[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

[pic] | COMISIÓN DE LAS COMUNIDADES EUROPEAS |

Bryssel 29.4.2009

Bruselas, 29.4.2009

KOM(2009) 180 lopullinen

COM(2009) 180 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

COMUNICACIÓN DE LA COMISIÓN AL PARLAMENTO EUROPEO, AL CONSEJO, AL COMITÉ ECONÓMICO Y SOCIAL EUROPEO Y AL COMITÉ DE LAS REGIONES

EU:n väestön ikääntymisen vaikutusten käsittelystä(väestön ikääntymistä koskeva kertomus 2009)

Abordar los efectos del envejecimiento de la población de la UE (Informe de 2009 sobre el envejecimiento demográfico)

1. Johdanto

1. Introducción

Ensimmäistä kertaa historiamme aikana suurin osa Euroopan kansalaisista voi nyt viettää terveenä aktiivista ja osallistuvaa elämää pitkälle vanhuusvuosiin saakka. Samalla ikääntyvät yhteiskunnat tarjoavat uusia tilaisuuksia innovatiivisille yrityksille, sillä tarvitsemme uusia tai ikääntyvien tarpeisiin mukautettuja hyödykkeitä ja palveluja. Väestön ikääntyminen yhdessä alhaisen syntyvyyden kanssa aiheuttaa kuitenkin suuria taloudellisia ja sosiaalisia sekä julkisen talouden haasteita. Eurooppa on ryhtynyt valmistautumaan kohtaamaan nämä haasteet, ja edistyminen on joissakin jäsenvaltioissa ollut rohkaisevaa. Niissä on esimerkiksi uudistettu eläkejärjestelmiä ja pyritty sovittamaan työ- ja perhe-elämä paremmin yhteen. Ellei instituutioita ja politiikkaa muuteta, väestösuuntauksilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnissamme – sukupolvien välinen solidaarisuus joutuu koetukselle ja tuleviin sukupolviin kohdistuvat vaatimukset kasvavat. Tällaisilla suuntauksilla on merkittävä vaikutus kasvumahdollisuuksiin, ja ne saavat aikaan suuria paineita lisätä julkisia menoja eläkkeiden ja terveydenhuollon lisäksi myös infrastruktuureihin, asumiseen ja koulutukseen.

Por primera vez en la historia, la inmensa mayoría de los ciudadanos europeos pueden llevar una vida activa, sana y participativa hasta una edad avanzada. Al mismo tiempo, las sociedades en proceso de envejecimiento presentan nuevas oportunidades para las empresas innovadoras a través de una demanda de bienes y servicios nuevos o adaptados. Sin embargo, la combinación del envejecimiento de la población y las bajas tasas de natalidad también plantea importantes retos económicos, presupuestarios y sociales. Europa ha empezado a prepararse para afrontar estos retos y algunos Estados miembros han alcanzado progresos alentadores, especialmente mediante reformas del sistema de pensiones y un mejor equilibrio entre la vida profesional y la vida familiar. No obstante, si no se producen nuevos cambios en las instituciones y en las políticas aplicadas, se espera que las tendencias demográficas transformen considerablemente nuestras sociedades, afectando a la solidaridad entre generaciones e imponiendo nuevas exigencias a las generaciones futuras. Estas tendencias tendrán un impacto significativo sobre el potencial de crecimiento e implican fuertes presiones para aumentar el gasto público, no sólo en pensiones y sanidad, sino también en infraestructuras, vivienda y educación.

Eurooppa-neuvostoissa on kerta toisensa jälkeen tunnustettu, että jotain on tehtävä sen vuoksi, että väestön ikääntyminen vaikuttaa Euroopan yhteiskuntamalleihin. Poliittinen haaste on laaja. Käynnissä on keskustelu hyvinvointijärjestelmien uudenaikaistamisesta ja työssä pysymisen jatkamisesta, joita on sivuttu jo Hampton Courtin huippukokouksessa vuonna 2005, uudistetussa Lissabonin strategiassa, EU:n uudistetussa kestävän kehityksen strategiassa ja yhdennetyssä ilmasto- ja energiapolitiikassa, eläkkeiden, terveydenhuollon ja vanhusten pitkäaikaishoidon avoimessa koordinointimenetelmässä ja nuorisostrategiassa[1] sekä pyrittäessä kestävään julkiseen talouteen vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti.

Sucesivos consejos europeos han reconocido la necesidad de abordar el impacto del envejecimiento de la población sobre los modelos sociales europeos. El reto planteado es amplio, y abarca: el debate actual sobre la modernización de los sistemas de seguridad social y la prolongación de la vida activa como consecuencia de la Cumbre de Hampton Court de octubre de 2005, la Estrategia de Lisboa renovada, la nueva estrategia de la UE para el desarrollo sostenible y la política integrada en materia de clima y energía, el método abierto de coordinación en materia de pensiones, asistencia sanitaria y cuidados de larga duración y una estrategia para los jóvenes[1], así como el avance hacia unas finanzas públicas sostenibles en el contexto del Pacto de Estabilidad y Crecimiento.

Tähän kehykseen viitaten talous- ja rahoitusasioiden neuvosto ohjeisti talouspoliittista komiteaa ja pyysi komissiota ajantasaistamaan pitkän aikavälin talousarvioennusteet vuoden 2009 loppuun mennessä. Yhdessä tehdyt arviot[2], joiden laatimisessa on käytetty uusia ajantasaisia menetelmiä, vahvistavat yleisesti ottaen vuoden 2006 arvioiden sisällön. Arvioita käytetään väestön ikääntymisen vaikutusten analyysiin, ja ne kuuluvat erottamattomasti monenväliseen EU:n julkisen talouden valvontaan. Niistä on hyötyä myös poliittisille päättäjille valmisteltaessa eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien muutoksia.

En este marco, el Consejo EcoFin pidió al Comité de Política Económica y a la Comisión la actualización de las previsiones presupuestarias a medio plazo antes de finalizar 2009. Estas previsiones conjuntas[2], que aplican nuevos métodos mejorados, confirman ampliamente las previsiones de 2006 y representan una contribución esencial al análisis de los efectos del envejecimiento de la población, formando parte de la supervisión presupuestaria multilateral de la UE. Asimismo, serán útiles para que los responsables políticos preparen las reformas de los sistemas de pensiones y de asistencia sanitaria.

Tässä tiedonannossa esitetään viimeisimmät pitkän aikavälin taloudelliset ja julkisen talouden arviot sekä ensimmäinen katsaus siitä, mikä on komission näkemys Euroopan kyvystä käsitellä ikääntymishaastetta uusien tietojen ja nykyisen talouskehityksen valossa.

Esta Comunicación presenta las previsiones económicas y presupuestarias a largo plazo más recientes y expone el punto de vista de la Comisión sobre la capacidad de Europa de superar el reto que plantea el envejecimiento de la población teniendo en cuenta los nuevos datos y la actual evolución económica.

Hiljattain tehty analyysi vahvistaa, että ikääntyvien yhteiskuntien tarvitsemiin rakenneuudistuksiin on käytettävissä vain tietty aika, noin kymmenen vuotta, joiden aikana työllisten määrä voi kasvaa.[3] Jos mitään ei tehdä, EU:n kyky täyttää ikääntyvän väestön tarpeet tulevaisuudessa heikentyvät.

El análisis reciente confirma que se dispone de margen de maniobra —durante un periodo de aproximadamente diez años en el que la mano de obra seguirá aumentando— para aplicar las reformas estructurales que requiere el envejecimiento de la población[3]. Si no se toman medidas disminuirá la capacidad de la UE de satisfacer las necesidades futuras de una población en proceso de envejecimiento.

Talouskriisi voi pahentaa ikääntymisen aiheuttamia ongelmia. Siksi on tartuttava tilaisuuteen, jonka komission 26. marraskuuta 2008 hyväksymä Euroopan talouden elvytyssuunnitelma[4] tarjoaa. Siinä hahmotellaan kohdistettu ja hyvin koordinoitu poliittinen toimintasuunnitelma, jonka ansiosta yhteisillä ponnisteluilla voidaan taantuma voittaa tukemalla taloudellista toimintaa lyhyellä aikavälillä ja tekemällä uudistuksia, joiden avulla voidaan lisätä investointeja kestävämpään talouteen ja yhteiskuntaan ja saattaa myös ikään liittyvät menot kestävälle tielle.[5] Koulutukseen ja inhimilliseen pääomaan tehdyt investoinnit auttavat lyhyellä aikavälillä kriisin vaikutusten käsittelyssä ja valmistautumisessa ikääntyvään yhteiskuntaan.

La crisis económica podría agudizar los retos derivados del envejecimiento de la población. Así pues, en la situación actual la aplicación de una política selectiva y bien coordinada frente a la crisis, de conformidad con el Plan Europeo de Recuperación Económica (PERE) adoptado por la Comisión el 26 de noviembre de 2008[4], debe considerarse una oportunidad de desplegar esfuerzos concertados a fin de superar la recesión, por medio del apoyo a la actividad económica a corto plazo y de reformas encaminadas a reforzar la inversión en una economía y una sociedad más sostenibles y a situar a los gastos derivados del envejecimiento de la población en una senda sostenible[5]. Las inversiones encaminadas a fomentar la formación y el capital humano contribuirán a corregir los efectos de la crisis a corto plazo y a prepararse para el envejecimiento de la sociedad.

2. Väestön ikääntymisen pitkän aikavälin haasteet

2. Retos que plantea a largo plazo el envejecimiento demográfico

Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset

Efectos económicos del envejecimiento de la población

Pitkän aikavälin arviot eivät ole ennusteita, vaan ne laaditaan siltä pohjalta, että politiikkaa ei muuteta. Näin ne antavat tärkeää tietoa siitä, mitä tapahtuu, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä. Viimeisimmät arviot, jotka esitetään ikääntymistä koskevassa vuoden 2009 raportissa, perustuvat huhtikuussa 2008 julkaistuihin Eurostatin tuoreisiin väestöarvioihin. Väestökehitys vaihtelee merkittävästi maittain, mutta EU:n väestömäärän arvioidaan keskimäärin pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2060. Tämä johtuu syntyvyyden hienoisesta elpymisestä joissakin jäsenvaltioissa sekä lisääntyvästä maahanmuutosta. Vielä vuonna 2006 väestön arvioitiin pienenevän ajan myötä. Väestörakenteen osalta uudet väestöarviot eivät kuitenkaan juurikaan poikkea aiemmista, ja niiden mukaan alhaisen syntyvyyden, kasvavan eliniänodotteen ja edelleen jatkuvan maahanmuuton voidaan odottaa johtavan määrältään lähes muuttumattomaan, mutta paljon vanhempaan EU:n kokonaisväestöön vuoteen 2060 mennessä.[6] Tämä tarkoittaa sitä, että kun EU:ssa nyt on neljä työikäistä (15–64 vuotta) jokaista yli 65-vuotiasta kohti, olisi suhde vain 2:1 vuonna 2060. Suurimman muutoksen odotetaan tapahtuvan vuosina 2015–2035, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Las estimaciones a largo plazo no constituyen previsiones; se han elaborado en el supuesto de mantenimiento de la política económica y, por ello, proporcionan información sobre los efectos de una actitud pasiva. Las estimaciones más recientes presentadas en el informe de 2009 sobre el envejecimiento demográfico se basan en las nuevas estimaciones demográficas de Eurostat publicadas en abril de 2008. Aunque la evolución demográfica difiere significativamente entre países, se estima que la población global de la UE será la misma en 2060 que actualmente, gracias a un ligero aumento de la tasa de fecundidad en algunos Estados miembros y el mayor dinamismo de los flujos de inmigración, mientras que en 2006 se preveía una disminución a largo plazo. Sin embargo, las nuevas estimaciones demográficas no difieren substancialmente en cuanto a la estructura de la población y confirman que las bajas tasas de natalidad, el aumento de la esperanza de vida y la continuación de la entrada de inmigrantes probablemente darán lugar a que, de aquí a 2060, la población total de la UE se mantenga prácticamente invariada, aunque con una edad mucho más avanzada[6], y la UE pasaría de disponer de cuatro personas en edad de trabajar (con edad comprendida entre 15 y 64 años) por cada persona de más de 65 años a una proporción de sólo dos a uno. Se espera que la mayor disminución tenga lugar en el periodo 2015-2035, cuando la generación nacida al finalizar la Segunda Guerra Mundial llegará a la jubilación.

