Neuvoston päätös,

Padomes Lēmums

tehty 1 päivänä joulukuuta 2000,

(2000. gada 1. decembris)

Schengenin säännöstön soveltamisesta Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä Islannissa ja Norjassa

par Šengenas acquis piemērošanu Dānijā, Somijā un Zviedrijā, kā arī Islandē un Norvēģijā

(2000/777/EY)

(2000/777/EK)

EIROPAS SAVIENĪBAS PADOME,

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ņemot vērā Līgumam par Eiropas Savienību un Eiropas Kopienas dibināšanas līgumam pievienoto Protokolu par Šengenas acquis iekļaušanu Eiropas Savienības sistēmā, un jo īpaši tā 2. panta 2. punktu,

ottaa huomioon Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan, joka on liitetty Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen, ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdan,

ņemot vērā Nolīgumu, ko noslēgusi Eiropas Savienības Padome, Islandes Republika un Norvēģijas Karaliste, par šo valstu iesaistīšanu Šengenas acquis īstenošanā, piemērošanā un izstrādāšanā [1] (turpmāk "1999. gada 18. maija nolīgums"), ko parakstīja 1999. gada 18. maijā un kas stājās spēkā 2000. gada 26. jūnijā, un jo īpaši tā 15. panta 4. punktu,

ottaa huomioon 18 päivänä toukokuuta 1999 allekirjoitetun ja 26 päivänä kesäkuuta 2000 voimaan tulleen Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(1), jäljempänä "18 päivänä toukokuuta 1999 tehty sopimus", ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

tā kā:

sekä katsoo seuraavaa:

(1) 1990. gada 19. jūnijā parakstītajā Šengenas līguma īstenošanas konvencijas Nobeiguma akta 1. punktā un attiecīgo nolīgumu par Dānijas Karalistes, Somijas Republikas un Zviedrijas Karalistes pievienošanos šai konvencijai nobeiguma aktos, kuri parakstīti 1996. gada 19. decembrī, paredz kopīgu deklarāciju par attiecīgo tiesību aktu stāšanos spēkā.

(1) Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen päätösasiakirjassa sekä Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä kyseiseen yleissopimukseen 19 päivänä joulukuuta 1996 tehtyjen sopimusten kussakin päätösasiakirjassa on niiden 1 kohdassa yhteinen julistus kyseessä olevien asiakirjojen voimaansaattamisesta.

(2) Jānosaka datums, kurā Šengenas acquis attieksies uz Dāniju, Somiju un Zviedriju un Islandi un Norvēģiju (turpmāk sauktas par "Ziemeļvalstīm").

(2) On vahvistettava ajankohta, jona Schengenin säännöstöä aletaan soveltaa Tanskan, Suomen ja Ruotsin sekä Islannin ja Norjan osalta, jäljempänä "pohjoismaat".

(3) Lai nodrošinātu savietojamību ar Ziemeļvalstu pasu ūniju, minētais datums attieksies uz visām Ziemeļvalstīm.

(3) Pohjoismaiden passiunionin vuoksi kyseisen ajankohdan olisi koskettava kaikkia pohjoismaita.

(4) Šī lēmuma sagatavošanā bija šādi posmi. Vispirms Ziemeļvalstīm bija nosūtīta pilna aptaujas anketa, atbildes uz kuru tika iereģistrētas. Tad policijas sadarbības un datu aizsardzības jomās notika pārbaudes un novērtējuma vizītes visās Ziemeļvalstīs saskaņā ar Padomes ietvaros piemērojamām procedūrām. Padome 2000. gada 29. maijā secināja, ka minētajās jomās nosacījumi ir izpildīti. Attiecībā uz to Šengenas acquis piemērošanu saistībā ar vīzām un konsulāro sadarbību, vizītes parādīja, ka, izņemot dažus punktus, kurus Ziemeļvalstis apņemas ievērot, ir izpildītas prasības par tiesību aktiem, personāla skaitu, apmācībām, infrastruktūru un materiālajiem resursiem.

