|
|
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |
|
[pic] | EUROOPA ÜHENDUSTE KOMISJON |
|
|
Bryssel 13.11.2007
|
Brüssel 13.11.2007
|
|
KOM(2007) 696 lopullinen
|
KOM(2007) 696 lõplik
|
|
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE
|
KOMISJONI TEATIS EUROOPA PARLAMENDILE, NÕUKOGULE, EUROOPA SOTSIAAL- JA MAJANDUSKOMITEELE NING REGIOONIDE KOMITEELE
|
|
Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelu direktiivin 2002/21/EY mukaisesti: kertomus tarkastelun tuloksista ja yhteenveto vuoden 2007 uudistusehdotuksista
|
Aruanne tulemustest, mis saadi ELi elektrooniliste sidevõrkude ja -teenuste õigusliku raamistiku läbivaatamisel vastavalt direktiivile 2002/21/EÜ, ja 2007. aasta reformiettepanekute kokkuvõte
|
|
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE
|
KOMISJONI TEATIS EUROOPA PARLAMENDILE, NÕUKOGULE, EUROOPA SOTSIAAL- JA MAJANDUSKOMITEELE NING REGIOONIDE KOMITEELE
|
|
Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelu direktiivin 2002/21/EY mukaisesti: kertomus tarkastelun tuloksista ja yhteenveto vuoden 2007 uudistusehdotuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
|
Aruanne tulemustest, mis saadi ELi elektrooniliste sidevõrkude ja -teenuste õigusliku raamistiku läbivaatamisel vastavalt direktiivile 2002/21/EÜ, ja 2007. aasta reformiettepanekute kokkuvõte (EMPs kohaldatav tekst)
|
|
1. Johdanto
|
1. Sissejuhatus
|
|
Sähköisen viestinnän verkot ja palvelut muodostavat perustan Euroopan unionin taloudelle ja yhteiskunnalle. Kohtuuhintaisten ja turvallisten laajakaistaverkkojen laaja saatavuus on keskeinen edellytys Euroopan unionin kasvu- ja työllisyyspotentiaalin toteuttamisen – Lissabonin strategian ydintavoitteen – kannalta. Komissio käynnisti kesäkuussa 2005 Lissabonin strategiaan kuuluvan i2010-aloitteen[1], jolla edistetään avointa ja kilpailuun perustuvaa digitaalista taloutta ja peräänkuulutetaan yhtenäisen eurooppalaisen tietoalueen luomista. Tärkein tähän kaavailtu keino on EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistaminen.
|
Elektroonilised sidevõrgud ja -teenused toetavad Euroopa Liidu majanduslikku ja sotsiaalset struktuuri. Taskukohase ja turvalise lairibasidevõrgu laialdane kättesaadavus on põhitingimus Euroopa Liidu majanduskasvu- ja tööhõivevõimaluste ärakasutamiseks – see on aga eesmärk, mis on kõige tihedamalt seotud uuendatud Lissaboni strateegiaga. Selle strateegia üks osa on algatus i2010, mille komisjon käivitas 2005. aasta juunis[1] ning mille eesmärk on edendada avatud ja konkurentsivõimelist digimajandust ning luua Euroopa ühtne inforuum. Selle saavutamise peamine vahend on ELi elektrooniliste sidevõrkude ja -teenuste õigusliku raamistiku reformimine.
|
|
EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistus on tärkeä osa sisämarkkinoiden uudelleentarkastelua (Single Market Review), koska sähköinen viestintä edistää markkinoiden integraatiota:
|
Kõnealune reform on ühtse turu läbivaatamise oluline osa, kuna elektrooniline side võib anda turgude lõimumisse väga olulise panuse:
|
|
- tuomalla enemmän tuloksia kansalaisille ja pienille yrityksille
|
- andes rohkem tulemusi kodanikele ja väikestele ettevõtetele;
|
|
- mahdollistamalla paremman hyötymisen globalisaatiosta
|
- kasutades paremini ära globaliseerumist;
|
|
- avaamalla uusia osaamisen ja innovoinnin mahdollisuuksia
|
- avades uusi võimalusi teadmistele ja innovatsioonile;
|
|
- pitämällä yllä vahvaa sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta.
|
- omades tugevat sotsiaalset ja keskkonnamõõdet.
|
|
Tämä tiedonanto on tulosselvitys komission tekemästä EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelusta, joka määrätään direktiivin 2002/21/EY[2] 25 artiklassa. Tiedonannossa selostetaan myös keskeiset muutokset, joita komissio ehdottaa sääntelyjärjestelmään (ja joihin viitataan jäljempänä vuoden 2007 uudistusehdotuksina). Yksityiskohtaisempaa tietoa on komissio lainsäädäntöehdotuksissa[3] ja niihin liittyvässä vaikutusarvioinnissa[4].
|
Käesolevas teatises on esitatud aruanne tulemustest, mis komisjon sai ELi elektrooniliste sidevõrkude ja -teenuste õigusliku raamistiku läbivaatamisel vastavalt direktiivi 2002/21/EÜ[2] artiklile 25, ning selles selgitatakse komisjoni ettepanekuid seoses peamiste poliitikamuudatustega (edaspidi: „2007. aasta reformiettepanekud”). Täpsemad üksikasjad on esitatud komisjoni seadusandlikes ettepanekutes[3] ja neile lisatud mõjuhinnangus[4].
|
|
2. Uudelleentarkastelun tavoitteet ja kuulemisprosessi
|
2. Läbivaatamis- ja konsulteerimisprotsessi eesmärgid
|
|
2.1 Uudelleentarkastelun tausta ja tavoitteet
|
2.1 Läbivaatamise taust ja eesmärgid
|
|
EU:n telesääntely luotiin 1990-luvulla, ja sen tavoitteena oli avata kilpailulle kansalliset markkinat, joita olivat tuohon saakka hallinneet valtionomisteiset monopolit. Prosessi huipentui kansallisten markkinoiden liberalisointiin vuonna 1998. Seuraava askel otettiin vuonna 2002, kun siirryttiin nykyisiin sääntöihin, joissa otetaan huomioon teknologioiden konvergenssi ja joita sovelletaan kaikkiin ”sähköisen viestinnän” muotoihin. Vuoden 2002 sääntelymallin perusajatuksena on EU:n yhteisten sääntöjen täytäntöönpano eri kansallisten sääntelyviranomaisten toimesta, joille markkinoiden valvontavelvollisuus on uskottu. Vuoden 2002 sääntöihin sisällytettiin myös kilpailuoikeuteen perustuva ajattelutapa, jonka mukaan määräävä markkina-asema on edellytys ennakkosääntelyn soveltamiselle. Tällä taattiin, että ennakkosääntelyn alaisiksi joutuvat vain merkittävässä markkina-asemassa olevat yhtiöt.
|
Telekommunikatsiooni õiguslik raamistik loodi ELis 1990. aastatel, et avada riikide turud konkurentsile; selle ajani olid neil turgudel valitsenud riigile kuuluvad monopoolsed ettevõtjad. Selle protsessi tipphetk oli 1998. aastal, kui riikide turud liberaliseeriti. 2002. aastal astuti samm edasi ja võeti vastu praegused eeskirjad, milles on arvestatud vajadust lähendada eri tehnoloogilisi lahendusi ja laiendada eeskirju kõigile elektroonilise side vormidele. 2002. aasta raamistiku reguleerimismudeli aluseks on ühtsete ELi eeskirjade rakendamine riikide reguleerivate asutuste kaudu, kelle ülesanne on järelevalve turgude üle. 2002. aasta raamistikus võeti kasutusele ka konkurentsiõigusest pärinev turu valitsemise põhimõte kui eelneva reguleerimise kriteerium, millega tagatakse, et reguleeritakse ainult märkimisväärse turujõuga ettevõtjate tegevust.
|
|
Komissio teki vuosina 2006 ja 2007 tarkastelun EU:n sääntelyjärjestelmän toiminnasta sen perustavoitteisiin nähden, toisin sanoen siitä, miten järjestelmä edistää kilpailua, konsolidoi sisämarkkinoita ja ajaa kansalaisten etuja. Komissio päätteli, että sääntelyjärjestelmä kaipaa merkittävää uudistamista teknologian ja markkinoiden kehityksen vuoksi: kilpailu on lisääntynyt joiltain osin, mutta joillain keskeisillä markkinoilla yksi tai useampi operaattori on edelleen määräävässä asemassa. Sähköisen viestinnän yhtenäismarkkinoita ei ole vielä saatu aikaan, ja sääntelyyn omaksutut lähestymistavat ovat laajentuneessa EU:ssa ajautuneet kauemmas toisistaan. Komission vuoden 2007 uudistusehdotukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: parempi sääntely, yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen ja yhteydet kansalaisiin.
|
Komisjon kontrollis 2006. ja 2007. aastal, kas ELi raamistik vastab oma peamistele eesmärkidele, milleks on konkurentsi edendamine, siseturu tugevdamine ja kodanike huvide parem teenimine. Komisjon leiab, et õiguslikku raamistikku on vaja põhjalikult reformida, et võtta arvesse tehnoloogia ja turu arengut, eelkõige tõhustunud konkurentsi mõnes valdkonnas, kuid ka ühe või mõne ettevõtja jätkuvat domineerimist paljudel tähtsatel turgudel, samuti seda, et ühtset elektroonilise side turgu ei ole seni tekkinud ja laienenud ELis süvenevad erinevused riikide lähenemisviisis reguleerimisele. Komisjoni 2007. aasta reformiettepanekud võib jagada kolme valdkonda: parem reguleerimine, ühtse turu loomise lõpuleviimine ja kodanike vajadustega sidumine.
|
|
i) Parempi sääntely sähköisen viestinnän kilpailluille markkinoille
|
i) Parem reguleerimine konkurentsivõimelise elektroonilise side tagamiseks
|
|
Komissio haluaa vuoden 2007 uudistusehdotuksillaan ennen kaikkea yksinkertaistaa ja parantaa sääntely-ympäristöä vähentämällä ennakkosääntelyä markkinakehityksen salliessa ja yksinkertaistamalla markkinakatsausmenettelyä. Lisäksi radiotaajuuksien parempi sääntely – jolla yksinkertaistetaan tämän niukan voimavaran saantia ja käyttöä ja siirrytään kohti markkinavetoisempaa taajuuksien jakoa – lisää kilpailua langattomissa palveluissa ja auttaa taajuuksien liiketoimintapotentiaalin vapauttamista.
