EN

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Brussels, 8.3.2006

Bryssel 8.3.2006

COM(2006) 105 final

KOM(2006) 105 lopullinen

GREEN PAPER

VIHREÄ KIRJA

A European Strategy for Sustainable, Competitive and Secure Energy

Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi

{SEC(2006) 317}

{SEK(2006) 317}

CONTENTS

SISÄLLYSLUETTELO

1. An energy strategy for Europe: balancing sustainable development, competitiveness and security of supply (...)3

1. Euroopan energiastrategia: kestävä kehitys, kilpailykyky ja energiavarmuus tasapainoon 3

2. Six priority areas (...)5

2. Kuusi painopistealuetta 6

2.1. Energy for growth and jobs in Europe: completing the internal European electricity and gas markets (...)5

2.1. Energiahuolto Euroopan kasvun ja työllisyyden tukena: Euroopan sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden toteuttaminen 6

2.2. An Internal Energy Market that guarantees security of supply: solidarity between Member States. (...)8

2.2. Energiavarmuuden takaavat energian sisämarkkinat: jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus 8

2.3. Tackling security and competitiveness of energy supply: towards a more sustainable, efficient and diverse energy mix………………………………………………………9

2.3. Energiahuollon varmuuden ja kilpailukyvyn parantaminen: kohti kestävämpää, tehokkaampaa ja monipuolisempaa energialähteiden yhdistelmää..............................9

2.4. An integrated approach to tackling climate change (...)10

2.4. Kokonaisvaltaiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi 10

2.5. Encouraging innovation: a strategic European energy technology plan (...)13

2.5. Innovoinnin edistäminen: Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma 14

2.6. Towards a coherent external energy policy (...)14

2.6. Ulkoisen energiapolitiikan yhtenäistäminen 16

3. Conclusions (...)17

3. Päätelmät 19

GREEN PAPER

VIHREÄ KIRJA

A European Strategy for Sustainable, Competitive and Secure Energy

Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. EUROOPAN ENERGIASTRATEGIA: KESTÄVÄ KEHITYS, KILPAILYKYKY JA ENERGIAVARMUUS TASAPAINOON

Euroopan energiahuolto on tullut uuteen vaiheeseen.

(Text with EEA relevance)

- Energia-alalla tarvitaan kiireellisesti investointeja. Yksin Euroopassa tarvitaan seuraavien 20 vuoden aikana noin biljoonan euron investoinnit ennustetun energiankysynnän tyydyttämiseksi sekä vanhentuvan infrastruktuurin korvaamiseksi.

1. An energy strategy for Europe: balancing sustainable development, competitiveness and security of supply

- Euroopan riippuvuus tuontienergiasta on kasvussa. Jos unionin omien energialähteiden kilpailukyvyn parantamiseksi ei ryhdytä toimiin, 20–30 vuoden päästä noin 70 prosenttia EU:n energiantarpeesta joudutaan täyttämään tuontienergialla. Nykyisin vastaava osuus on 50 prosenttia. Lisäksi osa tuonnista tulisi alueilta, joiden uhkana on epävakaus.

Europe has entered into a new energy era.

- Energiavarat ovat keskittyneet muutamiin maihin. Noin puolet EU:ssa kulutetusta kaasusta tuodaan nykyisin kolmesta maasta (Venäjältä, Norjasta ja Algeriasta). Jos nykyisenlainen kehitys jatkuu, tuontikaasun osuus kasvaa seuraavien 25 vuoden aikana 80 prosenttiin.

· There is an urgent need for investment. In Europe alone, to meet expected energy demand and to replace ageing infrastructure, investments of around one trillion euros will be needed over the next 20 years.

- Energiankysyntä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Koko maailman energiankysynnän – ja samalla hiilidioksidipäästöjen määrän – arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttia. Maailman öljynkulutus on lisääntynyt 20 prosenttia vuoden 1994 jälkeen, ja öljyn kysynnän ennustetaan kasvavan maailmanlaajuisesti 1,6 prosenttia vuodessa.

· Our import dependency is rising. Unless we can make domestic energy more competitive, in the next 20 to 30 years around 70 % of the Union’s energy requirements, compared to 50% today, will be met by imported products – some from regions threatened by insecurity.

- Öljyn ja kaasun hinnat ovat nousussa. Ne ovat miltei kaksinkertaistuneet EU:ssa viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana, ja niiden myötä ovat nousseet myös sähkön hinnat. Tästä aiheutuu vaikeuksia kuluttajille. Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisen kysynnän kasvu, pidentyneet toimitusketjut ja kasvava riippuvuus tuonnista ovat saaneet aikaan sen, että korkeat öljyn ja kaasun hinnat ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen. Korkeat hinnat voivat kuitenkin toisaalta johtaa myös energiatehokkuuden parantumiseen ja innovaatioihin.