(4) Tämän päätöksen valmistelussa on ollut seuraavat vaiheet. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin täysimittainen pohjoismaita koskeva kyselytutkimus, johon saadut pohjoismaiden vastaukset käsiteltiin. Sen jälkeen tehtiin kaikkiin pohjoismaihin poliisiyhteistyön ja tietosuoja-alan tarkastus- ja arviointikäyntejä neuvostossa sovellettavien menettelyjen mukaisesti. Neuvosto totesi 29 päivänä toukokuuta 2000 olevansa tyytyväinen kyseisillä aloilla asetettuihin vaatimuksiin. Käyntien yhteydessä on voitu todeta, että lukuun ottamatta joitakin seikkoja, joiden hoitamisesta pohjoismaat pitävät huolen, Schengenin säännöstön soveltaminen viisumi- ja konsuliyhteistyön alalla vastaa tyydyttävästi vaatimuksiin, jotka liittyvät lainsäädäntöön, henkilöstöön ja henkilöstökoulutukseen sekä tiloihin ja käytettävissä oleviin laitteisiin.

(5) Taču attiecībā uz Šengenas Informācijas sistēmu (SIS), kuras paplašināšana saskaņā ar SIS 1 + projektu jāpabeidz ar testa uzdevumiem, kas pierāda spēju darboties 18 valstīs, jāveic vizītes, lai novērtētu tās darbību pirms turpmākās kontroles atcelšanas uz iekšējām robežām.

(5) Kuitenkin Schengenin tietojärjestelmän (SIS) osalta, jonka laajentaminen osana SIS 1 + -hanketta on saatava päätökseen ja jonka on testausten perusteella osoitettava toimivuutensa 18 maassa, on tehtävä vielä toiminnan arviointikäyntejä ennen rajatarkastusten poistamista tulevilta sisärajoilta.

(6) Ir notikušas novērtējuma vizītes sakarā ar pārbaudēm un uzraudzību uz ārējām robežām. Vizītes norādīja, ka var secināt par pozitīvu attīstības iezīmju sasniegšanu. Taču joprojām ir daži trūkumi. Tādēļ jāveic turpmākas novērtējuma vizītes.

(6) Ulkorajojen tarkastukseen ja valvontaan liittyviä arviointikäyntejä on tehty. Niiden perusteella voidaan havaita, että kehitystä on tapahtunut. Muutamia puutteita on kuitenkin edelleen jäljellä. Tämän vuoksi on tehtävä täydentäviä arviointikäyntejä.

(7) Ziemeļvalstis iesniegušas Padomei sarakstu ar kompetentajām iestādēm, kas noteiktas 101. panta 4. punktā un 108. panta 1. punktā Šengenas līguma īstenošanas konvencijā, kas parakstīta 1990. gada 19. jūnijā. Ziemeļvalstis izpildījušas minētās īstenošanas konvencijas 114. panta prasības.

(7) Pohjoismaat ovat toimittaneet neuvostolle luettelot 19 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitetun Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 101 artiklan 4 kohdassa ja 108 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisistaan ja elimistään. Pohjoismaat ovat täyttäneet mainitun yleissopimuksen 114 artiklassa asetetut vaatimukset.

(8) Lai pārbaudītu, ka SISZiemeļvalstīs darbojas pareizi, Šengenas informācijas sistēmas Ziemeļvalstu valsts nodaļai (N. SIS) jābūt pilnībā ekspluatējamai (t.i., gala lietotājiem jāspēj piekļūt aktuālajiem datiem visās 15 valstīs) no 2001. gada 1. janvāra pirms iekšējās robežkontroles atcelšanas.

(8) Sen tarkastamiseksi, että SIS toimii moitteettomasti pohjoismaissa, on Schengenin tietojärjestelmän kansallisten osien (N.SIS) oltava toiminnassa (mikä tarkoittaa loppukäyttäjien pääsyä reaalitietoihin kaikissa 15 maassa) 1 päivästä tammikuuta 2001 ennen kuin tarkastukset lakkautetaan sisärajoilla.

