|
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY,
|
Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2008/52/EK
|
|
annettu 21 päivänä toukokuuta 2008,
|
( 2008. gada 21. maijs)
|
|
tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla
|
par konkrētiem mediācijas aspektiem civillietās un komerclietās
|
|
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
|
EIROPAS PARLAMENTS UN EIROPAS SAVIENĪBAS PADOME,
|
|
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan ja 67 artiklan 5 kohdan toisen luetelmakohdan,
|
ņemot vērā Eiropas Kopienas dibināšanas līgumu un jo īpaši tā 61. panta c) punktu un 67. panta 5. punkta otro ievilkumu,
|
|
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
|
ņemot vērā Komisijas priekšlikumu,
|
|
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [1],
|
ņemot vērā Eiropas Ekonomikas un sociālo lietu komitejas atzinumu [1],
|
|
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [2],
|
saskaņā ar Līguma 251. pantā noteikto procedūru [2],
|
|
sekä katsovat seuraavaa:
|
tā kā:
|
|
(1) Yhteisö on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta, jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Tätä varten yhteisö toteuttaa muun muassa yksityisoikeudellisia asioita koskevan oikeudellisen yhteistyön alalla toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseksi.
|
(1) Kopiena ir izvirzījusi mērķi uzturēt un attīstīt brīvības, drošības un tiesiskuma telpu, kurā ir nodrošināta personu brīva pārvietošanās. Lai to sasniegtu, Kopienai inter alia ir jāpieņem pasākumi par tiesu iestāžu sadarbību civillietās, lai nodrošinātu pareizu iekšējā tirgus darbību.
|
|
(2) Oikeussuojan saatavuuden periaate on perustavan tärkeä, ja oikeussuojan saatavuuden helpottamiseksi Eurooppa-neuvosto kehotti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä kokouksessaan jäsenvaltioita kehittämään vaihtoehtoisia, tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä.
|
(2) Taisnīguma pieejamības princips ir būtisks, un, lai sekmētu labāku taisnīguma pieejamību, Eiropadome Tamperē notikušajā 1999. gada 15. un 16. oktobra sanāksmē aicināja dalībvalstis izstrādāt alternatīvas ārpustiesas procedūras.
|
|
(3) Neuvosto antoi toukokuussa 2000 päätelmät vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja totesi, että alalle on laadittava perusperiaatteet, jotta voidaan kehittää asianmukaiset ja toimivat tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt riitojen ratkaisemiseksi siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja näin yksinkertaistaa ja parantaa oikeussuojan saatavuutta.
|
(3) Padome 2000. gada maijā pieņēma secinājumus par alternatīvām strīdu izšķiršanas metodēm saskaņā ar civiltiesībām un komerctiesībām, norādot, ka šajā jomā ir būtiski noteikt pamatprincipus, lai dotu iespēju atbilstīgi izstrādāt un izmantot ārpustiesas procedūras strīdu izšķiršanai civillietās un komerclietās, tādējādi vienkāršojot un uzlabojot taisnīguma pieejamību.
|
|
(4) Komissio esitti huhtikuussa 2002 vihreän kirjan vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa ottaen huomioon Euroopan unionissa käytössä olevat vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt ja käynnisti laajamittaisen jäsenvaltioiden ja asianomaisten sidosryhmien kuulemisen sellaisten toimenpiteiden kehittämiseksi, joilla voidaan lisätä sovittelun käyttöä.
|
(4) Eiropas Komisija 2002. gada aprīlī nāca klajā ar Zaļo grāmatu par strīdu alternatīvu izšķiršanu civillietās un komerclietās, kurā izvērtēja esošo situāciju attiecībā uz strīdu alternatīvas izšķiršanas metodēm Eiropas Savienībā un ierosināja plašas apspriedes ar dalībvalstīm un ieinteresētām personām par iespējamiem pasākumiem, lai sekmētu mediācijas izmantošanu.
|
|
(5) Tavoitteena oleva oikeussuojan saatavuuden tehokkaampi turvaaminen on osa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen tähtäävää Euroopan unionin politiikkaa, ja sen olisi katettava riidanratkaisukeinot niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolella. Tällä direktiivillä olisi edistettävä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja erityisesti sovittelupalvelujen saatavuutta.
|
(5) Mērķī nodrošināt labāku taisnīguma pieejamību kā daļai no Eiropas Savienības politikas brīvības, drošības un tiesiskuma telpā būtu jāietver tiesas, kā arī ārpustiesas strīdu izšķiršanas metožu pieejamība. Šai direktīvai būtu jāveicina iekšējā tirgus atbilstīga darbība, jo īpaši mediācijas pakalpojumu pieejamības ziņā.
|
|
(6) Sovittelu voi olla kustannustehokas ja nopea tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisukeino siviili- ja kauppaoikeuden alalla, koska menettely räätälöidään vastaamaan osapuolten tarpeita. On todennäköisempää, että sovittelulla aikaansaatuja sopimuksia noudatetaan vapaaehtoisesti, ja lisäksi sovittelussa osapuolten välit säilyvät todennäköisemmin sopuisina ja kestävinä. Nämä edut korostuvat entisestään tilanteissa, joihin liittyy rajatylittäviä seikkoja.
|
(6) Mediācija var nodrošināt strīdu civillietās un komerclietās izšķiršanu ārpus tiesas, bez pārmērīgām izmaksām un ātri, izmantojot procesus, kas ir pielāgoti pušu vajadzībām. Izlīgumi, kas panākti, izmantojot mediāciju, tiek biežāk ievēroti labprātīgi, un tie sniedz lielākas iespējas saglabāt draudzīgas un ilgtspējīgas attiecības starp pusēm. Minētie ieguvumi ir vēl būtiskāki, ja darbojas pārrobežu faktori.
|
|
(7) On tarpeen antaa puitelainsäädäntöä erityisesti siviiliprosessin keskeisistä kysymyksistä, jotta voidaan lisätä entisestään sovittelun käyttöä ja taata sovitteluun turvautuville osapuolille ennustettava lainsäädäntöympäristö.
|
(7) Lai vēl vairāk veicinātu mediācijas izmantošanu un nodrošinātu, ka iesaistītās puses, izmantojot mediāciju, var paļauties uz paredzamu tiesisko regulējumu, ir jāizstrādā pamatregulējums, jo īpaši attiecībā uz būtiskākajiem civilprocesuālajiem jautājumiem.
