[pic] | EUROPEAN COMMISSION |

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Brussels, 10.11.2010

Bryssel 10.11.2010

COM(2010) 639 final

KOM(2010) 639 lopullinen

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Energy 2020 A strategy for competitive, sustainable and secure energy

Energia 2020Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi

{SEC(2010) 1346}

SEK(2010) 1346

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Energy 2020A strategy for competitive, sustainable and secure energy

Energia 2020Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi

INTRODUCTION

Johdanto

The price of failure is too high.

Epäonnistumisen hinta on liian korkea

Energy is the life blood of our society. The well-being of our people, industry and economy depends on safe, secure, sustainable and affordable energy. At the same time, energy related emissions account for almost 80% of the EU's total greenhouse gas emissions. The energy challenge is thus one of the greatest tests which Europe has to face. It will take decades to steer our energy systems onto a more secure and sustainable path. Yet the decisions to set us on the right path are needed urgently as failing to achieve a well-functioning European energy market will only increase the costs for consumers and put Europe’s competitiveness at risk.

Energia on yhteiskuntamme käyttövoima. Kansalaisten, yritysten ja talouden hyvinvointi riippuu turvallisesta, varmasta, kestävästä ja kohtuuhintaisesta energiansaannista. Samaan aikaan energiaan liittyvät päästöt muodostavat lähes 80 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Energiakysymys on näistä syistä yksi Euroopan suurimmista haasteista. Energiajärjestelmiemme saattaminen vakaammalle ja kestävämmälle pohjalle vie vuosikymmeniä. Päätökset oikealle uralle pääsemiseksi ovat kuitenkin kiireellisiä, sillä jos hyvin toimivia eurooppalaisia energiamarkkinoita ei saada aikaan, kuluttajille aiheutuvat kustannukset kasvavat ja Euroopan kilpailukyky vaarantuu.

Over the next ten years, energy investments in the order of € 1 trillion are needed, both to diversify existing resources and replace equipment and to cater for challenging and changing energy requirements. Structural changes in energy supply, partly resulting from changes in indigenous production, oblige European economies to choose among energy products and infrastructures. These choices will be felt over the next 30 years and more. To enable these decisions to be taken urgently calls for an ambitious policy framework. Postponing these decisions will have immeasurable repercussions on society as regards both longer-term costs and security.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana tarvitaan suuruusluokaltaan 1 biljoonan euron energiainvestointeja nykyisten energialähteiden monimuotoistamiseksi ja laitteistokannan uusimiseksi sekä haastavien ja muuttuvien energiavaatimusten täyttämiseksi. Osittain oman energiantuotannon muutoksista aiheutuvat rakenteelliset muutokset energiantarjonnassa pakottavat Euroopan taloudet tekemään valintoja energiatuotteiden ja -infrastruktuurien välillä. Näiden valintojen vaikutukset tuntuvat vähintään seuraavan 30 vuoden ajan. Jotta tarvittavat päätökset saataisiin aikaan kiireellisesti, tarvitaan kunnianhimoisia poliittisia puitteita. Päätösten lykkäämisellä olisi mittaamattomia haittavaikutuksia yhteiskunnalle sekä pitkän aikavälin kustannusten että energiavarmuuden kannalta.

A common EU energy policy has evolved around the common objective to ensure the uninterrupted physical availability of energy products and services on the market, at a price which is affordable for all consumers (private and industrial), while contributing to the EU's wider social and climate goals. The central goals for energy policy (security of supply, competitiveness, and sustainability) are now laid down in the Lisbon Treaty[1]. This spells out clearly what is expected from Europe in the energy area. While some progress has been made towards these goals, Europe's energy systems are adapting too slowly, while the scale of the challenges grows. Forthcoming enlargements of the EU will make this challenge even greater as the Union takes in countries with outdated infrastructure and less competitive energy economies.

EU:n yhteisen energiapolitiikan kehityksessä lähtökohtana on ollut tavoite varmistaa energiatuotteiden ja -palvelujen keskeytymätön fyysinen saatavuus markkinoilla kaikkien kuluttajien (yksityisasiakkaiden ja teollisuuden) kannalta kohtuulliseen hintaan tavalla, joka samalla tukee EU:n laajempia yhteiskunnallisia ja ilmastopoliittisia tavoitteita. Energiapolitiikan keskeiset tavoitteet (toimitusvarmuus, kilpailukyky ja kestävyys) on nyt kirjattu Lissabonin sopimukseen[1]. Tästä käy selvästi ilmi, mitä Euroopalta odotetaan energia-alalla. Vaikka tavoitteita onkin jossain määrin lähestytty, Euroopan energiajärjestelmät mukautuvat tilanteeseen liian hitaasti samalla kun haasteiden mittakaava kasvaa. EU:n tulevat laajentumiset kasvattavat haastetta unionin ottaessa jäsenikseen maita, joiden infrastruktuuri on vanhentunut ja energiataloudet vähemmän kilpailukykyisiä.

The European Council adopted in 2007 ambitious energy and climate change objectives for 2020 – to reduce greenhouse gas emissions by 20%, rising to 30% if the conditions are right[2], to increase the share of renewable energy to 20% and to make a 20% improvement in energy efficiency. The European Parliament has continuously supported these goals. The European Council has also given a long term commitment to the decarbonisation path with a target for the EU and other industrialised countries of 80 to 95% cuts in emissions by 2050.

Eurooppa-neuvosto asetti vuonna 2007 vuodelle 2020 kunnianhimoiset energia- ja ilmastonmuutostavoitteet: kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosentilla, ja tietyin edellytyksin 30 prosentilla[2], uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla. Euroopan parlamentti on jatkuvasti tukenut näitä tavoitteita. Eurooppa-neuvosto on myös pitkällä aikavälillä sitoutunut hiilestä irtautumiseen tavoitteena vähentää päästöjä EU:ssa ja muissa teollisuusmaissa 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Nevertheless, the existing strategy is currently unlikely to achieve all the 2020 targets, and it is wholly inadequate to the longer term challenges. EU energy and climate goals have been incorporated into the Europe 2020 Strategy for smart, sustainable and inclusive growth[3], adopted by the European Council in June 2010, and into its flagship initiative ‘Resource efficient Europe’. The urgent task for the EU is to agree the tools which will make the necessary shift possible and thus ensure that Europe can emerge from recession on a more competitive, secure and sustainable path.

Nykystrategialla ei todennäköisesti kuitenkaan päästä kaikkiin 2020-tavoitteisiin, ja pidemmän aikavälin haasteisiin vastaamiseksi se on täysin riittämätön. EU:n energia- ja ilmastotavoitteet on sisällytetty älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävään Eurooppa 2020 -strategiaan[3], jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2020, sekä sen lippulaivahankkeeseen ”Resurssitehokas Eurooppa”. EU:n kiireellisenä tehtävänä on nyt sopia keinoista, joilla tarvittava muutos saadaan aikaan ja varmistetaan, että Eurooppa voi nousta taantumasta kilpailukykyisemmälle, vakaammalle ja kestävälle kehitysuralle.

Despite the importance of energy policy aims, there are serious gaps in delivery.

Energiapolitiikan päämäärien tärkeydestä huolimatta toteutuksessa on vakavia puutteita.

The internal energy market is still fragmented and has not achieved its potential for transparency, accessibility and choice. Companies have grown beyond national borders, but their development is still hampered by a host of different national rules and practices. There are still many barriers to open and fair competition[4]. A recent study into consumer conditions in retail electricity markets indicates sub-optimal consumer choice[5]. Implementation of internal market legislation is disappointing, with over 40 infringement procedures underway on the second internal energy market package from 2003 alone.

Energian sisämarkkinat ovat vielä hajanaiset, eivätkä ne ole saavuttaneet läpinäkyvyyteen, saatavuuteen ja valinnanvaraan liittyvää potentiaaliaan. Yritykset ovat laajentuneet yli kansallisten rajojen, mutta niiden kehitystä hidastaa vielä valtava määrä erilaisia kansallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Avoimelle ja tasapuoliselle kilpailulle on vielä monia esteitä[4]. Hiljattain tehty selvitys[5] kuluttajien tilanteesta sähkön vähittäismarkkinoilla viittaa kuluttajien valinnanvarassa esiintyviin puutteisiin. Sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpano on ollut pettymys: yksistään vuodelta 2003 peräisin olevan energia-alan toisen sisämarkkinapaketin osalta on meneillään yli 40 rikkomusmenettelyä.

The security of internal energy supplies is undermined by delays in investments and technological progress[6]. Currently, nearly 45% of European electricity generation is based on low-carbon energy sources, mainly nuclear and hydropower. Parts of the EU could lose more than a third of their generation capacity by 2020 because of the limited life-time of these installations. This means replacing and expanding existing capacities, finding secure non-fossil fuel alternatives, adapting networks to renewable energy sources and achieving a truly integrated internal energy market. At the same time Member States still need to phase out environmentally harmful subsidies.

Oman energiantarjonnan toimitusvarmuutta heikentävät viivästykset investoinneissa ja teknologian kehityksessä[6]. Tällä hetkellä lähes 45 prosenttia Euroopan sähköntuotannosta perustuu vähähiilisiin energialähteisiin, lähinnä ydin- ja vesivoimaan. Osissa EU:ta voidaan vuoteen 2020 mennessä menettää yli kolmannes tuotantokapasiteetista kyseisten laitosten rajallisen käyttöiän vuoksi. Tämä edellyttää nykyisten valmiuksien korvaamista ja laajentamista, varmojen ei-fossiilisten polttoainevaihtoehtojen löytämistä, verkkojen sovittamista uusiutuviin energialähteisiin sekä todellisten yhtenäisten energian sisämarkkinoiden toteuttamista. Samaan aikaan jäsenvaltioiden on edelleen tarpeen poistaa käytöstä ympäristön kannalta haitallisia tukia.

The quality of National Energy Efficiency Action Plans, developed by Member States since 2008, is disappointing, leaving vast potential untapped. The move towards renewable energy use and greater energy efficiency in transport is happening too slowly. While we are broadly on track for the 20% target for renewable, we are a long way from achieving the objective set for energy efficiency.

Kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat, joita jäsenvaltiot ovat laatineet vuodesta 2008, ovat laadullisesti pettymys, ja niissä jätetään valtava potentiaali hyödyntämättä. Siirtyminen kohti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja suurempaa energiatehokkuutta liikenteessä tapahtuu liian hitaasti. Vaikka uusiutuvien energialähteiden 20 prosentin tavoitteen suhteen ollaan laajasti ottaen aikataulussa, energiatehokkuustavoitteen saavuttamisesta ollaan vielä hyvin kaukana.

At an international level, little heed is paid to warnings about tight oil supply in the future[7]. Despite serious gas supply crises that have acted as a wake-up call, exposing Europe’s vulnerability, there is still no common approach towards partner, supplier or transit countries. The potential for further development of EU indigenous fossil fuel resources, including unconventional gas, exists and the role they will play must be assessed in all objectivity.

Kansainvälisellä tasolla ei juurikaan kuunnella varoituksia öljynsaannin tiukentumisesta tulevaisuudessa[7]. Vaikka vakavat ongelmat kaasunsaannissa nostivat esiin Euroopan haavoittuvuuden tässä asiassa, vieläkään ei ole saatu aikaan yhteistä lähestymistapaa suhteessa kumppanimaihin ja kaasun toimittaja- ja kauttakulkumaihin. Mahdollisuuksia kehittää edelleen EU:n omia fossiilisia polttoainevaroja, kuten epätavanomaisia kaasulähteitä, on tarjolla ja niiden tulevaa merkitystä on arvioitava objektiivisesti.

Member States’ energy interdependence requires more European action.

Jäsenvaltioiden keskinäinen energiariippuvuus edellyttää enemmän Euroopan tasoista toimintaa

The EU is the level at which energy policy should be developed. Decisions on energy policy taken by one Member State inevitably have an impact on other Member States. The optimum energy mix, including the swift development of renewables, needs a continental market at least. Energy is the market sector where the greatest economic efficiencies can be made on a pan-European scale. Fragmented markets not only undermine security of supply, they also limit the benefits which energy market competition can bring. The time has come for energy policy to become truly European.

EU on se taso, jolla energiapolitiikkaa olisi kehitettävä. Yhden jäsenvaltion energiapoliittisilla päätöksillä on vääjäämättä vaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. Optimaalisen energiavalikoiman aikaansaaminen, mihin kuuluu myös ripeä uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, edellyttää vähintään maanosan laajuisia markkinoita. Energia-ala on juuri se markkinalohko, jolla yleiseurooppalaisesta mittakaavasta voidaan saada suurimmat taloudelliset tehokkuushyödyt. Hajanaiset markkinat heikentävät toimitusvarmuutta ja rajoittavat myös hyötyjä, joita voitaisiin saada energiamarkkinoiden kilpailusta. On tullut aika tehdä energiapolitiikasta oikeasti eurooppalaista.

The EU must remain an attractive market for companies at a time of increasing competition on energy resources worldwide. The new European energy strategy must support the integrated industrial approach just presented by the European Commission[8], in particular since energy remains an important cost factor for industry[9]. The EU must also consolidate its competitiveness in energy technology markets. The share of renewable energy in the EU energy mix has risen steadily to some 10% of the gross final energy consumption in 2008. In 2009, 62% of newly installed electricity generation capacity in the EU was from renewable sources, mainly wind and solar. However, Europe’s lead is challenged. The independent 2010 Renewable Energy Attractiveness Index[10] now cites the US and China as the best investment opportunities for renewable energy. New stimulus is needed; more than ever is EU leadership called to address these challenges.

EU:n on pysyttävä houkuttelevana markkinana yrityksille tilanteessa, jossa kilpailu energiavaroista kiihtyy maailmanlaajuisesti. Uuden eurooppalaisen energiastrategian on tuettava Euroopan komission äskettäin esittämää integroitua teollisuuspoliittista lähestymistapaa[8], etenkin koska energia on edelleen merkittävä kustannustekijä teollisuudelle[9]. EU:n on myös vakiinnutettava kilpailukykynsä energiateknologian markkinoilla. Uusiutuvan energian osuus EU:n energiapaletissa on kasvanut tasaisesti noin 10 prosenttiin energian bruttoloppukulutuksesta vuonna 2008. Vuonna 2009 EU:ssa 62 prosenttia uudesta sähköntuotantokapasiteetista hyödynsi uusiutuvia lähteitä, lähinnä tuuli- ja aurinkoenergiaa. Euroopan johtoasema on kuitenkin kyseenalaistettu. Uusiutuvan energian riippumattoman sijoitusindeksin mukaan[10] Yhdysvallat ja Kiina ovat vuonna 2010 sijoituskohteina houkuttelevimpia maita uusiutuvien energiamuotojen osalta. Uudet kannusteet ovat välttämättömiä; EU:n johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan näihin haasteisiin vastaamiseksi.

In international energy affairs, the EU could be much stronger and effective if it took charge of its common interest and ambition. Despite accounting for one fifth of the world’s energy use, the EU continues to have less influence on international energy markets than its economic weight would suggest. Global energy markets are becoming tighter, with developing Asian countries and the Middle East accounting for most of the growth in global demand[11]. As the world's largest energy importer, the EU is likely to be more vulnerable to supply risks as a result.

EU voisi olla kansainvälisissä energiakysymyksissä paljon voimakkaampi ja tuloksellisempi, jos se ottaisi vastuulleen yhteiset edut ja pyrkimykset. Vaikka EU:n osuus maailman energiankulutuksesta on viidennes, sillä on edelleen kansainvälisillä energiamarkkinoilla pienempi vaikutusvalta kuin sen taloudellinen painoarvo antaisi ymmärtää. Tilanne globaaleilla energiamarkkinoilla on tiukentumassa, ja suurin osa globaalin kysynnän kasvusta tulee kehittyvistä Aasian maista ja Lähi-idästä[11]. Maailman suurimpana energian tuojana EU on todennäköisesti haavoittuvampi tarjontapuolen riskeille.

The inclusion of energy policy in the EU Treaty calls for a new outlook.

Energiapolitiikan sisällyttäminen EU:n perussopimukseen edellyttää uutta katsantotapaa.

We must build on what we have achieved, and be bold in our ambition.

