[pic] | COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES |

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Brussels, 9.3.2006

Bryssel 9.3.2006

COM(2006) 104 final

KOM(2006) 104 lopullinen

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE COUNCIL AND THE EUROPEAN PARLIAMENT

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Report on the implementation of national measures on the coexistenceof genetically modified crops with conventional and organic farming

Kertomus muuntogeenisten sekä tavanomaisten ja luonnonmukaisten viljelykasvien rinnakkaiselosta{SEK(2006)313}

{SEC(2006) 313}

1. JOHDANTO

1. INTRODUCTION

Rinnakkaiselon käsite liittyy tavanomaisten, luonnonmukaisten ja muuntogeenisten viljelykasvilajien tuotantoon silloin kun viljelijällä on tosiasiallisesti mahdollisuus valita eri tuotantotapojen välillä. Se liittyy läheisesti myös kuluttajien valintoihin. Komissio on vakaasti sitä mieltä, että kuluttajilla ja tuottajilla tulee olla todellinen mahdollisuus valita haluamansa maataloustuotteiden tyypit ja tuotantotavat. Rinnakkaiseloa koskevan kansallisen lainsäädännön olisi mahdollistettava markkinavoimien vapaa toiminta yhteisön lainsäädännön puitteissa.

Coexistence refers to the ability of farmers to make a practical choice between conventional, organic and genetically modified (GM) crop production. It is also a precondition for consumer choice. The Commission firmly believes that consumers and producers should have a real choice with respect to the type of agricultural products and the type of production they prefer. National coexistence legislation should allow market forces to operate freely in compliance with Community legislation.

Koska peltokasveja viljellään avoimessa ympäristössä, muuntogeenisten viljelykasvien satunnaista esiintymistä ei-muuntogeenisten viljelykasvien joukossa ei voida sulkea pois. Tällä voi olla taloudellisia vaikutuksia, kun viljelykasvityyppien markkina-arvot ovat erilaiset. Niinpä tarvitaan toteutettavissa olevia ja kustannustehokkaita rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että muuntogeenisiä ja ei-muuntogeenisiä viljelykasveja voidaan tuottaa yhteisön tasolla sovellettavia, lainsäädännön mukaisia vaatimuksia noudattaen.

Since farming takes place in an open environment, the possibility of adventitious presence of GM crops in non-GM crops cannot be dismissed, and it can have economic implications where the two types of crops have different values on the market. This means there is a need for feasible and cost-effective coexistence measures, which should guarantee that GM and non-GM crop production can take place in compliance with the legal standards applicable at Community level.

Koska EU:ssa voidaan viljellä vain sallittuja muuntogeenisiä organismeja (GMO), niihin liittyvistä ympäristö- ja terveysnäkökohdista säädetään jo yhteisön lainsäädännössä, erityisesti geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön annetussa direktiivissä 2001/18/EY[1] ja muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetussa asetuksessa (EY) N:o 1829/2003[2]. Tämän vuoksi rinnakkaiselon yhteydessä on tarpeen käsitellä vain muuntogeenisten ja ei-muuntogeenisten viljelykasvien sekoittumisen taloudellisia näkökohtia ja vahvistaa soveltuvat toimenpiteet näiden viljelykasvien sekoittumisen estämiseksi.

Since only authorised genetically modified organisms (GMOs) can be cultivated in the EU, and the environmental and health aspects are already covered by Community legislation, in particular Directive 2001/18/EC on the deliberate release into the environment of genetically modified organisms[1] and Regulation (EC) No 1829/2003 on genetically modified food and feed[2], the issues to be addressed in the context of coexistence concern only the economic aspects of the admixture of GM and non-GM crops, and the appropriate measures to prevent admixture.

Direktiivin 2001/18/EY 26 a artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä välttääkseen muuntogeenisten organismien tahatonta esiintymistä muissa tuotteissa. Siinä ei kuitenkaan aseteta jäsenvaltioille toimintavelvoitetta. Artiklaa on tarkasteltava yhdessä yhteisön lainsäädännön muiden säännösten ja perustamissopimuksen määräysten kanssa. Erityisesti direktiivin 2001/18/EY 22 artiklan mukaan jäsenvaltiot eivät yleisesti ottaen saa kieltää, rajoittaa tai estää sallittujen GMO:iden saattamista markkinoille.

Article 26a of Directive 2001/18/EC calls on Member States to take appropriate national measures on coexistence in order to avoid the unintended presence of GMOs in other products, without, however, establishing an obligation for Member States to take action. This Article has to be seen in conjunction with other provisions in Community legislation and the Treaty. In particular, according to Article 22 of Directive 2001/18/EC, Member States may generally not prohibit, restrict or impede the placing on the market of authorised GMOs.

Komissio antoi 23. heinäkuuta 2003 suosituksen 2003/556/EY[3] ohjeista kansallisten strategioiden ja parhaiden käytänteiden laatimiseksi muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiseloon. Sen tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita kansallisen lainsäädännön tai muiden rinnakkaiselostrategioiden laatimisessa. Suositus sisältää luettelon yleisistä periaatteista, jotka on otettava huomioon kansallisia lähestymistapoja kehitettäessä, sekä luettelon teknisistä toimenpiteistä.

On 23 July 2003 the Commission adopted Recommendation 2003/556/EC on guidelines for the development of national strategies and best practices to ensure the coexistence of genetically modified crops with conventional and organic farming[3], which is intended to help Member States develop national legislative or other strategies for coexistence. It contains a list of general principles to be taken into account when developing national approaches, and a list of technical measures.

Rinnakkaiseloa koskevat aiheelliset toimenpiteet riippuvat monista alueittain vaihtelevista tekijöistä, jollaisia ovat muun muassa ilmasto-olot, maaperä, peltojen koko ja hajasijainti sekä viljelymenetelmät ja -kierto. Rinnakkaiseloon sovellettavan toissijaisuusperiaatteen mukaan jäsenvaltiot voivat räätälöidä toimenpiteet paikallisten olosuhteiden mukaisiksi.

Appropriate measures for coexistence are conditioned by numerous factors that vary from one region to another, including climatic and soil conditions, the size and dispersion of fields, cropping patterns and crop rotations, etc. The subsidiarity-based approach to coexistence allows Member States to tailor coexistence measures to the needs of their local conditions.

2. MUUNTOGEENISTEN KASVIEN VILJELYSTÄ SAADUT KOKEMUKSET

2. EXPERIENCE OF GM CROP CULTIVATION

Muuntogeenisistä viljakasveista on EU:ssa viljelty kaupallisessa tarkoituksessa vain kahta muuntogeenistä maissia (Bt176 ja MON810).