|
|
(8) Tämän direktiivin säännöksiä olisi sovellettava ainoastaan rajatylittäviä riitoja koskevaan sovitteluun, mutta jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa tällaisia säännöksiä myös kansallisiin sovittelumenettelyihin.
|
(8) Šī direktīva būtu jāpiemēro tikai mediācijas procesiem pārrobežu strīdos, taču dalībvalstīm nebūtu jāliedz tādus noteikumus piemērot arī iekšējiem mediācijas procesiem.
|
|
(9) Tämä direktiivi ei saisi millään tavalla estää nykyaikaisen viestintätekniikan käyttöä sovittelumenettelyssä.
|
(9) Šai direktīvai nekādi nebūtu jākavē mūsdienu saziņas tehnoloģiju izmantošana mediācijā.
|
|
(10) Tätä direktiiviä olisi sovellettava menettelyihin, joissa kaksi tai useampi rajatylittävän riidan osapuoli pyrkii itse vapaaehtoisesti ratkaisemaan riitansa sovinnollisesti sovittelijan avustuksella. Direktiiviä olisi sovellettava siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Sitä ei kuitenkaan olisi sovellettava oikeuksiin ja velvoitteisiin, joista osapuolet eivät asianomaisen sovellettavan lain nojalla saa määrätä itse. Tällaiset oikeudet ja velvoitteet ovat erityisen yleisiä perheoikeuden ja työoikeuden alalla.
|
(10) Šī direktīva būtu jāpiemēro procesos, kuros divas vai vairākas pārrobežu strīdos iesaistītas puses pašas brīvprātīgi tiecas panākt izlīgumu ar kāda mediatora palīdzību. Tā būtu jāpiemēro civillietās un komerclietās. Tomēr tā nebūtu jāpiemēro tiesībām un pienākumiem, par kuriem puses nevar pašas pieņemt lēmumus saskaņā ar atbilstīgiem piemērojamiem tiesību aktiem. Tādas tiesības un pienākumi īpaši bieži ir ģimenes tiesībās un darba tiesībās.
|
|
(11) Tätä direktiiviä ei tulisi soveltaa sopimusta edeltäviin neuvotteluihin eikä kolmannen osapuolen ratkaisuihin johtaviin menettelyihin, kuten tiettyihin tuomioistuimen sovintomenettelyihin, kuluttajavalitusmenettelyihin, välimiesmenettelyyn, asiantuntijapäätöksiin tai menettelyihin, joissa jokin henkilö tai taho antaa virallisen suosituksen kiistan ratkaisuksi riippumatta siitä, onko suositus oikeudellisesti sitova.
|
(11) Šī direktīva nebūtu jāpiemēro pirmslīgumiskajām sarunām, kā arī tādiem strīdu izšķiršanas procesiem kā samierināšana, patērētāju sūdzību izskatīšana, šķīrējtiesa, kā arī ekspertu izraudzīšana vai arī tādiem procesiem, ko vada personas vai struktūras, kas sniedz oficiālus ieteikumus attiecībā uz strīda izšķiršanu, neatkarīgi no tā, vai tie ir juridiski saistoši vai ne.
|
|
(12) Tätä direktiiviä olisi sovellettava tapauksiin, joissa tuomioistuin ohjaa riidan osapuolet sovitteluun tai kansallinen lainsäädäntö edellyttää sovittelua. Tätä direktiiviä olisi myös sovellettava sovitteluun, jota johtaa tuomari, joka ei ole vastuussa mistään riidan kohdetta koskevasta oikeudenkäynnistä, jos tuomari kansallisen lainsäädännön mukaan voi toimia sovittelijana. Tätä direktiiviä ei kuitenkaan olisi sovellettava tuomioistuimen tai tuomarin, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, yrityksiin sovitella riitaa sitä koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä tai tapauksiin, joissa tuomioistuin tai tuomari, jonka tutkittavaksi asia on saatettu, pyytää apua tai neuvoja pätevältä henkilöltä.
|
(12) Šī direktīva būtu jāpiemēro gadījumos, ja mediāciju pusēm paredz tiesa vai arī ja mediācija ir paredzēta attiecīgas valsts tiesību aktos. Turklāt, ciktāl tiesnesis saskaņā ar valsts tiesību aktiem var darboties kā mediators, šī direktīva būtu jāpiemēro arī mediācijai, ko veic tiesnesis, kurš nav atbildīgs par tiesvedību saistībā ar strīda jautājumu vai jautājumiem. Tomēr šai direktīvai nebūtu jāattiecas uz gadījumiem, kad lietas izskatīšana ir sākta, bet tiesa vai tiesnesis mēģina izšķirt strīdu tādā tiesvedībā, kas attiecas uz konkrēto strīdu vai uz lietām, kurās tiesa vai tiesnesis, kas sācis lietu izskatīt, lūdz kādas kompetentas personas palīdzību vai padomu.
|
|
(13) Tässä direktiivissä säädetyn sovittelun olisi oltava vapaaehtoinen menettely, jossa osapuolet itse ovat vastuussa menettelystä ja voivat järjestää sen haluamallaan tavalla ja päättää sen milloin tahansa. Tuomioistuinten olisi kuitenkin kansallisen lainsäädännön mukaisesti voitava asettaa sovittelumenettelylle määräaikoja. Lisäksi niiden olisi voitava kiinnittää osapuolten huomio sovittelumahdollisuuksiin aina kun se on aiheellista.
|
(13) Šajā direktīvā paredzētajai mediācijai vajadzētu būt labprātīgai, proti, tādai, kurā puses pašas ir atbildīgas par mediācijas procesu un var to organizēt atbilstīgi savām vēlmēm, un jebkurā laikā var to izbeigt. Tomēr saskaņā ar valsts tiesību aktiem tiesām vajadzētu būt iespējai noteikt laika ierobežojumus mediācijas procesam. Tiesām vajadzētu būt iespējai vērst pušu uzmanību uz iespēju izmantot mediāciju, kad vien tas ir atbilstīgi.
|
|
(14) Tämän direktiivin säännökset eivät saisi vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön, jonka perusteella sovittelu on pakollista tai sovitteluun liittyy erilaisia kannustimia tai seuraamuksia, edellyttäen, että kyseinen lainsäädäntö ei estä riidan osapuolia käyttämästä oikeuttaan saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän direktiivin säännökset eivät myöskään saisi vaikuttaa olemassa oleviin itsesäänteleviin sovittelujärjestelmiin, mikäli ne koskevat asioita, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.