Meidän on rakennettava saavutuksillemme ja oltava kunnianhimoisia.

The EU cannot afford to fail in its energy ambitions. Therefore the Commission proposes a new energy strategy towards 2020. This will consolidate the measures which have been taken so far and step up activity in areas where new challenges are emerging. It is the result of extensive debates within the EU institutions and wide-ranging public consultations.

EU:lla ei ole varaa epäonnistua energiapyrkimyksissään. Tästä syystä komissio ehdottaa uutta energiastrategiaa vuoteen 2020. Strategiassa lujitetaan jo tähän mennessä toteutettuja toimenpiteitä ja lisätään toimintaa aloilla, joilla on nousemassa esiin uusia haasteita. Strategia on seurausta mittavista keskusteluista EU:n toimielimissä sekä laaja-alaisista julkisista kuulemisista.

The focus here is not on a comparative analysis of different energy sources, rather the steps which are required to deliver Europe's medium term policy objectives. Various scenarios in terms of energy mix will be presented in the forthcoming energy roadmap 2050, which will describe ways of achieving Europe’s long-term decarbonisation goal and their implications for energy policy decisions. This strategy sets out initial policy decisions which will be needed to meet our 2020 energy objectives as they currently stand. The 2050 low carbon economy and energy roadmaps will further inform and guide this programme of action and its implementation by offering a long term vision.

Näkökulmana ei ole eri energialähteiden vertaileva analyysi, vaan pikemminkin ne askeleet, joita tarvitaan Euroopan keskipitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Energiayhdistelmien eri skenaarioita esitellään vuoteen 2050 ulottuvassa tulevassa energia-alan etenemissuunnitelmassa, jossa kuvataan keinoja saavuttaa hiilestä irtautumista koskeva Euroopan pitkän aikavälin päämäärä sekä sitä, mitä eri keinot edellyttävät energiapoliittisten päätösten näkökulmasta. Strategiassa kuvataan ensimmäiset poliittiset päätökset, joita tarvitaan vuoteen 2020 ulottuvien energiatavoitteidemme niiden tämänhetkisellä tasolla. Vuoteen 2050 ulottuvat vähähiilisen talouden ja energia-alan etenemissuunnitelmat tulevat edelleen tarkentamaan ja ohjaamaan tätä toimintaohjelmaa ja sen toteutusta tarjoamalla pidemmän aikavälin vision.

We urgently need far-reaching changes in energy production, use and supply.

Energian tuotantoon, käyttöön ja tarjontaan tarvitaan kiireellisesti kauaskantoisia muutoksia.

First and foremost, the strategy underlines the need to rebalance energy actions in favour of a demand-driven policy, empowering consumers and decoupling economic growth from energy use. In particular, the transport and construction industries must pursue an active energy savings policy and diversify towards non-polluting energy sources. Beyond the Emissions Trading Scheme (ETS), the strategy should help create market conditions which stimulate higher energy savings and more low carbon investments, to exploit a wide range of centralised and distributed renewable energy as well as key technologies for energy storage and electro-mobility (notably electric vehicles and public transport).

Aivan ensiksi strategiassa korostetaan tarvetta uusiin painotuksiin energiatoimissa, jotta niillä voidaan suosia kysyntävetoista politiikkaa, valtaistaa kuluttajia ja katkaista talouskasvun yhteys energiankäytön lisääntymiseen. Erityisesti liikenne- ja rakennusalan on noudatettava aktiivista energiansäästöpolitiikkaa ja monipuolistettava energiankäyttöään kohti saastuttamattomia energianlähteitä. Päästökauppajärjestelmän ohella strategian on määrä auttaa luomaan markkinaolosuhteet, jotka tukevat suurempia energiasäästöjä ja uusia vähähiilisyyteen tähtääviä investointeja, jotta voidaan hyödyntää laajaa valikoimaa keskitettyjä ja hajautettuja uusiutuvan energian muotoja sekä keskeisiä teknologioita energian varastoinnin ja sähkövoimapohjaisen liikkuvuuden (erityisesti sähköajoneuvojen ja sähkökäyttöisen julkisen liikenteen) alalla.

Energy policy is a key contribution for achieving the objective of the new strategy for smart, sustainable and inclusive growth in support of a strong, diversified and competitive industrial base. In this context, Europe has to acknowledge that its industrial base is in need of all sectors across the entire value chain.

Energiapolitiikka on keskeisessä asemassa pyrittäessä uudessa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassa asetettuun tavoitteeseen tukea vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollista pohjaa. Tässä yhteydessä on tehtävä selväksi, että Euroopan teollinen pohja riippuu kaikista sektoreista koko arvoketjun laajuudelta.

Public authorities have to lead by example. Each year, 16% of EU GDP, around € 1,500 billion, is spent by public authorities. Public procurement rules should insist on efficiency conditions to increase energy savings and spread innovative solutions, notably in buildings and transport. The potential of market-based and other policy instruments, including taxation, to enhance energy efficiency should be fully exploited.

Julkisen vallan on toimittava tässä esimerkkinä. Viranomaiset käyttävät vuosittain 16 prosenttia, noin 1500 miljardia euroa, EU:n BKT:stä. Julkisten hankintojen sääntöihin olisi sisällytettävä energiatehokkuuskriteerit energiansäästön lisäämiseksi ja innovatiivisten ratkaisujen levittämiseksi erityisesti rakennuksissa ja liikenteessä. Markkinapohjaisten ja muiden poliittisten toimintatapojen, myös verotuksen, mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta olisi hyödynnettävä täysimääräisesti.

On the supply side, the priority must continue to be the development of secure and competitive sources of energy. In the field of electricity generation, investments should lead to nearly two thirds of the electricity coming from low carbon sources by the early 2020's, the current level being 45%. In this context, priority should be given to renewable energies. The strategy must provide a framework at EU level which, while respecting national differences, would not only allow Member States to outperform their respective targets, but also ensure that the renewable energy sources and technologies are economically competitive by 2020.

Tarjontapuolella ensisijaisena tavoitteena on edelleen oltava luotettavien ja kilpailukykyisten energialähteiden kehittäminen. Sähköntuotannossa investoinneilla olisi päästävä tilanteeseen, jossa 2020-luvun alkupuolella lähes kaksi kolmasosaa sähköstä saadaan vähähiilisistä lähteistä, kun niiden osuus tällä hetkellä on 45 prosenttia. Tässä yhteydessä olisi annettava etusija uusiutuville energiamuodoille. Strategian on luotava EU:n tasoiset puitteet, joissa kunnioitettaisiin kansallisia eroja ja annettaisiin jäsenvaltioiden ylittää tavoitteensa, mutta varmistettaisiin toisaalta myös, että uusiutuvat energialähteet ja -teknologiat ovat taloudellisesti kilpailukykyisiä vuoteen 2020 mennessä.

The contribution of nuclear energy, which currently generates around one third of EU electricity and two thirds of its carbon-free electricity, must be assessed openly and objectively. The full provisions of the Euratom Treaty must be applied rigorously, in particular in terms of safety. Given the renewed interest in this form of generation in Europe and worldwide, research must be pursued on radioactive waste management technologies and their safe implementation, as well as preparing the longer term future through development of next generation fission systems, for increased sustainability and cogeneration of heat and electricity, and nuclear fusion (ITER).

Ydinvoimaa, jolla tällä hetkellä tuotetaan noin kolmannes EU:n sähköstä ja kaksi kolmannesta sen hiilivapaasta sähköstä, on arvioitava avoimesti ja objektiivisesti. Euratomin perustamissopimuksen kaikkia määräyksiä on noudatettava tinkimättä, ei vähiten turvallisuuden osalta. Koska kiinnostus tätä tuotantomuotoa kohtaan on jälleen noussut Euroopassa ja maailmalla, on tutkittava radioaktiiviseen jätteeseen liittyviä jätehuoltoteknologioita ja niiden turvallista käyttöä sekä valmisteltava pidemmän aikavälin tulevaisuutta kehittämällä seuraavan sukupolven fissiojärjestelmiä kestävyyden parantamiseksi ja lämmön ja sähkön yhteistuotannon lisäämiseksi sekä kehitettävä ydinfuusioteknologiaa (ITER).

For oil and gas, rising import requirements and increasing demand from emerging and developing countries call for stronger mechanisms to secure new, diversified and safe supply routes. As well as crude oil access, refining infrastructure is a crucial part of the supply chain. The EU is a strong geopolitical partner in energy markets and must have the ability to act accordingly.

Öljy- ja kaasualalla kasvavat tuontivaatimukset ja lisääntyvä kysyntä nousevan talouden maista ja kehitysmaista edellyttävät vahvempia mekanismeja uusien, monimuotoisempien ja turvallisten toimitusreittien takaamiseksi. Raakaöljyn saatavuuden lisäksi myös jalostusinfrastruktuuri on keskeinen osa tarjontaketjua. EU on energiamarkkinoilla vahva geopoliittinen energiakumppani ja sillä on oltava valmiudet toimia sen mukaisesti.

The new energy strategy focuses on five priorities:

Uudessa energiastrategiassa keskitytään viiteen päätavoitteeseen:

1. Achieving an energy efficient Europe;

1. Energiatehokas Eurooppa

2. Building a truly pan-European integrated energy market;

2. Todelliset ja yhtenäiset yleiseurooppalaiset energiamarkkinat

3. Empowering consumers and achieving the highest level of safety and security;

3. Kuluttajien valtaistaminen sekä korkea turvallisuus- ja varmuustaso

4. Extending Europe's leadership in energy technology and innovation;

4. Euroopan laajempi johtajuus energiateknologiassa ja -innovoinnissa

5. Strengthening the external dimension of the EU energy market.

5. EU:n energiamarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden lujittaminen.

1. AN EFFICIENT USE OF ENERGY THAT TRANSLATES INTO 20% SAVINGS BY 2020

1. TEHOKASTA ENERGIANKÄYTTÖÄ, JOLLA PÄÄSTÄÄN 20 % SÄÄSTÖIHIN 2020 MENNESSÄ

Europe cannot afford to waste energy. Energy efficiency is one of the central objectives for 2020 as well as a key factor in achieving our long-term energy and climate goals. The EU needs to develop a new energy efficiency strategy which will enable all Member States to further decouple their energy use from economic growth. This strategy will take into account the diversity between Member States in terms of energy needs. Energy efficiency is the most cost effective way to reduce emissions, improve energy security and competitiveness, make energy consumption more affordable for consumers as well as create employment, including in export industries. Above all, it provides tangible benefits to citizens: average energy savings for a household can amount to € 1 000 per year[12].

Euroopalla ei ole varaa tuhlata energiaa. Energiatehokkuus on yksi keskeisistä tavoitteista vuodelle 2020 ja myös avaintekijä pitkän aikavälin energia- ja ilmastopäämääriemme saavuttamisen kannalta. EU:n on luotava uusi energiatehokkuusstrategia, jonka avulla kaikki jäsenvaltiot voivat edelleen löyhentää sidosta niiden energiankäytön ja talouskasvun välillä. Tässä strategiassa tullaan ottamaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset energiatarpeet. Energiatehokkuus on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä, parantaa energiavarmuutta ja kilpailukykyä, tehdä energiankulutuksesta kuluttajille kohtuuhintaisempaa sekä luoda työpaikkoja, myös vientiteollisuudessa. Ennen kaikkea se tuo kansalaisille konkreettisia hyötyjä: energiansäästöllä voidaan kotitaloutta kohden säästää keskimäärin 1000 euroa vuodessa[12].

It is necessary to address the paradox whereby demand for more energy-intensive or new products outstrips gains in energy efficiency. It is high time that we move from words to actions. Thus, energy efficiency needs to be mainstreamed into all relevant policy areas, including education and training, to change current behavioural patterns. Energy efficiency criteria must be imposed in all spheres, including the allocation of public funds.

On puututtava paradoksaaliseen tilanteeseen, jossa yhä energiaintensiivisempien tai uusien tuotteiden kasvava kysyntä syö energiatehokkuudessa saavutetut hyödyt. On korkea aika siirtyä sanoista tekoihin. Näin ollen energiatehokkuus on sisällytettävä kaikkiin asiaan liittyviin politiikan osa-alueisiin, myös opetukseen ja koulutukseen, nykyisten käyttäytymismallien muuttamiseksi. Energiatehokkuusvaatimukset on otettava käyttöön kaikilla aloilla, kuten julkisten varojen kohdentamisessa.

Efforts should be concentrated on the whole energy chain, from energy production, via transmission and distribution, to final consumption. Effective compliance monitoring, adequate market surveillance, widespread usage of energy services and audits, as well as material efficiency and recycling are all musts.

Pyrkimyksissä olisi keskityttävä koko energiaketjuun energian tuotannosta siirron ja jakelun kautta loppukäyttöön. Tehokas määräysten noudattamisen seuranta, riittävä markkinavalvonta, energia-alan asiantuntijapalvelujen ja auditointien laaja käyttö sekä materiaalitehokkuus ja kierrätys ovat kaikki välttämättömiä.

We are a long way from achieving the 20% energy savings objective. The new strategy therefore calls for reinforced political commitment to achieving it through a clear definition of the objective to be reached and strong compliance monitoring. Member States and regional and local authorities are called to intensify their work to implement adequate policies and to make full use of the available tools, objectives and indicators, with comprehensive National Energy Efficiency Action Plans.

Eurooppa on kaukana 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttamisesta. Uudessa strategiassa peräänkuulutetaankin lujempaa poliittista sitoutumista tähän tavoitteeseen, joka on määriteltävä selkeästi ja jonka toteutumista on valvottava tiukasti. Jäsenvaltioita ja niiden alue- ja paikallisviranomaisia kehotetaan tehostamaan toimintaansa tarvittavan politiikan täytäntöönpanemiseksi. Niiden olisi hyödynnettävä kaikilta osin saatavilla olevat välineet, tavoitteet ja indikaattorit ja laadittava kattavat kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat.

Special attention should be given to the sectors with the largest potential to make energy efficiency gains, namely the existing building stock and transport sector. Member States have agreed to legally binding climate targets for these and other non-ETS sectors but still need to implement appropriate measures[13]. The revision of the energy taxation directive could provide steering effects with the potential of long-term efficiency gains. Measures need to be developed to speed up significantly the rate of refurbishment using energy-efficient products and technologies. In the residential sector, the issue of divided incentives between owners and tenants needs to be addressed. Regarding the substantial stock of public buildings, the authorities need to exploit all available opportunities, including those offered by EU Regional Policy, to improve the energy efficiency and autonomy of the buildings. In the transport sector, significant potentials for example in multimodal solutions, efficient vehicles and efficient driving should be tapped.

Erityishuomiota olisi kiinnitettävä niihin aloihin, joilla on suurimmat mahdollisuudet energiatehokkuushyötyihin, eli varsinkin nykyiseen rakennuskantaan ja liikennesektoriin. Jäsenvaltiot ovat sopineet oikeudellisesti sitovat ilmastotavoitteet näille ja muille päästökaupan ulkopuolisille aloille, mutta tarvittavat toimet ovat vielä toteuttamatta[13]. Energiaverotusdirekiivin tarkistamisella voitaisiin saada aikaan ohjaavaa vaikutusta ja sitä kautta pitkän aikavälin energiatehokkuushyötyjä. On luotava tapoja nopeuttaa huomattavasti tahtia, jolla rakennuksia kunnostetaan uusilla energiatehokkailla tuotteilla ja teknologioilla. Asuntosektorilla on löydettävä ratkaisu kannustinten jakautumiseen omistajien ja vuokralaisten välillä. Huomattavan julkisen rakennuskannan vuoksi viranomaisten on käytettävä kaikki mahdolliset tilaisuudet, myös EU:n aluepolitiikan tarjoamat, parantaa näiden rakennusten energiatehokkuutta ja omavaraisuutta. Liikenteessä olisi hyödynnettävä eri liikennemuotoja yhdistävien multimodaaliratkaisujen, energiatehokkaiden ajoneuvojen ja energiatehokkaiden ajotapojen tarjoamia merkittäviä mahdollisuuksia.

The information and communication technologies have an important role to play in improving the efficiency of major emitting sectors. These technologies offer potential for a structural shift to less resource-intensive products and services, for energy savings in buildings and electricity networks as well as for more efficient and less energy consuming intelligent transport systems[14].

Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan merkittävästi parantaa suuripäästöisten sektorien energiatehokkuutta. Se tarjoaa mahdollisuuksia siirtyä rakenteellisesti vähemmän luonnonvaraintensiivisiin tuotteisiin ja palveluihin, energiaa säästäviin rakennuksiin ja sähköverkkoihin sekä tehokkaampiin ja vähemmän energiaa kuluttaviin älykkäisiin liikennejärjestelmiin[14].

The industry sector needs to incorporate energy-efficiency objectives and energy technology innovation into its business model. The ETS contributes significantly to do so for larger companies, but there is need for a wider use of other instruments, including energy audits and energy management systems in smaller companies and supporting mechanisms for SMEs. Efficiency benchmarking can give indication to companies where they stand in efficiency terms in comparison with their competitors. Efficiency, including in electricity use, must become a profitable business in itself, leading to a robust internal market for energy-saving techniques and practices and commercial opportunities internationally. A framework for wide resource efficiency would increase such savings.

Teollisuudessa on otettava energiatehokkuustavoitteet ja energiateknologiset innovaatiot olennaiseksi osaksi liiketoimintamalleja. Päästökauppajärjestelmä tukee tätä suuremmissa yrityksissä, mutta pienemmissä yrityksissä on tarpeen käyttää muita välineitä, kuten energia-auditointeja ja energianhallintajärjestelmiä nykyistä laajemmin. Pk-yrityksille on luotava tähän liittyviä tukimekanismeja. Tehokkuusvertailut voivat antaa yrityksille hyvän kuvan niiden sijoittumisesta energiatehokkuudessa kilpailijoihin verrattuna. Tehokkuudesta on muun muassa sähkönkäytössä tultava sinänsä kannattavaa liiketoimintaa, joka johtaa vankkoihin energiansäästötekniikoiden ja -käytäntöjen sisämarkkinoihin ja luo kansainvälisiä kaupallisia mahdollisuuksia. Puitteiden luominen laajalle resurssitehokkuudelle lisäisi tällaisia säästöjä.

The public sector needs to lead by example. Ambitious objectives ought to be set for public sector consumption. Public procurement should support energy efficient outcomes. Innovative integrated energy solutions at local level contributing towards transition to so-called ‘smart cities’ should be supported. Municipalities represent a major actor of the required change, thus their initiatives like the Covenant of Mayors should be further strengthened. Cities and urban areas, which consume up to 80% of the energy, are at the same time part of the problem and part of the solution to greater energy efficiency.

Julkisen sektorin on näytettävä esimerkkiä. Julkisen sektorin energiankulutukselle olisi asetettava kunnianhimoiset tavoitteet. Julkisilla hankinnoilla olisi tuettava energiatehokkaita ratkaisuja. Innovatiivisia kokonaisvaltaisia paikallistason energiaratkaisuja, jotka edesauttavat siirtymistä kohti ns. älykkäitä kaupunkeja, olisi tuettava. Kunnat ovat tarvittavan muutoksen kannalta merkittäviä toimijoita, joten kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisia niiden omia hankkeita olisi edelleen vahvistettava. Kaupungit ja kaupunkialueet, jotka käyttävät jopa 80 prosenttia energiasta, ovat samaan aikaan sekä osa ongelmaa että osa ratkaisua pyrittäessä parempaan energiatehokkuuteen.

Resource-efficiency policies, including energy-efficiency investments, often have short-term, up-front costs before the medium- and longer-term benefits are felt. Tools are needed to encourage new investments in energy-efficient technologies and practices. EU financing can have a high leverage factor and innovative solutions must be developed. Innovative and carefully considered[15] uses of taxation and pricing should also be explored as tools to encourage behavioural changes or to fund investments.

Resurssien käytön tehokkuuteen liittyvästä politiikasta ja energiatehokkuusinvestoinneista aiheutuu usein lyhyen aikavälin alkukustannuksia ennen kuin keskipitkän ja pitkän aikavälin hyödyt alkavat näkyä. Tarvitaan keinoja edistää uusia investointeja energiatehokkaisiin teknologioihin ja toimintatapoihin. EU:n rahoituksella voi olla suuri vipuvaikutus, jota varten on luotava innovatiivisia ratkaisuja. Myös innovatiivisia ja tarkoin harkittuja[15] tapoja käyttää verotusta ja hinnoittelua olisi kartoitettava keinoina kannustaa muutoksiin käyttäytymisessä tai rahoittaa investointeja.

The Energy Efficiency Plan to be presented in early 2011 will be followed by concrete regulatory proposals in the course of that year. It will also address the issue of financing in terms of access to finance, the availability of innovative financing products, incentives to induce energy-efficiency investments as well as the role of EU funding, in particular the structural funds, further building on existing successful examples.

Vuoden 2011 alussa esiteltävän energiatehokkuussuunnitelman jatkoksi tullaan vuoden mittaan tekemään konkreettisia sääntelyehdotuksia. Siinä käsitellään myös rahoituskysymyksiä ja rahoituksen saatavuutta, innovatiivisia rahoitustuotteita, energiatehokkuusinvestointeihin tähtääviä kannustimia sekä EU-rahoituksen ja erityisesti rakennerahastojen asemaa käyttäen perustana jo olemassa olevia onnistuneita esimerkkejä.

Priority 1: Achieving an energy-efficient Europe Action 1: Tapping into the biggest energy-saving potential — buildings and transport The energy-efficiency renovation rate should be accelerated by investment incentives, wider use of energy service companies, innovative financial instruments with high leverage factors and financial engineering at European, national and local levels. In this context, division of investment incentives between owners and tenants and energy labelling of buildings (certificates used in the real estate market and public support policies) will be addressed in forthcoming proposals by the Commission. Public authorities need to lead by example. Energy criteria (regarding efficiency, renewables and smart networking) should be used in all public procurement of works, services or products. Programmes and technical assistance facilities are needed that build the capacities of energy services market participants to develop and structure finance for projects that target both public authorities and private actors. EU financial programmes will target energy savings projects and make energy efficiency a strong condition for allocating financial support. The forthcoming White Paper on future transport policy will present a menu of measures to improve transport sustainability and reduce oil dependence. This will include initiatives aimed at increasing the energy efficiency of the transport system, including support for clean urban mobility as well as multimodal transport solutions, intelligent traffic management and energy efficiency-standards for all vehicles, adequate economic signals and the promotion of sustainable behaviour. In this context, more efficient car-labelling systems should be explored. Action 2: Reinforcing industrial competitiveness by making industry more efficient The Commission will seek to support European industries' competitiveness through energy efficiency by widening the Ecodesign requirements for energy and resource-intensive products complemented by system level requirements where relevant. The potential effect of voluntary agreements with energy and resource-intensive industry branches should be explored. More extensive energy labelling should be introduced to ensure more comprehensive comparison between products. Energy-management schemes (e.g. audits, plans, energy managers) should be implemented in industry and in the services sector. A particular emphasis on SMEs through dedicated support mechanisms should be established. Action 3: Reinforcing efficiency in energy supply Energy efficiency, in the production as well as in the distribution, should become an essential criterion for the authorisation of generation capacities and efforts are needed to substantially increase the uptake of high efficiency cogeneration, district heating and cooling. Distribution and supply companies (retailers) should be required to secure documented energy savings among their customers, using means such as third party energy services, dedicated instruments such as ‘white certificates’, public benefit charges or equivalent and speeding up the introduction of innovative tools such as ‘smart meters’ which should be consumer-oriented and user-friendly so that they provide real benefits for consumers. Action 4: Making the most of National Energy Efficiency Action Plans The National Energy Efficiency Action Plans provide comprehensive benchmarking on energy efficiency, including measurable objectives and indicators to monitor progress, taking into account the relative starting positions and national circumstances. An annual review mechanism should feed into the Europe 2020 objective for energy efficiency. |

Päätavoite 1: Energiatehokas Eurooppa Toimenpide 1: Suurin energiansäästöpotentiaali käyttöön – rakennukset ja liikenne Energiatehokasta korjausrakentamistahtia olisi nopeutettava investointikannustimilla, energiapalveluyritysten laajemmalla käytöllä, suuren vipuvaikutuksen omaavilla innovatiivisilla rahoitusvälineillä ja rahoitusjärjestelyillä eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Tässä yhteydessä komission tulevissa ehdotuksissa tarkastellaan investointikannustinten jakautumista omistajien ja vuokralaisten välillä sekä rakennusten energiamerkintöjä (todistuksia, joita käytetään kiinteistömarkkinoilla ja julkisessa tukipolitiikassa). Julkisen vallan on toimittava tässä esimerkkinä. Energiakriteerejä (liittyen tehokkuuteen sekä uusiutuvien energiamuotojen ja älykkäiden energiaverkkojen käyttöön) olisi käytettävä kaikissa töiden, palvelujen tai tuotteiden julkisissa hankinnoissa. Tarvitaan ohjelmia ja teknisiä tukipalveluja, jotka parantavat energiapalvelumarkkinoiden osapuolten valmiuksia kehittää sekä viranomaisille että yksityisen sektorin toimijoille suunnattuja hankkeita ja järjestämään niille rahoitusta. EU:n rahoitusohjelmissa tähdätään energiansäästöhankkeisiin ja tehdään energiatehokkuudesta tärkeä edellytys rahoitusta myönnettäessä. Tulossa oleva valkoinen kirja tulevaisuuden liikennepolitiikasta esittelee valikoiman toimenpiteitä liikenteen kestävyyden parantamiseksi ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Tähän sisältyy aloitteita liikennejärjestelmän energiatehokkuuden lisäämiseksi, muun muassa puhtaan kaupunkiliikenteen ja multimodaalisten liikenneratkaisujen tukeminen, älykäs liikenteenhallinta ja energiatehokkuusnormit kaikille ajoneuvoille, riittävät taloudelliset signaalit sekä kestävän käyttäytymisen edistäminen. Tässä yhteydessä olisi tarkasteltava myös tehokkaampia autojen energiatehokkuusmerkintäjärjestelmiä. Toimenpide 2: Teollisen kilpailukyvyn vahvistaminen teollisuutta tehostamalla Komissio pyrkii tukemaan Euroopan teollista kilpailukykyä energiatehokkuuden kautta laajentamalla energia- ja luonnonvaraintensiivisten tuotteiden ekosuunnitteluvaatimuksia, joita täydennetään tarvittaessa järjestelmätason vaatimuksilla. Energia- ja luonnonvaraintensiivisten teollisuudenalojen kanssa tehtävien vapaaehtoisuuteen perustuvien sopimusten mahdollisia vaikutuksia olisi tarkasteltava. Lisäksi olisi laajasti otettava käyttöön energiamerkinnät, jotta voitaisiin varmistaa tuotteiden kattavampi vertailtavuus. Teollisuudessa ja palvelusektorilla olisi otettava käyttöön energiahallintomalleja (esim. auditointeja, energiasuunnitelmia, energiajohtajia). Erityisesti olisi painotettava pk-yrityksiä ja niille olisi luotava erityisiä tukimekanismeja. Toimenpide 3: Energian tarjonnan tehokkuuden parantaminen Energiatehokkuudesta, niin energian tuotannossa kuin jakelussakin, olisi tultava keskeinen ehto tuotantolaitosten luvituksessa, ja sähkön ja lämmön tehokkaan yhteistuotannon, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen hyödyntämistä on merkittävästi lisättävä. Jakelu- ja toimittajayrityksiä (vähittäismyyjiä) olisi vaadittava varmistamaan dokumentoitu energiansäästö asiakkaidensa keskuudessa käyttämällä kolmansien osapuolten tarjoamia energiapalveluja ja tarkoitukseen suunniteltuja välineitä, kuten ”valkoisia todistuksia”, ympäristömaksuja tai vastaavia, ja ottamalla nykyistä nopeampaan tahtiin käyttöön innovatiivisia menetelmiä, kuten älykkäitä kulutusmittareita, joiden olisi oltava kuluttajasuuntautuneita ja käyttäjäystävällisiä, jotta niistä koituisi todellisia hyötyjä kuluttajille. Toimenpide 4: Täysi hyöty kansallisista energiatehokkuuden toimintasuunnitelmista Kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat mahdollistavat energiatehokkuuden kattavan vertailun, joka sisältää mitattavissa olevat tavoitteet ja indikaattorit edistymisen seuraamiseksi ja jossa otetaan huomioon erilaiset lähtötilanteet ja kansalliset olosuhteet. Eurooppa 2020 -energiatehokkuustavoitetta olisi tuettava vuotuisella uudelleentarkastelumekanismilla. |

- 2. ENSURING THE FREE MOVEMENT OF ENERGY

- 2. ENERGIAN VAPAA LIIKKUVUUS

Europe’s energy markets have been opened up to enable citizens to benefit from more reliable, competitive prices as well as more sustainable energy. This potential will not be fully realised unless robust efforts are made to create a more integrated, interconnected and competitive market.

Euroopan energiamarkkinoita on vapautettu, jotta kansalaiset pääsisivät hyötymään vakaammista ja kilpaillummista hinnoista sekä kestävämmästä energiantuotannosta. Tätä potentiaalia ei täysin saada hyödynnettyä, ellei määrätietoisesti pyritä luomaan nykyistä yhtenäisemmät, yhteenliitetymmät ja kilpaillummat markkinat.

Electricity and gas markets are not yet working as a single market. The market is still largely fragmented into national markets with numerous barriers to open and fair competition. Most energy markets remain national in scope and are highly concentrated, often with incumbent companies having a de facto monopoly position. Regulated energy prices further reduce competition in many Member States[16]. Given the remaining anti-competitive practice in the energy sector[17], pro-active competition enforcement, not only by the Commission, but also by Member States, is needed. Improving competition in the energy markets will contribute to setting the right incentives for the investments required and reducing their cost to what is necessary.

Sähkö- ja kaasumarkkinat eivät vielä toimi yhtenäismarkkinoiden lailla. Markkina on edelleen suurelta osin jakautunut kansallisiin markkinoihin, joilla esiintyy lukuisia esteitä avoimelle ja tasapuoliselle kilpailulle. Useimmat energiamarkkinat ovat edelleen laajuudeltaan kansallisia ja hyvin keskittyneitä. Usein vakiintuneet energiayhtiöt ovat käytännöllisesti katsoen monopoliasemassa. Monissa jäsenvaltioissa kilpailua vähentää myös energian hintasääntely[16]. Energiasektorilla edelleen esiintyvien kilpailunvastaisten käytänteiden vuoksi[17] tarvitaan aktiivista kilpailunvalvontaa komission lisäksi myös jäsenvaltioiden taholta. Kilpailun parantaminen energiamarkkinoilla luo osaltaan oikeita kannustimia tarvittaville investoinneille ja auttaa supistamaan niiden kustannukset mahdollisimman pieniksi.

By introducing a legislative framework designed to promote the achievement of the 20% target for renewable energy in 2020, Europe has just taken the first step in this area. It is necessary to ensure that the legislation is fully implemented and to pave the way for large scale use of renewable energy in the decades beyond 2020. The legal framework must be properly enforced to give investors the confidence to invest in new production, transport and storage options for renewable sources. The effects of the Renewable Energy Directive will be assessed as from 2011 with a view to strengthening or extending it where and when needed.

Luomalla lainsäädännölliset puitteet, joilla pyritään edistämään uusiutuvan energian 20 prosentin tavoiteosuutta vuoteen 2020 mennessä, Eurooppa on juuri ottanut ensimmäisen askeleen tässä asiassa. On välttämätöntä varmistaa, että lainsäädäntö pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, ja tasoittaa tietä uusiutuvan energian laajamittaiselle käytölle vuoden 2020 jälkeisinä vuosikymmeninä. Oikeudellisten puitteiden noudattamista on valvottava asianmukaisesti, jotta markkinoilla uskalletaan tehdä investointeja uusiutuvan energian uusiin tuotanto-, jakelu- ja varastointivaihtoehtoihin. Uusiutuvan energian direktiivin vaikutuksia arvioidaan vuodesta 2011 alkaen, ja siihen tehdään tarvittavilta osin vahvennuksia tai laajennuksia.

