COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE COUNCIL AND THE EUROPEAN PARLIAMENT - Next Generation Internet - priorities for action in migrating to the new Internet protocol IPv6

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE - Internetin seuraava sukupolvi - tärkeimmät toimenpiteet siirryttäessä Internetin uuteen IPv6-yhteyskäytäntöön

TABLE OF CONTENTS

SISÄLLYS

1. Johdanto

1. Introduction

2. Internet - osoitteet ja sovellukset

2. The Internet - Addresses and Applications

2.1. Viestintä ja osoitteet Internetissä

2.1. Internet communication and addressing

2.2. IP-osoitteiden jakaminen

2.2. IP address allocation

2.3. IPv4-osoitteiden niukkuus

2.3. The scarcity of IPv4 address space

2.4. Tulevaisuuden Internet-sovellukset

2.4. Future Internet applications

3. IPv6:n kehitys ja käyttöönotto

3. IPv6 development and deployment

3.1. IPv6:n standardien laatiminen

3.1. IPv6 standards development

3.2. IPv6:n tutkimus ja kehitys

3.2. IPv6 Research and Development

3.3. IPv4:stä IPv6:een

3.3. From IPv4 to IPv6

3.4. IPv6:n käyttöönotto eri puolilla maailmaa

3.4. IPv6 deployment around the world

3.5. Yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset

3.5. Privacy issues

4. EU:n tasolla tarvittavat toimet

4. Actions to be taken at EU level

5. Sanasto

5. Glossary

Executive Summary

Tiivistelmä

The Internet and its widespread use is central to the knowledge economy. However, the rapid and continued growth of the Internet now requires new measures to ensure that it can continue to meet new and evolving requirements.

Internet ja sen laaja käyttö on keskeinen tekijä tietotaloudessa. Internetin jatkuva nopea kasvu edellyttää nyt kuitenkin uusia toimia, jotta se pystyisi vastaamaan uudenlaisiin esiin nouseviin vaatimuksiin.

It is widely acknowledged that the European Union needs to play a stronger role in developing and mastering the base technologies that support the next generation Internet evolution, by accelerating the development of a high capacity, reliable and secure, communications infrastructure, with always-on connectivity and high wireless mobility.

Yleisesti tunnustetaan, että Euroopan unionilla on oltava vahvempi asema kehitettäessä ja ylläpidettäessä perustekniikoita, jotka tukevat Internetin seuraavan sukupolven kehittymistä. Tämän se voi tehdä nopeuttamalla suuren kapasiteetin luotettavan ja tietoturvatun viestinnän infrastruktuurin kehittämistä. Tämä infrastruktuuri tarjoaa mahdollisuuden jatkuvasti auki oleviin yhteyksiin ja laajaan langattomaan liikkuvuuteen.

Indeed the European Union's ambition to be the most competitive and dynamic knowledge-based economy by 2010 can only be realised if it also plays a leading role in the upgrading of the Internet's capabilities. Maintaining and building on its technological leadership in wireless and mobile communications and providing for an efficient transition to the next generation Internet based on the new Internet Protocol (IPv6) are crucial factors in this regard.

Euroopan unionin tavoite tulla kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietotaloudeksi vuoteen 2010 mennessä voidaan sekin saavuttaa vain, jos EU toimii johtavassa asemassa myös Internetin toiminnallisuuden kehittämisessä. Tässä suhteessa on olennaisen tärkeää, että EU pystyy ylläpitämään ja kehittämään edelleen teknologista johtoasemaansa langattomassa ja matkaviestinnässä sekä mahdollistamaan tehokkaan siirtymisen Internetin seuraavaan sukupolveen, joka perustuu uuteen yhteyskäytäntöön (IPv6).

With the anticipated convergence of the wireless and Internet sectors, a unique opportunity is now created for the European manufacturing and service industries to capitalise on their technology know-how, to strengthen their competitive edge, to release their entrepreneurial potential allowing the creation of novel applications and services on which new business opportunities can be built to the benefit to all actors in the new Internet economy.

Langattoman viestinnän ja Internet-alan oletettavasti edelleen lähentyessä toisiaan eurooppalaisilla tuotanto- ja palveluyrityksillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää teknologian osaamistaan, vahvistaa kilpailuvalttejaan ja käyttää innovaatiopotentiaaliaan uusien sovellusten ja palvelujen luomiseksi perustaksi uusille liiketoimintamahdollisuuksille, jotka puolestaan koituisivat uuden Internet-talouden kaikkien toimijoiden hyväksi.

However for new Internet enabled services to be deployed in a timely manner, it is of key importance to structure, consolidate and integrate European efforts on IPv6, and notably to develop the necessary base of skilled human resources, to fully harmonise, where needed, the policy approaches, to sustain the research effort, to promote the standards and specifications work and to ensure that all sectors of the new economy likely to be impacted by IPv6 are fully aware of potential benefits accruing from its adoption.

Jotta uusia Internetin mahdollistamia palveluja päästäisiin hyödyntämään ilman viivytyksiä, on erittäin tärkeää jäsentää, vahvistaa ja yhdistää IPv6:een liittyvää toimintaa Euroopassa. Erityisen tärkeää on luoda tarvittava osaamisperusta, yhdenmukaistaa tarvittaessa asiaa koskevat toimintaperiaatteet, ylläpitää alan tutkimusta, edistää standardien ja määrittelyjen laatimistyötä sekä varmistaa, että kaikki ne uuden talouden alat, joihin IPv6 tulee todennäköisesti vaikuttamaan, ovat täysin tietoisia sen käyttöönoton hyötypotentiaalista.

Further to the work carried out by the IPv6 Task Force, the Commission proposes a set of actions to ensure that the European Union maintains the initiative and leadership in these global developments. These actions require a concerted action aiming at the structuring, consolidation and integration of European efforts on IPv6, notably through:

IPv6-työryhmän tekemän työn tueksi komissio ehdottaakin toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että Euroopan unioni säilyttää jatkossakin aloitteellisen asenteen ja johtoaseman tässä maailmanlaajuisessa prosessissa. Toimenpiteet edellyttävät Euroopassa meneillään olevan IPv6-toiminnan jäsentämistä, lujittamista ja yhdistämistä. Tähän voidaan päästä varsinkin:

1. An increased support towards IPv6 in public networks and services,

1. tukemalla entistä voimakkaammin IPv6:n käyttöä yleisissä verkoissa ja palveluissa,

2. The establishment and launch educational programmes on IPv6,

2. laatimalla ja käynnistämällä IPv6:tta käsitteleviä koulutusohjelmia,

3. The adoption of IPv6 through awareness raising campaigns,

3. edistämällä IPv6:n käyttöönottoa tiedotuskampanjoiden avulla,

4. The continued stimulation of the Internet take-up across the European Union,

4. edistämällä edelleen Internetin käytön yleistymistä Euroopan unionissa,

5. An increased support to IPv6 activities in the 6th Framework Programme,

5. antamalla enemmän tukea IPv6:een liittyville toimille tutkimuksen kuudennessa puiteohjelmassa,

6. The strengthening of the support towards the IPv6 enabling of national and European Research Networks,

6. tukemalla voimakkaammin kansallisten ja yleiseurooppalaisten tutkimusverkkojen muuttamista IPv6-yhteensopiviksi,

7. An active contribution towards the promotion of IPv6 standards work,

7. edistämällä aktiivisesti IPv6:n standardointityötä, ja

8. The integration of IPv6 in all strategic plans concerning the use of new Internet services.

8. ottamalla IPv6 huomioon kaikissa uusien Internet-palvelujen käyttöä koskevissa strategisissa suunnitelmissa.

1. Introduction

1. Johdanto

Information and communication technologies (ICT) are revolutionising the functioning of the economy and society, and are triggering new ways of working, trading and communicating. The further development of ICT into the 21st century, will have a wide-range and long lasting impact not only on the economy, but also on every aspect of people's lives, leading to radical transformations and far-reaching changes. Indeed, these changes are not just about technology, they are also about creating wealth and generating new business opportunities, sharing knowledge, bringing communities closer together and enriching everyone's lives.