|
(14) Nekam šajā direktīvā nebūtu jāskar attiecīgas valsts tiesību akti, kuros mediācijas izmantošana paredzēta kā obligāta vai kuros ir noteikti mediācijas izmantošanu veicinoši līdzekļi vai sankcijas, ja tādi tiesību akti pusēm neliedz īstenot tiesības uz piekļuvi tiesai. Tāpat nekam šajā direktīvā nebūtu jāskar pastāvošas pašregulatīvas mediācijas sistēmas, ja tās attiecas uz jautājumiem, kas nav ietverti šajā direktīvā.
|
|
(15) Oikeusvarmuuden turvaamiseksi tässä direktiivissä olisi määritettävä ajankohta, jonka perusteella voidaan määritellä, onko riita, jonka osapuolet yrittävät ratkaista sovittelulla, rajatylittävä riita. Jos kirjallista sopimusta ei ole, osapuolten olisi katsottava sopineen sovittelun käyttämisestä sinä ajankohtana, jona ne ryhtyvät erityisiin toimiin sovittelumenettelyn aloittamiseksi.
|
(15) Lai nodrošinātu tiesisko noteiktību, šajā direktīvā būtu jānorāda, kuru datumu izmanto, lai noteiktu, vai strīds, kuru puses mēģina izšķirt, izmantojot mediāciju, ir pārrobežu strīds. Ja nav rakstiskas vienošanās, pusēm būtu jāuzskata, ka tās ir vienojušās par mediācijas izmantošanu tad, kad tās ir veikušas konkrētas darbības, lai sāktu mediācijas procesu.
|
|
(16) Jotta varmistetaan tarvittava keskinäinen luottamus sovittelun luottamuksellisuuteen, vaikutukseen määrä- ja vanhentumisaikoihin sekä sovittelulla aikaansaatujen sopimusten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, jäsenvaltioiden olisi edistettävä sopiviksi katsomillaan järjestelyillä sovittelijoiden koulutusta ja sovittelupalvelujen tarjontaan soveltuvien toimivien laadunvalvontajärjestelyjen käyttöönottoa.
|
(16) Lai nodrošinātu vajadzīgo savstarpējo uzticību, ievērojot konfidencialitāti, ietekmi uz noilgumu un tā termiņu un mediācijā panākto izlīgumu atzīšanu un izpildi, dalībvalstīm, izmantojot jebkurus līdzekļus, ko tās uzskata par atbilstīgiem, būtu jāveicina mediatoru apmācības un efektīvu kvalitātes kontroles mehānismu ieviešana saistībā ar mediācijas pakalpojumu sniegšanu.
|
|
(17) Jäsenvaltioiden olisi määritettävä tällaiset järjestelyt, jotka voivat käsittää markkinalähtöisiä ratkaisuja, mutta niiden ei olisi edellytettävä antavan tältä osin rahoitusta. Järjestelyillä olisi pyrittävä pitämään sovittelumenettely joustavana, säilyttämään osapuolten määräämisvalta ja varmistamaan, että sovittelu hoidetaan tehokkaasti, puolueettomasti ja asiantuntevasti. Sovittelijoille olisi tiedotettava olemassa olevasta sovittelijoita koskevasta eurooppalaisesta menettelysäännöstä, joka olisi myös tuotava yleisön saataville internetissä.
|
(17) Dalībvalstīm būtu jāizstrādā tādi mehānismi, kuri varētu ietvert uz tirgus attiecībām balstītu risinājumu izmantošanu, un tām nebūtu jāpieprasa nodrošināt ar šiem mehānismiem saistītu finansējumu. Tādiem mehānismiem būtu jātiecas saglabāt mediācijas procesa elastību un iesaistīto pušu autonomiju, kā arī jānodrošina, lai mediācija notiktu efektīvi, objektīvi un kompetenti. Mediatoriem būtu jāzina, ka pastāv Eiropas Mediatoru rīcības kodekss; tas būtu arī jādara pieejams sabiedrībai, publicējot to internetā.
|
|
(18) Komissio on antanut suosituksen [3], jossa määritellään kuluttajariitojen sovinnolliseen ratkaisemiseen osallistuville tuomioistuinten ulkopuolisille elimille sovittelun laatua koskevat vähimmäiskriteerit sovittelun käyttäjien aseman turvaamiseksi. Kaikkia tämän suosituksen piiriin kuuluvia sovittelijoita ja organisaatioita olisi kannustettava noudattamaan sen periaatteita. Helpottaakseen tällaisia elimiä koskevan tiedon levittämistä komission olisi perustettava tietokanta niistä tuomioistuinten ulkopuolisista järjestelmistä, jotka jäsenvaltioiden mukaan täyttävät suosituksen periaatteet.
|
(18) Komisija 2001. gadā pieņēma oficiālu ieteikumu patērētāju aizsardzības jomā [3], nosakot minimālos kvalitātes kritērijus, kas uz vienprātību vērstu patērētāju strīdu izšķiršanā iesaistītām ārpustiesas struktūrām būtu jānodrošina to klientiem. Visi mediatori vai organizācijas, uz ko attiecas minētais ieteikums, būtu jāaicina ievērot tajā ietvertos principus. Lai veicinātu informācijas izplatīšanu par tādām struktūrām, Komisijai būtu jāizveido datu bāze par ārpustiesas sistēmām, ko dalībvalstis atzīst par tādām, kas ievēro minētā ieteikuma principus.
|
|
(19) Sovittelua ei olisi pidettävä oikeudenkäyntiä huonompana vaihtoehtona sen vuoksi, että sovittelulla aikaansaatujen sopimusten noudattaminen riippuu osapuolten hyvästä tahdosta. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että sovittelulla aikaansaadun kirjallisen sopimuksen osapuolet voivat pyytää, että heidän sopimuksensa sisältö vahvistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi. Jäsenvaltio saisi kieltäytyä vahvistamasta sopimusta täytäntöönpanokelpoiseksi ainoastaan siinä tapauksessa, että sopimuksen sisältö on sen lainsäädännön vastainen, sen kansainvälinen yksityisoikeus mukaan luettuna, tai sen lainsäädäntö ei mahdollista asianomaisen sopimuksen sisällön saattamista täytäntöönpanokelpoiseksi. Näin voi olla tilanteessa, jossa sopimuksen mukaista velvoitetta ei sen luonteen vuoksi voida panna täytäntöön.