Työvoimaosuuden odotetaan koko EU:ssa kasvavan 70½ prosentista (vuonna 2007) 74 prosenttiin vuonna 2060, ja suurin osa tästä tapahtuu ennen vuotta 2020. Miesten ja naisten työvoimaosuuden välisen eron odotetaan pienenevän vähitellen erityisesti niissä maissa, joissa se on nykyisin suuri. Yleisesti ottaen työllisyysasteen odotetaan lisääntyvän 65½ prosentista (2007) noin 70 prosenttiin vuonna 2060. Vanhempien työntekijöiden työllisyysasteen odotetaan lisääntyvän niiden uudistusten ansiosta, joita useissa jäsenvaltioissa on määrä tehdä työuran pidentämiseksi. Työllistettyjen määrän ennustetaan kuitenkin laskevan EU:ssa noin 19 miljoonalla ihmisellä vuoteen 2060 mennessä. Useimmissa maissa työvoimaosuuden kasvu ja joissakin maissa maahanmuuton lisääntyminen korvaa vain osittain työllisyyden laskun, joka johtuu työikäisen väestön vähenemisestä vuosina 2020–2060.

Para la UE en su conjunto, se espera que la tasa de población activa aumente del 70,5% en 2007 al 74% en 2060 (la mayor parte de este aumento se realizaría antes de 2020). Se espera una disminución gradual de la diferencia entre la tasa de actividad de los hombres y de las mujeres, especialmente en los países en los que actualmente es amplia. Globalmente, se espera que las tasas de empleo aumenten del 65,5% en 2007 a aproximadamente el 70% en 2060. La tasa de empleo de los trabajadores de más edad aumentaría como consecuencia de las reformas encaminadas a prolongar la vida activa realizadas en muchos Estados miembros. Sin embargo, se prevé una contracción del empleo de la UE en aproximadamente 19 millones de personas de aquí a 2060. El aumento de las tasas de actividad en la mayoría de los países y el aumento de los niveles de inmigración en algunos de ellos sólo moderarían la reducción del empleo debida a la disminución de la población en edad de trabajar en el periodo comprendido entre 2020 y 2060.

Kun työvoiman saatavuus laskee, tulevaisuuden talouskasvun on tultava tuottavuudesta. Varovainen oletus on, että jäsenvaltioiden työn tuottavuuden kasvu lähenee EU:ssa pitkällä aikavälillä 1¾ prosenttia, joka on lähellä Yhdysvalloissa kirjattua hyvin pitkän aikavälin tuottavuutta. Tämän johdosta potentiaalinen BKT:n vuosikasvu pienenisi merkittävästi. Työikäisen väestön väheneminen vähentää kasvua ja tulotasoa henkeä kohden. Väestökehityksen eroista johtuen kasvu vaihtelisi huomattavasti eri maissa.

Al disminuir la oferta de trabajo, la productividad deberá ser el origen del crecimiento económico en el futuro. Una hipótesis prudente es considerar que el incremento de la productividad laboral de los Estados miembros convergerá hacia una media histórica a largo plazo del 1,75% para la UE, próxima a la registrada en los Estados Unidos a muy largo plazo. Como consecuencia de ello, la tasa de crecimiento anual del PIB potencial disminuiría significativamente. La reducción de la población en edad de trabajar representará una rémora para el crecimiento y para la renta per cápita. Debido a las diferencias en las tendencias demográficas, las tasas de crecimiento diferirían substancialmente entre países.

Ikääntymisen julkistaloudelliset vaikutukset

Repercusiones del envejecimiento de la población sobre el presupuesto .

Väestön ikääntymisen johdosta tarvitaan enemmän julkisia ikään liittyviä tulonsiirtoja ja palveluja. Ikääntymisen rahoitusvaikutusten ennustetaan siksi olevan huomattavia lähes kaikissa jäsenvaltioissa, ja tämä alkaa näkyä jo ensi vuosikymmenen aikana. Nykypolitiikan pohjalta ikääntymiseen liittyvien julkisten menojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 4¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2060 mennessä koko EU:ssa ja yli 5 prosenttiyksikköä euroalueen maissa, erityisesti eläkkeiden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menojen johdosta. EU-25-maiden kohdalla arvioitu kasvu on hiukan suurempi verrattuna väestön ikääntymistä koskevan vuoden 2006 kertomuksen arvioihin. Ero on noin puoli prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen koko arviointijakson aikana. Vuoden 2006 kertomukseen verrattuna ikääntymisen julkistaloudellisia vaikutuksia koskevia arvioita on tarkistettu alaspäin voimakkaimmin Portugalissa, Unkarissa ja Tšekissä (eläkeuudistusten vaikutuksesta). Suurimmista muutoksista ylöspäin ovat raportoineet Kreikka, Luxemburg, Malta, Viro, Itävalta, Puola ja Liettua (pääasiassa koska eläkemenoja koskevia arvioita on tarkistettu suunniteltujen uudistusten peruuttamisen takia, ja koska mallinnusmenetelmiä on parannettu).

Como consecuencia del envejecimiento de la población, aumentará la necesidad de que el sector público proporcione transferencias y servicios relacionados con la edad. Por consiguiente, se prevé que los efectos del envejecimiento de la población sobre el presupuesto serán substanciales en casi todos los Estados miembros, y se dejarán sentir ya en el transcurso de la próxima década. Globalmente, sobre la base de las políticas actuales, se prevé que el gasto público derivado del envejecimiento de la población aumente por término medio en aproximadamente 4,75 puntos porcentuales del PIB de aquí a 2060 en la UE, y en más de cinco puntos porcentuales en la zona del euro (debido principalmente a los gastos en pensiones, en asistencia sanitaria y en cuidados de larga duración). Para EU-25, el incremento previsto es ligeramente superior al contemplado en el informe de 2006 sobre el envejecimiento demográfico (en aproximadamente medio punto porcentual del PIB a lo largo de todo el periodo de previsión). En comparación con el informe de 2006 sobre el envejecimiento demográfico, las mayores revisiones a la baja de los efectos presupuestarios del envejecimiento de la población se han producido en Portugal, Hungría y la República Checa (como consecuencia especialmente de las reformas de las pensiones), mientras que se han efectuado importantes revisiones al alza en Grecia, Luxemburgo, Malta, Estonia, Austria, Polonia y Lituania (como consecuencia principalmente de una revisión de las variaciones previstas de los gastos de pensiones, resultante de cambios bruscos en las reformas y de la mejora de las técnicas de modelización).

Kaiken kaikkiaan ikääntymisen vaikutukset ovat varsin erilaisia eri jäsenvaltioissa:

Globalmente, existen diferencias notables entre Estados miembros en lo que se refiere a los efectos del envejecimiento de la población:

- Julkisten menojen kasvu on todennäköisesti hyvin merkittävää (vähintään 7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) yhdeksässä EU:n jäsenvaltiossa (Luxemburgissa, Kreikassa, Sloveniassa, Kyproksessa, Maltassa, Alankomaissa, Romaniassa, Espanjassa, ja Irlannissa), vaikkakin joissakin maissa lähtötaso on melkoisen alhainen.

- El aumento del gasto público probablemente será muy significativo (igual o superior a siete puntos porcentuales del PIB) en nueve Estados miembros de la UE (Luxemburgo, Grecia, Eslovenia, Chipre, Malta, Países Bajos Rumanía, España e Irlanda), aunque para algunos países este gran aumento se producirá a partir de un nivel relativamente bajo.

- Toisessa ryhmässä – johon kuuluvat Belgia, Suomi, Tšekki, Liettua, Slovakia, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa ja Unkari – ikääntymisen kustannukset ovat rajoitetumpia, mutta silti hyvin korkeita (4–7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen).

- Para un segundo grupo de países (Bélgica, Finlandia, República Checa, Lituania, Eslovaquia, Reino Unido, Alemania y Hungría), el coste del envejecimiento de la población será más limitado, aunque en cualquier caso muy elevado (de cuatro a siete puntos porcentuales del PIB).

- Lisäys on pienempi, enintään 4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, Bulgariassa, Ruotsissa, Portugalissa, Itävallassa, Ranskassa, Tanskassa, Italiassa, Latviassa, Virossa ja Puolassa. Useimmissa näistä maista on toteutettu huomattavat eläkeuudistukset, ja monissa tapauksissa on myös siirrytty osittain yksityisiin eläkejärjestelmiin (Bulgariassa, Virossa, Latviassa, Puolassa ja Ruotsissa).

- Por último, el aumento será más moderado, igual o inferior a cuatro puntos porcentuales del PIB, en Bulgaria, Suecia, Portugal, Austria, Francia, Dinamarca, Italia, Letonia, Estonia y Polonia. La mayoría de estos países han aplicado reformas substanciales de los sistemas de pensiones, que en algunos casos también implican un paso parcial a sistemas de pensiones privados (Bulgaria, Estonia, Letonia, Polonia y Suecia).

Väestönkehityssuuntaukset lisäisivät kaikkien jäsenvaltioiden julkisia eläkemenoja hyvin merkittävästi. Useissa jäsenvaltioissa toteutetuista eläkeuudistuksista on kuitenkin saatu myönteisiä tuloksia, jotka näkyvät julkisen talouden kestävyydessä. Lähes kaikissa jäsenvaltioissa on tiukennettu kelpoisuusvaatimuksia julkisen eläkejärjestelmän eläkkeen saamiseksi , erityisesti nostamalla eläkeikää ja rajoittamalla pääsyä varhaiseläkejärjestelmiin. Tällaiset uudistukset toteutetaan yleensä pitkän ajan kuluessa, ja ne johtaisivat vanhempien työntekijöiden suurempaan työvoimaosuuteen. Tämä voi johtua myös voimakkaammasta eläke-etuuksien ja eläkemaksujen välisestä yhteydestä eli suuremmasta kannustimesta pysyä työmarkkinoilla. Vaikka vanhempien työntekijöiden työllisyysaste on noussut viime vuosina, on vielä paljon varaa parantaa. Vain noin 50 prosenttia ihmisistä on EU:ssa töissä 60 vuoden ikäisinä.

