REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL AND THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE - First Report on the application of Directive 2000/31/EC of the European Parliament and of the Council of 8 June 2000 on certain legal aspects of information society services, in particular electronic commerce, in the Internal Market (Directive on electronic commerce)

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE - Ensimmäinen kertomus tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY ("direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä") soveltamisesta

TABLE OF CONTENTS

SISÄLLYSLUETTELO

1. INTRODUCTION

1. Johdanto

2. ECONOMIC AND TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS IN E-COMMERCE

2. Taloudelliset ja tekniset kehitysaskeleet sähköisessä kaupankäynnissä

3. TRANSPOSITION OF THE DIRECTIVE

3. Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

3.1. Transposition timetable

3.1 Aikataulu

3.2. Characteristics of transposition

3.2 Täytäntöönpanolainsäädännön piirteitä

3.3. Follow-up to transposition

3.3 Täytäntöönpanon seuranta

4. APPLICATION OF THE DIRECTIVE

4. Direktiivin soveltaminen

4.1. Internal Market

4.1 Sisämarkkinat

4.2. Establishment and information requirements

4.2 Sijoittautumista ja tietojen antamista koskevat vaatimukset

4.3. Commercial communications

4.3 Kaupallinen viestintä

4.4. Regulated professions

4.4 Säännellyt ammatit

4.5. Electronic contracting

4.5 Sähköisessä muodossa tehtävät sopimukset

4.6. Liability of internet intermediaries

4.6 Internet-välittäjien vastuu

4.7. Notice and take down procedures

4.7 Ilmoitus- ja poistamismenettelyt ("notice and take down")

4.8. Codes of conduct and out-of-court dispute settlement

4.8 Käytännesäännöt ja tuomioistuinten ulkopuoliset riitojen ratkaisumenettelyt

4.9. National e-commerce contact points

4.9 Sähköistä kaupankäyntiä käsittelevät kansalliset yhteyspisteet

5. INTERNATIONAL ASPECTS

5. Kansainväliset näkökohdat

5.1. International developments in e-commerce

5.1 Sähköisen kaupankäynnin kehitys kansainvälisesti

5.2. Enlargement

5.2 Laajentuminen

6. EVALUATING THE BENEFITS OF THE DIRECTIVE

6. Direktiivistä saatavien etujen arviointi

7. ACTION PLAN FOR THE FOLLOW-UP OF THE DIRECTIVE

7. Direktiivin seurantaa koskeva toimintasuunnitelma

7.1. Ensure the correct application of the Directive

7.1 Direktiivin moitteettoman täytäntöönpanon varmistaminen

7.2. Enhance administrative cooperation between Member States

7.2 Jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön vahvistaminen

7.3. Raise information and awareness with business and citizens

7.3 Tiedon lisääminen yritysten ja kansalaisten keskuudessa

7.4. Monitor policy developments and identify areas for additional action

7.4 Politiikan kehittymisen seuranta ja lisätoimia vaativien alojen kartoittaminen

7.5. Strengthen international cooperation and regulatory dialogue

7.5 Kansainvälisen yhteistyön ja sääntelyä koskevan vuoropuhelun tiivistäminen

8. CONCLUSIONS

8. Päätelmät

1. INTRODUCTION

1. Johdanto

This report provides the first assessment of the transposition and application of Directive 2000/31/EC on electronic commerce [1] ("the Directive") and its impact. It is based both on the Commission's experience and on feedback received from Member States, industry, professional and consumer associations and other interested parties of their experience with the Directive. In view of the short period of time since the adoption and transposition of the Directive, such experience is necessarily limited. However, it shows that the Directive has had a substantial and positive effect on e-commerce within Europe. Together with the Directive on transparency for information society services [2], which establishes a mechanism allowing the Commission to assess draft national legislation as to its compatibility with Community law, it creates a straightforward Internal Market framework which allows e-commerce to grow across national borders.

Tässä kertomuksessa tehdään ensimmäinen arviointi sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 2000/31/EY [1] (jäljempänä 'direktiivi') täytäntöönpanosta ja soveltamisesta sekä sen vaikutuksista. Arviointi perustuu sekä komission kokemuksiin että jäsenvaltioilta, elinkeinonharjoittajilta, ammattialajärjestöiltä, kuluttajajärjestöiltä ja muilta asiaan liittyviltä tahoilta saatuun palautteeseen direktiivin soveltamisesta. Koska direktiivin antamisesta ja täytäntöönpanosta on niin lyhyt aika, kokemukset ovat luonnollisesti vähäisiä. Arvioinnissa kävi kuitenkin ilmi, että direktiivillä on ollut merkittävää myönteistä vaikutusta sähköiseen kaupankäyntiin Euroopassa. Yhdessä tietoyhteiskunnan palvelujen avoimuutta koskevan direktiivin [2] kanssa, jossa vahvistetaan menettely, jonka avulla komissio voi arvioida, ovatko kansalliset lainsäädäntöluonnokset yhteisön lainsäädännön mukaisia, direktiivillä luodaan selkeät sisämarkkinapuitteet, jotka mahdollistavat sähköisen kaupankäynnin kasvun kansallisten rajojen yli.

[1] Directive 2000/31/EC of the European Parliament and of the Council of 8 June 2000 on certain legal aspects of information society services, in particular electronic commerce, in the Internal Market (Directive on electronic commerce), OJ L 178, 17.7.2000, p. 1.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8. kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista ("direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä"), EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

[2] Directive 98/34/EC of the European Parliament and of the Council of 22 June 1998 laying down a procedure for the provision of information in the field of technical standards and regulations and of rules on In formation Society services, OJ L 204, 21.7.1998, p. 37 as amended by Directive 98/48/EC of the Euro pean Parliament and of the Council of 20 July 1998, OJ L 217, 5.8.1998, p. 18. On 13.2.2003 the Commission adopted a report to the European Parliament and the Council which specifically evaluates the application of Directive 98/34/EC in the field of Information Society Services (COM(2003)69). The report underlines the benefits of the procedure, confirming the value of this Directive as an effective internal-market tool in this new economic field.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22. kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20. heinäkuuta 1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/48/EY (EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18). Komissio antoi 13.2.2003 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan direktiivin 98/34/EY soveltamista tietoyhteiskunnan palvelujen alalla (KOM(2003) 69). Kertomuksessa korostetaan menettelyn etuja ja vahvistetaan, että direktiivi on toimiva sisämarkkinaväline tällä uudella talouselämän alalla.

Work at European level aiming to promote the development of e-commerce started at an early stage with the Commission's 1997 Communication "A European Initiative in Electronic Commerce" [3]. This set a clear objective of creating a coherent European legal framework for e-commerce by the year 2000.

Euroopan tasoiset toimet sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi alkoivat varhaisessa vaiheessa, kun komissio antoi vuonna 1997 tiedonannon "Eurooppalainen elektronisen kaupankäynnin aloite" [3]. Tällä asetettiin selkeä tavoite yhtenäisten eurooppalaisten lainsäädäntöpuitteiden luomisesta sähköiselle kaupankäynnille vuoteen 2000 mennessä.

[3] COM(97) 157 final, 16.4.1997.

[3] KOM(97) 157 lopullinen, 16.4.1997.

Its importance was underlined by the 2000 Lisbon European Council, which set a new strategic goal for the European Union for the next decade: to become the most competitive and dynamic knowledge-based economy in the world. The Lisbon Council underlined that both citizens and business must have access to inexpensive, world-class communications infrastructure and a wide range of services and that realising Europe's full e-potential depended on creating the right conditions for e-commerce and the internet to flourish.

Asian merkitystä korostettiin vuonna 2000 Lissabonissa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, jossa Euroopan unionille asetettiin uusi strateginen päämäärä seuraavaa vuosikymmentä varten: siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. Lissabonin Eurooppa-neuvosto korosti, että kansalaisilla ja yrityksillä on oltava käytettävissään edullinen maailmanluokan viestintäinfrastruktuuri ja laaja palveluvalikoima ja että tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen Euroopassa riippuu siitä, luodaanko sähköisen kaupankäynnin ja Internetin menestykselle suotuisat edellytykset.

The Directive, which was adopted soon after the Lisbon Council, is fully in line with this objective. It removes obstacles to cross-border online services in the Internal Market and pro vides legal certainty to business and citizens alike. In so doing it enhances the competitiveness of European service providers, and stimulates innovation and job creation. It also contributes to the free flow of information and freedom of expression in the European Union.

Direktiivi annettiin piakkoin Lissabonin Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen, ja se on täysin samansuuntainen edellä esitetyn tavoitteen kanssa. Sillä pyritään poistamaan esteitä rajatylittäviltä Internet-palveluilta sisämarkkinoilla ja parannetaan oikeusvarmuutta sekä yritysten että kansalaisten kannalta. Samalla sillä lisätään eurooppalaisten palveluntarjoajien kilpailukykyä ja kannustetaan innovaatioita ja työpaikkojen luomista. Sillä myös edistetään tiedon vapaata kulkua ja ilmaisuvapautta Euroopan unionissa.

The Directive provides a light and flexible legal framework for e-commerce and addresses only those elements which are strictly necessary in order to ensure the proper functioning of the Internal Market in e-commerce. It is drafted in a technologically neutral way to avoid the need to adapt the legal framework constantly to new developments. [4] It covers a wide variety of services provided online (so-called "information society services") ranging from online newspapers and specialised news services (such as business or financial information), online selling of various products (books, computer hardware and software, pharmaceuticals, etc.) to the online provision of financial services (online banking, online investment). The latter are of particular importance as they are particularly suitable for cross-border delivery, which the Commission has recognized in its Communication on E-commerce and Financial Services [5]. The Directive applies horizontally across all areas of law which touch on the provi sion of information society services, regardless of whether it is a matter of public, private, or criminal law. Furthermore, it applies equally both to business-to-business (B2B) and business-to-consumer (B2C) e-commerce.

Direktiivillä luodaan keveät ja joustavat oikeudelliset puitteet sähköiselle kaupankäynnille, ja siinä käsitellään vain niitä tekijöitä, jotka ovat ehdottomasti tarpeen sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Direktiivi on laadittu teknologiselta kannalta katsottuna neutraalisti, jotta vältettäisiin tarve mukauttaa lainsäädäntöä jatkuvasti uuden kehityksen mukaisesti. [4] Se kattaa monenlaisia sähköisesti tarjottavia palveluita (nk. "tietoyhteiskunnan palveluita"), joihin sisältyvät esimerkiksi sähköiset sanomalehdet ja erikoistuneet uutispalvelut (esim. yritys- tai rahoitustietoja tarjoavat), erilaisten tuotteiden (esim. kirjojen, tietokonelaitteiden ja -ohjelmien, lääkkeiden) verkkomyynti ja rahoituspalvelujen (pankki- ja investointipalvelut) tarjoaminen Internetin kautta. Varsinkin viimeksi mainitut ovat tärkeitä, koska ne sopivat erityisen hyvin valtioiden rajat ylittävään palvelujen tarjoamiseen, minkä komissio on todennut sähköistä kaupankäyntiä ja rahoituspalveluita koskevassa tiedonannossa [5]. Direktiiviä sovelletaan laaja-alaisesti kaikilla lainsäädännön aloilla, jotka liittyvät tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamiseen riippumatta siitä, onko kyseessä julkis-, yksityis- vai rikosoikeus. Lisäksi se soveltuu yhtä hyvin yritysten väliseen (B2B) kuin yritysten ja kuluttajien väliseen (B2C) sähköiseen kauppaan.

[4] For instance, technological applications (WAP or PDA-sets) enabling the content to be accessed by a specific device do not constitute "modification of information" within the meaning of Article 12, but merely "technical specification of content".

[4] Esimerkiksi teknisiä sovelluksia (WAP-puhelimet tai kämmentietokoneet), jotka mahdollistavat sisällön saannin tietyllä laitteella, ei pidetä 12 artiklassa tarkoitettuna siirrettävän tiedon muuttamisena, vaan kyseessä on pikemminkin sisällön tekninen täsmentäminen.

[5] COM(2001) 66 final, 7.2.2001.

[5] KOM(2001) 66 lopullinen, 7.2.2001.

The cornerstone of the Directive is the Internal Market clause which creates the legal certainty and clarity needed for information society service providers to be able to offer their services throughout the entire Community. The provisions on the liability of intermediaries create legal certainty for intermediary service providers and thus help to ensure the provision of basic intermediary services in the internet. At the same time, the Directive's provisions on informa tion and transparency requirements, its rules on commercial communications, and the basic principles regarding electronic contracts provide for high standards in the conduct of online business in all Member States, thus also increasing consumer confidence.

Direktiivin kulmakivenä on sisämarkkinalauseke, joka luo oikeusvarmuutta ja selkeyttä, jota tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat tarvitsevat voidakseen tarjota palveluita kaikkialla yhteisössä. Välittäjien vastuuta koskevilla säännöksillä lisätään välityspalvelujen tarjoajien oikeusvarmuutta ja edistetään näin osaltaan perusvälityspalvelujen tarjontaa Internetissä. Samalla tiedottamista ja avoimuutta koskevilla vaatimuksilla, kaupallista viestintää koskevilla säännöillä sekä sähköisiä sopimuksia koskevilla perusperiaatteilla asetetaan tiukat vaatimukset verkkokaupalle kaikissa jäsenvaltioissa. Näin myös parannetaan kuluttajien luottamusta.

Due to the fact that the Directive was one of the first legal instruments which approached a broad range of legal issues related to several aspects of the development of e-commerce and which provided a coherent set of legal rules for e-commerce as such, it has attracted a considerable amount of attention amongst regula tors at international level and is a model for national, regional, or global regulatory initiatives [6].

Kun otetaan huomioon, että direktiivi oli yksi ensimmäisistä säädöksistä, joissa käsiteltiin monia sähköisen kaupankäynnin kehittämiseen liittyviä oikeudellisia seikkoja ja tarjottiin yhtenäinen joukko sääntöjä sähköistä kaupankäyntiä varten, kansainväliset lainsäätäjät ovat kiinnittäneet siihen erittäin paljon huomiota, ja se toimii mallina maailmanlaajuisissa, kansallisissa tai alueellisissa sääntelyaloitteissa. [6]

[6] UNCITRAL refers to the Directive in its on-going work on electronic contracts, cf. most recently the report on the 41st session of the Working Group on e-commerce at http://www.uncitral.org/ en-index.htm; Mercosur is in regular dialogue with the Commission on legal issues relating to e-commerce.

[6] UNCITRAL viittaa direktiiviin sähköisiä sopimuksia koskevassa omassa työssään (ks. tuorein raportti sähköistä kaupankäyntiä käsittelevän työryhmän 41. kokouksesta http://www.uncitral.org/ en-index.htm); Mercosur käy säännöllistä vuoropuhelua komission kanssa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista.

In parallel with the putting into place of the legal framework, work continues at European level with the aim of stimulating the development of e-business and e-government. In particular, the Commission set out a coherent strategy in its eEurope Action Plan, which was adopted in 2002 in order to continue with the realisation of the goals set by the Lisbon Council. [7]

Euroopan tasolla on rinnakkain lainsäädännön luomisen kanssa käynnissä toimia, joilla pyritään kannustamaan sähköisen kaupankäynnin ja sähköisen hallinnon kehittämistä. Komissio on esittänyt johdonmukaisen strategian eEurope-toimintasuunnitelmassaan, joka hyväksyttiin vuonna 2002 Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. [7]

[7] On research and development, see also Information Society Technologies 2003-04 Work Programme of the European Commission, available at http://www.cordis.lu/ ist.

[7] Tutkimuksen ja kehittämisen osalta ks. myös tietoyhteiskunnan teknologiaa koskeva Euroopan komission työohjelma 2003-2004, http://www.cordis.lu/ ist.

2. ECONOMIC AND TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS IN E-COMMERCE

2. Taloudelliset ja tekniset kehitysaskeleet sähköisessä kaupankäynnissä

Despite the downturn that affected the e-economy, e-commerce is steadily increasing in the European Union. Gradually, online success stories are emerging, for example online market places, business-to-business (B2B) platforms, and online finance. Development in the use of the internet has been rapid. There are estimated to be already 185 million European internet users. [8] Since the adoption of the Directive, growth in internet penetration in EU house holds has moved from 18% in 2000 to 43% in November 2002. Internet penetration in businesses is naturally much higher. Even amongst small enterprises (0-49 employees), by 2002, 84% had ac cess to the internet. Approximately 70% of EU companies have their own website. [9] More than two-thirds of SMEs use the internet as a business tool. The internet is a key factor for them to increase their competitiveness and to create new products and services.

Sähköiseen kauppaan vaikuttaneesta laskusuhdanteesta huolimatta sähköinen kaupankäynti on vakaasti kasvussa Euroopan unionissa. Pikkuhiljaa esiin on nousemassa menestystarinoita sähköisen kaupankäynnin alalla, esimerkiksi sähköisiä markkinapaikkoja, yritysten välisiä (business-to-business, B2B) Internet-kauppapaikkoja sekä Internet-rahoituspalveluita. Internetin käyttö on lisääntynyt nopeasti: tällä hetkellä Euroopassa arvioidaan olevan jo 185 miljoonaa Internetin käyttäjää. [8] Direktiivin antamisen jälkeen Internetin levinneisyys EU:n kotitalouksissa on kasvanut vuoden 2000 tasolta 18 prosentista 43 prosenttiin marraskuussa 2002. Internetin levinneisyys yrityksissä on luonnollisesti paljon suurempi. Pienyrityksistäkin (0-49 työntekijää) 84 prosentilla oli vuonna 2002 Internet-yhteys, ja noin 70 prosentilla EU:n yrityksistä on oma verkkosivu. [9] Enemmän kuin kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä käyttää Internetiä liiketoiminnan välineenä. Internet on avaintekijä niiden kilpailukyvyn kasvattamisessa sekä uusien tuotteiden ja palvelujen luomisessa.

[8] Source: Interactive Advertising Bureau UK, 2002, http:// www.iabuk.net. This is estimated to grow to 190 mil lion by the end of this year by eMarketer, http:// www.europemedia.net.

[8] Lähde: Interactive Advertising Bureau, UK, 2002 (http://www.iabuk.net). eMarketer arvioi määrän nousevan 190 miljoonaan tämän vuoden loppuun mennessä (http://www.europemedia.net).

[9] The European e-Business Report 2002/2003 edition, the Business W@tch of the European Commission, either at www.europa.eu.int/comm/enterprise/ict/policy/watch/index.htm or at www.ebusiness-watch.org.

[9] The European e-Business Report 2002/2003 edition, the Business W@tch of the European Commission, www.europa.eu.int/comm/enterprise/ict/policy/watch/index.htm tai www.ebusiness-watch.org.

Since the adoption of the Directive, the potential of e-commerce has, in addition, been growing due to the technological development of broadband and multiplatform access i.e. the possi bility of connecting to the internet via other means than a PC, such as digital TV and third generation mobile phones. [10] These developments are opening up a large variety of new opportu nities for online services. New services, applications and content will create new mar kets and provide the means for increasing productivity and hence growth and employment throughout the economy. They will also provide both citizens and business with more con venient access to information and communication tools. [11]

Direktiivin antamisen jälkeen myös sähköisen kaupankäynnin mahdollisuudet ovat kasvaneet laajakaistaviestinnän ja monikanavajakelun teknisen kehityksen ansiosta, mikä merkitsee Internetin käyttömahdollisuutta pöytätietokoneen lisäksi esimerkiksi digitaalitelevision tai kolmannen sukupolven matkaviestimen kautta. [10] Kehitys on avaamassa monenlaisia uusia mahdollisuuksia Internet-palveluille. Uudet palvelut, sovellukset ja sisällöt luovat uusia markkinoita ja antavat mahdollisuuden lisätä tuottavuutta ja sitä kautta kasvua ja työllisyyttä koko taloudessa. Lisäksi ne tuovat tietoa ja viestintäyhteydet helpommin kansalaisten ja yritysten käyttöön. [11]

[10] Communication of the European Commission "Towards the Full Roll-Out of Mobile Communications", COM(2002) 301 final, 11.6.2002.

[10] Komission tiedonanto Kohti kolmannen sukupolven matkaviestinnän toteuttamista, KOM(2002) 301 lopullinen, 11.6.2002.

[11] eEurope 2005: An information society for all, COM(2002) 263 final, 28.5.2002.

[11] Komission tiedonanto eEurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille, KOM(2002) 263 lopullinen, 28.5.2002.

