PERUSTELUT

PASKAIDROJUMA RAKSTS

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

1. PRIEKŠLIKUMA KONTEKSTS

Näissä perusteluissa esitellään yksityiskohtaisesti henkilötietojen suojaa koskevassa EU:n uudessa lainsäädäntökehyksessä sovellettu lähestymistapa. Uudistusta käsitellään myös tiedonannossa COM(2012) 9 final. Lainsäädäntökehys käsittää kaksi säädösehdotusta, jotka ovat

Šajā paskaidrojuma rakstā sniegts ierosinātā ES jaunā personas datu aizsardzības tiesiskā regulējuma detalizētāks skaidrojums, kā tas izklāstīts Paziņojumā COM(2012)9 final. Tiesiskais regulējums aptver divus tiesību aktu priekšlikumus:

– ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus), ja

– priekšlikumu Eiropas Parlamenta un Padomes regulai par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi un šādu datu brīvu apriti (Vispārīgā datu aizsardzības regula) un

– ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta.

– priekšlikuma Eiropas Parlamenta un Padomes direktīvai par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi, ko veic kompetentās iestādes, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, un par šādu datu brīvu apriti.

Nämä perustelut koskevat jälkimmäistä ehdotusta.

Šis paskaidrojuma raksts attiecas uz otro no šiem tiesību aktu priekšlikumiem.

Kun EU:n nykyisen tietosuojalainsäädännön keskeinen säädös, direktiivi 95/46/EY[1], annettiin vuonna 1995, sillä oli kaksi tavoitetta: suojata tietosuojaa koskeva perusoikeus ja taata henkilötietojen vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Sitä täydennettiin useilla säädöksillä, joissa vahvistettiin tietosuojasäännöt poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla[2] (entinen kolmas pilari), kuten puitepäätös 2008/977/YOS[3].

Centrālais tiesību akts par personas datu aizsardzību pašreizējā ES tiesiskajā regulējumā ir Direktīva 95/46/EK[1], ko pieņēma 1995. gadā, vēloties sasniegt divus mērķus: aizsargāt pamattiesības uz datu aizsardzību un garantēt personas datu brīvu plūsmu starp dalībvalstīm. To papildina daži instrumenti, ar kuriem nosaka īpašus datu aizsardzības noteikumus policijas un tiesu iestāžu sadarbībai krimināllietās[2] (bijušais trešais pīlārs), tai skaitā Pamatlēmums 2008/977/TI[3].

Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota arvioimaan EU:n tietosuojasäädösten toimivuutta ja esittämään tarvittaessa sekä lainsäädäntöä koskevia että muita ehdotuksia.[4] Euroopan parlamentti katsoi Tukholman ohjelmaa koskevassa päätöslauselmassaan[5], että EU:ssa olisi laadittava kattava järjestelmä henkilötietojen suojaamiseksi, ja kehotti muun muassa tarkistamaan puitepäätöstä. Komissio puolestaan korosti Tukholman ohjelman toteuttamista koskevassa toimintasuunnitelmassaan[6] tarvetta varmistaa, että henkilötietojen suojaa koskevaa perusoikeutta sovelletaan johdonmukaisesti kaikkien EU:n politiikkojen yhteydessä. Toimintasuunnitelmassa korostettiin, että ”nopeiden teknologisten muutosten leimaamassa globaalissa yhteiskunnassa, jossa tietojenvaihto ei tunne rajoja, on erityisen tärkeää huolehtia yksityisyyden suojasta. EU:n on varmistettava, että tietosuojaa koskevaa perusoikeutta noudatetaan johdonmukaisesti. Meidän on huolehdittava siitä, että EU:ssa omaksutaan tiukempi asenne henkilötietojen suojaamiseen kaikilla politiikanaloilla, lainvalvonta ja rikoksentorjunta mukaan luettuina, sekä kansainvälisissä suhteissa.”

Eiropadome aicināja Komisiju izvērtēt, kā darbojas ES tiesību akti par datu aizsardzību, un nepieciešamības gadījumā iesniegt jaunus leģislatīvo vai neleģislatīvo aktu priekšlikumus[4]. Eiropas Parlaments Stokholmas programmas rezolūcijā[5] izteicās par labu vispusīgam ES datu aizsardzības regulējumam un cita starpā aicināja pārskatīt Pamatlēmumu. Komisija savā Stokholmas programmas īstenošanas rīcības plānā[6] norādīja, ka ir nepieciešams nodrošināt, lai pamattiesības uz personas datu aizsardzību konsekventi piemērotu visu ES politikas jomu kontekstā. Rīcības plānā tika uzsvērts, ka "globālā sabiedrībā, kurai raksturīgas straujas tehnoloģiskās izmaiņas un kurā informācijas apmaiņai nav robežu, ir īpaši svarīgi saglabāt privātumu. Savienībai jānodrošina, lai tiktu konsekventi piemērotas pamattiesības uz datu aizsardzību. Mums jāstiprina ES nostāja attiecībā uz indivīda personas datu aizsardzību visu ES politikas virzienu kontekstā, tostarp tiesībaizsardzībā un noziegumu novēršanā, kā arī mūsu starptautiskajās attiecībās."

Tiedonannossaan Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa[7] komissio katsoi, että EU:ssa tarvitaan nykyistä kattavampi ja johdonmukaisempi politiikka henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden toteuttamiseksi.

Savā paziņojumā "Vispusīga pieeja personas datu aizsardzībai Eiropas Savienībai"[7], Komisija secināja, ka ES ir vajadzīga vispusīgāka un saskaņotāka politiskā nostāja par pamattiesībām uz personas datu aizsardzību.

Puitepäätöksen 2008/977/YOS soveltamisala on rajallinen, sillä päätöstä sovelletaan vain valtioiden rajat ylittävään tietojenkäsittelyyn eikä poliisi- ja oikeusviranomaisten kansallisella tasolla suorittamaan tietojenkäsittelyyn. Tämä on omiaan aiheuttamaan ongelmia poliisille ja muille toimivaltaisille viranomaisille rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla. Viranomaisten on toisinaan vaikea erottaa toisistaan puhtaasti kansallinen ja toisaalta rajatylittävä käsittely tai arvioida, siirretäänkö henkilötietoja mahdollisesti myöhemmin toiseen valtioon (ks. 2 jakso jäljempänä). Lisäksi puitepäätös antaa luonteensa ja sisältönsä vuoksi jäsenvaltioille hyvin laajat toimintamahdollisuudet kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta. Puitepäätöksessä ei myöskään säädetä minkäänlaisista keinoista tai tietosuojatyöryhmän kaltaisesta neuvoa-antavasta ryhmästä, joilla tuettaisiin puitepäätöksen säännösten yhdenmukaista tulkitsemista. Siinä ei myöskään anneta komissiolle täytäntöönpanovaltuuksia, joiden avulla se voisi varmistaa, että päätöksen täytäntöönpanoon sovelletaan yhdenmukaista lähestymistapaa.

Pamatlēmuma 2008/977/TI darbības joma ir ierobežota, jo tas attiecas tikai uz pārrobežu datu apstrādi un nevis uz apstrādes darbībām, ko veic policija un tiesu iestādes tikai valsts līmenī. Tas var radīt grūtības policijai un citām kompetentajām iestādēm tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās un policijas sadarbībā. Tās ne vienmēr var viegli nošķirt starp apstrādi, kas notiek tikai valsts līmenī, un pārrobežu apstrādi vai paredzēt to, ka noteikti personas dati vēlāk var kļūt par pārrobežu apmaiņas objektu (skat. 2. iedaļu turpmāk). Turklāt tā būtības un satura dēļ Pamatlēmumā ir atstāta plaša rīcības telpa dalībvalstīm, īstenojot tā noteikumus savos tiesību aktos. Turklāt tajā nav iekļauts mehānisms vai konsultatīvā grupa, kas būtu līdzīga 29. panta darba grupai, kura atbalstītu vienotu tā noteikumu interpretāciju, kā arī tajā nav paredzētas Komisijas īstenošanas pilnvaras, lai nodrošinātu kopēju pieeju tā īstenošanai.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 16 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Lisäksi Lissabonin sopimuksella otettiin käyttöön SEUT-sopimuksen 16 artiklan 2 kohdassa vahvistettu erityinen oikeusperusta, jonka nojalla voidaan antaa henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä ja jota sovelletaan myös rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön ja poliisiyhteistyöhön. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa vahvistetaan, että henkilötietojen suoja on perusoikeus. SEUT-sopimuksen 16 artiklassa edellytetään, että lainsäätäjä vahvistaa säännöt yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä myös rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla, sekä rajatylittävän että jäsenvaltion sisällä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn osalta. Näin voidaan suojella luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja ‑vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan henkilötietojen suojaan sekä samalla turvata henkilötietojen vaihto rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä tai syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten. Näin edistetään rikollisuuden torjumiseen tähtäävää yhteistyötä Euroopassa.

Līguma par Eiropas Savienības darbību (LESD) 16. panta 1. punktā nostiprināts princips, ka ikvienai personai ir tiesības uz personas datu aizsardzību. Turklāt ar LESD 16. panta 2. punktu Lisabonas līgums ievieš īpašu juridisko pamatu noteikumu pieņemšanai par personas datu aizsardzību, kas attiecas arī uz policijas un tiesu iestāžu sadarbību krimināllietās. Personas datu aizsardzība ir ietverta ES Pamattiesību hartas 8. pantā, piešķirot tai pamattiesības statusu. LESD 16. pants uzliek pienākumu likumdevējam paredzēt arī noteikumus, kas attiecas uz personu aizsardzību attiecībā uz to datu apstrādi, kas tiek veikta, tiesu iestādēm sadarbojoties krimināllietās un sadarbojoties policijas iestādēm, iekļaujot gan datu pārrobežu apstrādi, gan personas datu apstrādi valsts līmenī. Tas ļaus aizsargāt fizisku personu pamattiesības un pamatbrīvības, jo īpaši to tiesības uz personas datu aizsardzību, vienlaikus nodrošinot personas datu apmaiņu, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus. Tas palīdzēs veicināt sadarbību cīņā ar noziedzību Eiropā.

Poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön erityisluonne huomioon ottaen julistuksessa 21[8] tunnustettiin, että SEUT-sopimuksen 16 artiklan mukaiset erityissäännöt henkilötietojen suojasta ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta saattavat osoittautua tarpeellisiksi rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla.

Tā kā policijas un tiesu iestāžu sadarbība krimināllietās ir specifiska joma, 21. deklarācijā[8] tika atzīts, ka, pamatojoties uz LESD 16. pantu, var būt nepieciešami īpaši noteikumi par šo datu aizsardzību un par to brīvu apriti tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās un policijas sadarbībā.

2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

2. APSPRIEŠANĀS AR IEINTERESĒTAJĀM PERSONĀM UN IETEKMES NOVĒRTĒJUMU REZULTĀTI

Tätä aloitetta varten on kuultu laajalti kaikkia keskeisiä sidosryhmiä henkilötietojen suojaa koskevan voimassa olevan oikeudellisen kehyksen tarkistamisesta. Julkinen kuuleminen järjestettiin kahdessa vaiheessa:

Šis priekšlikums ir pieņemts pēc plašas apspriešanās ar visām galvenajām ieinteresētajām personām par pastāvošā tiesiskā regulējuma pārskatīšanu attiecībā uz personas datu aizsardzību, kura sastāvēja no diviem sabiedriskās apspriešanas posmiem:

– 9. heinäkuuta – 31. joulukuuta 2009 järjestettiin kuuleminen henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden oikeudellisista puitteista. Komissio sai 168 vastausta, joista 127 yksityishenkilöiltä, liikemaailman järjestöiltä ja yhdistyksiltä ja 12 viranomaisilta. Kaikki kannanotot, jotka eivät ole luottamuksellisia, ovat nähtävissä komission verkkosivustolla[9].

– no 2009. gada 9. jūlija līdz 31. decembrim Consultation on the legal framework for the fundamental right to the protection of personal data (Sabiedriskā apspriešana par pamattiesību uz personas datu aizsardzību tiesisko regulējumu). Komisija saņēma 168 atbildes, no tām 127 atbildes no fiziskām personām, komercsabiedrībām un asociācijām un 12 atbildes no valsts iestādēm. Atbilžu nekonfidenciālās versijas skatīt Komisijas tīmekļa vietnē[9];

– 4. marraskuuta 2010 – 15. tammikuuta 2011 järjestettiin kuuleminen komission kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa. Komissio sai 305 vastausta, joista 54 kansalaisilta, 31 viranomaisilta ja 220 yksityisiltä organisaatioilta, erityisesti liikemaailman yhdistyksiltä ja valtiosta riippumattomilta järjestöiltä. Kaikki kannanotot, jotka eivät ole luottamuksellisia, ovat nähtävissä komission verkkosivustolla[10].

– no 2010. gada 4. novembra līdz 2011. gada 15. janvārim Consultation on the Commission's comprehensive approach on personal data protection in the European Union (Sabiedriskā apspriešana par Komisijas vispusīgo pieeju personas datu aizsardzībai Eiropas Savienībā). Komisija saņēma 305 atbildes, no tām 54 atbildes no pilsoņiem, 31 atbildi no valsts iestādēm un 220 no privātām organizācijām, jo īpaši uzņēmumu asociācijām un nevalstiskām organizācijām. Atbilžu nekonfidenciālās versijas skatīt Komisijas tīmekļa vietnē[10].

Kyseisissä kuulemisissa keskityttiin etupäässä direktiivin 95/46/EY tarkistamiseen. Lisäksi lainvalvonnan sidosryhmille järjestettiin kohdennettuja kuulemisia, erityisesti 29. kesäkuuta 2010 jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa järjestetty tietosuojasääntöjen soveltamista koskeva konferenssi, joka oli suunnattu viranomaisille ja jossa käsiteltiin muun muassa poliisiyhteistyötä ja rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä. Lisäksi komissio järjesti 2. helmikuuta 2011 jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa työpajan, jossa keskusteltiin puitepäätöksen 2008/977/YOS täytäntöönpanosta ja laajemmin tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla.

Paralēli šīm apspriešanām, kas lielākoties notika par Direktīvas 95/46/EK pārskatīšanu, tika veiktas arī mērķorientētas apspriešanas ar ieinteresētajām personām no tiesībaizsardzības nozares: jo īpaši 2010. gada 29. jūnijā kopā ar dalībvalstu iestādēm tika organizēts darbseminārs par datu aizsardzības noteikumu piemērošanu publiskajām iestādēm, ieskaitot policijas un tiesu iestāžu sadarbību krimināllietās. Turklāt Komisija 2011. gada 2. februārī rīkoja darbsemināru ar dalībvalstu iestādēm, lai apspriestu Pamatlēmuma 2008/977/TI īstenošanu un vispārīgākā līmenī arī datu aizsardzības jautājumus, kas saistīti ar policijas un tiesu iestāžu sadarbību krimināllietās.

EU:n kansalaisia kuultiin marras–joulukuussa 2010 tehdyssä eurobarometrikyselyssä[11]. Lisäksi käynnistettiin useita selvityksiä.[12] Tietosuojatyöryhmä[13] esitti komissiolle useita lausuntoja, jotka sisälsivät hyödyllisiä kommentteja.[14] Myös Euroopan tietosuojavaltuutettu esitti kattavan lausunnon komission marraskuussa 2010 antamassa tiedonannossa esitetyistä kysymyksistä.[15]

ES pilsoņu viedoklis tika uzklausīts ar Eirobarometra aptaujas palīdzību, kas norisinājās 2010. gada novembrī un decembrī[11]. Tika veikti vairāki pētījumi[12]. No "29. panta darba grupas"[13] Komisija saņēma vairākus atzinumus un lietderīgus priekšlikumus[14]. Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītājs arī sniedza vispusīgu atzinumu par jautājumiem, kas skarti Komisijas 2010.gada novembra paziņojumā[15].

Euroopan parlamentti hyväksyi 6. heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa[16] kertomuksen, joka tukee tietosuojakehyksen uudistusta koskevaa komission lähestymistapaa. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 24. helmikuuta 2011 päätelmät, joissa se antaa laajan tukensa komission pyrkimyksille tietosuojakehyksen uudistamiseksi ja hyväksyy monet komission lähestymistavan osatekijät. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannatti komission yleistä pyrkimystä varmistaa EU:n tietosuojasääntöjen yhdenmukaisempi soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa direktiiviä 95/46/EY tarkistamalla.[17]

Eiropas Parlaments 2011. gada 6. jūlijā savā rezolūcijā apstiprināja ziņojumu, kas atbalstīja Komisijas pieeju datu aizsardzības regulējuma reformai[16]. Eiropas Savienības Padome 2011. gada 24. februārī pieņēma secinājumus, kuros tā plaši atbalsta Komisijas nolūku reformēt datu aizsardzības regulējumu un piekrīt daudziem Komisijas pieejas elementiem. Eiropas Ekonomikas un sociālo lietu komiteja līdzīgi atbalstīja Komisijas vispārīgo mērķi nodrošināt konsekventāku ES datu aizsardzības noteikumu piemērošanu visās dalībvalstīs un pienācīgi pārskatīt Direktīvu 95/46/EK[17].

Komissio on arvioinut eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksia parempaa sääntelyä koskevan politiikan mukaisesti.[18] Vaikutustenarvioinnin perustaksi otettiin kolme toimintatavoitetta, joiden avulla pyritään parantamaan tietosuojan sisämarkkinaulottuvuutta, tehostamaan yksilöiden tietosuojaoikeuksien käyttöä ja luomaan kattava ja johdonmukainen säädöskehys, joka kattaa kaikki unionin toimivaltaan kuuluvat alat, myös poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön. Erityisesti viimeisen tavoitteen osalta tarkasteltiin kahta toimintavaihtoehtoa: ensimmäisessä on kyse tätä alaa koskevien tietosuojasääntöjen soveltamisalan laajentamisesta sekä puitepäätöksen puutteiden ja muiden ongelmien korjaamisesta ja toisessa, kauaskantoisemmassa vaihtoehdossa esitetään kuvailevat ja tarkat säännöt sekä muutetaan välittömästi kaikkia aiemman kolmannen pilarin säädöksiä. Kolmas, suppea vaihtoehto perustui enimmäkseen tulkitseviin tiedonantoihin ja toimintapoliittisiin tukitoimiin, kuten rahoitusohjelmiin ja teknisiin välineisiin, ja käsitti vain vähän lainsäädännöllisiä toimia. Sitä ei kuitenkaan pidetty asianmukaisena vaihtoehtona tällä alalla havaittujen tietosuojaa koskevien ongelmien ratkaisemiseen.

Saskaņā ar labāka regulējuma politiku Komisija veica iespējamo politikas alternatīvu ietekmes novērtējumu[18]. Ietekmes novērtējuma pamatā bija trīs politikas mērķi, proti, uzlabot datu aizsardzību iekšējā tirgū, uzlabot to, cik efektīvi indivīdi var izmantot savas tiesības uz datu aizsardzību, un izveidot vispusīgu un saskaņotu regulējumu, kas aptver visas Savienības kompetences jomas, tostarp arī policijas un tiesu iestāžu sadarbību krimināllietās. Jo īpaši attiecībā uz pēdējo no nosauktajiem mērķiem tika izvērtēti divi politikas risinājumi: pirmais risinājums bija datu aizsardzības noteikumu piemērošanas jomas paplašināšana, attiecinot tos arī uz minēto jomu, un robu aizpildīšana, kā arī citu jautājumu risināšana, kas radušies saistībā ar Pamatlēmumu, un otrais, tālejošākais risinājums ietvēra preskriptīvus un stingrus noteikumus, kā rezultātā nekavējoties tiktu grozīti arī citi "bijušie trešā pīlāra" instrumenti. Trešais "minimālais" risinājums galvenokārt balstījās uz skaidrojošiem paziņojumiem un politikas atbalsta pasākumiem, piemēram, finansējuma programmām un tehniskiem instrumentiem, ar minimālu leģislatīvu iejaukšanos un to neuzskatīja par piemērotu, lai pievērstos jautājumiem, kas šajā jomā identificēti saistībā ar datu aizsardzību.

Komission vakiintuneen käytännön mukaisesti kutakin toimintavaihtoehtoa arvioitiin yksiköiden välisen ohjausryhmän avulla tarkastelemalla sen vaikuttavuutta toimintatavoitteiden saavuttamisessa, taloudellisia vaikutuksia sidosryhmiin (muun muassa EU:n toimielinten talousarvioon), sosiaalisia vaikutuksia ja vaikutusta perusoikeuksiin. Ympäristövaikutuksia ei tarkasteltu erikseen.

Saskaņā ar Komisijas pieņemto metodoloģiju, katru politikas risinājumu ar dienestu koordinācijas grupas palīdzību novērtēja attiecībā uz tā efektivitāti politikas mērķu sasniegšanai, tā ekonomisko ietekmi uz ieinteresētajām personām (tai skaitā uz ES iestāžu budžetu), tā sociālo ietekmi un ietekmi uz pamattiesībām. Ietekme uz vidi netika novērota.

Kokonaisvaikutusten analyysin perusteella laadittiin parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto, joka esitetään tässä ehdotuksessa. Arvioinnin mukaan tämän vaihtoehdon täytäntöönpanon avulla voidaan lujittaa edelleen tietosuojaa tällä politiikanalalla erityisesti ottamalla huomioon myös jäsenvaltion sisällä tapahtuva tietojen käsittely. Näin voidaan lisätä toimivaltaisten viranomaisten oikeusvarmuutta rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä ja poliisiyhteistyössä.

Kopējās ietekmes novērtējuma rezultātā tika izstrādāts vēlamais politikas risinājums, kas ir iekļauts šajā priekšlikumā. Saskaņā ar novērtējumu tā īstenošana nostiprinās datu aizsardzību šajā politikas jomā, jo īpaši ietverot datu apstrādi valsts līmenī, tādējādi kompetentajām iestādēm palielinot tiesisko noteiktību tiesu iestāžu un policijas iestāžu sadarbības krimināllietās jomā.

Vaikutustenarviointilautakunta antoi alustavasta arvioinnista lausuntonsa 9. syyskuuta 2011. Sen perusteella vaikutustenarviointiin tehtiin erityisesti seuraavat muutokset:

Ietekmes novērtējuma padome (IAB) sniedza atzinumu par ietekmes novērtējuma projektu 2011. gada 9. septembrī. Ņemot vērā Ietekmes novērtējuma padomes atzinumu, ietekmes novērtējumā tika veiktas jo īpaši šādas izmaiņas:

– nykyisen säädöskehyksen tavoitteita selkeytettiin (missä määrin ne on saavutettu ja miltä osin niitä ei ole saavutettu), samoin suunnitellun uudistuksen tavoitteita;

– tika precizēti pašreizējā tiesiskā regulējuma mērķi (cik lielā mērā tie ir sasniegti un kas nav panākts) un iecerētās reformas mērķi;

– ongelman määrittelyä koskevassa jaksossa esitettiin enemmän näyttöä ja lisää selityksiä/täsmennyksiä.

– vairāki pierādījumi un papildus skaidrojumi/precizējumi tika pievienoti iedaļā, kurā formulēta problēma.

Lisäksi komissio laati puitepäätöksen 2008/977/YOS 29 artiklan 2 kohdan mukaisen täytäntöönpanokertomuksen, joka on tarkoitus hyväksyä osana tätä tietosuojapakettia.[19] Jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin perustuvan kertomuksen tuloksia on hyödynnetty vaikutustenarviointia laadittaessa.

Komisija sagatavoja arī īstenošanas ziņojumu par Pamatlēmumu 2008/977/TI, kas balstās uz tā 29. panta 2. punktu; šo ziņojumu pieņems šīs datu aizsardzības paketes ietvaros[19]. Ziņojuma secinājumi, kas balstās uz dalībvalstu sniegto informāciju, arī tika ņemti vērā, sagatavojot ietekmes novērtējumu.

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ 3.1. Oikeusperusta

3. PRIEKŠLIKUMA JURIDISKIE ASPEKTI 3.1. Juridiskais pamats

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 16 artiklan 2 kohtaan, joka on Lissabonin sopimuksella käyttöön otettu uusi oikeusperusta. Sen nojalla voidaan antaa luonnollisten henkilöiden suojaa koskevat säännöt, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden, silloin kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä säännöt, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta.

Priekšlikums balstās uz LESD 16. panta 2. punktu, kas ir jauns īpašs juridiskais pamats, ko ieviesa ar Lisabonas līgumu, lai pieņemtu noteikumus par personu aizsardzību attiecībā uz Savienības iestāžu un struktūru veikto personas datu apstrādi, kā arī personas datu apstrādi, ko veic dalībvalstis saistībā ar Savienības tiesību aktu darbības jomu, un noteikumus par šādu datu brīvu apriti.

Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa yhdenmukainen ja korkeatasoinen tietosuoja tällä alalla, jotta voidaan lujittaa eri jäsenvaltioiden poliisi- ja oikeusviranomaisten keskinäistä luottamusta ja helpottaa tietojen vapaata liikkuvuutta ja yhteistyötä poliisi- ja oikeusviranomaisten välillä.

Šī priekšlikuma mērķis ir nodrošināt konsekventu un augsta līmeņa datu aizsardzību šajā jomā, tādējādi uzlabojot savstarpējo uzticēšanos starp policijas un tiesu iestādēm dažādās dalībvalstīs un veicinot datu brīvu apriti un sadarbību starp policijas un tiesu iestādēm.

3.2. Toissijaisuus ja suhteellisuus

3.2. Subsidiaritāte un proporcionalitāte

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unionin tasolla olisi toteutettava toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Edellä esitettyjen ongelmien perusteella toissijaisuusperiaatteen analysointi osoittaa, että EU:n tason toiminta on tarpeen poliisiyhteistyön alalla ja rikosoikeudellisissa asioissa seuraavista syistä:

Saskaņā ar subsidiaritātes principu (LES 5. panta 3. punkts) Savienība rīkojas tikai tad, ja dalībvalstis nevar pietiekami labi īstenot paredzētās darbības mērķus, bet ierosinātās darbības mēroga vai seku dēļ tie ir labāk sasniedzami Savienības līmenī. Ņemot vērā iepriekš aprakstītās problēmas, subsidiaritātes analīze rāda, ka ES līmeņa rīcība attiecībā uz policijas un tiesu iestāžu sadarbību krimināllietās ir nepieciešama šādu iemeslu dēļ:

– Oikeus henkilötietojen suojaan vahvistetaan perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 16 artiklan 1 kohdassa, ja se edellyttää, että tietosuojan on oltava samantasoinen kaikkialla unionissa. Lisäksi tietosuojan on oltava samantasoinen, onpa sitten kyse jäsenvaltioiden välillä vaihdettavista tiedoista tai jäsenvaltion sisällä käsiteltävistä tiedoista.

– Pamattiesību hartas 8. pantā un LESD 16. panta 1. punktā ietvertās tiesības uz personas datu aizsardzību nozīmē, ka ir nepieciešama vienāda līmeņa aizsardzība visā Savienībā. Šajā nolūkā valsts līmenī notiekošai datu apstrādei un apmaiņai ar datiem ir jānodrošina tāda pati aizsardzības pakāpe;

– Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten on käsiteltävä ja vaihdettava tietoja tihenevään tahtiin kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ottamalla EU:n tasolla käyttöön selkeät ja johdonmukaiset tietosuojasäännöt voidaan edistää kyseisten viranomaisten yhteistyötä.

– palielinās tiesībaizsardzības iestāžu nepieciešamība aizvien intensīvāk apstrādāt datus un apmainīties ar datiem, lai novērstu un apkarotu pārrobežu noziedzību. Šajā kontekstā skaidri un konsekventi datu aizsardzības noteikumi ES līmenī palīdzēs veicināt sadarbību starp šādām iestādēm;

– Lisäksi tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan liittyy käytännön ongelmia. Jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten olisi tehtävä keskenään yhteistyötä, jota olisi koordinoitava EU:n tasolla, jotta voidaan varmistaa unionin oikeuden yhdenmukainen soveltaminen. Eräissä tilanteissa EU:lla on parhaat edellytykset varmistaa tehokkaasti ja johdonmukaisesti samantasoinen yksilöiden suojelu silloin kun heidän henkilötietojaan siirretään kolmansiin maihin.

– turklāt pastāv praktiskas problēmas datu aizsardzības tiesību aktu izpildes jomā un ir nepieciešama dalībvalstu un to iestāžu sadarbība, kas jāorganizē ES līmenī, lai nodrošinātu, ka Savienības tiesības tiek piemērotas vienādi. Dažās situācijas ES atrodas labākā pozīcijā, lai efektīvi un konsekventi nodrošinātu vienāda līmeņa aizsardzību personām, kad viņu dati tiek nosūtīti uz trešām valstīm;

– Jäsenvaltiot eivät nykytilanteessa voi yksinään vähentää näitä ongelmia, etenkään silloin kun ne liittyvät kansallisten lainsäädäntöjen hajanaisuuteen. Sen vuoksi tarvitaan yhtenäinen ja johdonmukainen kehys, jonka perusteella henkilötietoja voidaan siirtää sujuvasti jäsenvaltioiden välillä ja varmistaa samalla kaikkien yksilöiden tehokas suojelu kaikkialla EU:ssa.

– dalībvalstis nevar vienas pašas mazināt šobrīd aktuālās problēmas, jo īpaši tās, kas radušās valstu tiesiskā regulējuma sadrumstalotības dēļ. Tādējādi ir īpaša vajadzība izveidot tuvinātu un saskaņotu regulējumu, kas nodrošina raitu personas datu nosūtīšanu pāri robežām ES iekšienē, vienlaikus garantējot efektīvu aizsardzību visām personām visā ES;

– Ehdotetut EU:n lainsäädäntötoimet ovat ongelmien luonteen ja mittakaavan vuoksi todennäköisesti vaikuttavampia kuin jäsenvaltioiden tasolla toteutetut vastaavat toimet, koska ne eivät rajoitu yhden tai vain muutaman jäsenvaltion tasolle.

– problēmu būtības un mēroga dēļ, kas neskar tikai vienu vai vairākas dalībvalstīs, ierosinātā ES leģislatīvā rīcība ļoti iespējams būs efektīvāka nekā līdzīga rīcība dalībvalstu līmenī.

Suhteellisuusperiaate edellyttää, että kaikki toimet ovat kohdennettuja eivätkä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suhteellisuusperiaate on ohjannut koko prosessia eri toimintavaihtoehtojen määrittämisestä ja arvioinnista säädösehdotuksen laatimiseen asti.

Saskaņā ar proporcionalitātes principu jebkurai rīcībai ir jābūt mērķtiecīgai un samērīgai ar mērķu sasniegšanai nepieciešamo. Šis princips ir ņemts vērā visā šā priekšlikuma sagatavošanas gaitā, sākot ar alternatīvo politikas risinājumu noteikšanu un novērtēšanu līdz pat tiesību akta priekšlikuma projekta sagatavošanai.

Direktiivillä voidaan parhaiten varmistaa yhdenmukaisuus EU:n tasolla tällä alalla ja samalla antaa jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa periaatteiden, sääntöjen ja niitä koskevien poikkeusten täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Koska poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön aloilla käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskevat nykyiset kansalliset säännöt ovat hyvin monimutkaiset ja tällä direktiivillä on tarkoitus kattavasti yhdenmukaistaa näitä sääntöjä, komission on pyydettävä jäsenvaltioilta selittäviä asiakirjoja, joissa kuvataan direktiivin eri osa-alueiden ja kansallisten täytäntöönpanosäännösten suhdetta, jotta se kykenee valvomaan direktiivin saattamista kansalliseen lainsäädäntöön.

Tādēļ direktīva ir labākais instruments, lai ES līmenī nodrošinātu harmonizāciju šajā jomā, vienlaikus dalībvalstīm atstājot nepieciešamo elastību, lai valsts līmenī īstenotu principus, noteikumus un izņēmumus no tiem. Ņemot vērā valsts noteikumu sarežģītību, kuri pašlaik attiecas uz personas datu aizsardzību, kas tiek apstrādāti, policijai un tiesu iestādēm sadarbojoties krimināllietās, un visaptverošu šo noteikumu tuvināšanu ar šo direktīvu, Komisijai būs jālūdz dalībvalstīm sniegt skaidrojošus dokumentus, kas izskaidro attiecības starp direktīvas komponentiem un valsts transponēšanas instrumentu atbilstošajām daļām, lai tā spētu veikt savu uzdevumu pārraudzīt direktīvas transponēšanu.

3.3. Tiivistelmä perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä

3.3. Kopsavilkums par pamattiesību jautājumiem

Oikeus henkilötietojen suojaan vahvistetaan EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa, SEUT-sopimuksen 16 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa. Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on korostanut[20], oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen, vaan sitä on tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa[21]. Tietosuoja liittyy läheisesti yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, josta määrätään perusoikeuskirjan 7 artiklassa. Tämän vuoksi direktiivin 95/46/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on henkilötietojen käsittelyssä turvattava yksilöille heidän perusoikeutensa ja ‑vapautensa ja erityisesti heidän oikeutensa yksityisyyteen.

Tiesības uz personas datu aizsardzību ir noteiktas ES Pamattiesību hartas 8. pantā, LESD 16. pantā, kā arī Eiropas Cilvēktiesību konvencijas 8. pantā. Kā to ir uzsvērusi Eiropas Savienības Tiesa[20], tiesības uz personas datu aizsardzību nav absolūta prerogatīva, bet ir jāņem vērā saistībā ar to funkciju sabiedrībā[21]. Datu aizsardzība ir cieši saistīta ar privātās un ģimenes dzīves neaizskaramību, ko aizsargā Hartas 7. pants. Tas ir atspoguļots Direktīvas 95/46/EK 1. panta 1. punktā, kas paredz, ka dalībvalstis aizsargā fizisku personu pamattiesības un brīvības, un jo īpaši viņu tiesības uz privātās dzīves neaizskaramību attiecībā uz personas datu apstrādi.

Lisäksi tietosuojauudistus voi koskea seuraavia perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia: esimerkiksi rotuun, etniseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, vammaisuuteen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kielto (21 artikla), lapsen oikeudet (24 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla).

Citas Hartā aizsargātās pamattiesības, kas potenciāli varētu tikt aizskartas, ir jebkāda veida diskriminācijas aizliegums, tostarp rases, etniskās izcelsmes, ģenētisko īpatnību, reliģijas vai pārliecības, politisko vai jebkuru citu uzskatu, invaliditātes vai dzimumorientācijas dēļ (21. pants), bērnu tiesības (24. pants) un tiesības uz efektīvu tiesību aizsardzību tiesā un tiesības uz taisnīgu tiesu (47. pants).

3.4. Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus 3.4.1. I LUKU – YLEISET SÄÄNNÖKSET

3.4. Sīks priekšlikuma pārskats 3.4.1. I NODAĻA – VISPĀRĪGI NOTEIKUMI

Ehdotuksen 1 artiklassa määritellään direktiivin kohde eli säännöt, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten. Lisäksi siinä vahvistetaan direktiivin kaksi tavoitetta, jotka ovat suojella luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja ‑vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan henkilötietojen suojaan ja samalla turvata yleisen turvallisuuden korkeatasoinen suoja sekä taata henkilötietojen vaihtaminen toimivaltaisten viranomaisten kesken unionissa.

Pirmajā pantā ir noteikts direktīvas priekšmets, t.i., noteikumi, kas attiecas uz personas datu apstrādi, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, tajā ir noteikts direktīvas divējādais mērķis, t.i., aizsargāt fizisku personu pamattiesības un pamatbrīvības un jo īpaši to tiesības uz personas datu aizsardzību, vienlaikus garantējot augsta līmeņa sabiedrisko drošību, un nodrošināt personas datu apmaiņu starp kompetentām iestādēm Savienībā.

Ehdotuksen 2 artiklassa määritellään direktiivin soveltamisala. Soveltamisalaa ei ole rajoitettu koskemaan pelkästään valtioiden rajat ylittävää tietojenkäsittelyä, vaan direktiiviä sovelletaan kaikkeen ’toimivaltaisten viranomaisten’ (sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 3 artiklan 14 kohdassa) suorittamaan tietojenkäsittelyyn. Direktiiviä ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, joka suoritetaan sellaisen toiminnan yhteydessä, joka ei kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan, eikä unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamaan tietojenkäsittelyyn, josta säädetään erikseen asetuksessa (EY) N:o 45/2001 ja muissa säädöksissä.

Direktīvas piemērošanas joma ir noteikta 2. pantā. Direktīvas piemērošanas joma neaprobežojas tikai ar datu pārrobežu apstrādi, bet attiecas uz visām apstrādes darbībām, ko "kompetentās iestādes" (kā tās ir definētas 3. panta 14. punktā) veic šīs direktīvas nolūkiem. Direktīvu nepiemēro apstrādei, kas tiek veikta tādas darbības gaitā, kura ir ārpus Savienības tiesību aktu darbības jomas, un Savienības iestāžu, struktūru, biroju un aģentūru veiktai apstrādei, uz kuru attiecas Regula (EK) Nr. 45/2001 un citi īpašie tiesību akti.