|
2007. aasta reformi ettepanekutega soovib komisjon kõigepealt lihtsustada ja täiustada regulatiivset keskkonda, vähendades eelnevat reguleerimist, kui turu areng seda võimaldab, ja lihtsustada turu järelevalve korda. Lisaks soodustab raadiolainete spektriala parem reguleerimine – lihtsustades juurdepääsu sellele napile ressursile, parandades selle kasutamist ning arvestades turu vajadusi spektripiirkondade eraldamisel – konkurentsi raadioteenuste valdkonnas ja spektri majanduslike võimaluste paremat ärakasutamist.
|
|
ii) Sähköisen viestinnän yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen
|
ii) Elektroonilise side ühtse turu loomise lõpuleviimine
|
|
Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on nykyisin säännöin merkittävä harkintavalta sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanossa, mutta niiden näkökulma rajoittuu paljolti edelleen kansallisten rajojen sisäpuolelle – huolimatta siitä, että koordinointia on pyritty parantamaan eurooppalaisessa sääntelyviranomaisten ryhmässä (ERG), jossa kansalliset sääntelyviranomaiset kokoontuvat. Tämä on johtanut epäyhtenäiseen sääntelyyn ja kilpailun vääristymiseen ja sitä kautta haitannut sellaisten yhtenäisten eurooppalaisten markkinoiden kehitystä, joilla yritykset voivat toimia saumattomasti yli rajojen ja joilla yksityis- ja yritysasiakkaat voivat saada toisiinsa verrattavia viestintäpalveluja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Komissio ehdottaa siksi Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaista, joka rakentuu kansallisten sääntelyviranomaisten yhteenkootun asiantuntemuksen varaan ja jonka myötä nykyiset koordinointijärjestelyt paranevat. Samaan aikaan ehdotetaan kansallisten viranomaisten riippumattomuuden ja valtuuksien lujittamista. Tämä takaa sääntelyn (tai sääntelyn purkamisen) johdonmukaisen täytäntöönpanon koko EU:ssa komission valvonnassa ja tasavertaiset toimintaedellytykset operaattoreille yhtenäismarkkinoilla.
|
Praeguste eeskirjade kohaselt on riikide reguleerivatel asutustel küllalt suur õigus reguleeriva raamistiku rakendamisel, kuid nende vaatenurk on jäänud seotuks oma riigi piiridega, vaatamata neid ühendava Euroopa reguleerivate asutuste töörühma kõigile koordineerimisjõupingutustele. See on kaasa toonud ebajärjekindlust reguleerimisel ja konkurentsimoonutusi, mis ei võimalda välja arendada ühtset Euroopa turgu, kus ettevõtjad saaksid takistusteta piiriüleselt tegutseda ja nii era- kui ka äritarbijad võidaksid sellest, et võrreldavad sideteenused on neile kõikjal kättesaadavad. Komisjon teeb seepärast ettepaneku asutada sõltumatu Euroopa Elektroonilise Side Turu Amet, mis lähtub oma töös riikide reguleerivate asutuste ühistest kogemustest ning täiustab praegusi koordineerimismehhanisme. Samas on tehtud ettepanek tugevdada riikide reguleerivate asutuste sõltumatust ja laiendada täidesaatvaid volitusi. See tagab (de-)reguleerimise järjekindla rakendamise kogu ELis komisjoni järelevalve all ja ettevõtjatele ühesugused tingimused ühtsel turul.
|
|
iii) Yhteydet kansalaisiin
|
iii) Seos kodanike vajadustega
|
|
Nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa kuluttajansuojaa ja käyttäjien oikeuksia sekä varmistaa, että kuluttajat voivat saada täyden hyödyn dynaamisista viestintämarkkinoista, jotka toimivat yhä enenevässä määrin vailla kansallisia rajoja. Komission ehdotusten tavoitteena on erityisesti lujittaa turvallisuutta ja yksityisyyttä, nopeuttaa ja tehostaa numeron siirrettävyyttä sekä edistää korkeaa palvelunlaatua ja esteetöntä pääsyä digitaaliseen ja online-sisältöön. Uudistusehdotuksilla on määrä myös taata vammaisille, vanhuksille ja erityistarpeita omaaville paremmat mahdollisuudet käyttää sähköisiä viestintäpalveluja.
|
Kiiresti muutuvas turuolukorras on vaja uusi meetmeid tarbijakaitse ja kasutajaõiguste säilitamiseks ja tugevdamiseks, et tagada tarbijaile dünaamilise ja üha vähem riigipiiridega seotud sideturu kõik hüved. Komisjoni ettepanekute eesmärk on eelkõige parandada turvalisust ja andmekaitset, muuta telefoninumbrite ülekanne kiiremaks ja tõhusamaks ning tõsta teeninduskvaliteeti ja tagada takistusteta juurdepääs digitaalkujul ja Internetis olevale teabele. Reformiettepanekutega tagatakse ka, et puuetega isikud, vanurid ja erivajadustega isikud saaksid parema juurdepääsu elektroonilistele sideteenustele.
|
|
2.2 Kuulemisprosessi
|
2.2 Konsulteerimisprotsess
|
|
Kuuleminen järjestettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe, joka alkoi vuoden 2005 lopussa, oli palautepyyntö, johon saatiin noin 160 kirjallista kannanottoa[5]. Nämä kannat otettiin huomioon laadittaessa kesäkuussa 2006 annettua komission tiedonantoa sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelusta[6] sekä siihen liittyviä komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa ja vaikutusarviointia. Näiden asiakirjojen julkaiseminen käynnisti julkisen kuulemisen toisen vaiheen, joka kesti lokakuuhun 2006 saakka ja sisälsi julkisen seminaarin.
|
Konsulteerimine toimus kahes etapis: esimene etapp algas 2005. aasta lõpus üleskutsega väljendada oma arvamust; vastuseks saadi ligi 160 kirjalikku arvamust[5]. Neid seisukohti arvestati, kui koostati komisjoni 2006. aasta juuni teatis läbivaatamise kohta,[6] sellele lisatud talituste töödokument ja mõjuhinnang. Nende dokumentidega algatas komisjon konsulteerimise 2. etapi, mis kestis oktoobrini 2006 ja hõlmas ka avalikku seminari.
|
|
Yhteensä saatiin 224 kannanottoa, sekä EU:n sisältä että ulkopuolelta[7]. Kirjallisia kommentteja saatiin 52 toimialajärjestöltä, 12 kaupan alan järjestöltä ja ammattiliitolta sekä 15 käyttäjäjärjestöltä samoin kuin 18 jäsenvaltiolta ja ERG:ltä, joka edustaa kaikkia 27 kansallista sääntelyviranomaista. ERG:n kannanottoon komissio vastasi käynnistämällä sääntelyä koskevan vuoropuhelun, jota käytiin marraskuusta 2006 helmikuuhun 2007. Siinä tutkittiin vaihtoehtoja sääntelyn epäjohdonmukaisuuksien ja yhtenäismarkkinoiden esteiden vähentämiseksi paremman sääntelyn hengessä[8].
|
EList ja väljastpoolt saadi kokku 224 vastust[7]. Kirjalikud märkused saadi 52 ametiliidult, 12 kutseühenduselt ja töötajate ühenduselt ning 15 tarbijate ühenduselt, samuti ka 18 liikmesriigilt ning Euroopa reguleerivate asutuste töörühmalt, kes ühendab 27 riigi reguleerivaid asutusi. Komisjon jätkas Euroopa reguleerivate asutuste töörühma arvamuse põhjal reguleerimisalast dialoogi 2006. aasta novembrist kuni 2007. aasta veebruarini, et uurida võimalusi ebajärjekindluse vähendamiseks reguleerimisel ja ühtse turu takistuste kõrvaldamiseks parema reguleerimisega[8].
|
|
3. PAREMPI SÄÄNTELY SÄHKÖISEN VIESTINNÄN KILPAILLUILLE MARKKINOILLE
|
3. PAREM REGULEERIMINE KONKURENTSIVÕIMELISE ELEKTROONILISE SIDE TAGAMISEKS
|
|
3.1 Ennakkosääntely kohdennettava jäljellä oleviin kilpailuongelmiin
|
3.1 Eelneval reguleerimisel keskendutakse nüüd säilinud turukonkurentsiprobleemide lahendamisele
|
|
Perustelut ja tavoitteet
|
Ettepaneku taust ja eesmärgid
|
|
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana EU:n säännöillä on onnistuttu varsin hyvin avaamaan kansallisia telemarkkinoita kilpailulle, edistämään investointeja ja innovointia niin uusien tulokkaiden kuin vakiintuneiden operaattorienkin taholta sekä lisäämään valinnanmahdollisuuksia yrityksille ja yksityiskuluttajille[9]. Komissio katsoi kesäkuussa 2006 julkaisemassaan tiedonannossa, että EU:n sääntelyjärjestelmän yleiset periaatteet olivat hyvin tasapainossa ja tukivat uusia investointeja.
|
Viimase kümne aasta jooksul on ELi eeskirjad olnud üpris tõhusad riikide telekommunikatsiooniturgude avamisel konkurentsile, nii uute turule sisenejate kui ka turgu valitsevate ettevõtjate investeerimise ja innovatsiooni stimuleerimisel ning ettevõtjate ja eratarbijate valikuvõimaluste parandamisel[9]. Komisjon jõudis 2006. aasta juuni teatises järeldusele, et ELi raamistiku üldpõhimõtted on hästi tasakaalustatud ja toetavad investeerimist.
|
|
EU:n sääntelyjärjestelmään sisältyy mekanismi, jossa ne markkinat, joilla ennakkosääntely voi olla perusteltua, määritellään komission suosituksessa[10]. Tämä komission suositus on tärkeä lähtökohta kansallisille sääntelyviranomaisille niiden analysoidessa markkinoita määrittääkseen, tuleeko niillä soveltaa ennakkosääntelyä. Kansallisten sääntelyviranomaisten on toimitettava markkina-analyysiensa tulokset komissiolle. Sääntelyjärjestelmän mukaan ennakkovelvoitteet on poistettava, kun kilpailu alkaa toimia markkinoilla.
|
ELi raamistikuga on ette nähtud mehhanism, mille kohaselt määratakse komisjoni soovitusega kindlaks turud, kus võib vaja minna eelnevat reguleerimist[10]. See soovitus on üleskutse riikide reguleerivatele asutustele analüüsida turgusid, et otsustada, kas need vajavad eelnevat reguleerimist. Riikide reguleerivad asutused peavad oma turuanalüüsi tulemustest teavitama komisjoni. Reguleeriva raamistikuga on ette nähtud eelnevate kohustuste kõrvaldamine, kui turul tekib tõhus konkurents.