· Reserves are concentrated in a few countries. Today, roughly half of the EU’s gas consumption comes from only three countries (Russia, Norway, Algeria). On current trends, gas imports would increase to 80 % over the next 25 years.

- Maapallon ilmasto lämpenee. Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan kasvihuonekaasupäästöt ovat jo nostaneet maapallon lämpötilaa 0,6 °C. Jos mihinkään toimiin ei ryhdytä, lämpötila nousee 1,4–5,8 °C vuosisadan loppuun mennessä. Kaikkia maailman alueita – myös EU:ta – uhkaavat vakavat talouteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat seuraukset.

· Global demand for energy is increasing. World energy demand – and CO2 emissions – is expected to rise by some 60% by 2030. Global oil consumption has increased by 20% since 1994, and global oil demand is projected to grow by 1.6% per year.

- Euroopan yhteisö ei ole vielä saanut aikaan täysin kilpailtuja energian sisämarkkinoita. EU:n kansalaiset ja yritykset pääsevät toden teolla nauttimaan alhaisemmista hinnoista ja energiavarmuuden mukanaan tuomista hyödyistä vasta, kun tällaiset markkinat ovat olemassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kehitettävä verkkojen yhteenliitäntöjä, otettava käyttöön toimiva oikeudellinen kehys ja sääntelyjärjestelmä ja sovellettava niitä myös käytännössä kaikilta osin sekä pantava yhteisön kilpailusäännöt tiukasti täytäntöön. Lisäksi energiasektorin yhtenäistämiseksi toteutettavien toimien olisi oltava markkinalähtöisiä. Vain sitä kautta Eurooppa pystyy vastaamaan niihin moniin haasteisiin, joita sillä on edessään, ja investoimaan tarvittavalla tavalla tulevaisuuteen.

· Oil and gas prices are rising. They have nearly doubled in the EU over the past two years, with electricity prices following. This is difficult for consumers. With increasing global demand for fossil fuels, stretched supply chains and increasing dependence on imports, high prices for oil and gas are probably here to stay. They may, however, trigger greater energy efficiency and innovation.

Tällainen on 2000-luvun uusi energiamaisema. Sille on ominaista, että maailman talousalueet ovat riippuvaisia toisistaan pyrkiessään turvaamaan energian saannin ja vakaat taloudelliset olot sekä toteuttamaan tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

· Our climate is getting warmer. According to the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC), greenhouse gas emissions have already made the world 0.6 degrees warmer. If no action is taken there will be an increase of between 1.4 and 5.8 degrees by the end of the century. All regions in the world – including the EU – will face serious consequences for their economies and ecosystems.

Uuden energiamaiseman vaikutukset koskettavat suoraan kaikkia. Mahdollisuus käyttää energiaa on perustavanlaatuisen tärkeä tekijä jokaisen eurooppalaisen arjessa. Hintojen nousulla, energiavarmuuden vaarantumisella ja Euroopan ilmaston muutoksella on haitallisia vaikutuksia kansalaisten kannalta. Kestävä, kilpailukykyinen ja varma energiahuolto on yksi jokapäiväisen elämämme peruspilareista.

· Europe has not yet developed fully competitive internal energy markets. Only when such markets exist will EU citizens and businesses enjoy all the benefits of security of supply and lower prices. To achieve this aim, interconnections should be developed, effective legislative and regulatory frameworks must be in place and be fully applied in practice, and Community competition rules need to be rigorously enforced. Furthermore, the consolidation of the energy sector should be market driven if Europe is to respond successfully to the many challenges it faces and to invest properly for the future.

Uusi energiamaisema edellyttää EU:lta yhteisiä toimia. Valtioiden ja hallitusten päämiehet totesivat tämän vuoden 2005 lokakuussa ja joulukuussa järjestetyissä huippukokouksissaan ja pyysivät komissiota viemään asiaa eteenpäin. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet selvästi, että tähän haasteeseen on vastattava. Ei riitä, että EU:n 25 jäsenvaltiota harjoittavat kukin omaa erillistä energiapolitiikkaansa.

This is the new energy landscape of the 21st century. It is one in which the world’s economic regions are dependent on each other for ensuring energy security and stable economic conditions, and for ensuring effective action against climate change.

EU:lla on käytettävissään tarvittavat välineet. Se on maailman toiseksi suurin energiamarkkina-alue, jolla asuu yli 450 miljoonaa kuluttajaa. Kun EU toimii yhdessä, sillä on riittävästi vaikutusvaltaa etujensa suojelemiseksi ja ajamiseksi. Kokonsa lisäksi EU:lla on panna peliin myös riittävä valikoima politiikan toteuttamisen keinoja, joita tarvitaan uudessa energiamaisemassa. EU:lla on maailmanlaajuisesti kärkiasema kysynnän hallinnassa, uusien ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämisessä sekä hiilidioksidipäästöiltään vähäisten teknologioiden kehittämisessä. Jos EU:ssa saadaan tuki uudelle yhteiselle politiikalle, jonka myötä EU voi puhua energiakysymyksissä yhdellä äänellä, Eurooppa voi olla johtavassa roolissa etsittäessä maailmanlaajuisesti energiaratkaisuja.