Tieto- ja viestintätekniikka mullistaa talouden ja yhteiskunnan toimintaa, ja luo uusia työskentely-, kaupankäynti- ja viestintämuotoja. Tieto- ja viestintätekniikan jatkuvalla kehityksellä 2000-luvulla tulee olemaan laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia talouden lisäksi myös kaikkiin ihmiselämän muihin osa-alueisiin, mikä johtaa radikaaleihin kehityskulkuihin ja mittaviin muutoksiin. Muutoksissa ei tietenkään ole kyse pelkästä teknologiasta, vaan myös hyvinvoinnin lisäämisestä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisesta, tiedon jakamisesta, eri yhteisöjen keskinäisestä lähentämisestä ja yksittäisten ihmisten elämän rikastuttamisesta.

As a response to these anticipated developments, the European Council at its meeting in Lisbon [1] on March 2000 [2], set the objective for Europe to become the most competitive and dynamic knowledge-based economy in the world capable of sustainable economic growth with more and better jobs and greater social cohesion.

Vastatakseen näihin kehitysennusteisiin Eurooppa-neuvosto asetti Lissabonin [1] kokouksessaan maaliskuussa 2000 EU:lle uuden tavoitteen seuraavaa vuosikymmentä varten [2]: "siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta".

[1] Lisbon European Council, 23-24 March 2000: Presidency conclusions, http://europa.eu.int/council/off/conclu/index.htm

[1] Eurooppa-neuvoston kokous Lissabonissa 23. - 24.3.2000, puheenjohtajan päätelmät. http://europa.eu.int/council/off/conclu/index.htm

[2] eEurope - An Information Society for All, Communication on a Commission Initiative for the Special European Council of Lisbon, 23-24 March 2000,

[2] eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille, komission aloitetta koskeva tiedonanto Eurooppa-neuvoston Lissabonin erityiskokoukselle 23. - 24. maaliskuuta 2000.

In June 2000, the European Council endorsed the "eEurope 2002"Action Plan [3] which defines the necessary measures to accomplish the objective of "An Information Society for All". It identified three main objectives (a cheaper, faster secure Internet; investing in people and skills and stimulating the use of the Internet) where action at European level would add value, and it detailed a number of policy actions in connection with these objectives. These actions included affordable access, by businesses and citizens to a world-class communications infrastructure and the rapid development of a wide range of competitive online services. It specifically addressed the next generation Internet, including mobile Internet, and emphasised the need for a vastly increased Internet IP address space, commensurate with the anticipated medium and long-term requirements. Indeed, the emergence of peer-to-peer communications, the rapid development of broadband access infrastructure such as ADSL, the necessity to cope with the demand for machine-to-machine communications, all point to the need for a rapid evolution towards the next generation Internet.

Kesäkuussa 2000 Eurooppa-neuvosto hyväksyi eEurope 2002 -toimintasuunnitelman [3], jossa määritellään tarpeelliset toimenpiteet tavoitteen "Tietoyhteiskunta kaikille" saavuttamiseksi. Siinä määriteltiin kolme pääasiallista toimintalinjaa (edullisempi, nopeampi ja turvallisempi Internet; investoinnit ihmisiin ja taitoihin; Internetin käytön lisääminen), joissa Euroopan tasolla toimimisesta uskottiin saatavan lisäarvoa. Lisäksi määriteltiin joukko näihin tavoitteisiin liittyviä poliittisia toimia. Toimiin kuului muun muassa varmistaa yrityksille ja kansalaisille kohtuuhintainen liityntämahdollisuus huippuluokan viestintäinfrastruktuuriin sekä kilpailtujen verkkopalvelujen laajan valikoiman nopea kehittäminen. Erityisesti korostettiin seuraavan sukupolven Internetiä, myös sen langattomia sovelluksia, sekä painotettiin tarvetta laajentaa huomattavasti Internetin IP-osoiteavaruutta ennakoitujen keskipitkän ja pitkän aikavälin vaatimusten täyttämiseksi. Internetin asiakaskoneiden välinen suora ns. peer-to-peer -tiedonsiirto, ADSL:n kaltaisten laajakaistaisten liityntätekniikoiden nopea kehitys ja laitteiden välisen viestinnän tarpeen lisääntyminen ovat kaikki tekijöitä, joiden vuoksi on nopeasti siirryttävä Internetin seuraavaan sukupolveen.

[3] eEurope 2002 Action Plan,

[3] eEurope 2002 - toimintasuunnitelma,

In the context of 3G mobile communications, the Commission issued a Communication [4] also stressing that the current Internet Protocol (IPv4) may hinder the full deployment of 3G services in the long run. The proposed new Internet Protocol version, IPv6, would overcome the addressing shortage of IPv4 and enable additional features. Implementing IPv6 in mobile networks will also allow for wireless machine-to-machine interconnection, thereby considerably boosting the 3G-application range. While it is widely acknowledged that the transition to all-IPv6 networks will require several years of effort, it is also considered that any delay towards such a transition, may hinder the deployment of these advanced 3G service features at a later stage, while depriving the European Union of a major opportunity to become a significant actor in the new Internet generation.

Komissio on antanut kolmannen sukupolven matkaviestinnästä tiedonannon [4], jossa siinäkin painotetaan, että Internetin yhteyskäytännön nykyinen versio (IPv4) voi vaikeuttaa pitkällä aikavälillä kolmannen sukupolven (3G) palvelujen täysimittaista käyttöönottoa. Internetin yhteyskäytännön ehdotettu uusi versio, IPv6, poistaisi IPv4:n osoiteavaruuden puutteet ja mahdollistaisi monenlaisia lisätoiminteita. IPv6-matkaviestintäverkkojen toteuttaminen mahdollistaa myös laitteiden välisen langattoman yhteenliittämisen, mikä lisäisi merkittävästi kolmannen sukupolven matkaviestinnän, 3G:n, soveltamisalaa. Yleisesti katsotaan, että siirtyminen kokonaan IPv6:tta käyttäviin verkkoihin kestää useita vuosia, mutta toisaalta pidetään selvänä, että kaikenlainen viivyttely siihen siirtymisessä saattaa vaikeuttaa kolmannen sukupolven matkaviestinnän palveluominaisuuksien hyödyntämistä myöhemmässä vaiheessa ja viedä Euroopan unionilta mahdollisuudet toimia merkittävässä asemassa seuraavan sukupolven Internetiin liittyvissä kysymyksissä.

[4] The Introduction of Third Generation Mobile Communications in the European Union: State of Play and the Way Forward, COM(2001)141, http://europa.eu.int/ISPO/infosoc/telecompolicy/en/com2001-141en.pdf

[4] Kolmannen sukupolven matkaviestinnän käyttöönotto Euroopan unionissa: nykytilanne ja tulevat toimet, KOM(2001) 141, http://europa.eu.int/ISPO/infosoc/telecompolicy/en/com2001-141en.pdf

In the eGovernment declaration agreed by Ministers from 28 European countries on 29th November 2001, Ministers invited the European Commission to make the necessary investments in research and technological development, in particular in the 6th Framework Programme, to ensure interoperability and dependability in the next generations of infrastructures [5] and open systems.

Sähköistä hallintoa koskevassa ns. eGovernment-julistuksessa, jonka ministerit 28:sta Euroopan maasta antoivat marraskuussa 2001, pyydettiin komissiota tekemään varsinkin kuudennessa puiteohjelmassa tarvittavat investoinnit tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, jotta voidaan varmistaa seuraavien sukupolvien infrastruktuurien [5] ja avoimien järjestelmien yhteentoimivuus ja luotettavuus.

[5] Including a fast but coherent transition to broadband access and the next Internet Protocol.

[5] Tähän sisältyy myös nopea mutta hallittu siirtyminen laajakaistaliittymiin ja Internetin yhteyskäytännön seuraavan versioon.

Thanks to its ability to set ambitious and timely strategic goals and the dynamism of its network operators and equipment manufacturers, the European Union has acquired an uncontested position of leadership in the usage of mobile communications, illustrated by its very high penetration levels (close to 73% on average, in January 2002). As for the uptake of the Internet, the average Internet penetration in the EU Member States is growing, even if there are still important variations between different Member States, being currently used by over 35% of households and by over 50% of the workforce [6].