|
|
Vakiintuneet operaattorit ovat edelleen määräävässä asemassa useilla markkinoilla, varsinkin kiinteissä puhelinpalveluissa (joissa vakiintuneiden operaattorien keskimääräinen markkinaosuus on 65,8 %[11]) ja useimmissa maissa myös laajakaistapalveluissa (joissa vakiintuneiden operaattorien markkinaosuudet ovat yli 55 % ja monissa tapauksissa yli 65 %[12]). Matkaviestintäpalvelujen markkinoilla operaattorien lukumäärä on – joitain poikkeuksia lukuun ottamatta – pysynyt vakaana, vaikka suuntaus on kohti markkinoiden konsolidaatiota.
|
Turgu valitsevad ettevõtjad säilitavad oma valitseva seisundi paljudel turgudel, eriti tavatelefoniteenuste turul (turgu valitseva ettevõtja keskmine turuosa on 65,8%[11]) ja enamikus maades ka lairibaühenduse turul (turgu valitseva ettevõtja keskmine turuosa on enamasti üle 55% ja sageli üle 65%[12]). Mobiilsideturgudel on ettevõtjate arv, mõne erandiga, jäänud püsima, kuid suund on ühinemistele.
|
|
Järjestelmästä neljän viime vuoden aikana saadun kokemuksen perusteella (yli 600 ilmoitusta) komissio ehdotti kesäkuussa 2006 ilmoitusmenettelyjen yksinkertaistamista ja useimpien vähittäismarkkinoiden poistamista luettelosta sillä perusteella, että tehokas tukkumarkkinoiden sääntely riittäisi loppukäyttäjien suojelemiseksi.
|
Tuginedes selle süsteemiga viimase nelja aasta jooksul saadud kogemustele (üle 600 teatise), tegi komisjon 2006. aasta juunis ettepaneku lihtsustada teatamismenetlust ja kõrvaldada loetelust enamik jaemüügiturgusid, kuna jaemüügivõrgu kasutajate kaitsmiseks piisab hulgimüügi tõhusast reguleerimisest.
|
|
Kesäkuussa 2006 julkaistussa vaikutusarvioinnissa tarkasteltiin, mitä mahdollisuuksia on olemassa liityntäverkon ja operaattorien tarjoamien palvelujen erottamiseksi toisistaan. Tällä välin toimintojen eriyttämisen vaikutukset ovat tulleet selkeämmin esille Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja vastaavia toimenpiteitä harkitaan myös Italiassa, Ruotsissa ja Puolassa. Kilpailuongelmat johtuvat yleensä sitkeistä pullonkauloista liityntäverkossa, joissa vertikaalisesti integroituneella vakiintuneella verkko-operaattorilla on määräävä asema, ja jatkuvista vaikeuksista soveltaa tehokkaita korjauskeinoja, jotka takaisivat syrjimättömän kohtelun.
|
Juurdepääsuvõrgu ja ettevõtjate pakutavate teenuste eraldamise viise arutati 2006. aasta juunis avaldatud mõjuhinnangus. Vahepeal on Ühendkuningriigis läbiviidud funktsioonipõhise eraldamise mõju saanud selgemaks ning ka Itaalias, Rootsis ja Poolas kaalutakse samasuguste meetmete rakendamist. Konkurentsiprobleemid tekivad enamasti kitsaskohtadest juurdepääsuvõrgus, mida kontrollivad vertikaalselt integreeritud võrguettevõtjad, kellel on turgu valitsev seisund, ja et püsivalt esineb raskusi mittediskrimineerivate parandusmeetmete tõhusal kohaldamisel.
|
|
Siirtyminen seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin saattaa lisätä mittakaavaetujen ja tuotevarioinnin etujen merkitystä ja sitä kautta vähentää tarvetta toisintaa infrastruktuuria. Ennen käyttäytymiseen vaikuttavien tai rakenteellisten korjaavien toimenpiteiden toteuttamista on kuitenkin arvioitava vaikutukset, joita näillä toimenpiteillä on sekä vakiintuneiden operaattoreiden että uusien tulokkaiden uusiin investointeihin ja kuluttajien tarpeisiin.
|
Üleminekuga järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkudele võib suureneda mastaabi- ja mitmekülgsussäästu tähtsus ja sellega võib väheneda paralleelse infrastruktuuri rajamise võimalikkus. Ent enne tegevusega seotud või struktuuriliste parandusmeetmete rakendamist tuleb hinnata nende mõju nii valitsevat seisundit omavate kui ka turule sisenevate ettevõtjate uute investeeringute tegemisele ning tarbijate heaolule.
|
|
Julkisen kuulemisen tulokset
|
Avaliku arutelu tulemused
|
|
Uudet tulokkaat tukivat jäsenvaltioiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten lailla komission näkemystä siitä, että nykyinen EU:n sääntelyjärjestelmä kaiken kaikkiaan edistää kilpailua ja investointeja, ja torjuivat eräiden vakiintuneiden operaattorien pyynnön ”hengähdystauoista” sääntelyssä. Laaja yksimielisyys vallitsi siitä, että uuden teknologian käyttö ei automaattisesti johda uusiin markkinoihin ja että sääntelyjärjestelmän markkinalähtöinen lähestymistapa mahdollistaa sen, että investointiriskit voidaan ottaa huomioon. Varsinkin kansalliset sääntelyviranomaiset pyysivät, että käytössä olevien korjaavien toimenpiteiden valikoimaan sisällytettäisiin toimintojen eriyttäminen itsepintaisiin kilpailuongelmiin puuttumiseksi.
|
Uued turule sisenejad, liikmesriigid ja riikide reguleerivad asutused toetasid komisjoni seisukohta, et ELi praegune raamistik üldiselt soodustab konkurentsi ja investeerimist ning lükkasid tagasi mõne turgu valitseva ettevõtja taotluse nende suhtes reguleerimist mitte kohaldada. Üldise konsensuse kohaselt ei tähenda uue tehnoloogia kasutamine veel iseenesest uut turgu ning raamistiku turupõhine lähenemisviis võimaldab investeerimisriske arvesse võtta. Eelkõige riikide reguleerivad asutused soovisid, et püsivate konkurentsiprobleemide lahendamise võimalikele meetmetele tuleks lisada funktsioonipõhine eraldamine.
|
|
Ehdotukset ilmoitusmenettelyjen yksinkertaistamisesta saivat laajaa kannatusta useimmilta intressitahoilta.
|
Enamik sidusrühmi pooldas teatamismenetluse lihtsustamist.
|
|
Ehdotus komission suositukseen sisällytettävien markkinoiden lukumäärän vähentämisestä sai kannatusta vakiintuneilta operaattoreilta, mutta uudet tulokkaat ja kuluttajat sekä myös osa kansallisista sääntelyviranomaisista suhtautui ehdotukseen varauksellisemmin.
|
Soovituses esitatud ettepanekut vähendada turgude arvu toetasid turgu valitsevad ettevõtjad, samas kui uued turule sisenejad ja tarbijad ning paljud riikide reguleerivad asutused suhtusid sellesse ettevaatusega.
|
|
Jotkin vakiintuneet operaattorit ja kansalliset sääntelyviranomaiset ehdottivat, että komission tulisi antaa ohjeistusta maansisäisten alueellisten markkinoiden sääntelystä.
|
Mõned turgu valitsevad ettevõtjad ja mõned riikide reguleerivad asutused tegid ettepaneku, et komisjon peaks andma suunised riigisiseste geograafiliste turgude reguleerimiseks.
|
|
Strategiaehdotukset – Sääntely kohdennettava jäljellä oleviin kilpailuongelmiin
|
Strateegiaettepanekud – keskenduda reguleerimisel nüüd säilinud turukonkurentsiprobleemide lahendamisele
|
|
1. Alan sääntelyn laajamittainen purkaminen on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista
|
1. Kõnealuse sektori esimene oluline dereguleerimine on nüüd võimalik
|
|
Komissio on tarkistanut merkityksellisiä markkinoita koskevaa suositustaan ennakkosääntelyn poistamiseksi vaiheittain. Markkinoiden luetteloa on supistettu 18:sta 7:ään.
|
Komisjon on oma soovituse asjakohaste turgude kohta läbi vaadanud ja otsustanud asuda eelnevat reguleerimist järk-järgult kõrvaldama. Turgude arvu vähendatakse 18-lt 7-le.
|
|
Komissio tehostaa valvontaansa markkinoilla, joilla kilpailu ei vielä toimi, ja seuraa tarkasti Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisiä (erityisesti laajakaistapalvelujen saantiin liittyviä) markkinoita.
|
Komisjon tugevdab järelevalvet turgude üle, kus ei ole veel tõhusat konkurentsi, ja jälgib teraselt Euroopa konkurentsivõime seisukohast tähtsaid turgusid, eriti lairibaühendusele juurdepääsuga seotud turgusid.
|
|
2. Markkinakatsausmenettelyjä voidaan järkeistää ja yksinkertaistaa
|
2. Turu järelevalve korda saab ratsionaliseerida ja lihtsustada
|
|
Säädösehdotusten myötä markkinakatsausten yhteydessä käytettyjä ilmoitusmenettelyjä voidaan yksinkertaistaa.
|
Seadusandlike ettepanekutega võimaldatakse turuanalüüsi süsteemi teatamisnõudeid lihtsustada.
|
|
3. Toimintojen eriyttäminen keinoksi kansallisille sääntelyviranomaisille puuttua itsepintaisiin kilpailuongelmiin
|
3. Riikide reguleerivad asutused võtavad püsivate konkurentsiprobleemide lahendamise vahendina kasutusele funktsioonipõhise eraldamise
|
|
Säädösehdotusten myötä kansallisten sääntelyviranomaisten keinovalikoimaan sisällytetään toimintojen eriyttäminen (toimintojen pakollinen erottaminen toisistaan ilman omaisuuden divestointia), jota voidaan käyttää poikkeuksellisena korjaavana toimenpiteenä komission valvonnassa.
|
Seadusandlike ettepanekutega võimaldatakse riikide reguleerivatel asutustel lisameetmena kasutada funktsioonipõhist eraldamist, s.o tegevuste kohustuslikku lahkuviimist ilma varade loovutamiseta; seda kasutatakse erandkorras ja komisjoni järelevalve all.
|
|
4. Komission antama ohjeistus Komissio parantaa eri osapuolten oikeusvarmuutta antamalla kesällä 2008 ohjeet EU:n sääntelyjärjestelmän soveltamisesta tiettyihin näkökohtiin, jotka koskevat kuituinvestointia paikallisliitäntäverkossa. Komissio tarkastelee mahdollisuutta antaa ohjeistusta myös muissa kysymyksissä, erityisesti maansisäisten alueellisten markkinoiden määrittelyssä.