(9) Padomei jānodrošina, lai laicīgi izstrādātu kritēriju un mehānismu sistēmu, ar kuras palīdzību nosaka valsti, kas atbild par patvēruma pieprasījuma izskatīšanu, kurš iesniegts jebkurā dalībvalstī vai Islandē vai Norvēģijā, kā izklāstīts 1999. gada 18. maija nolīguma 7. pantā.

(9) Neuvosto huolehtii siitä, että 18 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu järjestely perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltioon tai Islantiin tai Norjaan jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, toteutetaan ajoissa.

(10) Izņemot gadījumu, ja Padome, pabeidzot novērtējuma vizītes pēc 2001. gada 1. janvāra, nolemj, ka SIS vienā vai vairākās Ziemeļvalstīs nedarbojas pareizi vai ka šo valstu ostas un lidostas neatbilst visām nepieciešamajām prasībām, visu Šengenas acquis šajās valstīs jāpiemēro no 2001. gada 25. marta.

(10) Koko Schengenin säännöstöä aletaan soveltaa pohjoismaiden osalta 25 päivästä maaliskuuta 2001, jollei neuvosto totea 1 päivän tammikuuta 2001 jälkeen suoritettavien arviointikäyntien jälkeen, ettei SIS toimi virheettömästi yhdessä tai useammassa pohjoismaassa tai etteivät niiden satamat ja lentoasemat vastaa kaikkia asetettuja vaatimuksia.

(11) Ir ievērota 1999. gada 18. maija nolīguma 15. panta 4. punktā noteiktā procedūra,

(11) 18 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn sopimuksen 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä on noudatettu,

IR PIEŅĒMUSI ŠO LĒMUMU.

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1. pants

No 2001. gada 25. marta, ievērojot 3. panta 2. punktu:

1 artikla

a) visi Šengenas acquis noteikumi, kas paredzēti A, B, C un D pielikumos Padomes Lēmumam 1999/436/EK (1999. gada 20. maijs), ar ko atbilstīgi Eiropas Kopienas dibināšanas līguma un Līguma par Eiropas Savienību attiecīgajiem noteikumiem nosaka tiesisko bāzi visām normām un lēmumiem, kas veido Šengenas acquis [2], un jebkurš Padomes pieņemtais tiesību akts, ar ko nosaka tiesību aktu, kas stājas spēkā un kas paredz viena vai vairāku šādu noteikumu turpmāku izstrādāšanu, attiecas uz Dānijas, Somijas un Zviedrijas savstarpējām attiecībām, kā arī to attiecībās ar Beļģiju, Vāciju, Grieķiju, Spāniju, Franciju, Itāliju, Luksemburgu, Nīderlandi, Austriju un Portugāli;

Alkaen 25 päivästä maaliskuuta 2001 ja jollei 3 artiklan 2 kohdasta muuta johdu:

b) visi noteikumi, kas paredzēti A un B pielikumā Nolīgumam, ko 1999. gada 18. maijā noslēdza Eiropas Savienības Padome, Islandes Republika un Norvēģijas Karaliste, par šo valstu iesaistīšanu Šengenas acquis īstenošanā, piemērošanā un izstrādāšanā, un jebkurš Padomes pieņemtais tiesību akts, ar ko nosaka tiesību aktu, kas stājas spēkā un kas paredz viena vai vairāku šādu noteikumu turpmāku izstrādāšanu, attiecas uz Islandes un Norvēģijas savstarpējām attiecībām, kā arī uz to attiecībām ar Beļģiju, Dāniju, Vāciju, Grieķiju, Spāniju, Franciju, Itāliju, Luksemburgu, Nīderlandi, Austriju, Portugāli, Somiju un Zviedriju.

a) Kaikkia niitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamisesta kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle tai päätökselle 20 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/436/EY(2) liitteissä A, B, C ja D tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä sekä kaikkia neuvoston antamia säädöksiä välineistä, jotka ovat tulleet voimaan ja merkitsevät yhden tai useamman Schengenin säännöksen kehittämistä, aletaan soveltaa Tanskan, Suomen ja Ruotsin osalta niiden keskinäisissä suhteissa ja niiden suhteissa Belgiaan, Saksaan, Kreikkaan, Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Luxemburgiin, Alankomaihin, Itävaltaan ja Portugaliin.

