[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

[pic] | EIROPAS KOPIENU KOMISIJA |

Bryssel 5.3.2007

Briselē, 5.3.2007

KOM(2007) 81 lopullinen

COM(2007) 81 galīgā redakcija

KOMISSION TOINEN KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

OTRAIS KOMISIJAS ZIŅOJUMS PADOMEI UN EIROPAS PARLAMENTAM

kokemuksista, joita jäsenvaltiot ovat saaneet geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön annetun direktiivin 2001/18/EY mukaisesti markkinoille saatetuista muuntogeenisistä organismeista

par dalībvalstu pieredzi darbā ar ĢMO, kas laisti tirgū atbilstīgi Direktīvai 2001/18/EK par ģenētiski modificētu organismu apzinātu izplatīšanu vidē

(SEC(2007) 274)

{SEC(2007) 274}

SISÄLLYSLUETTELO

SATURS

1. Tausta ja soveltamisala 3

1. Pamatojums un darbības joma 3

2. Muuntogeenisten organismien saattaminen markkinoille tuotteina tai tuotteissa (direktiivin C osa) 4

2. Produktu, kas satur ĢMO vai sastāv no tiem, laišana tirgū (Direktīvas C daļa) 4

3. Tutkimus ja kehitys sekä muuntogeenisten organismien muu levittäminen kuin saattaminen markkinoille tuotteina tai tuotteissa (direktiivin B osa) 7

3. Pētniecība un attīstība un mērķi, kas nav produktu, kuri satur ĢMO vai sastāv no tiem, laišana tirgū (Direktīvas B daļa) 7

4. Päätelmät 9

4. Secinājumi 9

TAUSTA JA SOVELTAMISALA

PAMATOJUMS UN DARBīBAS JOMA

Geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/18/EY[1] alettiin soveltaa kaikilta osin 17. lokakuuta 2002.

2002. gada 17. oktobrī Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2001/18/EK par ģenētiski modificētu organismu apzinātu izplatīšanu vidē un Padomes Direktīvas 90/220/EEK atcelšanu[1] kļuva pilnībā piemērojama.

Direktiivin 31 artiklan 6 kohdan mukaan ”komissio toimittaa vuonna 2003 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen jäsenvaltioiden kokemuksista tämän direktiivin mukaisesti markkinoille saatetuista GMO:ista”.

Saskaņā ar minētās direktīvas 31. panta 6. punktu "Komisija 2003. gadā un turpmāk reizi trijos gados nosūta Eiropas Parlamentam un Padomei ziņojumu par dalībvalstu pieredzi darbā ar ĢMO, ko laiž tirgū saskaņā ar šo direktīvu".

Komissio antoi ensimmäisen kertomuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31. elokuuta 2004[2]. Sen jälkeen kaikkia jäsenvaltioita pyydettiin direktiivin 2001/18/EY 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti lähettämään komissiolle kolmivuotiskertomuksensa 17. lokakuuta 2002 ja 17. lokakuuta 2005 väliseltä ajalta niistä toimenpiteistä, joita ne olivat toteuttaneet pannakseen direktiivin täytäntöön. Kertomuksissa oli myös oltava lyhyt selvitys kokemuksista, joita jäsenvaltioilla oli ollut direktiivin mukaisesti tuotteina tai tuotteissa markkinoille saatetuista muuntogeenisistä organismeista. Kaikki jäsenvaltiot, Portugalia lukuun ottamatta, toimittivat komissiolle kolmivuotiskertomuksensa. Niistä esitetään tiivistelmä tämän toisen Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitetun kertomuksen liitteessä 1.

Komisija 2004. gada 31. augustā pieņēma pirmo ziņojumu Eiropas parlamentam un Padomei[2]. Pēc tam saskaņā ar Direktīvas 2001/18/EK 31. panta 4. punktu visas dalībvalstis (DV) par laiku no 2002. gada 17. oktobra līdz 2005. gada 17. oktobrim nosūta Komisijai trīs gadu ziņojumu par pasākumiem, kas veikti, lai īstenotu šīs direktīvas noteikumus, iekļaujot īsu faktu pārskatu par pieredzi darbā ar produktiem, kas satur ģenētiski modificētus organismus (ĢMO) vai sastāv no tiem un ko laiž tirgū saskaņā ar šo direktīvu. Visas DV, izņemot Portugāli, iesniedza Komisijai trīs gadu ziņojumu, un ziņojumu kopsavilkums ir iekļauts 1. pielikumā šim otrajam ziņojumam Eiropas Parlamentam un Padomei.

Jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto saisivat kattavan ja tasapainoisen kertomuksen, siinä on komission mielestä käsiteltävä seuraavia asioita:

Lai sniegtu visaptverošu un līdzsvarotu ziņojumu Eiropas Parlamentam un Padomei, Komisija uzskata par lietderīgu

- kokemuksia, jotka on saatu paitsi direktiivin C osan mukaisesta muuntogeenisten organismien markkinoille saattamisesta myös niiden muusta levittämisestä, kuten direktiivin B osan mukaisesta käytöstä tutkimus- ja kehitystarkoituksiin

- ietvert informāciju ne tikai par pieredzi darbā ar ĢMO, kas laisti tirgū saskaņā ar direktīvu (direktīvas C daļa), bet arī par pieredzi darbā ar ĢMO, kas paredzēti citiem mērķiem, nevis laišanai tirgū, t.i., pētniecībai un attīstībai (direktīvas B daļa), kā arī

- muiden sidosryhmien, kuten teollisuus- ja/tai toimialajärjestöjen sekä viljelijä- ja ympäristöjärjestöjen näkemyksiä. Arviointiin osallistuneet sidosryhmät luetellaan liitteessä 2.

- ietvert informāciju par citu tādu ieinteresēto personu ieguldījumu kā nozares/tirdzniecības organizācijas, lauksaimnieku apvienības un NVO, kas nodarbojas ar vides jautājumiem. Ieguldījumu devušo ieinteresēto personu saraksts iekļauts 2. pielikumā.

Tämä toinen Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitettu kertomus perustuu siis jäsenvaltioiden toimittamiin kolmivuotiskertomuksiin sekä muiden sidosryhmien esittämiin näkemyksiin.

Tādējādi, pamatojoties uz trīs gadu ziņojumiem no DV, kā arī pārējo ieinteresēto personu ieguldījumu, ir tapis šis otrais ziņojums Eiropas Parlamentam un Padomei.