Currently e-commerce represents only about 1-2% of retail sales in the EU, but the prospects for growth are promising: for instance, online Christmas shopping in 2002 saw an increase of 86% over the previous year. At present only about 12% of enterprises are selling online with tourism, financial services, publishing and software being the leading sectors, but their online purchasing has developed much faster. [12] However, according to estimates, B2C e-commerce is expected to increase from EUR10 billion in 2000 to EUR70 billion in 2003. [13] It is estimated that 54% of European internet users will shop online by 2006. [14]

Sähköinen kaupankäynti edustaa tällä hetkellä vain noin 1-2:ta prosenttia EU:n vähittäiskaupasta, mutta kasvunäkymät ovat lupaavat: esimerkiksi vuonna 2002 Internet-joulumyynti lisääntyi 86 prosenttia edellisvuodesta. Tällä hetkellä vain noin 12 prosenttia yrityksistä myy Internetin kautta - kärjessä ovat matkailuala, rahoituspalvelut, julkaisuala sekä tietokoneohjelmistot - mutta yritysten ostot Internetistä ovat lisääntyneet paljon nopeammin. [12] Yrityksiltä kuluttajille suuntautuvan sähköisen kaupankäynnin arvioidaan nousevan vuoden 2000 tasolta 10 miljardista eurosta 70 miljardiin euroon vuonna 2003. [13] Arvioiden mukaan myös 54 prosenttia Euroopan Internet-käyttäjistä tekee ostoksia Internetin kautta vuoteen 2006 mennessä. [14]

[12] eBusiness W@tch (reference above). In the UK and Germany, for instance, more than 50% of enterprises say they already use e-procurement.

[12] eBusiness W@tch (ks. edellä). Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa yli 50 prosenttia yrityksistä sanoo tekevänsä hankintoja Internetin kautta.

[13] European Information Technology Observatory, http:// www.eito.org.

[13] European Information Technology Observatory, http://www.eito.org.

[14] Interactive Advertising Bureau UK, 2002, http:// www.iabuk.net.

[14] Interactive Advertising Bureau, UK, 2002, http://www.iabuk.net.

In addition, online advertising is a fast growing sector. It has been predicted that growth in online advertising spending will outpace growth in total media spending in 2003. [15] Total spend ing on advertising grew about 2% in 2002, but online advertising has been growing about ten times faster. [16] Given the number of flexible forms which online advertising can take [17], and the relative speed with which marketers can modify the elements used in an online advertising campaign, marketers have been quick to utilise the various online advertising techniques available and to innovate in order to best suit the needs of potential customers, creating a more interactive marketing process. [18] Indeed, the internet has become a powerful tool for consumers to obtain information and compare offers in an efficient and user-friendly way, i.e., to make "pre-sale searches" enabling consumers to rapidly obtain information concerning the range and characteristics of products and services available both throughout Europe and globally. [19]

Lisäksi Internet-mainonta on nopeasti kasvava ala. Ennusteiden mukaan Internet-mainontaan käytettyjen menojen kasvu ylittää mainontaan kaikissa tiedotusvälineissä käytettyjen kokonaismenojen kasvun vuonna 2003. [15] Mainonnan kokonaismenot kasvoivat vuonna 2002 noin 2 prosenttia, mutta Internet-mainonta on kasvanut suunnilleen kymmenkertaisella vauhdilla. [16] Ottaen huomioon Internet-mainonnan monet joustavat muodot [17] ja suhteellisen nopeuden, jolla mainoskampanjaa voidaan muuttaa, markkinoijat ovat nopeasti ryhtyneet käyttämään erilaisia Internet-mainonnan tekniikoita ja keksimään uusia voidakseen parhaiten täyttää potentiaalisten asiakkaiden tarpeet ja ovat näin luoneet interaktiivisemman markkinointiprosessin. [18] Internetistä on tullut kuluttajille merkittävä tiedonsaantiväline, jossa he voivat vertailla tarjouksia tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti eli voivat tehdä myyntiä edeltäviä hakuja ja saada nopeasti tietoa Euroopassa ja koko maailmassa saatavilla olevien tuotteiden ja palvelujen valikoimasta ja ominaisuuksista. [19]

[15] eMarketer's Media Spending Outlook white paper, 2002.

[15] eMarketer's Media Spending Outlook white paper, 2002.

[16] In France and the UK record levels for online advertising have been noted in the second half of 2002, with a 52% increase in the UK compared with 2001 and a doubling of its size in France from 153 million euros in 2001 to 309 million euros in 2002, see "Europe's marketers switch to on-line", Interactive Ad vertising Bureau UK, June 2003.

[16] Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kirjattiin Internet-mainonnalle ennätystasot vuoden 2002 jälkipuoliskolla, jolloin UK:ssa kasvua oli 52 % vuoteen 2001 verrattuna ja Ranskassa ala kaksinkertaistui vuoden 2001 tasolta 153 miljoonasta eurosta 309 miljoonaan euroon vuonna; ks. Europe's marketers switch to on-line, Interactive Advertising Bureau UK, kesäkuu 2003.

[17] E.g. banner ads, pop-up ads, keyword searches.

[17] Esim. mainospalkit, ponnahdusmainokset (pop-up ads), avainsanahaut.

[18] For example, once a contact has been made with a customer (and his consent given), businesses are able to tailor product offers to individual customer requirements allowing for personal 'one to one' offers by e-mail. The gradual switch from the use of pop-up ads to more user-friendly keyword-search related ads reflects the development of user-friendly advertising techniques.

[18] Esimerkiksi kun asiakkaaseen on otettu yhteyttä (ja hänen suostumuksensa saatu), yritykset voivat räätälöidä tuotetarjouksia yksittäisten asiakasvaatimusten mukaisesti lähettämällä henkilökohtaisia tarjouksia sähköpostitse. Asteittainen siirtyminen pop-up-mainoksista käyttäjäystävällisempiin avainsanahakuun liittyviin mainoksiin osoittaa käyttäjäystävällisten mainontatekniikoiden kehittymistä.

[19] Online advertising, websites, e-mails, and search engine marketing have a distinct impact on the process of purchasing products even where the product is not sold on-line, see DoubleClick, Touchpoints: Effec tive Marketing Sequences in the Interactive Media Age, March 2003, http://www.doubleclick.com/us/knowledge/ documents/research/dc_touchpoints_0303.pdf. Sound statistics on the magnitude of the use of internet for pre-sale research is still lacking, however, surveys indicate that the figures are significant, see Research by the Interactive Advertising Bureau UK on the reach of interactive media around Europe.

[19] Internet-mainonnalla, verkkosivuilla, sähköpostilla ja hakukoneisiin liittyvällä mainonnalla on selvä vaikutus ostoprosessiin, vaikka tuotetta ei myytäisikään Internetin kautta. Ks. DoubleClick, Touchpoints: Effective Marketing Sequences in the Interactive Media Age, maaliskuu 2003, http://www.doubleclick.com/us/knowledge/ documents/research/dc_touchpoints_0303.pdf. Ennen ostoa tapahtuvien Internet-hakujen laajuudesta ei ole pitäviä tilastotietoja, mutta tutkimusten perusteella vaikuttaisi siltä, että määrät ovat huomattavia. Ks. Interactive Advertising Bureau UK -viraston toteuttamat tutkimukset interaktiivisen median kattavuudesta Euroopassa.

The competitiveness of EU service providers has recently been substantially improved in e-commerce by the entry into force of the Directive relating to VAT on digital services on 1 July 2003 [20], which eliminated competitive disadvantages suffered by EU service providers. The rules on electronic VAT compliance such as e-registration, e-filing and e-invoicing were also modernised.

EU:ssa toimivien palvelujen tarjoajien kilpailukyky sähköisen kaupan alalla on viime aikoina parantunut huomattavasti digitaalisten palvelujen arvonlisäveroa koskevan direktiivin tultua voimaan 1. heinäkuuta 2003 [20]. Direktiivillä poistettiin kilpailun haitat, joista EU:ssa toimivat palvelujen tarjoajat olivat kärsineet. Sähköistä alv-määräysten noudattamista, kuten sähköistä rekisteröitymistä, ilmoitusten tekoa ja laskutusta, koskevia sääntöjä myös nykyaikaistettiin.

[20] Council Directive 2002/38/EC of 7 May 2002 amending and amending temporarily Directive 77/388/EEC as regards the value added tax arrangements applicable to radio and television broadcasting services and certain electronically supplied services, OJ L 128, 15.5.2002, p. 41. See also Council Regulation (EC) 792/2002, OJ L 128, 15.5.2002, p. 1.

[20] Neuvoston direktiivi 2002/38/EY, annettu 7. toukokuuta 2002, direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta radio- ja televisiolähetyspalveluihin ja tiettyihin sähköisesti suoritettaviin palveluihin sovellettavien arvonlisäverojärjestelyjen osalta, EYVL 128, 15.5.2002, s. 41. Ks. myös neuvoston asetus (EY) 792/2002, EYVL L 128, 15.5.2002, s.1.

3. TRANSPOSITION OF THE DIRECTIVE

3. Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

3.1. Transposition timetable

3.1 Aikataulu

The deadline for Member States to transpose the Directive into national law was 17 January 2002, 18 months after the entry into force of the Directive on 17 July 2000. The Council and the European Parliament accepted a relatively short transposition period having agreed that setting up a legal framework for e-commerce was a matter of priority.

Jäsenvaltioiden määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 17. tammikuuta 2002, 18 kuukautta direktiivin voimaantulon (17. heinäkuuta 2000) jälkeen. Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät suhteellisen lyhyen täytäntöönpanokauden sovittuaan, että sähköistä kaupankäyntiä koskevien lainsäädäntöpuitteiden käyttöönotto oli prioriteetti.

There were, however, some delays in transposition, due mainly to the horizontal nature of the Directive, which affects a large variety of legal issues [21]. So far 12 Member States [22] have brought into force implementing legislation. In the remaining 3 Member States [23], work on the transposition of the Directive is well advanced. The Annex to this Report contains a list of national measures transposing the Directive. [24]

Täytäntöönpanossa oli kuitenkin joitakin viiveitä, jotka johtuivat pääasiassa direktiivin laaja-alaisuudesta, koska se vaikuttaa moniin juridisiin seikkoihin. [21] Tähän mennessä 12 jäsenvaltiota [22] on saattanut täytäntöönpanolainsäädännön voimaan. Lopuissa kolmessa jäsenvaltiossa [23] direktiivin täytäntöönpano on edennyt jo pitkälle. Tämän raportin liitteessä on luettelo direktiivin kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä. [24]

[21] These reasons came out in bilateral contacts with the Member States during the transposition. Many Member States, for instance, needed time to ensure wide national consultations of interested parties.

[21] Nämä syyt tulivat ilmi kahdenvälisissä neuvotteluissa jäsenvaltioiden kanssa täytäntöönpanokauden aikana. Monet jäsenvaltiot tarvitsivat lisäaikaa esimerkiksi täytäntöönpanosta kiinnostuneiden asianosaisten kuulemiseen.

[22] Belgium, Denmark, Germany, Greece, Spain, Ireland, Italy, Luxembourg, Austria, Finland, Sweden, United Kingdom. Of those, three Member States (Germany, Luxembourg, and Austria) transposed the Direc tive by the deadline of 17 January 2002.

[22] Belgia, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Irlanti, Italia, Luxemburg, Itävalta, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näistä kolme (Saksa, Luxemburg ja Itävalta) saattoivat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä määräaikaan 17. tammikuuta 2002 mennessä.

[23] France, Netherlands, and Portugal.

[23] Ranska, Alankomaat ja Portugali.

[24] In addition, the three EEA-countries, Iceland, Liechtenstein and Norway (Norway with the exception of the liability provisions, which will be separately implemented) have passed the implementing legislation. For accession and candidate countries, see section 5.2.

[24] Lisäksi kolmessa ETA-maassa Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa (Norjassa poikkeuksena ovat vastuuta koskevat säännöt, jotka pannaan erikseen täytäntöön) on annettu täytäntöönpanolainsäädäntöä. Ehdokasmaiden tilannetta on käsitelty kohdassa 5.2.

3.2. Characteristics of transposition

3.2 Täytäntöönpanolainsäädännön piirteitä

In general, national transpositions have closely followed the form and content of the Directive [25]. Member States, with the exception of the Netherlands, decided to transpose the Directive by a horizontal e-commerce law in order to create as clear and user-friendly a national framework as possible. Germany transposed the Directive by modifying its Teleservices Act. [26] The United Kingdom transposed the Directive in two parts: the general aspects and the financial services aspects. Belgium separated the main parts of the Directive and the Article 3(4)-(6) procedure into two separate laws for constitutional reasons.

Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden täytäntöönpanolainsäädännössä on noudateltu tarkasti direktiivin muotoa ja sisältöä. [25] Jäsenvaltiot Alankomaita lukuun ottamatta ovat päättäneet panna direktiivin täytäntöön laaja-alaisella sähköistä kaupankäyntiä koskevalla lailla, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman selvät ja käyttäjäystävälliset kansalliset puitteet. Saksa pani direktiivin täytäntöön muuttamalla telepalveluista annettua lakia. [26] Yhdistynyt kuningaskunta pani direktiivin täytäntöön kahdessa osassa: yleiset näkökohdat ja rahoituspalveluita koskevat näkökohdat. Belgia erotti toisistaan direktiivin keskeiset osat sekä 3 artiklan 4-6 kohdan menettelyn kahteen erilliseen lakiin perustuslaillisista syistä.

[25] As regards France, the Netherlands and Portugal, this comparison and other references in this report have been done on the basis of their draft laws, as the final laws were not yet available.

[25] Ranskan, Alankomaiden ja Portugalin osalta tässä raportissa esitetyt vertailut ja muut viitteet perustuvat niiden lakiluonnoksiin, koska lopullista lakia ei ollut vielä saatavilla.

[26] Germany was the only Member State which had already set up a horizontal legal framework at the national level prior to the adoption of the Directive, by virtue of the Teleservices Act (Teledienstegesetz vom 22. Juli 1997).

[26] Saksa oli ainoa jäsenvaltio, jossa oli jo olemassa horisontaaliset oikeuspuitteet kansallisella tasolla ennen direktiivin antamista (Teledienstegesetz, 22. heinäkuuta 1997).

In most Member States attention at the transposition stage was focused on the Internal Market clause and the provisions concerning liability of intermediary service providers. In addition, the correct transposition of the Directive has required a number of Member States to screen and modify existing national laws, for instance in order to remove obstacles to electronic contracting [27]. Some Member States included certain additional elements not covered by the Directive in their national laws: the liability of providers of hyperlinks and search en gines [28], notice and take down procedures for illegal content [29], registration requirements for information society service providers [30], filtering [31], data retention [32], cryptology [33], and additional rules on electronic contracting. Some Member States also included within the scope of their national e-commerce law matters excluded from the scope of application of the Directive, such as online gambling. [34]

Täytäntöönpanovaiheessa useimmissa jäsenvaltiossa keskeiselle sijalle asetettiin sisämarkkinalauseke ja välittävien palveluntarjoajien vastuuta koskevat säännökset. Lisäksi direktiivin moitteeton täytäntöönpano edellytti monia jäsenvaltiota tarkastelemaan ja muuttamaan voimassa olleita kansallisia lakeja, esimerkiksi sähköisessä muodossa tehtäviä sopimuksia koskevien esteiden poistamiseksi [27]. Jotkin jäsenvaltiot lisäsivät kansallisiin lakeihin tekijöitä, joita direktiivissä ei kateta: hyperlinkkien ja hakukoneiden tarjoajien vastuu [28], ilmoitus- ja poistamismenettelyt ("notice and take down") laittomien sisältöjen osalta [29], tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajia koskevat rekisteröintivaatimukset [30], estojärjestelmät [31], tietojen säilyttäminen [32], salaustekniikka [33] sekä sähköisesti tehtäviä sopimuksia koskevat lisäsäännöt. Jotkin jäsenvaltiot ovat lisäksi sisällyttäneet kansalliseen sähköistä kaupankäyntiä koskevaan lakiinsa seikkoja, jotka on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, kuten Internet-uhkapelit. [34]

[27] Consistent with Article 9.

[27] Direktiivin 9 artiklan mukaisesti.

[28] Spain, Austria, and Portugal (see the liability section below for further details).

[28] Espanja, Itävalta ja Portugali (ks. lisätietoja vastuuta käsittelevästä osasta jäljempänä).

[29] Finland has a copyright-specific notice and take down procedure laid down by law (as does EEA-country Ice land).

[29] Suomen laissa säädetään tekijänoikeuteen liittyvästä ilmoitus- ja poistamismenettelystä (samoin kuin ETA-maassa Islannissa).

[30] Spain and Portugal.

[30] Espanja ja Portugali.

[31] France.

[31] Ranska.

[32] Spain.

[32] Espanja.

[33] France and Luxembourg.

[33] Ranska ja Luxemburg.

[34] E.g., Spain, Austria, Luxembourg, and EEA-country Liechtenstein excluded gambling from the scope of the Internal Market principle only, with the effect that other parts of the national transposing measures ap ply fully to the provision of online gambling services.

[34] Esimerkiksi Espanja, Itävalta, Luxemburg ja ETA-maa Liechtenstein jättivät uhkapelit vain sisämarkkinaperiaatetta koskevan säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle, joten kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden muita osia sovelletaan täysimääräisesti Internet-uhkapelipalvelujen tarjontaan.

Throughout the transposition procedure the Commission services were in close cooperation with all Member States to provide them with assistance in ensuring the correct transposition of the Directive. Moreover, the large majority of the Member States notified their draft laws under the transparency procedure laid down in Directive 98/34/EC [35], since those drafts contained other rules affecting information society services, thus going beyond the mere transposition of the Directive. Both the close bilateral contacts with Member States and the notification procedure gave the Commission services an op portunity to thoroughly analyse and comment on the draft laws prior to their final adoption. This appeared to be a successful means of improving the quality of national transpositions.

Komission yksiköt tekivät koko täytäntöönpanoprosessin ajan tiivistä yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden kanssa ja antoivat apua direktiivien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi. Lisäksi suurin osa jäsenvaltioista ilmoitti lainsäädäntöluonnoksestaan direktiivissä 98/34/EY [35] säädetyn avoimuutta koskevan menettelyn mukaisesti, koska luonnokset sisälsivät muita tietoyhteiskunnan palveluihin vaikuttavia sääntöjä, jolloin kyseessä ei ollut pelkkä direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sekä tiiviit kahdenväliset yhteydet jäsenvaltioihin että ilmoitusmenettely antoivat komission yksiköille mahdollisuuden tarkastella ja kommentoida perusteellisesti lakiluonnoksia ennen niiden lopullista hyväksymistä. Tämä osoittautui onnistuneeksi keinoksi parantaa kansallisten täytäntöönpanosäädösten laatua.

[35] Directive 98/34/EC of the European Parliament and of the Council of 22 June 1998 laying down a procedure for the provision of information in the field of technical standards and regulations, OJ L 204, 21.7.1998, p. 37, as modified by Directive 98/48/EC, OJ L 217, 5.8.1998, p. 18.

[35] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22. kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY (EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18).

3.3. Follow-up to transposition

3.3 Täytäntöönpanon seuranta

According to the Commission's preliminary evaluation, transposition of the Directive is, in general, satisfactory. Nevertheless, analysis of the final laws as adopted by the Member States will need to continue in 2004. The preliminary analysis indicates that one or two adopted laws contain problems related, in particular, to the transposition of the provisions concerning the liability of internet intermediaries. Before taking any formal steps, the Commission services intend to launch a dialogue with the Member States concerned to discuss the different options for solving these problems.

Komission alustavan arvioinnin perusteella direktiivin täytäntöönpano on yleisesti ottaen ollut tyydyttävää. Jäsenvaltioiden hyväksymien lopullisten lakien tarkastelua on kuitenkin jatkettava vielä vuonna 2004. Alustavan arvioinnin mukaan muutamassa hyväksytyssä laissa on ongelmia, jotka liittyvät erityisesti Internet-välittäjien vastuuta koskevien säännösten täytäntöönpanoon. Ennen virallisten toimien aloittamista komission yksiköt aikovat keskustella kyseisten jäsenvaltioiden kanssa ja tarkastella eri vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.

4. APPLICATION OF THE DIRECTIVE

4. Direktiivin soveltaminen

4.1. Internal Market

4.1 Sisämarkkinat

The borderless nature of e-commerce required that the legal framework put in place for its operation had to provide legal certainty to both business and consumers. This legal certainty is brought about, along with other flanking measures, by the core feature of the Directive, the Internal Market clause.

Sähköiselle kaupankäynnille ominainen valtioiden rajat ylittävä toiminta edellyttää, että sen toimintaa koskevassa lainsäädännössä on tarjottava oikeusvarmuus sekä yrityksille että kuluttajille. Oikeusvarmuus toteutuu - muiden liitännäistoimenpiteiden ohella - direktiivin perustekijän, sisämarkkinalausekkeen ansiosta.

This provision takes the form of two complementary features: each Member State must ensure that a provider of informa tion society services established on its territory complies with the national provisions applica ble in that Member State which fall within the "coordinated field" [36], even when he provides services in another Member State; in turn, Member States may not, for reasons falling within the co-ordinated field, restrict the freedom to provide information society services from another Member State.