The effects of this landscape are felt directly by everyone. Access to energy is fundamental to the daily lives of every European. Our citizens are affected by higher prices, threats to the security of energy supply and changes to Europe’s climate. Sustainable, competitive and secure energy is one of the basic pillars of our daily life.

Euroopan on toimittava nopeasti, sillä innovaatioiden saaminen käyttöön kestää energia-alalla useita vuosia. Lisäksi sen on jatkossakin pyrittävä monipuolisuuteen – niin energiatyyppien, toimittajamaiden kuin kauttakulkujärjestelyjenkin osalta. Tällä tavoin se kykenee luomaan edellytykset kasvulle, työpaikkojen luomiselle, energiavarmuuden lisääntymiselle sekä ympäristön tilan kohentumiselle. Näihin kysymyksiin liittyvässä työssä on toki edistytty sen jälkeen, kun komissio antoi vuonna 2000 Euroopan energiahuoltostrategiaa koskeneen vihreän kirjansa. Energiamarkkinoiden viimeaikainen kehitys on kuitenkin saanut aikaan sen, että asioihin on pantava Euroopassa uutta vauhtia.

This landscape requires a common European response. Heads of State and Government, at their summits in October and December 2005, recognised this and asked the Commission to take this forward. Recent events have underlined that this challenge must be met. An approach based solely on 25 individual energy policies is not enough.

Tässä vihreässä kirjassa esitetään useita ehdotuksia ja toimintavaihtoehtoja, jotka voisivat muodostaa perustan uudelle kokonaisvaltaiselle eurooppalaiselle energiapolitiikalle. Komissio pyytää kevään Eurooppa-neuvostoa sekä Euroopan parlamenttia antamaan asiakirjasta lausuntonsa. Toivon mukaan asiakirja synnyttää lisäksi laajan julkisen keskustelun. Komissio esittää saamansa palautteen pohjalta myöhemmin konkreettiset toimenpide-ehdotukset.

The EU has the tools to help. It is the world’s second largest energy market, with over 450 million consumers. Acting together, it has the weight to protect and assert its interests. The EU has not just the scale but also the policy range to tackle the new energy landscape. The EU leads the world in demand management, in promoting new and renewable forms of energy, and in the development of low carbon technologies. If the EU backs up a new common policy with a common voice on energy questions, Europe can lead the global search for energy solutions.

Tässä vihreässä määritetään kuusi keskeistä osa-aluetta, joilla tarvitaan toimia, jotta voitaisiin vastata Euroopan kohtaamiin haasteisiin. Peruskysymys on, onko olemassa yksimielisyys siitä, että Euroopalle on tarpeen laatia uusi yhteinen energiastrategia, ja tulisiko kestävyyden, kilpailukyvyn ja energiavarmuuden olla tämän strategian keskeisiä periaatteita.

Europe must act urgently: it takes many years to bring innovation on stream in the energy sector. It must also continue to promote diversity – of energy type, country of origin and transit. In this way it will create the conditions for growth, jobs, greater security and a better environment. Work has been progressing on these issues since the Commission’s 2000 Green Paper on Security of Energy Supply, but given recent developments on energy markets, a new European impetus is needed.

Tältä pohjalta voidaan esittää seuraavat kysymykset:

This Green Paper puts forward suggestions and options that could form the basis for a new comprehensive European energy policy. The Spring European Council and the European Parliament are invited to react to this Paper, which should also spark a wide-ranging public debate. The Commission will then table concrete proposals for action.

1. Kilpailukyky ja energian sisämarkkinat. Onko olemassa yksimielisyys siitä, että aidot yhtenäismarkkinat ovat perustavan tärkeä tekijä Euroopan yhteisen energiastrategian kannalta? Miten voidaan poistaa tekijöitä, jotka ovat esteenä nykyisin käytettävissä olevien toimenpiteiden toteutukselle? Mitä uusia toimenpiteitä olisi toteutettava aitojen energian yhtenäismarkkinoiden saavuttamiseksi? Miten EU voi vauhdittaa energia-alalla tarvittavia mittavia investointeja? Miten voidaan varmistaa, että kaikille eurooppalaisille on tarjolla kohtuuhintaista energiaa ja että energian sisämarkkinat edistävät työllisyyden ylläpitämistä?

This Green Paper identifies six key areas where action is necessary to address the challenges we face. The most fundamental question is whether there is agreement on the need to develop a new, common European strategy for energy, and whether sustainability, competitiveness and security should be the core principles to underpin the strategy.

