|
|
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |
|
[pic] | KOMISIA EURÓPSKYCH SPOLOČENSTIEV |
|
|
Bryssel 12.10.2006
|
Brusel 12. 10. 2006
|
|
KOM(2006) 571 lopullinen
|
KOM(2006) 571, konečné znenie
|
|
KOMISSION TIEDONANTO
|
OZNÁMENIE KOMISIE
|
|
Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin
|
Demografická budúcnosť Európy – pretvorme výzvu na príležitosť
|
|
SISÄLLYSLUETTELO
|
OBSAH
|
|
1. Euroopan väestön ikääntyminen: kehityssuuntaukset ja tulevaisuudennäkymät 3
|
1. Demografické starnutie v Európe: tendencie a perspektívy 3
|
|
2. Väestön ikääntymisen vaikutukset 5
|
2. Vplyv starnutia obyvateľstva 5
|
|
2.1. Vaikutukset työmarkkinoihin, tuottavuuteen ja talouskasvuun 5
|
2.1. Vplyv na trh práce, produktivitu a hospodársky rast 5
|
|
2.2. Vaikutukset sosiaaliturvaan ja julkiseen talouteen 6
|
2.2. Vplyv na sociálnu ochranu a verejné financie 6
|
|
3. Rakentava vastaus väestökehityksen haasteisiin 7
|
3. Konštruktívna odpoveď na demografickú výzvu 7
|
|
3.1. Väestön uusiutumista edistävä Eurooppa 7
|
3.1. Európa, ktorá podporuje demografickú obnovu 7
|
|
3.2. Työtä arvostava Eurooppa: lisää työpaikkoja, pidempi ja laadukkaampi työura 8
|
3.2. Európa, ktorá valorizuje prácu: viac pracovných miest a dlhší a kvalitnejší život 8
|
|
3.3. Tuottavampi ja kilpailukykyisempi Eurooppa 10
|
3.3. Produktívnejšia a výkonnejšia Európa 10
|
|
3.4. Maahanmuuttajien vastaanottamiseen ja kotouttamiseen valmistautunut Eurooppa 11
|
3.4. Prijatie a integrácia migrantov v Európe 11
|
|
3.5. Kestävän julkisen talouden Eurooppa: tae riittävästä sosiaaliturvasta ja sukupolvien välisestä tasapuolisuudesta 12
|
3.5. Európa s trvalo udržateľnými verejnými financiami: záruka primeranej sociálnej ochrany a spravodlivosti medzi generáciami 12
|
|
4. Päätelmät: haasteista mahdollisuuksiin 13
|
4. Záver: pretvorme výzvu na príležitosť 12
|
|
5. APPENDIX: Main European Demographic Trends and Data 15
|
5. APPENDIX: Main European Demographic Trends and Data 14
|
|
Projections – EU25 15
|
Projections – EU25 14
|
|
Projections by country 16
|
Projections by country 15
|
|
Employment rate of older workers 17
|
Employment rate of older workers 16
|
|
Fertility and female employment rates 18
|
Fertility and female employment rates 17
|
|
Net migration rate vs. natural population growth 19
|
Net migration rate vs. natural population growth 18
|
|
EUROOPAN VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN: KEHITYSSUUNTAUKSET JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
|
DEMOGRAFICKÉ STARNUTIE V EURÓPE: TENDENCIE A PERSPEKTÍVY
|
|
Väestön ikääntyminen eli iäkkäiden ihmisten osuuden kasvu johtuu ennen kaikkea huomattavasta taloudellisesta, sosiaalisesta ja lääketieteellisestä kehityksestä, joiden ansiosta eurooppalaiset voivat elää pitkän elämän ennennäkemättömän hyvinvoinnin ja turvallisuuden vallitessa. Ikääntyminen on kuitenkin myös yksi suurimmista haasteista, joihin Euroopan unioni joutuu tulevina vuosina vastaamaan, kuten Hampton Courtin epävirallisessa huippukokouksessa lokakuussa 2005 kokoontuneet valtioiden ja hallitusten päämiehet korostivat.
|
Starnutie obyvateľstva, čiže zvyšovanie počtu starších ľudí, je predovšetkým výsledkom veľkého pokroku v hospodárstve, sociálnej oblasti a medicíne, ktorý Európanom umožňuje žiť dlhý život v pohodlí a v bezpečí, čo nemá v minulosti obdobu. Ako to však zdôraznili hlavy štátov a vlád na neformálnom summite v Hamptom Court v decembri 2005, je to aj jeden z najdôležitejších problémov, ktorým bude musieť Európska únia v nasledujúcich rokoch čeliť.
|
|
Tämä tiedonanto on vastaus kyseisessä huippukokouksessa esiin tuotuun ja kansalaisten laajalti kokemaan huolestuneisuuteen. Se on jatkoa komission Eurooppa-neuvostolle antamalle tiedonannolle ”Eurooppalaiset arvot globaalistuvassa maailmassa” ja komission vihreälle kirjalle ”Kohti väestörakenteen muutoksia – uusi solidaarisuus sukupolvien välillä”[1]. Siinä tarkastellaan tapoja, joilla eurooppalaiset voivat selvitä väestörakenteen muutosten aiheuttamasta haasteesta tukeutuen kasvua ja työllisyyttä koskevaan uudistettuun Lissabonin strategiaan ja kestävän kehityksen strategiaan. Tarkkaan ottaen tiedonannossa esitellään tapoja, joilla unioni voi tukea jäsenvaltioita pitkän aikavälin strategiassa, jonka toteuttaminen riippuu olennaisesti niiden halukkuudesta ja osaamisesta. Tästä syystä tiedonannossa valotetaan sekä kansallisen että Euroopan tason toimintaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä, arvioidaan toiminnan monia vaikutuksia ja määritellään kansallisen, alueellisen, paikallisen ja Euroopan laajuisen toiminnan tärkeimmät muodot. Tiedonannon johtopäätöksenä on, että väestön ikääntymisen haasteeseen pystytään vastaamaan, jos luodaan edellytykset sille, että lapsia haluavat ihmiset saavat tarvitsemansa tuen ja jos osataan käyttää hyväksi mahdollisuudet, joita ihmisten pidempi elinikä, parempi terveys ja suurempi tuottavuus tarjoavat.
|
Toto oznámenie je reakciou na obavy, ktoré boli vyjadrené na tomto summite a ktoré občania silne pociťujú. Nadväzuje na oznámenie Komisie Európskej rade, nazvané „Európske hodnoty v globalizovanom svete“ a na zelenú knihu Komisie nazvanú „Ako čeliť demografickým zmenám, nová solidarita medzi generáciami“[1]. Skúma sa v ňom, ako môžu Európania čeliť demografickej výzve pomocou obnovenej Lisabonskej stratégie pre rast a zamestnanosť a stratégie trvalo udržateľného rozvoja. Presnejšie sa v ňom zdôrazňuje, ako môže Európska únia podporovať členské štáty v dlhodobej stratégii, ktorej implementácia závisí najmä od ich vôle a schopností. S týmto cieľom sa v ňom objasňujú hlavné faktory, hodnotí komplexný vplyv a určuje hlavný smer pre opatrenia na vnútroštátnej, regionálnej, miestnej, ako aj európskej úrovni. Dospieva sa v ňom k záveru, že starnutie obyvateľstva je problémom, ktorý môžeme zvládnuť, ak vytvoríme priaznivé podmienky na podporu tých, čo chcú mať deti a ak čo najlepšie využijeme príležitosti, ktoré nám ponúka dlhší a produktívnejší život v lepšom zdraví.
|
|
EU:n väestön ikääntyminen johtuu neljästä toisiinsa vaikuttavasta väestörakenteen kehityssuuntauksesta. Suuntausten laajuus ja tahti voi kuitenkin vaihdella huomattavasti maittain ja alueittain, joten yhtä kaiken kattavaa ratkaisua on mahdoton löytää. Suuntaukset ovat lyhyesti seuraavat:
|
Starnutie obyvateľstva Európskej únie je výsledkom štyroch demografických tendencií, ktoré sa navzájom ovplyvňujú. Ich rozsah a rytmus sa však môže v jednotlivých krajinách a regiónoch veľmi odlišovať, čo vylučuje akúkoľvek jednoznačnú odpoveď. Môžeme ich zhrnúť takto:
|
|
- Naisille syntyvien lasten keskimäärä (kokonaissyntyvyys) on alhainen; 25 jäsenvaltion EU:ssa syntyvyys on 1,5 lasta, mikä on huomattavasti alle väestön korvautumiseen tarvittavan syntyvyyden (2,1 lasta), joka pitäisi väestön suuruuden ennallaan ilman maahanmuuttoa. Syntyvyyden ennakoidaan kasvavan EU 25:ssä vuoteen 2030 mennessä, mutta vain 1,6 lapseen [2].
|
- Priemerný počet detí na ženu (súčasná miera pôrodnosti) je nízky, na úrovni 1,5 dieťaťa v EÚ-25, čo je podstatne menej než miera nevyhnutná na obnovu, ktorá je 2,1 a ktorá je potrebná na stabilizáciu počtu obyvateľov bez toho, aby prispelo prisťahovalectvo. Do roku 2030 sa v EÚ-25 predpokladá zvýšenie na 1,6[2].
|
|
- Syntyvyyden lasku viime vuosikymmeninä on seurannut sodanjälkeisiä suuria ikäluokkia, minkä vuoksi 45–65-vuotiaiden ikäluokan osuus tänä päivänä on paisunut suureksi. Kun suuriin ikäluokkiin kuuluvat saavuttavat vähitellen eläkeiän, kasvaa ikääntyneiden osuus merkittävästi, ja vähenevän työikäisen väestön on huolehdittava heistä taloudellisesti. Tämä ilmiö poistuu vähitellen, mutta vasta useiden vuosikymmenten kuluttua.
|
- Pokles pôrodnosti v posledných desaťročiach nasledoval po povojnovom baby-boome, ktorý je v súčasnosti dôvodom nárastu počtu obyvateľov vo veku 45 až 65 rokov. Postupný prechod ľudí zo silných populačných ročníkov do dôchodkového veku bude viesť kpodstatnému zvýšeniu podielu starších ľudí, ktorí budú musieť byť finančne podporovaní menším počtom obyvateľov v produktívnom veku. Tento fenomén by mal ustúpiť, ale nie skôr než o pár desaťročí.
|
|
- Elinajanodote syntymähetkellä on vuodesta 1960 kasvanut 8 vuodella ja sen oletetaan kasvavan vielä vähintään 5 vuodella vuoteen 2050 mennessä. Ennakoitu elinajan piteneminen koskee suurimmaksi osaksi kaikkein vanhimpia ikäluokkia. Näin ollen eurooppalaiset, jotka täyttävät 65 vuotta vuonna 2050, voivat odottaa elävänsä keskimäärin 4–5 vuotta vanhemmiksi kuin tänä päivänä 65 vuotta täyttävät henkilöt. Tämä johtaa yli 80- ja 90-vuotiaaksi elävien ihmisten määrän huikeaan kasvuun ja siihen, että heistä monet viettävät eläkepäiviä useita vuosikymmeniä ja saavuttavat iän, jossa heikkous ja vajaakuntoisuus on yleistä, joskin huonokuntoisten osuus kyseisestä ikäluokasta saattaa pienetä.
|
- Stredná dĺžka života pri narodení sa od roku 1960 zvýšila o 8 rokov a do roku 2050 by sa mohla zvýšiť o ďalších 5 rokov, dokonca aj viac. Predpokladaný nárast bude mať najväčší vplyv na najstaršie generácie. Takto Európania, ktorí budú mať 65 rokov v roku 2050, môžu počítať s tým, že budú žiť v priemere štyri až päť rokov dlhšie než osoby, ktoré majú 65 rokov dnes. Toto povedie k pozoruhodnému zvýšeniu počtu osôb, ktoré sa dožijú veku 80 a 90 rokov, čoho následkom bude, že mnoho z nich strávi niekoľko desaťročí v dôchodku a dosiahnu vek, v ktorom sú zdravotné problémy a invalidita bežné, hoci by sa mal v tejto vekovej kategórii podiel ľudí v zlom zdravotnom stave znížiť.