Tähän säännökseen sisältyy kaksi täydentävää tekijää: kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen alueelle sijoittautunut tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaja noudattaa jäsenvaltiossa sovellettavia kansallisia säännöksiä, jotka kuuluvat "yhteensovitetun alan" [36] piiriin, myös silloin, kun hän tarjoaa palveluita toisessa jäsenvaltiossa. Vastaavasti jäsenvaltio ei saa rajoittaa vapautta tarjota tietoyhteiskunnan palveluita toisesta jäsenvaltiosta syistä, jotka kuuluvat yhteensovitetun alan piiriin.

[36] I.e., requirements laid down in Member States' legal systems applicable to information society service providers or information society services, regardless of whether they are of a general nature or specifically designed for them, Art. 2(h).

[36] Tällä tarkoitetaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä asetettuja, tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajiin tai tietoyhteiskunnan palveluihin sovellettavia vaatimuksia riippumatta siitä, ovatko vaatimukset yleisluonteisia vai erityisesti tähän tarkoitukseen suunnattuja (direktiivin 2 artiklan h alakohta).

The Internal Market clause is subject to some limited derogations which are set out in the Annex to the Directive. There is also a case by case derogation to the Internal Market clause which Member States may use to take measures, such as sanctions or injunctions, to restrict the provision of a particular online service from another Member State where there is a need to protect certain identified interests, e.g. consumers. [37] Any measures taken by a Member State relying on this provision are subject to strict conditions under Article 3(4)-(6).

Sisämarkkinalausekkeeseen voidaan soveltaa joitakin rajoitettuja poikkeuksia, jotka esitetään direktiivin liitteessä. Sisämarkkinalausekkeesta voidaan myös poiketa tapauskohtaisesti, ja jäsenvaltiot voivat hyödyntää tätä toteuttaakseen toimenpiteitä, kuten seuraamuksia tai kieltoja, joilla rajoitetaan tietyn Internet-palvelun tarjontaa toisesta jäsenvaltiosta, jos on tarpeen suojella tiettyjä, esimerkiksi kuluttajien etuja. [37] Kaikkiin jäsenvaltioiden tämän säännöksen nojalla toteuttamiin toimenpiteisiin on sovellettava tiukasti 3 artiklan 4-6 kohdan mukaisia ehtoja.

[37] The Article 3(4)-(6) derogation.

[37] Direktiivin 3 artiklan 4-6 kohdassa säädetty poikkeus.

Contrary to the expectations of some Member States that they would have frequent need to use this derogation, to date this has not been the case. The Commission has received only 5 formal notifications, all coming from the same Member State and all dealing with essentially the same problem (i.e. the fraudulent use of premium rate numbers), two of which made use of the 'emergency' procedure provided for by Article 3(5). [38] In May 2003, the Commission issued a Communication on the application to financial services of Article 3(4) to (6) of the Electronic Commerce Directive [39] providing guidance on the application of this case by case derogation in the area of financial services. This guidance followed expressions of concern by a number of Member States regarding a full application of the Internal Market clause to financial services pending closer convergence in certain financial services areas. The Communication explains in what limited circumstances [40] a Member State which considers that consumers on its territory should be protected against a particular online financial service, may take measures against that particular incoming financial service following notification to the Commission. However, to date there have been no notifications from Member States concerning the provision of financial services. [41]

Jotkin jäsenvaltiot odottivat, että niiden olisi hyödynnettävä useinkin tätä poikkeusta, mutta tähän mennessä näin ei ole käynyt. Komissio on saanut vain viisi virallista ilmoitusta, jotka kaikki ovat samalta jäsenvaltiolta ja käsittelevät periaatteessa samaa ongelmaa (eli lisämaksullisten numeroiden väärinkäyttöä). Näistä kahdessa käytettiin 3 artiklan 5 kohdassa säädettyä kiireellisten tapausten menettelyä. [38] Komissio antoi toukokuussa 2003 tiedonannon sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 3 artiklan 4-6 kohdan soveltamisesta rahoituspalveluihin [39], jossa annettiin ohjeita tapauskohtaisen poikkeuksen soveltamisesta rahoituspalvelujen alalla. Ohjeet annettiin, kun useat jäsenvaltiot olivat ilmaisseet huolestumisensa sisämarkkinalausekkeen täysimittaisesta soveltamisesta rahoituspalveluihin odotettaessa tiiviimpää lähentymistä joillakin rahoituspalvelujen aloilla. Komissio selvitti, missä rajoitetuissa olosuhteissa [40] jäsenvaltio, joka katsoo, että sen alueella olevien kuluttajien suojelua olisi parannettava tietyn Internet-rahoituspalvelun osalta, voi toteuttaa toimenpiteitä kyseistä rahoituspalvelua kohtaan tehtyään ilmoituksen komissiolle. Tähän mennessä jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole tehneet yhtään ilmoitusta rahoituspalvelujen tarjoamisesta. [41]

[38] In a further case, the authorities of a Member State successfully took action to enforce their law transposing the Directive against a service provider established on their territory as a result of being requested to take appropriate action under national law by the authorities of another Member State. This action was taken pursuant to the co-operation obligation provided for by Article 3(4)(b), with the result that the problem was resolved without the Member State of destination needing to take any measures against the service provider.

[38] Toisessa tapauksessa jäsenvaltion viranomaiset toteuttivat toimia direktiivin täytäntöönpanolain soveltamiseksi alueelleen sijoittautunutta palveluntarjoajaa vastaan, koska toisen jäsenvaltion viranomaiset olivat pyytäneet niitä toteuttamaan asianmukaisia toimia kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Toimet toteutettiin 3 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetyn yhteistyövelvoitteen nojalla, ja tämän tuloksena ongelma ratkesi niin, että vastaanottajana olleen jäsenvaltion ei tarvinnut toteuttaa mitään toimia palveluntarjoajaa vastaan.

[39] Communication from the Commission to the Council, the European Parliament and the European Central Bank. Application to financial services of Article 3(4) to (6) of the Electronic Commerce Directive, COM(2003) 259 final, 14.5.2003.

[39] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 3 artiklan 4-6 kohdan soveltaminen rahoituspalveluihin, KOM(2003) 259 lopullinen, 14.5.2003.

[40] These circumstances are the same as for other information society services.

[40] Nämä olosuhteet ovat samat kuin muiden tietoyhteiskunnan palveluiden osalta.

[41] In his report to the European Parliament on the Commission Communication on e-commerce and Financial services (COM(2001) 66 final, 7.2.2001), Christopher Huhne stressed the importance of a full applica tion of the internal market clause to the area of financial services, given that area's particular suitability for cross border delivery, and also stressed the opportunities and benefits brought by the application of the Internal Market principle to e-commerce in Europe.

[41] Mietinnössään Euroopan parlamentille komission tiedonannosta "Sähköinen kaupankäynti ja rahoituspalvelut" (KOM(2001) 66 lopullinen, 7.2.2001) Christopher Huhne korosti, että on tärkeää soveltaa sisämarkkinalauseketta täysimittaisesti rahoituspalvelujen alalla, koska ala on erityisen sopiva rajatylittävään palvelujen tarjontaan. Hän korosti myös mahdollisuuksia ja etuja, joita sisämarkkinaperiaatteen soveltaminen tuo sähköiseen kaupankäyntiin Euroopassa.

4.2. Establishment and information requirements

4.2 Sijoittautumista ja tietojen antamista koskevat vaatimukset

Since Article 4(1) prohibits Member States from making the taking up and pursuit of the activity of an information society service provider subject to prior authorisation (or any other requirement having equivalent effect), no authorisation scheme exists in any of the Member States. Those Member States which had considered introducing such schemes in relation to all or some information society services refrained from doing so and in some cases abolished existing authorisation requirements. This has ensured that establishing as an information society service provider in a Member State is easy and not subject to bureaucratic hurdles.

Koska direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa kielletään jäsenvaltioita asettamasta ennakkolupaa (tai vaikutukseltaan vastaavaa vaatimusta) tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan toiminnan aloittamisen tai jatkamisen edellytykseksi, lupajärjestelmää ei ole olemassa missään jäsenvaltiossa. Ne jäsenvaltiot, joissa oli harkittu tällaisten järjestelmien käyttöönottoa kaikkien tai joidenkin tietoyhteiskunnan palvelujen osalta, jättivät sen tekemättä ja joissakin tapauksissa lakkauttivat voimassa olleet lupavaatimukset. Näin on varmistettu, että sijoittautuminen tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajaksi jäsenvaltioon on helppoa eikä sille ole byrokraattisia esteitä.

By contrast, Article 5 ensures transparency and better information regarding a service provider's identity and place of establishment. It requires, amongst other things, that the name of the service provider, his geographic address, details permitting his rapid contact, and relevant entries in trade or similar registers, are provided. This Article has been transposed almost literally by most of the Member States and the EEA countries.

Direktiivin 5 artiklalla sitä vastoin varmistetaan palvelun tarjoajan henkilöllisyyttä ja sijoittautumispaikkaa koskevien tietojen avoimuus ja parempi saanti. Siinä muun muassa vaaditaan, että palvelun tarjoajasta annetaan nimi, maantieteellinen osoite, yhteystiedot, jotka mahdollistavat nopean yhteydenoton, sekä tätä koskevat kaupparekisterissä tai muussa vastaavassa julkisessa rekisterissä olevat tiedot. Artikla on pantu lähes sanasanaisesti täytäntöön useimpien jäsenvaltioiden ja ETA-maiden lainsäädännössä.

There seems to be a certain lack of awareness regarding these information requirements amongst internet operators in the EU. However, information society service providers in general responded promptly and positively when shortcomings in the fulfilment of the Directive's information requirements were pointed out to them. [42] Member States will need to increase awareness of these requirements in order to make sure that businesses adapt their websites accordingly.

Vaikuttaa siltä, että nämä tiedonsaantivaatimukset eivät ole Internet-toimijoiden tiedossa EU:ssa. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat kuitenkin yleensä vastasivat nopeasti ja myönteisesti, kun niille osoitettiin, että direktiivin mukaisten tiedonsaantia koskevien vaatimusten täyttämisessä on puutteita. [42] Jäsenvaltioiden on parannettava tiedotusta näistä vaatimuksista sen varmistamiseksi, että yritykset mukauttavat verkkosivujaan niiden mukaisesti.

[42] Results of a sampling of websites carried out by VZBV (Verbraucherzentrale Bundesverband - German associa tion of consumer organisations) between October 2002 and February 2003, see http://www.vzbv.de/home/start/ index.php?page=themen&bereichs_id=5&themen_id=20&mit_id=164&task=mit. See also a study carried out by the European Consumer Centres, "Realities of the European online marketplace", available at http://www.iia.ie/downloads/ eec_report.pdf, with a focus on the implementation of the infor mation requirements pursuant to Directive 97/7/EC of the European Parliament and of the Council of 20 May 1997 on the protection of consumers in respect of distance contracts, OJ L 144, 4.6.1997, p. 19.

[42] Tulokset verkkosivujen testauksesta, jonka VZBV (Verbraucherzentrale Bundesverband - Saksan kuluttajajärjestöjen liitto) teki lokakuun 2002 ja helmikuun 2003 välisenä aikana; ks. http://www.vzbv.de/home/start/ index.php?page=themen&bereichs_id=5&themen_id=20&mit_id=164&task=mit. Ks. myös Euroopan kuluttajakeskusten tekemä tutkimus Realities of the European online marketplace (http://www.iia.ie/downloads/ eec_report.pdf), jossa keskitytään kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20. toukokuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY mukaisten tiedotusvaatimusten täytäntöönpanoon, EYVL L 144, 4.6.1997, s. 19.

4.3. Commercial communications

4.3 Kaupallinen viestintä

The ability of a firm to advertise its services or products on the internet has several important effects: it not only provides an excellent medium for firms of any size to make themselves known and provides a major source of revenue for many information society service providers, but importantly, also constitutes an excellent source of information for consumers.

Yrityksen mahdollisuus mainostaa palveluitaan tai tuotteitaan Internetissä saa aikaan useita merkittäviä vaikutuksia: se tarjoaa tietenkin erinomaisen välineen kaikenkokoisille yrityksille itsensä tunnetuksi tekemiseen ja tarjoaa huomattavan tulolähteen monille tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajille, mutta se myös muodostaa erinomaisen tietolähteen kuluttajille.

The Directive supplements existing Directives in the field of consumer protection [43] by, for example, adding to the transparency requirements in Community law with which online commercial communications, including discounts, promotional offers, competitions and games, must comply. These requirements [44] provide additional protection to consumers and enhance their confidence in e-commerce. This will be further complemented by the proposed Regulation on Sales Promotions [45], the proposed Directive on Unfair Commercial Practices [46] and the proposed Regulation on Enforcement Cooperation [47]; In addition, the requirement to clearly identify commercial communications set out in Article 6(a) of the Directive is similar to the one applicable to broadcasting in Article 10(1) of the Television Without Frontiers Directive [48]. Virtually all Member States have transposed Article 6(a) quasi literally. [49]

Direktiivillä täydennetään nykyisiä kuluttajansuojaa koskevia direktiivejä [43] esimerkiksi lisäämällä yhteisön lainsäädäntöön avoimuutta koskeva vaatimus, jota on noudatettava Internetissä julkaistavassa kaupallisessa viestinnässä, myös alennuksissa, tarjouksissa, kilpailuissa ja peleissä. Näillä vaatimuksilla [44] parannetaan kuluttajansuojaa ja kuluttajien luottamusta verkkokauppaan, ja niitä täydennetään vielä ehdotetulla asetuksella myynninedistämisestä sisämarkkinoilla [45] ja ehdotetulla direktiivillä sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla [46] sekä ehdotetulla asetuksella yhteistyöstä täytäntöönpanoasioissa [47]. Lisäksi direktiivin 6 artiklan a alakohdan vaatimus yksilöidä selkeästi kaupallinen viestintä vastaa rajatonta televisiotoimintaa koskevan direktiivin [48] 10 artiklan 1 kohdassa televisiolähetyksiin sovellettavaa vaatimusta. Käytännössä kaikki jäsenvaltiot saattoivat 6 artiklan a alakohdan osaksi kansallista lainsäädäntöä lähes kirjaimellisesti. [49]

[43] E.g., Directive 97/7/EC of the European Parliament and of the Council of 20 May 1997 on the protection of consumers in respect of distance contracts, OJ L 144, 4.6.1999, p. 19; Directive 2002/65/EC of the European Parliament and of the Council of 23 September 2002 concerning the distance marketing of consumer financial services, OJ L 271, 9.10.2002, p. 16; Directive 84/450/EEC of 10 September 1984 concerning misleading and comparative advertising, OJ L 250, 19.9.1984, p. 17, as amended by Direc tive 97/55/EC of the European Parliament and of the Council, OJ L 290, 23.10.1997, p. 18; Council Di rective 93/13/EEC of 5 April 1993 on unfair terms in consumer contracts, OJ L 95, 21.4.1993, p. 29.

[43] Esim. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/7/EY, annettu 20. toukokuuta 1997, kuluttajansuojasta etäsopimuksissa (EYVL L 144, 4.6.1999, s. 19), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY, annettu 23. syyskuuta 2002, kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16), neuvoston direktiivi 84/450/ETY, annettu 10. syyskuuta 1984, harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta (EYVL L 250, 19.9.1984, s. 17), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/55/EY (EYVL L 290, 23.10.1997, s. 18), sekä neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5. huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29).

[44] see Articles 5 and 6.

[44] Ks. direktiivin 5 ja 6 artikla.

[45] COM(2001) 546 final, 2.10.2001, amended proposal COM(2002) 585 final, 25.10.2002.

[45] KOM(2001) 546 lopullinen, 2.10.2001; muutettu ehdotus KOM(2002) 585 lopullinen, 25.10.2002.

[46] COM(2003) 356 final, 18.6.2003.

[46] KOM(2003) 356 lopullinen, 18.6.2003.

[47] COM(2003) 443 final, 18.7.2003.

[47] KOM(2003) 443 lopullinen, 18.7.2003.

[48] Directive 89/552/EEC on the co-ordination of certain provisions laid down by law, regulation or administrative action in Member States concerning the pursuit of television broadcasting activities, OJ L 298, 17.10.1989, p. 23, amended by Directive 97/36/EC, OJ L 202, 30.7.1997, p. 60, and currently under review. http://europa.eu.int/comm/avpolicy/regul/ twf/newint_en.htm.

[48] Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 89/552/ETY, EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23, jota on muutettu direktiivillä 97/36/EY, EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60 ja joka on parhaillaan tarkistettavana. http://europa.eu.int/comm/avpolicy/regul/ twf/newint_en.htm.

[49] Two Member States, France and Spain, have added an obligation to mention the word "publicity" in commercial communications

[49] Kaksi jäsenvaltiota, Ranska ja Espanja, ovat lisänneet velvoitteen mainita sana "mainos" kaupallisessa viestinnässä.

The Directive left open to Member States the possibility of allowing or prohibiting unsolicited commercial communications via e-mail by information society service providers established on their territory and limited itself to requiring such unsolicited commercial communications to be clearly identified.

Direktiivissä jätettiin jäsenvaltioille mahdollisuus sallia tai kieltää niiden alueelle sijoittuneiden tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien harjoittama ei-toivottu kaupallinen viestintä sähköpostin kautta, ja direktiivissä vaadittiin vain, että tällaiset ei-toivotut viestit on pystyttävä tunnistamaan selvästi.

However, unsolicited commercial communications have increasingly become a problem for consumers and business alike. Therefore, the issue of unsolicited commercial communications via e-mail has now been dealt with at Community level by Directive 2002/58/EC on Privacy and Elec tronic Communications [50], which allows the sending of unsolicited commercial communications via e-mail only after prior consent by the recipient, when the recipient is a natural person, or, within an established commercial relationship. The Commission has, in addition, launched work on complementary measures, in particular as regards technical and international aspects of unso licited commercial communications. [51] In the latter case, the Commission is focusing its efforts on international co-operation to fight unsolicited commercial communications, as most originate from outside the EU.

Ei-toivotusta kaupallisesta viestinnästä on kuitenkin tullut yhä suurempi ongelma kuluttajille ja yrityksille. Tämän vuoksi asiaa on nyt käsitelty yhteisön tasolla sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä 2002/58/EY [50], jossa sallitaan ei-toivottujen kaupallisten viestien lähettäminen sähköpostitse vain vastaanottajan ennalta antaman suostumuksen jälkeen, kun vastaanottaja on luonnollinen henkilö, tai kun kyseessä on vakiintunut kauppasuhde. Lisäksi komissio on käynnistänyt täydentäviä toimenpiteitä koskevia toimia, jotka liittyvät erityisesti ei-toivotun kaupallisen viestinnän teknisiin ja kansainvälisiin näkökohtiin. [51] Jälkimmäisessä tapauksessa komissio keskittää pyrkimyksensä kansainväliseen yhteistyöhön torjuakseen ei-toivottuja viestejä, joista suurin osa on peräisin EU:n ulkopuolelta.

[50] Directive 2002/58/EC of the European parliament and of the Council of 12 July 2002 concerning the process ing of personal data and the protection of privacy in the electronic communications sector, OJ L 201, 31.7.2002, p. 37. Article 7(2) of the Directive on electronic commerce, which applies to natural persons only, is now to be interpreted in the light of Directive 2002/58.

[50] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12. heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla, EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37. Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 7 artiklan 2 kohtaa, jota sovelletaan luonnollisiin henkilöihin, tulkitaan nyt direktiivin 2002/58 perusteella.

[51] For more information see http://europa.eu.int/rapid/start/cgi/ guesten.ksh?p_action.gettxt=gt&doc=IP/03/1015|0|RAPID&lg=EN&display=.

[51] Ks. lisätietoja seuraavasta osoitteesta: http://europa.eu.int/rapid/start/cgi/ guesten.ksh?p_action.gettxt=gt&doc=IP/03/1015|0|RAPID&lg=EN&display=.

4.4. Regulated professions

4.4 Säännellyt ammatit

The Directive obliges Member States to ensure that members of regulated professions may use commercial communications online, subject to compliance with professional rules in particular relating to the independence, honour and dignity of the profession. This means that members of regulated professions may provide information to clients via websites, which was previously not possible in a number of Member States. [52] Legislation transposing the Directive in many Member States explicitly sets down the princi ple that online advertising is permitted for the regulated professions under the conditions set out at Article 8(1) [53].

Direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että säänneltyjen ammattien harjoittajat voivat käyttää sähköistä kaupallista viestintää, jos se on erityisesti ammatin riippumattomuutta, kunniaa ja arvoa koskevien ammattisääntöjen mukaista. Tämä tarkoittaa sitä, että säännellyn ammatin harjoittajat voivat tarjota tietoa asiakkaille verkkosivuilla, mikä ei ollut aiemmin mahdollista useissakaan jäsenvaltioissa. [52] Monien jäsenvaltioiden täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistetaan nimenomaisesti periaate, jonka mukaan säänneltyjen ammattien harjoittajat saavat mainostaa Internetissä 8 artiklan 1 kohdan edellytysten mukaisesti. [53]

[52] For a general overview on Member States' rules on advertising by regulated professions see the study under taken by the Institut für höhere Studien, Wien for DG Competition, "Economic impact of regulation in the field of liberal professions in different Member States", available at http://europa.eu.int/comm/competition/ publications/publications/

[52] Säänneltyjen ammattien harjoittajien mainontaa koskevista jäsenvaltioiden säännöistä on yleinen katsaus tutkimuksessa, jonka Institut für höhere Studien -laitos (Wien) on toteuttanut kilpailun pääosaston pyynnöstä: Economic impact of regulation in the field of liberal professions in different Member States, http://europa.eu.int/comm/competition/ publications/publications/

liberal.

liberal.