2. pants

b) Kaikkia Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen, viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön soveltamiseen ja kehittämiseen 18 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn sopimuksen liitteissä A ja B tarkoitettuja määräyksiä sekä kaikkia neuvoston antamia säädöksiä välineistä, jotka ovat tulleet voimaan ja merkitsevät yhden tai useamman Schengenin säännöksen kehittämistä, aletaan soveltaa Islannin ja Norjan osalta niiden keskinäisissä suhteissa ja niiden suhteissa Belgiaan, Tanskaan, Saksaan, Kreikkaan, Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Luxemburgiin, Alankomaihin, Itävaltaan, Portugaliin, Suomeen ja Ruotsiin.

1. Ar SISsaistītos Šengenas acquis noteikumus saskaņā ar 1. pantā noteikto procedūru piemēro no 2001. gada 1. janvāra. Šajā nolūkā Ziemeļvalstis ievada SIS faktiskus datus, un minētās valstis tāpat kā dalībvalstis, attiecībā uz kurām Šengenas acquis jau ir īstenots, varēs izmantot minētos datus, ievērojot 3. punkta noteikumus. Šāda piemērošana nekavē sadarbību Ziemeļvalstu pasu ūnijā.

2. Pirmajā daļā minētos noteikumus izklāsta pielikumā.

2 artikla

3. Līdz 1. pantā noteiktajam datumam Ziemeļvalstīs:

1. SIS:ä koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä sovelletaan 1 artiklassa mainittujen sääntöjen mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2001. Tätä varten pohjoismaat syöttävät SIS:ään reaalitietoja, jolloin ne voivat käyttää järjestelmän tietoja niiden jäsenvaltioiden tapaan, joiden osalta Schengenin säännöstöä on jo alettu soveltaa, jollei 3 kohdan säännösten soveltamisesta muuta seuraa. Tässä kohdassa säädetty soveltaminen ei estä yhteistyötä pohjoismaiden passiunionin puitteissa.

a) nav saistību atteikt ieceļošanu savā teritorijā trešo valstu tādiem pilsoņiem vai viņus izraidīt, par kuriem nav tāda SIS brīdinājuma no citas dalībvalsts, kas aizliedz ieceļošanu, un kuri ierodas tieši no dalībvalsts, kas jau piemēro Šengenas acquis noteikumus;

2. Liitteessä on luettelo 1 kohdassa tarkoitetuista määräyksistä.

b) var atļaut ieceļot savā teritorijā trešo valstu pilsoņiem, par kuriem citā dalībvalstī ir SIS brīdinājums, kas aizliedz ieceļošanu, ja Ziemeļvalsts šādiem pilsoņiem nolēmusi izsniegt vīzu vai citu uzturēšanās atļauju;

3. Edellä 1 artiklassa mainittuun ajankohtaan saakka pohjoismaat

c) atturas no tādu datu ievadīšanas, uz kuriem attiecas Šengenas līguma īstenošanas konvencijas 96. pants.

a) eivät ole velvollisia epäämään maahanpääsyä sellaisilta kolmansien valtioiden kansalaisilta eivätkä poistamaan maasta sellaisia kolmansien valtioiden kansalaisia, joista jokin toinen jäsenvaltio on tehnyt SIS:ään maahantulokieltoa koskevan ilmoituksen ja jotka tulevat suoraan jostain jäsenvaltiosta, jonka osalta Schengenin säännöstön määräyksiä jo sovelletaan,

3. pants

b) voivat päästää alueelleen kolmansien valtioiden kansalaisia, joista jokin toinen jäsenvaltio on tehnyt SIS:ään maahantulokieltoa koskevan ilmoituksen ja joille jokin pohjoismaa on päättänyt myöntää viisumin tai jonkin muun oleskeluluvan,

1. Visās Ziemeļvalstīs 2001. gada janvārī un februārī notiek novērtējuma vizītes saskaņā ar procedūrām, ko Padome piemēro šādam nolūkam, lai pārbaudītu, vai SIS darbojas pareizi un vai to pareizi piemēro.

c) eivät tallenna SIS:ään Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 96 artiklan mukaisia tietoja.