2. Energialähteiden yhdistelmän monipuolistaminen . Mitä EU:n olisi tehtävä varmistaakseen, että koko Euroopassa edistetään ilmaston kannalta myönteistä energialähteiden monipuolistamista?

From that flow the following questions:

3. Solidaarisuus. Mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä yhteisön tasolla energiantoimituksiin liittyvien kriisien ehkäisemiseksi tai, jos niitä syntyy, niistä selviämiseksi?

1. Competitiveness and the internal energy market. Is there agreement on the fundamental importance of a genuine single market to support a common European strategy for energy? How can barriers to implementing existing measures be removed? What new measures should be taken to achieve this goal? How can the EU stimulate the substantial investments necessary in the energy sector? How to ensure that all Europeans enjoy access to energy at reasonable prices, and that the internal energy market contributes to maintaining employment levels?

4. Kestävä kehitys. Miten Euroopan yhteisellä energiastrategialla voidaan parhaiten torjua ilmastonmuutosta siten, että keskeiset tavoitteet – ympäristönsuojelu, kilpailukyky ja energiavarmuus – otetaan tasapainoisesti huomioon? Mitä lisätoimia yhteisön tasolla tarvitaan nykyisten tavoitteiden saavuttamiseksi? Onko aiheellista asettaa lisää tavoitteita? Miten EU:ssa voitaisiin luoda pitkän aikavälin vakaat ja ennustettavat investointiolosuhteet puhtaiden ja uusiutuvien energialähteiden jatkokehitystä varten?

2. Diversification of the energy mix. What should the EU do to ensure that Europe, taken as a whole, promotes the climate-friendly diversification of energy supplies?

5. Innovaatiot ja teknologia. Mihin toimiin olisi ryhdyttävä EU:n tasolla ja kansallisesti, jotta Eurooppa säilyttäisi maailmanlaajuisen johtoasemansa energiateknologioiden alalla? Minkä välineiden avulla tämä on parhaiten mahdollista?

3. Solidarity. Which measures need to be taken at Community level to prevent energy supply crises developing, and to manage them if they do occur?

6. Ulkoinen politiikka. Olisiko EU:lla oltava yhteinen ulkoinen energiapolitiikka, jotta se voisi puhua yhdellä äänellä? Miten yhteisö ja jäsenvaltiot voivat edistää energiatoimitusten (erityisesti kaasuntoimitusten) monipuolistamista? Olisiko EU:n solmittava uusia kumppanuuksia naapurimaidensa (Venäjä mukaan luettuna) ja maailman muiden tärkeiden tuottaja- ja kuluttajamaiden kanssa?

4. Sustainable development. How can a common European energy strategy best address climate change, balancing the objectives of environmental protection, competitiveness and security of supply? What further action is required at Community level to achieve existing targets? Are further targets appropriate? How should we provide a longer term secure and predictable investment framework for the further development of clean and renewable energy sources in the EU?

Eurooppalaisen energiapolitiikan kehittäminen on haaste, jonka eteen on tehtävä työtä pitkään. Sitä varten tarvitaan selkeitä mutta joustavia puitteita – selkeitä siksi, että kyse on yhteisestä toimintamallista, joka hyväksytään korkeimmalla tasolla, ja joustavia siksi, että toimintamallia on päivitettävä määräajoin. Komissio ehdottaa tämän prosessin perustaksi EU:n strategista energiakatsausta , joka esitettäisiin säännöllisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille ja jossa käsiteltäisiin tässä vihreässä kirjassa esille tuotuja kysymyksiä. Strateginen energiakatsaus toimisi kevään Eurooppa-neuvostolle esitettävänä tilannearviona ja toimintasuunnitelmana, jossa tarkasteltaisiin edistymistä sekä uusia haasteita ja toimenpiteitä kaikilla energiapolitiikan osa-alueilla.

5. Innovation and technology: What action should be taken at both Community and national level to ensure that Europe remains a world leader in energy technologies? What instruments can best achieve this?

2. KUUSI PAINOPISTEALUETTA

6. External policy. Should there be a common external policy on energy, to enable the EU to speak with a common voice? How can the Community and Member States promote diversity of supply, especially for gas? Should the EU develop new partnerships with its neighbours, including Russia, and with the other main producer and consumer nations of the world?

2.1. Energiahuolto Euroopan kasvun ja työllisyyden tukena: Euroopan sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden toteuttaminen

Developing a European energy policy will be a long term challenge. This needs a clear but flexible framework: clear in that it represents a common approach endorsed at the highest level, flexible in that it needs periodic updating. As a foundation for this process the Commission therefore proposes that a Strategic EU Energy Review be presented to the Council and Parliament on a regular basis, covering the issues identified in this Green Paper. This would constitute a stocktaking and action plan for the Spring European Council, monitoring progress and identifying new challenges and responses on all aspects of energy policy.