Ehdotuksen 3 artiklassa määritellään direktiivissä käytetyt käsitteet. Osa määritelmistä on otettu suoraan direktiivistä 95/46/EY ja puitepäätöksestä 2008/977/YOS, eräitä määritelmiä taas on muokattu tai täydennetty. Uusia määritelmiä ovat ’henkilötietojen tietoturvaloukkaus’, ’geneettiset tiedot’ ja ’biometriset tiedot’, ’toimivaltaiset viranomaiset’ (SEUT-sopimuksen 87 artiklan sekä puitepäätöksen 2008/977/YOS 2 artiklan h alakohdan mukaisesti) sekä ’lapsi’ lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti[22].

Direktīvas 3. pantā ir ietvertas direktīvā izmantoto terminu definīcijas. Dažas definīcijas ir pārņemtas no Direktīvas 95/46/EK un Pamatlēmuma 2008/977/TI, savukārt citas ir pārveidotas vai papildinātas ar papildu elementiem vai jaunievedumiem. Jaunas ir "personas datu aizsardzības pārkāpuma", "ģenētisko datu" un "biometrisko datu", "kompetento iestāžu" (kas balstīta LESD 87. pantu un Pamatlēmuma 2008/977/TI 2. panta h) punktu) definīcijas un "bērna" definīcija, kas balstīta uz ANO Konvenciju par bērna tiesībām[22].

3.4.2. II LUKU – PERIAATTEET

3.4.2. II NODAĻA – PRINCIPI

Ehdotuksen 4 artiklassa vahvistetaan henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet, jotka vastaavat direktiivin 95/46/EY 6 artiklaa sekä puitepäätöksen 2008/977/YOS 3 artiklaa, joita on mukautettu vastaamaan tätä direktiiviä.

Direktīvas 4. pantā ir noteikti principi, kas attiecas uz personas datu apstrādi, atspoguļojot Direktīvas 95/46/EK 6. pantu un Pamatlēmuma 2008/977/TI 3. pantu, vienlaikus piemērojot tos direktīvas īpašajam kontekstam.

Ehdotuksen 5 artiklan mukaisesti on mahdollisuuksien mukaan eroteltava toisistaan eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä koskevat henkilötiedot. Kyseessä on uusi säännös, jota ei ollut direktiivissä 95/46/EY eikä puitepäätöksessä 2008/977/YOS, mutta jollaista komissio esitti alkuperäisessä ehdotuksessaan puitepäätökseksi[23]. Se perustuu Euroopan neuvoston suositukseen R (87)15. Vastaavat säännöt on jo vahvistettu Europolin[24] ja Eurojustin[25] osalta.

Direktīvas 5. pantā ir noteikta prasība pēc iespējas nošķirt dažādu datu subjektu kategoriju personas datus. Šis ir jauns noteikums, kas nebija iekļauts ne Direktīvā 95/46/EK, ne Pamatlēmumā 2008/977/TI, bet ko Komisija ierosināja Pamatlēmuma sākotnējā priekšlikumā[23]. To ir iedvesmojis Eiropas Padomes Ieteikums dalībvalstīm Nr. R (87)15. Līdzīgi noteikumi jau pastāv attiecībā uz Eiropas Policijas biroju[24] un Eurojust[25].

Ehdotuksen 6 artikla, joka koskee henkilötietojen eriasteista tarkkuutta ja luotettavuutta, perustuu Euroopan neuvoston suosituksessa R (87)15 olevaan periaatteeseen 3.2. Samanlaisia sääntöjä esitettiin komission ehdotuksessa puitepäätökseksi, ja vastaavat säännöt on vahvistettu Europolin osalta[26].

Direktīvas 6. pants par dažādām precizitātes un uzticamības pakāpēm atspoguļo 3.2. principu Eiropas Padomes Ieteikumā dalībvalstīm Nr. R (87)15. Līdzīgi noteikumi, kuri arī tika iekļauti Komisijas priekšlikumā Pamatlēmumam, pastāv arī attiecībā uz Eiropas Policijas biroju[26].

Ehdotuksen 7 artiklassa vahvistetaan lainmukaisen käsittelyn perusteet, joihin voi tarvittaessa kuulua toimivaltaisen viranomaisen kansalliseen lainsäädäntöön perustuvan tehtävän suorittaminen, rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen, rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaaminen tai jäsenvaltion yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan estäminen. Muut direktiivin 95/46/EY 7 artiklassa esitetyt lainmukaisen käsittelyn perusteet eivät sovellu tietojen käsittelyyn poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla.

Direktīvas 7. pantā ir noteikts likumīgas apstrādes pamatojums, proti, ja tā ir nepieciešama uzdevuma izpildei, ko kompetentā iestāde, balstoties uz valsts tiesību aktiem, veic nolūkā nodrošināt, ka datu pārzinis ievēro tam piemērojamu tiesisku pienākumu, lai aizsargātu datu subjekta vai citas personas īpaši svarīgas intereses vai novērstu tiešus un nopietnus draudus sabiedriskajai drošībai. Cits likumīgas apstrādes pamats, kas noteikts Direktīvas 95/46/EK 7. pantā, nav piemērots apstrādei policijas un tiesu iestāžu sadarbības jomā.

Ehdotuksen 8 artiklassa säädetään erityisiä tietoryhmiä koskevasta yleisestä käsittelykiellosta ja tätä pääsääntöä koskevista poikkeuksista direktiivin 95/46/EY 8 artiklan pohjalta. Artiklaan on lisätty maininta geneettisistä tiedoista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön[27] pohjalta.

Direktīvas 8. pantā noteikts vispārīgs aizliegums apstrādāt īpašas personas datu kategorijas un izņēmumi no šā vispārīgā noteikuma, kuri balstās uz Direktīvas 95/46/EK 8. pantu, papildus iekļaujot ģenētiskus datus saskaņā ar Eiropas Cilvēktiesības tiesas judikatūru[27].

Ehdotuksen 9 artiklassa kielletään ainoastaan automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvat toimenpiteet, ellei niitä ole erikseen sallittu laissa, jossa säädetään asianmukaisista takeista, puitepäätöksen 2008/977/YOS 7 artiklan mukaisesti.

Ar direktīvas 9. pantu ir noteikts tādu pasākumu aizliegums, kuri balstās tikai uz personas datu automatizētu apstrādi, ja tie nav atļauti ar likumu, kurā ir paredzēti atbilstoši aizsardzības pasākumi saskaņā ar Pamatlēmuma 2008/977/TI 7. pantu.

3.4.3. III LUKU – REKISTERÖIDYN OIKEUDET

3.4.3. III NODAĻA – DATU SUBJEKTA TIESĪBAS

Ehdotuksen 10 artiklassa asetetaan jäsenvaltioille helposti saatavan ja ymmärrettävän tiedon vaatimus, joka perustuu erityisesti henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa koskevista kansainvälisistä standardeista annetun Madridin päätöslauselman[28] periaatteeseen nro 10. Lisäksi siinä velvoitetaan rekisterinpitäjät ottamaan käyttöön menettelyt ja mekanismit, joiden avulla rekisteröidyt voivat helpommin käyttää oikeuksiaan. Tähän sisältyy myös vaatimus periaatteessa maksuttomasta oikeuksien käytöstä.

Ar 10. pantu dalībvalstīm tiek ieviests pienākums nodrošināt viegli pieejamu un saprotamu informāciju, ko jo īpaši iedvesmojis Madrides rezolūcijas par starptautiskajiem personas datu un privātuma aizsardzības standartiem 10. princips[28], un uzlikt pienākumu pārziņiem nodrošināt procedūras un mehānismus, lai veicinātu datu subjektu tiesību izmantošanu. Tas ietver prasību, ka tiesību izmantošana pamatā ir bez maksas.

Ehdotuksen 11 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, että rekisteröidylle ilmoitetaan tietojenkäsittelystä. Velvoitteet perustuvat direktiivin 95/46/EY 10 ja 11 artiklaan, mutta niitä ei ole jaettu eri artikloihin sen mukaan, kerätäänkö tiedot rekisteröidyltä vai ei. Lisäksi artiklassa laajennetaan rekisteröidylle annettavia tietoja. Siinä vahvistetaan poikkeukset ilmoittamisvelvoitteesta, jos nämä poikkeukset ovat oikeasuhteisia sekä välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi (direktiivin 95/46/EY 13 artiklan ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 17 artiklan mukaisesti).

Direktīvas 11. pantā ir precizēts dalībvalstu pienākums nodrošināt informāciju datu subjektam. Šie pienākumi balstās uz Direktīvas 95/46/EK 10. un 11. pantu, atsevišķos pantos nenošķirot, vai informācija tiek vākta no datu subjekta, vai nē, un paplašina sniedzamās informācijas apjomu. Tajos ir noteikti izņēmumi no informēšanas pienākuma gadījumos, kad šādi izņēmumi ir samērīgi un nepieciešami demokrātiskā sabiedrībā, lai kompetentās iestādes īstenotu savus uzdevumus (iedvesmojoties no Direktīvas 95/46/EK 13. panta un Pamatlēmuma 2008/977/TI 17. panta).

Ehdotuksen 12 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, että rekisteröidyllä on oikeus saada häntä itseään koskevia henkilötietoja. Se vastaa direktiivin 95/46/EY 12 artiklan a alakohtaa, johon on lisätty uusia elementtejä, jotka koskevat rekisteröidyille ilmoittamista (säilytysaikaa, oikeutta oikaista ja poistaa tietoja, rajoittaa käsittelyä ja oikeutta tehdä valitus).

Direktīvas 12. pantā paredzēts dalībvalstu pienākums nodrošināt datu subjekta tiesības piekļūt saviem personas datiem. Tas līdzinās Direktīvas 95/46/EK 12. panta a) apakšpunktam, pievienojot jaunus elementus datu subjektam sniedzamajai informācijai (par glabāšanas laiku, tiesībām uz labošanu, dzēšanu, vai apstrādes ierobežošanu un tiesībām iesniegt sūdzību).

Ehdotuksen 13 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat hyväksyä tiedonsaantioikeutta rajoittavia lainsäädäntötoimenpiteitä, jos tämä on tarpeen poliisi- ja rikosoikeuden alalla suoritettavan tietojenkäsittelyn erityisen luonteen takia. Lisäksi artiklassa säädetään puitepäätöksen 2008/977/YOS 17 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti siitä, että rekisteröidylle on ilmoitettava tiedonsaantioikeuden rajoittamisesta.

Direktīvas 13. pantā, balstoties uz Pamatlēmuma 2008/977/TI 17. panta 2. un 3. punktu, paredzēts, ka dalībvalstis var pieņemt leģislatīvus pasākumus, ar kuriem tiesības uz piekļuvi tiek ierobežotas, ja tas ir nepieciešams datu apstrādes īpašās būtības dēļ policijas un tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās, un par datu subjekta informēšanu par piekļuves ierobežojumiem.

Ehdotuksen 14 artiklassa vahvistetaan sääntö, jonka mukaan silloin kun suoraa tiedonsaantia on rajoitettu, rekisteröidylle on ilmoitettava mahdollisuudesta saada tietoa epäsuorasti valvontaviranomaisen kautta. Valvontaviranomaisen olisi käytettävä tiedonsaantioikeutta rekisteröidyn puolesta ja ilmoitettava rekisteröidylle tarkistuksen tuloksista.

Ar 14. pantu tiek ieviests noteikums, ka gadījumos, kad tieša piekļuve ir ierobežota, datu subjekts ir jāinformē par netiešas piekļuves iespējām ar uzraudzības iestādes starpniecību, kurai būtu jāizmanto šīs tiesības viņa vārdā un jāinformē datu subjekts par pārbaudes rezultātiem.

Ehdotuksen 15 artikla, joka koskee oikeutta tietojen oikaisemiseen, perustuu direktiivin 95/46/EY 12 artiklan b alakohtaan. Velvollisuudet, jotka koskevat kieltäytymistä tietojen oikaisemisesta, perustuvat puitepäätöksen 2008/977/YOS 18 artiklan 1 kohtaan.

Direktīvas 15. pants par tiesībām uz datu labošanu balstās uz Direktīvas 95/46/EK 12. panta b) apakšpunktu un attiecībā uz pienākumiem atteikuma gadījumā – Pamatlēmuma 2008/977/TI 18. panta 1. punktu.

Ehdotuksen 16 artikla, joka koskee oikeutta tietojen poistamiseen, perustuu direktiivin 95/46/EY 12 artiklan b alakohtaan. Velvollisuudet, jotka koskevat kieltäytymistä tietojen poistamisesta, perustuvat puitepäätöksen 2008/977/YOS 18 artiklan 1 kohtaan. Lisäksi siihen on sisällytetty oikeus pyytää eräissä tapauksissa tietojen merkitsemistä. Tämä korvaa direktiivin 95/46/EY 12 artiklan b alakohdassa ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 18 artiklan 1 kohdassa käytetyn epämääräisen ilmauksen ’suojaaminen’.

Direktīvas 16. pants par tiesībām uz datu dzēšanu līdzinās Direktīvas 95/46/EK 12. panta b) punktam un attiecībā uz pienākumiem atteikuma gadījumā – Pamatlēmuma 2008/977/TI 18. panta 1. punktam. Tajā ir integrētas arī tiesības uz datu iezīmēšanu atsevišķos gadījumos, aizstājot neskaidro terminu "piekļuves noslēgšana" ["piekļuves liegšana"], kas lietots Direktīvas 95/46/EK 12. panta b) apakšpunktā un Pamatlēmuma 2008/977/TI 18. panta 1. punktā.

Ehdotuksen 17 artiklassa selkeytetään puitepäätöksen 2008/977/YOS 4 artiklan 4 kohdan pohjalta henkilötietojen oikaisemista ja poistamista sekä käsittelyn rajoittamista oikeudenkäyntien yhteydessä.

Direktīvas 17. pants par datu labošanu, dzēšanu un apstrādes ierobežošanu tiesvedībā ir precizēts, balstoties uz Pamatlēmuma 2008/977/TI 4. panta 4. punktu.

3.4.4. IV LUKU – REKISTERINPITÄJÄ JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELIJÄ 3.4.4.1. 1 JAKSO – YLEISET VELVOLLISUUDET

3.4.4. IV NODAĻA – PĀRZINIS UN APSTRĀDĀTĀJS 3.4.4.1. 1. IEDAĻA – VISPĀRĪGIE PIENĀKUMI

Ehdotuksen 18 artiklassa kuvataan rekisterinpitäjän velvollisuutta noudattaa tätä direktiiviä ja valvoa sen noudattamista, mukaan lukien noudattamisen varmistamiseksi tarvittavien toimintamenetelmien ja mekanismien hyväksyminen.

Direktīvas 18. pantā ir aprakstīts datu pārziņa pienākums ievērot šo direktīvu un nodrošināt tās ievērošanu, tai skaitā, pieņemot vadlīnijas un mehānismus, lai nodrošinātu ievērošanu.

Ehdotuksen 19 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisterinpitäjä noudattaa sisäänrakennetun tietosuojan ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteisiin liittyviä velvollisuuksia.

Direktīvas 19. pantā ir noteikts, ka dalībvalstīm ir jānodrošina, lai datu pārzinis ievērotu pienākumus, kas izriet no "integrētas datu aizsardzības" principa un "datu aizsardzības pēc noklusējuma" principa.

Ehdotuksen 20 artiklassa selkeytetään yhteisten rekisterinpitäjien keskinäisiä suhteita.

Direktīvas 20. pantā par kopīgajiem pārziņiem ir precizēts kopīgo pārziņu statuss attiecībā uz to iekšējām attiecībām.

Ehdotuksen 21 artiklassa selkeytetään henkilötietojen käsittelijöiden asemaa ja velvollisuuksia, jotka perustuvat osittain direktiivin 95/46/EY 17 artiklan 2 kohtaan. Niihin myös lisätään uusia tekijöitä, kuten se, että jos henkilötietojen käsittelijä käsittelee tietoja muuten kuin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti, sitä on pidettävä kyseisen käsittelyn osalta rekisterinpitäjänä.

Direktīvas 21. pantā skaidrots apstrādātāju stāvoklis un pienākumi, daļēji balstoties uz Direktīvas 95/46/EK 17. panta 2. punktu un pievienojot dažus jaunus elementus, piemēram, ka apstrādātāju, kas apstrādā datus plašāk, nekā to paredzējis datu pārzinis, uzskata par kopīgo pārzini.

Ehdotuksen 22 artikla koskee tietojenkäsittelyä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän alaisuudessa ja perustuu direktiivin 95/46/EY 16 artiklaan.

Direktīvas 22. pants par apstrādi datu pārziņa un apstrādātāja pakļautībā balstās uz Direktīvas 95/46/EK 16. pantu.

Ehdotuksen 23 artiklassa velvoitetaan rekisterinpitäjät ja henkilötietojen käsittelijät säilyttämään vastuullaan olevia käsittelyjärjestelmiä ja menettelyjä koskevat asiakirjat.

Ar direktīvas 23. pantu tiek ieviests datu pārziņu un apstrādāju pienākums uzglabāt visu apstrādes sistēmu un procedūru dokumentāciju, par kurām tie ir atbildīgi.

Ehdotuksen 24 artikla koskee kirjaamista ja perustuu puitepäätöksen 2008/977/YOS 10 artiklan 1 kohtaan. Säännöksiä on kuitenkin selkeytetty edelleen.

Direktīvas 24. pants attiecas uz reģistru uzturēšanu saskaņā ar Pamatlēmuma 2008/977/TI 10. panta 1. punktu, vienlaikus sniedzot turpmākus precizējumus.

Ehdotuksen 25 artiklassa selkeytetään rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuutta tehdä yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa.

Direktīvas 25. pantā sīkāk skaidrots pārziņa un apstrādātāja pienākums attiecībā uz sadarbību ar uzraudzības iestādi.

Ehdotuksen 26 artikla koskee tapauksia, joissa valvontaviranomaista on kuultava ennen tietojenkäsittelyä, ja perustuu puitepäätöksen 2008/977/YOS 23 artiklaan.

Direktīvas 26. pants, kas balstās uz Pamatlēmuma 2008/977/TI 23. pantu, attiecas uz gadījumiem, kad apspriešanās ar uzraudzības iestādi ir obligāta.

3.4.4.2. 2 JAKSO – TIETOTURVALLISUUS

3.4.4.2. 2. IEDAĻA – DATU DROŠĪBA

Ehdotuksen 27 artikla, joka koskee tietojenkäsittelyn turvallisuutta, perustuu direktiivin 95/46/EY 17 artiklan 1 kohtaan sekä puitepäätöksen 2008/977/YOS 22 artiklaan. Siinä laajennetaan tietoturvallisuuteen liittyvät velvollisuudet koskemaan myös henkilötietojen käsittelijöitä riippumatta siitä, millainen sopimus niillä on rekisterinpitäjän kanssa.

Direktīvas 27. pants par datu apstrādes drošību balstās uz pašreizējo Direktīvas 95/46/EK 17. panta 1. punktu par apstrādes drošību un Pamatlēmuma 2008/977/TI 22. pantu, paplašinot saistītos pienākumus attiecībā uz apstrādātājiem neatkarīgi no to līguma ar pārzini.

Ehdotuksen 28 ja 29 artiklassa säädetään velvollisuudesta ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista. Säännökset perustuvat vastaavan sisältöiseen sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 2002/58/EY 4 artiklan 3 kohtaan, ja niissä selkeytetään ja erotetaan toisistaan velvoitteet ilmoittaa valvontaviranomaiselle (28 artikla) ja ilmoittaa tietyissä tilanteissa rekisteröidylle (29 artikla). Ehdotuksen 29 artiklassa säädetään myös poikkeuksista viittaamalla 11 artiklan 4 kohtaan.

Ar direktīvas 28. un 29. pantu tiek ieviests pienākums paziņot par personas datu aizsardzības pārkāpumiem, ko iedvesmojis personas datu aizsardzības pārkāpuma paziņojums, kas noteikts E-privātuma direktīvas 2002/58/EK 4. panta 3. punktā, precizējot un nodalot pienākumus paziņot uzraudzības iestādei (28. pants) un pie īpašiem nosacījumiem paziņot datu subjektam (29. pants). Direktīvas 29. pantā ir noteikti arī izņēmumi, atsaucoties uz 11. panta 4. punktu.

3.4.4.3. 3 JAKSO – TIETOSUOJAVASTAAVA

3.4.4.3. 3. IEDAĻA – DATU AIZSARDZĪBAS INSPEKTORS

Ehdotuksen 30 artiklassa velvoitetaan rekisterinpitäjä nimittämään tietosuojavastaava, jonka on suoritettava 32 artiklassa luetellut tehtävät. Jos useat toimivaltaiset viranomaiset toimivat yhden, rekisterinpitäjän tehtäviä hoitavan keskusviranomaisen valvonnassa, ainakin kyseinen keskusviranomainen on nimitettävä tietosuojavastaavaksi. Direktiivin 95/46/EY 18 artiklan 2 kohdassa säädettiin jäsenvaltioiden mahdollisuudesta ottaa käyttöön tällainen vaatimus kyseiseen direktiiviin perustuvan yleisen ilmoitusmenettelyn sijasta.

Ar direktīvas 30. pantu tiek ieviests obligāts pienākums datu pārzinim iecelt datu aizsardzības inspektoru, kuram būtu jāveic 32. pantā uzskaitītie uzdevumi. Ja vairākas kompetentās iestādes darbojas centrālās iestādes uzraudzībā, kura darbojas kā datu pārzinis, vismaz šai centrālajai iestādei būtu jāieceļ šāds datu aizsardzības inspektors. Direktīvas 95/46/EK 18. panta 2. punkts sniedza dalībvalstīm iespēju ieviest šādu prasību kā šajā direktīvā paredzētās vispārīgās paziņošanas prasības surogātu.

Ehdotuksen 31 artiklassa säädetään tietosuojavastaavan asemasta.

Direktīvas 31. pantā noteikts datu aizsardzības inspektora statuss.

Ehdotuksen 32 artiklassa vahvistetaan tietosuojavastaavan tehtävät.

Direktīvas 32. pantā noteikti datu aizsardzības inspektora uzdevumi.

3.4.5. V LUKU – HENKILÖTIETOJEN SIIRTO KOLMANSIIN MAIHIN TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE

3.4.5. V NODAĻA – PERSONAS DATU NOSŪTĪŠANA UZ TREŠĀM VALSTĪM VAI STARPTAUTISKĀM ORGANIZĀCIJĀM

Ehdotuksen 33 artiklassa vahvistetaan yleiset periaatteet henkilötietojen siirrolle kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla, tietojen edelleensiirrot mukaan lukien. Siinä täsmennetään, että tietoja voidaan siirtää kolmansiin maihin vain, jos siirto on tarpeen rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten.

Direktīvas 33. pantā noteikti vispārīgie principi datu nosūtīšanai uz trešām valstīm vai starptautiskām organizācijām, policijai un tiesu iestādēm sadarbojoties krimināllietās, ieskaitot tālāku nosūtīšanu. Tajā precizēts, ka nosūtīšanu uz trešām valstīm var veikt tikai, ja nosūtīšana ir nepieciešama, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus.

Ehdotuksen 34 artiklassa säädetään, että henkilötietoja voidaan siirtää kolmanteen maahan, jos komissio on asetuksen (EU) N:o …/../201X mukaisesti päättänyt, että kyseinen kolmas maa tarjoaa riittävän tietosuojan tason, tai nimenomaisesti poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla tai, jos tällaista päätöstä ei ole tehty, jos on annettu asianmukaiset takeet. Jos tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ei ole tehty, direktiivissä säädetään, että siirron perusteeksi riittävät asianmukaiset takeet ja poikkeukset. Lisäksi artiklassa vahvistetaan kriteerit, jotka komission on otettava huomioon arvioidessaan tietosuojan tason riittävyyttä ja joita ovat oikeusvaltioperiaate, oikeudelliset muutoksenhakukeinot ja riippumaton valvonta. Artiklassa säädetään myös, että komissio voi arvioida tietosuojan tason riittävyyttä tietyllä kolmannen maan alueella tai tietojenkäsittelyn sektorilla. Artiklassa myös säädetään, että yleisen tietosuoja-asetuksen 38 artiklan menettelyjen mukaisesti tehtyä tietosuojan tason riittävyyttä koskevaa yleistä päätöstä sovelletaan tämän direktiivin puitteissa. Vaihtoehtoisesti komissio voi erikseen tehdä päätöksen tietosuojan tason riittävyydestä tämän direktiivin tarkoituksia varten.

Direktīvas 34. pantā paredzēts, ka nosūtīšana uz trešo valsti var notikt, ja Komisija ir pieņēmusi lēmumu par aizsardzības līmeņa pietiekamību, pamatojoties uz Regulu …./../201X vai īpaši policijas un tiesu iestāžu sadarbībai krimināllietās, vai, nepastāvot šādiem lēmumiem, ja pastāv atbilstoši aizsardzības pasākumi. Kamēr lēmumi par aizsardzības līmeņa pietiekamību nav pieņemti, Direktīva nodrošina, ka nosūtīšana var turpināties, balstoties uz atbilstošiem aizsardzības pasākumiem un atkāpēm. Turklāt tajā noteikti kritēriji, kas Komisijai jāņem vērā, novērtējot, vai aizsardzības līmenis ir pietiekams, skaidri ietverot tiesiskumu, tiesisko aizsardzību un neatkarīgu uzraudzību. Pantā ir paredzēta iespēja, ka Komisija var novērtēt aizsardzības līmeni, ko nodrošina kāda teritorija vai apstrādes nozare trešajā valstī. Tas ievieš noteikumu, ka vispārējs lēmums par aizsardzības līmeņa pietiekamību, kas pieņemts, pamatojoties uz Vispārīgās datu aizsardzības regulas 38. pantu, ir piemērojams šās direktīvas darbības jomā. Otra iespēja ir Komisijai pieņemt lēmumu tikai šīs direktīvas nolūkiem.

Ehdotuksen 35 artiklassa määritellään asianmukaiset takeet, jotka tarvitaan ennen kansainvälisiä henkilötietojen siirtoja, ellei komissio ole tehnyt päätöstä tietosuojan tason riittävyydestä. Nämä takeet voidaan antaa oikeudellisesti sitovassa välineessä, kuten kansainvälisessä sopimuksessa. Vaihtoehtoisesti rekisterinpitäjä voi todeta takeiden olemassaolon arvioituaan siirtoon liittyviä seikkoja.

Direktīvas 35. pantā ir noteikti atbilstoši aizsardzības pasākumi, kas nepieciešami pirms starptautiskas nosūtīšanas, ja nav pieņemts Komisijas lēmums par aizsardzības līmeņa pietiekamību. Šie aizsardzības pasākumi var būt noteikti juridiski saistošā instrumentā, piemēram, starptautiskā nolīgumā. Otra iespēja ir, ka datu pārziņi, balstoties uz nosūtīšanas apstākļu novērtējumu, var secināt, ka tādi pastāv.

Ehdotuksen 36 artiklassa luetellaan direktiivin 95/46/EY 26 artiklaan ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 13 artiklaan perustuen poikkeukset, joiden nojalla henkilötietojen siirto voidaan sallia.

Direktīvas 36. pantā ir noteiktas atkāpes datu nosūtīšanai, balstoties uz Direktīvas 95/46/EK 26. pantu un Pamatlēmuma 2008/977/TI 13. pantu.

Ehdotuksen 37 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot säätämään, että rekisterinpitäjän on ilmoitettava henkilötietojen vastaanottajalle käsittelyn rajoituksista sekä toteutettava kaikki kohtuulliset toimet varmistaakseen, että henkilötietojen vastaanottajat kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä noudattavat näitä rajoituksia.

Direktīvas 37. pantā dalībvalstīm ir uzlikts pienākums nodrošināt, ka pārzinis informē saņēmēju par apstrādes ierobežojumiem un veic visas saprātīgas darbības, lai nodrošinātu, ka šos ierobežojumus izpilda personas datu saņēmēji trešā valstī vai starptautiskā organizācijā.

Ehdotuksen 38 artiklassa säädetään komission ja kolmansien maiden valvontaviranomaisten käyttöön tarkoitetuista henkilötietojen suojaamista koskevista kansainvälisistä yhteistyömekanismeista. Tämä koskee erityisesti niitä kolmansia maita, joiden katsotaan tarjoavan riittävän tietosuojan tason, kun otetaan huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) 12. kesäkuuta 2007 antama suositus rajatylittävästä yhteistyöstä yksityisyydensuojaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon alalla.

Direktīvas 38. pantā skaidri noteikti personas datu aizsardzības starptautiskās sadarbības mehānismi starp Komisiju un trešo valstu uzraudzības iestādēm, jo īpaši tajās valstīs, par kurām uzskata, ka tās nodrošina pietiekamu aizsardzības līmeni, ņemot vērā Ekonomiskās sadarbības un attīstības organizācijas (ESAO) 2007. gada 12. jūnija ieteikumu par pārrobežu sadarbību, piemērojot likumus par privātuma aizsardzību (on Cross-border Co-operation in the Enforcement of Laws Protecting Privacy).

VI LUKU – KANSALLISET VALVONTAVIRANOMAISET

VI NODAĻA – VALSTS UZRAUDZĪBAS IESTĀDES

3.4.5.1. 1 JAKSO – RIIPPUMATON ASEMA

3.4.5.1. 1. IEDAĻA – NEATKARĪBA

Ehdotuksen 39 artiklassa, joka perustuu direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 1 kohtaan ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 25 artiklaan, jäsenvaltiot velvoitetaan perustamaan valvontaviranomaiset ja lisätään viranomaisten tehtäviin direktiivin johdonmukaisen soveltamisen edistäminen koko unionissa. Valvontaviranomaisena voi toimia yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti perustettu valvontaviranomainen.

Direktīvas 39. pants, kas balstās uz Direktīvas 95/46/EK 28. panta 1. punktu un Pamatlēmuma 2008/977/TI 25. pantu, uzliek pienākumu dalībvalstīm izveidot uzraudzības iestādes, paplašinot šo iestāžu uzdevumus veicināt Direktīvas konsekventu piemērošanu visā Savienībā; tā var būt uzraudzības iestāde, kas izveidota, pamatojoties uz Vispārīgo datu aizsardzības regulu.

Ehdotuksen 40 artiklassa selkeytetään valvontaviranomaisten riippumattomuuden edellytyksiä panemalla täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö[29]. Lisäksi säännös perustuu asetuksen (EY) N:o 45/2001[30] 44 artiklaan.

Direktīvas 40. pantā skaidroti nosacījumi, kas izvirzīti uzraudzības iestādes neatkarībai, īstenojot Eiropas Savienības Tiesas judikatūru[29] un vadoties no Regulas (EK) Nr. 45/2001 44. panta[30].

Ehdotuksen 41 artiklassa vahvistetaan valvontaviranomaisen jäseniä koskevat yleiset edellytykset. Säännös perustuu asiaa koskevaan oikeuskäytäntöön[31] ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 42 artiklan 2–6 kohtaan.

Direktīvas 41. pantā paredzēti vispārīgi noteikumi par uzraudzības iestādes locekļiem, ar šiem noteikumiem īstenota attiecīgā tiesu prakse[31], par paraugu ņemot Regulas (EK) 45/2001 42. panta 2. līdz 6. punktu.

Ehdotuksen 42 artiklassa vahvistetaan valvontaviranomaisen perustamista koskevat säännöt sekä sen jäseniä koskevat edellytykset, jotka on sisällytettävä jäsenvaltioiden lainsäädäntöön.

Direktīvas 42. pantā ietverti uzraudzības iestādes izveides noteikumi, kuri dalībvalstīm jānosaka ar likumu, tai skaitā nosacījumi, kas attiecas uz tās locekļiem.

Ehdotuksen 43 artikla, jossa säädetään valvontaviranomaisen jäsenten ja henkilöstön vaitiolovelvollisuudesta, perustuu direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 7 kohtaan ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 25 artiklan 4 kohtaan.

Direktīvas 43. pants par uzraudzības iestādes locekļu un tās personāla pienākumu glabāt dienesta noslēpumu līdzinās Direktīvas 95/46/EK 28. panta 7. punktam un Pamatlēmuma 2008/977/TI 25. panta 4. punktam.

3.4.5.2. 2 JAKSO – TEHTÄVÄT JA VALTUUDET

3.4.5.2. 2. IEDAĻA – PIENĀKUMI UN PILNVARAS

Ehdotuksen 44 artiklassa määritellään direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 6 kohtaan ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 25 artiklan 1 kohtaan perustuen valvontaviranomaisten toimivalta. Tuomioistuimet on vapautettu valvontaviranomaisen valvonnasta silloin kun ne käyttävät tuomiovaltaansa, mutta niiden on siitä huolimatta sovellettava tietosuojaa koskevia aineellisia sääntöjä.

Direktīvas 44. pantā ir noteikta uzraudzības iestāžu kompetence, balstoties uz Direktīvas 95/46/EK 28. panta 6. punktu un Pamatlēmuma 2008/977/TI 25. panta 1. punktu. Tiesas, kad tās pilda tiesas spriešanas funkciju, izņēmuma kārtā ir atbrīvotas no uzraudzības iestādes uzraudzības, taču tām ir jāpiemēro datu aizsardzības materiāltiesiskie noteikumi.

Ehdotuksen 45 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot säätämään valvontaviranomaisen tehtävistä, joita ovat muun muassa valitusten käsittely ja tutkiminen sekä tietosuojaan liittyvistä riskeistä, säännöistä, takeista ja oikeuksista tiedottaminen kansalaisille. Tämän direktiivin osalta valvontaviranomaisten on käytettävä tiedonsaantioikeutta rekisteröidyn puolesta, jos tältä kielletään suora tiedonsaanti tai rajoitetaan sitä. Lisäksi valvontaviranomaisten on varmistettava tietojenkäsittelyn lainmukaisuus.

Direktīvas 45. pantā noteikts dalībvalstu pienākums noteikt uzraudzības iestādes pienākumus, ietverot sūdzību uzklausīšanu un izmeklēšanu un sabiedrības informētības uzlabošanu par riskiem, noteikumiem, aizsardzības pasākumiem un tiesībām. Īpašs uzraudzības iestāžu pienākums šīs direktīvas kontekstā ir izmantot piekļuves tiesības datu subjekta vārdā, lai pārbaudītu datu apstrādes likumību, ja tieša piekļuve ir atteikta vai ierobežota.

Ehdotuksen 46 artiklassa vahvistetaan direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 3 kohtaan ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 25 artiklan 2 ja 3 kohtaan perustuen valvontaviranomaisen valtuudet.

Direktīvas 46. pants, kas balstās uz Direktīvas 95/46/EK 28. panta 3. punktu un Pamatlēmuma 2008/977/TI 25. panta 2. un 3. punktu, nosaka uzraudzības iestādes pilnvaras. Direktīvas 47. pantā, pamatojoties uz Direktīvas 95/46/EK 28. panta 5. punktu, uzlikts pienākums uzraudzības iestādēm sagatavot ikgadējus darbības ziņojumus.

Ehdotuksen 47 artiklassa velvoitetaan valvontaviranomaiset laatimaan vuotuinen toimintakertomus. Säännös perustuu direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 5 kohtaan.

3.4.6. VII NODAĻA – SADARBĪBA

3.4.6. VII LUKU – YHTEISTYÖ

Ar direktīvas 48. pantu ievieš noteikumus par obligātu savstarpēju palīdzību, savukārt Direktīvas 95/46/EK 28. panta 6. punkta otrā daļā paredzēts tikai vispārīgs pienākums sadarboties, to sīkāk neprecizējot.

Ehdotuksen 48 artiklassa vahvistetaan säännöt pakollisesta keskinäisestä avunannosta. Direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädettiin yleisesti avunantovelvoitteesta.

Direktīvas 49. pantā ir paredzēts, ka Eiropas Datu aizsardzības kolēģija, ko izveido ar Vispārīgo datu aizsardzības regulu, īsteno savus uzdevumus attiecībā uz apstrādes darbībām, kas ir šīs direktīvas darbības jomā. Lai sniegtu papildu atbalstu, Komisija uzklausīs to iestāžu pārstāvju padomus, kuras dalībvalstīs ir atbildīgas par noziedzīgu nodarījumu novēršanu, izmeklēšanu, atklāšanu un par saukšanu pie atbildības par tiem, kā arī Eiropas Policijas biroja un Eurojust pārstāvju padomus, izmantojot ekspertu grupu par datu aizsardzības aspektiem, kas saistīti ar tiesībaizsardzību.

Ehdotuksen 49 artiklassa säädetään, että yleisellä tietosuoja-asetuksella perustettu Euroopan tietosuojaneuvosto hoitaa myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan tietojenkäsittelyyn liittyviä tehtäviä. Komissio aikoo tarjota täydentävää tukea ja pyytää neuvoja rikosten torjumisen, tutkimisen, selvittämisen ja syytteeseenpanon alalla toimivaltaisilta jäsenvaltioiden viranomaisilta sekä Europolin ja Eurojustin edustajilta ja muodostaa asiantuntijaryhmän, joka käsittelee lainvalvontaan liittyviä tietosuojan näkökohtia.