Koska Euroopan unionissa on osattu asettaa kunnianhimoisia strategisia tavoitteita oikeaan aikaan ja Euroopan verkko-operaattorit ja laitevalmistajat ovat osoittaneet huomattavaa muuntumiskykyä, EU:lla on kiistaton johtoasema matkaviestinnässä, mikä näkyy hyvin suurena liittymätiheytenä (keskimäärin lähes 73 prosenttia tammikuussa 2002). Internetin keskimääräinen levinneisyysaste EU:n jäsenvaltioissa kasvaa, vaikka jäsenvaltioiden välillä onkin vielä huomattavia eroja. Internet on nykyisin käytössä yli 35 prosentissa kotitalouksista ja yli 50 prosentissa työpaikoista [6].

[6] Eurobarometer, Nov 2001- Work in knowledge-based economy: Quality for change

[6] Eurobarometri, 11/2001 - Työskentely tietotaloudessa: laatua muutokseen.

With the anticipated convergence of these two different sectors of the communication industries, a unique opportunity is now created for the European manufacturing and service industries to capitalise on their technology know-how, to strengthen their competitive edge, to release their entrepreneurial potential and to successfully make the leap to the wireless Internet world. Indeed accessing and using the Internet via a mobile communicator/phone or computer or a TV set-top box, is expected to become commonplace in the coming years, allowing the creation of novel applications and services on which new business opportunities can be built to the benefit to all actors in the new Internet economy.

Kun näiden viestintäalan kahden osa-alueen odotetaan jatkossa lähentyvän toisiaan, eurooppalaisilla laitevalmistajilla ja palveluyrityksillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää teknologiaosaamistaan, vahvistaa kilpailuasemiaan, vapauttaa yrityspotentiaaliaan ja siirtyä menestyksellä langattoman Internetin maailmaan. Langattoman päätelaitteen/matkapuhelimen, tietokoneen tai television lisälaitteen kautta tapahtuvan Internetin käytön odotetaan yleistyvän lähivuosina, mikä mahdollistaa uusien sovellusten ja palvelujen luomisen perustaksi uusille liiketoimintamahdollisuuksille, jotka puolestaan koituvat uuden Internet-talouden kaikkien toimijoiden hyväksi.

An earlier and smooth deployment of IPv6 would also avoid future much higher transition costs and reduce the possibility of a need for rushed and therefore more risky and more expensive implementations later. This is an issue of paramount importance (a significant risk exists that world-wide, IPv4 addresses will be in increasingly short supply by 2005) to a wide range of industries, which will be producing goods with embedded Internet access, including cars and consumer electronics as well as for fixed, mobile and wireless communications.

Nopea ja jouheva siirtyminen IPv6:een aiheuttaisi myös vähemmän siirtymäkustannuksia kuin myöhempi siirtyminen ja vähentäisi tarvetta hätäisiin ja sen myötä riskialttiisiin ja kalliimpiin ratkaisuihin myöhemmässä vaiheessa. Asialla on erittäin suuri merkitys (on olemassa huomattava vaara, että IPv4-osoitteiden saatavuus vaikeutuu entisestään vuoteen 2005 mennessä) hyvin monille aloille, jotka tulevat tarjoamaan Internet-yhteydellä varustettuja tuotteita (kuten autoja, kulutuselektroniikkaa) sekä varsinaisille kiinteän verkon viestinnän sekä matkaviestinnän ja yleensä langattoman viestinnän aloille.

For new Internet enabled services to be deployed in a timely manner, it is of key importance to structure, consolidate and integrate European efforts on new Internet Protocol IPv6, and notably to develop the necessary base of skilled human resources, to fully harmonise, where needed, the policy approaches, to sustain the research effort, to promote the standards and specifications work and to ensure that all sectors of the new economy likely to be impacted by IPv6 are fully aware of potential benefits accruing from its adoption.

Jotta uusia Internetin mahdollistamia palveluja päästäisiin hyödyntämään ilman viivytyksiä, on keskeisen tärkeää jäsentää, vahvistaa ja yhdistää Internetin uuteen yhteyskäytäntöön, IPv6:een, liittyvää toimintaa Euroopassa. Erityisen tärkeää on luoda tarvittava osaamisperusta, yhdenmukaistaa tarvittaessa asiaa koskevat toimintaperiaatteet, ylläpitää alan tutkimusta, edistää standardien ja määrittelyjen laatimistyötä sekä varmistaa, että kaikki ne uuden talouden alat, joihin IPv6 tulee todennäköisesti vaikuttamaan, ovat täysin tietoisia sen käyttöönoton hyötypotentiaalista.

A concerted effort is hence called for, that will enable the overall competitiveness of the European Union to be strengthened in this strategically important area of development.

Tarvitaan siis yhteisiä ponnisteluja, jotta Euroopan unionin kilpailukyky vahvistuu kokonaisuudessaan tällä strategisesti tärkeällä kehityksen alalla.

2. The Internet - Addresses and Applications

2. Internet - osoitteet ja sovellukset

As the world's population increases to some 9 billion people in 2050, it becomes essential to plan technically for all of these people to have the potential for Internet access. IPv6 is the only technology capable of serving the needs of the projected human population, while also providing for the networking and interconnection of a myriad of devices in cars, homes, airplanes, consumer electronic goods etc.

Maailman väestön kasvaessa noin 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä on tärkeää, että tässä vaiheessa suunnitellaan teknisiä valmiuksia antaa kaikille mahdollisuus Internet-liittymään. IPv6 on ainoa tekninen ratkaisu, joka pystyy vastaamaan ennakoidun väestönkasvun mukaisiin tarpeisiin, mutta mahdollistamaan myös valtavien laitemäärien verkottamisen ja yhteenliittämisen autoissa, kodeissa, lentokoneissa, kulutuselektroniikkajärjestelmissä jne.

2.1. Internet communication and addressing

2.1. Viestintä ja osoitteet Internetissä

To a user of the Internet, computers are known by their domain name, e.g. in the Web context one would use "www.IPv6-TaskForce.org" as the web address of the IPv6 Task Force, or "editors@IPv6-TaskForce.org" as a user e-mail address. While such domain names are easier for people to remember, the networked devices - such as web servers, e-mail servers or home PCs - communicate using a numeric address format and a protocol called the Internet Protocol. As a loose analogy, domain names and IP addresses can be compared to people's names and their postal addresses. The Internet Protocol requires that communicating devices, anywhere on the Internet, have unique IP addresses, so that data packets can be carried (routed) between the devices across one or more Internet Service Provider (ISP) networks.

Internetin käyttäjä tunnistaa tietokoneet niiden verkkotunnuksen perusteella. Esimerkiksi www-alueella IPv6-työryhmän (engl. IPv6 Task Force) palvelinkoneen verkkotunnus on "www.IPv6-TaskForce.org" ja siihen liittyvät sähköpostiosoitteet muotoa "editors@IPv6-TaskForce.org". Ihmisille tällaiset verkkotunnukset ovat helpompia muistaa, mutta verkkoon liitetyt laitteet - kuten verkkopalvelimet, sähköpostipalvelimet tai kotitietokoneet - viestivät keskenään käyttäen numeerisia osoitteita ja lyhenteellä IP (Internet Protocol) tunnettua yhteyskäytäntöä. Verkkotunnuksia ja IP-osoitteita voidaankin tietyssä mielessä verrata ihmisten nimiin ja postiosoitteisiin. IP-yhteyskäytäntö edellyttää, että jokaisella Internetiin liitetyllä viestivällä laitteella on yksilöivä IP-osoite, jotta datapaketit laitteiden välillä voidaan välittää (reitittää) yhden tai useamman Internet-palveluntarjoajan verkon läpi.

The current version of the Internet Protocol, IPv4, has been in use for over twenty years, however, when IPv4 was designed in the 1970's, the vast growth in the Internet was not foreseen, and at the time, the Web was still many years away from conception. As a result, and given the limitations of hardware at the time, the original Internet designers only chose to use 32 bits to represent IPv4 addresses. Those 32 bits allow 232, or just over 4,000 million, IPv4 addresses.