Kestävää, kilpailukykyistä ja varmaa energiahuoltoa ei saada aikaan ilman avoimia ja kilpailtuja energiamarkkinoita, joilla kilpailevat yritykset pyrkivät Euroopan laajuisiksi toimijoiksi sen sijaan, että niiden tavoitteena olisi määräävä markkina-asema kansallisilla markkinoilla. Eurooppa tarvitsee avoimia markkinoita, ei protektionismia, jotta se pystyisi käymään vahvempana ongelmiensa kimppuun. Aidosti kilpaillut Euroopan sähkön ja kaasun yhtenäismarkkinat alentaisivat hintoja, parantaisivat energiavarmuutta[1] ja kohentaisivat kilpailukykyä. Ne olisivat myös hyödyksi ympäristön kannalta, koska yritykset joutuisivat reagoimaan kilpailuun sulkemalla energiatehokkuudeltaan huonoja laitoksia.

2. Six priority areas

Heinäkuussa 2007 jokaisella EU:n kuluttajalla – muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta – on lailla säädetty oikeus ostaa sähköä ja kaasua miltä tahansa EU:ssa toimivalta toimittajalta. Tämä avaa Euroopalle merkittäviä mahdollisuuksia. Työ kilpailumarkkinoiden aikaansaamiseksi ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaikka paljon onkin saatu aikaan. Monet markkinat ovat edelleen suurelta osin kansallisia ja muutaman yrityksen hallinnassa. Jäsenvaltioiden suhtautumisessa markkinoiden avaamiseen on edelleen paljon eroja, mikä estää todellisten eurooppalaisten kilpailumarkkinoiden kehittymisen. Eroja on muun muassa sääntelyviranomaisten toimivaltuuksissa, sähköverkkoa koskevissa säännöissä, tasejärjestelmissä, kaasun varastointijärjestelmissä sekä siinä, missä määrin verkonhaltijat ovat riippumattomia kilpailutoiminnasta.

2.1. Energy for growth and jobs in Europe: completing the internal European electricity and gas markets

Kaikkien jäsenvaltioiden on pantava toinen sähködirektiivi ja toinen kaasudirektiivi täytäntöön vuoden 2006 loppuun mennessä. Samaan määräaikaan mennessä valmistuu myös komission selvitys Euroopan kaasu- ja sähkömarkkinoiden kilpailusta. Tämän jälkeen tehdään kattavaan vaikutusten arviointiin perustuva lopullinen päätös mahdollisista lainsäädännöllisistä lisätoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen, jotta voitaisiin varmistaa erityisesti syrjimätön pääsy verkkoihin, käytettävissä olevan verkkokapasiteetin riittävyys, kaasu- ja sähkömarkkinoiden likviditeetti sekä toimiva sääntely. Jo nyt on kuitenkin selvää, että viisi keskeistä osa-aluetta vaatii erityistä huomiota:

Sustainable, competitive and secure energy will not be achieved without open and competitive energy markets, based on competition between companies looking to become European-wide competitors rather than dominant national players. Open markets, not protectionism, will strenghten Europe and allow it to tackle its problems. A truly competitive single European electricity and gas market would bring down prices, improve security of supply [1] and boost competitiveness. It would also help the environment, as companies react to competition by closing energy inefficient plant.

i) Eurooppalainen verkko

In July 2007, with very few exceptions, every EU consumer will have the legal right to purchase electricity and gas from any supplier in the EU. This offers a major opportunity for Europe. But whilst much has been done to create a competitive market, work is not yet complete. Many markets remain largely national, and dominated by a few companies. Many differences remain between Member States’ approaches to market opening, preventing the development of a truly competitive European market – including powers of regulators, level of independence of network operators from competitive activities, grid rules, balancing and gas storage regimes.

Jotta aidosti eurooppalaiset sähkö- ja kaasumarkkinat voisivat kehittyä, kuluttajilla on oltava käytettävissään yhtenäinen eurooppalainen verkko. Tämä voidaan saada aikaan laatimalla yhteiset säännöt ja normit niitä kysymyksiä varten, joilla on vaikutusta valtioiden rajat ylittävän kaupan kannalta. Tässä on jo edistytty, mutta edistyminen on liian hidasta.