3.4.7. VII NODAĻA – TIESĪBU AIZSARDZĪBAS LĪDZEKĻI, ATBILDĪBA UN SANKCIJAS

3.4.7. VIII LUKU – OIKEUSSUOJAKEINOT, VASTUU JA SEURAAMUKSET

Direktīvas 50. pantā, pamatojoties uz Direktīvas 95/46/EK 28. panta 4. punktu, paredzēts, ka datu subjektam ir tiesības iesniegt sūdzību uzraudzības iestādē, un tas attiecas uz jebkādu Direktīvas pārkāpumu saistībā ar sūdzības iesniedzēju. Tajā arī konkrēti norādīts, kādas struktūras, organizācijas vai asociācijas var iesniegt sūdzību datu subjekta vārdā un personas datu aizsardzības pārkāpuma gadījumā arī neatkarīgi no datu subjekta sūdzības.

Ehdotuksen 50 artiklassa säädetään, että jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle. Säännös perustuu direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 4 kohtaan ja koskee kaikkia tapauksia, joissa direktiiviä ei ole noudatettu suhteessa valituksen tekijään. Artiklassa mainitaan myös ne elimet, järjestöt ja yhdistykset, jotka voivat tehdä valituksen rekisteröidyn puolesta, tai jos kyseessä on henkilötietojen tietoturvaloukkaus, rekisteröidyn valituksesta riippumatta.

Direktīvas 51. pants attiecas uz tiesībām uz tiesas aizsardzību pret uzraudzības iestādi. Tas balstās uz vispārīgo noteikumu, kas paredzēts Direktīvas 95/46/EK 28. panta 3. punktā, un īpaši nosaka, ka datu subjekts var vērsties tiesā, lai panāktu, ka uzraudzības iestāde reaģē uz sūdzību.

Ehdotuksen 51 artiklassa säädetään oikeudesta oikeussuojakeinoihin valvontaviranomaista vastaan. Se perustuu direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 3 kohdassa olevaan yleiseen säännökseen, ja siinä säädetään nimenomaan, että rekisteröity voi viedä asian tuomioistuimeen velvoittaakseen valvontaviranomaisen käsittelemään valituksen.

Direktīvas 52. pants attiecas uz tiesībām uz tiesas aizsardzību pret pārzini vai apstrādātāju, kas balstās uz Direktīvas 95/46/EK 22. pantu un Pamatlēmuma 2008/977/TI 20. pantu.

Ehdotuksen 52 artiklassa säädetään oikeudesta oikeussuojakeinoihin rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää vastaan direktiivin 95/46/EY 22 artiklan ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 20 artiklan mukaisesti.

Ar Direktīvas 53. pantu ir ieviesti kopēji noteikumi, kas attiecas uz tiesvedību, tai skaitā struktūru, organizāciju vai asociāciju tiesības pārstāvēt datu subjektus tiesās un uzraudzības iestāžu tiesības iesaistīties juridiskās procedūrās. Dalībvalstu pienākums nodrošināt raitu tiesas darbību ir noteikts, vadoties pēc E-komercijas direktīvas 2000/31/EK 18. panta 1. punkta[32].

Ehdotuksen 53 artiklassa vahvistetaan tuomioistuinmenettelyjä koskevat yhteiset säännöt, jotka koskevat muun muassa elinten, järjestöjen ja yhdistysten oikeutta edustaa rekisteröityjä tuomioistuimissa ja valvontaviranomaisten oikeutta panna vireille oikeudellisia menettelyjä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeussuojakeinot mahdollistavat nopeat toimenpiteet. Tämä säännös perustuu sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 2000/31/EY[32] 18 artiklan 1 kohtaan.

Direktīvas 54. panta dalībvalstīm ir uzlikts pienākums nodrošināt tiesības uz kompensāciju. Tas balstās uz Direktīvas 95/46/EK 23. pantu un Pamatlēmuma 2008/977/TI 19. panta 1. punktu, paplašinot tiesības uz zaudējumu atlīdzību, kurus radījuši datu apstrādātāji, un sīkāk skaidrojot līdzpārziņu un līdzapstrādātāju atbildību.

Ehdotuksen 54 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot säätämään oikeudesta korvauksen saamiseen. Säännös perustuu direktiivin 95/46/EY 23 artiklaan ja puitepäätöksen 2008/977/YOS 19 artiklan 1 kohtaan. Oikeutta korvauksen saamiseen laajennetaan koskemaan myös henkilötietojen käsittelijöiden aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi artiklassa selkeytetään vastuukysymyksiä silloin, kun käsittelyyn on osallistunut useampi kuin yksi rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä.

Direktīvas 55. pantā dalībvalstīm uzlikts pienākums paredzēt sodus par direktīvas pārkāpumiem un nodrošināt to īstenošanu.

Ehdotuksen 55 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot vahvistamaan seuraamuksia koskevat säännöt, määräämään seuraamuksia direktiivin rikkomisesta ja varmistamaan sääntöjen täytäntöönpano.

3.4.8. X NODAĻA – DELEĢĒTIE AKTI UN ĪSTENOŠANAS AKTI

3.4.8. IX LUKU – DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

Direktīvas 56. pantā ietverti standarta noteikumi par deleģēšanu saskaņā ar LESD 290. pantu. Tādējādi likumdevējs var deleģēt Komisijai pilnvaras pieņemt vispārēji piemērojamus neleģislatīvus aktus, lai papildinātu vai grozītu dažus nebūtiskus leģislatīvu aktu elementus (kvazileģislatīvi akti).

Ehdotuksen 56 artikla sisältää siirretyn säädösvallan käyttöä koskevat vakiosäännökset SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Tuon artiklan nojalla lainsäätäjä voi siirtää komissiolle vallan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia.

Direktīvas 57. pantā ietverts noteikums par komiteju procedūru, kas nepieciešama, lai piešķirtu Komisijai īstenošanas pilnvaras gadījumos, kad saskaņā ar LESD 291. pantu ir nepieciešami vienādi nosacījumi juridiski saistošo Savienības aktu īstenošanai. Piemēro pārbaudes procedūru.

Ehdotuksen 57 artiklassa säädetään komiteamenettelystä, jolla komissiolle siirretään täytäntöönpanovaltaa sellaisia tapauksia varten, joissa unionin oikeudellisesti velvoittavat säädökset edellyttävät SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaisesti yhdenmukaista täytäntöönpanoa. Sovelletaan tarkastelumenettelyä.

3.4.9. XI NODAĻA – NOBEIGUMA NOTEIKUMI

3.4.9. X LUKU – LOPPUSÄÄNNÖKSET

Ar 58. pantu tiek atcelts Pamatlēmums 2008/977/TI.

Ehdotuksen 58 artiklalla kumotaan neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS.

Direktīvas 59. pantā ir noteikts, ka netiek skarti īpaši noteikumi, kas iekļauti Savienības tiesību aktos, kuri attiecas uz personas datu apstrādi vai piekļuvi informācijas sistēmām direktīvas darbības jomā un kuri pieņemti pirms šīs direktīvas pieņemšanas, attiecībā uz personas datu apstrādi, ko veic kompetentās iestādes, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus.

Ehdotuksen 59 artiklassa säädetään siitä, että direktiivi ei vaikuta erityisiin säännöksiin, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten ja jotka sisältyvät ennen tämän direktiivin hyväksymistä annettuihin unionin säädöksiin, joilla säännellään direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa henkilötietojen käsittelyä tai pääsyä tietojärjestelmiin.

Direktīvas 60. pantā precizēta šīs direktīvas saistība ar starptautiskiem nolīgumiem, ko dalībvalstis iepriekš noslēgušas, tiesu iestāžu un policijas iestāžu sadarbības krimināllietās jomā.

Ehdotuksen 60 artiklassa selkeytetään direktiivin suhdetta kansainvälisiin sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat aiemmin tehneet rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla.

Direktīvas 61. pantā ir noteikts Komisijas pienākums izvērtēt direktīvas īstenošanu un ziņot par to, lai novērtētu nepieciešamību šai direktīvai pielāgot iepriekš pieņemtos īpašos noteikumus, kas minēti 59. pantā.

Ehdotuksen 61 artiklassa velvoitetaan komissio arvioimaan direktiivin täytäntöönpanoa ja raportoimaan siitä, jotta voidaan päättää, olisiko 59 artiklassa tarkoitetut, aiemmin annetut erityiset säännökset yhdenmukaistettava tämän direktiivin kanssa.

Direktīvas 62. pantā ir noteikts dalībvalstu pienākums transponēt šo direktīvu savos valsts tiesību aktos un paziņot Komisijai noteikumus, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu.

Ehdotuksen 62 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot saattamaan direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja antamaan komissiolle tiedoksi direktiivin nojalla annetut säännökset.

Direktīvas 63. pantā ir noteikts šīs direktīvas spēkā stāšanās datums.

Ehdotuksen 63 artiklassa vahvistetaan direktiivin voimaantulopäivä.

Tās 64. pantā ir noteikti direktīvas adresāti.

Ehdotuksen 64 artiklassa ilmoitetaan ne valtiot, joille direktiivi on osoitettu.

4.         IETEKME UZ BUDŽETU

4.         TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tiesību akta finanšu pārskats, kas pievienots Vispārīgajai datu aizsardzības regulai, attiecas uz regulas un šīs direktīvas ietekmi uz budžetu.

Rahoitusselvitys, joka on yleistä tietosuoja-asetusta koskevan ehdotuksen liitteenä, kattaa sekä asetuksen että tämän direktiivin talousarviovaikutukset.

2012/0010 (COD)

2012/0010 (COD)

Priekšlikums

Ehdotus

EIROPAS PARLAMENTA UN PADOMES DIREKTĪVA

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi, ko veic kompetentās iestādes, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, un par šādu datu brīvu apriti

yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta

EIROPAS PARLAMENTS UN EIROPAS SAVIENĪBAS PADOME,

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ņemot vērā Līgumu par Eiropas Savienības darbību un jo īpaši tā 16. panta 2. punktu,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan,

ņemot vērā Eiropas Komisijas priekšlikumu,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

pēc leģislatīvā akta projekta nosūtīšanas valstu parlamentiem,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

pēc apspriešanās ar Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītāju[33],

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua[33],

saskaņā ar parasto likumdošanas procedūru,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

tā kā:

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Fizisku personu aizsardzība attiecībā uz personas datu apstrādi ir pamattiesības. Eiropas Savienības Pamattiesību hartas 8. panta 1. punkts un Līguma par Eiropas Savienības darbību 16. panta 1. punkts paredz, ka ikvienai personai ir tiesības uz savu personas datu aizsardzību.

(1) Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä kuuluu perusoikeuksiin. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.

(2) Personas datu apstrādes mērķis ir kalpot cilvēkam; noteikumiem par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi un tās principiem neatkarīgi no fiziskās personas valstspiederības vai dzīvesvietas būtu jāievēro pamattiesības un brīvības un jo īpaši tiesības uz personas datu aizsardzību. Tiem būtu jāpalīdz izveidot brīvības, drošības un tiesiskuma telpa.

(2) Henkilötietojen käsittelyn on tarkoitus palvella ihmistä. Sen vuoksi niissä periaatteissa ja säännöissä, jotka koskevat yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä, olisi henkilöiden kansalaisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta otettava huomioon heidän perusoikeutensa ja ‑vapautensa ja erityisesti oikeus henkilötietojen suojaan. Henkilötietojen käsittelyn olisi myös tuettava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä.

(3) Ātrā tehnoloģiju izaugsme un globalizācija ir radījusi jaunas problēmas personas datu aizsardzības jomā. Datu vākšanas un apmaiņas apjoms ir dramatiski pieaudzis. Tehnoloģijas ļauj kompetentajām iestādēm vēl nepieredzētā apjomā savas darbības mērķiem izmantot personas datus.

(3) Teknologian nopea kehitys ja globalisaatio ovat tuoneet henkilötietojen käsittelyyn uusia haasteita. Tietoja kerätään ja jaetaan nyt valtavan paljon suuremmassa mittakaavassa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää toiminnassaan henkilötietoja ennennäkemättömän laajasti teknologian kehityksen ansiosta.

(4) Tādēļ ir nepieciešams atvieglot datu brīvu apriti starp kompetentajām iestādēm Savienībā un datu nosūtīšanu trešām valstīm un starptautiskajām organizācijām, vienlaikus nodrošinot personas datu augsta līmeņa aizsardzību. Šo pārmaiņu dēļ ir nepieciešams izveidot stigru un saskaņotāku datu aizsardzības regulējumu Savienībā, ko atbalsta ar stigru izpildi.

(4) Sen takia olisi helpotettava vapaata tiedonkulkua toimivaltaisten viranomaisten kesken unionissa ja tietojen siirtämistä kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille ja samalla varmistettava henkilötietojen korkeatasoinen suoja. Tämän kehityksen vuoksi unionissa on laadittava vahvempi ja johdonmukaisempi tietosuojakehys, jota tuetaan tehokkaalla täytäntöönpanolla.

(5) Eiropas Parlamenta un Padomes 1995. gada 24. oktobra Direktīva 95/46/EK par personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi un šādu datu brīvu apriti[34] ir piemērojama visām personas datu apstrādes darbībām dalībvalstīs gan publiskajā, gan privātajā sektorā. Tomēr to nepiemēro personas datu apstrādei   "tādu pasākumu gaitā, uz kuru neattiecas Kopienas tiesību akti", piemēram, darbībām, kas veiktas, tiesu iestādēm un policijai sadarbojoties krimināllietās.

(5) Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[34] sovelletaan kaikkeen jäsenvaltioissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Sitä ei kuitenkaan sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, joka suoritetaan sellaisessa toiminnassa joka ei kuulu yhteisön oikeuden soveltamisalaan, kuten rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön yhteydessä.

(6) Padomes 2008. gada 27. novembra Pamatlēmums 2008/977/TI par tādu personas datu aizsardzību, ko apstrādā, policijas un tiesu iestādēm sadarbojoties krimināllietās[35], ir piemērojams tiesu iestāžu sadarbībai krimināllietās un policijas sadarbībai. Šā pamatlēmuma piemērošanas joma būtu jāattiecina tikai uz tādu personas datu apstrādi, kurus nosūta starp dalībvalstīm vai kurus dara savstarpēji pieejamus.

(6) Rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla sovelletaan rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 annettua neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS[35]. Puitepäätöksen soveltamisala rajoittuu jäsenvaltioiden keskenään siirtämien tai saataville asettamien henkilötietojen käsittelyyn.

(7) Konsekventas un augsta līmeņa personas datu aizsardzības nodrošināšana personām un personas datu apmaiņas veicināšana starp dalībvalstu kompetentajām iestādēm ir būtiska, lai nodrošinātu efektīvu policijas un tiesu iestāžu sadarbību krimināllietās. Šajā nolūkā personu tiesību un brīvību aizsardzības līmenim attiecībā uz personas datu apstrādi, ko veikušas kompetentās iestādes, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, ir jābūt vienādam visās dalībvalstīs. Lai personas datu aizsardzība visā Savienībā būtu efektīva, nepieciešams stiprināt datu subjektu tiesības un to personu pienākumus, kas apstrādā personas datus, turklāt nepieciešams piešķirt arī līdzvērtīgas pilnvaras uzraudzīt un nodrošināt personas datu aizsardzības noteikumu ievērošanu dalībvalstīs.

(7) Rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön varmistamiseksi on taattava yksilöiden henkilötietojen korkeatasoinen ja johdonmukainen suoja ja helpotettava henkilötietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. Sitä varten kaikkien jäsenvaltioiden on tarjottava samantasoinen yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suoja toimivaltaisten viranomaisten käsitellessä henkilötietoja rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä tai syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten. Jotta henkilötietoja voidaan suojata tehokkaasti koko unionissa, on vahvistettava rekisteröidyn oikeuksia ja lisättävä henkilötietoja käsittelevien vastuuta. Samalla on varmistettava samantasoiset valtuudet seurata ja varmistaa henkilötietojen suojelua koskevien sääntöjen noudattaminen jäsenvaltioissa.

(8) Līguma par Eiropas Savienības darbību 16. panta 2. punktā ir noteikts, ka Eiropas Parlamentam un Padomei būtu jāparedz noteikumi par fizisko personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi un noteikumi par šādu datu brīvu apriti.

(8) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat luonnollisten henkilöiden suojaa koskevat säännöt, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä, sekä säännöt, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta.

(9) Balstoties uz to, Eiropas Parlamenta un Padomes Regula ES …./2012 par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi un šādu datu brīvu apriti (Vispārīgā datu aizsardzības regula) nosaka vispārīgos noteikumus, lai aizsargātu fiziskas personas attiecībā uz to personas datu apstrādi un nodrošinātu personas datu brīvu apriti Savienībā.

(9) Sen pohjalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o …./2012 yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) vahvistetaan yleiset säännöt yksilöiden suojelemiseksi henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi unionissa.

(10) 21. deklarācijā par personas datu aizsardzību tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās un policijas sadarbībā, kas pievienota Lisabonas līgumu pieņēmušās Starpvaldību konferences Nobeiguma aktam, konference atzina, ka var būt nepieciešami īpaši noteikumi par personas datu aizsardzību un par to brīvu apriti tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās un policijas sadarbībā, pamatojoties uz Līguma par Eiropas Savienības darbību 16. pantu, šo jomu īpašo iezīmju dēļ.

(10) Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa 21 henkilötietojen suojasta rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla konferenssi tunnusti, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaiset erityissäännöt henkilötietojen suojasta ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta saattavat osoittautua tarpeellisiksi rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla näiden alojen erityisluonteen vuoksi.

(11) Tādēļ atsevišķā direktīvā būtu jāņem vērā šo jomu īpašās iezīmes un jāparedz noteikumi par personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi, ko kompetentās iestādes veic, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus.

(11) Sen vuoksi tarvitaan erillistä direktiiviä, joka vastaa näiden alojen erityisluonnetta ja jossa vahvistetaan säännöt yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten käsitellessä henkilötietoja rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä tai syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten.

(12) Lai nodrošinātu personām vienāda līmeņa aizsardzību, izmantojot juridiski īstenojamas tiesības, visā Savienībā un novērstu atšķirības, kas traucē personas datu apmaiņu starp kompetentajām iestādēm, direktīvai būtu jānosaka saskaņoti noteikumi personas datu aizsardzībai un brīvai apritei policijas un tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās.

(12) Jotta yksilöillä olisi samantasoinen suoja ja täytäntöönpanokelpoiset oikeudet kaikkialla unionissa ja jotta estetään toimivaltaisten viranomaisten välistä henkilötietojen vaihtoa haittaavat eroavuudet, direktiivissä olisi vahvistettava yhdenmukaiset henkilötietojen suojaa ja vapaata liikkuvuutta koskevat säännöt rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla.

(13) Šī direktīva atļauj ņemt vērā principu par publisku piekļuvi oficiāliem dokumentiem, piemērojot direktīvā paredzētos noteikumus.

(13) Virallisten asiakirjojen julkisuusperiaate voidaan ottaa huomioon tämän direktiivin säännöksiä sovellettaessa.

(14) Šajā direktīvā noteiktajai aizsardzībai saistībā ar personas datu apstrādi būtu jāattiecas uz fiziskām personām neatkarīgi no to valstspiederības vai dzīvesvietas.

(14) Direktiivin antaman suojan olisi koskettava kaikkia luonnollisia henkilöitä heidän kansalaisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta silloin kun on kyse henkilötietojen käsittelystä.

(15) Fizisku personu aizsardzībai vajadzētu būt tehnoloģiski neitrālai un neatkarīgai no izmantotajiem paņēmieniem, jo pretējā gadījumā tas radītu nopietnu likuma apiešanas risku. Fizisku personu aizsardzībai būtu jāattiecas gan uz personas datu apstrādi ar automatizētiem līdzekļiem, gan uz datu manuālu apstrādi, ja dati ir ietverti vai tos paredzēts ietvert kartotēkā. Šīs direktīvas piemērošanas jomā neietilpst datnes vai datņu kopumi, kā arī to ievadlapas, kuras nav sakārtotas atbilstoši speciāliem kritērijiem. Šī direktīva nebūtu jāpiemēro personas datu apstrādei tādas darbības gaitā, kas ir ārpus Savienības tiesību aktu darbības jomas, jo īpaši attiecībā uz valsts drošību, vai datiem, kurus apstrādā Savienības iestādes, struktūras, biroji un aģentūras, piemēram, Eiropas Policijas birojs vai Eurojust.

(15) Yksilöiden suojelu ei saa olla riippuvainen käytetystä tekniikasta, koska tällainen riippuvaisuus uhkaisi aiheuttaa vakavia väärinkäytöksiä. Yksilöiden suojelun olisi koskettava myös henkilötietojen automatisoitua käsittelyä sekä sellaisten henkilötietojen manuaalista käsittelyä, jotka muodostavat rekisterin osan tai joiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa. Tämän direktiivin soveltamisalaan ei ole tarkoitus sisällyttää sellaisia asiakirjoja tai asiakirjojen kokonaisuuksia kansilehtineen, joita ei ole järjestetty määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Tätä direktiiviä ei ole tarkoitus soveltaa henkilötietojen käsittelyyn, joka suoritetaan sellaisen toiminnan yhteydessä, joka ei kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan, erityisesti jos on kyse kansallisesta turvallisuudesta, eikä tietoihin, joita käsittelevät unionin toimielimet, elimet ja laitokset, kuten Europol ja Eurojust.

(16) Aizsardzības principi būtu jāattiecina uz jebkādu informāciju par identificētu vai identificējamu fizisku personu. Lai noteiktu, vai fiziska persona ir identificējama, būtu jāņem vērā visi līdzekļi, ko pārzinis vai kāda cita persona pamatoti varētu izmantot, lai identificētu personu. Aizsardzības principus nebūtu jāpiemēro datiem, ko sniedz anonīmi — tā, ka datu subjekts vairs nav identificējams.

(16) Tietosuojaperiaatteita olisi sovellettava kaikkiin tietoihin, jotka koskevat tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä. Sen ratkaisemiseksi, onko luonnollinen henkilö tunnistettavissa, olisi otettava huomioon kaikki keinot, joita joko rekisterinpitäjä tai muu henkilö voi kohtuuden rajoissa käyttää mainitun henkilön tunnistamiseksi. Tietosuojaperiaatteita ei ole tarkoitus soveltaa tietoihin, joiden tunnistettavuus on poistettu siten, ettei rekisteröidyn tunnistaminen ole enää mahdollista.

(17) Personas veselības datiem īpaši būtu jāaptver visi dati, kas norāda uz datu subjekta veselības stāvokli, informācija par personas reģistrāciju ar veselību saistītu pakalpojumu saņemšanai; informāciju par maksājumiem vai tiesībām saņemt veselības aprūpi; numuru, simbolu vai zīmi, kas piešķirta personai, lai to viennozīmīgi identificētu veselības aprūpes nolūkos; jebkuru informāciju par personu, ko vāc ar veselības aprūpi saistītu pakalpojumu sniegšanas laikā; informāciju, kas iegūta, pārbaudot vai izmeklējot kādu ķermeņa daļu vai no tā iegūtu materiālu, tai skaitā bioloģiskus paraugus; informāciju, kas identificē kādu personu kā veselības aprūpes pakalpojumu sniedzēju personai; vai citu informāciju par, piemēram, slimību, traucējumiem, slimības risku, slimības vēsturi, klīnisko aprūpi vai par aktuālo datu subjekta fizisko vai biomedicīnisko stāvokli, neatkarīgi no tās avota, piemēram, ārsta vai cita veselības aprūpes nozares pārstāvja, slimnīcas, medicīniskas ierīces vai in vitro diagnostikas testa.

(17) Terveyttä koskeviin henkilötietoihin olisi sisällytettävä erityisesti kaikki tiedot, jotka koskevat rekisteröidyn terveydentilaa, tiedot yksilön rekisteröimisestä terveyspalvelujen saamista varten, tiedot yksilöä koskevista terveydenhuollon maksuista tai yksilön oikeudesta terveydenhuoltoon, yksilölle annettu numero, symboli tai erityistuntomerkki ainoastaan yksilön tunnistamiseksi terveydenhuollon piirissä, yksilöstä terveydenhuollon palvelujen antamisen aikana kerätyt tiedot, kehon osan tai kehosta peräisin olevan aineen testaamisesta tai tutkimisesta saadut tiedot, myös biologiset näytteet, tieto siitä, kuka on hoitanut yksilöä, sekä kaikki tiedot esimerkiksi sairauksista, vammoista, sairauden riskistä, esitiedoista tai annetuista hoidoista sekä tieto rekisteröidyn senhetkisestä fyysisestä tai lääketieteellisestä tilanteesta riippumatta siitä, onko tiedot saatu lääkäriltä tai muulta terveydenhuoltoalan ammattilaiselta, sairaalalta, lääkinnällisestä laitteesta vai diagnostisesta in vitro ‑testistä.

(18) Jebkurai personas datu apstrādei būtu jābūt godprātīgai un likumīgai attiecībā pret personām. Jo īpaši konkrētajiem datu apstrādes nolūkiem būtu jābūt skaidri noteiktiem.

(18) Kaikki henkilötietojen käsittely on suoritettava lainmukaisesti ja asianomaisia henkilöitä kohtaan oikeudenmukaisella tavalla. Varsinkin tietojenkäsittelyn nimenomainen tarkoitus olisi ilmoitettava selvästi.

(19) Noziedzīgu nodarījumu novēršanai, izmeklēšanai un saukšanai pie atbildības par tiem ir nepieciešams, lai kompetentās iestādes glabā un apstrādā personas datus, kas savākti saistībā ar konkrētu noziedzīgu nodarījumu novēršanu, izmeklēšanu, atklāšanu un saukšanu pie atbildības par tiem ārpus šā konteksta, lai iegūtu izpratni par noziedzības parādībām un tendencēm, lai iegūtu informāciju par organizētiem noziedzīgiem tīkliem un konstatētu saikni starp dažādiem atklātajiem nodarījumiem.

(19) Rikosten torjuminen, tutkiminen ja syytteeseenpano edellyttävät, että toimivaltaiset viranomaiset voivat säilyttää ja käsitellä tiettyjen rikosten torjumisen, tutkimisen, selvittämisen ja syytteeseenpanon yhteydessä kerättyjä henkilötietoja myös muissa yhteyksissä ymmärtääkseen rikollisuuden ilmiöitä ja suuntauksia, kerätäkseen tietoa järjestäytyneistä rikollisverkostoista sekä havaitakseen yhteyksiä selvitettyjen rikosten välillä.

(20) Personas dati nebūtu jāapstrādā tādiem nolūkiem, kas nav savienojami ar tiem nolūkiem, kuriem dati ir savākti. Personas datiem vajadzētu būt piemērotiem, atbilstīgiem un nevajadzētu būt pārmērīgiem saistībā ar nolūkiem, kuriem dati tiek apstrādāti. Būtu jāveic visi pamatoti pasākumi, lai nodrošinātu, ka neprecīzi personas dati tiek laboti vai dzēsti.

(20) Henkilötietoja ei saa käsitellä sellaisia tarkoituksia varten, jotka ovat ristiriidassa sen tarkoituksen kanssa, johon tiedot kerättiin. Henkilötietojen olisi oltava riittäviä ja olennaisia, eivätkä ne saa olla liian laajoja käsittelyn tarkoituksiin nähden. Kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että virheelliset henkilötiedot oikaistaan tai poistetaan.

(21) Datu precizitātes princips būtu jāpiemēro, ņemot vērā attiecīgās apstrādes būtību un nolūkus. Jo īpaši tiesvedībā izteikumi, kas satur personas datus, balstās uz personu subjektīvu uztveri un dažos gadījumos tos ne vienmēr var pārbaudīt. Attiecīgi prasībai par precizitāti nebūtu jāattiecas uz izteikuma precizitāti, bet vienīgi uz to, ka ir izdarīts konkrēts izteikums.

(21) Tietojen oikeellisuuden periaatetta sovellettaessa olisi otettava huomioon asianomaisen käsittelyn luonne ja tarkoitus. Erityisesti oikeudenkäyntimenettelyissä lausunnot, jotka sisältävät henkilötietoja, perustuvat yksilöiden subjektiiviseen havaintoon eivätkä ole aina todennettavissa. Näin ollen oikeellisuuden vaatimus ei saisi koskea lausunnon oikeellisuutta, vaan ainoastaan sitä tosiseikkaa, että tietty lausunto on annettu.

(22) Kompetentajām iestādēm, interpretējot un piemērojot vispārējos personas datu apstrādes principus, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, būtu jāņem vērā nozares īpatnības, tai skaitā sasniedzamie mērķi.

(22) Kun tulkitaan ja sovelletaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat yksilöiden suojelua toimivaltaisten viranomaisten käsitellessä henkilötietoja rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, olisi otettava huomioon alan erityispiirteet ja ‑tavoitteet.

(23) Personas datu apstrādei, kas tiek veikta, policijai un tiesu iestādēm sadarbojoties krimināllietās, ir raksturīgi, ka tiek apstrādi personas dati, kas attiecas uz dažādām datu subjektu kategorijām. Tāpēc ir nepieciešams, cik vien iespējams, skaidri nodalīt dažādu datu subjektu kategoriju personas datus, piemēram, aizdomās turēto, notiesāto, cietušo un trešo personu, piemēram, liecinieku, personu, kam ir attiecīga informāciju vai kontakti, un aizdomās turēto un notiesāto līdzdalībnieku personas datus.

(23) Rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla suoritettavalle henkilötietojen käsittelylle on ominaista, että käsiteltävät henkilötiedot koskevat eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä. Sen vuoksi olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä erottamaan selvästi toisistaan henkilötiedot, jotka koskevat eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä, kuten rikoksesta epäiltyjä, rikoksesta tuomittuja, rikoksen uhreja ja kolmansia osapuolia, kuten todistajia, henkilöitä, joilla on tärkeitä tietoja, sekä rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen tuttavia ja kumppaneita.

(24) Cik vien iespējams, personas dati būtu jānošķir atkarībā no to precizitātes un uzticamības pakāpes. Fakti būtu jānošķir no personiskiem vērtējumiem, lai nodrošinātu gan personu aizsardzību, gan kompetento iestāžu rīcībā esošās informācijas kvalitāti un uzticamību.

(24) Henkilötiedot olisi mahdollisuuden mukaan eriteltävä myös tarkkuutensa ja luotettavuutensa mukaan. Tosiasiat olisi erotettava henkilökohtaisista arvioista, jotta voidaan varmistaa toisaalta yksilöiden suojelu ja toisaalta toimivaltaisten viranomaisten käsittelemien tietojen laatu ja luotettavuus.

(25) Lai tā būtu likumīga, personas datu apstrādei vajadzētu būt nepieciešamai, lai izpildītu pārzinim uzliktu tiesisku pienākumu, lai izpildītu likumā noteiktu uzdevumu, ko kompetentā iestāde veic sabiedrības interesēs, vai lai aizsargātu datu subjekta vai citas personas īpaši svarīgas intereses, vai lai novērstu tiešus un nopietnus draudus sabiedrības drošībai.

(25) Jotta henkilötietojen käsittely olisi lainmukaista, sen on oltava välttämätöntä rekisterinpitäjän laillisen velvoitteen noudattamiseksi, toimivaltaisen viranomaisen kansalliseen lainsäädäntöön perustuvan, yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi, rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan torjumiseksi.

(26) Personas dati, kas pēc savas būtības ir īpaši sensitīvi saistībā ar pamattiesībām vai privātumu, ir īpaši jāaizsargā. Šādi dati nebūtu jāapstrādā, ja vien apstrādi īpaši neatļauj ar likumu, kurā noteikti piemēroti pasākumi, lai aizsargātu datu subjekta likumīgās intereses; vai apstrāde ir nepieciešama, lai aizsargātu datu subjekta vai citas personas īpaši svarīgas intereses; vai apstrāde attiecas uz datiem, kurus datu subjekts apzināti ir publiskojis.

(26) Henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien tai yksityisyyden kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti. Näitä ovat esimerkiksi geneettiset tiedot. Tällaisia tietoja olisi voitava käsitellä vain, jos käsittelyyn on erikseen lupa sellaisen lain nojalla, jossa säädetään asianmukaisista toimenpiteistä rekisteröidyn oikeutettujen etujen suojaamiseksi, tai jos käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi tai jos käsittely koskee tietoja, jotka rekisteröity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi.

(27) Katrai fiziskai personai vajadzētu būt tiesībām nebūt par tāda pasākuma subjektu, kas balstās tikai uz automatizētu apstrādi, ja tas rada negatīvas juridiskās sekas šai personai, ja vien tas nav atļauts ar likumu un uz to neattiecas piemēroti pasākumi, lai nodrošinātu datu subjekta likumīgās intereses.

(27) Jokaisella luonnollisella henkilöllä olisi oltava oikeus olla joutumatta ainoastaan automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvan toimenpiteen kohteeksi, jos toimenpiteellä on henkilön kannalta kielteinen oikeusvaikutus, ellei toimenpide ole erikseen sallittu laissa ja ellei asiassa sovelleta asianmukaisia toimia rekisteröidyn oikeutettujen etujen suojaamiseksi.

(28) Lai īstenotu savas tiesības, informācijai, kura sniedzama datu subjektam, vajadzētu būt viegli pieejamai un viegli saprotamai, tai skaitā būtu jāizmanto skaidra un vienkārša valoda.

(28) Jotta rekisteröidyt voisivat käyttää oikeuksiaan, kaikkien rekisteröidyille tarkoitettujen tietojen olisi oltava helposti saatavilla ja ymmärrettävissä, ja ne olisi ilmaistava selkeällä ja yksinkertaisella kielellä.

(29) Būtu jāparedz kārtība, kas atvieglotu datu subjektam šajā direktīvā paredzēto tiesību izmantošanu, tai skaitā mehānismi, lai bez maksas pieprasītu piekļuvi datiem, to labošanu un dzēšanu. Pārzinim būtu jāuzliek pienākums atbildēt uz datu subjekta pieprasījumiem bez nepamatotas kavēšanās.

(29) Olisi säädettävä yksityiskohtaisesti siitä, miten rekisteröityä voitaisiin auttaa käyttämään tähän direktiiviin perustuvia oikeuksiaan, esimerkiksi keinoista pyytää maksutta erityisesti pääsyä tietoihin sekä tietojen oikaisemista ja poistamista. Rekisterinpitäjä olisi velvoitettava vastaamaan rekisteröidyn pyyntöihin ilman aiheetonta viivytystä.

(30) Godprātīgas apstrādes princips nozīmē, ka datu subjektiem vajadzētu būt informētiem jo īpaši par apstrādes darbībām un to nolūkiem, datu glabāšanas ilgumu, par piekļuves, labošanas vai dzēšanas tiesībām un par tiesībām iesniegt sūdzību. Ja datus vāc no datu subjekta, datu subjekts būtu jāinformē, vai viņam ir pienākums sniegt datus un kādas būs sekas, ja viņš šos datus nesniegs.

(30) Asianmukaisen tietojenkäsittelyn periaatteen mukaisesti rekisteröidyille olisi ilmoitettava erityisesti tietojen käsittelystä ja sen tarkoituksista, tietojen säilytysajasta, tiedonsaantioikeudesta, oikeudesta pyytää tietojen oikaisemista tai poistamista sekä valitusoikeudesta. Jos tietoja kerätään rekisteröidyltä, tälle olisi lisäksi ilmoitettava, onko hänen pakko toimittaa tiedot, sekä kieltäytymisen seurauksista.

(31) Informācija par datu subjekta personas datu apstrādi būtu tam jāsniedz datu ieguves brīdī vai, ja datus neiegūst no datu subjekta, datu reģistrēšanas brīdī vai saprātīgā termiņā pēc datu savākšanas, ņemot vērā īpašos apstākļus, kādos dati tiek apstrādāti.

(31) Rekisteröidylle olisi ilmoitettava häntä koskevien henkilötietojen käsittelystä tietojen keräämishetkellä tai, jos tietoja ei ole saatu suoraan rekisteröidyltä, tietojen tallentamishetkellä tai kohtuullisen ajan kuluessa tietojen keräämisestä ottaen huomioon tietojen käsittelyn erityiset olosuhteet.

(32) Jebkurai personai vajadzētu būt tiesībām piekļūt datiem, kas par viņu savākti, un būtu jāvar viegli izmantot šīs tiesības, lai apzinātu un pārbaudītu apstrādes likumību. Tādēļ katram datu subjektam vajadzētu būt tiesībām zināt par apstrādi un saņemt paziņojumu jo īpaši par nolūkiem, kuriem dati tiek apstrādāti, un apstrādes laikposmu, par to, kuri saņēmēji saņems datus, tai skaitā trešajās valstīs. Datu subjektiem būtu jāvar saņemt savu apstrādāto personas datu kopiju.

(32) Jokaisella olisi oltava oikeus saada tietoa siitä, mitä tietoja heistä on kerätty, sekä mahdollisuus käyttää tätä oikeutta vaivattomasti voidakseen valvoa ja tarkistaa käsittelyn lainmukaisuuden. Kaikilla rekisteröidyillä olisi sen vuoksi oltava oikeus saada tietää erityisesti tietojen käsittelyn tarkoituksesta, käsittelyn kestosta ja tietojen vastaanottajista, myös kolmansissa maissa. Rekisteröityjen olisi voitava saada kopio niistä henkilötiedoistaan, joita käsitellään.