|
4. Komisjoni suunised Komisjon tugevdab sidusrühmade õiguskindlust ja annab 2008. aasta suveks välja suunised, kuidas kohaldada regulatiivset raamistikku seoses kohalikus juurdepääsuvõrgus uutesse kiudoptilistesse võrkudesse investeerimise aspektidega. Komisjon uurib ka võimalust suuniste väljaandmiseks muudes valdkondades, eriti riigisisese geograafilise eristamise kohta.
|
|
3.2 Taajuushallinto Euroopassa – uudistustarvetta on
|
3.2 Sagedusspektri haldamine Euroopas nõuab reformimist
|
|
Perustelut ja tavoitteet
|
Ettepaneku taust ja eesmärgid
|
|
Langattoman teknologian nopea kehitys ja taajuuksien lisääntyvä kysyntä, erityisesti mobiiliin ja kannettavaan käyttöön, ovat voimakkaasti lisänneet radiotaajuuksien saannin merkitystä taloudelle ja koko yhteiskunnalle. Radiotaajuuksien käytöstä riippuvaisten palvelujen kokonaisarvo EU:ssa on arviolta 250 miljardia euroa[13]. Eurooppa-neuvosto on todennut[14], että välittömiä prioriteetteja innovoinnin ja kilpailukyvyn kannalta ovat kaikkia tavoitteita vastaavien mallien kehittäminen radiotaajuuksien jakamiselle, pitkälle kehitettyjen matkaviestinpalvelujen ripeä edistäminen sekä koordinoitu toimintatapa, joka koskee digitaalilähetyksiin siirtymisen seurauksena vapautuvan taajuuskapasiteetin käyttöä.
|
Traadita side tehnoloogia kiire areng ja suurenev nõudlus sagedusribade järele, eriti mobiilsideteenuste ja asukohast sõltumatute teenuste puhul, on järsult tõstnud raadiosageduste spektrile juurdepääsu tähtsust majanduse ja ühiskonna jaoks. Hinnatakse, et raadiosageduste spektrit kasutavate teenuste kogumaksumus ELis on umbes 250 miljardit eurot[13]. Euroopa Ülemkogu jõudis järeldusele,[14] et innovatsiooni ja konkurentsivõime toetamisel on üks esmaseid prioriteete kõigile eesmärkidele vastava spektriribade eraldamise korra väljatöötamine, täiustatud mobiilsideteenuste kiire arendamine ja koordineeritud lähenemisviis nende spektrialade kasutamisele, mis vabanevad üleminekul digitaalsidele.
|
|
Myös Euroopan parlamentti on korostanut, että taajuudet on saatettava tehokkaaseen käyttöön kaikille osapuolille ja että radiotaajuuksien käyttöä on yhdenmukaistettava EU:n tasolla ja samalla poistettava liian jäykkiä sääntelyrajoitteita. Euroopan parlamentti on myös todennut, että yhteiskunnalliset, kulttuuriin liittyvät ja poliittiset näkökohdat on otettava huomioon perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti[15].
|
Lisaks on Euroopa Parlament rõhutanud, et kõik sidusrühmad peavad spektrit kasutama tõhusalt, ja teatanud, et spektri kasutamine on vaja ühtlustada ELi ulatuses, kõrvaldades seejuures liigsete ettekirjutustega eeskirjapiirangud. Euroopa Parlament deklareeris ka, et asutamislepingu artikli 151 lõike 4 kohaselt on vaja võtta arvesse sotsiaalseid, kultuuri- ja poliitikaaspekte [15].
|
|
Tässä nopeasti kehittyvässä ympäristössä nykyinen taajuushallintojärjestelmä, jossa päätökset taajuuksien käytöstä tehdään enimmäkseen julkishallintojen toimesta ja jossa nämä päätökset usein asettavat rajoja käytettävälle teknologialle ja palvelulle, on tullut tiensä päähän. Koska kansalliset rajat menettävät jatkuvasti merkitystään taajuuksien optimaalisen käytön kannalta, nykyiseen järjestelmään rakenteellisesti kuuluva lokeroituneisuus johtaa lisäkustannuksiin ja markkinamahdollisuuksien menetykseen taajuuksien käyttäjien kannalta sekä jarruttaa innovatiivisten sovellusten ja palvelujen käyttöönottoa. Jos järjestelmää ei muuteta, se kuristaa langattomien järjestelmien kasvu- ja innovaatiopotentiaalia Euroopassa, etenkin nyt kun ollaan siirtymässä analogisesta televisiosta digitaaliseen. Tämä siirtymä vapauttaa suuren määrän spektrin arvokkaimpaan osaan kuuluvia taajuuksia uusiin käyttötarkoituksiin – sekä lähetystoiminnassa, kuten mobiili-TV:ssä, että muissa sovelluksissa, kuten langattomissa laajakaistapalveluissa.
|
Selles kiiresti arenevas keskkonnas on praegune spektri haldamise süsteem, kus otsuseid spektri kasutamise kohta teevad peamiselt riigiasutused, sageli piirates seejuures kasutatavat tehnoloogiat ja pakutavaid teenuseid, jõudnud oma võimaluste piirini. Kuna riigipiirid muutuvad üha vähem oluliseks raadiospektri optimaalse kasutamise määramisel, tähendab spektri haldamisel praegu kasutatavat lähenemisviisi iseloomustav killustatus spektri kasutajatele suuremaid kulusid ja kaotatud võimalusi, samas aeglustab see innovaatiliste rakenduste ja teenuste kasutuselevõttu. Kui jätkata endisel viisil, siis piirab see traadita süsteemide kasvu ja uuendusvõimalusi Euroopas, eriti seoses praegu toimuva üleminekuga analoogtelevisioonilt digitelevisioonile, tänu millele vabaneb palju sagedusribasid raadiospektri kõige väärtuslikumas osas uuel viisil kasutamiseks nii ringhäälingus, nagu mobiil-TV-s, kui ka muudeks rakendusteks, nagu traadita lairibasideks.
|
|
Laajakaistapalveluilla voi olla merkittävä vaikutus Euroopan unionin kilpailukykyyn ja koheesioon[16] tuottavuuskasvun ja sosiaalisten vaikutusten muodossa. Langattomat liitynnät ovat lupaavin keino kuroa umpeen ”laajakaistakuilu” ja poistaa ”digitaalinen kahtiajako” erityisesti syrjäisillä ja maaseutualueilla[17].
|
Juurdepääs lairibasidele võib tööviljakuse tõusu ja sotsiaalsete mõjude kaudu oluliselt mõjutada Euroopa Liidu konkurentsivõimet ja ühtekuuluvust[16]. Traadita juurdepääs on üks tähtsamaid vahendeid lairibaühenduse lõhe ja digitaalse veelahkme ületamiseks, eriti ääremaade ja maapiirkondade puhul[17]. Komisjon on esitanud tulevikku suunatud spektripoliitika alase ELi strateegia üldpõhimõtted mitmes teatises[18] ning neile on avaldanud toetust liikmesriigid ja enamik sidusrühmi[19]. Seepärast esitas komisjon oma teatises 2006. aasta juunis ettepaneku viia spektri haldamises läbi reform, et:
|
|
Komissio on esitellyt uutta luotaavaan radiotaajuuspolitiikkaan liittyvän EU-strategian perusperiaatteet tiedonannoissa[18]. Jäsenvaltiot ja useimmat intressiryhmät ovat hyväksyneet ne[19]. Komissio ehdotti siksi kesäkuussa 2006 julkaisemassaan tiedonannossa taajuushallinnon uudistamista seuraavasti:
|
- kõrvaldada tarbetud piirangud spektri kasutamisele, tugevdades tehnoloogia ja teenuste neutraalsuse põhimõtet (vastavalt vabadus kasutada spektriribas mis tahes tehnoloogiat ja vabadus kasutada spektrit kõikides elektrooniliste sideteenuste pakkumiseks);
|
|
- poistetaan turhat rajoitukset taajuuksien käytöltä lujittamalla teknologianeutraalisuuden (vapaus käyttää mitä tahansa teknologiaa taajuuskaistalla) ja palveluneutraalisuuden (vapaus käyttää taajuuksia minkä tahansa sähköisen viestintäpalvelun tarjoamiseen) periaatteita
|
- parandada juurdepääsu spektrile, lubades laialdasemalt spektri litsentsivaba kasutamist ja teatavate kokkulepitud spektriribade kasutamise ainuõiguse üleandmist (järelturg);
|
|
- parannetaan taajuuksien saantia sallimalla enemmän taajuuksien lupavapaata käyttöä ja sallimalla yksittäisten käyttöoikeuksien siirto (jälleenmyynti) sovituilla taajuusalueilla
|
- luua tõhusam ja koordineeritum süsteem selliste traadita süsteemide rajamiseks volituste andmiseks, mil võiks olla üleeuroopaline haare või oluline piiriülene mõõde.
|
|
- otetaan käyttöön tehokkaampi ja koordinoitu lupajärjestelmä sellaisille langattomille järjestelmille, joilla on Euroopan laajuista potentiaalia tai laaja valtioiden rajat ylittävä ulottuvuus.
|
Avaliku arutelu tulemused
|
|
Julkisen kuulemisen tulokset
|
Avalikul arutelul selgus, et teenuste neutraalsuse põhimõte leidis laialdast toetust sidusrühmade, eriti mobiilsideettevõtjate ja traadita side ettevõtjate hulgas. Mõned ringhäälingu- ja maapealse televisiooni levivõrkude ettevõtjad väljendasid aga muret, et see võib piirata nende praegusi õigusi.
|
|
Palveluneutraalisuuden suhteen intressitahot, erityisesti matkapuhelinoperaattorit ja langaton teollisuus, ovat laajalti yksimielisiä. Jotkin lähetystoiminnan harjoittajat ja maanpäällisten TV-lähetysverkkojen operaattorit ilmaisivat kuitenkin huolensa vaikutuksesta, joka tällä voisi olla nykyisiin oikeuksiin.
|
Enamik vastanutest suhtus soosivalt ka tehnoloogia neutraalsuse põhimõttesse. Tehniliste piirangute järk-järgulisse kõrvaldamisse suhtuti poolehoiuga. Paljud tundsid muret, kuidas reguleerida segamise küsimust, eriti seoses spektri litsentsivaba kasutamisega, samas kui mõned vastajad teatasid, et kohe ilmuvad tehnilised lahendused selle raskuse kõrvaldamiseks.
|
|
Myös teknologianeutraalisuuden periaate sai kannatusta useimmilta vastaajilta. Teknisten rajoitusten vaiheittaista poistamista pidettiin tervetulleena. Monet toivat esille häiriöiden hallintaan liittyvän kysymyksen varsinkin lupavapaiden taajuusalueiden yhteydessä. Jotkin vastaajat mainitsivat tosin, että ongelmaan alkaa olla saatavilla teknisiä ratkaisuja.