|
|
- Kolmansista maista tulevien suurten maahanmuuttajamäärien ansiosta Eurooppa on jo nyt nettomuuttoaluetta. Vuonna 2004 EU:hun tuli 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa, eli kokonaisväkilukuun suhteutettuna muuttovirta on suurempi kuin Yhdysvalloissa. On melko varmaa, että EU pysyy merkittävänä maahanmuuttajien kohdealueena myös tulevina vuosikymmeninä. Eurostat arvioi varovaisessa perusskenaariossaan, että Euroopan unioniin tulee siirtolaisena noin 40 miljoonaa henkilöä vuoteen 2050 mennessä. Maahanmuuttajat yleensä nuorentavat väestörakennetta, koska heistä suuri osa on työikäisiä. Pidemmän aikavälin vaikutuksista ei kuitenkaan voida olla varmoja, sillä ne riippuvat perheiden yhdistämistä koskevan politiikan tiukkuudesta ja maahanmuuttajaväestön syntyvyyden kehityksestä. Nykyisistä maahanmuuttajamääristä huolimatta siirtolaisuus voi kompensoida vain osittain heikon syntyvyyden ja elinajanodotteen pitenemisen vaikutuksia Euroopan väestön ikäjakaumaan.
|
- Európa je už teraz príjemcom značnej čistej migrácie z tretích krajín. V roku 2004 EÚ zaregistrovala 1,8 milióna prisťahovalcov, čo je v pomere k celkovému počtu obyvateľov vyšší príliv ako v USA. EÚ zostane v nasledovných desaťročiach takmer určite významným cieľom pre migrantov. Eurostat vo svojich miernejších prognózach predpovedá, že sa do roku 2050 prisťahuje do Európskej únie 40 miliónov ľudí. Keďže veľa prisťahovalcov je v produktívnom veku, znižujú priemerný vek obyvateľstva. Dlhodobejšie dôsledky však zostávajú neisté, pretože závisia od viac alebo menej reštriktívneho charakteru politík v oblasti opätovného spojenia rodín a od postoja migrantov k pôrodnosti. Napriek súčasnej úrovni prílivu možno prisťahovalectvom kompenzovať dôsledky nízkej pôrodnosti a predlžovania života na vekovom rozdelení európskych obyvateľov iba čiastočne.
|
|
Näiden kehityssuuntausten mukaan 25:n jäsenvaltion EU:n kokonaisväkiluku pienenee hieman, mutta väestö vanhenee huomattavasti. Talouselämän kannalta suurin muutos koskee työikäistä väestöä (15–64-vuotiaat), jonka määrä vähenee 48 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Huoltosuhteen (vähintään 65-vuotiaiden määrä suhteessa 15–64-vuotiaiden määrään) uskotaan nousevan kaksinkertaiseksi eli 51 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, eli EU:ssa jokaista 65-vuotiasta tai vanhempaa kansalaista kohti on työikäisiä kansalaisia neljän sijasta enää vain kaksi.
|
V dôsledku týchto tendencií sa celkový počet obyvateľov EÚ-25 mierne zníži, ale zároveň bude priemerný vek omnoho vyšší. Z hospodárskeho hľadiska sa hlavná zmena dotýka obyvateľov v produktívnom veku (15 až 64 rokov), ktorých počet sa do roku 2050 zníži o 48 miliónov. Miera závislosti (počet osôb vo veku 65 rokov a viac v pomere k počtu osôb vo veku 15 až 64 rokov) by sa mala zdvojnásobiť a do roku 2050 dosiahnuť 51 %, čo znamená, že v EÚ na každého občana vo veku 65 a viac rokov budú namiesto štyroch osôb v produktívnom veku pripadať len dve osoby v takomto veku.
|
|
On syytä huomata myös väestön ikääntymisen alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Alueiden, joiden väestömäärä vähenee ja koostuu pääasiassa iäkkäistä henkilöistä, on selviydyttävä vaikeuksista, jotka liittyvät julkisten peruspalvelujen kuten terveydenhuollon, asumisen, kaupunkisuunnittelun sekä joukkoliikenne- ja matkailupalvelujen järjestämiseen niin, että myös ikääntymisen vaikutukset otetaan huomioon ympäristön tasapainossa. Väestömuutokset aiheuttavat myös perustavanlaatuisia sosiaalisia muutoksia, kun perheiden koostumus muuttuu ja varsinkin yksin elävien iäkkäiden henkilöiden määrä kasvaa. Vanhusten ja huollettavien henkilöiden määrän kasvu aiheuttaa myös uusia taloudellisia, sosiaalisia ja jopa eettisiä ongelmia.
|
Za pozornosť stoja aj regionálne a sociálne dôsledky starnutia obyvateľstva. Regióny, v ktorých sa znižuje počet obyvateľov, a ktoré tvoria najmä starší ľudia, budú musieť čeliť ťažkostiam v oblasti ponuky tovarov a základných verejných služieb ako je poskytovanie zdravotníckej starostlivosti, ubytovanie, rozvoj mesta, dopravné služby a služby cestovného ruchu tak, aby ich environmentálna rovnováha odzrkadľovala aj vplyv starnutia. Demografické zmeny sprevádzajú aj silné sociálne zmeny, ktoré sa dotýkajú zloženia rodiny a prejavujú sa najmä zvyšujúcim sa počtom starších ľudí, ktorí žijú sami. Zvyšovanie počtu veľmi starých a na starostlivosť odkázaných ľudí nastoľuje aj nové problémy hospodárskeho, sociálneho a dokonca etického rázu.
|
|
EU:n väestön ikääntymistä olisi tarkasteltava maailmanlaajuisen väestönkasvun taustaa vasten. Maailman väkimäärä on kasvanut 2 miljardista hengestä vuonna 1950 nykyiseen 6,5 miljardiin, ja YK:n ennusteen mukaan kasvu jatkuu, joskin hitaampana, niin että vuonna 2050 väkiluku on 9,1 miljardia. Maailmanlaajuisesta väestönkasvusta noin 95 prosenttia tapahtuu kehitysmaissa, ja 50:n vähiten kehittyneen maan väkiluku kaksinkertaistuu. Kasvu on voimakkainta Afrikassa. Tästä johtuen EU:n 25 jäsenvaltion osuus maailman väestöstä pienenee.
|
Starnutie v EÚ sa musí preskúmať v súvislosti s celkovým celosvetovým nárastom obyvateľov. Po tom, čo sa od roku 1950 zvýšil počet obyvateľov na celom svete z 2 miliárd na dnešných 6,5 miliárd, bude nárast podľa OSN pokračovať, ale pomalšie, a v roku 2050 dosiahne 9,1 miliardy obyvateľov. Približne 95 % nárastu celkového počtu obyvateľov sa uskutoční v rozvojových krajinách a počet obyvateľov v 50 najmenej rozvinutých krajinách sa zdvojnásobí. Najdynamickejší rast sa zaznamená v Afrike. V dôsledku toho sa zmenší podiel 25 členských štátov EÚ na celosvetovom počte obyvateľov.
|
|
Eurooppa ei kuitenkaan ikäänny yksin. Vuoteen 2050 mennessä huoltosuhde nousee merkittävästi voimakkaasti kasvavissa kansantalouksissa kuten Kiinassa ja Intiassa. Jos kehitysmaat hyödyntävät väestönkasvunsa ja integroivat työikäiset nuoret työmarkkinoille, maailmanlaajuinen tuotanto kasvaa ja tarjoaa tuottavia investointimahdollisuuksia eurooppalaisille, jotka säästävät eläkettään varten. Päinvastainen tilanne eli korkeat syntyvyysluvut yhdessä hitaan talouskehityksen kanssa voi johtaa kyseisten maiden epävakaisuuteen ja lisätä painetta maastamuuttoon.
|
Avšak Európa nestarne sama. Do roku 2050 sa významne zvýši miera závislosti v rozvíjajúcich sa ekonomikách ako sú Čína a India. Ak rozvojové krajiny využijú svoj demografický rozvoj a zapoja mladých aktívnych ľudí do trhu práce, celosvetová produkcia sa zvýši a Európanom, ktorí si sporia na dôchodok, sa poskytnú príležitosti, aby rentabilne investovali. Naopak, kombinácia vysokej miery pôrodnosti a pomalého rozvoja môže viesť k nestabilite v týchto krajinách a môže zvýšiť tlaky na emigráciu.
|
|
Maailmanlaajuisilla muuttoliikkeillä on nyt ja tulevaisuudessa huomattavasti vaikutusta sekä määrämaihin että lähtömaihin. EU:ssa maahanmuuttajien vaikutus väestön ikääntymiseen riippuu heidän integroitumisestaan viralliseen talouteen, sillä monissa jäsenvaltioissa maahanmuuttajien työllisyysluvut ovat yhä alhaisempia kuin muiden kansalaisten. Maahanmuutto voi osaltaan tilapäisesti vähentää väestön ikääntymisen talousvaikutuksia, kun laillisesti työllistetyt maahanmuuttajat maksavat eläkemaksuja julkisiin eläkerahastoihin. Työssäkäyvät maahanmuuttajat kartuttavat kuitenkin ajan mittaan omia eläkeoikeuksiaan. Heidän pidemmän aikavälin panoksensa julkisen talouden kestävään tasapainoon riippuu näin ollen siitä, miten hyvin eläkejärjestelmät on suunniteltu. Lähtömaiden kannalta EU:hun suuntautuva siirtolaisuus voi olla hyödyllistä varsinkin työmarkkinapaineen pienenemisen, varojen siirron sekä maahan palaavien siirtolaisten mukanaan tuoman asiantuntemuksen ja pääoman ansiosta. Sen sijaan koulutettujen nuorten suurisuuntainen maastamuutto voi joissakin maissa ja joillakin aloilla aiheuttaa aivovuotoa, millä on kielteinen vaikutus maiden talouteen ja sosiaalisen kehityksen näkymiin. Tästä syystä tilapäisen maastamuuton ja vapaaehtoisen lähtömaahan palaamisen tarjoamat mahdollisuudet on syytä ottaa huomioon.
|
Celosvetové migračné toky majú a budú mať dôležité dôsledky pre cieľové krajiny a krajiny pôvodu. V prípade EÚ závisí vplyv prisťahovalcov na starnutie od ich integrácie do formálneho hospodárstva, keďže miera zamestnanosti prisťahovalcov je v mnohých členských štátoch nižšia oproti ostatným obyvateľom. Prisťahovalectvo môže dočasne znížiť finančný vplyv starnutia obyvateľstva, keď legálne zamestnaní prisťahovalci platia príspevky do verejných dôchodkových systémov. Zároveň aktívni prisťahovalci časom akumulujú svoje dôchodkové práva. Z dlhodobého hľadiska ich príspevok k trvalo udržateľnej rovnováhe verejných financií bude teda závisieť od existencie dobre prepracovaných dôchodkových systémov. Pre krajiny pôvodu môže byť emigrácia do EÚ prospešná, najmä vďaka zníženiu tlaku na trh práce, prevodu finančných prostriedkov a prínosu nových skúseností a kapitálu migrantmi, ktorí sa vrátili do svojej krajiny. Emigrácia veľkého počtu vzdelaných mladých ľudí však môže vyvolať v niektorých krajinách a odvetviach „únik mozgov“, ktorý má negatívny vpyv na hospodárstvo a vyhliadky na sociálny rozvoj ich krajiny. V tejto súvislosti nemôžeme ignorovať možnosti, ktoré ponúka dočasná migrácia a dobrovoľný návrat do krajiny pôvodu.
|
|
VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET
|
VPLYV STARNUTIA OBYVATEľSTVA
|
|
Vaikutukset työmarkkinoihin, tuottavuuteen ja talouskasvuun
|
Vplyv na trh práce, produktivitu a hospodársky rast
|
|
Seuraavien kymmenen vuoden aikana työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun ja suurten ikäluokkien edustajista iso osa jää eläkkeelle. Tämän ilmiön vastapainoksi työllisyysastetta saadaan kuitenkin todennäköisesti nostettua tilapäisesti tulevalla vuosikymmenellä sopeutetun työvoimapolitiikan avulla. Viimeaikaisten ennusteiden[3] mukaan työssäkäyvien henkilöiden määrä EU 25:ssä jatkaa kasvuaan vuoden 2017 paikkeille, vaikka työikäisen väestön määrä alkaa vähetä vuodesta 2010. Tästä kasvusta yli kaksi kolmannesta johtuu naisten korkeammasta työllisyysasteesta, kun nuoret, paremmin koulutetut ja työelämään enemmän osallistuvat naiset korvaavat vähitellen iäkkäät naiset. Loput kasvusta johtuu ikääntyvien työntekijöiden (55–64-vuotiaiden) ennustetusta voimakkaasta työllisyysasteen kasvusta. Odotettavissa oleva työllisyyttä koskeva myönteinen kehitys antaa mahdollisuuden toteuttaa muutoksia ennen kuin väestön ikääntymisen vaikutukset alkavat tuntua toden teolla. Korkeampi työllisyysaste tarjoaa kuitenkin vain väliaikaisen hengähdystauon, ja jatkossa väestömuutoksen vaikutukset tuntuvat raskaina. Vaikka Lissabonin strategian mukainen 70 prosentin kokonaistyöllisyyden tavoite saavutettaisiin, työssäkäyvien henkilöiden kokonaismäärä vähenee 30 miljoonalla hengellä kuluvan vuosikymmenen lopusta vuoteen 2050.