COMMERCIAL CULTIVATION OF GM CROPS IN THE EU HAS SO FAR BEEN LIMITED TO two events of GM maize (Bt176 and MON810).

Bt-maissin viljelyala oli vuonna 2004 Espanjassa 58 000 hehtaaria eli noin 12 prosenttia maan maissin kokonaisviljelyalasta. Muissa jäsenvaltioissa muuntogeenistä maissia viljeltiin vain muutamilla sadoilla hehtaareilla. Niinpä muuntogeenisten kasvien viljelystä EU:ssa on hyvin vähän kokemuksia.

In ES, cultivation of Bt-maize was 58 000 ha in 2004, which was equivalent to about 12% of the Spanish area under maize. In other Member States, GM maize cultivation is limited to a few hundred hectares. Therefore, the experience with the cultivation of GM crops in the EU remains very limited.

3. JÄSENVALTIOIDEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISET LÄHESTYMISTAVAT

3. LEGISLATIVE APPROACHES IN THE MEMBER STATES

Tämä kertomus perustuu pääasiassa kolmeen tietolähteeseen: annettu tai luonnosvaiheessa oleva kansallinen lainsäädäntö, josta on ilmoitettu komissiolle; toimivaltaisille kansallisille viranomaisille lähetettyyn kyselylomakkeeseen saadut vastaukset; ja kansallisilta asiantuntijoilta rinnakkaiseloon liittyvän koordinointiverkoston (COEX-NET) kautta saadut tiedot.

This report is based on three main sources of information: adopted national legislation and draft national legislation notified to the Commission; information provided in reply to a questionnaire circulated to the national competent authorities; and information provided by national experts through the coordination network on coexistence (COEX-NET).

Vuoden 2005 loppuun mennessä rinnakkaiseloa koskevaa lainsäädäntöä oli annettu neljässä jäsenvaltiossa (DE, DK, PT ja kuusi Itävallan osavaltiota; ks. liite). Suurimmassa osassa muita jäsenvaltioita rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä oli vasta luonnosteltu. Joissakin jäsenvaltioissa rinnakkaiseloa koskevaa lainsäädäntöä on annettu tai aiotaan antaa alueellisella tasolla.

By the end of 2005, specific coexistence legislation had been adopted in four Member States (DE, DK, PT, and six of the Austrian Länder; see Annex). In the great majority of the other Member States, only draft coexistence measures had been developed. In some Member States coexistence legislation has been or is being developed at the regional level.

Vuoden 2005 loppuun mennessä komissiolle oli ilmoitettu seitsemän jäsenvaltion 20 lakiluonnoksesta teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin 98/34/EY mukaisesti. Niistä kymmenessä tapauksessa komissio katsoi, että ilmoitetut toimenpiteet saattavat estää tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Neljässä tapauksessa komissiolla ei ollut tältä osin huomautettavaa. Kaksi ilmoitusta peruttiin, ja neljän ilmoituksen käsittely oli vielä vuoden 2005 lopulla kesken.

By the end of 2005, 20 items of draft legislation from seven Member States had been notified under Directive 98/34/EC laying down a procedure for the provision of information in the field of technical standards and regulations. In 10 of these cases the Commission considered that the notified measures could create obstacles to the free movement of goods; in four cases it raised no such objections. Two notifications have been withdrawn and four others were still pending at the end of 2005.

Ehdotettuja rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä on voitu parantaa huomattavasti komission ja viranomaisten ilmoitusmenettelyssä käymän dialogin ansiosta, vaikka komission huomautuksia ei olekaan aina otettu täysin huomioon annetussa lainsäädännössä.

The dialogue between the Commission and the notifying authorities under the notification procedure has contributed to a substantial improvement of the proposed coexistence measures even though the Commission’s comments have not always been completely implemented in the adopted legislation.

Tšekki ilmoitti muuntogeenisen maissin viljelyn osalta rinnakkaiseloa koskevista tilapäisistä toimenpiteistä vuonna 2005 maaseudun kehittämisohjelmansa yhteydessä.

CZ notified provisional coexistence measures for GM maize cultivation for the year 2005 in the context of its rural development programme.

Edellä mainittujen rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden lisäksi jäsenvaltiot ja aluehallinnot ovat toteuttaneet lisätoimia, joilla on vaikutusta muuntogeenisten kasvien viljelyyn. Oberösterreich ja Salzburg ilmoittivat komissiolle EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan nojalla lakiluonnoksesta, jossa direktiivin 2001/18/EY yhdenmukaisista säännöistä poiketen kiellettiin muuntogeenisten kasvien viljely kokonaan kyseisillä alueilla. Salzburg perui sittemmin ilmoituksensa. Komissio hylkäsi Oberösterreichin ilmoituksen sillä perusteella, että 95 artiklan 5 kohdan edellytykset eivät täyttyneet. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vahvisti komission päätöksen lokakuussa 2005 antamassaan tuomiossa[4]. Oberösterreich ja Itävallan tasavalta valittivat tuomiosta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen joulukuussa 2005.

In addition to the above-mentioned coexistence measures, further actions have been taken by Member States and regional governments, which have an impact on GM crop cultivation. Upper Austria and Salzburg had recourse to Article 95(5) of the EC Treaty and notified to the Commission draft legislation which imposed a total ban on GM crops in those regions, thereby derogating from the harmonised rules laid down in Directive 2001/18/EC. Salzburg later withdrew its notification. The Commission rejected the notification by Upper Austria, arguing that the conditions set out under Article 95(5) were not satisfied. This decision was upheld in October 2005 by a ruling of the Court of First Instance[4]. In December 2005, Upper Austria and the Republic of Austria appealed to the European Court of Justice against the ruling.

Slovenia asetti maaseudun kehittämisohjelmassa ohjelmakaudella 2004–2006 toteutettaviin maatalouden ympäristötoimenpiteisiin osallistuville viljelijöille edellytykseksi GMO:iden käytöstä pidättäytymisen. Komissio ilmoitti Slovenian viranomaisille, että tällainen rajoitus ei ole Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1257/1999[5] mukainen, sillä GMO:iden ei ole osoitettu olevan haitallista ympäristölle, jos niitä käytetään lupaehtojen mukaisesti. Slovenian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että GMO:iden käyttökielto ei ole enää edellytys maatalouden ympäristötoimenpiteiden järjestelmässä tavanomaisille viljelykasveille saatavalle tuelle.