Muuntogeenisten organismien saattaminen markkinoille tuotteina tai tuotteissa (direktiivin C osa)

produktu, kas satur ĢMO vai sastāv no tiem, laišana tirgū (Direktīvas C daļa)

Hakemusten ja lupien määrä

Pieteikumu un atļauju skaits

Lokakuun 17. päivän 2002 ja lokakuun 17. päivän 2005 välisenä aikana jätettiin kahdeksalle jäsenvaltiolle (Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta) yhteensä 26 muuntogeenisiä kasveja koskevaa, direktiivin C osassa tarkoitettua ilmoitusta. On kuitenkin otettava huomioon, että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevaa asetusta (EY) N:o 1829/2003[3] alettiin soveltaa kaikilta osin 18. huhtikuuta 2004. Näin ollen direktiivin 2001/18/EY mukaan tehdyt ilmoitukset muuntogeenisistä organismeista, joiden käyttötarkoituksiin kuului myös käyttö rehuna ja joista ei ollut vielä annettu arviointikertomusta, siirrettiin edellä mainitun asetuksen 46 artiklan 3 kohdassa säädettyjen siirtymäjärjestelyjen mukaisesti kyseisen asetuksen mukaiseen lupamenettelyyn. Kun siirto oli tehty ja kolme muuta hakemusta oli peruttu, direktiivin nojalla käsiteltävien hakemusten määrä väheni kolmeentoista.

Laikā no 2002. gada 17. oktobra līdz 2005. gada 17. oktobrim saskaņā ar direktīvu astoņām DV (BE, DE, DK, ES, FR, NL, SE, UK) tika iesniegti pavisam 26 direktīvas C daļai atbilstīgi paziņojumi par ģenētiski modificētiem augiem. Tomēr no 2004. gada 18. aprīļa pilnībā stājās spēkā Regula (EK) 1829/2003 par ģenētiski modificētu pārtiku un barību[3]. Atbilstīgi pārejas pasākumiem, kas izklāstīti minētās regulas 46. panta 3. punktā, uz paziņojumiem, kurus iesniedza saskaņā ar Direktīvu 2001/18/EK, kuri bija arī par izmantošanu barībā un par kuriem novērtējuma ziņojums vēl nebija sniegts, attiecināja šajā regulā noteikto atļauju izsniegšanas procedūru. Šā pasākuma rezultātā un pēc tam, kad paziņotāji atsauca vēl trīs pieteikumus, Direktīva joprojām attiecās uz trīspadsmit pieteikumiem.

Näistä kolmestatoista hakemuksesta hyväksyttiin direktiivin nojalla seuraavat viisi tuotetta:

Šajos 13 pieteikumos atbilstīgi direktīvai ir apstiprināti šādi 5 produkti:

- Monsanto Europe S.A. -yhtiön ilmoittama NK603-maissi [4]

- NK603 kukurūza no Monsanto Europe S.A. [4],

- Monsanto Europe S.A. -yhtiön ilmoittama MON863-maissi [5]

- MON863 kukurūza no Monsanto Europe S.A. [5],

- Monsanto Europe S.A. -yhtiön ilmoittama GT73-rapsi [6]

- GT73 eļļas rapsis no Monsanto Europe S.A. [6],

- Pioneer Hi-Bred International Inc.- ja and Mycogen Seeds -yhtiöiden ilmoittama 1507-maissi [7]

- 1507 kukurūza no Pioneer Hi-Bred International INC and Mycogen Seeds [7] un

- Monsanto Europe S.A. -yhtiön ilmoittama MON863 X MON810 -maissi [8].

- MON863 X MON810 kukurūza no Monsanto Europe S.A. [8].

Kolmivuotiskertomusten perusteella useimmat jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että direktiivin täytäntöönpano on auttanut palauttamaan luottamuksen muuntogeenisten tuotteiden markkinoille saattamista koskevaan lupamenettelyyn. Eräät jäsenvaltiot mainitsivat myös muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevalla asetuksella (EY) N:o 1829/2003 säädetyn lupamenettelyn[9] ja tiedustelivat, mikä on direktiivissä 2001/18/EY tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten rooli tässä yhteydessä. Lisäksi monet jäsenvaltiot esittivät huomautuksia siitä, että muut sidosryhmät kuin teollisuus ovat yleensä suhtautuneet kielteisesti uusiin lupiin.

Trīs gadu ziņojumi liecina, ka lielākā daļa DV atzīst, ka direktīvas īstenošana ir palīdzējusi atjaunot uzticību atļauju piešķiršanas procesam attiecībā uz ģenētiski modificētu produktu laišanu tirgū. Dažas DV atsaucās arī uz atļauju piešķiršanas procesu, uz ko attiecas Regula (EK) Nr. 1829/2003 par ģenētiski modificētu pārtiku un barību[9], un šajā sakarā interesējās par kompetento iestāžu īpašo nozīmi saistībā ar Direktīvu 2001/18/EK. Vairākas DV norādīja uz lielākoties negatīvo attieksmi pret jaunajām atļaujām no to ieinteresēto personu puses, kas nav nozares pārstāvji.

Teollisuuden edustajat ilmoittivat, että heidän kokemustensa mukaan direktiivin 2001/18/EY täytäntöönpano ei ole auttanut palauttamaan luottamusta direktiivin C osan nojalla tehtyjä hakemuksia koskevaan EU:n päätöksentekoprosessiin. He viittasivat erityisesti siihen, että vuoden 1998 jälkeen ei ole annettu yhtään lupaa muuntogeenisten kasvien viljelyyn. Markkinoille saattamista koskeviin ilmoituksiin liittyvät maksut vaihtelevat eri jäsenvaltioiden välillä 0:sta 50 000 euroon hakemusta kohden. Teollisuuden edustajien mukaan tämä voi vaikuttaa siihen, mihin jäsenvaltioon etenkin pienet ja keskisuuret yritykset jättävät hakemuksensa. Viljelijäjärjestöt puolustivat sen sijaan viljelijöiden oikeutta valita, kasvattavatko he muuntogeenisiä viljelykasveja vai eivät.

Nozares pārstāvji ziņoja, ka pieredze liecina, ka Direktīvas 2001/18/EK īstenošana nav palīdzējusi atjaunot uzticību ES lēmumu pieņemšanas procesam attiecībā uz pieteikumiem saskaņā ar C daļu un jo īpaši norādīja, ka kopš 1998. gada nav dota piekrišana audzēšanai. Paziņojuma sniegšanas maksa par laišanu tirgu dalībvalstīs ir atšķirīga un svārstās no EUR 0 līdz 50 000 par pieteikumu. Nozares pārstāvji norādīja, ka tas var ietekmēt to DV izvēli, kam uzņēmums iesniedz pieteikumu, jo īpaši mazo un vidējo uzņēmumu gadījumā. Lauksaimnieku organizācijas apstiprināja, ka lauksaimniekiem ir tiesības izvēlēties audzēt ĢM kultūras vai nē.

Kansalaisjärjestöt kiinnittivät huomiota avoimuuden ja eri sidosryhmien osallistumisen varmistamiseen liittyviin ongelmiin direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä.

NVO norādīja, ka pašlaik ir grūti nodrošināt pārskatāmību un iesaistīt ieinteresētās personas direktīvas īstenošanā.