Šajā pašā laikposmā papildu novērtējuma vizītes notiek Dānijas un Norvēģijas ostās un visu Ziemeļvalstu lidostās, lai pārliecinātos, vai minētās ostas un lidostas izpilda nepieciešamās prasības.

Ziņojumus par šādām vizītēm iesniedz Padomei līdz 2001. gada 1. martam.

3 artikla

2. Pamatojoties uz minētajiem ziņojumiem, Padome, kurā ir tādu dalībvalstu valdību pārstāvji, kas noteiktas 1. pantā Protokolā par Šengenas acquis iekļaušanu Eiropas Savienības sistēmā, pieņem lēmumu ar kvalificētu balsu vairākumu un ar vismaz 10 minēto locekļu balsīm, var nolemt par 1. pantā noteiktā datuma atlikšanu. Šādā gadījumā Padome nosaka jaunu datumu, tās locekļiem, kas ir minētā protokola 1. pantā noteikto dalībvalstu valdību pārstāvji, lemjot vienprātīgi.

1. Tammikuun ja helmikuun 2001 aikana tehdään arviointikäyntejä kaikkiin Pohjoismaihin neuvostossa näissä asioissa sovellettavien menettelyjen mukaisesti sen tarkastamiseksi, toimiiko SIS niissä ja käytetäänkö sitä oikein.

4. pants

Tämän saman ajanjakson aikana tehdään Tanskan ja Norjan satamiin ja kaikkien pohjoismaiden lentoasemille täydentäviä arviointikäyntejä, joilla tarkastetaan, että nämä satamat ja lentoasemat vastaavat asetettuja vaatimuksia.

Šis lēmums stājas spēkā tā publicēšanas dienā.

Käynneistä toimitetaan selvitykset neuvostolle ennen 1 päivää maaliskuuta 2001.

2. Näiden selvitysten perusteella neuvosto voi Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden hallituksia edustavien jäsentensä määräenemmistöllä ja vähintään kymmenen näistä jäsenistä äänestäessä päättää 1 artiklassa mainitun ajankohdan siirtämisestä myöhäisemmäksi. Silloin neuvosto määrää uuden ajankohdan kyseisen pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden hallituksia edustavien jäsentensä yksimielisellä päätöksellä.

Briselē, 2000. gada 1. decembrī

Padomes vārdā —

4 artikla

priekšsēdētājs

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

C. Paul

[1] OV L 176, 10.7.1999., 36. lpp.

Tehty Brysselissä 1 päivänä joulukuuta 2000.

[2] OV L 176, 10.7.1999., 17. lpp.

--------------------------------------------------

Neuvoston puolesta

PIELIKUMS

Puheenjohtaja

Šī lēmuma 2. pantā paredzētie noteikumi ir šādi:

C. Paul

- 62., 64., 65. un 92. līdz 119. pants 1985. gada Šengenas līguma 1990. gada īstenošanas konvencijā, kas papildināta ar Itālijas, Spānijas, Portugāles, Grieķijas, Austrijas, Dānijas, Somijas un Zviedrijas pievienošanās līgumiem,

- Izpildu komitejas Lēmums (1993. gada 14. decembris) par finanšu regulu par Šengenas Informācijas sistēmas (Centrālās Šengenas informācijas sistēmas) ierīkošanas un darbības izmaksām (SCH/Com-ex (93) 16),

(1) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

- Izpildu komitejas Lēmums (1997. gada 25. aprīlis) par līguma piešķiršanu SIS II provizoriskam pētījumam (SCH/Com-ex (97) 2, rev. 2),

(2) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 17.