SI made the participation of farmers in agri-environmental measures under its rural development programme for the programming period of 2004-2006 conditional on them refraining from the use of GMOs. The Commission informed the Slovenian authorities that such a restriction is not in line with Regulation (EC) No 1257/1999 on support for rural development from the European Agricultural Guidance and Guarantee Fund (EAGGF) and amending and repealing certain Regulations[5], as the use of GMOs has no demonstrable disadvantage for the environment if they are applied within the conditions of their consent. The Slovenian authorities confirmed that the non-use of GMOs will no longer be a condition for support under the agri-environment scheme in conventional crop production.

Komissiolle on jätetty ilmoittamatta joitakin jäsenvaltioiden hyväksymiä, GMO:ita koskevia toimenpiteitä. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisia toimenpiteitä ei voi soveltaa yksityisiin henkilöihin, jos ne on annettu noudattamatta asianmukaisia ilmoitusmenettelyjä. Jos tällaisissa toimenpiteissä kielletään kokonaan muuntogeenisten kasvien viljely, ne ovat ristiriidassa yhteisön lainsäädännön kanssa, eikä niitä voida pitää direktiivin 2001/18/EY 26 a artiklan mukaisina rinnakkaiseloa koskevina toimenpiteinä.

Some measures adopted by the Member States and concerning GMOs have not been notified. Generally, national measures are not enforceable against individuals if they were adopted without the appropriate notification procedures according to the jurisprudence of the Court of Justice. Where such measures provide for a total ban of GM crops, they are in conflict with Community legislation and cannot be considered legitimate coexistence measures under Article 26a of Directive 2001/18/EC.

Italiassa marraskuussa 2004 hyväksytyllä säädöksellä, jota muutettiin tammikuussa 2005, kielletään muuntogeenisten viljelmät Italiassa, kunnes Italian alueet hyväksyvät rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä. Useat Italian alueet olivat ennen kansallisen lain antamista kieltäneet GMO:iden käytön alueillaan. Komissio pyysi Italialta lisätietoja arvioidakseen, onko Italian laki direktiivin 2001/18/EY mukainen. Koska Italia ei lähettänyt lisätietoja, komissio lähetti Italialle lokakuussa 2005 kirjallisen varoituksen perustamissopimuksen 10 artiklan rikkomisesta.

An Italian decree-law adopted in November 2004 and amended in January 2005 imposes a total ban on GM crops in Italy until coexistence measures are adopted by the Italian regions. Prior to the adoption of the national law, several Italian regions had established bans on the use of GMOs on their territories. In order to examine the Italian law with respect to its compliance with Directive 2001/18/EC the Commission requested further information from Italy. As a consequence of Italy’s failure to respond, the Commission sent Italy a written warning in October 2005 for breach of Article 10 of the Treaty.

Helmikuussa 2005 eri jäsenvaltioiden 20 aluetta (jotka eivät monestikaan ole toimivaltaisia antamaan rinnakkaiseloa koskevaa lainsäädäntöä) allekirjoitti Firenzessä peruskirjan, jossa ilmaistaan niiden vastustavan muuntogeenisten kasvien viljelyä alueillaan. Verkostoon on sittemmin liittynyt muitakin alueita.

In February 2005, 20 regions from different Member States, which in many cases do not have the competence to legislate on coexistence, signed a charter in Florence expressing their opposition to the cultivation of GM crops on their territory. Since then, further regions have joined the network.

Katsaus kansallisiin rinnakkaiseloa koskeviin toimenpiteisiin

Overview of national coexistence measures

Tämän kansallisia rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä, jotka jäsenvaltiot tai alueet ovat hyväksyneet tai joita ne ovat ehdottaneet, koskevan katsauksen rakenne noudattaa suositukseen 2003/556/EY sisältyvien yleisten periaatteiden jaottelua.

The overview of the measures implemented or proposed by the Member States or regions is structured with respect to the general principles contained in Recommendation 2003/556/EC.

Rinnakkaiselon taloudellisten näkökohtien sekä ympäristö- ja terveysnäkökohtien vertailu

Economic aspects of coexistence versus environmental and health aspects

Vaikka useimmat jäsenvaltiot erottavat selvästi toisistaan rinnakkaiselon taloudelliset näkökohdat ja muuntogeenisten organismien lupamenettelyyn liittyvät ympäristö- ja terveysnäkökohdat, jotkin niistä ovat ehdottaneet ympäristönsuojelua koskevien erityissäännösten sisällyttämistä kansalliseen rinnakkaiseloa koskevaan lainsäädäntöön. Eräät jäsenvaltiot ovat ehdottaneet muuntogeenisten kasvien viljelyn kieltämistä tai rajoittamista suojelluilla tai ekologisesti herkillä alueilla. Tällaisissa tapauksissa komissio on tehnyt selväksi, että kansallisiin rinnakkaiseloa koskeviin toimenpiteisiin ei voi sisällyttää ympäristönsuojelua koskevia vaatimuksia, jotka menisivät pidemmälle kuin yhteisön lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset.

While most Member States make a clear distinction between the economic aspects of coexistence and the environmental and health aspects dealt with in the context of the GMO authorisation procedure, others have proposed to include specific provisions in national coexistence legislation on environmental protection. In particular, some Member States have proposed to prohibit or restrict GM crop cultivation in protected or ecologically sensitive regions. In these cases the Commission made it clear that national coexistence measures cannot introduce requirements to protect the environment which go beyond the provisions laid down in Community legislation.

Avoimuus ja sidosryhmien osallistuminen

Transparency and stakeholder involvement

Useimmissa jäsenvaltioissa on järjestetty laajoja kuulemisia lukuisten sidosryhmien kanssa, mikä osoittaa rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden laadintamenettelyjen olevan avoimia.

Most Member States have had extensive consultations with a wide range of stakeholders, which indicates a transparent procedure in the development of coexistence measures.

Tieteeseen perustuvat päätökset

Science-based decisions

Useimmat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä varten toteutetuista tai toteutettavista tutkimustoimista.

Most Member States have reported the research activities, completed or planned, which they are using in developing coexistence measures.

Nykyisistä erilläänpitomenetelmistä ja/tai -käytänteistä saatujen kokemusten hyödyntäminen

Building on existing segregation methods/practices

Koska muuntogeenisten kasvien viljelystä saatu käytännön kokemus on rajallinen, vain muutamat jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet nykyisiä menetelmiä tai käytänteitä. Ilmoitetut erityiset rinnakkaiseloa koskevat toimenpiteet perustuivat lähinnä varmennetun siementuotannon tekniikoihin, joita on osittain muutettu siemen- ja kasvituotannon välisten erojen huomioon ottamiseksi tai joita on joissakin tapauksissa on alettu soveltaa rinnakkaiseloa koskevina toimenpiteinä.