Las tendencias demográficas implicarían un aumento muy significativo del gasto público en pensiones en todos los Estados miembros. Sin embargo, las reformas de las pensiones realizadas en algunos Estados miembros están proporcionando resultados positivos desde el punto de vista de la sostenibilidad de la hacienda pública. Casi todos los Estados miembros han endurecido los requisitos para poder optar a una pensión pública , especialmente aumentando la edad de jubilación y restringiendo el acceso a regímenes de jubilación anticipada. Estas reformas, que generalmente se introducirán de forma paulatina en un largo periodo, llevarían a un aumento de la tasa de actividad de los trabajadores de más edad, que también podría obtenerse reforzando la relación entre las pensiones y las cotizaciones, aumentando así los incentivos para permanecer en el mercado laboral. Aunque las tasas de empleo de los trabajadores de más edad han aumentado en los últimos años, aún queda mucho margen de mejora. Sólo alrededor del 50% de los ciudadanos de la UE siguen ocupados a la edad de 60 años.

Uudistukset johtavat myös siihen, että julkisten eläke-etuuksien osuus kokonaiseläke-etuuksista pienenee asteittain. Tämä tapahtuu monella tavalla, esimerkiksi muuttamalla etuuksien indeksointia, joka joissakin maissa aiheuttaa sen, että etuudet nousevat palkkoja hitaammin. Hiljattain tehdyn analyysin mukaan tulevaisuuden eläkeläisten suhteelliset tulot laskevat huomattavasti useissa jäsenvaltioissa.[7] Julkisen talouden kestävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon riittämättömiin eläkkeisiin liittyvä riski. Niistä voi johtua ennakoimatonta painetta eläkkeiden korottamiseen tai muiden etuuksien suurempaa kysyntää. Kysymyksiä eläkkeiden riittävyydestä ja julkisen talouden kestävyydestä onkin käsiteltävä yhdessä.[8] On sellaisia jäsenvaltioita (esimerkiksi Viro), joissa eläkkeiden riittävyyttä tulevaisuudessa on parannettu hiljattain vaarantamatta julkisen talouden kestävyyttä.

Las reformas llevan igualmente a una disminución gradual de la proporción que representan las pensiones públicas en el conjunto de pensiones . Esto tendrá lugar por medio de numerosos mecanismos, tales como variaciones en la indización de las pensiones, que en algunos países implican un aumento de las pensiones más lento que el de los salarios. El análisis reciente indica que los ingresos relativos de los futuros pensionistas disminuirán sustancialmente en algunos Estados miembros[7]. La evaluación de la viabilidad de la hacienda pública debe tener en cuenta el riesgo de que unas pensiones insuficientes provoquen presiones no previstas para aumentos específicos de las pensiones o una mayor demanda de otras prestaciones, lo que pone de relieve la necesidad de abordar conjuntamente los aspectos de la adecuación y la sostenibilidad de los sistemas de pensiones[8]. Ciertos Estados miembros (v.g., Estonia) han mejorado recientemente la adecuación futura de sus sistemas de pensiones sin poner en peligro su sostenibilidad financiera.

Julkisten eläkejärjestelmien uudistamisen lisäksi on monissa maissa otettu käyttöön lisäeläkejärjestelmiä , joiden laajentamista suunnitellaan. Joissakin maissa on jopa siirretty osa julkisten järjestelmien maksuista pakollisiin, yksityisten hallinnoimiin eläkerahastoihin (Bulgaria, Viro, Latvia, Unkari, Puola, Slovakia ja Ruotsi). Nämä eläkerahastojärjestelmät ovat vielä perustamisvaiheessa, mutta niiden osuus kokonaiseläkepaketista tulee olemaan merkittävä tulevina vuosikymmeninä. Useissa maissa (esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa) ovat yksityiset ammattieläkkeet jo nyt laajassa käytössä, ja joissakin maissa niiden osuutta aiotaan edelleen lisätä.

Paralelamente a la reforma de sus sistemas públicos de pensiones, muchos países han introducido, y se proponen ampliar, regímenes de pensiones complementarias . Algunos países (Bulgaria, Estonia, Letonia, Hungría, Polonia, Eslovaquia y Suecia) han transferido incluso una parte de las cotizaciones de los regímenes públicos a regímenes privados por capitalización obligatorios. Aunque actualmente estos regímenes de pensiones por capitalización se encuentran en fase de constitución, su proporción en el sistema total de pensiones será significativa en las próximas décadas. Algunos países (tales como Suecia, Dinamarca, los Países Bajos, Reino Unido e Irlanda) ya dependen en gran medida de planes de pensiones de empresa y algunos de ellos se proponen reforzar el papel de éstos.

EU:n terveydenhuoltojärjestelmät kohtaavat todennäköisesti tulevaisuudessa huomattavia haasteita. Julkisten terveydenhuoltomenojen ennustetaan kasvavan EU:ssa 1½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2060 mennessä. Terveellisemmät elämäntavat saattavat osaltaan rajoittaa tulevia menoja. Terveydenhuoltomenot liittyvät myös läheisesti tulojen kasvuun ja teknologioiden edistymiseen. Varhaisdiagnoosiin ja hoitoon kehitetyt uudet menetelmät vaikuttavat voimakkaasti menojen kasvuun, mutta lääketieteen kehitys saattaa myös säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisyyn ja terveysteknologioihin tehdyt investoinnit tarjoavat väestölle keinoja pysyä terveinä ja tuottavina pitempään. Hoitokeinojen kehittäminen vähemmän tunnetuille sairauksille tarjoaa myös työpaikkoja ja kasvumahdollisuuksia. Teknologian tehokas hallinta on sen vuoksi määräävä tekijä tulevaisuuden menoissa.

Se prevé que los sistemas de asistencia sanitaria de la UE habrán de afrontar importantes retos en el futuro; el gasto público de la UE en asistencia sanitaria aumentaría 1,5 puntos porcentuales del PIB de aquí a 2060. Unos hábitos de vida más sanos podrán contribuir a limitar los gastos en el futuro. Los gastos de asistencia sanitaria también están fuertemente relacionados con el aumento de los ingresos y el progreso tecnológico. Los nuevos métodos que permiten un diagnóstico precoz y un tratamiento rápido contribuyen a un fuerte aumento de los gastos, pero algunos avances de la medicina podrían muy bien proporcionar ahorros a largo plazo. La inversión en tecnologías en el ámbito de la sanidad y la prevención permite que la población se mantenga en buena salud y en situación de actividad durante más tiempo. El desarrollo de tratamientos para enfermedades menos conocidas también proporciona empleo y oportunidades de crecimiento. Por lo tanto, una gestión eficaz de la tecnología es un importante factor determinante del gasto futuro.

Ikääntyvä väestö tarvitsee myös enemmän julkista rahaa pitkäaikaishoitoon . Nykyisen politiikan pohjalta ennustetaan pitkäaikaishoitoon osoitettavien julkisten menojen kasvavan 1¼ prosentilla suhteessa BKT:hen vuoteen 2060 mennessä. Tämä johtuu siitä, että erittäin vanhat (yli 80-vuotiaat) ovat tulevaisuudessa nopeimmin kasvava ikäluokka. Tässäkään eivät väestörakenteeseen liittyvät tekijät ole ainoita vaikuttajia. Nykyään hauraista vanhuksista huolehtivat hyvin suuressa määrin sukulaiset epäviralliselta pohjalta. Perherakenteiden muutokset, naisten suurempi osuus työvoimasta ja suurempi maantieteellinen liikkuvuus, saattavat vähentää epävirallisen huolenpidon saatavuutta. Maissa, joissa viralliset hoitojärjestelmät ovat vähemmän kehittyneitä, saatetaan pitkäaikaishoitoon kohdistuvien julkisten menojen lisäystä ennustettaessa aliarvioida julkiseen talouteen tulevaisuudessa kohdistuvat paineet, koska julkisella rahoituksella tarjottavaan hoitoon on todennäköisesti enemmän tarvetta.

Una población de más edad también requiere un aumento del gasto público en cuidados de larga duración . Considerando las políticas actuales, se prevé que el gasto público en cuidados de larga duración aumente un 1,25% del PIB de aquí a 2060 debido a que las personas de edad muy avanzada (superior a 80 años) constituirán la categoría de edad que aumentará más rápidamente en el futuro. Una vez más, los factores demográficos no serán los únicos factores. Actualmente, el cuidado de las personas de edad dependientes lo realizan en gran medida sus familiares. La modificación de las estructuras familiares, la mayor tasa de actividad de las mujeres y la creciente movilidad geográfica podrían reducir la disponibilidad de esta asistencia de carácter informal. Para los países que tienen sistemas de asistencia menos desarrollados, el aumento previsto del gasto público en cuidados de larga duración podría subestimar las futuras presiones que dicho aumento provocaría sobre la hacienda pública.

Vaikka lasten määrä vähenee tulevina vuosikymmeninä, julkisen sektorin järjestämän koulutuksen menojen kannalta EU:n nykyiset koulutuspolitiikan tavoitteet sekä koulutuksen laadun huomattava parantaminen saattavat hyvinkin edellyttää lisämenojen osoittamista koulutukseen. Investointi nuorten henkilöiden ja aikuisten työntekijöiden inhimilliseen pääomaan on ratkaisevaa tuottavuuden kasvulle tulevaisuudessa. Siksi on mahdollista, että arvioissa esitetty koulutusmenojen pieni suhteellinen väheneminen, joka johtuu pelkästään väestörakenteen muutoksista (vähemmän lapsia tulevaisuudessa), ei ehkä toteudukaan arviointijaksolla.

En cuanto al gasto público en educación , a pesar de la disminución del número de hijos en las próximas décadas, los objetivos actuales de la política educativa de la UE, así como una mejora substancial de la calidad de la enseñanza, podrían requerir un aumento de los gastos en el futuro. La inversión en el capital humano de los jóvenes y de los adultos será esencial para el incremento futuro de la productividad. Por ello, es posible que durante el periodo de previsión no llegue a realizarse la pequeña disminución esperada del ratio de gasto público en educación, que se derivaría únicamente de los cambios en la composición demográfica (disminución del número de hijos en el futuro).

3. Valmistautuminen ikääntymiseen talouden taantumassa

3. Preparación para el envejecimiento de la población en período de recesión económica

Nykyinen rahoitus- ja talouskriisi on johtanut epätavallisen jyrkkään ja nopeaan taloudellisen toiminnan laskuun ja maailmanlaajuiseen taantumaan. Laskukausi on vaikuttanut voimakkaasti työllisyyteen, työttömyys lisääntyy nopeasti, ja EU:n kasvu, johon vaikuttaa lisäksi väestön ikääntyminen, uhkaa kääntyä laskuun.