- Izpildu komitejas Lēmums (1997. gada 7. oktobris) par Norvēģijas un Islandes iemaksām Centrālās Šengenas informācijas sistēmas ierīkošanai un darbībai (SCH/Com-ex (97) 18),

- Izpildu komitejas Lēmums (1997. gada 7. oktobris) par Šengenas Informācijas sistēmas attīstību (SCH/Com-ex (97) 24),

- Izpildu komitejas Lēmums (1997. gada 15. decembris), ar ko groza Finanšu regulu par Centrālo Šengenas informācijas sistēmu (SCH/Com-ex (97) 35),

- Izpildu komitejas Lēmums (1998. gada 21. aprīlis) par Centrālo Šengenas Informācijas sistēmu ar 15/18 saiknēm (SCH/Com-ex (98) 11),

LIITE

- Izpildu komitejas Lēmums (1999. gada 28. aprīlis) par palīdzības dienesta budžetu 1999. gadam (SCH/Com-ex (99) 3),

- Izpildu komitejas Lēmums (1999. gada 28. aprīlis) par Centrālās Šengenas Informācijas sistēmas uzstādīšanas izmaksām (SCH/Com-ex (99) 4),

Edellä 2 artiklassa tarkoitetut määräykset ovat:

- Izpildu komitejas Lēmums (1999. gada 28. aprīlis) par Sirene rokasgrāmatas atjaunināšanu (SCH/Com-ex (99) 5),

- vuonna 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta vuonna 1990 tehdyn yleissopimuksen 62, 64, 65 artikla ja 92-119 artikla, sellaisena kuin se on täydennettynä Italian, Espanjan, Portugalin, Kreikan, Itävallan, Tanskan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksilla,

- Izpildu komitejas Lēmums (1996. gada 18. aprīlis), ar ko nosaka ārvalstnieka jēdzienu (SCH/Com-ex (96) decl.),

- Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön (C.SIS) perustamis- ja käyttökustannuksia koskevasta rahoitusasetuksesta 14 päivänä joulukuuta 1993 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(93) 16),

- Izpildu komitejas Deklarācija (1999. gada 28. aprīlis) par SIS struktūru (SCH/Com-ex (99) decl. 2 rev),

- SIS II -esitutkimuksen teettämisestä 25 päivänä huhtikuuta 1997 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(97) 2, rev. 2),

kā arī:

- Islannin ja Norjan osuuksista C.SIS-yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista 7 päivänä lokakuuta 1997 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(97) 18),

- Izpildu komitejas Lēmums (1998. gada 23. jūnijs) par dažu dokumentu konfidencialitāti (SCH/Com-ex (98) 17), ciktāl šādi dokumenti attiecas uz augšminētajiem noteikumiem,

- SIS-järjestelmän kehittämisestä 7 päivänä lokakuuta 1997 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(97) 24),

- Izpildu komitejas Lēmums (1998. gada 23. jūnijs) par visaptverošu noteikumu, kas iekļauj visu tehnisko Šengenas acquis (SCH/Com-ex (98) 29 rev),

- Schengenin C.SIS-yksikön perustamista ja käyttöä koskevan varainhoitoasetuksen muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 1997 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(97) 35),

- Izpildu komitejas Deklarācija (1998. gada 9. februāris) par nepilngadīgu personu sagrābšanu (SCH/Com-ex (97) decl. 13 rev 2),

- 15/18 linkin C.SIS-keskusyksiköstä 21 päivänä huhtikuuta 1998 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(98) 11),

- Padomes Lēmums 1999/323/EK (1999. gada 3. maijs) par finanšu regulas izveidi, ar ko nosaka budžeta aspektus attiecībā uz Padomes ģenerālsekretāra vadību, līgumiem, ko viņš noslēdzis dažu dalībvalstu vārdā par Administratīvās vienības palīdzības dienesta servera izveidi un darbību un Sirene tīkla II fāzi,