|
V nasledujúcom desaťročí sa bude znižovať počet obyvateľov v produktívnom veku, keďže veľký počet ľudí zo silných populačných ročníkov pôjde do dôchodku. S podporou prispôsobených politík zamestnanosti však môže byť tento fenomén dočasne vykompenzovaný v nasledujúcom desaťročí zvyšujúcou sa mierou zamestnanosti. Podľa nedávnych predpovedí[3] sa napriek tomu, že sa počet obyvateľov v produktívnom veku začne od roku 2010 znižovať, celkový počet osôb zamestnaných v EÚ-25 sa bude až do roku 2017 naďalej zvyšovať. Viac než dve tretiny týchto pozitívnych výsledkov budú spôsobené vyššou mierou zamestnanosti žien, postupným nahradzovaním starších žien mladými, vzdelanejšími ženami, ktoré sa viac zapájajú do aktívneho života. Zvyšok bude dôsledkom predpokladaného veľkého nárastu miery zamestnanosti starších pracovníkov (vo veku 55 až 64 rokov). Očakávaný pozitívny vývoj v oblasti zamestnanosti vytvára priestor pre príležitosti, ktoré umožňujú implementáciu reforiem ešte predtým, než sa plne prejavia dôsledky starnutia. Vyššia miera zamestnanosti však môže zabezpečiť iba dočasný odklad a následne budú demografické zmeny plne citeľné. Aj keď sa cieľ dosiahnuť celkovú mieru zamestnanosti 70 %, ktorý je uvedený v Lisabonskej stratégii, splní, celkový počet zamestnaných osôb by sa mal od konca tohto desaťročia do roku 2050 znížiť o 30 miliónov.
|
|
Talouden kasvuvauhti todennäköisesti hidastuu väestön ikääntymisen myötä, mikä johtuu lähinnä työikäisen väestön vähenemisestä. Ennusteiden mukaan BKT:n keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti EU 25:ssä hidastuu automaattisesti 2,4 prosentista vuosina 2004–2010 vain 1,2 prosenttiin vuosien 2030 ja 2050 välillä, jos nykyiset kehityssuuntaukset ja politiikat pysyvät muuttumattomina. Vähitellen Euroopan olisi turvauduttava yhä enemmän tuottavuuden parantamiseen suurimpana talouskasvun lähteenä. Ikääntyvät työntekijät muodostavat yhä suuremman osan työvoiman kokonaisresursseista ja taloudellisesta tuloksesta. Monissa maissa ikääntyviä työntekijöitä on kuitenkin suhteellisen vähän työelämässä, mikä johtuu varhaiseläkkeiden ylettömän suuresta suosiosta, verotus- ja sosiaalijärjestelmistä, jotka eivät kannusta taloudellisesti työssäkäyntiin, sekä ikäkysymysten huonosta hallinnasta työpaikoilla, mikä ilmenee ikääntyvien työntekijöiden puutteellisina mahdollisuuksina päästä koulutukseen ja jopa syrjintänä.
|
Predpokladá sa, že miery hospodárskeho rastu sa budú so starnutím obyvateľstva znižovať, najmä z dôvodu zníženia počtu obyvateľov v produktívnom veku. Podľa predpovedí sa priemerná ročná miera rastu HDP EÚ-25, ak sa súčasné tendencie a politiky nezmenia, zníži v období 2004 - 2010 z 2,4 % na iba 1,2 % v období 2030 - 2050. Postupom času bude Európa čoraz viac využívať ako hlavný zdroj hospodárskeho rastu nárast produktivity. Starší pracovníci budú predstavovať čoraz väčšiu časť celkovej pracovnej sily a hospodárskej produkcie. Avšak v mnohých krajinách je zamestnaných ešte relatívne málo starších pracovníkov z dôvodu častého odchodu do predčasného dôchodku, kvôli nedostatočným finančným stimulom v práci, poskytovaným daňovými a sociálnymi systémami, a nepriaznivou vekovou politikou na pracovisku, vyznačujúcou sa najmä nedostatočným prístupom k odbornej príprave či dokonca diskrimináciou starších pracovníkov.
|
|
Iäkkäämmät työntekijät ja pidemmät työurat eivät kuitenkaan välttämättä merkitse työvoiman huonompaa tuottavuutta. Saatavilla olevista tiedoista ei voida päätellä, että iäkkäämpien työntekijöiden tuottavuus ja innovointikyky olisivat välttämättä heikompia. Fyysisen ja henkisen kapasiteetin heikkeneminen tapahtuu melko vanhana ja hyvin asteittaisesti, se vaihtelee huomattavasti yksilöiden välillä ja sitä voidaan rajoittaa ehkäisevällä terveydenhuollolla. Lisäksi sitä voidaan kompensoida pitkällä kokemuksella, joustavammalla työn organisoinnilla ja tieto- ja viestintätekniikan tehokkaammalla hyödyntämisellä. Tulevilla ikääntyvien työntekijöiden joukoilla on lisäksi etunaan korkeampi koulutustaso, mikä vähentää uuden teknologian hitaamman omaksumisen riskiä, joka ikääntymiseen saatetaan liittää.
|
Staršia pracovná sila a dlhší aktívny život by nemali znamenať menej produktívnu pracovnú silu. Z dostupných informácií nevyplýva, že by starší pracovníci boli nevyhnutne menej produktívni a menej inovatívni. Pokles fyzických a psychických schopností nastupuje v dosť vysokom veku, prebieha pomaly a postupne, vo veľkej miere sa u jednotlivých osôb líši a možno ho obmedziť preventívnymi politikami v oblasti zdravotnej starostlivosti. Okrem toho môže byť kompenzovaný väčšími skúsenosťami, úpravou organizácie práce a efektívnejším využívaním informačných a komunikačných technológií (IKT). Budúce skupiny starších pracovníkov budú okrem toho využívať vyššiu úroveň odbornej prípravy, čím sa zníži riziko pomalšieho šírenia nových technológií, ktoré by sa mohlo spájať so starnutím.
|
|
Toisaalta ei voida pitää varmana sitä, että nuorten määrän väheneminen helpottaisi heidän pääsyään työmarkkinoille. Koulutus ja oikeanlainen pätevyys ovat jatkossakin olennaisia tekijöitä vakinaisen työn saannin kannalta. Ikääntyvässä yhteiskunnassa on aivan erityisen tärkeää tarjota nuorille laadukasta koulutusta, joka vastaa tietoon pohjautuvan yhteiskunnan tarpeita, ja kehittää elinikäistä oppimista, jotta ihmiset voivat säilyttää inhimillisen pääomansa.
|
Okrem toho nemožno považovať za isté, že by sa znížením počtu mladých ľudí uľahčil ich prístup na trh práce. Na zabezpečenie stabilného zamestnania budú naďalej najdôležitejšími vzdelanie a primerané schopnosti. V kontexte starnúcej spoločnosti je teda mimoriadne dôležité ponúknuť mladým ľuďom kvalitnú odbornú prípravu, ktorá zodpovedá potrebám znalostnej spoločnosti, a rozvíjať celoživotné vzdelávanie takým spôsobom, aby si jednotlivci zachovali svoj ľudský kapitál.
|
|
Vaikutukset sosiaaliturvaan ja julkiseen talouteen
|
Vplyv na sociálnu ochranu a verejné financie
|
|
Nykyisen politiikan perusteella väestön ikääntyminen aiheuttaa merkittävää kasvupainetta julkisiin menoihin, vaikka tilanne vaihteleekin paljon maittain. Ikääntymiseen liittyvien menojen odotetaan kasvavan 25 jäsenvaltion EU:ssa 3–4 prosenttiyksikköä BKT:stä vuodesta 2004 vuoteen 2050, mikä tarkoittaisi julkisten menojen kasvua10 prosentilla[4]. Kasvupaine alkaa tuntua vuodesta 2010 ja se voimistuu etenkin vuosien 2020 ja 2040 välillä. Kasvupaine kohdistuu eläkkeisiin, terveydenhuoltoon ja ikääntyneiden palveluihin.
|
Na základe súčasných politík bude viesť starnutie k značnému tlaku na zvýšenie verejných výdavkov, hoci medzi jednotlivými krajinami existujú značné rozdiely. Podľa prognóz sa v rokoch 2004 až 2050 zvýšia v EÚ-25 verejné výdavky súvisiace s vekom z 3 na 4 percentá HDP, čo by predstavovalo zvýšenie verejných výdavkov o 10 %[4]. Tento tlak na zvyšovanie sa bude pociťovať od roku 2010 a v období rokov 2020 až 2040 sa stane veľmi silným. Bude sa týkať dôchodkov, zdravotníctva a poskytovania starostlivosti starším osobám.
|
|
Julkiset kokonaismenot uhkaavat kasvaa kestämättömän suuriksi monissa maissa, mikä vaarantaa eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien yleisen tasapainon tulevaisuudessa. Jos väestön ikääntymiseen liittyvien julkisten menojen annetaan kasvattaa talouden alijäämää, joudutaan kestämättömään velkakierteeseen. Tämä heikentäisi talouskasvun mahdollisuuksia, vaarantaisi yhteisvaluutan toimivuuden ja edellyttäisi jatkossa eläkkeiden ja terveydenhuoltopalvelujen mittavia uudelleenjärjestelyjä, mikä puolestaan vaikuttaisi erittäin epäsuotuisasti eläkeläisten ja veronmaksajien tulevaan hyvinvointiin.
|
Celkové verejné financie by sa v mnohých krajinách mohli stať neudržateľnými a z tohto dôvodu by mohli celkovo narušiť budúcu rovnováhu dôchodkových systémov a systémov sociálnej ochrany. Ak dovolíme, aby verejné výdavky spojené so starnutím takto prehĺbili rozpočtové deficity, povedie to k neúnosnému narastaniu dlhov. Tieto výsledky by narušili potenciál hospodárskeho rastu, ohrozili fungovanie jednotnej meny a následne by viedli k dramatickému spochybneniu dôchodkov a nemocenkých dávok, čo by malo veľmi nepriaznivé dôsledky pre budúce dobré životné podmienky dôchodcov a daňových poplatníkov.
|
|
Jos uudistuksia lykätään aikaan, jolloin eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon liittyvät julkiset menot jo ovat kasvaneet, menetetään tilaisuus varmistaa kaikkien sukupolvien, myös suurten ikäluokkien, osallistuminen välttämättömään mukautusprosessiin.
|
Odsunúť reformy na neskôr, keď by sa zvýšili verejné výdavky na dôchodky a zdravotnú starostlivosť, by znamenalo, že sme si nechali ujsť príležitosť zabezpečiť, aby k potrebnému prispôsobovaniu prispeli všetky generácie, vrátane ľudí zo silných populačných ročníkov.
|
|
EU-valtiot eivät yleensä kuitenkaan ole jääneet passiivisiksi, ja varsinkin julkisten eläkejärjestelmien, terveydenhuollon, työmarkkinoiden ja koulutuksen alalla viime aikoina toteutetut uudistukset alkavat tuottaa tulosta, mikä on tullut esiin etenkin ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nopeana nousuna vuodesta 2000. Näiden uudistusten tarkoituksena on myös siirtää velvollisuuksia valtioilta ja yrityksiltä kansalaisille: kansalaisia kannustetaan päättämään oma-aloitteisemmin sekä eläkesäästöjen määristä että eläkkeelle jäämisen ajankohdasta.
|
Vo všeobecnosti však vlády v rámci EÚ nezostali vo všeobecnosti nečinné a začíname pociťovať výsledky nedávnych reforiem najmä v oblastiach verejných dôchodkových systémov, zdravotníctva, trhu práce a vzdelávania, ako o tom svedčí najmä rýchly rast miery zamestnanosti starších pracovníkov od roku 2000. Cieľom týchto reforiem je takisto preniesť zodpovednosť vlád a podnikov na jednotlivcov: občania budú podporovaní, aby hrali omnoho aktívnejšiu úlohu pokiaľ ide o sumy usporené na dôchodok, ako aj o výber času odchodu do dôchodku.