La actual crisis económica y financiera ha llevado a un descenso inhabitualmente agudo y rápido de la actividad económica y a una recesión mundial. El empleo está siendo muy afectado por la recesión actual, las tasas de desempleo aumentan rápidamente y la UE corre el riesgo de ver disminuir su potencial de crecimiento, ya afectado por el envejecimiento de la población.

Rahoitusvaikeudet ja taloudellinen taantuma ovat johtamassa siihen, että jäsenvaltioissa viime vuosina vauhtiin päässyt edistyminen budjettien tasapainottamisessa ja velan vähentämisessä alkaa nopeasti hidastua, kun hallitusten on käytettävä varoja rahoitusjärjestelmien vakauttamiseen ja elpymisen tukemiseen. Julkisen talouden lyhyen aikavälin näkymät ovat siksi huonontuneet, ja julkisen talouden vakauttamisessa viime vuosina saavutettu edistyminen on kärsinyt takaiskun.

La crisis financiera y la recesión económica están llevando a un rápido deterioro de los positivos avances realizados por los Estados miembros en los últimos años hacia el equilibrio presupuestario y la reducción de la deuda, ya que los gobiernos han de intervenir para estabilizar el sistema financiero y respaldar la recuperación. Por consiguiente, las perspectivas a medio plazo para las finanzas públicas han empeorado, habiéndose frenado los progresos de los últimos años en materia de saneamiento presupuestario.

Lisäksi kriisi voimistaa väestön ikääntymisen taloudellista vaikutusta eläke-etuuksiin, joskin seurauksiin vaikuttaa voimakkaasti se, miten pitkä ja syvä taantumasta tulee. Reaalitalouden hidastuminen luo uusia julkisen talouden paineita, jotka kohdistuvat jakojärjestelmään perustuvien julkisten eläkejärjestelmien rahoitukseen ja maksuihin. Kriisi on myös paljastanut rahastojärjestelmien haavoittuvuuden rahoitusmarkkinoiden taantuessa. Etuusperusteisissa eläkejärjestelmissä rahoitusomaisuuden arvonalennuksista johtuvat kasvavat alijäämät aiheuttavat vaikutuksia rahastojen jäsenille, kun indeksointisääntöjä tai maksumääriä muutetaan, eikä järjestelmiin oteta uusia jäseniä. Etuusperusteisiin eläkerahastoihin maksuja suorittavien henkilöiden osalta kriisin vaikutukset ovat suuresti riippuvaisia rahaston varojen allokoinnista ja jäsenen iästä. Vanhemmat työntekijät, joiden kohdalla oman pääoman ehtoisten sijoitusten osuus on suuri, kärsivät eniten, sillä he ovat lähinnä eläkeikää ja heidän varojensa arvo on laskenut.

Por otra parte, la crisis agrava los efectos económicos del envejecimiento demográfico sobre los sistemas de pensiones, si bien las repercusiones dependerán considerablemente de la intensidad y duración de la recesión. Para los sistemas de pensiones por reparto, la ralentización de la economía real está produciendo presiones presupuestarias adicionales sobre la financiación y sobre las cotizaciones. En cuanto a los sistemas de pensiones por capitalización, la crisis ha puesto de manifiesto su vulnerabilidad respecto del deterioro de los mercados financieros. En los planes de pensiones de prestaciones definidas, el aumento de los déficit como consecuencia de reducciones del valor de los activos está afectando a los miembros de los fondos de pensiones a través de ajustes a las normas de indización o a los tipos de cotización, y el cierre de estos sistemas a nuevos miembros. Para las personas que cotizan a fondos de pensiones de cotizaciones definidas, las repercusiones de la crisis dependen esencialmente de la asignación de los activos del fondo y de la edad del miembro considerado. Los trabajadores de más edad con inversiones de mayor riesgo son los más afectados, ya que son los que están más cerca de la jubilación y el valor de sus activos ha disminuido.

Tämä korostaa sitä, että päättäjien, sääntelijöiden ja valvojien olisi huolehdittava siitä, että ihmisten eläkesäästöjä hoidetaan järkevästi. On välttämätöntä, että Euroopan eläkejärjestelmiä seurataan tarkasti, että niistä keskustellaan perusteellisesti ja avoimesti ja että erityisesti yksityisen pilarin asemaa, rakennetta ja suorituskykyä tarkastellaan kriittisesti.

Esto subraya la necesidad de que los responsables políticos y las autoridades de regulación y de supervisión fomenten una gestión prudente de los ahorros de jubilación privados. Serán necesarios un estrecho seguimiento y un debate profundo y abierto sobre los sistemas de pensiones vigentes en Europa, y particularmente un análisis crítico del papel, la estructura y las prestaciones de los regímenes privados.

Nykytilanteessa, jossa taloudellinen aktiivisuus on hyvin vähäistä ja epävarmuus tulevaisuudesta suuri, Euroopan kyky nousta nopeasti laskukaudesta ja kohdata ikääntymisestä johtuvat haasteet riippuu ratkaisevasti siitä, miten elpymistä tukevat toimet ja pitkän aikavälin rakenneuudistukset nivelletään toisiinsa. Kohdistetuilla ja hyvin koordinoiduilla poliittisilla reaktioilla, joita painotetaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa, voidaan edistää ”älykkäitä” investointeja, joiden avulla luodaan tarvittavia valmiuksia energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian edistämiseksi sekä sellaisten infrastruktuurien ja yhteyksien luomiseksi, jotka tukevat tehokkuutta ja innovaatioita ja parantavat siten Euroopan kasvumahdollisuuksia.

En la coyuntura actual, caracterizada por la débil actividad económica y unas perspectivas muy inciertas, la capacidad de Europa para salir rápidamente de la recesión y superar los retos planteados por el envejecimiento de la población depende esencialmente de la articulación entre las medidas adoptadas para respaldar la recuperación y las reformas estructurales a más largo plazo. De conformidad con el Plan Europeo de Recuperación Económica se están diseñando medidas selectivas y bien coordinadas a fin de fomentar las inversiones «inteligentes» y promover las cualificaciones adecuadas para aumentar la eficiencia energética, las tecnologías limpias y las infraestructuras e interconexiones propicias a la eficiencia y la innovación, con el objetivo último de reforzar el potencial de crecimiento de la economía europea.

Näin ollen on tärkeintä panna täytäntöön Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, jotta voidaan varmistaa, ettei rahoituskriisi ja taantuma saata EU:ta pysyvästi hitaan kasvun tielle, jossa työllisyys ja työn tuottavuus laskevat, mikä vaikuttaisi myös EU:n kykyyn ratkaista väestön ikääntymisestä johtuvat ongelmat.

Por lo tanto, la prioridad principal deberá ser claramente aplicar el Plan Europeo de Recuperación Económica con objeto de evitar que la crisis financiera y la recesión sitúen permanentemente a la economía de la UE en una senda de menor incremento del empleo y de la productividad del trabajo, lo que también afectaría a su capacidad de hacer frente a las consecuencias del envejecimiento de la población.

Kun kriisistä on selvitty, pitkän aikavälin näkymät riippuvat päättäväisyydestä palata nopeasti terveeseen julkiseen talouteen, kuten Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa suositellaan, sekä väestörakenteen muutoksen edellyttämien uudistusten toteuttamisesta, sillä ne ovat kriisistä selviämisen strategiassa nyt entistäkin tärkeämpiä luottamuksen rakentamiseksi. Yhtä tärkeää on se, että tehostetaan rakenneuudistustoimia, joiden avulla väestörakennehaastetta on tarkoitus käsitellä. Tämä merkitsee työllisyysasteen nostamista merkittävästi ja erityisesti suurten ikäluokkien auttamista ja rohkaisemista pysymään työmarkkinoilla aikaisen eläköitymisen sijasta, kuten edelliset sukupolvet usein tekivät. Paras tapa Euroopalle varmistaa, ettei ikääntymistä pidetä uhkana vaan historiallisena saavutuksena, on se, ettei hukata suurten ikäluokkien tarjoamia mahdollisuuksia.

Una vez que se haya superado la crisis, las perspectivas a largo plazo también dependerán del grado de determinación para volver rápidamente a unas finanzas públicas saneadas, como recomienda el PERE, y de la continuación de las reformas que requiere el cambio demográfico, que revestirán ahora la máxima importancia a fin de restaurar la confianza como parte de la estrategia para salir de la crisis. Será igualmente importante reforzar el programa de reforma estructural con objeto de abordar el reto demográfico. Ello implica aumentar substancialmente las tasas de empleo y, particularmente, ayudar y alentar a las generaciones nacidas al finalizar la Segunda Guerra Mundial a mantenerse en el mercado laboral en lugar de acogerse a una jubilación anticipada, como han solido hacer las generaciones anteriores. La mejor oportunidad que tiene Europa para garantizar que el envejecimiento de la población no sea percibido como una amenaza, sino como una oportunidad histórica, reside en no desaprovechar el potencial de estas generaciones nacidas en la posguerra.

Tukholman Eurooppa-neuvostossa vuonna 2001 hyväksytty kolmiosainen strategia, jonka avulla on määrä kohdata väestön ikääntymisestä aiheutuva taloudellinen ja julkisen talouden haaste, eli i) velan vähentäminen nopeasti, ii) työllisyyden ja tuottavuuden nostaminen ja iii) eläke-, terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien uudistus, sekä Euroopan väestökehitystä koskevassa komission tiedonannossa lokakuussa 2006 yksilöidyt viisi poliittista tavoitetta ovat edelleen pätevä pitkän aikavälin poliittinen strategia.[9]

La estrategia para afrontar los retos económicos y presupuestarios planteados por el envejecimiento de la población que fue decidida en el Consejo Europeo de Estocolmo de 2001 —articulada en torno a tres ejes, a saber: a) reducir rápidamente el nivel de deuda, b) aumentar las tasas de empleo y la productividad, y c) reformar los sistemas de pensiones, asistencia sanitaria y cuidados de larga duración— y los cinco objetivos establecidos en octubre de 2006 en la Comunicación de la Comisión sobre el futuro demográfico de Europa siguen constituyendo una estrategia válida a largo plazo[9].

Nämä tavoitteet ovat:

Estos objetivos son:

- väestön uusiutumista edistävä Eurooppa: perheille on luotava paremmat elinolot;

- promover la renovación demográfica en Europa creando mejores condiciones para las familias;

- työtä arvostava Eurooppa: lisää työpaikkoja, pidempi ja laadukkaampi työura;

- fomentar el empleo en Europa con más puestos de trabajo y vidas laborales más largas y de mejor calidad;

- tuottavampi ja dynaamisempi Eurooppa;

- aumentar la productividad y el dinamismo de la economía europea;

- maahanmuuttajien vastaanottamiseen ja kotouttamiseen valmistautunut Eurooppa;

- acoger e integrar a los inmigrantes en Europa;

- kestävän julkisen talouden Eurooppa: tae riittävästä sosiaaliturvasta ja sukupolvien välisestä tasa-arvosta.

- garantizar unas finanzas públicas sostenibles en Europa, que permitan una protección social adecuada y la equidad entre generaciones.