Direktiivin C osassa tarkoitetusta muuntogeenisten organismien levittämisestä annetaan lisätietoja osoitteessa http://gmoinfo.jrc.it.

Sīkāka informācija par visām izplatīšanām saskaņā ar C daļu ir pieejama http://gmoinfo.jrc.it.

Jäljitettävyys, merkinnät ja kynnysarvot

Izsekojamība, marķēšana un robežvērtības

Direktiivissä 2001/18/EY tarkoitettujen muuntogeenisten organismien (sekä niistä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen) jäljitettävyyttä ja merkitsemistä koskevia vaatimuksia käsitellään tarkemmin asetuksessa (EY) N:o 1830/2003[10]. Komissio antoi neuvostolle ja Euroopan parlamentille toukokuussa 2006 erityiskertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta[11].

Direktīvā 2001/18/EK minētās galvenās prasības attiecībā uz ĢMO (kā arī pārtikas un barības produktiem, ko ražo no ĢMO) marķēšanu un izsekojamību ir sīkāk izklāstītas Regulā (EK) Nr. 1830/2003[10]. Komisija 2006. gada maijā iesniedza Padomei un Eiropas Parlamentam īpašu ziņojumu par šīs regulas īstenošanu[11].

Kynnysarvojen osalta jäsenvaltiot ilmoittivat, että muuntogeenisten organismien satunnaista esiintymistä koskevien kynnysarvojen puute aiheuttaa ongelmia käsiteltäessä tavanomaisista siemenistä koostuvia eriä, joissa hyväksyttyjä muuntogeenisiä organismeja voi esiintyä satunnaisesti. Teollisuuden mielestä on tarpeen vahvistaa kynnysarvot sekä hyväksytyille että muille muuntogeenisille organismeille, joiden tarkoituksellinen levittäminen on sallittu EU:n ulkopuolisissa maissa mutta joita ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Kansalaisjärjestöt ja eräät jäsenvaltiot ovat vaatineet, että kynnysarvot vahvistettaisiin alimmalle tasolle, jolla muuntogeeniset ainekset voidaan havaita. Eräs jäsenvaltio painotti olevan tarpeen vahvistaa kynnysarvot myös direktiivin B osan nojalla hyväksytyille muuntogeenisille organismeille.

Attiecībā uz robežvērtībām DV ziņoja par grūtībām pārvaldīt parastās sēklu partijas, kurās nejauši var būt klāt atļauti ĢMO, ja nebūs noteikts nejaušas klātbūtnes slieksnis. Nozares pārstāvji ziņoja par vajadzību noteikt sliekšņus atļautiem ĢMO, kā arī ĢMO, kas vēl nav atļauti ES, bet kas jau ir apstiprināti apzinātai izplatīšanai trešās valstīs. NVO un dažas DV ir pieprasījušas, lai sliekšņus noteiktu ĢM pēdu atklāšanas līmenī. Viena DV uzsvēra vajadzību pēc robežvērtībām attiecībā uz ĢMO, kas atļauti atbilstīgi direktīvas B daļai.

Teollisuuden edustajat huomauttivat, että monet viljelijät ovat haluttomia kasvattamaan muuntogeenisiä lajikkeita etenkin niissä EU:n jäsenvaltioissa, joissa suuret elintarvikejalostajat, tukkukauppiaat ja vähittäismyyjät suhtautuvat yhä varauksellisesti muuntogeenisen materiaalin käyttöön. Tämä suhtautumistapa johtuu yleisen mielipiteen kehittymisestä yhä kielteisempään suuntaan sekä jäljitettävyyteen liittyvistä kustannuksista. Teollisuus on vaatinut, että koska ensimmäisen sukupolven muuntogeeniset tuotteet vanhentuvat ja niitä ei enää markkinoida kaupallisesti, lupien uusimista varten on oltava asianmukaiset, oikein suhteutetut menettelyt, joilla voidaan käsitellä tällaisten muuntogeenisten organismien satunnaista esiintymistä ja turvata oikeusvarmuus lupien voimassaolon päätyttyä.

Nozares pārstāvji norādīja, ka ES lauksaimnieki nelabprāt audzē ĢM šķirnes daudzās DV, kur lielie pārtikas pārstrādes uzņēmumi, tirgotāji un mazumtirgotāji joprojām piesardzīgi izmanto ĢM materiālu, ņemot vērā arvien kritiskāko sabiedrības viedokli un ar izsekojamību saistītajām izmaksām. Turklāt, tā kā pirmās paaudzes ĢMO produkti noveco un vairs netiek pārdoti komerciālos nolūkos, nozares pārstāvji ir pieprasījuši atbilstīgas, samērīgas atjaunošanas procedūras, kas būtu jāpiemēro attiecībā uz visām atlikušajām nejaušajām ĢMO pēdām, lai nodrošinātu juridisku noteiktību pēc piekrišanu termiņa beigām.

Seuranta markkinoille saattamisen jälkeen

Monitorings pēc laišanas tirgū

Useimmat jäsenvaltiot pitivät tarpeellisena, että muuntogeenisten organismien markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan sovelletaan nykyistä johdonmukaisempaa lähestymistapaa. Samalla on säilytettävä mahdollisuus erityiseen seurantaan, jossa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion erityinen ilmasto ja luonnonympäristö. Monet jäsenvaltiot olivat sitä mieltä, että tähänastiset seurantasuunnitelmat eivät yleensä ole olleet riittävän yksityiskohtaisia eikä niissä ole rajattu vastuualueita riittävän selvästi. Useimmat jäsenvaltiot katsoivat, että toimivaltaisten viranomaisten perustama seurantatyöryhmä on sopiva foorumi näiden kysymysten käsittelyyn.

Vairums DV ziņoja, ka vajadzīga konsekventāka pieeja attiecībā uz monitoringu pēc laišanas tirgū, vienlaikus saglabājot iespēju veikt īpašu uzraudzību atkarībā no īpaša klimata un dabiskās vides DV. Vairākas DV uzskatīja, ka līdz šim iesniegtajiem monitoringa plāniem bija raksturīgs precizitātes un skaidra atbildības sadalījuma trūkums. Vairums DV atbalstīja Monitoringa darba grupu, ko izveidoja kompetentās iestādes, kā atbilstīgu forumu, kurā risināt šos jautājumus.

Koska markkinoilla on yhä enemmän muuntogeenisiä organismeja, kansalaisjärjestöjen mielestä on tarpeen luoda nykyistä koordinoidumpi lähestymistapa, jossa vastuu muuntogeenisten organismien tarkoituksellista levittämistä koskevien seuranta- ja valvontatietojen arvioinnista annetaan riippumattomalle elimelle eikä luvanhaltijalle.