|
|
Väestön ikääntyminen näkyy myös terveydenhuollosta ja pitkäaikaishoidosta aiheutuvien julkisten menojen jyrkkänä kasvuna, vaikka tällä alalla paljon riippuukin ikäihmisten terveydentilan paranemisesta tulevaisuudessa. Sitä varten terveydenhoitopalveluja on mukautettava ja kroonisia sairauksia on pyrittävä ehkäisemään, missä voidaan käyttää apuna uutta teknologiaa. Jos elinajan piteneminen tarkoittaisi suurimmaksi osaksi lisää terveenä, ei vajaakuntoisena elettyjä elinvuosia, ikääntymiseen liittyvien julkisten terveydenhuolto- ja hoivapalvelumenojen arvioitu kasvu pienentyisi puoleen.[5]
|
Starnutie sa prejaví aj veľkým zvýšením verejných výdavkov na zdravotníctvo a dlhodobú starostlivosť, hoci bude veľa v tejto oblasti závisieť od zlepšenia zdravotného stavu starších ľudí v budúcnosti. Takéto zlepšenie si bude vyžadovať najmä lepšie prispôsobenie služieb zdravotnej starostlivosti a preventívny prístup k chronickým chorobám, čo by mohlo umožniť používanie nových technológií. Ak by bola väčšina ľudí, ktorým sa predĺžil život, v dobrom v zdraví a neboli by invalidní, očakávané zvýšenie verejných výdavkov na zdravotníctvo a starostlivosť o závislých ľudí v dôsledku starnutia by sa znížilo o polovicu[5].
|
|
RAKENTAVA VASTAUS VÄESTÖKEHITYKSEN HAASTEISIIN
|
KONšTRUKTÍVNA ODPOVEď NA DEMOGRAFICKÚ VÝZVU
|
|
Koska väestön ikääntyminen tuo mukanaan monenlaisia haasteita, kokonaisvaltaisen strategian kehittäminen on tarpeen. Sekä EU:n tasolla että kansallisesti on tarpeen tarkastella nykyistä politiikkaa ja määritellä, miltä osin sitä on muutettava EU:n väestömuutosten huomioon ottamiseksi.
|
Vzhľadom na komplexnosť starnutia sa zdá byť potrebná celková stratégia . Na úrovni EÚ, ako aj na vnútroštátnej úrovni bude potrebné prehodnotiť existujúce politiky s cieľom určiť prípadné úpravy, ktorými by sa zohľadnili demografické zmeny EÚ.
|
|
Jäljempänä esitellään viisi tärkeintä poliittista toimintalinjaa.
|
Nižšie je uvedených päť smerovaní politiky.
|
|
Väestön uusiutumista edistävä Eurooppa
|
Európa, ktorá podporuje demografickú obnovu
|
|
Euroopan unionin jäsenvaltiot pystyvät ennakoimaan väestön vähenemisen tai reagoimaan syntyvyyden laskuun, joka on joissakin jäsenvaltioissa huolestuttavaa. Tällaiset toimet ovat sekä välttämättömiä että realistisia. Ne ovat välttämättömiä , koska tutkimukset osoittavat, että pariskunnat kaikissa unionin jäsenvaltioissa toivovat saavansa enemmän lapsia. Realistisia ne ovat siksi, että kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, kuinka menestyksekästä on ollut joissakin valtioissa jo useiden vuosikymmenten ajan johdonmukaisesti toteutettu perhepolitiikka, jolla on luotu suotuisat olosuhteet lapsia haluaville.[6]
|
Členské štáty Európskej únie môžu predchádzať demografickému poklesu alebo reagovať na zníženie pôrodnosti, ktorá v niektorých z nich dosahuje znepokojujúcu úroveň. Tieto reakcie sú potrebné a realistické zároveň. Potrebné , pretože z prieskumov vyplýva, že vo všetkých krajinách Únie si páry želajú, aby mali viac detí. Realistické , pretože medzinárodné porovnávania zdôrazňujú účinnosť politík, najmä rodinných, ktoré niektoré štáty už niekoľko desaťročí neustále implementujú, aby vytvorili priaznivé podmienky pre tých, ktorí chcú mať deti[6].
|
|
Tällaisia politiikkoja on monia erilaisia, mutta niillä on yleensä kolme yhteistä piirrettä. Niillä pyritään i) pienentämään lapsia hankkineille ja lapsettomille kansalaisille tarjottujen mahdollisuuksien eroja, ii) tarjoamaan vanhemmille tasapuoliset mahdollisuudet saada tukipalveluja, etenkin pienten lasten koulutusta ja päivähoitoa, sekä iii) kehittämään työaikajärjestelyjä, jotka antavat sekä miehille että naisille paremmat mahdollisuudet osallistua elinikäiseen oppimiseen ja helpottavat yksityis- ja työelämän yhteensovittamista.
|
Je mnoho takýchto politík a sú rôznorodé, ale majú vo všeobecnosti spoločné tri aspekty, ktorých cieľom je i) znížiť nerovnosť medzi príležitosťami, ktoré majú občania s deťmi a bez detí, ii) ponúknuť univerzálny prístup rodičov k podporným službám, najmä pokiaľ ide o vzdelávanie a starostlivosť o malé deti, iii) prispôsobiť pracovný čas pre mužov ako aj ženy tak, aby mali lepšie možnosti na celoživotné vzdelávanie a na zosúladenie súkromného a pracovného života.
|
|
Tuoreimmissa syntyvyyden alenemista koskevissa analyyseissä tuodaan myös esille, kuinka suuri vaikutus on ensisynnyttäjien iän nousemisella, joka kuvastaa pariskuntien yhä suurempaa epäröintiä lasten hankkimisen suhteen. Analyysien perusteella olisi entistä tärkeämpää vähentää nuorten aikuisten työmarkkinoille siirtymiseen liittyviä epävarmuustekijöitä ja parantaa yleisesti heidän elinolojaan. Lisäksi sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät tehokkaat toimintalinjat tukevat pariskuntien päätöstä hankkia lapsia. Näin ollen asunnon saantiin liittyviä vaikeuksia on poistettava, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten päivähoitopalvelujen saantia lapsille on helpotettava, ja yleisesti ottaen on sovitettava paremmin yhteen arkielämän eri osat joustavilla työjärjestelyillä, joissa hyödynnetään modernin teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. On myös torjuttava lasten köyhyyttä, joka on huolestuttavan yleinen ilmiö ja joka kertoo myös lapsiperheiden aseman suhteellisesta heikkenemisestä.
|
Najnovšie analýzy znižovania pôrodnosti okrem iného zdôrazňujú negatívne dôsledky zvyšovania veku provorodičiek, čo odzrkadľuje, že sú páry čoraz nerozhodnejšie, pokiaľ ide o otázku či mať deti. Tieto analýzy pripisujú väčšiu dôležitosť znížovaniu neistoty, ktorá sprevádza mladých dospelých pri ich vstupe na trh práce, a vo všeobecnosti zlepšeniu ich životných podmienok. Okrem toho účinné politiky rodovej rovnosti umožňujú párom, aby sa ľahšie rozhodli mať deti. Ide teda o boj proti ťažkostiam pri získaní bývania, o uľahčenie prístupu k cenovo prijateľným a kvalitným službám starostlivosti o dieťa a vo všeobecnosti o zlepšenie zlučiteľnosti práce a každodenného života pomocou flexibilných foriem práce vďaka novým technologickým možnostiam. Ide takisto o boj proti chudobe detí, fenoménu, ktorého rozsah je stále znepokojujúci a odzrkadľuje zhoršovanie situácie rodín s deťmi.
|
|
Sukupolvien välinen solidaarisuus saattaa vaarantua, jos vähenevä nuorempi väestö, jolla on entistä vähemmän taloudellista voimaa, joutuu kustantamaan ikääntymisestä johtuvat lisämenot. Sen ehkäiseminen on ensisijaisen tärkeää eri sukupolvien yhteisymmärryksen säilyttämiseksi.
|
Solidarita medzi generáciami by mohla byť ohrozená ak by problémy so starnutím obyvateľstva mali znášať mladší obyvatelia, ktorých počet a ekonomická sila sa znižuje. Vyriešenie tejto situácie je jednou z priorít nového paktu medzi generáciami.
|
|
Barcelonassa vuonna 2002 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltiot sitoutuivat selkeästi lisäämään lasten hoitopaikkoja niin, että vuoteen 2010 mennessä hoitopaikka olisi tarjolla vähintään 90 prosentille 3–6-vuotiaista lapsista ja 33 prosentille alle 3-vuotiaista. Nyt nämä lastenhoitopalvelut on aika toteuttaa käytännössä.
|
Na zasadnutí Európskej rady v Barcelone v roku 2002 sa členské štáty jasne zaviazali, že zvýšia ponuku starostlivosti o deti, ktorá by mala byť do roku 2010 k dispozícii najmenej pre 90 % detí medzi 3 a 6 rokom života a 33 % detí mladších ako 3 roky. Je vhodný čas na to, aby sa zaviedli tieto služby starostlivosti o deti.
|
|
Komissio
|
Komisia:
|
|
- kuulee työmarkkinaosapuolia toimenpiteistä (esimerkiksi vanhempainlomat ja joustavat työaikajärjestelyt), joilla voidaan parantaa miesten ja naisten työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista niin, että otetaan paremmin huomioon perheiden tarpeet,[7]
|
- bude konzultovať so sociálnymi partnermi opatrenia, ktoré treba prijať (napríklad rodičovská dovolenka alebo flexibilnejšia organizácia práce) na to, aby sa dal lepšie zosúladiť pracovný život so súkromným a rodinným životom mužov a žien s cieľom lepšie zohľadniť potreby rodín[7].
|
|
- järjestää lokakuussa 2006 ensimmäisen Euroopan väestöfoorumin , jossa käsitellään komission yksiköiden laatimaa analyysiraporttia. Komissiota on pyydetty perustamaan valtioiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä , joka työskentelisi foorumin rinnalla.
|
- v októbri 2006 zorganizuje prvé Európske demografické fórum, na základe ktorého sa vypracuje analytická správa útvarov Komisie. Skupina vládnych odborníkov , ktorá by sa mala vytvoriť pri Komisii, sa bude podieľať na práci fóra.
|
|
Työtä arvostava Eurooppa: lisää työpaikkoja, pidempi ja laadukkaampi työura
|
Európa, ktorá valorizuje prácu: viac pracovných miest a dlhší a kvalitnejší život
|
|
Työvoima-asteen kasvattaminen on keskeinen Lissabonin strategian mukainen haaste, johon on jossakin määrin jo onnistuttu vastaamaan. Siihen tähtääviä työvoima- ja koulutuspoliittisia uudistuksia olisi näin ollen tehostettava ja jatkettava vielä vuoden 2010 jälkeenkin. On ponnisteltava tarmokkaammin työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentämiseksi, naisten työssäkäynnin lisäämiseksi edelleen[8] sekä koulutusjärjestelmien tehokkuuden ja tasapuolisuuden parantamiseksi, jotta voidaan edistää tällaisesta pirstaloitumisesta kärsivien työmarkkinoille tulijoiden integroitumista ja laajentaa heidän osaamistaan. Tähän pyritään erityisesti soveltamalla ”joustoturvaan” liittyviä suuntaviivoja, joilla on tarkoitus helpottaa siirtymistä yhdestä elämänvaiheesta toiseen lisäämällä työmarkkinoiden, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen työmarkkina- ja sosiaaliturvapolitiikan joustavuutta. On tarpeen saada suuri joukko eri vastuutasoja edustavia toimijoita, työntekijöitä ja yrityksiä, osallistumaan työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja yritysten yhteiskuntavastuuseen.
|
Zvyšovanie miery zamestnanosti je hlavnou výzvou Lisbonskej stratégie, ktorá už bola korunovaná určitým úspechom. Príslušné reformy politík zamestnanosti, vzdelávania a odbornej prípravy sa budú teda musieť rozšíriť a bude sa v nich musieť pokračovať aj po roku 2010. Bude potrebné zvýšiť úsilie na zníženie segmentácie trhov práce, na ďalšie zvyšovanie počtu zamestnaných žien[8], na zlepšovanie účinnosti a spravodlivosti vzdelávacích systémov, aby sa rozšírili schopnosti a podporila integrácia nových účastníkov, ktorí trpia touto segregáciou. Toto bude predovšetkým cieľom implementácie usmernení o „flexiistote“, ktoré musia uľahčiť prechod medzi rôznymi fázami životného cyklu prostredníctvom väčšej flexibility trhov práce, opatrení na celoživotné vzdelávanie a aktívnymi politikami trhu práce a sociálnej ochrany. Bude potrebné zapojiť veľký počet účastníkov s rôznou úrovňou zodpovednosti – pracovníkov a podniky – prostredníctvom sociálneho dialógu a sociálnej zodpovednosti podnikov.
|
|
Väestön ikääntymisen vuoksi on strategisesti merkittävää pyrkiä lisäämään yli 55-vuotiaiden naisten ja miesten työelämään osallistumista. Siihen tarvitaan laajoja uudistuksia, joilla poistetaan varhaiseen työmarkkinoilta lähtemiseen houkuttelevia tekijöitä ja kannustetaan varttuneen väestön työssäkäyntiä. On myös huolehdittava siitä, että on käytännössä mahdollista pysyä työelämässä pidempään ja että kaikella julkisella politiikalla parannetaan ikääntyvien työntekijöiden työmahdollisuuksia.
