ERITYISKERTOMUS nro 25/98 Euroopan unionin Keski- ja Itä-Euroopassa (KIE) sekä uusissa itsenäisissä valtioissa (UIV) ydinturvallisuuden alalla toteuttamista toimista (vuodet 1990-1997) sekä komission vastaukset (annettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 188 c artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla) (1999/C 35/01)

SÆRBERETNING Nr. 25/98 om Den Europæiske Unions aktioner på området nuklear sikkerhed i Central- og Østeuropa (CØEL) og i de nye uafhængige stater (NUS) (perioden 1990 1997) med Kommissionens svar (EF-traktatens artikel 188 C, stk. 4, andet afsnit) (1999/C 35/01)

ESIPUHE

Kertomusta koskeva kuulemismenettely päättyi ennen lokakuun loppua. Tilintarkastustuomioistuin sai 10. marraskuuta komission vastauksiin uusia täydennyksiä, joista kaikkien se ei kuitenkaan katso olevan vakuuttavia.

Jotta kertomuksen julkaiseminen ei olisi viivästynyt liiallisesti, tilintarkastustuomioistuin päätti 12. marraskuuta 1998 pidetyssä kokouksessaan hyväksyä kertomuksen lopullisesti huolimatta joitakin tekijöitä koskevista eriävistä käsityksistä.

FORORD

Den kontradiktoriske procedure vedrørende denne beretning afsluttedes sidst i oktober, men den 10. november modtog Retten supplerende bemærkninger til Kommissionens svar. Retten er uenig i nogle af disse bemærkninger.

TÄRKEIMMÄT KÄYTETYT LYHENTEET

For ikke at forsinke udgivelsen af denne beretning i det uendelige besluttede Retten alligevel at vedtage beretningen endeligt på mødet den 12. november 1998 trods uenighed om visse punkter.

>TAULUKON PAIKKA>

HYPPIGST ANVENDTE FORKORTELSER

1. JOHDANTO

>TABELPOSITION>

Phare- ja Tacis-ydinturvallisuusohjelmat

1. INDLEDNING

1.1 T Osernobylin ydinvoimalan neljännessä yksikössä vuonna 1986 tapahtunut onnettomuus osoitti, kuinka tärkeää on ratkaista Neuvostoliitossa kehitettyjen ydinvoimaloiden turvallisuuteen liittyvät ongelmat. Vuodesta 1990 alkaen alalle on myönnetty kansainvälistä tukea G7-maiden (1), Yhdistyneiden kansakuntien (IAEA), OECD:n (NEA) ja EU:n aloitteesta. Edinburghin huippukokouksessa 1992 ja Korfun huippukokouksessa vuonna 1994 vahvistettiin suuntaviivat Itä-Euroopan maiden ydinvoima-alan rakenneuudistusta sekä T Osernobylin voimalan sulkemista varten. Neuvosto täsmensi 18. kesäkuuta 1992 antamassaan päätöslauselmassa, että näiden toimien tarkoituksena oli auttaa Itä-Euroopan maita saattamaan reaktoreidensa turvallisuus samalle tasolle kuin Länsi-Euroopassa (2). Tänä aikana on tehty useita aloitteita kansainvälisen tuen koordinoimiseksi niin olemassa oleviin tukiohjelmiin liittyvien, käytettävissä olevien tietojen yhdistämisen (NUSAC-koordinointiyksikön perustaminen komission yhteyteen vuonna 1992) kuin erityisten monenvälisten rahoitusvälineiden muodostamisen (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallinnoiman NSA:n perustaminen vuonna 1993) osalta. Tilintarkastustuomioistuin myöntää, että Phare- ja Tacis-menojen avulla voidaan saavuttaa ainoastaan rajallisia tuloksia, kuten komissio huomauttaa vastaustensa johdantoon liittyvien yleisten huomioiden viidennessä kappaleessa. Komissiolla on kuitenkin pääasiallinen koordinointivastuu toimista, joita OECD-maat ja muut kansainväliset instituutiot toteuttavat Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä uusissa itsenäisissä valtioissa ydinvoima-alan rakenneuudistuksen tukemiseksi. Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin katsoi, että sillä on toimivalta tutkia, millä tavoin komissio kantaa vastuunsa ja miten paljon käytännössä on tosiasiassa edistytty.

1.2 Ensimmäiset ydinvoimaan perustuvaa sähköntuotantoa koskevat tekniset tutkimukset osoittivat, että entinen Neuvostoliitossa toiminut järjestelmä, jonka tehtävänä oli vastata sotilaallisiin ydinvoimatarpeisiin, perustui tuotantokeskeisiin vaatimuksiin ja että toimintaturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät kysymykset oli sivuutettu. Näiden voimalatyyppeihin ja teknisiin seikkoihin liittyvien ongelmien käsittelemisen lisäksi oli tarpeen perustaa asianomaisiin maihin vaikutusvaltaiset ydinturvallisuusviranomaiset, jotka ovat riippumattomia muihin alan toimijoihin nähden; tällaisen vastavoiman olemassaoloa pidetään kaikissa länsimaissa ydinturvallisuuden keskeisenä edellytyksenä. Koska tilanteen parantamiseksi suunnitelluilla toimilla oli taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja erityisesti koska vaarallisimmat voimalat (tietyt RBMK- ja VVER 440-230 -reaktorit) oli poistettava käytöstä, turvallisuuden parantamisen oli kytkeydyttävä energia-alan kokonaisvaltaiseen strategiaan Itä-Euroopan maissa, joissa ydinjätteen käsittely oli kiireellistä ratkaisua vaativa ongelma ja joissa ydinvoima-alalla oli niin suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, että se oli ollut etuoikeutetussa asemassa muihin teollisuudenaloihin verrattuna. Kaikki nämä tekijät yhdessä länsimaiden taloudellisten etujen kanssa tekivät interventioiden toteuttamisen tällä alalla erityisen vaativaksi.

Phare- og Tacis-programmerne vedrørende nuklear sikkerhed

1.3 Tässä monenvälisen toimintaympäristön ja toimintasektorin luonteen vuoksi vaikeassa tilanteessa, jonka keskeiset osatekijät on esitetty liitteessä 1, EU on vuodesta 1990 alkaen osoittanut lähes 850 miljoonaa ecua (3) käyttöturvallisuuden ja ydinturvallisuuden (4) parantamiseen KIE-maissa ja entisen Neuvostoliiton uusissa itsenäisissä valtioissa. Tästä oli vuoden 1997 loppuun mennessä aiheutunut maksuja kaikkiaan 355 miljoonaa ecua. Suurimman osan yhteisön tuesta on myöntänyt komissio Phare- ja Tacis-ohjelmien kautta; ydinturvallisuuteen on ohjelmien yhteydessä sidottu kaikkiaan 786,1 miljoonaa ecua eli 20 prosenttia Tacis-ohjelmaan liittyvistä ja 2 prosenttia Phare-ohjelmaan liittyvistä maksusitoumuksista. Kyseiset maksusitoumukset on esitetty taulukossa 1 edunsaajamaittain sekä komission päätöksiin kirjattujen keskeisten toiminta-alojen mukaisesti eriteltynä. Edunsaajat katsovat, että tämä rahoitus kattaa ainoastaan hyvin pienen osan (joitakin prosentteja) aloitetuista nykyaikaistamisohjelmista. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on kuitenkin mahdotonta esittää lukuja näiden ohjelmien laajuudesta tai toteuttamisasteesta.

1.1. Efter ulykken i Tjernobyl-anlæggets reaktor 4 i 1986 blev det klart for alle, at sikkerheden i de sovjetisk byggede reaktorer var et meget alvorligt problem. Fra 1990 blev der ydet international støtte under G7 (1), De Forenede Nationer (IAEA), OECD (AEN) og EU, der på topmøderne i Edinburgh (1992) og på Korfu (1994) bekræftede de retningslinjer, der skulle følges ved omstruktureringen af kernesektoren i østlandene og lukningen af kernekraftværket i Tjernobyl. Formålet med alle disse aktioner var som fastsat i Rådets resolution af 18. juni 1992 (2) at hjælpe østlandene til at bringe deres reaktorer op på et sikkerhedsniveau, som svarer til sikkerhedsniveauet i de vestlige kernekraftværker. I løbet af denne periode blev der taget flere initiativer til at samordne den internationale bistand, bl. a. samling under ét af alle disponible oplysninger om de eksisterende bistandsprogrammer (NUSAC oprettet i 1992 i Kommissionen) og oprettelse af særlige multilaterale finansielle instrumenter (NSA oprettet i 1993, som EBRD fik til opgave at forvalte). Retten erkender, at udgifterne til Phare og Tacis som anført i afsnit 5 i de indledende bemærkninger til Kommissionens svar i sig selv kun kunne give begrænsede resultater. Det var imidlertid først og fremmest Kommissionen, der var ansvarlig for koordineringen af OECD-landenes og de øvrige internationale organisationers bistand til omstrukturering af den nukleare sektor i CØEL og NUS. Derfor mente Retten, at det hørte under dens kompetenceområder at undersøge, hvordan Kommissionen opfyldte dette ansvar, og hvor langt man var nået med projekterne på stedet.

Taulukko 1

1.2. De første tekniske undersøgelser af produktionen af elektricitet på grundlag af kernekraft viste, at det tidligere sovjetiske system, der byggede på den militære sektors nukleare behov, var koncentreret om at opfylde produktionskrav, og at der ikke blev taget hensyn til aspekter som driftssikkerhed og miljø. Ud over disse konstruktionsproblemer og tekniske problemer var der også det problem, at det var nødvendigt at oprette stærke sikkerhedsmyndigheder i disse lande, der var uafhængige af kernekraftsledelsen. I alle vestlige lande anses det for en væsentlig betingelse for sikkerheden, at der er sådanne myndigheder til at danne modvægt. På grund af de økonomiske og sociale følger af de planlagte aktioner, navnlig nedlæggelse af de farligste kernekraftværker (visse RBMK og VVER 440-230), skulle sikkerhedsforbedringerne indgå i en overordnet strategi for østlandenes energisektor, hvor affaldsbehandling voldte store vanskeligheder, og hvor den nukleare sektor var en vigtig socioøkonomisk faktor, der hidtil havde haft en privilegeret stilling i forhold til de øvrige industrisektorer. Alle disse vanskeligheder kombineret med vestlige økonomiske interesser gjorde det særdeles problematisk at gennemføre aktioner i denne sektor.

Phare- ja Tacis-sitoumukset toiminta-aloittain ja maittain eriteltynä vuodesta 1990 vuoden 1997 loppuun

1.3. I denne vanskelige situation, hvor særlige multilaterale og sektorielle forhold, som er beskrevet i hovedtræk i bilag 1, gør sig gældende, har EU siden 1990 afsat næsten 850 mio. ECU (3) til forbedring af driftssikkerheden og den nukleare sikkerhed (4) i CØEL og NUS. Ved udgangen af 1997 var der afholdt betalinger på i alt 355 mio. ECU. Den største del af fællesskabshjælpen har Kommissionen iværksat under Phare- og Tacis-programmerne, hvor der er indgået forpligtelser til nuklear sikkerhed for i alt 786,1 mio. ECU svarende til 20 % af Tacis-forpligtelserne og 2 % af Phare-forpligtelserne. I tabel 1 vises fordelingen af disse forpligtelser på modtagerlande og vigtigste aktionsområder i henhold til Kommissionens beslutninger. Alt efter modtagerne dækker disse finansieringer kun en meget begrænset del (nogle procenter) af moderniseringsprogrammerne. Det er dog ikke muligt med de disponible oplysninger at sætte tal på omfanget af disse programmer eller deres gennemførelsesgrad.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Tabel 1

>TAULUKON PAIKKA>

Fordeling af forpligtelser under Phare- og Tacis-programmet pr. aktionsområde og pr. land fra 1990 til udgangen af 1997

1.4 Polttoainetta ja radioaktiivista jätettä koskeviin toimiin sisältyy 200 miljoonan ecun osoittaminen halkeamiskelpoisten aineiden valvontaan. Käytöstä poistamisen osalta ohjelmat koskivat ainoastaan T Osernobyliä, ja tähän tarkoitukseen oli osoitettu vain 59 miljoonaa ecua. Muihin toimiin kuuluvat ydinturvallisuutta koskevat tutkimukset (2 miljoonaa ecua), Euratom-lainojen valmistelu (1,5 miljoonaa ecua), säteilyä koskevat mittaus- ja hälytysjärjestelmät (6,5 miljoonaa ecua), laitospaikan ulkopuolinen valmiusjärjestely (5 miljoonaa ecua), sähkönjakelua koskeva tutkimus (0,4 miljoonaa ecua) sekä erilaiset varaukset (2,8 miljoonaa ecua).

>REFERENCE TIL EN GRAFIK>

1.5 Ohjelmien keskeisen toimintalinjan muodostaa ydinvoimaloille myönnetty toimintaturvallisuutta koskeva suora tuki, johon on osoitettu 35 prosenttia varoista eli 272 miljoonaa ecua. Itä-Euroopan maiden voimaloille tarkoitetut talousarviomäärärahat on esitetty taulukossa 2 maittain ja reaktorityypeittäin jaoteltuna. Kyseisissä maissa toimivien, Neuvostoliitossa kehitettyä tyyppiä olevien ydinvoimaloiden maantieteellinen sijainti esitetään taulukossa 3.

>TABELPOSITION>

>TAULUKON PAIKKA>

1.4. 20 mio. ECU af bevillingerne til aktionerne vedrørende radioaktivt brændstof og affald er afsat til kontrol af fissile materialer. Nedlukningsprogrammerne vedrørte kun Tjernobyl og beløb sig kun til 59 mio. ECU. Andre aktioner vedrører forskning i sikkerhed (2 mio. ECU), forberedelse af Euratom-lån (1,5 mio. ECU), stråledetekterings- og alarmsystemer (6,5 mio. ECU), katastrofeberedskab uden for selve anlæggene (5 mio. ECU), en undersøgelse af elforsyningen (0,4 mio. ECU) og forskellige reserver (2,8 mio. ECU).

1.5. Den direkte bistand til forbedring af kernekraftværkernes driftssikkerhed udgør med 35 % af midlerne, eller 272 mio. ECU, den centrale del af programmet. Tabel 2 viser budgettildelingerne pr. land og reaktortype for kernekraftværkerne i østlandene. Tabel 3 er et kort over placeringen af de sovjetisk byggede kernekraftværker, der er i drift i disse lande.

Taulukko 3 Neuvostoliitossa kehitettyä tyyppiä olevien ydinvoimaloiden sijainti Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä uusissa itsenäisissä valtioissa

>TABELPOSITION>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Tabel 3 Placeringen af sovjetisk konstruerede kernekraftværker, der er i drift i CØEL og NUS

>

Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus

REFERENCE TIL EN GRAFIK>

1.6 Tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena oli arvioida EU:n ydinturvallisuuden parantamiseen KIE-maissa ja entisen Neuvostoliiton uusissa itsenäisissä valtioissa vuodesta 1990 alkaen osoitettujen EU:n resurssien hyödyntämistä ottaen huomioon monenvälinen toimintaympäristö sekä kansainvälisen yhteisön G7- ja G24-ryhmien kautta komission vastuulle antama koordinointitehtävä (5).

1.7 Komissiossa toimitetut tarkastukset koskivat Phare- ja Tacis-ohjelmiin kuuluvia toimia, ja niitä täydennettiin tarkastuskäynneillä Ukrainaan, Bulgariaan, Liettuaan ja Venäjän federaatioon sekä useisiin EU:n alueella toimiviin erityisjärjestöihin. Nämä tarkastuksen eri osatekijät on esitetty liitteessä 2. Tilintarkastustuomioistuimella oli työssään apuna ydinturvallisuusalan asiantuntija. Ukrainan osalta tilintarkastustuomioistuin on julkaissut ydinturvallisuusohjelmiin liittyvät havainnot erityiskertomuksessa, joka koskee kaikkia Tacis-toimia Ukrainassa (6).

Rettens revision

1.6. Sigtet med Rettens revision var at undersøge, hvordan de midler, EU siden 1990 har afsat til forbedring af den nukleare sikkerhed i CØEL og NUS, er blevet anvendt - under hensyntagen til de særlige multilaterale aspekter og det koordineringsmandat, som Kommissionen fik af det internationale samfund inden for rammerne af G7 og G24 (5).

2. TIIVISTELMÄ TEHDYISTÄ HAVAINNOISTA

1.7. Revisionen i Kommissionen vedrørte aktioner under Phare- og Tacis-programmerne og blev suppleret med revisionsbesøg i Ukraine, Bulgarien, Litauen og Den Russiske Føderation samt i flere specialiserede organisationer i EU. Disse elementer i revisionen er anført i bilag 2. En specialist i nuklear sikkerhed har bistået Retten med revisionsarbejdet. Retten har offentliggjort bemærkningerne om programmerne vedrørende nuklear sikkerhed i Ukraine i en særberetning om de samlede Tacis-aktioner i dette land (6).

Euroopan unionin soveltama lähestymistapa

2.1 Komission toimintastrategia, jonka se toi selkeästi esiin vasta vuonna 1996, on epäselvä vanhojen reaktorityyppien, käytöstä poistamisen ja purkamisen sekä ydinjätteen käsittelyn osalta (ks. kohdat 3.2 3.6). Lyhyen aikavälin kiireellisiä tarpeita ei ole määritelty tarkasti (ks. kohdat 3.8 3.10). Sellaisten rahoitusvälineiden, joiden avulla voitaisiin jatkaa Phare- ja Tacis-ohjelmiin kuuluvien toimien kalleimpia hankkeita, käyttöön asettaminen on viivästynyt (ks. kohdat 3.7, 3.11).

2. RESUMÉ AF BEMÆRKNINGERNE

2.2 Kansainväliseltä yhteisöltä (G24) saamansa tehtävän puitteissa komissio on koordinoinut ainoastaan tietojen vaihtoa rahoittajien, IAEA:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä edunsaajien välillä (ks. kohdat 3.13 3.20).

2.3 Luottamuksellisten suhteiden sekä kumppanuuden - jolla on kuitenkin EU:lle ja sen ydinvoimateollisuudelle strategista merkitystä - kehittymistä hidastivat ensinnäkin jäsenvaltioiden epäyhtenäinen suhtautuminen korvausvastuuta koskeviin yleissopimuksiin (ks. kohta 5.18) sekä teknisten standardien ja ydinturvalainsäädännön laatimiseen (ks. kohta 3.1), toiseksi selkeän sopimuskehyksen puuttuminen Phare- ja Tacis-toimien osalta (ks. kohta 3.14) sekä kolmanneksi tiedonkulkuun liittyvät vaikeudet tiettyjen edunsaajien kanssa (ks. 4.3 4.4, 4.17 4.18, 5.1, 5.13, 5.18 5.20).

Den Europæiske Unions strategi

2.1. Kommissionen redegjorde først i 1996 for interventionsstrategien, som imidlertid ikke er klar med hensyn til reaktorer af ældre konstruktion, nedlukning og demontering samt affaldsbehandling (jf. punkt 3.2 3.6). De mest påtrængende behov, som skal dækkes på kort sigt, er ikke klart defineret (jf. punkt 3.8 3.10). Det trækker i langdrag med at få tilvejebragt de finansielle instrumenter, der eventuelt kunne træde i stedet for Phare og Tacis ved de mest omkostningskrævende projekter (jf. punkt 3.7, 3.11).

2.2. Kommissionen fik mandat af det internationale samfund (G24) til at koordinere aktionerne, men den er ikke nået ud over stadiet med informationsudveksling mellem donorerne, IAEA og EBRD og modtagerne (jf. punkt 3.13 3.20).

Toimien hallinnointi

2.3. Medlemsstaterne har ingen metodisk fremgangsmåde for indgåelse af aftaler vedrørende civilt ansvar (jf. punkt 5.18) og fastlæggelse af tekniske normer og sikkerhedsbestemmelser (jf. punkt 3.1). Der er ikke indgået en klar rammeaftale om Phare- og Tacis-aktionerne (jf. punkt 3.14), og kommunikationen med visse modtagere er vanskelig (jf. punkt 4.3 4.4, 4.17 4.18, 5.1, 5.13, 5.18 5.20). Disse forhold har ikke ligefrem fremmet udviklingen af forbindelser baseret på gensidig tillid og partnerskab, selv om sådanne forbindelser er af strategisk interesse for EU og kerneenergiindustrien.

2.4 Koska ohjelmista vastaavan yksikön henkilöstö on epäyhtenäistä ja vaihtuvaa, hankkeiden hallinnointi- ja kirjanpitovälineet ovat riittämättömiä ja koska hallinnointi on löyhää, komission on mahdotonta varmistaa, että toimien seuranta on tyydyttävää, että ongelmat käsitellään nopeasti ja että sopimuspuolten työn laatu tarkastetaan (ks. kohdat 4.12 4.16, 5.14).

2.5 Lähes kolmannes sopimuksista (yhteisarvo 192 miljoonaa ecua) tehtiin ilman kilpailuttamista, mikä ei kuitenkaan nopeuttanut hankkeiden toteuttamista (ks. kohta 4.1 4.2, 4.11).

2.6 Hankintayritysten käyttäminen välikäsinä edunsaajien ja laitospaikalla annettavasta avusta vastaavien EU:n ydinvoimaloiden käyttäjien välillä monimutkaisti täytäntöönpanoa, aiheutti viivästyksiä sekä synnytti jännitteitä. Se myös mahdollisti liian suurten ennakoiden maksamisen, jolloin määrärahojen käyttöön asettamisesta syntyi todellisuutta parempi kuva (ks. kohdat 4.3 4.10, 5.9).

Forvaltning af aktionerne

2.7 Jotkin niistä ulkopuolisista tahoista, jotka komissio otti ohjelmatyössä ja sopimusten käsittelyssä avukseen (ks. kohdat 4.5, 5.4 5.5), luotiin tapauskohtaisesti siten, että kaupalliset yhtiöt, jotka jo muutoinkin osallistuivat ohjelmista rahoitettujen sopimusten toteuttamiseen, liittyivät yhteen. Ohjelmatyön osalta komissio delegoi vastuuta liikaa, mikä vaikutti haitallisesti sen asemaan toimivallan käyttäjänä sekä sen riippumattomuuteen.

2.4. Personalet i den afdeling, der er ansvarlig for programmerne, er ikke homogent og udskiftes ofte. Projektforvaltningsinstrumenterne og den regnskabsmæssige kontrol er mangelfulde, og projekterne administreres ikke strengt nok. Kommissionen har derfor ikke mulighed for at føre et tilstrækkeligt effektivt tilsyn med foranstaltningerne, og heller ikke for at løse eventuelle problemer hurtigt og kontrollere kvaliteten af kontrahenternes ydelser (jf. punkt 4.12 4.16, 5.14).

2.8 Ohjelmien hallinnointiin käytetyt varat eivät käy selvästi ilmi komission tileistä, ja niiden määrä ylittää budjettivallan käyttäjän vahvistaman tason. Ylityksistä huolimatta varoja ei ole käytetty havaittujen puutteiden korjaamiseen (ks. kohdat 4.19 4.20).

2.5. Ca. en tredjedel af kontrakterne (192 mio. ECU) blev indgået uden udbudsprocedure, men det betød ikke, at de blev gennemført hurtigere (jf. punkt 4.1 4.2, 4.11).

2.6. Der blev anvendt indkøbscentraler som mellemled mellem modtagerne og de repræsentanter for kernekraftværker i EU, der havde ansvaret for bistanden på stedet, hvilket komplicerede gennemførelsen, medførte forsinkelser og skabte spændinger. Det medførte også, at der blev udbetalt alt for store forskud, hvorved bevillingsudnyttelsen kom til at fremstå højere, end den faktisk var (jf. punkt 4.3 4.10, 5.9).

2.7. Nogle af de eksterne organer, som bistod Kommissionen med programmeringen og administrationen af kontrakterne (jf. punkt 4.5, 5.4 5.5), var ad hoc-oprettede sammenslutninger af virksomheder, der i øvrigt havde fået tildelt kontrakter, som blev finansieret over programmerne. Kommissionen uddelegerede alt for mange beføjelser i forbindelse med programmeringen og undergravede dermed sin egen autoritet og uafhængighed.

Tuen asettaminen käyttöön ja saavutetut tulokset

2.8. Programforvaltningsressourcerne fremgår ikke tydeligt af Kommissionens regnskaber og overskrider det loft, budgetmyndigheden har fastsat. De konstaterede svagheder er imidlertid ikke blevet afhjulpet (jf. punkt 4.19 4.20).

2.9 On ilmennyt, että komission valitsema toimien toteuttamistapa on poikkeuksellisen hidas. Hitaimmin ovat edenneet etenkin niitä voimaloita koskevat ohjelmat, joissa ydinturvallisuusongelmat ovat suurimmat (ks. kohdat 5.8 5.12). Laitehankinnat on usein asetettu etusijalle muiden turvallisuusnäkökohtien kehittämiseen nähden. Ei ole selvitetty, onko määrärahojen jakaminen voimaloiden ja erilaisten toimien kesken ollut tarkoituksenmukaista (ks. kohdat 5.6 5.7).

2.10 Ohjelmien sisältö on muuttunut huomattavasti ohjelmia koskevan päätöksen tekemisen jälkeen. Avoimuuden puuttuminen aiheutti väärinkäsityksiä ja viivästyksiä sekä mahdollisti sen, että aktiivisimmat kumppanit saattoivat suunnata ohjelmia uudelleen. Jotkin hankkeet peruutettiin sen jälkeen, kun huomattava määrä menoja oli jo suoritettu. Joitakin hyödyllisiä hankkeita supistettiin riittämättömien talousarviovarojen vuoksi, kun taas toisaalla määrärahoja jäi käyttämättä erityisesti jo käynnissä oleviin ohjelmiin tehtyjen muutosten vuoksi (ks. kohdat 5.1 5.3).

2.11 Jotta laitteistohankkeet voidaan saada onnistuneesti päätökseen, edunsaajamaiden ydinturvallisuusviranomaisilta on saatava lupa (7). Tämä seikka otettiin kuitenkin huomioon vasta myöhäisessä vaiheessa ja asian koordinointi jäi liian vähäiseksi (5.15 5.17).

Mobilisering af bistand og resultater

2.12 Koska tutkimustuloksista tiedottaminen oli puutteellista, ei ole varmuutta siitä, oliko edunsaajille hyötyä Tacis 1991 -ohjelman yhteydessä aloitetuista lähes 40 miljoonan ecun arvoisista tutkimuksista (ks. kohta 5.18). Lisäksi tutkimuksiin osallistuneille venäläisille alihankkijoille annetut ehdot ovat kohtuuttomat. On olemassa vaara, että alihankintaehdot antavat yhteisöstä peräisin oleville sopimuspuolille mahdollisuuden saada suuria voittoja, joita ei voida tarkastaa (ks. kohdat 5.19 5.20).

2.9. Det gennemførelsessystem, Kommissionen anvendte, viste sig at fungere særlig langsomt. Navnlig på kernekraftværkerne med de største sikkerhedsproblemer kom programmerne ingen vegne (jf.punkt 5.8 5.12). Man havde ofte prioriteret levering af udstyr højere end andre aspekter ved interventionerne til forbedring af sikkerheden. Retten kan ikke vurdere, om det var hensigtsmæssigt at fordele budgetterne på værker og aktionstyper (jf. punkt 5.6 5.7).

2.13 Kirjanpitoon vietyihin sopimuksiin liittyvät määrät olivat varainhoitovuoden 1997 lopussa 20 prosenttia suuremmat kuin tosiasiallisesti toteutuneiden sopimusten mukaiset määrät, joten sopimusten mukaiset määrät kattoivat vain 63 prosenttia ja maksut 37 prosenttia päätöksiin liittyvistä määristä. T Osernobylin, jonka tilanne on erityisen vaikea, osalta vastaavat luvut olivat 20 prosenttia ja 8 prosenttia. Talousarvion rakennetta, hallinnointia ja tilejä koskevan avoimuuden puuttuminen johtaa siihen, ettei hallinnoinnista vastaavilla tahoilla ja budjettivallan käyttäjällä ole keinoja taata jatkuvasti varojen optimaalista kohdentamista (ks. kohdat 5.21 5.23).

2.10. Indholdet af programmerne var blevet ændret meget efter vedtagelsen af programbeslutningerne. Den manglende gennemskuelighed medførte misforståelser og forsinkelser og gjorde det muligt for de mest dynamiske partnere at ændre programmerne. Nogle projekter blev annulleret, efter at der var afholdt store udgifter. Der blev skåret ned på nyttige projekter, fordi der ikke var tilstrækkelige budgetmidler, mens bevillingerne til andre områder ikke blev udnyttet fuldt ud, navnlig fordi programmer, der allerede var under udførelse, blev ændret (jf. punkt 5.1 5.3).

2.11. En forudsætning for, at udstyrsprojekterne kan gennemføres korrekt, er, at sikkerhedsmyndighederne i modtagerlandene udsteder licenser (7), men det blev der først taget højde for på et sent tidspunkt, og indsatsen blev ikke koordineret godt nok (jf. punkt 5.15 5.17).

2.12. Det er uvist, hvor stor nytte modtagerne har af undersøgelser, der er gennemført under Tacis-programmet for 1991, og som tegner sig for ca. 40 mio. ECU, for resultaterne er endnu ikke blevet offentliggjort (jf. punkt 5.18). De betingelser, de russiske underleverandører skulle opfylde for at deltage i undersøgelserne, er meget ensidige. Med disse betingelser for underleverance er der risiko for, at kontrahenterne fra EU kan få meget stor fortjeneste, der ikke kan kontrolleres (jf. punkt 5.19 5.20).

3. EUROOPAN UNIONIN SOVELTAMA LÄHESTYMISTAPA

2.13. Ved udgangen af regnskabsåret 1997 oversteg værdien af de regnskabsførte kontrakter de faktiske kontrakter med 20 %, således at kun 63 % af beslutningerne var dækket af kontrakter, mens 37 % var dækket af betalinger. For Tjernobyl, hvor forholdene er specielt vanskelige, var disse satser kun på henholdsvis 20 % og 8 %. Budgetstrukturen, forvaltningen og regnskaberne er så uigennemskuelige, at administratorerne og budgetmyndigheden ikke kan sikre, at ressourcerne til stadighed udnyttes optimalt (jf. punkt 5.21 5.23).

Euroopan yhdentyminen

3.1 Koska velvoittavaa oikeusperustaa ei ollut (8), Euroopan tasolla ei vielä vuoden 1997 lopussa ollut muodollista yhteisymmärrystä ydinvoimaloiden suunnittelun turvallisuutta ja käyttöturvallisuutta koskevista teknisistä standardeista. IAEA:n julkaisemaa 25:ttä keskeistä ydinturvallisuusperiaatetta toteutetaan edelleen kunkin jäsenvaltion omien teknisten standardien ja säännösten avulla, mikä ei ole helpottanut EU:n interventioiden toteuttamista KIE-maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden ydinturvallisuusviranomaisten kanssa.

3. DEN EUROPÆISKE UNIONS METODER

Europæisk integration

Tavoitteet ja keinot

3.1. Ved udgangen af 1997 fandtes der ikke et bindende retsgrundlag, og derfor var der endnu ikke formel enighed på europæisk plan om de tekniske normer for nukleare anlægs konstruktions- og driftssikkerhed (8). De 25 grundlæggende principper for nuklear sikkerhed offentliggjort af IAEA gennemføres stadig gennem de tekniske normer og specifikke regler, der gælder i hver enkelt medlemsstat, og det har ikke gjort det nemmere for EU at forhandle med sikkerhedsmyndighederne i CØEL og NUS.

3.2 Vuosina 1990-1994 EU:n ydinturvallisuusohjelmista päätettiin ja ohjelmat pantiin täytäntöön ilman yksiselitteistä kokonaisstrategiaa. Kyseisenä aikana Phare-varoja ohjattiin Kozloduin (Bulgaria) VVER 440-230 -reaktoreita koskeville osa-alueille WANO:n vuonna 1991 määrittelemän toimintaohjelman mukaisesti. Tacis-ohjelmiin kuului aluksi tutkimuksia, joiden ansiosta yhteisöstä olevat osapuolet voivat tutustua Neuvostoliitossa kehitettyä tyyppiä olevien ydinvoimaloiden teknologiaan ja analysoida niiden turvallisuusongelmia. Myöhemmin ohjelmat suunnattiin laitospaikalla annettavaan apuun, johon kuului laitehankintoja ja jota täydennettiin ydinturvallisuusviranomaisille annetulla tuella. Komissio alkoi tarkastella asiaa vasta neuvoston (9) ja parlamentin toistuvasti esittämien pyyntöjen jälkeen vuonna 1995, ja komissio ehdotti kesäkuussa 1996 Phare/Tacis-komitealle uutta strategiaa, joka kattoi kaikki ydinturvallisuuteen liittyvät toiminta-alat.

3.3 Vielä vuonna 1996 Venäjän sähköntuotannosta 54 prosenttia perustui RBMK-tyyppisiin reaktoreihin. Liettuassa sijaitseva RBMK-tyyppinen Ignalinan ydinvoimala ja Bulgariassa sijaitsevat Kozloduin VVER 440-230 -tyyppiset reaktorit ovat taloudelliselta kannalta ratkaisevan tärkeitä näille kahdelle maalle. Edunsaajien ja komission välillä ei ole minkäänlaista sopimusta siitä, mitkä reaktorit olisi suljettava lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, eikä siitä, millä edellytyksillä ne voitaisiin pitää toiminnassa. Komissio ei ole ohjelmissaan ottanut huomioon poliittisia, yhteiskunnallisia tai taloudellisia realiteetteja, eikä asiaa ole käsitelty riittävän avoimesti, mikä on synnyttänyt jännitteitä suhteessa edunsaajiin (kuten Kozloduin voimalan tapauksessa).

3.4 Komissio ei ole ohjelmissaan eriyttänyt tavoitteita ja keinoja sen mukaan, ovatko reaktorit turvallisuusnäkökulmasta katsottuna vanhanaikaisia vai uudenaikaisia. Parannuksia, joiden avulla reaktoreiden elinikää voitaisiin pidentää tavanomaisesta tai ainoastaan lisätä toimintaturvallisuutta lyhyellä aikavälillä, ei ole määritelty. Koska vanhojen yksiköiden sulkemisajankohdasta ei ollut varmuutta, kyseisenlaiset selvennykset olisivat olleet tarpeen ohjelmatyön ja hankkeiden valinnan johdonmukaisuuden vuoksi.

Mål og midler

3.2. Fra 1990 til 1994 blev EU's programmer vedrørende nuklear sikkerhed vedtaget og gennemført, uden at der var fastlagt en helt klar overordnet strategi. I denne periode blev Phare-midlerne navnlig brugt til VVER 440-230-reaktorerne i Kozloduy i Bulgarien. Grundlaget herfor var aktionsprogrammet, som WANO havde udarbejdet i 1991. Tacis-programmerne var i første omgang undersøgelser, som skulle hjælpe deltagerne fra EU til at få indsigt i teknologien og til at analysere sikkerhedsproblemerne på de sovjetisk byggede atomkraftværker. Senere kom programmerne til at vedrøre bistand på stedet og levering af udstyr suppleret med bistand til sikkerhedsmyndighederne. Først efter flere anmodninger fra Rådet (9) og Parlamentet begyndte Kommissionen i 1995 at overveje en strategi, og i juni 1996 foreslog den Phare/Tacis-udvalget en strategi, der dækkede alle aktionsområder vedrørende nuklear sikkerhed.

3.3. Endnu i 1996 produceredes 54 % af Ruslands atomenergi af reaktorer af RBMK-typen. RBMK-kernekraftanlægget i Ignalina i Litauen og VVER 440-230-reaktorerne i Kozloduy i Bulgarien er af afgørende økonomisk betydning for disse to lande. Der foreligger ingen aftaler mellem Kommissionen og støttemodtagerne om de reaktorer, der skal lukkes på kort eller mellemlang sigt, eller om betingelserne for fortsættelsen af driften. Kommissionen tog i sine programmer ikke hensyn til de politiske, sociale og økonomiske forhold på stedet, og aktionerne var ikke særlig gennemskuelige, hvilket medførte et spændt forhold til modtagerne (det var tilfældet med Kozloduy-værket).

Reaktoreiden käytöstä poistaminen ja purkaminen

3.4. Ved fastlæggelsen af mål og midler i programmerne tog Kommissionen ikke hensyn til, om reaktorerne ud fra et sikkerhedsmæssigt synspunkt tilhørte en ældre eller en yngre generation. Den havde ikke defineret, hvilke forbedringer der kunne forlænge reaktorernes levetid ud over det normale, og hvilke der kun øgede driftssikkerheden på kort sigt. I betragtning af, at der herskede så stor usikkerhed om, hvornår de ældre anlæg skulle lukkes, burde disse forhold have været afklaret af hensyn til programmeringen og projektudvælgelsen.

3.5 Vaikka sellaisten reaktoreiden, joiden nykyaikaistaminen on mahdotonta, käytöstä poistaminen ja purkaminen sekä ydinjätteen käsitteleminen ovat tärkeitä tavoitteita, niiden osalta ei ole asetettu käyttöön merkittäviä määriä määrärahoja. On totta, että reaktoreiden purkaminen on teknisesti hankalaa ja hyvin kallista. Huolimatta siitä, että EU:ssa on saatu alan kokemusta joidenkin erityistapausten (10) yhteydessä, myös EU:lla on tältä osin vastassaan taloudellisia ja käytännön ongelmia.

3.6 Budjettivallan käyttäjä pyysi varainhoitovuoden 1995 talousarvion selvitysosassa komissiota osoittamaan 150 miljoonaa ecua, varainhoitovuoden 1996 talousarvion selvitysosassa jälleen 150 miljoonaa ecua ja varainhoitovuoden 1997 talousarvion selvitysosassa 100 miljoonaa ecua ympäristöalan hankkeisiin, etenkin RBMK-reaktoreiden purkamiseen. Tällainen esitystapa ei kuitenkaan sinällään riitä todelliseksi toimintakehykseksi, eikä se johda seurannan toteuttamiseen ja yksityiskohtaisten raporttien esittämiseen RBMK-reaktoreiden purkamista koskevan tavoitteen osalta. T Osernobyliä lukuun ottamatta tällaista tavoitetta ei ole kirjattu komission ohjelmiin.

3.7 Pelkästään Tacis-ohjelmien avulla ei T Osernobylin voimalan purkamisessa ole voitu saavuttaa merkittäviä tuloksia. Monenvälisen rahaston perustaminen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin yhteyteen vuonna 1997 tapahtui myöhäisessä vaiheessa, mutta rahasto vastaa todellisen kansainvälisen yhteistyön tarpeita paremmin kuin kahdenväliset Tacis-ohjelmat, joiden voimavarat ovat rajalliset ja joissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota yhteistyöhön muiden rahoittajien kanssa.

Nedlukning og demontering af reaktorer

3.5. Der er tildelt begrænsede bevillinger til nedlukning og demontering af reaktorer, der ikke kan moderniseres, og til affaldsbehandling, selv om disse områder er vigtige. Demontering er en teknisk vanskelig og meget omkostningskrævende aktion. Selv om EU har en vis erfaring fra en række specifikke tilfælde (10), har Unionen også selv økonomiske og praktiske problemer med at gennemføre sådanne aktioner.

3.6. I anmærkningerne til budgettet for 1995, 1996 og 1997 anmodede budgetmyndigheden Kommissionen om at afsætte henholdsvis 150 mio. ECU, endnu en gang 150 mio. ECU og endelig 100 mio. ECU til miljøprojekter, navnlig demonteringen af RBMK-reaktorer. Budgetmyndighedens formulering var for upræcis til at være grundlaget for sådanne projekter og til at tilskynde til opfølgning og udarbejdelse af udførlige rapporter om demonteringen af RBMK-reaktorerne, som bortset fra Tjernobyl ikke er anført med navns nævnelse i Kommissionens programmer.