By the end of 2006, the second electricity and gas Directives will have been implemented by all Member States and the Commission will have completed its competition inquiry into the functioning of the European gas and electricity markets. A final decision, based on a full impact assessment, will then be made on any additional legislative measures needed: in particular to ensure non-discriminatory network access, adequate available network capacity, liquidity on gas and electricity markets and effective regulation. However, it is already clear that five core areas need particular attention:

Eurooppalaisilla verkkosäännöillä voitaisiin edistää yhdenmukaisten tai vähintäänkin toisiaan vastaavien verkkoon pääsyä koskevien ehtojen soveltamista. Eurooppalaiset verkkosäännöt olisivat valtioiden rajat ylittävään kauppaan vaikuttavissa sääntelykysymyksissä sovellettavia yhteisiä sääntöjä. Asiantuntijat, ja erityisesti energia-alan sääntelyviranomaiset, ottavat jo tällä saralla alueellisesti ensimmäisiä askeleita Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten neuvoston (CEER) sekä Euroopan sääntelyviranomaisten ryhmän (ERG) puitteissa. Tarvitaan kuitenkin nopeampia ja pidemmälle meneviä toimia, jotta kaikki yritys- ja yksityisasiakkaat voivat halutessaan ostaa sähkönsä ja kaasunsa muiden jäsenvaltioiden toimittajilta. Komissio aikoo tätä silmällä pitäen selvittää, i) mitä olisi tehtävä, jotta nykyiset erot kansallisten sääntelyviranomaisten toimivallassa ja riippumattomuudessa voitaisiin poistaa, ja ii) ovatko kansallisten sääntelyviranomaisten ja kansallisten verkonhaltijoiden nykyiset yhteistyömuodot riittäviä vai tarvitaanko tiiviimpää yhteistyötä – ja esimerkiksi eurooppalaista energia-alan sääntelyviranomaista , joka tarkastelisi valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kysymyksiä. Tällaisella sääntelyviranomaisella voisi olla päätösvaltaa yhteisiä sääntöjä ja periaatteita, kuten eurooppalaisia verkkosääntöjä, koskevissa asioissa, ja se työskentelisi yhteistyössä verkonhaltijoiden kanssa. Myös kaavailtu Euroopan energiaverkkokeskus voisi saattaa verkonhaltijat yhteen virallisissa merkeissä eurooppalaisten verkkosääntöjen laatimista varten.

(i) A European grid

ii) Verkkojen yhteenliittäminen painopisteeksi

Consumers need a single European grid for a real European electricity and gas market to develop. This can be done by ensuring common rules and standards on issues that affect cross-border trade. Progress is being made on these issues, but it is too slow.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat vuoden 2002 Barcelonan Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhteenliitäntäastetta koskevan vähimmäistavoitteen nostamisesta 10 prosenttiin kokonaistuotantokapasiteetista. Verkkojen yhteenliittämisessä ei kuitenkaan ole edistytty tyydyttävällä tavalla. Aidosti kilpailtuja eurooppalaisia yhtenäismarkkinoita ei saada aikaan ilman fyysisen liityntäkapasiteetin lisäämistä. Tämä on erityisen tärkeää Irlannin, Maltan tai Baltian maiden kaltaisille valtioille, jotka ovat edelleen paljolti muusta yhteisöstä erillään olevia ”energiasaarekkeita”. Lisäksi sähköverkkojen liityntäkapasiteettia on tarpeen lisätä myös monilla muilla maantieteellisillä alueilla – erityisesti Ranskan ja Espanjan välillä, jotta näiden kahden maan välillä syntyisi todellista kilpailua. Samoin kaasumarkkinoilla tarvitaan uusia infrastruktuuri-investointeja. Monissa jäsenvaltioissa tarvitaan toimia sellaisen kapasiteetin vapauttamiseksi, joka on varattu aiemmille vakiintuneille operaattoreille sähköä ja kaasua koskevilla pitkäaikaisilla sopimuksilla. Verkkojen yhteenliittäminen on keskeisen tärkeää keskinäisen solidaarisuuden kannalta.

A European grid code could encourage harmonised, or at least equivalent, grid access conditions. This would take the form of common rules on regulatory issues that affect cross-border trade. Experts are taking a first step forward on a regional basis, in particular energy regulators through the Council of European Energy Regulators and the European Regulators Group. But further and quicker progress is necessary before all business and private consumers will be able to purchase their electricity and gas from suppliers in other Member States. To this end, the Commission will examine (i) what needs to be done to address the differences between existing equivalent powers and independence for national regulators and (ii) whether existing forms of collaboration between national regulators and national grid operators are adequate, or whether a closer level of collaboration is needed – with for example a European energy regulator to look at cross-border issues. Such a regulator could have decision-making powers for common rules and approaches such as a European grid code and would work together with the network operators. A European Centre for Energy Networks could also bring the network operators together in a formal body to assist work on developing a European Grid Code.

Yksityisiä ja julkisia infrastruktuuri-investointeja on lisättävä ja lupamenettelyjä nopeutettava. Mitä suurempi Euroopan sähköverkon yhteenliittämisaste on, sitä vähemmän varakapasiteettia tarvitaan ja sitä pienemmiksi laskevat ajan myötä myös kustannukset. Tämä on tärkeää erityisesti nyt, kun Euroopan aiempi ylikapasiteetti alkaa olla historiaa. Komissio määrittää vuoden 2006 loppuun mennessä yksittäiset toimenpiteet, joiden toteuttamista jäsenvaltioissa se pitää tärkeänä. Lisäksi määritetään yhteisön tasolla toteutettavia lisätoimia. Näihin kuuluu muun muassa Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) yhteydessä tarjolla olevien välineiden käytön tehostaminen.

