei aiheuttanut suuria vaikeuksia elintarvikealan toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille. Tarkastusmatkoilla havaitut ongelmat olivat vaihtelevassa määrin merkittävämpiä pienissä laitoksissa.

Inšpekcijski obiski Urada za prehrano in veterinarstvo so potrdili te ugotovitve, saj na splošno uporaba higienskega paketa nosilcem živilske dejavnosti in pristojnim organom ni povzročila večjih težav. Težave, ki so bile ugotovljene med inšpekcijskimi obiski, so bile v različnem obsegu večje v manjših obratih.

Jäsenvaltiot suhtautuvat positiivisesti myös ohjeasiakirjoihin, joilla voidaan tarvittaessa auttaa elintarvikealan toimijoita ja toimivaltaisia viranomaisia hygienia-asetusten täytäntöönpanossa.

Države članice kot pozitivno ocenjujejo tudi oblikovanje dokumentov z navodili, ki so, po potrebi, v pomoč nosilcem živilske dejavnosti in pristojnim organom pri izvajanju uredb o higieni.

3.2. Soveltamisala

3.2. Področje uporabe

Joissakin tapauksissa jäsenvaltioiden on annettava kansallisia erityissäännöksiä tietyistä toimista, jotka eivät kuulu hygieniapaketin soveltamisalaan.

Države članice morajo v nekaterih primerih v nacionalni zakonodaji določiti posebna pravila za nekatere dejavnosti, ki jih področje uporabe higienskega paketa ne zajema.

Jäsenvaltiot havaitsivat vaikeuksia, jotka liittyivät pienten elintarvikemäärien paikalliseen hankintaan, kun kyseessä oli rajatylittävä kauppa sellaiseen jäsenvaltioon, jossa sovellettiin erilaista lähestymistapaa asiaan. Joillakin jäsenvaltioilla oli muita vaikeuksia, jotka liittyivät ’yrityksen’ käsitteeseen, joka edellyttää tiettyä toiminnan jatkuvuutta ja tietynasteista järjestäytyneisyyttä, sekä käsitteen soveltamiseen yksityishenkilöihin, jotka käsittelevät, valmistavat tai tarjoilevat elintarvikkeita toisinaan.

Države članice so opazile težave v zvezi z lokalno dobavo majhnih količin živil, ko se uporablja pri čezmejnem trgovanju z namembno državo članico, ki ima pri teh dejavnostih drugačen pristop. Nekatere države članice so opozorile na druge težave v zvezi s pojmom „podjetja“, za katere je značilna določena kontinuiteta dejavnosti in določena stopnja organizacije, ter njihovo uporabo pri posameznikih, ki občasno obdelujejo, pripravljajo in strežejo živila.

Vaikeuksia on syntynyt myös siitä, että asetusta (EY) N:o 853/2004 ei sovelleta vähittäismyyntitoimintaan. Useimpien jäsenvaltioiden mielestä on epäjohdonmukaista, että samanlaista toimintaa harjoittaviin kylmävarastoihin sovelletaan eri sääntöjä ja hyväksyntäjärjestelmiä riippuen siitä, kuuluuko kylmävarasto vähittäisliikkeen määritelmään vai ei. Samalla tavoin vaikeuksia on aiheuttanut käsitteiden ’vähäinen, paikallinen ja rajoitettu’ tulkinta, kun kyseessä on vapauttaminen vähittäisliikkeiden hyväksymistä koskevista vaatimuksista.

Težave je povzročilo tudi to, da se Uredba (ES) št. 853/2004 ne uporablja za prodajo na drobno. Po mnenju večine držav članic je neskladno, da za hladilnice, ki opravljajo podobne dejavnosti, veljajo drugačna pravila in režimi za odobritve, kar je odvisno od tega, ali je hladilnica zajeta v opredelitev pojma prodaja na drobno ali ne. Na enak način je težave povzročala razlaga izrazov „obrobna, lokalizirana in omejena“ v zvezi z izjemo od odobritve podjetij, katerih dejavnost je prodaja na drobno.

Monet yksityisten sidosryhmien organisaatiot ovat kilpailusyistä myös olleet huolissaan vähittäisliikkeiden jättämisestä soveltamisalan ulkopuolelle; jotkin ovat pyytäneet asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalan laajentamista niin, että se koskisi vähittäisliikkeitä, jotkin taas lainsäädännön tarkistusta vähittäisliikkeiden tasolla suoritettujen tiettyjen toimintojen osalta (esim. jauhaminen, siivutus), jotta samoihin toimintoihin sovellettaisiin samoja sääntöjä kaikkialla yhteisössä.

Veliko zasebnih organizacij zainteresiranih strani je zaradi konkurenčnosti izrazilo pomisleke o izključitvi prodaje na drobno, nekatere so zahtevale popolno razširitev področja uporabe Uredbe (ES) št. 853/2004 na prodajo na drobno, spet druge pa so zagovarjale pregled zakonodaje v zvezi z določenimi dejavnostmi, ki se izvajajo na ravni prodaje na drobno (npr. mletje, rezanje) z namenom, da se v Skupnosti uporabljajo ista pravila za iste dejavnosti.

3.3. Määritelmät

3.3. Opredelitev pojmov

’Yhdistelmätuotteen käsite’ on edelleen vaikea panna täytäntöön, ja se herättää epävarmuutta sekä elintarvikealan toimijoissa että toimivaltaisissa viranomaisissa.

Koncept „sestavljenega proizvoda“ je še vedno težaven za izvajanje, nosilcem živilske dejavnosti in pristojnim organom pa prinaša negotovosti.

Myös asetuksessa (EY) N:o 178/2002 annettu ’vähittäiskaupan’ määritelmä aiheuttaa jatkuvasti vaikeuksia, koska se ei vaikuta soveltuvan täysin hygieniapaketin tarkoituksiin (ks. myös kohta 3.2).

Opredelitev prodaje na drobno iz Uredbe (ES) št. 178/2002 je nenehen vir težav, saj se zdi, da ni popolnoma prilagojena namenu higienskega paketa (glej tudi točko 3.2.).

Jäsenvaltiot ja monet yksityisten sidosryhmien organisaatiot ovat kyseenalaistaneet muitakin määritelmiä (esim. asuntona käytettävät tilat, jäniseläimet, selkärangattomat, veri, suolet). Ne ovat myös ottaneet esiin kysymyksen tällaisten määritelmien laatimisesta tai muuttamisesta.