- Paremmat olosuhteet perheille ja väestön uusiutumiselle

- Creación de mejores condiciones para las familias y la renovación demográfica

Väestön uusiutuminen edellyttää toimenpiteitä, joiden avulla voidaan luoda perheiden tarpeille myönteinen yhteiskunnallinen ilmapiiri, tehdä yhteiskunnasta lapsimyönteinen ja luoda edellytykset työn ja yksityiselämän välisen tasapainon parantamiselle. Maissa, joissa on vaikea sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää, naisten työllisyysaste on yleensä matala, koska äidit jättäytyvät usein pois työmarkkinoilta, ja syntyvyys on alhainen, koska monilla ei mielestään ole varaa hankkia lapsia. Ensisijaisia poliittisia tavoitteita pitäisi olla työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, joihin kuuluu muun muassa paremmat ehdot vanhempainlomalle ja kannustimia miehille sen ottamiseen sekä korkealaatuisen lastenhoidon parempi saatavuus. Voitaisiin myös harkita talouden toisen tulonsaajan verotuksen keventämistä, sillä on havaittu, että verohelpotuksilla voidaan vaikuttaa paremmin heidän osallistumiseensa työmarkkinoille. Tällaisilla politiikoilla saadaan aikaan pitkäaikaisia hyötyjä, kun varmistetaan, että erityisesti naiset voivat pysyä työmarkkinoilla.

La renovación demográfica requiere la adopción de medidas encaminadas a concienciar a la sociedad sobre las necesidades de las familias, pasar a una sociedad favorable a los hijos y crear condiciones que permitan un mejor equilibrio entre la vida familiar y la vida profesional. En los países en los que es difícil conciliar la vida laboral y la vida privada, las tasas de empleo de las mujeres suelen ser bajas, ya que la maternidad les hace abandonar frecuentemente el mercado laboral, y las tasas de natalidad son igualmente bajas puesto que muchas familias consideran que no pueden permitirse tener hijos. Deberán seguir siendo prioritarias unas políticas favorables a la conciliación de la vida laboral y la vida profesional y a la igualdad de género, que incluyan particularmente unas mejores condiciones para la obtención del permiso parental e incentivos para que los padres se acojan al permiso por paternidad, y el fomento de una asistencia a la infancia de alta calidad. También podrían considerarse reducciones tributarias para la segunda persona que contribuye a los ingresos familiares, ya que la participación en el mercado laboral de estas personas depende más de las reducciones tributarias. Estas políticas proporcionan beneficios a largo plazo al permitir a las mujeres seguir en relación con el mercado laboral.

Useimmat jäsenvaltiot ovat kuitenkin vielä kaukana Barcelonan Eurooppa-neuvostossa asetettujen virallisen lastenhoidon saatavuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisesta eivätkä saa varhaiskasvatuksesta lasten tulevalle kehitykselle ja huonommista lähtökohdista olevien lasten mahdollisuuksille koituvaa hyötyä. Kun investoidaan korkealaatuiseen lastenhoitoon ja sapattivuosia ottavien vanhempien työllistämiskelpoisuuteen, voidaan odottaa valtavia hyötyjä. Tämä tarjoaa myös kannustimia uusien palvelujen kehittämiseen ja edistää siten uusien työpaikkojen syntymistä.

Sin embargo, la mayoría de los Estados miembros todavía no cumplen los objetivos establecidos por el Consejo Europeo de Barcelona en relación con el acceso a los servicios de asistencia a la infancia y no disfrutan de los beneficios de una educación temprana de los niños para su futuro desarrollo y para aumentar las oportunidades de los niños procedentes de medios desfavorecidos. La inversión en servicios de asistencia a la infancia de alta calidad y en aumentar las posibilidades de empleo de los padres que interrumpan su carrera profesional representan inversiones con una enorme rentabilidad potencial. Esto también proporciona un incentivo para el desarrollo de nuevos servicios y, consiguientemente, la creación de nuevos empleos.

- Lisää työpaikkoja ja pidemmät työurat

- Más empleos y vida laboral más larga

Työvoimaosuuden lisääminen ja työllistettävyyden parantaminen. Ikääntymisen haaste julkiselle taloudelle aiheutuu siitä, että on elätettävä kasvavaa määrää vanhuksia, kun työssä on yhä pienenevä osa väestöä. Parantamisen varaa on paljon. Hieman alle kaksi kolmasosaa (65,4 % vuonna 2007) työikäisestä väestöstä on tosiasiallisesti töissä. Määrä jää useita prosenttiyksikköjä tavoitteesta (70 %), joka asetettiin Lissabonin strategiassa vuodelle 2010. Erityisesti vanhempien työntekijöiden ja naisten työmarkkinaosuus on kasvanut huomattavasti. Nykyinen taantuma saattaa kuitenkin satuttaa erityisesti nuoria henkilöitä ja vanhoja työntekijöitä. Pitäisi ensisijaisesti varmistaa, etteivät nuoret, jotka eivät onnistu pääsemään työelämään, joudu loppuelämäkseen avustuksista riippuvaisiksi, ja että irtisanotut ikääntyneet työntekijät voivat palata töihin, kun työmarkkinatilanne parantuu.

Incremento de la participación en el mercado laboral y de las posibilidades de empleo. El reto que plantea el envejecimiento de la población para las finanzas públicas se deriva de la necesidad de costear las pensiones de un número creciente de personas con una población activa en disminución. Existe un gran margen de mejora. Una cifra ligeramente inferior a las dos terceras partes de la población en edad de trabajar (65,4% en 2007) ocupa actualmente un puesto de trabajo, lo que representa varios puntos porcentuales por debajo del objetivo (70%) establecido para el año 2010 en la Estrategia de Lisboa. Se han logrado importantes aumentos de la participación en el mercado laboral, especialmente entre los trabajadores de más edad y las mujeres. No obstante, la recesión actual podría afectar particularmente a los jóvenes y a los trabajadores de edad. La prioridad deberá ser garantizar que los jóvenes que no logren entrar en el mercado laboral no inicien una vida de dependencia permanente de las prestaciones de desempleo y lograr que los trabajadores de más edad que hayan sido despedidos puedan volver a ocupar un puesto de trabajo una vez que haya mejorado la situación del mercado laboral.

Viime vuosina on tehty vero- ja etuusjärjestelmien uudistuksia , joiden tavoitteena on pitkälti ollut työvoiman käyttöasteen parantaminen. Keskeisenä osana monia viimeaikaisia uudistusstrategioita on ollut etuuksista riippuvuuden vähentäminen tekemällä työnteosta taloudellisesti houkutteleva ja palkitseva vaihtoehto etuuksiin verrattuna ja rohkaisemalla etuuksien saajia etsimään aktiivisesti työtä. Vero- ja etuusjärjestelmiin sisältyvien työssäkäynnin ja työhönoton esteiden poistaminen erityisesti matalan osaamistason työvoiman osalta sekä vahvempi yhteys kohdennettuihin aktivointitoimenpiteisiin ovat tekijöitä, jotka ovat osaltaan parantaneet työmarkkinoiden rakenteellista toimivuutta. Väestön vanheneminen ja nopea teknologinen muutos edellyttävät kuitenkin lisäparannuksia, jotta työllisyys ja työvoimaosuus kasvaisivat ja pysyisivät korkeina erityisesti naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden osalta ja jotta rakenteellista työttömyyttä voitaisiin vähentää.

En los últimos años se han emprendido reformas de los sistemas tributarios y de prestaciones sociales encaminadas en gran medida a mejorar la utilización de la mano de obra. Un elemento central de muchas estrategias recientes de reforma ha sido reducir la dependencia respecto de las prestaciones de desempleo, haciendo del trabajo una opción económicamente atractiva y enriquecedora en comparación con la recepción de subsidios de desempleo, y alentando a los beneficiarios de éstos a la búsqueda activa de un empleo. La reducción de los desincentivos a la contratación y al despido (especialmente de los trabajadores poco cualificados), que se encuentran dentro de los sistemas tributarios y de prestaciones, y el reforzamiento del vínculo con unas políticas selectivas de activación son factores que han contribuido a la mejora estructural del funcionamiento de los mercados de trabajo. Con todo, a pesar de estas mejoras, y teniendo en cuenta el envejecimiento de la población y el rápido cambio tecnológico, son necesarios mayores avances para seguir aumentando el empleo y las tasas de actividad, y mantenerlos a un alto nivel, especialmente en el caso de las mujeres y los trabajadores de más edad, y para reducir el desempleo estructural.

Ikääntyneiden työntekijöiden työvoimaosuuden kasvattaminen. Työkyvyttömyys- ja varhaiseläkejärjestelmien uudistaminen ja todellisen eläköitymisiän nostaminen ovat edelleen ensisijaisia toimenpiteitä vanhempien työntekijöiden määrän lisäämiseksi työmarkkinoilla ja kestävän talouskasvun tukemiseksi epäsuotuisan väestökehityksen aikoina. Näin voidaan myös vaikuttaa siihen, että eläkkeellesiirtymiskäytännöissä otetaan asianmukaisesti huomioon eliniänodotteen kasvu tulevaisuudessa. Suuret ikäluokat (jotka ovat nyt viisi- ja kuusikymppisiä) edustavat huomattavaa osaa Euroopan työvoimasta. Heidän rohkaisemisensa pysymään aktiivisesti työelämässä edellyttää työllistymisen esteiden, kuten pakollisen eläkeiän, poistoa, ja joustavien eläköitymistapojen käyttöönottoa, jolloin he voivat valita eläkkeellelähtöhetkensä ja ansaita lisää eläkeoikeutta. Osa-aikatyö voi olla hyvä tapa varmistaa riittävästi tuloja ikääntyneille ja lisätä työvoiman tarjontaa.

Aumentar las tasas de empleo de los trabajadores de más edad. La reforma de los sistemas de pensión de invalidez y de jubilación anticipada y el aumento de la edad efectiva de jubilación siguen constituyendo una prioridad con objeto de aumentar la oferta de trabajo de las personas de más edad y contribuir a un crecimiento económico sostenible frente a la adversa evolución demográfica. De esta forma se garantizará que la política de jubilación tenga debidamente en cuenta los futuros aumentos de la esperanza de vida. Las generaciones nacidas al finalizar la Segunda Guerra Mundial (que actualmente se encuentran en la cincuentena o al principio de la sesentena) representan una parte importante de la mano de obra europea. Para animarlas a mantenerse en actividad han de suprimirse obstáculos al empleo, tales como la edad de jubilación obligatoria, e introducirse mecanismos de jubilación flexible que les permitan elegir el momento de su jubilación y obtener derechos de pensión adicionales. Los sistemas de trabajo a tiempo parcial pueden ser una buena solución para permitir a los trabajadores de más edad obtener ingresos suficientes y para aumentar la oferta de trabajo.