Laitehankinnat

3.7. Tacis-programmerne alene har ikke bidraget væsentligt til, at man er kommet demonteringen af Tjernobyl nærmere. I 1997 blev der oprettet en multilateral konto i EBRD, og den opfylder, bedre sent end aldrig, i højere grad behovet for et egentligt internationalt samarbejde end de bilaterale Tacis-programmer, der har fået tildelt begrænsede midler, og hvor der ikke lægges tilstrækkelig vægt på samarbejdet med de øvrige donorer.

3.8 Komission mukaan laitehankintojen tarkoituksena on vastata kiireellisiin tarpeisiin. Toteuttamisaikojen tarkastelu osoittaa kuitenkin, ettei näihin kiireellisiin tarpeisiin ole aina voitu vastata tyydyttävällä tavalla. Kuolan ja Sosnovyi Borin voimaloiden johto on vahvistanut, että tällaiset toteuttamisajat ovat tehneet kiireellisten toimien rahoittamisen mahdottomaksi.

3.9 Koelaitteiden hankkimisen oli lisäksi tarkoitus mahdollistaa teknologian siirtäminen ja avata tietä laajemmille teollisille hankkeille, jotka rahoitettaisiin muista lähteistä kuin Tacis-varoista. Pilottihankkeet ovat saaneet osakseen tunnustusta ja arvostusta edunsaajien piirissä. Vaikka tietyt onnistuneet hankkeet, kuten Kalininissa toteutettu sähköläpivientien korvaaminen, osoittavat tämän toimintatavan olevan tarkoituksenmukainen, teknologian siirtämisen edellyttämä teollinen yhteistyö oli vielä vuoden 1997 lopussa melko kehittymätöntä.

Levering af udstyr

3.8. Ifølge Kommissionen er formålet med levering af udstyr, at kraftværkerne skal kunne klare nødsituationer. Det har imidlertid taget så lang tid at gennemføre sådanne leveringer, at det ikke altid har været muligt at opfylde sådanne påtrængende behov. De ansvarlige for kernekraftværkerne i Kola og Sosnovy Bor bekræftede, at det derfor var umuligt at finansiere hasteaktioner.

Muut kuin teolliset toimintaturvallisuusnäkökohdat

3.9. Levering af pilotudstyr burde også gøre det muligt at overføre teknologi og bane vejen for andre industriprojekter af større omfang, der ikke finansieres over Tacis. Projekterne er pilotprojekter, hvilket modtagerne erkender og værdsætter. Men selv om det er en fornuftig strategi - f. eks. var projektet vedrørende udskiftning af strømforsyningsledninger i Kalinin en succes - var man ved udgangen af 1997 ikke kommet ret langt med at få etableret et sådant industrielt samarbejde, som en forudsætning for teknologioverførsler.

3.10 Teollisten hankkeiden ohjaamisen lisäksi laitospaikalla annettavaan apuun tulisi liittyä turvallisuusnäkökohtien parantamisesta huolehtiminen. Tällaisia koulutusta, organisaatiota ja menettelyjä koskevia toimia on kuitenkin vain harvoin toteutettu hankkeiden muodossa; ne on pikemminkin sisällytetty laitospaikalla annettavan avun yleisiin sopimusehtoihin. Näitä tehtäviä ei siis ole määritelty riittävän hyvin, eikä komissio valvo niitä riittävässä määrin niin, että niitä voitaisiin todella kehittää, seurata ja arvioida. Tilanne vaihtelee huomattavasti eri voimaloissa. Balakovon voimala, jossa on tällä alalla oltu kaikkein aktiivisimpia, voisi toimia esimerkkinä.

Ikke-industrielle aspekter ved driftssikkerheden

Euratom-lainat

3.10. De faglige eksperter på stedet skal dels styre industriprojekter, dels sørge for, at sikkerhedsmiljøet forbedres. Sådanne aktiviteter, der vedrører videreuddannelse, planlægning og procedurer, er sjældent blevet gennemført i form af projekter. I de fleste tilfælde er de integreret i de generelle betingelser for den stedlige bistand. Der findes stadig ikke klare retningslinjer for disse opgaver, og Kommissionen har ikke lagt sådanne rammer for dem, at de kan udbygges, kontrolleres og evalueres. Forholdene er meget forskellige fra et kernekraftværk til et andet. Balakovo-værket, der har vist sig at være det mest aktive på dette område, burde tjene som eksempel.

3.11 Euratom-lainoja, joita on ollut käytettävissä vasta maaliskuusta 1994 alkaen, ei ole käytännössä hyödynnetty vielä vuoden 1997 loppuun mennessä, vaikka vuonna 1995 aloitettiin kolmen merkittävän hankkeen käsittely (ks. liitteen 1 kohdat 4 ja 5).

Euratom-lån

Monenvälinen koordinointi

3.11. Siden marts 1994 har det været muligt at optage Euratom-lån, men ved udgangen af 1997 var der endnu ikke optaget et eneste, selv om der blev indledt forundersøgelser af tre vigtige projekter i 1995 (jf. punkt 4 og 5 i bilag 1).

G24-ryhmän (NUSAC) antaman tuen koordinointi

3.12 Komission yhteyteen perustettu ydinturvallisuusasioita käsittelevä G24-ryhmän koordinointiyksikkö ei ole huolehtinut toimien varsinaisesta koordinoinnista. Itse asiassa sillä ei ole vastuuta (etenkään komission) tukiohjelmista. Yksikön havaitsemat puutteet ovat vain harvoin olleet perustana rahoittajien interventioille. NUSAC arvioi, että kansainvälisen yhteisön osoittamien varojen määrä on 1 480 miljoonaa ecua. Koska monet rahoittajista eivät toimittaneet tarvittavia tietoja (kuten ei komissiokaan ennen vuoden 1997 puoliväliä), NUSAC-koordinointiyksikön luvut ovat vain suuntaa-antavia.

Multilateral koordinering

Laitetoimituksia koskeva yhteistyö Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa (NSA)

Koordinering af G24-bistanden (NUSAC)

3.13 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ja komissio eivät ole voineet tehdä merkittävää yhteistyötä, vaikka niiden tavoitteet ovat laitehankintojen osalta samat ydinvoimaloissa, joissa kumpikin toteuttaa kyseisiä toimia (Kozlodui, Sosnovyi Bor, Kuola ja Novovoronez Oski). On totta, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallinnoimasta ydinturvarahastosta (NSA) rahoitetut tarjouspyyntömenettelyt ovat avoimia kaikille rahoittajamaille, kun taas komission järjestämiin tarjouspyyntömenettelyihin voivat osallistua ainoastaan EU-maat; kuitenkin se, että kummallakin elimellä on oma erillinen laitehankintaohjelmansa, johtaa päällekkäisyyksiin. Esimerkiksi kahden Kuolan voimalaa koskevan hankkeen (varoventtiilit ja vuodonetsintä) osalta ohjelmia toteutetaan ilman keskinäistä koordinointia.

3.12. G24-koordineringsenheden i Kommissionen med ansvar for spørgsmål om nuklear sikkerhed har ikke gennemført en egentlig koordinering, men den har heller ikke nogen beføjelser i forbindelse med bistandsprogrammerne, og navnlig ikke Kommissionens bistandsprogrammer. Når denne enhed har konstateret mangler, har det sjældent fået donorerne til at reagere. NUSAC har anslået, at det internationale samfund har indgået forpligtelser for 1 480 mio. ECU. Mange donorer, herunder også Kommissionen, havde indtil midten af 1997 ikke givet de nødvendige oplysninger, og derfor omfatter NUSAC's data kun anslåede tal.

3.14 NSA:n rahoitussopimukset muodostavat sopimuskehyksen, jota voitaisiin soveltaa komission hankintaohjelmiin, joihin liittyvät rahoitussopimukset ovat suppeita tai niitä ei ole lainkaan. NSA:n sopimuksissa täsmennetään tulevaisuudessa tapahtuvan vanhimpien RBMK- ja VVER 440-230 -yksiköiden käytön lopettamisen, jokaisessa voimalassa tehtävien turvallisuusanalyysien sekä laitehankinnat sisältävien nykyaikaistamisohjelmien ehdot.

3.15 NSA:n rahoitussopimusten yhteydessä laadittujen talousarvioiden, jotka liittyvät toimitettuja laitteita varten tarvittavien lupien myöntämiseen, sisältämät määrät ovat huomattavasti tarvetta pienemmät, kun taas Tacis-ohjelmissa rahoitusosuus on tältä osin selvästi suurempi. Tämän vuoksi on lisättävä toimien täydentävyyttä sekä komission ja NSA:n välistä koordinointia ydinturvallisuusviranomaisille annettavan tuen osalta.

Samarbejdet med EBRD (NSA) om levering af udstyr

3.13. Kommissionens og EBRD's politik for levering af udstyr forfølger samme mål i de kernekraftværker, hvor de begge intervenerer som et led i denne politik (Kozloduy, Sosnovy Bor, Kola og Novovoronesh), men det har ikke været muligt at få et snævert samarbejde mellem de to institutioner i stand. De udbud, der finansieres over den nukleare sikkerhedskonto, der forvaltes af EBRD, er ganske vist åbne for samtlige donorlande, mens Kommissionens udbud er forbeholdt EU-medlemsstaterne, men de to institutioner følger fortsat hver deres udstyrsprogram, og det medfører overlapninger. Der gennemføres således to projekter uden koordinering i kernekraftværkerne i Kola (sikkerhedsventiler og sporing af udslip).

Yhteistyö muiden osapuolten kanssa

3.14. NSA's finansieringsaftaler kunne også danne grundlag for Kommissionens leveringsprogrammer, der er baseret på kortfattede finansieringsaftaler, hvis de overhovedet findes. I disse aftaler er der nemlig fastsat betingelser for nedlukningen af de ældste RBMK- og VVER 440-230-enheder samt bestemmelser om, at der skal gennemføres sikkerhedsanalyser af hvert enkelt kernekraftværk, og at de moderniseringsprogrammer, hvori indgår det leverede udstyr, skal følges til punkt og prikke.

3.16 Komissio ei sopimuksissaan viittaa lainkaan IAEA:n kehittämiin työvälineisiin (11). Komission avoimuus ja yhteistyöhalukkuus IAEA:n suuntaan ovat vähäiset.

3.15. I NSA's finansieringsaftaler er der afsat alt for små beløb til ydelse af licens til leveret udstyr, mens der ydes meget større beløb over Tacis-programmerne. Samarbejdet mellem Kommissionen og NSA om bistand til sikkerhedsmyndighederne og komplementariteten mellem deres aktioner bør derfor styrkes.

3.17 Osa Phare- ja Tacis-ohjelmista rahoitetuista toimista sisältyy jäsenvaltioiden omiin kaupallisiin strategioihin ja toimintaohjelmiin. Koska nämä kahdenväliset ohjelmat ovat taloudellisesti merkittäviä, ne liittyvät myös tärkeiden eurooppalaisten toimijoiden kaupallisiin strategioihin. Kyseisten ohjelmien yhteyttä komission ohjelmiin ei kuitenkaan ole tuotu esiin, joten toimien yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta on vaikea todeta.

3.18 WANO:n ja myöhemmin TPEG-etuyhtymän käyttöä perusteltiin alun perin länsimaisten käyttäjien asiantuntemuksen hyödyntämisellä, mutta komissio ei ole riittävässä määrin sisällyttänyt WANO:n menetelmiä ja kokemuksia sopimuslausekkeisiinsa. Näin ollen sellaisia käytäntöjä kuin suoritusindikaattoreiden käyttö, saman alan asiantuntijoiden tekemät arvioinnit ja parhaiksi todettujen käytänteiden levittäminen ei ole toteutettu yhdenmukaisesti.

Samarbejdet med de øvrige deltagere

3.19 Tacis-ohjelman talousarvioista ISTC:lle suoritettava osuus maksettiin ISTC:n toimintatapoja huonosti vastaavien menettelyjen mukaisesti. Esimerkiksi vuonna 1997 komission menettelyt johtivat vakaviin rahoitusvaikeuksiin ISTC:ssä, jonka oli turvauduttava muihin perustajajäseniin kattaakseen komission viivästyneiden maksujen osuuden; kuitenkaan ei ollut kyse siitä, etteivät komission määrärahat olisi olleet käytettävissä. EU ei ollut vielä vuoden 1997 loppuun mennessä osallistunut USTC:n rahoittamiseen, vaikka vuoden 1996 ohjelman mukaan niin oli tarkoitus.

3.16. I Kommissionens kontrakter henvises der ikke til IAEA's arbejdsredskaber (11). Dette område er stadig ikke gennemskueligt, og Kommissionen er ikke særlig villig til at samarbejde med IAEA.

3.20 OECD:n alainen Ydinenergiajärjestö (NEA) on suositellut turvallisuustutkimukseen liittyvän strategisen suunnitelman laatimista yhdessä tärkeimpien kumppaneiden kanssa. Lisäksi osallistujien olisi oltava halukkaita jakamaan tutkimustulokset (12). Komission Phare- ja Tacis-interventioihin liittyvien turvallisuusalan tutkimusten osalta noudattaman strategian yhteydessä ei mainita ISTC:n toimia eikä pyritä yhteisvaikutuksen aikaansaamiseen alalla. Kuitenkin ISTC on rahoittanut 23 hanketta (6,5 miljoonaa ecua) ydinreaktorien turvallisuuden alalla sekä 41 hanketta (19,6 miljoonaa ecua), jotka koskevat ydinvoima-alan toiminnan turvallisuutta ympäristön kannalta.

3.17. En del af de aktioner, der finansieres over Phare og Tacis, indgår i medlemsstaternes egne handelsstrategier og aktionsprogrammer. Disse bilaterale programmer har så stor økonomisk betydning, at de også indgår i store europæiske virksomheders handelsstrategier. Da der imidlertid ikke redegøres for sammenhængen mellem disse programmer og Kommissionens programmer, kan man ikke umiddelbart vurdere, om foranstaltningerne som helhed betragtet har været koherænte og effektive.

3.18. Kommissionens samarbejde først med WANO og senere med TPEG var berettiget, fordi den i første omgang udnyttede den ekspertise, vestlige ledere af nukleare anlæg kunne stille til rådighed, men WANO's metodologi og erfaring blev ikke udnyttet godt nok ved udarbejdelsen af kontrakterne. Der blev således ikke indføjet bestemmelser i kontrakterne om, at der skulle anvendes præstationsindikatorer, eller bestemmelser om »peer reviews« eller om anvendelse af »best practice«-normer.

3.19. Ved betalingen af bidraget til ISTC over Tacis-budgetterne blev der anvendt procedurer, som ikke var særlig godt afstemt efter ISTC's funktionsmåde. I 1997 medførte Kommissionens procedurer forsinkelser i betalingerne, selv om der var disponible bevillinger at tage af, og det gav ISTC store finansieringsvanskeligheder, at den var nødt til at henvende sig til andre medlemmer for at få dækket sit finansieringsbehov. Ved udgangen af 1997 havde EU endnu ikke deltaget i finansieringen af USTC i Ukraine, selv om det var anført i overslagene for 1996-programmet.

4. TOIMIEN HALLINNOINTI

3.20. Kerneenergiagenturet under OECD (NEA) anbefaler, at der lægges en strategisk plan for sikkerhedsforskning i samråd med de vigtigste deltagere med henblik på fælles udnyttelse af forskningsresultater (12). I Kommissionens strategi for Phare- og Tacis-interventionerne på området forskning i forbindelse med sikkerhed nævnes ikke ISTC's aktiviteter, og det tilstræbes ikke at udnytte synergieffekten på dette område. ISTC har imidlertid finansieret 23 projekter (6,5 mio. ECU) vedrørende sikkerhed i kernereaktorer og 41 projekter vedrørende miljøsikkerhed i forbindelse med nuklear virksomhed (19,6 mio. ECU).

Kilpailuttaminen

4.1 Komissio on ydinturvallisuusalan ohjelmien yhteydessä alusta alkaen käyttänyt laajalti varainhoitoasetuksen 118 artiklan 2 kohtaa (13) perusteena tehdessään suoraan palvelusopimuksia, joihin sisältyy huomattavia rahamääriä. Nämä menettelyt koskivat 192 miljoonaa ecua eli 31 prosenttia hankkeista, joiden yhteisarvo on 610 miljoonaa ecua.

4. FORVALTNINGEN AF AKTIONERNE

4.2 Varainhoidon valvoja hyväksyi heinäkuussa 1994 pääosaston IA ehdottamat poikkeukselliset ehdot, jotka pohjautuvat toimien luokitteluun ja tiettyihin kriteereihin, joilla poikkeus voidaan perustella. Ehdoissa ei kuitenkaan täsmennetä, millaisia asiakirjoja olisi esitettävä erityisesti sen takaamiseksi, että noudatetusta menettelystä riippumatta valituksi tulee taloudellisesti edullisin tarjous kuten varainhoitoasetuksen 117 artiklassa säädetään. Ehtojen soveltaminen on johtanut viivästyksiin sekä vaikeuksiin sopimusten käsittelyssä (asiantuntijoiden palkkiot).

Indkaldelse af bud

4.1. Kommissionen har i forbindelse med de nukleare sikkerhedsprogrammer lige fra begyndelsen i vid udstrækning anvendt artikel 118, stk. 2, i finansforordningen (13) og på dette grundlag indgået aftaler i form af underhåndsaftaler om tjenesteydelser vedrørende store beløb. Denne procedure er blevet anvendt i forbindelse med aktioner for 192 mio. ECU, dvs. 31 % af de samlede aktioner, der androg 610 mio. ECU.

Hankintayritykset

4.2. I juli 1994 godkendte finansinspektøren en undtagelsesordning foreslået af GD IA. Basis for ordningen var en liste over forskellige former for aktioner og årsager, der kunne begrunde en afvigelse. Ordningen omfattede imidlertid ikke bestemmelser om, hvilken dokumentation der skulle forelægges til sikring af, at det valgte bud - uanset den valgte procedure - var det økonomisk set mest fordelagtige i overensstemmelse med finansforordningens artikel 117. I praksis har anvendelsen af denne ordning givet problemer ved administrationen af kontrakter (eksperthonorarer) og også forsinkelser.

Laitehankintoja koskevien hankkeiden käsittely

4.3 Komissio päätti vuonna 1994 käyttää hankintasopimusten hallinnossa apunaan hankintayrityksiä, koska se ei tältä osin luottanut laitospaikalla annettavasta avusta vastaavien EU:n ydinvoimaloiden käyttäjien puolueettomuuteen tai niiden suoritusten laatuun. Tällainen järjestely synnytti jännitteitä, jotka eivät ole omiaan lisäämään työtehoa, ja hämärsi vastuualueita.

Indkøbscentraler

4.4 Komissio hyväksyi hankintayritysten toimia koskevat yksityiskohtaiset ostomenettelyt vasta vuonna 1996. Menettelyihin sisältyy 35 vaihetta, joista 11 kuuluu laitospaikalla apua antavien tahojen tehtäviin, 20 on hankintayrityksen vastuulla ja 2 komission vastuulla. Edunsaajat, jotka kuitenkin ovat olleet mukana allekirjoittamassa sopimusta, ovat vastuussa ainoastaan kahdesta vaiheesta: ydinturvallisuusviranomaisten esittämien, luvan myöntämiseen liittyvien vaatimusten sisällyttämisestä sopimusehtoihin sekä laitteiden lopullisesta hyväksymisestä. Toisin kuin Tacis-ohjelman säännöksissä säädetään, edunsaajat eivät aina osallistu tarjousten taloudelliseen arviointiin.

Administrationen af indkøbsprojekter

Kirjaaminen tileihin ja toimien todellinen tilanne

4.3. Kommissionen besluttede i 1994 at lade indkøbscentraler forvalte indkøbsaftaler, fordi den tvivlede på, at de repræsentanter for kernekraftværker i EU, der ydede faglig bistand på stedet, kunne være upartiske. Den tvivlede også på kvaliteten af deres arbejde. Dette tiltag fremkaldte spændinger, der ikke var særlig effektivitetsbefordrende, og medførte ansvarsforflygtigelse.

4.5 Hankintayritysten kanssa tehtyjen Tacis-sopimusten (14) arvoksi on komission hankekirjanpidossa merkitty 167 miljoonaa ecua, josta 162,5 miljoonaa ecua vastaa ostojen arvioitua määrää ja sopimusten perusteella arvioitu määrä 4,5 miljoonaa ecua (eli keskimäärin 2,8 prosenttia) palkkioita ja hankintayrityksille ostojen hallinnosta maksettavaa korvausta. Tämän käytännön vuoksi talousarvion toteuttamisesta saadaan sopimusten sisältämien määrien osalta liioiteltu kuva. Hankintayritysten tekemien hankintasopimusten arvo oli vuoden 1997 lopussa itse asiassa vain 44,6 miljoonaa ecua, joten hankekirjanpitoon merkityistä menoista olisi vähennettävä 118 miljoonaa ecua, jotta ne vastaisivat tosiasiallisesti toteutuneiden sopimusten arvoa.

4.4. Kommissionen vedtog først i oktober 1996 de nærmere procedurer for indkøb foretaget gennem sådanne indkøbscentraler. Procedurerne er opdelt i 35 etaper, hvor de faglige eksperter på stedet er ansvarlige for 11, indkøbscentralerne for 20 og Kommissionen for to. Modtagerne, der jo har underskrevet kontrakterne, er imidlertid kun ansvarlige for to etaper, dels inkorporering af sikkerhedsmyndighedernes betingelser for tildeling af licenser i udbudsbetingelserne, dels den endelige godkendelse af indkøbene. I modsætning til de regler, der gælder under Tacis, deltager modtagerne ikke altid i den finansielle evaluering af buddene.

4.6 Maksusitoumusten tilanteesta annettiin näin ollen todellisuudesta poikkeava kuva esittämällä Venäjän (15) osalta 65,8 miljoonaa ecua, T Osernobyliin (16) liittyvien toimien osalta 38,5 miljoonaa ecua sekä muiden Ukrainan ja Armeniaan (17) voimaloiden osalta 13,7 miljoonaa ecua. Lisäksi suurin osa hankintayritysten kanssa tehdyistä sopimuksista tehtiin vuoden lopussa, koska niiden kirjaamistapa mahdollistaa huomattavien maksusitoumuksiin kirjattujen määrien asettamisen nopeasti käyttöön ja määrärahojen käyttöasteen nostamisen tällä tavoin varainhoitovuoden lopussa.

4.7 Maksujen osalta komission kirjanpitoon on merkitty lopullisina maksuina 43 miljoonan ecun ennakot, jotka on suoritettu hankintayritysten nimissä avatuille erityisille pankkitileille ja jotka on tarkoitettu hankintasopimusten kattamiseen. Vuoden 1997 loppuun mennessä hankintayritykset olivat suorittaneet maksuja ainoastaan 24,3 miljoonan ecun arvosta. Komission hankekirjanpitoa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että siinä esitetty määrä on 18,7 miljoonaa ecua liian suuri toimien todelliseen tilanteeseen verrattuna. Tarvittavaa suurempien määrien maksaminen erityisille pankkitileille saa aikaan sen, että maksumäärärahojen käyttö nopeutuu (18).

Regnskabsføring af transaktionerne og transaktionernes faktiske stilling

4.8 Hankintayritysten tekemiä sopimuksia tai niiden suorittamia maksuja ei kirjata komission kirjanpitojärjestelmään eikä hallinnointijärjestelmään.

4.5. Tacis-kontrakterne (14) med indkøbscentralerne er opført i Kommissionens driftsregnskab til 167 mio. ECU. Indkøbene anslås til 162,5 mio. ECU, og dertil kommer dækning af omkostninger og vederlag til indkøbscentralerne for administration af disse indkøb, der i kontrakterne er anslået til 4,5 mio. ECU (eller 2,8 % i gennemsnit). Denne praksis giver det udseende af en højere budgetudnyttelsesgrad for kontrakternes vedkommende, end der faktisk var tale om. Beløbet for indkøbsaftaler indgået af centralerne var pr. udgangen af 1997 kun 44,6 mio. ECU, og derfor burde udgifterne i driftsregnskabet nedsættes med 118 mio. ECU, så de afspejler de faktiske aftaler.

4.9 Hankintayritysten mukaan erityisille pankkitileille oli vuoden 1997 loppuun mennessä kertynyt korkoja 2,2 miljoonaa ecua, joita komission yksiköt eivät kuitenkaan ole ohjelmien aloittamisen jälkeen merkinneet kirjanpitoon eivätkä tarkastaneet.

4.6. Der er pyntet på stillingen for forpligtelserne, som for Rusland (15) er opført med 65,8 mio. ECU, for foranstaltninger i forbindelse med Tjernobyl (16) med 38,5 mio. ECU og for de øvrige kernekraftværker i Ukraine og Armenien (17) med 13,7 mio. ECU. Endvidere er de fleste kontrakter med indkøbscentralerne indgået ved udgangen af året, for de regnskabsføres på en sådan måde, at der meget hurtigt kan stilles meget store forpligtelsesbeløb til rådighed, og således at udnyttelsesgraden for bevillingerne dermed kan forhøjes ved regnskabsårets slutning.

4.10 Kaikki nämä käytännöt yhdessä vähentävät tilitietojen avoimuutta, joka olisi tapahtumien seurannan ja tarkastamisen kannalta tarpeen.

4.7. I Kommissionens regnskaber er forskud på i alt 43 mio. ECU, der var blevet indbetalt på specielle bankkonti åbnet i indkøbscentralernes navn, og som skulle dække indkøbsaftalerne, opført som endelige betalinger. Ved udgangen af 1997 havde centralerne kun effektueret betalinger for 24,3 mio. ECU. Denne post i Kommissionens driftsregnskab burde derfor nedsættes med 18,7 mio. ECU for at afspejle disse transaktioner korrekt. Når der indbetales beløb, der overstiger de faktiske behov, på særlige bankkonti, stiger udnyttelsesgraden for betalingsbevillingerne (18).

4.8. De kontrakter, centralerne har indgået, og de betalinger, de har foretaget, er ikke registreret i Kommissionens regnskabssystem og heller ikke i dens forvaltningssystem.

Sopimusmenettelyt

4.9. Ved udgangen af 1997 beløb bankrenterne på de særlige konti sig ifølge centralerne til 2,2 mio. ECU, og siden programmernes start var de hverken blevet regnskabsført eller kontrolleret af Kommissionens tjenester.

4.11 Tammikuun 1994 jälkeen on tehty viiden eri hankintayrityksen kanssa 14 Tacis-ohjelmaan liittyvää sopimusta (ks. kohta 4.5); kuitenkin ainoastaan kahden ensimmäisen sopimuksen osalta järjestettiin avoin tarjouspyyntömenettely tammikuussa ja helmikuussa 1994. Neljä sopimusta tehtiin rajoitetun tarjouspyyntömenettelyn jälkeen. Loput kahdeksan sopimusta, jotka koskevat 82 miljoonan ecun arvoisia ostoja, tehtiin suoraan, vaikka palkkiot sekä erityisesti toiminnan laajuus olisivat edellyttäneet kilpailuttamista ja teknisen arvioinnin laatimista.

4.10. De ovenfor beskrevne fremgangsmåder medfører, at regnskaberne ikke er så gennemskuelige som påkrævet for, at man kan føre tilsyn med og kontrollere transaktionerne.

Procedurer for indgåelse af kontrakter

Komission toimien seuranta

4.11. Af de 14 Tacis-kontrakter, der var indgået siden januar 1994 med fem indkøbscentraler (jf. punkt 4.5), blev kun de to første, fra januar og februar 1994, indgået efter en offentlig udbudsprocedure. Fire andre blev indgået efter et begrænset frit udbud. De otte øvrige, der bragte summen af kontrakterne op på 82 mio. ECU og honorarerne op på 2,4 mio. ECU, blev indgået i form af underhåndsaftaler, selv om honorarerne og navnlig foranstaltningerne var af en sådan størrelsesorden, at der var basis for udbudsprocedure og teknisk evaluering.

4.12 Pääosaston IA hallintoyksiköllä ei ole ohjelmien toteuttamisen asianmukaisen seurannan edellyttämää määrää henkilöstöä. Sen jälkeen kun yksikkö perustettiin vuonna 1993, sinne on osoitettu 25 toimihenkilöä (viisi vuonna 1994, kuusi vuonna 1995, kymmenen vuonna 1996 ja neljä vuonna 1997). Yksikön palveluksesta on lähtenyt tänä aikana 17 toimihenkilöä (kolme vuonna 1995, viisi vuonna 1996 ja yhdeksän vuonna 1997). Niistä 22 toimihenkilöstä, jotka työskentelivät yksikössä vuoden 1997 lopussa, viiden oli määrä siirtyä muualle vuoden 1998 ensimmäisen vuosipuoliskon kuluessa. Seitsemästä ura-alueen A toimihenkilöstä, jotka vastaavat hallinnoinnista, kolmella (yksi kansallinen asiantuntija ja kaksi ylimääräistä toimihenkilöä) oli vain määräaikainen työsopimus; kaksi näistä päättyi maaliskuun 1998 lopussa. Seitsemästä ura-alueen B toimihenkilöstä kolmella oli määräaikainen työsopimus (ylimääräisiä toimihenkilöitä), ja näistä yksi päättyi maaliskuun 1998 lopussa. Tällainen henkilökunnan vaihtuvuus ja työpaikkojen epävarma luonne ovat johtaneet epäyhtenäiseen hallinnointiin, josta aiheutuu välitöntä haittaa työn kurinalaisuudelle sekä jälkeenpäin tapahtuvalle toimien seurannalle.

4.13 Hallinnoinnista vastaava komission henkilöstö ei käytä yhtenäisiä menetelmiä eikä sillä ole käytettävissään luotettavia apuvälineitä hankkeiden seurantaan ja hallinnointiin. Tietokoneistetussa hallinnointijärjestelmässä (Désirée) on puutteita. Hallinnon organisointi tapahtuu suunnittelemattomasti; järjestelmällistä asiakirjojen laatimista ei edellytetä eikä asiakirjojen pitämisestä ajan tasalla ole annettu selviä suuntaviivoja. Komission yksiköiden suorittaman seurannan avulla ei ole mahdollista hallita toimien kehittymistä (ks. kohdat 5.2 5.3) eikä ratkaista nopeasti edunsaajien ja laitospaikalla annettavasta avusta vastaavien tahojen yksiköille esittämiä ongelmia (ks. kohdat 5.12 5.13).

4.14 Komissio on tehnyt laitospaikalla tapahtuvaa toimien seurantaa ja arviointia koskevat alihankintasopimukset konsulttien kanssa. Tätä menettelyä alettiin kuitenkin Venäjällä toteutettavien ydinturvallisuustoimien osalta soveltaa vasta syyskuussa 1995, ja seurantatoimet aloitettiin vasta vuoden 1996 puolivälissä. Monien toimien, kuten vuoden 1991 ohjelmaan liittyvien sopimusten, osalta ei siis suoritettu minkäänlaista seurantaa tai seuranta toteutettiin vasta myöhäisessä vaiheessa. Komissio ei myöskään ratkaise nopeasti konsulttien arviointikertomuksissa esiintuomia ongelmia (laitospaikalla annettava apu Sosnovyi Borissa, tuki Ukrainan ydinturvallisuusviranomaisille).

Kommissionens overvågning af aktionerne

4.15 Usein palvelujen välisuorituksiin liittyvät laskut, joiden perusteeksi ei ollut esitetty riittäviä tositteita, maksettiin sen sijaan, että ne olisi hylätty; komission yksiköt vain pyysivät sopimuspuolta toimittamaan tositteet myöhemmin. Sopimusten rahoitusselvityksiin liittyvien, välisuoritusten yhteydessä ilmenevien ongelmien käsittelyä lykättiin tällä tavoin joskus loppumaksun suorittamiseen asti (19). Siinä vaiheessa sopimuspuoli ei kuitenkaan enää voi toteuttaa korjaavia toimia, joita sopimuksen täytäntöönpanon kannalta moitteeton varainhoito olisi edellyttänyt ensimmäisestä välisuorituksesta alkaen. Komissiolla oli näin ollen vuoden 1997 lopussa useita maksamattomia laskuja. Myöskään ei ole olemassa menettelyä tai sopimuslauseketta, jossa määrättäisiin sopimuksiin liittyvien tilien päättämisestä kirjanpidossa tietyn ajan kuluessa loppusuorituksen maksamisesta, jotta mahdolliset riita-asiat voitaisiin ratkaista, jotta hankkeiden tilit kuvaisivat toimien todellista tilannetta ja jotta jäljelle jääneiden määrien osoittamisesta muualle voitaisiin päättää ajoissa (20).

4.12. Forvaltningsenheden i GD IA råder ikke over de menneskelige ressourcer, der er nødvendige for at sikre en korrekt overvågning af programgennemførelsen. Siden enhedens oprettelse i 1993 er der blevet ansat 25 personer i den (fem i 1994, seks i 1995, ti i 1996 og fire i 1997), og 17 har forladt den (tre i 1995, fem i 1996, ni i 1997). Af de 22, der var ansat ved udgangen af 1997, skulle fem forlade enheden i første kvartal af 1998. Af de syv ansatte i lønklasse A havde tre kun en ansættelseskontrakt af begrænset varighed (en udsendt national ekspert og to hjælpeansatte), og to af disse kontrakter udløb i slutningen af marts 1998. Af de syv ansatte i lønklasse B havde tre også ansættelseskontrakter af begrænset varighed (hjælpeansatte), og en kontrakt udløb i slutningen af marts 1998. Udskiftningen blandt de ansatte og usikkerheden i ansættelsen bevirkede, at forvaltningen ikke kunne blive sammenhængende, og at der før i tiden ikke blev ført ordentligt tilsyn med aktionerne. Det gik også ud over arbejdsdisciplinen.

4.16 Phare- ja Tacis-sopimusten rahoitusselvityksen yhteydessä komissio kävi vuonna 1997 läpi sopimusten tilanteen, mikä osoittautui kuitenkin vaikeaksi sopimusperusteisen henkilöstön vaihtuvuudesta ja hyvien hallinnollisten käytänteiden puutteesta johtuvan taustatietojen puuttumisen takia. Mitään ei ole tehty vastaavanlaisten tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa.

4.13. Kommissionens administratorer anvender ikke konsekvent en bestemt metodologi i forbindelse med overvågning og forvaltning af projekter. De har heller ikke et pålideligt overvågnings- og forvaltningsinstrument. Edb-forvaltningssystemet (Désirée) er behæftet med mangler. Administrationen er improviseret, og det er ikke fastsat, at der skal oprettes filer, der struktureres og ajourføres efter klare retningslinjer. Som Kommissionens overvågning foregår, kan dens tjenester ikke kontrollere, hvordan projekterne skrider frem (jf. punkt 5.2 5.3), og de kan heller ikke hurtigt løse de problemer, som modtagerne og de faglige eksperter på stedet forelægger for dem (jf. punkt 5.12 5.13).

4.14. Kommissionen har overdraget overvågningen og evalueringen af aktionerne på stedet til konsulenter. Aktionerne vedrørende nuklear sikkerhed i Rusland blev dog først omfattet af denne procedure i september 1995, og overvågningen begyndte først i midten af 1996. En række aktioner, f. eks. alle kontrakterne under 1991-programmet, blev der slet ikke fulgt op på, eller det skete på et meget sent tidspukt. Endvidere sørgede Kommissionen ikke for at finde en hurtig løsning på de problemer, konsulenterne havde omtalt i deres evalueringsrapporter (faglige eksperter i Sosnovy Bor, bistand til sikkerhedsmyndighederne i Ukraine).

4.15. I flere tilfælde havde man betalt for tjenesteydelser på grundlag af interimsfakturaer uden fyldestgørende bilag i stedet for at afvise sådanne fakturaer. Kommissionens tjenester havde blot anmodet kontrahenten om at aflevere bilagene på et senere tidspunkt. Når foreløbige betalinger gav problemer med afregningen af kontrakterne, havde man udskudt løsningen af sådanne problemer, undertiden helt til den endelige betaling (19). På dette tidspunkt var det for sent til, at kontrahenten kunne træffe de korrigerende foranstaltninger, som han i overensstemmelse med principperne for forsvarlig økonomisk forvaltning burde have truffet allerede ved den første foreløbige betaling. Kommissionen havde f. eks. ikke betalt en lang række fakturaer ved udgangen af 1997. Der er i øvrigt ikke fastlagt en procedure for - og kontrakterne indeholdt ingen bestemmelser om - regnskabsafslutning af kontrakter inden for en bestemt frist efter den endelige betaling, så det sikres, at eventuelle tvister kan blive afgjort, at projektregnskaberne afspejler de faktiske aktioner, og der i tide kan træffes beslutning om, hvordan eventuelle restbeløb skal anvendes (20).

Ohjelmien seuranta paikan päällä

4.16. Kommissionens regnskabsafslutning i 1997 som et led i afregningen af Phare- og Tacis-kontrakterne blev vanskeliggjort af »huller i institutionens hukommelse«, som skyldtes udskiftninger i det kontraktansatte personale og også, at der ikke anvendtes korrekte forvaltningsprocedurer. Kommissionen har ikke truffet foranstaltninger til hindring af, at en sådan situation opstår igen.

4.17 Vuoden 1992 Tacis-ohjelman talousarviossa varattiin 1 miljoona ecua Moskovaan sijoitettavalle yhteiselle hallinnointiyksikölle (JMU) hankkeiden hallinnointiin ja koordinointiin (21). Ydinvoima-asioista vastaavan ministeriön (Minatom), ydinturvallisuusviranomaisten (GAN), ydinvoimaloiden käyttäjien (REA) ja muiden asianomaisten venäläisten järjestöjen edustajista sekä länsimaisista asiantuntijoista koostuvan yksikön tehtävänä oli valvoa, että Tacis-toimet toteutetaan asianmukaisesti, sekä helpottaa yhteydenpitoa länsimaisiin instituutioihin. Tällaisen yksikön tarpeellisuudesta mainittiin uudestaan vuoden 1993 Tacis-ohjelman yhteydessä; tällöin tuotiin esiin, että asiasta oli keskusteltu Venäjän viranomaisten kanssa yleisemmällä tasolla erityisesti ydinturvallisuutta koskevan sopimuspöytäkirjaluonnoksen yhteydessä. Sopimuspöytäkirja allekirjoitettiin helmikuussa 1995, mutta siinä käsiteltiin ainoastaan korvausvastuuseen liittyviä kysymyksiä.

4.18 Venäjän ydinvoima-asioista vastaavan ministeriön edustajat toivat lokakuussa 1997 käydyissä keskusteluissa esiin huolensa siitä, ettei yhteisen hallinnointiyksikön perustaminen ollut edistynyt. Lopulta marraskuussa 1997 tehtiin kaksi sopimusta yksikön rahoittamisesta 30. syyskuuta 1999 asti. Määrät kirjattiin vuoden 1994 (0,7 miljoonaa ecua) ja vuoden 1996 (0,3 miljoonaa ecua) ohjelmien yhteyteen. Kun otetaan huomioon, että komission edustusto Moskovassa ei ollut seurannut ydinturvallisuusohjelmia, yhteisen hallinnointiyksikön puuttuminen merkitsi sitä, että paikan päällä toteutettava, jatkuva ohjelmien seuranta ei ollut Venäjällä mahdollista vuoden 1997 loppuun mennessä.

Tilsynet på stedet med programmerne

4.17. I Tacis-programmet for 1992 var afsat et budget på 1 mio. ECU til en fælles forvaltningsenhed (JMU) i Moskva. Denne enhed skulle stå for forvaltning og koordinering af projekter (21), og den var sammensat af ansatte i atomenergiministeriet (Minatom), sikkerhedsmyndigheden (GAN), ledere af kernekraftværker (REA), andre berørte russiske organisationer og vestlige eksperter. Den skulle sørge for, at Tacis-aktionerne blev korrekt gennemført, og fremme forbindelserne med de vestlige institutioner. Behovet for en sådan enhed blev atter understreget i Tacis-programmet for 1993, hvoraf det fremgik, at denne sag blev drøftet med de russiske myndigheder under mere generelle forhandlinger om et udkast til en særlig aftaleprotokol om nuklear sikkerhed. Denne protokol blev undertegnet i februar 1995, men vedrørte kun spørgsmål om det civilretlige ansvar.