(ii) A priority interconnection plan

Niin ikään suhteet Sveitsiin ovat tässä yhteydessä tärkeitä, koska Sveitsi on tärkeä sähkön kauttakulkumaa.

At the Barcelona European Council in 2002, the Heads of State and Government agreed to increase minimum interconnection levels between Member States to 10%. Progress has not been satisfactory. There can be no truly competitive and single European market without additional physical capacity: this is particularly vital for countries such as Ireland and Malta or for the Baltic States, which remain an “energy island”, largely cut off from the rest of the Community. Equally, additional electricity interconnection capacity is necessary between many areas and in particular between France and Spain to permit real competition between these two countries to develop. Similarly there is a need for new investment in infrastructure in gas markets. In many Member States, action needs to be taken to free up capacity reserved for former incumbents under electricity and gas long term contracts. Interconnection is a crucial mechanism for solidarity.

iii) Investoinnit tuotantokapasiteettiin

Private and public investments in infrastructure need to be stimulated and authorisation procedures accelerated. The greater the interconnection in the European electricity grid, the lower the need for spare capacity and, in time, the lower the costs. This is important at a time when Europe’s previous overcapacity is becoming history. The Commission will by the end of 2006 identify the individual measures that it considers important at the level of Member States. Further actions at Community level will also be identified, such as more effective use of the Trans European Network instruments.

EU tarvitsee seuraavien 20 vuoden aikana mittavia investointeja, jotta se kykenisi korvaamaan ikääntyvää sähköntuotantokapasiteettia ja vastaamaan kysyntään. Tämä koskee myös kulutushuippuja varten tarvittavaa kapasiteettia. Varakapasiteettia on oltava riittävästi, jotta voidaan ehkäistä toimitushäiriöt kysynnän ollessa korkealla. Lisäksi sitä tarvitaan täydentämään sellaisia uusiutuvia energialähteitä, joista saadaan sähköä vain epäjatkuvasti. Oikea-aikaiset ja kestävät investoinnit edellyttävät asianmukaisesti toimivia markkinoita, jotka antavat oikeanlaisia hintasignaaleja, tarjoavat tarvittavat kannustimet, ovat vakaasti säänneltyjä ja mahdollistavat rahoituksen saannin.

Finally, relations with Switzerland are important in this respect, which is a major transit country for electricity.

iv) Tasavertaiset kilpailuedellytykset: toimintojen eriyttämisen tärkeys

(iii) Investment in generation capacity

Sähkönsiirron ja -jakelun eriyttämisessä kilpailutoiminnoista on edelleen suuria eroja niin eriyttämisen asteen kuin käytännön toteutuksenkin osalta. Tämä merkitsee sitä, että kansalliset markkinat ovat käytännössä eriasteisesti avoinna tasapuoliselle ja vapaalle kilpailulle. Sähköstä ja kaasusta annettujen, järjestyksessä toisten direktiivien säännökset, jotka koskevat eriyttämistä, on pantava kaikilta osin täytäntöön niiden hengen eikä pelkästään niiden kirjaimen mukaisesti. Jos tällä tavalla ei saada aikaan tasavertaisia kilpailuedellytyksiä, olisi harkittava yhteisön lisätoimenpiteitä.

To replace ageing electricity generation capacity and to meet demand, the EU will need substantial investment over the next 20 years. This includes capacity to deal with peaks. The necessary reserve must exist in order to prevent disruptions at times of high demand and to serve as back-up for intermittent renewable energy sources. For timely and sustainable investments, a properly functioning market is needed, giving the necessary price signals, incentives, regulatory stability and access to finance.

v) Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen

(iv) A level-playing field: the importance of unbundling

Yksi tärkeimmistä energian sisämarkkinoiden tavoitteista on parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja edistää tätä kautta kasvua ja työllisyyttä. Teollisuuden kilpailukyky edellyttää huolellisesti suunniteltua, vakaata ja ennakoitavissa olevaa sääntelykehystä, jossa otetaan huomioon markkinamekanismit. Energiapolitiikan on sen vuoksi suosittava kustannustehokkaita vaihtoehtoja ja perustuttava eri toimintavaihtoehtojen seikkaperäiseen taloudelliseen analyysin, jossa selvitetään myös niiden vaikutukset energian hintoihin. Energian varma saanti kohtuullisin hinnoin on ratkaisevan tärkeää. Sen vuoksi on olennaista, että saadaan aikaan yhdennetyt ja kilpaillut sähkö- ja kaasumarkkinat, joilla on mahdollisimman vähän häiriöitä. Uudella kilpailukykyä, energiaa ja ympäristöä käsittelevällä korkean tason ryhmällä on tärkeä tehtävä määritettäessä tapoja, joilla voidaan kohentaa energiaa käyttävän teollisuuden kaikkien sektorien kilpailukykyä.