The further development of renewable energy will continue to rely for some time on support schemes. The Commission must play its part in ensuring that these are sustainable, consistent with technological progress and not hindering innovation or competition. It must however also ensure the required degree of convergence or harmonization between national schemes as the market for renewables is moving from a local to a cross-border supply. In this context, the necessary requirements for a pan-European trade in renewable energy should be defined on the basis of best practice. Greater use of balanced, cost-effective and predictable feed-in premiums, more technology-specific support and financing instruments should be mobilized in accordance with state aid rules when applicable. In particular, retroactive changes to support schemes should be avoided given the negative effect such changes have on investors' confidence.

Uusiutuvan energian jatkokehitys tulee vielä jonkin aikaa olemaan riippuvaista tukijärjestelmistä. Komission on osaltaan varmistettava, että tukijärjestelmät ovat kestävällä pohjalla ja johdonmukaisia teknologian kehityksen kanssa, eivätkä haittaa innovointia tai kilpailua. Sen on kuitenkin myös varmistettava tarvittava lähentyminen tai yhdenmukaisuus kansallisten järjestelmien välillä, kun uusiutuvassa energiassa siirrytään paikallisista rajat ylittäviin toimituksiin. Tässä yhteydessä olisi parhaiden toimintatapojen pohjalta määriteltävä tarvittavat säännöt uusiutuvan energian yleiseurooppalaiselle kaupalle. Valtiontukisääntöjen puitteissa olisi nykyistä laajemmin hyödynnettävä tasapainoisia, kustannustehokkaita ja ennustettavia syöttötariffeja sekä teknologiakohtaisia tukia ja rahoitusvälineitä. Erityisesti olisi vältettävä järjestelmien tukemista taannehtivilla muutoksilla, koska tällaiset muutokset vaikuttavat kielteisesti investoijien luottamukseen.

As the Monti Report outlined, the new challenge to 2020 is to provide the backbone for electricity and gas to flow where it is needed. Without a proper infrastructure across Europe, comparable to the means of transport of other strategic sectors such as telecommunications or transport, the market will however never deliver on its promises. Further efforts need to be made to upgrade energy infrastructure particularly in Member States that joined as of 2004 as well as in less developed regions.

Kuten Montin raportissa hahmoteltiin, uutena haasteena vuodelle 2020 on luoda runkoverkosto, jolla sähköä ja kaasua saadaan sinne missä sitä tarvitaan. Ilman eri puolilla Eurooppaa tarvittavaa infrastruktuuria, joka on verrattavissa muiden strategisten alojen, kuten televiestinnän ja liikenteen, verkostoihin, markkinat eivät kuitenkaan tule täyttämään lupauksiaan. Lisätoimet ovat tarpeen energiainfrastruktuurin nykyaikaistamiseksi erityisesti vuonna 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa sekä vähemmän kehittyneillä alueilla.

Most important, Europe is still lacking the grid infrastructure which will enable renewables to develop and compete on an equal footing with traditional sources. Current projects of large-scale wind parks in the North and solar facilities in the South need corresponding power lines capable of transmitting this green power to the areas of high consumption. Today’s grid will struggle to absorb the volumes of renewable power which the 2020 targets entail (33% of gross electricity generation).

Kaikkein suurin ongelma on, että Euroopalla ei edelleenkään ole siirto- ja jakeluverkostoa, jonka avulla uusiutuvat energiamuodot voisivat kehittyä ja kilpailla tasavertaisista lähtökohdista perinteisten energialähteiden kanssa. Meneillään olevat hankkeet, jotka koskevat suuren mittakaavan tuulipuistoja pohjoisessa ja aurinkovoimaloita etelässä, tarvitsevat riittäviä voimalinjoja siirtämään tätä vihreää sähköä suuren kulutuksen alueille. Nykyisellä runkoverkolla tulee olemaan vaikeuksia selviytyä suurista määristä uusiutuvaa energiaa, joita 2020-tavoitteet merkitsevät (33 % sähkön bruttotuotannosta).

Smart meters and power grids are the keys to full exploitation of the potential for renewable energy and energy savings as well as improvements in energy services. A clear policy and common standards on smart metering and smart grids[18] are needed well before 2020 to ensure interoperability across the network.

Älykkäät kulutusmittarit ja sähköverkot ovat avainasemassa, jos haluamme hyödyntää uusiutuvan energian, energiansäästöjen ja energiapalvelujen parantamisen täyden potentiaalin. Yhteentoimivuus koko verkostossa edellyttää älykkäitä mittareita ja verkkoja varten selkeää politiikkaa ja yhteisiä standardeja[18] jo paljon ennen vuotta 2020.

Finally, the obligation of solidarity among Member States will be null and void without a sufficient internal infrastructure and interconnectors across external borders and maritime areas. As a major energy importer, the EU is directly affected by the evolution of networks in neighbouring countries. The construction of new interconnections at our borders should receive the same attention and policies as intra-EU projects. Such links are essential not only for our neighbours but to ensure the EU's stability and security of supply. There will be specific emphasis on the Southern corridor and the effective start of projects of European interest, in particular Nabucco and ITGI.

Lopuksi on vielä muistettava, että jäsenvaltioiden yhteisvastuuvelvoite jää vaille sisältöä ilman riittävää sisäistä infrastruktuuria ja yhteenliitäntöjä yli ulkorajojen ja merialueiden. Koska EU on merkittävä energian tuoja, sen naapurimaiden verkkojen kehitys vaikuttaa siihen suoraan. Uusien yhteenliitäntöjen rakentamiselle ulkorajoillamme olisi kiinnitettävä samalla tavoin huomiota ja luotava yhteisiä periaatteita kuin EU:n sisäisillekin hankkeille. Tällaiset liitännät ovat olennaisen tärkeitä paitsi naapureillemme myös EU:n energiatoimitusten varmuuden ja vakauden kannalta. Erityisesti tullaan painottamaan eteläistä käytävää ja Euroopan etuja palvelevien hankkeiden, varsinkin Nabucco-hankkeen ja ITGIn, käytännön käynnistymistä.

Investment of around € 1 trillion will be needed by 2020 to replace obsolete capacity, modernise and adapt infrastructures and cater for increasing and changing demand for low carbon energy. While investment decisions lie mainly with market players (energy companies, system operators and consumers), public policy is decisive in creating a stable and transparent framework for investment decisions. The new tools created by the third Internal Energy Market Package, including an Agency for the Cooperation of Energy Regulators (ACER) and the new Networks of Transmission System Operators for Electricity and Gas (ENTSO-E and ENTSO-G) should be fully utilised in the coming years for the further integration of energy markets. Regional initiatives[19] should serve as stepping stones towards a European market.

Vuoteen 2020 mennessä tarvitaan noin biljoonan euron investointeja, joilla korvataan vanhentunutta kapasiteettia, nykyaikaistetaan ja sopeutetaan infrastruktuureja ja valmistaudutaan vähähiilisen energian kasvavaan ja muuttuvaan kysyntään. Vaikka investointipäätökset riippuvatkin pääosin markkinatoimijoista (energiayhtiöistä, verkonhaltijoista ja kuluttajista), julkisen vallan politiikka on määräävä tekijä luotaessa investointipäätöksille vakaita ja läpinäkyviä puitteita. Energia-alan kolmannella sisämarkkinapaketilla luotuja välineitä, kuten energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa ACERia ja uusia sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisia verkostoja (ENTSO-E ja ENTSTO-G) olisi tulevina vuosina hyödynnettävä täysimääräisesti energiamarkkinoiden yhdentymisen edistämiseksi. Alueellisten aloitteiden[19] olisi toimittava välivaiheena kohti eurooppalaisia markkinoita.

Infrastructure investments will continue to be financed mainly from tariffs paid by the users. However, given the scale of the investments, their nature and their strategic character, it cannot be assumed that all the necessary investments will be delivered by the market alone. The Commission will adopt a new strategy on energy infrastructure development to encourage adequate grid investments in electricity, gas, oil and other energy sectors. Provided the supply is stable, natural gas will continue to play a key role in the EU’s energy mix in the coming years and gas can gain importance as the back-up fuel for variable electricity generation. This calls for diversified imports, both pipeline gas and Liquefied Natural Gas terminals, while domestic gas networks are required to be increasingly interconnected.

Infrastruktuuri-investoinnit rahoitetaan edelleen pääasiassa käyttäjämaksuilla. Investointien suuruuden, laadun ja strategisen luonteen vuoksi ei kuitenkaan voida olettaa, että markkinat pystyvät yksinään tekemään kaikki tarvittavat investoinnit. Komissio tulee laatimaan energiainfrastruktuurin kehittämistä varten uuden strategian, jolla pyritään edistämään tarvittavia verkkoinvestointeja sähkö-, kaasu-, öljy- ja muilla energia-aloilla. Olettaen että kaasun tarjonta pysyy vakaana, kaasu tulee tulevinakin vuosina olemaan keskeisessä asemassa EU:n energiavalikoimassa ja sen merkitys voi kasvaa varapolttoaineena teholtaan vaihtelevassa sähköntuotannossa. Tämä edellyttää tuonnin monipuolistamista sekä putkikaasun että nestekaasuterminaalien osalta. Lisäksi EU:n sisäisten kaasuverkkojen välille tarvitaan entistä enemmän yhteenliitäntöjä.

Beyond the financing issue, complex and lengthy administrative procedures can be a major bottleneck. Existing rules and procedures for projects of European interest (e.g. serving security of supply, solidarity or renewables integration purposes) will need to be improved and streamlined significantly, while respecting the principles of public acceptance and existing environmental legislation. Communities at local, regional and national levels will engage more constructively in facilitating projects of European interest if these also bring concrete, shorter term benefits for them through, for example, privileged access to public funds.

Rahoituskysymyksen lisäksi myös monimutkaiset ja pitkälliset hallinnolliset menettelyt saattavat aiheuttaa merkittävän pullonkaulan. Euroopan yhteistä etua (esim. toimitusvarmuutta, yhteisvastuuta tai uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa) palvelevia hankkeita koskevia sääntöjä ja menettelyjä on merkittävästi parannettava ja sujuvoitettava julkisen hyväksynnän vaatimuksen ja voimassa olevan ympäristölainsäädännön sallimissa rajoissa. Paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason yhteisöt osallistuvat rakentavammin Euroopan yhteistä etua palvelevien hankkeiden edistämiseen, jos hankkeet tuovat niille myös konkreettisia lyhyemmän aikavälin hyötyjä esimerkiksi julkisten varojen etuoikeutetun saannin muodossa.

Priority 2: Building a pan-European integrated energy market Action 1: Timely and accurate implementation of the internal market legislation The Commission will continue to ensure correct and timely implementation of the existing internal energy market and a forceful competition policy. For further integration of the energy market, the regulatory framework needs to be consolidated (e.g. network codes), complemented by other actions such as market coupling, target model development[20] and a robust framework for traded markets through effective transparency and oversight. If these measures prove not to be sufficient or ACER's remit too narrow, further legislative measures will be envisaged. Action 2: Establishing a blueprint of the European infrastructure for 2020-2030 The Commission's forthcoming infrastructure communication will allow Europe to identify priority infrastructure to be deployed in order to have a functioning internal market, ensure integration of large-scale production of renewables and guarantee security of supply, in line with the vision for a sustainable European energy system by 2050. By 2015, no Member States should be isolated from the European internal market. Cross-border corridors will also be covered. The 10-year network development plans of ENTSO-E and ENTSO-G will be taken forward with the help of ACER, together with all other relevant stakeholders. This exercise will build on successful regional initiatives such as the one in the Baltic region and will also include an assessment of the necessary storage facilities and climate adaptation measures, including possible future needs for CO2 transportation infrastructure in the EU. The Commission's proposal also aims at preparing the grid for the inevitable changes in demand which will ensue from energy and transport policies, such as electro mobility and an increase in decentralised as well as large scale renewable power generation. A set of policy tools will be proposed by the Commission next year to implement strategic infrastructure priorities in the next two decades. They will include a new method for defining the strategic infrastructures which will be essential for the European Union as a whole in terms of competitive energy provision, environmental sustainability and access to renewables as well as security of supply. These vital sections will be clearly identified in the overall mapping exercise and awarded a label of ‘European interest’ so that they can benefit from an improved permitting procedure and concentrated funding if necessary. Selectivity will be of the essence in this work. Network connections with third countries will be duly taken into account. ACER, ENTSO-E and ENTSO-G will be given a mandate to develop the blueprint of European electricity and gas grids on the horizon of 2020-2030. This should be followed by a longer-term vision on the basis of the energy 2050 roadmap to be presented in 2011. Action 3: Streamlining permit procedures and market rules for infrastructure developments The Commission will propose to introduce a permitting scheme applying to projects of "European interest" to improve the current process through, for example, the nomination of a single authority at national level, while respecting safety and security standards and ensuring full compliance with the EU environmental legislation. The streamlined and improved procedures will provide for more transparency and ensure open and transparent debates at local, regional and national level to enhance public trust in and acceptance of the installations. In addition, ways of positively rewarding, through enhanced access to public fund regions and Member States that constructively engage and succeed in facilitating the timely construction of projects of European interest will be explored. To establish market coupling by 2014, ACER will, within the scope of its mandate, ensure the definition and implementation of all necessary technical (harmonisation, standardisation, etc.) and regulatory issues linked to the interconnection of networks across borders; access to renewables; and the integration of new technologies. A detailed programme of action will be presented accordingly to assist the Member States in the process of rolling out smart metering/smart grids (including the issue of display of information for consumers) and encouraging new energy services. Action 4: Providing the right financing framework Acknowledging the fact that most of the infrastructure development is of a commercial nature, a methodology will be defined by the Commission to analyse the optimum balance between public and private financing (on the following principles to be applied across the Union: ‘user pays’, ‘beneficiary pays’ - in terms of cross-border cost-benefit allocation, and ‘tax payer pays’ - burden-sharing for commercially non-viable and ‘EU-wide benefit’ infrastructure). This will be defined in accordance with applicable state aid rules. For projects of ‘European interest’ which have no or poor commercial viability, innovative funding mechanisms will be proposed for maximum leverage of public support to improve the investment climate for the coverage of main risks or to speed up project implementation. The development of proper energy infrastructure is critical and urgent; it requires a broader view of new funding instruments (both public and private) as well as the mobilisation of additional resources under the next multi-annual financial framework. |