|
Avalikul arutelul selgus, et üha rohkem toetatakse järelturu loomist. Seda pooldas enamik liikmesriike, ametiliite ja ettevõtjaid, kuigi peeti vajalikuks hoida ära spektrialade endale tagavaraks haaramist. Vastupidist arvamust väljendasid peamiselt maapealse ringhäälingu ettevõtjad ja mõned liikmesriigid, kes kardavad, et kauplemine võib avaldada mõju ringhäälingule.
|
|
Julkinen kuuleminen osoitti jälleenmyynnin kannatuksen kasvaneen. Useimmat jäsenvaltiot, toimialajärjestöt ja yritykset kannattivat taajuuskauppaa, vaikka taajuuksien hamstraamisen estämistä pidettiin tarpeellisena. Vastakkaisella kannalla olivat lähinnä maanpäällisen lähetystoiminnan harjoittajat ja eräät jäsenvaltiot, jotka olivat huolissaan taajuuskaupan vaikutuksesta lähetystoimintaan.
|
Strateegiaettepanek – spekter
|
|
Strategiaehdotus – Taajuudet
|
5. Lihtsustada juurdepääsu spektrile ja kõrvaldada spektri kasutamise tarbetud piirangud
|
|
5. Yksinkertaistetaan taajuuksien saantia ja poistetaan turhat rajoitukset taajuuksien käytöltä
|
Komisjoni seadusandlikud ettepanekud tugevdavad tehnoloogia ja teenuste neutraalsuse põhimõtteid ning loovad mehhanismi, millega kogu ELis määratakse kindlaks teatavad sagedusribad, mille kasutamise õigusi lubatakse müüa (järelturg). Neis ettepanekutes on ka reguleerivad sätted, millega soodustatakse spektri litsentsivaba kasutamist ja tugevdatakse spektri kasutusloa andmise tingimuste koordineerimist.
|
|
Komission säädösehdotuksilla lujitetaan teknologia- ja palveluneutraalisuuden periaatteita ja luodaan mekanismi niiden taajuuskaistojen määrittämiseksi, joiden osalta taajuuksien käyttöoikeuksilla voidaan käydä kauppaa EU:n laajuisesti (jälleenmyynti). Ehdotuksiin sisältyy myös säännöksiä, joilla edistetään taajuuksien lupavapaata käyttöä ja parannetaan taajuuksien käyttölupaehtojen koordinointia.
|
Ettepanekutes võetakse arvesse mastaabisäästu saavutamise strateegilist eesmärki, kuid ka vajadust hoida ära kahjulik segamine ning ka sellisest üldisest huvist kantud eesmärkide saavutamist, nagu sotsiaalne ja piirkondlik ühtekuuluvus, elu turvalisuse tagamine, spektri puuduliku kasutamise vältimine, kultuurilise ja keelelise mitmekesisuse ning meediapluralismi edendamine.
|
|
Ehdotuksissa otetaan huomioon mittakaavaetuihin tähtäävä strateginen tavoite. Tämän ohella niillä pyritään myös haitallisten häiriöiden välttämiseen ja yleishyödyllisiin tavoitteisiin: parantamaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, varmistamaan ihmishengen turvallisuus, välttämään taajuuksien tehotonta käyttöä sekä edistämään kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja median moniarvoisuutta.
|
4. Ühtne elektroonilise side turg
|
|
4. Sähköisen viestinnän yhtenäismarkkinat
|
4.1 Ettepaneku taust ja eesmärgid
|
|
4.1 Perustelut ja tavoitteet
|
Viimastel aastatel on tehnoloogia ja turu areng suurendanud võimalusi pakkuda elektroonilisi sideteenuseid väljaspool üksiku liikmesriigi geograafilisi piire. Juba praegu tahavad ettevõtjad pakkuda satelliitsidepõhiseid personaalse side süsteeme ja mobiilsideteenuseid lennuki või laeva pardal väljaspool riikide piire. Lisaks on selliste tähtsate teenuste nagu lairibamobiilside ja IP-kõned jaoks vaja ühtseid reguleerivaid tingimusi, et nende kõiki võimalusi saaks kasutada kogu ühtsel turul.
|
|
Viime vuosien teknologian ja markkinoiden kehitys on lisännyt mahdollisuuksia tarjota sähköisiä viestintäpalveluja jäsenvaltioiden maantieteellisten rajojen yli. Jo nyt on olemassa liiketoimintaintressiä tarjota satelliittivälitteisiä henkilökohtaisia viestintäjärjestelmiä ja matkaviestintäpalveluja ilma- ja merialuksissa yli kansallisten rajojen. Lisäksi eräät tärkeät palvelut, kuten laajakaistainen matkaviestintä ja VoIP-palvelut, edellyttävät johdonmukaista sääntely-ympäristöä, jotta niiden täysi potentiaali voidaan hyödyntää yhtenäismarkkinoilla.
|
Ent vaatamata muude majanduspiirkondade konkurentsisurvele ei ole Euroopal seni veel elektrooniliste sidevõrkude ja -teenuste ühtset turgu. ELi eeskirjade rakendamine 27 eraldiseisva riikliku reguleerimise süsteemi kaudu on tekitanud kaks suuremat puudust: turgude kunstlik killustatus liikmesriikide kaupa ja põhimõtteline järjekindluse puudumine ELi eeskirjade kohaldamisel.
|
|
Muilta talousalueilta tulevasta kilpailupaineesta huolimatta Euroopassa ei kuitenkaan vielä ole sisämarkkinoita sähköisille viestintäverkoille ja -palveluille. EU-sääntöjen täytäntöönpanoon 27 erillisessä kansallisessa sääntelyjärjestelmässä liittyy kaksi merkittävää haittaa: markkinat jakautuvat keinotekoisesti lohkoihin kansalliselta pohjalta ja EU-sääntöjen soveltaminen on olennaisella tavalla epäjohdonmukaista.
|
2006. aasta avaliku arutelu dokumentides esitas komisjon mitmed ettepanekud ühtse turu puudumise küsimuse lahendamiseks:
|
|
Komissio esitti vuoden 2006 kuulemisasiakirjoissaan useita ehdotuksia, joilla tätä tilannetta – alan yhtenäismarkkinoiden puuttumista – voidaan korjata. Komissio ehdotti, että:
|
i) tõhustada ELis reguleerimist ja muuta seda järjekindlamaks, tugevdades komisjoni järelevalvet riikide reguleerivate asutuste kasutatud meetmete üle;
|
|
i) tehostetaan ja johdonmukaistetaan sääntelyä EU:ssa parantamalla komission mahdollisuuksia valvoa kansallisten sääntelyviranomaisten toteuttamia korjaavia toimenpiteitä
|
ii) tõhustada täitemehhanisme ja muuta need kiiremaks, suurendades riikide reguleerivate asutuste sõltumatust ja tegutsemisvolitusi;
|
|
ii) tehostetaan ja nopeutetaan täytäntöönpanomekanismeja lisäämällä kansallisten viranomaisten riippumattomuutta ja todellista toimivaltaa
|
iii) kehtestada lihtsam menetlus selliste ettevõtjate valimiseks ja volitamiseks, kes hakkavad pakkuma teenuseid kogu ühenduses;
|
|
iii) otetaan käyttöön yksinkertaisempi menettely yhteisön laajuisia palveluja tarjoavien operaattoreiden valintaa ja valtuutusta varten
|
iv) tugevdada institutsiooniliselt koostööd riikide reguleerivate asutuste ja komisjoni vahel.
|
|
iv) lujitetaan institutionaalisesti kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välistä yhteistyötä.
|
4.2 Avaliku arutelu tulemused
|
|
4.2 Julkisen kuulemisen tulokset
|
Paljud sidusrühmad väljendasid tõsist muret, et praegust raamistikku rakendatakse riikides erineval viisil ja see ei luba saada siseturust täit kasu. Mõned nõudsid ulatuslikumat reguleerimist ELi tasandil. Eriti ettevõtjad, aga ka tarbijate organisatsioonid väljendasid kahetsust, et ikka veel ei ole tegelikku ühtset turgu ning et elektroonilise side sektori ettevõtjatel ja tarbijatel ei ole võrdseid tingimusi. Lisaks märkisid sidusrühmad, et Euroopa reguleerivate asutuste töörühma tegevus on piiratud; kuigi töörühm on 2006. ja 2007. aastal teinud mõningaid pingutusi, suudab ta reguleerijate tegevust üksnes vähesel määral koordineerida. Liikmesriikidel oli reservatsioone seoses oma volituste üleandmisega komisjonile, kuid mitu ettevõtjate rühma (uued turule tulijad, aga ka mõned turgu valitsevad operaatorid) pooldasid Euroopa reguleerivate asutuste töörühma institutsioonilist reformi ja/või palusid tugevdada komisjoni osa, et vältida nn väikseimal ühisnimetajal põhinevat lähenemisviisi, mis mõnede arvates on vältimatu, kui reguleerimismehhanism põhineb tegelikult 27 riigi reguleeriva asutuse konsensusel.
|
|
Useat intressitahot ilmaisivat vakavan huolensa eroista, joita nykyisen sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanossa esiintyy jäsenvaltioiden välillä ja jotka estävät täyden hyödyn saamista sisämarkkinoista. Jotkut halusivat enemmän sääntelyä EU:n tasolla. Erityisesti teollisuus ja myös kuluttajajärjestöt valittivat, ettei sähköiselle viestinnälle ollut luotu yhtenäismarkkinoita eikä yrityksille ja käyttäjille tasavertaisia toimintaedellytyksiä. Intressitahot mainitsivat myös ERG:n toimintaan liittyvät rajoitukset. Vuosien 2006 ja 2007 uudistuspyrkimyksistä huolimatta ERG antaa mahdollisuudet vain väljään koordinointiin sääntelyviranomaisten välillä. Vaikka eräät jäsenvaltiot suhtautuivat varauksella ”vallansiirtoon” komissiolle, useat toimialaryhmät (uudet tulokkaat ja myös osa vakiintuneista yhtiöistä) joko kannattivat ERG:n institutionaalista uudistamista ja/tai halusivat komissiolle vahvempaa roolia, jotta voitaisiin päästä ”pienimpään yhteiseen nimittäjään” perustuvasta lähestymistavasta – jota jotkin vastaajat pitävät väistämättömänä seurauksena sääntelymekanismissa, joka käytännössä nojaa kaikkien 27 kansallisen sääntelyviranomaisen yksimielisyyteen.