|
Demografické starnutie však vyzýva k tomu, aby sa priznal strategický význam zvyšovaniu miery účasti žien a mužov nad 55 rokov. Bude to vyžadovať ďalekosiahle reformy s cieľom eliminovať podnety na predčasný odchod z trhu práce a podporiť zamestnanosť seniorov. Je takisto potrebné venovať pozornosť tomu, aby bolo naozaj možné dlhšie zotrvať v zamestnaní a aby všetky verejné politiky rozširovali možnosti zamestnávania starších pracovníkov.
|
|
”Aktiivisena ikääntyminen” sinänsä muodostaa kattavat ja kestävät suuntaviivat, joiden perusteella on toteutettava paljon muitakin toimenpiteitä kuin eläkeuudistuksia. Jotta työelämässä tekisi mieli pysytellä pidempään, ei saa enää joutua kohtaamaan syrjiviä ennakkokäsityksiä, on oltava valmistautunut päivittämään ja kohentamaan aiemmin hankittuja taitoja, on voitava hyödyntää joustavia eläkejärjestelyjä ja on paitsi oltava fyysisesti ja henkisesti hyväkuntoinen, myös voitava odottaa elävänsä siinä kunnossa vielä pitkään. Unionilla on ikään perustuvan syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä, ja Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 tarjoaa tilaisuuden tarkastella säädösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden vastuulla on kaiken ikäisten ihmisten koulutuksen kehittäminen ja terveyteen liittyvien ennaltaehkäisevien toimien tehostaminen. Jokaisen on voitava helpommin osallistua elinikäiseen oppimiseen, varsinkin vähiten koulutettujen työntekijöiden sekä niiden, joiden työolot ovat kaikkein heikoimmat. Nämä eivät ole uusia aloja, mutta väestön ikääntymisen myötä niistä tulee ensisijaisia tulevaisuusinvestointeja , joita Euroopan unioni tukee etenkin Koulutus 2010 -ohjelmalla.
|
„Aktívne starnutie“ je samo osebe komplexným a trvalo udržateľným prístupom, pri ktorom okrem dôchodkových reforiem treba využívať širokú škálu nástrojov. Na to, aby sa seriózne uvažovalo o dlhšej práci, treba odstrániť diskriminačné predsudky, pripraviť sa na obnovenie a čo najlepšie využitie spôsobilostí získaných časom, treba mať prístup k flexibilným dôchodkovým systémom, byť nielen v dobrom fyzickom a psychickom zdraví, ale mať aj dobré vyhliadky, že ešte dlho budeme v takomto zdravotnom stave. Únia má k dispozícii právne nástroje, ktoré zabezpečujú dodržanie zákazu vekovej diskriminácie, a rok 2007 - Európsky rok rovnakých príležitostí pre všetkých, bude príležitosťou, aby členské štáty vyhodnotili jeho uplatňovanie. Je na nich, aby rozvíjali odbornú prípravu a posilnili preventívne politiky v oblasti celoživotnej zdravotnej starostlivosti. Každý musí mať ľahší prístup k celoživotnému vzdelávaniu, najmä najmenej kvalifikovaní pracovníci alebo pracovníci, ktorí majú najmenej priaznivé pracovné podmienky. Tieto oblasti nie sú nové a demografické starnutie z nich robí prioritnú investíciu do budúcnosti , ktorú Európska únia podporuje najmä prostredníctvom programu „Vzdelávanie a odborná príprava 2010“.
|
|
Työssäkäyvän väestön lisääminen tapahtuu osittain kansanterveyttä parantamalla. Ensinnäkin on järkeistettävä nykyisten terveydenhuoltojärjestelmien tarjonnan rakennetta, sillä se ei useinkaan enää vastaa uusia tarpeita. Tämän tavoitteen mukainen on komission äskettäin tekemä aloite, jolla pyritään saavuttamaan mittakaavaetuja luomalla yhteisön kehys potilaiden rajojen yli tapahtuvaa liikkumista ja terveyspalvelujen vapaata tarjoamista varten. Lisäksi tehokkailla ennaltaehkäisevillä toimilla ylipainon, tupakoinnin, alkoholin väärinkäytön ja mielenterveysongelmien torjumiseksi voitaisiin myös vaikuttaa merkittävästi eurooppalaisten terveysolosuhteisiin ja sitä kautta työn tuottavuuteen ja tuleviin terveydenhuoltomenoihin. Kolmas keino hillitä terveydenhuoltomenoja ja edistää kansalaisten hyvinvointia olisi hyödyntää entistä paremmin modernia teknologiaa kuten etälääketiedettä ja personoituja terveydenhuoltojärjestelmiä, joita vanhukset, heidän perheensä ja hoitohenkilökunta voisivat käyttää. Väestön ikääntymisen myötä myös sairaudet muuttuvat, mikä lisää entisestään epävarmuutta tulevaisuudessa tarvittavista hoitomuodoista.
|
Zvyšovanie podielu aktívneho obyvateľstva sa čiastočne dosiahne zlepšením verejnej zdravotnej starostlivosti. Najprv treba zracionalizovať štruktúru ponuky starostlivosti našich zdravotných systémov, ktorá často nezodpovedá novým potrebám. Nedávna iniciatíva Komisie, ktorú začala s cieľom ustanoviť rámec Spoločenstva na zlepšovanie cezhraničnej mobility pacientov a voľného poskytovania zdravotníckych služieb, musí umožňovať úspory z rozsahu a je súčasťou tohto programu. Na druhej strane účinné preventívne opatrenia na boj proti obezite, fajčeniu, alkoholizmu a psychickým chorobám by mali mať takisto veľký vplyv na zdravotné podmienky Európanov a tým pádom aj na produktivitu práce a budúce výdavky na zdravotnú starostlivosť. Po tretie, zvýšené využívanie nových technológií, akou je telemedicína a individuálne prispôsobené zdravotnícke systémy, dostupné seniorom, ich rodinám a zdravotníckemu personálu, by umožnilo kontrolu výdavkov na zdravotnú starostlivosť a dobré životné podmienky občanov. Záverom možno povedať, že typy chorôb sa celkom určite budú meniť súčasne so starnúcim obyvateľstvom, z čoho vyplynú nové otázky týkajúce sa typu starostlivosti, ktorá bude potrebná v budúcnosti.
|
|
Jos yli 60-vuotiaana työskentelyn ei enää haluta olevan hyvätuloisten ja korkeasti koulutettujen erioikeus nykyiseen tapaan, on kavennettava eroa elinajanodotteessa, joka vaihtelee tulojen ja koulutustason mukaan ja on nykyään yksi selvimmistä sosiaalisen eriarvoisuuden osoittimista. Ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla edistetään hyvän terveyden edellytyksenä olevia elämäntapoja ja ympäristöoloja sekä työpaikalla että sen ulkopuolella, on jatkossa kuuluttava kansanterveystyötä tekevien tahojen, koulutusmaailman, tiedotusvälineiden ja työn järjestämisestä vastaavien tahojen yhteistyön lisääminen, jotta voidaan jo varhaisessa vaiheessa vaikuttaa terveenä vietetyn elinajan pitenemiseen. Se on eri asia kuin yleinen elinajanodotteen piteneminen ja siinä on suurta vaihtelua jäsenvaltioiden välillä.
|
Ak práca po šesťdesiatke nemá byť viac výsadou ľudí s vysokými príjmami a s vysokým vzdelaním, ako je tomu dnes, je potrebné znížiť rozdiely medzi strednou dĺžkou života, ktoré dnes predstavujú jednu z najvýraznejších sociálnych nerovností závisiacu od príjmu a úrovne vzdelania. Preventívne opatrenia, ktoré umožňujú podporovať spôsoby života a environmentálne podmienky vedúce k dobrému zdraviu v práci i mimo pracoviska, budú viesť odteraz k väčšej spolupráci medzi subjektami v oblasti verejného zdravia, vzdelávania, médií a organizácie práce, s cieľom ovplyvniť v začiatočnom štádiu strednú dĺžku života v dobrom zdraví , ktorá sa zreteľne odlišuje od celkovej strednej dĺžky života a ktorá sa v jednotlivých členských štátoch výrazne líši.
|
|
Yli 65-vuotiaita, myös virallisesti eläkkeellä olevia, olisi kannustettava osallistumaan elinkeino- ja yhteiskuntarakenteisiin, mutta ei pakottamalla vaan tarjoamalla siihen tilaisuus. Tavat, joilla vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteiskunnallista osallistumista pyritään lisäämään, ovat vielä suurelta osin määrittelemättä.
|
Účasť ľudí nad 65 rokov, vrátane tých, ktorí sú oficiálne na dôchodku, na hospodárskej a sociálnej štruktúre, sa bude musieť prezentovať ako ponúkaná príležitosť a nie ako nátlak. Táto vyššia účasť na sociálnej činnosti na dobrovoľnom základe sa dosiahne prostriedkami, ktoré ešte len treba vo veľkej miere vytvoriť.
|
|
Jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Tukholman Eurooppa-neuvostossa vuonna 2001 tekemiensä sitoumusten mukaisesti, jotta yli 55-vuotiaiden osallistuminen työelämään saadaan nostettua yli 50 prosenttiin. Kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian uuden kierroksen käynnistyessä vuonna 2008 komissio tarkastelee kussakin jäsenvaltiossa saavutettuja yli 55-vuotiaiden ja eläkkeellejäämisiässä olevien miesten ja naisten työllisyyslukuja koskevia tuloksia ja laatii kertomuksen jäsenvaltioiden parhaita toimintamalleja havainnollistavista käytännön esimerkeistä, joilla on edistetty aktiivisena ikääntymistä. Euroopan unioni on luvannut lisätä tukeaan jäsenvaltioille tämän tavoitteen saavuttamiseksi hyväksymällä Euroopan sosiaalirahaston ja elinikäisen oppimisen ohjelmien vahvistamisen vuosina 2007–2013.[9] Komissio kuulee asiaankuuluvia toimijoita aloitteista, joiden tarkoituksena on luoda yhteisön kehys terveyspalvelujen rajatylittävän tarjonnan ja potilaiden yli rajojen tapahtuvan liikkuvuuden helpottamiseksi.[10] Jäsenvaltioita kehotetaan soveltamaan täysimääräisesti yhdenvertaista kohtelua työssä koskevaa direktiiviä[11]. Vuonna 2007 komissio arvioi direktiivin täytäntöönpanoa ikään perustuvan syrjinnän osalta. |
|
Členské štáty sa vyzývajú, aby v rámci svojich záväzkov zo zasadnutia Európskej rady v Štokholme v roku 2001 prijali potrebné opatrenia s cieľom zvýšiť nad 50 % zamestnanosť pracovníkov starších ako 55 rokov. Pri príležitosti uvedenia nového cyklu Lisabonskej stratégie pre rast a zamestnanosť v roku 2008, Komisia preskúma výsledky získané v jednotlivých členských štátoch, pokiaľ ide o mieru zamestnanosti mužov a žien nad 55 rokov a vo veku, keď končia pracovnú aktivitu, a predloží správu o konkrétnych príkladoch osvedčených postupov v členských štátoch v oblasti podpory aktívneho starnutia.
|
|
Tuottavampi ja kilpailukykyisempi Eurooppa
|
Európska únia súhlasila so zvýšením podpory členským štátom, aby sa dosiahol tento cieľ, a dohodla sa na posilnení Európskeho sociálneho fondu a programov celoživotného vzdelávania na obdobie 2007 - 2013[9].
|
|
Kolmas tapa vastata väestökehityksestä johtuviin haasteisiin on parantaa työssäkäyvien eurooppalaisten tuottavuutta. Vuonna 2005 uudistetussa Lissabonin strategiassa kootaan johdonmukaisesti yhteen ne rakennemuutokset, myös mikrotalouteen liittyvät uudistukset, joilla Euroopan kilpailukyky saadaan optimoitua. Euroopan unioni vaikuttaa osaltaan tavoitteen saavuttamiseen suoraan syventämällä sisämarkkinoita, panemalla kilpailusääntöjä täytäntöön, asettamalla laadukkaan sääntelyn – etenkin PK-yrityksiä koskevan – etusijalle sekä koheesiopolitiikallaan. Näin Lissabonin strategia luo edellytykset kaiken ikäisten ihmisten osaamisen, työn laadun ja tuottavuuden arvostamiselle.
|
Komisia bude konzultovať so zainteresovanými stranami iniciatívy potrebné na ustanovenie rámca Spoločenstva, ktorý by umožnil zlepšiť cezhraničnú ponuku služieb zdravotnej starostlivosti a mobility pacientov[10].