|
(19) Mediāciju nevajadzētu uzskatīt par sliktāku alternatīvu tiesvedībai tā iemesla dēļ, ka mediācijas procesā panākto izlīgumu ievērošana būtu atkarīga no iesaistīto pušu labas gribas. Tālab dalībvalstīm būtu jānodrošina, lai mediācijā panākta rakstiska izlīguma puses varētu izlīguma saturu padarīt par izpildāmu. Dalībvalstīm vajadzētu būt iespējai atteikties kādu izlīgumu atzīt par izpildāmu tikai tad, ja tā saturs ir pretrunā tās tiesību aktiem, tostarp starptautisko privāttiesību aktiem, vai ja tās tiesības neparedz konkrētā izlīguma satura izpildi. Tā tas varētu būt, ja izlīgumā paredzētais pienākums nav bijis izpildāms pēc būtības.
|
|
(20) Jossakin jäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistetun, sovittelulla aikaansaadun sopimuksen sisältö olisi tunnustettava ja julistettava täytäntöönpanokelpoiseksi muissa jäsenvaltioissa asiassa sovellettavan yhteisön tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Näin esimerkiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 [4] tai tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa 27 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 [5] nojalla.
|
(20) Mediācijā panākta izlīguma saturs, kurš ir atzīts par izpildāmu vienā dalībvalstī, būtu jāatzīst un jāpasludina par izpildāmu citās dalībvalstīs saskaņā ar spēkā esošiem Kopienas vai attiecīgās valsts tiesību aktiem. To varētu pamatot, piemēram, ar Padomes Regulu (EK) Nr. 44/2001 ( 2000. gada 22. decembris) par jurisdikciju un spriedumu atzīšanu un izpildi civillietās un komerclietās [4] vai ar Padomes Regulu (EK) Nr. 2201/2003 ( 2003. gada 27. novembris) par jurisdikciju un spriedumu atzīšanu un izpildi laulības lietās un lietās par vecāku atbildību [5].
|
|
(21) Asetuksessa (EY) N:o 2201/2003 edellytetään nimenomaisesti, että ollakseen täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa osapuolten välisen sopimuksen on oltava täytäntöönpanokelpoinen siinä jäsenvaltiossa, jossa se on tehty. Sellaisessa tapauksessa, jossa perheoikeudellista asiaa koskevan, sovittelulla aikaansaadun sopimuksen sisältö ei ole täytäntöönpanokelpoinen jäsenvaltiossa, jossa sopimus on tehty ja jossa sen vahvistamista täytäntöönpanokelpoiseksi pyydetään, tämä direktiivi ei saisi rohkaista riidan osapuolia kiertämään kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä pyytämällä sopimuksen vahvistamista täytäntöönpanokelpoiseksi toisessa jäsenvaltiossa.
|
(21) Regulā (EK) Nr. 2201/2003 ir īpaši paredzēts, ka, lai izlīgumi būtu izpildāmi citās dalībvalstīs, izlīgumiem starp pusēm ir jābūt izpildāmiem tajā dalībvalstī, kurā tie ir panākti. Tālab, ja mediācijā panākta izlīguma saturs ģimenes tiesību lietā nav izpildāms dalībvalstī, kurā tas ir panākts un kurā ir iesniegts izpildes lūgums, šai direktīvai nebūtu jāveicina, ka puses apiet konkrētās dalībvalsts tiesību aktus, panākot, ka attiecīgo izlīgumu atzīst par izpildāmu citā dalībvalstī.
|
|
(22) Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden sääntöihin, jotka koskevat sovittelun avulla aikaansaatujen sopimusten täytäntöönpanoa.
|
(22) Šai direktīvai nebūtu jāietekmē dalībvalstu noteikumi par mediācijā panāktu izlīgumu izpildi.
|
|
(23) Luottamuksellisuus sovittelumenettelyssä on tärkeää, ja tässä direktiivissä olisi näin ollen säädettävä, että riita-asian oikeudenkäyntimenettelyä koskevien sääntöjen on oltava sen kanssa yhteensopivat vähintään siltä osin, kuinka sovittelun luottamuksellisuus turvataan mahdollisessa myöhemmässä siviili- ja kauppaoikeudellista asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä tai välimiesmenettelyssä.
|
(23) Konfidencialitāte mediācijas procesā ir būtiska, un tālab šai direktīvai būtu jāparedz minimāla atbilstība ar civilprocesa noteikumiem, lai aizsargātu mediācijas konfidencialitāti jebkurā turpmākā civillietu un komerclietu tiesvedībā vai šķīrējtiesas procesā.
|
|
(24) Jotta osapuolia rohkaistaisiin käyttämään sovittelua, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden säännöt määrä- ja vanhentumisajoista eivät estä osapuolia viemästä asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi tai välimiesmenettelyyn, jos osapuolten sovitteluyritykset epäonnistuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tähän tulokseen päästään, vaikka tällä direktiivillä ei yhdenmukaisteta kansallisia sääntöjä määrä- ja vanhentumisajoista. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden täytäntöönpanemissa kansainvälisissä sopimuksissa määrättyihin määrä- ja vanhentumisaikoihin, esimerkiksi kuljetusoikeuden alalla.
|
(24) Lai sekmētu to, ka puses izmanto mediāciju, dalībvalstīm būtu jānodrošina, ka attiecīgie valstu noteikumi par noilgumu un noilguma termiņiem neliedz pusēm iespēju sākt tiesvedību vai šķīrējtiesas procesu, ja mediācijas mēģinājums nav bijis sekmīgs. Dalībvalstīm būtu jāpārliecinās, ka šis rezultāts tiek sasniegts, pat ja šī direktīva nesaskaņo attiecīgos valstu noteikumus par noilgumu un noilguma termiņiem. Šai direktīvai nebūtu jāietekmē starptautiskajos nolīgumos ietvertais regulējums par noilgumu un tā termiņiem, kuru dalībvalstīs īsteno, piemēram, transporta tiesību aktu jomā.
|
|
(25) Jäsenvaltioiden olisi kannustettava antamaan yleisölle tietoa siitä, miten sovittelijoihin ja sovittelupalveluja tarjoaviin organisaatioihin voidaan ottaa yhteyttä. Niiden olisi lisäksi kannustettava oikeusalalla toimivia tiedottamaan asiakkailleen sovittelumahdollisuudesta.