Eläke-, vero- ja etuusjärjestelmiin[10] sisältyvien kannustimien lisäksi uudistusstrategioihin täytyy sisältyä asenteiden muuttaminen ikääntyviin työntekijöihin ja heidän taitojensa ja työllistymiskykynsä kehittäminen elinikäisen oppimisen avulla. Ikääntyville työntekijöille on tarjottava sopivia työoloja, kuten entistä joustavampia työaikoja ja työjärjestelyjä sekä työllistymismahdollisuuksia. Tällaisilla toimenpiteillä pitäisi voida sekä nostaa työllisyysastetta että parantaa ikääntyvien työntekijöiden elämänlaatua.

Además de los incentivos incluidos en los sistemas de pensiones, tributarios y de prestaciones sociales[10], la estrategia de reforma deberá proponerse cambiar la actitud respecto de los trabajadores de más edad, desarrollando sus cualificaciones y sus posibilidades de empleo mediante un aprendizaje permanente eficaz. Se requieren unas condiciones de trabajo adecuadas, que incluyan una mayor flexibilidad de los horarios de trabajo y de la organización del trabajo en general, junto con oportunidades de empleo para una mano de obra que envejece. Tales medidas deberían contribuir a aumentar la tasa de empleo y la calidad de vida de las personas de más edad.

Terveempi ikääntynyt väestö. Terveet ihmiset pystyvät vanhetessaan työskentelemään pitempään, mikä parantaa tuottavuutta ja osallistumista työvoimaan. He tarvitsevat vähemmän terveydenhuoltoa, mikä johtaa lopulta julkiseen talouteen kohdistuvan paineen hellittämiseen. Terveen elämän odotteen nostaminen tulee olemaan erittäin tärkeä tekijä, jos halutaan saavuttaa Lissabonin strategian tavoite työllistettyjen ihmisten määrän lisäämisestä ja heidän pitämisestään työmarkkinoilla. Ikääntyvissä yhteiskunnissa on samalla hyvä tilaisuus luoda nopeasti työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalveluissa, mikä edellyttää aktivointi- ja koulutustoimia.

Una población de edad avanzada con mejor estado de salud. Una población con mejor salud podrá trabajar permanecer más tiempo en su puesto de trabajo, permitiendo un aumento de la productividad y de la tasa de actividad, y necesitará menos asistencia sanitaria, lo que, en definitiva, implicará una menor presión sobre las finanzas públicas. Aumentar la esperanza de vida en buen estado de salud será un factor esencial a fin de alcanzar el objetivo de la Estrategia de Lisboa de aumentar la capacidad del mercado laboral para atraer y retener a los trabajadores. Al mismo tiempo, unas sociedades en proceso de envejecimiento representan una oportunidad para una rápida creación de empleo en los sectores de servicios sanitarios y sociales y requerirán medidas de activación y formación.

- Tuottavampi ja dynaamisempi Eurooppa

- Aumentar la productividad y el dinamismo de la economía europea

Vuosikymmenen kuluttua työn tuottavuus, joka riippuu suuresti koulutustasosta, tulee olemaan tärkein tekijä, joka määrää talouskasvua tulevaisuudessa. Kuitenkin 13 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä (ikä 18–24 vuotta) saa vain enintään alemman toisen asteen koulutuksen, ja heidät määritellään koulun keskeyttäjiksi. Luvut ovat pieni parannus verrattuna tämän vuosikymmenen alkuun, mutta jäävät kauas vuoden 2010 tavoitteesta, joka oli supistaa osuus enintään 10 prosenttiin. Korkea koulutustaso johtaa korkeampaan työosallistumiseen ja on välttämätön edellytys elinikäiselle oppimiselle ja siten ikääntyneiden työntekijöiden kyvylle pysyä työmarkkinoilla. Tulevaisuuden tuottavuuskasvu riippuu myös teknologian edistyksestä, mikä vuorostaan riippuu sekä yliopistoista, jotka tuottavat tutkimustyöhön kykeneviä ihmisiä, että tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista. Tuottavuuden kasvu riippuu myös siitä, kuinka nopeasti yritykset ottavat käyttöön uusia teknologioita, ja politiikoista, joilla on määrä parantaa Euroopan tutkimus- ja kehittämis- (t&k) ja innovaatiojärjestelmiä.

En el próximo decenio, la productividad laboral, que depende en gran medida de los niveles educativos, se convertirá en el principal factor determinante del futuro crecimiento económico. Sin embargo, el 13% de las mujeres y el 17% de los hombres de edades comprendidas entre 18 y 24 años sólo han alcanzado un nivel bajo de enseñanza secundaria, o incluso un nivel inferior, habiendo dejado la escuela prematuramente. Aunque esto representa una ligera mejora respecto del principio de la presente década, estas cifras se mantienen lejos del objetivo fijado para 2010, consistente en reducir dicha proporción para situarla en un 10% como máximo. El logro de altos niveles educativos está asociado con una mayor participación en el mercado laboral y constituye un requisito previo para el aprendizaje permanente y, por lo tanto, para que los trabajadores de más edad puedan mantenerse en el mercado laboral. Los futuros incrementos de la productividad también dependerán del progreso tecnológico, que, a su vez, depende de que las universidades proporcionen graduados capaces de trabajar en el área de la investigación y de que se invierta suficientemente en investigación y desarrollo. También dependen de la rápida adopción de nuevas tecnologías por las empresas y de políticas que mejoren los sistemas de I+D e innovación de Europa.

Yhteiskunnat, joissa ihmiset elävät entistä pidempään, tarjoavat tilaisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Kasvumahdollisuudet näillä tulevaisuuden markkinoilla ovat suuret, ja koska eliniän piteneminen ei ole pelkästään eurooppalainen ilmiö, kehitettyjä ratkaisuja, tuotteita ja palveluja voidaan viedä muihin maihin, mikä avaa uusia markkinoita.[11] Tutkimusta ja kehittämistä on lisäksi ohjattava kohti entistä kustannustehokkaampien lääkehoitojen ja ehkäisystrategioiden kehittämistä. Samalla pitäisi kehittää voimakkaampia kannustimia resurssien järkevään käyttöön, jotta menoja voidaan vähentää merkittävästi.

Las sociedades cuya población tiene una vida más larga ofrecen oportunidades de desarrollo de nuevos productos y servicios. Las posibilidades de expansión de estos futuros mercados son amplias y, dado que el aumento de la esperanza de vida no es un fenómeno limitado a Europa, las soluciones, productos y servicios que se desarrollan pueden exportarse a terceros países, abriendo nuevos mercados en éstos[11]. Por otra parte, la investigación y el desarrollo deben orientarse al desarrollo de estrategias de prevención y de tratamiento médico con una mejor relación eficacia/coste, y deberán combinarse con mayores incentivos a una utilización racional de los recursos, lo que permitirá reducir el gasto significativamente.

Euroopan väestörakenteen muuttuminen voi tarjota myös mahdollisuuksia ikääntyneille tarkoitettujen tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Voidaan kehittää uusia teknologioita, joiden ansiosta ikääntyneet voivat pysyä omatoimisina ja asua kauemmin omissa kodeissaan ja joiden avulla voidaan uudistaa terveyspalvelujen muotoja esimerkiksi mukauttamalla palveluita potilaan yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti.[12] Koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen tehdyt investoinnit saattavat tuottaa suuria voittoja tulevaisuudessa, eikä niitä pitäisi vähentää kriisin aikana. Tarvitaan myös investointeja liikenneinfrastruktuurin, mikä voi osaltaan ylläpitää kysyntää kriisin aikana. Ihmiset pääsisivät helpommin määränpäähänsä, ja samalla parannettaisiin liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksia.

El cambio de la estructura demográfica europea también puede ofrecer una oportunidad para el desarrollo de productos y servicios destinados a satisfacer las necesidades de las personas de más edad. Pueden desarrollarse nuevas tecnologías para permitir a éstas mantener su autonomía y vivir más tiempo en su propio hogar, y para transformar la prestación de asistencia, en particular personalizando los servicios como respuesta a las necesidades y preferencias específicas de los pacientes[12]. La inversión en educación, investigación y desarrollo podrán proporcionar amplios beneficios en el futuro, por lo que no deberán reducirse durante la crisis. La inversión en la modernización de la infraestructura de transportes, que puede contribuir a mantener la demanda durante el periodo de crisis, también será necesaria para facilitar el acceso a todos los ciudadanos, al mismo tiempo que respalda los derechos de los viajeros de movilidad reducida.

- Maahanmuuttajien vastaanottaminen ja kotouttaminen

- Acoger e integrar a los inmigrantes en Europa

Kolmansista maista tulleet maahanmuuttajat ovat lisänneet kasvua monissa jäsenvaltioissa. Vaikka kriisi vähentää työmahdollisuuksia ja lievittää työvoiman ja taitojen pulaa lyhyellä aikavälillä, hyvin järjestetyllä laillista maahanmuuttoa suosivalla politiikalla on merkitystä työvoimapulan paikkaamisessa pidemmällä aikavälillä. Kotouttaminen on kuitenkin edelleen suuri haaste ja edellyttää myös sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien kysymysten ratkaisemista. Maahanmuuttajien ja heidän lastensa koulutustaso on usein alhaisempi tai heillä on vaikeuksia käyttää taitojaan täysimääräisesti. He voivat siksi todennäköisemmin jäädä työttömiksi ja kärsiä köyhyydestä. Kriisin johdosta Euroopan työmarkkinat ovat vaikeuksissa, mutta yhteiskunnallisten olojen huononeminen maahanmuuttajien kotimaissa saattaa kuitenkin aiheuttaa jatkuvaa muuttovirtaa EU:hun. Muuttajilla voi olla enemmän vaikeuksia löytää työtä. Tällaisessa tilanteessa maahanmuuttajien ja heidän lastensa kotouttaminen voi olla entistäkin suurempi haaste, jota on käsiteltävä myös EU:n tasolla.[13]

La inmigración procedente de terceros países ha impulsado el crecimiento en varios Estados miembros. Aunque la crisis reducirá las oportunidades de empleo y atenuará la escasez de mano de obra y de cualificaciones a corto plazo, una política de inmigración legal bien organizada tiene un papel que desempeñar en la eliminación de la escasez de mano de obra en una perspectiva a más largo plazo. Sin embargo, la integración sigue representando un importante reto y requiere que se aborden aspectos relacionados con la cohesión social. Los inmigrantes y sus descendientes frecuentemente tienen niveles educativos más bajos y tropiezan con dificultades para utilizar plenamente sus cualificaciones, por lo que corren un mayor riesgo de desempleo y de pobreza. Aunque los mercados de trabajo europeos están experimentando tensiones provocadas por la crisis, el empeoramiento de las condiciones sociales en su país de origen podría dar lugar a una continua entrada de inmigrantes en la UE, que podrían tropezar con mayores dificultades para encontrar un puesto de trabajo. En este contexto, la integración de los inmigrantes y sus descendientes podría convertirse en un reto aún mayor, que habrá que abordar también a nivel de la UE[13].