NVO ziņoja, ka būtu vajadzīga saskaņotāka pieeja, uzticot atbildību neatkarīgai struktūrai, nevis vienam pašam piekrišanas saņēmējam, lai novērtētu visus monitoringa un uzraudzības datus, kas saistīti ar apzinātu izplatīšanu, jo tirgū laiž arvien vairāk ĢMO.

Näytteenotto ja muuntogeenisten organismien osoittaminen

Paraugu ņemšana un noteikšana

Komission suositus 2004/787/EY[12] teknisistä ohjeista, jotka koskevat näytteenottoa muuntogeenisistä organismeista ja tällaisten organismien osoittamista, laadittiin helpottamaan muuntogeenisten organismien jäljitettävyyttä ja merkitsemistä koskevan asetuksen (EY) N:o 1830/2003 täytäntöönpanoa. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin ilmoittaneet, että suosituksen mukaiset protokollat ovat mutkikkaita ja niiden käyttö on aikaa vievää ja kallista eivätkä tulokset ole niin hyviä kuin ajankäytön ja kustannusten perusteella voisi olettaa.

Komisijas Ieteikumu 2004/787/EK[12] par paraugu ņemšanas un noteikšanas tehnisko vadlīniju izstrādi ģenētiski modificētiem organismiem izstrādāja, lai palīdzētu īstenot Regulu (EK) Nr. 1830/2003 par izsekojamību un marķēšanu. Tomēr daudzas DV ziņoja, ka Ieteikumā iekļauto protokolu ievērošana ir sarežģīta, laikietilpīga un dārga un ka rezultāti nav samērīgi ar ieguldīto laiku un līdzekļiem.

Jäsenvaltioiden toivoivat yleisesti protokollia, jotka antaisivat mahdollisuuden ottaa näytteitä ja osoittaa muuntogeeniset organismit kohtuullisin kustannuksin.

Kopumā DV izteica skaidru vēlmi pēc protokoliem, kurus ievērojot vajadzība pēc atbilstīgas paraugu ņemšanas un noteikšanas būtu samērojama ar izmaksām.

Teollisuus katsoi, että protokollia standardoitaessa ne olisi yhdenmukaistettava kansainvälisten testimenetelmien kanssa ja niiden olisi oltava joustavia ja yhdenmukaisia siemen-, elintarvike- ja rehuteollisuudessa rutiiniluonteisesti käytettyjen menetelmien kanssa.

Nozares pārstāvji ziņoja, ka izstrādājamie standarta protokoli jāsaskaņo ar starptautiskajām pārbaužu metodēm, lai tie būtu elastīgi un atbilstu sēklu, pārtikas un barības nozarē pašreiz izmantotajai ikdienas praksei.

Viljelijäjärjestöt kannattivat muuntogeenisen DNA:n käyttöä muuntogeenisten organismien satunnaisen esiintymisen mittayksikkönä maatalouden koko tuotantoketjussa siemenistä elintarvikkeisiin ja rehuihin saakka, koska se takaisi johdonmukaisuuden ja ehkäisisi eri sidosryhmien välisiä riitoja.

Lauksaimnieku organizācijas atbalstīja ĢM DNS izmantošanu par mērvienību nejaušai klātbūtnei visā lauksaimnieciskās ražošanas ķēdē no sēklas līdz pārtikai un barībai, lai nodrošinātu konsekvenci un izvairītos no tiesāšanās ieinteresēto personu starpā.

Antibioottiresistenssin merkkigeenit

Pretantibiotiku rezistences marķiergēns

Suurin osa jäsenvaltioista totesi antibioottiresistenssin merkkigeenien käytöstä, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn alaisen muuntogeenisiä organismeja käsittelevän tiedelautakunnan 2. huhtikuuta 2004 antama lausunto on edistänyt näiden geenien vaiheittaista käytöstä poistamista. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin vaatineet, että antibioottiresistenssin merkkigeenejä arvioitaisiin uudelleen tarkastelemalla pelkästään niiden mahdollisia haittavaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön, jolloin ei otettaisi huomioon niiden teollista käyttöä, jolla varmistetaan siirtogeenisten tapahtumien tehokas valinta kasveissa.

Attiecībā uz pretantibiotiku rezistences marķiergēnu ( ARM ) klātbūtni, vairums DV ziņoja, ka Eiropas Pārtikas nekaitīguma iestādes ( EFSA ) ĢMO ekspertu grupas 2004. gada 2. aprīļa atzinums ir izrādījies lietderīgs attiecībā uz šādu gēnu pakāpenisku izskaušanu. Tomēr NVO aicināja veikt jaunu ARM gēnu novērtējumu, lai aplūkotu tikai iespējamo kaitīgo ietekmi uz cilvēka veselību un vidi, neatsaucoties uz to izmantošanu nozarē kā līdzekli, lai panāktu efektīvu transgēnu procesu atlasi augos.

Jäsenvaltioiden kolmivuotiskertomuksista annetaan lisätietoja tämän kertomuksen liitteessä 1.

Sīkāka informācija par atsevišķu DV trīsgadu ziņojumiem ir pieejama šā ziņojuma 1. pielikumā.

Kansalliset suojalausekkeet

Valsts drošības klauzula

Vaikka jäsenvaltioiden kolmivuotiskertomuksissa ei ole suoranaisesti käsitelty suojalausekkeita, on syytä todeta, että direktiivin voimaantulon jälkeen kuusi jäsenvaltiota (Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Ranska, Saksa ja Unkari) on pitänyt direktiivin 23 artiklan nojalla voimassa väliaikaisia kieltoja, jotka koskevat viittä hyväksyttyä muuntogeenistä organismia. EFSAn mukaan yhdessäkään tapauksessa ei ole ollut aiheellista uskoa, että näiden muuntogeenisten organismien markkinoille saattamisen jatkumisella olisi lupaehtoja noudatettaessa todennäköisesti haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön. Kyseiset yhtiöt eivät enää markkinoi kolmea näistä muuntogeenisistä organismeista.

Lai gan DV trīsgadu ziņojumos par to nav tiešas norādes, ir lietderīgi pieminēt, ka kopš direktīvas stāšanās spēkā sešas DV (AT, DE, EL, FR, HU, LU) saskaņā ar direktīvas 23. panta noteikumiem ir saglabājušas pagaidu aizliegumu pieciem atļautiem ĢMO. Visos gadījumos EFSA neatrada nekādu iemeslu uzskatīt, ka ilgstoša šo ĢMO laišana tirgū varētu slikti ietekmēt cilvēka un dzīvnieka veselību vai vidi, ja nosacījumi, ar kādiem tā deva piekrišanu, ir izpildīti. Attiecīgie uzņēmumi vairs komerciāli neizmanto trīs no šiem ĢMO.