|
(25) Dalībvalstīm būtu jāveicina informācijas sniegšana plašai sabiedrībai par to, kā sazināties ar mediatoriem un organizācijām, kas sniedz mediācijas pakalpojumus. Tām arī būtu jāaicina praktizējošus juristus informēt klientus par mediācijas iespēju.
|
|
(26) Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen [6] 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita rohkaistaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.
|
(26) Saskaņā ar 34. punktu Iestāžu nolīgumā par labāku likumdošanas procesu [6] dalībvalstis ir mudinātas savām vajadzībām un Kopienas interesēs sagatavot tabulas, kurās pēc iespējas pilnīgāk atainota šīs direktīvas un transponēšanas pasākumu savstarpējā atbilstība, un darīt tās pieejamas sabiedrībai.
|
|
(27) Tällä direktiivillä pyritään edistämään perusoikeuksia, ja siinä otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.
|
(27) Šī direktīva tiecas veicināt pamattiesību ievērošanu, un tajā ir ņemti vērā principi, kas ir jo īpaši atzīti Eiropas Savienības Pamattiesību hartā.
|
|
(28) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.
|
(28) Ņemot vērā to, ka šī direktīva mērķi nevar pietiekami labi sasniegt atsevišķās dalībvalstīs, un to, ka rīcības mēroga vai iedarbības dēļ tos var labāk sasniegt Kopienas līmenī, Kopiena var pieņemt pasākumus saskaņā ar Līguma 5. pantā noteikto subsidiaritātes principu. Saskaņā ar minētajā pantā noteikto proporcionalitātes principu šajā direktīvā paredz vienīgi tos pasākumus, kas ir vajadzīgi šā mērķa sasniegšanai.
|
|
(29) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän direktiivin antamiseen ja soveltamiseen.
|
(29) Saskaņā ar 3. pantu Protokolā par Apvienotās Karalistes un Īrijas nostāju, kas pievienots Līgumam par Eiropas Savienību un Eiropas Kopienas dibināšanas līgumam, Apvienotā Karaliste un Īrija piedalās šīs direktīvas pieņemšanā un piemērošanā.
|
|
(30) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, eikä tämä direktiivi sido sitä eikä sitä sovelleta siihen,
|
(30) Saskaņā ar 1. un 2. pantu Protokolā par Dānijas nostāju, kas pievienots Līgumam par Eiropas Savienību un Eiropas Kopienas dibināšanas līgumam, Dānija nepiedalās šīs direktīvas pieņemšanā, un Dānijai šī direktīva nav saistoša un nav jāpiemēro,
|
|
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
|
IR PIEŅĒMUŠI ŠO DIREKTĪVU.
|
|
1 artikla
|
1. pants
|
|
Tavoite ja soveltamisala
|
Mērķis un piemērošanas joma
|
|
1. Tämän direktiivin tavoitteena on parantaa vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen saatavuutta ja edesauttaa riitojen sovinnollista ratkaisua edistämällä sovittelun käyttöä ja varmistamalla, että sovittelu ja tuomioistuinkäsittely ovat tasapainoisessa suhteessa toisiinsa.
|
1. Šīs direktīvas mērķis ir atvieglot piekļuvi alternatīvai strīda izšķiršanai un rosināt strīdu izšķiršanu ar izlīgumu, veicinot mediācijas izmantošanu un nodrošinot līdzsvarotas mediācijas un tiesvedības procesu attiecības.
|
|
2. Tätä direktiiviä sovelletaan rajatylittävissä riidoissa siviili- ja kauppaoikeudellisiin asioihin lukuun ottamatta oikeuksia ja velvoitteita, joista osapuolet eivät asianomaisen sovellettavan lain nojalla saa sopia. Erityisesti direktiiviä ei sovelleta vero-, tulli- tai hallinto-oikeudellisiin asioihin eikä valtion vastuuseen teoista ja laiminlyönneistä, jotka on tehty julkista valtaa käytettäessä ("acta iure imperii").
|
2. Šo direktīvu piemēro attiecībā uz pārrobežu strīdiem civillietās un komerclietās, izņemot attiecībā uz tādām tiesībām un pienākumiem, ko puses nevar izmantot saskaņā ar attiecīgajiem piemērojamajiem tiesību aktiem. To jo īpaši nepiemēro ieņēmumu, muitas vai administratīvajās lietās vai valsts atbildībai par darbībām un bezdarbību, īstenojot valsts varu ("acta iure imperii").
|
|
3. Tässä direktiivissä jäsenvaltiolla tarkoitetaan kaikkia muita jäsenvaltioita paitsi Tanskaa.
|
3. Šajā direktīvā jēdziens "dalībvalsts" nozīmē visas dalībvalstis, izņemot Dāniju.
|
|
2 artikla
|
2. pants
|
|
Rajatylittävät riidat
|
Pārrobežu strīdi
|
|
1. Tässä direktiivissä rajatylittävällä riidalla tarkoitetaan riitaa, jossa vähintään yhden osapuolen kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka sijaitsee muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa toisen osapuolen kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka sijaitsee ajankohtana, jolloin
|
1. Šās direktīvas nolūkā pārrobežu strīds ir tāds strīds, kurā vismaz vienas puses mītnesvieta vai pastāvīga dzīvesvieta ir dalībvalsts, kas nav otras puses mītnesvieta vai pastāvīga dzīvesvieta, dienā, kad:
|
|
a) osapuolet sopivat sovittelusta riidan syntymisen jälkeen,
|
a) puses vienojas izmantot mediāciju pēc strīda rašanās,
|
|
b) tuomioistuin päättää sovittelun aloittamisesta,
|
b) mediāciju nosaka tiesa,
|
|
c) kansallisen lainsäädännön mukaan on aloitettava sovittelu, tai
|
c) pienākums izmantot mediāciju izriet no attiecīgās valsts tiesībām, vai
|
|
d) osapuolille on esitetty 5 artiklan mukainen kehotus.
|
d) piemērojot šīs direktīvas 5. pantu, puses ir aicinātas uzsākt mediācijas procesu.
|
|
2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, 7 ja 8 artiklaa sovellettaessa riita on rajatylittävä myös silloin, kun sovittelun jälkeinen oikeudenkäynti tai välimiesmenettely alkaa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa osapuolilla oli kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuna ajankohtana.