Given the limited practical experience with GM crops, few Member States appear to have built on existing methods or practices for GM crop production. Where reported, the rationale for specific coexistence measures was mainly based on techniques for certified seed production, which have been partly modified to take account of differences between seed production and crop production or, in other cases, have been taken over as coexistence measures.

Jotkin toimenpiteet menevät pidemmälle kuin maataloudessa yleisesti käytetyt erilläänpitokäytänteet. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilakohtaiset luvat tai muuntogeenisten kasvien viljelyä koskevat ilmoitusmenettelyt, jotka voivat johtaa siihen, että muuntogeenisten kasvien, joiden viljely on jo sallittua yhteisön lainsäädännön nojalla, myönnetään toinenkin lupa.

Certain measures go beyond those generally used in existing agricultural segregation practices. Such measures include case-by-case farm-level approval or notification procedures for GM crop cultivation, which could lead to duplication of authorisation for the use of GM crops that have been authorised for cultivation under Community legislation.

Suhteellisuusperiaate

Proportionality

Komission suosituksessa 2003/556/EY todetaan, että rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden ei pitäisi mennä pidemmälle kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että GMO:iden tahattomat jäämät pysyvät asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 ja direktiivissä 2001/18/EY vahvistettujen merkintäraja-arvojen alapuolella, jotta toimijoille ei aiheutuisi tarpeetonta taakkaa.

Commission Recommendation 2003/556/EC states that coexistence measures should not go beyond what is necessary in order to ensure that adventitious traces of GMOs stay below the labelling threshold laid down in Regulation (EC) No 1829/2003 and Directive 2001/18/EC in order to avoid any unnecessary burden for the operators concerned.

Vaikka jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet tämän toteamuksen huomioon, jotkin ovat ehdottaneet tai hyväksyneet toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on laskea GMO:iden tahatonta esiintymistä kyseisten rajojen alapuolelle. Joissakin tapauksissa ehdotetut toimenpiteet (kuten eristysetäisyydet muuntogeenisten ja ei-muuntogeenisten kasvien viljelypeltojen välillä) näyttäisivät aiheuttavan muuntogeenisten kasvien viljelijöille tarpeetonta taakkaa, mikä nostaa esiin kysymyksiä eräiden toimenpiteiden oikeasuhteisuudesta.

While some Member States have taken this advice into account, others have decided to propose or adopt measures that aim to reduce adventitious presence of GMOs below this level. In some cases, proposed measures, such as isolation distances between GM and non-GM fields, appear to entail greater efforts for GM crop growers than necessary, which raises questions about the proportionality of certain measures.

Eräät jäsenvaltiot ovat ehdottaneet muuntogeenisten ja ei-muuntogeenisten peltojen välille erilaisia eristysvaatimuksia sen mukaan, viljelläänkö ei-muuntogeenisiä kasveja tavanomaisesti vai luonnonmukaisesti, tai tuotetaanko niitä ei-muuntogeenisten kasvien vaatimusten mukaisesti, vaikka tavanomaisessa ja luonnonmukaisessa tuotannossa sovelletaan samoja merkintäraja-arvoja. Muut jäsenvaltiot ovat ehdottaneet tai hyväksyneet samanlaisia erilläänpitotoimenpiteitä.

Some Member States have proposed different isolation requirements between fields with GM and non-GM crops, depending on whether the non-GM crops are produced conventionally or organically or if they are produced to non-GM standards, even though the same labelling thresholds for adventitious GMO presence apply in conventional and organic farming. Others have proposed or adopted identical segregation measures.

Koska useimmat jäsenvaltiot eivät ole vielä ehdottaneet rinnakkaiseloa koskevia teknisiä toimenpiteitä ja koska käytännön kokemusta on niin vähän, näitä toimenpiteitä ei ole vielä voitu arvioida perusteellisesti.

Given that the majority of Member States have not yet proposed technical field measures for coexistence, and that little practical experience is available, a full evaluation of such measures has not yet been possible.

Vaikka komissio tunnustaa jäsenvaltioiden perustellun oikeuden säännellä muuntogeenisten kasvien viljelyä rinnakkaiselon onnistumiseksi, se korostaa, että lähestymistapojen on oltava oikeassa suhteessa rinnakkaiselon tavoitteeseen. Jäsenvaltioiden hyväksymiä tai ehdottamia rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden toteutettavuutta ja tehokkuutta on seurattava, ja toimenpiteitä on mukautettava seurantaohjelmien tulosten perusteella.

While the Commission recognises the legitimate right to regulate the cultivation of GM crops in order to achieve coexistence, it stresses that any approach needs to be proportionate to the aim of achieving coexistence. The coexistence measures adopted or proposed by the Member States need to be monitored with respect to their feasibility and efficiency, and adapted on the basis of the future results of monitoring programmes.

Sopiva sovellusmittakaava

Appropriate scale

Useimmat jäsenvaltiot ovat komission suosituksen mukaisesti ottaneet rinnakkaiseloa koskevien lähestymistapojensa perustaksi hallintotoimenpiteet, joita sovelletaan yksittäisiin tiloihin ja naapuritilojen väliseen koordinointiin. Erityisiä alueellisia toimenpiteitä ei ole ehdotettu.

In line with the Commission Recommendation, most Member States have based their coexistence approaches on management measures that are applicable at the level of individual farms or in coordination between neighbouring farms. The Member States have made no specific proposals for regional measures.

Puola ja Luxemburg ovat mahdollistaneet sellaisten alueiden määrittelyn, joilla eräiden GMO:iden viljelyä ei sallittaisi, jos rinnakkaiseloon ei muuten päästäisi.

PT and LU have made it possible to define regions where the cultivation of certain types of GMOs would not be allowed, if this is the only way that coexistence can be achieved.

Toimenpiteiden eriyttäminen

Specificity of the measures

Niissä harvoissa tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ovat laatineet teknisiä erilläänpitotoimenpiteitä, kyseiset toimenpiteet ovat lajikohtaisia ja kattavat maissin, rapsin, punajuuren ja perunan.

In the few cases where Member States have developed technical segregation measures, these measures are crop-specific. The crops covered include maize, oilseed rape, beet and potatoes.

Joissakin tapauksissa erillisiä erilläänpitotoimenpiteitä on kehitetty siementuotantoa varten.

In some cases, separate segregation measures have been developed in relation to seed production.