Hallinnointikustannukset

4.18. Under drøftelser i oktober 1997 udtrykte repræsentanter for det russiske atomenergiministerium bekymring over, at iværksættelsen af JMU ikke var nået længere. I november 1997 blev der indgået to kontrakter om finansiering af JMU frem til 30. september 1999, og midlerne hertil blev taget fra programmet for 1994 (0,7 mio. ECU) og programmet for 1996 (0,3 mio. ECU). Kommissionens delegation i Moskva førte ikke tilstrækkeligt tilsyn med programmerne vedrørende nuklear sikkerhed, og fordi JMU ikke fungerede, blev der indtil udgangen af 1997 ikke ført permanent tilsyn på stedet med programmerne i Rusland.

4.19 Ennen vuotta 1996 komissio ei voinut rahoittaa teknistä tukea toimintamäärärahoista, mutta myöhemmin tämä on ollut mahdollista talousarvion selvitysosan perusteella (22). Tämän teknistä tukea koskevan järjestelyn hyödyntämistä koskevassa kertomuksessa, jonka komissio esitti vuoden 1998 alussa, ei kuitenkaan ole tietoja pääosaston IA ydinturvallisuusohjelmiin kohdentamista tämän tyyppisistä varoista. Kirjanpitoon merkityt 29,2 miljoonaa ecua, eli 5 prosenttia kaikista vuodesta 1990 alkaen tehdyistä sopimuksista (23), ei vastaa varojen kokonaismäärää. Kyseisestä määrästä puuttuvat esimerkiksi hankintayrityksille suoritetut 1,8 miljoonan ecun palkkiot sekä laitospaikalla annettavasta avusta huolehtivien tahojen hallintoon ja toimien tekniseen seurantaan käyttämät varat, joita on vaikea eritellä, koska komissio ei edellytä, että asiantuntijat sisällyttävät kertomuksiinsa tarkkoja kirjanpitotietoja.

4.20 Ohjelmien ja hankkeiden hallinnoinnin (hallinto- ja toimintamäärärahoista suoritettavat) kokonaiskustannukset eivät käy ilmi komission käyttämien monimutkaisten mekanismien vuoksi (24). Kirjanpitoon merkityt 5 prosenttia ylittävät budjettivallan käyttäjän vuodesta 1996 alkaen asettamat rajat; ylityksillä ei ollut kuitenkaan ehkäisevää vaikutusta, vaan hallinnoinnissa todettiin sittemmin puutteita.

Forvaltningsomkostninger

4.19. Siden 1996 har budgetanmærkningerne givet grundlag for at finansiere faglig bistand til Kommissionen over driftsbevillingerne (22), før 1996 var det ikke tilladt. I begyndelsen af 1998 forelagde Kommissionen en rapport om, hvordan denne »facilitet« til faglig bistand var blevet anvendt, men den indeholder ingen oplysninger om de midler, GD IA har anvendt til programmerne vedrørende nuklear sikkerhed. Der var regnskabsført 29,2 mio. ECU, dvs. 5 % af de samlede kontrakter indgået siden 1990 (23), men dette beløb afspejler ikke de samlede beløb. Der mangler f. eks. 1,8 mio. ECU i honorarer til indkøbscentralerne samt de midler, de faglige eksperter på stedet har anvendt til administration og teknisk overvågning af aktionerne. Disse midler er vanskelige at identificere, fordi Kommissionens krav med hensyn til regnskabsoplysninger i eksperternes rapporter ikke er strenge nok.

5. TUEN ASETTAMINEN KÄYTTÖÖN JA SAAVUTETUT TULOKSET

4.20. De samlede omkostninger ved forvaltningen af programmer og projekter (der dækkes over driftsbevillingerne og aktionsbevillingerne) i Kommissionens komplekse system fremgår således ikke af regnskaberne (24). De regnskabsførte 5 % overstiger det loft, budgetmyndigheden har fastsat med virkning fra 1996, men man har alligevel ikke kunnet undgå de konstaterede svagheder ved forvaltningen.

Ohjelmatyö

5.1 Ohjelmien alkuvaiheessa vuosina 1990 1992 valitut hankkeet perustuivat länsimaisten asiantuntijoiden ehdotuksiin, ja niistä oli vain vähän käytännön hyötyä edunsaajille (25). Vuodesta 1993 alkaen yhteistyö suuntautui hankkeisiin, jotka vastasivat tarpeita aiempaa paremmin. Asetettujen ensisijaisten tavoitteiden vuoksi vuosittaisten ohjelmien laatimiseen on kuitenkin aina liittynyt vaikeuksia ja väärinkäsityksiä edunsaajien keskuudessa, etenkin Venäjällä. Vuosien 1993 ja 1994 ohjelmissa ei eritelty edes alustavasti yhtään hanketta Sosnovyi Boria varten, vaan hankkeiden määrittely tapahtui vasta jälkeenpäin. Muiden venäläisten voimaloiden, joita koskevista talousarvioista päätettiin vuonna 1993, osalta talousarviovarojen käytön yksityiskohdista voitiin sopia vasta laadittaessa vuoden 1994 ohjelmaa. Paikan päälle tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä todettiin, että tiedonkulun ja selvitysten riittämättömyys aiheuttivat lisäksi väärinkäsityksiä, jotka haittasivat yhteistyön sujuvuutta. Tilannetta ei auttanut se, että komission edustajat kävivät paikalla vain harvoin.

5. ANVENDELSEN OG RESULTATERNE AF BISTANDEN

5.2 Useissa tapauksissa ohjelmiin sisällytettäviä hankkeita peruutettiin tai muutettiin tai hankkeisiin lisättiin uusia osia vielä sen jälkeen, kun komissio oli jo tehnyt hankkeita koskevat päätökset. Näin ollen komissio ei aina kyennyt seuraamaan ohjelmien sisällön muuttumista eikä hallitsemaan resurssien kohdentamista:

a) Niissä tapauksissa, joissa toimet on jaettu useisiin peräkkäisistä vuosittaisista ohjelmista rahoitettaviin osiin, eri vaiheiden tuloksia ei aina ole arvioitu ennen seuraavan vaiheen määrittelemistä ja aloittamista. Tämä puute on useissa tapauksissa johtanut siihen, että hankkeiden sisältö (tietokoneverkko ja myöhemmin käytönhallintajärjestelmä Sosnovyi Borissa sekä turvallisuusmuuttujien näyttö ja myöhemmin kunnossapito-osaston hallintajärjestelmä Kalininissa) tai sopimusten taloudellisuusnäkökohdat (RBMK-reaktoreiden turvallisuuden arvioiminen) eivät ole komission hallinnassa. Tämä vaara on olemassa myös Sosnovyi Borin valvomon parhaillaan valmisteltavan nykyaikaistamishankkeen kohdalla.

Programmering

b) Kaksi merkittävää hanketta, tekninen keskus (Nikiet) (2 miljoonaa ecua) ja reaktorisydämen suojaamishanke Kuolassa (4 miljoonaa ecua), peruutettiin, mutta jäljelle jääneitä talousarviovaroja (3,3 miljoonaa ecua) ei kohdennettu uudelleen. Kuolan tapauksessa peruuttaminen tapahtui sen jälkeen, kun oli maksettu 2,7 miljoonaa ecua tutkimuksista, jotka eivät kuitenkaan johtaneet alun perin suunniteltuihin investointeihin.

5.1. I den første fase fra 1990 til 1992 var det vestlige eksperter, der foreslog de projekter, der indgik i programmerne, og det var begrænset, hvor meget modtagerne havde kunnet udnytte resultaterne i praksis (25). Siden 1993 har samarbejdet navnlig vedrørt projekter, der opfylder behovene bedre. Udarbejdelsen af de årlige programmer har imidlertid altid givet problemer. Modtagerne har stået uforstående over for de valgte prioriteringer, navnlig i Rusland. Der blev ikke fastlagt et eneste projekt, ikke engang retningslinjer for et projekt, under 1993- og 1994-programmerne for Sosnovy Bor. Projekterne er blevet defineret efterfølgende. For de øvrige russiske kernekraftværkers vedkommende kunne det først fastlægges i forbindelse med udarbejdelsen af programmet for 1994, hvordan budgetterne vedtaget i 1993 skulle anvendes. Det konstateredes under revisionsbesøg på stedet, at misforståelser på grund af mangelfuld kommunikation og information havde bevirket, at der ikke havde kunnet etableres et godt samarbejde - og det havde ikke gjort det bedre, at Kommissionen aflagde for få besøg på stedet.

c) Useita hyödyllisiä hankkeita (vesikemia Kuolassa sekä palonilmaisimet ja polttoaineen latauksen valvonta Balakovossa) supistettiin sellaisten rajoitusten vuoksi, joita oli asetettu hanketta tai voimalaa varten kyseisen vuosittaisen ohjelman talousarviossa alustavasti myönnetyille määrärahoille. Komission olisi tällaisissa tapauksissa arvioitava, kannattaisiko hankkeita jatkaa niin, että niille siirrettäisiin muualla käyttämättä jääneitä varoja.

5.2. Mange af de projekter, der indgik i programmerne, var blevet annulleret eller ændret, eller der var tilføjet nye elementer, efter at Kommissionen havde vedtaget dem. Kommissionen havde således ikke altid styr på ændringerne af programmerne og anvendelsen af midlerne:

d) On myös toteutettu sellaisia töitä, jotka eivät ole olleet sopimusten mukaisia, koska komissio ei puuttunut asiaan silloin, kun tilanteen kehittyessä ilmeni, että alkuperäiset sopimusehdot eivät olleet tarkoituksenmukaiset (tuki Liettuan ydinturvallisuusviranomaisille).

a) Ved aktioner opdelt i trancher finansieret over flere på hinanden følgende årlige programmer var resultaterne af hver enkelt fase ikke altid blevet evalueret inden fastlæggelsen og lanceringen af den efterfølgende fase. Denne svaghed medførte, at Kommissionen i flere tilfælde ikke længere kunne kontrollere selve indholdet af projekterne (edb-nettet og senere det operationelle forvaltningssystem i Sosnovy Bor, projektet vedrørende bekendtgørelse af sikkerhedsparametre i Kalinin og senere også i Kalinin-projektet vedrørende kontrolinformationssystemet og projektet vedrørende forvaltningen af vedligeholdelsen af anlægget) eller ikke længere havde overblik over omkostningerne forbundet med kontrakterne (kontrakten om evaluering af sikkerheden i RBKM-reaktorer). Projektet vedrørende modernisering af kontrolrummet i Sosnovy Bor, der kun er i forundersøgelsesfasen, er forbundet med sådanne risici.

5.3 Ohjelmien sisältö on siis vaihdellut kullekin voimalalle myönnettyjen määrärahojen rajoissa, ja toimet ovat usein kehittyneet aktiivisimman osapuolen haluamaan suuntaan. Koska osapuolia on monia ja koska toimet ovat erilaisia, on vaikea ylläpitää johdonmukaista kokonaisuutta.

b) To vigtige projekter, det tekniske center i Nikiet (2 mio. ECU) og beskyttelse af reaktorkernen i Kola (4 mio. ECU), blev annulleret, men restbeløbet på budgettet (3,3 mio. ECU) blev ikke genanvendt. Kola-projektet blev annulleret, efter at man havde betalt 2,7 mio. ECU for undersøgelser, der ikke førte til de oprindeligt planlagte investeringer.

5.4 TPEG-etuyhtymällä on vuodesta 1992 alkaen ollut kasvava merkitys komission ohjelmista käytävissä keskusteluissa ja ohjelmien laatimisessa. Komissio ei kuitenkaan ole osallistunut useisiin edunsaajien luo tehtyihin tarkastuskäynteihin. Komissio on tältä osin delegoinut tehtäviään liian suuressa määrin (26).

c) Der blev skåret ned på flere nyttige projekter (den kemiske sammensætning af vandet i Kola, brandalarmer og kontrol af brændstofpåfyldningen i Balakovo), fordi der var lagt loft over den vejledende budgettildeling til projektet eller til kernekraftværket i det årlige program. Kommissionen burde i sådanne tilfælde overveje, om det er hensigtsmæssigt at forsætte projekterne, og foreslå, at der anvendes uudnyttede midler fra andre projekter.

5.5 Niitä suhteita, joita yhteisellä tutkimuskeskuksella (YTK) oli jo entuudestaan Itä-Euroopan ydinvoimayhteisöön, on hyödynnetty vain harvoin yhdessä edunsaajien kanssa toteutetussa toimien suunnittelussa. Komissio päätti vasta varainhoitovuoden 1997 lopussa antaa YTK:n tehtäväksi laatia Tacis-ohjelmaan sisältyvien hankkeiden ehdot. Aiemmin tämä oli ollut TPEG-etuyhtymän tehtävänä. Toimivallan siirtäminen tällä tavoin YTK:lle on aiempaa parempi tapa huolehtia asianmukaisesti komissiolle kuuluvasta, ohjelmien käsittelyyn ja ohjelmia koskevien päätösten tekemiseen liittyvästä vastuusta. Lisäksi YTK on ydinvoima-alan toimijoihin nähden riippumaton, kun taas TPEG-etuyhtymän, onpa sen suhde EU:hun millainen hyvänsä, on vaikea irrottautua jäsentensä odotuksista toimia teollisuuden hyväksi.

d) Der blev udført arbejder, der ikke var i overensstemmelse med kontrakterne, fordi Kommissionen ikke reagerede, da situationen udviklede sig i en sådan retning, at de oprindelige udbudsbetingelser ikke længere passede til forholdene (bistanden til sikkerhedsmyndighederne i Litauen).

5.3. Programmernes indhold varierede alt efter budgettildelingen til hvert enkelt kernekraftværk, og ofte var det den mest dynamiske deltager, der bestemte, i hvilken retning aktionerne skulle gå. Og med så mange deltagere og så mange forskellige aktioner var det vanskeligt at bevare sammenhængen i projekterne.

5.4. Siden 1992 er TPEG's rolle i drøftelserne om og udarbejdelsen af Kommissionens programmer blevet stadig vigtigere. Der er imidlertid aflagt mange kontrolbesøg hos modtagerne uden Kommissionens deltagelse. Kommissionen har på dette område delegeret alt for mange beføjelser (26).

Laitospaikalla toteutettavaan toimintaan osoitetut talousarviovarat

5.5. Kun i nogle få tilfælde havde Kommissionen udnyttet Det Fælles Forskningscenters (FFC) tidligere kontakter til kerneenergisektoren i øst og planlagt aktionerne i samråd med modtagerne. Først ved udgangen af 1997 vedtog Kommissionen, at FFC skulle udarbejde de nærmere betingelser for projektkontrakterne under Tacis-programmet, hvilket tidligere havde været TPEG's opgave. Med en sådan ansvarsfordeling kan Kommissionen udføre sine opgaver, nemlig at iværksætte forundersøgelser af og træffe beslutninger om programmerne, mere effektivt end efter det tidligere system. FFC er endvidere uafhængigt af virksomhederne i kerneenergisektoren, mens TPEG, uanset tilknytningen til EU, ikke kan sige sig helt fri for at varetage sine medlemmers industrielle interesser.

5.6 Taulukossa 4 on luettelo hankkeista, jotka liittyvät neljässä venäläisessä voimalassa laitospaikalla annettavaan apuun. Taulukosta käy ilmi, että suurin osa hankkeista koskee teollisuuslaitteita. Hankkeet koskivat vain harvoin muita toimintaturvallisuuden parantamiseen liittyviä näkökohtia, joiden merkitystä on kuitenkin korostettu vuoden 1992 Tacis-ohjelmasta lähtien:

a) organisaatioon ja inhimillisten tekijöiden huomioon ottamiseen liittyvät toimet (menettelyjen parantaminen, koulutus sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuskohta)

b) laitehankintoihin liittyvät toimet, joiden tarkoituksena on parantaa laitteiden käyttöturvallisuutta (dokumentaatio, tapahtumaraportointi, tarkastukset, kunnossapito, koulutus)

Budgetmidlerne afsat til aktiviteter på stedet

c) teknologian siirtäminen, jotta varmistetaan toimien jatkuvuus paikallisen laitetuotannon avulla.

5.6. Det fremgår af tabel 4, der er en liste over projekter vedrørende bistand på stedet i fire russiske kernekraftværker, at langt de fleste projekter vedrører industrielt udstyr, selv om det blev fremhævet allerede i Tacis-programmet i 1992, at det var vigtigt at tage højde for alle aspekter på området forbedring af driftssikkerheden, bl. a.:

>TAULUKON PAIKKA>

a) aktioner vedrørende organisationsstrukturen og hensyntagen til den menneskelige faktor (forbedring af procedurer, uddannelse, koblingen menneske-maskine)

5.7 Voimaloiden tilanteissa on huomattavia eroja, vaikka kunkin voimalan toimintaturvallisuuteen osoitetaan vuosittain sama määrä Tacis-talousarviovaroja (vuosittain noin 4 miljoonaa ecua voimalaa kohden), jotka myös jakautuvat yhdenmukaisesti laitospaikalla annettavan avun ja hankkeiden välillä. Laiteostojen osalta ei ole voitu osoittaa, että tällainen määrärahojen jakautuminen on vaikuttavuuden kannalta perusteltua.

b) ledsageforanstaltninger til projekterne vedrørende levering af udstyr med henblik på bedre sikkerhed ved brug af udstyret (dokumentation, rapportering om tidligere uheld og andre hændelser, inspektion, vedligeholdelse, uddannelse)

c) teknologioverførsel for at sikre, at aktionerne kan fastsættes, fordi udstyr produceres lokalt.

>TABELPOSITION>

Viivästykset ja toimien täytäntöönpanon nykytilanne

5.7. Hver år er der på Tacis-budgetterne afsat ca. 4 mio. ECU til hvert enkelt kernekraftværk til forbedring af driftssikkerheden, ligeligt fordelt mellem bistand på stedet og projekter. En sådan ensartet fordeling er ikke afstemt efter de faktiske forhold, som varierer betydeligt fra kernekraftværk til kernekraftværk. I forbindelse med projekterne vedrørende indkøb af udstyr er der ikke fundet bevis for, at denne fordeling af midlerne gav effektive resultater.

Sopimusten käsittelyn kesto

5.8 Taulukossa 5 tarkastellaan tutkittujen toimien osalta sitä, kuinka paljon aikaa kului komission päätöksestä sopimuksen allekirjoittamiseen. Eniten aikaa kului ydinturvallisuusviranomaisille annettavan avun (keskimäärin 882 päivää) sekä hankintasopimusten, joiden hallinnosta vastaavat hankintayritykset, yhteydessä (keskimäärin 705 päivää). Päätösten valmisteluvaiheen, joka jo sinällään on johtanut siihen, että komissio tekee suurimman osan hankkeita koskevista päätöksistä varainhoitovuoden lopussa, lisäksi aikaa saattaa näin ollen kulua noin kaksi vuotta.

Forsinkelser i gennemførelsen - den faktiske stilling

Taulukko 5

Komission päätöksen tekemisestä sopimuksen allekkirjoittamiseen kulunut aika tarkastettujen toimien osalta

Hvor lang tid tager forberedelsen af kontrakterne?

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.8. Tabel 5 er en analyse af, hvor lang tid der er gået, fra Kommissionen har truffet afgørelse om et projekt, til kontrakten vedrørende de undersøgte aktioner er blevet undertegnet. Det tog længst tid ved kontrakterne om bistand til sikkerhedsmyndighederne (gennemsnitligt 882 dage) og indkøbskontrakterne, som forvaltes af indkøbscentralerne (gennemsnitligt 705 dage). Til disse næsten to år skal lægges den tid, det har taget at forberede selve afgørelserne, og som bevirkede, at Kommissionen vedtog de fleste programmer ved udgangen af regnskabsåret.

>TAULUKON PAIKKA>

Tabel 5

>TAULUKON PAIKKA>

Antal dage fra Kommissionen har truffet afgørelse, til den har undertegnet kontrakter om de undersøgte aktioner

5.9 Hankintayritysten kanssa tehdyt sopimukset ovat ainoastaan välivaiheen asiakirjoja, joista ei ilmene, mikä on hankintatoimien tilanne. Varainhoitovuoden 1997 loppuun mennessä tutkitusta 38 toimesta vain 16 oli sellaisia, joiden osalta oli tehty sopimus; sopimuksen allekirjoittaminen oli tapahtunut keskimäärin 705 päivää (27) sen jälkeen, kun komissio oli tehnyt sen osalta päätöksen. Viisi tointa oli peruutettu ennen sopimusehtojen hyväksymistä. Muiden sopimusten, jotka kaikki koskivat Venäjää, osalta käsittelyyn oli kulunut kohtuuttoman paljon aikaa. Kahdeksan toimen sopimusehtoja ei ollut hyväksytty 31. joulukuuta 1997 mennessä, kun päätöksestä oli kulunut keskimäärin 725 päivää. Yhdeksän muun toimen osalta sopimusehdot oli hyväksytty, mutta sopimuksia ei ollut allekirjoitettu, vaikka komission päätöksestä oli kulunut keskimäärin 1 317 päivää.

>REFERENCE TIL EN GRAFIK>

>TABELPOSITION>

Toimintaturvallisuushankkeiden täytäntöönpanon tilanne

>TABELPOSITION>

5.10 Taulukossa 6 on yhteenveto toimintaturvallisuutta koskevien Tacis-ohjelmien täytäntöönpanon tilanteesta vuosina 1992 1997 Sosnovyi Borin (RBMK 1000), Kuolan (VVER 440-320 ja 440-213) sekä Kalininin ja Balakovon (VVER 1000-320) voimaloiden osalta. Näissä neljässä voimalassa oli vuoden 1997 loppuun mennessä toteutettu laitospaikalla annettavaan apuun liittyvästä, vuosien 1992 1995 ohjelmiin kuuluvasta 52 hankkeesta ainoastaan 14 (kaikki Kalininissa ja Balakovossa). Kahta hanketta toteutettiin parhaillaan, ja 11 hanketta oli peruutettu. Muut hankkeet sekä vuosien 1996 ja 1997 ohjelmiin liittyvät hankkeet olivat vielä valmisteluvaiheessa.

5.9. Indgåelsen af kontrakterne med indkøbscentralerne er blot en mellemliggende fase i hele forløbet og siger ikke noget om, hvordan indkøbsprojekterne skrider frem. Ved afslutningen af regnskabsåret 1997 var der kun indgået kontrakt om 16 af 38 undersøgte aktioner, og det var sket gennemsnitligt 705 dage (27) efter datoen for Kommissionens afgørelse. Fem kontrakter var blevet annulleret, inden specifikationerne var blevet godkendt. Ved de øvrige, der alle vedrørte Rusland, havde forberedelsen taget usædvanlig lang tid. Pr. 31. december 1997, dvs. gennemsnitligt 725 dage efter beslutningsdatoen, var specifikationerne til otte af disse projekter endnu ikke blevet godkendt. Specifikationerne til ni andre projekter var blevet godkendt, men kontrakterne var endnu ikke undertegnet. Der var gennemsnitligt gået 1 317 dage, siden Kommissionen havde truffet beslutning om disse ni projekter.

Taulukko 6

Laitospaikalla annettavaa apua sekä toimintaturvallisuuden parantamista koskevat vuosien 1992 1997 Tacis-ohjelmat, jotka toteutettiin Kuolassa, Sosnovyi Borissa, Kalininissa ja Balakovossa (Venäjän federaatio)

Projekterne vedrørende driftssikkerhed

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.10. Tabel 6 er en oversigt over, hvor langt man var nået med gennemførelsen af Tacis-programmerne 1992 1997 vedrørende driftssikkerhed i kernekraftværkerne i Sosnovy Bor (RBMK 1000), Kola (VVER 440-230 et 440-213), Kalinin og Balakovo (VVER 1000-320). Ved udgangen af 1997 var kun 14 af 52 projekter, som omfattede stedlig bistand i henhold til programmerne for 1992 1995, blevet gennemført i disse fire kernekraftværker (alle i Kalinin og Balakovo). To projekter var endnu ikke afsluttet, og 11 var blevet annulleret. Man var ikke nået længere end til forundersøgelsesfasen med de øvrige projekter og projekterne under programmerne for 1996 og 1997.

>TAULUKON PAIKKA>

Tabel 6

5.11 Mainittujen neljän voimalan osalta tehdyt sopimukset kattoivat vuoden 1997 lopussa 93 prosenttia laitospaikalla annettavaan apuun tarkoitetuista alustavista talousarviovaroista, mutta vastaava osuus oli laitospaikalla annettavaan apuun liittyvien käytännön hankkeiden kohdalla vain 19 prosenttia. Hankkeita koskevat sopimukset olisi pitänyt tehdä pian laitospaikalla annettavaa apua koskevien sopimusten tekemisen jälkeen, mutta useimpien voimaloiden osalta havaittiin tältä osin vakavia viivästyksiä. Näin laitospaikalla annettavaa apua koskevien sopimusten kesto ja kustannukset olivat suhteettoman suuret asianomaisiin käytännön hankkeisiin nähden. Komissio ei toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä tämän kehityksen hillitsemiseksi, vaikka ongelma oli havaittu jo toteutettaessa vuoden 1992 ohjelmaa. Kahden vanhimman voimalan, joissa apua tarvittiin kaikkein kiireellisimmin (Sosnovyi Borin ja Kuolan voimalat), osalta toteutusta kuvaavat määrät ovat erityisen alhaiset huolimatta asiantuntija-apuun tehdyistä suurista investoinneista. Tämä epätasapaino korostuu erityisesti Kuolassa, missä suoritetut maksut ovat vain 2 prosenttia hankkeiden talousarviosta, vaikka 48 prosenttia laitospaikalla annettavaan apuun tarkoitetuista määristä on maksettu.

Tacis-programmer 1992-1997 vedrørende bistand på stedet og forbedring af driftssikkerheden i Kola, Sosnovy Bor, Kalinin og Balakovo (Den Russiske Føderation)

5.12 Hankkeiden myöhästymisen pääasialliset syyt ovat seuraavat:

>REFERENCE TIL EN GRAFIK>

a) ostomenettelyjen ja etenkin laitteiden alkuperää koskevien kysymysten käsittelyn huomattava hitaus, jota vielä pahentaa se, että komissio ei vastaa lainkaan, kun sille ilmoitetaan ongelmista, tai se vastaa pitkän ajan kuluttua (vesianalysaattorit ja tietokonelaitteistot Kalininissa sekä varaosat Kuolassa ja Balakovossa);

>TABELPOSITION>

b) hallinnon raskaus, jonka vuoksi syntyy vaikutelma kilpailuttamisesta, vaikka kyseessä on tekninen tai kaupallinen monopolitilanne (jätteenpoltto Kuolassa); kuitenkin näitä tilanteita voitaisiin hallita vaihtoehtoisten menettelyjen (28) avulla sen takaamiseksi, että laitteet saadaan kohtuulliseen hintaan;

5.11. 93 % af disse kernekraftværkers vejledende budgetter til bistand på stedet var ved udgangen af 1997 dækket af kontrakter, mens den tilsvarende procentsats for de konkrete projekter kombineret med bistand på stedet kun var på 19 %. Kontrakterne om projekterne skulle indgås umiddelbart efter kontrakterne om bistand på stedet, men der blev konstateret store forsinkelser i de fleste kernekraftværker. Kontrakterne om bistand på stedet stod derfor slet ikke i rimeligt forhold til de konkrete projekter, som de skulle kombineres med. Kommissionen traf ikke nogen væsentlige foranstaltninger for at få rettet op på dette misforhold, som faktisk kunne konstateres allerede, da programmet for 1992 blev gennemført. I de to ældste kernekraftværker (Sosnovy Bor og Kola), der havde de mest presserende behov, tegner de gennemførte projekter sig for særligt lave beløb trods omfattende investeringer i faglig bistand. Denne uligevægt er slående i Kola, hvor de afholdte betalinger kun udgør 2 % af budgettet til projekterne, selv om 48 % af beløbet afsat til bistand på stedet var blevet udbetalt.

c) lupien saaminen Venäjän viranomaisilta (vedyntorjunta, vesikemia ja jätteen bituminoinnin valvonta Kalininissa);

5.12. De vigtigste årsager til projekternes forsinkelse er følgende:

d) eri voimaloita koskevien ohjelmien välisen mahdollisen synergian ottaminen huomioon myöhäisessä vaiheessa (Balakovon ja Kalininin varoventtiilit);

a) Sagsbehandlingen i forbindelse med indkøbsprocedurerne, navnlig af spørgsmål om udstyrets oprindelse, er meget langsommelig, hvilket forværres af, at Kommissionens tjenester ikke reagerer eller er alt for længe om at reagere, når de får forelagt et problem (udstyr til gennemførelse af vandanalyser og edb-udstyr i Kalinin, reservedele i Kola og Balakovo).

e) sopimusehtojen ja teknisten arviointien riittämätön laatu (värähtelyanalyysi Kalininissa, vesikemia Balakovossa sekä varoventtiilit Kozloduissa);

b) Der anvendes langsommelige administrative procedurer, som i tilfælde af teknisk eller kommercielt monopol giver det udseende af udbudsprocedurer (forbrænding af affald i Kola), hvor man i sådanne tilfælde kunne anvende alternative procedurer (28) for at sikre, at produkterne indkøbes til en rimelig pris.

f) laitehankintoja ja atk-kehittämistyötä käsittävien yhdistelmähankkeiden käsittelyyn ja seurantaan tarkoitettujen tyydyttävien menettelyjen puuttuminen (tietokoneverkko Sosnovyi Borissa, simulaattorit Kuolassa ja kunnossapidon hallintajärjestelmä Kalininissa).

c) De russiske sikkerhedsmyndigheder udsteder licenser (projekterne i Kalinin vedrørende henholdsvis bekæmpelse af hydrogenkoncentrationer, vandets kemiske sammensætning og kontrollen med indkapslingen af affaldet i asfalt).

5.13 Sekä edunsaajat että paikan päällä olevat asiantuntijat korostavat sitä, ettei alkuperäisissä toimintasuunnitelmissa asetettuja määräaikoja noudateta sekä sitä, että laitetoimitusten tosiasiallisia aikatauluja ei voida ennakoida. Toimitusajankohta on erityisen tärkeä silloin, kun laitteet on asennettava paikalleen voimaloiden vuosiseisokin aikana. Keskeisinä epäkohtina pidetään tarjouspyyntöjen ja sopimusten käsittelyn hitautta, komission menettelyjen monimutkaisuutta ja hitautta, osapuolia velvoittavien aikataulujen puuttumista, epätietoisuutta asiakirjojen käsittelyn etenemisestä sekä edunsaajille annettujen osallistumismahdollisuuksien riittämättömyyttä hankkeiden hallinnoinnin (erityisesti tarjousten arvioimisen ja laskujen hyväksymisen) yhteydessä.

d) Man har været længe om at erkende, at der kunne udnyttes synergieffekter mellem programmerne for de forskellige kernekraftværker (sikkerhedsventiler i Balakovo og Kalinin).

5.14 Hankkeiden täytäntöönpanon eteneminen riippuu pääasiassa laitospaikalla annettavaan apuun sisältyvien suoritusten laadusta. Valitun organisointitavan mukaisesti ainoastaan paikalla olevat asiantuntijat voivat tosiasiallisesti johtaa toimia. Komission valvonta on liian vähäistä, minkä vuoksi suorituksia ei ole voitu sovittaa vastaamaan parhaiksi todettuja käytänteitä. Tämä on johtanut siihen, että erilaisten interventioiden yhteydessä ja eri ydinvoimaloissa on saatu hyvin vaihtelevia tuloksia.

e) Specifikationerne og de anvendte evalueringsteknikker var ikke gode nok (vibrationsanalyse i Kalinin, vandets kemiske sammensætning i Balakovo, sikkerhedsventiler i Kozloduy).

f) Procedurer for forundersøgelse af og tilsyn med blandede projekter, der omfattede såvel levering som udvikling af edb-udstyr, var ikke tilfredsstillende (edb-nettet i Sosnovy Bor, simulatorer i Kola, forvaltning af edb-vedligeholdelsen i Kalinin).

5.13. Både modtagerne og eksperterne på stedet gjorde opmærksom på, at tidsplanerne fastsat i de oprindelige handlingsplaner ikke blev overholdt, og at det var umuligt at forudse præcist, hvornår udstyret kunne leveres, selv om det var særlig vigtigt, når udstyret skulle installeres i de perioder, hvor kernekraftværkerne havde indstillet virksomheden. De væsentligste ankepunkter gik på, at forundersøgelserne af udbud og kontrakter var langsommelige, at Kommissionens procedurer var komplicerede og langsommelige, at der ikke var fastsat bindende tidsfrister for de forskellige parter, at man generelt var dårligt informeret om, hvordan projekterne skred frem, og at modtagerne ikke kunne deltage tilstrækkeligt aktivt i projektforvaltningen, herunder navnlig evalueringen af udbud og udstedelse af betalingsanvisning.

Apu ydinturvallisuusviranomaisille

5.14. Med den nuværende organisationsstruktur er det i realiteten kun eksperterne på stedet, der kan styre aktionerne, og derfor er kvaliteten af deres arbejde af afgørende betydning for, om der sker fremskridt i de igangsatte projekter. Kommissionen har spillet en for passiv rolle, og derfor har det ikke været muligt at fastlægge »best practice«-normer for den faglige bistand. Det har givet meget forskellige resultater, alt efter interventionstyper og kernekraftværker.

5.15 Ydinturvallisuusviranomaisille lupien myöntämistä varten annettavan avun osalta on saatu aikaan merkittävää edistystä huolimatta siitä, että asiaa koskevia standardeja ja säännöksiä ei ole Euroopassa yhdenmukaistettu (ks. kohta 3.1). EU:n avun ansiosta Venäjän ydinturvallisuusviranomaiset ovat saaneet käyttöönsä lainsäädännöllisiä välineitä sekä yleisiä menettelyjä, joiden avulla on mahdollista laatia suuntaviivat nykyaikaistamisohjelmien täytäntöönpanolle. Ydinturvallisuusviranomaisten toimintaa vaikeuttaa kuitenkin varojen vähäisyys.

5.16 Lupien myöntämisessä rahoittamilleen laitteille komissio soveltaa toimintatapaa, jota kutsutaan kaksi plus kaksi -toimintatavaksi ja johon sisältyy jokaisen hankkeen osalta yhtäältä laitospaikalla annettavaan apuun liittyvä apu käyttäjille ja toisaalta avun antaminen ydinturvallisuusviranomaisille lupien myöntämistä varten. Länsi-Euroopan ydinturvallisuusviranomaiset auttavat itäeurooppalaisia kollegoitaan ja siirtävät tällä tavoin heille taitotietoaan; näin toimii myös käyttäjille suunnattu apu. Toimintatapaan liittyvät ongelmat koskevat neljän osapuolen välistä yhteistyötä ja koordinointia.

5.17 Tacis-ohjelmista rahoitettuja laitteita koskevat, lupien myöntämiseen liittyvät ongelmat tulivat esiin vasta myöhäisessä vaiheessa, mikä johtuu ohjelmien toteuttamisen viivästymisestä sekä ydinturvallisuusviranomaisten toimintakyvyn asteittaisesta kasvamisesta. Venäjällä kyseiset menettelyt uhkaavat hidastaa ohjelmien toteuttamista yhä enemmän, koska olemassa olevat säännökset ja niiden soveltamisessa tarvittavat tehtävät ja resurssit ymmärrettiin ja otettiin huomioon vasta myöhäisessä vaiheessa eikä tuolloin huolehdittu riittävästi koordinoinnista. Myös laitospaikalla annettavan avun merkitys osapuolten välisten suhteiden katalysaattorina on tässä yhteydessä onnistumisen kannalta ratkaiseva tekijä. Komission olisi lisäksi huolehdittava siitä, että uusista menettelyistä kussakin voimalassa saadut kokemukset annetaan nopeasti tiedoksi muissa kohteissa.

Bistand til sikkerhedsmyndighederne

5.15. På området bistand til sikkerhedsmyndighederne ved ydelse af licenser er der sket væsentlige fremskridt, selv om normerne og reglerne ikke er harmoniseret på europæisk plan (jf. punkt 3.1). I Rusland har sikkerhedsmyndighederne med bistand fra EU-eksperter fået opbygget instrumenter på lovgivningsområdet og generelle procedurer, således at de kan afstikke rammerne for gennemførelsen af moderniseringsprogrammer. Disse myndigheders arbejde hæmmes imidlertid af, at der er begrænsede finansielle midler til rådighed.

5.16. Kommissionen anvender en såkaldt »to plus to-metode« ved ydelse af licenser til levering af det udstyr, den finansierer. Efter denne metode ydes der til hvert projekt for det første bistand til lederne af kernekraftværkerne inden for rammerne af ekspertbistanden på stedet og for det andet bistand til sikkerhedsmyndighederne ved ydelse af licenser. Her gælder det ligesom med bistanden til lederne af kernekraftværkerne, at sikkerhedsmyndighederne i vest bistår og overfører deres knowhow til sikkerhedsmyndighederne i øst. Det vanskelige ved denne metode er at koordinere samarbejdet mellem fire parter.

Turvallisuutta koskevat tutkimukset ja analyysit

5.17. Problemer forbundet med ydelse af licenser kom først frem på et sent tidspunkt i forløbet i forbindelse med det udstyr, der blev finansieret over Tacis, fordi gennemførelsen af programmerne var forsinket, og fordi sikkerhedsmyndighederne efterhånden fik større kapacitet. I Rusland er der risiko for, at disse procedurer i stadig stigende grad vil bremse programgennemførelsen, fordi der er problemer med at forstå de gældende regler, som der ikke tages tilstrækkeligt hensyn til. Indsatsen på dette område koordineres ikke godt nok, og det samme gælder de opgaver og ressourcer, der er nødvendige for, at reglerne kan omsættes i praksis. Også på dette område har de stedlige eksperters rolle som katalysator for samarbejdet mellem parterne været af afgørende betydning for, om projektet lykkes. Kommissionen bør derfor sikre sig, at de erfaringer, hvert enkelt kernekraftværk har indhøstet med de nye procedurer, hurtigst muligt kommer samtlige kernekraftværker til gode.

5.18 Vuoden 1991 Tacis-ohjelman yhteydessä oli tarkoitus toteuttaa noin 40 miljoonaa ecua maksavat tutkimukset ja kyseisestä määrästä suoritettiinkin noin 34 miljoonaa ecua; kuitenkin Venäjän viranomaiset olivat kesäkuuhun 1997 mennessä saaneet ainoastaan yhden tutkimuksia koskevan loppukertomuksen. Huolimatta siitä, että komission ja Venäjän federaation helmikuussa 1995 allekirjoittama sopimuspöytäkirja selkeytti tilannetta, useat merkittävät sopimuspuolet katsovat voivansa kieltäytyä toimittamasta tutkimustuloksia edunsaajille sillä perusteella, että Venäjä ei ole ratifioinut Wienin sopimusta ja että korvausvastuujärjestelmään liittyy epävarmuustekijöitä. Näin ollen edunsaajien näistä tutkimuksista saama hyöty sekä tutkimusten vaikutus Venäjällä toteutettavien nykyaikaistamisohjelmien sisältöön jää vähäiseksi.