|
2. Neskarot 1. punktu un piemērojot 7. un 8. pantu, par pārrobežu strīdu uzskata arī tādu strīdu, par kuru pēc mediācijas procesa starp pusēm ir uzsākta tiesvedība tiesā vai šķīrējtiesā dalībvalstī, kas nebija pušu mītnesvieta vai pastāvīga dzīvesvieta dienā, kura minēta 1. punkta a), b) vai c) apakšpunktā.
|
|
3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa kotipaikka määritetään asetuksen (EY) N:o 44/2001 59 ja 60 artiklan mukaisesti.
|
3. Šā panta 1. un 2. punktā minēto mītnesvietu nosaka saskaņā ar Regulas (EK) Nr. 44/2001 59. un 60. pantu.
|
|
3 artikla
|
3. pants
|
|
Määritelmät
|
Definīcijas
|
|
Tässä direktiivissä tarkoitetaan
|
Šajā direktīvā piemēro šādas definīcijas:
|
|
a) "sovittelulla", siitä käytetystä nimestä riippumatta, jäsenneltyä menettelyä, jossa riidan molemmat tai useammat osapuolet pyrkivät itse vapaaehtoisesti ratkaisemaan riitansa sovinnollisesti sovittelijan avustuksella. Sovittelu voi alkaa osapuolten aloitteesta, tuomioistuin voi suositella sovittelua tai päättää sovittelun aloittamisesta, taikka sovitteluvelvoitteesta voidaan säätää jäsenvaltion lainsäädännössä.
|
a) "mediācija" ir strukturēts process, neatkarīgi no tā, kā tas būtu nosaukts vai minēts, kurā divas puses vai vairāki strīdā iesaistītie paši brīvprātīgi cenšas vienoties par izlīgumu ar mediatora palīdzību. Šo procesu var sākt strīdā iesaistītās puses vai arī to var ieteikt vai noteikt tiesa, vai arī tas ir paredzēts dalībvalsts tiesību aktos.
|
|
Käsite kattaa asian sovittelun, jonka suorittaa tuomari, joka ei osallistu kyseiseen riita-asiaan mahdollisesti liittyvään oikeudenkäyntiin. Siihen eivät kuitenkaan kuulu tuomioistuimen tai tuomarin, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, yritykset sovitella riitaa sitä koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä;
|
Tā ietver mediāciju, ko veic tiesnesis, kas nav atbildīgs par tiesvedību saistībā ar konkrēto strīdu. Tā neietver tiesas vai tiesneša, kas sācis izskatīt lietu, mēģinājumus panākt izlīgumu tādā tiesvedībā, kas attiecas uz konkrēto strīdu;
|
|
b) "sovittelijalla" kolmatta henkilöä, jota pyydetään hoitamaan sovittelua tehokkaasti, puolueettomasti ja asiantuntevasti riippumatta hänen ammatti- tai virkanimikkeestään kyseisessä jäsenvaltiossa tai siitä, miten hänet on tehtävään nimetty tai määrätty.
|
b) "mediators" ir jebkura trešā persona, kura ir lūgta efektīvi, objektīvi un kompetenti veikt mediāciju, neatkarīgi no tās nosaukuma vai profesijas attiecīgajā dalībvalstī un veida, kā šī trešā persona ir norīkota vai lūgta veikt mediāciju.
|
|
4 artikla
|
4. pants
|
|
Sovittelun laadun varmistaminen
|
Mediācijas kvalitātes nodrošināšana
|
|
1. Jäsenvaltioiden on rohkaistava sopiviksi katsomillaan keinoin sovittelijoita ja sovittelupalveluja tarjoavia organisaatioita laatimaan vapaaehtoisia menettelysääntöjä ja noudattamaan niitä sekä sovittelupalvelujen tarjontaan sovellettavia muita tehokkaita laadunvalvontakeinoja.
|
1. Dalībvalstis ar tādiem līdzekļiem, kādus tās uzskata par piemērotiem, veicina mediatoru un mediācijas pakalpojumu sniegšanā iesaistītu organizāciju brīvprātīgu rīcības kodeksu izstrādi un ievērošanu, kā arī citus efektīvus kvalitātes kontroles mehānismus mediācijas pakalpojumu sniegšanai.
|
|
2. Jäsenvaltioiden on edistettävä sovittelijoiden perus- ja jatkokoulutusta sen varmistamiseksi, että sovittelu hoidetaan riidan osapuolten kannalta tehokkaasti, puolueettomasti ja asiantuntevasti.
|
2. Dalībvalstis veicina mediatoru sākotnēju un turpmāku apmācību, lai nodrošinātu, ka mediāciju attiecībā uz iesaistītajām pusēm veic efektīvi, objektīvi un kompetenti.
|
|
5 artikla
|
5. pants
|
|
Sovittelun käyttäminen
|
Mediācijas izmantošana
|
|
1. Tuomioistuin, jossa asia on pantu vireille, voi tarvittaessa ja otettuaan huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat kehottaa asianosaisia käyttämään sovittelua riidan ratkaisemiseksi. Tuomioistuin voi myös kehottaa asianosaisia osallistumaan sovittelun käyttöä koskevaan tiedotustilaisuuteen, jos tällaisia tilaisuuksia järjestetään ja niihin osallistuminen on vaivatonta.
|
1. Ja tas ir lietderīgi un ņemot vērā visus lietas apstākļus, tiesa, kurā ir ierosināta lieta, var aicināt puses izmantot mediāciju, lai izšķirtu attiecīgo strīdu. Tiesa var arī aicināt iesaistītās puses apmeklēt informatīvu pasākumu par mediācijas izmantošanu, ja tādus pasākumus rīko un tie ir viegli pieejami.
|
|
2. Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamiseen, jonka mukaan sovittelun käyttö on pakollista tai sovitteluun liittyy erilaisia kannustimia tai seuraamuksia joko ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana, edellyttäen, että tällainen lainsäädäntö ei estä riidan osapuolia käyttämästä oikeuttaan saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.
|
2. Šī direktīva neskar tādus attiecīgas valsts tiesību aktus, kuros mediāciju paredzēts izmantot obligāti, vai, ja ar to saistīti mediācijas izmantošanu veicinoši līdzekļi vai sankcijas, ko piemēro pirms vai pēc tiesvedības sākuma, ja tādi tiesību akti neliedz attiecīgām pusēm izmantot tiesības uz piekļuvi tiesai.