[53] Belgium, Greece, Ireland, Italy, Austria, and Portugal in its present draft.

[53] Belgia, Kreikka, Irlanti, Italia, Itävalta ja Portugali tämänhetkisessä luonnoksessa.

Associations representing regulated professions at a European level have responded positively to the call launched by the Directive to develop codes of conduct relating to the use of commercial communications. The accountancy profession [54], lawyers [55], the doctors [56], pharmacists [57], and real estate agents [58] have established codes of conduct at a European level specifically designed to deal with online commercial communications. Some codes exclusively address online commercial communications, others cover a wider range of web-based services. A common thread to all codes is the emphasis on the obligation to provide accurate and truthful information and to refrain from advertising which is 'over commercial' so as to preserve the dignity and honourability of the profession.

Euroopan tasolla säänneltyjä ammatteja edustavat järjestöt ovat ottaneet myönteisesti vastaan direktiivissä esitetyn kehotuksen kehittää käytännesääntöjä, jotka liittyvät kaupallisen viestinnän käyttöön. Tilintarkastajat [54], lakimiehet [55], lääkärit [56], farmaseutit [57] ja kiinteistönvälittäjät [58] ovat laatineet Euroopan tasoisia käytännesääntöjä, joissa käsitellään nimenomaan sähköistä kaupallista viestintää. Joissakin käytännesäännöissä käsitellään pelkästään Internetissä tapahtuvaa kaupallista viestintää, toiset taas kattavat laajemman valikoiman Internet-pohjaisia palveluita. Yhteistä kaikille käytännesäännöille on se, että niissä korostetaan velvoitetta antaa tarkkoja ja todenmukaisia tietoja ja pidättäytyä mainonnasta, joka on "ylikaupallista", jotta säilytetään ammattikunnan arvokkuus.

[54] Model Code of Conduct Governing On-line Commercial Communications by Member Bodies of the Federa tion des Expert Comptables Europeens (FEE) and their members, available at http://www.fee.be/secretariat/PDFs/ Code%20of%20Conduct%20E-Commerce.pdf.

[54] Model Code of Conduct Governing On-line Commercial Communications by Member Bodies of the Federation des Expert Comptables Europeens (FEE) and their members, http://www.fee.be/secretariat/PDFs/ Code%20of%20Conduct%20E-Commerce.pdf.

[55] Electronic Communication and the Internet, available at http://www.ccbe.org/doc/En/ e_com_en.pdf.

[55] Electronic Communication and the Internet, http://www.ccbe.org/doc/En/ e_com_en.pdf.

[56] European Good Practice Guide for publicity relating to physicians' professional practice on the Net, available at http://www.cpme.be/adopted/ CPME_AD_Brd_160302_6_EN_fr.pdf.

[56] European Good Practice Guide for publicity relating to physicians' professional practice on the Net, http://www.cpme.be/adopted/ CPME_AD_Brd_160302_6_EN_fr.pdf.

[57] Les indications du GPUE concernant les services pharmaceutiques en ligne, available at http://www.pgeu.org/webdata/docs/ 01.06.20F%20PGEU11%20code%20de%20conduit.pdf.

[57] Les indications du GPUE concernant les services pharmaceutiques en ligne, http://www.pgeu.org/webdata/docs/ 01.06.20F%20PGEU11%20code%20de%20conduit.pdf.

[58] Code of conduct for real estate professionals in the field of e-commerce, available at http:// www.cepi.be.

[58] Code of conduct for real estate professionals in the field of e-commerce, http://www.cepi.be.

4.5. Electronic contracting

4.5 Sähköisessä muodossa tehtävät sopimukset

The Directive contains three provisions on electronic contracts, the most important of which being the obligation on Member States to ensure that their legal system allows for contracts to be concluded electronically, see Article 9(1). This provision, in effect, required Member States to screen their national legislation to eliminate provisions which might hinder the electronic conclusion of contracts. Many Member States have introduced into their legislation a horizontal provision stipulating that contracts concluded by electronic means have the same legal va lidity as contracts concluded by more "traditional" means. [59] In particular, as regards requirements in national law according to which contracts have to be concluded "in writing", Member States' transposition legislation clearly states that electronic contracts fulfil such requirement. [60]

Direktiivissä on kolme säännöstä, jotka koskevat sähköisesti tehtäviä sopimuksia. Tärkein näistä on jäsenvaltioiden velvoite huolehtia siitä, että niiden oikeusjärjestelmässä annetaan mahdollisuus sopimusten tekemiseen sähköisessä muodossa (ks. 9 artiklan 1 kohta). Tämä säännös itse asiassa edellyttää sitä, että jäsenvaltiot tarkastelevat kansallista lainsäädäntöään ja poistavat sieltä säännökset, jotka saattavat estää sopimusten tekemisen sähköisessä muodossa. Monet jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet lainsäädäntöönsä horisontaalisen säännöksen, jonka mukaan sähköisessä muodossa tehdyillä sopimuksilla on sama lainvoima kuin "perinteisemmin" keinoin solmituilla sopimuksilla. [59] Varsinkin kansallisen lain vaatimuksista, joiden mukaan sopimukset on solmittava "kirjallisesti", jäsenvaltioiden täytäntöönpanosäädöksissä todetaan selkeästi, että sähköiset sopimukset täyttävät nämä vaatimukset. [60]

[59] Belgium, Germany, Spain, France, Luxemburg, Finland.

[59] Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Luxemburg, Suomi.

[60] Moreover, the Directive has brought about changes in the national interpretation of 'in-writing' requirements, for instance in Germany as regards insurance contracts and the obligation that prior information be given in writing.

[60] Direktiivi on lisäksi muuttanut kansallista tulkintaa niiden vaatimusten osalta, jotka koskevat sopimuksen tekemistä "kirjallisena"; näin on esimerkiksi Saksassa vakuutussopimusten osalta ja niiden velvoitteiden osalta, joiden mukaan etukäteen toimitettavat tiedot on annettava kirjallisina.

The provisions in the Directive are complemented by Directive 1999/93 on Electronic Signatures [61], which aims at ensuring the legal recognition of electronic signatures, thereby allowing for functional equivalence in the conclusion of contracts between traditional paper documentation and electronic communications. Essentially, Article 5(1) of Directive 1999/93 gives a "qualified electronic signature" attached to electronic data the same status as a hand-written signature on a paper document. Article 5(2) of Directive 1999/93 provides that an electronic signature may not be denied legal effect and may not be considered inadmissible as evidence in legal proceedings solely on the ground that it is in electronic form or that it is not a "qualified" electronic signature.

Direktiivin säännöksiä täydentävät sähköisistä allekirjoituksista annetun direktiivin 1999/93 [61] säännökset, joilla pyritään varmistamaan, että sähköiset allekirjoitukset tunnustetaan lainvoimaisiksi, jolloin mahdollistetaan perinteisesti paperilla tehtävien ja sähköisesti tehtävien sopimusten toiminnallinen vastaavuus. Etenkin direktiivin 1999/93 5 artiklan 1 kohdassa annetaan "hyväksyttyyn varmenteeseen" perustuvalle sähköiselle allekirjoitukselle, joka liittyy sähköisessä muodossa olevaan tietoon, sama asema kuin paperilla olevaan tietoon käsin kirjoitetulle allekirjoitukselle. Direktiivin 1999/93 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että sähköiseltä allekirjoitukselta ei voida evätä oikeudellista vaikutusta ja hyväksyttävyyttä todisteena oikeudellisissa menettelyissä yksinomaan sen vuoksi, että allekirjoitus on sähköisessä muodossa tai se ei perustu "hyväksyttyyn varmenteeseen".

[61] Directive 1999/93/EC of the European Parliament and of the Council of 13 December 1999 on a Community framework for electronic signatures, OJ L 13, 19.1.2000, p. 12.

[61] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/93/EY, annettu 13. joulukuuta 1999, sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista, EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

Furthermore, Articles 10 and 11 of the Directive, concerning information to be provided about the electronic conclusion of contracts and the requirement to confirm receipt of an order are transposed almost literally in national legislation. Feedback from the Member States indicates that after some phasing in and initial difficulties, information society service providers quickly adapted their websites to comply with those requirements. [62]

Lisäksi direktiivin 10 ja 11 artikla, jotka koskevat sopimuksen sähköisestä tekemisestä annettavia tietoja ja vaatimusta tilauksen vastaanoton vahvistamisesta, on pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön lähes sellaisinaan. Jäsenvaltioilta saadun palautteen perusteella vaikuttaisi siltä, että siirtymävaiheen ja alkuvaikeuksien jälkeen tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat ovat nopeasti mukauttaneet verkkosivunsa vaatimusten mukaisiksi. [62]

[62] A sampling of e-commerce websites taken in April 2002 in one Member State showed that already four out of five websites complied with the information requirements imposed by the national legislation although it only had been in force for two months. A sampling in another Member State between October 2002 and February 2003 revealed certain deficiencies in the information provided and in the availability of technical means to correct input errors. However, the service providers who were made aware of prob lems in their web appearance promptly reacted to adapt their websites to the legal requirements, see http://www.vzbv.de/home/start/ index.php?page=themen&bereichs_id=5&themen_id=20&mit_id=164&task=mit.

[62] Huhtikuussa 2002 yhdessä jäsenvaltiossa tehtiin pistokokeita verkkokauppaan keskittyville Internet-sivuille ja havaittiin, että neljällä viidestä verkkosivusta noudatettiin tiedonantoa koskevia kansallisen lainsäädännön vaatimuksia, vaikka ne olivat olleet voimassa vasta kaksi kuukautta. Toisessa jäsenvaltiossa tehtiin pistokokeita lokakuun 2002 ja helmikuun 2003 välisenä aikana ja havaittiin, että sivuilla annetuissa tiedoissa sekä syöttövirheiden korjaamiseen tarkoitettujen teknisten keinojen saatavuudessa oli joitakin puutteita. Palveluiden tarjoajat, joille ilmoitettiin niiden verkkosivuilla olevista ongelmista, reagoivat kuitenkin nopeasti ja muuttivat verkkosivunsa vaatimusten mukaisiksi. Ks. seuraava osoite: http://www.vzbv.de/home/start/ index.php?page=themen&bereichs_id=5&themen_id=20&mit_id=164&task=mit.

Three Member States have included rules in their transposition legislation dealing with the actual moment of the conclusion of a contract. [63] In the other Member States this issue is governed by general contract law. So far, no case law has come to the attention of the Commission indicating difficulties created by the general contract law rules in determining the moment of conclusion of an electronic contract.

Kolmen jäsenvaltion täytäntöönpanolainsäädännössä on otettu käyttöön sääntöjä, joissa käsitellään sopimuksen tosiasiallista tekohetkeä. [63] Muissa jäsenvaltiossa aiheesta on säädetty yleisessä sopimusoikeudessa. Tähän mennessä komission tietoon ei ole tullut sellaista oikeuskäytäntöä, joka olisi liittynyt yleisen sopimusoikeuden säännöistä aiheutuneisiin vaikeuksiin määritettäessä sähköisesti tehdyn sopimuksen tekohetkeä.

[63] France, Luxemburg and Portugal (the latter clarifying that the acknowledgement of receipt does not necessar ily determine the moment of conclusion of the contract).

[63] Ranska, Luxemburg ja Portugali (viimeksi mainitun lainsäädännössä täsmennetään, että vastaanottoilmoitus ei välttämättä määritä sopimuksen tekohetkeä).

4.6. Liability of internet intermediaries

4.6 Internet-välittäjien vastuu

Articles 12-14 establish precisely defined limitations on the liability of internet intermediaries providing services consisting of mere conduit, caching and hosting. The limitations on liability in the Directive apply to certain clearly delimited activities carried out by internet intermediaries, rather than to categories of service providers or types of information. [64] The limitations on liability provided for by the Directive are established in a horizontal manner, meaning that they cover liability, both civil and criminal, for all types of illegal activities initiated by third parties.

Direktiivin 12-14 artiklassa annetaan täsmällisesti määritellyt rajoitukset välittäjinä toimivien palvelun tarjoajien vastuusta, kun niiden tarjoamia palveluita ovat vain siirtotoiminta, tallentaminen ja säilytys. Direktiivissä säädettyjä vastuuta koskevia rajoituksia sovelletaan tiettyihin selvästi rajattuihin toimiin, joita Internet-välittäjät harjoittavat, eikä palveluiden tarjoajien eri luokkiin tai tiedon eri lajeihin. [64] Direktiivissä säädetyt vastuuta koskevat rajoitukset on vahvistettu horisontaalisesti, eli ne kattavat sekä siviili- että rikosoikeudellisen vastuun kolmansien osapuolien toteuttamien kaikentyyppisten laittomien toimien osalta.

[64] In particular, the limitation on liability for hosting in Article 14 covers different scenarios in which third party content is stored, apart from the hosting of web-sites, for example, also bulletin boards or 'chat-rooms'.

[64] Erityisesti 14 artiklan mukainen säilytystä koskevan vastuun rajoittaminen kattaa - verkkosivujen säilytyksen lisäksi - eri tilanteita, joissa kolmannen osapuolen sisältö tallennetaan (esimerkiksi ilmoitustaulut ja keskusteluryhmät).

The Directive does not affect the liability of the person who is at the source of the content nor does it affect the liability of intermediaries in cases which are not covered by the limitations defined in the Directive. Furthermore, the Directive does not affect the possibility of a national court or administrative authority to require a service provider to terminate or prevent an infringement. [65] These questions are subject to the national law of the Member States.

Direktiivi ei vaikuta sellaisen henkilön vastuuseen, joka toimii sisällön lähteenä, eikä se vaikuta välittäjien vastuuseen tapauksissa, jotka eivät kuulu direktiivissä määriteltyjen rajoitusten piiriin. Direktiivi ei myöskään vaikuta kansallisen tuomioistuimen tai viranomaisen mahdollisuuteen vaatia palvelun tarjoajaa lopettamaan lainvastainen toiminta tai ehkäistä se. [65] Nämä kysymykset on ratkaistava jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä.

[65] Nevertheless, a scenario in which large scale use is made of injunctions as part of a general policy to fight against illegal content rather than being used against a specific infringement, may raise certain con cerns. For example, in 2002, the authorities of North Rhine-Westphalia ordered around 90 internet ac cess providers to block access to a number of specified sites.

[65] Tiettyä huolestumista saattaa kuitenkin herättää tilanne, jossa kieltoja käytetään laajamittaisesti osana yleistä politiikkaa laittoman sisällön torjumiseksi eikä niinkään yksittäisissä rikkomustapauksissa. Vuonna 2002 esimerkiksi Nordrhein-Westfalenin viranomaiset määräsivät noin 90 Internet-yhteyksien tarjoajaa sulkemaan pääsyn tietyille sivuille.

The limitations on the liability of intermediaries in the Directive were considered indispensable to ensuring both the provision of basic services which safeguard the continued free flow of information in the network and the provision of a framework which allows the internet and e-commerce to develop. Different approaches in the legislation and case law emerging from Member States and the resulting legal uncertainty for cross-border activities gave rise to the risk of obstacles to the free provision of cross-border services. However, Community-level action was limited to what was deemed necessary to prevent such a risk materialising. [66]

Direktiivissä säädettyjä välittäjien vastuuta koskevia rajoituksia pidettiin välttämättöminä, jotta voitaisiin taata peruspalveluiden tarjonta, joka takaa tiedon jatkuvan ilmaisen virran verkossa, ja tarjota puitteet, jotka mahdollistavat Internetin ja sähköisen kaupankäynnin kehittymisen. Jäsenvaltioiden lainsäädännön ja oikeuskäytännön eroavaisuudet ja niistä seuraava oikeudellinen epävarmuus rajatylittävissä toimissa uhkasivat luoda esteitä palveluiden vapaalle tarjonnalle valtioiden välillä. Yhteisön tason toimet rajoitettiin kuitenkin niihin, joita pidettiin välttämättöminä estämään tällaisen riskin toteutuminen. [66]

[66] These conclusions were based on careful analysis of existing rules and emerging case law, including a study on "Existing rules in Member States governing liability for information society services" commissioned by the Commission from Deloitte & Touche in 1998.

[66] Nämä päätelmät perustuvat tarkkaan voimassa olevien sääntöjen ja syntyvän oikeuskäytännön analyysiin, myös tutkimukseen Existing rules in Member States governing liability for information society services, jonka Deloitte & Touche toteutti komission tilauksesta vuonna 1998.

Articles 12-14 provide, in a harmonised manner, for situations in which the intermediaries mentioned in these Articles cannot be held liable and Member States may not create additional conditions to be satisfied before an intermediary service provider can benefit from a limitation on liability. It appears that the Member States have, in general, transposed Articles 12-14 correctly. Many Member States opted to transpose Articles 12-14 quasi literally. [67]

Direktiivin 12-14 artiklassa säädetään yhdenmukaistamisesta niissä tapauksissa, joissa artikloissa tarkoitettuja, välittäjinä toimivia palvelujen tarjoajia ei voida pitää vastuullisina. Jäsenvaltiot eivät voi asettaa lisäedellytyksiä, jotka välittävän palvelun on täytettävä, ennen kuin siihen voidaan soveltaa vastuuta koskevia rajoituksia. Yleisesti ottaen jäsenvaltiot näyttävät panneen 12-14 artiklan täytäntöön moitteettomasti. Monissa jäsenvaltioissa päätettiin panna 12-14 artikla täytäntöön lähes sanasanaisesti. [67]

[67] So far, the Commission services have identified, on a preliminary basis, 1-2 cases, in which the Member States appear not to have implemented correctly the limitations on liability, but the analysis of these cases continues.

[67] Komission yksiköt ovat tähän mennessä havainneet alustavassa tarkastelussa 1-2 tapausta, joissa jäsenvaltiot eivät välttämättä ole panneet vastuuta koskevia rajoituksia moitteettomasti täytäntöön, mutta tapauksia tutkitaan edelleen.

In addition to the matters dealt with by Articles 12-14, some Member States [68] decided to provide for limitations on the liability of providers of hyperlinks and search engines. [69] This was motivated by the wish to create incentives for investment and innovation and enhance the de velopment of e-commerce by providing additional legal clarity for service providers. Whilst it was not considered necessary to cover hyperlinks and search engines in the Directive, the Commission has encouraged Member States to further develop legal security for internet in termediaries. It is encouraging that recent case-law in the Member States recognizes the importance of linking and search engines to the functioning of the internet. In general, this case-law appears to be in line with the Internal Market objective to ensure the provision of basic intermediary services, which promotes the development of the internet and e-commerce. Consequently, this case-law does not appear to give rise to any Internal Market concerns [70].

Direktiivin 12-14 artiklassa käsiteltyjen seikkojen lisäksi jotkin jäsenvaltiot [68] ovat päättäneet säätää hyperlinkkien ja hakukoneiden tarjoajien vastuuta koskevista rajoituksista. [69] Perusteena on ollut luoda kannustimia investointeja ja innovaatiotoimintaa varten ja lujittaa sähköisen kaupankäynnin kehittämistä parantamalla palvelun tarjoajien oikeudellisen tilanteen selkeyttä. Direktiivissä ei pidetty tarpeellisena käsitellä hyperlinkkejä ja hakukoneita, mutta komissio on kannustanut jäsenvaltioita kehittämään Internet-välittäjien oikeusturvaa edelleen. On rohkaisevaa, että jäsenvaltioiden tuoreessa oikeuskäytännössä tunnustetaan linkkien ja hakukoneiden merkitys Internetin toiminnalle. Tämä oikeuskäytäntö näyttää pääosin noudattavan sisämarkkinatavoitetta varmistaa perusverkkopalvelujen tarjonta, jolla edistetään Internetin ja sähköisen kaupan kehitystä. Näin ollen mainittu oikeuskäytäntö ei näytä aiheuttavan sisämarkkinoihin liittyviä ongelmia. [70]

[68] Spain, Austria and EEA-State Liechtenstein and Portugal in its draft law.

[68] Espanja, Itävalta ja ETA-valtio Liechtenstein sekä Portugali lakiluonnoksessaan.

[69] Spain and Portugal have opted for the model of Article 14 both for search engines and hyperlinks, whereas Austria and Liechtenstein have opted for the model of Article 12 for search engines and of Article 14 for hyperlinks.

[69] Espanja ja Portugali ovat valinneet 14 artiklan mukaisen mallin sekä hakukoneiden että hyperlinkkien osalta, ja Itävalta ja Liechtenstein ovat valinneet 12 artiklan mallin hakukoneiden osalta ja 14 artiklan mallin hyperlinkkien osalta.