Države članice in veliko zasebnih organizacij zainteresiranih strani imajo pomisleke tudi o drugih opredelitvah (npr. stanovanjske hiše, lagomorfi, nevretenčarji, kri, ovoji). Prav tako imajo pomisleke o postopku za določitev ali spremembo takšnih opredelitev.

3.4. Alkutuotanto

3.4. Primarna proizvodnja

Nykyisiä alkutuotantoa koskevia hygieniasääntöjä pidetään yleisesti asianmukaisina ja riittävinä alkutuotannon tuotteiden suojaamiseksi kontaminaatiolta. Joidenkin jäsenvaltioiden mielestä on kuitenkin ennenaikaista arvioida hygieniapaketin vaatimusten vaikutusta alkutuotantoon. Jotkin jäsenvaltiot ilmoittivat, että niillä on ollut vaikeuksia joidenkin asetuksessa (EY) N:o 852/2004 asetettujen tavoitteiden epämääräisyyden ja alkutuottajille suunnattujen selkeiden ohjeiden puutteen vuoksi. Saatavilla olevat hyvien käytäntöjen ohjeet ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi, kun on avustettu alkutuottajia täyttämään velvoitteitaan (ks. kohdat 3.5 ja 3.8).

Obstoječa pravila o higieni živil za primarno proizvodnjo se na splošno štejejo za primerna in ustrezna za zaščito primarnih proizvodov pred kontaminacijo. Vendar so nekatere države članice menile, da je še prezgodaj za oceno vpliva zahtev iz paketa za živila na primarno proizvodnjo. Druge države članice so poročale o težavah v zvezi z nejasnostjo nekaterih ciljev iz Uredbe (ES) št. 852/2004 in pomanjkanjem jasnih navodil za primarne proizvajalce. Navodila za dobro prakso so se v primerih, v katerih so bile na voljo, izkazale za ključno orodje pri izpolnjevanju obveznosti primarnih proizvajalcev (glej točki 3.5. in 3.8.).

Jotkin jäsenvaltiot kokivat rekistereiden pidon vaikeaksi mutta vaihtelevassa määrin.

Vodenje evidence je v nekaterih državah članicah povzročalo težave, vendar v različnem obsegu.

3.5. HACCP-periaatteet

3.5. HACCP

( Yleensä HACCP-periaatteiden täytäntöönpanoa ei kyseenalaisteta, koska sitä pidetään asiaankuuluvana, jotta elintarvikealan toimijat voivat saavuttaa elintarviketurvallisuuteen liittyvät tavoitteensa, ja täytäntöönpanoa pidetään riittävän joustavana, jotta se voidaan mukauttaa pientenkin elintarvikealan yritysten mukaan.

( Na splošno izvajanje načel HACCP ni bilo vprašljivo, saj se zdi pomembno, da se nosilcem živilske dejavnosti omogoči, da dosežejo svoje cilje glede varnosti hrane, in dovolj prožno, da se prilagodi tudi manjšim živilskim podjetjem.

Useimmissa teollisissa elintarvikealan yrityksissä on käytössä HACCP-pohjaiset menettelyt. Täytäntöönpanossa havaittiin viivästyksiä entisissä pienteurastamoissa, joihin sovellettiin siirtymäjärjestelyjä.

Večina industrijskih živilskih dejavnosti ima že uveljavljena načela, ki temeljijo na HACCP. Zamude pri izvajanju so bile opažene pri nekdanjih klavnicah majhne kapacitete, za katere je veljala prehodna ureditev.

Useimmissa jäsenvaltioissa näihin menettelyihin liittyviä vaikeuksia havaittiin pienissä elintarvikealan yrityksissä ja etenkin cateringalan ja vähittäiskaupan mikro- ja pienyrityksissä. Ulkopuolisten konsulttien tarjoamien yleisten järjestelmien osalta on raportoitu, että joissakin tapauksissa ne eivät tuo esiin laitoksen todellista tilannetta ja edellyttävät enemmän dokumentointia ja rekistereitä kuin mikä on pakollista. Sen vuoksi ne vaikuttavat tehottomilta ja liian kalliilta pienyrityksille. Joissakin jäsenvaltioissa toimivaltaiset viranomaiset ovat helpottaneet asiaa joko tekemällä riskinarviointeja tietyn tyyppisestä toiminnasta tai osallistumalla pienyrityksille tarkoitetun yksinkertaistetun ja käytännöllisen materiaalin laatimiseen. Joissakin jäsenvaltioissa elintarvikesektoria on kannustettu laatimaan hyvien toimintatapojen oppaita, jotka ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi.

Vendar so pri takih postopkih v večini držav članic opazili težave pri manjših živilskih dejavnostih in zlasti pri mikro in majhnih obratih za gostinstvo in prodajo na drobno. Za splošne sisteme, ki jih zagotavljajo zunanji svetovalci, je bilo navedeno, da v nekaterih primerih ne izražajo realnega stanja v obratu ter da nalagajo več dokumentacije in evidenc, kot je obvezno. Zato se šteje, da so manj učinkoviti in predragi za manjša podjetja. V nekaterih državah članicah so pristojni organi ublažili težave bodisi z analizami tveganja za nekatere vrste dejavnosti bodisi s sodelovanjem pri oblikovanju poenostavljenega in praktičnega materiala za seznanitev manjših obratov. V ostalih državah članicah so se živilski sektorji spodbujali k razvoju smernice za dobro prakso, ki so se izkazale kot zelo uporabno orodje.

Pienet elintarvikealan yritykset pitävät rekistereiden pitoa toisinaan hallinnollisena rasitteena. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet aloitteita yksinkertaistaakseen tätä ja minimoidakseen tarvittavien asiakirjojen määrän.

Občasno je vodenje evidence upravno breme za manjše živilske obrate. Države članice so sprejele pobude za poenostavitev vodenja evidence in zmanjšanja dokumentacije, ki jo je treba hraniti.

Jotkin yksityisten sidosryhmien organisaatiot väittivät, että jäsenvaltioiden välillä on eroja siinä, miten toimivaltaiset viranomaiset arvioivat HACCP-pohjaisia menettelyjä. Joidenkin organisaatioiden mukaan viranomaisilla on usein korkeat odotukset pienyritysten suhteen ja joissakin tapauksissa ne liioittelevat asiakirjavaatimuksia. Joidenkin mukaan taas yrityksen koko ja luonne otetaan huomioon, ja useimmat toimivaltaiset viranomaiset ovat joustavia HACCP-pohjaisten menettelyjen täytäntöönpanossa.