Päätavoite 2: Yhtenäiset yleiseurooppalaiset energiamarkkinat Toimenpide 1: Sisämarkkinalainsäädännön oikea-aikainen ja moitteeton täytäntöönpano Komissio tulee varmistamaan energia-alan nykyisen sisämarkkinalainsäädännön asianmukaisen ja viiveettömän täytäntöönpanon ja vahvan kilpailupolitiikan. Energiamarkkinoiden yhdentäminen edellyttää sääntelyllisten puitteiden vahvistamista (esim. verkonhaltijoiden käytännesäännöt) ja niiden täydentämistä muilla toimilla, kuten markkinoiden yhteenkytkemisellä, tavoitemallien kehittämisellä[20] ja vakaalla kauppapaikkajärjestelmällä, joka perustuu todelliseen läpinäkyvyyteen ja tulokselliseen valvontaan. Jos nämä toimet osoittautuvat riittämättömiksi tai ACERin toimeksianto liian suppeaksi, harkitaan uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Toimenpide 2: Euroopan infrastruktuurisuunnitelma vuosille 2020–2030 Komission tuleva infrastruktuuritiedonanto antaa Euroopalle tilaisuuden määritellä ne tärkeimmät infrastruktuurit, joita toimivat sisämarkkinat edellyttävät ja joiden avulla voidaan varmistaa uusiutuvan energian laajamittaisen tuotannon mahdollistuminen ja taata energian toimitusvarmuus pyrittäessä kestävään eurooppalaiseen energiajärjestelmään vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä yhdenkään jäsenvaltion ei enää pitäisi olla eristyksissä eurooppalaisista sisämarkkinoista. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös rajat ylittäviä energiakäytäviä. ENTSO-E:n ja ENTSO-G:n kymmenvuotisia verkkosuunnitelmia viedään eteenpäin ACERin avustuksella ja yhdessä kaikkien muiden sidosryhmien kanssa. Tässä käytetään perustana onnistuneita alueellisia aloitteita, kuten Baltian alueen esimerkkiä, ja arvioidaan myös tarvittavat varastointivalmiudet ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämät toimet, kuten hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurin mahdollinen tuleva tarve EU:ssa. Komission ehdotuksen tarkoituksena on myös valmistella runkoverkostoa vääjäämättömiin energia- ja liikennepolitiikan mukanaan tuomiin kysynnän muutoksiin, joita aiheutuu esimerkiksi sähkökäyttöisestä liikenteestä sekä hajautetun sähköntuotannon ja laajamittaisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon lisääntymisestä. Komissio antaa ensi vuonna ehdotuksen politiikan välineistä, joilla strategiset infrastruktuuriprioriteetit voidaan toteuttaa tulevien kahden vuosikymmenen aikana. Välineisiin kuuluu myös uusi menetelmä niiden strategisten infrastruktuurien määrittelemiseksi, jotka ovat koko Euroopan unionin kannalta välttämättömiä kilpailukykyisen energiantarjonnan, ympäristön kestävyyden, uusiutuvien energialähteiden saatavuuden ja energian toimitusvarmuuden kannalta. Nämä keskeiset osat määritellään selkeästi kokonaiskartoituksessa ja ne nimetään ”Euroopan edun mukaisiksi”, jolloin ne pääsevät tarvittaessa hyötymään suotuisammista luvitusmenettelyistä ja yhteenkootusta rahoituksesta. Tässä työssä olennaista tulee olemaan valikoivuus. Verkoston yhteydet kolmansiin maihin tullaan ottamaan asianmukaisesti huomioon. ACERille, ENTSO-E:lle ja ENTSO-G:lle annetaan tehtäväksi laatia Euroopan sähkö- ja kaasuverkoille suunnitelma kaudelle 2020–2030. Sen jatkoksi olisi laadittava pitemmän aikavälin visio käyttäen perustana vuonna 2011 esiteltävää vuoteen 2050 ulottuvaa energia-alan etenemissuunnitelmaa. Toimenpide 3: Infrastruktuurihankkeiden lupamenettelyjen ja markkinasääntöjen sujuvoittaminen Komissio aikoo ehdottaa, että Euroopan edun mukaisille hankkeille otetaan käyttöön oma lupajärjestelmä, jolla parannettaisiin nykyistä prosessia esimerkiksi nimeämällä kansallisella tasolla yksi keskitetty viranomaistaho vastaamaan asiasta, mutta ei kuitenkaan tingittäisi turvallisuusnormeista ja EU:n ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Sujuvammilla ja parannelluilla menettelyillä lisätään läpinäkyvyyttä ja varmistetaan avoin keskustelu paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla julkisen hyväksynnän ja luottamuksen rakentamiseksi hankkeita kohtaan. Lisäksi aiotaan tarkastella tapoja palkita alueita ja jäsenvaltioita, jotka edistävät rakentavasti ja menestyksekkäästi Euroopan yhteistä etua palvelevien hankkeiden oikea-aikaista valmistumista, helpottamalla julkisten varojen saantia. Markkinoiden yhteenkytkemiseksi vuoteen 2014 mennessä ACER vastaa toimeksiantonsa puitteissa, että kaikki tarvittavat rajojen yli tapahtuvaan verkkojen yhteenliittämiseen, uusiutuvien energiamuotojen saatavuuteen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyvät tekniset (yhdenmukaistaminen, standardointi jne.) ja sääntelylliset seikat määritellään ja käsitellään. Tähän liittyen laaditaan yksityiskohtainen toimintaohjelma, joka auttaa jäsenvaltioita älykkäiden kulutusmittarien ja älykkäiden sähköverkkojen käyttöönottoprosessissa (mukaan luettuna kysymys kuluttajille esitettävistä tiedoista) ja uusien energiapalvelujen edistämisessä. Toimenpide 4: Tarvittavien rahoituspuitteiden luominen Kun otetaan huomioon, että suurin osa infrastruktuurikehityksestä on luonteeltaan kaupallista, komissio aikoo määritellä menetelmän, jonka mukaisesti voidaan löytää oikea tasapaino julkisen ja yksityisen rahoituksen välillä soveltaen seuraavia periaatteita kaikkialla EU:ssa: ”käyttäjä maksaa”, ”edunsaaja maksaa” (rajat ylittävän kustannus-hyöty-jakauman perusteella) ja ”veronmaksaja maksaa” (taakanjako kaupallisesti kannattamattomien ja EU:n laajuista hyötyä tuottavien infrastruktuurien osalta). Tämä määritellään sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Sellaisille Euroopan edun mukaisille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti elinkelpoisia tai joiden kaupallinen kannattavuus on heikko, ehdotetaan innovatiivisia rahoitusmekanismeja, joilla aikaansaadaan julkiselle tuelle mahdollisimman suuri vipuvaikutus tavoitteena parantaa investointiympäristöä tärkeimpien riskien kattamisen osalta tai nopeuttaa hankkeiden toteuttamista. Asianmukaisen energiainfrastruktuurin kehittäminen on kriittisen tärkeää ja kiireellistä ja edellyttää myös uusien (sekä julkisten että yksityisten) rahoitusvälineiden laajempaa tarkastelua sekä lisäresurssien hankkimista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. |

- 3. SECURE, SAFE AND AFFORDABLE ENERGY FOR CITIZENS AND BUSINESSES

- 3. VARMAA, TURVALLISTA JA KOHTUUHINTAISTA ENERGIAA KANSALAISILLE JA YRITYKSILLE

A well functioning, integrated internal market benefits consumers with wider choice and lower prices. Yet, many consumers do not perceive that they are better off as a result of market opening and competition among different suppliers. Individual consumers must be aware of, and exercise, their rights under EU legislation. They should be able to take advantage of the opportunities which market opening creates and feel confident that they have access to the energy services they need in the quality and emission profile they want. The opening of markets can deliver the best prices, choice, innovation and service for consumers if it goes hand in hand with measures to guarantee trust, protect consumers and to support them to play the active role expected of them by liberalisation.

Hyvin toimivat yhtenäiset sisämarkkinat tuovat kuluttajille hyötyjä laajemman valinnanvaran ja alhaisempien hintojen muodossa. Monet kuluttajat eivät kuitenkaan katso olevansa markkinoiden avaamisen ja eri energiantoimittajien välisen kilpailun myötä paremmassa asemassa. Yksittäisten kuluttajien on oltava tietoisia EU-lainsäädäntöön perustuvista oikeuksistaan ja myös käytettävä niitä. Heidän olisi voitava hyödyntää markkinoiden avaamisen luomia mahdollisuuksia ja kokea saavansa tarpeidensa mukaan laadultaan ja päästöprofiililtaan haluamansa kaltaisia energiapalveluja. Markkinoiden avaaminen voi tuottaa parhaan hinnan, valinnanvaran, innovatiivisuuden ja palvelun kuluttajille, jos samanaikaisesti taataan luotettavuus, suojataan kuluttajia ja autetaan heitä ottamaan aktiivinen rooli, jollaista heiltä markkinoiden vapautuessa odotetaan.

However citizens appear to be unaware of their rights under EU legislation, or reluctant to exercise them. Far greater efforts are needed to inform consumers about their rights and involve them in the internal market. Likewise, the potential for reducing energy bills through energy savings needs to be better articulated. The Citizens' (London) Forum and the Sustainable Energy (Bucharest) Forum were established with a view to improving the energy situation of household consumers and ways should be explored to make them more responsive to consumers' needs.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että kansalaiset eivät ole tietoisia EU-lainsäädäntöön perustuvista oikeuksistaan tai ovat haluttomia hyödyntämään niitä. Kuluttajille on paljon nykyistä laajemmin tiedotettava heidän oikeuksistaan ja saatava heidät osallistumaan sisämarkkinoiden toimintaan. Myös energiansäästön tarjoamista mahdollisuuksista pienentää energialaskuja on viestittävä nykyistä paremmin. Kansalaisfoorumi (Lontoo) ja kestävän energian foorumi (Bukarest) perustettiin parantamaan yksityistalouksien energiatilannetta ja olisikin kartoitettava tapoja tehdä niistä paremmin kuluttajien tarpeita vastaavia.

The competitive position of important sectors of the European economy also depends on the availability of secure energy at affordable prices. Energy, in particular electricity, constitutes a substantial part of the total production costs of key European industries, including large and small and medium enterprises.

Euroopan talouden tärkeiden sektoreiden kilpailuasema riippuu myös varman energian saatavuudesta kohtuullisin hinnoin. Energia, erityisesti sähkö, muodostaa merkittävän osan Euroopan keskeisten teollisuusalojen kokonaistuotantokustannuksista sekä suuryrityksissä että pk-yrityksissä.

The international market for oil supplies could become very tight before 2020, which means that it is important for EU consumers to step up their efforts to reduce oil demand. This is not happening at the moment. Consumers need to be made more aware of the necessity to reduce their consumption of fossil fuels and they need to know how they can reduce their bills at a time of rising prices. "User-friendly" smart grids, smart meters and billing can help in this respect. But consumers also need to become more pro-active. To help consumers participate in the market, measures should be put in place to raise awareness of opportunities, enhance price comparison, and facilitate the switching and improve complaint handling procedures.

Öljyn kansainväliset markkinat voivat tiukentua rajusti ennen vuotta 2020, joten EU:n kuluttajien on tehostettava toimiaan öljyn kysynnän pienentämiseksi. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan tapahdu. Kuluttajat on saatava tietoisemmiksi siitä, että heidän on välttämätöntä vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutustaan, ja siitä, miten he hintojen noustessa voivat pienentää laskujaan. Käyttäjäystävällisistä älykkäistä sähköverkoista, älykkäistä kulutusmittareista ja älykkäästä laskutustekniikasta voi olla tässä suhteessa apua. Kuluttajien itsensä on kuitenkin myös aktivoiduttava. Jotta kuluttajien olisi helpompi osallistua markkinoille, olisi lisättävä tietoisuutta eri mahdollisuuksista, kehitettävä hintavertailuja, helpotettava energiantoimittajan vaihtamista ja parannettava valitusten käsittelyä.

Providing affordable but cost-reflective and reliable supplies to consumers is mainly the task of the internal market. A functioning internal market on the basis of sufficient transmission and storage infrastructure is the best guarantee for security of supply, as energy will follow market mechanisms and flow to where it is needed. However, safety nets are necessary, in the case of vulnerable consumers for example, or at the time of a supply crisis which market mechanisms cannot sufficiently address. The internal market is also hampered when Member States are not fully interlinked, such as in the Baltic States. The Gas Security Regulation is important in that it ensures that markets are fully prepared to cope in a crisis and that domestic consumers are protected. Furthering of interconnection amongst Member States as well as active competition enforcement by the Commission and Member States can contribute to a further diversification of supply sources particularly in those Member States which currently depend on only one or few supply sources.

Kohtuuhintaisen mutta kustannusvastaavan ja luotettavan tarjonnan turvaaminen kuluttajille on pääasiassa sisämarkkinoiden asia. Riittävään siirto- ja varastoinfrastruktuuriin perustuvat toimivat sisämarkkinat ovat paras tae toimitusvarmuudelle, kun energia noudattelee markkinamekanismeja ja virtaa sinne, missä sitä tarvitaan. Tarvitaan kuitenkin turvaverkkoja esimerkiksi heikommassa asemassa oleville kuluttajille tai silloin kun joudutaan tarjontakriisiin, jota markkinamekanismit eivät pysty riittävässä määrin ratkaisemaan. Sisämarkkinoita haittaavat myös puutteet jäsenvaltioiden välisissä yhteenliitännöissä, toisin kuin esimerkiksi Baltian maissa. Kaasun toimitusvarmuusasetuksella varmistetaan, että markkinoilla on täysin valmistauduttu selviytymään kriisitilanteesta ja että omat kuluttajat suojataan. Jäsenvaltioiden välisten yhteenliitäntöjen edistäminen samoin kuin komission ja jäsenvaltioiden harjoittama aktiivinen kilpailuvalvonta voi edesauttaa tarjontalähteiden monipuolistumista niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat toistaiseksi riippuvaisia vain yhdestä tai muutamasta lähteestä.

Energy policy is also responsible for protecting European citizens from the risks of energy production and transport. The EU must continue to be a world leader in developing systems for safe nuclear power, the transport of radioactive substances, as well as the management of nuclear waste. International collaboration on nuclear safeguards plays a major role in ensuring nuclear security and establishing a solid and robust non-proliferation regime. In the oil and gas exploitation and conversion sector, the EU legislative framework should guarantee the highest level of safety and an unequivocal liability regime for oil and gas installations.

Energiapolitiikan vastuulle kuuluu myös Euroopan kansalaisten suojaaminen energiantuotannon ja -kuljetusten riskeiltä. EU:n on jatkossakin oltava maailman johtava toimija kehitettäessä järjestelmiä turvallista ydinvoimaa, radioaktiivisten aineiden kuljetuksia ja ydinjätehuoltoa varten. Kansainvälinen yhteistyö ydinmateriaalivalvonnassa on keskeisessä roolissa ydinturvallisuuden varmistamisessa ja luotaessa vankkaa ja vakaata säännöstöä ydinmateriaalien leviämisen estämiseksi. Öljyn ja kaasun etsinnässä ja jalostuksessa EU:n lainsäädäntöpuitteilla olisi taattava korkein mahdollinen turvallisuustaso ja pitävä vastuujärjestelmä öljy- ja kaasulaitoksille.

Priority 3: Empowering consumers and achieving the highest level of safety and security

Päätavoite 3: Kuluttajien valtaistaminen sekä korkein mahdollinen turvallisuus- ja varmuustaso

Action 1: Making energy policy more consumer-friendly

Toimenpide 1: Kuluttajaystävällisempää energiapolitiikkaa

- Active competition policy enforcement at European and national levels remains indispensible to foster competition and guarantee that consumers have access to energy at affordable prices.

- Aktiivinen kilpailuvalvonta Euroopan ja kansallisella tasolla on edellytys kilpailun edistämiselle ja tae sille, että kuluttajat saavat käyttöönsä energiaa kohtuullisin hinnoin.

- The Commission will propose measures to help consumers better participate in the energy market in line with the third energy package. These measures will include the development of guidance based on best practice in the area of switching suppliers, the further implementation and monitoring of the billing and complaint-handling recommendations, and the identification of best practices in alternative dispute resolution schemes. A price comparison tool based on a methodology to be developed by energy regulators and other competent bodies should be available to all consumers, and all suppliers should provide updated information on their tariffs and offers. Finally, further efforts should be aimed at moving focus from energy prices to energy costs by developing the market for energy services.

- Komissio aikoo ehdottaa toimenpiteitä, jotta voidaan auttaa kuluttajia osallistumaan paremmin energiamarkkinoiden toimintaan kolmannen energiapaketin mukaisesti. Näitä toimenpiteitä ovat parhaisiin toimintatapoihin perustuva ohjeisto energiantoimittajan vaihtamisesta, laskutusta ja valitusten käsittelyä koskevien suositusten täytäntöönpano ja seuranta sekä parhaiden toimintatapojen määrittely vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenetelmissä. Energia-alan sääntelyviranomaisten ja muiden toimivaltaisten elinten kehittämiin menetelmiin perustuva hintavertailuväline olisi asetettava kaikkien kuluttajien saataville, ja kaikkien energiantoimittajien olisi annettava ajantasaista tietoa hinnoistaan ja tarjonnastaan. Lisäksi olisi jatkettava toimia painopisteen siirtämiseksi energianhinnoista energiakustannuksiin kehittämällä energiapalvelujen markkinoita.

- The Commission will publish regular benchmark reports assessing the level of implementation of the regulatory provisions relating to consumers and the overall level of protection across the internal market. Particular emphasis will be given to vulnerable customers and to practices which enable consumers to reduce energy use.

- Komissio tulee julkaisemaan säännöllisiä vertailuraportteja kuluttajasäännösten täytäntöönpanosta ja kuluttajansuojan kokonaistasosta sisämarkkinoilla. Erityishuomiota kiinnitetään heikommassa asemassa oleviin asiakkaisiin sekä käytäntöihin, joiden avulla kuluttajat voivat vähentää energiankäyttöään.