Koska ei ole olemassa tieteellistä näyttöä, jonka perusteella edellä mainittuja tuotteita koskevat kansalliset suojalausekkeet olisivat aiheellisia, komissio on EY:n perustamissopimuksessa asetetun velvollisuutensa mukaisesti ryhtynyt toimiin saadakseen jäsenvaltiot luopumaan kansallisista toimenpiteistään, joilla ne kieltävät näiden tuotteiden myynnin. Lisäksi komissio aikoo ryhtyä toimiin virallistaakseen edellä mainittujen kolmen muuntogeenisen organismin poistamisen markkinoilta.

Saskaņā ar EK Līgumā noteikto pienākumu Komisija gatavojas pieprasīt, lai attiecīgās DV atceļ valsts pasākumus, kas aizliedz šo produktu pārdošanu, jo nav zinātniska pamatojuma drošības klauzulas piemērošanai attiecībā uz visiem šiem produktiem. Turklāt Komisija ir paredzējusi veikt vajadzīgos pasākumus, lai oficiāli apstiprinātu visu trīs ĢMO, kas vairs netiek komerciāli izmantoti, izņemšanu no tirgus.

Lupapäätösten tieteellinen johdonmukaisuus ja avoimuus

Zinātniskā konsekvence un atļaujošo lēmumu pārskatāmība

Jäsenvaltiot suhtautuivat 26. kesäkuuta 2006 pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa myönteisesti komission ehdottamiin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on saada käytännön parannusten avulla jäsenvaltiot, sidosryhmät ja suuri yleisö vakuuttuneiksi siitä, että yhteisön päätökset perustuvat korkealuokkaisiin tieteellisiin arviointeihin, joilla varmistetaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso. Toimenpiteillä pyritään parantamaan nykyisen lainsäädännön mukaisten riskinarviointi- ja päätöksentekomenettelyjen tieteellistä johdonmukaisuutta ja avoimuutta. Niitä käsitellään tarkemmin tämän kertomuksen liitteessä 3.

Vides 2006. gada 26. jūnija Padomē DV atbalstīja virkni pasākumu, ko ierosināja Komisija, lai veiktu praktiskus uzlabojumus nolūkā pārliecināt DV, ieinteresētās personas un plašu sabiedrību, ka Komisijas lēmumu pamatā ir kvalitatīvi zinātniski novērtējumi, ar kuriem panāk augsta līmeņa cilvēku veselības un vides aizsardzību. Šo pasākumu mērķis ir uzlabot zinātnisko konsekvenci un pārskatāmību, lai varētu veikt apdraudējuma novērtējumu un lēmumu pieņemšanas procedūras atbilstīgi pašreizējam tiesiskajam regulējumam, un to kopsavilkums ir iekļauts šā ziņojuma 3. pielikumā.

Tutkimus ja kehitys sekä muuntogeenisten organismien muu levittäminen kuin saattaminen markkinoille tuotteina tai tuotteissa (direktiivin B osa)

Pētniecība un attīstība un mērķi, kas nav produktu, k URI SATUR ĢMO VAI SASTāV NO TIEM, LAIšANA TIRGū (DIREKTīVAS B DAļA)

Hakemusten määrä

Par pieteikumu skaitu

Raportointikautena eli 17. lokakuuta 2002 ja 17. lokakuuta 2005 välisenä aikana jätettiin 13 jäsenvaltiossa 245 hakemusta, jotka koskivat muuntogeenisten organismien muuta levittämistä kuin markkinoille saattamista. Hakemuksia jätettiin eniten Espanjassa (89), Ranskassa (54), Saksassa (25), Unkarissa (21), Ruotsissa (18) ja Alankomaissa (13). Kaksitoista jäsenvaltiota ei saanut yhtään hakemusta.

Pārskata periodā no 2002. gada 17. oktobra līdz 2005. gada 17. oktobrim 13 dalībvalstīm tika iesniegti 245 pieteikumi ĢMO izplatīšanai mērķiem, kas nav laišana tirgū. Visvairāk pieteikumu iesniedza Spānijā (89), Francijā (54), Vācijā (25), Ungārijā (21), Zviedrijā (18) un Nīderlandē (13). Divpadsmit DV nesaņēma nevienu pieteikumu.

Edellä mainituista 245 hakemuksesta 4 peruttiin, 23 odotti vielä päätöstä lokakuussa 2005[13], lupia myönnettiin 191 ja hakemuksia hylättiin 27. Hylkäämisprosentti oli suurin Unkarissa, jossa 21 hakemuksesta hylättiin 14.

No pavisam 245 pieteikumiem 4 pieteikumus atsauca, 23 pieteikumi 2005. gada oktobrī vēl nebija izskatīti[13], 191 deva piekrišanu un 27 pieteikumus noraidīja. Vislielākais atteikumu procents bija Ungārijā, kur tika noraidīti 14 no pavisam 21 pieteikumiem.

Direktiivin B osassa tarkoitetusta muuntogeenisten tuotteiden levittämisestä annetaan lisätietoja osoitteessa http://gmoinfo.jrc.it.

Sīkāka informācija par visām izplatīšanām saskaņā ar B daļu ir pieejama http://gmoinfo.jrc.it.

Alankomaat, Saksa ja Ranska ilmoittivat kenttäkokeiden tuhoamisesta: Alankomaissa tuhottiin kaksi kenttäkoetta osittain, Ranskassa tuhottiin 56 viljellystä koepellosta 19 peltoa vuonna 2003 ja Saksassa ilmoitettiin useista tuhoamistapauksista, joiden tarkkaa lukumäärä ei kuitenkaan tiedetä, koska hakijoiden ei lain mukaan tarvitse ilmoittaa kenttäkokeiden tuhoamisesta, jollei se vaikuta lupavaatimuksiin.

DE, FR un NL ziņoja par iznīcināšanu pēc izmēģinājumiem uz lauka – NL notika daļēja iznīcināšana pēc 2 izmēģinājumiem uz lauka; FR 2003. gadā iznīcināja 19 no 56 izmēģinājuma stādījumiem; un DE tika ziņots par vairākiem iznīcināšanas gadījumiem, kaut arī to precīzs skaits nav zināms, jo pieteikuma iesniedzējiem oficiāli nav jāziņo par iznīcināšanām, ja vien nav skartas atļaujas piešķiršanas prasības.

Direktiivin B osassa tarkoitettuihin ilmoituksiin liittyvät maksut vaihtelevat eri jäsenvaltioiden välillä 0:sta 17 000 euroon hakemusta kohden. Teollisuuden mukaan tämä voi vaikuttaa siihen, mihin jäsenvaltioon etenkin pienet ja keskisuuret yritykset jättävät hakemuksensa.

B daļas paziņojuma sniegšanas maksa dalībvalstīs ir atšķirīga, un tā ir no EUR 0-17 000 par pieteikumu. Nozares pārstāvji norādīja, ka tas var ietekmēt to DV izvēli, kam uzņēmums iesniedz pieteikumu, jo īpaši mazo un vidējo uzņēmumu gadījumā.