Nekatere zasebne organizacije zainteresiranih strani so trdile, da so pristojni organi v državah članicah različno ocenjevali postopke, ki temeljijo na HACCP. Nekatere organizacije so navedle, da imajo pristojni organi pogosto visoka pričakovanja do manjših podjetij in da v nekaterih primerih pretiravajo z zahtevami glede dokumentacije. Ostale organizacije so navedle, da sta bili velikost in narava dejavnosti upoštevani ter da je večina pristojnih organov prožnih pri izvajanju postopkov, ki temeljijo na HACCP.

FVO:n tarkastuskäynneillä havaittiin ongelmia toimivaltaisten viranomaisten kyvyssä arvioida riittävästi HACCP-pohjaisia menettelyjä. Vuonna 2006 tehdyn ensimmäisen tarkastuskierroksen jälkeen on havaittu edistystä, mutta parannuksille on vielä sijaa.

Navedene so bile tudi težave med inšpekcijskimi obiski Urada za prehrano in veterinarstvo v zvezi z zmožnostjo pristojnih organov, da primerno ocenijo postopke, ki temeljijo na HACCP. Opažen je bil napredek od prvega niza inšpekcij v letu 2006, še vedno pa so mogoče izboljšave.

( Jäsenvaltioiden ja yksityisten sidosryhmien mielestä on epäkäytännöllistä laajentaa HACCP-pohjaisten menettelyjen käyttövaatimus koskemaan alkutuotannon alalla toimivia elintarvikealan toimijoita. Hyvien käytäntöjen oppaita pidetään yleisesti parempana ja käytännöllisempänä välineenä alkutuotannon alalla kuin HACCP-pohjaisia menettelyjä.

( Države članice in zasebne zainteresirane strani menijo, da razširitev zahteve za postopke, ki temeljijo na HACCP, na nosilce živilske dejavnosti, ki izvajajo primarno proizvodnjo, ni izvedljiva. Smernice za dobro prakso se v splošnem štejejo za boljše in bolj praktično orodje za primarne proizvajalce kot postopki, ki temeljijo na HACCP.

3.6. Rekisteröinti- ja hyväksyntämenettelyt

3.6. Postopki registracije in odobritve

( Elintarvikealan yritysten rekisteröinnissä ei havaittu yleisesti suurempia vaikeuksia. Rekisteröintiin käytettiin erityisiä järjestelmiä tai olemassa olevia tietokantoja (esim. alkutuottajat). Hallinnollisen rasitteen keventämiseksi pyrittiin myös yhdenmukaistamaan ja karsimaan tietoja, joita yritysten on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille.

( Na splošno ni bilo opaziti večjih težav v zvezi z registracijo živilskih obratov. Specifični sistemi ali obstoječe baze podatkov so bile uporabljene za registracijo živilskih dejavnosti (npr. primarnih proizvajalcev). Sprejeti so bili tudi ukrepi za zmanjšanje upravnega bremena z uskladitvijo in zmanjšanjem količine informacij, ki jih morajo podjetja predložiti pristojnim organom.

Toisinaan on kuitenkin vaikea varmistaa, että kaikki elintarvikealan toimijat (esimerkiksi toimijat, jotka eivät ota yhteyttä maansa viranomaisiin ennen elintarvikealan yrityksen käynnistämistä, elintarvikkeiden välittäjät ja internetkauppiaat, joita ei ole helppo saavuttaa) täyttävät rekisteröitymisvelvoitteensa. Muita ongelmia liittyy siihen, että elintarvikkeita toisinaan käsittelevien, valmistavien tai tarjoavien yksityishenkilöiden on rekisteröidyttävä.

Vendar je včasih težko zagotoviti, da nosilci živilske dejavnosti izpolnijo svojo obveznost registracije, npr. nosilci živilske dejavnosti ne kontaktirajo organov pred odprtjem živilskega obrata, posredniki z živili in spletni trgovalci niso lahko določljivi. Druge težave so nastale zaradi potrebe po registraciji, ki občasno obdelujejo, pripravljajo in strežejo živila.

Toimivaltaiset viranomaiset eivät yleensä peri maksua rekisteröitymisen käsittelystä.

Na splošno pristojni organi ne zaračunajo opravljanja registracije.

( Hyväksymiseen liittyvien tietojen toimittamisessa viranomaisille ei havaittu erityisempiä ongelmia. Vaikeuksia on kuitenkin tullut esiin siltä osin, minkälaiselta laitokselta edellytetään hyväksyntää, etenkin kun on kyse yleistä toimintaa harjoittavista laitoksista kuten kylmävarastoista (ks. kohta 3.2) ja uudelleenpakkauslaitoksista.

( Nobenih posebnih težav ni bilo ugotovljenih glede predložitve informacij o odobritvi pristojnemu organu. Vendar so bile ugotovljene težave v zvezi z vrsto obrata, za katerega se zahteva odobritev, zlasti za tiste, ki opravljajo splošne dejavnosti, kot so hladilnice (glej točko 3.2.) in obrati za prepakiranje.

Muutama jäsenvaltio otti esiin entisten pienten laitosten hyväksymisen. Siihen löytyy ratkaisu hygieniapakettiin sisältyvistä joustavuutta koskevista säännöksistä. Näiden säännösten soveltamista on kuitenkin edistettävä kansallisella tasolla, mikä on saattanut aiheuttaa vaikeuksia tietyissä jäsenvaltioissa (ks. kohta 3.9).

Nekaj držav članic je opozorilo na odobritev nekdanjih obratov majhne kapacitete. Rešitve je mogoče najti v določbah o prožnosti iz higienskega paketa. Take določbe pa je treba spodbujati na nacionalni ravni, kar je v nekaterih državah članicah povzročalo težave (glej točko 3.9.).

Kaksi jäsenvaltiota ilmoitti, että kaikki niiden alueella toimivat elintarvikealan yritykset on hyväksyttävä.

Dve državi članici sta navedli, da je treba na njihovem ozemlju odobriti vse živilske obrate.

( Komission verkkosivulta pääsee nyttemmin kaikille jäsenvaltioiden sivustoille, joilla on luettelot hyväksytyistä elintarvikealan laitoksista, mutta jotkin jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet luetteloidensa laatimisessa tai päivittämisessä sovittuja vaatimuksia, joilla pyritään yhdenmukaistamaan ja kodifioimaan luettelon esitystapa. On myös huolehdittava paremmin aktiivisista linkeistä kansallisille sivustoille.