[70] For example in France TGI Paris, référé, 12 mai 2003, Lorie c/M. G.S. et SA Wanadoo Portails, in Germany in the case Verlagsgruppe Handeslblatt v. Paperboy, aus dem Bundesgerichtshof (BGH), Urteil vom 17. Juli 2003 - I ZR 259/00.

[70] Esimerkiksi Ranskassa TGI Paris, välipäätös, 12.5.2003, Lorie c/M. G.S. et SA Wanadoo Portails, Saksassa asia Verlagsgruppe Handeslblatt v. Paperboy, aus dem Bundesgerichtshof (BGH), Urteil 17.7.2003 - I ZR 259/00.

In a few cases [71] national courts have already interpreted the Directive. However, in these cases, the national implementing measures of the Directive had not yet been adopted in the States concerned.

Muutamissa tapauksissa kansalliset tuomioistuimet ovat jo tulkinneet direktiiviä [71]. Näissä tapauksissa direktiivin kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä ei kuitenkaan ollut vielä annettu kyseisissä valtioissa.

[71] Cases Deutsche Bahn v. XS4ALL, judgement by Gerechtshof te Amsterdam (Court of Appeals), 762/02 SKG, of 7.11.2002, and Deutsche Bahn v. Indymedia, judgement by Rechtbank Amsterdam (District Court), KG 02/1073, of 20.6.2002, in the Netherlands (judgements available at http:// www.rechtspraak.nl); and Case Public Prosecutor v. Tele2 in the EEA-country Norway, judgement by Borgarting Lagmannsrett (Court of Appeals), 02-02539 M/01, of 27.6.2003. Tele2 was acquitted when the public prosecutor dropped charges against it.

[71] Asiat Deutsche Bahn v. XS4ALL, tuomion antaja Gerechtshof te Amsterdam (vetoomustuomioistuin), 762/02 SKG, 7.11.2002, ja Deutsche Bahn v. Indymedia, tuomion antaja Rechtbank Amsterdam (alueellinen tuomioistuin), KG 02/1073, of 20.6.2002, Alankomaissa (tuomiot saatavilla osoitteesta http://www.rechtspraak.nl); syyttäjä v. Tele2 ETA-maassa Norjassa, tuomion antaja Borgarting Lagmannsrett (vetoomustuomioistuin), 02-02539 M/01, 27.6.2003. Tele2 vapautettiin syytteestä, kun syyttäjä ei nostanut kannetta sitä vastaan.

There is still very little practical experience on the application of Articles 12-14, but the feedback received so far from the Member States and interested parties has, in general, been positive. The approach taken in the Directive appears to have wide reaching support among stakeholders. In any case the Commission will, in accordance with Article 21, continue to monitor and rigorously analyse any new developments, including national legislation, case-law and administrative practices related to intermediary liability and will examine any future need to adapt the present framework in the light of these developments, for instance the need of additional limitations on liability for other activities such as the provision of hyperlinks and search engines. [72]

Direktiivin 12-14 artiklan soveltamisesta on edelleen erittäin vähän käytännön kokemuksia, mutta tähän mennessä jäsenvaltioilta ja asiaan liittyviltä tahoilta saatu palaute on enimmäkseen ollut myönteistä. Direktiivissä omaksutulla lähestymistavalla vaikuttaa olevan laajasti tukea sidosryhmien keskuudessa. Komissio kuitenkin aikoo - 21 artiklan mukaisesti -edelleen seurata ja analysoida tarkasti asiaan liittyvää uutta kehitystä, myös välittäjien vastuuseen liittyvää kansallista lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä sekä hallinnollisia käytäntöjä, ja tarkastelee jatkossa tarvetta mukauttaa nykyisiä puitteita tämän kehityksen mukaan, esimerkiksi onko tarvetta asettaa vastuuta koskevia lisärajoituksia muiden toimintojen kuten hyperlinkkien ja hakukoneiden tarjoamisen osalta. [72]

[72] The approach of the Member States who opted to legislate on the hyperlinks and search engines does not seem to give rise to a risk of fragmentation of the Internal Market. The Commission is, however, actively following work in Member States relating to liability issues such as the fundamental work carried out by "Le Forum des droits sur l'Internet" in France, which has published recommendations on hyperlinks called "Hyperliens: Statut Juridique", published 3.3.2003, and "Quelle responsabilité pour les créateurs d'hyperliens vers des contenus illicites, published 23.10.2003, both available at http://www.foruminternet.org/ recommandations/.

[72] Hyperlinkkejä ja hakukoneita koskevan sääntelyn valinneiden jäsenvaltioiden lähestymistapa ei vaikuta aiheuttavan riskiä sisämarkkinoiden pirstoutumisesta. Komissio kuitenkin seuraa aktiivisesti jäsenvaltioissa vastuukysymyksen osalta toteutettavia toimia, kuten Ranskassa Le Forum des droits sur l'Internet -foorumin tekemää perustyötä; foorumi on julkaissut hyperlinkkien oikeudellista asemaa koskevan suosituksen Hyperliens: Statut Juridique, 3.3.2003, ja Quelle responsabilité pour les créateurs d'hyperliens vers des contenus illicites, julkaistu 23.10.2003, molemmat saatavilla osoitteessa http://www.foruminternet.org/ recommandations/.

Article 15 prevents Member States from imposing on internet intermediaries, with respect to activities covered by Articles 12-14, a general obligation to monitor the information which they transmit or store or a general obligation to actively seek out facts or circumstances indicating illegal activities. This is important, as general monitoring of millions of sites and web pages would, in practical terms, be impossible and would result in disproportionate burdens on intermediaries and higher costs of access to basic services for users. [73] However, Article 15 does not prevent public authorities in the Member States from imposing a monitoring obliga tion in a specific, clearly defined individual case.

Direktiivin 15 artiklassa kielletään, että jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelun tarjoajille 12-14 artiklassa tarkoitettujen palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja tai yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita. Tämä on tärkeää, koska miljoonien verkkosivujen yleinen valvonta olisi käytännössä mahdotonta ja aiheuttaisi välittäjille suhteettoman rasitteen ja nostaisi käyttäjiltä perittäviä peruspalvelujen käyttökustannuksia. [73] Direktiivin 15 artiklassa ei kuitenkaan estetä jäsenvaltioiden viranomaisia asettamasta valvontavelvoitetta tietyissä tarkoin määritellyissä yksittäisissä tapauksissa.

[73] In this context, it is important to note that the reports and studies on the effectiveness of blocking and filtering applications appear to indicate that there is not yet any technology which could not be circumvented and provide full effectiveness in blocking or filtering illegal and harmful information whilst at the same time avoiding blocking entirely legal information resulting in violations of freedom of speech.

[73] On huomattava, että esto- ja suodatusjärjestelmien tehokkuutta koskevien tutkimusten mukaan vaikuttaisi siltä, että vielä ei ole sellaista tekniikkaa, jota ei voitaisi kiertää ja joka toimisi aukottomasti laittoman ja haitallisen tiedon estämiseksi tai suodattamiseksi niin, että samalla vältettäisiin täysin laillisen tiedon estäminen, mikä johtaisi sananvapauden rikkomiseen.

4.7. Notice and take down procedures

4.7 Ilmoitus- ja poistamismenettelyt ("notice and take down")

The conditions under which a hosting provider is exempted from liability, as set out at Article 14(1)(b) constitute the basis for the development of notice and take down procedures for ille gal and harmful information [74] by stake-holders. Article 14 applies horizontally to all types of information. At the time when the Directive was adopted, it was decided that notice and take down procedures should not be regulated in the Directive itself. Instead Article 16 and Recital 40 expressly encourage self-regulation in this field. [75]

Edellytykset, joilla Internet-palvelinpalvelujen tarjoaja voidaan vapauttaa vastuusta 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, muodostavat perustan laittoman ja haitallisen tiedon ilmoitus- ja poistamismenettelyiden kehittämiselle. [74] Direktiivin 14 artiklaa sovelletaan horisontaalisesti kaikentyyppiseen tietoon. Kun direktiivi hyväksyttiin, sovittiin, että ilmoitus- ja poistamismenettelyjä ei pitäisi säännellä direktiivillä. Direktiivin 16 artiklassa ja johdanto-osan 40 kappaleessa nimenomaisesti kannustetaan itsesääntelyyn alalla. [75]

[74] Mechanisms run by interested parties aimed at identifying illegal information hosted on the network and at facilitat ing its rapid removal.

[74] Asiaan liittyvien tahojen käyttämät menettelyt, joilla pyritään tunnistamaan verkossa oleva laiton tieto ja helpottamaan sen nopeaa poistamista.

[75] The European Parliament, when adopting the Directive in 2000, invited the Commission to encourage the estab lishment of efficient notice and take down procedures by interested parties. European Parliament legislative resolution on the Council common position for adopting a European Parliament and Council Directive on certain legal aspects of Information Society services, in particular electronic commerce, in the Internal Market, 4.5.2000, OJ C 041, 7.2.2001, p. 38.

[75] Hyväksyessään direktiiviä vuonna 2000 Euroopan parlamentti totesi, että komission olisi kannustettava asiaan liittyviä tahoja kehittämään toimivia ilmoitus- ja poistamismenettelyitä. Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista, 4.5.2000 (EYVL C 41, 7.2.2001, s. 38).

This approach has also been followed by the Member States in their national laws transposing the Directive. Out of those Member States which have transposed the Directive, only Finland has included a legal provision setting out a notice and take down procedure concerning copyright infringements only. [76] All the other Member States have left this issue to self-regulation [77].

Myös jäsenvaltiot ovat noudattaneet tätä lähestymistapaa kansallisessa täytäntöönpanolainsäädännössään. Niistä jäsenvaltioista, jotka ovat panneet direktiivin täytäntöön, vain Suomi on sisällyttänyt lainsäädäntöönsä säännöksen, joka koskee ainoastaan tekijänoikeusrikkomuksiin sovellettavaa ilmoitus- ja poistamismenettelyä. [76] Kaikki muut jäsenvaltiot ovat jättäneet asian itsesääntelyn kohteeksi [77].

[76] Amongst the EEA countries, Iceland has also set out a statutory notice and take down procedure.

[76] ETA-maista Islanti on myös vahvistanut lakisääteisen ilmoitus- ja poistamismenettelyn.

[77] Belgium has set up a horizontal co-regulatory procedure: Coopera tion Protocol between the Belgian administration and the Belgian Association of internet Service Providers, http://www.ispa.be/en/ c040201.html

[77] Belgia on ottanut käyttöön horisontaalisen yhteissääntelymenettelyn: Cooperation Protocol between the Belgian administration and the Belgian Association of internet Service Providers, http://www.ispa.be/en/ c040201.html

In accordance with Article 21(2), which requires the Commission to analyse the need for proposals concerning notice and take down procedures, the Commission has actively encouraged stakeholders to develop notice and take down procedures and has systematically collected and analysed information about emerging procedures. [78] The Commission has participated in European and international fora where notice and take down procedures have been discussed: in particular, in the Global Business Dialogue [79], in the workshops organised by the European Parliamentarians Internet Group (e-Ping) [80], and in the Rights Watch Project [81]. It has also encouraged Member States to actively work with stakeholders and has cooperated with the Spanish presidency, which held discussions with Member States in the information society working group of the Council.

Direktiivin 21 artiklan 2 kohdassa komissiota vaaditaan arvioimaan tarvetta antaa ehdotuksia, jotka koskevat ilmoitus- ja poistamismenettelyjä, ja tämän mukaisesti komissio on aktiivisesti kannustanut sidosryhmiä kehittämään ilmoitus- ja poistamismenettelyjä ja on järjestelmällisesti kerännyt ja analysoinut tietoa kehitteillä olevista menettelyistä. [78] Komissio on osallistunut eurooppalaisille ja kansainvälisille foorumeille, joilla on keskusteltu ilmoitus- ja poistamismenettelyistä; tällaisia ovat esimerkiksi Global Business Dialogue [79], Euroopan parlamentin Internet-ryhmän järjestämät seminaarit (e-Ping) [80] sekä Rights Watch Project [81]. Komissio on myös kannustanut jäsenvaltioita työskentelemään aktiivisesti yhdessä sidosryhmien kanssa ja tehnyt yhteistyötä puheenjohtajavaltio Espanjan kanssa, joka järjesti jäsenvaltioiden kanssa keskusteluja tietoyhteiskuntaa käsittelevässä neuvoston työryhmässä.

[78] Different procedures have been analysed and several companies and organisations have been consulted in the Member States, e.g., the Complainants Bureau for Discrimination on the Internet in the Netherlands; XS4ALL (The Netherlands); Telefónica (Spain); Nokia (Finland); Telia (Sweden), BT online (UK); Internet Watch Foundation (UK); eBay; The European Internet Services Association (Euroispa); The European Federation for the Interactive Software Industry; and the Motion Pictures Association of America.

[78] Erilaisia menettelyjä on analysoitu ja useisiin yrityksiin ja järjestöihin on oltu yhteydessä jäsenvaltioissa, esim. Internetissä tapahtuvaa syrjintää koskevia valituksia käsittelevä virasto (Alankomaat), XS4ALL (Alankomaat), Telefónica (Espanja), Nokia (Suomi), Telia (Ruotsi), BT online (UK), Internet Watch Foundation (UK), eBay, The European Internet Services Association (Euroispa), The European Federation for the Interactive Software Industry sekä Motion Pictures Association of America.

[79] Work in the Global Business Dialogue (GBDe) has been followed closely by the Commission through contact with the principal companies involved. The GBDe issued a Recommendation in September 2000 on a specific model for a notice and take down procedure for intellectual property rights. With the encouragement of the Commission the GBDe created in 2002 a task force on Combating Harmful Internet Content with the purpose of addressing notice and take down for other harmful content. This task force issued a Recommendation on October 2002 containing suggestions address to internet intermediaries and to the public authorities on how to develop "processes for dealing with harmful content in the internet", http://www.gbde.org.

[79] Komissio on seurannut tiiviisti Global Business Dialoguen (GBDe) tekemää työtä olemalla yhteydessä asiaan liittyviin tärkeimpiin yrityksiin. GBDe antoi syyskuussa 2000 suosituksen mallista teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä ilmoitus- ja poistamismenettelyjä varten. Komission kannustamana GBDe perusti vuonna 2002 työryhmän käsittelemään Internetin haitallisten sisältöjen torjuntaa; tarkoituksena oli käsitellä haitallisen sisällön ilmoitus- ja poistamismenettelyitä. Työryhmä antoi lokakuussa 2002 suosituksen, johon sisältyi Internet-välittäjille ja viranomaisille suunnattuja ehdotuksia siitä, miten olisi kehitettävä Internetin haitallisen sisällön torjuntaa koskevia prosesseja, http://www.gbde.org .

[80] Http:// www.eping.org.

[80] Http://www.eping.org.

[81] The Rights Watch Project is a research project financed by the Commission through its 5th Framework Pro gram for Research. The project was created in order to set up a fully functioning pilot that would facilitate a pan European self regulatory procedure for the removal of material infringing intellectual property rights. It has been the only initiative so far at European level on notice and take-down. Representatives from the Commission have been present all along the negotiations of the project and, in particular, by participating in the two fora that the project has held, where internet service providers, right holders and users associations were represented, http:// www.rightswatch.com.

[81] Rights Watch Project on tutkimushanke, jota komissio rahoittaa tutkimuksen viidennen puiteohjelman kautta. Hankkeella haluttiin luoda täysin toimiva pilottihanke, joka helpottaisi Euroopan laajuisen itsesääntelymenettelyn käyttöönottoa teollis- ja tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin poistamiseksi. Se on tähän mennessä ollut ainoa ilmoitus- ja poistamismenettelyihin liittyvä aloite Euroopan tasolla. Komission edustajat ovat alusta lähtien olleet läsnä hanketta koskevissa neuvotteluissa ja ovat osallistuneet hankkeen puitteissa järjestettyihin kahteen foorumiin, joissa olivat edustettuina palveluiden tarjoajien, oikeuksien omistajien sekä käyttäjien järjestöt, http://www.rightswatch.com.

The Council Recommendation on the protection of minors and human dignity [82] adopted in 1998 is the first legal instrument at EU level concerning the content of audiovisual and information services made available on the internet. The Recommendation offers guidelines for the development of national self-regulation regarding the protection of minors and human dignity. In particular, it requests internet service providers to develop codes of good conduct so as to better apply current legislation. [83]

Vuonna 1998 annettu neuvoston suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi [82] on ensimmäinen EU-tasoinen oikeusnormi, joka koskee Internetissä tarjottavien audiovisuaalisten ja tietopalvelujen sisältöä. Suosituksessa annetaan suuntaviivoja kansallisen itsesääntelyn kehittämiseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelun alalla. Siinä vaaditaan erityisesti, että Internet-palvelujen tarjoajat kehittävät hyviä käytännesääntöjä nykyisen lainsäädännön paremmaksi soveltamiseksi. [83]

[82] Council Recommendation of 24 September 1998 on the development of the competitiveness of the European audiovisual and information services industry by promoting national frameworks aimed at achieving a comparable and effective level of protection of minors and human dignity (98/560/EC), OJ L 270, 7.10.1998, p. 48.

[82] Neuvoston suositus, annettu 24. syyskuuta 1998, Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle (98/560/EY), EYVL L 270, 7.10.1998, s. 48.

[83] The implementation of the Recommendation was evaluated for the first time in 2000/2001.The report on the application of this Recommendation published in 2001 (COM(2001)106 final) showed that the application of the Recommendation was already then overall quite satisfactory. The Commission is working on a second report on the implementation of the Recommendation, whose adoption is foreseen at the end of 2003 on the basis of a questionnaire, which was sent to both the Member States and the acceding States. The objective of the new report is to establish what progress has been made in comparison to the situation in 2000, when the data was collected for the first application report.

[83] Suosituksen täytäntöönpanoa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2000 ja 2001. Vuonna 2001 julkaistu kertomus tämän suosituksen soveltamisesta (KOM(2001) 106 lopullinen) osoitti, että suosituksen soveltaminen oli jo tuolloin yleisesti tyydyttävää. Komissio työstää toista kertomusta suosituksen soveltamisesta, ja se annetaan vuoden 2003 lopussa kyselyn pohjalta, joka lähetettiin sekä jäsenvaltioihin että liittymistä valmisteleviin maihin. Tämän uuden kertomuksen tavoitteena on saada selville, mitä edistystä on saavutettu verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen, jolloin tiedot kerättiin ensimmäistä soveltamiskertomusta varten.

The Commission has also been working, in the context of its Safer Internet Action Plan, to combat illegal and harmful content on global networks. [84] Directive 2001/29/EC on copyright and related rights [85] requires Member States to ensure that rightholders are in a position to apply for injunctions, under certain conditions, against intermediaries whose services are used by a third party to infringe a copyright or related right. The Commission also presented a proposal on the enforcement of intellectual property rights, which, amongst other issues, provides for appropriate remedies with respect to internet-related infringements of intellectual property, including injunctive relief. [86]

Komissio on lisäksi toiminut - Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan toimintasuunnitelman [84] puitteissa - torjuakseen maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä. Tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista annetussa direktiivissä 2001/29/EY [85] edellytetään, että jäsenvaltiot varmistavat sen, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus hakea kieltoa tai määräystä sellaista välittäjää vastaan, joiden palvelua kolmas osapuoli käyttää rikkoakseen tekijänoikeutta tai lähioikeutta. Komissio on myös esittänyt teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevan ehdotuksen [86], jossa muun muassa säädetään asianmukaisista oikeuskeinoista Internetiin liittyvissä teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomuksissa, myös kieltotuomion hankkimisesta.

[84] Safer Internet Action Plan, OJ L 33, 6.2.1999, p. 1, and its follow-up , Decision No 1151/2003/EC of 16 June 2003, OJ L 162, 1.7.2003, p.1.

[84] Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva toimintasuunnitelma (EYVL L 33, 6.2.1999, s. 1) ja sen seuranta, päätös N:o 1151/2003/EY, tehty 16. kesäkuuta 2003, EYVL L 162, 1.7.2003, s. 1.

[85] Directive 2001/29/EC of the European Parliament and of the Council of 22 May 2001 on the harmonisation of certain aspects of copyright and related rights in the information society, OJ L 167, 22.6.2001, p. 10

[85] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22. toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa, EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10.

[86] Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on measures and procedures to ensure the enforcement of intellectual property rights, COM(2003) 46 final, 30.1.2003. Article 2 of the proposed Directive states that it shall not affect Directive 2000/31/EC.

[86] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja menettelyistä, KOM(2003) 46 lopullinen, 30.1.2003. Ehdotetun direktiivin 2 artiklassa todetaan, että se ei vaikuta direktiiviin 2000/31/EY.