Internetin yhteyskäytännön nykyinen versio, IPv4, on ollut käytössä yli kaksikymmentä vuotta, mutta sen suunnittelun aikoihin 70-luvulla Internetin valtavaa kasvua ei osattu ennakoida eikä verkon graafisen osion, www:n, suunnittelu ollut näköpiirissä vielä vuosiin. Tästä syystä ja silloisten laitteistojen asettamien rajoitusten vuoksi Internet suunniteltiin alunperin käyttämään 32 bitin mittaisia IPv4-osoitteita. Noilla 32 bitillä voidaan luoda 232 , eli hieman yli 4000 miljoonaa IPv4-osoitetta.

There are not, at present, enough IP addresses for every person on the planet. When one considers that homes, offices, cars and other environments may all contain many IP-enabled devices in the near future, the pressure on address space is evident, given any one device on the network may wish to connect to any other (e.g. a computer system at a car dealership may remotely check the status of sensors in a car, to monitor performance and predict future problems). That pressure is heightened because the full range of IP addresses can never be fully utilised and because of large allocations per ISP or per site in the early days of the Internet.

Tällä hetkellä maapallon jokaiselle asukkaalle ei riittäisi IP-osoitetta. Kun ajatellaan, että kodeissa, työpaikoilla, autoissa ja muissa ympäristöissä voi lähitulevaisuudessa olla useita IP-osoitteellisia laitteita, on selvää, että osoitejärjestelmään kohdistuu suuria paineita, kun mikä tahansa näistä laitteista voi tarvita yhteyttä mihin tahansa muuhun IP-laitteeseen (esim. automyyjän tietokonejärjestelmä voi tarkastaa verkon yli auton kunnon ja ennakoida mahdollisia tulevia ongelmia lukemalla arvot autoon sijoitetuista antureista).Paine on entistä suurempi, koska kaikkia IP-osoitteita ei koskaan voida täysin hyödyntää ja koska Internetin alkuaikoina Internet-palveluntarjoajille tai yksittäisille sivustoille annettiin hyvin laajoja numeroalueita.

IPv6, in development since the early to mid 1990's, has now matured to the state where vendors are delivering early commercial products and initial deployments are being made. IPv6's major advantage is that it uses 128-bit addresses, enough to offer globally unique IP addresses to any device wanting it for the foreseeable future [7]. Given that all Internet communications use IP, the importance of the availability of IP address space for all cannot be stressed enough.

IPv6, jonka kehitysvaihe ajoittui 90-luvun alusta puoliväliin, on nyt kypsynyt tasolle, jolla laitevalmistajat tuovat markkinoille ensimmäisiä sitä käyttäviä tuotteita, ja järjestelmää on jo jossain määrin alettu hyödyntää. IPv6:n tärkeä etu on, että se käyttää 128 bitin osoitteita, joiden avulla jokaiselle tulevaisuudessa sitä tarvitsevalle laitteelle voidaan antaa maailmanlaajuisesti yksilöivä IP-osoite [7]. Kun kaikessa Internet-viestinnässä käytetään IP-osoitteita, on sanomattakin selvää miten tärkeää on, että kaikille riittää IP-osoitteita.

[7] Those 128 bits allow 2128, or just over 4 billion*4billion*4billion*4billion IP addresses

[7] 128 bitillä voidaan luoda 2128, eli hieman yli 4 miljardia kertaa 4 miljardia kertaa 4 miljardia kertaa 4 miljardia IPv4-osoitetta.

2.2. IP address allocation

2.2. IP-osoitteiden jakaminen

In Europe, the IPv6 address space is managed and allocated to Internet Service Providers by RIPE NCC [8]. The three regional registries - RIPE NCC, APNIC and ARIN, that are responsible for address allocations, share a common IP address allocation policy.

Euroopassa IPv6-osoitteita hallinnoi ja jakaa Internet-palveluntarjoajille RIPE NCC [8]. Osoitteiden jakamisesta maailmassa vastaavat kolme alueellista rekisteriä - RIPE NCC, APNIC ja ARIN - noudattavat toiminnassaan samoja jakoperusteita.

[8] RIPE NCC: http://www.ripe.net/

[8] RIPE NCC: http://www.ripe.net/

The availability of IPv6 address space should, through market forces, lead to IPv6 addresses being cheap (compared to IPv4) if not free to the end user. Many ADSL users currently have no chance to obtain a single, static IPv4 address for their home network. With IPv6, not only does a home network user get a whole set of IPv6 addresses (rather than just one IPv4 address), IP address scarcity is no longer a reason for an ISP to limit the access to static IP addresses.

IPv6-osoitteiden jatkuvan saatavuuden tulisi markkinavoimien vaikutuksesta johtaa siihen, että ne olisivat käyttäjille hyvin edullisia (IPv4:ään verrattuna) tai jopa ilmaisia. Monilla ADSL-käyttäjillä ei nykyisellään ole mahdollisuutta saada kotiverkolleen omaa pysyvää IPv4-osoitetta. IPv6-osoitejärjestelmässä kotiverkolle saadaan kokonainen sarja IPv6-osoitteita (vain yhden IPv4-osoitteen sijaan), eikä IP-osoitteiden niukkuus enää anna Internet-palveluntarjoajalle syytä rajoittaa pysyvien IP-osoitteiden saatavuutta.

The combination of the availability of multiple globally reachable IPv6 addresses for a home network, along with broadband access, enables a whole new range of remote home management applications (e.g. multiple web cameras, or wireless temperature sensors) that are not feasible with IPv4.

Useiden maailmanlaajuisesti tavoitettavissa olevien IPv6-osoitteiden saaminen kotiverkolle mahdollistaa yhdessä laajakaistaliittymän kanssa suuren joukon uusia kodin etähallintasovelluksia (esim. verkkokameravalvonta monella kameralla, langattomat lämpötila-anturit), jotka eivät ole käytännössä toteutettavissa IPv4-järjestelmässä.

2.3. The scarcity of IPv4 address space

2.3. IPv4-osoitteiden niukkuus

The risk of global IPv4 addresses becoming critically scarce by 2005, coupled with the uneven distribution of the address space between Northern America [9] and the rest of the world, is sufficiently serious for action to be taken now and swiftly, thereby promoting the achievement of the Lisbon Strategy objectives. While IPv4 addresses may never be completely exhausted, their availability is becoming increasingly scarce, particularly for large-scale requirements. Scarcity implies an undesirable cost to those wanting IP addresses.

Kun yleiset IPv4-osoitteet ovat vaarassa käydä hyvin vähiin vuoteen 2005 mennessä ja kun osoitteet ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti Pohjois-Amerikan ja muun maailman välillä [9], on todellakin aika ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin ja edistää näin myös Lissabonin strategian tavoitteisiin pääsyä. Vaikka IPv4-osoitteet eivät välttämättä kokonaan loppuisikaan, niiden saatavuus varsinkin laajoja osoitealueita vaativiin tarkoituksiin vaikeutuu jatkuvasti. Tämä niukkuus merkitsee ei-toivottuja kustannuksia IP-osoitteiden tarvitsijoille.

[9] 74% of the IPv4 address space is already allocated to organisations in North America (15% to the USA government alone): the Universities of Stanford and MIT each have more allocated addresses than Peoples Republic of China.

[9] IPv4-osoitteista 74 % on pohjoisamerikkalaisten organisaatioiden käytössä (15 % jo pelkästään Yhdysvaltain hallituksen käytössä): Stanfordin yliopistolla ja MITillä on kummallakin enemmän osoitteita kun koko Kiinan kansantasavallalla.

Without sufficient global IP address space, applications are forced to work with mechanisms that provide local site addressing - loosely the equivalent of the early days of telephony where users had to interact with one (or more) operators to place a call. Such mechanisms (i.e. Network Address Translation, or NAT) restrict the end-to-end functionality of the Internet and decrease its overall performance. While a user (client) behind a NAT device can communicate out to servers on the Internet (the "client-server" communication model), that same user (client) cannot be guaranteed to be accessible when external devices wish to establish a connection (as typified by the "peer-to-peer" communication model).