Toimenpiteiden täytäntöönpano

Implementation of measures

Jäsenvaltiot ovat yleensä siirtäneet vastuun rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanosta muuntogeenisten kasvien viljelijöille. Niinpä ei-muuntogeenisten kasvien viljelijöiden ei tarvitse muuttaa vakiintuneita viljelytekniikoita muuntogeenisten kasvien viljelyn vuoksi.

Member States have generally placed responsibility for implementing coexistence measures on the farmers who grow GM crops. This means that farmers engaged in non-GM crop production do not have to change established farming techniques following the introduction of GM crops.

Useimmissa tapauksissa kansallisissa lakiluonnoksissa sallitaan, että naapuritilat voivat keskenään päättää olla pitämättä muuntogeenistä ja ei-muuntogeenistä tuotantoa erillään, mikä tarkoittaa, että ei-muuntogeeninen tuotanto tulee merkitä muuntogeeniseksi tuotannoksi. Tämä on komission suosituksen mukaista; erilläänpitotoimenpiteitä ei tule tehdä pakollisiksi, jos naapurit sopivat keskenään, ettei erilläänpitoa tarvita.

In most cases, national draft legislation allows neighbouring farmers, on a voluntary basis, to decide amongst themselves not to segregate GM and non-GM production, which means that non-GM production would have to be labelled as GM. This is in line with the Commission recommendation that segregation measures should not be made mandatory if neighbours agree that segregation is not required.

Kaikki jäsenvaltiot ovat perustaneet avoimen muuntogeenisten kasvien viljelyrekisterin, vaikka maittain esiintyy eroja sen suhteen, minkä tason tiedot ovat yleisön saatavilla. Useimmat jäsenvaltiot edellyttävät myös, että muuntogeenisten kasvien viljelijät ilmoittavat naapuritiloille aikomuksistaan viljellä muuntogeenisiä kasveja.

All Member States have set up a national register of GM crop cultivation which is accessible to the public, although there are differences in the level of detail of the information on GM crop cultivation made publicly available. Most Member States also require GM crop growers to inform neighbouring farmers of their intention to grow GM crops.

Yksikään jäsenvaltio ei ole vielä ehdottanut rajat ylittävää yhteistyötä naapurimaiden kanssa rinnakkaiselokysymyksen käsittelemiseksi raja-alueilla.

No Member State has yet proposed cross-border co-operation with neighbouring countries to address coexistence in border areas.

Poliittiset välineet

Policy instruments

Suurin osa jäsenvaltioista on valinnut rinnakkaiseloa varten lainsäädännöllisen lähestymistavan. Espanjassa muuntogeenistä maissia on viljelty vuodesta 1998 noudattaen hyvien käytänteiden säännöstöä, joka ei ole oikeudellisesti sitova.

The majority of the Member States have opted for a legislative approach to coexistence. In ES, GM maize has been grown since 1998 under a non-binding code of good practice.

Vastuukysymykset

Liability rules

Taloudellinen vahinko, joka voi aiheutua GMO:iden sekoittumisesta ei-muuntogeenisiin tuotteisiin, kuuluu yleensä kansallisen vahinkovastuulainsäädännön alaisuuteen. Tällaisen vahingon erityisluonteen vuoksi jotkin jäsenvaltiot ovat päättäneet laatia erityislainsäädäntöä.

Economic damage that may result from GMO admixture in non-GM products normally falls within the scope of national civil liability laws. Due to the specific nature of such damage, some Member States have decided to develop specific legislation.

Joissakin jäsenvaltioissa harkitaan korvausjärjestelmää. Komissio hyväksyi marraskuussa 2005 EU:n valtiontukisääntöjen nojalla Tanskan ilmoituksen järjestelmästä, jossa maksetaan korvauksia GMO:iden sekoittumisesta aiheutuvan taloudellisen vahingon vuoksi. Järjestelmä rahoitetaan GMO-viljelijöiltä perittävillä viljelymaksuilla [6].

Some Member States are considering implementing a compensation scheme. In November 2005, the Commission approved, under EU State aid rules, the notification by DK of a compensation scheme for economic damage resulting from GMO admixture, which is financed by a levy on GM crop cultivation[6].

Muut jäsenvaltiot suosittavat tai edellyttävät, että muuntogeenisten kasvien viljelijät ottavat vastuuvakuutuksen. EU:ssa ei ole tällä hetkellä saatavilla vakuutussuojaa GMO:iden tahattoman esiintymisen aiheuttaman taloudellisen vahingon varalta. Tällaista vakuutusta ei tule tehdä pakolliseksi, koska muuntogeenisten kasvien viljely ei olisi mahdollista vastaavien vakuutusmarkkinoiden puuttumisen vuoksi.

Others encourage or require GM crop growers to obtain third party insurance. Currently, insurance cover for economic damage resulting from adventitious presence is not available in the EU. It should therefore not be made mandatory as the lack of a corresponding insurance market would make the cultivation of GM crops impossible.

Espanjassa muuntogeenisen maissin viljely kaupallisiin tarkoituksiin on tapahtunut yleisen vahinkovastuulainsäädännön puitteissa, sillä rinnakkaiseloon liittyvää vastuuta koskevia erityissääntöjä ei ole.

In ES, commercial cultivation of GM maize has taken place under the general civil liability legislation, in the absence of specific rules for liability related to coexistence.

Seuranta ja arviointi

Monitoring and evaluation

Koska muuntogeenisiä kasveja on viljelty EU:ssa vain vähän, useimmissa jäsenvaltioissa ei ole vielä otettu käyttöön seuranta- ja arviointiohjelmia.

Given the limited cultivation of GM crops in the EU, monitoring and evaluation programmes have not yet been put into practice in most Member States.

Espanjassa viljelijät toimittavat usein samoille markkinoille sekä muuntogeenisiä että ei-muuntogeenisiä tuotteita. Tämä on johtanut siihen, että viljelijöitä ei juurikaan kannusteta erottamaan rehuksi tarkoitetun muuntogeenisen maissin ja tavanomaisen maissin tuotantoa tiloilla. Rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen on tehty muutamia valituksia, joiden mukaan muuntogeenisten maissin tahattomasta esiintymisestä ei-muuntogeenisen maissin joukossa on aiheutunut taloudellista vahinkoa.

In ES, farmers frequently supply GM and non-GM feed production to the same market. This has led to limited incentives for farmers to segregate GM and non-GM maize production for feed use at the farm level. Where coexistence measures have been implemented few complaints have been reported concerning adverse economic implications resulting from the adventitious presence of GM maize in non-GM maize.