Intermediary service providers have, themselves, in cooperation with national authorities as well as with other stakeholders, such as IP rightholders, been active in fighting against illegal activity on the internet, whilst also seeking to ensure a balance between the legitimate interests of users, other interested parties, and the freedom of speech. In this regard, intermediary service providers have been instrumental in the production of national codes of conduct for internet service providers [87], some of which have also been notified to the Commission [88].

Välittäjinä toimivat palveluntarjoajat ovat olleet aktiivisesti mukana - yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja muiden sidosryhmien, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden, kanssa - torjumassa laitonta toimintaa Internetissä. Samalla ne ovat pyrkineet varmistamaan tasapainon käyttäjien ja muiden asiaan liittyvien tahojen oikeutettujen etujen ja sananvapauden välillä. Tässä suhteessa välittäjinä toimivat palveluntarjoajat ovat olleet keskeisessä asemassa laadittaessa kansallisia käytännesääntöjä Internet-palveluiden tarjoajille. [87] Joistakin käytännesäännöistä on ilmoitettu myös komissiolle. [88]

[87] EuroISPA's members' codes of conduct, available at http:// www.euroispa.org.

[87] EuroISPAn jäsenten käytännesäännöt saatavilla osoitteesta http://www.euroispa.org.

[88] For example the Code of Practice and Ethics by the Internet Service Providers Association of Ireland, http:// www.ispai.ie.

[88] Esimerkiksi Internet Service Providers Association -järjestön eettiset ja käytännesäännöt, http://www.ispai.ie.

Analysis of work on notice and take down procedures shows that though a consensus is still some way off, agreement would appear to have been reached among stake holders as regards the essential elements which should be taken into consideration. Although some further work among stake holders seems to be necessary to clarify a number of outstanding issues, the Commission at this stage does not see any need for a legislative initiative.

Ilmoitus- ja poistamismenettelyjä koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka täyttä yksimielisyyttä ei vielä ole saavutettukaan, sidosryhmät vaikuttavat päässeen sopimukseen keskeisistä tekijöistä, jotka olisi otettava huomioon. Sidosryhmien parissa on vielä tehtävä lisätyötä, jotta saataisiin selvitettyä joitakin ratkaisevia seikkoja, mutta komissio ei kuitenkaan pidä lainsäädäntöaloitetta tarpeellisena tässä vaiheessa.

4.8. Codes of conduct and out-of-court dispute settlement

4.8 Käytännesäännöt ja tuomioistuinten ulkopuoliset riitojen ratkaisumenettelyt

The Directive calls on trade, professional, and consumer associations to contribute to developing a reliable and flexible framework for e-commerce by drawing up codes of conduct. Very often such codes are associated with what are termed 'trustmark schemes' or 'labels'. [89] Several associations have established sector specific codes and trustmark schemes at European level [90] and many more codes exist at a national level [91]. However, it appears that after an initial boom in the establishment of trustmarks and labels immediately following adoption of the Directive in 2000 and 2001, activity in this area slowed down. [92] The Commission therefore appeals to business and consumer organisations as well as to Member States to continue to actively support and promote initiatives in this area.

Direktiivissä kehotetaan toimialajärjestöjä sekä ammattiala- ja kuluttajajärjestöjä osallistumaan sähköistä kauppaa koskevien luotettavien ja joustavien puitteiden kehittämiseen laatimalla käytännesääntöjä. Usein tällaiset käytännesäännöt liittyvät järjestelmiin, joista käytetään nimitystä "luotettavuusmerkintäjärjestelmä" tai "laatumerkintä". [89] Useat järjestöt ovat laatineet alakohtaisia sääntöjä ja luotettavuusmerkintäjärjestelmiä Euroopan tasolla [90], ja kansallisella tasolla on vielä useampia sääntöjä. [91] Vaikuttaa kuitenkin siltä, että heti direktiivin antamisen jälkeen vuosina 2000 ja 2001 esiintynyt alkuinnostus luotettavuusmerkintäjärjestelmien tai laatumerkintöjen laatimiseen on hiipunut. [92] Komissio kehottaakin yrityksiä ja kuluttajajärjestöjä samoin kuin jäsenvaltioita edelleen tukemaan ja edistämään alaa koskevia aloitteita aktiivisesti.

[89] BEUC, the European Consumer Organisation, and UNICE, the European Industry and Employer's association, reached an agreement on principles for such trustmark schemes which takes up many of the require ments set out in the Directive and deals with codes of conduct regarding information to be provided, procedures for placing of orders, and the like. The agreement can be found at: http://212.3.246.118/1/ PEDMMGECEFLNDAPDCIBCDIKLPDBY9DAWW69LTE4Q/UNICE/docs/DLS/2002-03813-E.pdf. The European Commission had initiated and financed work to develop a horizontal European trustmark scheme incorporating a code of conduct, called "Webtrader", a project co-financed by DG Enterprise from 2000 until February 2003, see http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/ policy/webtrader.htm. However, no agreement on a horizontal, cross-sectorial code could be reached between the participants.

[89] Euroopan kuluttajaliitto BEUC ja EY:n teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestö UNICE ovat tehneet sopimuksen tällaisten luotettavuusmerkintäjärjestelmien periaatteista. Sopimukseen on sisällytetty monia direktiivissä asetettuja vaatimuksia, ja siinä käsitellään käytännesääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi annettavia tietoja ja tilausten tekemiseen liittyviä menettelyitä. Sopimus löytyy seuraavasta osoitteesta: http://212.3.246.142/2/ FOIPENMDEALMDJGKIJADKBADPDBY9DWDPN9DW3571KM/BEUC/docs/DLS/2002-01026-01-E.pdf. Euroopan komissio on käynnistänyt ja rahoittaa toimia kattavan eurooppalaisen luotettavuusmerkintäjärjestelmän kehittämiseksi. Järjestelmään on tarkoitus sisällyttää käytännesäännöt Webtrader-nimisestä hankkeesta, joka on saanut yhteisrahoitusta yrityksen pääosastolta vuodesta 2000 alkaen vuoden 2003 helmikuuhun saakka. Ks. http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/ policy/webtrader.htm. Osallistujat eivät kuitenkaan päässeet sopimukseen kattavista, alojen välisistä käytännesäännöistä.

[90] E.g., for the insurance sector: http://www.cea.assur.org/cea/publ/ download/article149.pdf; for direct marketing: http://www.fedma.org/img/db/ Code_of_conduct_for_e-commerce.pdf; and for e-commerce retailers: http://www.euro-label.com/euro-label/ ControllerServlet.

[90] Esim. vakuutusala: http://www.cea.assur.org/cea/publ/ download/article149.pdf; suoramarkkinointi: http://www.fedma.org/img/db/ Code_of_conduct_for_e-commerce.pdf; Internet-kaupan vähittäismyyjät: http://www.euro-label.com/euro-label/ ControllerServlet.

[91] E.g., "Chamber-Trust + Web-Trader" in Belgium (http://194.78.225.199/fr/ index.html); "TrustedShops" in Germany (http://www.trustedshops.de/de/ home); "l@belsite" in France (http:// www.labelsite.org); "e-commerce Gütezeichen" in Austria (http:// www.guetezeichen.at); "bbbonline" in the UK (http:// www.bbbonline.org).

[91] Esim. "Chamber-Trust + Web-Trader" Belgiassa (http://194.78.225.199/fr/ index.html), "TrustedShops" Saksassa (http://www.trustedshops.de/de/ home), "l@belsite" Ranskassa (http://www.labelsite.org), "e-commerce Gütezeichen" Itävallassa (http://www.guetezeichen.at) ja "bbbonline" Yhdistyneessä kuningaskunnassa (http://www.bbbonline.org).

[92] This might also be a direct consequence of the general downturn in the e-economy.

[92] Se voi olla myös suora seuraus yleisestä sähköisen kaupan taantumisesta.

In B2B e-commerce, the Commission has already established an expert group to promote the elaboration of codes of conduct in B2B internet trading platforms. The expert group has prepared a report with a checklist for the assessment of such codes. [93]

Yritysten välisen (B2B) sähköisen kaupan alalla komissio on jo perustanut asiantuntijaryhmän edistämään käytännesääntöjen laadintaa yritysten välisillä Internet-markkinapaikoilla. Asiantuntijaryhmä on valmistellut kertomuksen, joka sisältää tarkistuslistan käytännesääntöjen arvioimiseksi [93].

[93] Report of the Expert Group on B2B Internet trading platforms. Final Report (http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/ policy/b2b/wshop/fin-report.pdf). To further promote the work of the expert group, the Commission will prepare a Communication on fair trade in B2B.

[93] Report of the Expert Group on B2B Internet trading platforms. Lopullinen kertomus (http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/ policy/b2b/wshop/fin-report.pdf). Edistääkseen asiantuntijaryhmän työskentelyä komissio valmistelee tiedonannon hyvän kauppatavan mukaisesta yritysten välisestä kaupankäynnistä.

The increase in opportunities and geographical reach brought about by e-commerce also gives rise to a risk of cross border disputes between trading partners. It is in such cases crucial that access to rapid and flexible out-of-court dispute resolution schemes exists. For this reason, the Directive both obliges Member States to allow for the development of out-of-court dispute settlement mechanisms by electronic means and encourages the development of such schemes. In recent years a wealth of out of court dispute resolution initiatives, often in connection with codes of conduct, has appeared. [94] The Commission has supported the development of such schemes and continues to do so. [95]

Sähköisen kaupankäynnin mukanaan tuoma mahdollisuuksien lisääntyminen ja maantieteellisen kattavuuden laajentuminen voi myös aiheuttaa valtioiden rajat ylittäviä riitoja kauppakumppaneiden välille. Tällaisissa tapauksissa on ratkaisevan tärkeää, että käytettävissä on nopeita ja joustavia tuomioistuinten ulkopuolisia riitojen ratkaisumenettelyitä. Tästä syystä direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot mahdollistamaan sähköisesti käytettävien tuomioistuinten ulkopuolisten riitojen ratkaisumenettelyiden kehittäminen ja kannustamaan tällaisten menettelyiden kehittämistä. Viime vuosina on ollut runsaasti aloitteita, jotka koskevat tuomioistuinten ulkopuolisia riitojen ratkaisumenettelyitä, ja ne ovat usein liittyneet käytännesääntöihin. [94] Komissio on tukenut ja tukee jatkossakin tällaisten menettelyiden kehittämistä. [95]

[94] See, e.g., the overview by the Centre for Socio-Legal Studies at Oxford University, established with funding from the European Commission under the Internet Action Plan at http://www.selfregulation.info/cocon/ coc-reviss03-dwc-020510.htm. See also more generally on ADR the Commission's Green paper on alternative dispute resolution in civil and commercial law, COM(2002) 196 final, 19.4.2002, at http://europa.eu.int/eur-lex/en/com/gpr/ 2002/com2002_0196en01.pdf.

[94] Ks. esimerkiksi Oxfordin yliopiston Centre for Socio-Legal Studies -keskuksen tekemä katsaus, jonka laatimiseen on saatu Euroopan komission rahoitusta Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevasta toimintasuunnitelmasta: http://www.selfregulation.info/cocon/ coc-reviss03-dwc-020510.htm. Ks. myös yleisemmin tietoja vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä komission vihreässä kirjassa Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (KOM(2002) 196 lopullinen, 19.4.2002), http://europa.eu.int/eur-lex/en/com/gpr/ 2002/com2002_0196en01.pdf.

[95] ECODIR, for instance, is a pilot project carried out by a consortium of university partners and financed by the Commission. Until June 2003 it has provided an easily accessible online system for the resolution of disputes between consumers and e-commerce businesses. It is now in the process of being evaluated with a view to its continuation. See http://www.ecodir.org/about_us/ index.htm. The IST project (IST-2000-25464) "E-Arbitration" (Electronic Arbitration Tribunal) provides an alternative dispute resolution system for SMEs. It defines the technological requirements, the necessary infrastructure and the regulatory framework for establishing and coordinating an internationally distributed Arbitration Tribunal using networked computers and intelligent multi-agent systems as their primary means of communication. Project URL: httm://www.e-global.es/arbitration/ With the initiatives EEJ NET and FIN-Net, although not limited to e-commerce, the Commission, together with Member States, has established out-of-court complaints networks to help business and consumers re solve disputes in the Internal Market quickly and efficiently. More information can be found at EEJ-Net's website http:// www.eejnet.org and at FIN-Net's website http:// finnet.jrc.it.

[95] Esimerkiksi ECODIR on pilottihanke, jonka on toteuttanut korkeakoulujen yhteenliittymä ja joka on saanut komissiolta rahoitusta. Hankkeessa luotiin kesäkuuhun 2003 mennessä helppokäyttöinen Internet-järjestelmä kuluttajien ja sähköistä kaupankäyntiä harjoittavien yritysten riitojen ratkaisuun. Hanketta ollaan parhaillaan arvioimassa, jonka jälkeen päätetään se jatkamisesta. Lisätietoja osoitteessa http://www.ecodir.org/about_us/ index.htm. IST-hanke (IST-2000-25464) E-Arbitration (Electronic Arbitration Tribunal) tarjoaa vaihtoehtoisen riitojenratkaisujärjestelmän pk-yrityksille. Siinä määritellään tekniset edellytykset, välttämätön infrastruktuuri ja sääntelykehys kansainvälisesti jakautuvan välimiesoikeuden perustamiseksi ja koordinoimiseksi käyttäen verkossa olevia tietokoneita ja kehittyneitä moniosallistuja-järjestelmiä ensisijaisina viestintävälineinä. Hankeosoite: httm://www.e-global.es/arbitration/ Komissio on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa perustanut EEJ NET- ja FIN-Net-aloitteissa tuomioistuinten ulkopuolisia valituksia käsitteleviä verkkoja, jotka - vaikka ne eivät rajoitukaan pelkästään sähköiseen kaupankäyntiin - auttavat yrityksiä ja kuluttajia ratkaisemaan kiistoja sisämarkkinoilla nopeasti ja tehokkaasti. Lisätietoja saa EEJ-Netin verkkosivulta http://www.eejnet.org ja FIN-Netin verkkosivulta http://finnet.jrc.it.

4.9. National e-commerce contact points

4.9 Sähköistä kaupankäyntiä käsittelevät kansalliset yhteyspisteet

Pursuant to Article 19, since transposition of the Directive the Commission has worked actively together with the Member States to ensure the setting up of national contact points for e-commerce. These contact points will improve the cooperation between the Member States (Article 19(2) regarding contact points for cooperation between the Member States) and ensure that consumers and business have access to general information on e-commerce issues relevant to the application of the Directive and details of authorities and other bodies providing further information and assistance, (Article 19(4) regarding contact points for consumers and business). A list of these contact points and contact details are available on the e-commerce website of the Internal Market Directorate General. [96]

Direktiivin täytäntöönpanosta lähtien komissio on työskennellyt aktiivisesti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta ne perustaisivat 19 artiklassa säädetyt sähköistä kaupankäyntiä käsittelevät kansalliset yhteyspisteet. Yhteyspisteillä parannetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä (19 artiklan 2 kohta koskee jäsenvaltioiden yhteistyötä yhteyspisteiden kautta) ja varmistetaan, että kuluttajat ja yritykset saavat yleistä tietoa direktiivin soveltamiseen liittyvistä sähköisen kaupankäynnin kysymyksistä ja sellaisten viranomaisten ja muiden tahojen yhteystiedot, joilta voi saada lisätietoja ja neuvoja (19 artiklan 4 kohta koskee kuluttajille ja yrityksille tarkoitettuja yhteyspisteitä). Luettelo yhteyspisteistä ja yhteystiedoista löytyy sisämarkkinoiden pääosaston verkkosivulta. [96]

[96] http://europa.eu.int/comm/internal_market/ en/ecommerce/index.htm.

[96] http://europa.eu.int/comm/internal_market/ en/ecommerce/index.htm.

5. INTERNATIONAL ASPECTS

5. Kansainväliset näkökohdat

5.1. International developments in e-commerce

5.1 Sähköisen kaupankäynnin kehitys kansainvälisesti

Due to the very nature of e-commerce and the internet, which do not recognise national frontiers, there is an obvious need for the development of some framework at international level. In this context some of the solutions adopted in the Directive, such as the limitations on liability for internet intermediaries, can serve as a model. The Commission has actively worked to raise awareness of the EU's approach and feedback received has been very positive. [97]

Koska sähköinen kauppa ja Internet luonteensa vuoksi eivät tunnusta kansallisia rajoja, jonkinlaisten kansainvälisten puitteiden kehittämistä tarvitaan ilmeisesti. Tähän liittyen jotkin direktiivissä säädetyistä ratkaisuista, kuten Internet-välittäjien vastuun rajoittaminen, voivat toimia malliesimerkkeinä. Komissio on työskennellyt aktiivisesti lisätäkseen tietoa EU:n lähestymistavasta, ja saatu palaute on ollut hyvin positiivista. [97]

[97] An example of successful "model character" of the Directive is the South African Electronic Communications and Transactions Act 25 of 2002, which closely follows the Directive as regards intermediary liability (Articles 12-15), Government Gazette of the Republic of South Africa, Vol. 446, Cape Town, 2 August 2002, No. 23708.

[97] Esimerkin direktiivin menestyksekkäästä käytöstä mallina tarjoaa vuodelta 2002 oleva Etelä-Afrikan Electronic Communications and Transactions Act 25 -laki, jossa noudatellaan tiiviisti välittäjien vastuuta koskevia direktiivin säännöksiä (12-15 artikla), Government Gazette of the Republic of South Africa, Vol. 446, Cape Town, 2.8.2002, No. 23708.

The economic downturn experienced in recent years in the area of e-commerce and the "new economy" has obviously had repercussions on a global scale and led to a stagnation in discussions. With the recent recovery of e-commerce a revived interest in international dialogue and cooperation can be expected. The Commission will continue and, where possible, increase its involvement in various multilateral and bilateral fora and will work towards a global e-business friendly environment.

Sähköisen kaupankäynnin ja uuden talouden alalla viime vuosina koetulla taantumalla on ollut ilmeisiä vaikutuksia maailmanlaajuisesti, ja se on johtanut keskustelujen pysähtymiseen. Alan hiljattaisen elpymisen ansiosta voidaan odottaa, että kansainvälinen keskustelu ja yhteistyökin elpyvät. Komissio osallistuu edelleen ja mahdollisuuksien mukaan tehostaa osallistumistaan erilaisilla monen- ja kahdenvälisillä foorumeilla ja pyrkii saamaan aikaan sähköistä kaupankäyntiä suosivan kansainvälisen toimintaympäristön.

Among the international fora in which the Commission is present are the World Trade Organization's work programme on e-commerce [98], the Organisation for Economic Co-operation and Development's (OECD) work on broadband issues and consumer protection in cross-bor der commerce, particularly as regards the internet [99], the Council of Europe's work on informa tion and cooperation on information society issues [100], as well as its work on cybercrime, im pact of the new technologies on human rights, conditional access services, and data protec tion [101], the G8's work on safety and security on the internet and the World Intellectual Prop erty Organisation's (WIPO) work on the protection of intellectual property rights on the inter net [102]. Work on electronic contracts is furthermore carried out by the United Nations Commis sion on International Trade Law (UNCITRAL) [103]. Moreover, the Commission is actively involved in cooperation in the context of the Asia-Europe Meeting [104] Trade Facilitation Action Plan on e-commerce [105]. This involves recommendations on e-commerce regulation adopted in September 2002. [106]

Kansainvälisiä foorumeita, joissa komissio on osallisena, ovat esimerkiksi Maailman kauppajärjestön WTO:n sähköistä kaupankäyntiä käsittelevä työohjelma [98], Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toimet laajakaistaverkkoihin ja kuluttajien suojeluun rajatylittävässä kaupassa, etenkin Internet-kaupassa, liittyvät kysymykset [99], Euroopan neuvoston toimet, jotka koskevat tietoa sekä yhteistyötä tietoyhteiskuntaan liittyvissä kysymyksissä [100] sekä tietoverkkorikollisuutta, uuden teknologian vaikutusta ihmisoikeuksiin, ehdolliseen pääsyyn perustuvien palvelujen tarjoamista ja tietosuojaa [101], G8-maiden toimet, jotka koskevat Internetin turvallisuutta, sekä Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn toimet, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksia Internetissä [102]. Sähköisesti tehtäviä sopimuksia koskevia toimia on lisäksi toteutettu YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnassa UNCITRALissa [103]. Komissio on myös aktiivisesti mukana Aasian ja Euroopan huippukokousta koskevassa yhteistyössä [104] ja sähköisen kaupan edistämiseen tähtäävässä toimintasuunnitelmassa (Trade Facilitation Action Plan on e-commerce) [105]. Tähän liittyy sähköistä kauppaa koskevia asetussuosituksia, jotka hyväksyttiin syyskuussa 2002. [106]

[98] In 1998, the WTO had already developed a Work Programme on Electronic Commerce (available at http://www.wto.org/english/tratop_e/ ecom_e/ecom_e.htm), although the follow-up to the Programme did not fulfil all the expectations it had raised. At present, specific e-commerce issues are discussed at 'dedicated meetings' of the General Council, focusing on the question of how to classify electronic de liveries. The European Commission along with the EU Member States and many other WTO members promotes the view that electronic deliveries constitute services and thus come under the existing GATS regime.