(33) Būtu jāļauj dalībvalstīm pieņemt tiesību aktus, ar kuriem atliek, ierobežo vai nesniedz datu subjektiem informāciju vai piekļuvi saviem personas datiem, ciktāl šāds pilnīgs vai daļējs ierobežojums, ņemot vērā skartās personas likumīgās intereses, ir nepieciešams un samērīgs pasākums demokrātiskā sabiedrībā, lai novērstu, ka tiek traucēta oficiāla vai tiesas pārbaude, izmeklēšana vai procedūra, lai novērstu, ka tiek ietekmēta noziedzīgu nodarījumu novēršana, atklāšana, izmeklēšana, saukšana pie atbildības par tiem vai kriminālsodu izpilde, lai aizsargātu sabiedrības vai valsts drošību vai lai aizsargātu datu subjektu vai citu personu tiesības un brīvības.

(33) Jäsenvaltioiden olisi voitava hyväksyä lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla viivytetään tai rajoitetaan rekisteröidyille ilmoittamista tai heidän tiedonsaantioikeuttaan tai poistetaan nämä oikeudet siinä määrin ja niin kauan kuin tällainen osittainen tai täydellinen rajoitus on välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide demokraattisessa yhteiskunnassa ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisen henkilön oikeutetut edut, jotta vältetään estämästä virallisia tai laillisia tiedusteluja, tutkimuksia tai menettelyjä tai tuottamasta haittaa rikosten torjumiselle, selvittämiselle, tutkimiselle ja syytteeseenpanolle tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanolle tai jotta voidaan suojata yleistä tai kansallista turvallisuutta tai suojella rekisteröidyn tai muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.

(34) Visi atteikumi vai piekļuves ierobežojumi būtu rakstiski jāsniedz datu subjektam, iekļaujot faktiskos vai tiesiskos iemeslus, uz kuriem lēmums balstās.

(34) Jos tietojen antamisesta kieltäydytään tai sitä rajoitetaan, asiasta on ilmoitettava kirjallisesti rekisteröidylle. Samalla on annettava tiedoksi myös ne seikat tai oikeudelliset syyt, joihin tällainen päätös perustuu.

(35) Ja dalībvalstis ir pieņēmušas leģislatīvus pasākumus, ar kuriem pilnībā vai daļēji ierobežo piekļuves tiesības, datu subjektam vajadzētu būt tiesībām pieprasīt, lai kompetentā uzraudzības iestāde pārbauda apstrādes likumību. Datu subjekts būtu jāinformē par šīm tiesībām. Ja piekļuvi īsteno uzraudzības iestāde datu subjekta vārdā, uzraudzības iestādei būtu jāinformē datu subjekts vismaz par to, ka visas nepieciešamās uzraudzības iestādes pārbaudes ir notikušas, un par to rezultātu attiecībā uz šis apstrādes likumību.

(35) Jos jäsenvaltiot ovat hyväksyneet lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla rajoitetaan tiedonsaantioikeutta joko kokonaan tai osittain, rekisteröidyllä olisi oltava oikeus pyytää toimivaltaista kansallista valvontaviranomaista tarkistamaan käsittelyn lainmukaisuuden puolestaan. Rekisteröidylle olisi ilmoitettava tästä oikeudesta. Jos valvontaviranomainen käyttää tiedonsaantioikeutta rekisteröidyn puolesta, valvontaviranomaisen olisi ilmoitettava rekisteröidylle ainakin siitä, että kaikki tarpeelliset tarkistukset on tehty, sekä siitä, onko kyseinen käsittely lainmukaista.

(36) Visām personām vajadzētu būt tiesībām, lai neprecīzi personas dati, kas uz tām attiecas, tiktu laboti, un tiesībām uz datu dzēšanu, ja šādu datu apstrāde neatbilst galvenajiem principiem, kuri noteikti šajā direktīvā. Ja personas dati tiek apstrādāti kriminālizmeklēšanas un tiesas procesa gaitā, labojumus, tiesības uz informāciju, piekļuvi, dzēšanu un apstrādes ierobežošanu var īstenot saskaņā ar valsts tiesību aktiem par tiesvedību.

(36) Jokaisella olisi oltava oikeus saada itseään koskevat virheelliset henkilötiedot oikaistuiksi ja oikeus pyytää tietojen poistamista, jos tietojen käsittely ei vastaa tässä direktiivissä vahvistettuja perusperiaatteita. Jos henkilötietoja käsitellään rikostutkinnan ja ‑oikeudenkäynnin yhteydessä, tietojen oikaiseminen, rekisteröidylle ilmoittaminen, tiedonsaanti, tietojen poistaminen tai käsittelyn rajoittaminen voidaan toteuttaa oikeudenkäyntiä koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

(37) Būtu jāparedz pārziņa vispusīga atbildība par personas datu apstrādi, ko veic pārzinis vai pārziņa vārdā. Pārzinim jo īpaši būtu jānodrošina apstrādes darbību atbilstība noteikumiem, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu.

(37) Olisi vahvistettava rekisterinpitäjän kattava vastuu suorittamastaan tai rekisterinpitäjän puolesta suoritetusta henkilötietojen käsittelystä. Rekisterinpitäjän olisi erityisesti varmistettava, että käsittelyssä noudatetaan tämän direktiivin nojalla annettuja sääntöjä.

(38) Datu subjektu tiesību un brīvību aizsardzībai attiecībā uz personas datu apstrādi ir nepieciešams, lai tiktu veikti pienācīgi tehniskie un organizatoriskie pasākumi, lai nodrošinātu šīs direktīvas prasību izpildi. Lai nodrošinātu, ka noteikumi, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, ir ievēroti, pārzinim būtu jāpieņem vadlīnijas un jāīsteno atbilstoši pasākumi, kas jo īpaši atbilst integrētas datu aizsardzības un datu aizsardzības pēc noklusējuma principiem.

(38) Rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojaaminen henkilötietojen käsittelyssä edellyttää asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden toteuttamista, jotta voidaan varmistaa direktiivin vaatimusten noudattaminen. Varmistaakseen, että direktiivin nojalla annettuja säännöksiä on noudatettu, rekisterinpitäjän olisi hyväksyttävä toimintamenetelmät ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotka vastaavat erityisesti sisäänrakennetun tietosuojan ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita.

(39) Datu subjekta tiesību un brīvību aizsardzība, kā arī pārziņa un apstrādātāja pienākumi un atbildība, prasa skaidri sadalīt pienākumus saskaņā ar šo direktīvu, tostarp arī tajos gadījumos, kad pārzinis apstrādes nolūkus, nosacījumus un līdzekļus nosaka kopā ar citiem pārziņiem vai gadījumos, kad apstrādes darbības tiek veiktas pārziņa vārdā.

(39) Rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelun sekä rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden vastuun ja vastuuvelvollisuuden takia on direktiivissä säädetyt tehtävät jaettava selkeästi, myös silloin kun rekisterinpitäjä määrittää käsittelyn tarkoitukset, edellytykset ja keinot yhdessä muiden rekisterinpitäjien kanssa tai kun käsittely suoritetaan rekisterinpitäjän puolesta.

(40) Pārzinim vai apstrādātājam apstrādes darbības būtu jādokumentē, lai uzraudzītu direktīvas ievērošanu. Katram pārzinim un apstrādātājam vajadzētu būt pienākumam sadarboties ar uzraudzības iestādi un pēc pieprasījuma darīt šo dokumentāciju pieejamu, lai tā varētu kalpot apstrādes darbību uzraudzības vajadzībām.

(40) Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän olisi dokumentoitava käsittely valvoakseen, että se on tapahtunut direktiivin mukaisesti. Rekisterinpitäjät ja henkilötietojen käsittelijät olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa ja esittämään pyydettäessä käsittelyä koskevat asiakirjat, jotta käsittelyä voidaan seurata niiden pohjalta.

(41) Lai nodrošinātu datu subjektu tiesību un brīvību efektīvu aizsardzību ar preventīvu pasākumu palīdzību, pārzinim un apstrādātajam noteiktos gadījumos pirms apstrādes būtu jāapspriežas ar uzraudzības iestādi.

(41) Jotta rekisteröityjen oikeuksia ja vapauksia voitaisiin suojata tehokkaasti ennalta ehkäisevin toimin, rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän olisi eräissä tapauksissa kuultava valvontaviranomaista ennen käsittelyä.

(42) Ja uz personas datu aizsardzības pārkāpumiem nereaģē pienācīgi un savlaicīgi, tie var radīt kaitējumu attiecīgajai personai, tai skaitā reputācijas aizskārumu. Tādēļ, tiklīdz pārzinis uzzina par šādu pārkāpumu, tam būtu jāpaziņo par pārkāpumu kompetentajai valsts iestādei. Personas, kuru datus vai privātumu var negatīvi ietekmēt šis pārkāpums, būtu bez kavēšanās jāinformē, lai tie varētu veikt nepieciešamos piesardzības pasākumus. Pārkāpumu būtu jāuzskata par tādu, kas var negatīvi ietekmēt datu subjekta personas datus vai privāto dzīvi, ja tā rezultātā iespējama, piemēram, identitātes zādzība vai viltošana, fizisks kaitējums, nopietns pazemojums vai reputācijas aizskārums saistībā ar personas datu apstrādi.

(42) Jos henkilötietoihin kohdistuvaan tietoturvaloukkaukseen ei puututa riittävän tehokkaasti ja nopeasti, siitä voi aiheutua haittaa kyseessä olevalle henkilölle, sillä se voi esimerkiksi vahingoittaa hänen mainettaan. Sen vuoksi rekisterinpitäjän olisi ilmoitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tietoturvaloukkauksesta heti, kun se on tullut ilmi. Henkilöille, joiden henkilötietoihin tai yksityisyyteen tällaiset tietoturvaloukkaukset voivat vaikuttaa haitallisesti, olisi ilmoitettava asiasta ilman aiheetonta viivytystä, jotta he voivat ryhtyä tarvittaviin varotoimiin. Tietoturvaloukkauksen olisi katsottava vaikuttavan haitallisesti henkilön henkilötietoihin tai yksityisyyteen, jos se voi johtaa esimerkiksi henkilötietovarkauteen tai ‑petokseen, jos siitä voi aiheutua fyysistä haittaa tai huomattavan vakavaa nöyryytystä tai jos se voi vahingoittaa henkilön mainetta henkilötietojen käsittelyn yhteydessä.

(43) Nosakot sīki izstrādātus noteikumus par formātu un kārtību, kādā jāpaziņo par personas datu aizsardzības pārkāpumiem, būtu pienācīgi jāņem vērā apstākļi, kādos noticis pārkāpums, tostarp tas, vai personas dati ir bijuši aizsargāti ar piemērotiem tehniskiem aizsarglīdzekļiem, ar kuru palīdzību var efektīvi ierobežot ļaunprātīgas izmantošanas iespējamību. Turklāt, izstrādājot šādus noteikumus un kārtību, būtu jāņem vērā kompetento iestāžu likumīgās intereses gadījumos, kad priekšlaicīga izpaušana varētu nevajadzīgi kavēt pārkāpuma apstākļu izmeklēšanu.

(43) Laadittaessa yksityiskohtaisia sääntöjä henkilötietojen tietoturvaloukkausten ilmoittamisen muodosta ja ilmoittamisessa sovellettavista menettelyistä olisi otettava asianmukaisesti huomioon loukkaukseen liittyvät seikat, kuten se, oliko henkilötiedot suojattu asianmukaisin teknisin suojauskeinoin, mikä vähentää olennaisesti väärinkäytösten todennäköisyyttä. Tällaisissa säännöissä ja menettelyissä olisi myös otettava huomioon toimivaltaisten viranomaisten oikeutetut edut tapauksissa, joissa varhainen ilmoittaminen voisi tarpeettomasti haitata tietoturvaloukkauksen tutkimista.

(44) Pārzinim vai apstrādātajam būtu jānosaka persona, kura palīdzētu pārzinim vai apstrādātājam uzraudzīt to noteikumu ievērošanu, kuri pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu. Datu apstrādes amatpersonu var iecelt vairākas kompetentās iestādes vienības kopīgi. Datu aizsardzības inspektoriem ir jābūt spējīgiem veikt savus pienākumus un uzdevumus neatkarīgi un efektīvi.

(44) Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän olisi nimitettävä henkilö, joka auttaa rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää valvomaan, että tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä noudatetaan. Toimivaltaisen viranomaisen yksiköt voivat yhdessä nimittää tietosuojavastaavan. Tietosuojavastaavan on voitava täyttää velvollisuutensa ja suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti.

(45) Dalībvalstīm būtu jānodrošina, ka nosūtīšana uz trešo valsti tiek veikta tikai, ja tā ir nepieciešama, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, un pārzinis trešā valstī vai starptautiskajā organizācijā ir kompetenta iestāde šīs direktīvas izpratnē. Nosūtīšana var notikt gadījumos, kad Komisija ir nolēmusi, ka attiecīga trešā valsts vai starptautiskā organizācija nodrošina pietiekamu aizsardzības līmeni vai ir noteikti atbilstoši aizsardzības pasākami.

(45) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tietoja siirretään kolmanteen maahan vain, jos se on tarpeen rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi tai syytteeseen panemiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi ja jos rekisterinpitäjä kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä on tässä direktiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen. Tietoja voidaan siirtää, jos komissio on päättänyt, että kyseinen kolmas maa tai kansainvälinen järjestö huolehtii tietosuojan riittävyydestä, tai jos on annettu asianmukaiset takeet.

(46) Komisija var nolemt attiecībā uz visu Savienību, ka konkrēta trešā valsts, trešās valsts teritorija vai apstrādes nozare vai starptautiska organizācija nodrošina pietiekamu datu aizsardzības līmeni, tādējādi nodrošinot tiesisko noteiktību un vienotību visā Savienībā attieksmē pret trešām valstīm vai starptautiskām organizācijām, par kurām uzskata, ka tās nodrošina šādu aizsardzības līmeni. Šādos gadījumos personas datus uz šīm valstīm var nosūtīt un nav vajadzīgs saņemt nekādu citu atļauju.

(46) Komissio voi päättää koko unionin osalta, että eräät kolmannet maat tai tietty kolmannen maan alue tai tietojenkäsittelyn sektori tai tietyt kansainväliset järjestöt tarjoavat riittävän tietosuojan, jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja yhdenmukaisuus kaikkialla unionissa riittävän tietosuojan tarjoavien kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osalta. Tällöin henkilötietoja voidaan siirtää kyseisiin maihin ilman erityistä lupaa.

(47) Saskaņā ar pamatvērtībām, uz kurām balstās Savienība, un jo īpaši cilvēktiesību aizsardzību, Komisijai būtu jāņem vērā, kā trešā valstī ir ievērots tiesiskums, tiesu pieejamība, kā arī starptautiskās cilvēktiesību normas un standarti.

(47) Unionin perusarvojen ja erityisesti ihmisoikeuksien suojan mukaisesti komission olisi otettava huomioon, miten oikeusvaltioperiaate, oikeussuoja sekä kansainväliset ihmisoikeussäännöt ja ‑normit toteutuvat kyseisessä kolmannessa maassa.

(48) Komisija tāpat būtu jāvar atzīt, ka trešā valsts, trešās valsts teritorija vai apstrādes nozare, vai starptautiska organizācija nenodrošina pietiekamu aizsardzības līmeni. Attiecīgi personas datu nosūtīšana uz šo trešo valsti būtu jāaizliedz, izņemot gadījumus, kad tā balstās uz starptautisku nolīgumu, atbilstošiem aizsardzības pasākumiem vai atkāpi. Būtu jāparedz noteikumi par apspriešanās procesu starp Komisiju un šādu trešo valsti vai starptautisku organizāciju. Tomēr šādam Komisijas lēmumam nebūtu jāskar iespēja veikt nosūtīšanu, balstoties uz atbilstošiem aizsardzības pasākumiem vai uz atkāpi, kas paredzēta direktīvā.

(48) Komission olisi myös voitava tunnistaa, jos jokin kolmas maa, kolmannen maan alue tai tietojenkäsittelyn sektori taikka kansainvälinen järjestö ei tarjoa riittävää tietosuojaa. Silloin henkilötietojen siirto kyseiseen kolmanteen maahan olisi kiellettävä lukuun ottamatta tapauksia, joissa siirron perustana on kansainvälinen sopimus, asianmukaiset takeet tai poikkeus. Lisäksi olisi säädettävä komission ja kyseisten kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisistä kuulemismenettelyistä. Asiaa koskeva komission päätös ei kuitenkaan vaikuta mahdollisuuteen suorittaa siirtoja joko asianmukaisten takeiden tai direktiivissä vahvistetun poikkeuksen nojalla.

(49) Nosūtīšana, kas nebalstās uz šādu lēmumu par aizsardzības līmeņa pietiekamību, būtu jāatļauj tikai gadījumā, ja juridiski saistošā instrumentā ir noteikti atbilstoši aizsardzības pasākumi, kuri nodrošina personas datu aizsardzību, vai ja pārzinis vai apstrādātājs ir izvērtējis visas datu nosūtīšanas darbības vai darbību kopuma apstākļus un, pamatojoties uz šo novērtējumu, uzskata, ka pastāv atbilstoši aizsardzības pasākumi personas datu aizsardzībai. Gadījumos, kad nepastāv iemesli, lai atļautu datu nosūtīšanu, būtu jāatļauj atkāpes, ja tās ir nepieciešamas, lai nodrošinātu datu subjekta vai citas personas īpaši svarīgas intereses vai aizsargātu datu subjekta likumīgas intereses, ja to nosaka tās dalībvalsts likums, kura nosūta personas datus, vai ja tās ir nepieciešamas, lai novērstu tiešus un nopietnus draudus sabiedrības drošībai šajā dalībvalstī vai trešā valstī, vai individuālos gadījumos – lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, vai atsevišķos gadījumos – lai pamatotu, īstenotu vai aizstāvētu tiesiskus prasījumus.

(49) Siirrot, jotka eivät perustu tietosuojan riittävyyttä koskevaan päätökseen, olisi sallittava vain, jos oikeudellisesti sitovassa välineessä on annettu asianmukaiset takeet, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja, tai jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on arvioinut kaikkia tiedonsiirtoon tai siirtojen sarjaan liittyviä seikkoja ja katsoo arvionsa perusteella, että henkilötietojen suojasta on olemassa asianmukaiset takeet. Jos siirron sallimiselle ei ole perusteita, olisi voitava soveltaa poikkeusta, jos se on tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi tai rekisteröidyn oikeutettujen etujen turvaamiseksi, jos henkilötiedot siirtävän jäsenvaltion laissa niin säädetään, tai jos se on tarpeen jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi, tai yksittäistapauksissa rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi tai syytteeseen panemiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi, tai yksittäistapauksissa oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

(50) Personas datu pārvietošanās pāri robežām var ievērojami ietekmēt personu spējas izmantot tiesības uz datu aizsardzību, lai aizsargātu sevi pret datu nelikumīgu izmantošanu vai izpaušanu. Vienlaikus uzraudzības iestādes var saskarties ar situāciju, ka tās nevar reaģēt uz sūdzībām vai veikt izmeklēšanu saistībā ar darbībām, kas norisinās robežu otrā pusē. Viņu pūliņus kopīgi strādāt pārrobežu kontekstā var sarežģīt arī nepietiekamās pilnvaras prevencijas vai tiesībaizsardzības jomā un tiesisko regulējumu atšķirības. Tāpēc ir nepieciešams veicināt ciešāku datu aizsardzības uzraudzības iestāžu sadarbību, lai palīdzētu tām veikt informācijas apmaiņu ar attiecīgajām iestādēm citās valstīs.

(50) Henkilötietojen siirtäminen valtioiden rajojen yli voi vaikeuttaa yksilöiden mahdollisuuksia käyttää oikeuttaan tietosuojaan ja suojata henkilötietojaan laittomalta käytöltä tai luovuttamiselta. Toisaalta valvontaviranomaiset eivät välttämättä pysty käsittelemään valituksia tai toteuttamaan tutkimuksia, jotka liittyvät toimintaan valtion rajojen ulkopuolella. Lisäksi viranomaisten yhteistyötä valtioiden rajatylittävissä tapauksissa voivat vaikeuttaa myös riittämättömät ennalta ehkäisevät tai korjaavat toimivaltuudet tai epäjohdonmukaiset oikeudelliset toimintaympäristöt. Sen vuoksi olisi edistettävä tietosuojavalvontaviranomaisten tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä, jotta ne voivat vaihtaa tietoja ulkomaisten kumppaniensa kanssa.

(51) Uzraudzības iestāžu, kuras pilda savas funkcijas pilnīgi neatkarīgi, izveide dalībvalstīs ir būtiska sastāvdaļa personu aizsardzībā attiecībā uz personas datu apstrādi. Uzraudzības iestādēm būtu jāuzrauga noteikumu piemērošana, kuri pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, un jāpalīdz nodrošināt tās konsekventu piemērošanu visā Savienībā, lai aizsargātu fiziskās personas saistībā ar to personas datu apstrādi. Šajā nolūkā uzraudzības iestādēm būtu jāsadarbojas vienai ar otru un ar Komisiju.

(51) Itsenäisesti toimivien valvontaviranomaisten perustaminen jäsenvaltioihin on keskeinen osa yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä. Valvontaviranomaisten olisi seurattava tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten soveltamista ja edistettävä direktiivin yhdenmukaista soveltamista koko unionissa luonnollisten henkilöiden suojaamiseksi henkilötietojen käsittelyssä. Sitä varten valvontaviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa.

(52) Uzraudzības iestādei, kas dalībvalstī jau izveidota, pamatojoties uz Regulu (ES) …/2012, dalībvalsts var uzticēt arī tos pienākumus, kas jāveic valsts uzraudzības iestādei, kura ir jāizveido saskaņā ar šo direktīvu.

(52) Jäsenvaltiot voivat antaa asetuksen (EU) N:o .../2012 mukaisesti jäsenvaltioihin jo perustetuille valvontaviranomaisille tämän direktiivin mukaisesti perustettavien kansallisten valvontaviranomaisten tehtävät.

(53) Būtu jāļauj dalībvalstīm izveidot vairāk nekā vienu uzraudzības iestādi atbilstoši valsts konstitucionālajai, organizatoriskajai vai administratīvajai uzbūvei. Katrai uzraudzības iestādei būtu jāpiešķir atbilstoši finanšu un cilvēkresursi, telpas un infrastruktūra, kas nepieciešama efektīvai uzdevumu izpildei, tostarp arī to uzdevumu izpildei, kas saistīti ar savstarpējo palīdzību un sadarbību ar citām uzraudzības iestādēm visā Savienībā.

(53) Jäsenvaltioiden olisi voitava perustaa useampi kuin yksi valvontaviranomainen omaa perustuslakiaan sekä organisaatio- ja hallintorakennettaan vastaavasti. Kullekin valvontaviranomaiselle olisi osoitettava riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, tilat ja infrastruktuuri, jotka ovat tarpeen tehtävien suorittamiseksi tehokkaasti, mukaan lukien tehtävät, jotka liittyvät keskinäiseen avunantoon ja yhteistyöhön muiden valvontaviranomaisten kanssa kaikkialla unionissa.

(54) Nosacījumi, lai kļūtu par uzraudzības iestādes locekli, katrā dalībvalstī būtu jānosaka ar likumu un jo īpaši būtu jānodrošina, ka šos locekļus amatā ieceļ vai nu dalībvalsts parlaments, vai valdība, turklāt būtu jāiekļauj noteikumi par locekļu kvalifikāciju un statusu.

(54) Valvontaviranomaisen jäseniin sovellettavat yleiset edellytykset olisi vahvistettava kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä. Erityisesti olisi säädettävä, että joko jäsenvaltion parlamentin tai hallituksen on nimitettävä kyseiset jäsenet. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt jäsenten henkilökohtaisesta pätevyydestä ja asemasta.

(55) Kaut arī šī direktīva ir piemērojama arī valsts tiesu darbībai, ja tiesa personas datus apstrādā, veicot tiesas spriešanas funkciju, šāda apstrāde nebūtu jāiekļauj uzraudzības iestādes kompetencē, lai saglabātu tiesnešu neatkarību, pildot savus uzdevumus. Tomēr šo izņēmumu būtu jāattiecina tikai uz tiesas spriešanas darbībām tiesas lietā, tas nebūtu jāattiecina uz citām darbībām, kurās tiesneši varētu būt iesaistīti saskaņā ar valsts tiesību aktiem.

(55) Vaikka tätä direktiiviä sovelletaan myös kansallisten tuomioistuinten toimintaan, valvontaviranomaisten toimivallan ei tulisi kattaa henkilötietojen käsittelyä, jota tuomioistuimet suorittavat lainkäyttötehtäviensä yhteydessä. Vain näin voidaan turvata tuomareiden riippumattomuus heidän hoitaessaan lainkäyttötehtäviään. Tämä poikkeus olisi kuitenkin rajattava koskemaan tuomioistuinten lainkäyttötehtäviä oikeudenkäynneissä, eikä sitä pidä soveltaa muuhun toimintaan, johon tuomarit saattavat osallistua kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(56) Lai nodrošinātu konsekventu šīs direktīvas piemērošanas uzraudzību un izpildi visā Savienībā, uzraudzības iestādēm katrā dalībvalstī būtu jābūt vieniem un tiem pašiem uzdevumiem un efektīvām pilnvarām, ietverot izmeklēšanas pilnvaras, juridiski saistošas iejaukšanās pilnvaras, tiesības pieņemt lēmumus un lemt par sankcijām, jo īpaši fizisku personu sūdzību gadījumos, un tiesības iesaistīties juridiskās procedūrās.

(56) Direktiivin johdonmukaisen seurannan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkialla unionissa valvontaviranomaisilla olisi oltava samat tehtävät ja valtuudet kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien tutkintavaltuudet, valtuudet toteuttaa oikeudellisesti sitovia toimia, tehdä päätöksiä ja määrätä seuraamuksia, erityisesti silloin kun yksilöt tekevät valituksia, ja valtuudet panna vireille oikeudellisia menettelyjä.

(57) Katrai uzraudzības iestādei būtu jābūt tiesīgai uzklausīt jebkura datu subjekta sūdzību un izmeklēt to. Uz sūdzības pamata sākta izmeklēšana būtu jāveic tādā apjomā, kāds ir nepieciešams konkrētajā lietā, pakļaujot to tiesas kontrolei. Uzraudzības iestādei saprātīgā termiņā būtu jāinformē datu subjekts par sūdzības virzību un iznākumu. Ja lietā ir nepieciešama papildus izmeklēšana vai koordinācija ar citu uzraudzības iestādi, datu subjektam būtu jāsniedz starpposma informācija.

(57) Kaikkien valvontaviranomaisten olisi käsiteltävä ja otettava tutkittavaksi rekisteröityjen tekemiä valituksia. Valitus olisi tutkittava siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on asiamukaista, ja ratkaisu olisi voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Valvontaviranomaisen olisi ilmoitettava rekisteröidylle valituksen käsittelyn etenemisestä ja valitusta koskevasta ratkaisustaan kohtuullisen ajan kuluessa. Jos asiassa tarvitaan lisätutkimuksia tai koordinointia toisen valvontaviranomaisen kanssa, tästä olisi ilmoitettava rekisteröidylle.

(58) Uzraudzības iestādēm būtu vienai otra jāatbalsta savu pienākumu veikšanā un jāsniedz savstarpēja palīdzība, lai nodrošinātu to noteikumu konsekventu piemērošanu un izpildi, kuri pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu.

(58) Valvontaviranomaisten olisi autettava toisiaan tehtäviensä suorittamisessa ja annettava keskinäistä apua varmistaakseen direktiivin nojalla annettujen säännösten johdonmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon.

(59) Eiropas Datu aizsardzības kolēģijai, kas izveidota ar Regulu (ES) .../2012, būtu jāpalīdz nodrošināt šīs direktīvas konsekventu piemērošanu visā Savienībā, tostarp sniedzot padomus Komisijai un veicinot uzraudzības iestāžu sadarbību visā Savienībā.

(59) Asetuksella (EU) N:o …/2012 perustetun Euroopan tietosuojaneuvoston olisi edistettävä direktiivin yhdenmukaista soveltamista kaikkialla unionissa, mukaan lukien neuvojen antaminen komissiolle sekä valvontaviranomaisten yhteistyön tukeminen unionissa.

(60) Katram datu subjektam vajadzētu būt tiesībām iesniegt sūdzību jebkuras dalībvalsts uzraudzības iestādē un tiesībām uz tiesas aizsardzību, ja datu subjekts uzskata, ka viņa tiesības saskaņā ar šo direktīvu ir pārkāptas vai ja uzraudzības iestāde nereaģē uz sūdzību vai nerīkojas, kad šāda rīcība ir nepieciešama, lai aizsargātu datu subjekta tiesības.

(60) Rekisteröidyllä olisi oltava oikeus tehdä valitus minkä tahansa jäsenvaltion valvontaviranomaiselle sekä oikeus soveltaa oikeussuojakeinoja, jos hän katsoo, että hänen direktiiviin perustuvia oikeuksiaan on rikottu, tai jos valvontaviranomainen ei käsittele valitusta tai ei ryhdy toimiin, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi.

(61) Jebkurai struktūrai, organizācijai vai asociācijai, kuras mērķis ir datu subjektu tiesību un interešu aizsardzība attiecībā uz viņu datu aizsardzību un kas ir izveidota saskaņā ar dalībvalsts tiesību aktiem, būtu jābūt tiesībām iesniegt sūdzību vai tiesībām vērsties tiesā datu subjektu vārdā, ja tie to ir atbilstoši pilnvarojuši, vai iesniegt savu sūdzību neatkarīgi no datu subjekta sūdzības, ja tā uzskata, ka ir noticis personas datu aizsardzības pārkāpums.

(61) Kaikilla elimillä, järjestöillä ja yhdistyksillä, jotka pyrkivät suojelemaan rekisteröityjen oikeuksia ja etuja heidän henkilötietojensa suojaamiseksi ja jotka on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, olisi oltava oikeus tehdä valitus tai soveltaa oikeussuojakeinoja rekisteröidyn puolesta, jos rekisteröity on ne asianmukaisesti valtuuttanut, tai jos kyseessä on henkilötietojen tietoturvaloukkaus, tehdä oma valitus rekisteröidyn valituksesta riippumatta.

(62) Katrai fiziskai vai juridiskai personai būtu jābūt tiesībām uz tiesas aizsardzību pret uzraudzības iestādes lēmumiem, kas tos skar. Tiesvedībai pret uzraudzības iestādi būtu jānotiek tās dalībvalsts tiesā, kurā atrodas uzraudzības iestāde.

(62) Kaikilla luonnollisilla tai oikeushenkilöillä olisi oltava oikeus soveltaa oikeussuojakeinoja niitä koskevia valvontaviranomaisen päätöksiä vastaan. Kanne valvontaviranomaista vastaan olisi nostettava sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, johon valvontaviranomainen on sijoittautunut.

(63) Dalībvalstīm būtu jānodrošina, ka tiesa var efektīvi rīkoties un var ātri pieņemt pasākumus, kas izlīdzina vai novērš šīs direktīvas pārkāpumu.

(63) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että oikeussuojakeinot ovat tehokkaita ja että niiden avulla voidaan nopeasti hyväksyä toimenpiteitä, joilla korjataan tai ehkäistään direktiivin rikkominen.

(64) Jebkurus zaudējumus, kurus persona var ciest nelikumīgas apstrādes rezultātā, būtu jākompensē pārzinim vai apstrādātājam, kuru var atbrīvot no atbildības, ja tas pierāda, ka nav atbildīgs par zaudējumiem, īpaši gadījumos, kad tas pierāda datu subjekta vainu vai force majeure gadījumā.

(64) Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän olisi korvattava yksilölle laittoman tietojenkäsittelyn vuoksi mahdollisesti aiheutuneet vahingot, mutta rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä voidaan vapauttaa vastuusta, jos voidaan osoittaa, ettei rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä ole vastuussa vahingosta, erityisesti, jos rekisteröidyn voidaan osoittaa tehneen virheen tai jos kyseessä on ylivoimainen este.

(65) Būtu jāpiemēro sankcijas jebkurai fiziskai vai juridiskai personai – privāto vai publisko tiesību subjektam, kura neievēro šo direktīvu. Dalībvalstīm būtu jānodrošina, ka sankcijas ir efektīvas, samērīgas un atturošas un tām būtu jāveic visi pasākumi, lai tās īstenotu.

(65) Olisi säädettävä seuraamuksista julkis- tai yksityisoikeudellisille luonnollisille tai oikeushenkilöille, jotka eivät noudata tätä direktiiviä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja toteutettava kaikki toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanemiseksi.

(66) Lai sasniegtu šīs direktīvas mērķus, proti, aizsargātu fizisku personu pamattiesības un brīvības un, jo īpaši tiesības uz personas datu aizsardzību, un nodrošinātu brīvu apmaiņu ar personas datiem starp kompetentajām iestādēm Savienībā, Komisijai būtu jādeleģē pilnvaras pieņemt tiesību aktus saskaņā ar Līguma par Eiropas Savienības darbību 290. pantu. Deleģētie akti jo īpaši būtu jāpieņem attiecībā uz personas datu aizsardzības pārkāpumu paziņošanu uzraudzības iestādei. Ir ļoti svarīgi, lai Komisija sagatavošanās darba ietvaros rīkotu atbilstošas apspriešanās, tostarp arī ekspertu līmenī. Komisijai, sagatavojot un izstrādājot deleģētos aktus, būtu jānodrošina, ka attiecīgie dokumenti vienlaicīgi, savlaicīgi un atbilstoši tiek nosūtīti Eiropas Parlamentam un Padomei.

(66) Jotta voidaan saavuttaa tämän direktiivin tavoitteet eli suojata luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja –vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan henkilötietojen suojaan sekä varmistaa henkilötietojen vaihtaminen unionin toimivaltaisten viranomaisten kesken, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Delegoituja säädöksiä olisi erityisesti annettava niiden ilmoitusten osalta, joita valvontaviranomaiselle on annettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(67) Lai nodrošinātu vienotus šīs direktīvas īstenošanas nosacījumus, kas attiecas uz pārziņu un apstrādātāju veikto dokumentāciju, apstrādes drošību, jo īpaši attiecībā uz šifrēšanas standartiem, paziņojumiem par personas datu aizsardzības pārkāpumiem uzraudzības iestādei un pietiekamu aizsardzības līmeni, ko nodrošina trešā valsts vai tās teritorija vai apstrādes nozare vai starptautiska organizācija, Komisijai būtu jāpiešķir īstenošanas pilnvaras. Šīs pilnvaras būtu jāizmanto saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes 2011. gada 16. februāra Regulu (ES) Nr. 182/2011, ar ko nosaka normas un vispārīgus principus par dalībvalstu kontroles mehānismiem, kuri attiecas uz Komisijas īstenošanas pilnvaru izmantošanu[36].

(67) Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden suorittaman dokumentoinnin, käsittelyn turvallisuuden ja erityisesti salausstandardien, henkilötietojen tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaiselle ilmoittamisen sekä kolmannen maan, kolmannen maan alueen tai tietojenkäsittelyn sektorin taikka kansainvälisen järjestön tarjoaman tietosuojan riittävyyden osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[36] mukaisesti.

(68) Pasākumu pieņemšanai, kuri attiecas uz pārziņu un apstrādātāju veikto dokumentāciju, apstrādes drošību, paziņojumiem par personas datu drošību uzraudzības iestādei un pietiekamu aizsardzības līmeni, ko nodrošina trešā valsts vai trešās valsts teritorija vai apstrādes nozare vai starptautiska organizācija, ja šie akti ir vispārēji, būtu jāizmanto pārbaudes procedūra.

(68) Silloin kun hyväksytään toimenpiteitä, jotka koskevat rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden suorittamaa dokumentointia, käsittelyn turvallisuutta, henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ilmoittamista valvontaviranomaiselle sekä kolmannen maan, kolmannen maan alueen tai tietojenkäsittelyn sektorin taikka kansainvälisen järjestön tarjoaman tietosuojan riittävyyttä, olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, sillä nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia.

(69) Komisijai būtu jāpieņem nekavējoties piemērojami īstenošanas akti, ja tas ir pamatoti nepieciešams steidzamos gadījumos attiecībā uz trešo valsti vai trešās valsts teritoriju vai apstrādes nozari vai starptautisku organizāciju, kas nenodrošina pietiekamu aizsardzības līmeni.

(69) Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät kolmanteen maahan tai kyseisen kolmannen maan alueeseen tai tietojenkäsittelyn sektoriin tai kansainväliseen järjestöön, joka ei huolehdi riittävästä tietosuojasta.