- Kestävä julkinen talous

- Garantizar la sostenibilidad de las finanzas públicas

Viimeisimpien arvioiden mukaan julkisten menojen kasvu on todennäköisesti hyvin merkittävää useissa jäsenvaltioissa (vaikkakin joissakin tapauksissa lähtötaso on melko alhainen). Niissä jäsenvaltioissa, joissa vaikutus julkiseen talouteen on suurin, on tarpeen uudistaa sosiaalijärjestelmiä varsinkin eläkkeiden osalta, mutta myös muilla aloilla, etenkin terveydenhuollossa, jotta pitkän aikavälin kustannussuuntauksia voitaisiin hillitä.

Según las previsiones más recientes, es probable que el aumento del gasto público sea muy significativo en varios Estados miembros (aunque en algunos casos ello se produciría a partir de un bajo nivel inicial). Los países cuyas finanzas públicas se ven más afectadas deberán realizar reformas de los sistemas sociales, en el ámbito de las pensiones y de otros programas, principalmente de asistencia sanitaria, a fin de combatir la tendencia del gasto a largo plazo.

On paljon mahdollisuuksia tehostaa terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiä. Parempaa tuottoa rahoille terveydenhuollossa voidaan saada tehostamalla ensihoitoa, ehkäisyä ja terveyden edistämistä sekä koordinoimalla toimintaa paremmin ja käyttämällä resursseja järkevästi. Näin voidaan myös poistaa epätasa-arvoa terveydenhuollossa. Terveydenhuoltoalalla on kuitenkin joissakin maissa liian vähän resursseja.[14]

Existe un margen considerable de aumento de la eficiencia de los sistemas de asistencia sanitaria y de cuidados de larga duración. Una mayor efectividad de los fondos dedicados a la sanidad y una reducción de las desigualdades en materia de asistencia sanitaria podrá alcanzarse mediante el reforzamiento de la asistencia primaria, de la prevención y de la promoción de la salud y mediante una mejor coordinación y una utilización racional de los recursos. Sin embargo, en algunos países el sector sanitario sigue contando con recursos insuficientes[14].

Taantuma ei siksi saa johtaa eläke-, terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien uudistusten keskeyttämiseen tai olennaisen tärkeiden koulutus- ja tutkimusinvestointien vähentämiseen. Uudistuspäätökset ovat itse asiassa nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Nämä toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan talouden vahvuudelle tulevaisuudessa.

Por consiguiente, es necesario que la recesión no provoque una interrupción de las reformas de los sistemas de pensiones, de asistencia sanitaria y de cuidados de larga duración ni una reducción de las esenciales inversiones en educación e investigación. De hecho, las decisiones acerca de las reformas son ahora más urgentes que nunca. Las medidas correspondientes son primordiales para la fortaleza de la economía europea en el futuro.

4. Haasteisiin vastaaminen

4. ABORDAR LOS RETOS PLANTEADOS

Toimia tarvitaan monilla politiikan aloilla. Yhteensovittaminen Euroopan tasolla voi helpottaa parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja synergioiden kehittämistä, ja sen ansiosta voidaan välttää haittavaikutuksia. Julkisen talouden osuutta käsitellään lisäksi vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin perustuvassa kehyksessä. Ikääntymisen haasteita olisi käsiteltävä muutaman viime vuoden aikana kehitettyjen poliittisten kehysten, erityisesti yleisenä toimintakehyksenä toimivan Lissabonin strategian, pohjalta.

Es necesario actuar en una serie de áreas. La coordinación a nivel europeo puede facilitar el intercambio de las mejores prácticas, desarrollar sinergias y reducir las repercusiones negativas. Por otra parte, la dimensión presupuestaria se aborda mediante el marco normativo del Pacto de Estabilidad y Crecimiento. Los retos que plantea el envejecimiento de la población deberán abordarse basándose en unos marcos de actuación establecidos en los últimos años, particularmente en la Estrategia de Lisboa, que proporciona el marco global de actuación.

Euroopan komissio aikoo osallistua haasteisiin vastaamiseen seuraavilla tavoilla:

La contribución de la Comisión Europea a la superación de los retos planteados deberá abarcar los siguientes aspectos:

- Valvonnan ulottaminen finanssipolitiikkaa laajemmalle ja rakenneuudistuksen sisällyttäminen paremmin osaksi yleistä toiminnan yhteensovittamista [15] . Nykytilanteessa tämä sisältää kansallisten elvytyssuunnitelmien seurannan ja arvioinnin vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä. Erityistä huomiota kiinnitetään myös julkisen varainhoidon laatuun. Sosiaalimeno-ohjelmien uudistukset, jotka tarjoavat samalla sekä paremman toimeentuloturvan että kannustimia työntekoon – nk. joustava turva – auttaisivat myös selvästi parantamaan julkisen talouden kestävyyttä ja laatua ja varmistaisivat, että talousarviot tukevat makrotaloudellista vakautta.

- Reforzamiento y ampliación de la supervisión más allá de la política presupuestaria a fin de contribuir a integrar mejor la reforma estructural en el ejercicio de coordinación de políticas [15] . En la coyuntura actual, ello incluye el seguimiento y la evaluación de la aplicación de los planes nacionales de recuperación en el contexto del Pacto de Estabilidad y Crecimiento. También deberá prestarse especial atención al fomento de la calidad de las finanzas públicas. Las reformas de los programas de gastos sociales que mejoren la protección de los ingresos y refuercen los incentivos al trabajo —enfoque de flexibilidad y seguridad del empleo— también contribuirán en gran medida a fomentar la sostenibilidad y calidad de las finanzas públicas, garantizando al mismo tiempo que los presupuestos respalden la estabilidad macroeconómica .

- Eläkkeiden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon aloilla komissio tukee edelleen jäsenvaltioita niiden työssä sosiaalimenojen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Se jatkaa myös väestön ikääntymiseen liittyvien yhteiskunnallisten, taloudellisten ja julkiseen talouteen kohdistuvien seurausten seurantaa Lissabonin strategian, vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluvan EU:n rahoituskehyksen sekä sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän taustaa vasten. Rahastoeläkkeiden osalta komissio aikoo tehdä yhteistyötä neuvoston ja jäsenvaltioiden kanssa tietojen keräämiseksi järjestelmien rakenteesta, maksukyvyttömyystakuita koskevista sääntelykehyksistä ja edunsaajien asemasta, jotta voitaisiin taata riittävä ja kestävällä pohjalla oleva yksityinen eläketarjonta jäsenvaltioissa. Jotta julkisten menojen odotettavissa olevaa nousua voidaan rajoittaa, on kehitettävä keinoja, joilla voidaan joko vähentää vammoja ja toimintarajoitteita, rajoittaa erilaisista rajoitteista kärsivien iäkkäiden henkilöiden tarvetta saada virallista hoitoa , suosia virallisen hoidon antamista kotona mieluummin kuin laitoksessa tai yleisesti parantaa pitkäaikaishoidon tarjoamisen kustannustehokkuutta esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköisiä terveydenhuollon menetelmiä ja etähoitoa.

- En los sectores de pensiones, asistencia sanitaria y cuidados de larga duración , la Comisión seguirá apoyando a los Estados miembros en sus esfuerzos por mejorar la eficiencia y efectividad de los gastos sociales, y continuará el seguimiento de las consecuencias sociales, económicas y presupuestarias del envejecimiento de la población en el contexto de la Estrategia de Lisboa y del marco presupuestario de la UE conforme al Pacto de Estabilidad y Crecimiento y del método abierto de coordinación en materia de protección social e integración social. En el ámbito de los sistemas de pensiones por capitalización , la Comisión se propone colaborar con el Consejo y los Estados miembros a fin de sacar enseñanzas en lo que se refiere al diseño de sistemas, los marcos reglamentarios de protección frente a la insolvencia y los grupos de destinatarios, con objeto de garantizar unos sistemas privados de pensiones adecuados y sostenibles en los Estados miembros. A fin de limitar el aumento previsto del gasto público, habrá que establecer medidas que disminuyan la concesión de pensiones de invalidez, limitar la necesidad de prestar servicios de asistencia a las personas de edad con minusvalías, favorecer la prestación de servicios de asistencia en el propio domicilio en lugar de en instituciones, y, de forma general, mejorar la relación eficacia/coste de los cuidados de larga duración, por ejemplo, mediante la introducción de servicios de sanidad en línea y de la teleasistencia.

- Rahoituspalvelujen ja verotuksen alalla komissio aikoo ottaa nopeasti käyttöön toimenpiteet, joita se hahmotteli tiedonannossaan Eurooppa-neuvostolle[16]. Rahoitusmarkkinoiden moitteettoman toiminnan palauttaminen ei ole keskeisen tärkeää ainoastaan sen takaamiseksi, että rahoitusmarkkinat täyttävät tehtävänsä kasvun ja työllisyyden tukemisessa, vaan myös siksi, että siten turvataan tämän päivän ja huomisen rahoitusvarat, mukaan luettuina lisäeläkejärjestelmät ja lisäsairausvakuutus.

- En las áreas de servicios financieros y tributación , la Comisión introducirá rápidamente las medidas presentadas en su Comunicación al Consejo Europeo[16]. El restablecimiento de un funcionamiento adecuado de los mercados financieros es esencial, no sólo para garantizar que los mismos desempeñen eficazmente su papel de apoyo al crecimiento y al empleo, sino también para la protección de los activos financieros actuales y futuros, incluyendo los sistemas de pensiones complementarios y los seguros de enfermedad complementarios.

- Yleissivistävän koulutuksen, ammattikoulutuksen sekä tutkimuksen ja kehittämisen alalla komissio jatkaa työtä jäsenvaltioiden kanssa niiden taitojen arvioinnin ja kohdistamisen parantamiseksi, joita EU:ssa tulevaisuudessa tarvitaan. Lisäksi arvioidaan korkeakoulutuksen tehokkuutta EU:ssa. Komissio haluaa edistää tehokkaiden ja tasa-arvoisten yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämistä, minkä tarkoituksena on lisätä tuottavuutta uudistetun Lissabonin strategian mukaisesti.

- En las áreas de educación, formación e I+D , la Comisión seguirá colaborando con los Estados miembros para mejorar la evaluación de las necesidades futuras de cualificaciones y de la adecuación de las cualificaciones a nivel de la UE y la evaluación de la eficiencia de la enseñanza superior. También fomentará el desarrollo de unos sistemas educativos y de formación eficientes y equitativos con vistas a estimular la productividad en el contexto de la Estrategia de Lisboa renovada.

Tilanne on sellainen, että vaikean talous- ja rahoituskriisin kanssa kamppailevien hallitusten on otettava huomioon myös kalliiksi käyvä väestörakenteen muutos. Onnistuminen Euroopan väestörakenteeseen liittyvän haasteen käsittelyssä edellyttää edelleen menestyvää, dynaamista taloutta, jossa tuottavuus kasvaa ja markkinat toimivat tehokkaasti. Jotta näistä ongelmista selviydyttäisiin nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa, on ennen kaikkea ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan varmistaa nopea elpyminen taantumasta Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa hahmotellulla tavalla, sekä otettava käyttöön uskottava kriisistä selviämisen strategia siinä vaiheessa, kun elpyminen alkaa. Lisäksi on ratkaisevan tärkeätä, että jäsenvaltiot investoivat pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiinsa Lissabonin strategian mukaisesti voidakseen hallita väestörakenteen muutoksen vaikutuksia.