[98] WTO:lla oli jo vuonna 1998 sähköistä kaupankäyntiä koskeva työohjelma (saatavilla osoitteessa http://www.wto.org/english/tratop_e/ ecom_e/ecom_e.htm), vaikka sen seuranta ei täyttänytkään siihen kohdistettuja odotuksia. Tällä hetkellä sähköistä kauppaa koskevista kysymyksistä keskustellaan WTO:n yleisneuvoston asiaan keskittyvissä kokouksissa, joissa on käsitelty kysymystä sähköisessä muodossa tapahtuvien toimitusten luokittelusta. Euroopan komissio samoin kuin EU:n jäsenvaltiot ja monet muut WTO:n jäsenet ovat sitä mieltä, että sähköisessä muodossa tapahtuvat toimitukset ovat palveluita ja kuuluvat näin ollen GATS-sopimuksen puitteisiin.

[99] See http:// www.oecd.org, topic "Electronic commerce".

[99] Ks. http://www.oecd.org, aihe "Electronic commerce".

[100] On 4.10.2001 the Council of Europe adopted the Convention 180 on information and legal cooperation on Information Society services, modelled on Directive 98/34/EC of the European Parliament and of the Council of 22 June 1998 laying down a procedure for the provision of information in the field of tech nical standards and regulations and of rules on Information Society services, OJ L 204, 21.7.1998, p. 37, as amended by Directive 98/48/EC of the European Parliament and of the Council of 20 July 1998, OJ L 217, 5.8.1998, p. 18, its definition of information society services being exactly the one provided in the Directive. The Commission has formally proposed to the EU Council to adhere to the Convention on behalf of the EU, COM(2003) 398 final, 7.7.2003.

[100] Euroopan neuvosto teki 4.10.2001 tietoyhteiskunnan palvelujen alalla tapahtuvaa tiedonvaihtoa ja oikeudellista yhteistyötä koskevan yleissopimuksen nro 180, jonka mallina toimi teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22. kesäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37), sellaisena kuin se on muutettuna 20. heinäkuuta 1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/48/EY (EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18). Sopimuksessa annettu määritelmä tietoyhteiskunnan palveluista on täsmälleen sama kuin direktiivissä annettu määritelmä. Komissio teki virallisesti neuvostolle ehdotuksen yleissopimukseen liittymisestä Euroopan yhteisön nimissä (KOM(2003) 398 lopullinen, 7.7.2003).

[101] See http:// www.coe.int, of particular interest is the Convention on Cybercrime, ETS no. 185, which is avail able at http://conventions.coe.int/Treaty/EN/ CadreListeTraites.htm.

[101] Ks. http://www.coe.int; erityisen kiinnostava on tietoverkkorikollisuutta koskeva eurooppalainen yleissopimus ETS N:o 185, joka löytyy seuraavasta osoitteesta: http://conventions.coe.int/Treaty/EN/ CadreListeTraites.htm.

[102] See http://ecommerce.wipo.int/primer/ index.html.

[102] Ks. http://ecommerce.wipo.int/primer/ index.html.

[103] See http:// www.uncitral.org. UNCITRAL has already done fundamental work in e-commerce by adopting, in 1996, a Model Law on Electronic Commerce with Guide to Enactment and in 2001 a Model Law on Electronic Signatures, which are frequently referred to in international contexts.

[103] Ks. http://www.uncitral.org. UNCITRAL on jo tehnyt perustavaa työtä sähköisen kaupan alalla antamalla vuonna 1996 mallilain sähköisestä kaupasta ja ohjeen lain hyväksymisestä (Model Law on electronic Commerce with Guide to Enactment) sekä vuonna 2001 mallilain sähköisistä allekirjoituksista (Model Law on Electronic Signatures), joihin kansainvälisissä yhteyksissä usein viitataan.

[104] Grouping the EU and 10 Asian ASEM countries.

[104] Yhdistää EU:n ja 10 Aasian ASEM-maata.

[105] http://www.ktm.fi/eng/news/asem2002ecom/ .

[105] http://www.ktm.fi/eng/news/asem2002ecom/

[106] http://www.congrex.fi/asem2002ecom/

[106] http://www.congrex.fi/asem2002ecom/

The importance of non-governmental fora such as the Global Business Dialogue in e-commerce (GBDe), Transatlantic Consumer Dialogue (TACD), and Transatlantic Business Dialogue (TABD) in e-commerce should not be underestimated. [107] These fora issue recommendations to governments and develop standards for business on issues such as intermediary liability (GBDe [108]), consumer protection in e-commerce (TACD [109]) and digital trade (TABD [110]). Such initiatives are of particular importance in the quickly evolving and innovative area of e-commerce as they can address the latest developments with greater rapidity and flexibility than governmental fora.

Hallituksista riippumattomien foorumien (esim. Global Business Dialogue in e-commerce GBDe, Transatlantic Consumer Dialogue TACD ja Transatlantic Business Dialogue TABD) merkitystä sähköiselle kaupankäynnille ei pidä aliarvioida. [107] Näillä foorumeilla annetaan suosituksia hallituksille ja kehitetään standardeja yrityksille aiheista, jotka koskevat esimerkiksi välittäjien vastuuta (GBDe [108]), kuluttajansuojaa sähköisessä kaupassa (TACD [109]) ja digitaalista kauppaa (TABD [110]). Tällaiset aloitteet ovat erityisen merkittäviä nopeasti kehittyvällä ja innovatiivisella sähköisen kaupan alalla, koska niissä voidaan käsitellä tuoreimpia kehitysaskelia huomattavasti nopeammin ja joustavammin kuin hallitusten tasolla.

[107] http://www.gbde.org, http:// www.tacd.org, and http:// www.tabd.org.

[107] http://www.gbde.org, http://www.tacd.org ja http://www.tabd.org.

[108] Paris recommendation on liability, 13.9.1999, Miami Model IPR-specific notice and take down procedure, 26.10.2000.

[108] Paris recommendation on liability (13.9.1999), Miami Model IPR-specific notice and take down procedure (26.10.2000).

[109] In particular doc. no ECOM-27-02 "Resolution on children and e-commerce" and doc no. Internet-20-02 "Resolu tion on protecting consumers from fraud and serious deception across borders".

[109] Erityisesti asiakirja nro ECOM-27-02 "Resolution on children and e-commerce" sekä asiakirja nro Internet-20-02 "Resolution on protecting consumers from fraud and serious deception across borders".

[110] Report of the TABD meeting in Chicago in 2002, http://www.tabd.org/recommendations/ Chicago02.pdf.

[110] Raportti TABD:n kokouksesta (Chicago, 2002), http://www.tabd.org/recommendations/ Chicago02.pdf.

Finally, the Commission is involved in a number of bilateral regulatory dialogues on e-commerce related to information society issues, in order to promote the Directive's regulatory approach and to work towards consistency at international level. These bilateral dialogues include the EU/US Information Society Dialogue, the cooperation with Canada in the context of Canada-EU Trade and Investment Sub-Committee (TISC), including an e-commerce work plan in 1999, the EU-Japan dialogue, the EU-Mercosur regulatory dialogue and the dialogue with the Mediterranean countries.

Lisäksi komissio on mukana useissa sääntelyyn liittyvissä kahdenvälisissä vuoropuheluissa, jotka koskevat sähköistä kauppaa ja tietoyhteiskuntaa edistääkseen direktiivin mukaista sääntelytapaa ja kansainvälistä johdonmukaisuutta. Näitä kahdenvälisiä vuoropuheluja ovat tietoyhteiskuntaa koskeva EU:n ja Yhdysvaltojen vuoropuhelu, Kanadan kanssa tehtävä yhteistyö EU:n ja Kanadan kaupan ja sijoitusten alakomitean (TISC) puitteissa, johon liittyy sähköistä kauppaa koskeva vuoden 1999 työsuunnitelma, EU:n ja Japanin vuoropuhelu, sääntelyä koskeva EU:n ja Mercosurin vuoropuhelu sekä vuoropuhelu Välimeren maiden kanssa.

5.2. Enlargement

5.2 Laajentuminen

A number of accession countries have already transposed the Directive [111], although in some cases only partially. Out of the three [112] candidate countries only Romania has transposed the Directive. The Commission is actively working with the remaining countries to ensure transposition in due course.

Monet liittymiseen valmistautuvat maat [111] ovat jo panneet direktiivin täytäntöön, vaikkakin joissakin tapauksissa vain osittain. Kolmesta ehdokasmaasta [112] vain Romania on pannut direktiivin täytäntöön. Komissio työskentelee aktiivisesti muiden maiden kanssa varmistaakseen täytäntöönpanon ajallaan.

[111] Lithuania, Hungary, Malta, Poland, Slovenia.

[111] Liettua, Unkari, Malta, Puola ja Slovenia.

[112] Bulgaria, Romania, Turkey.

[112] Bulgaria, Romania ja Turkki.

6. EVALUATING THE BENEFITS OF THE DIRECTIVE

6. Direktiivistä saatavien etujen arviointi

Given the lack of experience with the Directive it is difficult to evaluate its impact. When doing so, it is important to note that information society services are not limited to the mere buying and selling of products and services online. They also comprise online commercial communications, online information and entertainment, provision of internet access services, e-mail, search engines, etc. So far, the only complaints which the Commission services have received from companies engaged in cross-border online activities concern matters excluded from the scope of application of the Directive or from the application of the Internal Market clause, such as online gambling [113]. This seems to indicate that the Directive has otherwise succeeded in providing an adequate legal framework for information society services in the Internal Market.

Direktiivin vaikutuksia on vaikea arvioida, koska siitä ei ole saatu juurikaan kokemuksia. Arvioinnissa on tärkeää huomata, että tietoyhteiskunnan palvelut eivät rajoitu pelkästään tuotteiden ja palvelujen verkko-ostoon ja -myyntiin. Niihin kuuluvat myös kaupallinen verkkoviestintä, sähköinen tieto ja viihde, Internet-yhteyspalvelujen tarjonta, sähköposti, hakukoneet jne. Tähän mennessä ainoat valitukset, jotka komission yksiköt ovat saaneet rajatylittävää Internet-kauppaa harjoittavilta yrityksiltä, koskevat seikkoja, jotka eivät kuulu direktiivin tai sisämarkkinalausekkeen soveltamisalaan, kuten Internet-uhkapelit. [113] Tämä näyttää osoittavan, että direktiivillä on muutoin onnistuttu luomaan sopiva sääntelykehys tietoyhteiskunnan palveluille sisämarkkinoilla.

[113] Service providers established in one Member State offering online sports betting are required by other Mem ber States to bar access by their citizen's to those online services.

[113] Johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneiden palvelun tarjoajien, jotka tarjoavat urheiluun liittyvää vedonlyöntiä Internetissä, on muiden jäsenvaltioiden vaatimuksesta estettävä kyseisten jäsenvaltioiden kansalaisten pääsy kyseisiin Internet-palveluihin.

The Directive appears to have been successful in reducing court proceedings and hence legal uncertainty, in particular as regards liability of internet intermediaries. Emerging disparities in Member States' case-law was one of the driving forces, which lead the Commission to propose the Directive. After the adoption of the Directive, no such case-law has come to the attention of the Commission. Together with the guarantee that internet intermediaries should not be subject to burdensome and costly monitoring obligations, this seems to have contributed to ensuring low-cost provision of basic intermediary services.

Vaikuttaa siltä, että direktiivillä on onnistuttu vähentämään oikeudenkäyntejä ja siten oikeudellista epävarmuutta etenkin Internet-välittäjien vastuuseen liittyvissä asioissa. Jäsenvaltioiden oikeuskäytännössä ilmenneet erot oli yksi päätekijä, joka johti komission ehdottamaan direktiiviä. Direktiivin antamisen jälkeen komission tietoon ei ole tullut tällaista oikeuskäytäntöä. Takeet siitä, että Internet-välittäjille ei aseteta velvoitetta huolehtia valvonnasta, josta koituu rasitteita ja kustannuksia, ovat todennäköisesti edistäneet edullisten perusvälityspalveluiden tarjontaa.

When evaluating the effects of the Directive, there are certain indicators which are of particular interest and which have not yet been used in the present measurements of internet usage and online activities, which are often wrongly limited to online sales. For instance, the percentage of internet users searching for online information prior to offline sales, the number of cross-border online information searches as a percentage of total online information searches, productivity gains resulting from lower information search costs in the B2B field, and expenditure by enterprises on online advertising.

Direktiivin vaikutuksia arvioitaessa jotkin indikaattorit ovat erityisen kiinnostavia. Niitä ei ole vielä käytetty Internetin käytön mittauksissa, joissa usein rajoitutaan virheellisesti vain Internet-myyntiin. Kiinnostavia indikaattoreita ovat esimerkiksi sellaisten Internet-käyttäjien prosenttiosuus, jotka ovat tehneet Internet-haun ennen offline-kaupan tekemistä, rajatylittävien Internet-tiedonhakujen määrä prosentteina kaikista Internet-tiedonhauista, tuottavuuden lisääntyminen yritysten välisen tiedonhaun alhaisempien kustannusten vuoksi ja Internet-mainonnan kustannukset yrityksissä.

The completion of the transposition of the Directive in all the Member States is expected by the end of 2003, two years after the deadline of January 2002 set in the Directive. This will allow evaluation of the impact of the Directive in more detail, in line with the above-mentioned indicators in the second report on the application of the Directive due in 2005.

On odotettavissa, että kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään vuoden 2003 päättyessä eli kaksi vuotta direktiivissä asetetun määräajan (tammikuu 2002) jälkeen. Tämän vuoksi direktiivin vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin edellä mainittujen indikaattorien perusteella, kun direktiivin täytäntöönpanosta laaditaan toinen raportti vuonna 2005.

7. ACTION PLAN FOR THE FOLLOW-UP OF THE DIRECTIVE

7. Direktiivin seurantaa koskeva toimintasuunnitelma

7.1. Ensure the correct application of the Directive

7.1 Direktiivin moitteettoman täytäntöönpanon varmistaminen

The Commission will continue to closely monitor application of the Directive in the Member States, including follow-up and analysis of any relevant case-law, administrative decisions and complaints from citizens and business. Bilateral contacts, which were successfully used during the transposition of the Directive, will be maintained with the Member States, including Accession and Candidate Countries, to address specific problems and ensure continuous exchange of information. The notification procedure pursuant to Directive 98/34/EC [114], which was instrumental in ensuring the correct and consistent transposition of the Directive, will be an important tool in ensuring coherence between the Directive and new national legislative initiatives which affect information society services.

Komissio valvoo edelleen tiiviisti direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja seuraa ja analysoi asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä, hallinnollisia päätöksiä ja kansalaisten ja yritysten tekemiä valituksia. Kahdenvälisiä yhteyksiä, joita hyödynnettiin menestyksekkäästi direktiivin täytäntöönpanon aikana, pidetään yllä jäsenvaltioiden samoin kuin liittymässä olevien valtioiden ja ehdokasvaltioiden kanssa. Tarkoituksena on käsitellä erityisiä ongelmia ja varmistaa jatkuva tiedonvaihto. Direktiivin 98/34/EY [114] mukainen ilmoitusmenettely, joka oli keskeisessä asemassa direktiivin moitteettoman ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamisessa, on tärkeä väline, kun varmistetaan direktiivin ja uusien, tietoyhteiskunnan palveluihin vaikuttavien kansallisten lainsäädäntöaloitteiden välinen johdonmukaisuus.

[114] Directive 98/34/EC of the European Parliament and of the Council of 22 June 1998 laying down a procedure for the provision of information in the field of technical standards and regulations and of rules on In formation Society services, OJ L 204, 21.7.1998, p. 37, as amended by Directive 98/48/EC of the Euro pean Parliament and of the Council of 20 July 1998, OJ L 217, 5.8.1998, p. 18.

[114] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22. kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37), sellaisena kuin se on muutettuna 20. heinäkuuta 1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/48/EY (EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18).

7.2. Enhance administrative cooperation between Member States

7.2 Jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön vahvistaminen

After assisting in the setting-up of contact points for administrative cooperation between the Member States, the Commission will focus on ensuring the practical functioning of administrative cooperation and the continuous exchange of information between both the Commission and the Member States and between the Member States themselves.

Avustettuaan jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön vahvistamiseen tarkoitettujen yhteyspisteiden perustamisessa komissio keskittyy varmistamaan, että hallinnollinen yhteistyö ja jatkuva tiedonvaihto komission ja jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden kesken toimivat käytännössä.

7.3. Raise information and awareness with business and citizens

7.3 Tiedon lisääminen yritysten ja kansalaisten keskuudessa

After ensuring that Member States have nominated contact points for business and citizens pursuant to Article 19(4), the Commission will focus on enhancing close links and a continuous flow of information between national contact points and business and citizens, in particular, including information on administrative and judicial decisions and cases of out of court dispute resolution. In this context, special attention will be given to the correct application of the information requirements provided by the Directive and to the dissemination of information concerning applicable codes of conduct and their enforcement.

Varmistettuaan, että jäsenvaltiot ovat nimenneet 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti yhteyspisteet yrityksiä ja kansalaisia varten, komissio keskittyy toimissaan vahvistamaan tiivistä yhteyttä ja jatkuvaa tiedonvälitystä kansallisten yhteyspisteiden sekä yritysten ja kansalaisten välillä. Erityisesti olisi toimitettava tietoja hallinnollisista ja tuomioistuinten päätöksistä sekä tuomioistuinten ulkopuoliseen riidanratkaisuun liittyvistä tapauksista. Erityishuomiota kiinnitetään direktiivissä säädettyjen tiedotusvaatimusten moitteettomaan soveltamiseen sekä sovellettavia käytännesääntöjä ja niiden täytäntöönpanoa koskevien tietojen levittämiseen.

The Commission is already funding the establishment and operation of an online information system, managed by a European network of Euro Info Centres, to raise awareness among SME's on the legal aspects of e-business and to collect feedback on the practical problems enterprises are facing when doing business electronically (ELEAS project). [115] This information system will be extended to the Accession and Candidate countries and will become operational in early 2004.

Komissio rahoittaa jo eurooppalaisten tiedotuskeskusten verkoston hallinnoiman verkkotietojärjestelmän perustamista ja toimintaa. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten tietoisuutta sähköisen kaupan oikeuskysymyksistä ja hankkia palautetta käytännön ongelmista, joita yritykset kohtaavat sähköisissä liiketoimissa (ELEAS-hanke). [115] Tietojärjestelmä laajennetaan koskemaan liittymistä valmistelevia ja ehdokasmaita, ja sen toiminta käynnistyy alkuvuodesta 2004.

[115] http:// ebusinesslex.net

[115] http://ebusinesslex.net

7.4. Monitor policy developments and identify areas for additional action

7.4 Politiikan kehittymisen seuranta ja lisätoimia vaativien alojen kartoittaminen

In a number of Member States new regulatory initiatives are under way in areas such as online gambling, including online sports betting, e-pharmacies, or the protection of minors. This gives rise to the risk of regulatory fragmentation and/or distortions of competition. The Commission will closely monitor these policy developments in order to identify possible needs for Community action, which will be considered in the second report on the Directive in 2005.

Monissa jäsenvaltioissa on valmisteilla uusia lainsäädäntöaloitteita esimerkiksi Internet-uhkapeleihin, myös urheiluun liittyvään vedonlyöntiin, Internet-apteekkeihin ja alaikäisten suojeluun liittyvistä kysymyksistä. Tästä voi aiheutua lainsäädännön pirstoutumista ja/tai kilpailun vääristymistä. Komissio seuraa tiiviisti näitä kehitysaskelia kartoittaakseen yhteisön toimien mahdollisen tarpeen. Tätä tarkastellaan direktiiviä koskevassa toisessa kertomuksessa vuonna 2005.

As far as online gambling is concerned, which is currently outside of the scope of the Directive and, in relation to which, the Commission has received a number of complaints concerning cross-border activities [116], the Commission will initiate the appropriate action to deal with these complaints and, in addition, launch a study to provide the information required to examine the need for and scope of a possible new Community initiative. Furthermore, with respect to insurance, which is currently outside of the scope of the Internal Market clause of the Directive, the Commission has launched work with Member States and interested parties in order to explore possible ways of bringing certain insurance activities in line with the Internal Market clause.

Internet-vedonlyönti ei tällä hetkellä kuulu direktiivin soveltamisalaan, ja komissio on saanut lukuisia sitä koskevia valituksia rajatylittävän toiminnan osalta [116]. Komissio aikoo ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin valitusten käsittelemiseksi ja käynnistää lisäksi tutkimuksen sen selvittämiseksi, mikä olisi mahdollisen uuden yhteisön aloitteen tarve ja soveltamisala. Myöskään vakuutukset eivät tällä hetkellä kuulu direktiivin sisämarkkinalausekkeen soveltamisalaan, ja komissio on käynnistänyt toimet jäsenvaltioiden ja asiaan liittyvien tahojen kanssa tutkiakseen mahdollisia tapoja, joilla tietyntyyppinen vakuutustoiminta voitaisiin sisällyttää sisämarkkinalausekkeen soveltamisalaan.