(70) Ņemot vērā to, ka šīs direktīvas mērķus — proti, visās dalībvalstis aizsargāt fizisku personu pamattiesības un pamatbrīvības un jo īpaši tiesības uz personas datu aizsardzību un nodrošināt, ka kompetentās iestādes Savienībā brīvi apmainās ar personas datiem, — nevar pietiekami labi sasniegt atsevišķās dalībvalstīs, un to, ka rīcības mēroga un iedarbības dēļ šos mērķus var labāk sasniegt Savienības līmenī, Savienība var pieņemt pasākumus saskaņā ar Līguma par Eiropas Savienību 5. pantā noteikto subsidiaritātes principu. Saskaņā ar minētajā pantā noteikto proporcionalitātes principu šajā direktīvā paredz vienīgi tos pasākumus, kas vajadzīgi šā mērķa sasniegšanai.

(70) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja ‑vapauksien ja erityisesti henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden suojeleminen sekä unionin toimivaltaisten viranomaisten välisen henkilötietojen vaihtamisen varmistaminen, vaan ne voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei mennä pidemmälle kuin tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää.

(71) Ar šo direktīvu būtu jāatceļ Pamatlēmums 2008/977/TI.

(71) Puitepäätös 2008/977/YOS olisi korvattava tällä direktiivillä.

(72) Nebūtu jāskar īpaši noteikumi, kuri iekļauti Savienības aktos, kas pieņemti pirms šīs direktīvas pieņemšanas datuma, attiecībā uz personas datu apstrādi, ko veic kompetentās iestādes, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, un kas attiecas uz personas datu apstrādi starp dalībvalstīm un dalībvalstu noteikto iestāžu piekļuvi informācijas sistēmām šīs direktīvas darbības jomā, kuras izveidotas, pamatojoties uz Līgumiem. Komisijai būtu jānovērtē situācija attiecībā uz šīs direktīvas saistību ar aktiem, kas pieņemti pirms šīs direktīvas pieņemšanas datuma, kuri attiecas uz personas datu apstrādi starp dalībvalstīm vai noteiktu dalībvalstu iestāžu piekļuvi informācijas sistēmām, kuras izveidotas, pamatojoties uz Līgumiem, lai novērtētu nepieciešamību pielāgot šos īpašos noteikumus šai direktīvai.

(72) Tämä ei vaikuta erityisiin säännöksiin, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten ja jotka sisältyvät ennen direktiivin hyväksymispäivää annettuihin unionin säädöksiin, joilla säännellään henkilötietojen käsittelyä jäsenvaltioiden kesken tai jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsyä perussopimusten mukaisesti perustettuihin järjestelmiin. Komission olisi arvioitava tämän direktiivin ja niiden ennen direktiivin hyväksymispäivää annettujen säädösten suhdetta, joilla säännellään henkilötietojen käsittelyä jäsenvaltioiden kesken tai jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsyä perussopimusten mukaisesti perustettuihin järjestelmiin, päättääkseen, olisiko näitä erityisiä säännöksiä yhdenmukaistettava tämän direktiivin säännösten kanssa.

(73) Lai nodrošinātu visaptverošu un konsekventu personas datu aizsardzību Savienībā, starptautiski nolīgumi, ko dalībvalstis noslēgušas pirms šīs direktīvas stāšanās spēka, būtu jāgroza saskaņā ar šo direktīvu.

(73) Henkilötietojen kattavan ja yhtenäisen suojelun varmistamiseksi unionissa jäsenvaltioiden ennen direktiivin voimaantuloa tekemiä kansainvälisiä sopimuksia olisi muutettava vastaamaan direktiiviä.

(74) Šī direktīva neskar noteikumus par seksuālas vardarbības pret bērniem, bērnu seksuālas izmantošanas un bērnu pornogrāfijas apkarošanu, kas noteikti Eiropas Parlamenta un Padomes 2011. gada 13. decembra Direktīvā 2011/92/ES[37].

(74) Tämä direktiivi ei rajoita 13 päivänä joulukuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/93/EU[37] vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumista.

(75) Saskaņā ar 6.a pantu Protokolā par Apvienotās Karalistes un Īrijas nostāju saistībā ar brīvības, drošības un tiesiskuma telpu, kas pievienots Līgumam par Eiropas Savienību un Līgumam par Eiropas Savienības darbību, Apvienotai Karalistei un Īrijai nav saistoši šīs direktīvas noteikumi tad, ja Apvienotajai Karalistei un Īrijai nav saistoši noteikumi, ar ko reglamentē tiesu sadarbības veidus krimināltiesību jomā vai policijas iestāžu sadarbības veidus, sakarā ar kuriem ir jāievēro noteikumi, kas paredzēti, pamatojoties uz Līguma par Eiropas Savienības darbību 16. pantu.

(75) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan 6 a artiklan mukaisesti tässä direktiivissä vahvistetut säännöt eivät sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia siinä tapauksessa, että niihin ei myöskään sovelleta rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä tai poliisiyhteistyötä koskevia sääntöjä, jotka edellyttävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisesti vahvistettujen säännösten noudattamista.

(76) Saskaņā ar 2. pantu un 2.a pantu Protokolā par Dānijas nostāju, kas pievienots Līgumam par Eiropas Savienību un Līgumam par Eiropas Savienības darbību, šī direktīva Dānijai nav saistoša un nav jāpiemēro. Tā kā šī direktīva pilnveido Šengenas acquis, balstoties uz Līguma par Eiropas Savienību Trešās daļas V sadaļu, Dānija saskaņā ar minētā protokola 4. pantu sešos mēnešos pēc šīs direktīvas pieņemšanas izlemj, vai tā šo direktīvu ieviesīs savos tiesību aktos.

(76) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 2 ja 2 a artiklan mukaisesti tämä direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä direktiivillä kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston 3 luvun mukaisesti, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tämä direktiivi on hyväksytty, saattaako se direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(77) Attiecībā uz Islandi un Norvēģiju – saskaņā ar Nolīgumu, kas noslēgts starp Eiropas Savienības Padomi un Islandes Republiku un Norvēģijas Karalisti par šo valstu asociēšanu Šengenas acquis īstenošanā, pilnveidošanā un piemērošanā[38], šis instruments ir Šengenas acquis noteikumu pilnveidošana.

(77) Islannin ja Norjan osalta tällä direktiivillä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[38].

(78) Attiecībā uz Šveici – saskaņā ar Nolīgumu starp Eiropas Savienību, Eiropas Kopienu un Šveices Konfederāciju par Šveices Konfederācijas asociēšanu Šengenas acquis īstenošanā, piemērošanā un pilnveidošanā[39], šī direktīva ir Šengenas acquis noteikumu pilnveidošana.

(78) Sveitsin osalta tällä direktiivillä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[39].

(79) Attiecībā uz Lihtenšteinu – ar Protokolu starp Eiropas Savienību, Eiropas Kopienu, Šveices Konfederāciju un Lihtenšteinas Firstisti par Lihtenšteinas Firstistes pievienošanos Nolīgumam starp Eiropas Savienību, Eiropas Kopienu un Šveices Konfederāciju par Šveices Konfederācijas asociēšanu Šengenas acquis īstenošanā, piemērošanā un pilnveidošanā[40], šī direktīva ir Šengenas acquis noteikumu pilnveidošana.

(79) Liechtensteinin osalta tällä direktiivillä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen[40].

(80) Šajā direktīvā ir ņemtas vērā pamattiesības un ievēroti principi, kas atzīti Eiropas Savienības Pamattiesību hartā, kā noteikts Līgumā, it sevišķi tiesības uz privātās un ģimenes dzīves neaizskaramību, tiesības uz personas datu aizsardzību, tiesības uz efektīvu tiesību aizsardzību un taisnīgu tiesu. Šo tiesību ierobežojumi ir saskaņā ar Hartas 52. panta 1. punktu, jo tie ir nepieciešami vispārējas nozīmes mērķiem, ko atzinusi Savienība, vai vajadzībai aizsargāt citu personu tiesības un brīvības.

(80) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet sellaisina kuin ne on vahvistettu perussopimuksessa, erityisesti oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, oikeus henkilötietojen suojaan sekä oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Näitä oikeuksia voidaan rajoittaa perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos rajoitukset ovat välttämättömiä, jotta voidaan saavuttaa unionin tunnustamat yleisen edun mukaiset tavoitteet tai suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.

(81) Saskaņā ar 2011. gada 28. septembra dalībvalstu un Komisijas kopīgo politisko deklarāciju par paskaidrojuma dokumentiem, dalībvalstis ir apņēmušās paziņojumam par transponēšanas pasākumiem, ja tas pamatoti, pievienot vienu vai vairākus dokumentus ar skaidrojumu par direktīvas komponentu attiecībām ar dalībvalstu transponēšanas instrumentu attiecīgajām daļām. Likumdevējs uzskata, ka attiecībā uz šo direktīvu šādu dokumentu nosūtīšana ir pamatota.

(81) Kuten todetaan jäsenvaltioiden ja komission 28 päivänä syyskuuta 2011 antamassa yhteisessä poliittisessa lausumassa selittävistä asiakirjoista, jäsenvaltiot sitoutuvat perustelluissa tapauksissa liittämään täytäntöönpanotoimia koskevaan ilmoitukseen yhden tai useamman selittävän asiakirjan, joissa kuvataan direktiivin eri osien ja kansallisten täytäntöönpanosäännösten vastaavien osien suhdetta. Lainsäätäjä katsoo tämän direktiivin osalta, että on perusteltua toimittaa tällaiset asiakirjat.

(82) Šai direktīvai nevajadzētu dalībvalstīm liegt īstenot datu subjektu tiesības uz informāciju, piekļuvi datiem, datu labošanu, dzēšanu un ierobežošanu attiecībā uz personas datiem, kurus apstrādā kriminālprocesa gaitā, un to iespējamus šo tiesību ierobežojumus valsts noteikumos par kriminālprocesu,

(82) Direktiivi ei saisi estää jäsenvaltioita panemasta kansallisissa rikosprosessisäännöissään täytäntöön rekisteröidyn oikeuksia, jotka koskevat rekisteröidylle ilmoittamista, tiedonsaantia, rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä käsiteltävien henkilötietojen oikaisemista ja poistamista ja käsittelyn rajoittamista sekä näille oikeuksille mahdollisesti asetettuja rajoituksia,

IR PIEŅĒMUŠI ŠO DIREKTĪVU.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I NODAĻA

I LUKU

VISPĀRĪGI NOTEIKUMI

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. pants Priekšmets un mērķi

1 artikla Kohde ja tavoitteet

1.           Šajā direktīvā ir paredzēti noteikumi par personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi, ko kompetentās iestādes veic, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus.

1.           Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt yksilöiden suojelulle toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten.

2.           Saskaņā ar šo direktīvu dalībvalstis:

2.           Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on:

a)      aizsargā fizisku personu pamattiesības un brīvības un jo īpaši to tiesības uz personas datu aizsardzību; un

a)      suojeltava luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja ‑vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan henkilötietojen suojaan; sekä

b)      nodrošina, ka personas datu brīva aprite starp kompetentajām iestādēm Savienībā nav ierobežota vai aizliegta, pamatojoties uz iemesliem, kas saistīti ar fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi.

b)      varmistettava, että toimivaltaisten viranomaisten välistä henkilötietojen vaihtoa unionin sisällä ei rajoiteta eikä kielletä syistä, jotka liittyvät yksilöiden suojeluun henkilötietojen käsittelyssä.

2. pants Piemērošanas joma

2 artikla Soveltamisala

1.           Šo direktīvu piemēro personas datu apstrādei, ko veic kompetentās iestādes 1. panta 1. punktā minētajiem nolūkiem.

1.           Tätä direktiiviä sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten 1 artiklan 1 kohdan mukaisia tarkoituksia varten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

2.           Šo direktīvu piemēro personas datu apstrādei, kas pilnībā vai daļēji veikta ar automatizētiem līdzekļiem, un tādu personas datu apstrādei, kuri veido daļu no kartotēkas vai ir paredzēti, lai veidotu daļu no kartotēkas, ja apstrādi neveic ar automatizētiem līdzekļiem.

2.           Tätä direktiiviä sovelletaan osittain tai kokonaan automatisoituun henkilötietojen käsittelyyn sekä sellaisten henkilötietojen manuaaliseen käsittelyyn, jotka muodostavat rekisterin osan tai joiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa.

3.           Šī direktīva neattiecas uz personas datu apstrādi:

3.           Tätä direktiiviä ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn,

a)      veicot darbību, kas neietilpst Savienības tiesību piemērošanas jomā, jo īpaši saistībā ar valsts drošību;

a)      joka suoritetaan sellaisen toiminnan, erityisesti kansallista turvallisuutta koskevan toiminnan yhteydessä, joka ei kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan;

b)      ko veic Savienības iestādēs, struktūrās, birojos un aģentūrās.

b)      jota suorittavat unionin toimielimet, elimet ja laitokset.

3. pants Definīcijas

3 artikla Määritelmät

Šajā direktīvā:

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)           "datu subjekts" ir identificēta fiziska persona vai fiziska persona, ko tieši vai netieši var identificēt, izmantojot līdzekļus, ko pārzinis vai jebkura cita fiziska vai juridiska persona varētu pamatoti izmantot, jo īpaši atsaucoties uz identifikācijas numuru, atrašanās vietas datiem, tiešsaistes identifikatoru vai vienu vai vairākiem šai personai raksturīgiem fiziskās, fizioloģiskās, ģenētiskās, garīgās, saimnieciskās, kultūras vai sociālās identitātes faktoriem;

(1) ’rekisteröidyllä’ luonnollista henkilöä, joka on tunnistettu tai joka on tunnistettavissa suoraan tai epäsuorasti keinoin, joita joko rekisterinpitäjä tai muu luonnollinen tai oikeushenkilö voi kohtuuden rajoissa käyttää, erityisesti henkilönumeron, sijaintitiedon, internet-tunnisteiden taikka yhden tai useamman henkilölle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen tekijän perusteella;

2)           "personas dati" ir jebkāda informācija, kas attiecas uz datu subjektu;

(2) ’henkilötiedoilla’ kaikkia rekisteröityä koskevia tietoja;

3)           "apstrāde" ir jebkura ar personas datiem veikta darbība vai darbību kopums, ko veic ar vai bez automatizētiem līdzekļiem, piemēram, vākšana, reģistrācija, organizēšana, strukturēšana, glabāšana, pielāgošana vai pārveidošana, atgūšana, aplūkošana, izmantošana, izpaušana – izmantojot nosūtīšanu, izplatīšanu vai, citādi darot pieejamus, – saskaņošana vai kombinēšana, ierobežošana, dzēšana vai iznīcināšana;

(3) ’käsittelyllä’ kaikenlaisia toimintoja tai toimintosarjoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietojen kokoelmiin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista, muuttamista, hakua tai käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä sekä niiden rajoittamista, poistamista tai tuhoamista;

4)           "apstrādes ierobežošana" ir uzglabātu personas datu iezīmēšana ar mērķi ierobežot to apstrādi nākotnē;

(4) ’käsittelyn rajoittamisella’ tallennettujen henkilötietojen merkitsemistä tarkoituksena rajoittaa niiden myöhempää käsittelyä;

5)           "kartotēka" ir jebkurš sakārtots personas datu kopums, kurā šie dati ir pieejami saskaņā ar īpašiem kritērijiem, neatkarīgi no tā, vai datu kopums ir centralizēts, decentralizēts vai izkliedēts, pamatojoties uz funkcionālu vai ģeogrāfisku motivāciju;

(5) ’rekisteröintijärjestelmällä’ kaikkia sellaisia järjestettyjä henkilötietojen kokoelmia, joista tiedot ovat saatavilla tietyin perustein, oli kokoelma sitten keskitetty, hajautettu tai toiminnallisin tai maantieteellisin perustein jaettu;

6)           "pārzinis" ir kompetentā publiskā iestāde, kas viena vai kopā ar citiem nosaka personas datu apstrādes nolūkus, nosacījumus un līdzekļus; ja apstrādes nolūkus, nosacījumus un līdzekļus nosaka ar Savienības vai dalībvalsts tiesību aktu, pārzini vai viņa iecelšanas konkrētos kritērijus var noteikt Savienības vai dalībvalsts tiesību akti;

(6) ’rekisterinpitäjällä’ toimivaltaista viranomaista, joka yksin tai yhdessä muiden kanssa määrittää henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset, edellytykset ja keinot; jos käsittelyn tarkoitukset, edellytykset ja keinot määritellään unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä, rekisterinpitäjä tai tämän nimittämistä koskevat erityiset kriteerit voidaan vahvistaa unionin tai jäsenvaltioiden säännösten mukaisesti;

7)           "apstrādātājs" ir fiziska vai juridiska persona, valsts iestāde, aģentūra vai jebkura cita struktūra, kura pārziņa vārdā apstrādā personas datus;

(7) ’henkilötietojen käsittelijällä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun;

8)           "saņēmējs" ir fiziska vai juridiska persona, valsts iestāde, aģentūra vai jebkura cita struktūra, kurai tiek izpausti personas dati;

(8) ’vastaanottajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, jolle luovutetaan henkilötietoja;

9)           "personas datu aizsardzības pārkāpums" ir drošības pārkāpums, kura rezultātā notiek nejauša vai nelikumīga nosūtīto, uzglabāto vai citādi apstrādāto personas datu iznīcināšana, nozaudēšana, pārveidošana, neatļauta izpaušana vai piekļuve tiem;

(9) ’henkilötietojen tietoturvaloukkauksella’ tietoturvaloukkausta, jonka seurauksena on vahingossa tapahtuva tai laiton siirrettyjen, tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen tuhoaminen, häviäminen, muuttaminen, luvaton luovuttaminen taikka saanti;

10)         "ģenētiskie dati" ir visi dati, neatkarīgi no datu veida, par fiziskas personas pazīmēm, kas mantotas vai iegūtas agrīnas pirmsnatālās attīstības gaitā;

(10) ’geneettisillä tiedoilla’ kaikenlaisia tietoja yksilön perityistä tai sikiöaikaisen kehityksen aikana syntyneistä ominaisuuksista;

11)         "biometriskie dati" ir visi dati saistībā ar personas fiziskajām, psiholoģiskajām vai uzvedības pazīmēm, kas ļauj veikt unikālu identifikāciju, piemēram, sejas attēli vai daktiloskopijas dati;

(11) ’biometrisillä tiedoilla’ kaikkia yksilön fyysisiin ja fysiologisiin ominaisuuksiin tai käyttäytymiseen liittyviä tietoja, joiden perusteella yksilö voidaan tunnistaa, kuten kasvokuvia tai sormenjälkitietoja;

12)         "veselības dati" ir visa veida informācija saistībā ar personas fizisko vai garīgo veselību vai veselības aprūpes pakalpojumu sniegšanu personai;

(12) ’terveystiedoilla’ yksilön fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen tai hänelle tarjottuihin terveyspalveluihin liittyviä tietoja;

13)         "bērns" ir persona, kas nav sasniegusi 18 gadu vecumu;

(13) ’lapsella’ alle 18-vuotiasta henkilöä;

14)         "kompetentās iestādes" ir visas publiskās iestādes, kuru kompetencē ir noziedzīgu nodarījumu novēršana, izmeklēšana, atklāšana, saukšana pie atbildības par tiem vai kriminālsodu izpilde;

(14) ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ viranomaisia, joiden toimivalta kattaa rikosten torjumisen, tutkimisen, selvittämisen ja syytteeseenpanon tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanon;

15)         "uzraudzības iestāde" ir valsts iestāde, ko dalībvalsts izveidojusi saskaņā ar 39. pantu.

(15) ’valvontaviranomaisella’ jäsenvaltion 39 artiklan mukaisesti perustamaa viranomaista.

II NODAĻA

II LUKU

PRINCIPI

PERIAATTEET

4. pants Personas datu apstrādes principi

4 artikla Henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet

Dalībvalstis paredz, ka personas datiem jābūt:

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että

a)      godprātīgi un likumīgi apstrādātiem;

a)      henkilötietoja on käsiteltävä asianmukaisesti ja lainmukaisesti;

b)      vāktiem konkrētiem, skaidriem un likumīgiem nolūkiem, un tos nedrīkst tālāk apstrādāt ar šiem nolūkiem nesavienojamā veidā;

b)      henkilötiedot on kerättävä tiettyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla;

c)      adekvātiem, atbilstīgiem un ne pārlieku apjomīgiem, ņemot vērā nolūkus, kādos tos apstrādā;

c)      henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään;

d)      precīziem un vajadzības gadījumā tie jāatjaunina; jāveic visi pamatoti pasākumi, lai nodrošinātu, ka neprecīzi personas dati, ņemot vērā nolūkus, kādos tie tiek apstrādāti, bez kavēšanās tiek dzēsti vai laboti;

d)      henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä; on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden virheelliset tiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä;

e)      saglabātiem veidā, kas pieļauj datu subjektu identifikāciju ne ilgāk, kā tas nepieciešams nolūkiem, kuriem personas datus apstrādā;

e)      henkilötietoja on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten;

f)       un personas datus apstrādāt ir pārziņa pienākums un atbildība, kurš nodrošina atbilstību noteikumiem, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu.

f)       vastuu henkilötietojen käsittelystä kuuluu rekisterinpitäjälle, jonka on huolehdittava tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten noudattamisesta.

.

5 artikla Eri ryhmiin kuuluvien rekisteröityjen erottaminen

5. pants Dažādu datu subjektu kategoriju nošķiršana

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä erottaa mahdollisuuksien mukaan selvästi toisistaan henkilötiedot, jotka koskevat eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä, kuten:

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka, cik iespējams, pārzinis skaidri nošķir dažādu datu subjektu kategoriju personas datus, piemēram:

a)      henkilöt, joiden voidaan aiheellisesti uskoa syyllistyneen tai olevan syyllistymässä rikokseen;

a)      personas, attiecībā uz kurām pastāv nopietns pamats ticēt, ka tās ir izdarījušas vai drīzumā izdarīs noziedzīgu nodarījumu;

b)      rikoksesta tuomitut henkilöt;

b)      personas, kas ir notiesātas par noziedzīgu nodarījumu;

c)      rikoksen uhrit tai henkilöt, joiden voidaan tiettyjen seikkojen pohjalta olettaa voivan joutua rikoksen uhriksi;

c)      noziedzīgā nodarījumā cietušas personas vai personas, attiecībā uz kurām noteikti fakti liek ticēt, ka viņš vai viņa varētu būt noziedzīgā nodarījumā cietušais;

d)      rikokseen nähden kolmannet osapuolet, kuten henkilöt, jotka voidaan kutsua todistamaan rikokseen liittyvän tutkinnan yhteydessä tai sitä seuraavassa rikosoikeudenkäynnissä, tai henkilöt, joka voivat antaa tietoa rikoksesta, tai edellä a tai b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tuttavat tai kumppanit; sekä

d)      trešās personas saistībā ar noziedzīgu nodarījumu, piemēram, personas, kuras varētu aicināt sniegt liecības saistībā ar noziedzīgiem nodarījumiem pēcāk notiekošā kriminālprocesā, vai personas, kuras var sniegt informāciju par noziedzīgiem nodarījumiem, vai kontaktpersona vai līdzdalībnieks kādai no a) un b) apakšpunktā minētajām personām; un

e)      henkilöt, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainituista ryhmistä.

e)      personas, kuras neietilpst nevienā no iepriekš minētajām kategorijām.

6 artikla Henkilötietojen eriasteinen tarkkuus ja luotettavuus

6. pants Personas datu precizitātes un uzticamības pakāpes

1.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käsiteltävät henkilötiedot jaotellaan mahdollisuuksien mukaan eri ryhmiin tarkkuutensa ja luotettavuutensa perusteella.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka, cik iespējams, dažādās apstrādāto personas datu kategorijas, tiek nošķirtas atkarībā no to precizitātes un uzticamības pakāpes.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tosiseikkoihin perustuvat henkilötiedot erotetaan mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisiin arvioihin perustuvista henkilötiedoista.

2.           Dalībvalstis nodrošina, ka, cik iespējams, personas dati, kas balstās uz faktiem, tiek nošķirti no personas datiem, kas balstās uz personiskiem vērtējumiem.

7 artikla Käsittelyn lainmukaisuus

7. pants Apstrādes likumīgums

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että henkilötietojen käsittely on lainmukaista ainoastaan jos ja vain siltä osin kuin se on tarpeen

Dalībvalstis nodrošina, ka personas datu apstrāde ir likumīga tikai, ja un ciktāl šī apstrāde ir nepieciešama:

(a) toimivaltaisen viranomaisen lakisääteisen tehtävän suorittamiseksi 1 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tarkoituksia varten; tai

a)           uzdevuma izpildei, ko veic kompetentā iestāde, pamatojoties uz likumu, nolūkiem, kas minēti 1. panta 1. punktā; vai

(b) rekisterinpitäjän lakisääteisen velvollisuuden noudattamiseksi; tai

b)           lai izpildītu uz personas datu pārzini attiecināmas juridiskas saistības; vai

(c) rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi; tai

c)           lai aizsargātu datu subjekta vai citas personas īpaši svarīgas intereses; vai

(d) yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi.

d)           lai novērstu tūlītējus un nopietnus draudus sabiedrības drošībai.

8 artikla Erityisiä tietoryhmiä koskeva käsittely

8. pants Īpašu kategoriju personas datu apstrāde

1.           Jäsenvaltioiden on kiellettävä sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka koskevat rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, sekä geneettisten tietojen tai terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely.

1.           Dalībvalstis aizliedz tādu personas datu apstrādi, kas atklāj rasi vai etnisko izcelsmi, politiskos uzskatus, reliģiju vai pārliecību, dalību arodbiedrībās, ģenētiskos datus, kā arī uz veselību vai seksuālo dzīvi attiecināmu datu apstrādi.

2.           Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos:

2.           Šā panta 1. punktu nepiemēro, ja:

a)      käsittely on sallittu laissa, jossa säädetään asianmukaisista takeista; tai

a)      apstrāde ir atļauta likumā, kas paredz pienācīgus drošības pasākumus; vai

b)      käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi; tai

b)      apstrāde ir nepieciešama, lai aizsargātu datu subjekta vai citas personas īpaši svarīgas intereses; vai

c)      käsittely koskee tietoja, jotka rekisteröity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi.

c)      apstrāde attiecas uz datiem, kurus datu subjekts acīmredzami ir publiskojis.

9 artikla Profilointiin ja automaattiseen käsittelyyn perustuvat toimenpiteet

9. pants Pasākumi, kas balstās uz profilēšanu un automatizētu apstrādi

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimenpiteet, joilla on rekisteröidyn kannalta kielteisiä oikeusvaikutuksia tai jotka vaikuttavat rekisteröityyn merkittävällä tavalla ja jotka on tehty yksinomaan henkilötietojen automaattisen käsittelyn perusteella, jonka tarkoituksena on arvioida rekisteröidyn tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia, on sallittu vain, jos ne ovat sellaisen lain mukaisia, jossa vahvistetaan myös toimenpiteet rekisteröidyn oikeutettujen etujen suojaamiseksi.

1.           Dalībvalsts nosaka, ka pasākumi, kuri izraisa nelabvēlīgas tiesiskas sekas datu subjektam vai būtiski to ietekmē un kuru pamatā ir tikai automatizēta datu apstrāde, kas paredzēta, lai izvērtētu konkrētus ar šo datu subjektu saistītus personiskus aspektus, ir aizliegti, ja vien tie nav atļauti ar likumu, kurā paredzēti arī pasākumi, lai aizsargātu datu subjekta likumīgās intereses.

2.           Henkilötietojen automaattinen käsittely, jonka tarkoituksena on rekisteröidyn tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointi, ei saa perustua pelkästään 8 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin tietoryhmiin.

2.           Personas datu automatizētu apstrādi, kas paredzēta, lai izvērtētu konkrētus ar šo datu subjektu saistītus personiskus aspektus, nebalsta tikai uz īpašu kategoriju personas datiem, kas minēti 8. pantā.

III LUKU

III NODAĻA

REKISTERÖIDYN OIKEUDET

DATU SUBJEKTA TIESĪBAS

10 artikla Rekisteröidyn oikeuksien käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

10. pants Datu subjekta tiesību izmantošanas kārtība

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä toteuttaa kaikki kohtuulliset toimenpiteet huolehtiakseen, että sillä on käytössä läpinäkyvät ja helposti saatavilla olevat toimintatavat henkilötietojen käsittelyä ja rekisteröidyn oikeuksien käyttöä varten.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis veic visus saprātīgos pasākumus, lai izveidotu caurskatāmas un viegli pieejamas personas datu apstrādes un datu subjektu tiesību izmantošanas vadlīnijas.

2.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle kaikki henkilötietojen käsittelyä koskevat tiedot ja viestit helposti ymmärrettävässä muodossa sekä selkeällä ja yksinkertaisella kielellä.

2.           Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis visu informāciju un paziņojumus datu subjektam saistībā ar personas datu apstrādi sniedz saprotamā veidā, izmantojot skaidru un vienkāršu valodu.

3.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä toteuttaa kaikki kohtuulliset toimenpiteet vahvistaakseen menettelyt 11 artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamista sekä 12–17 artiklassa tarkoitettujen rekisteröidyn oikeuksien käyttöä varten.

3.           Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis veic visus saprātīgos pasākumus, lai izveidotu procedūras 11. pantā minētās informācijas sniegšanai un 12. - 17. pantā minēto datu subjekta tiesību izmantošanai.

4.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä ilmoittaa rekisteröidylle tämän esittämän pyynnön käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä.

4.           Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis bez nepamatotas kavēšanās informē datu subjektu par darbībām, kas veiktas saistībā ar tā pieprasījumu.

5.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja kaikki 4 kohdassa tarkoitettua pyyntöä seuraavat rekisterinpitäjän toimet ovat maksuttomia. Jos pyynnöt ovat häiritseviä erityisesti toistuvuutensa tai laajuutensa takia, rekisterinpitäjä voi periä maksun tietojen toimittamisesta tai pyydetyn toimen suorittamisesta tai rekisterinpitäjä voi jättää pyydetyn toimen suorittamatta. Siinä tapauksessa rekisterinpitäjän on todistettava pyyntöjen häiritsevyys.

5.           Dalībvalstis nodrošina, ka informācija un darbības, ko pārzinis veic pēc 3. un 4. punktā minētā pieprasījuma saņemšanas, ir bez maksas. Ja pieprasījumi ir kaitnieciski, jo īpaši to regulāras atkārtošanās, lieluma vai apmēra dēļ, pārzinis var pieprasīt samaksu par informācijas sniegšanu vai par pieprasītās darbības veikšanu, vai arī pārzinis var neveikt pieprasīto darbību. Šādā gadījumā pārzinim ir pienākums pierādīt, ka pieprasījums ir kaitniecisks.

11 artikla Rekisteröidylle ilmoittaminen

11. pants Datu subjekta informēšana

1.           Rekisteröityä koskevia henkilötietoja kerättäessä jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisterinpitäjä toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet toimittaakseen rekisteröidylle ainakin seuraavat tiedot:

1.           Ja tiek vākti datu subjekta personas dati, dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis veic piemērotus pasākumus, lai sniegtu datu subjektam vismaz šādu informāciju:

a)      rekisterinpitäjän ja tietosuojavastaavan henkilöllisyys ja yhteystiedot;

a)      pārziņa un datu aizsardzības inspektora identitāte un kontaktinformācija;

b)      henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset;

b)      apstrādes nolūki, kam paredzēti personas dati;

c)      henkilötietojen säilytysaika;

c)      termiņš, cik ilgi personas dati tiks glabāti;

d)      tieto siitä, että rekisteröidyllä on oikeus pyytää häntä itseään koskevia henkilötietoja rekisterinpitäjältä sekä oikeus pyytää kyseisten tietojen oikaisemista tai poistamista tai niiden käsittelyn rajoittamista;

d)      tiesības pieprasīt pārzinim piekļuvi datu subjekta personas datiem un to labošanu, dzēšanu vai personas datu apstrādes ierobežošanu;

e)      tieto siitä, että rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus 39 artiklassa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle, ja viranomaisen yhteystiedot;

e)      tiesības iesniegt sūdzību 39. pantā minētajai uzraudzības iestādei un tās kontaktinformāciju;

f)       henkilötietojen vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät, myös kolmansissa maissa tai kansainvälisissä järjestöissä;

f)       personas datu saņēmēji vai datu saņēmēju kategorijas, tai skaitā trešajās valstīs vai starptautiskās organizācijās;

g)      muut tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn kannalta asianmukaisen tietojenkäsittelyn takaamiseksi, ottaen huomioon henkilötietojen käsittelyyn liittyvät erityiset olosuhteet.

g)      jebkura citu papildu informācija, ciktāl papildu informācija ir vajadzīga, lai garantētu godprātīgu apstrādi attiecībā pret datu subjektu, ņemot vērā konkrētos apstākļus, kādos personas datus vāc.

2.           Jos henkilötietoja kerätään rekisteröidyltä, rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi, onko henkilötietojen antaminen pakollista vai vapaaehtoista, sekä tietojen antamatta jättämisen mahdolliset seuraukset.

2.           Ja personas datus iegūst no datu subjekta, papildus informācijai, kas minēta 1. punktā, pārzinis informē datu subjektu par to, vai personas datu sniegšana ir obligāta vai brīvprātīga, kā arī par iespējamām sekām, ja šādi dati netiks sniegti.

3.           Rekisterinpitäjän on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot:

3.           Pārzinis sniedz informāciju, kas minēta 1. punktā:

a)      silloin kun rekisteröidyltä saadaan henkilötietoja; tai

a)      personas datu ieguves laikā, ja tos iegūst no datu subjekta; vai

b)      jos henkilötietoja ei kerätä rekisteröidyltä, silloin kun tietoja tallennetaan tai kohtuullisen ajan kuluttua tietojen keräämisestä, ottaen huomioon tietojen käsittelyyn liittyvät erityiset olosuhteet.

b)      ja personas datus neiegūst no datu subjekta – reģistrēšanas laikā vai saprātīgā termiņā pēc iegūšanas, ņemot vērā konkrētos apstākļus, kādos dati ir apstrādāti.

4.           Jäsenvaltiot voivat hyväksyä lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla viivytetään tai rajoitetaan rekisteröidylle ilmoittamista tai poistetaan kokonaan ilmoittamista koskeva säännös, siltä osin ja niin pitkäksi aikaa kuin osittainen tai täydellinen rajoittaminen on välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide demokraattisessa yhteiskunnassa, ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisen henkilön oikeutetut edut:

4.           Dalībvalstis var pieņemt leģislatīvus pasākumus, lai atliktu, ierobežotu vai nesniegtu informāciju datu subjektam, ciktāl šāds daļējs vai pilnīgs ierobežojums ir nepieciešams un samērīgs demokrātiskā sabiedrībā, ņemot vēra attiecīgās personas likumīgās intereses:

(a) jotta vältetään virallisten tai laillisten tiedustelujen, tutkimusten tai menettelyjen estäminen;

a)      lai izvairītos, ka tiek traucēta oficiāla vai tiesas pārbaudes, izmeklēšana vai procedūra;

(b) jotta vältetään tuottamasta haittaa rikosten torjumiselle, selvittämiselle, tutkimiselle ja syytteeseenpanolle tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanolle;

b)      lai netraucētu noziedzīgu nodarījumu novēršanu, atklāšanu, izmeklēšanu, saukšanu pie atbildības par tiem vai kriminālsodu izpildi;

(c) yleisen turvallisuuden suojelemiseksi;

c)      lai aizsargātu sabiedrības drošību;

(d) kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi;

d)      lai aizsargātu valsts drošību;

(e) muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi.

e)      lai aizsargātu citu personu tiesības un brīvības.

5.           Jäsenvaltiot voivat määrittää ne tietojenkäsittelyn ryhmät, jotka voivat kuulua kokonaan tai osittain 4 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamisalaan.

5.           Dalībvalstis var noteikt datu apstrādes kategorijas, uz kurām daļēji vai pilnībā attiecas 4. punktā minētie izņēmumi.

12 artikla Rekisteröidyn tiedonsaantioikeus

12. pants Datu subjekta piekļuves tiesības

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä rekisteröidyn oikeudesta saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, käsitelläänkö häntä koskevia henkilötietoja vai eikö käsitellä. Jos henkilötietoja käsitellään, rekisterinpitäjän on annettava seuraavat tiedot:

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka datu subjektam jebkurā laikā pēc pieprasījuma ir tiesības saņemt no pārziņa apstiprinājumu par to, vai viņa personas dati tiek apstrādāti. Ja šādi personas dati tiek apstrādāti, pārzinis sniedz šādu informāciju:

a)      käsittelyn tarkoitukset;

a)      apstrādes nolūki;

b)      kyseessä olevat henkilötietojen ryhmät;

b)      attiecīgo personas datu kategorijas;

c)      vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät, joille henkilötietoja on luovutettu, erityisesti kolmansissa maissa olevat vastaanottajat;

c)      personas datu saņēmēji vai datu saņēmēju kategorijas, kam personas dati ir izpausti, jo īpaši saņēmēji trešās valstīs;

d)      henkilötietojen säilytysaika;

d)      termiņš, cik ilgi personas dati tiks glabāti;

e)      tieto siitä, että rekisteröidyllä on oikeus pyytää rekisterinpitäjää oikaisemaan tai poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot tai rajoittamaan niiden käsittelyä;

e)      tiesības pieprasīt pārzinim datu subjekta personas datu labošanu, dzēšanu vai personas datu apstrādes ierobežošanu;

f)       tieto siitä, että rekisteröidyllä oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle, ja viranomaisen yhteystiedot;

f)       tiesības iesniegt sūdzību uzraudzības iestādē un uzraudzības iestādes kontaktinformācija;

g)      käsiteltävät henkilötiedot ja kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot.

g)      paziņojums par apstrādē esošajiem personas datiem un visa pieejamā informācija par datu avotu.