- Efforts to improve the functioning of the retail market should be stepped up by regulatory authorities with the help of the London Citizens’ and the Sustainability (Bucharest) Fora.

- Sääntelyviranomaisten olisi kansalaisfoorumin (Lontoo) ja kestävän energian foorumin (Bukarest) avulla lisättävä pyrkimyksiä parantaa vähittäismarkkinoiden toimintaa.

Action 2: Continuous improvement in safety and security

Toimenpide 2: Jatkuvia parannuksia turvallisuudessa ja varmuudessa

- The safety conditions of offshore oil and gas extraction are being reviewed by the Commission in the light of the Deepwater Horizon accident, with the aim of introducing stringent measures from prevention to response and liability issues which will guarantee the highest level of protection throughout the EU and the rest of the world.

- Komissio on tarkistamassa merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuusehtoja Deepwater Horizon -öljynporauslautan onnettomuuden jälkeen. Tavoitteena on ottaa käyttöön tiukkoja turvatoimia ennaltaehkäisystä reagointiin ja vastuukysymyksiin. Toimilla pyritään takaamaan korkein mahdollinen turvallisuustaso EU:ssa ja muualla maailmassa.

- The legal framework for nuclear safety and security will be further enhanced through the mid-term review of the Nuclear Safety Directive, the implementation of the Nuclear Waste Directive, the redefinition of the basic safety standards for the protection of workers and the population and a proposal for a European approach on nuclear liability regimes. Greater harmonisation of plant design and certification at the international level should also be actively pursued. All these measures should allow the EU to keep its leadership in safe nuclear energy and contribute to responsible use of nuclear energy worldwide.

- Ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan oikeudellisia puitteita parannetaan entisestään ydinturvallisuusdirektiivin välitarkistuksella, ydinjätedirektiivin täytäntöönpanolla, työntekijöiden ja väestön suojelua koskevien perusturvallisuusnormien uudelleenmäärittelyllä sekä ehdotuksella eurooppalaiseksi lähestymistavaksi ydinenergia-alan vastuujärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi olisi aktiivisesti pyrittävä kansainvälisellä tasolla suurempaan yhdenmukaisuuteen laitosten suunnittelussa ja sertifioinnissa. Yhdessä näiden toimien uskotaan antavan EU:lle mahdollisuuden säilyttää johtoasemansa turvallisen ydinenergiateknologian kehityksessä ja edesauttaa ydinenergian vastuullista käyttöä maailmalla.

- The same security and safety considerations will also be upheld in the development and deployment of new energy technologies (hydrogen safety, safety of CO2 transportation network, CO2 storage, etc…).

- Samoja turvallisuusnäkökohtia pidetään esillä myös uuden energiateknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa (vetyteknologian turvallisuus, hiilidioksidin siirtoverkoston turvallisuus, hiilidioksidin varastointi jne.).

4. MAKING A TECHNOLOGICAL SHIFT

4. TEKNOLOGIASIIRTYMÄN AIKAANSAAMINEN

Without a technological shift, the EU will fail on its 2050 ambitions to decarbonise the electricity and transport sectors. Given the time scale for the development and dissemination of energy technology, the urgency of bringing new high performance low-carbon technologies to the European markets is more acute than ever. The EU ETS is an important demand side driver supporting the deployment of innovative low carbon technologies. However, new technologies will reach markets more quickly and more economically if they are developed through collaboration at the EU level.

Ilman teknologiasiirtymää EU ei saavuta vuodelle 2050 asettamiaan tavoitteita sähköntuotannon ja liikenteen hiili-intensiivisyyden vähentämisestä. Kun otetaan huomioon energiateknologian kehittämiseen ja levittämiseen kuluva aika, Euroopan markkinoille on erittäin kiireellisesti saatettava uusia suorituskykyisiä vähähiiliteknologioita. EU:n päästökauppajärjestelmä on tärkeä kysyntäpuolta ohjaava tekijä, joka tukee innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden käyttöönottoa. Uudet teknologiat tulevat kuitenkin markkinoille nopeammin ja taloudellisemmin, jos ne on kehitetty EU-tason yhteistyössä.

Europe-wide planning and management is paramount for investment stability, business confidence and policy coherence. The Strategic Energy Technology (SET) Plan sets out a medium term strategy valid across all sectors. Yet development and demonstration projects for the main technologies (second generation biofuels, smart grids, smart cities and intelligent networks, Carbon Capture and Storage, electricity storage and electro-mobility, next generation nuclear, renewable heating and cooling) must be speeded up. Similarly, the crucial nature of innovation was highlighted in the Europe 2020 flagship on ‘Innovation Union’[21].

Euroopan laajuinen suunnittelu ja hallinnointi on äärimmäisen tärkeää investointivakauden, yritysten luottamuksen ja politiikan johdonmukaisuuden kannalta. Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET) muodostaa keskipitkän aikavälin strategian, joka pätee kaikkiin sektoreihin. Tärkeimpien teknologioiden (toisen sukupolven biopolttoaineet, älykkäät sähköverkot, älykkäät kaupungit ja älykkäät verkostot, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, sähkön varastointi ja sähkökäyttöinen liikenne, seuraavan sukupolven ydinvoima, uusiutuvaan energiaan perustuva lämmitys ja jäähdytys) kehitys- ja demonstrointihankkeita on nopeutettava. Innovoinnin olennaista merkitystä korostetaan myös Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeessa ”Innovaatiounioni”[21].

The resources required in the next two decades for the development of these technologies are very significant, especially when seen in the context of the current economic climate. Major projects, such as the ones over 140 GW of offshore wind power currently being planned by European utilities, developers and governments, mostly in the North Sea or the Desertec and Medring initiatives, affect several Member States. Europe-wide coordination and collaboration should include the pooling of different funding sources. All stakeholders will be expected to contribute. The Commission will seek to leverage the EU budget to raise further the overall level of funding.

Tulevien kahden vuosikymmenen aikana näiden teknologioiden kehittämiseen tarvittavat resurssit ovat hyvin huomattavia, varsinkin kun niitä tarkastellaan nykyisessä talousilmapiirissä. Keskeiset hankkeet, kuten eurooppalaisten voimayhtiöiden, kehittäjien ja hallitusten pääasiassa Pohjanmerelle parhaillaan kaavailemat yli 140 GW merituulivoimahankkeet sekä Desertec- ja Medring-aloitteet, vaikuttavat useisiin jäsenvaltioihin. Euroopan laajuisessa koordinoinnissa ja yhteistyössä olisi tarkasteltava myös eri rahoituslähteiden yhteenkokoamista. Kaikkien sidosryhmien odotetaan osallistuvan tähän. Komissio pyrkii EU:n budjetin avulla kasvattamaan rahoituksen kokonaismäärää.

The EU is facing fierce competition in international technology markets. Countries such as China, Japan, South Korea and the USA are pursuing an ambitious industrial strategy in solar, wind and nuclear markets. EU researchers and companies need to increase their efforts to remain at the forefront of the booming international market for energy technology and, where it is mutually beneficial, they should step up cooperation with third countries in specific technologies.

EU on kovan kilpailun edessä kansainvälisillä teknologiamarkkinoilla. Kiinan, Japanin, Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen kaltaiset maat noudattavat kunnianhimoisia teollisuusstrategioita aurinko-, tuuli- ja ydinenergiamarkkinoilla. EU:n tutkijoiden ja yritysten on lisättävä ponnistelujaan pysyäkseen nopeasti kasvavien kansainvälisten energiateknologiamarkkinoiden eturintamassa, ja silloin kun se hyödyttää molempia osapuolia, lisättävä yksittäisissä teknologioissa yhteistyötään kolmansien maiden kanssa.

Priority 4: Extending Europe’s leadership in energy technology and innovation Action 1: Implementing the SET Plan without delay The Commission will reinforce the implementation of the SET Plan, in particular the Joint Programmes of the European Energy Research Alliance (EERA) and the six European Industrial Initiatives (wind; solar; bio energy; smart grids; nuclear fission; and CCS). Work will intensify with Member States to finance the activities of the Technology Roadmaps for 2010-2020 and to ensure the success of related large scale demonstration programmes such as under the New Entrants Reserve (NER300) programme[22]. Available Community funding[23] will be concentrated on the SET Plan initiatives. The Technology Roadmaps of the European Industrial Initiatives for 2010-2020 are being implemented from this year on and will be given additional support. They will be the cornerstone for the preparation of the next financial framework as regards a consolidated, regularly assessed, more efficient and focused energy research programme. In this context, the Commission will promote the development of strategic energy research infrastructures in Europe as they strongly contribute to the shortening of the distance between research and technological development. It will also pursue other avenues with great potential, such as marine renewable energy and renewable heating and cooling. Action 2: The Commission will be launching four new large-scale European projects 1. The Commission will take forward a major European initiative on smart grids to link the whole electricity grid system, from the off-shore wind farms in the North Sea, solar plants in the South and existing hydro-electric dams, to individual households, while making power networks more intelligent, efficient and reliable. 2. Re-establishing Europe’s leadership on electricity storage (both large-scale and for vehicles). Ambitious projects will be developed in the fields of hydro capacity, compressed air storage, battery storage, and other innovative storage technologies such as hydrogen. These will prepare the electricity grid at all voltage levels for the massive uptake of small-scale decentralised and large-scale centralised renewable electricity. 3. Implementing large-scale sustainable biofuel production, including in the light of the ongoing review concerning the impact of indirect land use change. The € 9 billion European Industrial Bioenergy Initiative[24] will be launched shortly to ensure quick market uptake of sustainable second-generation biofuels. 4. Providing cities, urban and rural areas with ways of making greater energy savings. The ‘Smart Cities’ innovation partnership to be launched early 2011 will bring together the best from the areas of renewable energies, energy efficiency, smart electricity grids, clean urban transport such as electro mobility, smart heating and cooling grids, combined with highly innovative intelligence and ICT tools. EU Regional Policy can play an important role in unlocking local potentials. Rural areas also have a significant potential in this respect and could make use of the EARDF that provides financial means to support such innovation projects. Action 3: Ensuring long-term EU technological competitiveness In order to lay the foundations of our future competitiveness in the face of strong international competition, the Commission will propose a € 1 billion-initiative[25] to support the frontier research needed to deliver science necessary for low-carbon energy breakthroughs. EU leadership must also be maintained in the global flagship research project ITER. The Commission will ensure effective governance (including cost containment) and industrial value creation from ITER and the European fusion programme. The Commission will develop an EU research programme for energy materials, allowing the EU energy sector to stay competitive despite dwindling rare earth resources. |

Päätavoite 4: Euroopan laajempi johtajuus energiateknologiassa ja -innovoinnissa Toimenpide 1: SET-suunnitelman täytäntöönpano ilman viiveitä Komissio vahvistaa SET-suunnitelman täytäntöönpanoa, erityisesti Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymän EERAn yhteisohjelmia ja kuutta eurooppalaista teollisuusaloitetta (tuulivoima; aurinkovoima; bioenergia; älykkäät sähköverkot; ydinfissio; hiilidioksidin talteenotto ja varastointi). Yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa tehostetaan vuosia 2010–2020 koskevien teknologian kehittämissuunnitelmien toimien rahoittamiseksi ja jotta voidaan varmistaa, että niihin liittyvät suuren mittakaavan demonstrointiohjelmat esimerkiksi uusien osallistujien varannon (NER300-ohjelman) alaisuudessa onnistuvat[22]. Käytettävissä oleva yhteisön rahoitus[23] keskitetään SET-suunnitelman aloitteisiin. Eurooppalaisten teollisuusaloitteiden teknologiankehittämissuunnitelmia kaudelle 2010–2020 aletaan toteuttaa tänä vuonna ja niille annetaan lisätukea. Ne toimivat kulmakivinä valmisteltaessa seuraavia rahoituspuitteita yhtenäisen, säännöllisesti arvioitavan, entistä tehokkaamman ja keskitetymmän energiantutkimusohjelman osalta. Tässä yhteydessä komissio aikoo edistää strategisten energiatutkimusinfrastruktuurien kehittämistä Euroopassa, koska ne omalta merkittävältä osaltaan lyhentävät välimatkaa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen välillä. Komissio aikoo myös viedä eteenpäin muita lupaavia vaihtoehtoja, kuten merten uusiutuvia energialähteitä sekä uusiutuvaan energiaan perustuvaa lämmitystä ja jäähdytystä. Toimenpide 2: Komissio käynnistää neljä uutta suuren mittakaavan eurooppalaista hanketta 1. Komissio vie eteenpäin mittavaa eurooppalaista älyverkkoaloitetta, jolla pyritään linkittämään koko sähköverkkojärjestelmä Pohjanmeren merituulipuistoista, etelän aurinkovoimaloista ja olemassa olevista vesivoimaloista yksittäisiin kotitalouksiin ja tekemään sähköverkoista älykkäämpiä, tehokkaampia ja luotettavampia. 2. Euroopan johtoaseman palauttaminen sähkön varastoinnissa (sekä suuren mittakaavan varastoinnissa että varastoinnissa ajoneuvoja varten). Kunnianhimoisia hankkeita viedään eteenpäin vesivoimakapasiteetin, paineilmavarastoinnin, akkuvarastoinnin ja muiden innovatiivisten varastointiteknologioiden, kuten vetyteknologian, alalla. Näillä valmistellaan sähköverkkoa kaikilla jännitetasoilla pienen mittakaavan hajautettuun ja suuren mittakaavan keskitettyyn sähköntuotantoon uusiutuvista lähteistä. 3. Kestävän biopolttoaineen suuren mittakaavan tuotannon käynnistäminen, jolloin otetaan huomioon myös meneillään olevan epäsuorien maankäyttömuutosten vaikutuksia koskevan tarkastelun tulokset. Piakkoin käynnistetään laajuudeltaan 9 miljardin euron[24] bioenergiahanke (European Industrial Bioenergy Initiative), jolla pyritään varmistamaan kestävien toisen sukupolven biopolttoaineiden nopea yleistyminen markkinoilla. 4. Energiansäästötapojen luominen kaupungeille, kaupunkialueille ja maaseutualueille. Vuoden 2011 alkupuolella käynnistettävä Smart Cities -innovointikumppanuus saattaa yhteen johtavat toimijat uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, älykkäiden sähköverkkojen, puhtaan kaupunkiliikenteen (kuten sähkökäyttöisen liikenteen) sekä älykkäiden lämmitys- ja jäähdytysverkostojen alalta ja tuo heidän käyttöönsä hyvin innovatiivisia päätöksenteon tukiohjelmistoja ja tieto- ja viestintäteknisiä apuvälineitä. EU:n aluepolitiikalla voi olla tärkeä rooli paikallisen potentiaalin vapauttamisessa. Maaseutualueilla on myös suuria mahdollisuuksia tässä suhteessa. Ne voisivat hyödyntää maaseuturahastoa, joka myöntää varoja tällaisten innovaatiohankkeiden tueksi. Toimenpide 3: EU:n pitkän aikavälin teknologisen kilpailukyvyn varmistaminen Euroopan tulevan kilpailukyvyn pohjan luomiseksi ankaran kansainvälisen kilpailun edessä komissio aikoo ehdottaa 1 miljardin euron[25] aloitetta pioneeritutkimukseen, jota tarvitaan vähähiiliseen energiaan liittyvien tieteellisten läpimurtojen aikaansaamiseksi. EU:n johtajuus on säilytettävä myös maailmanlaajuisessa kärkitutkimushankkeessa ITERissä. Komissio varmistaa, että toimintaa ohjataan tuloksellisesti (myös kustannusten osalta) ja ITERistä ja eurooppalaisesta fuusio-ohjelmasta saadaan mahdollisimman paljon teollista lisäarvoa. Komissio laatii energiaraaka-aineille EU:n tutkimusohjelman, jonka avulla EU:n energiasektori voi säilyttää kilpailukykynsä harvinaisten kaivannaisvarojen hupenemisesta huolimatta. |

- 5. STRONG INTERNATIONAL PARTNERSHIP, NOTABLY WITH OUR NEIGHBOURS

- 5. VAHVA KANSAINVÄLINEN KUMPPANUUS ERITYISESTI NAAPUREIDEN KANSSA

The European energy market is the world’s largest regional market (over 500 million consumers) and largest energy importer. However, the same collaboration and common purpose that has led to the adoption of the EU’s headline energy and climate targets is not yet evident in external energy policy. Several of the challenges facing the EU — climate change, access to oil and gas, technology development, energy efficiency — are common to most countries and rely on international collaboration. Member States have repeatedly called for the EU to speak with a common voice in third countries. In practice, national initiatives do not leverage the strength of the size of the EU market and could better express the EU interest.