|
Lisaks peegeldus mitmes seisukohas tõsiasi, et praegune lähenemisviis ettevõtjate väljavalimisele ja volitamisele ei sobi kokku uute teenuste väljaarendamiseks vajaliku mastaabisäästu kasutamisega. Eelkõige kogu ühendust hõlmavate teenindussüsteemide puhul ja ka selliste puhul, mis võiksid sellisteks saada, on põhjust rajada ühtne süsteem, mille kaudu antakse spektri ja telefoninumbrite kasutamisõigusi.
|
|
Lisäksi monissa kannanotoissa todettiin, että operaattoreiden valinta- ja valtuutusmenettely haittaa nykymuodossaan mittakaavaetujen tavoittelua, joita uusien palvelujen kehittäminen edellyttää. Etenkin yhteisön laajuisten ja potentiaalisesti yhteisön laajuisten palvelujen osalta tarvittaisiin yksi ja yhtenäinen järjestelmä taajuuksien ja numeroiden käyttöoikeuksien myöntämistä varten.
|
Jõustamismehhanismidega seoses pooldas suur enamik liikmesriike ja uute turgudele sisenejate ühendusi ettepanekut tugevdada riikide reguleerivate asutuste täidesaatvaid volitusi, samas kui turgu valitsevad ettevõtjad ja mobiilsideettevõtjate ühendused ei pooldanud seda ettepanekut.
|
|
Mitä tulee täytäntöönpanomekanismeihin, jäsenvaltioiden suuri enemmistö ja uusia tulokkaita edustava järjestö kannattivat ehdotusta kansallisten viranomaisten toimeenpanovaltuuksien lisäämisestä, kun taas vakiintuneet yhtiöt ja matkapuhelinoperaattoreita edustava järjestö vastustivat sitä.
|
Strateegiaettepanekud – siseturg
|
|
Strategiaehdotukset – Sisämarkkinat
|
6. Tugevdada riikide reguleerivate asutuste sõltumatust ja täidesaatvaid volitusi
|
|
6. Lisätään kansallisten viranomaisten riippumattomuutta ja toimeenpanovaltuuksia
|
See parandab reguleeriva raamistiku tõhusat ja kiiret rakendamist.
|
|
Tämä tehostaa ja nopeuttaa sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanoa.
|
7. Viia lõpule siseturu rajamine, luues selleks sõltumatu Euroopa Elektroonilise Side Turu Ameti
|
|
7. Toteutetaan yhtenäismarkkinat perustamalla riippumaton Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomainen
|
On tehtud ettepanek rajada sõltumatu Euroopa Elektroonilise Side Turu Amet, millesse koondataks riikide reguleerivad asutused, kes praegu kohtuvad Euroopa reguleerivate asutuste töörühmas. See amet nõustaks komisjoni, tal oleksid selged volitused võtta meetmeid ühtse turu tugevdamiseks ja ta annaks aru Euroopa Parlamendile. Uus amet asendaks seega riikide reguleerivate asutuse praeguse lõdva koostöö Euroopa reguleerivate asutuste töörühmas tõhusama, autoriteetsema ja vastutusvõimelisema süsteemiga.
|
|
Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisessa olisivat edustettuina kaikki nykyään ERG:ssä kokoontuvat kansalliset sääntelyviranomaiset. Se neuvoisi komissiota, sillä olisi selkeä mandaatti toimia sisämarkkinoiden edistämiseksi ja se olisi vastuullinen Euroopan parlamentille. Uuden viranomaisen myötä ERG-ryhmässä tapahtuva väljä koordinointi korvattaisiin tehokkaammalla järjestelmällä, jossa kansallisilla sääntelyviranomaisilla on suuremmat valtuudet ja suurempi vastuu.
|
Uus amet:
|
|
Uuden viranomaisen tehtävänä olisi:
|
- parandaks ELi eeskirjade ühtlasemat ja järjekindlamat rakendamist siseturul, kasutades ühenduse süsteemis paremini riikide reguleerivate asutuste ühiseid kogemusi;
|
|
- johdonmukaistaa ja yhtenäistää EU-sääntöjen soveltamista sisämarkkinoilla hyödyntämällä paremmin kansallisten sääntelyviranomaisten yhteenkoottua asiantuntemusta yhteisön järjestelmässä
|
- abistaks komisjoni muudes elektroonilise side valdkondades, nagu riigiüleste turgude analüüsimises ja ettevõtja(te) väljavalimisel piiriüleste teenuste pakkumiseks;
|
|
- avustaa komissiota muissa sähköiseen viestintään liittyvissä asioissa, kuten valtioiden rajat ylittävien markkinoiden analysoinnissa ja rajat ylittäviä palveluja tarjoavien yritysten valinnassa
|
- toimiks kontaktipunktina äriühingutele, kes soovivad saada spektri ja telefoninumbrite kasutusõigusi, et pakkuda ELis piiriüleseid teenuseid;
|
|
- toimia yhteysviranomaisena yrityksille, jotka hakevat oikeuksia taajuuksien ja numeroiden käyttöön tarjotakseen rajat ylittäviä palveluja EU:ssa
|
- võtaks üle Euroopa Võrgu- ja Infoturbeameti (ENISA) funktsioonid ja toimiks võrgu- ja infoturbe alase asjatundlikkuse keskusena Euroopa tasemel.
|
|
- ottaa hoitaakseen Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) tehtävät ja toimia Euroopan tason asiantuntijakeskuksena verkko- ja tietoturvakysymyksissä.
|
8. Tugevdada komisjoni järelevalvet parandusmeetmete üle, et suurendada järjepidevust
|
|
8. Lisätään komission valtuuksia valvoa korjaavia toimenpiteitä johdonmukaisuuden parantamiseksi
|
Seadusandlike ettepanekutega laiendatakse turu järelevalve korra raames komisjoni volitusi riikide reguleerivate asutuste rakendatavate meetmete järelevalve alal, et komisjon aitaks tihedas koostöös Euroopa uue ametiga kaasa meetmete järjepidevamale, tõhusamale ja kiiremale kohaldamisele kogu ELis.
|
|
Säädösehdotuksilla laajennettaisiin komission valtuuksia valvoa markkinakatsausmenettelyn yhteydessä kansallisten sääntelyviranomaisten ehdottamia korjaavia toimenpiteitä. Valvonta koordinoitaisiin uuden eurooppalaisen viranomaisen kanssa, jotta korjaavien toimenpiteiden toteutus olisi johdonmukaisempaa, tehokkaampaa ja nopeampaa.
|
9. Rohkem tehnilist ühtlustamist mitmes eriti tähtsas valdkonnas
|
|
9. Lisätään teknistä yhdenmukaistamista joillakin keskeisillä lohkoilla
|
Reguleeriva raamistiku rakendamise erinevuste vähendamiseks on tehtud ettepanek, et komisjon võiks ameti kogemusi kasutades olla võimeline võtma vastu tehnilisi ühtlustamismeetmeid sellistes valdkondades nagu kuluarvestusmetoodika, numbrite ülekantavuse rakendamine, tarbijakaitse ja puuetega lõppkasutajate juurdepääs elektroonilistele sideteenustele ning -seadmetele.
|
|
Täytäntöönpanon hajanaisuuden välttämiseksi ehdotetaan, että komissio voisi eurooppalaisen viranomaisen asiantuntemukseen nojautuen vahvistaa tekniset yhdenmukaistamistoimet sellaisissa kysymyksissä kuin kustannuslaskentamenetelmät, numeron siirrettävyys, kuluttajansuoja sekä sähköisten viestintäpalvelujen ja -laitteiden esteettömyys vammaisille loppukäyttäjille.
|
5. Seos kodanike vajadustega
|
|
5. Yhteydet kansalaisiin
|
5.1 Kasutajaõigused ja tarbijakaitse
|
|
5.1 Käyttäjien oikeudet ja kuluttajansuoja
|
Ettepaneku taust ja eesmärgid
|
|
Perustelut ja tavoitteet
|
Tehnoloogiamuutuse ja suurenenud konkurentsi ühisel mõjul on kodanikel tekkinud rohkem valikuvõimalusi ning teenused on muutunud paremaks ja odavamaks. Ent on võimalik teha rohkem selleks, et tarbijad saaksid täit kasu elektrooniliste sideteenuste tõeliselt ühtsest turust.
|
|
Teknologian kehityksen ja lisääntyneen kilpailun yhteisvaikutuksesta kansalaisten tarjolla alkaa olla enemmän valinnanmahdollisuuksia sekä parempia ja huokeampia palveluja. Enemmän voidaan vielä kuitenkin tehdä, jotta kuluttajat saisivat täyden hyödyn irti todellisista sähköisen viestinnän sisämarkkinoista.
|
Komisjon tõi 2006. aasta juuni teatises välja neli peamist muudatuste valdkonda:
|
|
Komissio määritteli kesäkuussa 2006 julkaisemassaan tiedonannossa seuraavat neljä aluetta, joilla muutostarve on suurin:
|
- läbipaistvus ja teabe avaldamine kasutajale;
|
|
- avoimuus ja tietojen julkaiseminen käyttäjille,
|
- puuetega isikute paranenud juurdepääs;
|
|
- parempi esteettömyys vammaisille käyttäjille,
|
- hädaabiteenused ja juurdepääs hädaabinumbrile 112 ning
|
|
- hätäpalvelut ja pääsy 112-palveluihin ja
|
- põhimõtteline ühilduvus ja teenuste kvaliteet (võrguneutraalsus).
|
|
- liitettävyyden ja palvelun laadun perustaso (”net neutrality”).
|
Lisaks vaadeldakse 2008. aastal avaldatavas komisjoni teatises veel selliseid ammuseid teemasid nagu universaalteeninduse põhimõte ja ulatus, mida komisjon on juba ka varem käsitlenud[20].
|
|
Lisäksi joitain pitkän aikavälin kysymyksiä (esim. komission jo esille nostama yleispalvelun käsite ja laajuus[20]) käsitellään vuonna 2008 julkaistavassa komission tiedonannossa.
|
Avaliku arutelu tulemused
|
|
Julkisen kuulemisen tulokset
|
Tarbijad ja puuetega isikute ühendused tervitasid komisjoni ettepanekuid kõigis valdkondades, ent paljud ettevõtjad väitsid, et kohustuslikud meetmed võivad piirata nende innovaatilisust, ja nad eelistasid isereguleerimist. Seadmete tootjad ja tarkvarafirmad toetasid tugevamat ühtlustamist ELi tasandil. Enamik arvamust avaldanud liikmesriike toetas ettepanekuid e-juurdepääsetavuse, teabe läbipaistvuse ja teeninduskvaliteedi valdkondades. Ka Euroopa reguleerivate asutuste töörühm toetas ettepanekuid seoses teabe läbipaistvuse, helistaja asukoha kindlaksmääramise ja e-juurdepääsetavusega.