2.           Jäsenvaltioiden on säädettävä rekisteröidyn oikeudesta saada rekisterinpitäjältä jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista.

2.           Dalībvalstis nodrošina, ka datu subjektam ir tiesības saņemt no pārziņa apstrādē esošo personas datu kopiju.

13 artikla Tiedonsaantioikeuden rajoittaminen

13. pants Piekļuves tiesību ierobežojumi

1. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla rajoitetaan kokonaan tai osittain rekisteröidyn tiedonsaantioikeutta siltä osin kuin osittainen tai täydellinen rajoittaminen on välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide demokraattisessa yhteiskunnassa, ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisen henkilön oikeutetut edut:

1. Dalībvalstis var pieņemt leģislatīvus pasākumus, lai pilnībā vai daļēji ierobežotu datu subjekta piekļuves tiesības, ciktāl šāds daļējs vai pilnīgs ierobežojums ir nepieciešams un samērīgs demokrātiskā sabiedrībā, ņemot vēra attiecīgās personas likumīgās intereses:

(a) jotta vältetään virallisten tai laillisten tiedustelujen, tutkimusten tai menettelyjen estäminen;

a)      lai izvairītos, ka tiek traucēta oficiāla vai tiesas pārbaude, izmeklēšana vai procedūra;

(b) jotta vältetään tuottamasta haittaa rikosten torjumiselle, selvittämiselle, tutkimiselle ja syytteeseenpanolle tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanolle;

b)      lai netraucētu noziedzīgu nodarījumu novēršanu, atklāšanu, izmeklēšanu, saukšanu pie atbildības par tiem vai kriminālsodu izpildi;

(c) yleisen turvallisuuden suojelemiseksi;

c)      lai aizsargātu sabiedrības drošību;

(d) kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi;

d)      lai aizsargātu valsts drošību;

(e) muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi.

e)      lai aizsargātu citu personu tiesības un brīvības.

2. Jäsenvaltiot voivat laissa määrittää ne tietojenkäsittelyn ryhmät, jotka voivat kuulua kokonaan tai osittain 1 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamisalaan.

2. Dalībvalstis var likumā noteikt datu apstrādes kategorijas, uz kurām daļēji vai pilnībā attiecas 1. punktā minētie izņēmumi.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä ilmoittaa rekisteröidylle kirjallisesti, jos tietojen antamisesta kieltäydytään tai tietojen antamista rajoitetaan, kieltäytymisen syistä sekä mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle tai käyttää muita oikeussuojakeinoja. Tiedot päätöksen perusteena olevista seikoista tai oikeudellisista syistä voidaan jättää pois, jos tietojen ilmoittaminen vaarantaisi 1 kohdassa ilmoitetun tarkoituksen.

3. Gadījumos, kas minēti 1. un 2. punktā, dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis rakstiski informē datu subjektu par atteikumu vai ierobežojumiem piekļūt datiem, par atteikuma iemesliem un par iespējām iesniegt sūdzību uzraudzības iestādē un vērsties tiesā. Informāciju par faktiskajiem vai tiesiskajiem iemesliem, kas ir lēmuma pamatā, var nesniegt, ja šādas informācijas sniegšana var apdraudēt vienu no 1. punktā noteiktajiem mērķiem.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisterinpitäjä merkitsee muistiin ne perusteet, joiden nojalla päätöksen pohjana olevia seikkoja tai oikeudellisia syitä ei ilmoiteta rekisteröidylle.

4. Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis dokumentē iemeslus, kāpēc netiek sniegta informācija par faktiskajiem vai tiesiskajiem iemesliem, kuri ir lēmuma pamatā.

14 artikla Tiedonsaantioikeuden käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

14. pants Piekļuves tiesību izmantošanas kārtība

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisteröidyllä on oikeus pyytää erityisesti 13 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa valvontaviranomaista tarkistamaan käsittelyn lainmukaisuus.

1.           Dalībvalstis, jo īpaši 13. pantā minētajos gadījumos, nodrošina datu subjekta tiesības pieprasīt, lai uzraudzības iestāde pārbauda apstrādes likumību.

2.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä ilmoittaa rekisteröidylle oikeudesta pyytää valvontaviranomaista toimimaan 1 kohdan mukaisesti.

2.           Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis informē datu subjektu par tiesībām pieprasīt uzraudzības iestādes iejaukšanos saskaņā ar 1. punktu.

3.           Kun rekisteröity käyttää 1 kohdassa tarkoitettua oikeuttaan, valvontaviranomaisen on ilmoitettava rekisteröidylle ainakin kaikkien tarpeellisten tarkistusten suorittamisesta sekä siitä, onko kyseessä oleva käsittely lainmukainen.

3.           Ja tiek izmantotas 1. punktā minētās tiesības, uzraudzības iestāde informē datu subjektu vismaz par to, ka uzraudzības iestāde ir veikusi visas nepieciešamās pārbaudes, un par to rezultātiem attiecībā uz apstrādes likumību.

15 artikla Oikeus tietojen oikaisemiseen

15. pants Tiesības uz datu labošanu

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisteröidyllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää oikaisemaan rekisteröityä koskevat virheelliset henkilötiedot. Rekisteröidyllä on oikeus saada puutteelliset henkilötiedot täydennettyä, erityisesti oikaisun avulla.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka datu subjektam attiecībā pret pārzini ir tiesības uz savu personas datu labošanu, ja tie ir neprecīzi. Datu subjektam ir tiesības uz nepilnīgu personas datu papildināšanu, jo īpaši, izmantojot paziņojumu par labojumiem.

2.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä ilmoittaa rekisteröidylle kirjallisesti, jos tietojen oikaisemisesta kieltäydytään, kieltäytymisen syistä sekä mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle tai käyttää muita oikeussuojakeinoja.

2.           Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis rakstiski informē datu subjektu par atteikumu labot datus, par atteikuma iemesliem un par iespējām iesniegt sūdzību uzraudzības iestādē un vērsties tiesā.

16 artikla Oikeus tietojen poistamiseen

16. pants Tiesības uz dzēšanu

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisteröidyllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot, jos tietojen käsittely ei vastaa tämän direktiivin 4 artiklan a–e alakohdan ja 7 ja 8 artiklan nojalla annettuja säännöksiä.

1. Dalībvalstis nodrošina datu subjektam attiecībā pret pārzini tiesības panākt savu personas datu dzēšanu, ja apstrāde neatbilst noteikumiem, kas pieņemti saskaņā ar šīs direktīvas 4. panta a) līdz e) apakšpunktu, 7. un 8. pantu.

2. Rekisterinpitäjän on poistettava tiedot viipymättä.

2. Pārzinis nekavējoties dzēš datus.

3. Poistamisen sijasta rekisterinpitäjän on merkittävä henkilötiedot, jos

3. Dzēšanas vietā pārzinis iezīmē personas datus, ja:

(a) rekisteröity kiistää tietojen paikkansapitävyyden, jolloin tiedot merkitään ajaksi, jonka kuluessa rekisterinpitäjä voi varmistaa niiden paikkansapitävyyden;

a)      datu subjekts apstrīd datu precizitāti — uz laiku, kurā pārzinis pārbauda datu precizitāti;

(b) henkilötiedot on säilytettävä todistelua varten;

b)      personas dati ir jāsaglabā kā pierādījumi;

(c) rekisteröity vastustaa tietojen poistamista ja vaatii sen sijaan niiden käytön rajoittamista.

c)      datu subjekts iebilst pret datu dzēšanu un tās vietā pieprasa datu izmantošanas ierobežošanu.

4. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä ilmoittaa rekisteröidylle kirjallisesti, jos tietojen poistamisesta kieltäydytään tai jos tiedot merkitään, kieltäytymisen syistä sekä mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle tai käyttää muita oikeussuojakeinoja.

4. Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis rakstiski informē datu subjektu par atteikumu dzēst datus vai apstrādes iezīmēšanu, par atteikuma iemesliem un par iespējām iesniegt sūdzību uzraudzības iestādē un vērsties tiesā.

17 artikla Rekisteröidyn oikeudet rikostutkinnassa ja ‑oikeudenkäynneissä

17. pants Datu subjekta tiesības kriminālizmeklēšanā un kriminālprocesā

Jäsenvaltiot voivat säätää, että 11–16 artiklassa tarkoitetut rekisteröidylle ilmoittamista, tiedonsaantia, tietojen oikaisemista ja poistamista sekä käsittelyn rajoittamista koskevat oikeudet pannaan täytäntöön oikeudenkäyntiä koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti, jos henkilötiedot sisältyvät rikostutkinnan ja ‑oikeudenkäynnin yhteydessä käsiteltyyn tuomioistuimen päätökseen tai päätöksen antamista koskevaan merkintään.

Dalībvalstis var noteikt, ka 11. – 16. pantā minētās tiesības uz informāciju, piekļuvi, labošanu, dzēšanu un apstrādes ierobežošanu tiek izmantotas saskaņā ar valsts procesuālajiem tiesību aktiem, ja personas dati ir ietverti juridiskā lēmumā vai reģistrā, ko apstrādā kriminālizmeklēšanas un tiesas procesa gaitā.

IV LUKU REKISTERINPITÄJÄ JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELIJÄ

IV NODAĻA PĀRZINIS UN APSTRĀDĀTĀJS

1 JAKSO YLEISET VELVOLLISUUDET

1. IEDAĻA VISPĀRĪGI PIENĀKUMI

18 artikla Rekisterinpitäjän vastuu

18. pants Pārziņa pienākumi

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä hyväksyy toimintamenetelmät ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä.

1.           Dalībvalstis nosaka, ka pārzinis pieņem vadlīnijas un īsteno piemērotus pasākumus, lai nodrošinātu, ka personas datu apstrāde notiek atbilstoši noteikumiem, kas pieņemti saskaņā ar šo direktīvu.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ovat erityisesti seuraavat:

2.           Pasākumi, kas minēti 1. punktā, jo īpaši ietver:

a)      jäljempänä 23 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen säilyttäminen;

a)      dokumentācijas glabāšanu, kas minēta 23. pantā;

b)      jäljempänä 26 artiklassa vahvistettujen ennakkokuulemista koskevien vaatimusten noudattaminen;

b)      iepriekšējas apspriešanās pienākuma ievērošanu saskaņā ar 26. pantu;

c)      jäljempänä 27 artiklassa vahvistettujen tietoturvallisuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpano;

c)      datu drošības prasību īstenošanu, kas minētas 27. pantā;

d)      tietosuojavastaavan nimittäminen 30 artiklan nojalla.

d)      datu aizsardzības inspektora iecelšanu saskaņā ar 30. pantu.

3.           Rekisterinpitäjän on toteutettava mekanismit sen varmistamiseksi, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tehokkuus tarkistetaan. Tarkistamisen suorittavat riippumattomat sisäiset tai ulkoiset tarkastajat, mikäli se on oikeasuhteista.

3.           Pārzinis īsteno mehānismus, kas nodrošina šā panta 1. punktā minēto pasākumu efektivitātes pārbaudi. Ja tas ir samērīgi, šo pārbaudi veic neatkarīgs iekšējs vai ārējs revidents.

19 artikla Sisäänrakennettu tietosuoja ja oletusarvoinen tietosuoja

19. pants Integrēta datu aizsardzība un datu aizsardzība pēc noklusējuma

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että uusin tekniikka ja toimenpiteiden toteuttamiskustannukset huomioon ottaen rekisterinpitäjän on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet ja menettelyt siten, että käsittely vastaa tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten vaatimuksia ja varmistaa rekisteröidyn oikeuksien suojelun.

1.           Dalībvalstis paredz, ka, ņemot vērā jaunākās tehniskās iespējas un to ieviešanas izmaksas, pārzinis īsteno piemērotus tehniskus un organizatoriskus pasākumus tā, lai apstrāde atbilstu noteikumiem, kas pieņemti saskaņā ar šo direktīvu, un nodrošinātu datu subjektu tiesību aizsardzību.

2.           Rekisterinpitäjän on otettava käyttöön keinot sen varmistamiseksi, että käsittely koskee vain niitä henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä käsittelyn tarkoituksen kannalta.

2.           Pārzinis īsteno mehānismus, lai nodrošinātu, ka pēc noklusējuma, tiek apstrādāti tikai tie personas dati, kuri ir nepieciešami apstrādes nolūkiem.

20 artikla Yhteiset rekisterinpitäjät

20. pants Kopīgi pārziņi

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos rekisterinpitäjä määrittää henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset, edellytykset ja keinot yhdessä muiden rekisterinpitäjien kanssa, näiden yhteisten rekisterinpitäjien on keskinäisellä järjestelyllä määritettävä kunkin vastuualue tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten noudattamisessa, erityisesti niiden menettelyjen ja mekanismien osalta, joiden avulla rekisteröidyt voivat käyttää oikeuksiaan.

Dalībvalstis nodrošina, ka, gadījumā ja pārzinis personas datu apstrādes nolūkus, nosacījumus un līdzekļus nosaka kopīgi ar citiem, kopīgie pārziņi, savstarpēji vienojoties, nosaka savus attiecīgos pienākumus, lai nodrošinātu atbilstību noteikumiem, kas pieņemti saskaņā ar šo direktīvu, jo īpaši attiecībā uz procedūrām un mehānismiem datu subjekta tiesību izmantošanai.

21 artikla Henkilötietojen käsittelijä

21. pants Apstrādātājs

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos käsittelytoimi suoritetaan rekisterinpitäjän lukuun, tämän on valittava henkilötietojen käsittelijä, joka antaa riittävät takeet siitä, että käsittelyyn liittyvät tekniset ja organisatoriset toimet ja menettelyt toteutetaan siten, että käsittely täyttää tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten vaatimukset ja varmistaa rekisteröidyn oikeuksien suojelun.

1. Dalībvalstis paredz, ka, gadījumos ja apstrādes darbību veic pārziņa vārdā, pārzinim ir jāizvēlas apstrādātājs, kas sniedz pietiekamas garantijas par to, ka tas īsteno piemērotus tehniskus un organizatoriskus pasākumus un procedūras tā, lai apstrāde atbilstu noteikumiem, kas pieņemti saskaņā ar šo direktīvu, un nodrošinātu datu subjektu tiesību aizsardzību.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että henkilötietojen käsittelijän suorittamaa käsittelyä on säänneltävä oikeudellisella asiakirjalla, joka sitoo käsittelijän rekisterinpitäjään ja jossa erityisesti säädetään, että henkilötietojen käsittelijä toimii ainoastaan rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti, etenkin jos käsiteltäviä henkilötietoja ei saa siirtää.

2. Dalībvalstis paredz, ka apstrādi, kuru veic datu apstrādātājs, reglamentē ar tiesību aktu, kurš pārzini saista ar apstrādātāju un paredz konkrētus noteikumus, jo īpaši to, ka apstrādātājs rīkojas tikai saskaņā ar pārziņa norādījumiem, jo īpaši gadījumos, kad izmantoto personas datu nosūtīšana ir aizliegta.

3. Jos henkilötietojen käsittelijä käsittelee muita kuin rekisterinpitäjän määräämiä henkilötietoja, käsittelijää on pidettävä kyseisen käsittelyn osalta rekisterinpitäjänä ja käsittelijään on sovellettava 20 artiklassa vahvistettuja, yhteisiä rekisterinpitäjiä koskevia sääntöjä.

3. Ja apstrādātājs apstrādā personas datus citādi, nekā norādījis pārzinis, apstrādātāju uzskata par pārzini attiecībā uz šo apstrādi un viņam ir piemērojami 20. pantā paredzētie noteikumi par kopīgiem pārziņiem.

22 artikla Tietojenkäsittely rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän alaisuudessa

22. pants Apstrāde pārziņa un apstrādātāja pakļautībā

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että henkilötietojen käsittelijä tai kukaan rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän alaisuudessa toimiva henkilö, jolla on pääsy henkilötietoihin, ei saa käsitellä tietoja muuten kuin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti tai jos unionin tai jäsenvaltion lainsäädännössä niin vaaditaan.

Dalībvalstis nodrošina, ka apstrādātājs un jebkura persona, kas darbojas pārziņa vai apstrādātāja pakļautībā un kam ir piekļuve personas datiem, var apstrādāt šos datus tikai saskaņā ar pārziņa norādījumiem vai ja to nosaka Savienības vai dalībvalsts tiesību akti.

23 artikla Asiakirjat

23. pants Dokumentācija

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaisen rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on säilytettävä asiakirjat kaikista vastuullaan tapahtuvista tietojenkäsittelyjärjestelmistä ja menettelyistä.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka katrs datu pārzinis un apstrādātājs saglabāt visu apstrādes sistēmu un procedūru dokumentāciju, par kurām tas ir atbildīgs.

2.           Asiakirjoissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

2.           Dokumentācijā ietver vismaz šādu informāciju:

a)      rekisterinpitäjän tai yhteisen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän nimi ja yhteystiedot;

a)      pārziņa vai kopīgo pārziņu nosaukumu un kontaktinformāciju;

b)      käsittelyn tarkoitukset;

b)      apstrādes nolūkus;

c)      henkilötietojen vastaanottajat tai vastaanottajien ryhmät;

c)      personas datu saņēmējus vai datu saņēmēju kategorijas;

d)      tiedot henkilötietojen siirtämisestä kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle, mukaan lukien tieto siitä, mikä kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on kyseessä.

d)      informāciju par datu nosūtīšanu uz trešo valsti vai starptautisku organizāciju, ietverot šīs trešās valsts vai starptautiskās organizācijas identifikāciju.

3.           Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on pyydettäessä esitettävä asiakirjat valvontaviranomaiselle.

3.           Pārzinis un apstrādātājs dara šo dokumentāciju pieejamu uzraudzības iestādei pēc tās pieprasījuma.

24 artikla Kirjaaminen

24. pants Reģistrs

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että ainakin seuraavista käsittelytoimista pidetään kirjaa: tietojen kerääminen, muuttaminen, hakeminen, luovuttaminen, yhdistäminen tai poistaminen. Tietojen hakemisen ja luovuttamisen osalta on erityisesti kirjattava muistiin toimen tarkoitus, päivämäärä ja aika sekä mahdollisuuksien mukaan henkilötietoja pyytäneen tai saaneen henkilön tiedot.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka tiek reģistrēta un saglabāta informācija par vismaz šādām apstrādes darbībām: vākšanu, pārveidošanu, aplūkošanu, izpaušanu, kombinēšanu vai dzēšanu. Ierakstos par aplūkošanu un izpaušanu jo īpaši atklāj šādu darbību nolūkus, datumu un laiku, un, ciktāl iespējams, identificē personu, kura aplūkoja vai izpauda personas datus.

2.           Tietoja saa käyttää ainoastaan henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden tarkistamiseen, omaehtoiseen valvontaan sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseen.

2.           Reģistru izmanto tikai, lai pārbaudītu datu apstrādes likumību, veiktu pašuzraudzību un nodrošinātu datu integritāti un drošību.

25 artikla Yhteistyö valvontaviranomaisen kanssa

25. pants Sadarbība ar uzraudzības iestādi

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on pyynnöstä tehtävä yhteistyötä valvontaviranomaisten kanssa sen tehtävien suorittamiseksi, erityisesti antamalla kaikki tiedot, joita valvontaviranomainen tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis un apstrādātājs, pildot savus uzdevumus, pēc pieprasījuma sadarbojas ar uzraudzības iestādi, jo īpaši sniedzot visu informāciju, kas uzraudzības iestādei ir nepieciešama tās uzdevumu veikšanai.

2.           Kun valvontaviranomainen käyttää 46 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuja valtuuksiaan, rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on vastattava valvontaviranomaiselle kohtuullisen ajan kuluessa. Vastauksessa on kuvattava toteutetut toimenpiteet ja saavutetut tulokset valvontaviranomaisen huomautusten pohjalta.

2.           Ja uzraudzības iestāde izmanto savas pilnvaras saskaņā ar 46. panta a) un b) apakšpunktu, pārzinis un apstrādātājs atbild uzraudzības iestādei saprātīgā termiņā, ko nosaka uzraudzības iestāde. Atbildē ietilpst arī veikto pasākumu apraksts un rezultāti, kas panākti, reaģējot uz uzraudzības iestādes piezīmēm.

26 artikla Valvontaviranomaisen ennakkokuuleminen

26. pants Iepriekšēja apspriešanās ar uzraudzības iestādi

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä kuulee valvontaviranomaista ennen kuin käsitellään henkilötietoja, jotka muodostavat osan uutta, tekeillä olevaa rekisteriä, jos

1. Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis vai apstrādātājs pirms tādu personas datu apstrādes, kurus ietvers jaunizveidotā kartotēkā, apspriežas ar valsts uzraudzības iestādi gadījumos, ja:

a)      on tarkoitus käsitellä 8 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä;

a)      tiks apstrādāti īpašu kategoriju dati, kas minēti 8. pantā;

b)      tietojen käsittely on sen luonteista, että siihen sisältyy muutoin, erityisesti uusien tekniikoiden, mekanismien tai menettelyjen käytön johdosta, erityisiä riskejä rekisteröidyn perusoikeuksien ja ‑vapauksien ja erityisesti henkilötietojen suojan kannalta.

b)      datu apstrādes veids, jo īpaši izmantojot jaunas tehnoloģijas, mehānismus vai procedūras, rada cita veida īpašu risku attiecībā uz datu subjekta pamattiesībām un brīvībām, jo īpaši attiecībā uz personas datu aizsardzību.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että valvontaviranomaisen on laadittava luettelo käsittelytoimista, joihin sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua ennakkokuulemista.

2. Dalībvalstis var noteikt, ka uzraudzības iestāde izveido apstrādes darbību sarakstu, par kurām veic iepriekšēju apspriešanos saskaņā ar 1. punktu.

2 JAKSO TIETOTURVALLISUUS

2. IEDAĻA DATU DROŠĪBA

27 artikla Käsittelyn turvallisuus

27. pants Apstrādes drošība

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä toteuttavat asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet varmistaakseen käsittelyn ja suojattavien henkilötietojen luonteeseen liittyviin riskeihin nähden asianmukaisen turvallisuustason, ottaen huomioon uusin tekniikka ja toimenpiteiden toteuttamiskustannukset.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka, ņemot vērā jaunākās tehniskās iespējas un to ieviešanas izmaksas, pārzinis un apstrādātājs īsteno atbilstīgus tehniskus un organizatoriskus pasākumus, lai nodrošinātu tādu drošības līmeni, kas atbilst ar apstrādi saistītajam riskam un aizsargājamo datu īpatnībām.

2.           Kunkin jäsenvaltion on säädettävä automaattisen tietojenkäsittelyn osalta, että rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä toteuttaa riskinarvioinnin pohjalta toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

2.           Attiecībā uz datu automatizētu apstrādi katra dalībvalsts nodrošina, ka pārzinis vai apstrādātājs pēc risku izvērtēšanas īsteno pasākumus, lai:

(a) evätä asiattomilta pääsy henkilötietojen käsittelyyn käytettäviin laitteisiin (laitteillepääsyn valvonta);

a)      liegtu nepiederošām personām pieeju datu apstrādes iekārtām, kuras izmanto personas datu apstrādei (piekļuves kontrole iekārtām);

(b) estää tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen (tietovälineiden valvonta);

b)      novērstu datu nesankcionētu nolasīšanu, kopēšanu, grozīšanu vai datu nesēju izņemšanu (datu nesēju kontrole);

(c) estää tietojen luvaton tallentaminen järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastelu, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta);

c)      liegtu datu neatļautu ievadīšanu datubāzē, kā arī liegtu saglabāto personas datu neatļautu apskati, grozīšanu vai dzēšanu (glabāšanas kontrole);

(d) estää asiattomia käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla (käytön valvonta);

d)      liegtu izmantot datu apstrādes automatizētas sistēmas nepilnvarotām personām, izmantojot datu komunikācijas iekārtas (lietotāju kontrole);

(e) varmistaa, että automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöön oikeutetut henkilöt pääsevät ainoastaan niiden toimivaltaan kuuluviin tietoihin (pääsyn valvonta);

e)      nodrošinātu, ka personām, kas ir pilnvarotas izmantot datu apstrādes automatizētu sistēmu, ir piekļuve tikai tiem datiem, uz kuriem attiecas viņu piekļuves tiesības (datu piekļuves kontrole);

(f) varmistaa, että on mahdollista tarkistaa ja todeta, mille elimille henkilötietoja on siirretty tai asetettu saataville tai voidaan siirtää tai asettaa saataville tiedonsiirtolaitteiden avulla (tiedonvälityksen valvonta);

f)       nodrošinātu, ka ir iespējams pārbaudīt un noteikt, kurām struktūrām dati ir vai var tikt nosūtīti vai izpausti, izmantojot datu komunikācijas iekārtas (komunikācijas kontrole);

(g) varmistaa, että on mahdollista tarkistaa ja todeta jälkikäteen, mitä henkilötietoja on lisätty automaattisiin tietojenkäsittelyjärjestelmiin ja milloin niitä on lisätty ja kuka niitä on lisännyt (lisäämisen valvonta);

g)      nodrošinātu, ka pēc tam ir iespējams pārbaudīt un noteikt, kādi personas dati ir ievadīti datu automatizētas apstrādes sistēmās, kā arī ievadīšanas laiku un ievadītāju (ievades kontrole);

(h) estää henkilötietojen asiaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen niitä siirrettäessä tai tietovälineitä kuljetettaessa (siirron valvonta);

h)      novērstu personas datu nesankcionētu nolasīšanu, kopēšanu, grozīšanu vai dzēšanu personas datu nosūtīšanas laikā vai datu nesēja transportēšanas laikā (transportēšanas kontrole);

(i) varmistaa, että käytetyt järjestelmät voidaan häiriön tapahtuessa palauttaa entiselleen (toimintakunnon palauttaminen);

i)       nodrošinātu, ka traucējumu gadījumā uzstādītās sistēmas var atjaunot (atgūšana);

(j) varmistaa, että järjestelmä toimii, että toimintavirheistä ilmoitetaan (luotettavuus) ja että virhe toimintajärjestelmässä ei voi vahingoittaa tallennettuja henkilötietoja (eheys).

j)       nodrošinātu, ka sistēma funkcionē tā, ka par darbības kļūdu parādīšanos tiek ziņots (drošums) un saglabātie dati nevar tikt sabojāti sistēmas darbības traucējumu dēļ (integritāte).

3.           Komissio voi tarvittaessa antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten soveltaminen erilaisiin tilanteisiin, varsinkin salausstandardeihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.           Komisija nepieciešamības gadījumā var pieņemt īstenošanas aktus, lai precizētu 1. un 2. minētos noteikumus dažādās situācijās, jo īpaši šifrēšanas standartus. Šos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 57. panta 2. punktā.

28 artikla Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen valvontaviranomaiselle

28. pants Personas datu aizsardzības pārkāpuma paziņošana uzraudzības iestādei

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos tapahtuu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, rekisterinpitäjän on ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisuuksien mukaan 24 tunnin kuluessa sen ilmitulosta. Jos ilmoitusta ei anneta 24 tunnin kuluessa, rekisterinpitäjän on pyynnöstä toimitettava valvontaviranomaiselle perusteltu selitys.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka personas datu aizsardzības pārkāpuma gadījumā pārzinis bez nepamatotas kavēšanās un, ja tas iespējams, ne vēlāk kā 24 stundās no brīža, kad tas kļuvis zināms, paziņo uzraudzības iestādei par personas datu aizsardzības pārkāpumu. Pārzinis pēc pieprasījuma sniedz uzraudzības iestādei pamatotu paskaidrojumu gadījumos, kad paziņošana nav notikusi 24 stundu laikā.

2.           Henkilötietojen käsittelijän on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisterinpitäjälle heti, kun se on tullut ilmi.

2.           Apstrādātājs pēc tam, kad viņam ir kļuvis zināms par personas datu aizsardzības pārkāpumu, nekavējoties brīdina un informē pārzini.

3.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on vähintään:

3.           Paziņojumā, kas minēts 1. punktā, ietver vismaz šādu informāciju:

a)      kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkaus, mukaan lukien kyseessä olevien rekisteröityjen ryhmät ja lukumäärät sekä tietueiden ryhmät ja lukumäärät;

a)      apraksta personas datu aizsardzības pārkāpuma būtību, tostarp skarto datu subjektu kategorijas un skaitu un skarto datu ierakstu kategorijas un skaitu;

b)      ilmoitettava 30 artiklassa tarkoitettu tietosuojavastaava ja tämän yhteystiedot tai muu yhteyspiste, josta voi saada lisätietoa;

b)      paziņo 30. pantā minētā datu aizsardzības inspektora vai cita kontaktpunkta, kur var iegūt papildu informāciju, identitāti un kontaktinformāciju;

c)      suositeltava toimenpiteitä, joilla lievennetään henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisia haittavaikutuksia;

c)      iesaka pasākumus personas datu aizsardzības pārkāpuma iespējamās nelabvēlīgās ietekmes mazināšanai;

d)      kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisia seurauksia;

d)      apraksta personas datu aizsardzības pārkāpuma iespējamās sekas;

e)      kuvattava toimenpiteet, joita rekisterinpitäjä on ehdottanut tai jotka se on toteuttanut henkilötietojen tietoturvaloukkauksen johdosta.

e)      apraksta pārziņa ierosinātos vai veiktos pasākumus, lai risinātu personas datu aizsardzības pārkāpumu.

4.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjän on dokumentoitava kaikki henkilötietojen tietoturvaloukkaukset, mukaan lukien loukkaukseen liittyvät seikat, sen vaikutukset ja toteutetut korjaavat toimet. Valvontaviranomaisen on voitava näiden asiakirjojen pohjalta tarkistaa, että tätä artiklaa on noudatettu. Asiakirjat saavat sisältää ainoastaan kyseistä tarkoitusta varten välttämättömät tiedot.

4.           Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis dokumentē visus personas datu aizsardzības pārkāpumus, norādot pārkāpumu izdarīšanas apstākļus, to sekas un veiktās koriģējošās darbības. Dokumentācijai jāļauj uzraudzības iestādei pārbaudīt šā panta ievērošanu. Dokumentācijā ietver tikai šim nolūkam nepieciešamo informāciju.

5.           Siirretään komissiolle valta antaa 56 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään tarkemmin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoturvaloukkauksia koskevat kriteerit ja vaatimukset sekä ne erityiset olosuhteet, joissa rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta.

5.           Komisijai piešķir tiesības pieņemt deleģētos aktus saskaņā ar 56. pantu ar nolūku sīkāk precizēt kritērijus un prasības attiecībā uz 1. un 2. punktā minētā personas datu aizsardzības pārkāpuma konstatēšanu un jo īpaši apstākļus, kuros pārzinim un apstrādātājam ir pienākums ziņot par personas datu aizsardzības pārkāpumu.

6.           Komissio voi vahvistaa valvontaviranomaiselle annettavan vakiomuotoisen ilmoituksen, ilmoitusta koskevat menettelyt sekä 4 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen muodon ja niitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien määräajat, joihin mennessä niissä olevat tiedot on poistettava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.           Komisija var noteikt šāda paziņojuma uzraudzības iestādei standarta formu, procedūras, kas piemērojamas pienākumam paziņot, un formu un kārtību dokumentācijai, kas minēta 4. punktā, ietverot arī termiņus, kuros dzēš tajā ietverto informāciju. Šos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 57. panta 2. punktā.

29 artikla Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen rekisteröidylle

29. pants Datu subjekta informēšana par personas datu aizsardzības pārkāpumu

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kun henkilötietojen tietoturvaloukkauksella on todennäköisiä haittavaikutuksia rekisteröidyn henkilötietojen suojaan tai yksityisyyteen, rekisterinpitäjän on 28 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen ilmoitettava tietoturvaloukkauksesta myös rekisteröidylle ilman aiheetonta viivytystä.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka, gadījumā ja personas datu aizsardzības pārkāpums var nelabvēlīgi ietekmēt datu subjekta personas datu vai privātuma aizsardzību, pārzinis pēc tam, kad ir paziņojis par pārkāpumu saskaņā ar 28. pantu, bez nepamatotas kavēšanās informē datu subjektu par personas datu aizsardzības pārkāpumu.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa rekisteröidylle annettavassa ilmoituksessa on kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen luonne ja annettava ainakin 28 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot ja suositukset.

2.           Paziņojumā datu subjektam, kas minēts 1. punktā, apraksta personas datu aizsardzības pārkāpuma būtību un ietver vismaz 28. panta 3. punkta b) un c) apakšpunktā minēto informāciju un ieteikumus.

3.           Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ei tarvitse ilmoittaa rekisteröidylle, jos rekisterinpitäjä osoittaa valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla, että se on toteuttanut asianmukaiset tekniset suojatoimenpiteet ja että kyseisiä toimenpiteitä on sovellettu tietoturvaloukkauksen kohteena oleviin henkilötietoihin. Tällaisten teknisten suojatoimenpiteiden avulla tiedot muutetaan sellaiseen muotoon, että ne eivät ole sellaisten henkilöiden ymmärrettävissä, joilla ei ole lupaa päästä tietoihin.

3.           Datu subjekts nav jāinformē par personas datu aizsardzības pārkāpumu, ja pārzinis uzraudzības iestādei ir uzskatāmi pierādījis, ka tas ir īstenojis atbilstīgus tehniskus aizsardzības pasākumus un šie pasākumi tikuši piemēroti personas datiem, ko skāris personas datu aizsardzības pārkāpums. Ar šādiem tehniskiem aizsardzības pasākumiem datus padara nesaprotamus personām, kurām nav pilnvaru piekļūt datiem.

4.           Rekisteröidylle ilmoittamista voidaan viivästyttää tai rajoittaa tai se voidaan jättää tekemättä 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista syistä.

4.           Paziņojumu datu subjektam var atlikt, ierobežot vai nesniegt, pamatojoties uz iemesliem, kas minēti 11. panta 4. punktā.

3 JAKSO TIETOSUOJAVASTAAVA

3. IEDAĻA DATU AIZSARDZĪBAS INSPEKTORS

30 artikla Tietosuojavastaavan nimittäminen

30. pants Datu aizsardzības inspektora iecelšana

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä nimittää tietosuojavastaavan.

1. Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis vai apstrādātājs ieceļ datu aizsardzības inspektoru.

2. Tietosuojavastaavaa nimitettäessä otetaan huomioon henkilön ammattipätevyys ja erityisesti asiantuntemus tietosuojalainsäädännöstä ja alan käytänteistä sekä valmiudet suorittaa 32 artiklassa tarkoitetut tehtävät.

2. Datu aizsardzības inspektoru ieceļ, pamatojoties uz tā profesionālo kvalifikāciju, jo īpaši pamatojoties uz eksperta līmeņa zināšanām datu aizsardzības tiesību un prakses jomā un spēju pildīt uzdevumus, kas minēti 32. pantā.

3. Tietosuojavastaava voidaan nimittää yhtä kuin useampaa yksikköä varten, ottaen huomioon toimivaltaisen viranomaisen organisaatiorakenne.

3. Datu aizsardzības inspektoru var iecelt vairākām vienībām, ņemot vērā kompetentās iestādes organizatorisko uzbūvi

31 artikla Tietosuojavastaavan asema

31. pants Datu aizsardzības inspektora statuss

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä huolehtii tietosuojavastaavan ottamisesta asianmukaisesti ja riittävän ajoissa mukaan kaikkien henkilötietojen suojaa koskevien kysymysten käsittelyyn.

1. Dalībvalstis paredz, ka pārzinis vai apstrādātājs nodrošina, ka datu aizsardzības inspektors tiek pienācīgi un laicīgi iesaistīts visos jautājumos saistībā ar personas datu aizsardzību.

2. Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on huolehdittava siitä, että tietosuojavastaavalle annetaan keinot täyttää 32 artiklassa tarkoitetut velvollisuudet ja tehtävät tehokkaasti ja riippumattomasti ja että tietosuojavastaava ei ota vastaan ohjeita tehtäviensä hoitamisen yhteydessä.

2. Pārzinis un apstrādātājs nodrošina, ka datu aizsardzības inspektoram ir nepieciešamie līdzekļi, lai pildītu 32. pantā minētos pienākumus un uzdevumus efektīvi un neatkarīgi un lai viņš nesaņemtu nekādus norādījumus attiecībā uz savu funkciju veikšanu.