Viljelijäjärjestöt totesivat kenttäkokeiden olevan yksi keino pitää yllä eurooppalaisen tutkimustoiminnan ja maatalouden kilpailukykyä.

Lauksaimnieku organizācijas paziņoja, ka izmēģinājumi uz lauka ir viens no līdzekļiem kā saglabāt Eiropas pētniecības un lauksaimniecības konkurētspēju.

Yleinen lupamenettely

Vispārējā atļaujas piešķiršanas procedūra

Valtaosa jäsenvaltioista katsoo, että direktiivi on luonut EU:hun aiempaa avoimemman ja paremmin ennakoitavissa olevan järjestelmän. On kuitenkin ilmaistu huolta yhdenmukaisuuden puutteesta eri jäsenvaltioiden välillä, koska lupamenettely on suureksi osaksi kansallinen, sekä siitä mahdollisuudesta, että direktiivin B osassa tarkoitetut kokeet saastuttavat naapuriviljelmiä. Monet jäsenvaltiot ovat myös kiinnittäneet huomiota geeniterapiaan liittyviin kliinisiin kokeisiin, joihin osa jäsenvaltioista soveltaa suljettua käyttöä koskevan direktiivin 90/219/EY[14] säännöksiä, kun taas toiset soveltavat muuntogeenisten organismien tarkoituksellista ympäristöön levittämistä koskevaa direktiiviä 2001/18/EY. Asiasta aiotaan keskustella vuonna 2007 komission hiljattain teettämän tutkimuksen yhteydessä näiden säädösten mukaisesti nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Vairums DV uzskatīja, ka direktīva devusi ES pārskatāmāku un prognozējamāku režīmu. Tomēr tika paustas bažas par konsekvences trūkumu DV starpā, ņemot vērā to, ka atļauju piešķiršanas process lielākoties notiek dalībvalsts līmenī, un par iespēju, veicot B daļā minētos izmēģinājumus, inficēt blakus augošās kultūras. Vairākas DV arī uzsvēra īpašo jautājumu par gēnu terapijas klīniskiem izmēģinājumiem, jo dažas DV pašlaik piemēro Direktīvas 90/219/EK[14] noteikumus par ierobežotu izmantošanu, kamēr pārējās piemēro Direktīvu 2001/18/EK par apzinātu izplatīšanu vidē. Pēc nesen veikta pētījuma, ko pasūtīja Komisija, šo jautājumu apspriedīs ar kompetentajām iestādēm, kuras 2007. gadā izraudzītas atbilstīgi abiem minētajiem tiesību aktiem.

Vaikka hakemuksista on mahdollista neuvotella ennen niiden jättämistä, lähes kaikki toimivaltaiset viranomaiset joutuivat pyytämään lisätietoja hakemusten jättämisen jälkeen erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa hakemukset olivat uusia tai koskivat huomattavasti suurempia kenttäkokeita kuin mihin oli aiemmin annettu lupia. Tämä mainittiin suurimpana syynä menettelyssä esiintyneisiin viipeisiin.

Neskatoties uz iespēju apspriest pieteikumus pirms to iesniegšanas, gandrīz visām kompetentajām iestādēm pēc iesniegšanas tika prasīta papildu informācija, jo īpaši jaunu pieteikumu gadījumos vai gadījumos, kad pieteikumus iesniedza par ievērojami lielākiem izmēģinājumiem uz lauka, nekā iepriekš atļautie. To minēja kā svarīgāko iemeslu, kas kavēja procesu.

Teollisuuden edustajat toivoivat, että direktiivin B osassa tarkoitettuja hakemuksia yhdenmukaistettaisiin koko EU:ssa, ja mainitsivat syyksi erot, joita esiintyy eri jäsenvaltioiden välillä tietovaatimuksissa, aikatauluissa ja yleisölle suunnatussa tiedotuksessa ja jotka heikentävät nykyisen järjestelmän ennustettavuutta. Teollisuuden edustajat olivat erityisen huolestuneita lupien ajoituksesta, sillä niitä on toisinaan annettu istutuskauden jälkeen.

Nozares pārstāvji arī aicināja vairāk saskaņot attiecībā uz pieteikumiem saskaņā ar B daļu visā ES, minot tās atšķirības DV starpā attiecībā uz datu prasībām, grafikiem un sabiedrības informēšanu, kas mazināja pašreizējas sistēmas prognozējamību. Nozares pārstāvji bija īpaši satraukti par to, ka reizēm piekrišana tika dota pēc stādīšanas sezonas beigām.

Ympäristöriskien arviointi

Vides riska novērtējums

Useimpien jäsenvaltioiden mielestä komissio oli antanut selvät ohjeet ympäristöriskien arviointia koskevista vaatimuksista. Osa jäsenvaltioista toivoo kuitenkin lisäohjeita siitä, mitä riskejä voidaan hyväksyä ja mitä ei, sekä lisäohjeita pitkän aikavälin kumulatiivisista vaikutuksista. Teollisuuden edustajat toivoivat myös, että ympäristöriskien arviointivaatimuksia yhdenmukaistettaisiin enemmän. Kansalaisjärjestöjen mielestä oli tarpeen laatia tiukemmat ohjeet allergeenisuuden testauksesta.

Vairums DV uzskatīja, ka Komisija bija sniegusi skaidrus norādījums par to, kas ir vajadzīgs, lai veiktu vides riska novērtējumu. Tomēr vairākas DV būtu pateicīgas par papildu norādījumiem par to, kas tiek uzskatīts par pieļaujamu un nepieļaujamu risku un par ilglaicīgu kumulatīvu iedarbību. Nozares pārstāvji arī aicināja vairāk saskaņot vides riska novērtēšanas prasības. NVO uzsvēra vajadzību pēc konkrētākām vadlīnijām attiecībā uz alergēniskuma pārbaudēm.

Julkinen kuuleminen

Sabiedriskā apspriešana

Useimmat jäsenvaltiot varaavat vähintään 30 päivää yleisön esittämiä kommentteja varten ja antavat yleisölle mahdollisuuden tutustua hakemuksiin kansallisten ja paikallisten sanomalehtien, postituslistojen, verkkosivujen, rekistereiden ja julkisten kuulemistilaisuuksien avulla. Estääkseen kenttäkokeiden tuhomaisen useimmat jäsenvaltiot ilmoittavat ainoastaan, missä kunnissa tai millä alueilla kenttäkokeita tehdään, eikä niiden tarkkaa sijainpaikkaa.

Vairums DV sabiedriskai apspriešanai atvēl vismaz 30 dienas, izmantojot tam valsts un vietējos laikrakstus, pasta adreses, tīmekļa vietnes, reģistrus un atklātu izskatīšanu, lai pieteikumus darītu pieejamus sabiedrībai. Vairums DV nodrošina vietu izmēģinājumam uz lauka vietējās pašvaldības vai pagasta līmenī, nevis precīzi nosaka vietu, lai samazinātu objektu iznīcināšanas iespēju.