Euroopan energiamarkkinat muodostavat maailman suurimman alueellisen markkinan (yli 500 miljoonaa kuluttajaa) ja Eurooppa on suurin energian tuoja. Sama yhteistyön henki ja yhteen hiileen puhaltaminen, joka on johtanut EU:n merkittävien energia- ja ilmastotavoitteiden hyväksymiseen, ei kuitenkaan vielä näy ulkoisessa energiapolitiikassa. Useat EU:n haasteista – ilmastonmuutos, öljyn ja kaasun saatavuus, teknologian kehitys, energiatehokkuus – ovat yhteisiä useimmille maille ja sidoksissa kansainväliseen yhteistyöhön. Jäsenvaltiot ovat toistuvasti peräänkuuluttaneet EU:lle yhteistä ääntä suhteissa kolmansiin maihin. Käytännössä on niin, että kansallisissa aloitteissa ei hyödynnetä tarpeeksi EU:n markkinoiden koon suomia vahvuuksia ja ne voisivat ilmentää EU:n yhteistä etua nykyistä paremmin.

International energy policy must pursue the common goals of security of supply, competitiveness and sustainability. While relations with producing and transit countries are important, relations with large energy-consuming nations and particularly emerging and developing countries are of growing significance. To lift people out of poverty will require access to energy since achieving the goal of eradicating extreme poverty by 2015 cannot be met unless substantial progress is made on improving access. In order to ensure that this does not harm other policy goals, sustainable development needs to be at the core of both energy and development policy, such as proposed in the Green Paper on Development Policy[26].

Kansainvälisessä energiapolitiikassa on pyrittävä toimitusvarmuuteen, kilpailukykyyn ja kestävään kehitykseen liittyviin yhteisiin tavoitteisiin. Suhteet tuottaja- ja kauttakulkumaihin ovat tärkeitä, mutta myös suhteet suuriin energiankuluttajamaihin ja erityisesti nousevan talouden maihin ja kehitysmaihin ovat lisäämässä merkitystään. Ihmisten nostaminen köyhyydestä edellyttää energiansaantia, sillä äärimmäisen köyhyyden poistamisen tavoitetta ei voida saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, jollei energiansaannin parantamisessa edistytä merkittävästi. Ristiriitojen välttämiseksi muiden poliittisten päämäärien kanssa kestävän kehityksen on oltava keskeisellä sijalla sekä energia- että kehitysyhteistyöpolitiikassa, kuten kehitysyhteistyöpolitiikan vihreässä kirjassa esitetään[26].

New patterns of supply and demand in global energy markets and increasing competition for energy resources make it essential for the EU to be able to throw its combined market weight effectively in relations with key third-country energy partners. Europe should be in a position to rely on significant additional energy supply sources and routes by 2020.

Maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden uudet tarjonta- ja kysyntärakenteet ja koveneva kilpailu energiavaroista aiheuttavat sen, että EU:n on voitava tuloksellisesti hyödyntää yhteistä painoarvoaan markkinoilla suhteissa keskeisiin EU:n ulkopuolisiin energiakumppaneihin. Euroopalla olisi vuoteen 2020 mennessä oltava käytettävissään merkittäviä uusia energiatarjonnan lähteitä ja reittejä.

The need for international solutions obliges us to push our agenda for decarbonisation and energy efficiency with our main partners and in international negotiations and frameworks. The ETS is a driver of international carbon markets, and further action should build on ongoing action to further develop these markets. As a frontrunner in policy development, the EU has more scope to influence standard-setting environmental issues, and to promote respect for transparent and competitive markets.

Tarve löytää kansainvälisiä ratkaisuja velvoittaa meidät ajamaan hiilestä irtautumiseen ja energiatehokkuuteen liittyviä tavoitteitamme tärkeimpien kumppaneidemme kanssa ja kansainvälisissä neuvotteluissa ja yhteyksissä. Päästökauppajärjestelmä on tärkeä tekijä kansainvälisillä hiilidioksidipäästömarkkinoilla, ja näitä markkinoita olisi nykytoimien pohjalta edelleen kehitettävä. Alan politiikan kehittämisen edelläkävijänä EU:lla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöpäämäärien asettamiseen ja edistää pyrkimystä läpinäkyviin ja kilpailtuihin markkinoihin.

The EU already has a series of complementary and targeted frameworks ranging from specific energy provisions in bilateral agreements with third countries (Free Trade Agreements, Partnership and Cooperation Agreements, Association Agreements, etc.) and Memoranda of Understanding on energy cooperation, through to multilateral Treaties such as the Energy Community Treaty[27] and participation in the Energy Charter Treaty. It is currently negotiating with several countries new agreements including important energy provisions.

EU on jo luonut joukon toisiaan täydentäviä ja kohdennettuja puitteita, jotka vaihtelevat yksittäisistä energia-alan määräyksistä kahdenvälisissä sopimuksissa kolmansien maiden kanssa (vapaakauppasopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, assosiaatiosopimukset jne.) sekä energiayhteistyötä koskevista yhteisymmärryspöytäkirjoista monenvälisiin sopimuksiin, kuten energiayhteisön perustamissopimukseen[27] ja osallistumiseen Euroopan energiaperuskirjaan. EU neuvottelee parhaillaan useiden maiden kanssa uusista sopimuksista, jotka sisältävät tärkeitä energia-alan määräyksiä.

The EU must now formalise the principle whereby Member States act in the benefit of the EU as a whole in bilateral energy relations with key partners and in global discussions. Building on the legal basis in the Lisbon Treaty, which clarifies and strengthens the external dimension, the EU’s external energy policy must ensure effective solidarity, responsibility and transparency among all Member States, reflecting the EU interest and ensuring the security of the EU’s internal energy market. More effective coordination at EU and Member State level need to be put in place.

EU:n on nyt virallistettava periaate, jonka mukaan jäsenvaltiot toimivat koko EU:n edun mukaisesti kahdenvälisissä energiasuhteissa keskeisten kumppaneiden kanssa ja globaaleissa keskusteluissa. Käyttäen oikeusperustana Lissabonin sopimusta, joka selkiyttää ja lujittaa EU:n ulkosuhdeulottuvuutta, EU:n ulkoisessa energiapolitiikassa on varmistettava käytännön solidaarisuus, vastuullisuus ja läpinäkyvyys kaikkien jäsenvaltioiden kesken tavalla, joka noudattaa EU:n etua ja takaa EU:n sisäisten energiamarkkinoiden varman toiminnan. EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan tehokkaampaa koordinointia.

In the nuclear field, international cooperation has produced good results. This is particularly relevant since various neighbouring countries operate or, plan to operate nuclear power plants. The EU must now encourage partner States to make all existing international nuclear safety and security standards and procedures legally binding and effectively implemented worldwide. The EU is particularly well placed, as it is the first to have taken such action both in the field of safety and security and has specific cooperation instruments for this purpose.

Ydinenergian alalla kansainvälinen yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia. Tämä on erityisen merkityksellistä, koska useilla naapurimailla on käytössä tai suunnitelmissa ottaa käyttöön ydinvoimalaitoksia. EU:n on nyt kannustettava kumppanimaitaan saattamaan kaikki olemassa olevat kansainväliset ydinturvallisuus- ja valvontanormit ja menettelyt oikeudellisesti sitoviksi ja käytännössä sovellettaviksi kaikkialla maailmassa. EU on tässä suhteessa erityisen hyvissä lähtöasemissa, koska se on ensimmäisenä toteuttanut tällaisia toimia sekä turvallisuuden että valvonnan alalla ja sillä on käytössä tarkoitusta varten erityisiä koordinointimenetelmiä.

As well as being vital for the EU's security of supply, the external dimension of EU energy policy must be consistent and mutually reinforcing with other external activities of the EU (development, trade, climate and biodiversity, enlargement, Common Foreign and Security Policy and others). There must be synergies between energy objectives and other policies and instruments including trade, bilateral agreements, and development cooperation instruments and vice-versa.

Sen lisäksi, että EU:n energiapolitiikan ulkoisella ulottuvuudella on olennainen merkitys EU:n energiavarmuuden kannalta, sen on oltava johdonmukaista ja tuettava vastavuoroisesti EU:n muuta ulkosuhdetoimintaa (kehitysyhteistyö, kauppa, ympäristö ja biodiversiteetti, laajentuminen, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jne.). Energiatavoitteiden ja muiden politiikkojen ja välineiden, kuten kauppapolitiikan, kahdenvälisten sopimusten ja kehitysyhteistyön välineiden, välille on luotava keskinäisiä synergioita.

Energy security is closely intertwined with EU's foreign and security priorities[28]. Diversification of fuels, sources of supply and transit routes is essential for EU security as are good governance, respect for the rule of law and protection of EU and foreign investments in energy producing and transit countries. Moreover, EU policy will pay particular attention to safety and security of oil, natural gas pipelines and related production and transport infrastructure by combining energy policy and CFSP instruments.

Energiansaannin varmuus nivoutuu tiiviisti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan painotuksiin[28]. Polttoaineiden, tarjonnan lähteiden ja kauttakulkureittien monipuolistaminen on olennaisen tärkeää EU:n energiavarmuudelle, kuten on myös hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sekä EU:n ja ulkomaisten sijoitusten suojaaminen energian tuottaja- ja kauttakulkumaissa. Lisäksi EU:n politiikassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota öljy- ja kaasuputkien ja niihin liittyvän tuotanto- ja kuljetusinfrastruktuurin turvallisuuteen ja suojaamiseen yhdistämällä energiapolitiikkaa ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineitä.

In 2011 the Commission will present concrete proposals to reinforce the overall consistency and efficiency of our external energy policy, involving Member States, various external policies of the European Union and external support programmes.

Komissio tulee vuonna 2011 tekemään käytännön ehdotuksia, joilla vahvistetaan ulkoisen energiapolitiikkamme yleistä johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden asema, Euroopan unionin eri ulkosuhdepolitiikat ja ulkoiset tukiohjelmat.

Priority 5: Strengthening the external dimension of the EU energy market

Päätavoite 5: EU:n energiamarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden lujittaminen

Action 1: Integrating energy markets and regulatory frameworks with our neighbours

Toimenpide 1: Energiamarkkinoiden ja sääntelypuitteiden yhdentäminen naapureidemme kanssa

- The Energy Community Treaty should be implemented and extended to all those EU neighbours who are willing to adopt the EU market model. In this context, market integration and regulatory convergence should be pursued through comprehensive EU agreements based on the EU rules in the countries covered by the European Neighbourhood Policy and the Enlargement process, in particular in the Mediterranean region and with transit countries such as Ukraine and Turkey. Moreover, the Energy Community Treaty should be deepened by extending new acquis to the signatories to the Treaty. This approach would strengthen the participation of neighbouring countries in the internal market, while providing a level playing field and a safeguards against the risk of carbon leakage through the power sector.

- Energiayhteisön perustamissopimus olisi pantava täytäntöön ja laajennettava kaikkiin EU:n naapurimaihin, jotka haluavat omaksua EU:n markkinamallin. Tässä yhteydessä olisi EU-sääntöihin perustuvien kattavien EU-sopimusten pohjalta pyrittävä markkinoiden yhdentämiseen ja sääntelylliseen lähentämiseen Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumisprosessin piiriin kuuluvissa maissa erityisesti Välimeren alueella sekä kauttakulkumaissa, kuten Ukrainassa ja Turkissa. Lisäksi energiayhteisön perustamissopimusta olisi syvennettävä laajentamalla EU:n säännöstön uudet elementit koskemaan kyseisen sopimuksen allekirjoittajia. Tämä lähestymistapa lujittaisi naapurimaiden osallistumista sisämarkkinoihin sekä loisi tasavertaiset toimintaedellytykset ja torjuisi hiilivuotoriskiä sähkösektorilla.

- Mechanisms will be proposed by the Commission to align existing international agreements (notably in the gas sector) with the internal market rules and to strengthen cooperation between Member States for the conclusion of new ones. Proposals will also be made to set the required regulatory framework between the EU and third countries to develop strategic routes from new suppliers, notably around the Southern corridor and the Southern Mediterranean. Supply issues, including network development and possibly grouped supply arrangements as well as regulatory aspects, notably concerning the freedom of transit and investment security, would be covered.

- Komissio aikoo ehdottaa mekanismeja voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukauttamiseksi (erityisesti kaasualalla) sisämarkkinasääntöihin ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi uusien sopimusten tekemistä varten. Lisäksi tehdään ehdotuksia tarvittavan sääntelykehyksen luomiseksi EU:n ja kolmansien maiden välillä, jotta voidaan luoda strategisesti tärkeitä reittejä uusista energianhankintalähteistä varsinkin eteläisen käytävän ja eteläisen Välimeren alueella. Tässä yhteydessä tarkastellaan tarjontaan liittyviä kysymyksiä, muun muassa verkkojen kehittämistä ja mahdollisesti toimitusjärjestelyjen ryhmittämistä sekä sääntelyllisiä näkökohtia erityisesti vapaan kauttakulun ja investointiturvallisuuden osalta.

- EU technical assistance will be mobilised for the effective implementation of the internal market acquis and the modernisation of the energy sector in neighbouring countries, while improving the coordination of support schemes provided by the EU, its Member States and the international community.

- Naapurimaiden energiasektorin uudistamiseksi ja EU:n sisämarkkinasäännösten täytäntöönpanemiseksi naapurimaissa tullaan hyödyntämään EU:n teknistä apua samalla kun parannetaan EU:n, sen jäsenvaltioiden ja kansainvälisen yhteisön tukijärjestelmien koordinointia.

Action 2: Establishing privileged partnerships with key partners

Toimenpide 2: Etuoikeutetut kumppanuudet tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa

- While pursuing diversification of import sources and routes, reinforced energy partnerships will be established by the EU with key suppliers and transit countries. They will aim at promoting key principles such as those contained in the Energy Charter Treaty (for example the freedom of transit, transparency, safety, investment opportunities as well as compliance with international law).

- Samalla kun tuontilähteitä ja -reittejä monipuolistetaan, EU luo tehostettuja energiakumppanuuksia keskeisten toimittaja- ja kauttakulkumaiden kanssa. Kumppanuuksilla pyritään edistämään muun muassa energiaperuskirjaan sisältyviä keskeisiä periaatteita (esim. vapaa kauttakulku, läpinäkyvyys, turvallisuus, investointimahdollisuudet sekä kansainvälisen oikeuden noudattaminen).

Action 3: Promoting the global role of the EU for a future of low-carbon energy

Toimenpide 3: EU:n globaali rooli tulevaisuuden vähähiilisen energian kehittämisessä

- Energy efficiency, clean technologies and safe and sustainable low-carbon energy should be integrated into EU and bilateral cooperation activities, particularly with major consumer and emerging economies and with global partnerships.

- Energiatehokkuus, puhtaat teknologiat sekä turvallinen ja kestävä vähähiilinen energia olisi otettava huomioon EU:n ja kahdenvälisessä yhteistyössä erityisesti tärkeimpien kuluttajatalouksien ja nousussa olevien talouksien kanssa sekä globaaleissa kumppanuuksissa.

- The Commission will launch a major cooperation with Africa on energy initiatives in order to progressively provide sustainable energy to all citizens, in line with the Green Paper on Development Policy.

- Komissio aikoo käynnistää mittavan yhteistyön Afrikan kanssa energia-aloitteissa, jotta kestävää energiaa voidaan vähitellen tarjota kaikille kansalaisille kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan vihreän kirjan mukaisesti.