32 artikla Tietosuojavastaavan tehtävät

32. pants Datu aizsardzības inspektora uzdevumi

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä osoittaa tietosuojavastaavalle ainakin seuraavat tehtävät:

Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis un apstrādātājs uztic datu aizsardzības inspektoram vismaz šādus uzdevumus:

(a) antaa rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle tietoja ja neuvoja, jotka koskevat niille tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten mukaisesti vahvistettuja velvollisuuksia, sekä dokumentoida tämä toiminta ja saadut vastaukset;

a)           informēt un konsultēt pārzini vai apstrādātāju par viņu pienākumiem saskaņā noteikumiem, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, un dokumentēt šīs darbības un saņemtās atbildes;

(b) seurata henkilötietojen suojaan liittyvien toimintamenetelmien täytäntöönpanoa ja soveltamista, kuten vastuunjakoa, tietojenkäsittelyyn osallistuvan henkilöstön koulutusta ja tarkastuksia;

b)           uzraudzīt vadlīniju īstenošanu un piemērošanu saistībā ar personas datu aizsardzību, ietverot arī pienākumu sadali, apstrādes darbībās iesaistīto darbinieku mācības un ar to saistītas revīzijas.

(c) seurata tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja soveltamista ja erityisesti sisäänrakennettuun tietosuojaan, oletusarvoiseen tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia sekä rekisteröidyille ilmoittamista ja rekisteröityjen esittämiä pyyntöjä, jotka koskevat tämän direktiivin nojalla annettuihin säännöksiin pohjautuvien oikeuksien käyttöä;

c)           uzraudzīt noteikumu, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, īstenošanu un piemērošanu, jo īpaši attiecībā uz prasībām saistībā ar integrētu datu aizsardzību, datu aizsardzību pēc noklusējuma un datu drošību, un saistībā ar datu subjektu informēšanu un datu subjektu pieprasījumiem, izmantojot viņu tiesības saskaņā ar noteikumiem, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu;

(d) varmistaa, että 23 artiklassa tarkoitetut asiakirjat säilytetään;

d)           nodrošināt, ka tiek saglabāta 23. pantā minētā dokumentācija;

(e) seurata 28 ja 29 artiklassa tarkoitettua henkilötietojen tietoturvaloukkauksiin liittyvien asiakirjojen säilyttämistä ja tietoturvaloukkauksista ilmoittamista;

e)           uzraudzīt dokumentāciju, paziņojumus un informēšanu par personas datu aizsardzības pārkāpumiem saskaņā ar 28. un 29. pantu;

(f) seurata valvontaviranomaisen ennakkokuulemista, jos sitä vaaditaan 26 artiklan nojalla;

f)            uzraudzīt pieteikumu par iepriekšēju apspriešanos ar uzraudzības iestādi, ja tas ir nepieciešams saskaņā ar 26. pantu;

(g) seurata valvontaviranomaisen pyyntöihin vastaamista ja tietosuojavastaavan toimivaltuuksien mukaisesti tehdä yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa jälkimmäisen pyynnöstä tai tietosuojavastaavan omasta aloitteesta;

g)           uzraudzīt atbildes uz uzraudzības iestādes pieprasījumiem un datu aizsardzības inspektora kompetences ietvaros sadarboties ar uzraudzības iestādi pēc tās pieprasījuma vai pēc paša iniciatīvas;

(h)     toimia valvontaviranomaisen yhteyspisteenä tietojenkäsittelyyn liittyvissä kysymyksissä ja tarvittaessa kuulla valvontaviranomaista tietosuojavastaavan omasta aloitteesta.

h)      būt par uzraudzības iestādes kontaktpunktu ar apstrādi saistītos jautājumos un attiecīgos gadījumos konsultēties ar uzraudzības iestādi, pēc datu aizsardzības inspektora paša iniciatīvas.

V LUKU HENKILÖTIETOJEN SIIRTO KOLMANSIIN MAIHIN TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE

V NODAĻA PERSONAS DATU NOSŪTĪŠANA UZ TREŠĀM VALSTĪM VAI STARPTAUTISKĀM ORGANIZĀCIJĀM

33 artikla Henkilötietojen siirtoja koskevat yleiset periaatteet

33. pants Personas datu nosūtīšanas vispārīgie principi

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää henkilötietoja, joita käsitellään tai joita on tarkoitus käsitellä kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle siirtämisen jälkeen, mukaan lukien tietojen siirtäminen edelleen toiseen kolmanteen maahan tai toiselle kansainväliselle järjestölle, ainoastaan jos:

Dalībvalstis nodrošina, ka personas datu nosūtīšanu, kas tiek apstrādāti vai kurus ir paredzēts apstrādāt pēc nosūtīšanas uz trešo valsti vai starptautisku organizāciju, ietverot arī personas datu tālāku nosūtīšanu citai trešai valstij vai citai starptautiskai organizācijai, kompetentās iestādes var veikt tikai tad, ja:

a)      siirto on tarpeen rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen panemiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi; sekä

a)      nosūtīšana ir nepieciešama, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus; un

b)      rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä noudattavat tässä luvussa vahvistettuja edellytyksiä.

b)      pārzinis un apstrādātājs izpilda šajā nodaļā paredzētos nosacījumus.

34 artikla Siirto tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen perusteella

34. pants Nosūtīšana, pamatojoties uz lēmumu par aizsardzības līmeņa pietiekamību

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että henkilötietoja voidaan siirtää kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle, jos komissio on asetuksen (EU) N:o …/2012 41 artiklan tai tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti päättänyt, että kyseinen kolmas maa tai kolmannen maan alue tai tietojenkäsittelyn sektori tai kyseinen kansainvälinen järjestö tarjoaa riittävän tietosuojan tason. Tällaiselle siirrolle ei tarvita erillistä lupaa.

1.           Dalībvalsts nodrošina, ka personas datu nosūtīšana trešai valstij vai starptautiskai organizācijai var notikt, ja Komisija saskaņā ar Regulas (ES) …./2012 41. pantu vai saskaņā ar šā panta 3. punktu ir lēmusi, ka trešā valsts vai teritorija vai apstrādes nozare attiecīgajā trešajā valstī vai starptautiskajā organizācijā nodrošina pietiekamu aizsardzības līmeni. Šādai nosūtīšanai nav nepieciešama nekāda cita atļauja.

2.           Jos komissio ei ole tehnyt asetuksen (EU) N:o …/2012 41 artiklan mukaista päätöstä, se arvioi tietosuojan riittävyyttä ottaen huomioon seuraavat seikat:

2.           Ja nav pieņemts lēmums, pamatojoties uz Regulas (ES) …./2012 41. pantu, Komisija novērtē aizsardzības līmeņa pietiekamību, ņemot vērā šādus elementus:

a)      oikeusvaltioperiaate, voimassa oleva yleinen ja alakohtainen lainsäädäntö, joka koskee muun muassa yleistä turvallisuutta, puolustusta, kansallista turvallisuutta ja rikosoikeutta sekä suojatoimia, joita kyseisessä maassa tai kansainvälisessä järjestössä noudatetaan, sekä tehokkaat ja täytäntöönpanokelpoiset oikeudet, kuten tehokkaat hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakukeinot rekisteröityjä ja erityisesti niitä unionin alueella asuvia rekisteröityjä varten, joiden henkilötietoja siirretään;

a)      tiesiskuma princips, spēkā esošie attiecīgie tiesību akti – gan vispārīgie, gan nozaru – ietverot arī tos, kas attiecas uz sabiedrības drošību, aizsardzību, valsts drošību un krimināltiesībām, drošības pasākumi, kurus ievēro šajā valstī vai starptautiskajā organizācijā, kā arī tiesību efektivitāte un īstenojamība, ietverot efektīvus datu subjektu tiesībaizsardzības līdzekļus gan administratīvā kārtā, gan tiesā un jo īpaši attiecībā uz tiem datu subjektiem, kas dzīvo Savienībā un kuru datus nosūta;

b)      se, onko kyseisessä kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä vähintään yksi tehokkaasti toimiva riippumaton valvontaviranomainen, joka vastaa tietosuojasääntöjen noudattamisesta, tarjoaa rekisteröidyille apua ja neuvoja oikeuksien käyttämisessä ja tekee yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa; sekä

b)      vai attiecīgajā trešā valstī vai starptautiskajā organizācijā pastāv un efektīvi darbojas viena vai vairākas uzraudzības iestādes, kas atbildīgas par datu aizsardzības noteikumu ievērošanas nodrošināšanu, par datu subjekta atbalstīšanu un konsultēšanu saistībā ar tiesību izmantošanu un par sadarbību ar Savienības un dalībvalstu uzraudzības iestādēm; un

c)      kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön tekemät kansainväliset sitoumukset.

c)      kādas starptautiskās saistības uzņēmusies attiecīgā trešā valsts vai starptautiskā organizācija.

3.           Komissio voi päättää tämän direktiivin puitteissa, että kolmas maa tai kolmannen maan alue tai tietojenkäsittelyn sektori tai kansainvälinen järjestö tarjoaa 2 kohdassa tarkoitetun riittävän tietosuojan tason. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.           Komisija šīs direktīvas darbības jomā var nolemt, ka trešā valsts, trešās valsts teritorija vai apstrādes nozare, vai starptautiska organizācija nodrošina pietiekamu aizsardzības līmeni 2. punkta izpratnē. Šos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 57. panta 2. punktā.

4.           Täytäntöönpanosäädöksessä määritellään sen maantieteellinen soveltamisala ja alakohtainen soveltaminen ja mahdollisuuksien mukaan nimitetään 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen.

4.           Īstenošanas aktā norāda tā ģeogrāfisko un nozaru piemērošanas jomu un attiecīgā gadījumā norāda uzraudzības iestādi, kas minēta 2. punkta b) apakšpunktā.

5.           Komissio voi päättää tämän direktiivin puitteissa, että kolmas maa tai kolmannen maan alue tai tietojenkäsittelyn sektori tai kansainvälinen järjestö ei tarjoa 2 kohdassa tarkoitettua riittävää tietosuojan tasoa, varsinkin jos kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön voimassa olevassa yleisessä ja alakohtaisessa lainsäädännössä ei taata rekisteröidyille ja erityisesti niille rekisteröidyille, joiden henkilötietoja siirretään, tehokkaita ja täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia, tehokkaat hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakukeinot mukaan lukien. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen tai, jos yksilön oikeus henkilötietojen suojaan sitä kiireellisesti edellyttää, 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5.           Komisija šīs direktīvas piemērošanas jomā var nolemt, ka trešā valsts vai trešās valsts teritorija vai apstrādes nozare, vai starptautiska organizācija nenodrošina pietiekamu aizsardzības līmeni 2. punkta nozīmē, jo īpaši gadījumos, kad attiecīgie trešā valstī vai starptautiskā organizācijā spēkā esošie tiesību akti – gan vispārīgie, gan nozaru – negarantē efektīvas un īstenojamas tiesības, ietverot efektīvus datu subjektu tiesībaizsardzības līdzekļus gan administratīvā kārtā, gan tiesā un jo īpaši attiecībā uz tiem datu subjektiem, kuru datus nosūta. Šos īstenošanas aktus pieņem saskaņā ar pārbaudes procedūru, kas minēta 57. panta 2. punktā, vai saskaņā ar procedūru, kas minēta 57. panta 3. punktā, ja tas ir ārkārtīgi steidzami saistībā ar personas tiesībām uz personas datu aizsardzību.

6.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos komissio päättää 5 kohdan nojalla kieltää kaikki henkilötietojen siirrot kolmanteen maahan tai kyseisen kolmannen maan alueelle tai tietojenkäsittelyn sektorille tai kansainväliselle järjestölle, tämä päätös ei rajoita 35 artiklan 1 kohdan tai 36 artiklan mukaisia siirtoja. Komissio aloittaa sopivalla hetkellä neuvottelut kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä aiheutuneen tilanteen korjaamiseksi.

6.           Dalībvalstis nodrošina, ka, gadījumā ja Komisija pieņem lēmumu saskaņā ar 5. punktu, personas datu nosūtīšana uz attiecīgo trešo valsti, trešās valsts teritoriju vai apstrādes nozari vai starptautisko organizāciju ir aizliegta, neskarot nosūtīšanu saskaņā ar 35. panta 1. punktu un 36. pantu. Atbilstīgā laikā Komisija sāk sarunas ar trešo valsti vai starptautisko organizāciju ar nolūku labot situāciju, kas izriet no lēmuma, kas pieņemts saskaņā ar šā panta 5. punktu.

7.           Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon niistä kolmansista maista, kolmannen maan alueista ja tietojenkäsittelyn sektoreista sekä kansainvälisistä järjestöistä, joiden osalta se on päättänyt, että tietosuojan taso joko on tai ei ole riittävä.

7.           Komisija Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī publicē sarakstu ar tām trešām valstīm, trešo valstu teritorijām un apstrādes nozarēm vai starptautiskām organizācijām, par kurām ir pieņemts lēmums par aizsardzības līmeņa pietiekamību vai nepietiekamību.

8.           Komissio valvoo 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamista.

8.           Komisija uzrauga 3. un 5. punktā minēto īstenošanas aktu piemērošanu.

35 artikla Siirto asianmukaisten takeiden perusteella

35. pants Nosūtīšana, pamatojoties uz atbilstošiem aizsardzības pasākumiem

1.           Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä 34 artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on säädettävä, että henkilötietoja voidaan siirtää vastaanottajalle kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, jos

1.           Ja Komisija nav pieņēmusi lēmumu saskaņā ar 34. pantu, dalībvalstis nodrošina, ka personas datu nosūtīšana saņēmējam trešā valstī vai starptautiskā organizācijā var notikt, ja:

a)      oikeudellisesti sitovassa välineessä on annettu asianmukaiset takeet, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja; tai

a)      juridiski saistošā aktā ir nodrošināti atbilstoši personas datu aizsardzības pasākumi; vai

b)      rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on arvioinut kaikkia henkilötietojen siirtoon liittyviä seikkoja ja katsoo, että henkilötietojen suojasta on asianmukaiset takeet.

b)      pārzinis vai apstrādātājs ir izvērtējis visus apstākļus saistībā ar datu nosūtīšanu un secinājis, ka pastāv atbilstoši personas datu aizsardzības pasākumi.

1.           Päätöksen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta siirrosta tekee asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö. Siirrot on dokumentoitava, ja siirtoja koskevat asiakirjat on pyynnöstä toimitettava valvontaviranomaiselle.

1.           Lēmumu par nosūtīšanu, pamatojoties uz 1. punkta b) apakšpunktu, pieņem pienācīgi pilnvarots darbinieks. Šo nosūtīšanu dokumentē un dokumentāciju pēc pieprasījuma dara pieejamu uzraudzības iestādei.

36 artikla Poikkeukset

36. pants Atkāpes

Poiketen siitä, mitä 34 ja 35 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on säädettävä, että henkilötietojen siirto kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan suorittaa vain sillä edellytyksellä, että

Atkāpjoties no 34. un 35. panta, dalībvalstis nodrošina, ka personas datu nosūtīšana saņēmējam trešā valstī vai starptautiskā organizācijā var notikt tikai, ja:

a)       siirto on tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi; tai

a)       nosūtīšana ir vajadzīga, lai aizsargātu datu subjekta vai citas personas īpaši svarīgas intereses; vai

b)       siirto on tarpeen rekisteröidyn oikeutettujen etujen turvaamiseksi, jos henkilötietoja siirtävän jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään; tai

b)       nosūtīšana ir nepieciešama, lai aizsargātu datu subjektu likumīgās intereses, gadījumos, kad tas ir noteikts nosūtošās dalībvalsts tiesību aktos; vai

c)       siirto on välttämätöntä jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan ehkäisemiseksi; tai

c)       datu nosūtīšana ir būtiska, lai novērstu tiešus un nopietnus draudus sabiedrības drošībai dalībvalstī vai trešā valstī; vai

d)       siirto on tarpeen yksittäisissä tapauksissa rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen panemiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi; tai

d)       nosūtīšana ir nepieciešama individuālos gadījumos, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus; vai

e)       siirto on tarpeen yksittäisissä tapauksissa tietyn rikoksen torjumista, selvittämistä, tutkimista ja syytteeseenpanoa tai tietyn rikosoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevan oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

e)       nosūtīšana ir nepieciešama individuālos gadījumos, lai pamatotu, īstenotu vai aizstāvētu tiesiskus prasījumus saistībā ar noziedzīgu nodarījumu novēršanu, izmeklēšanu, atklāšanu, saukšanu pie atbildības par tiem vai kriminālsodu izpildi.

37 artikla Henkilötietojen siirtoon sovellettavat erityiset edellytykset

37. pants Īpaši nosacījumi personas datu nosūtīšanai

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rekisterinpitäjän on ilmoitettava henkilötietojen vastaanottajalle käsittelyn rajoituksista sekä toteutettava kaikki kohtuulliset toimet varmistaakseen, että näitä rajoituksia noudatetaan.

Dalībvalstis nodrošina, ka pārzinis informē personas datu saņēmēju par apstrādes ierobežojumiem un veic visus saprātīgos pasākumus, lai nodrošinātu, ka šie ierobežojumi tiek ievēroti.

38 artikla Kansainvälinen yhteistyö henkilötietojen suojaamiseksi

38. pants Starptautiskā sadarbība personas datu aizsardzības jomā

1.           Komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen suhteen asianmukaiset toimet, joilla:

1.           Attiecībā uz trešām valstīm un starptautiskām organizācijām Komisija un dalībvalstis veic atbilstošus pasākumus, lai:

(a) kehitetään tehokkaita kansainvälisiä yhteistyökeinoja, joilla edistetään henkilötietojen suojaamista koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa;

a)      izstrādātu efektīvus starptautiskās sadarbības mehānismus, kas veicina personas datu aizsardzības tiesību aktu izpildi;

(b) tarjotaan keskinäistä kansainvälistä apua henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa esimerkiksi ilmoittamalla tapauksista, siirtämällä valituksia, antamalla tutkinta-apua ja vaihtamalla tietoja, edellyttäen että on annettu asianmukaiset takeet, jotka koskevat henkilötietojen suojaa ja muita perusoikeuksia ja ‑vapauksia;

b)      sniegtu starptautisku savstarpēju palīdzību personas datu aizsardzības tiesību aktu izpildei, ietverot paziņojumus, sūdzību tālāku nosūtīšanu, palīdzību izmeklēšanai un informācijas apmaiņu, ievērojot atbilstošus personas datu aizsardzības pasākumus un citas pamattiesības un brīvības;

(c) saadaan keskeiset sidosryhmät mukaan keskusteluun ja toimintaan, joilla edistetään kansainvälistä yhteistyötä henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa;

c)      iesaistītu attiecīgās ieinteresētās personas diskusijās un pasākumos, kuru mērķis ir uzlabot starptautisko sadarbību datu aizsardzības tiesību aktu izpildē;

(d) edistetään henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön ja käytänteiden vaihtamista ja dokumentointia.

d)      veicinātu personas datu aizsardzības tiesību aktu un prakses piemēru apmaiņu un dokumentēšanu.

2.           Komissio toteuttaa 1 artiklan soveltamista varten asianmukaiset toimet edistääkseen suhteita kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin ja erityisesti niiden valvontaviranomaisiin, jos komissio on päättänyt, että ne tarjoavat 34 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun riittävän tietosuojan tason.

2.           Nolūkos, kas minēti 1. punktā, Komisija īsteno atbilstošus pasākumus, lai veicinātu attiecības ar trešām valstīm vai ar starptautiskām organizācijām un jo īpaši to uzraudzības iestādēm, ja Komisija ir pieņēmusi lēmumu, ka tās nodrošina pietiekamu aizsardzības līmeni 34. panta 3. punkta nozīmē.

VI LUKU RIIPPUMATTOMAT VALVONTAVIRANOMAISET

VI NODAĻA NEATKARĪGA UZRAUDZĪBAS IESTĀDE

1 JAKSO RIIPPUMATON ASEMA

1. IEDAĻA NEATKARĪBA

39 artikla Valvontaviranomainen

39. pants Uzraudzības iestāde

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että yhden tai useamman viranomaisen on seurattava tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten soveltamista ja edistettävä direktiivin yhdenmukaista soveltamista koko unionissa luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja ‑vapauksien suojaamiseksi henkilötietojen käsittelyssä ja henkilötietojen vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi unionissa. Sitä varten valvontaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa.

1. Katra dalībvalsts nosaka vienu vai vairākas publiskas iestādes, kuras ir atbildīgas par to noteikumu uzraudzīšanu, kuri pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, un par tās konsekventas piemērošanas veicināšanu visā Savienībā, lai aizsargātu fizisku personu pamattiesības un brīvības saistībā ar personas datu apstrādi un veicinātu personas datu brīvu apriti Savienībā. Šajā nolūkā uzraudzības iestādes sadarbojas viena ar otru un ar Komisiju.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että asetuksen (EU) N:o .../2012 mukaisesti jäsenvaltioissa perustettu valvontaviranomainen ottaa hoitaakseen tämän artiklan 1 kohdan nojalla perustettavan valvontaviranomaisen tehtävät.

2. Dalībvalstis var noteikt, ka uzraudzības iestāde, kas dalībvalstī izveidota, pamatojoties uz Regulu (ES) ..../2012, veic uzraudzības iestādes uzdevumus, kuru ir jāizveido saskaņā ar šā panta 1. punktu.

3. Jos jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi valvontaviranomainen, jäsenvaltion on nimitettävä valvontaviranomainen, joka toimii yhteyspisteenä viranomaisten osallistuessa Euroopan tietosuojaneuvostoon.

3. Ja dalībvalstī ir vairāk nekā viena uzraudzības iestāde, šī dalībvalsts norīko to uzraudzības iestādi, kas darbojas kā vienotais kontaktpunkts efektīvai šo iestāžu dalībai Eiropas Datu aizsardzības kolēģijā.

40 artikla Riippumattomuus

40. pants Neatkarība

1.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomainen hoitaa tehtäviään ja käyttää sille annettuja valtuuksia täysin riippumattomana.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka uzraudzības iestāde, pildot tai uzticētos pienākumus un īstenojot savas pilnvaras, rīkojas pilnīgi neatkarīgi.

2.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että valvontaviranomaisen jäsenet eivät tehtäviään hoitaessaan pyydä eivätkä ota ohjeita miltään taholta.

2.           Katra dalībvalsts nodrošina, ka uzraudzības iestāde, veicot savus pienākumus, ne no viena nelūdz un nepieņem norādījumus.

3.           Valvontaviranomaisen jäsenten on pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta, joka ei sovi yhteen heidän tehtäviensä hoitamisen kanssa, eivätkä he saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa.

3.           Uzraudzības iestādes locekļi atturas veikt jebkādas darbības, kas nav savienojamas ar viņu pienākumiem, un esot amatā, neuzņemas nekādu citu nesavienojamu algotu vai nealgotu darbu.

4.           Valvontaviranomaisen jäsenten on toimikautensa päättymisen jälkeen osoitettava kunniallisuutta ja arvostelukykyä nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.

4.           Uzraudzības iestādes locekļi pēc pilnvaru laika beigām izturas godīgi un apdomīgi attiecībā uz amatu un priekšrocību pieņemšanu.

5.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomaiselle osoitetaan riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, tilat ja infrastruktuuri, jotka ovat tarpeen tehtävien suorittamiseksi ja valtuuksien käyttämiseksi tehokkaasti, mukaan lukien tehtävät, jotka liittyvät keskinäiseen avunantoon, yhteistyöhön ja osallistumiseen Euroopan tietosuojaneuvoston toimintaan.

5.           Katra dalībvalsts nodrošina, ka uzraudzības iestādei ir piešķirti atbilstoši cilvēkresursi, tehniskie un finanšu resursi, telpas un infrastruktūra, kas nepieciešami efektīvai uzdevumu izpildei un pilnvaru īstenošanai, tostarp arī to uzdevumu izpildei, ko veic saistībā ar savstarpējo palīdzību, sadarbību un aktīvu dalību Eiropas Datu aizsardzības kolēģijā.

6            Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomaisella on oma henkilöstö, jonka nimittämisestä ja valvonnasta vastaa valvontaviranomaisen päällikkö.

6            Katra dalībvalsts nodrošina, ka uzraudzības iestādei ir savs personāls, ko amatā ieceļ uzraudzības iestādes vadītājs un kas ir pakļauts tikai viņa vadībai.

7.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomaiseen sovelletaan varainhoidon valvontaa, joka ei vaikuta sen riippumattomuuteen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomaisella on erillinen vuotuinen talousarvio. Talousarvio on julkistettava.

7.           Dalībvalstis nodrošina, ka uzraudzības iestāde ir pakļauta finanšu kontrolei, kas neietekmē tas neatkarību. Dalībvalstis nodrošina, ka uzraudzības iestādei ir atsevišķs gada budžets. Budžetu dara zināmu atklātībai.

41 artikla Valvontaviranomaisen jäseniä koskevat yleiset edellytykset

41. pants Vispārīgi noteikumi par uzraudzības iestādes locekļiem

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että valvontaviranomaisen jäsenet nimittää joko jäsenvaltion parlamentti tai hallitus.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka uzraudzības iestādes locekļus amatā ieceļ vai nu attiecīgās dalībvalsts parlaments vai valdība.

2.           Jäsenet valitaan sellaisten henkilöiden joukosta, joiden riippumattomuudesta ei ole epäilystä ja joilla on yleisesti tunnustettu kokemus ja pätevyys tehtävien hoitamiseen.

2.           Locekļus izvēlas no personu loka, kuru neatkarība nav apšaubāma un kuri uzskatāmi pierāda, ka tiem piemīt nepieciešamā pieredze un prasmes, lai pildītu savus pienākumus.

3.           Jäsenen tehtävät päättyvät toimikauden päättyessä tai kun hän eroaa tai kun hänet erotetaan 5 kohdan mukaisesti.

3.           Locekļu pienākumi beidzas, beidzoties pilnvaru laikam, atkāpjoties no amata vai atlaišanas gadījumā, ievērojot 5. punktu.

4.           Toimivaltainen kansallinen tuomioistuin voi erottaa jäsenen tai lakkauttaa tältä oikeuden eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan virheeseen.

4.           Kompetentā valsts tiesa var atlaist locekli no amata vai atņemt tam tiesības uz pensiju vai citas priekšrocības, ja viņš vairs neatbilst savu pienākumu izpildes nosacījumiem vai ir vainīgs smaga amatpārkāpuma izdarīšanā.

5.           Kun toimikausi päättyy tai jäsen eroaa tehtävästään, hän jatkaa kuitenkin tehtävässään, kunnes uusi jäsen on nimitetty.

5.           Beidzoties amata pilnvaru laikam vai atkāpjoties no amata, loceklis turpina pildīt savus pienākumus, kamēr amatā nav iecelts jauns loceklis.

42 artikla Valvontaviranomaisen perustamista koskevat säännöt

42. pants Noteikumi uzraudzības iestādes izveidei

Jäsenvaltioiden on laissa säädettävä

Katra dalībvalsts ar likumu nosaka:

a)           valvontaviranomaisen perustamisesta ja asemasta 39 ja 40 artiklan mukaisesti;

a)           uzraudzības iestādes izveidi un statusu saskaņā ar 39. un 40. pantu;

b)           valvontaviranomaisen jäsenten tehtävien hoitamiseen tarvittavasta pätevyydestä, kokemuksesta ja ammattitaidosta;

b)           uzraudzības iestādes locekļu kvalifikāciju, pieredzi un prasmes, kas nepieciešamas pienākumu veikšanai;

c)           valvontaviranomaisen jäsenten nimittämiseen sovellettavista säännöistä ja menettelyistä sekä tehtävien hoitamisen kanssa yhteensopimatonta toimintaa tai ammattia koskevista säännöistä;

c)           noteikumus un procedūras uzraudzības iestādes locekļu iecelšanai amatā, kā arī noteikumus par rīcību vai darbu, kas nav savienojams ar amata pienākumiem;

d)           valvontaviranomaisen jäsenten toimikauden kestosta, jonka on oltava vähintään neljä vuotta, lukuun ottamatta ensimmäistä nimitystä tämän direktiivin voimaantulon jälkeen, jolloin osa jäsenistä voidaan nimittää tehtävään lyhyemmäksi ajaksi;

d)           uzraudzības iestādes locekļu amata pilnvaru laiku, kas nav mazāks par četriem gadiem, izņemot pirmo amata pilnvaru laiku pēc šīs direktīvas stāšanās spēkā, kas daļēji var būt uz īsāku laiku;

e)           siitä, voidaanko valvontaviranomaisen jäsenet nimittää uudeksi toimikaudeksi;

e)           vai uzraudzības iestādes locekļus var atkārtoti iecelt amatā;

f)            valvontaviranomaisen jäsenten ja henkilöstön tehtäviä koskevista säännöistä ja yhteisistä edellytyksistä;

f)            noteikumus un vienotus nosacījumus attiecībā uz uzraudzības iestādes locekļu un personāla pienākumiem;

g)           valvontaviranomaisen jäsenten tehtävien päättymistä koskevista säännöistä ja menettelyistä, mukaan lukien tapaukset, joissa jäsen ei enää täytä tehtävien suorittamiseen tarvittavia edellytyksiä tai on syyllistynyt vakavaan virheeseen.

g)           noteikumus un procedūras par uzraudzības iestādes locekļu pienākumu izbeigšanos arī gadījumā, ja tie vairs neatbilst savu pienākumu izpildes nosacījumiem vai ir vainīgi smaga amatpārkāpuma izdarīšanā.

43 artikla Vaitiolovelvollisuus

43. pants Dienesta noslēpums

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että valvontaviranomaisen jäsenillä ja henkilöstöllä on sekä toimikautensa aikana että sen jälkeen velvollisuus pitää salassa kaikki luottamukselliset tiedot, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen yhteydessä.

Dalībvalstis nodrošina, ka, esot amatā un arī pēc pilnvaru laika beigām, uzraudzības iestādes locekļi un personāls ievēro pienākumu glabāt dienesta noslēpumu attiecībā uz jebkādu konfidenciālu informāciju, ko tie ir ieguvuši, pildot savus amata pienākumus.

2 JAKSO TEHTÄVÄT JA VALTUUDET

2. IEDAĻA PIENĀKUMI UN PILNVARAS

44 artikla Toimivalta

44. pants Kompetence

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokainen valvontaviranomainen käyttää sille tämän direktiivin mukaisesti annettua toimivaltaa oman jäsenvaltionsa alueella.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka katra uzraudzības iestāde savas dalībvalsts teritorijā īsteno pilnvaras, kas tai piešķirtas ar šo direktīvu.

2.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että valvontaviranomaisella ei ole toimivaltaa valvoa käsittelytoimia, joita tuomioistuimet suorittavat lainkäyttötehtäviensä yhteydessä.

2.           Dalībvalstis nodrošina, ka uzraudzības iestāde nav kompetenta uzraudzīt apstrādes darbības, ko veic tiesa, pildot tiesas spriešanas funkciju.

45 artikla Tehtävät

45. pants Pienākumi

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että valvontaviranomainen:

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka uzraudzības iestāde:

(a) valvoo tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten ja direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamista ja varmistaa sen;

a)      uzrauga un nodrošina, pamatojoties uz šo direktīvu pieņemto noteikumu piemērošanu, un tās īstenošanas pasākumus;

(b) käsittelee rekisteröidyn tai tätä 50 artiklan mukaisesti edustavan ja rekisteröidyn asianmukaisesti valtuuttaman yhdistyksen tekemiä valituksia, tutkii mahdollisuuksien mukaan asiaa ja ilmoittaa rekisteröidylle tai yhdistykselle asian etenemisestä sekä valitusta koskevasta ratkaisustaan kohtuullisen ajan kuluessa, erityisesti jos asia edellyttää lisätutkimuksia tai koordinointia toisen valvontaviranomaisen kanssa;

b)      izskata datu subjekta vai viņu pārstāvošās asociācijas, kura ir pienācīgi pilnvarota, sūdzības saskaņā ar 50. pantu, atbilstošā apjomā izmeklē jautājumu un saprātīgā termiņā informē datu subjektu vai asociāciju par lietas virzību un sūdzības rezultātiem, jo īpaši, ja ir nepieciešama papildus izmeklēšana vai koordinācija ar citu uzraudzības iestādi;

(c) tarkistaa 14 artiklan mukaisesti tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden ja ilmoittaa rekisteröidylle kohtuullisen ajan kuluessa tarkistuksen tuloksesta tai siitä, miksi tarkistusta ei ole suoritettu;

c)      pārbauda datu apstrādes likumību saskaņā ar 14. pantu un saprātīgā termiņā informē datu subjektu par pārbaudes rezultātiem vai iemesliem, kādēļ pārbaude netika veikta;

(d) tarjoaa keskinäistä apua muille valvontaviranomaisille ja varmistaa tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten johdonmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon;

d)      sniedz palīdzību citām uzraudzības iestādēm un nodrošina, pamatojoties uz šo direktīvu pieņemto noteikumu, konsekventu piemērošanu;

(e) suorittaa tutkimuksia omasta aloitteestaan tai valituksen perusteella tai toisen valvontaviranomaisen pyynnöstä ja, jos rekisteröity on tehnyt valituksen tälle valvontaviranomaiselle, ilmoittaa rekisteröidylle tutkimusten tuloksesta kohtuullisen ajan kuluessa;

e)      veic izmeklēšanu vai nu pati pēc savas iniciatīvas vai pamatojoties uz sūdzību vai citas uzraudzības iestādes pieprasījumu un saprātīgā termiņā informē attiecīgo datu subjektu, ja tas ir iesniedzis sūdzību, par izmeklēšanas rezultātiem;

(f) seuraa erityisesti tieto- ja viestintäteknologian asiaan liittyvää kehitystä, siltä osin kuin sillä on vaikutusta henkilötietojen suojaan;

f)       uzrauga nozīmīgas attīstības tendences, ciktāl tās ietekmē personas datu aizsardzību, un jo īpaši informācijas un komunikāciju tehnoloģiju attīstību;

(g) esittää jäsenvaltioiden toimielimille ja elimille näkemyksiään yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevista lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista toimenpiteistä;

g)      konsultē dalībvalsts iestādes un struktūras par leģislatīviem un administratīviem pasākumiem saistībā ar personas tiesību un brīvību aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi;

(h) antaa lausuntoja 26 artiklan mukaisista käsittelytoimista;

h)      konsultē par apstrādes darbībām saskaņā ar 26. pantu;

(i) osallistuu Euroopan tietosuojaneuvoston toimintaan.

i)       piedalās Eiropas Datu aizsardzības kolēģijas darbībās.

2.           Kaikkien valvontaviranomaisten on edistettävä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä, säännöistä, takeista ja oikeuksista tiedottamista kansalaisille. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lapsille suunnattuihin toimiin.

2.           Katra uzraudzības iestāde uzlabo sabiedrības informētību par riskiem, noteikumiem, aizsardzības pasākumiem un tiesībām saistībā ar personas datu apstrādi. Īpašu uzmanību pievērš darbībām, kas īpaši attiecas uz bērniem.

3.           Valvontaviranomaisen on pyynnöstä autettava rekisteröityä käyttämään tämän direktiivin nojalla annetuissa säännöksissä vahvistettuja oikeuksia ja tarvittaessa tehtävä tätä varten yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa.

3.           Uzraudzības iestāde pēc pieprasījuma konsultē datu subjektu par tiesību izmantošanu, kuras izriet no noteikumiem, kas pieņemti saskaņā ar šo direktīvu, un attiecīgā gadījumā šajā sakarā sadarbojas ar uzraudzības iestādēm citās dalībvalstīs.

4.           Kun on kyse 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista valituksista, valvontaviranomaisen on toimitettava valituslomake, joka voidaan täyttää sähköisesti, muita mahdollisia viestintäkeinoja pois sulkematta.

4.           Attiecībā uz sūdzībām, kas minētas 1. punkta b) apakšpunktā, uzraudzības iestāde nodrošina elektroniski aizpildāmu sūdzības iesniegšanas veidlapu, neizslēdzot arī citus saziņas līdzekļus.

5.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että valvontaviranomaisen tehtävien suorittamisesta ei aiheudu kustannuksia rekisteröidylle.

5.           Dalībvalstis nodrošina, ka attiecībā uz datu subjektu uzraudzības iestāde savus pienākumus veic bez maksas.

6.           Jos pyynnöt ovat häiritseviä erityisesti toistuvuutensa takia, valvontaviranomainen voi periä maksun pyydetyn toimen suorittamisesta tai jättää pyydetyn toimen suorittamatta. Valvontaviranomaisen on todistettava pyynnön häiritsevyys.

6.           Ja pieprasījumi ir kaitnieciski, jo īpaši to regulāras atkārtošanās dēļ, uzraudzības iestāde var pieprasīt samaksu vai neveikt datu subjekta pieprasīto darbību. Uzraudzības iestādei ir pienākums pierādīt, ka pieprasījums ir kaitniecisks.