|
|
Väestön ikääntyminen voi jopa olla suuri tilaisuus parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä. Eurooppalaisille taloudellisille toimijoille on syytä tarjota parhaat mahdolliset olosuhteet tarttua tilaisuuksiin, joita tarjoutuu, kun väestörakenteen muutosten vuoksi ikääntyvän asiakaskunnan tarpeisiin syntyy uusia markkinoita tavaroille ja palveluille.[12] Ensimmäinen askel tähän suuntaan olisi epäilemättä se, että taloudellisia toimijoita kannustettaisiin sisällyttämään ikääntymisilmiö innovaatiostrategioihinsa. Tässä tulevat kyseeseen lukuisat alat kuten tieto- ja viestintäteknologia, rahoituspalvelut, joukkoliikenne-, energia- ja matkailupalvelut sekä lähipalvelut, varsinkin pitkäaikaishoito. Kaikilla näillä aloilla Euroopan unioni voi täydentää ja laajentaa jäsenvaltioiden ennakoivia toimia.
|
Členské štáty sa vyzývajú, aby plne uplatňovali smernicu, ktorá sa týka rovnakého zaobchádzania v zamestnaní a v povolaní[11]. V roku 2007 Komisia zhodnotí implementáciu tejto smernice, pokiaľ ide o vekovú diskrimináciu
|
|
Komissio antaa vuoden 2008 loppuun mennessä tiedonannon, jossa ehdotetaan eri tapoja ottaa paremmin huomioon ikääntyvän väestön tarpeet muun muassa aluesuunnittelussa, ympäristönhoidossa ja uuden teknologian käyttömahdollisuudessa. Tiedonannossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten voitaisiin kehittää huollettavien henkilöiden ja heidän perheidensä tarpeisiin mukautetun hoidon tarjontaa ja tukea kehittämistä rakennerahastoista. |
|
Produktívnejšia a výkonnejšia Európa
|
|
Maahanmuuttajien vastaanottamiseen ja kotouttamiseen valmistautunut Eurooppa
|
Tretia odpoveď na demografickú výzvu spočíva v zlepšovaní produktivity práce Európanov. Vo všeobecnosti Lisabonská stratégia, prehodnotená od roku 2005, konzistentne spája všetky štrukturálne reformy, vrátane mikroekonomických, ktoré sú schopné optimalizovať európsku výkonnosť. Európska únia k tomu priamo prispieva prehlbovaním vnútorného trhu, implementovaním pravidiel hospodárskej súťaže, uprednostňovaním kvality právnej úpravy, najmä týkajúcej sa MSP, ako aj politikou sociálnej súdržnosti. Týmto Lisabonská stratégia zavádza podmienky potrebné na to, aby sa v kažkom veku mohli oceniť schopnosti, kvalita a produktivita práce.
|
|
On täysin selvää, että seuraavien 15–20 vuoden kuluessa Eurooppaan tulee edelleen merkittävää muuttovoittoa. Aluksi maahanmuuttajat täyttävät tarpeet Euroopan työmarkkinoilla, joille on saatava ammattitaitoista ulkopuolista työvoimaa. Ulkopuolelta tulevan kouluttamattoman työvoiman tarve pysyy myös erittäin merkittävänä. Lisäksi on tunnustettava Euroopan alueen vetovoima, joka johtuu sen suhteellisesta vakavaraisuudesta, poliittisesta vakaudesta, äskettäin saapuneiden maahanmuuttajien tekemistä perheiden yhdistämistä koskevista pyynnöistä sekä EU:n suhteellisen köyhillä naapurialueilla asuvan väestön kasvuvauhdista. Nämä eri tekijät on sovitettava paremmin toisiinsa organisoitaessa laillista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista, ja samalla on otettava huomioon lähtömaiden tarpeet.
|
Starnutie obyvateľstva môže dokonca predstavovať veľkú príležitosť na zvýšenie konkurencieschopnosti európskeho hospodárstva. Európskym hospodárskym subjektom je potrebné ponúknuť čo najlepšie podmienky na využitie príležitostí, ktoré ponúkajú demografické zmeny v zmysle vytvorenia nových trhov tovarov a služieb prispôsobených potrebám starších klientov[12]. Prvým krokom v tomto smere by istotne malo byť podporovanie hospodárskych subjektov v tom, aby do svojich inovačných stratégií zahrnuli fenomén starnutia. Toto sa týka mnohých oblastí, ako sú informačné a komunikačné technológie, finančné služby, dopravné a energetické infraštruktúry, infraštruktúry cestovného ruchu a miestne služby, najmä služby dlhodobej starostlivosti. Vo všetkých týchto oblastiach môže Európska únia doplniť alebo nadviazať na úsilie členských štátov zamerané na budúcnosť.
|
|
Kolmansista maista tulevia maahanmuuttajia koskeva politiikka eri maissa ei ole yhtenäistä. Joissakin maissa laillista maahanmuuttoa rajoitetaan ja laiton maahanmuutto pysyy kutakuinkin aisoissa; eräissä toisissa maissa on viime vuosina toteutetuilla laajamittaisilla toimilla laillistettu tuhansien maassa laittomasti oleskelleiden ja työskennelleiden maahanmuuttajien asema. Nämä erot kuvastavat työmarkkinoilla vallitsevien erojen lisäksi yhä suurempia vaikeuksia integroida maahanmuuttajat taloudellisesti ja sosiaalisesti perinteisissä maahanmuuttomaissa. Jonkin ajan kuluttua tällaisia eroja ei enää voida sallia unionissa, jonka sisällä toteutetaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatetta ja jonka sisäiset työmarkkinat ovat yhtenäistymässä. Unioni voi kansainvälisen painoarvonsa, taloudellisen asemansa sekä Välimeren alueen, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maiden ryhmittymien kanssa tekemänsä laajan yhteistyön turvin luoda muuttovirtojen ohjailemiseksi tarvittavia kumppanuuksia, mikä on onnistuneen maahanmuuttopolitiikan edellytys. Unionin kantavia periaatteita on syrjimättömyys ja erilaisuuden kunnioittaminen, ja sen tehtävänä on myös käydä julkista keskustelua ennakkoluulojen torjumiseksi, ratkaisua vaativien ongelmien esiin tuomiseksi ja muistuttamaan monimuotoisuuden arvokkuudesta[13].
|
Komisia prijme do konca roka 2008 oznámenie, v ktorom navrhne spôsoby, ako lepšie zohľadniť potreby starnúceho obyvateľstva v oblastiach ako územné plánovanie, životné prostredie alebo prístup k novým technológiám. Bude venovať zvýšenú pozornosť podmienkam rozvoja ponuky služieb starostlivosti, ktoré sú prispôsobené potrebám závislých osôb a ich rodín a možnej úlohe štrukturálnych fondov v tejto oblasti.
|
|
Tästä syystä unioni kehittää tällä hetkellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laillista siirtolaisuutta koskevaa yhteistä politiikkaa[14] erityisesti työhön perustuvan maahanmuuton osalta, jotta työmarkkinoiden tiettyjen sektoreiden tarpeet voitaisiin täyttää. Tätä politiikkaa on tuettava vahvistamalla kolmansien maiden kansalaisten kotouttamispolitiikkaa[15], osoittamalla lisää määrärahoja ja aloittamalla kumppanuussuhteita maastamuuttomaiden kanssa.
|
Prijatie a integrácia migrantov v Európe
|
|
Samaan aikaan jatketaan yhteisön kansalaisten sisäisen liikkuvuuden osalta siirtymistä kohti työntekijöiden täysin vapaata liikkuvuutta unionin 27 jäsenvaltion alueella vuoteen 2014 mennessä. Sisäinen liikkuvuus auttaa osaltaan tasoittamaan työmarkkinoiden epätasapainoa Euroopan sisällä, mikä on otettava huomioon maahanmuuttopolitiikkaa suunniteltaessa.
|
Skutočnosťou je, že v nasledujúcich 15 až 20 rokoch bude mať Európa naďalej vysokú čistú imigráciu. Táto najprv uspokojí potreby európskeho pracovného trhu, ktorý bude musieť pritiahnuť externú kvalifikovanú pracovnú silu. Potreba externej nekvalifikovanej pracovnej sily bude naďalej veľmi vysoká. Nemožno ignorovať ani atraktívnosť európskeho územia vzhľadom na jeho relatívnu prosperitu, politickú stabilitu, na žiadosti o opätovné zjednotenie rodín zo strany prisťahovalcov, ktorí nedávno prišli, a vzhľadom na dynamickosť rastu počtu obyvateľov v relatívne chudobných regiónoch v našom susedstve. Tieto rôzne faktory bude treba lepšie zosúladiť prostredníctvom organizácie legálneho prisťahovalectva a zároveň integráciou prisťahovalcov, za súčasného rešpektovania potrieb krajín pôvodu.
|
|
Haagin ohjelman perusteella vuonna 2004 laadittiin ”laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma” ja ehdotettiin Euroopan kotouttamisrahaston perustamista. Näillä välineillä voidaan tukea muita eri tasojen toimia, jotka edistävät laillisten maahanmuuttajien kotoutumista.
|
Vnútroštátne politiky v oblasti prisťahovalectva z tretích krajín nie sú jednotné. V niektorých krajinách sa legálne prisťahovalectvo obmedzuje a nelegálne prisťahovalectvo viac alebo menej potláča. V iných zas rozsiahle právne úpravy z posledných rokov umožnili legalizovať státisíce imigrantov, ktorí v nich bývajú a pracujú nelegálne. Tieto rozdiely sú, okrem rozdielov na trhu práce, odrazom zväčšujúcich sa ťažkostí, pokiaľ ide o ekonomickú a sociálnu integráciu prisťahovalcov v krajinách, v ktorých už dlho existuje prisťahovalectvo. Tieto rozdiely nie sú dlhodobo udržateľné v Únii, ktorá uplatňuje voľný pohyb pracovníkov a ktorá smeruje k zjednoteniu vnútorného trhu práce. Je to takisto Únia, ktorá svojou mezinárodnou váhou, svojou obchodnou úlohou a medzinárodnými vzťahmi v oblasti spolupráce s veľkými stredozemnými, africkými a latinskoamerickými celkami môže nadviazať partnerstvá nevyhnutné na riadenie migračných tokov, čo je podmienkou pre úspech imigračných politík. Takisto je na Únii, založenej na nediskriminácii a rešpektovaní rozdielov, aby viedla dialóg s verejnosťou, a bojovala tak proti predsudkom, určila skutočné prekážky, ktoré treba prekonať, a pripomenula bohatstvo spočívajúce v rôznorodosti[13].
|
|
Komissio tekee jatkossakin maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä aloitteita ja varsinkin keskustelee jäsenvaltioiden kanssa kotoutumista estävistä tekijöistä, maahanmuuttajien ominaisuuksien paremmasta tuntemisesta, heidän näkemyksistään ja toteutetuista politiikoista. Vuoden 2009 aikana komissio tarkastelee mahdollisuutta ehdottaa uusia toimia, jotka koskisivat taloudellisiin syihin perustuvaa maahanmuuttoa ja joissa otetaan huomioon työmarkkinoiden tarpeet, ja tekee yhteenvedon sisäisen liikkuvuuden alalla tapahtuneesta edistyksestä.
|
Preto je v súčasnosti Európa zapojená spolu s členskými štátmi do rozvoja prvkov spoločnej politiky legálneho prisťahovalectva[14], zameranej najmä na prisťahovalectvo za prácou, s cieľom vyhovieť potrebám niektorých sektorov trhu práce. Túto politiku treba doplniť posilnením politík integrácie príslušníkov tretích krajín[15], prostredníctvom zvýšenia finančných prostriedkov a začiatočným partnerstvom s krajinami pôvodu.
|
|
Kestävän julkisen talouden Eurooppa: tae riittävästä sosiaaliturvasta ja sukupolvien välisestä tasapuolisuudesta
|
Na úrovni vnútornej mobility občanov Spoločenstva zároveň pokračuje prechod k úplnej slobode pohybu pracovníkov v rámci EÚ-27, ktorý by sa mal ukončiť v roku 2014. Táto vnútorná mobilita prispieva k odstráneniu nerovnováhy trhov práce v Európe a musí sa zohľadniť pri plánovaní imigračných politík.
|
|
Useimpien jäsenvaltioiden julkinen talous ei kestä nykyisen politiikan toteuttamista. On välttämätöntä ponnistella jatkuvasti talouden vakauttamiseksi. Työvoima-astetta nostamalla valtiot voivat tehokkaasti kasvattaa tulojaan ja selvitä ikääntymisen aiheuttamista lisäkustannuksista korottamatta verotustasoa.
|
Haagsky program z roku 2004 viedol k Akčnému plánu politiky v oblasti legálnej migrácie a bol inšpiráciou pre založenie európskeho integračného fondu. Tieto nástroje môžu podporovať ďalšie akcie na všetkých úrovniach na pomoc pri integrácii legálnych migrantov.