Ellei yleisiä IP-osoitteita ole riittävästi, sovelluksissa joudutaan käyttämään paikallisia järjestelmänsisäisiä osoitemenetelmiä. Ne vastaavat tietyssä mielessä alkuaikojen puhelinverkkoja, joissa käyttäjien oli otettava puhelu keskuksenhoitajan (tai usean sellaisen) kautta. Tällaiset järjestelyt (esim. NAT-verkko-osoitemuunnokset) rajoittavat Internetin suorituskykyä kokonaisuudessaan ja asiakaskoneiden välistä suoraa viestintää Internetissä. Vaikka NAT-osoitemuuntimen takaa toimiva käyttäjä (asiakaskone) voikin viestiä Internetissä olevien palvelinten kanssa (ns. asiakas-palvelin - viestintämalli), sama käyttäjä (asiakaskone) ei välttämättä ole sen oman verkon ulkopuolisen laitteen tavoitettavissa tämän yrittäessä muodostaa yhteyttä (mikä olisi tyypillistä asiakaskoneiden välisessä ns. peer-to-peer-viestintämallissa).

The need for always-on environments (such as residential Internet through broadband, cable modem, or satellite) to be globally reachable, precludes NAT-style IP address conversion, pooling, and temporary allocation techniques, and the "plug and play" always-on consumer Internet appliance requirements further increases the address pressure. Rather than connecting temporarily via dialup, with a temporary IP address taken at random from a pool, users and applications of the future, need permanent connectivity with dedicated IP addresses.

Jos jatkuvasti auki olevan yhteyden (kuten laajakaistaliittymän, kaapelimodeemin tai satelliittiyhteyden) takana olevien laitteiden on oltava yleisesti saavutettavissa, NAT-tyyppinen IP-osoitteen muunnos, yhteisosoitteiden ns. pooling-käyttö ja tilapäisosoitteiden jakaminen ei tule kysymykseen. Lisäksi kiinteitä osoitteita tarvitaan jatkuvasti auki olevalla Internet-yhteydellä varustettuihin kulutuselektroniikan laitteisiin, jotta ne ovat viestintävalmiudessa heti päälle kytkettäessä. Satunnaisvalinnalla osoitetut tilapäiset IP-osoitteet soittosarjapohjaisissa yhteyksissä eivät enää riitä tulevaisuuden käyttäjille ja sovelluksille, vaan jatkossa tullaan tarvitsemaan pysyvää yhteyttä ja omaa pysyvää IP-osoitetta.

IPv6 reintroduces end-to-end security and communication and its plug and play feature makes device deployment, for example in the home, much easier for vendors and end users who would not be required to configure their network appliances.

IPv6 mahdollistaa jälleen käyttäjäkoneiden välisen tietoturvallisen viestinnän. Lisäksi IPv6-osoitteen helppo käyttöönotettavuus tekee uusien laitteiden tuomisen esimerkiksi kotiympäristöön paljon helpommaksi laitetoimittajille ja loppukäyttäjille, joiden ei tarvitse muuttaa verkkonsa asetuksia.

2.4. Future Internet applications

2.4. Tulevaisuuden Internet-sovellukset

In the context of a vastly increased Internet IP address space (as offered by IPv6, and IPv6 alone), a plethora of novel Internet services and applications will be made possible. The expected developments of peer-to-peer communications, the use of novel forms of interactive multimedia services over the broadband access infrastructure, the take-up of machine-to-machine communications, all point to the urgent need for a rapid evolution towards IPv6.

Internetin IP-osoitteiden määrän valtava lisääntyminen (mikä on mahdollista vain IPv6:n avulla), mahdollistaa lukemattoman määrän uudenlaisia Internet-palveluja ja sovelluksia. Käyttäjäkoneiden välisen suoran viestinnän odotettu kehittyminen, laajakaistayhteyksien kautta käytettävien uudentyyppisten vuorovaikutteisten multimediapalvelujen käyttö ja laitteiden keskinäisen viestinnän lisääntyminen ovat kaikki tekijöitä, jotka vaativat nopeaa siirtymistä IPv6:een.

Implementing IPv6 in mobile networks will also allow for wireless machine-to-machine interconnection, thereby considerably boosting the 3G-application range. While it is widely acknowledged that the transition to all-IPv6 networks will require several years of effort, it is also considered that any delay towards such a transition, may hinder the deployment of these advanced 3G service features at a later stage, while depriving the European Union of a major opportunity to become a significant actor in the new Internet economy.

IPv6:n käyttöönotto matkaviestintäverkoissa mahdollistaa myös laitteiden välisen langattoman yhteenliittämisen, mikä lisäisi merkittävästi sovellusmahdollisuuksia kolmannen sukupolven matkaviestinnässä. Yleisesti katsotaan, että siirtyminen kokonaan IPv6:tta käyttäviin verkkoihin kestää useita vuosia, mutta toisaalta pidetään selvänä, että kaikenlainen viivyttely siirtymisessä saattaa vaikeuttaa kolmannen sukupolven matkaviestinnän palveluominaisuuksien hyödyntämistä myöhemmässä vaiheessa ja viedä Euroopan unionilta mahdollisuudet toimia merkittävässä asemassa uudessa Internet-taloudessa.

In the initial phase of GPRS/UMTS with a few millions of terminals, IPv4 is however a perfectly reasonable solution, but to offer a scalable service that will cater for over a billion terminals, IPv6 is an imperative. By adopting IPv6, the European Mobile industry has a unique chance to investigate and pioneer the future, together with all other Internet related players, be they Internet service providers, operators of fixed networks, cable networks, etc. In so doing they will acquire a competitive edge which can be explored and exported.

GPRS/UMTS:n alkuvaiheessa, jossa päätelaitteita on muutama miljoona, IPv4 on aivan perusteltu ratkaisu, mutta laajennettavissa olevan järjestelmän luomiseen yli miljardille päätelaitteelle tarvitaan ehdottomasti IPv6:tta. Siirtyminen IPv6:een olisi Euroopan matkaviestinalalle ja muille Internet-alan toimijoille, kuten esimerkiksi Internet-palveluntarjoajille ja kiinteän ja kaapeliverkon operaattoreille, ainutlaatuinen tilaisuus kokeilla tulevaisuuden mahdollisuuksia ja toimia edelläkävijöinä. Näin ne saisivat kilpailuetua, jota voitaisiin hyödyntää tutkimuksessa ja vientiponnisteluissa.

Also the combination of VoIP (voice over IP also referred to as Internet telephony) and wireless LAN (local area networks) could have a significant business impact opening up the possibility, as it does, of offering a degree of mobility with Internet access and cheap integrated voice communications

IP-puheensiirron (ns. Voice over IP, josta käytetään myös nimitystä Internet-puhelut) ja langattomien lähiverkkojen (WLAN) yhdistämisellä voisi olla huomattavia liiketaloudellisia vaikutuksia, koska se mahdollistaa Internet-yhteyden tietyn asteisen liikkuvuuden ja tähän yhdistetyn edullisen puheensiirtopalvelun.

IPv6 will facilitate access to IP based services and applications using a wide range of access technologies. Network operators will be able to deliver their services irrespective of the type of access (e.g. UMTS, Wireless LAN) as well as providing a seamless Internet experience to their customers. Users can connect to whatever web sites they choose, log in to their corporate intranet (and be reached from that network), do Internet telephony, get streaming audio/video, use whatever network applications (in a variety of contexts such as those of education, health, transportation, games, etc) they need. They will not be constrained by the limited set of value added network services the operators will offer through their own portals. This level of service interoperability will both strengthen competition and enhance social cohesion within the European Union.