( Čeprav je prek spletne strani Komisije omogočen dostop do vsake nacionalne strani s seznami odobrenih živilskih obratov, nekatere države članice niso uporabile dogovorjenih specifikacij, ki so namenjene uskladitvi in kodificiranju predstavitve seznamov, da ustvarijo ali posodobijo svoje sezname. Vzdrževanje aktivnih povezav na nacionalne strani je prav tako treba izboljšati.

3.7. Terveys- ja tunnistusmerkinnät

3.7. Oznaka zdravstvene ustreznosti in identifikacijska oznaka

Terveys- ja tunnistusmerkintöjä koskeviin vaatimuksiin liittyviä suurempia ongelmia ei ole tullut esiin. Ongelmista kuitenkin raportoitiin tiettyjen käytännön seikkojen osalta, esimerkiksi tilanteissa, joissa uusi merkki olisi kiinnitettävä käärittyyn/kuluttajia varten pakattuun tuotteeseen ja elintarvike jälleenpakataan. Tällaisissa tapauksissa jotkin jäsenvaltiot katsovat, että merkinnän on täytettävä myös virallista valvontaa ja jäljitettävyyttä koskevat tavoitteet.

Do večjih težav pri načelih v zvezi z oznako zdravstvene ustreznosti in identifikacijsko oznako ni prišlo. Opažene pa so bile težave v zvezi z nekaterimi praktičnimi vidiki, npr. situacijami, v katerih je treba uporabiti novo oznako na proizvodih v embalirani/pakirani obliki in ko je živilo prepakirano. Nekatere države članice menijo, da morajo oznake v takih primerih ravno tako ustrezati potrebam uradnega nadzora in ciljem glede sledljivosti.

3.8. Hyvän käytännön oppaat[5]

3.8. Smernice za dobro prakso[5]

( Jäsenvaltiot ovat kannustaneet laatimaan kansallisia oppaita. Toimivaltaisten viranomaisten osallistuminen on erilaista eri jäsenvaltioissa, mutta yleisesti ottaen ne ovat antaneet tällaisten oppaiden laatimiseen suuntaviivoja, käytännön neuvoja ja opastusta. Toimivaltaiset viranomaiset ovat mukana oppaiden arvioinnissa ja tukevat toisinaan taloudellisesti niiden levittämistä.

( Države članice so v veliki meri spodbujale razvoj nacionalnih smernic. Udeležba pristojnih organov se razlikuje med državami članicami, vendar so na splošno pristojni organi živilskim sektorjem zagotovili smernice za razvoj takih navodil, praktične nasvete in pomoč. Pristojni organi so udeleženi v postopku ocenjevanja teh smernic in občasno finančno podprejo njihovo razširjanje.

Useimmat yksityisten sidosryhmien organisaatiot suhtautuvat myönteisesti kansallisiin hyvän käytännön oppaisiin ja toimivaltaisten viranomaisten kannustukseen. Oppaiden käyttölaajuudesta ei ole numerotietoja.

Večina zasebnih organizacij zainteresiranih strani je izrazila pozitivno mnenje o nacionalnih smernicah za dobro prakso in o spodbujanju s strani pristojnih organov. Statistike o obsegu uporabe smernic še ni mogoče predložiti.

Toimivaltaiset viranomaiset ottavat oppaiden käytön huomioon eri tavoin virallista valvontaa suorittaessaan. Joissakin jäsenvaltioissa on kehitetty palkintojärjestelmä ansioituneille elintarvikealan toimijoille, jotka soveltavat hyväksyttyjä oppaita; palkintona on valvonnan harventaminen ja virallisesta valvonnasta perittävien maksujen alentaminen. Jos toimija on väittänyt, että opas on käytössä, tutkimuksen yhteydessä tutkitaan, sovelletaanko opasta oikein. Joissakin jäsenvaltioissa elintarvikealan toimijoiden ei tarvitse todistaa valvontatoimien riittävyyttä, jos ne noudattavat opasta. Oppaat voivat myös tarjota hyödyllistä tietoa toimivaltaisille viranomaisille ja esittää, mikä on hyvä toimintatapa, kun lainsäädännössä käytetään ilmaisuja ”tarvittaessa”, ”tarpeen mukaan”, ”asianmukainen” ja ”riittävä”.

Pristojni organi pri izvajanju uradnega nadzora na različne načine upoštevajo uporabo smernic. Nekatere države članice so oblikovale sistem nagrajevanja zaslužnih nosilcev živilske dejavnosti, ki uporabljajo potrjene smernice, kar prinaša manj pogost nadzor in nižjo raven prispevkov, ki jih pristojni organi zaračunajo za uradni nadzor. V drugih državah članicah na inšpekcijo vpliva pravilna uporaba smernic, če se nosilec sklicuje na njihovo uporabo. V nekaterih drugih državah članicah se od nosilcev živilske dejavnosti, ki upoštevajo smernice, ne zahteva, da dokažejo primernost nadzornih ukrepov. Smernice lahko zagotovijo tudi uporabna navodila za pristojne organe in ponazarjajo, kaj je najboljša praksa v primerih, ko zakonodaja uporablja izraze „kadar je primerno“, „po potrebi“, „primerno“ in „zadostno“.

( Yhteisön oppaita on laadittu jo viisi, ja ne ovat arvioitavana. Kaksi muuta opasta on valmisteilla, ja ne arvioidaan valmistuttuaan. Kuitenkin noin puolet EU:n tason organisaatioista pohtivat tai kysyivät jäseniltään, pitäisikö niiden laatia asiakirjaluonnoksia ja noudattaa menettelyä tunnustamisen saamiseksi. Toinen puoli järjestöistä ilmoitti, että niillä ei ole mitään suunnitelmia laatia yhteisön oppaita.

( Pet smernic Skupnosti je že pripravljenih in so v postopku ocenjevanja. V pripravi sta še dve smernici, ki bosta predloženi v oceno, ko bosta dokončani. Vendar je približno polovica organizacij na ravni EU razmišljala o posvetovanjih ali se je že posvetovala s svojimi člani, če je treba razviti dokumente z osnutki in slediti postopku za pridobitev priznanja. Druga polovica organizacij je navedla, da ne načrtuje razvoja smernic Skupnosti.