5.19 Suunnittelun turvallisuutta koskevat tutkimussopimukset annetaan pääsääntöisesti venäläisille instituuteille alihankintasopimusten kautta. Alihankintasopimusten sopimusehdot ovat usein täysin samanlaiset kuin pääsopimusten sopimusehdot, joten on erittäin vaikea arvioida EU:sta peräisin olevan sopimuspuolen ja venäläisen alihankkijan työmäärää. Kuitenkin töiden tarkka jakautuminen pääsopimuspuolen ja alihankkijan välillä on keskeinen tekijä hintojen avoimuuden kannalta, sillä länsimaisten asiantuntijoiden palkkiot ovat sopimuksista riippuen 10 15 kertaa korkeammat kuin itäeurooppalaisille asiantuntijoille, joilla on vastaava pätevyys, maksettavat palkkiot. Eräässä tarkastetussa tapauksessa (tutkimus reaktoriastian haurastumisesta Kuolan ja Novovoron Ozskin voimaloissa) komissio oli ilman riittäviä ennakkotutkimuksia edellyttänyt tarjoajilta tietyn hintaisia alihankintasopimuksia, ja hinnoista jouduttiin neuvottelemaan pääsopimuksen tarjouskilpailun jälkeen uudelleen, jolloin niiden arvo nousi.

5.20 Alihankintasopimuksiin sisältyy hyvin yksipuolinen lauseke, jonka mukaan maksut alihankkijalle suoritetaan vasta sen jälkeen, kun komissio on maksanut pääsopimuspuolen esittämän laskun. Kolmessa tapauksessa (29) komission kanssa pääsopimuksen tehneet osapuolet maksoivat venäläisille alihankkijoille vain pienen osan niille kuuluvista määristä, vaikka kaikki alihankintasopimuksissa määrätyt työt oli suoritettu. Pääsopimuspuolten ja komission hitaus varojen maksattamisessa aiheuttaa vahinkoa alihankkijoille sekä yhteistyölle EU:n kanssa.

Undersøgelser og sikkerhedsanalyser

5.18. I juni 1997 havde de russiske myndigheder kun modtaget en enkelt endelig rapport om de undersøgelser, der var finansieret over Tacis-programmet for 1991. Undersøgelserne var budgetteret til 40 mio. ECU, og der var afholdt betalinger for ca. 34 mio. ECU. Flere større kontrahenter havde nægtet at fremsende undersøgelsesresultaterne til modtagerne med den begrundelse, at Rusland ikke havde ratificeret Wien-konventionen, og at de havde deres tvivl med hensyn til reglerne om civilretligt ansvar - uanset erklæringerne i den aftaleprotokol som Kommissionen og Den Russiske Føderation undertegnede i februar 1995. Disse undersøgelser kan derfor kun have begrænset nytteværdi for modtagerne, og de vil heller ikke få megen indflydelse på selve indholdet af de russiske moderniseringsprogrammer.

5.19. Kontrakterne om undersøgelse af konstruktionssikkerheden i kernekraftværkerne er i vid udstrækning blevet gennemført af russiske institutter, som har fået tildelt underkontrakter. Specifikationerne i underkontrakterne er ofte nøjagtig de samme som dem i hovedkontrakten, og det er derfor yderst vanskeligt at vurdere arbejdsbyrden for henholdsvis EU's kontrahenter og de russiske underleverandører. Det er imidlertid af afgørende betydning for prisgennemsigtigheden, at arbejdsdelingen mellem kontrahent og underleverandør er helt klar, eftersom honorarerne til vestlige eksperter kan være 10 15 gange højere end til østlige eksperter med samme erfaring og faglige baggrund. I et af de undersøgte tilfælde (undersøgelse af trykbeholdernes skørhed i Kola og Novovoronesh) måtte det underkontraktbeløb, Kommissionen havde fastsat for tilbudsgiverne uden tilstrækkelig forudgående analyse, genforhandles til et højere beløb efter tildeling af hovedkontrakten.

Määrärahojen tosiasiallinen käyttöönasettaminen

5.20. Underkontrakterne indeholder en meget ensidig klausul om, at beløb til underleverandøren først kan udbetales, når Kommissionen har betalt de beløb, hovedkontrahenten har faktureret. I tre tilfælde (29) havde Kommissionens kontrahenter ikke udbetalt de russiske underleverandører en væsentlig andel af de skyldige beløb, selv om de havde udført alt arbejde som fastsat i underkontrakten. Når kontrahenterne og Kommissionen afvikler den finansielle side af kontrakterne så langsomt, skader det underleverandørerne og partnerskabet med EU.

5.21 Taulukossa 7 esitetään ne komission päätökset, joita oli 31. joulukuuta 1997 mennessä alettu panna täytäntöön sopimusten avulla. Taulukossa on hankekirjanpitoon merkittyjen sopimusten ja maksujen osalta otettu huomioon havaitut pääasialliset määrittelyistä johtuvat poikkeamat, jotka liittyvät vuoden 1991 Tacis-ohjelman määrärahojen käsittelyyn hankekirjanpidossa sekä ennen kaikkea hankintayritysten kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Taulukko 7

Sopimusten tosiasiallisesti kattamat Phare- ja Tacis-päätökset 31. joulukuuta 1997

Den faktiske bevillingsudnyttelse

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.21. Tabel 7 er en oversigt over de kommissionsafgørelser, som pr. 31. december 1997 var gennemført i form af kontrakter. Kontraktvolumen og betalinger som registreret i driftsregnskabet er korrigeret for de væsentligste usædvanlige forhold, der er konstateret med hensyn til definitionen i driftsregnskabet af tildelingerne over Tacis-programmet for 1991 og navnlig med hensyn til kontrakterne med indkøbscentralerne.

>TAULUKON PAIKKA>

Tabel 7

5.22 Sopimukset kattavat 63 prosenttia ja maksut 37 prosenttia päätöksissä myönnetyistä määrärahoista. Määrärahojen tosiasiallinen käyttöönasettamisaste on ollut erityisen alhainen T Osernobylissä toteutettavien (sopimusten osalta 20 prosenttia ja maksujen osalta 8 prosenttia) sekä polttoainetta ja radioaktiivista jätettä koskevien toimien kohdalla (maksujen osalta 16 prosenttia).

Phare- og Tacis-afgørelsernes dækning af indgåede kontrakter pr. 31. december 1997

5.23 Niiden määrärahojen, joiden osalta sopimuksia ei vielä ole tehty, arvo on 294 miljoonaa ecua eikä 176 miljoonaa ecua, kuten hankekirjanpidossa on esitetty. Nämä määrärahat perustuvat osittain kauan sitten tehtyihin päätöksiin, eivätkä ne aina vastaa todellisia tarpeita. Julkisten varojen asianmukaisen käytön takaava hyvä hallinnointitapa edellyttäisi, että jäljellä olevien varojen kohdentamista tutkittaisiin tarkasti ja että edunsaajien kanssa sovittaisiin joko ohjelmien päättämisestä tai varojen kohdentamisesta uudelleen nykyisiä tarpeita vastaavasti.

>REFERENCE TIL EN GRAFIK>

>TABELPOSITION>

5.22. 63 % af de samlede bevillinger i henhold til afgørelserne er anvendt til kontrakter, 37 % til betalinger. Den faktiske bevillingsudnyttelse er særlig lav for aktionerne vedrørende Tjernobyl (20 % i kontrakter og 8 % i betalinger) og vedrørende radioaktivt brændstof og affald (16 % i betalinger).

6. PÄÄTELMÄT

5.23. Beløbet for bevillinger, som der endnu ikke er indgået kontrakter om, er på 294 mio. ECU, og ikke 176 mio. ECU som opført i driftsregnskabet. Grundlaget for disse bevillinger er afgørelser, som til dels er af ældre dato, og som ikke altid svarer til de faktiske behov. Der bør foretages en kritisk gennemgang af disse bevillinger, og det bør undersøges, om de offentlige midler er anvendt i overensstemmelse med principperne for forsvarlig økonomisk forvaltning. Efter samråd med modtagerne bør programmerne i givet fald afsluttes, eller de disponible bevillinger bør genanvendes under hensyntagen til behovene i dag.

Kokonaisarvio

6.1 Itä-Euroopan maissa ydinturvallisuuden alalla toteutettujen EU:n interventioiden tarkoituksena on suojella väestöä T Osernobylin onnettomuuden kaltaisten tilanteiden seurauksilta mutta myös saada Phare- ja Tacis-ohjelmien kautta aikaan EU:n ydinvoimateollisuuden ja Itä-Euroopan ydinvoimateollisuuden välistä markkinatalouteen mukautettua yhteistyötä. Nämä ovat ne kaksi tavoitetta, joiden saavuttamiseksi komissio osoitti vuosina 1990 1997 noin 850 miljoonaa ecua (30) ydinturvallisuuden tukiohjelmiin Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä entisen Neuvostoliiton uusissa itsenäisissä valtioissa. Tästä määrästä 786 miljoonaa ecua (31) sidottiin Phare- ja Tacis-ohjelmien yhteydessä; maksuja on suoritettu noin 307 miljoonaa ecua (32).

6. KONKLUSION

6.2 Tällä EU:n kannalta uudella interventioalalla, jolla aiemmin oli melko vähän mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön, on tapahtunut jonkin verran edistymistä. Toimien tarkastamisen yhteydessä todettiin kuitenkin, että tuloksia saadaan liian hitaasti ja että ohjelmien lyhyen aikavälin tavoitteita ei ollut saavutettu vuoden 1997 loppuun mennessä. Tämä johtuu sekä strategisista epäselvyyksistä että täytäntöönpanomenettelyistä, jotka soveltuvat huonosti tähän erityislaatuiseen ja poikkeuksellisen monimutkaiseen ympäristöön. Vuoden 1997 lopussa ei myöskään ollut käytettävissä menetelmiä, joiden avulla olisi voitu laatia kokonaisvaltainen arviointi kussakin voimalassa ydinturvallisuusalalla saavutetusta edistyksestä. IAEA järjestää vuonna 1999 kansainvälisen konferenssin, jonka tarkoituksena on arvioida edistymistä alalla, ja IAEA:ssa ollaan myös parhaillaan kehittämässä toistaiseksi puuttuvia turvallisuusindikaattoreita. Tällä hetkellä ei siis ole mahdollista laatia objektiivista selvitystä siitä, millaista edistystä alalla on saavutettu. Näin ollen on kiinnitettävä huomiota käytännön toimiin, joilla voidaan parantaa yhteisön toiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta, taloudellisuutta ja avoimuutta.

Samlet vurdering

6.1. EU's intervention på området nuklear sikkerhed i østlandene havde dels til formål at beskytte befolkningen mod følgerne af en ulykke som den i Tjernobyl, dels inden for rammerne af Phare- og Tacis-programmet at etablere et partnerskab baseret på markedsøkonomi mellem kernekraftindustrien i EU og i østlandene. Med dette dobbelte mål for øje afsatte Kommissionen i perioden 1990 1997 ca. 850 mio. ECU (30) til programmer til fremme af den nukleare sikkerhed i CØEL og NUS. Her blev der indgået forpligtelser for 786 mio. ECU (31) over Phare- og Tacis-programmerne og afholdt betalinger for 307 mio. ECU (32).

Vaikuttavuus

6.2. Der er sket visse fremskridt i denne interventionssektor, der er ny for EU, og som tidligere stort set ikke har været åben for internationalt samarbejde. Rettens revision af aktionerne viser imidlertid, at det går alt for langsomt med at nå frem til nogle resultater, og at de mål, der var fastlagt for programmerne på kort sigt, endnu ikke var nået ved udgangen af 1997, både fordi der ikke var fulgt en helt klar strategi, og fordi der var anvendt procedurer til iværksættelse af projekterne, som ikke var ordentligt afpasset efter de særlige og meget komplicerede forhold. Ved udgangen af 1997 kunne der ikke foretages en samlet vurdering af forbedringerne i hvert enkelt kernekraftværk på sikkerhedsområdet, fordi der ikke var fastlagt en bestemt metodologi. IAEA organiserer i 1999 en international konference om de opnåede resultater og er i øvrigt ved at udarbejde sikkerhedsindikatorer. Der har hidtil ikke været anvendt sådanne indikatorer, og derfor er det i dag umuligt at give et objektivt billede af de opnåede resultater. Der bør træffes konkrete foranstaltninger, der sikrer mere klarhed i fællesskabsaktionerne og også, at der tages mere hensyn til aspekter som effektivitet, produktivitet og sparsommelighed.

6.3 Strategian selkiytymättömyys ja epärealistisuus (ks. kohdat 3.1 3.11), Phare- ja Tacis-ohjelmien kehittäminen suljetussa ympäristössä (ks. kohdat 3.12 3.20) sekä komission vastuualueiden liiallinen siirtäminen kolmansille osapuolille (ks. kohdat 4.3, 5.4 5.5) ovat johtaneet viivyttelyyn toimien aloittamisessa, epäjohdonmukaisuuteen resurssien kohdentamisessa (ks. kohdat 5.1 5.3, 5.6 5.7) sekä viivytyksiin, jotka ovat vähentäneet EU:n toimien arvoa (ks. kohdat 5.8 5.14). Muotoiltaessa uutta strategiaa on otettava entistä paremmin huomioon edunsaajamaiden todellinen taloudellinen tilanne - erityisesti kun kyse on vanhojen voimaloiden tulevaisuudesta. Yhteistyötä muiden osapuolten, erityisesti IAEA:n sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa, olisi lujitettava; samoin olisi lujitettava yhteistyötä edunsaajamaiden kanssa. Keskinäiseen luottamukseen perustuvan yhteistyön kehittäminen edellyttää strategian ja sopimuskehyksen selkeyttämistä mutta myös sitä, että EU ja edunsaajat yhdessä määrittelevät tavoitteet ennalta. Ensisijaisesti huomiota on kiinnitettävä ohjelmien vaikuttavuutta ja kussakin voimalassa tapahtunutta turvallisuuden paranemista mittaavien indikaattoreiden kehittämiseen ja käyttämiseen yhdessä IAEA:n kanssa.

Effektivitet

Tehokkuus

6.3. En række faktorer, nemlig at der ikke blev anvendt en klar og realistisk strategi (jf. punkt 3.1 3.11), at projekterne under Phare- og Tacis-programmerne udvikles i et lukket kredsløb (jf. punkt 3.12 3.20), og at Kommissionen har delegeret for mange beføjelser til tredjemand (jf. punkt 4.3, 5.4 5.5), har medført en vis ubeslutsomhed med hensyn til, hvilke aktioner der skal iværksættes, og uhensigtsmæssig fordeling af midlerne (jf. punkt 5.1 5.3, 5.6 5.7) samt langsommelige procedurer, der har mindsket værdien af EU's aktioner (jf. punkt 5.8 5.14). Der bør i højere grad tages hensyn til de økonomiske forhold i modtagerlandene, når der skal fastlægges en ny strategi, og navnlig når der skal tages stilling til, hvad der skal ske med kernekraftværker af forældet konstruktion. Samarbejdet med de øvrige partnere bør styrkes, navnlig med IAEA og EBRD, men også med modtagerlandene. Gensidig tillid forudsætter, at de strategiske og kontraktlige rammer er klare, og at EU og modtagerne i fællesskab på forhånd fastlægger de mål, der skal forfølges. Endvidere bør Kommissionen prioritere det højt, at der i samarbejde med IAEA fastlægges præstationsindikatorer til måling af programmernes effektivitet. Endvidere bør det prioriteres særlig højt, at udviklingen på sikkerhedsområdet i hvert kernekraftværk følges meget nøje.

6.4 Ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavat yksiköt olisi yhdistettävä ja niille olisi annettava tarkoituksenmukaiset hallinto- ja henkilöstöresurssit ottaen huomioon niiden tehtävän monimutkaisuus ja laajuus sekä toimien toivottu edistymisnopeus; tällaisia resursseja niillä ei ole ollut missään vaiheessa vuoden 1990 jälkeen (ks. kohdat 4.12 4.16). Komission olisi harkittava johtotehtävistä vastaavan henkilöstön siirtoja sekä ohjelmien siirtämistä sellaisen pääosaston vastuulle, jonka erityisosaaminen vastaa nykyistä paremmin teknisesti vaativien hankkeiden hallinnointia. Tällainen uudelleenjärjestely vähentäisi tarvetta yksiköiden väliseen koordinointiin, jonka tehokkuudesta ei toistaiseksi ole näyttöä. Se myös mahdollistaisi komission käytettävissä olevien pitkälle erikoistuneiden asiantuntijaresurssien hyödyntämisen aiempaa paremmin.

6.5 Kyseisten yksiköiden olisi ilman liiallista välikäsiin turvautumista kyettävä takaamaan yhteistyön hallinta ja edunsaajiin nähden luottamuksellisten suhteiden jatkuvuus. Hankkeiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin liittyviä tehtäviä olisi lujitettava paikan päällä toteutettavan seurannan kautta. Näistä tehtävistä vastaavilla yksiköillä tulisi olla riittävästi toimivaltaa ja resursseja, jotta ongelmien nopea havaitseminen ja ratkaiseminen olisi mahdollista.

6.6 Lukuisia viivästyksiä aiheuttaneet menettelyt on tutkittava uudelleen ja mukautettava alalle ominaisen teknologian asettamiin vaatimuksiin parhaiksi todettujen käytänteiden mukaisesti (ks. kohdat 4.3 4.4, 5.12).

Produktivitet

6.4. De tjenester, der er ansvarlige for gennemførelsen af programmerne, bør reorganiseres, og de bør have de nødvendige forvaltningsinstrumenter og tilstrækkelige menneskelige ressourcer til at kunne løse en så omfattende opgave så hurtigt, som det er påkrævet. Det har de ikke kunnet siden 1990 (jf. punkt 4.12 4.16). Kommissionen bør overveje en omrokering af personalet. Den kunne i den forbindelse lægge programmerne ind under et generaldirektorat, som på grund af sit særlige arbejdsområde kan forvalte teknisk komplekse projekter bedre, end det er tilfældet i dag. Efter en sådan omstrukturering ville det ikke være nødvendigt at anvende så mange ressourcer på koordineringen af de forskellige tjenesters indsats - koordineringen har i øvrigt ikke været særlig effektiv. Den højt specialiserede sagkundskab, der er til rådighed i Kommissionen, ville også blive udnyttet bedre.

6.5. Disse tjenester burde kunne garantere et godt samarbejde med modtagerne baseret på gensidig tillid uden overdreven brug af mellemled. Programmerings-, gennemførelses- og evalueringsfunktionerne bør styrkes inden for rammerne af overvågningen på stedet. De ansvarlige tjenester bør have de beføjelser og midler, der gør det muligt for dem at identificere problemer hurtigt og finde en løsning i rette tid.

Taloudellisuus

6.6. Endelig bør de procedurer, der har forårsaget en lang række forsinkelser, undersøges igen og tilpasses de særlige teknologiske krav i denne sektor i overensstemmelse med »best practice« (jf. punkt 4.3 4.4, 5.12).

6.7 Kirjanpitoon merkittyjen tietojen olisi oltava avoimia (ks. kohdat 4.5 4.10, 4.19 4.20), jotta tilejä olisi mahdollista käyttää todellisina hallinnointivälineinä, joiden avulla voidaan saada tietoja saavutetuista tuloksista ja välttää varojen tarpeeton jäädyttäminen toimiin, joita ei ole määritelty tai jotka ovat ajan myötä menettäneet merkityksensä. Niiden varojen, joita ei ole otettu käyttöön sopimusten perusteella (294 miljoonaa ecua, ks. kohdat 5.21 5.23), kohdentaminen olisi tutkittava perusteellisesti ja ajanmukaistettava siten, että tarpeet ja saadut tulokset otetaan huomioon.

6.8 Kysymystä tiettyjen toimien antamisesta alihankintasopimusten avulla edunsaajamaiden elinten tai yritysten hoidettavaksi olisi arvioitava uudelleen, sillä on olemassa vaara, että länsimaiset sopimuspuolet teettävät eräitä niiltä tilattuja töitä Itä-Euroopan maissa toimivilla alihankkijoilla ja saavat sillä tavoin yhteisön talousarvion kustannuksella voittoja, jotka ovat suuremmat kuin tavanomaiset kaupalliset voittomarginaalit niiden toiminta-alalla (ks. kohta 5.19). Suora yhteistyö EU:n ja tiettyjen edunsaajamaissa toimivien elinten tai yritysten välillä voi vain vahvistaa osapuolten välillä tarvittavaa luottamusta, jota ei vielä ole tarpeeksi (ks. kohdat 4.17 4.18, 5.1, 5.18 5.20).

6.9 Laitospaikalla annettavan avun yhteydessä ei sovelleta kilpailuttamismenettelyjä, ja hankintayritystenkin kohdalla niitä käytetään harvoin, mikä johtaa korkeisiin palkkioihin (ks. kohdat 4.1 4.2, 4.11). Hankintasopimusten kohdalla menettelyt sen sijaan ovat liian raskaat, mikä aiheuttaa viivästyksiä hankkeiden täytäntöönpanossa (ks. kohdat 4.4, 5.12). Komission olisi tältä osin otettava mallia muiden rahoittajien parhaiksi todetuista käytänteistä varmistaakseen, että sovitut hinnat ovat kohtuulliset, että alkuperäsääntöjen soveltaminen ei hidasta toimia tai tee niistä epäjohdonmukaisia muiden rahoittajien toimiin nähden ja että edunsaajat osallistuvat nykyistä enemmän prosessin tärkeimpiin vaiheisiin. Joka tapauksessa on tarpeen täsmentää poikkeusjärjestelyn yksityiskohtaiset soveltamissäännöt, jotta vältetään liialliset myönnytykset, joilla voisi olla kielteisiä vaikutuksia yhteisön talousarvioon (ks. kohta 4.2).

Sparsommelighed

6.7. Regnskabsposteringerne bør være gennemskuelige (jf. punkt 4.5 4.10, 4.19 4.20), således at regnskaberne bliver egentlige forvaltningsredskaber, der kan bruges som indikatorer for de faktiske resultater, og således at man undgår unødig blokering af midler til aktioner, der ikke er defineret, eller som allerede er indhentet af begivenhederne. Der bør foretages en samlet undersøgelse af, hvordan de bevillinger, der ikke er disponeret over til kontrakter (294 mio. ECU, jf. punkt 5.21 5.23) skal anvendes, og fordelingen bør tages op til revision under hensyntagen til behov og resultater.

6.8. I nogle tilfælde har institutioner eller virksomheder i modtagerlandene ved underkontrakt fået overdraget gennemførelsen af aktioner. Dette spørgsmål bør tages op til fornyet overvejelse, for der er den risiko, at vestlige kontrahenter, der lader underkontrahenter i østlandene udføre visse opgaver, får en højere fortjenstmargen - som dækkes over fællesskabsbudgettet - end normen i deres aktivitetssektor (jf. punkt 5.19). I øvrigt kan et direkte samarbejde mellem EU og nogle af disse institutioner eller virksomheder i modtagerlandene kun være med til at befæste et sådant tillidsforhold mellem parterne, som er nødvendigt, og som i mange tilfælde endnu ikke er etableret (jf. punkt 4.5, 4.17 4.18, 5.1, 5.18 5.20).

Toimien avoimuus

6.9. Der anvendes ikke udbudsprocedurer ved indgåelse af kontrakter med eksperterne på stedet og sjældent ved kontrakter med indkøbscentralerne, og det medfører høje honorarer (jf. punkt 4.1 4.2, 4.11). Ved indkøbskontrakterne er udbudsprocedurerne til gengæld overordentligt komplicerede, og det medfører forsinkelser i iværksættelsen (jf. punkt 4.4, 5.12). Kommissionen bør på dette område i højere grad følge sådanne »best practice«-normer, som andre donorer anvender for at sikre sig, at priserne er rimelige, at oprindelsesreglerne ikke sinker gennemførelsen af aktionerne eller bevirker, at aktionerne bliver mindre kohærente med de øvrige donorers aktioner, og at modtagerne i højere grad inddrages i de vigtigste etaper af processen. Det er under alle omstændigheder nødvendigt at fastsætte regler for, hvornår bestemmelserne kan fraviges, så man ikke risikerer at miste kontrollen over aktionerne - med store budgetudgifter til følge (jf. punkt 4.2).

6.10 Ydinturvallisuuden parantamiseen Itä-Euroopassa tarkoitettujen tukitoimien erityislaadun vuoksi ne olisi EU:n talousarviossa erotettava muista Phare- ja Tacis-ohjelmista. Ydinvoima-alan toimien eritteleminen selkeästi antaisi budjettivallan käyttäjälle mahdollisuuden toimien avoimempaan seurantaan, sillä se edellyttäisi, että komissio esittää säännöllisesti seikkaperäisiä kertomuksia ohjelmien tilanteesta ja todetusta edistymisestä (ks. kohta 3.6).

Tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 12. marraskuuta 1998 pitämässään kokouksessa.

Aktionerne skal defineres klart

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

6.10. Aktionerne til styrkelse af den nukleare sikkerhed i østlandene bør, fordi de er så specifikke, opføres separat i EU-budgettet og ikke sammen med de øvrige Phare- og Tacis-programmer. Hvis aktionerne på det nukleare område var præcist defineret, kunne budgetmyndigheden kræve af Kommissionen, at den regelmæssigt forelægger detaljerede rapporter om programgennemførelsen og de konstaterede fremskridt, og dermed ville det blive nemmere for budgetmyndigheden at kontrollere aktionerne (jf. punkt 3.6).

Bernhard FRIEDMANN

Presidentti

Vedtaget af Revisionsretten i Luxembourg på mødet den 12. november 1998.

På Revisionsrettens vegne

(1) Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.

Bernhard FRIEDMANN

(2) Neuvoston päätöslauselma, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, ydinturvallisuuden teknisistä ongelmista, kohta 5 (EYVL C 172, 8.7.1992, s. 2).

Formand

(3) Ks. liitteen 1 taulukko 1.1. Vertailun vuoksi todettakoon, että uuden voimalan, jossa on neljä reaktoria ja jonka kokonaisteho on 5 000 MW, rakennuskustannukset ovat noin 5 000 miljoonaa ecua.

(4) Käyttöturvallisuudeksi kutsutaan kaikkia niitä turvallisuustoimenpiteitä, jotka koskevat nimenomaan ydinvoimaloiden toimintaa. Ydinturvallisuus on laajempi käsite, johon sisältyvät muun muassa väestönsuojelu ja täydellinen ydinpolttoainekierto.

(1) Canada, Frankrig, Tyskland, Italien, Japan, Det Forenede Kongerige og USA.

(5) Ks. liite 1, kohta 8.

(2) Rådets resolution af 18. juni 1992 om teknologiske problemer vedrørende nuklear sikkerhed, punkt 5, EFT C 172 af 8.7.1992, s. 2.

(6) Erityiskertomus nro 6/97 Ukrainalle myönnetystä Tacis-tuesta (EYVL C 171, 5.6.1997).

(3) Jf. bilag 1, tabel 1.1. Som sammenligningsgrundlag kan nævnes, at udgifterne til opførelse af et nyt kernekraftværk med fire reaktorer med en samlet effekt på 5 000 MWe er ca. 5 000 mio. ECU.

(7) Lupa muuttaa laitoksia ja ottaa käyttöön uusia laitteita.

(4) Driftssikkerheden er de samlede sikkerhedsforanstaltninger, der udelukkende vedrører selve driften af et kernekraftværk. Den nukleare sikkerhed omfatter navnlig beskyttelse af befolkningen og det nukleare brændstofs fuldstændige kredsløb.

(8) Komission tiedonanto Euroopan unionin ydinenergiateollisuudesta (Euratomin perustamissopimuksen 40 artiklan mukainen ohjeellinen ydinenergiaohjelma) kohta V.3, KOM(97) 401 lopullinen, 25. syyskuuta 1997.

(5) Jf. bilag 1, punkt 8.

(9) Erityisesti 27. heinäkuuta 1995 pidetyn Phare/Tacis-komitean kokouksen aikana esitetty pyyntö.

(6) Særberetning nr. 6/97 om Tacis-støtte til Ukraine, EFT C 171 af 5.6.1997.

(10) Grundremmingen A ja Greifswald Saksassa, Chinon ja Saint-Laurent Ranskassa, Windscale AGR ja Berkeley Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Vandellos 1 Espanjassa.

(7) Tilladelser til at ændre anlæggene og derefter tage nyt udstyr i brug.

(11) Turvallisuusongelmia koskeva luettelo ja luokittelu, ASCOT-suuntaviivat turvallisuusnäkökohtien omaan arviointiin, ASSET- ja OSART-menetelmät toimintaturvallisuuden arvioimiseen jne.

(8) Punkt V.3 i meddelelse fra Kommissionen om kerneenergiindustrien i EU (vejledende kerneenergiprogram i henhold til Euratom-traktatens artikel 40), KOM(97) 401 endelig udg. af 25. september 1997.

(12) NEA:n vuoden 1998 alussa julkaisema kertomus Neuvostoliitossa kehitettyä tyyppiä olevien reaktoreiden turvallisuutta koskevasta tutkimuksesta.

(9) Denne anmodning blev navnlig fremsat på mødet i Phare/Tacis-udvalget den 27. juli 1995.

(13) Palvelusopimukset voidaan tehdä suoraan, kun kyseessä ovat rahalliselta arvoltaan pienet (perättäisistä Tacis-asetuksista riippuen aluksi enintään 0,3 miljoonan ecun ja myöhemmin enintään 0,2 miljoonan ecun arvoiset) tai lyhytaikaiset hankkeet, voittoa tavoittelemattomille elimille uskotut hankkeet, jo käynnistettyihin hankkeisiin liittyvät lisähankkeet tai kun tarjouspyyntö ei ole tuottanut tulosta.

(10) Grundremmingen A og Greifswald i Tyskland, Chinon A og Saint-Laurent A i Frankrig, Windscale AGR og Berkeley i Det Forenede Kongerige, Vandellos 1 i Spanien.

(14) Ks. liitteen 2 taulukko 2.4. Vuoden 1997 lopussa tehtiin vain yksi Phare-ohjelmaan liittyvä sopimus; sopimuksen arvo on 1 miljoona ecua (viitenumero: ZZ95280701 97-0779).

(11) Fortegnelse over og klassificering af sikkerhedsproblemerne, ASCOT-retningslinjerne for kernekraftværkernes evaluering af deres egen sikkerhedspolitik, ASSET- og OSART-metoderne til evaluering af driftssikkerheden osv.

(15) Italtrendin ja Crown Agentsin kanssa tehdyt sopimukset.

(12) Behov for forskning i sikkerheden i russisk konstruerede reaktorer, offentliggjort af NEA i begyndelsen af 1998.

(16) GTZ:n (Gesellschaft für technische Zusammenarbeit) kanssa tehdyt sopimukset.

(13) Aftaler om tjenesteydelser kan indgås i form af underhåndsaftaler, når aktionerne er af mindre omfang (0,3 mio. ECU og senere 0,2 mio. ECU i overensstemmelse med de på hinanden følgende Tacis-forordninger) eller af kortere varighed, eller hvis gennemførelse er overdraget til institutioner, som arbejder uden gevinst for øje, eller som er en videreførelse af allerede igangværende aktioner, eller i tilfælde, hvor et udbud ikke har givet resultat.

(17) Europan ja Fichtnerin kanssa tehdyt sopimukset.

(14) Jf. bilag 2, tabel 2.4. For Phare var der kun indgået en kontrakt til 1 mio. ECU ved udgangen af 1997 (reference: ZZ95280701 97-0779).

(18) Ks. myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 1997, kohta 5.8 (EYVL C 349, 17.11.1998).

(15) Kontrakter med Italtrend og Crown Agents.

(19) Sopimukset 94-0046, 93-0504, 94-1281 ja 95-0242 kuvastavat tätä ilmiötä.

(16) Kontrakter med GTZ (Gesellschaft für technische Zusammenarbeit).

(20) Tutkituista 43 sopimuksesta 15:een liittyi 31. joulukuuta 1997 maksattamatta olevia määriä yhteensä 5,9 miljoonan ecun arvosta siitä huolimatta, että sopimusten voimassaolo oli lakannut yli vuotta aikaisemmin (sopimukset 93-0958, 94-1263, 93-0533, 94-0120, 94-0491, 94-0116, 93-0410, 94-0547, 95-0775, 95-0774, 94-1281, 93-0972, 95-0190, 93-0895 ja 94-0028).

(17) Kontrakter med Europa og Fichtner.

(21) Myös Kiovassa, Ukrainassa, sijaitsevaa yhteistä hallinnointiyksikköä (Joint Management Unit) varten varattiin 1 miljoona ecua.

(18) Jf. Rettens årsberetning for regnskabsåret 1997, EFT C 349 af 17.11.1998, punkt 5.8.

(22) Kyseisten menojen kokonaismäärä ei saa ylittää 2:ta prosenttia Phare-määrärahoista eikä 3,5:tä prosenttia Tacis-määrärahoista.

(19) Kontrakt nr. 94-0046, 93-0504, 94-1281 og 95-0242 er eksempler herpå.

(23) Ks. taulukko 1, sarake "Ohjelmatyö, hallinnointi, arviointi".

(20) For 15 af 43 undersøgte kontrakter var der pr. 31. december 1997 et restbeløb på i alt 5,9 mio. ECU, selv om kontrakterne var udløbet over et år tidligere (93-0958, 94-1263, 93-0533, 94-0120, 94-0491, 94-0116, 93-0410, 94-0547, 95-0775, 95-0774, 94-1281, 93-0972, 95-0190, 93-0895, 94-0028).

(24) Ks. myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 1997, kohdat 5.37 5.39 (EYVL C 349, 17.11.1998).

(21) Der blev også afsat 1 mio. ECU til en fælles forvaltningsenhed (Joint Management Unit) i Kiev i Ukraine.

(25) Suomessa 27. 29. elokuuta 1997 järjestetyn VVER-käyttäjämaiden ydinturvallisuusviranomaisten yhteistyökokouksen (Cooperation Forum for VVER Regulators) pöytäkirjat.

(22) De samlede udgifter må ikke overstige 2 % af Phare-bevillingerne og 3,5 % af Tacis-bevillingerne.

(26) Tilintarkastustuomioistuin on jo aiemmin MED-ohjelmista antamassaan erityiskertomuksessa nro 1/96 tarkastellut niitä edellytyksiä, joilla komissio julkisen vallan käyttäjänä voi siirtää toimivaltaa ulkopuolelleen (EYVL C 240, 19.8.1996, kohdat 39 57).

(23) Jf. tabel 1, søjlen »Programmering, forvaltning, evaluering«.

(27) Sopimusehtojen hyväksymiseen oli kulunut 446 päivää ja sopimuksen tekemiseen 259 päivää.

(24) Jf. Rettens årsberetning for regnskabsåret 1997, EFT C 349 af 17.11.1998, punkt 5.37 5.39.

(28) Samanlaisessa tilanteessa länsimaiset toimijat hyödyntävät korvaavia menetelmiä, kuten hintojen erittelemistä ja analysoimista tai puitesopimusten tekemistä.

(25) Referat fra »Cooperation forum for VVER regulators« den 27. 29. august 1997 i Finland.

(29) Sopimukset numero 93-0490, 93-0502 ja 95-0844.

(26) Rettens særberetning nr. 1/96 om MED-programmerne indeholder bemærkninger om de betingelser, hvorunder Kommissionen har delegeret beføjelser, der er tillagt den som offentlig myndighed, EFT C 240 af 19.8.96, punkt 39 57.

(30) Ks. taulukko 1.1 liitteessä 1.

(27) 446 dage til godkendelsen af udbudsbetingelserne og 259 dage til indgåelsen af kontrakten.

(31) Ks. taulukko 1. Kyseiseen määrään sisältyvät ISTC:lle ja USTC:lle myönnetyt varat, joiden yhteismäärä on 65 miljoonaa ecua.

(28) Vestlige kernekraftværker anvender i sådanne tilfælde andre procedurer, som f. eks. prisspecificering eller prisanalyse eller indgåelse af rammeaftaler.

(32) Ks. taulukko 1.

(29) Kontrakt 93-0490, 93-0502 og 95-0844.

(30) Jf. tabel 1.1 i bilag 1.

(31) Jf. tabel 1. I dette beløb er medtaget bidraget til ISTC og USTC på i alt 65 mio. ECU.

(32) Jf. tabel 1.

LIITE 1

Phare- ja Tacis-ydinturvallisuusohjelmien taustaa

BILAG 1

Yhteisö

1. Neuvosto antoi vuonna 1975 päätöslauselman (1), jossa tarkennettiin komission tehtäviä ydinturvallisuuden teknisten ongelmien osalta. Koska ongelmat ulottuvat yhteisön rajojen ulkopuolelle, komission tehtäväksi annettiin toimia jäsenvaltioiden tekemien aloitteiden katalysaattorina, pyrkiä löytämään yhteinen kanta kansainvälisten järjestöjen piirissä, edistää turvallisuusvaatimusten ja -kriteerien asteittaista yhdenmukaistamista sekä esitellä tältä pohjalta neuvostolle ehdotukset parhaiten tilanteeseen soveltuviksi yhteisön säännöksiksi.

Phare- og Tacis-programmerne vedrørende nuklear sikkerhed

2. Vuonna 1986 tapahtuneen T Osernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi havaittiin, kuinka tärkeitä Neuvostoliitossa kehitettyihin reaktoreihin liittyvät turvallisuuskysymykset ovat. Euratomin perustamissopimukseen sisältyvän tehtävän (2) mukaisesti yhteisön toimet rajoittuivat aluksi väestön suojelemiseen säteilyltä ydinonnettomuuden sattuessa (3).

3. Neuvosto antoi kesäkuussa 1992 ydinturvallisuudesta uuden päätöslauselman (4), jolla korvattiin vuoden 1975 päätöslauselma, jotta voitaisiin tehdä yhteistyötä Keski-ja Itä-Euroopan maiden sekä entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden kanssa. Päätöslauselmassa jäsenvaltioita ja komissiota pyydettiin:

Forholdene i Fællesskabet

a) lisäämään kyseisten maiden kanssa toteutettavia yhteisiä toimia;

1. I 1975 vedtog Rådet en resolution (1) om Kommissionens rolle i forbindelse med teknologiske problemer vedrørende nuklear sikkerhed. Heri fastslog det, at med sådanne problemer, som rakte ud over Fællesskabets grænser, skulle Kommissionen fungere som katalysator for medlemsstaternes initiativer, finde en fælles holdning, der kunne bruges i de internationale organisationer, fremme en stadig større harmonisering af sikkerhedskrav og -kriterier og på dette grundlag forelægge udkast til de bedst egnede fællesskabsbestemmelser for Rådet.

b) toimimaan Itä-Euroopan maiden ydinvoimalaitosten turvallisuustason nostamiseksi yhteisössä noudatettavaa vastaavalle tasolle;

2. Katastrofen i Tjernobyl i 1986 viste, at der var meget alvorlige sikkerhedsproblemer med atomreaktorerne af sovjetisk konstruktion. Fællesskabet var bundet af mandatet i Euratom-traktaten (2) og tog sig i første omgang kun af spørgsmålet om strålingsbeskyttelse af befolkningen i tilfælde af en atomulykke (3).

c) toimimaan IAEA:n yhteydessä koordinoidulla tavalla kansainvälisesti hyväksyttävien ydinturvallisuusvaatimuksia ja -kriteereitä koskevan järjestelmän määrittelemiseksi.

3. I juni 1992 vedtog Rådet en ny resolution vedrørende nuklear sikkerhed (4), der erstattede resolutionen fra 1975. Denne resolution tog sigte på samarbejdet med CØEL og NUS, og medlemsstaterne og Kommissionen blev heri anmodet om, at

a) styrke deres fælles aktioner i disse lande

b) søge at bringe sikkerhedsniveauet i østlandenes nukleare anlæg op på et niveau, der svarede til det, der praktiseredes i Fællesskabet

Euratom-lainat

c) samordne deres indsats inden for rammerne af IAEA med henblik på fastlæggelse af internationalt anerkendte kriterier for og krav til nuklear sikkerhed.