IPv6 helpottaa hyvin monenlaisia liityntätekniikoita käyttävien IP-pohjaisten palvelujen ja sovellusten käyttöä. Verkko-operaattorit voivat tarjota palvelujaan liityntätyypistä (esim. UMTS, langaton lähiverkko) riippumatta sekä tarjota asiakkailleen saumattomia, katkeamattomia Internet-palveluja. Käyttäjät voivat käydä millä tahansa verkkosivulla, kytkeytyä työpaikkansa verkkoon (ja olla tavoitettavissa tuosta verkosta käsin), soittaa Internet-puheluja, seurata ääni- ja videolähetyksiä ja käyttää mitä tahansa tarvitsemaansa (esimerkiksi opiskeluun, terveyteen, liikenteeseen, vapaa-aikaan liittyvää) verkkosovellusta. Heidän ei tarvitse tyytyä pelkästään niihin muutamiin lisäarvopalveluihin, joita operaattorit tarjoavat oman aloitussivunsa kautta. Näin laaja palvelujen yhteentoimivuus sekä vahvistaa kilpailua että lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa.

3. IPv6 development and deployment

3. IPv6:n kehitys ja käyttöönotto

At present, IPv6 is gradually being introduced. However this process needs to be accelerated to prevent the current IPv4 shortcomings from hindering the further development of the Internet, to ensure a more open and competitive arena for the provision of new generation services, and to avoid much higher transition costs if that process is delayed.

IPv6:tta ollaan parhaillaan ottamassa asteittain käyttöön. Prosessia on kuitenkin nopeutettava, jotta IPv4:n nykyiset puutteet eivät pääse vaikeuttamaan Internetin jatkokehitystä, jotta uuden sukupolven palvelut pääsisivät kehittymään avoimemmassa ja kilpaillummassa ympäristössä ja jotta vältyttäisiin prosessin viivästymisen aiheuttamilta paljon korkeammilta siirtymäkustannuksilta.

3.1. IPv6 standards development

3.1. IPv6:n standardien laatiminen

The IPv6 standards, are developed by the Internet Engineering Task Force (IETF) [10] Which is a vendor-neutral organisation that spans the globe and that has working groups dealing with IPv6. In the wireless area, standards are developed by 3GPP [11] and 3GPP2, and the ITU [12]. The work of 3GPP and 3GPP2 is critical as 3G is seen as a prime area for early commercial IPv6 deployment.

IPv6-standardeja kehittää IETF (Internet Engineering Task Force) [10], joka on valmistajista riippumaton maailmanlaajuinen järjestö. IPv6:tta käsitellään IETF:n erityisissä työryhmissä. Langattoman teknologian alalla standardeja kehittävät 3GPP [11], 3GPP2 ja ITU [12]. Tällä hetkellä keskeisellä sijalla on varsinkin 3GPP:n ja 3GPP2:n työ, koska kolmannen sukupolven matkaviestintä nähdään tärkeimpänä IPv6:n kaupallisena sovellusalana.

[10] The Internet Engineering Task Force: http://www.ietf.org/

[10] Internet Engineering Task Force - Internetin kehitystä käsittelevä yhteistyöryhmä, http://www.ietf.org/

[11] 3rd Generation Partnership Project: http://www.3gpp.org/

[11] 3rd Generation Partnership Project - Kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehittämisen yhteistyöhanke, http://www.3gpp.org/

[12] The International Telecommunication Union: http://www.itu.org/

[12] Kansainvälinen teleliitto, http://www.itu.org/.

While the IETF sets standards, it does not mandate policy, nor perform advocacy. Other organisations such as the Internet Society (ISOC) [13] or the IPv6 Forum [14] have respectively a key educational and marketing role.

IETF laatii standardeja, mutta se ei aseta alan toimintaperiaatteita eikä aktiivisesti edistä IPv6:n käyttöä. Muut organisaatiot, kuten ISOC [13] ja IPv6 Forum [14], hoitavat tiedotusta ja markkinointia.

[13] The Internet Society: http://www.isoc.org/

[13] The Internet Society, http://www.isoc.org/

[14] The IPv6 Forum: http://www.ipv6forum.org/

[14] IPv6:n käyttöönottoa edistävä yhteistyöjärjestelmä, http://www.ipv6forum.org/

3.2. IPv6 Research and Development

3.2. IPv6:n tutkimus ja kehitys

All aspects of IPv6 and notably its research and development dimensions are addressed by a multitude of organisations, telecommunications operators, equipment manufacturers and academic institutions.

Kaikessa IPv6:een liittyvässä toiminnassa ja varsinkin sen tutkimuksessa ja kehittämisessä on mukana lukuisia järjestöjä, teleoperaattoreita, laitevalmistajia ja korkeakouluja.

The European Commission has been instrumental in providing necessary funding for the research and development of IPv6 related issues. In particular, and in response to the conclusions of the Stockholm Summit, the Commission stepped up its R&D efforts notably in the context of the 5th Framework Programme. A large number of IPv6 projects totalling some EUR 55 Million of community funding is currently operational, including two large scale IPv6 trials, namely 6NET [15] and Euro6IX [16]. These trials are fully complementary to the efforts deployed at national level in the context of National Research and Education Networks (NRENs) and at European level in the context of initiatives such as GEANT [17].

Euroopan komissio on toiminut tärkeässä tehtävässä tarjoamalla tarvittavaa rahoitusta IPv6:een liittyvien kysymysten tutkimukseen ja kehittämiseen. Komissio tehosti erityisesti viidennessä puiteohjelmassa t&k-toimiaan jatkotoimenpiteenä Tukholman huippukokouksen päätelmille. Käynnissä on suuri joukko IPv6-hankkeita, joissa yhteisön rahoitusosuus on yhteensä 55 miljoonaa euroa. Näihin kuuluu muun muassa kaksi suurta IPv6-kokeiluhanketta 6NET [15] ja Euro6IX [16]. Nämä kokeilut täydentävät kansallisissa tutkimus- ja koulutusverkoissa ja Euroopan tasolla GEANT-hankkeen [17] kaltaisissa yhteyksissä harjoitettua toimintaa.

[15] The 6NET Project: http://www.6net.org/

[15] 6NET-hankkeen sivut: http://www.6net.org/

[16] The Euro6IX Project: http://www.euro6ix.org/

[16] Euro6IX-hankkeen sivut: http://www.euro6ix.org/

[17] The GÉANT Project: http://www.dante.org.uk/geant/

[17] GÉANT-hankkeet sivut: http://www.dante.org.uk/geant/

In its preparatory work for the 6th Framework Programme, the Commission has stressed the importance to continue the R&D effort on IPv6 with a view to provide further opportunities to the research community and ensure notably the development of innovative tools, services and applications.

Kuudetta puiteohjelmaa valmistellessaan komissio on painottanut IPv6:n jatkokehittämisen merkitystä, jotta tutkimusyhteisölle voitaisiin tarjota lisämahdollisuuksia ja jotta erityisesti voitaisiin varmistaa innovatiivisten ohjelmistotyökalujen, palvelujen ja sovellusten synty.

3.3. From IPv4 to IPv6

3.3. IPv4:stä IPv6:een

While IPv6 offers a bright future for the Internet, IPv4 will not go away overnight. As IPv6 is being deployed today, it is done so alongside IPv4. The first IPv6 deployments began in 1996, from which emerged the 6bone IPv6 test bed network [18], now spanning over 50 countries and 1000 sites. Commercial IPv6 deployments are happening, led by Japan, and in countries where IPv4 address allocations have been historically lower (in particular in Asia).

Vaikka IPv6 lupaakin Internetille valoisaa tulevaisuutta, IPv4 ei poistu käytöstä hetkessä. IPv6:tta käytetään nykyisellään IPv4:n rinnalla. Vuonna 1996 aloitettiin IPv6:n ensimmäiset käyttökokeilut, joista kehittyi nykyisellään yli 50 maata ja 1000 sivustoa kattava 6bone IPv6 -testiverkko [18]. Kaupallisesti IPv6:n käyttöä on kokeiltu Japanin johdolla maissa (erityisesti Aasiassa), joissa IPv4-osoitteita on perinteisesti jaettu suhteellisesti vähemmän.

[18] The 6bone project: http://www.6bone.net/

[18] 6bone-hankkeen sivut: http://www.6bone.net/

As the transition to IPv6 takes place progressively and at different speeds by different industrial sectors, the need will arise to develop IPv6 transition and integration guidelines that will recognise that the coexistence of IPv4 and IPv6 will last many years, that the phasing out of IPv4 will be soft and gradual and that there will not be a magic date imposed on any particular industry (as was the case with Y2K) to move to IPv6, but rather that there will be an incentive to act before it becomes too late and too expensive.