3.9. Joustavuus

3.9. Prožnost

Elintarvikkeiden monimuotoisuuden suojaamiseksi sekä kuluttajien palvelemiseksi ja pientuottajien etujen huomioon ottamiseksi lainsäädäntöön sisällytettiin joustavuutta koskevia säännöksiä. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot pystyvät parhaiten löytämään asianmukaisia ratkaisuja, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja asianmukaiseen hygieniatasoon yrityksissä niin, että elintarviketurvallisuuden tavoite ei vaarannu.

Da se zaščiti raznolikost živil in ugodi potrošnikom in potrebam malih proizvajalcev, so bile v zakonodajo vključene določbe o prožnosti. V skladu z načelom subsidiarnosti je najprimernejše, da države članice poiščejo ustrezne rešitve, ki temeljijo na lokalnih situacijah in primernih ravneh higiene v obratih, ne da bi bila s tem ogrožena varnost hrane.

Jäsenvaltiot ja yksityiset sidosryhmät ovat ilmoittaneet, että ne ovat yleisesti erittäin tyytyväisiä hygieniapakettiin sisältyvään joustavuuteen, jota pidetään hyvin suunniteltuna niin, että paikallisiin ongelmiin voidaan vastata asianmukaisesti. Päätellen kuitenkin niistä harvoista ilmoituksista, joita on saatu kansallisista toimenpiteistä, ja tietyiltä elintarvikeyrityksiltä saadusta kritiikistä (ks. kohta 3.6), jäsenvaltiot eivät ehkä ole hyödyntäneet kaikkia lainsäädännön tarjoamia joustomahdollisuuksia.

Države članice in zasebne zainteresirane strani so navedle, da so bile na splošno zelo zadovoljne s prožnostjo, ki jo zagotavlja higienski paket, o katerem menijo, da je dobro oblikovan za primerne odzive na lokalne težave. Vendar na podlagi nekaj obvestil o nacionalnih ukrepih, ki so bila v zvezi s tem predložena, in kritik, ki izhajajo iz nekaterih živilskih dejavnosti (glej točko 3.6.), države članice niso izkoristile vseh možnosti za prožnost, ki jo ponuja zakonodaja.

3.10. Tuonti

3.10. Uvoz

( Jäsenvaltiot katsoivat, että tuontisääntöjä on tarpeen yhdenmukaistaa edelleen niiden eläinperäisten tuotteiden osalta, joista asetuksessa (EY) N:o 853/2004 annetaan erityisvaatimuksia (esim. sammakonreidet, etanat, renderoidut eläinrasvat). Jäsenvaltioilla on lisäksi vaikeuksia niiden kolmansien maiden alusten luetteloinnissa ja valvonnassa, joissa vastuu tarkastuksista on delegoitu maalle tai jäsenvaltiolle, joka ei ole lippuvaltio.

( Države članice menijo, da je treba nadalje uskladiti pravila za uvoz proizvodov živalskega izvora, za katere Uredba (ES) št. 853/2004 določa posebne zahteve (npr. za žabje krake, polže, topljeno živalsko mast). Srečujejo se tudi s težavami glede popisa in nadzora plovil tretjih držav, za katera je bila odgovornost pregleda prenesena na državo ali državo članico, ki ni država zastave.

Kokemusten mukaan on selkeytettävä tilanteita, joissa sovelletaan kansallisia tuontisääntöjä yhdenmukaistettujen yhteisön sääntöjen puuttuessa.

Izkušnje kažejo, da je treba razjasniti situacije, v katerih se zaradi odsotnosti usklajenih pravil Skupnosti uporabijo nacionalna pravila za uvoz.

( Hiljattaiset kriisit, jotka liittyvät tuotuihin yhdistelmätuotteisiin, ovat vahvistaneet tarvetta lisätä tällaisten tuotteiden valvontaa. Tämä saattaa edellyttää yksityiskohtaisemman lainsäädännön täytäntöönpanoa ja tuontitarkastuksia (esim. tuojan asema, erityinen terveystodistus).

( Nedavne krize zaradi uvoženih sestavljenih proizvodov so potrdile potrebo po večjem nadzoru takih proizvodov. To lahko zahteva izvajanje podrobnejše zakonodaje in pregledov pri uvozu (npr. vloga uvoznikov, posebno zdravstveno spričevalo).

( Kokemusten mukaan nykyiseen kolmansien maiden laitosten luettelointimenetelmään liittyy ongelmia (esim. luettelointikausi). Uusien yhteisön tietotekniikkavälineiden kehittämisen myötä menetelmän tarkistamista voidaan harkita.

( Izkušnje so pokazale, da obstoječi postopek popisa za obrate iz tretjih držav povzroča težave (npr. obdobje popisa). Z razvojem novih računalniških orodij Skupnosti je morda treba presoditi tudi o pregledu tega postopka.

3.11. Eläinperäisten tuotteiden virallinen valvonta

3.11. Uradni nadzor v zvezi s proizvodi živalskega izvora

( Monissa jäsenvaltioissa on kehitetty erityisiä valvontavälineitä, esim. tarkastuslistoja ja vakiotoimintamenettelyjä. Ne ovat myös panostaneet koulutukseen, koska auditointitoiminta aiheuttaa suuren käsitteellisen muutoksen tarkastajien kannalta. Jäsenvaltiot olivat tyytyväisiä komission koulutusaloitteeseen ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi”, joka täydentää niiden omaa koulutustoimintaa ja tarjoaa erityiskoulutusta hygieniapaketin keskeisistä kysymyksistä (esim. HACCP).

( Mnogo držav članic je razvilo posebna orodja za nadzor, vključno s kontrolnimi seznami in standardnimi operativnimi postopki. Prizadevne so tudi pri usposabljanju, saj revizijske dejavnosti predvidevajo tudi pomembno konceptualno spremembo za inšpektorje. Države članice so izrazile zadovoljstvo glede pobude Komisije za usposabljanje „Boljše usposabljanje za varnejšo hrano“, ki je dopolnila njihove dejavnosti v zvezi z usposabljanjem in zagotovila posebno usposabljanje za ključne vidike higienskega paketa (npr. HACCP).

Monissa jäsenvaltioissa on kuitenkin edelleen auditointiin liittyviä ongelmia, kuten FVO:n tarkastuskäynneillä on tullut esiin. Vaikka vuodesta 2006 onkin tapahtunut merkittävää edistystä, vielä on parantamisen varaa.