4. Euratom-lainojen osuus hankkeiden kustannuksista voi olla korkeintaan 50 prosenttia. Jos hanke yhteisrahoitetaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa, pankilta saatavan rahoituksen ja Euratom-rahoituksen yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää 70:tä prosenttia kokonaiskustannuksista. Edunsaajavaltion on taattava lainat. Hankkeiden on sisällyttävä kokonaisvaltaiseen energiasuunnitelmaan, ja niiden on voitava osoittaa olevan taloudellisesti elinkelpoisia. Nämä erilaiset tekijät saavat aikaan sen, että lainahakemusten käsittely on monimutkaista. Yhtään lainaa ei ollut myönnetty vielä 31. joulukuuta 1997 mennessä, mutta kolmea hanketta harkittiin parhaillaan:

a) 100 miljoonan ecun laina 220 miljoonaa ecua maksavaan Kozlodouin (Bulgaria) voimalan yksiköiden 5 ja 6 nykyaikaistamiseen; lainahakemus jätettiin elokuussa 1995, ja hankkeen rahoittamiseen on lainan lisäksi tarkoitus käyttää Ranskan, Saksan ja Venäjän myöntämiä vientiluottoja sekä kansallista luottoa; jos lainasopimus allekirjoitetaan ennen vuoden 1998 loppua, asian käsittely on kestänyt kolme ja puoli vuotta;

b) 623 miljoonan ecun laina 1 265 miljoonaa ecua maksavaan Chmel'nyc'kyj 2- ja Rovno 4 -yksiköiden (Ukraina) nykyaikaistamiseen; lainahakemus jätettiin heinäkuussa 1995, ja hankkeen rahoittamiseen on lainan lisäksi tarkoitus käyttää Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin myöntämää luottoa sekä Ukrainan omia varoja; jos lainasopimus allekirjoitetaan heinäkuussa 1998, asian käsittely on kestänyt kolme vuotta;

Euratom-lån

c) 335 miljoonan ecun laina alustavan arvion mukaan 670 miljoonaa ecua maksavaan hankkeeseen, jonka avulla pyritään saamaan valmiiksi sekä nykyaikaistamaan Kalininin 3-yksikkö (Venäjä); lainahakemus jätettiin joulukuussa 1995, ja hankkeen rahoittamiseen on lainan lisäksi tarkoitus käyttää omia varoja; hankkeen käsittelemistä hidastutti helmikuussa 1998 se, että hankkeen venäläinen osapuoli ei ollut toimittanut hankkeen arvioinnissa tarvittavia taloudellisia tietoja.

4. Euratom-lån må højst dække 50 % af omkostningerne ved projekterne. Hvis et projekt samfinansieres med EBRD, må den samlede finansiering inklusive Euratom-finansieringen ikke overstige 70 % af de samlede omkostninger ved projektet. Modtagerstaten skal stille sikkerhed for lånene. Projekterne skal indgå i en overordnet energiplan, og der skal være belæg for deres økonomiske levedygtighed. Disse faktorer vanskeliggør undersøgelserne forud for ydelsen af lån. Pr. 31. december 1997 var der endnu ikke ydet noget lån, men der var indledt forundersøgelse af tre projekter:

5. Euratom-lainoja on vain harvoin hyödynnetty laajamittaisissa toimissa. Sen sijaan Sosnovyi Borin voimalan (simulaattori) ja Balakovon voimalan (jätteenkäsittelylaitokset) pieniä hankkeita on rahoitettu EU:n alueella, etenkin Saksassa, toimivien pankkien myöntämillä luotoilla.

a) Et lån på 100 mio. ECU, som der blev anmodet om i august 1995, og som skulle suppleres med franske, tyske og russiske eksportkreditter, samt et nationalt lån til finansiering af et projekt på 220 mio. ECU vedrørende modernisering af enhed 5 og 6 i kernekraftværket i Kozlodouy i Bulgarien. Hvis låneaftalen kan undertegnes inden udgangen af 1998, vil forundersøgelsen have varet tre et halvt år.

b) Et lån på 623 mio. ECU, som der blev anmodet om i juli 1995, og som skulle suppleres med et EBRD-lån og egne midler, til finansiering af et projekt til 1 265 mio. ECU vedrørende modernisering af enhederne Khmelnitsky 2 og Rovno 4 i Ukraine. Hvis låneaftalen kan undertegnes i juli 1998, vil forundersøgelsen have varet i tre år.

c) Et lån på 335 mio. ECU, som der blev anmodet om i december 1995, og som skulle suppleres med egne midler til et projekt vedrørende færdigbygning og modernisering af enheden Kalinin 3 i Rusland. Dette projekt var anslået til 670 mio. ECU. I februar 1998 blev forundersøgelsen af projektet forsinket, fordi den russiske partner ikke havde fremsendt finansielle oplysninger, som skulle bruges ved evalueringen.

Monenvälisyys

5. Euratom-lån har kun i begrænset omfang finansieret større projekter, men Sosnovy Bor-værket (simulator) og Balakovo-værket (anlæg til affaldsbehandling) har optaget lån i banker i EU, navnlig i Tyskland, for at finansiere mindre projekter.

6. Vastatakseen kansainvälisen yhteisön odotuksiin 144 ydinvoimalan käyttäjää kaikkialta maailmasta kokoontui Moskovassa 15. toukokuuta 1989. Käyttäjät perustivat WANO-yhdistyksen edistämään ydinturvallisuuden ja ydinvoimaloiden tehokkuuden parantamista. WANO päätti heinäkuussa 1990 laatia ohjelman VVER 440/230 -reaktoreiden turvallisuuden parantamiseksi. Ohjelma esiteltiin heinäkuussa 1991, ja ydinturvallisuutta käsittelevä IAEA:n komitea (IAEA's Nuclear Safety Committee, INSAG) antoi sille tukensa. Ohjelman toteuttaminen aloitettiin Bulgariassa Phare-ohjelmasta rahoitettujen toimien avulla. Laajentaakseen toimintaa muihin voimaloihin WANO perusti VVER-ohjauskomitean, johon kuuluvat Novovorone Ozskin, Kuolan, Bohunicen ja Kozloduin voimalat sekä länsimaisia toimijoita. Kun laitospaikalla annettavaa apua koskevat Tacis-ohjelmat käynnistettiin vuonna 1993, EU pyysi WANO:a huolehtimaan niihin liittyvistä koordinointi- ja neuvonantotehtävistä. VVER-ohjauskomitea laajensi toimintansa kattamaan kaikki neuvostoliittolaista alkuperää olevat reaktorityypit; komitea otti nimekseen WANO:n neuvoa-antava komitea - Pariisin ja Moskovan keskukset.

7. Vastaavasti IAEA aloitti vuonna 1990 yhteistyön Itä-Euroopan maiden kanssa käynnistääkseen ydinturvaohjelmia, joissa vallitsi kansainvälinen konsensus. Lisäksi IAEA teki vuonna 1994 aloitteen ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen laatimiseksi. Sopimuksen oli vuoden 1997 loppuun mennessä allekirjoittanut 66 maata.

8. Koska Itä-Euroopan maiden hyväksi myönnettävät määrät ovat suuria, G7-ryhmän jäsenmaat pyysivät vuonna 1992 (5) G24-ryhmään kuuluvia maita täydentämään kahdenvälisiä ohjelmiaan monenvälisen rahaston avulla sekä lujittamaan koordinointimekanismeja. Ydinturvarahastoksi (NSA) nimetty monenvälinen rahasto perustettiin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin yhteyteen maaliskuussa 1993. Komission, jolle oli jo Pariisissa vuonna 1989 järjestetyssä G7-maiden huippukokouksessa annettu tehtäväksi koordinoida yleisesti G24-maiden Itä-Euroopan maille myöntämää apua, yhteyteen perustettiin kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi NUSAC:ksi kutsuttu rakenne (6).

Det multilaterale aspekt

9. T Osernobylin osalta G7-maat ja EU sopivat vuonna 1994 (7) täydentävästä toimintasuunnitelmasta, jota varten allekirjoitettiin joulukuussa 1995 sopimuspöytäkirja Ukrainan kanssa. Toimintasuunnitelman tarkoituksena oli sulkea T Osernobylin voimala ennen vuotta 2000 ja edistää vastineeksi kolmen rakenteilla olevan reaktorin, jotka sijaitsevat Zaporizhzhian, Rovnon ja Chmel'nyc'kyjin voimaloiden yhteydessä, valmistumista. Ukrainan kanssa vuonna 1995 tehtyyn pöytäkirjaan lisättiin vuonna 1997 suunnitelma reaktorisuojan toteuttamiseksi (Shelter Implementation Plan, SIP) T Osernobylin voimalan yksikössä 4. Denverissä kesäkuussa 1997 järjestetyn G7-maiden huippukokouksen seurauksena perustettiin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin yhteyteen uusi monenvälinen rahasto reaktorisuojan rahoittamista varten. Komissio ehdotti syyskuussa 1997 neuvostolle, että rahastolle myönnettäisiin enintään 100 miljoonaa ecua, jotka otettaisiin vuosien 1998 ja 1999 Tacis-määrärahoista.

6. Foranlediget af det internationale samfunds reaktion mødtes lederne af 144 kernekraftværker fra hele verden i Moskva den 15. maj 1989 og grundlagde sammenslutningen WANO, hvis formål var at forbedre kernekraftværkernes sikkerhed og kapacitet. WANO vedtog i juli 1990 at udarbejde et program til forbedring af sikkerheden i VVER 440/230-reaktorerne. Dette program blev fremlagt i juli 1991 og godkendt af atomsikkerhedskomitéen i IAEA (INSAG). Iværksættelsen af dette program begyndte i Bulgarien med aktioner finansieret over Phare-programmet. For at udvide aktiviteterne til også at omfatte andre kernekraftværker nedsatte WANO en VVER-styringskomité med repræsentanter for kernekraftværkerne i Novovoronesh, Kola, Bohunice og Kozloduy samt for vesteuropæiske kernekraftværker. Da der i 1993 blev lanceret Tacis-programmer for støtte på stedet, anmodede EU WANO om at fungere som koordinator og rådgiver. VVER-styringskomitéen udvidede sine aktiviteter til alle reaktortyper af sovjetisk oprindelse og ændrede navn til »Comité consultatif WANO - centres de Paris et de Moscou« (WANO's rådgivende udvalg - med kontorer i Paris og Moskva).

10. Taulukossa 1.2 ovat suuruusjärjestyksessä kansainvälisen yhteisön ydinturvallisuuteen Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä entisen Neuvostoliiton uusissa itsenäisissä valtioissa myöntämät määrät (NUSAC:n toimittamat tiedot ovat epätäydelliset).

7. Samtidig indledte IAEA i 1990 et samarbejde med landene i Østeuropa om iværksættelse af sikkerhedsprogrammer, som der var international enighed om. IAEA tog i øvrigt i 1994 initiativ til en aftale om nuklear sikkerhed, der ved udgangen af 1997 var undertegnet af 66 lande.

11. Apu on annettu tilanteessa, joka on ollut ydinenergia-alalle taloudellisesti epäsuotuisa ja kaupalliselta kannalta monimutkainen. Euroopan unioniin kuuluvien maiden sekä Pohjois-Amerikan ydinvoimateollisuus on saanut havaita perinteisten markkinoidensa pienenevän. Jo toiminnassa olevien voimaloiden korvaamista ja nykyaikaistamista varten on olemassa investointiohjelmia, mutta mahdollisuudet rakentaa uusia yksiköitä ovat hyvin vähäiset. Japanissa ja Kaukoidässä näkymät ovat paremmat, ja Japanin ja Yhdysvaltojen ydinvoimateollisuus ovat kiinteässä yhteistyössä niiden hyödyntämiseksi.

8. Der skulle tilvejebringes så omfattende finansielle midler til østlandene, at G7-landene i 1992 (5) opfordrede G24-landene til at supplere deres bilaterale programmer med en multilateral fond og styrke samordningsmekanismerne. Den multilaterale fond NSA (Nuclear Safety Account) blev oprettet i marts 1993 under EBRD. Strukturen NUSAC blev oprettet i kommissionsregi for at styrke den internationale koordinering. Kommissionen havde allerede på G7-topmødet i Paris i 1989 (6) fået mandat til at samordne G24-bistanden til østlandene.

12. Mahdolliset kaupalliset yhteydet Itä-Euroopan markkinoille, jotka aiemmin olivat suljetut, sekä teollisen yhteistyön kehittäminen kyseisten maiden ydinteollisuuden kanssa ovat Euroopan unionin ydinteollisuuden kannalta strategisesti tärkeitä tekijöitä.

9. G7 og EU aftalte i 1994 (7) en supplerende handlingsplan for Tjernobyl, og der blev undertegnet et aftalememorandum med Ukraine i december 1995. Målet for denne plan var, at Tjernobyl-anlægget skulle lukkes ned inden år 2000, og til gengæld skulle tre reaktorer under opførelse på Zaporoje-, Rovno- og Khmelnitsky-værket bygges færdig. 1995-aftalememorandummet med Ukraine blev i 1997 suppleret med en reaktorindkapslingsplan (SIP), der omfattede Tjernobyl-værkets enhed 4. Efter G7-topmødet i Denver i juni 1997 blev der oprettet en ny multilateral fond i EBRD for at finansiere indkapslingen. I september 1997 foreslog Kommissionen Rådet, at der skulle ydes et bidrag på maksimalt 100 mio. ECU til denne fond, og dette beløb skulle hentes fra Tacis-bevillingerne for 1998 og 1999.

13. Taulukossa 1.3 eritellään rahoitussopimukset, jotka Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on tehnyt Ydinturvarahaston nimissä.

10. Tabel 1.2 viser, hvor store beløb det internationale samfund har ydet til nuklear sikkerhed i CØEL og NUS (databasen udarbejdet af NUSAC er ufuldstændig).

11. Denne bistand blev ydet på et tidspunkt, hvor atomenergisektoren var ramt af både økonomiske og handelsmæssige problemer. Atomindustriens traditionelle markeder i EU-medlemsstaterne og Nordamerika er for nedadgående. Selv om der findes investeringsprogrammer til udskiftning og modernisering af kernekraftværker i drift, har det meget lange udsigter med opførelse af nye enheder. Udsigterne er bedre i Japan og det fjerne Østen. For at udnytte disse muligheder har atomindustrien i Japan og USA etableret et direkte samarbejde.

12. Det er af strategisk interesse for atomsektoren i Den Europæiske Union at finde afsætningsmarkeder i østlandene, der tidligere var lukkede, og at udvikle et industrielt samarbejde med atomindustrien i disse lande.

Edunsaajamaat

13. Tabel 1.3 indeholder en detaljeret oversigt over finansieringsaftalerne indgået af EBRD på vegne af NSA.

14. Suurin osa Keski- ja Itä-Euroopan maissa olevista reaktoreista on Neuvostoliitossa kehitettyjä RBMK- ja VVER-tyyppisiä reaktoreita. RBMK-teknologiaa kehitettiin kolmessa peräkkäisessä vaiheessa. Tämäntyyppisistä reaktoreista ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 1973 (Sosnovy Bor 1) ja viimeisin vuonna 1990 (Smolensk 3). Myös VVER-teknologiasta on kehitetty kolme pääasiallista reaktorisukupolvea. VVER 440-230 -teknologia, joka otettiin käyttöön vuosien 1972 (Novovorone Ozski 3) ja 1982 (Kozlodui 4) välisenä aikana, on näistä vanhin. Sitä seurasi reaktorityyppi VVER 440-213, jollaisia otettiin käyttöön vuosien 1982 (Paks 1 ja Kuola 3) ja 1988 (Dukovany 4) välillä. Nykyaikaisin reaktorisukupolvi, VVER 1000-320 -reaktorit, otettiin käyttöön vuosien 1981 (Novovorone Ozski 5) ja 1995 (Zaporizhzhia 6) välisenä aikana, ja tällaisia reaktoreita hyödynnetään nykyisinkin rakenteilla olevissa yksiköissä (Rovno 4, Chmel'nyc'kyj 2 ja Kalinin 3). Neuvostoliitossa kehitetyt reaktorit eivät ole keskimäärin vanhempia kuin länsimaiden reaktorit. Jaottelu vanhoihin ja nykyaikaisiin reaktoreihin perustuu pikemminkin siihen, millä tavoin turvallisuus on otettu huomioon reaktoreita suunniteltaessa, kuin siihen, minä vuonna reaktorit on otettu käyttöön. Turvallisuuden osalta VVER 1000-320 -reaktorit muistuttavat eniten länsimaissa kehitettyjä reaktoreita.

15. Vaikea taloudellinen tilanne Keski- ja Itä-Euroopan maissa (varsinkin Bulgariassa) sekä erityisesti entisen Neuvostoliiton uusissa itsenäisissä valtioissa hidastaa kansallisten nykyaikaistamisohjelmien ja niihin liittyvien länsimaisten avustusohjelmien toteuttamista sekä suurien lainojen (muun muassa Euratom-lainojen) ottamista.

>KAAVION ALKU>

Forholdene i modtagerlandene

Taulukko 1.1

14. De fleste reaktorer i CØEL og NUS er af typen RBMK eller VVER af sovjetisk konstruktion. Teknologien i RBMK er udviklet i tre på hinanden følgende generationer. Den første af disse reaktorer blev taget i brug i 1973 (Sosnovy Bor 1), og den nyeste i 1990 (Smolensk 3). Teknologien i VVER er også hovedsageligt udviklet i tre generationer. VVER 440-230, der blev taget i brug mellem 1972 (Novovoronesh 3) og 1982 (Kozloduy 4), er den ældste. Den blev efterfulgt af typen VVER 440-213, taget i brug mellem 1982 (Paks 1 og Kola 3) og 1988 (Dukovany 4). Den nyeste generation, VVER 1000-320, der blev taget i brug mellem 1981 (Novovoronesh 5) og 1995 (Zaporoje 6), anvendes også i de enheder, der er under opførelse (Rovno 4, Khmelnitsky 2 og Kalinin 3). De sovjetisk byggede reaktorer er i gennemsnit ikke ældre end reaktorerne i de vestlige lande. Om reaktorer anses for forældede eller moderne, hænger mere sammen med, i hvor høj grad der er taget hensyn til sikkerhedsaspekterne ved planlægningen, end hvornår de er taget i brug. For så vidt angår sikkerheden er VVER 1000-320 den reaktor, der ligger nærmest de vestlige konstruktioner.

Euroopan unionin vuosina 1990 1997 myöntämät määrärahat ydinturvallisuuteen Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä entisen Neuvostoliiton uusissa itsenäisissä valtioissa

15. Den vanskelige økonomiske situation i CØEL (navnlig i Bulgarien) og specielt i NUS sinker gennemførelsen af de nationale moderniseringsprogrammer, som de vestlige støtteprogrammer indgår i, og som også omfatter optagelse af større lån, navnlig Euratom-lån.

(miljoonaa ecua)Budjettikohta ja hallinnoinnista vastaava yksikkö Myönnetyt määrärahat Määrärahojen jakautuminen1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Phare- ja Tacis-ohjelmat 786,1 3,5 73,6 109,3 113,2 119,0 133,0 132,5 102,0 josta Phare: Apu KIE-maiden talouden rakenteiden uudistamiseen (B7-5 0 0, PO 1A) 150,7 3,5 16,7 29,3 25,2 31,0 27,0 6,0 12,0 Tacis: Asiantuntija-apu entisen Neuvostoliiton uusille itsenäisille valtioille (B7-5 2 0, PO 1A) 635,4 56,9 80,0 88,0 88,0 106,0 126,5 90,0 Muut budjettikohdat 62,4 3,0 7,0 8,0 32,0 5,4 7,0 josta ydinturvallisuusasiantuntijoiden koulutus ja vaihto KIE-maissa sekä uusissa itsenäisissä valtioissa; halkeamiskelpoisten aineiden rekisteröintijärjestelmän perustaminen Venäjällä (B4-2 0 0 1, PO XI). 6,9 1,0 1,0 1,8 3,1 ydinturvallisuusalan yhteistyö Neuvostoliiton ja (vuodesta 1993 alkaen) KIE-maiden sekä uusien itsenäisten valtioiden kanssa (B6-8 2 0 1, PO XII). 28,0 3,0 7,0 7,0 11,0 ydinturvallisuusalan yhteistyö KIE-maiden ja uusien itsenäisten valtioiden kanssa (B7-5 3 4, PO 1A). 7,5 3,6 3,9 yhteisön rahoitusosuus EBRD:n ydinturvarahastoon (NSA) (B7-6 3 0, PO 1A). 20,0 20,0 Kaikki yhteensä 848,5 3,5 76,6 116,3 121,2 151,0 138,4 139,5 102,0 Lähde: Phare- ja Tacis-ohjelmia koskevat ydinturvallisuuteen liittyvät komission päätökset (nimenomaisen budjettikohdan puuttuessa) ja maksusitoumusmäärärahat muiden budjettikohtien osalta.>

>START GRAFIK>

KAAVION LOOPU>

Tabel 1.1

Den Europæiske Unions bevillinger til nuklear sikkerhed i CØEL og NUS 1990-1997

Taulukko 1.2 Kansainvälisen yhteisön tekemät sitoumukset edunsaajamaan sekä rahoituksen lähteen mukaan jaoteltuna

(mio. ECU)Budgetpost og forvaltende tjenester Tildelte bevillinger heraf1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Phare- og Tacis-programmerne 786,1 3,5 73,6 109,3 113,2 119,0 133,0 132,5 102,0 heraf Phare - Støtte til økonomisk omstrukturering i CØEL (B7-5 0 0, GD IA) 150,7 3,5 16,7 29,3 25,2 31,0 27,0 6,0 12,0 Tacis - Fagligt samarbejde med NUS (B7-5 2 0, GD IA) 635,4 56,9 80,0 88,0 88,0 106,0 126,5 90,0 Andre budgetposter 62,4 3,0 7,0 8,0 32,0 5,4 7,0 heraf uddannelse af eksperter fra CØEL og NUS på området sikkerhedskontrol, indførelse af et regnskabs- og kontrolsystem for nukleare materialer i Rusland 6,9 1,0 1,0 1,8 3,1 samarbejde med Sovjetunionen og derefter med CØEL og NUS (fra 1993) om nuklear sikkerhed (B6-8 2 0 1, GD XII). 28,0 3,0 7,0 7,0 11,0 samarbejde med CØEL og NUS om nuklear sikkerhed (B7-5 3 4, GD IA). 7,5 3,6 3,9 Fællesskabets bidrag til kontoen for »nuklear sikkerhed« i EBRD (NSA) (B7-6 3 0, GD IA). 20,0 20,0 I alt 848,5 3,5 76,6 116,3 121,2 151,0 138,4 139,5 102,0 Kilde: Kommissionens afgørelser om nuklear sikkerhed for så vidt angår Phare- og Tacis-programmerne (i de tilfældte, hvor der ikke findes en specifik budgetpost) og forpligtelsesbevillinger for så vidt angår de øvrige budgetposter.>SLUT GRAFIK>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Tabel 1.2 Midler fra det internationale samfund, som der er indgået forpligtelser for, pr. modtagerland og finansieringskilde

>TAULUKON PAIKKA>

>TABELPOSITION>

>TABELPOSITION>

(1) Neuvoston päätöslauselma, annettu 22 päivänä heinäkuuta 1975, ydinturvallisuuden teknisistä ongelmista (EYVL C 185, 14.8.1975, s. 1).

>TABELPOSITION>

(2) Euratomin perustamissopimus ei koske suoraan ydinvoimalaitosten turvallisuutta. Kuitenkin sopimuksen luvusta 3, jossa käsitellään säteilysuojelua, sekä luvusta 7, jossa halkeamiskelpoisten aineiden valvonta annetaan komission tehtäväksi, seuraa velvoitteita, jotka käytännössä liittyvät voimaloiden tasolla toteutettaviin turvallisuustoimiin.

(3) Neuvoston direktiivi 89/618/Euratom, annettu 27 päivänä marraskuuta 1989, säteilyvaaratilanteessa tarvittavia suojelutoimenpiteitä ja noudatettavia ohjeita koskevien tietojen antamisesta väestölle.

(1) Rådets resolution af 22. juli 1975 om teknologiske problemer i forbindelse med nuklear sikkerhed, EFT C 185 af 14.8.1975, s. 1.

(4) Neuvoston päätöslauselma, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, ydinturvallisuuden teknisistä ongelmista (EYVL C 172, 8.7.1992, s. 2).

(2) Euratom-traktaten vedrører ikke direkte sikkerheden i kernekraftværker, men de forpligtelser, der er en følge af bestemmelserne i kapitel 3 »Sundhedsbeskyttelse« samt bestemmelserne i kapitel 7 om, at Kommissionen skal kontrollere fissile materialer, er i praksis forbundet med sikkerhedsforanstaltninger på værkerne.

(5) Münchenissä 10. heinäkuuta 1992 järjestetyn G7-maiden (seitsemän maailman kehittyneintä maata) huippukokouksen päätelmät.

(3) Rådets direktiv 89/618/Euratom af 27. november 1989 om oplysning af befolkningen om, hvorledes den skal forholde sig, samt om sundhedsmæssige foranstaltninger i tilfælde af strålingsfare.

(6) Pariisissa heinäkuussa 1989 järjestetyssä G7-ryhmän huippukokouksessa komission tehtäväksi annettiin koordinoida 24 kehittyneimmän maan (G24-ryhmän) Puolalle ja Unkarille antamaa apua; apu laajennettiin myöhemmin koskemaan myös muita Keski- ja Itä-Euroopan maita. G7-maat korostivat Lontoon huippukokouksessaan (heinäkuu 1991), että olisi kehitettävä erityisiä ydinturvallisuusalalla sovellettavia avunanto- ja koordinointimuotoja. Münchenin huippukokouksessa (heinäkuu 1992) avun antamista ydinturva-alalla laajennettiin entisen Neuvostoliiton uusiin itsenäisiin valtioihin. Komissiolle annettu yleinen koordinointitehtävä pidettiin voimassa jokaisen laajennuksen yhteydessä.

(4) Rådets resolution af 18. juni 1992 om teknologiske problemer vedrørende nuklear sikkerhed, EFT C 172 af 8.7.1992, s. 2.

(7) Napolissa heinäkuussa 1994 järjestetty G7-maiden huippukokous.

(5) Konklusion fra G7-topmødet (gruppen af de syv mest udviklede lande) i München den 10. juli 1992.

(6) På G7-topmødet i Paris i juli 1989 fik Kommissionen til opgave at koordinere støtten fra de 24 mest udviklede lande (G24) til Polen og Ungarn, der senere blev udvidet til de andre CØEL. På G7-topmødet i London (juli 1991) understregedes det, at det var nødvendigt at yde særlig bistand og koordinering på området nuklear sikkerhed. På topmødet i München (juli 1992) blev denne bistand udvidet til nuklear bistand til NUS. Kommissionens koordineringsmandat blev forlænget til også at omfatte disse to udvidelser af bistanden.

(7) G7-topmødet i Napoli i juli 1994.

LIITE 2

Tarkastetut toimet sekä suoritetut tarkastuskäynnit

BILAG 2

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 2.1

Undersøgte aktioner og aflagte besøg

Komission tekemät ydinturvallisuutta koskevat Phare- ja Tacis-päätökset vuodesta 1990 alkaen

>TABELPOSITION>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Tabel 2.1

>TAULUKON PAIKKA>

Kommissionens Phare og Tacis-afgørelser vedrørende nuklear sikkerhed siden 1990

>TAULUKON PAIKKA>

>REFERENCE TIL EN GRAFIK>

>TAULUKON PAIKKA>

>TABELPOSITION>

>TAULUKON PAIKKA>

>TABELPOSITION>

>TAULUKON PAIKKA>

>TABELPOSITION>

>TABELPOSITION>

>TABELPOSITION>

KOMISSION VASTAUKSET

YLEISTÄ

KOMMISSIONENS SVAR

Erityiskertomuksen luonnos perustuu huolellisiin tutkimuksiin, ja siinä esitetään myös aiheellista kritiikkiä. Useissa tapauksissa komissio on jo ryhtynyt toimiin tilanteen korjaamiseksi. Joissain tapauksissa tilintarkastustuomioistuimen esiin nostamia kysymyksiä on tarkoitus käsitellä komission ehdotuksessa uudeksi Tacis-asetukseksi ja varainhoitoasetuksen ajantasaistamiseksi. Komissio esittää kuitenkin jäljempänä eriävän kantansa useisiin tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin.

Kuten tilintarkastustuomioistuin myöntää, ydinturvallisuutta koskevat Phare- ja Tacis-ohjelmat on pantu täytäntöön vaativissa olosuhteissa. Niinpä komissio panee tyytyväisyydellä merkille jo saavutetun edistyksen haluamatta kuitenkaan kieltää tarvetta tuen parantamiseen. Kehitystä on saavutettu erityisesti luotaessa luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiriä kumppanuusmaiden välille, nostettaessa näiden tietämystä ja osaamista ydinturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä vahvistettaessa kumppanuusmaiden kansallisten ydinalan sääntelyviranomaisten toimintaa. Turvallisuuskulttuuri on siis tullut tutuksi, vaikkakin sitä on vielä tehostettava.

GENERELLE BEMÆRKNINGER

Udkastet til denne særberetning er veldokumenteret og indeholder en række relevante kritikpunkter, og på mange af de nævnte områder har Kommissionen da også allerede taget skridt til at ændre situationen. På andre områder vil de problemer, Retten har påpeget, blive søgt løst i Kommissionens forslag til en ny Tacis-forordning og i ajourføringen af finansforordningen. På en række områder, der behandles nedenfor, er Kommissionen imidlertid ikke enig i Rettens kritikpunkter.

Strategia

Phare-/Tacis-programmerne vedrørende nuklear sikkerhed er, som Retten da også erkender, blevet gennemført under meget komplekse forudsætninger. Uden derfor at ville benægte nødvendigheden af at bistanden effektiviseres, er Kommissionen tilfreds med de fremskridt, der er gjort, herunder navnlig, at det er lykkedes at skabe et fortroligt samarbejdsklima med programpartnerne ved at øge deres bevågenhed og forbedre deres viden om nukleare sikkerhedsspørgsmål og ved at styrke de respektive partnerlandes nukleare kontrolmyndigheder. Begrebet »sikkerhedskultur« er ikke længere en ukendt størrelse, men der er stadig mange aspekter heraf, der kan og skal forbedres.

Uusissa itsenäisissä valtioissa toimivia ydinreaktoreita on tällä hetkellä Venäjällä 29; Ukrainassa 14; Armeniassa yksi ja Kazakstanissa yksi. KIE-maissa on tällä hetkellä 20 Neuvostoliitossa suunniteltua yksikköä, joista kuusi Bulgariassa; neljä Unkarissa; neljä T Osekin tasavallassa; neljä Slovakiassa ja kaksi Liettuassa. Kaikkia näitä reaktoreita ei voida saattaa länsimaisten turvallisuusstandardien tasolle. Parannettavissa olevien reaktoreiden parannuskustannukset ovat korkeat, noin 100 200 miljoonaa ecua yksikköä kohti, mikä kutistaa Tacis-tukea ydinturvallisuudelle.

Komission ydinturvallisuusohjelman kautta toteuttamassa strategiassa otetaan huomioon edellä mainittu tilanne. Komissio pyrkii erityisesti tukemaan ja nopeuttamaan kansallisia ydinturvallisuuden parannusohjelmia sellaisissa kumppanuusmaissa, jotka eivät ole EU-jäsenyysehdokkaita. Tämä tapahtuu erityisesti laitospaikalla annettavaa tukea koskevan laajan ohjelman kautta, johon kuuluu laitteiston toimittamista mutta myös turvallisuuskulttuurin juurruttamista kumppanuusmaihin sekä riippumattomien ydinalan sääntelyviranomaisten tukemista.

Strategi

Erityiskertomuksen sisällön tarkastelun perusteella näyttää siltä, että siihen sisältyy ajatusvirhe. Ydinturvallisuuden ulkoisen avun myös Phare- ja Tacis-ohjelmien avun tavoitteeksi on kertomuksessa asetettu Neuvostoliitossa suunniteltujen ydinreaktoreiden tilan kohentaminen vastaamaan kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia. Tuen myöntäjät eivät kuitenkaan ole ottaneet itselleen tällaista tehtävää, vaan ne ovat ainoastaan auttaneet edunsaajia hoitamaan omat velvollisuutensa. Ei voida myöskään ajatella, että komissio voisi ottaa tekniseen apuun varatuista 100 miljoonasta ecusta vuodessa (Phare- ja Tacis-säädöksissä rajoitetaan investointien rahoitusta) 50 60 miljardia ecua sulkeakseen tai nykyaikaistaakseen Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueen 65 ydinreaktoria.

I de nye uafhængige stater er der i øjeblikket: 29 atomreaktorer i brug i Rusland, 14 i Ukraine, en i Armenien og en i Kasakhstan. I de central- og østeuropæiske lande er der 20 sovjetdesignede anlæg, heraf seks i Bulgarien, fire i Ungarn, fire i Tjekkiet, fire i Slovakiet og to i Litauen. Det er kun nogle af disse anlæg, der kan opgraderes til vestlig sikkerhedsstandard. Omkostningerne i forbindelse med opgraderingen af de disse reaktorer er høje, muligvis 100-200 mio. ECU pr. anlæg, og overskrider langt Tacis-bevillingerne til nuklear sikkerhed.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei komissio pyrkisi parantamaan strategista lähentymistapaansa tai mukauttamaan sitä poliittista kehitystä silmällä pitäen. Komissio on määritellyt erityisesti Agenda 2000 -asiakirjassa selkeän kannan ydinturvallisuuteen EU:n laajenemisen yhteydessä.

Kommissionens strategi inden for rammerne af de nukleare sikkerhedsprogrammer tager højde for dette. Navnlig søger Kommissionen i forbindelse med de partnerskabslande, der ikke har søgt om optagelse i EU, at støtte og fremskynde hjemlige opgraderingsprogrammer, hovedsageligt gennem et omfattende program for bistand på stedet, herunder levering af udstyr, men også at forsyne programpartnerne med en »sikkerhedskultur« og fremme oprettelsen af uafhængige kontrolmyndigheder på det nukleare område.

"Siellä, missä toiminnassa tai rakenteilla olevien Neuvostoliitossa suunniteltujen ydinvoimalaitosten turvallisuutta voidaan parantaa vastaamaan kansainvälisiä turvallisuusnormeja, uudenaikaistamisohjelmat olisi toteutettava kokonaan 7 10 vuoden aikana. Tämä koskee T Osekissä sijaitsevia Dukovanyn ja Temelinin voimalaitoksia, Unkarissa sijaitsevaa Paksia sekä eräitä Slovakiassa sijaitsevien Bohunicen ja Mochovcen ja Bulgariassa sijaitsevan Kozlodujin yksiköitä. Kyseisten hallitusten sopimia aikatauluja on tietyin edellytyksin noudatettava sellaisten yksiköiden sulkemisessa, joiden turvallisuutta ei voida parantaa. Tämä koskee Slovakiassa sijaitsevaa Bohunicea, Liettuassa sijaitsevaa Ignalinaa ja eräitä Bulgariassa sijaitsevan Kozlodujin yksiköitä (1).

Der er en logisk brist i grundlaget for analysen i særberetningen. Målsætningen i beretningen for ekstern bistand inden for området nuklear sikkerhed - herunder bistanden under Phare- og Tacis-programmerne - skulle være at bringe de sovjetiskbyggede reaktorers sikkerhedsstandarder op på internationalt niveau. Donorerne har imidlertid aldrig accepteret dette ansvar, og deres målsætning har altid begrænset sig til at hjælpe modtagerne med at opfylde deres del af ansvaret. Desuden er det ikke med udgangspunkt i »gaver« i størrelsesordenen 100 mio. ECU årligt, hovedsageligt i form af teknisk bistand (i henhold til reglerne for Phare og Tacis er der meget betydelige begrænsninger for finansiering af investeringer), at Kommissionen har kunnet påtage sig at finansiere de 50-60 mia. ECU, der er nødvendige for at lukke eller modernisere de 65 atomreaktorer i Østeuropa og det tidligere Sovjetunionen.

(1) Agenda 2000, luku 6, s. 53."Uudet linjaukset Phare- ja Tacis-ohjelmille on esitetty myös komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille toimista ydinalalla jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa ja uusissa itsenäisissä valtioissa.

Dette betyder imidlertid ikke, at Kommissionen ikke bestræber sig på at forbedre den strategiske tilgang eller tilpasse den til den politiske udvikling. Navnlig i forbindelse med Agenda 2000 har Kommissionen præciseret sin strategi for nuklear sikkerhed i forbindelse med udvidelsen af EU.

Lisäksi korkean tason neuvonantajista koostuva neuvosto on asetettu vuoden 1998 alusta antamaan komission toimia koskevia lisäsuosituksia alalle. Sen raportti, jonka otsikkona on "Nuclear Safety in Central and Eastern Europe and in the New Independent States, A Strategic View for the Future of the European Union's Phare and Tacis Programmes", on julkaistu äskettäin. Komissio tulee tarkastelemaan siinä esitettyjä suosituksia, ja erityisesti sitä, miten ne voidaan sisällyttää komission tuleviin toimiin alalla.

»Der, hvor sikkerheden i kernekraftværker designet i Sovjetunionen, som er i drift eller under opførelse, kan forbedres, så den opfylder internationale sikkerhedsnormer, gennemføres moderniseringsprogrammer fuldt ud over en periode på syv til ti år. (Det gælder Dukovany og Temelin i Tjekkiet, Paks i Ungarn og nogle enheder i Bohunice og Mochovce i Slovakiet og Kozloduy i Bulgarien). De tidsplaner for lukning af ikke-moderniserbare enheder, som de berørte regeringer har accepteret på visse betingelser, skal overholdes. (Det gælder Bohunice i Slovakiet, Ignalina i Litauen og nogle enheder i Kozloduy i Bulgarien)« (1).

Der findes også nye retningslinjer for Phare- og Tacis-programmerne i Kommissionens meddelelse til Rådet og Europa-Parlamentet om aktiviteter i tilknytning til den nukleare sektor til fordel for de central- og østeuropæiske ansøgerlande og de nye uafhængige stater.

Endelig blev der i starten af 1998 nedsat et panel af højtstående rådgivere med henblik på at udarbejde yderligere henstillinger i forbindelse med Kommissionens aktiviteter inden for denne sektor. Panelets beretning om nuklear sikkerhed i Central- og Østeuropa og i de nye uafhængige stater med et strategisk overblik over fremtiden for EU's Phare- og Tacis-programmer er for nylig blevet offentliggjort. Kommissionen vil gennemgå henstillingerne og vil navnlig undersøge, i hvilket omfang de vil kunne indarbejdes i dens fremtidige foranstaltninger inden for dette område.

Ohjelmatyö

Komissio myöntää, että ongelmia on ilmennyt tavassa, jolla sen strategiaa on sovellettu käytännön toimiin. Näiden puutteiden voidaan katsoa johtuneen useimmin ensimmäisten ohjelmien käynnistämisen kiireellisyydestä, Itä- ja Länsi-Euroopasta peräisin olevien asiantuntijoiden välisistä mielipide-eroista sekä ohjelmien toteuttamisen riittämättömistä henkilöresursseista (kohta 2.4). Tämän johdosta komissio on joutunut turvautumaan usein ulkopuolisiin konsultteihin määriteltäessä ydinturvallisuusohjelmia ja näiden osahankkeita.

Komissio on kuitenkin tilintarkastustuomioistuimen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että järjestelyjä on parannettava. Niinpä komissio pyrkii rajoittamaan konsulttien roolia esimerkiksi TPEG-eturyhmässä. Pääosasto IA on myös tehnyt puitesopimuksen Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa hyödyntääkseen toimielinten omaa teknistä osaamista. On kuitenkin selvää, ettei Yhteinen tutkimuskeskus voi kattaa kaikkia ydinturvallisuuteen liittyviä tarpeita, jotka nousevat esiin ohjelmaa toteutettaessa.

Programplanlægning

Kommissionen erkender, at der har været mangler i forbindelse med gennemførelsen af strategien på konkrete projekter. Disse mangler i programplanlægningsfasen skyldes overvejende det hastværk, der omgav de oprindelige programmer, de forskellige indfaldsvinkler til problemløsning mellem deltagerne fra Vest- og Østeuropa samt de utilstrækkelige personaleressourcer, der blev afsat til programgennemførelsen (punkt 2.4). Dette har ført til, at Kommissionen i vidt omfang har måttet anvende eksterne konsulenter i forbindelse med fastlæggelsen af de nukleare sikkerhedsprogrammer og de dertil knyttede projekter.