|
|
Useissa maissa viime aikoina toteutetuilla eläkeuudistuksilla voidaan merkittävästi vähentää eläkejärjestelmien talouden epätasapainoa. Joissakin maissa saatetaan kuitenkin tarvita lisäuudistuksia, joilla pyritään ehkäisemään varhaista työelämästä poisjääntiä, nostamaan lopullista eläkkeellejäämisikää, tarjoamaan varttuneelle väestölle taloudellisia kannustimia työmarkkinoilla pysymiseen ja mahdollistamaan eläketulojen täydentäminen lisäeläkkeillä samalla varmistaen, että työntekijän etuudet vastaavat paremmin hänen maksamiaan eläkemaksuja.
|
Komisia bude pokračovať vo svojich iniciatívach na pomoc pri integrácii migrantov, a najmä vo svojich diskusiách s členskými štátmi o prekážkach ich integrácie, aby lepšie spoznala ich profil, vnímanie a implementované politiky. V roku 2009 Komisia prehodnotí možnosť navrhnutia nových opatrení týkajúcich sa hospodárskeho prisťahovalectva vzhľadom na potreby trhu práce a zhodnotí pokrok dosiahnutý v oblasti vnútornej mobility.
|
|
Esiin tulee uusia haasteita, jotka liittyvät yksityisen säästämisen sekä rahastointiin perustuvien eläkejärjestelmien yleistymiseen. Haasteet liittyvät esimerkiksi järjestelmien kattavuuteen, maksujen suuruuteen ja eläkerahastojen kasvavaan merkitykseen, joka puolestaan herättää avoimuutta ja valvonnan laatua koskevia kysymyksiä. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää edistää tehokkaita rahoitusmarkkinoita sekä henkilökohtaisen säästämisen ja investoinnin mahdollistavia vakaita ja turvallisia olosuhteita. Valtioiden on myös edistettävä erilaisten rahoitusvälineiden riittävää ja monipuolista valikoimaa. Yksityisten säästöjen ja pääoman kartuttamista on edistettävä, jotta ihmiset voisivat määrätä itsenäisemmin tulevien eläketulojensa tason. Lisäksi ihmisille on välitettävä tietoa ja annettava rahoitusneuvontaa, jotta he pystyisivät mukautumaan uusiin olosuhteisiin.
|
Európa s trvalo udržateľnými verejnými financiami: záruka primeranej sociálnej ochrany a spravodlivosti medzi generáciami
|
|
Komissio antaa yhtä aikaa tämän tiedonannon kanssa kertomuksen, jossa tarkastellaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vuoteen 2050 ulottuvien väestötieteellisten ennusteiden ja jäsenvaltioiden vuoden 2005 vakaus- ja lähentymisohjelmissaan esittämien rahoitusstrategioiden pohjalta.
|
Vo väčšine členských štátov nie sú verejné financie prostredníctvom súčasných politík trvalo udržateľné. Je potrebné trvalé úsilie na konsolidáciu rozpočtu. Zvýšiť mieru zamestnanosti je účinným prostriedkom, ktorý majú vlády k dispozícii na zvýšenie svojich príjmov a na to, aby zvládli výdavky spojené so starnutím bez zvyšovania daňových sadzieb.
|
|
PÄÄTELMÄT: HAASTEISTA MAHDOLLISUUKSIIN
|
Nedávne reformy dôchodkov vo viacerých krajinách umožnia citeľne znížiť finančnú nerovnováhu dôchodkových systémov. V niektorých krajinách však môžu byť potrebné dodatočné reformy, s cieľom vyhnúť sa predovšetkým predčasným odchodom z trhu práce, zvýšiť vek definitívneho ukončenia pracovnej aktivity, ponúknuť seniorom finančné stimuly, aby zostali na trhu práce, a umožniť jednotlivcom, aby si doplnili dôchodkové príjmy doplnkovým pripoistením, za súčasného zabezpečenia lepšej rovnováhy medzi dávkami a odvodmi jednotlivcov.
|
|
Euroopan väestöjen ikääntyminen on väistämätön seuraus kehityksestä, joka on pohjimmiltaan positiivista: elinajanodotteen pitenemisestä – usein hyväkuntoisena – sekä siitä, että varsinkin entistä paremmin koulutetut ja helpommin työmarkkinoille pääsevät naiset voivat paremmin valita haluavatko he lapsia vai eivät ja jos haluavat, niin milloin. Nämä syvälliset väestörakenteeseen liittyvät ja sosioekonomiset muutokset pakottavat kuitenkin uudistamaan nykyisiä instituutioita sekä taloudellisen tehokkuuden että sosiaalisen yhdenvertaisuuden vuoksi.
|
Zdá sa, že s rozvojom súkromného sporenia a kapitalizačných systémov sú spojené nové výzvy. Sú spojené napríklad s úrovňou pokrytia týchto systémov, s úrovňou odvodov a s rastúcou úlohou penzijných fondov, ktorá vyvoláva otázky, pokiaľ ide o transparentnosť a kvalitu dohľadu. V tejto súvislosti je mimoriadne dôležité podporovať efektívne fungujúce finančné trhy, ako aj vytvoriť stabilné a bezpečné podmienky na to, aby mohli jednotlivci sporiť a investovať. Vlády budú musieť takisto podporovať rozvoj dostatočnej a rozmanitej škály finančných nástrojov. Takisto bude treba podporovať kumuláciu úspor a súkromného kapitálu, aby sa osoby mohli samostatnejšie rozhodnúť o úrovni príjmov, ktoré chcú mať k dispozícii na dôchodku. Na to, aby sa pomohlo jednotlivcom prispôsobiť sa novým podmienkam, bude takisto potrebná komunikácia a vzdelávanie vo finančných otázkach.
|
|
Nykyinen politiikka ei ole kestävää pitkällä aikavälillä, ellei siinä oteta huomioon odotettavissa olevaa työssäkäyvän väestön supistumista eikä julkisten varojen riittämättömyyttä tulevaisuudessa. Ongelman alkulähde ei ole elinajan piteneminen sinänsä, vaan pikemminkin se, että nykyistä politiikkaa ei voida sovittaa uuteen väestörakenteeseen ja että yritykset ja kansalaiset ovat haluttomia mukauttamaan odotuksiaan ja käyttäytymistään etenkin, kun on kyse työmarkkinoiden nykyaikaistamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden ongelmana ovat pikemminkin eläkkeet kuin ikääntyminen.
|
Súčasne s týmto oznámením Komisia prijíma správu, v ktorej sa analyzuje dlhodobá udržateľnosť verejných financií, založená na demografických prognózach až do roku 2050 a na finančných stratégiách, ktoré predložili členské štáty vo svojich programoch konvergencie a stability 2005.
|
|
Konkreettisten vastausten löytäminen väestökehityksestä johtuviin haasteisiin on ennen kaikkea jäsenvaltioiden vastuulla. Viimeaikaiset kokemukset ovat tältä osin rohkaisevia, sillä ensimmäiset eläkeuudistukset alkavat kantaa hedelmää. Haasteeseen vastaaminen ei ole mahdotonta, jos osaamme käyttää hyväksemme jäljellä olevat kymmenkunta avointen mahdollisuuksien vuotta.
|
ZÁVER: PRETVORME VÝZVU NA PRÍLEžITOSť
|
|
Uudistukset liittyvät myös eurooppalaiseen toimintakehykseen, jota jo tehokkaasti sovelletaan kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian, vakaus- ja kasvusopimuksen, kestävän kehityksen strategian, koheesiopolitiikan sekä sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointijärjestelmän puitteissa.
|
Starnutie európskeho obyvateľstva je nevyhnutným dôsledkom v podstate pozitívneho vývoja: predĺženie strednej dĺžky života, častokrát v dobrom zdraví, ľahší výber či mať deti a kedy ich mať, ktorý robia ženy, ktoré sú čoraz vzdelanejšie a majú ľahší prístup k trhu práce. Tieto hlboké demografické a socio-ekonomické zmeny však vedú k nevyhnutnej potrebe reforiem súčasných inštitúcií z dôvodu hospodárskej účinnosti a sociálnej spravodlivosti.
|
|
Nyt ei ole kysymys uuden eurooppalaisen koordinointiprosessin käynnistämisestä. On jatkettava määrätietoisesti ja entistä voimakkaammin ponnisteluja ja varmistettava samalla, että väestörakenteen muutokseen liittyvät lukuisat eri ulottuvuudet otetaan huomioon politiikassa yleensä ja sen jokaisella toimintalinjalla sekä kansallisella että yhteisön tasolla.
|
Naše súčasné politiky nie sú z dlhodobého hľadiska udržateľné, pretože neumožňujú čeliť očakávanému znížovaniu počtu aktívnych ľudí a predpokladanému poklesu verejných financií. Zdrojom problému nie je predĺženie života ako takého. Spočíva skôr v tom, že súčasné politiky nie sú schopné prispôsobiť sa novej demografickej situácii a v neochote podnikov a občanov zmeniť svoje očakávania a správanie, najmä pokiaľ ide o modernizáciu trhu práce. V skutočnosti sú členské štáty konfrontované skôr s problémom odchodu do dôchodku ako s problémom starnutia.
|
|
Tältä osin tässä tiedonannossa luodaan yhteisön tason viitekehys jäsenvaltioiden toteuttamalle politiikalle. Kehyksessä yksilöidään viisi aluetta, joiden toimet tähtäävät yhteiseen päämäärään eli luottamuksen palauttamiseen:
|
Pravdaže je na členských štátoch, aby dali konkrétne odpovede na demografickú výzvu. Nedávne skúsenosti sú v tomto ohľade povzbudzujúce, lebo prvé reformy v dôchodkovej oblasti začínajú prinášať ovocie. Problém nie je neprekonateľný, ak dobre využijeme príležitosti, ktoré sa nám ponúkajú v nasledujúcich desiatich rokoch.
|
|
- väestön uusiutumista edistävä Eurooppa
|
Tieto reformy sú takisto súčasťou európskeho rámca, ktorý už bol vhodne a rozsiahle uplatnený prostredníctvom obnovenej Lisabonskej stratégie pre rast a zamestnanosť, Paktu stability a rastu, stratégie trvalo udržateľného rozvoja, politiky súdržnosti a otvorenej metódy koordinácie v oblasti sociálnej ochrany a začlenenia.
|
|
- työtä arvostava Eurooppa: lisää työpaikkoja, pidempi ja laadukkaampi työura
|
Nejde teraz o zavedenie nového európskeho koordinačného procesu. Musíme sa zaviazať, že budeme pokračovať a prehlbovať toto úsilie a súčasne zabezpečíme, aby sa zohľadnili početné a komplexné dimenzie demografickej výzvy celkovo a vo všetkých politikách na vnútroštátnej úrovni, ako aj úrovni Spoločenstva.
|
|
- tuottavampi ja kilpailukykyisempi Eurooppa
|
V tejto súvislosti toto oznámenie rozvíja na úrovni Spoločenstva referenčný rámec pre tieto politiky členských štátov. Rámec upresňuje päť oblastí, ktoré smerujú k spoločnej perspektíve, a to k opätovnému nájdeniu dôvery:
|
|
- maahanmuuttajien vastaanottamiseen ja kotouttamiseen valmistautunut Eurooppa
|
- Európa, ktorá podporuje demografickú obnovu
|
|
- kestävän julkisen talouden Eurooppa: tae riittävästä sosiaaliturvasta ja sukupolvien välisestä tasapuolisuudesta.
|
- Európa, ktorá valorizuje prácu: viac pracovných miest a dlhší a kvalitnejší pracovný život,
|
|
Yhteisön ja jäsenvaltioiden politiikkaa on mukautettava niin, että sillä voidaan vastata tässä tiedonannossa kuvattuihin haasteisiin, jotka johtuvat väestörakenteen muutoksesta. Eurooppalaista politiikkaa, komission toimintalinjat mukaan luettuina, on arvioitava uudelleen, jotta väestökehityksen haaste näkyisi tulevissa poliittisissa valinnoissa. Komissio suosittaa, että neuvoston eri kokoonpanot ja Euroopan parlamentin alakohtaiset komiteat arvioivat väestömuutosten vaikutuksia niillä politiikan osa-alueilla, joista ne ovat vastuussa.
|
- produktívnejšia a výkonnejšia Európa
|
|
Pitkän aikavälin luottamusta tulevaisuuteen on rakennettava jo tänä päivänä parantamalla miesten ja naisten työelämään osallistumista sekä tuottavuutta ja kilpailukykyä. Luottamusta eurooppalaiset tarvitsevat myös pystyäkseen luomaan nykyisiin ja tuleviin maahanmuuttajiin hedelmälliset suhteet, jotka perustuvat molemminpuoliseen kunnioitukseen.