Inšpekcijski obiski Urada za prehrano in veterinarstvo pa kažejo, da se težave v zvezi z revizijami še vedno pojavljajo v mnogih državah članicah. Kljub znatnemu napredku od leta 2006 so še vedno mogoče izboljšave.

( Hygieniapakettia on jo modernisoitu joiltain osin sen jälkeen, kun sitä ryhdyttiin soveltamaan 1. tammikuuta 2006, mutta monet jäsenvaltiot ja asiaan liittyvät yksityisten sidosryhmien organisaatiot katsoivat, että lihantarkastussäännöksiä olisi tarkistettava. Tämän taustalla ovat henkilöresurssiongelmat, joita joissakin jäsenvaltioissa on ollut virkaeläinlääkärien nimittämisessä teurastamoihin, ja sellaisten vaarojen kasvava merkitys kansanterveyden kannalta, joita ei ole helppo havaita perinteisessä lihantarkastuksessa. Tuotiin esiin, että virallisten avustajien asemaa olisi vahvistettava, vastuunjakoa teurastamoja johtavien elintarvikealan toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä olisi edelleen selkeytettävä ja teurastamohenkilöstölle olisi annettava tarkastukseen liittyviä lisätehtäviä.

( Čeprav so elementi posodobitve že sestavni del higienskega paketa od njegovega začetka uporabe v januarju 2006, veliko držav članic in zasebnih organizacij zainteresiranih strani meni, da je treba preveriti preglede mesa. Takšno stališče je posledica težav v zvezi s človeškimi viri, s katerimi se srečujejo nekatere države članice pri imenovanju uradnih veterinarjev v klavnice, ter v zvezi z vedno večjimi tveganji za javno zdravje, ki jih ni mogoče zlahka opaziti z običajnimi pregledi mesa. Poudarjeno je bilo, da je treba okrepiti vlogo uradnih preglednikov, nadalje razjasniti razdelitev odgovornosti med nosilci živilske dejavnosti, ki upravljajo klavnice, in pristojnimi organi ter dodeliti dodatne inšpekcijske naloge osebju v klavnicah.

Jotkin jäsenvaltiot ja yksityisten sidosryhmien organisaatiot katsovat, että teurastamohenkilöstöä olisi hyödynnettävä myös teurastamoissa, joissa teurastetaan muita lajeja kuin siipikarjaa ja jäniseläimiä.

Nekatere države članice in zasebne organizacije zainteresiranih strani menijo, da je treba naloge dodeliti tudi osebju v klavnicah, ki opravljajo zakol živali, ki niso perutnina in lagomorfi.

( FVO:n tarkastuskäynneillä on käynyt ilmi, että muutamassa jäsenvaltiossa Trichinella -testauksen toteuttaminen ei ole asianmukaista. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on vaikeuksia teurastamoissa sijaitsevien laboratorioiden akkreditoinnissa. Yksi jäsenvaltio kuitenkin ilmoitti käyttävänsä ainoastaan akkreditoituja laboratorioita.

( Inšpekcijski obiski Urada za prehrano in veterinarstvo so pokazali, da se pregledi na trihinele v nekaj državah članicah ne izvajajo pravilno. Poleg tega imajo v nekaterih državah članicah težave v zvezi z akreditacijo laboratorijev v klavnicah. Vendar je ena država članica trdila, da uporablja le akreditirane laboratorije.

Tanska on tunnustettu vähäisen trikiiniriskin alueeksi, ja se voi poiketa kotieläimenä pidettäviä sikoja koskevasta testausjärjestelmästä. Myös kahdelta muulta jäsenvaltiolta on saatu tätä koskeva pyyntö. Poikkeus voidaan myöntää vain EU:n jäsenvaltioille, ja sen laajentamista kolmansiin maihin saatetaan harkita. Kaksi jäsenvaltiota on ilmaissut kiinnostuksensa tilojen tunnustamiseen trikiinivapaiksi.

Danska je bila priznana kot regija, ki ima zanemarljivo tveganje prisotnosti trihinele in lahko odstopa od režima pregledovanja domačih prašičev. Predložene so bile tudi zahteve dveh drugih držav članic. To odstopanje je danes omejeno na države članice EU, lahko pa se presodi tudi o razširitvi na tretje države. Dve državi članici sta izrazili zanimanje za priznavanje gospodarstev kot prostih trihinel.

( Eräissä jäsenvaltioissa sijaitsevissa kylmävarastoissa on havaittu erilaisia väärinkäytöksiä vuodesta 2006. Useimmat jäsenvaltiot katsoivat tarpeelliseksi vahvistaa käytössään olevia valvontavälineitä, kuten tuli esiin eläinten sivutuotteita koskevan lainsäädännön yhteydessä.

( Od leta 2006 so bile v številnih državah članicah razkrite različne goljufije v hladilnicah. Kot je bilo obravnavano v okviru zakonodaje o živalskih stranskih proizvodih, večina držav članic meni, da je treba okrepiti razpoložljive instrumente nadzora.

( Muita erityisongelmia syntyi, kun eräissä jäsenvaltioissa käytettiin rutiinianalyyseissä eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä kemiallisia menetelmiä, joita ei ole täysin validoitu, hiirillä tehtävien biologisten kokeiden sijaan. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen odotetaan antavan tieteellisen lausunnon merellisten biotoksiinien nykyisistä rajoista ja niiden toteamismenetelmistä joulukuuhun 2009 mennessä.

( Druge posebne težave, ki se v nekaterih državah članicah nanašajo na dobro počutje živali, izhajajo iz uporabe delno potrjenih kemijskih metod namesto bioloških poskusov na miših pri rutinskih analizah. Pričakuje se, da bo Evropska agencija za varnost hrane (EFSA) do decembra 2009 predložila znanstveno mnenje o trenutnih omejitvah za morske biotoksine in njihovo odkrivanje.

3.12. Mikrobiologiset vaatimukset

3.12. Mikrobiološki kriteriji

FVO:n raporttien perusteella vaikuttaa siltä, että asetuksen (EY) N:o 2073/2005 ensimmäisen soveltamisvuoden aikana elintarvikealan toimijoiden menettelyillä varmistettiin vain toisinaan, että prosessin hygieniavaatimuksia ja elintarvikkeiden turvallisuusvaatimuksia noudatettiin tai että ne edes otettiin huomioon. Lisäksi tätä ei kovinkaan usein käsitelty toimivaltaisten virallisten virallisessa valvonnassa. Vaikka tilanne on parantunut vuosina 2007–2008, on edelleen jäsenvaltioita, joissa asetuksen täytäntöönpano ei ole tyydyttävää.