|
|
Kuluttajat ja vammaisjärjestöt pitivät komission ehdotuksia tervetulleina kaikilla alueilla, mutta monet operaattorit katsoivat, että pakolliset toimenpiteet saattavat vaikuttaa kielteisesti innovaatiokykyyn ja pitivät parempana itsesääntelyä. Laitevalmistajat ja ohjelmistoyritykset kannattivat lisäharmonisointia EU:n tasolla. Suurin osa kantaa ottaneista jäsenvaltioista tuki komission ehdotuksia palvelujen esteettömyyden, tiedon avoimuuden ja palvelulaadun osalta. Niin ikään ERG kannatti ehdotuksia tiedon avoimuuden, soittajan sijaintitietojen ja palvelujen esteettömyyden osalta.
|
Strateegiaettepanekud – tarbijakaitse
|
|
Strategiaehdotukset – Kuluttajansuoja
|
10. Ajakohastada ja tugevdada raamistiku üldsätteid seoses tarbijakaitsega
|
|
10. Ajantasaistetaan ja vahvistetaan sääntelyjärjestelmän yleistä kuluttajansuojaa
|
Seadusandlike ettepanekutega nähakse ette järgmist:
|
|
Säädösehdotuksissa esitetään seuraavaa:
|
- parandada teenusepakkujalt tarbijatele antava teabe, sealhulgas teenindustingimusi ja tariife käsitleva teabe läbipaistvust;
|
|
- Parannetaan tiedon avoimuutta palvelun tarjoajilta kuluttajille (mm. tiedot toimitusehdoista ja hinnoista).
|
- kehtestada telefoninumbri ülekandmise tähtajaks pärast tava- või mobiilsideettevõtja vahetamist üks tööpäev;
|
|
- Asetetaan yhden arkipäivän määräaika puhelinnumeron siirrolle kiinteän tai mobiilioperaattorin vaihtamisen jälkeen.
|
- tõhustada telefoninumbri 112 kaudu kättesaadavate hädaabiteenuste osutamist ELis, eelkõige parema juurdepääsu tagamisega helistaja asukohta käsitlevale teabele;
|
|
- Tehostetaan 112-hätäpalvelujen toimintaa EU:ssa erityisesti parantamalla soittajan sijaintitietojen saantia.
|
- volitada riikide reguleerivaid asutusi kehtestama teeninduskvaliteedi miinimumnõudeid, tuginedes ühenduse tasandil koostatud standarditele.
|
|
- Annetaan kansallisille sääntelyviranomaisille mahdollisuus asettaa palvelujen laatua koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka perustuvat yhteisön tasolla laadittuihin normeihin.
|
11. Ajakohastada ja karmistada e-juurdepääsetavust ja puuetega isikute õigusi käsitlevaid sätteid
|
|
11. Ajantasaistetaan ja vahvistetaan säännöksiä sähköisten palvelujen esteettömyyteen ja vammaiskäyttäjien oikeuksiin liittyen
|
Seadusandlike ettepanekutega nähakse ette järgmist:
|
|
Säädösehdotuksissa esitetään seuraavaa:
|
- hõlbustada puuetega isikute juurdepääsu telefoninumbri 112 kaudu kättesaadavatele hädaabiteenustele;
|
|
- Helpotetaan vammaisten pääsyä 112-hätäpalveluihin.
|
- tugevdada praegu kehtivaid sätteid, et tagada e-side teenuste kättesaadavus ning kasutatavus puuetega isikutele, vanuritele ja erivajadustega isikutele.
|
|
- Lujitetaan voimassa olevia säännöksiä sen varmistamiseksi, että vammaiset, vanhukset ja erityistarpeita omaavat voivat käyttää sähköisen viestinnän palveluja esteettömästi.
|
5.2 Eraelu kaitse ja turvalisus
|
|
5.2 Yksityisyys ja turvallisuus
|
Ettepaneku taust ja eesmärgid
|
|
Perustelut ja tavoitteet
|
Reguleeriva raamistiku üks keskseid eesmärke on kaitsta ELi kodanike huve; selleks tuleb muu hulgas tagada isikuandmete ja eraelu puutumatuse tõhus kaitse ning üldkasutatava sidevõrgu puutumatus ja turvalisus. Nende eesmärkide olulisust on veelgi suurendanud uute elektrooniliste hädaohtude nagu arvutiviiruste, rämpsposti, nuhkvara ja andmepüügi levik viimastel aastatel.
|
|
Yksi EU:n sääntelyjärjestelmän päätavoitteista on ajaa EU:n kansalaisten etuja muun muassa varmistamalla henkilötietojen ja yksityisyyden suojan korkea taso ja pitämällä yllä yleisten viestintäverkkojen turvallisuutta ja eheyttä. Viime vuosina lisääntyneet sähköisten palvelujen uhat, kuten roskaposti, virukset, urkintaohjelmat ja phishinginä tunnettu luottamuksellisten tietojen kalastelu, ovat entisestään lisänneet näiden tavoitteiden merkitystä.
|
2006. aasta juunis avaldatud avaliku arutelu dokumentides on esitatud mitmed ettepanekud turvalisuse tagamisega seotud sätete karmistamiseks reguleerivas raamistikus. Nende muudatuste eesmärk on suurendada praeguste võrkude ja süsteemide vastupidavust ning need täiendavad muid õigusakte, millega teatavad tegevused on tunnistatud kuritegelikuks,[21] samuti on eesmärk suurendada isikuandmete turvalisust elektroonilise side sektoris.
|
|
Kesäkuussa 2006 julkaistuissa kuulemisasiakirjoissa esitettiin joukko ehdotuksia siitä, miten sääntelyjärjestelmään sisältyviä turvallisuussäännöksiä tulisi tehostaa. Näillä muutoksilla on tarkoitus parantaa nykyisten verkkojen ja järjestelmien toimintavarmuutta, täydentää muuta lainsäädäntöä, jossa kriminalisoidaan tietyt teot[21], ja lisätä henkilötietojen turvallisuutta sähköisen viestinnän sektorilla.
|
Avaliku arutelu tulemused
|
|
Julkisen kuulemisen tulokset
|
Avalikul arutelul väljendasid liikmesriigid ettevaatlikku toetust komisjoni ettepanekutele. Teisest küljest on mitu ettevõtjat ja teenusepakkujat mures selle pärast, mida nende ettepanekute rakendamine maksma võib minna. Tarbijate organisatsioonid on ettepanekute poolt, samas kui andmekaitseasutused soovivad, et komisjon läheks oma ettepanekutes kaugemale.
|
|
Julkisen kuulemisen tulokset osoittivat jäsenvaltioiden suhtautuvan varovaisen myönteisesti komission ehdotuksiin. Monet operaattorit ja palveluntarjoajat ovat toisaalta huolissaan mahdollisista kustannusvaikutuksista. Kuluttajajärjestöt ovat puoltavalla kannalla, ja tietosuojaviranomaiset haluavat komission menevän pidemmällä ehdotuksissaan.
|
Strateegiaettepanek – eraelu puutumatus ja turvalisus
|
|
Strategiaehdotus – Yksityisyys ja turvallisuus
|
12. Suurendada võrkude ja teenuste turvalisust ning kasutaja eraelu puutumatust
|
|
12. Lujitetaan verkkojen ja palvelujen turvallisuutta ja käyttäjien yksityisyyden suojaa
|
Komisjoni seadusandlikes ettepanekutes käsitletakse paljusid küsimusi, sealhulgas järgmisi:
|
|
Komission säädösehdotuksilla pyritään muun muassa seuraaviin tavoitteisiin:
|
- tagada, et tarbijaile teatataks, kui nende isikuandmete puutumatust on rikutud võrgu turvalisuse rikkumise tagajärjel;
|
|
- Varmistetaan, että kuluttajat saavat tiedon, jos heidän henkilötietonsa ovat vaarantuneet verkkoturvallisuuden loukkaamisen vuoksi.
|
- suurendada ettevõtjate ja riikide reguleerivate asutuste vastutust elektrooniliste sidevõrkude ja -teenuste turvalisuse ja puutumatuse eest;
|
|
- Annetaan operaattoreille ja kansallisille sääntelyviranomaisille suurempi vastuu kaikkien sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen turvallisuuden ja eheyden suhteen.
|
- suurendada pädevate asutuste rakendus- ja täidesaatvaid volitusi, eriti rämpsposti vastases võitluses;
|
|
- Lisätään toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia säännösten täytäntöönpanossa ja sen valvonnassa, erityisesti roskapostin torjunnassa.
|
- täpsustada ELi reeglite kohaldamist andmete kogumise ja tuvastamise selliste seadmete suhtes, mida kasutatakse avalikes elektroonilistes sidevõrkudes.
|
|
- Selkeytetään EU-sääntöjen soveltamista tiedonkeruu- ja tunnistuslaitteisiin, jotka käyttävät yleisiä sähköisiä viestintäverkkoja.
|
Nende eesmärkide saavutamist hõlbustab Euroopa Võrgu- ja Infoturbeameti viimine uue Euroopa Elektroonilise Side Turu Ameti koosseisu.
|
|
Näiden tavoitteiden saavuttamista helpottaa se, että ENISA tulee muodostamaan osan uudesta sähköisen viestinnän markkinaviranomaisesta.
|
7. KOKKUVÕTE
|
|
6. PÄÄTELMÄT
|
ELi reguleeriva raamistiku 2007. aasta reformiga soovib komisjon kohandada praegusi eeskirju tehnoloogia ja turu arengule.
|
|
EU:n sääntelyjärjestelmän vuoden 2007 uudistusehdotuksilla on tarkoitus mukauttaa nykyisiä sääntöjä teknologian ja markkinoiden kehitykseen.
|
Kooskõlas püüdlustega saavutada parem reguleerimine on komisjon valmistunud tegema esimese suurema sammu kõnealuse sektori reguleerimise vähendamise suunas, vähendades selleks eelnevat reguleerimist vajavate turgude arvu 18-lt 7-le. Samal ajal kavatseb komisjon tõhustada konkurentsi seni veel püsinud kitsaskohtades, võttes näiteks kasutusele uue meetme – funktsioonipõhise eraldamise.
|
|
Parempaan sääntelyyn pyrkien komissio on valmis ottamaan ensimmäisen tärkeän askeleen kohti alan sääntelyn purkamista vähentämällä ennakkosääntelyn alaisiksi tulevien markkinoiden määrän 18:sta 7:ään. Samaan aikaan komissio aikoo lisätä kilpailua jäljellä olevissa markkinoiden pullonkauloissa, muun muassa ottamalla käyttöön uutena korjauskeinona toimintojen eriyttämisen.