Kommissionen er imidlertid ganske enig med Retten i, at der er behov for bedre ordninger. Derfor har Kommissionen søgt at nedtone den rolle, som visse konsulentfirmaer, såsom Twinning Programme Engineering Group, har spillet, og Generaldirektorat IA har indgået en rammeaftale med Det Fælles Forskningscenter, således at man i højere grad kan benytte sig af teknisk bistand fra Fællesskabet selv. Det står imidlertid klart, at Det Fælles Forskningscenter ikke kan levere al den nødvendige ekspertviden i forbindelse med programgennemførelsen.

Toteutus

Komissio myöntää, että ohjelmat ovat kärsineet viivästyksistä ja hallinnon puutteista, ja se onkin toteuttanut useita, muun muassa seuraavia korjaavia toimia:

- vähennetään hankkeita, joille on myönnetty rahoitusta;

Gennemførelsen

- perutaan hankkeet, joiden käynnistyminen on lykkääntynyt kohtuuttomasti;

Kommissionen erkender, at programmerne har været plaget af forsinkelser og forvaltningsmæssige problemer, og den har vedtaget en række foranstaltninger med henblik på at ændre dette. Disse tiltag omfatter:

- varat myönnetään vasta, kun hanke on suunniteltu tarpeeksi pitkälle, jotta se voitaisiin käynnistää nopeasti rahoituspäätöksen jälkeen;

- nedskæring i antallet af finansierede projekter

- parannetaan edunsaajien kanssa viestimistä esimerkiksi Moskovaan perustettavan yhteisen hallinnointiyksikön kautta.

- skrinlægning af projekter, der forsinkes urimeligt

Tässä yhteydessä tulee mainita, että hankkeen keskimääräisen elinkaaren vuoksi toimista voidaan hyötyä täysimääräisesti vasta muutamien vuosien kuluttua. Henkilöstön suuri vaihtuvuus asioista vastaavissa komission yksiköissä aiheuttaa yhä huolestuneisuutta.

- kun afsættelse af midler i forbindelse med projekter, der er tilstrækkeligt gennemarbejdede til, at de kan påbegyndes kort efter, at der er taget beslutning om finansiering

Lopuksi komissio toteaa, etteivät sen yleismenettelyt sovellu aina ydinturvallisuusohjelmien erityispiirteisiin, mikä myös hidastaa niiden toteuttamista. Se haluaa korostaa, että näitä menettelyjä sovelletaan neuvoston vaatimuksesta.

- oprettelse af bedre kommunikationslinjer med modtagerne, for eksempel gennem den Moskva-baserede fælles forvaltningsenhed.

Der skal gøres opmærksom på, at det i betragtning af den gennemsnitlige projektcyklus vil tage nogle år, inden det fulde omfang af disse foranstaltninger kan måles. Personaleudskiftningstakten i de berørte tjenestegrene er fortsat foruroligende høj.

Endelig erkender Kommissionen, at dens almindelige procedurer ikke altid er velegnede til de særlige forhold, der hersker i forbindelse med programmer for nuklear sikkerhed, hvilket har medvirket til forsinkelserne i gennemførelsen. Kommissionen ønsker dog samtidig at gøre opmærksom på, at det i nogle tilfælde er Rådet, der har pålagt Kommissionen disse procedurer.

1. JOHDANTO

Phare- ja Tacis-ydinturvallisuusohjelmat

1. INDLEDNING

1.1 1.2 Tilintarkastustuomioistuimen kuvaamassa toimintaympäristössä Euroopan komissio on saanut neuvostolta valtuudet toimia ydinturvallisuuden parantamiseksi niin Keski- ja Itä-Euroopan maissa kuin entisen Neuvostoliiton alueella. Nämä valtuudet tuovat mukanaan myös haasteita, sillä alaan kohdistuu paljon voimakkaampia rajoituksia kuin muihin Phare- ja Tacis-ohjelmista rahoitettuihin toimiin. Näitä rajoituksia on neljä:

1) Tekniset rajoitukset ovat muita toimia voimakkaammat, ei pelkästään monimutkaisen tieteellisen ja teknisen sisällön vuoksi, vaan koska Euroopassa oli 90-luvun alussa vain vähän tietoa Neuvostoliiton ydinvoimaverkosta, johon liittyi sotilaallisten kytkentöjen vuoksi salailu.

Phare- og Tacis-programmerne vedrørende nuklear sikkerhed

Voittaakseen tämän esteen komissio on kääntynyt alan eurooppalaisten toimijoiden puoleen (ydinvoimaloiden käyttäjät, teollisuus, turvallisuusviranomaiset) saadakseen riittävää tietoa asiasta ja määritelläkseen tähän liittyvän strategian. Tilintarkastustuomioistuin on kritisoinut näin syntynyttä riippuvuutta.

1.1-1.2. Som Retten nævner, fik Europa-Kommissionen af Rådet mandat til at bidrage til at forbedre den nukleare sikkerhed i såvel de central- og østeuropæiske lande som i det tidligere Sovjetunionen. Dette mandat udgjorde en reel udfordring, fordi en række vanskeligheder medførte, at arbejdsbetingelserne inden for denne sektor kompliceredes langt mere end i forbindelse med andre aktiviteter, der finansieres under Phare- og Tacis-programmerne. Der er tale om fire faktorer, der vanskeliggjorde arbejdet, nemlig:

2) Poliittiset rajoitukset ovat samoin muita aloja raskaammat. Ohjelmien suuntaaminen kysynnän mukaan ("demand-driven" -periaate), jonka neuvosto on esittänyt niin Phare- kuin Tacis-ohjelmalle on ollut muita aloja rajoittavampi ydinalalla kahdestakin syystä. Alaa hallitsevat voimakkaat järjestöt, jotka ovat usein valtioita valtioissa, tai voimaloiden johto, joilla on vaihtoehtoisten energiamuotojen puuttuessa merkittävä vaikutusvalta kokonaisilla alueilla (esimerkiksi T Osernobylin tapauksessa). Nämä tahot eivät ole useimmiten halukkaita keskustelemaan strategioistaan ja pitävät lännen turvallisuuskäsityksiä liioiteltuina.

1) De tekniske vanskeligheder spillede en større rolle end inden for andre områder, ikke kun fordi det rent teknisk og videnskabeligt, er et yderst komplekst område, men også fordi man i Europa i starten af 90'erne kendte meget lidt til det sovjetiske nukleare system, som var omgærdet af meget hemmelighedskræmmeri og tæt knyttet til militærapparatet.

Vaikka komissio on onnistunut vähitellen voittamaan tämän esteen sellaisissa ehdokasmaissa kuten Bulgariassa ja Liettuassa liittymispaineiden ja liittymistä valmistelevan strategian vuoksi, on tilanne yhä vaikea Venäjällä, joka asettaa mahdolliselle yhteistyölle omat ehtonsa näitä yleensä tarpeettomina pitävällä alalla.

For at løse disse problemer søgte Kommissionen hjælp hos eksperter på området i Vesteuropa (ledere på atomkraftværker, industrifolk, kontrolmyndigheder) med henblik på at få det nødvendige indblik i problematikken og forsøge at fastlægge en strategi. Retten finder, at Kommissionen derved i betænkelig grad har gjort sig afhængig af disse instanser.

3) Rahoitukselliset rajoitukset ovat myös muita aloja tuntuvampia, sillä noin viidestäkymmenestä reaktorista koostuvan ydinvoimalan turvallisuuden parantaminen edellyttäisi valtavaa rahoitusta, joka ei olisi missään suhteessa Phare- ja Tacis-ohjelmiin. Tämä rajoitus on erityisen raskas, eikä komissio voi sen vuoksi edesauttaa konkreettisesti ongelmien ratkaisua, kuten voimaloiden sulkemista.

2) Ligeledes var de politiske vanskeligheder større end inden for andre områder. Princippet om, at programmerne skal fastlægges ud fra efterspørgslen (»demand-driven«-princippet), der er indeholdt i Rådets forordning for såvel Phare som Tacis, skabte langt større vanskeligheder inden for den nukleare sektor end inden for andre områder, hvilket der er to grunde til. Denne sektor er domineret af meget magtfulde enheder, der i visse tilfælde fungerer som en veritabel stat i staten, eller af ledere på atomkraftværker, der i nogle tilfælde har meget stor magt over hele regioner, fordi der ikke er noget energimæssigt alternativ (dette var tilfældet i Tjernobyl). Disse instanser er i de fleste tilfælde totalt afvisende over for en dialog om strategier og kan ikke gå ind for principperne i den vestlige sikkerhedsopfattelse, som de synes er ude af trit med virkeligheden.

4) Juridiset rajoitukset ovat samoin olleet muita aloja merkittävämpiä, sillä Phare- ja Tacis-asetuksissa on asetettu ydinalalle samat tarjouskilpailusäännöt kuin muille aloille. Tämä ei ollut kuitenkaan kovin perusteltua alan pätevien toimijoiden vähyyden ja näiden taustan vuoksi. Niinpä komissiota pyydettiin kilpailuttamaan jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisia.

Medens Kommissionen efterhånden har overvundet disse vanskeligheder i ansøgerlandene som Bulgarien og Litauen (her spiller det pres, der kan udøves i forbindelse med den forestående udvidelse, og udarbejdelsen af en præ-tiltrædelsesstrategi helt tydeligt ind), er situationen vanskeligere i Rusland, der stiller sine egne betingelser, før der kan blive tale om et samarbejde inden for en sektor, der som oftest ikke ser et samarbejde som nogen nødvendighed.

Komissio on pyrkinyt ratkaisemaan ongelman turvautumalla laajalti varainhoitoasetuksessa sallittuihin poikkeuksiin suorien sopimusten yhteydessä: tilintarkastustuomioistuin on kritisoinut poikkeusten laajuutta.

3) De finansielle vanskeligheder var også større end sædvanligt, idet forbedring af sikkerheden på ca. 50 atomkraftanlæg langt oversteg, hvad midlerne i Phare- og Tacis-programmerne gav mulighed for. Dette er et særlig vanskeligt problem, fordi Kommissionen under sådanne forudsætninger ikke har mulighed for på afgørende vis at påvirke udviklingen på området, herunder bidrage til lukningen af visse anlæg.

4) De juridiske vanskeligheder komplicerede yderligere situationen, eftersom det i Phare- og Tacis-forordningerne var bestemt, at der skulle gælde de samme regler for udbud inden for den nukleare sektor som inden for andre sektorer, selv om den nukleare sektor egentlig ikke er velegnet til udbud, eftersom der er så få kompetente potentielle tilbudsgivere. Kommissionen blev altså derfor nødt til at lade medlemsstaternes kontrolmyndigheder konkurrere indbyrdes.

Kommissionen forsøgte at løse dette problem ved i udstrakt grad at anvende undtagelsesbestemmelserne i finansforordningen til at indgå direkte aftaler. Retten kritiserer imidlertid omfanget af denne praksis.

2. TIIVISTELMÄ TEHDYISTÄ HAVAINNOISTA

Euroopan unionin soveltama lähestymistapa

2. RESUME AF BEMÆRKNINGERNE

2.1 Komission ohjelmien määrittelyssä käytetty strategia on G7-maiden Münchenin huippukokouksessa omaksuma. G7-maiden toimintaohjelma perustui seuraaviin toimiin:

- toimintavarmuuden parantaminen,

Den Europæisk Unions strategi

- turvallisuuden arviointiin perustuvien tekniikoiden parantaminen,

2.1. Det var i første omgang den strategi, som G7-landene enedes om på topmødet i München i 1992, der udgjorde grundlaget for udformningen af Kommissionens programmer. G7-landenes handlingsprogram var baseret på følgende foranstaltninger:

- turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toiminnan tehostaminen.

- forbedring af driftssikkerheden

Kyseinen toimintasuunnitelma sisältää myös pidemmän aikavälin toimia, jotka koostuvat vähiten varmojen reaktorien korvaamisesta ja uusimpien reaktorien parantamisesta.

- tekniske forbedringer baseret på vurdering af sikkerhedssituationen

Komission strategiaan on nojauduttu tehtäessä kyseisten maiden kanssa alustavia rahoitussopimuksia, ja lopulliseen muotoon se on muotoiltu vuonna 1995. Hallintokomitea hyväksyi sen vuonna 1996. Kyseisten ehdokasmaiden strategian pääasialliset toimintalinjat muotoiltiin selkeästi Agenda 2000 -asiakirjassa.

- styrkelse af tilsynsmyndighederne.

Reaktoreiden poistaminen käytöstä ja purkaminen sekä ydinjätteiden käsittely eivät ole niinkään toissijaisia tavoitteita, vaan tavoitteita, joille ei ole osoitettu tällä hetkellä yhtä paljon rahoitusta kuin toiminnassa olevien ydinreaktorien turvallisuuteen.

Handlingsplanen omfattede også mere langsigtede foranstaltninger, nemlig udskiftning af de mindre sikre reaktorer og opdatering af nyere reaktorer.

Kertomuksessa korostetaan samoin vaikeuksia, joita asianomaiset maat kohtaavat suunnitellessaan ydinreaktoreidensa sulkemista.

Kommissionens strategi forblev den samme ved undertegnelsen af de oprindelige finansieringsaftaler med de berørte lande. Strategien blev præciseret i 1995 og vedtaget af forvaltningskomiteen i 1996. Hovedtrækkene i denne strategi for ansøgerlandene er tydeligt beskrevet i Agenda 2000.

On kuitenkin korostettava seuraavia seikkoja:

Hvad angår nedlukning, demontering og behandling af affald, er der på sin vis ikke tale om sekundære målsætninger, men man kan sige, at disse målsætninger for indeværende endnu ikke har opnået den samme finansieringsgrad som målsætningen om sikkerhed i de reaktorer, der stadig er i brug.

- Tacis-ohjelmassa on valmisteltu suunnitelma T Osernobylin ydinreaktoreiden poistamiseksi käytöstä. Tacis-varoista rahoitettiin myös Rovno 4- ja Khmelnitsky 2 -reaktoreiden loppuunsaattaminen miltei kokonaisuudessaan, minkä puolestaan tulisi mahdollistaa T Osernobylin lopullinen sulkeminen.

I rapporten understreges det i øvrigt, hvilke vanskeligheder en eventuel lukning af atomreaktorer stiller de involverede lande over for.

- Agenda 2000:ssa muotoiltiin selkeä strategia jäsenyysehdokasmaille vähiten varmojen reaktorien sulkemiseksi.

Det skal dog understreges, at:

Tilintarkastustuomioistuimen huomio siitä, että rahoitusvälineet, joilla voitaisiin jatkaa Phare- ja Tacis-ohjelmiin kuuluvien toimien kalliimpia hankkeita, ovat viivästyneet käyttöönotoltaan, osoittaa ydinalan teknisen, taloudellisen ja rahoituksellisen monimutkaisuuden.

- det er under Tacis-programmet, at nedlukningen af atomreaktorerne i Tjernobyl er blevet forberedt, og at projektudarbejdelsen for finansieringen af reaktorerne Rovno 4 og Khmelnitsky 2, der skulle gøre det muligt definitivt at lukke Tjernobyl, er finansieret næsten 100 % af Tacis-midler, samt at

2.2 G24 NUSACia perustettaessa pääpaino pantiin tietojen vaihdolle, joka mahdollistaa eri toimijoiden keskinäisen koordinoinnin. Siihen osallistuvat osapuolet eivät ole koskaan harkinneet antaa NUSACille valtuuksia varojen ohjaamiseen.

- der for ansøgerlandene i forbindelse med Agenda 2000 er udarbejdet en klar og tydelig strategi for lukning af de mindre sikre reaktorer.

Lopuksi on selvennettävä, että G24 NUSACilla on erinomaiset suhteet IAEAan ja EBRD:hen, joiden kanssa sillä on jatkuvaa kanssakäymistä.

At de finansielle instrumenter, der eventuelt kunne træde i stedet for Phare og Tacis i forbindelse med de mest udgiftskrævende projekter, stadig ikke, som Retten ganske rigtigt påpeger, er taget i brug, viser, hvor omfattende de tekniske, økonomiske og finansielle problemer på kernekraftområdet er.

Ydinturvarahaston (NSA) kanssa käytävä yhteistyö joidenkin laitteiden ostamiseksi on ollut työlästä erilaisten menettelytapojen vuoksi erityisesti tarjouskilpailuun osallistumiskelpoisten yritysten osalta.

2.2. Da G24 NUSAC blev oprettet, var den hovedsageligt tænkt som et fokuspunkt for informationsudveksling, således at de forskellige deltagere selv kunne koordinere direkte uden »mellemmænd«. Deltagerne har aldrig haft til hensigt at bemyndige NUSAC til at forvalte midler.

2.3 Suhteita kumppanuusmaiden edunsaajiin ovat säädelleet normaalisti Tacis-ohjelman edunsaajiin sovellettavat säännöt. Niitä on sovellettu kaikkeen ohjelmatyöhön ja tarjouskilpailuihin liittyviin arviointeihin.

Endelig skal det understreges, at G24 NUSAC har meget tætte forbindelser til IAEA og EBRD, som der jævnligt er kontakt til.

Edunsaajajärjestöt valittavat paikoin tiedonkulkuun liittyvistä ongelmista, jotka johtuvat paikoin siitä, että ne eivät ole samaa mieltä tarjouskilpailuihin liittyvien arvioiden tuloksista. Edunsaajat osallistuvat yleensä arviointiin. Joskus edunsaajia ei kuitenkaan pyydetä saapumaan rahoitustarjousten arviointiin, koska arviointi keskittyy alimman tarjouksen hyväksymiseen.

Samarbejdet med NSA i forbindelse med indkøb af visse former for udstyr var vanskeligt, hvilket skyldtes, at der var tale om forskellige procedurer, bl.a. hvad angår, hvilke virksomheder der skulle kunne deltage i udbuddene.

2.3. Kontakten med støttemodtagerne i partnerskabslandene har fundet sted i henhold til de regler, der normalt er gældende for modtagere af Tacis-støtte. De har deltaget i programplanlægningsfasen og de evalueringer, der er modtaget i forbindelse med udbuddet.

Når modtagerorganisationerne i nogle tilfælde klager over kommunikationsbrister, skyldes dette i nogle tilfælde, at de er uenige i resultaterne af evalueringen i forbindelse med udbuddet. Deltagerne har bidraget til evalueringerne på sædvanlig vis. I nogle tilfælde er modtageren ikke blevet opfordret til at være til stede i forbindelse med evalueringen af de finansielle tilbud, hvis evalueringen begrænsede sig til blot at finde frem til det billigste tilbud.

Toimien hallinnointi

2.4 Komissio toteaa, että vaikka sen vastauksista käy ilmi toimien hallintaan liittyvät ajoittaiset puutteet (jotka johtuvat usein henkilöresurssien epätasaisuudesta ja rajallisuudesta monissa hankkeissa), ei tästä voi vetää yleisiä johtopäätöksiä. Ohjelman käynnistämisen jälkeen on otettu käyttöön tehokkaampia hallinnoinnin välineitä.

2.5 Ydinturvallisuuden monimutkainen ja erityinen luonne on edellyttänyt laajempaa tarjousmenettelyä kuin muilla suoria sopimuksia sisältävillä aloilla.

Forvaltning af aktionerne

Kilpailuttamismenettelyihin liittyvät poikkeukset ovat koskeneet ennen kaikkea ydinturvallisuusviranomaisten avustushankkeita sekä sopimuksia unionin energialaitosten kanssa laitospaikalla annettavasta avusta.

2.4. Kommissionen noterer sig, at svarene viser, at der i nogle tilfælde har været tale om for løs administration (hvilket ofte skyldtes, at de menneskelige ressourcer var utilstrækkelige; personalet er ikke homogent nok, og der er ikke nok ansatte i forhold til antallet af projekter), men der er absolut ikke tale om noget generelt fænomen. Der er indført mere effektive forvaltningsmekanismer siden programmets start.

2.6 Hankintayritysten välikätenä käyttämisen tarkoituksena on lisätä laitteiden hankinnan avoimuutta vastapainona unionin sähköntuottajien vahvalle panokselle.

2.5. De særlige og komplekse forhold, der gør sig gældende i forbindelse med nuklear sikkerhed, har medført, at det i højere grad end inden for andre områder har vist sig nødvendigt at indgå direkte kontrakter med de involverede parter.

Ennakoista puhuttaessa komissio haluaa korostaa, että sen on valittava joko pieni joukko määrältään suuria ennakoita (jotka katetaan pankkitakuulla) tai suuri joukko määrältään pieniä ennakoita. Henkilöstövajauksen vuoksi, mitä myös tilintarkastustuomioistuin korostaa, komissio ei voi todellisuudessa turvautua jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Undtagelserne fra konkurrencebestemmelserne har især vedrørt støtteprojekter for kontrolmyndigheder og kontrakter med EU's eksperter på elområdet i forbindelse med støtte på stedet.

2.7 Ohjelmatyön puutteet johtuvat suurelta osin kiireestä, jolla ensimmäiset ohjelmat käynnistettiin, ja ohjelmien toteutukseen riittämättömistä henkilöresursseista (kohta 2.4). Tämän vuoksi komissio on joutunut käyttämään ulkopuolisia konsultteja ydinturvallisuusohjelmien ja sen osahankkeiden määrittelyyn. Komissio on kuitenkin sittemmin ottanut käyttöön sopivampia menettelyjä. Konsulttien asemaa TPEG-etuyhtymässä on tarkoin rajattu. Pääosasto IA on myös tehnyt puitesopimuksen Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa hyödyntääkseen toimielinten omaa teknistä osaamista.

2.6. Det blev besluttet at anvende indkøbscentraler som mellemled med henblik på at øge gennemsigtigheden i forbindelse med anskaffelse af udstyr som modvægt mod den store rolle, som EU's elindustri spillede.

Ydinalan monimutkaisuuden vuoksi komissio ja erityisesti sen Yhteinen tutkimuskeskus eivät voi katsoa, että niillä on riittäviä resursseja kaikkien ohjelmatyötarpeiden tyydyttämiseen ja sen puitteiden laatimiseen.

Med hensyn til forskuddene ønsker Kommissionen at gøre opmærksom på, at den må foretage et valg mellem et lille antal store forskud (som i øvrigt er dækket af en bankgaranti) og et stort antal små forskud. Set i lyset af personaleproblemerne, som Retten har påpeget, er den sidstnævnte mulighed ikke et brugbart alternativ for Kommissionen.

Lopuksi voidaan mainita, että erityisten yhteenliittymien käyttö johtuu ydinalan toimijoiden rajallisesta määrästä.

2.7. Problemerne i forbindelse med programplanlægningsprocessen kan i vid udstrækning henføres til den hast, hvormed programmerne blev igangsat, og de utilstrækkelige personaleressourcer, der blev stillet til rådighed til gennemførelsen af programmerne (punkt 2.4). Denne situation medførte, at Kommissionen benyttede sig af eksterne konsulenter i forbindelse med udarbejdelsen af programmer for nuklear sikkerhed og tilhørende programmer. Kommissionen har imidlertid siden forbedret arbejdsgangen på området. Konsulenternes rolle (som f.eks. Twinning Programme Engineering Group (TPEG)) er reduceret, og Generaldirektorat IA har indgået en rammeaftale med Det Fælles Forskningscenter, således at den fornødne tekniske ekspertise så vidt muligt hentes inden for Fællesskabets institutioner.

2.8 Budjettivallan käyttäjän asettamia normeja ei ole ylitetty. Hallintokulut, joiden tilintarkastustuomioistuin katsoo ylittävän asetetut rajat, eivät kuulu talousarvion selvitysosassa asetettuihin enimmäismääriin.

Den nukleare sektor er imidlertid så kompleks, at Kommissionen og Det Fælles Forskningscenter ikke kan gøre sig håb om at være i besiddelse af tilstrækkelig ekspertise til at dække alle aspekter af programplanlægningen og referenceudarbejdelsen.

Endelig skal det siges, at anvendelsen af konsortier også har relation til det begrænsede antal kompetente aktører inden for den nukleare sektor.

2.8. Der har ikke været tale om overskridelse af de lofter, budgetmyndigheden har fastsat. De driftsudgifter, som Retten fremdrager som eksempel på udgifter, der overskrider det fastsatte loft, henhører ikke under loftet i anmærkningerne til budgettet.

Tuen asettaminen käyttöön ja saavutetut tulokset

2.9 Komissio ei kiellä, etteikö joidenkin toimien toteuttaminen olisi ollut hidasta. Toteutustavan valintaan ovat vaikuttaneet ennen kaikkea pyrkimys avoimuuteen ja valvontaan. Myös hankintayritykset on valittu näiden perusteella.

Laitehankintojen ensisijaisuudesta puhuttaessa on korostettava, etteivät laitteiden toimittaminen ja turvallisuuskulttuurin edistäminen ole ristiriidassa keskenään. Laitetoimitushankkeiden tuleekin edesauttaa turvallisuuskulttuuriin perustuvien menettelyjen käyttöönottoa.

Mobilisering af bistand og resultater

Juuri samaisesta syystä komissio on jakanut myöntämänsä rahoituksen monien voimaloiden kesken.

2.9. Kommissionen nægter ikke, at gennemførelsen af visse aktioner er foregået i et langsomt tempo. Gennemførelsesmåden blev først og fremmest valgt ud fra et ønske om gennemsigtighed og gode kontrolmuligheder. Det er bl.a. af denne grund, at der blev anvendt indkøbscentraler i forbindelse med indkøb af udstyr.

2.10 Koska tarpeet ylittävät joka tapauksessa käytettävissä olevat voimavarat, tulee parhaita hankkeita valitessa ottaa huomioon useita kriteereitä. Näissä hankkeissa kumppaneiden aktiivinen osallistuminen voidaan katsoa osoitukseksi toteutuksen loppuun saattamisesta.

Hvad angår prioriteringen af levering af udstyr, skal det understreges, at der ikke er noget modsætningsforhold mellem levering af udstyr og forbedring af sikkerheden. Projekter, der vedrører levering af udstyr, har jo i vid udstrækning til formål at tilpasse procedurerne, således at der bliver tale om en tilfredsstillende sikkerhedskultur.

Muutosten tarve on johtunut muun muassa seuraavista: tarjouseritelmien valmistelun hitaus (Nikietin tekninen keskus), talousarvion arvioiminen liian pieneksi, turvallisuusviranomaisten myöhäisessä vaiheessa asettamat tiukemmat kriteerit, edunsaajamaiden viranomaisten toimintalinjojen muuttuminen (Euratomin lainalla rahoitetun investointihankkeen hylkääminen Kuolan ydinvoimalassa Taciksesta rahoittavan valmisteluvaiheen lopussa).

Det er denne strategi, der har medført, at Kommissionen har fordelt budgetmidlerne på en lang række forskellige anlæg.

2.11 Joissain tapauksissa komissio on saanut edunsaajilta muodollisen vakuutuksen siitä, että ne ovat saaneet turvallisuusviranomaisten suostumuksen tarpeellisille luville. Myöhemmin on selvinnyt, ettei näin ollut kuitenkaan tapahtunut.

2.10. Da behovene under alle omstændigheder oversteg de disponible ressourcer, måtte der anvendes flere kriterier ved udvælgelsen af de bedste projekter. I den forbindelse kunne de involverede parters aktive deltagelse betragtes som et tegn på, at gennemførelsen kunne forventes at forløbe planmæssigt.

Tämä esitetään kommenttina tilintarkastustuomioistuimen kommenttiin kohdassa 2.3, joka koski suhteita edunsaajiin.

Hen ad vejen måtte der foretages ændringer som følge af f.eks.: overdreven langsommelighed i forbindelse med udarbejdelsen af udbudsbetingelserne (Nikiet - teknisk center), undervurdering af de krævede budgetmidler, strengere kriterier, der for sent blev pålagt af sikkerhedsmyndighederne, ændret målsætning hos myndighederne i modtagerlandet (annullering af et investeringsprojekt med Euratom-långivning til Kola-atomkraftværket efter den af Tacis finansierede indledende programfase).

2.12 Koska EU:n sopimuspuolilta puuttuu asianomainen suoja ydinonnettomuuksien varalle, ei tiettyjä ennen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista vuonna 1995 allekirjoitettuja sopimuksia ole voitu saattaa edunsaajien vapaaseen käyttöön.

2.11. I visse tilfælde havde Kommissionen fået en formel forsikring fra modtagerne om, at disse havde opnået tilsagn fra de relevante myndigheder om udstedelse af licens, hvorefter dette viste sig ikke at være tilfældet.

Yhteisymmärryspöytäkirja suojaa Venäjän federaatiota ja estää rajoituksen ulottumisen myöhemmin tehtyihin sopimuksiin.

Dette kan sammenholdes med Rettens bemærkninger under punkt 2.3 vedrørende forbindelserne med modtagerne.

Kyseisiä, ennen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista tehtyjä sopimuksia koskeva ongelma on kuitenkin ratkaistu, ja kyseisten hankkeiden tulokset ovat edunsaajien käytettävissä.

2.12. På grund af manglende dækning af EU-kontrahenter i tilfælde af kernekraftulykker har resultaterne fra visse kontrakter, der er indgået før datoen for undertegnelsen af aftalememorandummet i 1995, ikke kunnet stilles til fri disposition for modtagerne.

Samoin tulee huomata, että venäläiset instituutit ovat tehneet alusta asti tiivistä yhteistyötä kyseisten tutkimusten laatimiseksi ja hyötyneet myös näin ollen niistä itsekin suoraan. Joidenkin hankkeiden tuloksia on hyödynnetty myöhemmissä osahankkeissa. Sopimuspuolten ja alihankkijoiden väliset ehdot eivät kuulu komission suoraan vastuualueeseen.

Aftalememorandummet medfører, at Den Russiske Føderation yder beskyttelse, hvilket har medført, at denne begrænsning er blevet løftet for kontrakter, der er indgået efter undertegnelsen af memorandummet.

2.13 Hankkeiden kirjanpito on asianmukaista, eikä sitä ole arvioitu yläkanttiin. Hankintasopimusten kirjanpitoon otettuja summia ei tule kuitenkaan käyttää ostojen kehityksen indikaattorina.

I mellemtiden er der fundet en løsning for de kontrakter, der er indgået før undertegnelsen af memorandummet, og resultaterne fra de pågældende projekter er nu formelt blevet stillet til rådighed for modtagerne.

T Osernobylin osalta tuen käyttöön asettamisen vähäisyys johtuu ennen kaikkea yhteyksistä, joita Tacis-hankkeilla (vuonna 1994 päätetyt) sekä G7-maiden ja EBRD:n välisillä poliittisilla neuvotteluilla yhteisymmärryspöytäkirjasta ja NSA-sopimuksesta on. Nämä neuvottelut päättyivät vastaavasti vuosina 1995 ja 1996. Ennen tätä ei oltu voitu aloittaa ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tähtääviä hankkeita.

Det skal endvidere bemærkes, at de russiske institutter lige fra starten har deltaget i et snævert samarbejde omkring udarbejdelsen af de pågældende undersøgelser og dermed har haft direkte gavn af samarbejdet. Resultaterne fra visse projekter er endvidere blevet anvendt i forbindelse med andre projekter af samme type. Samarbejdsbetingelserne mellem kontrahenter og underkontrahenter er ikke Kommissionens direkte ansvar.

2.13. Regnskabsføringen i forbindelse med kontrakterne er korrekt, og beløbene er ikke sat for højt. Beløbene i indkøbskontrakterne bør imidlertid ikke anvendes som indikator for udviklingen i indkøbene.

Hvad Tjernobyl angår skyldes den svage mobiliseringssats først og fremmest den sammenkædning, der har fundet sted mellem Tacis-projekterne (vedtaget i 1994) og de politiske forhandlinger mellem G7 og Den Europæiske Bank for Genopbygning og Udvikling og Ukraine om aftalememorandummet og NSA-aftalen, der først blev indgået i henholdsvis 1995 og 1996. Før disse aftaler om et fast samarbejde var indgået, ville det ikke have været hensigtsmæssigt at påbegynde nedlukningsprocessen.

3. EUROOPAN UNIONIN SOVELTAMA LÄHESTYMISTAPA

Tavoitteet ja keinot

3. DEN EUROPÆISKE UNIONS METODER

3.2 Komission ohjelmien määrittelyssä käytetty strategia on G7-maiden vuoden 1992 Münchenin huippukokouksessa omaksuma. G7-maiden toimintaohjelma perustui seuraaviin toimiin:

- toimintavarmuuden parantaminen,

Mål og midler

- turvallisuuden arviointiin perustuvien tekniikoiden parantaminen,

3.2. Det var den strategi, der blev vedtaget af G7-landene på topmødet i München i 1992, der lå til grund for udformningen af Kommissionens programmer. Det handlingsprogram, G7-landene vedtog, var baseret på følgende foranstaltninger:

- turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toiminnan tehostaminen.

- forbedring af driftssikkerheden

Kyseinen toimintasuunnitelma sisältää myös pidemmän aikavälin toimia, jotka koostuvat vähiten varmojen reaktorien korvaamisesta ja uusimpien reaktorien parantamisesta.

- tekniske forbedringer baseret på vurdering af sikkerhedssituationen

Komission strategiaan on nojauduttu ensimmäisten hyväksyttyjen ohjelmien rahoitusta koskevia ehdotuksia ja sopimuksia tehtäessä (Venäjän federaation ja Ukrainan ydinturvallisuusohjelmat vuosille 1992 1993).

- styrkelse af tilsynsmyndighederne

Komission strategia muotoiltiin lopullisempaan muotoon vuonna 1995, ja hallintokomitea hyväksyi sen vuonna 1996. Strategian pääasiallisia toimintalinjoja on seurattu ohjelman alusta lähtien. Lopullisesti KIE-maiden strategia muotoiltiin selkeästi Agenda 2000 -asiakirjassa.

Handlingsplanen omfattede også mere langsigtede foranstaltninger, nemlig udskiftning af de mindre sikre reaktorer og opdatering af nyere reaktorer.

Neuvostoliiton aikaisten reaktoreiden tekniset ominaisuudet ja puutteet eivät olleet kovin tunnettuja ohjelmien alkuvaiheessa. Niinpä oli tarpeen lähestyä ongelmaa tutkimusten kautta. Näin luotiin myös suhteita Euroopan ja erityisesti Venäjän teollisuuden välille. Sittemmin on voitu ryhtyä konkreettisempiin toimiin. Näissä on tukeuduttu kahteen toisiaan täydentävään elementtiin: lainsäätäjien tukemiseen (turvallisuusviranomaiset) ja itse voimaloiden käyttäjien tukemiseen.

Der var præcise henvisninger til denne strategi i forslagene til og finansieringsaftalerne om de første programmer (programmerne vedrørende nuklear sikkerhed for Den Russiske Føderation og Ukraine i 1992-1993).

Ei siis voida sanoa, että vuosien 1990 ja 1994 ohjelmista olisi päätetty ilman kokonaisstrategiaa.

Kommissionens strategi blev præciseret i 1995 og vedtaget af forvaltningskomitéen i 1996. Hovedlinjerne i denne strategi er siden starten af programmet blevet fulgt. Endelig blev strategien for de central- og østeuropæiske lande klart defineret i Agenda 2000.

3.3 Komissio on esittänyt kysymyksen vähemmän turvallisten reaktoreiden sulkemisesta yleisemmin G7:n ja ydinturvallisuusrahaston (NSA) puitteissa, koska se katsoo, että vain kaikkien tuenantajamaiden yhteinen toiminta voi johtaa positiiviseen tulokseen. NSA:n puitteissa on tehty sopimus Liettuan, Bulgarian ja Venäjän kanssa. Ukrainan tapauksessa on tehty G7-maiden yhteisymmärryspöytäkirja.

Man bør huske på, at kendskabet til opbygningen af og til de tekniske mangler ved de sovjetiske reaktorer ved programmernes start var yderst beskedent. Det var derfor nødvendigt at starte med at foretage en række undersøgelser, hvilket også førte til, at der blev etableret kontakter mellem industrifolk fra EU og (navnlig) Rusland. Dette gav grobund for mere konkrete foranstaltninger, der tog udgangspunkt i to komplementære elementer, nemlig støtte dels til de sikkerhedskontrollerende myndigheder dels til kernekraftværkerne selv.

3.4 Ohjelmatyöhön käytetyissä strategia-asiakirjoissa on selvästi mainittu, ettei komission toimilla voida pidentää piakkoin suljettavaksi määrättyjen reaktoreiden käyttöikää. Tämä vaikuttaa vuosittaisten ohjelmien tarkasteluun.

Det er derfor ikke korrekt at påstå, at programmerne i perioden 1990-1994 blev udarbejdet uden en overordnet strategi.

3.3. Kommissionen har henvist spørgsmålet om lukningen af de mindre sikre reaktorer til G7- og NSA-regi, idet man mener, at kun en koordineret indsats fra alle donorlande ville kunne føre til et positivt resultat. Med hensyn til NSA findes der en aftale med både Litauen, Bulgarien og Rusland, og der er indgået en memorandumsaftale mellem Ukraine og G7-gruppen.

3.4. I alle strategidokumenter, der har været anvendt i forbindelse med programplanlægningen, fastslås det klart, at Kommissionen ikke kan bidrage til at forlænge anvendelsesperioden for reaktorer, der er udset til at lukke inden for en overskuelig periode. Dette henhører under gennemgangen af de årlige programmer.

Reaktoreiden käytöstä poistaminen ja purkaminen

3.5 3.7 Komissio on aina katsonut, että vähiten turvallisten voimaloiden poistaminen käytöstä on ensisijaisen tärkeää. Tämä on vahvistettu selväsanaisesti myös Agenda 2000:ssa. Tästä todistavat niin komission toimet Ukrainassa ja liittymiskumppanuuden yhteydessä kuin komission sekä poliittinen että tekninen tuki NSA:n ja G7:n ponnisteluille.

Samoin on tässä yhteydessä huomautettava, että kysymyksen käsittelyyn on mahdollisuuksien rajoissa osoitettu asianmukaiset keinot. Tacis-ohjelman yhteydessä on valmisteltu suunnitelma T Osernobylin voimalan poistamiseksi käytöstä. Valmisteilla on tarjouskilpailut kolmen jätteenkäsittelylaitoksen rakentamiseksi T Osernobylin purkamisesta johtuville jätteille, ja niitä rahoitetaan Tacis-ohjelmasta (40 miljoonaa ecua).

Nedlukning og demontering af reaktorer

Vielä tulee mainita, että rahoitus Rovno 4- ja Khmelnitsky 2 -reaktoreiden loppuunsaattamiseen, millä tulisi mahdollistaa T Osernobylin lopullinen sulkeminen, on peräisin miltei kokonaisuudessaan Taciksesta. Edellä mainittuja hankkeita on tarkasteltu erilaisissa kansainvälisissä elimissä, eikä niiden tulosten laatua ole koskaan asetettu kyseenalaiseksi.

3.5-3.7. Kommissionen har altid betragtet nedlukningen af de mindst sikre værker som en absolut politisk prioritet, hvilket også klart kommer til udtryk i Agenda 2000, og såvel Kommissionens foranstaltninger i Ukraine og i forbindelse med partnerskaberne til forberedelse for optagelse samt den politiske såvel som tekniske støtte fra Kommissionen til NSA's og G7-gruppens bestræbelser vidner herom.

Vuonna 1997 perustettu EBRD:n monenvälinen rahasto ei kohdistu T Osernobylin reaktorien vaan vuonna 1986 onnettomuudessa vahingoittuneen, yksikköä 4 ympäröivän sarkofagin käytöstä poistamiseen.