Yleisön kommentit toimitetaan neuvoa-antaville tiedekomiteoille, joita on perustettu useimpiin jäsenvaltioihin. Kommentit sisällytetään myös asianomaisille ministeriöille toimitettaviin asiakirjoihin, joiden pohjalta päätökset tehdään. Monet jäsenvaltiot ovat todenneet, että yleisön kommentit ovat useimmiten niin yleisiä, ettei niitä voida soveltaa erityistapauksiin.

Sabiedrības komentārus nosūta zinātniskajām padomdevējām komitejām, ko izveido ar DV balsu vairākumu. Komentārus iekļauj arī lēmuma pieņemšanas lietā, ko nosūta attiecīgajiem ministriem. Vairākas DV ir atzinušas, ka sabiedrības komentāri, ja tādi ir, ir pārāk vispārīgi vairumā gadījumu, lai tos piemērotu konkrētos gadījumos.

Teollisuuden edustajia huolestutti kenttäkokeiden tarkkojen sijaintipaikkojen ilmoittaminen, koska se johtaa usein viljelijöiden häirintään ja viime kädessä siihen, että muuntogeenisiä organismeja vastustavat aktivistit tuhoavat koeviljelmiä. Tämä on selvästi haitannut bioturvallisuustutkimusta ja bioteknologian tuotekehitystä EU:ssa. Kansalaisjärjestöt toivoivat puolestaan, että yleistä etua koskevat tiedot olisivat nopeasti ja helposti saatavilla.

Nozares pārstāvji bija uztraukušies par izmēģinājumu uz lauka vietas publiskošanu, kuras rezultātā lauksaimniekus bieži vien vajāja, un galu galā pret ĢM noskaņoti aktīvisti pārtrauca izmēģinājumus. Tas nepārprotami kaitēja bioloģiskā drošuma pētījumiem un biotehnoloģiju produktu izstrādāšanai ES. NVO aicināja, lai informācija, par ko interesējas sabiedrība, būtu viegli un ātri pieejama.

Jäsenvaltioiden kolmivuotiskertomuksista annetaan lisätietoja tämän kertomuksen liitteessä 1.

Sīkāka informācija par atsevišķu DV trīsgadu ziņojumiem ir pieejama šā ziņojuma 1. pielikumā.

Päätelmät

Secinājumi

Tässä kertomuksessa käsitellään erityisesti direktiiviä 2001/18/EY sekä muuntogeenisten organismien tarkoituksellista levittämistä ympäristöön. Lokakuun 2002 ja lokakuun 2005 välisenä aikana kahdeksan jäsenvaltiota sai hakemuksia muuntogeenisten organismien markkinoille saattamisesta ja kolmetoista jäsenvaltiota kenttäkokeiden suorittamisesta T&K-tarkoituksiin.

Šis ziņojums īpaši skar Direktīvu 2001/18/EK un apzinātu ĢMO izplatīšanu vidē. No 2002. gada oktobra līdz 2005. gada oktobrim astoņas dalībvalstis saņēma pieteikumus ĢMO laišanai tirgū un trīspadsmit valstis saņēma pieteikumus veikt izmēģinājumus uz lauka pētniecības un attīstības mērķiem.

Hakemuksia käsitelleillä jäsenvaltioilla on yleisesti katsoen ollut myönteisiä kokemuksia direktiivin täytäntöönpanosta, vaikka siihen liittyykin teknisiä kysymyksiä, joita ei ole vielä ratkaistu asianmukaisesti. Niitä ovat kustannustehokkaan ja käytännöllisen järjestelmän kehittäminen näytteenottoa ja muuntogeenisten organismien osoittamista varten sekä yhdenmukaistusten ja tarkennusten tarve ja parempi vastuualueiden jakaminen markkinoille saattamisen jälkeisessä seurannassa. Muut sidosryhmät eivät yleensä ole antaneet yhtä myönteisiä arvioita direktiivistä.

Minētās dalībvalstis, kas izskatīja pieteikumus, kopumā izsakās pozitīvi par savu pieredzi, īstenojot direktīvu, lai arī vairāki tehniski jautājumi vēl atbilstīgi jārisina, proti, rentabla un praktiska paraugu ņemšanas un noteikšanas sistēma, kā arī lielāka konsekvence, precīzāka informācija un labāks pienākumu sadalījums saistībā ar monitoringa pasākumiem pēc laišanas tirgū. Pārējās ieinteresētās personas bija mazāk pozitīvi noskaņotas, novērtējot direktīvu.

Eräät jäsenvaltiot ovat toivoneet lisäohjeita joistakin ympäristöriskien arviointiin liittyvistä näkökohdista. Komissio jatkaa yhdessä EFSAn kanssa riskinarvioinnin yleisiä puitteita koskevien ohjeiden kehittämistä, jolla pyritään lisäämään arviointiprosessin avoimuutta sekä luottamusta tähän prosessiin.

Dažas dalībvalstis aicināja dot vairāk norādījumu par īpašiem vides riska novērtēšanas aspektiem. Komisija ir apņēmusies sadarboties ar EFSA , lai turpinātu izstrādāt vadlīnijas kā daļu no vispārējā riska novērtēšanas regulējuma, lai palielinātu kopējo novērtēšanas procesa pārskatāmību un vairotu uzticību tam.

Valtaosa jäsenvaltioista kannattaa direktiivin B osassa tarkoitettuun muuntogeenisten organismien levittämiseen liittyvän prosessin pitemmälle menevää yhdenmukaistamista, geeniterapiaan liittyvät kokeet mukaan luettuina, sekä kenttäkokeiden ”sijainnin” määrittelyä ja lisäohjeiden antamista ympäristöriskien arvioinnista ja hallintatoimista, joilla estetään naapuriviljelmien kontaminoituminen.

Vairākums dalībvalstu gaida arī lielāku saskaņotību attiecībā uz izplatīšanas procesu saskaņā ar B daļu, tostarp gēnu terapijas izmēģinājumiem, izmēģinājumu uz lauka vietas definēšanu, papildu norādījumiem attiecībā uz vides riska novērtēšanu un pārvaldības pasākumiem, lai novērstu blakus esošo kultūru inficēšanu.

Lisäksi useimmat jäsenvaltiot ovat tähdentäneet tarvetta antaa säädös, jossa vahvistetaan raja-arvot muuntogeenisten organismien satunnaiselle esiintymiselle, koska tavanomaisista siemenistä koostuvien erien merkitseminen ja jäljitettävyys on jäsenvaltioiden kokemusten mukaan ongelmallista ilman tällaisia raja-arvoja. Komissio tutkii parhaillaan useita eri vaihtoehtoja, joilla tämä kysymys voitaisiin ratkaista.[pic]

Visbeidzot, vairums dalībvalstu ir uzsvērušas vajadzību pēc tiesiska instrumenta, kas noteiktu robežvērtības sēklām, ņemot vērā grūtības, kuras tām ir radušās, pārvaldot parasto sēklu partiju marķēšanu un pārskatāmību bez šādām robežvērtībām attiecībā uz nejaušu klātbūtni. Komisija pašlaik pēta dažādās iespējas attiecībā uz šo jautājumu.[pic]

[1] EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1–39.