Action 4: Promoting legally binding nuclear-safety, security and non-proliferation standards worldwide

Toimenpide 4: Oikeudellisesti sitovien ydinturvallisuus- ja ydinmateriaalivalvontanormien edistäminen maailmanlaajuisesti

- The Commission will develop initiatives aiming at encouraging partner States to make international nuclear safety, security and non-proliferation standards and procedures legally binding and effectively implemented around the globe, in particular through reinforced cooperation with the International Atomic Energy Agency and the conclusion of Euratom agreements with key nuclear suppliers and user countries.

- Komissio kehittää aloitteita, joilla pyritään rohkaisemaan kumppanimaita tekemään kansainvälisistä ydinturvallisuus-, suojelu- ja ydinmateriaalivalvontanormeista ja käytänteistä oikeudellisesti sitovia ja käytännössä sovellettuja koko maailmassa. Tähän pyritään erityisesti vahvistamalla yhteistyötä kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa ja tekemällä Euratom-sopimuksia tärkeimpien ydinpolttoaineen toimittajien ja käyttäjämaiden kanssa.

CONCLUSIONS

Päätelmät

The EU is on the threshold of an unprecedented period for energy policy. Energy markets have been largely cushioned from the effects of global market turbulence in recent years as a result of liberalisation, ample supply and production capacities and adequate import possibilities. However, dramatic changes are afoot. Energy prices will be affected by the huge need for energy sector investments, as well as carbon pricing and higher international energy prices. Competitiveness, supply security and climate objectives will be undermined unless electricity grids are upgraded, obsolete plants are replaced by competitive and cleaner alternatives and energy is used more efficiently throughout the whole energy chain.

EU:n energiapolitiikka on ennennäkemättömän aikakauden kynnyksellä. Energiamarkkinat ovat suurelta osin välttyneet viime vuosien globaalin markkinaturbulenssin vaikutuksilta. Tämä on ollut markkinoiden vapauttamisen, runsaan tarjonta- ja tuotantokapasiteetin ja riittävien tuontimahdollisuuksien ansiota. Tapahtumassa on kuitenkin dramaattisia muutoksia. Energiasektorin valtavat investointitarpeet tulevat vaikuttamaan energiahintoihin. Hintoihin vaikuttavat myös hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu ja kansainvälisten energiahintojen nousu. Kilpailukyky, toimitusvarmuus ja ilmastotavoitteet ovat uhattuna, ellei sähköverkkoja uudisteta, vanhentuneita laitoksia korvata kilpailukykyisillä ja puhtaammilla vaihtoehdoilla ja energiaa hyödynnetä tehokkaammin koko energiaketjussa.

Member States and industry have recognised the scale of the challenges. Secure energy supplies, an efficient use of resources, affordable prices and innovative solutions are crucial to our long-term sustainable growth, job creation and quality of life. Member States have agreed that these challenges will be tackled most effectively by policies and action at EU level, by ‘Europeanising’ energy policy. This includes directing EU funding support towards public priorities that markets fail to meet and that bring the most European value.

Jäsenvaltiot ja teollisuus ovat tunnustaneet haasteiden mittakaavan. Varma energiansaanti, luonnonvarojen tehokas käyttö, kohtuulliset hinnat ja innovatiiviset ratkaisut ovat elintärkeitä pitkän aikavälin kestävän kasvun, työpaikkojen synnyn ja elämänlaadun kannalta. Jäsenvaltiot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaimmin EU-tason politiikalla ja toiminnalla, eli ”eurooppalaistamalla” energiapolitiikkaa. Tämä merkitsee myös EU-rahoituksen suuntaamista sellaisiin politiikan painopisteisiin, joista markkinat eivät kykene huolehtimaan ja joiden kohdalla EU:n tason toiminnasta saadaan eniten lisäarvoa.

The new EU energy strategy will require significant efforts in technical innovation and investment. It will foster a dynamic and competitive market and will lead to a major strengthening of institutional arrangements to monitor and guide these developments. It will improve the security and the sustainability of energy systems, grid management, and energy market regulation. It will include extensive efforts to inform and empower domestic and business consumers, to involve them in the switch to a sustainable energy future, for example by saving energy, reducing wastage and switching to low-carbon technologies and fuels. Investments in low-carbon energy production will be further encouraged by market-based instruments such as emissions trading and taxation. The new strategy will take the first steps to prepare the EU for the greater challenges which it may well have to face already by 2020. Above all, it will ensure better leadership and coordination at the European level, both for internal action and in relations with external partners.

EU:n uusi energiastrategia edellyttää merkittäviä panostuksia tekniseen innovointiin ja investointeihin. Strategiassa vaalitaan dynaamisia ja kilpailtuja markkinoita ja vahvistetaan merkittävästi institutionaalisia järjestelyjä, joiden avulla kehitystä seurataan ja ohjataan. Sillä myös parannetaan energiajärjestelmien varmuutta ja kestävyyttä, verkkojen hallintaa ja energiamarkkinasääntelyä. Strategiaan sisältyy mittavia toimia, joilla valistetaan ja valtaistetaan yksityis- ja yritysasiakkaita, jotta energian käyttäjät saataisiin mukaan siirtymään kestävän energiatalouden tulevaisuuteen esimerkiksi säästämällä energiaa, vähentämällä energiahukkaa ja vaihtamalla vähähiilisiin teknologioihin ja polttoaineisiin. Investointeja vähähiiliseen energiantuotantoon edistetään myös markkinapohjaisilla menetelmillä, kuten päästökaupalla ja verotuksella. Uudella strategialla ryhdytään ensimmäisiin toimiin EU:n valmistelemiseksi entistä suurempiin haasteisiin, joita se hyvinkin saattaa joutua kohtaamaan jo vuoteen 2020 mennessä. Ennen kaikkea sillä varmistetaan vahvempi johtajuus ja parempi koordinaatio Euroopan tasolla sekä sisäisissä toimissa että suhteissa ulkopuolisiin kumppaneihin.

The global energy system is entering a phase of rapid transition with potentially far-reaching implications that will unfold in the next decades. Europe has to act before the window of opportunity closes. Time is short. Thus, the Commission will present most of the proposals to achieve the 2020 goals in the coming 18 months. Discussion, adoption and implementation will be needed quickly. In this way, the EU will be better able to put in place the building blocks for the 2020 outcome – standards, rules, regulations, plans, projects, financial and human resources, technology markets, social expectations etc. – and prepare Europe's citizens for the challenges ahead.

Maailman energiajärjestelmä on siirtymässä nopean muutoksen vaiheeseen, jolla on mahdollisesti kauaskantoisiakin tulevina vuosikymmeninä ilmeneviä vaikutuksia. Euroopan on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä. Aika käy vähiin. Komissio aikookin antaa suurimman osan 2020-tavoitteisiin tähtäävistä ehdotuksista tulevien 18 kuukauden aikana. Keskustelut on käynnistettävä välittömästi ja lainsäädäntöprosessi ja täytäntöönpano hoidettava viivytyksettä. Näin EU pystyy paremmin aikaansaamaan 2020-tavoitteiden edellyttämät osatekijät – normit, säännöt, säännökset, suunnitelmat, hankkeet, taloudelliset ja inhimilliset voimavarat, teknologiamarkkinat, yhteiskunnalliset odotukset jne. – ja auttaa Euroopan kansalaisia valmistautumaan edessä oleviin haasteisiin.

Due to the long lead in times for energy system changes, taking action today does not guarantee that the structural changes needed for the low-carbon transition will be completed in the period to 2020, which this strategy covers. It is therefore necessary to look beyond the timescale of the present strategy to ensure that the EU is well prepared for the 2050 objective of a secure, competitive and low-carbon energy system. The Commission will therefore follow up this strategy with a complete roadmap for 2050 which will set the measures covered in this paper in a longer term and consider further and complementary steps.

Koska energiajärjestelmän muuttaminen vie kauan, ei ole varmaa ehtivätkö nyt käynnistettävät toimet johtaa vähähiilisyyteen siirtymisen edellyttämiin rakenteellisiin muutoksiin ennen vuotta 2020, johon saakka tämä strategia ulottuu. Katse onkin ulotettava tämän strategian tähtäintä pidemmälle, jotta voidaan varmistaa, että EU:lla on hyvät valmiudet saavuttaa vuoteen 2050 asetettu tavoite: vakaa, kilpailukykyinen ja vähähiilinen energiajärjestelmä. Komissio laatii strategian jatkoksi vuoteen 2050 ulottuvan kattavan etenemissuunnitelman, jossa kuvataan tämän tiedonannon sisältämät toimenpiteet pidemmällä aikavälillä sekä tarkastellaan täydentäviä lisätoimia.

[1] Article 194 of the Treaty on the functioning of the European Union (TFUE).

[1] Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artikla.

[2] The European Council specified: "provided that other developed countries commit themselves to comparable emission reductions and economically more advanced developing countries to contributing adequately according to their responsibilities and respective capabilities"

[2] Eurooppa-neuvosto asetti tälle sen ehdon, että ”muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti”.

[3] Communication from the Commission (doc. 7110/10 of 5 March 2010).

[3] Komission tiedonanto KOM(7110) 10, 5.3.2010.

[4] As evidenced by the Commission's Energy Sector Inquiry, Communication from the Commission of 1 January 2007 Inquiry pursuant to Article 17 of Regulation (EC)No 1/2003 into the European gas and electricity sectors - COM(2006) 851 - and the high number of investigations into anti-competitive behaviour in the sector (e.g. IP/10/494 of 4 May 2010).

[4] Tämä käy ilmi esimerkiksi komission energiaselvityksestä (komission tiedonanto Asetuksen (EY) N:o 1/2003 17 artiklaan perustuva Euroopan kaasu- ja sähköalan tutkinta , KOM(2006) 851, 1.1.2007) sekä alan kilpailunvastaiseen toimintaan liittyvien tutkimusten suuresta määrästä (ks. esim. IP/10/494, 4.5.2010).

[5] Study of the functioning of retail electricity markets for consumers in the European Union, November 2010.

[5] Study of the functioning of retail electricity markets for consumers in the European Union , marraskuu 2010.

[6] ENTSO-Electricity has estimated that the EU needs to build or renew 30 000 km of network cables in the next ten years.

[6] ENTSO-E on arvioinut, että tulevien kymmenen vuoden aikana EU:ssa on rakennettava tai uudistettava 30 000 km sähköverkkokaapelia.

[7] E.g. IEA World Energy Outlooks 2009 and 2010.

[7] Esim. IEA:n World Energy Outlook 2009 ja 2010.

[8] Communication on an "integrated industrial policy for the globalisation era" (COM 2010) 619

[8] Tiedonanto Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka , KOM(2010) 619.

[9] For example, it is estimated that electricity prices in Europe is 21% more expensive than in the United States or 197% more expensive than in China.

[9] Esimerkiksi sähkönhintojen arvioidaan olevan Euroopassa 21 prosenttia kalliimpia kuin Yhdysvalloissa ja 197 prosenttia kalliimpia kuin Kiinassa.

[10] Issue 26, August 2010.

[10] Renewable Energy Attractiveness Index, numero 26, elokuu 2010.

[11] International Energy Agency World Energy Outlook 2010.

[11] Kansainvälinen energiajärjestö IEA, World Energy Outlook 2010 .

[12] COM(2008) 772.

[12] KOM(2008) 772.

[13] Effort Sharing Decision No. 406/2009/EC.

[13] Ns. vastuunjakopäätös N:o 406/2009/EY.

[14] Specific actions have been set out in the Digital Agenda for Europe, COM(2010)245.

[14] Euroopan digitaalistrategiassa esitetään erityisiä toimia (KOM(2010) 245).

[15] Notably with regard to the possible cumulative effects of different market based measures

[15] Erityisesti liittyen eri markkinapohjaisten toimenpiteiden mahdollisiin kumulatiivisiin vaikutuksiin.

[16] Report on progress in creating the internal gas and electricity market - COM(2010) 84.

[16] Raportti edistymisestä kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden luomisessa, KOM(2010) 84.

[17] After the Energy Sector Inquiry revealed manifold competition problems in the energy sector, which led to the adoption of nine major antitrust decisions, the Commission continues assessing the competitive landscape in European energy markets.

[17] Energia-alan tutkinnan paljastettua moninaisia kilpailuongelmia energia-alalla ja johdettua yhdeksään tärkeään antitrustipäätökseen komissio jatkaa Euroopan energiamarkkinoiden kilpailuympäristön arviointia.

[18] The European Commission has set up a smart grid task force to discuss the implementation of smart grids at the European level: http://ec.europa.eu/energy/gas_electricity/smartgrids/taskforce_en.htm.

[18] Euroopan komissio on perustanut työryhmän keskustelemaan älyverkkojen toteuttamisesta Euroopan tasolla: http://ec.europa.eu/energy/gas_electricity/smartgrids/taskforce_en.htm.

[19] E.g. Baltic Energy Market, Mediterranean Ring.

[19] Esim. Baltian energiamarkkinat, Välimeren energiayhteistyö.

[20] An electricity target model has been developed in the context of Florence forum, in the so called Ad-Hoc Advisory Group. The guidelines and codes to implement this target model are being prepared. A target model for gas is being developed in the framework of the Madrid Forum.

[20] Ns. Firenzen foorumin tilapäisessä neuvoa-antavassa ryhmässä on laadittu tavoitemalli sähköalalle. Mallin toteuttamiseksi tarvittavat ohjeet ja käytännesäännöt ovat parhaillaan valmisteilla. Kaasualan tavoitemallia laaditaan parhaillaan Madridin foorumin puitteissa.

[21] SEC(2010)1161, 6 October 2010.

[21] SEC(2010) 1161, 6.10.2010.

[22] The revised ETS directive (2009/29/EC) foresees that 300 m ETS allowances from the New Entrants Reserve (NER) shall be available to support commercial-scale CCS and innovative RES demonstration projects in the territory of the Union.

[22] Tarkistetun päästökauppadirektiivin (2009/29/EY) mukaan 300 miljoonaa päästökauppaoikeutta uusien osallistujien varannosta käytetään hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevien kaupallisen mittakaavan demonstrointihankkeiden ja innovatiivisten uusiutuvan energian demonstrointihankkeiden tukemiseen EU:n alueella.

[23] Funding available under the current Financial Perspectives.

[23] Nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa käytettävissä oleva rahoitus.

[24] See footnote 23.

[24] Ks. alaviite 23.

[25] See footnote 23.

[25] Ks. alaviite 23.

[26] Non-OECD countries could account for all the projected growth in CO2 emissions by 2030; however, ensuring universal access to modern energy services for all only mean a rise of 0.8% of CO2 emissions, IEA World Energy Outlook 2009 and special early excerpt of the IEA WEO 2010 for the Millenium Development Goals Summit.

[26] Vuoteen 2030 ennakoitu hiilidioksidipäästöjen kasvu voisi tulla kokonaan OECD:n ulkopuolisista maista. Toisaalta jos nykyaikaiset energiapalvelut tuodaan yleisesti kaikkien ulottuville, hiilidioksidipäästöjen nousu olisi vain 0,8 prosenttia. Lähteet: IEA:n maailman energiakatsaus 2009 (World Energy Outlook 2009) ja erityinen ennakko-ote IEA:n maailman energiakatsauksesta 2010 vuosituhattavoitteiden huippukokousta varten.

[27] The Energy Community Treaty is promoting market integration but also acquis transposition and implementation in the Western Balkans and is extending the EU internal energy market to South East Europe. This is not only a framework of cooperation but a legally binding instrument to prepare accession to the EU. Other parties are joining the Energy Community Treaty: Moldova is already a member; Ukraine and Turkey are in the process of joining.

[27] Energiayhteisön perustamissopimuksella edistetään markkinoiden yhdentymistä samoin kuin EU:n säännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa Länsi-Balkanin maissa sekä laajennetaan EU:n energia-alan sisämarkkinoita Kaakkois-Eurooppaan. Yhteistyöpuitteiden tarjoamisen lisäksi se on myös oikeudellisesti sitova väline, jolla valmistellaan EU:hun liittymistä. Energiayhteisön perustamissopimukseen on liittynyt uusia osapuolia: Moldova on jo sopimuspuoli ja Ukraina ja Turkki ovat parhaillaan liittymässä sopimukseen.

[28] European Security Strategy adopted by the European Council in December 2003.

[28] Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2003 hyväksymä Euroopan turvallisuusstrategia.