Tietojen toimittaminen ja vaihto Euroopan tasolla

Provision and exchange of information at European level

Komissio on säätänyt päätöksessään 2005/463/EY[7] verkkotyöryhmän perustamisesta muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiseloa koskevien tietojen vaihtoa ja koordinointia varten. Jäsenvaltiot ilmaisivat työryhmän ensimmäisessä kokouksessa syyskuussa 2005 tyytyväisyytensä tähän koordinointitoimintaan, jonka ansiosta ne saavat tietoa muiden jäsenvaltioiden parhaista käytänteistä. Ne myös totesivat lisäyhteistyön tarpeen teknisten rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden laadinnassa.

By Decision 2005/463/EC[7] the Commission established a network group for the exchange and coordination of information concerning coexistence of genetically modified, conventional and organic crops (COEX-NET). At its first meeting, in September 2005, Member States welcomed this coordination activity, which allows them to gain an overview of best practices developed in other Member States, and pointed to the need for increased co-operation in the development of technical coexistence measures.

Tutkimus ja tutkimustulosten yhteiskäyttö

Research and sharing of research results

Kansallisella tasolla on toteutettu lukuisia tutkimushankkeita, ja useita hankkeita on vielä käynnissä. Tutkimustoimia täydentävät kuudennessa yhteisön tutkimuspuiteohjelmassa toteutetut toimet sekä komission yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttama tutkimustoiminta. Uusimmissa tutkimuksissa on keskitytty entistä enemmän rinnakkaiselon taloudellisiin näkökohtiin.

Numerous research projects have been and continue to be conducted at national level. These research efforts are complemented by actions under the Sixth Framework Programme of Community Research (FP6), as well as by direct research activities carried out by the Joint Research Centre of the Commission. The more recent research activities have focused increasingly on the economic aspects of coexistence.

Päätelmät

Concluding observations

Muuntogeenisten kasvien viljelystä on jäsenvaltioissa hyvin vähän kokemuksia ja nekin rajoittuvat tietyille yhteisön alueille. Poikkeuksen muodostaa Espanja. Useimmissa jäsenvaltioissa rinnakkaiseloa koskeva lainsäädäntö on vielä laadintavaiheessa, vaikka monissa tapauksissa on jo olemassa lakiehdotuksia. Ensimmäisten jäsenvaltioiden (AT, DE, DK ja PT) hyväksymän rinnakkaiseloa koskevan lainsäädännön puitteissa tapahtunutta muuntogeenisten kasvien viljelyä ei ole juurikaan ollut. Toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden ja taloudellisen toteutettavuuden tarkastelemiseksi käytettävien seurantaohjelmien laadinta ja täytäntöönpano on vielä kesken.

Experience with GM crop cultivation in the Member States is still very limited and confined to certain regions of the Community, with the notable exception of ES. In most Member States, the regulatory framework for coexistence is still under development, although draft legislation has in many cases already been prepared. So far, actual cultivation of GM crops under the new coexistence legislation adopted by the first pioneer Member States (AT, DE, DK and PT) has been insignificant. Monitoring programmes still have to be set up and implemented in order to verify the effectiveness and economic feasibility of the measures taken.

Kaikilla jäsenvaltioiden hyväksymillä tai ehdottamilla rinnakkaiseloa koskevilla toimenpiteillä on yhteisiä piirteitä: Niiden tarkoituksena on suojata ei-muuntogeenisten kasvien viljelijöitä GMO:iden sekoittumisen taloudellisilta seuraamuksilta. Muuntogeenisten kasvien viljelyä ei kuitenkaan kielletä. Vaikka jäsenvaltioiden lähestymistapojen tiukkuusaste vaihteleekin, ne ovat yleensä pyrkineet sallimaan eri tuotantotapojen (eli tavanomaisen, luonnonmukaisen ja GMO-tuotannon) rinnakkaiselon alueella. Muuntogeenisen ja ei-muuntogeenisen tuotannon erilläänpitotoimenpiteiden täytäntöönpano on yleensä siirretty muuntogeenisten kasvien viljelijöiden tehtäväksi.

All coexistence measures adopted or proposed by the Member States have certain central elements in common: They are designed to protect farmers of non-GM crops from the possible economic consequences of accidental admixture with GMOs. At the same time, GM crop cultivation is not prohibited. While differences in the stringency of the approaches can not be denied, Member States have generally made an effort to allow the different production types - conventional, organic and GM crop cultivation - to coexist within a region. The onus of implementing segregation measures between GM and non-GM crop production has generally been placed on GM crop growers.

Eri kansallisten lähestymistapojen välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Ensinnäkin eroja esiintyy vastuukysymyksissä silloin kun GMO:iden tahaton esiintyminen aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Jotkin jäsenvaltiot eivät ole ehdottaneet tältä osin erityistä lainsäädäntöä, mikä tarkoittaa, että sovelletaan yleistä vahinkovastuulainsäädäntöä. Koska vahinkovastuulainsäädäntö kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, rinnakkaiseloa koskevissa säännöissä varmasti on eroja samalla tavoin kuin muihinkin toimiin liittyen. Jotkin jäsenvaltiot ovat ehdottaneet erityisten vahinkovastuuta koskevien sääntöjen ja/tai korvausjärjestelmien käyttöönottoa.

There are important differences between the various national approaches. First of all, these concern the question of liability in the case of economic damage from adventitious presence of GMOs in other crops. Some Member States have not proposed specific legislation on this matter, which means that the general civil liability codes apply. Since civil liability lies in the competence of the Member States, it can be expected that there will be certain differences in the rules applying to coexistence, in the same way as there are differences in relation to other activities. Other Member States are proposing to establish specific liability provisions and/or compensation schemes.

Eroja esiintyy myös sen suhteen, millaiseen erilläänpidon tasoon tulisi pyrkiä. Joissakin jäsenvaltioissa rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa, että yhteisön merkintäraja-arvoja ei ylitetä. Tämä onkin komission suosituksen mukaista. Muissa jäsenvaltioissa joko ei ilmoiteta selkeästi, mikä on GMO:iden sekoittumisen enimmäisraja, tai niissä vahvistetaan rajat yhteisön merkintäraja-arvoja alhaisemmalle tasolle.

There are also differences with respect to the level of segregation to be achieved. In some Member States coexistence measures are aimed at ensuring that Community labelling thresholds are not exceeded, which is in line with the Commission Recommendation. Others either make no clear reference as to which levels of GMO admixture are tolerated, or they set target levels which are below the Community labelling thresholds.

Aina ei ole vahvistettu muuntogeenisten kasvien tuotannon aloittamista koskevia pakollisia sääntöjä tai rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä. Espanjassa tätä ei ole pidetty tarpeellisena, sillä markkinat eivät edellytä rehuksi tarkoitetun muuntogeenisen maissin erottamista ei-muuntogeenisestä maissista.