|
- prijatie a integrácia migrantov v Európe
|
|
Väestörakenteen muutoksesta johtuvaan haasteeseen vastaaminen vaatii kaikilta pitkäkestoisia ponnisteluja. Siihen tähtäävien toimien täytäntöönpanoa edistetään joka toinen vuosi kokoontuvassa Euroopan väestöfoorumissa, joka järjestetään ensimmäisen kerran lokakuussa 2006. Tässä tiedonannossa esitellyillä vuoteen 2009 jatkuvilla aloitteilla aikaansaadut vaikutukset ja foorumista kerätyt kokemukset esitellään joka toinen vuosi edistymistä koskevan vuosikertomuksen (Lissabonin prosessi) luvussa, joka käsittelee unionin valmiutta selviytyä eliniän pitenemisestä.
|
- Európa s trvalo udržateľnými verejnými financiami: záruka primeranej sociálnej ochrany a spravodlivosti medzi generáciami
|
|
APPENDIX: MAIN EUROPEAN DEMOGRAPHIC TRENDS AND DATA
|
Politiky Spoločenstva a vnútroštátne politiky sa musia prispôsobiť demografickej výzve opísanej v tomto oznámení. Európske politiky, vrátane politík Komisie, je potrebné prehodnotiť, aby bola demografická výzva integrovaná do budúceho výberu politík. Komisia odporúča, aby odvetvové rady a odvetvové výbory v Európskom parlamente zhodnotili vplyv demografických zmien v oblasti politík, za ktoré sú zodpovedné.
|
|
Projections – EU25
|
Dôveru v dlhodobú budúcnosť treba od dnešného dňa stavať na účasti mužov a žien na pracovnom živote, na produktivite a výkone. Táto dôvera prispeje takisto k tomu, aby boli Európania schopní nadviazať s dnešnými alebo budúcimi migrantmi plnohodnotný vzťah založený na vzájomnom rešpekte.
|
|
Projections for EU's population trend 2005-2050 |
|
Čeliť demografickej výzve je dlhodobou úlohou pre nás všetkých. Pokrok v implementácii týchto akcií bude predmetom európskeho demografického fóra, ktoré sa bude konať každé dva roky a po prvýkrát v októbri 2006. Výsledky iniciatív uvedených v tomto oznámení, ktoré sa uskutočnia do roku 2009, ako aj poučenie z fóra budú každé dva roky predmetom jednej kapitoly výročnej správy o pokroku (Lisabonský proces) venovanej stavu pripravenosti Únie na predĺženie života.
|
|
in thousands | 2005-2050 | 2005-2010 | 2010-2030 | 2030-2050 |
|
APPENDIX: MAIN EUROPEAN DEMOGRAPHIC TRENDS AND DATA
|
|
Total population | -8659 | 5563 | 5312 | -19534 |
|
Projections – EU25
|
|
Percentage change | -1,9% | 1,2% | 1,1% | 4,2% |
|
Projections for EU's population trend 2005-2050 |
|
|
Children (0-14) | -13811 | -2304 | -6080 | -5427 |
|
in thousands | 2005-2050 | 2005-2010 | 2010-2030 | 2030-2050 |
|
|
Percentage change | -18,6% | -3,1% | -8,5% | -8,2% |
|
Total population | -8659 | 5563 | 5312 | -19534 |
|
|
Young people (15-24) | -14035 | -2383 | -6663 | -4990 |
|
Percentage change | -1,9% | 1,2% | 1,1% | 4,2% |
|
|
Percentage change | -24,3% | -4,1% | -12,0% | -10,2% |
|
Children (0-14) | -13811 | -2304 | -6080 | -5427 |
|
|
Young adults (25-39) | -24867 | -3896 | -14883 | -6088 |
|
Percentage change | -18,6% | -3,1% | -8,5% | -8,2% |
|
|
Percentage change | -25,0% | -3,9% | -15,6% | -7,5% |
|
Young people (15-24) | -14035 | -2383 | -6663 | -4990 |
|
|
Adults (40-54) | -18666 | 4116 | -10029 | -12754 |
|
Percentage change | -24,3% | -4,1% | -12,0% | -10,2% |
|
|
Percentage change | -19,0% | 4,1% | -9,8% | -13,8% |
|
Young adults (25-39) | -24867 | -3896 | -14883 | -6088 |
|
|
Older workers (55-64) | 4721 | 4973 | 8717 | -8969 |
|
Percentage change | -25,0% | -3,9% | -15,6% | -7,5% |
|
|
Percentage change | 9,1% | 9,5% | 15,3% | -13,6% |
|
Adults (40-54) | -18666 | 4116 | -10029 | -12754 |
|
|
Elderly people (65-79) | 25688 | 1947 | 22281 | 1460 |
|
Percentage change | -19,0% | 4,1% | -9,8% | -13,8% |
|
|
Percentage change | 44,5% | 3,4% | 37,3% | 1,8% |
|
Older workers (55-64) | 4721 | 4973 | 8717 | -8969 |
|
|
Frail elderly (80+) | 32311 | 3109 | 11969 | 17233 |
|
Percentage change | 9,1% | 9,5% | 15,3% | -13,6% |
|
|
Percentage change | 171,6% | 16,5% | 54,0% | 50,8% |
|
Elderly people (65-79) | 25688 | 1947 | 22281 | 1460 |
|
|
Source : EUROSTAT, 2004 |
|
Percentage change | 44,5% | 3,4% | 37,3% | 1,8% |
|
|
Projections by country
|
Frail elderly (80+) | 32311 | 3109 | 11969 | 17233 |
|
|
Population1 | Fertility2 | Life expectancy3 | Natural Increase4 | Net Migration5 | Old Age Dependency6 |
|
Percentage change | 171,6% | 16,5% | 54,0% | 50,8% |
|
|
Men | Women |
|
Source : EUROSTAT, 2004 |
|
|
Life expectancy at birth
|
Projections by country
|
|
[pic]
|
Population1 | Fertility2 | Life expectancy3 | Natural Increase4 | Net Migration5 | Old Age Dependency6 |
|
|
[pic]
|
Men | Women |
|
|
Source: Eurostat 2004 Demographic Projections (Baseline scenario)
|
Life expectancy at birth
|
|
Employment rate of older workers
|
[pic]
|
|
Source: Eurostat, Labour Force Survey
|
[pic]
|
|
Fertility and female employment rates
|
Source: Eurostat 2004 Demographic Projections (Baseline scenario)
|
|
[pic]
|
Employment rate of older workers
|
|
Source: Eurostat, Labour Force Survey and National data
|
Source: Eurostat, Labour Force Survey
|
|
Net migration rate vs. natural population growth
|
Fertility and female employment rates
|
|
[pic]
|
[pic]
|
|
Source: Eurostat. Figures exclude intra-EU flows and comprise regularisations of previously undeclared migrants
|
Source: Eurostat, Labour Force Survey and National data
|
|
[1] KOM(2005) 525, 3.11.2005 ja KOM(2005) 94, 16.3.2005.
|
Net migration rate vs. natural population growth
|
|
[2] Jotkut väestötieteilijät ovat esittäneet, että jos syntyvyys laskee erittäin alhaiseksi, se voi olla peruuttamatonta. Vrt. Lutz, Skirbekk ja Testa, ” The low fertility trap hypothesis: forces that may lead to further postponement and fewer births in Europe ”, Vienna Institute of Demography research paper no 4 2005.
|
[pic]
|
|
[3] Talouspoliittinen komitea ja Euroopan komissio, 2006: ” The impact of ageing on public expenditure: projections for the EU25 Member States on pensions, health care, long-term care, education and unemployment transfers (2004-50) ”, European Economy Reports and Studies, No.1.
|
Source: Eurostat. Figures exclude intra-EU flows and comprise regularisations of previously undeclared migrants
|
|
[4] Komission tiedonanto – The long-term sustainability of public finances in the EU , KOM(2006) 574, 12.10.2006.
|
[1] KOM(2005) 525, 3.11.2005 a KOM(2005) 94, 16.3.2005, v tomto poradí.
|
|
[5] Ks. komission tiedonanto – The long-term sustainability of public finances in the EU , KOM(2006) 574, 12.10.2006.
|
[2] Niektorí demografi vyjadrili hypotézu, že veľmi nízka miera pôrodnosti by sa mohla stať nezvratná. Pozri „The low fertility trap hypothesis: forces that may lead to further postponement and fewer births in Europe“, Lutz, Skirbekk a Testa, Vienna Institute of Demography research paper no 4 2005.
|
|
[6] Vrt. esimerkiksi The Demographic Future of Europe – Facts, Figures, Policies: Results of the Population Policy Acceptance Study (PPAS) , julkaissut Saksan valtiollinen väestötutkimuslaitos (Bundesinstitut für Bevölkerungsforschung) ja Robert Bosch -säätiö; vuonna 2006 tehty Eurobarometri-kysely nro 253, jonka tulosanalyysi julkaistaan piakkoin.
|
[3] Výbor pre hospodársku politiku a Európska komisia (2006), „The impact of ageing on public expenditure: projections for the EU25 Member States on pensions, health care, long-term care, education and unemployment transfers (2004 - 2050) “, in European Economy Reports and Studies , No.1.
|
|
[7] Komission tiedonanto – First-stage consultation of European social partners on reconciliation of professional, private and family life , SEC(2006) 1245, 12.10.2006.
|
[4] Oznámenie Komisie – Dlhodobá udržateľnosť verejných financií v EÚ (KOM(2006) 574, 12. 10. 2006)
|
|
[8] Komission tiedonanto – Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma 2006–2010 , KOM(2006) 92, 1.3.2006.
|
[5] Pozri oznámenie Komisie – Dlhodobá udržateľnosť verejných financií v EÚ (KOM(2006) 574, 12.10.2006)
|
|
[9] Euroopan sosiaalirahastosta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annettu parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006 ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi integroidun toimintaohjelman perustamisesta elinikäisen oppimisen alalla, KOM(2004) 474, 14.7.2006.
|
[6] Pozri napríklad The Demographic Future of Europe – Facts, Figures, Policies: Results of the Population Policy Acceptance Study (PPAS) uverejnené Nemeckým federálnym inštitútom pre demografický výskum a Nadáciou Roberta Boscha; prieskum Eurobarometer č. 253, uskutočnený v roku 2006, ktorého analýza výsledkov bude čoskoro uverejnená.
|
|
[10] Ks. komission tiedonanto – Consultation regarding Community action on health services, SEC(2006) 1195, 26.9.2006.
|
[7] Oznámenie Komisie – Prvá etapa konzultácie so sociálnymi partnermi o zosúladení pracovného, súkromného a rodinného života (SEC(2006) 1245, 12.10.2006)
|
|
[11] Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annettu direktiivi 2000/78/EY.
|
[8] Oznámenie Komisie - Plán uplatňovania rovnosti žien a mužov 2006 – 2010, KOM(2006) 92, 1.3.2006.
|
|
[12] Komission tiedonanto – Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle, KOM(2006) 502 lopullinen, 13.9.2006.
|
[9] Nariadenie Európskeho parlamentu a Rady (ES) č. 1081/2006 z 5. júla 2006 o Európskom sociálnom fonde a návrhu rozhodnutia ustanovujúceho integrovaný program činnosti v oblasti celoživotného štúdia (KOM(2004) 474).
|
|
[13] Ks. kesäkuussa 2006 julkaistut julkista mielipidettä ja maahanmuuttoa koskevista Eurobarometri-kyselyistä 64 ja 65 saadut tulokset.
|
[10] Pozri oznámenie Komisie - Konzultácia týkajúca sa akcie Spoločenstva v oblasti zdravotných služieb (SEK(2006) 1195, 26.9.2006).
|
|
[14] Komission tiedonanto – Laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma, KOM(2005) 669, 21.12.2005.
|
[11] Smernica 2000/78/ES z 27. novembra 2000, ktorá ustanovuje všeobecný rámec pre rovnaké zaobchádzanie v zamestnaní a povolaní.
|
|
[15] Komission tiedonanto – Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle – Puitteet kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiselle Euroopan unionissa”, KOM(2005) 389, 1.9.2005.
|
[12] Oznámenie Komisie: „Uvedenie poznatkov do praxe: Všeobecná inovačná stratégia pre EÚ“, KOM(2006) 502, 13.9.2006.
|
|
|
[13] Pozri výsledky prieskumu Eurobarometer 64, uverejneného v decembri 2005, a 65, uverejneného v júni 2006 o verejnej mienke a migrácii.
|
|
|
[14] Oznámenie Komisie „Plán politiky pre legálnu migráciu“ KOM(2005) 669, 21.12.2005.
|
|
|
[15] Oznámenie Komisie „Spoločný program pre zahrnutie - Rámec pre integráciu štátnych príslušníkov tretích krajín do Európskej únie“, (KOM(2005) 389, 1.9.2005).
|