Na podlagi poročil Urada za prehrano in veterinarstvo je videti, da so v prvem letu uporabe Uredbe (ES) št. 2073/2005 postopki nosilcev živilske dejavnosti le redko zagotovili, da so bila proizvodna higienska merila in merila o varnosti hrane izpolnjena ali celo upoštevana. Tega pristojni organi pri uradnem nadzoru pogosto tudi niso obravnavali. Čeprav se je stanje v letih 2007/2008 izboljšalo, se v nekaterih državah članicah ta uredba še ne vedno ne izvaja zadovoljivo.

Jäsenvaltioiden kannalta keskeinen raportoitu vaikeus liittyy Listeria monocytogenes -bakteeria koskevien vaatimusten täytäntöönpanoon sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa, jotka pystyvät muodostamaan bakteerille kasvualustan.

Z vidika držav članic je glavna težava povezana z izvajanjem merila Listeria monocytogenes za že gotova živila, ki so primerna za rast takega patogena.

3.13. Pintakontaminaation poistaminen

3.13. Odstranitev površinske kontaminacije

Eläinperäisten elintarvikkeiden pintakontaminaation poistamiseen tarkoitettujen aineiden käyttö on hyväksyttävä komiteamenettelyllä. Komissio ehdotti vuonna 2008 EFSAn lausuntojen perusteella neljän aineen hyväksymistä siipikarjanruhojen pintakontaminaation poistamiseen. Euroopan parlamentti, jäsenvaltiot ja suurin osa yksityisten sidosryhmien organisaatioista vastustivat selvästi hyväksyntää, edes tiukoin edellytyksin.

Uporaba snovi za odstranjevanje površinske kontaminacije z živil živalskega izvora je predmet odobritve s komitološkim postopkom. Na podlagi mnenj EFSA je Komisija v letu 2008 predlagala poskus odobritve uporabe štirih snovi za odstranjevanje površinske kontaminacije s trupov perutnine. Evropski parlament, države članice in velika večina zasebnih organizacij zainteresiranih strani so kljub strogim pogojem jasno nasprotovali taki odobritvi.

Muiden dekontaminointimenetelmien, esimerkiksi höyryn, kuuman veden ja muiden fyysisten käsittelyjen, mahdollisesta käytöstä keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa.

O morebitni uporabi drugih tehnik dekontaminacije, vključno s paro, vročo vodo in drugimi mehanskimi obdelavami, potekajo posvetovanja z državami članicami.

3.14. Elintarvikeketjua koskevat tiedot

3.14. Podatki o prehranjevalni verigi

Säännösten mukaan elintarvikeketjua koskevat tiedot on otettava asteittain käyttöön siirtymäkauden loppuun mennessä (31.12.2009). Kaksi jäsenvaltiota ilmoitti, että ne eivät ole käyttäneet näitä säännöksiä.

Sprejete so bile določbe za postopno uvajanje podatkov o prehranjevalni verigi do konca prehodnega obdobja (31.12.2009). Dve državi članici sta navedli, da teh določb nista uporabili.

( Elintarvikeketjua koskevat tiedot oli otettava käyttöön siipikarjasektorilla 1. tammikuuta 2006. Suuremmista vaikeuksista ei raportoitu, koska aiemmassa lainsäädännössä sovellettiin samanlaisia säännöksiä.

( Podatke o prehranjevalni verigi je bilo treba uvesti 1. januarja 2006 v perutninskem sektorju. Večje težave niso bile navedene, saj so se podobne določbe uporabljale že s prejšnjo zakonodajo.

( Elintarvikeketjua koskevat tiedot ovat olleet pakollisia sikasektorilla 1. tammikuuta 2008 lähtien ja vasikka- ja hevossektorilla 1. tammikuuta 2009 lähtien. Sikasektorilla havaittiin joitakin vaikeuksia (ks. jäljempänä). Vasikka- ja hevossektorilta ei ole vielä saatavilla raportteja.

( Podatki o prehranjevalni verigi so obvezni v sektorju prašičereje od 1. januarja 2008 ter v sektorju telečjega in konjskega mesa od 1. januarja 2009. Nekaj težav je bilo navedenih v sektorju prašičereje (glej spodaj). Poročila s sektorjev telečjega in konjskega mesa še niso na voljo.

( Elintarvikeketjua koskevat tiedot muiden lajien osalta (lampaat, vuohet ja aikuiset naudat) on oltava saatavilla 1. tammikuuta 2010 mennessä. Jotkin jäsenvaltiot ennakoivat vaikeuksia etenkin yksilöllisesti tunnistettujen eläinten kohdalla.

( Podatki o prehranjevalni verigi bodo na voljo za ostale vrste (ovce, koze in odraslo govedo) do 1. januarja 2010. Nekatere države članice pričakujejo težave, zlasti s posamično označenimi živalmi.

Sikasektorin kaikki tahot pitivät vaikeana noudattaa määräaikaa elintarvikeketjua koskevien tietojen toimittamisessa ennen eläinten saapumista. Samanlaisia vaikeuksia odotetaan jatkossa muillakin sektoreilla. Jäsenvaltiot ja jotkin yksityisten sidosryhmien organisaatiot haluaisivat enemmän joustavuutta tässä suhteessa.

Zamuda pri predložitvi podatkov o prehranjevalni verigi pred prihodom živali se šteje za težavo, ki se ji je v vseh primerih v sektorju prašičereje težko prilagoditi. Podobne težave se v prihodnosti pričakujejo za sektorje z ostalimi živalmi. V zvezi s tem države članice in nekatere zasebne organizacije zainteresiranih strani podpirajo večjo prožnost.

Koska elintarvikeketjua koskevien tietojen organisointi ja käytännön järjestelyt (esim. asiakirjat, tietojenvaihtotavat) jätettiin jäsenvaltioiden hoidettavaksi, havaittiin vaikeuksia yhteisön sisäisessä eläinten kaupassa ja niitä odotetaan esiintyvän myös tuonnissa. Ensimmäinen toimi eri jäsenvaltioiden vaatimien tietojen saannin helpottamiseen on valmisteilla komission tasolla. Jotkin jäsenvaltiot kuitenkin totesivat, että voisi olla myös aiheellista kehittää EU:n tasolla erityinen lomake yhteisön sisäistä kauppaa ja mahdollisesti tuontia varten.