Para concluir, los gobiernos que actualmente atraviesan una grave crisis económica y financiera también seguirán afrontando una costosa transición demográfica. La superación del reto demográfico que tiene planteado Europa sigue dependiendo de una economía dinámica y próspera con una productividad creciente y un funcionamiento eficiente de sus mercados. Por consiguiente, el camino para avanzar en la difícil situación económica actual consiste, ante todo, en tomar todas las medidas necesarias para garantizar una rápida salida de la recesión conforme al PERE y en aplicar una estrategia creíble de salida de la crisis una vez iniciada la recuperación. Por otra parte, es fundamental que los Estados miembros realicen inversiones para reforzar su potencial de crecimiento a largo plazo, conforme a la Estrategia de Lisboa, a fin de poder abordar las consecuencias del cambio demográfico.

On siksi todella tarvetta ottaa käyttöön kaikki tarpeelliset politiikat, jotta voidaan varmistaa, että Euroopalla on rahoitus- ja talouskriisistä selviydyttyään voimakasta kasvupotentiaalia ja että se pystyy käyttämään täysimääräisesti inhimillisiä voimavarojaan. Jotta näin tapahtuisi, on olennaisen tärkeää panna täytäntöön rakenneuudistuksiin perustuva kattava strategia kriisistä selviämiseksi. Sen osa-alueita ovat työuran pidentäminen, nuorten, naisten ja ikääntyvien työntekijöiden työhön osallistumisen lisääminen, vero- ja etuusjärjestelmien uudistaminen niin, että työnteko on kannattavaa joustavan turvan periaatteen mukaisesti, eläkejärjestelmien uudistaminen, terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien tehostaminen sekä tarvittavat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja lastenhoitoon. Tulevaisuuden työvoimatarpeiden täyttämiseksi on tärkeätä myös maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä tehokas kotouttaminen sekä hyvin järjestetyn laillista maahanmuuttoa suosivan politiikan kehittäminen. Panostamalla voimakkaasti näihin politiikkoihin nykytilanteessa Eurooppa voi selviytyä joustavammin nykyisestä taantumasta, ja se pystyy käsittelemään paremmin ikääntyvän yhteiskunnan ongelmia.

Así pues, es indispensable adoptar las políticas necesarias para garantizar que la UE salga de la crisis económica y financiera con un potencial de crecimiento sólido y la capacidad de aprovechar plenamente sus recursos humanos. Para que esto ocurra, será esencial aplicar una estrategia global de salida de la crisis basada en reformas estructurales. Dicha estrategia deberá implicar, en particular: la prolongación de la vida laboral y el aumento de la tasa de actividad de los jóvenes, las mujeres y los trabajadores de edad, la reforma de los sistemas tributarios y de prestaciones sociales a fin de que compense ocupar un puesto de trabajo de conformidad con el principio de flexiseguridad, la reforma de los sistemas de pensiones y el aumento de la eficiencia de los sistemas de asistencia sanitaria y de cuidados de larga duración, paralelamente a las necesarias inversiones en educación e investigación y en servicios de asistencia a la infancia. La efectiva integración de los inmigrantes y sus descendientes también es importante en este contexto, como también lo es continuar con el desarrollo de una política de inmigración legal adecuada para satisfacer las futuras necesidades de mano de obra. Conceder prioridad a estas políticas en la coyuntura actual permitirá a Europa salir reforzada de la actual recesión y afrontar el reto que representa el envejecimiento de la población.

Toteuttamalla tarmokkaasti uudistuksia, investoimalla massiivisesti inhimillisten voimavarojen laatuun ja poistamalla esteitä työvoiman täysimittaiselta käytöltä EU voi nousta nykyisestä talouskriisistä entistä vahvempana. Tämä ajankohta olisi siksi nähtävä oikeana hetkenä yhteiskunnallisiin innovaatioihin, joihin voi saada kimmoketta onnistuneista kokemuksista ja uudistusprosesseista, joita jo näkyy kaikissa jäsenvaltioissa. Uudistuksia ei vaadita ainoastaan taloudellisista syistä. Ohjelmalla halutaan myös edistää terveyttä, hyvää koulutusta ja hyvää elämän laatua nykyisille ja tuleville sukupolville. Tällaisen ohjelman ansiosta Eurooppa voi katsoa tulevaisuuteen luottavaisena.

Realizando enérgicamente el programa de reformas, invirtiendo masivamente en la calidad de los recursos humanos y eliminando los obstáculos a la plena utilización de su mano de obra, la UE podrá salir reforzada de la actual crisis económica. Por lo tanto, la crisis actual deberá considerarse como un periodo propicio a la innovación social inspirado por las experiencias positivas y los procesos de reforma ya aplicados en los Estados miembros. Abogar resueltamente por la reforma no es meramente un programa económico. Se trata de un programa que fomentará la sanidad, la educación y la calidad de vida de las generaciones actuales y futuras, y que permitirá a Europa encarar el futuro con confianza.

- Tilastoliite

- Anexo estadístico

Taulukko 1: Pitkän aikavälin markkinakehitys

Cuadro 1: Evolución del mercado de trabajo a largo plazo

[pic]

[pic] Fuente: « 2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060» (Informe de 2009 sobre el envejecimiento demográfico: previsiones económicas y presupuestarias para los Estados miembros de EU-27 (2008-2060)) , European Economy (de próxima publicación).

Lähde: ”2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060)”, European Economy, (julkaistaan piakkoin).

Gráfico 1: Tasas de crecimiento potencial previstas (tasas de crecimiento anual, agregados UE)

Kaavio 1: Potentiaaliset kasvuennusteet (keskimääräinen vuosikasvu), yhdistetyt EU:ta koskevat luvut

[pic]

[pic]

Fuente: « 2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060» (Informe de 2009 sobre el envejecimiento demográfico: previsiones económicas y presupuestarias para los Estados miembros de EU-27 (2008-2060)) , European Economy (de próxima publicación).

Lähde: ”2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060)”, European Economy, (julkaistaan piakkoin).

Cuadro 2 - Gasto público derivado del envejecimiento de la población (proporción del PIB en 2007 y variación en puntos porcentuales del PIB en el periodo 2007-2060)

Taulukko 2 – Ikään liittyvät julkiset menot, 2007–2060, prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen

[pic] Fuente: « 2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060» (Informe de 2009 sobre el envejecimiento demográfico: previsiones económicas y presupuestarias para los Estados miembros de EU-27 (2008-2060)) , European Economy (de próxima publicación).

[pic]

Gráfico 2 - Comparación del coste del envejecimiento de la población en 2009 y 2006 (puntos porcentuales del PIB, 2007-2050)

Lähde: ”2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060)”, European Economy, (julkaistaan piakkoin).

[pic] Fuente: « 2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060» (Informe de 2009 sobre el envejecimiento demográfico: previsiones económicas y presupuestarias para los Estados miembros de EU-27 (2008-2060)) , European Economy (de próxima publicación)

Kaavio 2 – Ikääntymiseen liittyvät kustannukset, vuosien 2009 ja 2006 vertailu, prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, 2007–2050

[1] COM (2009) 200 final.

[pic]

[2] Véase «2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060» (Informe de 2009 sobre el envejecimiento demográfico: previsiones económicas y presupuestarias para los Estados miembros de EU-27 (2008-2060)) , European Economy (de próxima publicación), y « Demography Report 2008: Meeting Social Needs in an Ageing Society» (Informe demográfico 2008: Satisfacción de las necesidades sociales en una sociedad en proceso de envejecimiento), SEC (2008) 2911.

Lähde: ”2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060)”, European Economy, (julkaistaan piakkoin).

[3] COM (2006) 571 final.

[1] KOM(2009) 200 lopullinen.

[4] COM (2008) 800 final.

[2] Ks. ”2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008--2060)”, European Economy, (julkaistaan piakkoin), ja vuoden 2008 väestörakennetta koskeva kertomus: Sosiaalisten tarpeiden täyttäminen ikääntyvässä yhteiskunnassa (SEC (2008) 2911).

[5] Véase « 2006 Sustainability Report» (Informe de sostenibilidad 2006), European Economy , nº 4, 2006.

[3] KOM(2006) 571 lopullinen.

[6] Véase «2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060» (Informe de 2009 sobre el envejecimiento de la población: previsiones económicas y presupuestarias para los Estados miembros de EU-27 (2008-2060)) , European Economy (de próxima publicación), y « Demography Report 2008: Meeting Social Needs in an Ageing Society» (Informe demográfico 2008: Satisfacción de las necesidades sociales en una sociedad en proceso de envejecimiento), SEC (2008) 2911.

[4] KOM(2008) 800 lopullinen.

[7] COM (2009) 58 final.

[5] Ks. ”2006 Sustainability Report”, European Economy, No 4, 2006.

[8] COM (2006) 574 final.

[6] Ks. ”2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008--2060)”, European Economy, (julkaistaan piakkoin), ja vuoden 2008 väestörakennetta koskeva kertomus: Sosiaalisten tarpeiden täyttäminen ikääntyvässä yhteiskunnassa (SEC (2008) 2911).

[9] COM (2006) 571 final.

[7] KOM(2009) 58 lopullinen.

[10] Véase COM(2007) 733 final y « Employment in Europe 2007 » (Empleo en Europa en 2007).

[8] KOM(2006) 574 lopullinen.

[11] Las iniciativas regionales, tales como la red que agrupa 11 regiones europeas («Silver Economy Network of European Regions»), ya colaboran para promover el desarrollo y la comercialización de productos y servicios innovadores destinados a los consumidores de más edad. Véase la página web de Sen@er en la dirección: http://www.silvereconomy-europe.org/network/about_en.htm

[9] KOM(2006) 571 lopullinen.

[12] COM (2007) 332 final y COM(2007) 329 final.

[10] Ks. KOM(2007) 733 lopullinen ja Työllisyys Euroopassa 2007 -raportti.

[13] El Foro Europeo sobre la Integración, creado recientemente, y el sitio de Internet dedicado al mismo (http://www.integration.eu) constituyen herramientas útiles a este respecto.

[11] Alueellisten aloitteiden puitteissa (esim. Euroopan alueiden Silver Economy Network –verkosto, johon osallistuu 11 Euroopan aluetta) tehdään jo nyt yhteistyötä ikääntyneille kuluttajille tarkoitettujen innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja markkinoinnin edistämiseksi. Katso Sen@er-verkkosivusto http://www.silvereconomy-europe.org/network/about_en.htm

[14] COM (2009) 58 final.

[12] KOM(2007) 332 lopullinen ja KOM(2007) 329 lopullinen.

[15] COM 2008) 238 final.

[13] Hyödyllisiä välineitä tässä yhteydessä ovat äskettäin perustettu Euroopan kotouttamisfoorumi ja aihetta käsittelevät verkkosivut (http://www.integration.eu).

[16] COM(2009) 114 final.

[14] KOM(2009) 58 lopullinen.

[15] KOM(2008) 238 lopullinen.

[16] KOM(2009) 114 lopullinen.