Koska IPv6:een siirrytään asteittain ja eri aloilla eri tahdissa, siirtymistä ja käyttöönottoa varten on laadittava yhteiset ohjeet. Niissä on otettava huomioon, että IPv4 ja IPv6 voivat olla rinnakkaiskäytössä monen vuoden ajan, että IPv4 poistetaan käytöstä hallitusti ja vaiheittain, ja että yksittäisille aloille ei aseteta minkäänlaisia määräpäiviä IPv6:een siirtymiselle (kuten tehtiin Y2K-siirtymisen kanssa), vaan eri tahoja pikemminkin kannustetaan toimimaan ennen kuin on liian myöhäistä ja liian kallista.

A smooth transition will enable providers and users to leverage their existing investment of today's IPv4 services, while preparing for a seamless migration to IPv6 as additional IPv6 devices come online. The IETF has devised a wide range of transition and integration techniques, enabling providers to pick those methods best suited to them. Ultimately many IPv6 deployments will be "native", i.e. pure IPv6, rather than islands of IPv6 connected by means of the existing IPv4 Internet.

Sujuvan siirtymisen ansiosta palvelujen tarjoajat ja käyttäjät voisivat hyödyntää nykyisiä investointejaan tämän päivän IPv4-palveluihin ja valmistautua samalla kitkattomaan siirtymiseen IPv6:een sitä mukaa, kun uusia IPv6-laitteita tulee verkkoon. IETF on suunnitellut laajan valikoiman siirtymä- ja sovitustekniikoita, joista palveluntarjoajat voivat valita parhaiten itselleen sopivat menetelmät. Viime kädessä monet IPv6-toteutuksista tulevat olemaan "puhtaita" IPv6-ratkaisuja pikemminkin kuin nykyisen IPv4:n välityksellä toimivia erillisiä IPv6-saarekkeita.

3.4. IPv6 deployment around the world

3.4. IPv6:n käyttöönotto eri puolilla maailmaa

Japan took recently (Sep 21, 2000) political leadership in the design of the IPv6 roadmap by setting a deadline of 2005 to upgrade to IPv6, existing networks in every business and public sector. Japan sees IPv6 as one of the ways of helping them leverage the Internet to rejuvenate the Japanese economy and has established an IPv6 Promotion Council [19] tasked with the realisation of the e-Japan programme.

Japani otti jokin aika sitten (21. syyskuuta 2000) poliittisen johtoaseman IPv6:n käyttöönottoaikataulun suunnittelemisessa asettamalla määräajaksi vuoden 2005, johon mennessä kaikkien yritysverkkojen ja julkisen sektorin verkkojen on siirryttävä käyttämään IPv6:tta. Japani näkee IPv6:n yhtenä keinona hyödyntää Internetiä taloutensa elvyttämisessä. Se onkin perustanut IPv6:n edistämistyöryhmän [19], jonka tehtävänä on eJapan-ohjelman toteuttaminen.

[19] IPv6 Promotion Council: http://www.v6pv.jp and http://cwg.v6/keel.net/apwg/en/index.html

[19] IPv6 Promotion Council, http://v6pv.jp ja http://cwg.v6/keel.net/apwg/en/index.html

The Japanese initiative was very crucial to the Asia-Pacific region. Korea followed suit on Feb 22, 2001 by announcing plans to roll out IPv6. Taiwan has also taken a decision concerning IPv6 and has notably established a IPv6 steering Committee. Bilateral consultations, at Ministerial level, between P.R. of China and Japan have taken place on the means to further promote IPv6.

Japanin aloite oli hyvin merkittävä Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Korea seurasi pian esimerkkiä 22. helmikuuta 2001 ja julkisti IPv6:n käyttöönottosuunnitelmansa. Myös Taiwan on tehnyt päätöksen IPv6:sta ja perustanut IPv6:n käyttöönottoa varten ohjauskomitean. Kiinan kansantasavalta ja Japani ovat käyneet kahdenvälisiä ministeritason keskusteluja keinoista edistää IPv6:tta.

Though most of the design of IPv6 and vendor implementations has been done in the US, the business case for IPv6 in the US has not, until very recently, been generally felt as acutely as in other world regions. Indeed since the US was first in the "land rush" for IPv4 address space, so is not yet in as critical a position as the Asia-Pacific region or Europe. However an industrial initiative towards the establishment of a North American IPv6 Task Force has been launched on December 2001, reflecting the growing pressure for an upgrade of the Internet.

Vaikka suurin osa IPv6:n suunnittelusta ja käytännön toteutuksista onkin tehty Yhdysvalloissa, IPv6:n liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ei Yhdysvalloissa aivan viime aikoja lukuun ottamatta ole nähty yhtä ajankohtaisina kuin muualla maailmassa. Koska Yhdysvallat oli ensimmäisenä varaamassa suurimman osan IPv4-osoitteista, se ei vielä ole osoitteiden saatavuuden osalta yhtä tiukassa tilanteessa kuin Aasian ja Tyynen valtameren alue tai Eurooppa. Yhdysvaltalaisten yritysten aloitteesta joulukuussa 2001 on kuitenkin käynnistetty hanke pohjoisamerikkalaisen IPv6-työryhmän perustamiseksi, mikä kuvaa kasvavaa painetta Internetin osoitejärjestelmän uudistamiseen.

In the European Union, in comparison with the Asia-Pacific region, the commercial roll-out of IPv6 is currently marginal and essentially limited to test beds. This has motivated the European Commission to launch in April 2001, an industrially driven IPv6 Task Force with a very broad representation of key actors in the mobile, telecommunications and Internet fields [20]. The Task Force has now completed its work [21] and has issued a series of recommendations calling for further urgent action to be taken at European level. Proposals for further action outlined in this document are broadly based on the work of the IPv6 Task Force.

Aasian ja Tyynen valtameren alueeseen verrattuna Euroopan unionissa käytetään IPv6:tta kaupallisissa ympäristöissä hyvin vähän ja lähinnä testausympäristöissä. Tästä syystä Euroopan komissio perusti huhtikuussa 2001 yrityspainotteisen IPv6-työryhmän, jossa ovat hyvin laajasti edustettuina matkaviestinnän, televiestinnän ja Internet-alan keskeiset toimijat [20]. Työryhmä on nyt saanut työnsä päätökseen [21] ja antanut joukon suosituksia kiireellisiksi Euroopan tason lisätoimiksi. Tässä asiakirjassa hahmotellut jatkotoimenpide-ehdotukset perustuvat pitkälti työryhmän suosituksiin.

[20] ETSI, Eurescom, EICTA, DANTE, EACEM, Euro ISP Association, UMTS Forum, GSM Europe, IPv6 Forum, RIPE, Eurocontrol, SITA, ISOC UK, ITU as well as representatives of major manufacturers, operators and academic institutions

[20] ETSI, Eurescom, EICTA, DANTE, EACEM, Euro ISP-järjestö, UMTS Forum, GSM Europe, IPv6 Forum, RIPE, Eurocontrol, SITA, ISOC UK, ITU sekä keskeisten laitevalmistajien, operaattorien ja korkeakoulujen edustajat.

[21] EU IPv6 Task Force: http://www.IPv6-TaskForce.org

[21] EU IPv6 Task Force, http://www.IPv6-TaskForce.org

3.5. Privacy issues

3.5. Yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset

Due to the fact that the Internet has, from the very beginning, been considered as an open network, there are many characteristics of its communication protocols which, more by accident than design, can lead to an invasion of the privacy of Internet users.

Koska Internetiä on alusta asti pidetty avoimena verkkona, sen tiedonsiirtokäytännöissä on monia piirteitä, jotka pikemminkin tahattomasti kuin suunniteltuina ominaisuuksina voivat mahdollistaa Internetin käyttäjien yksityisyyden suojan loukkaukset.