Det skal ligeledes påpeges, at der, når omstændighederne tillod det, altid er blevet afsat midler til dette område. Det er inden for rammerne af Tacis-programmet, at nedlukningen af Tjernobyl blev forberedt, og for øjeblikket forberedes der et udbud vedrørende opførelsen af tre anlæg til behandling af affald fra demonteringen af Tjernobyl, der vil blive finansieret inden for rammerne af Tacis-programmet (40 mio. ECU).

T Osernobylin sulkemisesta puhuttaessa on korostettava yhteyttä kahden uuden reaktorin valmistumiseen.

Endelig er udarbejdelsen af sagsmappen til finansieringen af færdiggørelsen af reaktorerne Rovno 4 og Khmelnitsky 2, der skulle bane vejen for en lukning af Tjernobyl, finansieret næsten 100 % via Tacis-midler. De ovennævnte projekter har desuden været genstand for tilbundsgående undersøgelser i forskellige internationale fora, og der er aldrig blevet sat spørgsmålstegn ved kvaliteten af resultaterne.

Varojen kohdentaminen tähän toimeen ei kuulu komissiolle, vaan muille elimille, erityisesti EBRD:lle.

Den multilaterale konto, der i 1997 blev oprettet i EBRD, vedrører ikke demonteringen af reaktorerne i Tjernobyl, men den sarkofag, der omgiver reaktor 4, hvor ulykken i 1986 indtraf.

Lukningen af Tjernobyl-værket er i høj grad afhængig af færdiggørelsen af de to nye reaktorer.

Vanskelighederne i forbindelse med afsættelse af bevillinger til denne foranstaltning skal ikke findes i Kommissionen, men i andre institutioner, herunder EBRD.

Laitehankinnat

3.8 Koska reaktoreiden uudistamistarve on kova ja komission käytössä olevien keinojen määrä rajallinen, komissio katsoo, että laitehankinnat ovat vastaus turvallisuuskulttuurin siirtämisen tarpeeseen. Nämä eivät perustu yksinomaan tutkimuksiin vaan konkreettisiin esimerkkeihin, jotka kiinnostavat edunsaajia suoraan. Ottaen huomioon kyseisten voimaloiden tilan ja todetut tarpeet on ollut mahdotonta varmistaa edunsaajien yhteistyöhalu ilman taustavalmisteluja.

Lisäksi on mainittava, että kiireellisiin ongelmiin on puututtu Ukrainassa, jonne on toimitettu huomattavia määriä varaosia Rovnon, Etelä-Ukrainan ja Zaporozhen ydinvoimaloihin.

Levering af udstyr

Laitehankinnat ovat myös vastaus usein toistettuun kritiikkiin siitä, että ohjelmat sisältävät liikaa tutkimusta ilman todellisia vaikutuksia voimaloiden turvallisuuteen. Jo toteutetut toimet ovat tuoneet todellista parannusta kyseisiin voimaloihin. Esimerkkeinä voidaan mainita ainetta tuhoamattomien valvontalaitteiden (Balakovo, Smolensk), veden kemiallisen käsittelyn (Kalinin) ja saumauslaitteiden (Kalinin) sekä palontorjuntalaitteiden (Zaporozhe) tai tietokonepohjaisten ylläpitolaitteiden (Beloyarsk, Smolensk) toimittaminen.

3.8. Når man tager forholdet mellem de omfattende moderniseringsbehov for reaktorerne og de begrænsede midler, som Kommissionen råder over, i betragtning, mener Kommissionen, at levering af udstyr først og fremmest bør opfylde målsætningen om at overføre sikkerhedskulturen med udgangspunkt i konkrete eksempler, som modtagerne kan have direkte gavn af, i stedet for udelukkende at koncentrere indsatsen om undersøgelser. Når man tager de pågældende kraftværkers tilstand og behov i betragtning, ville det have været umuligt at sikre sig modtagernes samarbejdsvilje, hvis man ikke havde noget konkret at tilbyde.

Tässä yhteydessä tulee korostaa, että tutkimuksille on kaikesta huolimatta tarvetta. Komissio on yrittänyt löytää paremman tasapainon tutkimuksen ja laitteistojen välille.

Det er også værd at nævne, at det bl.a. i Ukraine har været muligt at afhjælpe nødsituationer, idet atomkraftværkerne i Rovno, Sydukraine og Zaporozhe har modtaget betydelige mængder reservedele.

3.9 Strategiassaan komissio ehdotti yhteistyötä sen yhtenä (toissijaisena) tavoitteena. Kyseinen tavoite ei ole saavuttanut yksimielistä hyväksyntää jäsenvaltioissa. Joidenkin mielestä se kuuluu teollisuuden alan toimijoille.

Leveringen af udstyr var også svar på den gentagne kritik, der gik på, at programmerne indeholdt for mange undersøgelser, som ikke i tilstrækkeligt omfang førte til konkrete tiltag for sikkerheden på kraftværkerne. De foranstaltninger, der allerede er afsluttet, har medført reelle forbedringer på de berørte kraftværker. Som eksempler kan nævnes levering af ikke-destruktivt kontroludstyr (Balakovo, Smolensk), udstyr til vandkemisk behandling og svejsning (Kalinin), brandslukningsudstyr (Zaporozhe) og edb-styrede vedligeholdelsessystemer (Beloyarsk, Smolensk).

Lisäksi määrätietoinen politiikka edellyttää monesti poikkeuksia kilpailusääntöihin nykyiset teollissuhteet huomioon ottaen.

I denne forbindelse skal det understreges, at der inden for alle områder fortsat er behov for yderligere undersøgelser. Kommissionen har bestræbt sig på at finde en bedre balance mellem undersøgelser og levering af udstyr.

Kysymystä on käsiteltävä perinpohjaisesti uutta asetusta laadittaessa.

3.9. Kommissionen havde foreslået samarbejde som en (sekundær) målsætning for strategien. Denne målsætning har imidlertid ikke opbakning blandt alle medlemsstater, idet visse mener, at dette område bør overlades til industrien.

Desuden ville en sådan politik i mange tilfælde nødvendiggøre en fravigelse fra konkurrencereglerne i betragtning af den aktuelle situation på industriområdet.

Dette spørgsmål bør behandles indgående i forbindelse med udarbejdelsen af den nye forordning.

Muut kuin teolliset toimintaturvallisuusnäkökohdat

3.10 Laitospaikalla annettavaan apuun liittyvien tehtävien määrittelyn vajavaisuus johtuu osittain näiden toimien luonteesta. Kyseisten toimien tulee nimittäin vastata lyhyellä varoitusajalla tuleviin pyyntöihin. Osittain tämä vajavaisuus johtuu myös suoraan komission työvoimapulasta.

Ikke-industrielle aspekter ved driftssikkerheden

3.10. Den manglende definition af opgaverne i forbindelse med bistand på stedet skyldes dels selve karakteren af disse aktiviteter, hvor det ofte er nødvendigt at efterkomme anmodninger om bistand inden for meget korte frister, dels manglen på personale i Kommissionen.

Monenvälinen koordinointi

G24-ryhmän (NUSAC) antaman tuen koordinointi

Multilateral koordinering

3.12 NUSACilla ei ole päätösvaltaa, vaan sen tehtävänä on tietojen vaihtaminen.

Koordinering af G24-bistanden (NUSAC)

Laitetoimituksia koskeva yhteistyö Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa (NSA)

3.12. NUSAC havde ikke beslutningstagningsmæssige beføjelser, men skulle stå for informationsudveksling.

3.13 Komission ja EBRD:n välillä on käyty keskusteluja yhteisestä hankkeesta varoventtiilien toimittamiseksi ja asentamiseksi höyrygeneraattorin päälinjoille.

Vertailua on tehty potentiaalisten tavarantoimittajien ja tavaroiden alkuperän valintakriteereistä, tarjousten toteuttamisvaatimuksista sekä saatujen tarjousten arvioimisesta. On valitettavaa, ettei eroja voida poistaa aiheuttamatta kohtuuttomia viivästyksiä.

Samarbejdet med EBRD (NSA) om levering af udstyr

3.14 On totta, että Taciksessa pitäisi määritellä sopimukselliset puitteet hankintaohjelmille.

3.13. Der har fundet drøftelser sted mellem Kommissionen og EBRD med henblik på udarbejdelsen af et fælles projekt for levering og installation af sikkerhedsventiler til dampgeneratorhovedledninger.

Mitä taas tulee ydinturvarahasto NSA:n sopimuksiin tiettyjen reaktoreiden käytön lopettamisesta, on todettava, etteivät näiden sopimusten vaikutukset ole ilmeisiä. NSA:n rahaa käytetään ilman normaalia vastiketta. Tämä kielii vaikeudesta asettaa jyrkkiä ehtoja teknisen avun ohjelmista saadulle tuelle.

Der blev foretaget en sammenlignende undersøgelse vedrørende kriterierne for potentielle leverandører, vareoprindelse, krav til gennemførelsen af udbudsprocessen og evaluering af de indkomne tilbud, men det viste sig desværre umuligt at løse samarbejdsproblemerne uden at forsinke projektet unødigt.

3.15 Yksi esimerkki tilintarkastustuomioistuimen suosittelemasta yhteistyömuodosta on lupien myöntäminen T Osernobylin käytöstä poistamiseen. Tacis-ohjelmalla sitoudutaan tällaisten palveluiden takaamiseen myös NSA:sta rahoitetuille voimaloille.

3.14. Det er rigtigt, at Tacis burde indeholde præcise rammer for leveringsprogrammet.

Hvad angår NSA-aftalen om nedlukningsbetingelserne for visse reaktorer, kan det ikke nægtes, at det i denne forbindelse er svært at tale om succes. NSA's penge gives ud, uden at man opnår den forventede modydelse, hvilket viser, hvor svært det er at pålægge mange og omfattende betingelser til gengæld for tilskud fra programmerne for teknisk bistand.

Yhteistyö muiden osapuolten kanssa

3.15. Et typisk eksempel på et samarbejde, der anbefales af Retten, vedrører licenser i forbindelse med demonteringen af Tjernobyl. Tacis-programmet har påtaget sig at sikre denne opgave, også hvad angår de installationer, der finansieres af NSA.

3.16 Komissio osallistuu aktiivisesti IAEA:n kokouksiin ja on esitellyt niissä ohjelmiaan. Ohjelmatyössä (hankkeiden valinnassa) on myös käytetty IAEA:n laatimaa luokittelua Neuvostoliitossa suunniteltujen reaktorien puutteille.

3.18 Komission käyttöön ottama laitospaikalla annettavan avun suunnitelma tukeutuu maailman ydinvoimalaitosten käyttäjien liiton (WANO) ohjelmaan. Se kohdistuu myös suurelta osin samoihin osapuoliin.

Samarbejdet med de øvrige deltagere

3.19 Tilintarkastustuomioistuimen huomio siitä, että maksut ISTC:lle jäädytettiin vuonna 1997, on oikea. Tämä johtui tuolloisesta oikeudellisen perustan puuttumisesta. Maksu edellytti kahdenvälisten rahoitussopimusten allekirjoittamista PO IA:n ja ISTC:n välillä. Nämä sopimukset allekirjoitettiin henkilökierrosta johtuvan viivästymän jälkeen 15. syyskuuta 1997. Sen jälkeen maksuissa ISTC:lle ei ole esiintynyt viivästymiä.

3.16. Kommissionen deltager aktivt i IAEA's møder og fremlægger her sine programmer. Således anvendes den katalogisering af manglerne i de sovjetiskbyggede reaktorer, som IAEA har udarbejdet, i programplanlægningen (projektudvælgelsen).

3.20 Tacis-ohjelma keskittyy tärkeimpiin turvallisuuskysymyksiin, ja tieteellistä perustaa niihin liittyviin ratkaisuihin on kehitelty jo jonkin aikaa. Niinpä ISTC:stä rahoitetut toimet ovat liian pitkällä T& K-toiminnan ketjussa, jotta niillä olisi suoraa vaikutusta Tacis-ohjelmaan. Komission strategia ydinturvallisuuteen liittyvässä tutkimuksessa on vahvistettu EU:n erityisessä puiteohjelmassa ja Taciksen puitteissa, ja tutkimushankkeiden määrä on ollut rajallinen ja tarkoituksella ISTC:stä erillään.

3.18. Kommissionens ordning for bistand på stedet har i vidt omfang hentet støtte i WANO. De samme aktører deltager over en bred front i programmet.

3.19. Det er korrekt, at betalingerne til ISTC var blokeret i 1997, hvilket skyldtes, at der ikke forelå et retsgrundlag. Betalingerne kunne ikke finde sted, før den bilaterale finansieringsaftale mellem GD IA og ISTC var underskrevet, hvilket skete (med forsinkelse på grund af personalerotation) den 15. september 1997. Der har ikke siden været forsinkelser i betalingerne til ISTC.

3.20. Tacis-programmet koncentrerer sig om de vigtigste sikkerhedsspørgsmål, og på dette område har det videnskabelige grundlag for løsningsmodellerne allerede ligget klar i nogen tid. I forbindelse med forsknings- og udviklingsprocessen er det svært at sætte ISTC-aktiviteterne i direkte forbindelse med Tacis-programmet. Kommissionens strategi for forskning på sikkerhedsområdet er fastlagt i EU's særprogram, og inden for rammerne af Tacis-programmet har der kun været tale om et yderst begrænset antal forskningsprojekter, der med fuldt overlæg har været adskilt fra ISTC.

4. TOIMIEN HALLINNOINTI

Kilpailuttaminen

4. FORVALTNINGEN AF AKTIONERNE

4.1 ja 4.2 Koska ydinturvallisuushankkeet ovat luonteeltaan erityisiä, ovat niistä vastaavat toiminnalliset yksiköt ja varainhoidon valvoja tarkentaneet kehykset, joiden sisällä varainhoitoasetuksen sallimia suoria sopimuksia voidaan tehdä. Poikkeukselliset menettelyt voidaan sallia alan erityisluonteen vuoksi.

Niinpä komissio halusi paikalla annettavan avun yhteydessä toisaalta kilpailuttaa vain unionin ydinvoimalatoimijoita ja toisaalta huomioida mahdollisimman suuren joukon edunsaajamaiden voimaloita. Tarjouskilpailua ei olisi ollut mahdollista järjestää mainittuja rajoituksia noudattaen.

Indkaldelse af bud

Monet parannustoimet riippuvat käytetyn teknologian teknisistä erityispiirteistä, ja niitä voi käsitellä ainoastaan kyseisen teknologian hallitseva tai kyseisiä laitteistoja valmistava sopimuspuoli. Kansalliset sääntelyviranomaiset ovat tehokkuutta lisätäkseen koonneet asiantuntemuksensa yhteen elimeen, jonka kanssa voidaan tehdä ainoastaan suoria sopimuksia.

4.1-4.2. På grund af de nukleare sikkerhedsprogrammers specielle karakter har de operationelle tjenester og finansinspektøren præciseret, inden for hvilke rammer der kan indgås underhåndsaftaler, som finansforordningen giver mulighed for. Anvendelsen af undtagelsesordningerne er i betragtning af områdets specielle karakter fuldt ud berettiget.

Suoria sopimuksia koskeva kilpailu ei ole johtanut ainakaan palkkioiden osalta löysempiin kriteereihin. Komissio on pitänyt yksityissopimusten palkkiot saman tason asiantuntijoille, jotka työskentelevät samanlaisissa työoloissa, linjassa saman ajanjakson tarjouskilpailujen palkkioiden kanssa.

Det gælder således de tilfælde af bistand på stedet, hvor Kommissionen kun ville anvende personale fra kernekraftværker i EU og samtidig sikre, at et betydeligt antal værker i modtagerlandene kom til at deltage i projektet. Det var ikke muligt at udbyde projektet i licitation, hvis begge disse prioriteter skulle overholdes.

Lukuisista korjauspyynnöistä huolimatta alkuperäisiä määriä ei ole mukautettu elintason kohoamiseen. Komissio on katsonut, että työolojen parantuminen kompensoi elinkustannusten kohoamista, mikä aiheuttaisi vakiosopimuksissa yleensä palkkiokorotuksen.

Mange foranstaltninger til forbedring af sikkerheden afhænger af teknologien på det pågældende værk, og forbedringer er derfor kun mulige gennem samarbejde med den kontrahent, der besidder den pågældende teknologi, eller som producerer det pågældende udstyr. De nationale tilsynsmyndigheder har med henblik på øget effektivisering samlet deres knowhow i et fælles forum, og at indgå kontrakt med denne instans er i sådanne tilfælde den eneste mulighed, der foreligger.

Anvendelsen af underhåndsaftaler har ikke svækket kontrollen, absolut heller ikke hvad honorarer angår. I forbindelse med underhåndsaftalerne har Kommissionen holdt sig til honorarer på samme niveau som dem, der blev udbetalt under licitationskontrakterne på det pågældende tidspunkt, for så vidt som der var tale om eksperter på samme niveau, og lignende arbejdsbetingelser.

På trods af gentagne anmodninger om justering er de oprindelige honorarer ikke blevet hævet, idet Kommissionen har påpeget, at den forbedring af arbejdsforholdene, der har fundet sted, kompenserer for den stigning i leveomkostningerne, som standardkontrakterne ellers normalt giver mulighed for at korrigere for.

Hankintayritykset

Laitehankintoja koskevien hankkeiden käsittely

Indkøbscentraler

4.3 Ilman hankinnoista vastaavaa instituutiota laitospaikalla annettavaan avustusohjelmaan osallistuvien EU:n elinten olisi vastattava kaikista hankkeen vaiheista: hankemäärittelystä, teknisten yksityiskohtien luonnostelusta, tarjousmenettelystä, sopimuksista ja toteutuksesta. Komission mielestä tämä ei johtaisi menettelyjen avoimuuteen eikä mahdollistaisi julkisten menojen tarkastamista asianmukaisesti.

4.4 Komissio on laatinut vuonna 1996 yksityiskohtaisemman version laitehankintoihin sovellettavasta menettelystä, mutta menettelyn suuret linjat on saatettu asianomaisten tietoon ohjelman alusta lähtien.

Administrationen af indkøbsprojekter

Edunsaajat osallistuvat ostomenettelyn kaikkiin vaiheisiin, esimerkiksi tarjouseritelmien valmisteluun ja tarjousten tekniseen arviointiin sekä hankintasopimuksen allekirjoittamiseen ja laitteistojen (väliaikaiseen ja lopulliseen) hyväksymiseen. Jos komissio ei siirrä vastuuta edunsaajille kuin muutamissa menettelyn vaiheissa, tämä johtuu osittain siitä, ettei sillä ole käytössään sopimuksellisia keinoja, joilla se varmistaisi vastuun siirtämisen muille.

4.3. Hvis der ikke blev benyttet indkøbscentraler, ville de EU-tjenestegrene, der deltager i projekter om bistand på stedet, være ansvarlige for alle dele af projektet, dvs. projektdefinition, udarbejdelse af tekniske specifikationer, selve udbuddet, kontraktindgåelse og gennemførelse. Kommissionen mener ikke, at en sådan fremgangsmåde ville øge gennemsigtigheden, og kontrollen med de offentlige udgifter ville ikke blive tilfredsstillende.

Tässä yhteydessä tulee huomata, että tarjousten arviointi on hajautettua. Rahoitusta arvioidaan vasta, kun komissio on hyväksynyt teknisen arvioinnin raportin. Näin varmistetaan teknisen arvioinnin laatu ja puolueettomuus ennen rahoitustarjousten käsittelyä. Edunsaajat ovat saattaneet olla osallistumatta rahoituksen arviointiin, kun alimmat tarjoukset on hyväksyttävä matka- ja ylimääräisten kustannusten välttämiseksi.

4.4. Selv om Kommissionen i 1996 fremkom med en mere detaljeret beskrivelse af proceduren i forbindelse med køb af udstyr, blev de generelle retningslinjer for fremgangsmåden fastlagt og meddelt parterne allerede ved programmets start.

Modtagerne deltager i hele indkøbsproceduren, f.eks. ved udarbejdelsen af udbudsbetingelserne og ved den tekniske bedømmelse af tilbuddene, ved undertegnelsen af leveringskontrakten og ved godkendelsen (både den foreløbige og den endelige) af udstyret. Når Kommissionen kun giver modtagerne ansvar for et begrænset antal etaper i proceduren, skyldes det til dels, at Kommissionen ikke er i besiddelse af kontraktmæssige instrumenter, der giver den mulighed for at overføre ansvaret.

Kirjaaminen tileihin ja toimien todellinen tilanne

Vurderingen af tilbuddene falder i to dele, idet den finansielle bedømmelse først finder sted, efter at Kommissionen har godtaget rapporten om den tekniske vurdering. Denne fremgangsmåde er valgt for at sikre kvalitet og objektivitet i forbindelse med den tekniske bedømmelse før åbningen af de økonomiske tilbud. Med henblik på at reducere omkostningerne er det sket, at modtagerne ikke har deltaget i den finansielle bedømmelse i tilfælde, hvor det var bestemt, at kontrakten skulle gå til den lavest bydende.

4.5 4.6 Hankintayritysten kanssa hoidetut sopimukset sisältävät rahoituksen ostoille sekä yrityksen palkkioille. Näiden sopimusten on luonnollisesti näyttävä täysimääräisinä kirjanpidossa. On selvää, että hankintayritysten ostot ovat hienoisessa ristiriidassa pääsopimuksen kanssa, mistä johtuvat tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat erot.

Kyseenalaistamatta tilintarkastustuomioistuimen esiin nostamia kysymyksiä olisi korostettava, että maksut suoritetaan jo tehdyt sopimukset huomioon ottaen. Komission yksiköt ovat kaikesta huolimatta päättäneet tarkastella tilintarkastustuomioistuimen huomautusten johdosta uudelleen sopimusten rahoitusrakennetta.

Regnskabsføring af transaktionerne og transaktionernes faktiske stilling

Sisäinen tietokanta Désirée, johon tilintarkastustuomioistuin viittaa, ei ole komission kirjanpitojärjestelmä. Komission kirjanpitojärjestelmä on SINCOM, johon kaikki sitoumukset ja maksut rekisteröidään asianmukaisesti.

4.5-4.6. De kontrakter, der indgås med indkøbscentralerne, omfatter både budgettet for selve indkøbene samt omkostninger og vederlag til centralen. Kontrakterne skal naturligvis indføres i regnskabet med det fulde beløb. Der er intet usædvanligt i, at indkøb, der foretages af indkøbscentraler, sker med en vis tidsmæssig forskydning i forhold til hovedkontrakten, hvilket er grunden til de udsving, Retten nævner.

4.7 Komission jo tehtyjen sopimusten mukaisesti maksamat ennakot rekisteröidään asianmukaisesti (katso myös kohta 4.6).

Uden at der skal sættes spørgsmålstegn ved Rettens bemærkninger, skal det understreges, at betalingerne foretages i overensstemmelse med de eksisterende kontrakter. Kommissionens tjenestegrene har ikke desto mindre med baggrund i Rettens bemærkninger besluttet på ny at gennemgå kontrakternes finansielle struktur.

4.8 Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat tiedot ovat kirjanpitojärjestelmän edellyttämien tietojen lisäksi annettavia tietoja. Komissio on tietoinen näistä hallinnollisista tiedoista, jotka se saa hankintayrityksen säännöllisesti ilmestyvistä raporteista (katso myös kohta 4.6).

Den interne database, Désirée, som Retten henviser til, er ikke Kommissionens regnskabssystem. Kommissionens regnskabssystem er SINCOM, og her registreres alle forpligtelser og betalinger i overensstemmelse med reglerne.

4.9 Sopimuspuoli tai takaaja tilittää tehtyjen sopimusten mukaisesti erityisistä rahastoista kertyvän koron komissiolle sopimuksen lopussa (katso myös kohta 4.6).

4.7. De forskudsbetalinger, Kommissionen har foretaget i henhold til de eksisterende kontrakter, er registreret korrekt (se også punkt 4.6).

4.10 Komissio on pyrkinyt vakaasti antamaan erityisesti Pharen ja Taciksen vuosikertomusten yhteydessä lisätietoja tilinpäätöskertomuksia varten ja näin lisäämään toimien avoimuutta.

4.8. De oplysninger, Retten nævner, er supplerende oplysninger, der ligger ud over, hvad der kræves i forbindelse med regnskabssystemet. Kommissionen modtager regelmæssigt disse forvaltningsmæssige oplysninger via indkøbscentralernes rapporter (se endvidere punkt 4.6)

4.9. I overensstemmelse med de eksisterende kontrakter skal påløbne renter for beløb under særfondene først tilskrives Kommissionen af kontrahenten eller garanten ved kontraktens udløb (se endvidere punkt 4.6).

Sopimusmenettelyt

4.10. Kommissionen bestræber sig bl.a. i Phare- og Tacis-årsrapporterne på at fremlægge supplerende oplysninger med henblik på at øge foranstaltningernes gennemsigtighed.

4.11 Hankintayritysten kanssa tehtävät sopimukset ovat palvelusopimuksia, joita koskee varainhoitoasetuksessa säädetty "rajattu tarjouskilpailumenettely".

Kahdeksan (muutetun) yksittäissopimuksen osalta:

Procedurer for indgåelse af kontrakter

- On korostettava palveluiden jatkuvuudesta johtuvaa etua (katso varainhoitoasetuksen 118 artikla).

4.11. Kontrakter med indkøbscentralerne er kontrakter om tjenesteydelser, hvor begrænset udbud ifølge finansforordningen er standardproceduren.

- Useiden näiden sopimusten palkkiot ovat yksittäissopimusten myöntämiselle asetettuja enimmäisarvoja alhaisempia.

Hvad angår de otte kontrakter (tilføjelser), der blev indgået som underhåndsaftaler:

- skal det understreges, at der ligger en betydelig fordel i at fortsætte allerede eksisterende aftaler om ydelser (jf. artikel 118 i finansforordningen).

- kan det oplyses, at honorarerne i forbindelse med flere af disse kontrakter ligger under det loft, der er fastsat i forbindelse med kontraktindgåelse ved underhåndsaftaler.

Komission toimien seuranta

4.13 Désirée on sisäinen tietokanta, jonka avulla hoidetaan hankkeiden sopimuksellista ja rahoituksellista hallintaa. Joitakin Désirée-tietokannan ominaisuuksia voitaisiin kylläkin parantaa.

4.14 Työmenetelmiä varten on olemassa muodolliset puitteet, joita on esitelty useissa asiakirjoissa, joista voidaan mainita hankevastaaville laadittu toimintaohjeisto ja hankesyklin hallinnan käsikirja. Komissio ja sen edustustot tarjoavat hankevastaaville hallintomääräyksiin liittyvää koulutusta säännöllisesti. Hankkeiden seurantaan ja hallintaan on myös omat välineensä, kuten:

Kommissionens overvågning af aktionerne

- seurantaohjelma, josta on saatavissa johdolle suunnattua perustietoa hankkeen keston ajan,

4.13. Désirée, der er en intern database, er et værktøj til kontraktmæssig og finansiel projektforvaltning, som på visse punkter sagtens kunne forbedres.

- Tableau de Bord -raportointijärjestelmä,

4.14. Der eksisterer en formel metodologi, som er beskrevet i adskillige dokumenter, som f.eks. Guideline for task managers og Handbook in project cycle management. Både i Kommissionen og i delegationerne undervises sagsbehandlere jævnligt i sagsbehandling, og der findes også værktøjer for opfølgning og forvaltning af projekter, som f.eks.:

- Désirée, josta on saatavilla tietoa sopimusten ja ohjelmien rahoituksesta

- forvaltningsprogrammet, der leverer grundlæggende information til projektledelsen under hele projektets løbetid

- hankinnoista vastaavien instituuttien kuukausiraportit

- »Tableau de Bord«, der er et projektplanlægningsinstrument

- yhteisen hallinnointiyksikön ylläpitämä tietokanta hankkeen edistymisestä (Moskovassa)

- Désirée, der indeholder detaljeret information om de finansielle aspekter af kontrakter og programmer

- EY:n edustustojen tuottama tieto hankkeista ja ohjelmista.

- månedlige rapporter fra indkøbscentralerne

Ydinturvallisuusohjelman käynnistäminen kesti muita Tacis-hankkeita kauemmin alan monitahoisuuden ja luottamuksellisuuden vuoksi.

- en database om udviklingen i projekterne, der administreres af det fælles forvaltningskontor i Moskva

Tilintarkastustuomioistuin on huomauttanut ongelmista, jotka johtuvat siitä, ettei komissio ratkaise aina nopeasti ydinturvallisuushankkeiden seurantaraporteissa esiin nousseita ongelmia. Tällaisiin hankkeisiin liittyy useita osapuolia ja ne ovat monimutkaisia, ja niinpä niiden ratkaisussa tarvitaan riittävästi aikaa kaikkien kuulemiseen, ja ratkaisu on usein kumppaneina toimivien viranomaisten käsissä.

- notater fra EU-delegationerne om diverse projekt- og programrelaterede spørgsmål.

4.15 Komissio toteaa, että vaikka tällaista lykkäämistä on tapahtunut aikaisemmin, ei näin enää tapahdu.

Opstartsfasen for kontrolaktiviteterne for projekter om nuklear sikkerhed tog længere tid end i forbindelse med andre Tacis-projekter på grund af dette områdes meget komplekse og fortrolige karakter.

Retten bemærker, at Kommissionen ikke altid har løst de problemer, der blev gjort opmærksom på i rapporterne om projekter for nuklear sikkerhed, lige hurtigt. På grund af sagernes kompleksitet og antallet af involverede, kræver det ofte en vis tid at høre alle de nødvendige parter og derefter at udarbejde en løsningsmodel, som det ofte er den pågældende partnerskabsstat, der skal tage endelig stilling til.

4.15. Kommissionen erkender, at sådanne forsinkelser har fundet sted tidligere, men det er ikke længere tilfældet.

Ohjelmien seuranta paikan päällä

4.17 4.18 Tässä yhteydessä tulisi huomata, että yhteinen hallinnointiyksikkö (JMU) on perustettu avustamaan Venäjää sen osallistuessa ydinturvallisuusohjelmiin, ja erityisesti näiden ohjelmien määrittelyyn, ja toimimaan tiedotuskeskuksena.

Tilsynet på stedet med programmerne

4.17-4.18. Det skal understreges, at den fælles forvaltningsenhed blev oprettet med henblik på at bistå de russiske myndigheder med koordineringen af deres deltagelse i programmerne om nuklear sikkerhed, navnlig i forbindelse med defineringen af disse programmer, og som et informationsudvekslingsknudepunkt.

Hallinnointikustannukset

4.19 4.20 Komissio ei ole yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen huomioiden kanssa. Vastaavat oikeusperustat ovat aina mahdollistaneet toiminnasta, valmisteluista, toteutuksesta yms. johtuvien kulujen rahoituksen, ja ne ovat mahdollistaneet kumppanuusmaiden osallistumisen ohjelman valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Vuoden 1996 talousarvion selvitysosassa rajataan selkeästi määritelty osa avusta enimmäisarvoin, joita komissio on noudattanut sananmukaisesti. Yhteistyökumppaneiden hallintokulut - jotka ovat syntyneet palvelu-, toimitus- tai hankintasopimuksista - ovat erottamaton osa ohjelmaa ja sen tukikelpoisia kustannuksia toimissa, joista sopimus on tehty. Tilintarkastustuomioistuimen arvio siitä, että kirjanpitoon merkityt kulut ylittävät budjettivallan käyttäjän asettamat normit, on virheellinen ja johtuu kyseisen selvitysosan yksipuolisesta tulkinnasta. Komissio on jo vastannut useaan otteeseen tilintarkastustuomioistuimen esittämään kritiikkiin asiassa samoin perustein; sen esittämä kritiikki ei liity erityisesti ydinturvallisuusohjelmaan vaan Phare- ja Tacis-ohjelmiin yleisesti.

Forvaltningsomkostninger

4.19-4.20. Kommissionen er ikke enig i Rettens betragtninger. De forskellige retsgrundlag har altid givet mulighed for at finansiere drifts-, forberedelses- og gennemførelsesudgifter, og ellers ville det da heller ikke være muligt for partnerskabslandene at deltage i forberedelsen, gennemførelsen og opfølgningen af programmerne. Budgetanmærkningerne, der blev indført i 1996, begrænsede en veldefineret del af denne bistand under et loft, som Kommissionen har overholdt til punkt og prikke. Kontrahenternes administrative udgifter (kontrakter om levering af tjenesteydelser, udstyr og varer) i forbindelse med forvaltning af den opgave, som der er indgået kontrakt om, indgår som en integreret del af programmet og er støtteberettigede. Rettens bemærkning om, at de i regnskabet opførte udgifter overskrider budgetmyndighedens normer, er ikke korrekt og er resultatet af en ensidig fortolkning af den pågældende budgetanmærkning. Kommissionen har allerede ved adskillige lejligheder givet Retten dette svar på den samme kritik. Rettens kritikpunkt er ikke specifikt for programmet for nuklear sikkerhed, men går på Phare- og Tacis-programmerne generelt.

5. TUEN ASETTAMINEN KÄYTTÖÖN JA SAAVUTETUT TULOKSET

Ohjelmatyö

5. ANVENDELSEN OG RESULTATERNE AF BISTANDEN

5.1 Ohjelmat oli asianmukaista aloittaa joillakin yleisillä tutkimuksilla ennen konkreettisiin ja yksityiskohtaisempiin toimiin ryhtymistä.

Sellaisten edunsaajamaiden asenteita, jotka eivät täysin jakaneet komission huolta ydinvoimaloittensa turvallisuudesta ja kaipasivat ainoastaan laitetoimituksia, olisi tietenkin tarkasteltava asian asettamassa valossa.

Programmering

Mitä taas tulee laitospaikalla annettavan avun alkuperään, komissio on kiinnittänyt hallintokomitean huomion alkuperäisessä ehdotuksessa olevien ehdotusten pakostakin yleiseen luonteeseen. Tacis-ohjelman asiantuntijaryhmälle ja hallintokomitealle on kuitenkin kerrottu ohjelmien kehityksestä.

5.1. Det var hensigtsmæssigt at påbegynde programmerne med at gennemføre et vist antal grundlæggende undersøgelser, inden man gik over til mere konkrete og detaljerede foranstaltninger.

Komissio on tehostanut toimiaan parantaakseen viestintää edunsaajien kanssa. Lisäksi eurooppalaisten asiantuntijoiden pysyvä työskentely ydinvoimaloissa on ainutlaatuista ja aiheuttaa huomattavia kuluja. Jos halutaan selittää ohjelmaan liittyviä väärinkäsityksiä, on otettava huomioon erityisesti seuraavat:

De synspunkter, som visse modtagerlande, der ikke i fuldt omfang delte Kommissionens prioriteringer med hensyn til sikkerheden på kernekraftværkerne, og som udelukkende var interesserede i levering af udstyr, har givet udtryk for, bør tages med et vist forbehold.

1) kyseisten asiantuntijoiden tarjoamien palveluiden laatu ja

Hvad angår opstartsfasen af bistand på stedet, har Kommissionen henledt forvaltningskomiteens opmærksomhed på, at Kommissionens forslag i det oprindelige forslag nødvendigvis måtte have en temmelig generel karakter. Ekspertgruppen og forvaltningsgruppen for Tacis-programmet blev imidlertid holdt orienteret om udviklingen i programmerne.

2) rahoittajien ja edunsaajien eri näkökannat, jotka ovat ydinturvallisuuden alalla hieman muita ohjelman aloja merkittävämpiä.

Kommissionen har udfoldet store bestræbelser på at forbedre kommunikationen med modtagerne. Den permanente tilstedeværelse af eksperter fra EU på de pågældende kernekraftværker er et helt specielt træk ved programmet og medfører desuden betydelige omkostninger. Hvis man ønsker at finde en forklaring på de »misforståelser«, som programmet har lidt under, ville det nok være mere relevant at se på:

5.2 a) Kun hankkeet ovat monimutkaisia, ei voida etukäteen ennakoida kaikkia teknisiä ratkaisuja kuten hankkeen mahdollista raukeamista. Tällöin ei ole mahdollista määritellä riittävän yksityiskohtaisesti tehtäviä, joista sopimuspuolen on suoriuduttava hankkeen koko keston aikana. Joka tapauksessa on edettävä vaiheittain, jotta julkisten varojen moitteeton hoito varmistetaan. Tilintarkastustuomioistuimen tapaan komissio arvioi, että vaiheittainen lähestymistapa mahdollistaa yleensä sisällön paremman valvonnan ja sopimusten toteuttamisen. Lähestymistavan ilmeinen epäkohta on, että sen taipumuksena on raskauttaa ja viivästyttää hankkeen täytäntöönpanoa.

1) kvaliteten af det arbejde, de pågældende eksperter har leveret

5.2 b) Varojen siirtäminen muihin hankkeisiin ei ole toivottavaa, paitsi jos se on linjassa talousarvioon sisältyvän maksusitoumuksen kanssa eikä se lisää työtaakkaa jo hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamista haitaten.

2) de meningsforskelle, der har været mellem långiveren og modtagerne, som er betydelig mere udtalte hvad kernekraftsikkerhed angår end inden for andre programsektorer.

Hankkeella, jonka arvo on 2,7 miljoonaa ecua ja joka on sittemmin peruttu, tutkitaan uutta suojajärjestelmää Kuolan VVER 440/213 -reaktoreille. Kyseistä investoinninvalmisteluhanketta toivoivat erityisesti venäläiset, jotka olivat päättäneet hakea Euratomin lainaa vastaavien investointien rahoittamiseen. Lainahakemus hylättiin aivan Tacis-hankkeen lopussa. Kyseinen merkittäviin investointeihin valmisteleva hanke oli näin ollen aivan Taciksen hengen mukainen hanke.

5.2. a) Når det drejer sig om meget komplekse projekter, er det umuligt på forhånd at tage stilling til de tekniske valg, der skal foretages, herunder eventuelt at stoppe projektet. I sådanne tilfælde er det ikke muligt at fremlægge en meget detaljeret oversigt over de opgaver, som kontrahenten skal løse i løbet af den samlede projektperiode. Under alle omstændigheder er det med henblik på en sund forvaltning af de offentlige midler nødvendigt at gå frem etapevis. På linje med Retten mener Kommissionen, at man ved at tage stilling til problemerne »hen ad vejen« generelt sikrer en bedre kontrol med indholdet og økonomien i kontrakterne. Ulempen ved denne fremgangsmåde er naturligvis, at den har tendens til at gøre projekterne »tungere« og forsinke deres gennemførelse.

5.2 c) Näin on jo tapahtunut käytännössä. Hankkeelle myönnettyä rahoitusta ei voida kuitenkaan korottaa, jos korottamistarpeen hetkellä ei ole käytettävissä rahoitusylijäämiä (yleensä tarjouskilpailun rahoitusarvion aikana).

5.2. b) En omfordeling af budgetmidlerne til andre projekter er kun ønskværdig, hvis man ved en sådan omfordeling overholder tidsrammen for budgetforpligtelsen, og den ikke medfører øget arbejdsbyrde til skade for opfølgningen på allerede vedtagne projekter.

5.2 d) On otettava huomioon vaikea henkilöstötilanne, jonka alaisena ohjelmayksikön on pakko toimia, kuten tilintarkastustuomioistuinkin on kertomuksensa kohdassa 4.12 todennut.

Det projekt, der blev opgivet, efter at det havde kostet 2,7 mio. ECU, vedrørte et nyt sikkerhedssystem til VVER 440/213-reaktorerne i Kola. Dette investeringsforberedende projekt var af ekstrem vigtighed for russerne, der var fast besluttede på at anmode om et Euratom-lån for at finansiere investeringen. Det var først ved udløbet af Tacis-projektet, at idéen om et lån blev opgivet. Dette projekt, der havde til formål at forberede en større investering, var altså helt i overensstemmelse med målsætningen for Tacis-projekter.

5.3 Koska tarpeet ylittävät joka tapauksessa käytettävissä olevat varat, tulee parhaat hankkeet valita useamman kriteerin perusteella. Näiden hankkeiden osalta tukijoiden aktiivinen osallistuminen on hyvä merkki ohjelman toteutuksen kannalta.