46 artikla Valtuudet

46. pants Pilnvaras

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaisella valvontaviranomaisella on erityisesti oltava:

Dalībvalstis nodrošina, ka katrai iestādei ir piešķirtas:

a)      tutkintavaltuudet, kuten valtuudet saada pääsy käsiteltäviin tietoihin ja kerätä kaikki valvontatehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot;

a)      izmeklēšanas pilnvaras, piemēram pilnvaras piekļūt datiem, kuri ir apstrādes darbību priekšmets, un pilnvaras vākt visu informāciju, kas ir nepieciešama tās uzraudzības pienākumu veikšanai;

b)      tehokkaat toimintavaltuudet, kuten esimerkiksi valtuudet antaa lausuntoja ennen käsittelyn toteuttamista ja varmistaa tällaisten lausuntojen asianmukainen julkistaminen, valtuudet määrätä käsittelyn rajoittamisesta tai tietojen poistamisesta tai tuhoamisesta, kieltää käsittely väliaikaisesti tai lopullisesti, antaa rekisterinpitäjälle varoitus tai huomautus taikka valtuudet saattaa asia kansallisen parlamentin tai muun poliittisen elimen käsiteltäväksi;

b)      efektīvas iejaukšanās pilnvaras, piemēram, pilnvaras sniegt atzinumus pirms datu apstrādes darbību veikšanas un pilnvaras nodrošināt šo atzinumu atbilstīgu publiskošanu, pilnvaras ierobežot piekļuvi datiem, dzēst vai iznīcināt datus, noteikt pagaidu vai galīgu aizliegumu datu apstrādei, brīdināt vai izteikt aizrādījumu pārzinim vai pilnvaras nodot jautājumu izskatīšanai valsts parlamentam vai citām politiskām institūcijām;

c)      valtuudet panna vireille oikeudellisia menettelyjä, jos tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä on rikottu, tai valtuudet saattaa tämä rikkominen oikeusviranomaisten tietoon.

c)      pilnvaras iesaistīties juridiskās procedūrās, ja pārkāpti saskaņā ar šo direktīvu pieņemtie noteikumi, vai darīt zināmus šos pārkāpumus tiesu iestādēm.

47 artikla Toimintakertomus

47. pants Darbības pārskats

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokainen valvontaviranomainen laatii vuosittain kertomuksen toiminnastaan. Kertomus toimitetaan komissiolle ja Euroopan tietosuojaneuvostolle.

Dalībvalstis nodrošina, ka katra uzraudzības iestāde sagatavo ikgadēju ziņojumu par savu darbību. Ziņojumu dara pieejamu Komisijai un Eiropas Datu uzraudzības kolēģijai.

VII LUKU YHTEISTYÖ

VII NODAĻA Sadarbība

48 artikla Keskinäinen avunanto

48. pants Savstarpēja palīdzība

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että valvontaviranomaiset tarjoavat toisilleen keskinäistä apua tähän direktiiviin perustuvien säännösten johdonmukaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamiseksi ja toteuttavat toimenpiteet tehokasta keskinäistä yhteistyötä varten. Keskinäisen avunannon on katettava erityisesti tietopyynnöt ja valvontatoimet, kuten ennakkokuulemista sekä tarkastusten ja tutkimusten toteuttamista koskevat pyynnöt.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka uzraudzības iestādes sniedz savstarpēju palīdzību, lai konsekventā veidā īstenotu un piemērotu noteikumus, pamatojoties uz šo direktīvu, un nosaka pasākumus efektīvai savstarpējai sadarbībai. Savstarpēja palīdzība attiecas jo īpaši uz informācijas pieprasījumiem un uzraudzības pasākumiem, piemēram, pieprasījumiem veikt iepriekšējas apspriešanās, pārbaudes vai izmeklēšanas.

2.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että valvontaviranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet voidakseen vastata toisen valvontaviranomaisen esittämään pyyntöön.

2.           Dalībvalstis nodrošina, ka uzraudzības iestāde veic visus atbilstošos pasākumus, kas nepieciešami, lai atbildētu uz citas uzraudzības iestādes pieprasījumu.

3.           Pyynnön vastaanottaneen valvontaviranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle valvontaviranomaiselle asian lopputuloksesta tai tarvittaessa asian etenemisestä tai pyynnön täyttämiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

3.           Uzraudzības iestāde, kurai pieprasījumus adresēts, informē pieprasošo uzraudzības iestādi par rezultātiem, vai attiecīgā gadījumā par progresu vai pasākumiem, kas veikti, lai izpildītu pieprasošās iestādes pieprasījumu.

49 artikla Euroopan tietosuojaneuvoston tehtävät

49. pants Eiropas Datu aizsardzības kolēģijas uzdevumi

1.           Asetuksella (EU) N:o …/2012 perustettu Euroopan tietosuojaneuvosto toteuttaa seuraavia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan käsittelyyn liittyviä tehtäviä:

1.           Eiropas Datu aizsardzības kolēģija, ko izveido ar Regulu (ES) …./2012, īsteno šādus uzdevumus attiecībā uz apstrādes darbībām, kas ir šīs direktīvas piemērošanas jomā:

(a) antaa komissiolle neuvoja kaikissa henkilötietojen suojaan unionissa liittyvissä kysymyksissä, myös tämän direktiivin mahdollisessa muuttamisessa;

a)      sniedz padomus Komisijai par visiem jautājumiem, kas attiecas uz personas datu aizsardzību Savienībā, tai skaitā par visiem šīs direktīvas grozījumiem, kas tiek ierosināti;

(b) tarkastelee komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenensä aloitteesta kysymyksiä, jotka koskevat tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten soveltamista, ja antaa valvontaviranomaisille osoitettuja suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä, joiden tarkoituksena on tukea kyseisten säännösten johdonmukaista soveltamista;

b)      pēc Komisijas pieprasījuma vai pēc pašas kolēģijas vai viena no tās locekļu iniciatīvas pārbauda jautājumus, kas attiecas uz to noteikumu piemērošanu, kuri pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, un izdod vadlīnijas, ieteikumus un norādījumus par paraugpraksi, kas adresēti uzraudzības iestādēm, lai veicinātu šo noteikumu konsekventu piemērošanu;

(c) tarkastelee b alakohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen, suositusten ja parhaiden käytänteiden soveltamista käytäntöön ja raportoi asiasta komissiolle säännöllisesti;

c)      pārskata b) apakšpunkta minēto vadlīniju, ieteikumu un paraugprakses īstenošanu un regulāri par to ziņo Komisijai;

(d) antaa komissiolle lausuntoja tietosuojan tasosta kolmansissa maissa tai kansainvälisissä järjestöissä;

d)      sniedz atzinumu Komisijai par aizsardzības līmeni trešās valstīs un starptautiskās organizācijās;

(e) edistää valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja tehokasta kahden- ja monenvälistä tietojen ja käytänteiden vaihtamista;

e)      veicina sadarbību un efektīvu divpusēju un daudzpusēju apmaiņu ar informāciju un praksi starp uzraudzības iestādēm;

(f) edistää yhteisiä koulutusohjelmia ja tukee henkilövaihtoa valvontaviranomaisten välillä sekä tarvittaessa kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen valvontaviranomaisten kanssa;

f)       veicina kopīgas apmācības programmas un personāla apmaiņu starp uzraudzības iestādēm, kā arī, ja tas ir atbilstoši, ar trešo valstu vai starptautisko organizāciju uzraudzības iestādēm;

(g) edistää muun muassa tietosuojalainsäädäntöä ja käytänteitä koskevien tietojen ja asiakirjojen vaihtoa tietosuojaviranomaisten kesken kaikkialla maailmassa.

g)      veicina zināšanu un dokumentācijas apmaiņu ar datu aizsardzības uzraudzības iestādēm visā pasaulē, tai skaitā par datu aizsardzības tiesību aktiem un praksi.

2.       Jos komissio pyytää Euroopan tietosuojaneuvostolta neuvoja, se voi asettaa määräajan, jonka kuluessa tietosuojaneuvoston on annettava neuvot, asian kiireellisyys huomioon ottaen.

2.       Ja Komisija lūdz Eiropas Datu aizsardzības kolēģijas padomu, tā var noteikt termiņu, kādā Eiropas Datu aizsardzības kolēģijai šāds padoms ir jāsniedz, ņemot vērā jautājuma steidzamību.

3.           Euroopan tietosuojaneuvoston on toimitettava antamansa lausunnot, suuntaviivat, suositukset ja parhaat käytänteet komissiolle sekä 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle ja julkaistava ne.

3.           Eiropas Datu aizsardzības kolēģija savus atzinumus, vadlīnijas, ieteikumus un paraugprakses nosūta Komisijai un 57. panta 1. punktā norādītajai komitejai un publisko tos.

4.           Komission on ilmoitettava Euroopan tietosuojaneuvostolle toimista, jotka se on toteuttanut tietosuojaneuvoston antamien lausuntojen, suuntaviivojen, suositusten ja parhaiden käytänteiden perusteella.

4.           Komisija informē Eiropas Datu aizsardzības kolēģiju par darbību, kas veikta, ņemot vērā, Eiropas Datu aizsardzības kolēģijas sagatavotos atzinumus, vadlīnijas, ieteikumus un paraugpraksi.

VIII LUKU OIKEUSSUOJAKEINOT, VASTUU JA SEURAAMUKSET

VIII NODAĻA TIESISKĀS AIZSARDZĪBAS LĪDZEKĻI, ATBILDĪBA UN SANKCIJAS

50 artikla Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle

50. pants Tiesības iesniegt sūdzību uzraudzības iestādē

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus minkä tahansa jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jos rekisteröity katsoo, että hänen henkilötietojensa käsittelyssä ei ole noudatettu tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai oikeussuojakeinoja.

1.           Neskarot citus administratīvus vai tiesiskus aizsardzības līdzekļus, dalībvalstis nodrošina, ka katram datu subjektam ir tiesības iesniegt sūdzību uzraudzības iestādei jebkurā dalībvalstī, ja tas uzskata, ka viņa personas datu apstrāde neatbilst noteikumiem, kas pieņemti saskaņā ar šo direktīvu.

2.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että millä tahansa elimellä, järjestöllä ja yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on suojella rekisteröidyn henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia ja etuja ja joka on asianmukaisesti perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, on oikeus tehdä valitus minkä tahansa jäsenvaltion valvontaviranomaiselle yhden tai useamman rekisteröidyn puolesta, jos se katsoo, että tähän direktiiviin perustuvia rekisteröidyn oikeuksia on loukattu henkilötietojen käsittelyssä. Rekisteröidyn tai rekisteröityjen on annettava järjestölle tai yhdistykselle asianmukainen valtuutus.

2.           Dalībvalstis nodrošina, ka jebkurai struktūrai, organizācijai vai asociācijai, kuras mērķis ir aizsargāt datu subjektu tiesības un intereses saistībā ar to datu aizsardzību un kura ir atbilstoši izveidota saskaņā ar dalībvalsts tiesību aktiem, ir tiesības iesniegt sūdzību jebkuras dalībvalsts uzraudzības iestādē viena vai vairāku datu subjektu vārdā, ja tā uzskata, ka datu subjektu tiesības, pamatojoties uz šo direktīvu, ir pārkāptas personas datu apstrādes rezultātā. Datu subjektam (subjektiem) šī organizācija vai asociācija ir atbilstoši jāpilnvaro.

3.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että 2 kohdassa tarkoitetulla elimellä, järjestöllä tai yhdistyksellä on rekisteröidyn valituksesta riippumatta oikeus tehdä valitus minkä tahansa jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jos se katsoo, että on tapahtunut henkilötietojen tietoturvaloukkaus.

3.           Dalībvalstis nodrošina, ka 2. punktā minētajai struktūrai, organizācijai vai asociācijai ir tiesības neatkarīgi no datu subjekta sūdzības iesniegt sūdzību dalībvalsts uzraudzības iestādē, ja tā uzskata, ka ir noticis personas datu aizsardzības pārkāpums.

51 artikla Oikeus oikeussuojakeinoihin valvontaviranomaista vastaan

51. pants Tiesības vērsties tiesā pret uzraudzības iestādi

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä oikeudesta käyttää oikeussuojakeinoja valvontaviranomaisen päätöksiä vastaan.

1. Dalībvalstis nodrošina tiesības vērsties tiesā pret uzraudzības iestādes lēmumiem.

2. Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus oikeussuojakeinoihin, joilla valvontaviranomainen voidaan velvoittaa käsittelemään valitus, ellei valvontaviranomainen ole tehnyt rekisteröidyn oikeuksien suojaamista koskevaa päätöstä tai ilmoittanut rekisteröidylle kolmen kuukauden kuluessa valituksen etenemisestä tai valitusta koskevasta ratkaisustaan 45 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2. Katram datu subjektam ir tiesības vērsties tiesā, lai liktu uzraudzības iestādei reaģēt uz sūdzību, ja nav pieņemts lēmums, kas nepieciešams viņu tiesību aizsardzībai, vai ja uzraudzības iestāde trīs mēnešu laikā neinformē datu subjektu par lietas virzību vai sūdzības rezultātiem saskaņā ar 45. panta 1. punkta b) apakšpunktu.

3. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kanne valvontaviranomaista vastaan nostetaan sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, johon valvontaviranomainen on sijoittautunut.

3. Dalībvalstis nodrošina, ka tiesvedība pret uzraudzības iestādi tiek uzsākta tās dalībvalsts tiesās, kurā atrodas uzraudzības iestāde.

52 artikla Oikeus oikeussuojakeinoihin rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää vastaan

52. pants Tiesības vērsties tiesā pret pārzini vai apstrādātāju

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaisella luonnollisella henkilöllä on oikeus oikeussuojakeinoihin, jos hän katsoo, että hänen tämän direktiivin nojalla annettuihin säännöksiin perustuvia oikeuksiaan on loukattu sen takia, ettei hänen henkilötietojensa käsittelyssä ole noudatettu näitä säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävissä olevien hallinnollisten muutoksenhakukeinojen käyttöä, mukaan lukien oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle.

Neskarot pieejamos administratīvos aizsardzības līdzekļus, tai skaitā tiesības iesniegt sūdzību uzraudzības iestādē, dalībvalstis fiziskām personām nodrošina tiesības vērsties tiesā, ja tās uzskata, ka to tiesības, kas paredzētas noteikumos, kuri pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, ir aizskartas personas datu apstrādes rezultātā, kura neatbilst šiem noteikumiem.

53 artikla Tuomioistuinmenettelyjä koskevat yhteiset säännöt

53. pants Kopējie tiesvedības noteikumi

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaisella 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla elimellä, järjestöllä ja yhdistyksellä on oikeus käyttää 51 ja 52 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia yhden tai useamman rekisteröidyn puolesta.

1.           Dalībvalstis nodrošina, ka visām 50. panta 2. punkta minētajām struktūrām, organizācijām vai asociācijām ir tiesības izmantot 51. un 52. pantā minētās tiesības viena vai vairāku datu subjektu vārdā.

2.           Jokaisella valvontaviranomaisella on oikeus panna vireille oikeudellisia menettelyjä ja nostaa kanne tuomioistuimessa tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanon tai henkilötietojen johdonmukaisen suojelun varmistamiseksi unionissa.

2.           Katrai uzraudzības iestādei ir tiesības iesaistīties juridiskās procedūrās un vērsties tiesā, lai īstenotu noteikumus, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu vai nodrošinātu personas datu aizsardzības konsekvenci Savienībā.

3.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti käytettävissä olevat oikeussuojakeinot mahdollistavat nopeat toimenpiteet, turvaamistoimenpiteet mukaan lukien, joilla lopetetaan väitetyt väärinkäytökset ja estetään suuremman haitan koituminen asianomaisten tahojen eduille.

3.           Dalībvalstis nodrošina, ka tiesvedība, ko var veikt, pamatojoties uz valsts tiesību aktiem, ļauj ātri pieņemt pasākumus, tai skaitā pagaidu pasākumus, lai izbeigtu potenciālu pārkāpumu un novērstu turpmāku attiecīgo interešu aizskaršanu.

54 artikla Vastuu ja oikeus korvauksen saamiseen

54. pants Atbildība un tiesības uz kompensāciju

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos kenelle tahansa henkilölle aiheutuu vahinkoa lainvastaisesta käsittelystä tai minkä tahansa toiminnan yhteensopimattomuudesta tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten kanssa, hänellä on oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvaus aiheutuneesta vahingosta.

1.           Dalībvalstis paredz to, ka jebkurai personai, kurai nodarīts kaitējums nelikumīgas datu apstrādes vai tādu darbību rezultātā, kuras neatbilst noteikumiem, kas pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, ir tiesības saņemt no pārziņa kompensāciju par nodarīto kaitējumu.

2.           Jos käsittelyyn on osallistunut useampi kuin yksi rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä, kukin rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on yhteisvastuullisesti vastuussa korvauksen koko määrästä.

2.           Ja apstrādē ir iesaistīts vairāk nekā viens pārzinis vai apstrādātājs, visi pārziņi vai apstrādātāji par nodarīto kaitējumu atbild solidāri.

3.           Rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä voidaan vapauttaa tästä vastuusta osittain tai kokonaan, jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä osoittaa, ettei ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

3.           Pārzini vai apstrādātāju var pilnībā vai daļēji atbrīvot no šīs atbildības, ja pārzinis vai apstrādātājs pierāda, ka nav atbildīgs par notikumu, kas radījis šo kaitējumu.

55 artikla Seuraamukset

55. pants Sankcijas

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten rikkomisen vuoksi määrättäviä seuraamuksia varten ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Dalībvalstis paredz noteikumus par sankcijām, kas piemērojamas par noteikumu pārkāpumiem, kuri pieņemti, pamatojoties uz šo direktīvu, un veic visus vajadzīgos pasākumus, lai nodrošinātu to īstenošanu. Paredzētajām sankcijām ir jābūt efektīvām, samērīgām un atturošām.

IX LUKU DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

IX NODAĻA DELEĢĒTIE AKTI UN ĪSTENOŠANAS AKTI

56 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

56. pants Deleģēšana

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

1.           Pilnvaras pieņemt deleģētus aktus Komisijai piešķir, ievērojot šajā pantā izklāstītos nosacījumus.

2.           Siirretään 28 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen.

2.           Direktīvas 28. panta 5. punktā minētās pilnvaras ir deleģētas Komisijai uz nenoteiktu laiku, sākot ar šīs direktīvas spēkā stāšanās datumu.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 28 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.           Eiropas Parlaments vai Padome var jebkurā laikā atsaukt 28. panta 5. punktā minēto pilnvaru deleģēšanu. Ar lēmumu par atsaukšanu izbeidzas lēmumā norādītās tiesības pieņemt deleģētos aktus. Lēmums stājas spēkā nākamajā dienā pēc lēmuma publicēšanas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī vai vēlākā dienā, kas tajā norādīta. Tas neskar jau spēkā esošos deleģētos aktus.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.           Tiklīdz Komisija pieņem deleģēto aktu, tā paziņo par to vienlaikus Eiropas Parlamentam un Padomei.

5.           Edellä olevan 28 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

5.           Saskaņā ar 28. panta 5. punktu pieņemts deleģētais akts stājas spēkā tikai tad, ja divu mēnešu laikā pēc Eiropas Parlamenta un Padomes informēšanas par šo aktu ne Eiropas Parlaments, ne Padome pret to nav izteikuši iebildumus vai ja pirms minētā termiņa beigām gan Eiropas Parlaments, gan Padome ir informējuši Komisiju, ka tie iebildumus neizteiks. Šo termiņu pagarina par 2 mēnešiem pēc Eiropas Parlamenta vai Padomes iniciatīvas.

57 artikla Komiteamenettely

57. pants Komiteju procedūra

1. Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

1. Komisijai palīdz komiteja. Minētā komiteja ir komiteja Regulas (ES) Nr. 182/2011 izpratnē.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

2. Ja ir atsauce uz šo punktu, piemēro Regulas (ES) Nr. 182/2011 5. pantu.

3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä 5 artiklan kanssa.

3. Ja ir atsauce uz šo punktu, piemēro Regulas (ES) Nr. 182/2011 8. pantu saistībā ar tās 5. pantu.

X LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET

X NODAĻA NOBEIGUMA NOTEIKUMI

58 artikla Kumoamiset

58. pants Atcelšana

1.           Kumotaan neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS.

1.           Padomes Pamatlēmums 2008/977/TI ir atcelts.

2.           Viittauksia 1 kohdassa tarkoitettuun, kumottuun puitepäätökseen pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

2.           Atsauces uz atcelto pamatlēmumu, kas minēts 1. punkta, uzskata par atsaucēm uz šo direktīvu.

59 artikla Suhde unionin aiempiin, rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä koskeviin säädöksiin

59. pants Saistība ar iepriekš pieņemtiem Savienības aktiem par policijas un tiesu iestāžu sadarbību krimināllietās

Direktiivi ei vaikuta erityisiin säännöksiin, jotka koskevat henkilötietojen suojaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten ja jotka sisältyvät ennen direktiivin hyväksymispäivää annettuihin unionin säädöksiin, joilla säännellään henkilötietojen käsittelyä jäsenvaltioiden kesken ja jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsyä perussopimusten mukaisesti perustettuihin järjestelmiin.

Netiek skarti īpašie noteikumi par personas datu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi, ko veic kompetentās iestādes, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, kuri iekļauti Savienības aktos, kas pieņemti pirms šīs direktīvas pieņemšanas datuma, kuri attiecas uz personas datu apstrādi starp dalībvalstīm un dalībvalstu noteikto iestāžu piekļuvi informācijas sistēmām šīs direktīvas piemērošanas jomā, kuras izveidotas, pamatojoties uz Līgumiem.

60 artikla Suhde rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä koskeviin, aiemmin tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin

60. pants Saistība ar iepriekš noslēgtiem starptautiskiem nolīgumiem par policijas un tiesu iestāžu sadarbību krimināllietās

Kansainvälisiä sopimuksia, jotka jäsenvaltiot ovat tehneet ennen tämän direktiivin voimaantuloa, on tarvittaessa muutettava viiden vuoden kuluessa direktiivin voimaatulosta.

Starptautiski nolīgumus, ko dalībvalstis noslēgušas pirms šīs direktīvas stāšanās spēkā, ja nepieciešams, groza piecus gadus pēc šīs direktīvas stāšanās spēkā.

61 artikla Arviointi

61. pants Izvērtēšana

1.           Komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista.

1.           Komisija izvērtē šīs direktīvas piemērošanu.

2.           Komissio tarkastelee kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta muita Euroopan unionin säädöksiä, joilla säännellään toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, ja erityisesti 59 artiklassa tarkoitettuja unionin säädöksiä arvioidakseen, olisiko niitä yhdenmukaistettava direktiivin kanssa, ja tekee tarvittaessa tarpeelliset ehdotukset kyseisten säädösten muuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen lähestymistapa henkilötietojen suojaan tämän direktiivin puitteissa.

2.           Komisija trīs gadus pēc šīs direktīvas stāšanās spēka pārskata citus Eiropas Savienības pieņemtos aktus, kas attiecas uz personas datu apstrādi, ko kompetentās iestādes veic, lai novērstu, izmeklētu, atklātu noziedzīgus nodarījumus, sauktu pie atbildības par tiem vai izpildītu kriminālsodus, jo īpaši tos Savienības aktus, kas minēti 59. pantā, lai izvērtētu nepieciešamību pielāgot tos šai direktīvai un, ja nepieciešams, iesniedz vajadzīgos priekšlikumus šos aktu grozīšanai, lai nodrošinātu konsekventu pieeju to personas datu aizsardzībai, uz kuriem attiecas šīs direktīvas piemērošanas joma.

3.           Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomukset tämän direktiivin arvioinnista ja uudelleentarkastelusta 1 kohdan mukaisesti. Ensimmäiset kertomukset annetaan viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. Sen jälkeen kertomukset annetaan neljän vuoden välein. Komissio esittää tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin muuttamiseksi ja sen yhdenmukaistamiseksi muiden säädösten kanssa. Kertomukset julkaistaan.

3.           Komisija regulāri iesniedz Eiropas Parlamentam un Padomei ziņojumus, kuros saskaņā ar 1. punktu izvērtē un pārskata šo direktīvu. Pirmo ziņojumu iesniedz ne vēlāk kā četrus gadus pēc šīs direktīvas stāšanās spēkā. Turpmākos ziņojumus iesniedz reizi četros gados. Komisija, ja nepieciešams, iesniedz atbilstošus priekšlikumus, ar mērķi grozīt šo direktīvu un pielāgot citus tiesību aktus. Ziņojums ir publiski pieejams.

62 artikla Täytäntöönpano

62. pants Īstenošana

1.           Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [päivämäärä / kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

1.           Dalībvalstis ne vēlāk kā [datums/2 gadus pēc direktīvas stāšanās spēkā] pieņem un publicē normatīvos un administratīvos aktus, kas vajadzīgi, lai izpildītu šīs direktīvas prasības. Dalībvalstis tūlīt dara Komisijai zināmus minēto noteikumu tekstus.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä xx päivästä xxkuuta 201x [päivämäärä / kaksi vuotta direktiivin voimaantulosta].

Tās piemēro minētos noteikumus no xx.xx.201x.[datums/divi gadi pēc tās stāšanās spēkā].

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Kad dalībvalstis pieņem minētos noteikumus, tajos ietver atsauci uz šo direktīvu vai arī šādu atsauci pievieno to oficiālajai publikācijai. Dalībvalstis nosaka paņēmienus, kā izdarāma šāda atsauce.

2.           Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

2.           Dalībvalstis dara zināmus Komisijai tiesību aktu svarīgāko noteikumu tekstu, ko tās pieņem jomā, uz ko attiecas šī direktīva.

63 artikla Voimaantulo ja soveltaminen

63. pants Stāšanās spēkā un piemērošana

Tämä direktiivi tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Šī direktīva stājas spēkā nākamajā dienā pēc tās publicēšanas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī.

64 artikla Osoitus

64. pants Adresāti

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Šī direktīva ir adresēta dalībvalstīm.

Tehty Brysselissä 25.1.2012.

Briselē, 25.1.2012

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Eiropas Parlamenta vārdā                            Padomes vārdā

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

priekšsēdētājs                                                priekšsēdētājs

[1]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[1]               Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 95/46/EK (1995. gada 24. oktobris) par personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi un šādu datu brīvu apriti, OV L 281, 23.11.1995., 31. lpp.

[2]               Katso vaikutusten arvioinnin liitteessä 3 oleva täydellinen luettelo (SEC(2012)72).

[2]               Skat. pilno sarakstu ietekmes novērtējuma 3. pielikumā (SEC(2012)72).

[3]               Neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta, EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.

[3]               Padomes Pamatlēmums 2008/977/TI (2008. gada 27. novembris) par tādu personas datu aizsardzību, ko apstrādā, policijas un tiesu iestādēm sadarbojoties krimināllietās, OV L 350, 30.12.2008., 60. lpp.

[4]               Tukholman ohjelma, EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

[4]               Stokholmas programmā, OV C 115, 4.5.2010., 1. lpp.

[5]               Ks. Euroopan parlamentin 25.11.2009 Tukholman ohjelmasta antama päätöslauselma.

[5]               Skat. Eiropas Parlamenta rezolūciju par Stokholmas programmu, kas pieņemta 2009. gada 25. novembrī.

[6]               KOM(2010) 171 lopullinen.

[6]               COM(2010)171 galīgā redakcija.

[7]               Euroopan komission tiedonanto Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa, KOM(2010) 609 lopullinen, 4.11.2010.

[7]               Eiropas Komisija, Paziņojums "Vispusīga pieeja personas datu aizsardzībai Eiropas Savienībai", COM(2010)609 galīgā redakcija, 2010. gada 4. novembris.

[8]               Julistus 21 henkilötietojen suojasta rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla (liitetty Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan, 13.12.2007).

[8]               21. deklarācija par personas datu aizsardzību tiesu iestāžu sadarbībā krimināllietās un policijas sadarbībā (kas pievienota Lisabonas līgumu pieņēmušās starpvaldību konferences nobeiguma aktam, 13.12.2007.).

[9]               http://ec.europa.eu/justice/newsroom/data-protection/opinion/090709_en.htm.

[9]               http://ec.europa.eu/justice/newsroom/data-protection/opinion/090709_en.htm.

[10]             http://ec.europa.eu/justice/newsroom/data-protection/opinion/101104_en.htm.

[10]             http://ec.europa.eu/justice/newsroom/data-protection/opinion/101104_en.htm.

[11]             Erityiseurobarometritutkimus (EB) 359, Data Protection and Electronic Identity in the EU (2011), http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_359_en.pdf.

[11]             Īpašais Eirobarometrs (EB) 359, Data Protection and Electronic Identity in the EU ("Datu aizsardzība un elektroniskā identitāte ES") (2011): http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_359_en.pdf.

[12]             Ks. Study on the economic benefits of privacy enhancing technologies tai Comparative study on different approaches to new privacy challenges, in particular in the light of technological developments, tammikuu 2010.          (http://ec.europa.eu/justice/policies/privacy/docs/studies/new_privacy_challenges/final_report_en.pdf).

[12]             Sk. Study on the economic benefits of privacy enhancing technologies (Pētījums par ekonomisko labumu, ko sniedz privātuma aizsardzību veicinošas tehnoloģijas) vai Comparative study on different approaches to new privacy challenges, in particular in the light of technological developments (Salīdzinošais pētījums par dažādām pieejām jaunajām ar privātumu saistītajām problēmām, jo īpaši ņemot vērā tehnikas attīstību, 2010. gada janvāris.          (http://ec.europa.eu/justice/policies/privacy/docs/studies/new_privacy_challenges/final_report_en.pdf).

[13]             Tietosuojatyöryhmä on perustettu vuonna 1996 tietosuojadirektiivin 29 artiklan nojalla. Se on neuvoa-antava ryhmä, jossa ovat edustettuina kansalliset tietosuojaviranomaiset, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja komissio. Lisätietoja ks. http://ec.europa.eu/justice/policies/privacy/workinggroup/index_en.htm.

[13]             Darba grupu izveidoja 1996. gadā ( ar Direktīvas 29. pantu) un tai ir padomdevējas struktūras statuss, to veido valstu datu aizsardzību uzraugošo iestāžu (DAIs), Eiropas Datu aizsardzības uzraudzītāja (EDAU) un Komisijas pārstāvji. Plašāku informāciju par tās darbību sk. šeit: http://ec.europa.eu/justice/policies/privacy/workinggroup/index_en.htm.

[14]             Ks. erityisesti seuraavat lausunnot: aiheesta ”yksityisyydensuoja tulevaisuudessa” (2009, WP 168); rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän käsitteistä (1/2010, WP 169); käyttötottumuksia seuraavasta internetmainonnasta (2/2010, WP 171); tilivelvollisuuden periaatteesta (3/2010, WP 173); sovellettavasta lainsäädännöstä (8/2010, WP 179); ja suostumuksen määritelmästä (15/2011, WP 187). Komission pyynnöstä työryhmä esitti myös kolme neuvoa-antavaa asiakirjaa ilmoituksista, arkaluonteisista tiedoista ja direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 6 kohdan käytännön täytäntöönpanosta. Nämä asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/data-protection/article-29/documentation/index_en.htm.

[14]             Jo īpaši sk. šādus atzinumus: par "Privātuma nākotni" (2009. gads, WP 168); par "personas datu apstrādātāja" un "apstrādātāja" jēdzienu (1/2010, WP 169); par biheiviorālo reklāmu tiešsaistē (2/2010, WP 171); par pārskatatbildības principu (3/2010, WP 173); par piemērojamiem tiesību aktiem (8/2010, WP 179); par piekrišanu (15/2011, WP 187). Pēc Komisijas lūguma tā pieņēma šādus konsultējošus dokumentus: par paziņojumiem, par sensitīviem datiem un par Direktīvas 95/46/EK 28. panta 6. punkta praktisko īstenošanu. Tiem visiem var piekļūt šeit: http://ec.europa.eu/justice/data-protection/article-29/documentation/index_en.htm.

[15]             Saatavilla Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla osoitteessa http://www.edps.europa.eu/EDPSWEB/.

[15]             Pieejams EDAU tīmekļa vietnē: http://www.edps.europa.eu/EDPSWEB/.

[16]             Euroopan parlamentin päätöslauselma, 6.7.2011, kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa (2011/2025(INI), http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P7-TA-2011-0323&language=EN&ring=A7-2011-0244 (esittelijä: Euroopan parlamentin jäsen Axel Voss (EPP/DE)).

[16]             EP 2011. gada 6. jūlija rezolūcija par vispusīgu pieeju personas datu aizsardzībai Eiropas Savienībā (2011/2025(INI)), http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P7-TA-2011-0323&language=LV&ring=A7-2011-0244 (ziņotājs MEP Axel Voss (EPP/DE)).

[17]             CESE 999/2011.

[17]             CESE 999/2011.

[18]             SEC(2012) 72.

[18]             SEC(2012)72.

[19]             COM(2012) 12.

[19]             COM(2012)12.

[20]             Yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyt asiat C-92/09 ja C-93/09, Volker und Markus Schecke ja Eifert, tuomio 9.11.2010 (Kok., s. I-0000).

[20]             Eiropas Savienības Tiesas 2010. gada 9. novembra spriedums apvienotajās lietās C-92/09 un C-93/09 Volker un Markus Schecke un Eifert 2010., Krājums I-0000. lpp.

[21]             Perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan tietosuojaoikeuden käyttämistä voidaan rajoittaa, jos näistä rajoituksista säädetään lailla, jos niissä kunnioitetaan kyseisten oikeuksien ja vapauksien olennaista sisältöä ja jos ne suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti Euroopan unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.

[21]             Saskaņā ar Hartas 52. panta 1. punktu tiesību uz personas datu aizsardzību izmantošanai var noteikt ierobežojumus, taču tiem ir jābūt noteiktiem tiesību aktos, tajos jārespektē šo tiesību un brīvību būtība un, ievērojot proporcionalitātes principu, ierobežojumus drīkst uzlikt tikai tad, ja tie ir nepieciešami un patiešām atbilst vispārējas nozīmes mērķiem, ko atzinusi Savienība, vai vajadzībai aizsargāt citu personu tiesības un brīvības.

[22]             Mainittu myös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU 2 artiklan a alakohdassa, EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.

[22]             Minēta arī 2. panta a) punktā Eiropas Parlamenta un Padomes 2011. gada 13. decembra Direktīvā 2011/92/ES par seksuālas vardarbības pret bērniem, bērnu seksuālas izmantošanas un bērnu pornogrāfijas apkarošanu, un ar kuru aizstāj Padomes Pamatlēmumu 2004/68/TI, OV L 335, 17.12.2011., 1. lpp.

[23]             KOM(2005) 475 lopullinen.

[23]             COM(2005)475 galīgā redakcija.

[24]             Europol-päätöksen 2009/371/YOS 14 artikla.

[24]             Lēmuma 2009/371/TI, ar ko izveido Eiropas Policijas biroju, 14. pants.

[25]             Eurojust-päätöksen 2009/426/YOS 15 artikla.

[25]             Lēmuma 2009/426/TI par Eurojust 15. pants.

[26]             Europol-päätöksen 2009/371/YOS 14 artikla.

[26]             Lēmuma 2009/371/TI, ar ko izveido Eiropas Policijas biroju, 14. pants.

[27]             Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, asia Marper v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomio 4.12.2008 (hakemukset nro 30562/04 ja 30566/04).             

[27]             Eiropas Cilvēktiesību tiesas 2008. gada 4. decembra spriedums lietā S un Marper pret AK (pieteikumi nr. 30562/04 un 30566/04)

[28]             Päätöslauselman on antanut tietosuojavaltuutettujen kansainvälinen konferenssi 5. marraskuuta 2009.

[28]             Pieņemta Starptautiskajā datu aizsardzības un privātuma komisāru konferencē 2009. gada 5. novembrī.

[29]             Yhteisöjen tuomioistuimen asia C-518/07, komissio v. Saksa, tuomio 9.3.2010 (Kok., s. I-1885).

[29]             Eiropas Savienības Tiesas 2010. gada 9. marta spriedums lietā Komisija pret Vāciju (C-518/07, Krājums 2010., I-1885. lpp.).

[30]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[30]             Eiropas parlamenta un padomes regula (EK) Nr. 45/2001 (2000. gada 18. decembris) par fizisku personu aizsardzību attiecībā uz personas datu apstrādi Kopienas iestādēs un struktūrās un par šādu datu brīvu apriti, OV L 008, 12.1.2001., 1. lpp.

[31]             Ks. alaviite 27.

[31]             Sk. 27. zemsvītras piezīmi.

[32]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”), EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

[32]             Par pamatu ņemot Eiropas Parlamenta un Padomes 2000. gada 8. jūnija Direktīvu 2000/31/EK par dažiem informācijas sabiedrības pakalpojumu tiesiskiem aspektiem, jo īpaši elektronisko tirdzniecību, iekšējā tirgū ("Direktīva par elektronisko tirdzniecību"); OV L 178, 17.7.2000., 1. lpp.

[33]             EUVL C…, , s. .

[33]             OV C …, , lpp.

[34]             EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[34]             OV L 281, 23.11.1995., 31. lpp.

[35]             EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.

[35]             OV L 350, 30.12.2008., 60. lpp.

[36]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[36]             OV L 55, 28.2.2011., 13. lpp.

[37]             EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.

[37]             OV L 335, 17.12.2011., 1. lpp.

[38]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[38]             OV L 176, 10.7.1999., 36. lpp.

[39]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.               

[39]             OV L 53, 27.2.2008., 52. lpp.               

[40]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

[40]             OV L 160, 18.6.2011., 19. lpp.