Ker so države članice pristojne za organiziranje podatkov o prehranjevalni verigi in s tem povezanih praktičnih rešitev (npr. dokumenti, načini izmenjavanja informacij), so bile navedene težave pri trgovini z živalmi v Skupnosti, pričakujejo pa se tudi pri uvozu. Prvi korak za lažji dostop do informacij, ki jih zahtevajo različne države članice, je že uveljavljen na ravni Komisije. Vendar je nekaj držav članic navedlo, da bi bilo primerno na ravni EU razviti posebno obliko trgovine v Skupnosti in po možnosti uvoza.

Kokemusten perusteella on myös tarpeen selkeyttää suhdetta elintarvikeketjua koskevien tietojen ja elävillä eläimillä kauppaa käytäessä tarvittavien eläinten terveystodistusten välillä.

Izkušnje so pokazale, da je treba razjasniti povezavo med podatki o prehranjevalni verigi in veterinarskimi spričevali, ki so potrebna pri trgovanju z živimi živalmi.

3.15. Hätäteurastus

3.15. Zakol v sili

Jäsenvaltiot eivät raportoineet erityisistä vaikeuksista hätäteurastukseen liittyvien käytännön sääntöjen osalta, mutta kyseenalaistivat tällaisen lihan erityismerkin ja markkinointirajoitukset. Jotkin jäsenvaltiot korostivat, että erityismerkkiä on käytettävä myös hätäteurastetusta lihasta saaduissa tuotteissa. Toiset jäsenvaltiot katsoivat, että elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta ei ole syitä, joiden perusteella tällaisen lihan markkinoille saattamista olisi rajoitettava, jos se on todettu ihmisravinnoksi soveltuvaksi ante mortem- ja post mortem -tarkastuksen jälkeen.

Države članice niso poročale o posebnih težavah v zvezi s praktičnimi pravili za zakol v sili, so pa podvomile o posebni oznaki in omejitvi trgovine s takim mesom. Nekatere države članice so poudarile potrebo po uporabi posebne oznake tudi za pridobljene proizvode. Druge države članice menijo, da varnost hrane ne opravičuje omejitev glede dajanja na trg takega mesa, če se po pregledih ante in post mortem ugotovi, da je primerno za prehrano ljudi.

4. PÄÄTELMÄT

4. SKLEPI

Jäsenvaltiot ja elintarvikealan toimijat ovat yleisesti tyytyväisiä hygienia-asetuksiin ja ovat mukautumassa niihin hyvin. Asetuksilla käyttöön otetut periaatteet saavat laajaa tukea. Jäsenvaltiot katsovat, että lainsäädäntö edellyttää pientä mukauttamista muttei perusteellista muuttamista.

Države članice in nosilci živilske dejavnosti so navedli, da so na splošno zadovoljni z uredbami o higieni ter da so pri prilagajanju nanje dobro napredovali. Za načela, ki so jih uvedle uredbe, velja široka podpora. Države članice menijo, da je treba zakonodajo malo prilagoditi, ni pa je treba bistveno prenoviti.

Jäsenvaltioiden ja yksityisten sidosryhmien järjestöjen mukaan hygieniapaketin soveltaminen ei ole yleisesti aiheuttanut suuria vaikeuksia elintarvikealan toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston alkuvuodesta 2006 lähtien tekemillä tarkastuskäynneillä on kuitenkin käynyt ilmi, että valvontaongelmat ja hygieenisen tuotannon standardit edellyttävät parannuksia useissa jäsenvaltioissa. Näin ollen ensimmäiseksi kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden, elintarvikealan toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten, on tarpeen parantaa täytäntöönpanon valvontaa, jotta voidaan käsitellä raportissa esiin tuotuja akuuteimpia ongelmia.

Glede na države članice in zasebne organizacije zainteresiranih strani uporaba higienskega paketa na splošno ni povzročila večjih težav za nosilce živilske dejavnosti in pristojne organe. Vendar so inšpekcije Urada za prehrano in veterinarstvo od leta 2006 pokazale, da je v številnih državah članicah potrebna nadaljnja izboljšava tekočih nadzornih težav in higienskih standardov pri proizvodnji. Zato je treba najprej okrepiti uspešnost vseh sodelujočih faktorjev, nosilcev živilske dejavnosti in pristojnih organov, za obravnavanje najpomembnejših vprašanj iz tega poročila.

Tällä perusteella komissio harkitsee, miten esiin tuotuja vaikeuksia olisi käsiteltävä. Ehdotuksia tehdessään komissio kiinnittää erityishuomiota siihen, että uusilla lainsäädäntöpuitteilla saavutetun yksinkertaistamisen hyödyt säilytetään mahdollisimman hyvin.

Na podlagi tega bo Komisija preučila, kako obravnavati ugotovljene težave. S predložitvijo predlogov bo Komisija zlasti pozorna na ohranjanje koristi poenostavitve, ki jih prinaša nova zakonodaja, v čim večji meri.

[1] EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1019/2008 (EUVL L 277, 18.10.2008, s. 7).

[1] UL L 139, 30.4.2004, str. 1. Uredba, kakor je bila nazadnje spremenjena z Uredbo (ES) št. 1019/2008 (UL L 277, 18.10.2008, str. 7).

[2] EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1020/2008 (EUVL L 277, 18.10.2008, s. 8).

[2] UL L 226, 25.6.2004, str. 22. Uredba, kakor je bila nazadnje spremenjena z Uredbo (ES) št. 1020/2008 (UL L 277, 18.10.2008, str. 8).

[3] EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1021/2008 (EUVL L 277, 18.10.2008, s. 15).

[3] UL L 226, 25.6.2004, str. 83. Uredba, kakor je bila nazadnje spremenjena z Uredbo (ES) št. 1021/2008 (UL L 277, 18.10.2008, str. 15).

[4] Ks. kaavio voimassa olevista lainsäädäntöpuitteista valmisteluasiakirjan liitteessä II.

[4] Glej diagram o obstoječem pravnem okviru v Prilogi II k delovnemu dokumentu služb Komisije.

[5] Ks. valmisteluasiakirjan liite VIII.

[5] Za pregled smernic za dobro prakso glej Prilogo VIII k delovnemu dokumentu služb Komisije.