[1] OV L 106, 17.4.2001., 1. – 39. lpp.

[2] Kertomus on saatavissa osoitteesta http://ec.europa.eu/environment/biotechnology/index_en.htm.

[2] Pieejams http://ec.europa.eu/environment/biotechnology/index_en.htm.

[3] Muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003. EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1–23.

[3] Eiropas Parlamenta un Padomes 2003. gada 22. septembra Regula (EK) Nr. 1829/2003 par ģenētiski modificētu pārtiku un barību (OV L 268, 18.10.2003., 1.–23. lpp.).

[4] Muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja NK603), johon on jalostettu kyky sietää glyfosaattia, markkinoille saattamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti 19 päivänä heinäkuuta 2004 tehty komission päätös 2004/643/EY. EUVL L 295, 18.9.2004, s. 35–37. Espanja antoi lopullisen luvan 18.10.2004.

[4] Komisijas 2004. gada 19. jūlija Lēmums 2004/643/EK par ģenētiski modificēta kukurūzas produkta (Zea mays L. līnija NK603), kas ir izturīgs pret glifosātu, laišanu tirgū saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2001/18/EK (OV L 295, 18.9.2004., 35.-37. lpp.). Spānija 2004. gada 18. oktobrī publicēja galīgo piekrišanu.

[5] Muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja MON 863), joka on vastustuskykyinen maissin juurikuoriaiselle, markkinoille saattamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/18/EY mukaisesti 8 päivänä elokuuta 2005 tehty komission päätös 2005/608/EY. EUVL L 207, 10.8.2005, s. 17–19. Saksa antoi lopullisen luvan 9.2.2005.

[5] Komisijas 2005. gada 8. augusta Lēmums 2005/608/EK par ģenētiski modificēta kukurūzas produkta (Zea mays L. līnija MON 863), kas ir izturīgs pret kukurūzas sakņu tārpu, laišanu tirgū saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2001/18/EK. (OV L 207, 10.8.2005., 17.-19. lpp.). Vācija 2005. gada 9. februārī publicēja galīgo piekrišanu.

[6] Muuntogeenisen rapsituotteen (Brassica napus L., linja GT73), johon on jalostettu kyky sietää glyfosaatti-nimistä rikkakasvien torjunta-ainetta, markkinoille saattamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti 31 päivänä elokuuta 2005 tehty komission päätös 2005/635/EY. EUVL L 228, 3.9.2005, s. 11–13. Komissio antoi 16. elokuuta 2005 tähän päätökseen liittyvän suosituksen 2005/637/EY toimenpiteistä, jotka luvan haltijan olisi toteutettava estääkseen muuntogeenisen rapsituotteen (Brassica napus L., linja GT73 – MON-00073-7), johon on jalostettu kyky sietää glyfosaatti-nimistä rikkakasvien torjunta-ainetta, tahattomasta leviämisestä terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti aiheutuvat vahingot. EUVL L 228, 3.9.2005, s. 19–20.

[6] Komisijas 2005. gada 31. augusta Lēmums 2005/635/EK par eļļas rapša produktu (Brassica napus L., GT73 līnija), kas ģenētiski modificēti izturībai pret herbicīdu glifosātu, laišanu tirgū saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2001/18/EK. (OV L 228, 3.9.2005., 11.-13. lpp.). Minētajam lēmumam sekoja Komisijas 2005. gada 16. augusta Ieteikums par pasākumiem, kas jāveic atļaujas saņēmējam, lai novērstu visus iespējamus kaitējumus veselībai un videi, kuri varētu rasties, ja nejauši izbirst rapša (Brassica napus L., līnija GT73 — MON-00073-7) sēklas, kurš ģenētiski modificēts, lai palielinātu tā izturību pret herbicīdu glifozātu. (OV L 228, 3.9.2005., 19.-20. lpp.).

[7] Tiettyjä perhostuholaisia kohtaan vastustuskykyisen ja glufosinaattiammonium-nimistä rikkakasvien torjunta-ainetta kestävän muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507) markkinoille saattamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti 3 päivänä marraskuuta 2005 tehty komission päätös 2005/772/EY. EUVL L 291, 5.11.2005, s. 42–44. Alankomaat antoi lopullisen luvan 16.3.2006.

[7] Komisijas 2005. gada 3. novembris Lēmums 2005/772/EK par ģenētiski modificēta kukurūzas produkta (Zea mays L. līnija 1507) ar izturību pret dažiem tauriņu kārtas kaitēkļiem un herbicīda glufozinātamonija panesību laišanu tirgū saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2001/18/EK. (OV L 291, 5.11.2005., 42.-44. lpp.). Nīderlande 2006. gada 16. martā publicēja galīgo piekrišanu.

[8] Maissin juurikuoriaista ja tiettyjä maissin perhostuholaisia kohtaan vastustuskykyisen muuntogeenisen maissituotteen (Zea mays L., hybridi MON 863 × MON 810) markkinoille saattamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti 16 päivänä tammikuuta 2006 tehty komission päätös 2006/47/EY. EUVL L 26, 31.1.2006, s. 17–19.

[8] Komisijas 2006. gada 16. janvāra Lēmums 2006/47/EK par kukurūzas produkta (Zea mays L., hibrīds MON 863 × MON 810), kas ir ģenētiski modificēts izturībai pret kukurūzas vaboli un dažiem tauriņu kārtas kukurūzas kaitēkļiem, laišanu tirgū saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2001/18/EK. (OV L 26, 31.1.2006., 17.-19. lpp.).

[9] Ks. asetuksen 6 ja 18 artikla.

[9] Sal. ar šīs regulas 6. un 18. pantu.

[10] EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24–28.

[10] OV L 268, 18.10.2003., 24.-28. lpp.

[11] KOM(2006) 197 lopullinen, 10.5.2006.

[11] COM(2006) 197, galīgā redakcija, 10.5.2006.

[12] EUVL L 348, 24.11.2004, s. 18–26.

[12] OV L 348, 24.11.2004., 18.-26. lpp.

[13] Jäsenvaltioiden kolmivuotiskertomuksissa käsitellyn kauden (17.19.2002–17.10.2005) päättymisajankohta.

[13] Ziņošanas termiņa beigas dalībvalstu trīs gadu ziņojumiem (2002. gada 17. oktobris — 2005. gada 17. oktobris).

[14] EYVL L 117, 8.5.1990, s. 1–6.

[14] OV L 117, 8.5.1990., 1.-6. lpp.