The introduction of GM crop production has not always been followed by mandatory rules or coexistence measures. In the Spanish case this has not been seen as necessary, as the market does not require the segregation of GM and non-GM maize for feed use.

Vaikka rinnakkaiseloa koskevan yleislainsäädännön laatimisprosessi etenee varsin hyvin, lajikohtaisia toimenpiteitä on paljon vähemmän, ja ne koskevat useimmiten vain muutamaa lajia.

While the process of setting up general legislative frameworks for coexistence is comparatively more advanced, crop-specific field measures are much less developed and, in most cases, are confined to a few crops.

Tämä johtuu siitä, että rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden tieteellistä perustaa ei ole kehitetty kaikille lajeille samalla tavalla. Maissin, joka on tällä hetkellä ainoa sallittu muuntogeeninen viljelykasvi, osalta on saatavilla merkittävässä määrin tieteellistä tietoa ja käytännön kokemusta. Niiden perusteella muuntogeenisten ja ei-muuntogeenisen maissin tuotanto voidaan pitää erillään teknisin toimenpitein, joita sovelletaan yksittäisiin tiloihin ja naapuritilojen väliseen koordinointiin.

This is due to the fact that the scientific knowledge base for coexistence measures is not developed to the same extent for the different crops. For maize, which is currently the only GM crop authorised for cultivation, a substantial amount of scientific knowledge and practical experience is available. It indicates that the segregation of GM and non-GM maize production can be achieved with technical measures that are applicable at the level of individual farms or in coordination between neighbouring farms.

Euroopan viljelijöiden työskentelyolosuhteet ovat kuitenkin hyvin vaihtelevat tilojen ja peltojen koon, tuotantojärjestelmien, viljelykiertojen ja -järjestelmien sekä ilmasto-olosuhteiden osalta. Eroavuuksilla voi olla vaikutusta erilläänpitotoimenpiteiden kustannustehokkuuteen, minkä vuoksi toimenpiteet on mukautettava paikallisiin olosuhteisiin.

However, the conditions under which European farmers work are very diverse, as regards farm and field sizes, production systems, crop rotations and cropping patterns, and also natural conditions. This variability may have an impact on the cost-effectiveness of the segregation measures, which therefore need to be adapted to the local conditions.

Koska muuntogeenisten kasvien viljely on vasta alkutekijöissään eikä rinnakkaiseloa koskevien käytännön toimenpiteiden toteutettavuudesta ja kustannustehokkuudesta ole paljonkaan tietoa, jäsenvaltioille olisi ehdottomasti jätettävä mahdollisimman paljon liikkumavaraa niiden etsiessä ratkaisuja rinnakkaiselon onnistumiseksi.

Given that the adoption of GM crops is at an early stage, and given the limited overall information on the feasibility and the cost-benefit ratio of practical coexistence measures, it remains imperative to maintain a maximum degree of flexibility for the Member States to develop specific solutions to achieve coexistence.

Rinnakkaiseloa koskevien kansallisten ja alueellisten lähestymistapojen on oltava täysin yhteisön lainsäädännön mukaisia. Tämä tarkoittaa, että GMO:ita ei saa kieltää kokonaan jollakin alueella eivätkä toimenpiteet saa olla liian rajoittavia siten, että ne menisivät rinnakkaiselon tavoitetta pidemmälle ja käytännössä estäisivät muuntogeenisten kasvien viljelyn. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kansallinen ja alueellinen rinnakkaiseloa koskeva lainsäädäntö on yhteisön lainsäädännön mukainen.

The national or regional approaches to coexistence have to be in full compliance with Community legislation, which rules out a general prohibition of GMOs in a region, as well as overly restrictive measures that go beyond the objective of ensuring coexistence, and which may make the cultivation of GM crops practically impossible. The Commission will take the necessary steps to ensure that Community legislation is respected in national or regional coexistence legislation.

Espanjan esimerkki osoittaa, että vaikka siellä sovelletaan samoja rinnakkaiseloa koskevia sääntöjä koko alueella, muuntogeenisten kasvien viljelyä harjoitetaan maantieteelliseltä kannalta hyvin epätasaisesti. Tämä johtuu muun muassa viljelyedellytysten eroista tai eri alueiden toimijoiden mieltymyksistä. Vaikka muuntogeenisten kasvien viljely jäsenvaltiossa tai alueilla on maantieteellisesti epätasaista, se ei väistämättä johda markkinoiden vääristymiseen. Rinnakkaiseloa koskevien lähestymistapojen erojen vaikutusta sisämarkkinoihin ei voida tällä hetkellä arvioida asianmukaisesti.

The Spanish experience has shown that even in a Member State, where the same coexistence rules apply throughout the territory, the uptake of GM crops is unevenly distributed across the regions due to, for instance, differences in agricultural conditions or local preference of the operators concerned. An uneven adoption rate of GM crop cultivation across Member States and regions does, therefore, not necessarily imply a distortion of the market. At present, the impact of differences in the approaches to coexistence on the internal market can not be sufficiently assessed.

Jäsenvaltioilla on haasteenaan laatia taloudellisesti kestäviä rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä. Niinpä teknisiä toimenpiteitä koskevia sääntöjä on tarpeen mukauttaa joustavasti seurantaohjelmien tulosten mukaan. Vaikka komissio tunnustaa, että rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä on tarpeen mukauttaa kansallisen tai alueellisen tason erityisolosuhteiden mukaan, toimenpiteiden on perustuttava tieteellisiin tuloksiin, joissa on otettava huomioon parhaita käytänteitä koskevien tutkimusten tulokset ja käytännön kokemukset. Valtaosa rinnakkaiseloa koskevasta tutkimuksesta on tehty kansallisella tasolla, se on pirstaleista eikä välttämättä kaikkien lainsäädäntöviranomaisten saatavilla.

The challenge for the Member States is to develop economically sustainable coexistence measures. In this regard, it will be necessary to adapt the technical rules for field measures in a flexible way according to the results of monitoring programmes. While the Commission acknowledges the need to tailor coexistence measures to the specific conditions prevailing at national or regional level, these measures have to be based on sound science taking into account the best available research results and field experience. Much of the research on coexistence has been conducted at national level, and is fragmented and not necessarily available to all regulatory authorities.