|
|
6 artikla
|
6. pants
|
|
Sovittelulla aikaansaatujen sopimusten täytäntöönpano
|
Mediācijā panāktu izlīgumu izpilde
|
|
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että osapuolet voivat tai yksi osapuolista voi toisten nimenomaisella suostumuksella pyytää sovittelulla aikaansaadun kirjallisen sopimuksen sisällön vahvistamista täytäntöönpanokelpoiseksi. Tällaisen sopimuksen sisältö vahvistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi, paitsi jos kyseisessä tapauksessa joko sopimuksen sisältö on sen jäsenvaltion lainsäädännön vastainen, jossa pyyntö esitetään, tai jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntö ei mahdollista sen täytäntöönpanoa.
|
1. Dalībvalstis nodrošina, ka pusēm vai vienai pusei – gadījumā, ja citas puses ir skaidri apliecinājušas piekrišanu – ir iespēja lūgt, lai mediācijā panākta rakstiska izlīguma saturu atzīst par izpildāmu. Tāda izlīguma saturu atzīst par izpildāmu, izņemot, ja konkrētā gadījumā izlīguma saturs ir vai nu pretrunā tās dalībvalsts tiesību aktiem, kurā ir iesniegts lūgums, vai ja attiecīgās dalībvalsts tiesību akti neparedz tā izpildi.
|
|
2. Sopimuksen sisällön täytäntöönpanokelpoisuus voidaan vahvistaa tuomioistuimen tai jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen antamalla tuomiolla, päätöksellä tai virallisella asiakirjalla sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa pyyntö on esitetty.
|
2. Tiesa vai cita kompetenta iestāde var atzīt tāda izlīguma saturu par izpildāmu ar spriedumu vai lēmumu, vai arī ar autentisku instrumentu – saskaņā ar tās dalībvalsts tiesību aktiem, kurā lūgums ir iesniegts.
|
|
3. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle ne tuomioistuimet tai muut viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa 1 ja 2 kohdan mukaisia hakemuksia.
|
3. Dalībvalstis Komisijai dara zināmas tās tiesas vai citas iestādes, kas ir kompetentas pieņemt lūgumus saskaņā ar 1. un 2. punktu.
|
|
4. Tämä artikla ei vaikuta sääntöihin, joita sovelletaan 1 kohdan mukaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistetun sopimuksen tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon toisessa jäsenvaltiossa.
|
4. Šajā pantā nekas neietekmē kādā citā dalībvalstī piemērojamus noteikumus par tādu izlīgumu atzīšanu un izpildi, kuri ir atzīti par izpildāmiem saskaņā ar 1. punktu.
|
|
7 artikla
|
7. pants
|
|
Sovittelun luottamuksellisuus
|
Mediācijas konfidencialitāte
|
|
1. Koska sovittelu on tarkoitus toteuttaa luottamuksellisesti, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, elleivät osapuolet toisin sovi, että sovittelijat tai sovittelumenettelyyn osallistuvat henkilöt eivät ole velvollisia todistamaan siviili- tai kauppaoikeudellisessa oikeudenkäynnissä tai välimiesmenettelyssä sovittelumenettelyn yhteydessä esiin tulleista seikoista, paitsi
|
1. Tā kā mediācijai ir jānotiek, ievērojot konfidencialitāti, dalībvalstis nodrošina, lai, ja vien puses nevienojas par ko citu, ne mediatoriem, ne mediācijas procesa piemērošanā iesaistītām personām neprasa sniegt liecības civillietu un komerclietu tiesvedībā vai šķīrējtiesas procesā attiecībā uz informāciju, kas izriet no mediācijas procesa vai ir ar to saistīta, izņemot:
|
|
a) jos tämä on tarpeen asianomaisen jäsenvaltion yleiseen järjestykseen liittyvistä pakottavista syistä, erityisesti kun on tarpeen varmistaa lasten etujen suojaaminen tai estää henkilöiden ruumiillisen tai henkisen koskemattomuuden loukkaaminen; tai
|
a) ja tas ir vajadzīgs sevišķi svarīgu attiecīgas dalībvalsts sabiedriskās kārtības apsvērumu dēļ, jo īpaši, ja ir jānodrošina bērnu interešu aizsardzība vai jānovērš kaitējums kādas personas fiziskai vai psiholoģiskai integritātei, vai
|
|
b) jos sovittelulla aikaansaadun sopimuksen sisällön julkituominen on tarpeen kyseisen sopimuksen toteuttamiseksi tai täytäntöönpanemiseksi.
|
b) ja mediācijā panākta izlīguma satura izpaušana ir vajadzīga, lai īstenotu vai izpildītu konkrēto izlīgumu.
|
|
2. Edellä oleva 1 kohta ei estä jäsenvaltioita säätämästä tiukempia toimenpiteitä sovittelun luottamuksellisuuden suojaamiseksi.
|
2. Nekas 1. punktā neliedz dalībvalstīm ieviest stingrākus pasākumus, lai aizsargātu mediācijas konfidencialitāti.
|
|
8 artikla
|
8. pants
|
|
Sovittelun vaikutus määrä- ja vanhentumisaikoihin
|
Mediācijas ietekme uz noilgumu un noilguma termiņiem
|
|
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sovittelumenettelyn aikana tapahtuva määrä- tai vanhentumisaikojen umpeutuminen ei estä niitä osapuolia, jotka ovat valinneet sovittelun riidan ratkaisukeinoksi, panemasta myöhemmin vireille kyseiseen riita-asiaan liittyvää oikeudenkäyntiä tai välimiesmenettelyä.
|
1. Dalībvalstis nodrošina to, ka pusēm, kas, tiecoties izšķirt strīdu, izvēlas mediāciju, tādēļ neliedz konkrētā strīda sakarā pēc tam uzsākt tiesvedību vai lietas izskatīšanu šķīrējtiesā pēc noilguma vai noilguma termiņu beigām, kas iestājušās mediācijas procesa laikā.
|
|
2. Edellä oleva 1 kohta ei vaikuta sellaisissa kansainvälisissä sopimuksissa, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat, oleviin määrä- tai vanhentumisaikoja koskeviin määräyksiin.