Concerns are expressed on a regular basis regarding the need to find a balance between the "open nature" of the Internet and the conflicting needs to effectively maintaining and debugging a network and the protection of the personal data of the Internet users. The fundamental right to privacy and data protection is enshrined in the EU Charter on fundamental rights and developed in detail in the EU data protection directives 95/46/EC and 97/66/EC which both apply to processing of personal data on the Internet. In its Communication on the Organisation and Management of the Internet Domain Name System of April 2000, the Commission stated already that an IP address can be a personal data in the sense of the legal framework (for example dynamic IP addresses). Also the Article 29 Data Protection Working Party, the independent EU advisory body on data protection and privacy established by Directive 95/46/EC, draw the attention at several occasions to privacy issues raised by the use of the Internet. The Article 29 Data Protection Working Party as well as the International Working Group on Data Protection in Telecommunications (the "Berlin Group") consider to work specifically on IPv6.

Jatkuvasti nousee esiin tarve löytää tasapaino yhtäältä Internetin avoimen luonteen ja toisaalta verkon tehokkaan ylläpidon ja puutteiden korjaamisen sekä käyttäjien henkilötietojen suojaamisen välille. Oikeus yksityisyyteen ja tietosuojaan on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan ja sitä tarkennetaan EU:n tietosuojadirektiiveissä 95/46/EY ja 97/66/EY, joita kumpaakin sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn Internetissä. Internetin organisaatiosta ja hallinnosta huhtikuussa 2000 antamassaan tiedonannossa komissio jo totesi, että IP-osoitetta (myös yhteyskohtaisesti annettua tilapäistä IP-osoitetta) voidaan pitää juridisessa mielessä henkilötietona. Myös direktiivin 95/46/EY 29 artiklalla perustettu tietosuojaa ja yksityisyyttä käsittelevä neuvoa-antava elin on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota Internetin käyttöön liittyviin yksityisyyskysymyksiin. Kyseinen elin, kuten myös telealan tietosuojakysymysten kansainvälinen työryhmä (ns. Berlin Group), harkitsee erityisesti IPv6:tta koskevia toimia.

It is therefore of indispensable that the European Commission and the European Union as a whole consider privacy issues in the further development of Internet. While privacy issues are currently [22] being taken into account in the development of IPv6, it is essential that the trust and confidence of Internet users in the whole system, including in the respect of their fundamental rights, is ensured.

Näin ollen onkin välttämätöntä, että Euroopan komissio ja Euroopan unioni yleensäkin pohtii yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä Internetin jatkokehityksessä. Vaikka yksityisyyskysymykset otetaankin nykyisellään huomioon IPv6:n kehityksessä [22], on myös olennaisen tärkeää, että varmistetaan Internetin käyttäjien luottamus koko järjestelmää kohtaan yleensäkin sekä usko siihen, että heidän perusoikeuksiaan kunnioitetaan.

[22] http///www.ietf.org/internet-drafts/darft-ietf-ipngwg-temp-addresses-v2-00.txt

[22] http///www.ietf.org/internet-drafts/darft-ietf-ipngwg-temp-addresses-v2-00.txt

4. Actions to be taken at EU level

4. EU:n tasolla tarvittavat toimet

It is widely acknowledged that the European Union needs to play a stronger role in developing and mastering the base technologies that support the next generation Internet evolution, notably by accelerating the take-up of services made possible through the development of a high capacity, reliable and secure, communications infrastructure, with always-on connectivity and high wireless mobility.

Yleisesti tunnustetaan, että Euroopan unionin on otettava vahvempi rooli kehitettäessä ja ylläpidettäessä perustekniikoita, jotka tukevat Internetin seuraavan sukupolven kehittämistä. Tämän se voi tehdä varsinkin nopeuttamalla sellaisten palvelujen käyttöönottoa, jotka on mahdollistanut suuren kapasiteetin luotettava ja tietoturvattu viestinnän infrastruktuuri. Tämä infrastruktuuri tarjoaa mahdollisuuden jatkuvasti auki oleviin yhteyksiin ja laajaan langattomaan liikkuvuuteen.

However for new Internet enabled services to be deployed in a timely manner, it is of key importance to structure, consolidate and integrate European efforts on the new Internet protocol (IPv6), to ensure that the necessary base of skilled human resources is available, that the research effort is sustained, that standards and specifications work is promoted and that all sectors of the new economy likely to be impacted by IPv6 are fully aware of potential benefits accruing from its adoption.

Jotta uusia Internetin mahdollistamia palveluja päästäisiin hyödyntämään ilman viivytyksiä, on keskeisen tärkeää jäsentää, vahvistaa ja yhdistää Internetin uuteen yhteyskäytäntöön IPv6:een liittyvää toimintaa Euroopassa. Erityisen tärkeää on luoda tarvittava osaamisperusta, ylläpitää alan tutkimusta, edistää standardien ja määrittelyjen laatimistyötä sekä varmistaa, että kaikki ne uuden talouden alat, joihin IPv6 tulee todennäköisesti vaikuttamaan, ovat täysin tietoisia sen käyttöönoton hyötypotentiaalista.

A strategic concerted effort is hence required that will enable the competitiveness of the European industry to be strengthened. Standards activity needs to be sustained, while application developers, and organisations tendering for new IP-based services, should consider the IPv6-ready status and future proofing of the services they intend to deploy.

Näin ollen tarvitaan yhdenmukaisia strategisia toimia, joilla voidaan vahvistaa alan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Standardointityötä on jatkettava, ja sovelluskehittäjien ja uusia IP-pohjaisia palveluita hankkivien organisaatioiden olisi otettava huomioon palvelujen IPv6-valmiudet ja IPv6-yhteensopivuus myös tulevaisuudessa.

Rapidly adopting IPv6, the European industry at large, including all Internet related players, be they fixed (e.g. cable, ADSL) or wireless (e.g.3G, WLAN), has a unique chance to investigate and pioneer the future. In so doing they will acquire a competitive edge which can be explored and exported. Mastery of IPv6, both in technology supply and in its wider range of applications, will be of strategic benefit to the European Union in world trade and development.

Jos eurooppalainen teollisuus yleensä ja kaikki Internet-alan toimijat niin kiinteän verkon viestinnässä (esim. kaapeliverkot, ADSL-palvelut) kuin langattomassa viestinnässäkin (esim. kolmannen sukupolven matkaviestintä, langattomat lähiverkot) ottavat IPv6:n viipymättä käyttöön, niillä on ainutlaatuinen tilaisuus kokeilla tulevaiduuden mahdollisuuksia ja toimia edelläkävijöinä. Näin ne saavat kilpailuetua, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja vientiponnisteluissa. IPv6:n teknologian ja laajan sovellusvalikoiman tarjonnan hallitsemisesta tulee olemaan strategista hyötyä Euroopan unionille maailmankaupassa ja sen kehittämisessä.

In light of the above, a series of recommendations pertaining to the implementation of IPv6 by all relevant ICT sectors is proposed by the Commission as follows:

Näin ollen komissio suosittelee seuraavia IPv6:n käyttöönottoa koskevia toimenpiteitä kaikilla asiaan liittyvillä tieto- ja viestintätekniikan aloilla:

EU Member States are called upon to:

EU:n jäsenvaltioita kehotetaan:

>TABLE POSITION>

>TAULUKON PAIKKA>

The Industry is called upon to:

Alan toimijoita kehotetaan:

>TABLE POSITION>

>TAULUKON PAIKKA>

Complementary actions by the European Commission:

Euroopan komission täydentävät toimet:

The 6th Framework Programme has not yet been adopted and its allocation of resources shall respect the procedures and specific aims of the legal basis for this programme. To the extent it be permitted and in full complement to the above actions to be undertaken by Member States and Industry, the European Commission proposes to:

Kuudetta puiteohjelmaa ei vielä ole hyväksytty ja sen varojen käytössä on noudatettava ohjelman oikeusperustan mukaisia menettelyjä ja erityistavoitteita. Puiteohjelman sallimissa rajoissa ja edellä olevia jäsenvaltioiden ja alan toimijoiden toimenpiteitä täydentävästi Euroopan komissio aikoo:

>TABLE POSITION>

>TAULUKON PAIKKA>

5. Glossary

1.

>TABLE POSITION>

5. Sanasto

>TAULUKON PAIKKA>