5.2. c) Dette er allerede praksis. Dog kan budgettet for et projekt kun øges, hvis der forefindes ikke-anvendte budgetmidler eller reserver på det tidspunkt, hvor det viser sig, at der er behov for at øge budgettet for det pågældende projekt (sædvanligvis i forbindelse med den finansielle bedømmelse af de indkomne tilbud).

Tukijoiden määrä on suuri, mutta sitä voidaan perustella halulla taata ohjelman avoimuus ja tavoitteiden mukainen toteutus. Tämä koskee ennen kaikkea teknisiä valmisteluja, sopimuksen tekemisen menettelyjä ja turvallisuusviranomaisten osuutta.

5.2. d) Som Retten nævner i sin rapport under punkt 4.12, var personalesituationen i programenheden meget vanskelig.

5.4 TPEG:n asema asettuu sopimuspuitteisiin. Tällöin ei ole epätavallista, että komission sopimuspuolet käyvät tapaamassa edunsaajia ilman komissiota.

5.3. Da der ikke var ressourcer nok til at opfylde alle behov, måtte der ved udvælgelsen af de bedste projekter lægges flere kriterier til grund. Bl.a. kunne en aktiv indsats fra en deltagers side tolkes som et tegn på, at projektet havde gode chancer for at blive gennemført.

Komissio johtaa kuitenkin aina tärkeitä ja lopullisia keskusteluja.

Antallet af deltagere er ganske højt, men dette retfærdiggøres af ønsket om at sikre en høj grad af åbenhed samt at sørge for, at programmets målsætning overholdes. Dette gælder især den tekniske forberedelse, ordreafgivelsen og de sikkerhedskontrollerende myndighedernes rolle.

Huomioon on otettava myös kyseisen yksikön heikko työvoimatilanne, kuten tilintarkastustuomioistuinkin on todennut kohdassa 4.12.

5.4. TPEG's rolle er kontraktbestemt. Det er i den forbindelse ikke usædvanligt, at Kommissionens kontrahenter er på mission hos modtagerne, uden at Kommissionen er repræsenteret direkte.

5.5 On huomattava, että Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) on voinut osallistua sopimusosapuolena ohjelmien toteuttamiseen vasta toukokuussa 1995 varainhoitoasetukseen tehdyn muutoksen jälkeen. Vaikka YTK:lla on etua itsenäisyydestään, ei se pysty vastaamaan kaikkiin ohjelmien toteutukseen tarvittavaan asiantuntemukseen liittyviin tarpeisiin. Niinpä sen on yhä tukeuduttava osittain unionin ydinvoimateollisuuteen.

De vigtigste og de endelige drøftelser føres imidlertid altid af Kommissionen.

TPEG:n koostumusta on tarkastellut kilpailua hoitava pääosasto IV (joka antoi sille ns. puuttumattomuustodistuksen). Sen osallistuminen ohjelmien valmisteluun on vaikeutunut vasta kolmannen Tacis-asetuksen hyväksymisen jälkeen (1996).

Som Retten også nævner under punkt 4.12, var personalesituationen i den pågældende enhed meget vanskelig.

5.5. Man må huske på, at reglerne for Det Fælles Forskningscenter, som giver mulighed for, at centret kan deltage som kontrahent i forbindelse med programgennemførelser, først har kunnet anvendes efter den ændring af finansforordningen, der fandt sted i maj 1995, og skønt FFC i kraft af sin uafhængighed har en betydelig fordel, er det ikke i stand til at opfylde det samlede behov for eksperthjælp i forbindelse med programgennemførelsen. Ekspertisen må derfor også i fremtiden til dels hentes i EU's kernekraftindustri.

TPEG's sammensætning har været genstand for en undersøgelse foretaget af generaldirektorat IV (tildeling af negativattest). Endvidere opstod hindringerne for TPEG's deltagelse i forberedelsen af programmerne først med vedtagelsen af den tredje Tacis-forordning i 1996.

Laitospaikalla toteutettavaan toimintaan osoitetut talousarviovarat

5.6 Ei voida katsoa, että jokin toimi olisi merkitykseltään vähäisempi sille osoitetun talousarvion pienuuden vuoksi. Huomioon on tällöin otettava muita seikkoja, kuten palveluiden ja toimitusten kustannukset tai edunsaajan tuen käyttökapasiteetti.

On hyvä myös muistaa, että EU-asiantuntijoiden läsnäolo UIV- ja KIE-maiden ydinvoimaloissa herätti epäluuloa ydinvoimaloiden käyttäjien keskuudessa. He olivat usein sitä mieltä, että läntisillä asiantuntijoilla ei ollut heille paljon annettavaa, ja että ainoa kiinnostava asia olivat laitehankinnat. Neuvonta sekä organisaatioon ja toimintaan liittyvä koulutus katsottiinkin vain välttämättömäksi pahaksi.

Budgetmidlerne afsat til aktiviteter på stedet

Laitoksissa, joissa edunsaajat eivät panneet arvoa sopimuspuolen ydinturvallisuuteen liittyvään toimintaan, ydinturvallisuutta edistettiin pääasiallisesti laitehankintojen ympärille kehitetyillä koulutushankkeilla, joita ei edunsaajan torjunnan välttämiseksi esitelty varsinaisina koulutushankkeina. Korkeamman käyttökapasiteetin laitoksissa on ollut mahdollista toteuttaa toiminnalliseen turvallisuuteen paremmin kohdennettuja hankkeita laitehankinnoista erillään.

5.6. Man kan ikke udlede, at der lægges mindre vægt på et givet område, blot fordi det tildeles færre budgetmidler end visse andre. En række andre faktorer hører med i det samlede billede, herunder de forskellige tjenestegrenes udgiftsniveauer, omkostninger i forbindelse med leveringer og modtagerens evne til at udnytte støtten.

5.7 Komissio on tietoinen siitä, että ydinturvallisuuteen kohdennetut varat ovat hieman todellisia tarpeita alhaisemmat, ja korostaa toimiensa didaktista ja käynnistävää luonnetta. Talousarvioita määriteltäessä otetaan pääasiassa huomioon palveluiden tuottamisen ja käytön kapasiteetti.

Man bør ikke glemme, at ledelserne på kernekraftværkerne i det tidligere Sovjetunionen og Central- og Østeuropa i starten var mistænkelige over for tilstedeværelsen af EU-eksperter på værkerne. De mente ofte, at Vesten ikke kunne lære dem noget videre, og det eneste, de virkelig var interesserede i, var levering af nyt udstyr. Uddannelse og rådgivning om operationelle og organisatoriske spørgsmål blev i bedste fald tolereret.

På værker, hvor kontrahentens forsøg på at overføre sin viden om operationelle sikkerhedsspørgsmål ikke blev positivt modtaget af støttemodtageren, kom overførslen af sikkerhedskulturen hovedsageligt til at foregå gennem uddannelsesforanstaltninger, der tog udgangspunkt i levering af nyt udstyr, og som ikke blev defineret som selvstændige projekter for ikke at risikere, at modtageren skulle afvise projektet. I forbindelse med værker, der har vist større modtagelighed, har det været muligt at gennemføre aktiviteter, der i højere grad var centreret om den operationelle sikkerhed uafhængigt af eventuel levering af udstyr.

5.7. Kommissionen er klar over, at de budgetmidler, der afsættes til sikkerhed på kernekraftværker, langtfra er tilstrækkelige til at opfylde de faktiske behov, og den satser derfor på den didaktiske og nyskabende værdi, som projekterne kan antage. Budgetmidlerne bestemmes derfor hovedsageligt af kapaciteten til at udnytte midlerne bedst muligt.

Viivästykset ja toimien täytäntöönpanon nykytilanne

Sopimusten käsittelyn kesto

Forsinkelser i gennemførelsen - den faktiske stilling

5.8 Komissio on ottanut vuodesta 1997 käyttöön useita, muun muassa seuraavia toimia nopeuttaakseen ohjelmien täytäntöönpanoa:

1) vähennetään rahoituksen saaneiden hankkeiden määrää

Hvor lang tid tager forberedelsen af kontrakterne?

2) perutaan hankkeet, joiden käynnistyminen on lykkääntynyt kohtuuttomasti

5.8. Siden 1997 har Kommissionen gennemført flere foranstaltninger med henblik på at fremskynde programgennemførelsen. Disse tiltag omfatter:

3) varat myönnetään vasta, kun hanke on suunniteltu tarpeeksi pitkälle, jotta varmistettaisiin sen nopea käynnistäminen rahoituspäätöksen jälkeen.

1) nedskæring af antallet af finansierede projekter

5.9 Laitehankintojen osalta kestoa pidentävät pääasiallisesti seuraavat:

2) skrinlægning af projekter, der forsinkes urimeligt

1) sopimusehtojen määrittely ja hyväksyminen, joka kuuluu laitospaikalla apua antavien toimijoiden ja edunsaajien vastuulle

3) kun afsættelse af midler i forbindelse med projekter, der er tilstrækkeligt gennemarbejdede til, at de kan påbegyndes kort efter, at der er taget beslutning om finansiering.

2) tarjousten arviointi ja niiden hyväksyntä, jotka kuuluvat pääasiassa laitospaikalla apua antavien toimijoiden ja komission yksiköiden vastuulle.

5.9. I forbindelse med projekter om levering af udstyr er det hovedsageligt nedenstående etaper, der fører til forsinkelser:

Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös kyseisen yksikön vaikea työvoimatilanne, jonka tilintarkastustuomioistuin toteaa kohdassa 4.12.

1) udarbejdelsen og godkendelsen af udbudsbetingelserne, som eksperterne på stedet og modtagerne har ansvaret for, og

2) bedømmelsen og godkendelsen af tilbuddene, som det hovedsageligt er eksperterne på stedet og Kommissionen, der har ansvaret for.

Toimintaturvallisuushankkeiden täytäntöönpanon tilanne

Som Retten også nævner under punkt 4.12, var personalesituationen i den pågældende enhed meget ugunstig.

5.11 Teknisen avun hankkeiden toteuttaminen on helpompaa kuin konkreettisten hankkeiden täytäntöönpano. Niinpä ei ole ihme, että se on myös nopeampaa. Teknisen avun pitäminen laitehankinnoista erillään on perusteltua.

Komissio on myös samaa mieltä siitä, etteivät sen sopimuspuolten palvelukset (toimijat laitospaikoilla) eikä sen itse harjoittama sopimuspuolten valvonta ole toivotulla tasolla. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös kyseisen yksikön vaikea työvoimatilanne, jonka tilintarkastustuomioistuin toteaa kohdassa 4.12.

Projekter vedrørende driftssikkerhed

5.12 a) ja b) Komissio on samaa mieltä siitä, että sen menettelyt ovat osaltaan hidastaneet ohjelmien toteutusta. Niiden mukauttamista tullaan harkitsemaan valmisteltaessa komission ehdotusta uudeksi Tacis-asetukseksi.

5.11. Gennemførelsen af projekter om faglig bistand er nemmere at forvalte end projekter om gennemførelse af konkrete projekter. Det er defor heller ikke noget mærkværdigt i, at gennemførelsen på dette område skrider hurtigere frem. Desuden er den faglige bistands eksistensberettigelse ikke knyttet til levering af udstyr.

5.12 b) Tarjouskilpailumenettelyjen osalta on mainittava erityisesti, että useat hankkeet ovat viivästyneet, kun kumppanuusmaiden edunsaajajärjestöt ovat kieltäytyneet hyväksymästä kilpailuttamista tai tekemästä yhteistyötä sen tiimoilta, vaikka se olisi puolueettomasti hyväksyttävää.

Når dette er sagt, erkender Kommissionen, at både kvaliteten af kontrahenternes arbejde (eksperterne på stedet) og dens egen kontrol lader noget tilbage at ønske, men som Retten også nævner under punkt 4.12, har personalesituationen i Kommissionens tjenestegrene været meget vanskelig.

Komissio on kuullut asianomaisia toimijoita useampaan kertaan selvittääkseen, voitaisiinko kilpailua käyttää ohjelmassa. Niiden mielestä laitehankintasopimukset tulisi tehdä tarjouskilpailujen perusteella.

5.12. a) og b) Kommissionen erkender, at dens procedurer har bidraget til at forsinke gennemførelsen af programmerne. En tilpasning af procedurerne vil komme på tale i forbindelse med udarbejdelsen af Kommissionens forslag til en ny Tacis-forordning.

5.13 On luonnollista, että edunsaajat haluavat luvattua apua toimitettavan mahdollisimman pian ja että ne saavat mahdollisimman paljon päätäntävaltaa ohjelmien määrittelyssä ja toteutuksessa, ja niinpä niiden ei tulisi huolehtia aktiivisesti seuraavista:

5.12. b) Specielt hvad angår udbudsprocedurerne, skal det nævnes, at adskillige projekter er blevet forsinket, fordi modtagerorganisationerne i partnerskabslandene har nægtet at acceptere eller samarbejde omkring udbydelsen af det pågældende projekt i licitation, selv om en sådan objektivt set var berettiget.

Määräajat:

Kommissionen har ved flere lejligheder kontaktet de implicerede parter med henblik på at undersøge, om konkurrencereglerne kunne finde anvendelse på de pågældende programmer. De svarede, at man i forbindelse med indgåelse af kontrakter om levering af udstyr i princippet burde anvende udbudsmodellen.

Alussa ainoita mahdollisia aikatauluja olivat eurooppalaisiin parametreihin perustuvat. Pian kuitenkin havaittiin, että unionin avuntarjoajien kohtaamat paikalliset olosuhteet ja uusien menettelyjen soveltaminen kaikkiin osallistujiin tekivät aikatauluista vaikeita noudattaa. Todellisuus koetteli uusien määräaikojen velvoittavuutta ja yhdyshenkilöt siirtelivät vastuuta muille.

5.13. Der er intet overraskende i, at modtagerne ønsker, at den lovede bistand kommer frem så hurtigt som muligt, og at de får så meget som muligt at skulle have sagt i forbindelse med udarbejdelsen og gennemførelsen af programmerne, samt at de ikke interesserer sig synderligt for, hvilke procedurer der anvendes:

Menettelyt:

Tidsplaner

Komissio on tarkastellut äskettäin sopimusten tekomenettelyä laitospaikalla annettavan avun puitteissa selventääkseen vastuualueitaan ja vähentääkseen vaiheita, joihin edellytetään komission yksiköiden suostumusta.

I starten var det kun muligt at gå ud fra tidsplaner, der tog udgangspunkt i vesteuropæiske forhold. Det viste sig imidlertid hurtigt, at de situationer, projektdeltagerne blev konfronteret med, samt anvendelsen af nye procedurer for alle deltagere gjorde disse tidsplaner uanvendelige. At holde de bindende tidsplaner blev derfor ofte umuliggjort af realiteterne, og de involverede parter gav gensidigt hinanden skylden for problemerne.

On kuitenkin totta, että julkisten varojen asianmukaisen hallinnan varmistavat menettelyt ovat paikoin raskaita suhteessa Tacis-ohjelman toiminnallisiin vaatimuksiin. Nämä menettelyt eivät eroa suuresti jäsenvaltioiden julkisten varojen käyttöä koskevista menettelyistä.

Procedurer

Edunsaajien osallistuminen:

Kommissionen har for nyligt gennemgået proceduren for indgåelse af kontrakter for bistand på stedet med henblik på at tydeliggøre ansvarsområderne og reducere antallet af etaper, hvor det er nødvendigt at indhente godkendelse fra Kommissionens tjenestegrene.

Samoin kuin muilla Tacis-ohjelman aloilla, edunsaajalla on yksi ääni arviointikomiteassa.

Det er ikke desto mindre korrekt, at de procedurer, der er valgt med henblik på at sikre en ansvarlig forvaltning af de offentlige midler, i nogle tilfælde er tunge i forhold til, hvad der ville være optimalt for et program som Tacis. Disse procedurer er i øvrigt ikke væsensforskellige fra dem, der anvendes i forbindelse med forvaltningen af offentlige midler i medlemsstaterne.

Viestintä venäläisten edunsaajien kanssa on parantunut hieman, kun Moskovaan on perustettu yhteinen hallinnointiyksikkö. Näin on myös kompensoitu hieman komission sisäisten resurssien puutetta.

Modtagernes deltagelse

Som inden for de andre sektorer, der dækkes af Tacis-programmet, har modtageren en stemme i evalueringsudvalgene.

Kommunikationen med de russiske støttemodtagere er blevet betydelig forbedret med oprettelsen af den fælles forvaltningsenhed i Moskva, og har også gjort det muligt i et vist omfang at afhjælpe manglen på interne ressourcer i Kommissionen.

Apu ydinturvallisuusviranomaisille

5.16 Komissio katsoo tilintarkastustuomioistuimen analyysin avusta ydinturvallisuusviranomaisille asianmukaiseksi. Kyseinen Tacis-ohjelman osa on avainasemassa edistettäessä ydinturvallisuutta edunsaajamaissa. On korostettava, että komission lähestymistapa, joka voi vaikuttaa toteutuksen yhteydessä raskaalta, perustuu perustavanlaatuisen ammattietiikan noudattamiseen ydinturvallisuusviranomaisten itsenäisyyden vahvistamiseksi:

1) pääsääntöisesti komissio ei voi rahoittaa muodollisten edunsaajien rahoitusosuutta Tacis-ohjelmaan

Bistand til sikkerhedsmyndighederne

2) komissio ei voi rahoittaa lupien myöntämistä, jotta ydinturvallisuusviranomaisille etujen välille ei syntyisi ristiriitaa

5.16. Kommissionen erkender relevansen af Rettens analyse af bistanden til sikkerhedsmyndighederne. Denne del af Tacis-programmet er et nøgleelement til fremme af sikkerheden på det nukleare område i modtagerlandene. Det skal understreges, at Kommissionens fremgangsmåde, selv om den kan virke tung set fra et gennemførelsesmæssigt synspunkt, har grund i visse fundamentale etiske begreber, der skal sikre sikkerhedsmyndighedernes uafhængighed:

3) ydinturvallisuusviranomaisille voivat toimittaa palveluita vain heidän eurooppalaiset kollegansa, jotta vältettäisiin tilanne, jossa teollisuuden toimijat neuvovat ydinturvallisuusviranomaisia.

1) generelt kan officielle modtageres deltagelse i Tacis-programmet ikke finansieres af Kommissionen

2) bevilling af licenser finansieres ikke af Kommissionen for ikke at skabe en interessekonflikt for sikkerhedsmyndighederne

3) ydelser til sikkerhedsmyndighederne skal leveres af deres europæiske modstykker, således at man undgår en situation, hvor sikkerhedsmyndighederne rådgives af folk fra industrien.

Turvallisuutta koskevat tutkimukset ja analyysit

5.18 Jotta Tacis-ohjelman täytäntöönpano ei viivästyisi, komissio on tehnyt sopimuksia vuoden 1991 ohjelman mukaisesti. Tähän sisältyi voimassaolevaa vastuujärjestelmää koskevien epäilysten takia lausekkeita, joilla rajoitetaan tutkimustulosten antamista edunsaajille. Komissio pyrki löytämään ongelmaan väliaikaisen ratkaisun odotettaessa Venäjän ratifioivan Wienin yleissopimuksen. Vuonna 1995 Venäjän federaation kanssa allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja, johon sisältyi määräys ydinvoiman rauhanomaista käyttöä koskevasta vastuusta.

Pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen kaikki sopimuspuolten ehdottamat rajoittavat lausekkeet on järjestelmällisesti poistettu. Vuoden 1997 aikana löydettiin ratkaisu myös ennen pöytäkirjan allekirjoittamista tehtyihin sopimuksiin. Asianomaiset sopimuspuolet ja Venäjän federaation ydinenergiaministeriö (Minatom) aloittavat kirjeenvaihdon, jonka myötä tutkimusten tulokset välitetään edunsaajille. Huomattava on, etteivät kaikki tähän liittyvät huomautukset ole asianmukaisia: Venäjän tekniset instituutit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kyseisiä tutkimuksia valmisteltaessa.

Undersøgelser og sikkerhedsanalyser

5.19 Komissio on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että venäläisten instituuttien kanssa tehtävien alihankintasopimusten moitteeton hallinta on tärkeää. Nämä instituutit osallistuvat usein hankkeisiin useammassa ominaisuudessa, kuten suunnittelijoina, lopullisen edunsaajan valitsemana teollisuuskumppanina sekä pääasiallisena yhteistyön ja teknologian siirron välittäjänä unionin ja edunsaajien välillä.

5.18. For ikke at forsinke gennemførelsen af Tacis-programmet har Kommissionen indgået kontrakter under 1991-programmet, som på grund af tvivl om de gældende regler for civilretligt ansvar indeholdt visse restriktive klausuler i forbindelse med overdragelse af undersøgelsesresultater til modtagerne. Kommissionen har imidlertid sideløbende forsøgt at finde en midlertidig løsning på problemet, indtil Rusland ratificerer Wien-konventionen. Disse bestræbelser førte i 1995 til undertegnelsen af et aftalememorandum med Den Russiske Føderation, der bl.a. indeholder bestemmelser om civilretligt ansvar på det nukleare område.

Lähtökohta, joka on valittu erityisesti Tacis 1991 -ohjelman tutkimussopimuksissa, on saman määrän asettamisesta tarjouksen esittäneille alihankkijoille. Komissio vahvistaa kyseisen määrän ennakkoon Euroopan unionin asiantuntijoiden teknisen lausunnon perusteella. Muutoin kuin yhdessä poikkeustapauksessa venäläiset alihankkijat ovat hyväksyneet määrän.

Siden undertegnelsen af memorandummet er alle restriktive klausuler, som kontrahenterne har foreslået, systematisk blevet afvist. I løbet af 1997 blev der ligeledes fundet en løsning for de kontrakter, der var blevet indgået før undertegnelsen af memorandummet. De involverede kontrahenter og det russiske atomenergiministerium kommunikerer skriftligt om sagen, hvorefter de respektive rapporter overdrages til modtagerne. Det skal siges, at klagerne over systemet ikke er ganske relevante, idet de russiske tekniske institutter har samarbejdet snævert i forbindelse med udarbejdelsen af disse undersøgelser.

Lisäksi eurooppalaisille ja venäläisille asiantuntijoille maksettavien palkkioiden määrät ovat olleet jo muutaman vuoden ajan 79-kertaiset. Tässä erotuksessa otetaan huomioon useita eroja, kuten ostopariteettien erot, palkkakustannukset ja -kulut sekä työvälineet ja -menetelmät.

5.19. Kommissionen er enig med Retten i, at det er vigtigt, at underkontrakterne med de russiske institutter forvaltes effektivt. De russiske institutter har ofte flere roller i vore projekter, idet de både fungerer som projekteringsinstitutter, er foretrukne industrielle samarbejdspartnere for de endelige modtagere samt hovedinstrument for samarbejde og overførsel af teknologi fra EU til modtageren.

5.20 Kuten jo aiemmin todettiin, komissio välttää sekaantumasta alihankintakysymyksiin. Se rohkaisee kuitenkin:

Den valgte fremgangsmåde bestod bl.a. i forbindelse med kontrakter om undersøgelser under Tacis-programmet i 1991 i at pålægge alle tilbudsgivere det samme beløb i forbindelse med underkontrakterne. Dette beløb blev fastsat på forhånd af Kommissionen på grundlag af en teknisk udtalelse fra eksperter i EU. Kun i et tilfælde blev dette beløb ikke accepteret af de russiske tilbudsgivere.

a) paikallisia alihankkijoita olemaan hyväksymättä lausekkeita, jotka sitovat heidän maksunsa pääsopimuspuolen maksuihin;

Honoraret til EU-eksperter har i de senere år været syv til ni gange højere end til de russiske eksperter, hvilket skyldes forskelle i blandt andet købekraften, løn- og andre omkostninger, de anvendte instrumenter og arbejdsmetoderne.

b) tarjouskilpailuissa tarjouksen esittäviä selvittämään alihankinnan ehdot, jolloin alihankkijat voivat saada ennakkoa maksuistaan.

5.20. Som tidligere nævnt undgår Kommissionen at blande sig i spørgsmål om underleverancer, men den opfordrer:

Komissio on joissain tapauksissa pyrkinyt ratkaisemaan riitatapauksia estääkseen sopimuspuolen ja alihankkijan välisten erimielisyyksien ohjelmalle aiheuttaman vahingon. On esiintynyt myös tapauksia, joissa alihankkija on valittanut jääneensä ilman maksua, mutta sopimuspuoli on voinut todistaa suorittaneensa maksut sille.

a) de lokale underleverandører til ikke at acceptere klausuler om, at deres betaling knyttes til betalingen af hovedkontrahenten

b) tilbudsgivere i et udbud til at præcisere underleverandørbetingelserne, idet dette giver underleverandørerne mulighed for at modtage et forskud på deres honorar.

Med henblik på at undgå at en uoverensstemmelse mellem en kontrahent og en lokal underleverandør skulle blive til skade for hele programmet, har Kommissionen i visse tilfælde forsøgt at løse den pågældende tvist. Det er også sket, at en underleverandør har klaget over ikke at være blevet betalt, selv om kontrahenten har kunnet påvise, at betalingen var foretaget.

Määrärahojen tosiasiallinen käyttöönasettaminen

5.21 5.22 Komissio on esittänyt vuodesta 1997 lähtien ohjelmaan muutoksia, jotka nopeuttavat ohjelman toteuttamista tulevaisuudessa. Näitä ovat muun muassa seuraavat toimet:

- vähennetään hankkeita, joille on myönnetty rahoitusta;

Den faktiske bevillingsudnyttelse

- perutaan hankkeet, joiden käynnistyminen on lykkääntynyt kohtuuttomasti;

5.21-5.22. Kommissionen har fra 1997 indført en række ændringer i programmet, som vil føre til hurtigere projektgennemførelser i fremtiden. Blandt disse ændringer kan nævnes:

- varat myönnetään vasta, kun hanke on suunniteltu tarpeeksi pitkälle, jotta varmistettaisiin sen nopea käynnistäminen rahoituspäätöksen jälkeen;

- nedskæring i antallet af finansierede projekter

- parannetaan edunsaajien kanssa viestimistä esimerkiksi Moskovaan perustettavan yhteisen hallinnointiyksikön kautta.

- skrinlægning af projekter, der forsinkes urimeligt

5.23 Edunsaajat ovat ilmaisseet yleensä kiinnostuksensa hankkeisiin, joita ei ole vielä käynnistetty, ja ovat pahoillaan sellaisten hankkeiden perumisesta, joita on jo valmisteltu merkittävästi.

- kun afsættelse af midler i forbindelse med projekter, der er tilstrækkeligt gennemarbejdede til, at de kan påbegyndes kort efter, at der er taget beslutning om finansiering

- oprettelse af bedre kommunikationslinjer med modtagerne, for eksempel gennem den Moskva-baserede fælles forvaltningsenhed.

5.23. Generelt bekræfter modtagerne, at de har interesse i de projekter, der endnu ikke er påbegyndt, og beklager, at der er fare for, at projekter, som der ofte har krævet et omfattende forberedende arbejde, henlægges.

6. PÄÄTELMÄT

Kokonaisarvio

6. KONKLUSION

6.2 Komissio on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen huomioihin kehityksestä, jota se on saavuttanut edunsaajien kanssa kehiteltäessä yhteisymmärrystä ohjelman tavoitteista sekä luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiriä.

Komissio myöntää myös, että ohjelma on kärsinyt liiallisista viivästyksistä ja hieman vähemmässä määrin alkuperäisten tavoitteiden hämärtymisestä. Tämä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon kahden hyvin erilaisen turvallisuuskulttuurin välisen vuoropuhelun ongelmat.

Samlet vurdering

Tässä yhteydessä tulee korostaa periaatteellisia ongelmia, joita esiintyy arvioitaessa toimia, jonka tarpeet ovat rajoitetut ja joka koskee suuressa määrin turvallisuuskulttuuria, mutta on samoin huomattava, että useat tahot ovat varmistaneet ohjelman synnyttäneen myönteisiä tuloksia. Asianomaisten maiden ydinturvallisuutta arvioitaessa on luonnollisesti otettava huomioon useimpien näiden erityisen vaikea taloudellinen tilanne. Tämä koskee sekä ydinturvallisuusviranomaisia että ydinvoimalaitoksen toimijoita.

6.2. Kommissionen ser med tilfredshed, at de resultater, Retten er kommet frem til, bekræfter de fremskridt, der i samarbejde med støttemodtagerne er gjort med hensyn til at nå frem til en fælles forståelse for programmets målsætning og et fortroligt samarbejdsklima.

Kommissionen erkender, at programmet har været plaget af forsinkelser ud over det rimelige og i mindre grad af afvigelser fra den oprindelige målsætning, hvilket imidlertid ikke er særlig overraskende, når man tager i betragtning, at der har været tale om en dialog mellem to yderst forskellige sikkerhedskulturer.

Selv om det principielt er vanskeligt at opgøre resultaterne af foranstaltninger, hvor ressourcerne er yderst begrænsede i forhold til behovene, og som i vid udstrækning vedrører sikkerhedskulturen, bør det dog nævnes, at adskillige kilder har bekræftet, at der er opnået positive resultater. I forbindelse med bedømmelsen af udviklingen på det nukleare sikkerhedsområde i de pågældende lande kan man naturligvis ikke se bort fra, at hovedparten af disse støttemodtagere befinder sig i en yderst vanskelig økonomisk situation. Det gælder både for sikkerhedsmyndighederne og ledelserne på kernekraftværkerne.

Vaikuttavuus

6.3 Kuten kohdissa 2.1, 3.2, 3.5-3.7 ja 5.1 on todettu, komissio on noudattanut tarkkaa strategiaa. Hakijamaiden osalta kyseinen strategia on määritelty selkeästi Agenda 2000 -asiakirjassa ja 13. maaliskuuta 1998 neuvostolle ja Euroopan parlamentille annetussa tiedonannossa KOM(1998) 134.

Komissio on panostanut keskusteluun strategian päälinjoista asianomaisten maiden kanssa. Tämä koskee hakijamaita liittymistä valmistelevan kumppanuuden puitteissa ja entisen Neuvostoliiten itsenäisä valtioita. Viimeksi mainituista komissio on käynyt säännöllisiä keskusteluja Ukrainan kanssa kahdenvälisesti ja G7:n puitteissa. Venäjän osalta on käynnistetty uusi aloite tulevaisuuden painopisteiden määrittelemiseksi uudelleen.

Effektivitet

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että edunsaajamaiden talouden realiteetit otettaisiin paremmin huomioon. Komissio katsoo, että on tarpeen löytää keino tehdä yhteistyötä kyseisten maiden kanssa siten, että ne voivat asettaa ydinturvallisuuden etusijalle sekä kehitellä realistisia ratkaisuja energiaongelmilleen. Huomioon on tällöin otettava tarve kehittää vaihtoehtoisia energialähteitä ja lisättävä energiatehokkuutta.

6.3. Som angivet under punkt 2.1, 3.2, 3.5-3.7 og 5.1 har Kommissionen handlet i overensstemmelse med en veldefineret strategi. Hvad ansøgerlandene angår er denne strategi tydelig omtalt i Agenda 2000 og i meddelelsen KOM(1998) 134 af 31. marts 1998 til Rådet og Europa-Parlamentet.

Kommissionen lægger stor vægt på, at der bliver tale om en dialog om strategien med de pågældende lande. Det gælder både for ansøgerlandene inden for rammerne af tiltrædelsespartnerskabet og landene i det tidligere Sovjetunionen. I forbindelse med sidstnævnte kan det nævnes, at Kommissionen jævnligt har drøftelser med Ukraine både bilateralt og inden for rammerne af G7. For Ruslands vedkommende er der taget et nyt initiativ med henblik på en omdefinering af de fremtidige prioriteter.

Retten anbefaler, at der i højere grad tages hensyn til de økonomiske realiteter i modtagerlandene. Kommissionen mener, at det er nødvendigt at finde en måde at samarbejde med landene på, således at de får mulighed for at give den nukleare sikkerhed den prioritering, den fortjener, og udarbejde realistiske løsninger på deres energiproblemer samtidig med, at der tages hensyn til behovet for at udvikle alternative energikilder og effektivisere energiforsyningen.

Tehokkuus

6.4 6.6 Komissio on ryhtynyt konkreettisiin toimiin parantaakseen ohjelmien täytäntöönpanoa.

- Komissio perusti maaliskuussa 1998 yksiköiden välisen ryhmän tehostamaan sen toiminnan koordinointia Itä-Euroopan ydinvoimakysymyksissä ja sisäisten resurssien käytössä.

Produktivitet

- Yhteisen tutkimuskeskuksen resurssit ovat olleet käytössä täysmääräisesti kaikissa ohjelmavaiheissa vuoden 1997 syyskuusta.

6.4-6.6. Kommissionen har taget konkrete forholdsregler til at forbedre programgennemførelsen.

- Yleisesti ottaen teknisen avun ohjelmien toteuttaminen tulee parantumaan, kun vuonna 1998 perustetaan yhteinen Relex-yksikkö (SCR).

- Kommissionen nedsatte med henblik på at forbedre koordineringen af Kommissionens aktiviteter inden for den nukleare sektor i Central- og Østeuropa samt det tidligere Sovjetunionen og effektivisere udnyttelsen af de interne ressourcer i marts 1998 en tværtjenestelig gruppe.

- Yhteinen hallinnointiyksikkö (JMU) on perustettu vuoden 1998 alussa Moskovaan, ja tämän tulisi parantaa avoimuutta venäläisten edunsaajien suuntaan.

- Ressourcerne i Det Fælles Forskningscenter er siden september 1997 i fuldt omfang blevet anvendt i alle programmets etaper.

Komissio tulee tarkastelemaan näiden menettelyjen ajantasaistamista uuden Tacis-asetuksen puitteissa.

- Generelt vil der blive tale om en effektivisering i forbindelse med programmerne om teknisk bistand, efter der i 1998 blev oprettet en fælles Relex-tjeneste (SCR).

- Der blev i begyndelsen af 1998 oprettet en fælles forvaltningstjeneste i Moskva, hvilket skulle øge gennemsigtigheden for de russiske støttemodtagere.

Kommissionen undersøger mulighederne for at gennemføre en ajourføring af procedurerne inden for rammerne af den nye Tacis-forordning.

Taloudellisuus

6.7 Katso kohta 4.6.

6.8 6.9 Komissio korostaa erityisesti sopimussuhteiden säännönmukaisuutta eurooppalaisten sopimuspuolten ja edunsaajamaiden yhteistyökumppaneiden välillä.

Sparsommelighed

Yhteistyö Euroopan unionin yritysten ja edunsaajaorganisaatioiden välillä on jo todellisuutta. Komissio on samaa mieltä siitä, että sitä on tehostettava ja vältettävä aiemmat ongelmat ja väärinkäsitykset. Tässä yhteydessä on tärkeää arvioida tarkasti kyseisten maiden organisaatioiden tosiasiallisia kustannuksia, sillä näillä ei ole usein käytössään kustannuspaikkapohjaista kirjanpitoa.

6.7. Se punkt 4.6.

6.8-6.9. Kommissionen lægger ganske særlig vægt på, at de kontraktmæssige forhold mellem kontrahenterne i EU og deres samarbejdspartnere i modtagerlandene er korrekt udfærdiget.

Der finder samarbejde sted mellem virksomheder i EU og støttemodtagernes organisationer. Kommissionen er enig i, at dette samarbejde bør styrkes, samt at der bør gøres en indsats for at undgå fortidens problemer og misforståelser. I denne sammenhæng er det vigtigt, at de faktiske udgifter for modtagerlandenes organisationer vurderes præcist, idet disse lande sjældent er i besiddelse af analytiske regnskabssystemer.

Toimien avoimuus

6.10 On totta, että ydinturvallisuutta koskevia toimia rahoitetaan useammalta momentilta. Momentti B7-534, joka koskee yhteistyöhankkeen toteuttamista KIE- ja UIV-maiden kanssa ydinturvallisuuden alalla, on olemassa enää viimeisten maksujen suorittamiseen, minkä jälkeen se poistuu käytöstä. Momentti B7-535 koskee yhteistyötä KIE- ja UIV-maiden kanssa EURATOMin perustamissopimuksen puitteissa. Vuonna 1997 nämä toimet rahoitettiin Phare- ja Tacis-ohjelmiin liittyviltä momenteilta. Momentti B7-536, joka koskee EBRD:n osuutta T Osernobyliin rakennettavasta suojasta, on myös ainutkertainen.

Merkittävin rahoitus on kuitenkin peräisin Phare- ja Tacis-budjettikohdista. Nämä ovat maantieteellisiä ohjelmia, jotka on kohdistettu oikeusperustassa lueteltuihin maihin ja jotka kattavat useita aloja. Näiden kahden ohjelman yhteydessä ydinturvallisuushankkeille tarkoitetut varat voivat olla peräisin useita edunsaajia sisältävistä ohjelmista tai ne voivat sisältyä kansallisiin ohjelmiin. Tämä koskee kaikkia kyseisiin maihin kohdistuvia alakohtaisia ohjelmia, jotka sisältyvät kahteen suureen maantieteelliseen ohjelmaan. Kutakin ohjelmaa koskevat budjettikohdat edellyttävät kuhunkin maantieteelliseen alueeseen kohdistuvien budjettikohtien moninkertaistamista.

Aktionerne skal defineres klart

Kyseinen järjestelmä mahdollistaa kokonaiskuvan luomisen kuhunkin maahan kohdistuvista määristä sekä horisontaalisista ohjelmista. Eri maiden tarpeet vaihtelevat suuresti, mikä tuleekin ottaa huomioon.

6.10. Det er korrekt, at foranstaltninger om nuklear sikkerhed finansieres over flere budgetposter. Artikel B7-5 3 4 (Fuldførelse af samarbejdsaktionen med landene i Central- og Østeuropa og de nye uafhængige stater vedrørende nuklear sikkerhed) har nu kun til formål at afvikle de sidste betalinger og vil derefter ophøre med at eksistere. Artikel B7-5 3 5 vedrører samarbejde med landene i Central- og Østeuropa og de nye uafhængige stater inden for rammerne af Euratom-traktaten. I 1997 blev disse foranstaltninger finansieret af artiklerne vedrørende Phare- og Tacis-programmerne. Artikel B7-5 3 6 (Fællesskabets bidrag til Den Europæiske Bank for Genopbygning og Udvikling til fordel for indkapsling af Tjernobyl-reaktoren) er også en engangsforanstaltning.

Mitä tulee tilintarkastustuomioistuimen toivomiin seurantaan ja kertomuksiin, ydinturvallisuus tullaan sisällyttämään Pharen ja Taciksen vuosikertomuksiin, jotka toimitetaan budjettivallan käyttäjälle ja julkaistaan. Lisäksi kutakin ohjelmaa arvioidaan yleensä erikseen.

De største beløb findes dog under Phare- og Tacis-posterne. Det drejer sig om geografisk betingede poster beregnet på de lande, der er nævnt i retsgrundlaget, og som dækker flere områder. Hvad disse to programmer angår, kan beløbene til projekter om nuklear sikkerhed komme fra programmer med flere modtagere eller indgå i nationale programmer. Dette er tilfældet i forbindelse med alle sektorprogrammer, der er beregnet på disse lande, og som indgår i disse to store geografisk betingede programmer. Hvis man skulle operere med budgetposter for hvert enkelt program, ville det føre til et langt større antal budgetposter for hvert geografisk område.

Dette system giver mulighed for at danne sig et samlet overblik over beløbene dels til de enkelte lande, dels de horisontale programmer. De enkelte landes behov er meget forskellige, hvilket der bør tages hensyn til.

Hvad angår den opfølgning og de rapporter, som Retten udtrykker ønske om, gøres der opmærksom på, at den nukleare sektor naturligvis behandles i de årlige Phare- og Tacis-rapporter, der fremlægges for budgetmyndigheden og offentligheden. Endvidere bliver de enkelte programmer i reglen gjort til genstand for en særskilt evaluering.

(1) Agenda 2000, kapitel 6, s. 53.