|
Komisjon teeb ka ettepaneku teha otsustav samm elektroonilise side ühtse turu loomiseks Euroopas selle tagamiseks, et ettevõtjad ja tarbijad saavad tõrgeteta rajada piiriülese elektroonilise side ja seda ka nii kasutada. Üha nähtavamaks muutuvad piirangud, mis on omased Euroopa elektroonilise side haldamisele 27 eraldiseisva riigi reguleeriva asutuse kaudu; need piirangud kahjustavad Euroopa konkurentsivõimet. Seepärast teeb komisjon ettepaneku viia ühtse turu rajamine reguleerimise mõttes lõpule ja asutada sõltumatu Euroopa Elektroonilise Side Turu Amet; see amet aitaks koos komisjoniga luua Euroopas ühtlaselt reguleeritud tingimustega keskkonna ja tõsta Euroopa suutlikkust tegelda võrguteabe ja -turbe küsimustega.
|
|
Komissio ehdottaa myös määrätietoista etenemistä kohti yhtenäisten eurooppalaisten markkinoiden luomista sähköisille viestintäpalveluille, jotta yritykset voivat tarjota ja kuluttajat käyttää näitä palveluja saumattomasti yli rajojen. Rajoitukset, joita liittyy Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyyn 27 erillisessä kansallisessa järjestelmässä, ovat käyneet yhä ilmeisemmiksi ja haittaavat Euroopan kilpailukykyä. Komissio ehdottaa siksi, että alan yhtenäismarkkinat saatetaan päätökseen sääntelyn osalta perustamalla riippumaton Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomainen, joka toimii yhdessä komission kanssa tasavertaisten sääntelyedellytysten luomiseksi Eurooppaan ja parantaa Euroopan valmiuksia puuttua verkko- ja tietoturvakysymyksiin.
|
Lisaks peab komisjon väga oluliseks kodanikuõiguste suurendamist näiteks sel viisil, et tagatakse tarbijate parem teavitamine teenindustingimustest ja tariifidest ning võimaldatakse neil kergemini vahetada teenindajat.
|
|
Lisäksi komissio pitää tarpeellisena lisätä kansalaisten oikeuksia esimerkiksi varmistamalla, että markkinoiden tarjotessa enemmän valinnanmahdollisuuksia kuluttajat ovat paremmin selvillä toimitusehdoista ja hinnoista ja voivat helpommin vaihtaa palveluntarjoajaansa.
|
Komisjon käsitleb 2007. aasta reformiettepanekutes ka valdkonda, mida ta tulevikuperspektiivis peab ELi raamistiku suurimaks nõrkuseks, see on raadiosageduste spektri haldamine; komisjon teeb reformiettepanekud, mis aitavad kaasa innovatsioonile ja investeerimisele traadita tehnoloogiasse.
|
|
Komissio aikoo vuoden 2007 uudistusehdotuksissaan myös puuttua kysymykseen, jota se pitää EU:n sääntelyjärjestelmän keskeisenä heikkoutena tulevaisuuden näkökulmasta. Tämä kysymys on radiotaajuuksien hallinto, jota komissio aikoo uudistaa tehostamalla innovointia ja investointia langattomiin teknologioihin.
|
Elektrooniline side on kogu ELi majanduse alus. Toimiv ühtne turg on Euroopa suurim vara püüdluses muutuda kogu maailmas konkurentsivõimeliseks. Euroopa ei tohi enam aega kaotada. Seepärast usub komisjon, et 2007. aasta reformiettepanekud peaksid muutuma seaduseks juba enne 2009. aasta lõppu.
|
|
Sähköinen viestintä muodostaa perustan EU:n koko taloudelle. Toimivat yhtenäismarkkinat ovat Euroopan paras ase kamppailussa maailmanlaajuisesta kilpailukyvystä. Aikaa ei ole hukattavana. Tämän vuoksi komissio katsoo, että vuoden 2007 uudistusehdotukset tulisi sisällyttää lakiin ennen vuoden 2009 loppua.
|
[1] KOM (2005) 229.
|
|
[1] KOM(2005) 229.
|
[2] EÜT L 108, 24.4.2002, lk 33.
|
|
[2] EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.
|
[3] KOM(2007) 697; KOM(2007) 698; KOM(2007) 699.
|
|
[3] KOM(2007) 697, KOM(2007) 698 ja KOM(2007) 699.
|
[4] SEK(2007) 1472.
|
|
[4] SEC(2007) 1472.
|
[5] http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/info_centre/documentation/public_consult/review/index_en.htm.
|
|
[5] http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/info_centre/documentation/public_consult/review/index_en.htm.
|
[6] KOM (2006) 334.
|
|
[6] KOM(2006) 334.
|
[7] http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/info_centre/documentation/public_consult/review_2/index_en.htm.
|
|
[7] http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/info_centre/documentation/public_consult/review_2/index_en.htm.
|
[8] Volinik Redingi 30. novembri 2006. aasta kiri Euroopa reguleerivate asutuste töörühmale, töörühma vastus ning volinik Redingi ja esimees Viola 27. veebruari 2007. aasta ühisavaldus on kättesaadavad aadressil http://erg.eu.int/whatsnew/index_en.htm.
|
|
[8] Komissaari Redingin ERG:lle 30.11.2006 lähettämä kirje, ERG:n vastaus sekä komissaari Redingin ja puheenjohtaja Violan 27.2.2007 antama yhteinen lausunto löytyvät osoitteesta http://erg.eu.int/whatsnew/index_en.htm.
|
[9] Täiendavad tõendid ja arvandmed on esitatud lisatud mõjuhinnangus.
|
|
[9] Muuta näyttöä ja numerotietoja löytyy vaikutusarvioinnista.
|
[10] Komisjoni soovitus elektroonilise side sektori asjaomaste toodete ja teenuste turgude kohta, mille puhul tuleb kaaluda eelnevat reguleerimist direktiivi 2002/21/EÜ kohaselt, ELT L114, 8.5.2003, lk 45.
|
|
[10] Komission suositus direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (EUVL L 114, 8.5.2003, s. 45).
|
[11] Komisjoni 12. aruanne: Euroopa elektroonilise side reguleerimine ja turud aastal 2006, 2. lisa, lk 13. Arvandmed on esitatud kõigi kõneliikide jaemüügiteenuste tuludena EL 25 jaoks 2005. aasta detsembri seisuga.
|
|
[11] Komission 12. raportti: Euroopan sähköisen viestinnän sääntely ja markkinat vuonna 2006, liite 2, s. 13. Luvut kaikkien puhelutyyppien vähittäismyynnin tuloina EU25-maissa joulukuulta 2005.
|
[12] Samas, 2. lisa, lk 66. EL 25 andmed, kaasa arvatud edasimüük, 2006. aasta oktoobri seisuga.
|
|
[12] Ibid. liite 2, s. 66. EU25-maiden luvut lokakuulta 2006 (ml. jälleenmyynti).
|
[13] Vt komisjoni teatis „Täieliku kasu saamine digitaalsest dividendist Euroopas: ühine lähenemisviis digitaalringhäälingule üleminekul vabaneva spektri kasutamisele”, KOM(2007) 700.
|
|
[13] Ks. komissio tiedonanto ”Eurooppalaisen taajuusylijäämän täysimääräinen hyödyntäminen: yhteinen lähestymistapa digitalisoinnin yhteydessä vapautuvien lähetystaajuuksien käyttöön”, KOM(2007) 700.
|
[14] Euroopa Ülemkogu Brüsselis, 14.–15. detsember 2006, eesistujariigi järeldused 16879/1/06 rev. 1.
|
|
[14] Brysselin Eurooppa-neuvosto, 14.-15. joulukuuta 2006, puheenjohtajan päätelmät 16879/1/06 rev. 1.
|
[15] Resolutsioon ((P6_TA-PROV(2007)0041) veebilehel http://ec.europa.eu/information_society/policy/radio_spectrum/docs/ep_dr_res_spectrum_14_02.pdf.
|
|
[15] Parlamentin päätöslauselma (P6_TA-PROV(2007)0041) on luettavissa seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/information_society/policy/radio_spectrum/docs/ep_dr_res_spectrum_14_02.pdf.
|
[16] Lairibaühendus on teadmistel põhineva majanduse alusinfrastruktuur ja on oluliselt aidanud suurendada info- ja sidetehnoloogia mõju; selle arvele võib panna poole tööviljakuse suurenemisest tänapäeva majanduses viimase kümne aasta jooksul.
|
|
[16] Laajakaista on osaamistalouden perusinfrastruktuuri, joka on lisännyt merkittävästi tieto- ja viestintäteknologian taloudellista vaikutusta. Siihen on johdettavissa puolet tuottavuuden kasvusta moderneissa kansantalouksissa viimeksi kuluneena vuosikymmenenä.
|
[17] Lairibaühendus on EL 25s keskmiselt kättesaadav enam kui 90 % linnainimestest, kuid kõigest 71 % maainimestest (komisjoni hinnang, jaanuar 2007).
|
|
[17] EU25-maissa laajakaistaa on tarjolla keskimäärin 90 prosentille kaupunkiväestöstä, mutta vain 71 prosentille maaseutuväestöstä (Euroopan komissio, arvio tammikuulta 2007).
|
[18] KOM(2005) 411, KOM(2005) 400 ja KOM(2005) 461.
|
|
[18] KOM(2005) 411, KOM(2005) 400 ja KOM(2005) 461.
|
[19] Vt eelkõige raadiospektripoliitika rühma arvamused digitaalsete dividendide, spektriribadega kauplemise ja elektroonilistele sideteenustele traadita juurdepääsu poliitika kohta, mille tekstid on esitatud aadressil at http://rspg.ec.europa.eu.
|
|
[19] Ks. erityisesti RSPG-työryhmän lausunnot digitaalisesta kahtiajaosta, taajuuskaupasta ja WAPECS-menettelytavasta. Tekstit ovat saatavilla osoitteessa http://rspg.ec.europa.eu.
|
[20] Vt kaks teatist universaalteeninduse läbivaatamise kohta: KOM(2005) 203 ja KOM(2006) 163.
|
|
[20] Ks. yleispalvelun laajuuden uudelleentarkastelua koskevat kaksi tiedonantoa KOM(2005) 203 ja KOM(2006) 163.
|
[21] Nõukogu raamotsus 2005/222/JSK infosüsteemide vastu suunatud rünnete kohta, ELT L69, 16.3.2005, lk 67.
|
|
[21] Neuvoston puitepäätös 2005/222/YOS tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä (EUVL L 69, 16.3.2005, s. 67).
|
|