[116] Regarding Denmark, Germany, Italy, and the Netherlands, where authorities demanded online gambling service providers from other Member States to block access to their websites for citizens living in those states.

[116] Valitukset koskevat Tanskaa, Saksaa, Italiaa ja Alankomaita, joiden viranomaiset vaativat, että muiden jäsenvaltioiden Internet-vedonlyöntipalveluiden tarjoajien on estettävä kyseisissä valtioissa asuvien kansalaisten pääsy verkkosivuilleen.

The Commission continues to monitor closely technological developments relevant to information society services in order to ensure that the regulatory framework provides the best possible environment for further development of e-commerce.

Komissio seuraa jatkossakin tarkkaan tietoyhteiskunnan palveluihin liittyvän tekniikan kehitystä varmistaakseen, että sääntelykehys tarjoaa parhaan mahdollisen ymäristön sähköisen kaupan edistämiseksi.

7.5. Strengthen international cooperation and regulatory dialogue

7.5 Kansainvälisen yhteistyön ja sääntelyä koskevan vuoropuhelun tiivistäminen

Given the cross-border nature of e-commerce and the resulting need for international solutions, the Commission will strengthen its regulatory dialogue with major trading partners and its presence in international fora. Particular attention will be given to the creation of coherent rules at international level on subjects such as liability of internet intermediaries, including notice and take down procedures for illegal content, electronic contracts, information requirements, and the promotion of out of court dispute resolution.

Ottaen huomioon sähköisen kaupankäynnin valtioiden rajat ylittävän luonteen ja siitä seuraavan tarpeen kansainvälisiin ratkaisuihin komissio tiivistää sääntelyä koskevaa vuoropuhelua tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa ja lisää osallistumistaan kansainvälisille foorumeille. Erityishuomiota kiinnitetään kansainvälisesti yhtenäisten sääntöjen luomiseen aiheista, kuten Internet-välittäjien vastuu, myös laittoman sisällön ilmoittamis- ja poistamismenettelyt, sähköisesti tehtävät sopimukset, tiedottamista koskevat vaatimukset sekä tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisumenettelyiden edistäminen.

8. CONCLUSIONS

8. Päätelmät

With the new legal framework for e-commerce created by the Directive being in the process of being put into place in all Member States, it is now necessary to collect information and gain experience on how the new framework works in practice.

Kun direktiivillä luotuja sähköistä kaupankäyntiä koskevia uusia lainsäädäntöpuitteita ollaan panemassa täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeen kerätä tietoa ja hankkia kokemuksia siitä, miten uudet puitteet toimivat käytännössä.

To this end, the Commission has launched an open consultation on legal problems in e-business with a view to collecting feedback and practical experience from the market and to identifying remaining practical barriers or new legal problems encountered by enterprises when doing e-business. [117]

Tässä tarkoituksessa komissio käynnisti avoimen kuulemisen sähköisen kaupan oikeudellisista ongelmista hankkiakseen palautetta ja käytännön kokemusta markkinoilta ja kartoittaakseen vielä esiintyviä käytännön esteitä tai uusia oikeudellisia ongelmia, joita yritykset ovat kohdanneet sähköisessä liiketoiminnassa. [117]

[117] http://europe.eu.int/yourvoice/ consultations/index_en.htm. The consultation was open until 10 November 2003. The Commission services will analyse the results of the consultation in a Commission staff working document by January/February 2004 and will discuss them with all relevant stakeholders at a high-level conference to be organised in April 2004, as foreseen in the e-Europe 2005 Action Plan.

[117] http://europe.eu.int/yourvoice/ consultations/index_en.htm. Kuuleminen jatkui 10. päivään marraskuuta 2003. Komission yksiköt analysoivat kuulemisen tulokset komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa tammi-helmikuussa 2004 ja keskustelevat niistä kaikkien sidosryhmien kanssa korkean tason konferenssissa, joka järjestetään huhtikuussa 2004, eEurope 2005 -toimintasuunnitelman mukaisesti.

The analysis to date has not shown a need to adapt the Directive as yet and, given the lack of practical experience, a revision of the Directive would in any event be premature. However, e-commerce is a quickly evolving area, in which legal, technical, and economic developments need to be constantly monitored and analysed.

Tähän mennessä ei ole tullut esiin tarvetta mukauttaa direktiiviä vielä, ja kun otetaan huomioon käytännön kokemusten puute, direktiivin tarkistus olisi joka tapauksessa ennenaikaista. Sähköinen kauppa on kuitenkin nopeasti kehittyvä ala, jolla tapahtuvaa oikeudellista, teknistä ja taloudellista kehitystä on seurattava ja analysoitava jatkuvasti.

This report is a first stage in a continuous process to ensure that Europe stays in the frontline of development and provides the best possible environment for e-commerce with a maximum level of legal certainty both for business and consumers whilst ensuring a minimum of burdens for business and Member States.

Tämä kertomus on jatkuvan prosessin ensimmäinen vaihe sen varmistamiseksi, että Eurooppa pysyy kehityksen etulinjassa ja tarjoaa mahdollisimman hyvän ympäristön sähköiselle kaupalle niin, että yritysten ja kuluttajien oikeusvarmuus on mahdollisimman korkealla tasolla ja että yrityksille ja jäsenvaltioille aiheutuu mahdollisimman vähän rasitteita.

The Commission trusts that this report will be of assistance to Member States in ensuring the correct application of the Directive and to citizens and business in informing them of the opportunities and safeguards provided by the new legal framework. The Commission welcomes feedback on the findings of this report in view of its task of ensuring continuous monitoring of the application of the Directive. [118]

Komissio uskoo, että kertomuksesta on hyötyä jäsenvaltioille direktiivin moitteettoman soveltamisen varmistamisessa sekä kansalaisille ja yrityksille, jotka saavat tietoja uusien lainsäädäntöpuitteiden tarjoamista mahdollisuuksista ja suojasta. Komissio ottaa mielellään vastaan palautetta tämän kertomuksen sisältämistä havainnoista, jotta se voi suorittaa direktiivin soveltamisen jatkuvaan seurantaan liittyvää tehtäväänsä [118].

[118] http://europa.eu.int/comm/internal_market/ en/ecommerce/index.htm.

[118] http://europa.eu.int/comm/internal_market/ en/ecommerce/index.htm.

The results of the Action Plan in this report will be made public. It will form the basis for the second report on the application of the Directive due in 2005, which will also address possible needs for adaptation of the Directive.

Tässä kertomuksessa esitetyt toimintasuunnitelmaa koskevat tulokset julkaistaan. Ne ovat perusta direktiivin täytäntöönpanoa koskevalle toiselle kertomukselle, joka annetaan vuonna 2005 ja jossa käsitellään myös mahdollista direktiivin mukauttamistarvetta.

ANNEX

LIITE

TRANSPOSITION OF DIRECTIVE 2000/31/EC

DIREKTIIVIN 2000/31/EY SAATTAMINEN OSAKSI KANSALLISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

1. Member States:

1. Jäsenvaltiot:

Belgique/ België

Belgique/ België

// Loi sur certains aspects juridiques des services de la société de l'information visés à l'article 77 de la Constitution - 11 mars 2003/Wet betreffende bepaalde juridische aspecten van de diensten van de informatiemaatschappif als bedoeld in artikel 77 van de Grondwet - 11 maart 2003

// Loi sur certains aspects juridiques des services de la société de l'information visés à l'article 77 de la Constitution - 11 mars 2003/Wet betreffende bepaalde juridische aspecten van de diensten van de informatiemaatschappif als bedoeld in artikel 77 van de Grondwet - 11 maart 2003

Loi sur certains aspects juridiques des services de la société de l'information - 11 mars 2003/Wet betreffende bepaalde juridische aspecten van de diensten van de informatiemaatschappij - 11 maart 2003

Loi sur certains aspects juridiques des services de la société de l'information - 11 mars 2003/Wet betreffende bepaalde juridische aspecten van de diensten van de informatiemaatschappij - 11 maart 2003

Moniteur belge du 17.3.2003 p. 12960 et 12963.

Moniteur belge du 17.3.2003 p. 12960 et 12963.

http://www.moniteur.be/index_fr.htm

http://www.moniteur.be/index_fr.htm

http:/ /www.moniteur.be/index_nl.htm

http:/ /www.moniteur.be/index_nl.htm

Danmark // Lov om tjenester i informationssamfundet, herunder visse aspekter af elektronisk handel; LOV nr 227 af 22/04/2002 (Gældende)

Danmark // Lov om tjenester i informationssamfundet, herunder visse aspekter af elektronisk handel; LOV nr 227 af 22/04/2002 (Gældende)

http://www.retsinfo.dk/_GETDOC_/ACCN/ A20020022730-REGL

http://www.retsinfo.dk/_GETDOC_/ACCN/ A20020022730-REGL

Deutschland // Gezetz über rechtliche Rahmenbedingungen für den Elektronischen Geschäftsverkehr (Elektronischer Geschäftsverkehr-Gesetz (EGG)

Deutschland // Gesetz über rechtliche Rahmenbedingungen für den Elektronischen Geschäftsverkehr (Elektronischer Geschäftsverkehr-Gesetz (EGG)

Bundesgesetzblatt (BGBl) 2001 Teil I Nr. 70 vom 20. Dezember 2001, S. 3721

Bundesgesetzblatt (BGBl) 2001 Teil I Nr. 70 vom 20. Dezember 2001, S. 3721

http://www.iid.de/iukdg/EGG/ index.html

http://www.iid.de/iukdg/EGG/ index.html

Mediendienste-Staatsvertrag in der Fassung des sechsten Rundfunkänderungsstaatsvertrags in Kraft seit 1. Juli 2002, u.a. im Gesetz- und Verordnungsblatt für das Land Rheinland-Pfalz vom 12. Juni 2002, S. 255

Mediendienste-Staatsvertrag in der Fassung des sechsten Rundfunkänderungsstaatsvertrags in Kraft seit 1. Juli 2002, u.a. im Gesetz- und Verordnungsblatt für das Land Rheinland-Pfalz vom 12. Juni 2002, S. 255

ÅëëÜäá // ÐÑÏÅÄÑÉÊÏ ÄÉÁÔÁÃÌÁ ÕÐ'ÁÑÉÈ. 131 ÐñïóáñìïãÞ óôçí Ïäçãßá 2000/31 ôïõ Åõñùðáúêïý Êïéíïâïõëßïõ êáé ôïõ Óõìâïõëßïõ ó÷åôéêÜ ìå ïñéóìÝíåò íïìéêÝò ðôõ÷Ýò ôùí õðçñåóéþí ôçò êïéíùíßáò ôçò ðëçñïöïñßáò, éäßùò ôïõ çëåêôñïíéêïý åìðïñßïõ, óôçí åóùôåñéêÞ áãïñÜ.

ÅëëÜäá // ÐÑÏÅÄÑÉÊÏ ÄÉÁÔÁÃÌÁ ÕÐ'ÁÑÉÈ. 131 ÐñïóáñìïãÞ óôçí Ïäçãßá 2000/31 ôïõ Åõñùðáúêïý Êïéíïâïõëßïõ êáé ôïõ Óõìâïõëßïõ ó÷åôéêÜ ìå ïñéóìÝíåò íïìéêÝò ðôõ÷Ýò ôùí õðçñåóéþí ôçò êïéíùíßáò ôçò ðëçñïöïñßáò, éäßùò ôïõ çëåêôñïíéêïý åìðïñßïõ, óôçí åóùôåñéêÞ áãïñÜ.

(Ïäçãßá ãéá ôï çëåêôñïíéêü åìðüñéï).

(Ïäçãßá ãéá ôï çëåêôñïíéêü åìðüñéï).

Añ. dýëëïõ 116, 16 ÌáÀïõ 2003, óåë. 1747

Añ. dýëëïõ 116, 16 ÌáÀïõ 2003, óåë. 1747

[Presidential Decree n°. 131 transposing Directive 2000/31 of the European Parliament and the Council on certain legal aspects of information society services, in particular electronic commerce, in the Internal Market (Directive on electronic commerce)

[Presidentin asetus nro 131, jolla pannaan täytäntöön tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY ("Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä")

Official Journal n° 116 of 16 May 2003, p. 1747]

Virallinen lehti nro 116, 16.5.2003, s. 1747]

España

España

// Ley 34/2002, de 11 de julio, de servicios de la sociedad de la información y de comercio electrónico

// Ley 34/2002, de 11 de julio, de servicios de la sociedad de la información y de comercio electrónico

BOE n° 166, 12.7.2002, p. 25388

BOE n° 166, 12.7.2002, p. 25388

http://www.setsi.mcyt.es

http://www.setsi.mcyt.es

France

France

// Transposition not yet completed.

// Täytäntöönpanoa ei vielä saatettu loppuun.

Draft law notified to the Commission under the Transparency Directive (Directive 98/34). Notification n° 2003/0127 available on the Commission's web-site http://www.europa.eu.int/comm/enterprise/ tris

Lakiluonnoksesta ilmoitettu komissiolle direktiivin 98/34/EY mukaisesti. Ilmoitus nro 2003/0127, nähtävillä komission verkkosivulla seuraavassa osoitteessa: http://www.europa.eu.int/comm/enterprise/ tris

Ireland // European Communities (Directive 2000/31/EC) Regulations 2003 (S.I. No. 68/2003 of 24.2.2003)

Ireland // European Communities (Directive 2000/31/EC) Regulations 2003 (S.I. No. 68/ 2003 of 24.2.2003)

http://www.entemp.ie/ecd/ ebusinfo.htm

http://www.entemp.ie/ecd/ ebusinfo.htm

Italia // Decreto legislativo 9/04/2003, n. 70

Italia // Decreto legislativo 9/04/2003, n. 70

Supplemento ordinario alla Gazzetta Ufficiale della Repubblica Italiana - Serie Generale - n. 87 del 14/04/2003

Supplemento ordinario alla Gazzetta Ufficiale della Repubblica Italiana - Serie Generale - n. 87 del 14/04/2003

http://www.senato.it/parlam/leggi/deleghe/ 03070dl.htm

http://www.senato.it/parlam/leggi/deleghe/ 03070dl.htm

Luxembourg

Luxembourg

// Loi du 14 août 2000 relative au commerce électronique modifiant le code civil, le nouveau code de procédure civile, le code de commerce, le code pénal et transposant la directive 1999/93 relative à un cadre communautaire pour les signatures électroniques, la directive relative à certains aspects juridiques des services de la société de l'information, certaines dispositions de la directive 97/7/CEE concernant la vente à distance des biens et des services autres que les services financiers

Memorial, Journal Officiel du Grand-Duché de Luxembourg, A - N° 96 du 8 septembre 2000, p. 2176

// Loi du 14 août 2000 relative au commerce électronique modifiant le code civil, le nouveau code de procédure civile, le code de commerce, le code pénal et transposant la directive 1999/93 relative à un cadre communautaire pour les signatures électroniques, la directive relative à certains aspects juridiques des services de la société de l'information, certaines dispositions de la directive 97/7/CEE concernant la vente à distance des biens et des services autres que les services financiers

http://www.etat.lu/memorial/memorial/a/ 2000/a0960809.pdf

Memorial, Journal Officiel du Grand-Duché de Luxembourg, A - N° 96 du 8 septembre 2000, p. 2176

Nederland

http://www.etat.lu/memorial/memorial/a/ 2000/a0960809.pdf

// Transposition not yet completed.

Nederland

Österreich // 152. Bundesgesetz, mit dem bestimmte rechtliche Aspekte des elektronischen Geschäfts- und Rechtsverkehrs geregelt (E-Commerce-Gesetz - ECG) und das Signaturgesetz sowie die Zivilprozessordnung geändert werden

// Täytäntöönpanoa ei vielä saatettu loppuun.

Bundesgesetzblatt 2001 vom 21. Dezember 2001, Teil I S. 1977.

Österreich // 152. Bundesgesetz, mit dem bestimmte rechtliche Aspekte des elektronischen Geschäfts- und Rechtsverkehrs geregelt (E-Commerce-Gesetz - ECG) und das Signaturgesetz sowie die Zivilprozessordnung geändert werden

http://bgbl.wzo.at

Bundesgesetzblatt 2001 vom 21. Dezember 2001, Teil I S. 1977.

Portugal // Transposition not yet completed.

http://bgbl.wzo.at

Draft law notified to the Commission under the Transparency Directive (Directive 98/34). Notification n° 2003/0134 available on the Commission's web-site http://www.europa.eu.int/comm/enterprise/ tris

Portugal // Täytäntöönpanoa ei vielä saatettu loppuun.

Suomi/Finland

Lakiluonnoksesta ilmoitettu komissiolle direktiivin 98/34/EY mukaisesti. Ilmoitus nro 2003/0134, nähtävillä komission verkkosivulla seuraavassa osoitteessa: http://www.europa.eu.int/comm/enterprise/ tris

// Laki N:o 458 tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, 5.6.2002.

Suomen Säädöskokoelma N:o 458, 11.6.2002, p. 3039.

Suomi/Finland

http://www.finlex.fi/pdf/sk/02/ vihko072.pdf

// Laki N:o 458 tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, 5.6.2002.

In addition, Finland amended three other acts as part of the transposition. These (Suomen Säädöskokoelma Nos. 459-61) are also available via the enclosed link.

Suomen Säädöskokoelma N:o 458, 11.6.2002, s. 3039.

Sverige

http://www.finlex.fi/pdf/sk/02/ vihko072.pdf

// Lag om elektronisk handel och andra informationssamhällets tjänster av den 6 juni 2002; SFS 2002:562 av den 14 juni 2002

Lisäksi Suomi muutti kolmea muuta säädöstä osana direktiivin täytäntöönpanoa. Myös ne (Suomen Säädöskokoelma Nro 459-61) löytyvät edellä annetun linkin kautta.

Electronic version accessible via http:// www.regeringen.se, but a direct link is not available.

Sverige

United Kingdom

// The Electronic Commerce (EC Directive) Regulations 2002

// Lag om elektronisk handel och andra informationssamhällets tjänster av den 6 juni 2002; SFS 2002:562 av den 14 juni 2002

SI n° 2013 of 21.8.2002

Sähköinen versio löytyy Ruotsin hallituksen sivustojen kautta (http://www.regeringen.se), mutta suoraa linkkiä ei ole saatavilla.

http://www.legislation.hmso.gov.uk/si/ si2002/20022013.htm

United Kingdom

For separate implementation in financial services sector: http://www.hm-treasury.gov.uk/Documents/ Financial_Services/Regulating_Financial_Services/fin_rsf_edirec.cfm?

// The Electronic Commerce (EC Directive) Regulations 2002

2. Countries belonging to the European Economic Area:

SI n° 2013 of 21.8.2002

Island

http://www.legislation.hmso.gov.uk/si/ si2002/20022013.htm

// Lög um rafræn viðskipti og aðra rafræna þjónustu 2002 nr. 30 16. apríl.

Erillinen täytäntöönpano rahoituspalveluiden alalla: http://www.hm-treasury.gov.uk/Documents/ Financial_Services/Regulating_Financial_Services/fin_rsf_edirec.cfm?

Lagasafn. Uppfært til október 2002. Útgáfa 127B. Prenta í tveimur dálkum.

2. Euroopan talousalueen jäsenvaltiot:

(Act No 30/2002 on Electronic Commerce and other Electronic Service)

Island

http://www.althingi.is/lagas/127b/ 2002030.html

// Lög um rafræn viðskipti og aðra rafræna þjónustu 2002 nr. 30 16. apríl.

Liechstenstein // Gesetz vom 16. April 2003 über den elektronischen Geschäftsverkehr (E-Commerce-Gesetz; ECG)

Lagasafn. Uppfært til október 2002. Útgáfa 127B. Prenta í tveimur dálkum.

Liechtensteinisches Landesgesetzblatt 2003, Nr. 133 am 12. Juni 2003

(Laki nro 30/2002 sähköisestä kaupasta ja muista sähköisistä palveluista)

Norge // Lov 2003-05-23 nr 35: Lov om visse sider av elektronisk handel og andre informasjonssamfunnstjenester (ehandelsloven)

http://www.althingi.is/lagas/127b/ 2002030.html

Publisert: I 2003 hefte 7.

Liechstenstein // Gesetz vom 16. April 2003 über den elektronischen Geschäftsverkehr (E-Commerce-Gesetz; ECG)

http://www.lovdata.no/all/ hl-20030523-035.html

Liechtensteinisches Landesgesetzblatt 2003, Nr. 133 am 12. Juni 2003

Norge // Lov 2003-05-23 nr 35: Lov om visse sider av elektronisk handel og andre informasjonssamfunnstjenester (ehandelsloven)

Publisert: I 2003 hefte 7.

http://www.lovdata.no/all/ hl-20030523-035.html