- opastuspisteen vuoden 1999 ennakkotalousarviosta 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(99) 3),

- Padomes Lēmums 2000/265/EK (2000. gada 27. marts) par finanšu regulas izveidi, ar ko nosaka budžeta aspektus attiecībā uz Padomes ģenerālsekretāra vietnieka vadību, līgumiem, ko viņš noslēdzis dažu dalībvalstu vārdā par komunikācijas infrastruktūras izveidi un darbību Šengenas videi Sisnet, kuru groza ar Padomes 2000. gada 23. oktobra Lēmumu 2000/664/EK.

- Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön (C.SIS) perustamiskustannuksista 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(99) 4),

--------------------------------------------------

- SIRENE-käsikirjan ajantasaistamisesta 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(99) 5),

- käsitteen "ulkomaalainen" määrittelemisestä 18 päivänä huhtikuuta 1996 annettu toimeenpanevan komitean julistus (SCH/Com-ex(96) decl. 5),

- Schengenin tietojärjestelmän rakenteesta 28 päivänä huhtikuuta 1999 annettu toimeenpanevan komitean julistus (SCH/Com-ex(99) decl. 2 rev.)

sekä:

- tiettyjen asiakirjojen luottamuksellisuudesta 23 päivänä kesäkuuta 1998 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(98) 17) siltä osin kuin kyseiset asiakirjat liittyvät edellä mainittuihin määräyksiin,

- Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevista järjestelyistä 23 päivänä kesäkuuta 1998 tehty toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(98) 29 rev.),

- alaikäisten kaappauksista 9 päivänä helmikuuta 1998 annettu toimeenpanevan komitean julistus (SCH/Com-ex(97) decl. 13 rev. 2):

- varainhoitoasetuksesta, joka koskee talousarviomenettelyä neuvoston pääsihteerin hallinnoimien, hänen joidenkin jäsenvaltioiden edustajana tekemiensä hallintoyksikön help desk -palvelimen ja SIRENE-verkon toisen vaiheen perustamista ja toimintaa koskevien sopimusten osalta 3 päivänä toukokuuta 1999 tehty neuvoston päätös 1999/323/EY ja

- varainhoitoasetuksesta, joka koskee talousarviomenettelyä neuvoston varapääsihteerin hallinnoimien, hänen tiettyjen jäsenvaltioiden puolesta tekemiensä Schengen-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin (Sisnet) perustamista ja toimintaa koskevien sopimusten osalta 27 maaliskuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/265/EY sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänä lokakuuta 2000 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2000/664/EY.

Neuvoston lausuma Bryssel 30. marraskuuta ja 1. joulukuuta 2000

Schengenin säännöstön soveltamista Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä Islannissa ja Norjassa koskevan neuvoston päätösehdotuksen 3 artiklan 2 kohdan määräykset eivät merkitse poikkeamista säännöstä, jonka mukaan Schengenin säännöstön soveltaminen uusissa jäsenvaltioissa aloitetaan neuvoston jäsentensä yksimielisellä päätöksellä vahvistamien edellytysten ja määräaikojen mukaisesti.

Ruotsin lausuma

Ruotsi vakuuttaa soveltavansa koko Schengenin säännöstöä. Ruotsin hallitus on siksi antanut selvitystoimikunnalle tehtäväksi tarkistaa liikenteenharjoittajien vastuuta koskevaa lainsäädäntöä, jotta se vastaisi Schengenin yleissopimuksen 26 artiklan 2 kohtaa.

Ruotsin hallitus aikoo esittää toimikunnan selvityksen tuloksiin perustuvan ehdotuksen valtiopäiville ja asettaa tavoitteeksi uuden lainsäädännön hyväksymisen heinäkuuhun 2002 mennessä.

Ruotsin hallitus antaa neuvostolle säännöllisesti tietoja asian etenemisestä.