Tulevat toimet

The way ahead

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella komissio katsoo, että kansallisten rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanosta on syytä kerätä lisää kokemuksia. Samalla on tarpeen lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä rinnakkaiselon varmistamiseksi. Koska kokemuksia on rajoitetusti ja rinnakkaiseloa koskevien kansallisten toimenpiteiden täytäntöönpanoprosessit on tarpeen saattaa loppuun, tällä hetkellä ei vaikuta perustellulta ottaa käyttöön yhdenmukaistettua lähestymistapaa lainsäädännön laatimiseksi. Ennen päätöstentekoa sidosryhmien kuulemismenettely olisi vietävä loppuun, mikä voikin tapahtua Wienissä 4.–6. huhtikuuta 2006 pidettävässä rinnakkaiseloa koskevassa konferenssissa.

On the basis of the above conclusions, the Commission sees a need for further experience to be gathered on the implementation of national coexistence measures. At the same time, the Commission sees a need for a more active cooperation with the Member States in order to ensure coexistence. The limited experience and the need to conclude the process of implementing national coexistence measures do not seem to justify the development of a dedicated harmonized legislative approach at the present time. However, before taking any decision, the consultative process with stakeholders should be completed. The conference on coexistence in Vienna, on 4-6 April 2006, will provide for such an occasion.

Sitä ennen komissio ehdottaa seuraavia toimia:

In the meanwhile, the Commission proposes that the following actions be taken:

Komissio tehostaa toimiaan nykyisten tietojen saattamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden saataville ja rinnakkaiseloa koskevaa tietämystä lisäävien tutkimustoimien tukemiseksi. Tältä osin lisätoimia voidaan parhaiten toteuttaa jäsenvaltioiden kanssa verkkotyöryhmässä jo toteutetun onnistuneen yhteistyön pohjalta. |

the Commission proposes to strengthen its efforts to make existing information available to all Member States and to support research activities that fill significant gaps in our knowledge on coexistence. The positive co-operation with the Member States already established in the context of COEX-NET provides a suitable basis for further activities in this regard; |

Komissio tarkastelee uudelleen ja analysoi tuoreimmat käytettävissä olevat tieteelliset ja taloudelliset tiedot, jotka koskevat kasvin- ja siementuotannon erilläänpitotoimenpiteitä ja niiden kustannuksia. Arvioinnissa olisi otettava huomioon myös se, missä määrin markkinat vaativat erilläänpitämistä ja miten elintarvikkeiden ja rehun käyttö jakautuu eri alueilla. |

the Commission proposes to review and analyse the latest scientific and economic information available, on segregation measures in crop and seed production and their costs. This assessment should also take into account the market demand for segregation and the relative share of food and feed use in different regions; |

Komissio ehdottaa vuodesta 2006 alkaen yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa teknisiä erilläänpitotoimenpiteitä koskevien parhaiden käytänteiden ja lajikohtaisten suositusten laatimiseksi. Espanjassa ja muissa jäsenvaltioissa muuntogeenisten kasvien kaupallisesta viljelystä saadut kokemukset ovat tässä suhteessa hyvin tärkeät. Huomioon otetaan myös paikalliset tekijät (esim. peltojen keskikoko, eri lajien osuudet), jotka vaikuttavat yhteisten toimenpiteiden sovellettavuuteen jäsenvaltioissa. |

starting in 2006, the Commission proposes to work jointly with the Member States and stakeholders on the development of best practices for technical segregation measures, leading to crop-specific recommendations. The practical experience with the commercial cultivation of GM crops in Spain and other Member States will be of particular importance in this process. Consideration will be given to the impact of local factors (e.g. average field sizes, share of different crops, etc.) affecting the applicability of general consensus measures in the Member States; |

Komissio aikoo hankkia lisätietoa nykyisistä kansallisista vahinkovastuujärjestelmistä arvioidakseen niiden suhdetta muuntogeenisten ja ei-muuntogeenisten kasvien sekoittumiseen sovellettaviin kansallisiin sääntöihin. Näiden tietojen avulla voidaan arvioida vahinkovastuuta ja korvausjärjestelmiä koskevien erilaisten sääntöjen tehokkuutta ja mahdollista vaikutusta rinnakkaiseloon. |

the Commission intends to obtain more information about the existing national civil liability systems in view of the national rules applying to the admixture of GM crops to non-GM crops. This information will contribute to assessing the effectiveness and potential impact of diverging rules on liability and compensation schemes with respect to coexistence; |

Komissio esittää vuonna 2008 neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen edellä mainittujen toimien edistymisestä ja liittää mukaan selvityksen kansallisten rinnakkaiseloa koskevien toimenpiteiden laadinnasta ja täytäntöönpanosta. |

in 2008, the Commission will report to the Council and the European Parliament on the progress made in relation to the above-mentioned activities, including an update on the development and implementation of national coexistence measures. |

- LIITE: KATSAUS KANSALLISIIN RINNAKKAISELOA KOSKEVIIN TOIMENPITEISIIN

- ANNEX: OVERVIEW OF NATIONAL COEXISTENCE MEASURES

Hyväksytty | | | | | |x | | | | | | | | | | | | | | |x | | | | | |Lähes valmis tai ilmoitettu luonnos | | | |x | | | | |x | | |x | | |x |x |x | |x |x | |x | | |x | |

Adopted | | | | | |x | | | | | | | | | | | | | | |x | | | | | |Drafts in advanced stage or notified | | | |x | | | | |x | | |x | | |x |x |x | |x |x | |x | | |x | |

[1] EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1, muutettu asetuksella (EY) N:o 1829/2003 (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1).

[1] OJ L 106, 17.4.2001, p. 1, amended by Regulation (EC) No 1829/2003 (OJ L 268, 18.10.2003, p. 1).

[2] EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

[2] OJ L 268, 18.10.2003, p. 1.

[3] EUVL L 189, 29.7.2003, s. 36.

[3] OJ L 189, 29.7.2003, p. 36.

[4] Yhdistetyt asiat T-366/03 ja T-235/04, tuomio 5.10.2005 – Land Oberösterreich ja Itävalta v. komissio.

[4] Joined Cases T-366/03 and T-235/04, Judgment of 5.10.2005 - Land Oberösterreich and Austria v. Commission

[5] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

[5] OJ L 160, 26.6.1999, p. 80.

[6] Valtiontuki N 568/2004.

[6] State aid case N 568/2004.

[7] EUVL L 164, 24.6.2005, s. 50.

[7] OJ L 164, 24.6.2005, p. 50.

[8] Lainsäädäntöä ovat laatineet liittovaltio ja osavaltiot.

[8] Legislation has been developed by the federal State and the Bundesländer.

[9] Puitelaki, jolla vastuu rinnakkaiseloa koskevista toimenpiteistä siirretään alueelliselle tasolle.

[9] Framework law transferring the responsibility for coexistence measures to regional level.