|
2. Panta 1. punkts neskar noteikumus par noilgumu vai noilguma termiņiem starptautiskos nolīgumos, kuros dalībvalstis ir līgumslēdzējas puses.
|
|
9 artikla
|
9. pants
|
|
Yleisölle tiedottaminen
|
Informācija plašai sabiedrībai
|
|
Jäsenvaltioiden on edistettävä sopiviksi katsomillaan keinoilla sitä, että yleisön saatavilla on erityisesti internetsivustoilla tietoa siitä, miten sovittelijoihin ja sovittelupalveluja tarjoaviin organisaatioihin voidaan ottaa yhteyttä.
|
Dalībvalstis, izmantojot līdzekļus, ko tās uzskata par piemērotiem, veicina informācijas sniegšanu plašai sabiedrībai, jo īpaši izmantojot internetu, par to, kā sazināties ar mediatoriem un organizācijām, kas sniedz mediācijas pakalpojumus.
|
|
10 artikla
|
10. pants
|
|
Tiedot toimivaltaisista tuomioistuimista ja viranomaisista
|
Informācija par kompetentām tiesām un iestādēm
|
|
Komissio saattaa jäsenvaltioiden sille 6 artiklan 3 kohdan nojalla ilmoittamat tiedot toimivaltaisista tuomioistuimista tai viranomaisista yleisön saataville asianmukaisin tavoin.
|
Komisija, izmantojot atbilstīgus līdzekļus, dara publiski pieejamu informāciju par kompetentām tiesām vai iestādēm, ko dalībvalstis tai darījušas zināmu saskaņā ar 6. panta 3. punktu.
|
|
11 artikla
|
11. pants
|
|
Uudelleentarkastelu
|
Pārskatīšana
|
|
Komissio toimittaa viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2016 Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Kertomuksessa tarkastellaan sovittelun kehitystä koko Euroopan unionissa ja tämän direktiivin vaikutusta jäsenvaltioissa. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin muuttamiseksi.
|
Vēlākais līdz 2016. gada 21. maijam Komisija Eiropas Parlamentam, Padomei un Eiropas Ekonomikas un sociālo lietu komitejai sniedz pārskatu par šīs direktīvas piemērošanu. Pārskatā izvērtē mediācijas attīstību visā Eiropas Savienībā un šīs direktīvas ietekmi dalībvalstīs. Pārskatam vajadzības gadījumā pievieno priekšlikumus šīs direktīvas pielāgošanai.
|
|
12 artikla
|
12. pants
|
|
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
|
Transponēšana
|
|
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2011, lukuun ottamatta 10 artiklaa, jonka noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava voimaan viimeistään 21 päivänä marraskuuta 2010. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
|
1. Vēlākais 2011. gada 21. maijā dalībvalstīs stājas spēkā normatīvi un administratīvi akti, kas vajadzīgi, lai ievērotu šīs direktīvas prasības, izņemot 10. pantu, kura izpildi nodrošina vēlākais līdz 2010. gada 21. novembrim. Tās nekavējoties informē par to Komisiju.
|
|
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
|
Pieņemot minētos tiesību aktus, dalībvalstis tajos iekļauj atsauci uz šo direktīvu vai tādu atsauci pievieno to oficiālai publikācijai. Dalībvalstīs nosaka paņēmienus, kā izdarīt šādu atsauci.
|
|
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
|
2. Dalībvalstis dara Komisijai zināmus to tiesību aktu galvenos noteikumus, ko tās pieņem jomā, uz kuru attiecas šī direktīva.
|
|
13 artikla
|
13. pants
|
|
Voimaantulo
|
Stāšanās spēkā
|
|
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
|
Šī direktīva stājas spēkā divdesmitajā dienā pēc tās publicēšanas Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī.
|
|
14 artikla
|
14. pants
|
|
Osoitus
|
Adresāti
|
|
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
|
Šī direktīva ir adresēta dalībvalstīm.
|
|
|
|
|
Tehty Strasbourgissa 21 päivänä toukokuuta 2008.
|
Strasbūrā, 2008. gada 21. maijā
|
|
Euroopan parlamentin puolesta
|
Eiropas Parlamenta vārdā —
|
|
Puhemies
|
priekšsēdētājs
|
|
H.-G. Pöttering
|
H.-G. Pöttering
|
|
Neuvoston puolesta
|
Padomes vārdā —
|
|
Puheenjohtaja
|
priekšsēdētājs
|
|
J. Lenarčič
|
J. Lenarčič
|
|
[1] EUVL C 286, 17.11.2005, s. 1.
|
[1] OV C 286, 17.11.2005., 1. lpp.
|
|
[2] Euroopan parlamentin lausunto, annettu 29. maaliskuuta 2007 (EUVL C 27 E, 31.1.2008, s. 129), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 28. helmikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. huhtikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
|
[2] Eiropas Parlamenta 2007. gada 29. marta Atzinums (OV C 27 E, 31.1.2008., 129. lpp.), Padomes 2008. gada 28. februāra Kopējā nostāja (Oficiālajā Vēstnesī vēl nav publicēta) un Eiropas Parlamenta 2008. gada 23. aprīļa Nostāja (Oficiālajā Vēstnesī vēl nav publicēta).
|
|
[3] Komission suositus 2001/310/EY, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2001, kuluttajariitojen sovitteluun osallistuvia tuomioistuinten ulkopuolisia elimiä koskevista periaatteista (EYVL L 109, 19.4.2001, s. 56).
|
[3] Komisijas Ieteikums 2001/310/EK ( 2001. gada 4. aprīlis) par principiem attiecībā uz ārpustiesas struktūrām, kas iesaistītas patērētāju strīdu vienprātīgā risināšanā (OV L 109, 19.4.2001., 56. lpp.).
|
|
[4] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
|
[4] OV L 12, 16.1.2001., 1. lpp. Regulā jaunākie grozījumi izdarīti ar Regulu (EK) Nr. 1791/2006 (OV L 363, 20.12.2006., 1. lpp.).
|
|
[5] EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2116/2004 (EUVL L 367, 14.12.2004, s. 1).
|
[5] OV L 338, 23.12.2003., 1. lpp. Regulā grozījumi izdarīti ar Regulu (EK) Nr. 2116/2004 (OV L 367, 14.12.2004., 1. lpp.).
|
|
[6] EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
|
[6] OV C 321, 31.12.2003., 1. lpp.
|
|
--------------------------------------------------
|
--------------------------------------------------
|