Significant differences persist in the level and effectiveness of unbundling of transmission and distribution from competitive activities. This means that in practice national markets are open to fair and free competition to differing degrees. The provisions of the second electricity and gas Directives on unbundling need to be fully implemented, not just in their letter but also in their spirit. If progress to a level playing field does not result, further measures at Community level should be considered.

Tässä yhteydessä on pohdittava muun muassa, miten voidaan parhaiten ottaa huomioon energiavaltaisen teollisuuden perustellut tarpeet mutta noudattaa samalla kilpailusääntöjä. Tätä kysymystä koskevia päätelmiä on määrä esittää sisämarkkinoita koskevassa raportissa, joka annetaan vuoden 2006 lopussa. Lisäksi on pohdittava, miten komission, kansallisten energia-alan sääntelyviranomaisten ja kansallisten kilpailuviranomaisten toiminta voitaisiin koordinoida parhaiten.

(v) Boosting the competitiveness of European industry

2.2. Energiavarmuuden takaavat energian sisämarkkinat: jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus

One of the most important objectives of the internal energy market is to promote the competitiveness of EU industry and thus contribute to growth and jobs. Industrial competitiveness requires a well-designed, stable and predictable regulatory framework, respectful of market mechanisms. Energy policy therefore needs to favour cost-effective options and be based on a thorough economic analysis of different policy options and their impact on energy prices. Secure availability of energy at affordable prices is crucial. Integrated and competitive electricity and gas markets with the minimum of disruption are essential. The new High–Level Group on Energy, Environment and Competitiveness will play an important role in identifying ways to promote the competitiveness of all sectors of affected industry.

i) Sisämarkkinoiden energiavarmuuden parantaminen

This requires considering, for example, what is the best way to accommodate the legitimate needs of energy intensive industry whilst, at the same time, respecting competition rules. Conclusions on this issue should be contained in the report on the internal market scheduled for the end of 2006. In addition, consideration needs to be given on how best to ensure effective coordination between the Commission, national energy regulators and national competition authorities.

Vapautetut ja kilpaillut markkinat tukevat energiavarmuutta, koska ne lähettävät oikeanlaisia investointisignaaleja alan toimijoille. Toimiva kilpailu edellyttää kuitenkin markkinoilta avoimuutta ja ennustettavuutta.

2.2. An Internal Energy Market that guarantees security of supply: solidarity between Member States

Euroopan energiainfrastruktuurin fyysinen suojaaminen luonnonkatastrofeilta ja terroriteoilta sekä varautuminen poliittisiin riskeihin, kuten toimitusten katkeamiseen, ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä ennustettavuuden kannalta. Älykkäät sähköverkot, kysynnänhallinta ja hajautettu energiantuotanto ovat kaikki keinoja, joita kehittämällä voidaan varautua tilanteisiin, joissa energiasta tulee äkillisesti pula.

(i) Enhancing security of supply in the internal market

Toimia voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa useilla osa-alueilla:

Liberalised and competitive markets help security of supply by sending the right investment signals to industry participants. But for this competition to work effectively, the market needs to be transparent and predictable.

- Perustetaan mahdollisimman nopeasti Euroopan energiahuollon seurantaelin , jonka tehtävänä on seurata EU:n energiamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kehitystä, paikantaa jo varhaisessa vaiheessa infrastruktuurin tai energiahuollon todennäköisiä heikkoja kohtia sekä täydentää EU:n tasolla kansainvälisen energiajärjestön IEA:n työtä.

The physical security of Europe’s energy infrastructure against risks from natural catastrophe and terrorist threat, as well as security against political risks including interruption of supply is critical to predictability. The development of smart electricity networks, demand management and distributed energy generation could all help at times of sudden shortage.

- Parannetaan energiaverkkojen toimintavarmuutta lisäämällä siirtoverkonhaltijoiden välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa yhteisten eurooppalaisten varmuus- ja luotettavuusnormien määrittämistä ja hyväksymistä koskevissa asioissa. Lisäksi voitaisiin muodostaa virallisluonteisempi siirtoverkonhaltijoiden ryhmittymä , joka raportoisi EU:n energiasääntelyviranomaisille ja komissiolle. Lähtökohtana voitaisiin käyttää sitä työtä, joka käynnistettiin vuoden 2003 toimituskatkojen jälkeen. Tältä pohjalta voisi kehittyä Euroopan energiaverkkokeskus , joka tehtävänä olisi koota, analysoida ja julkaista tärkeää tietoa sekä toteuttaa alan sääntelyelinten hyväksymiä toimia.

This points to several areas for possible future action:

- Infrastruktuurin fyysisen turvaamisen osalta voitaisiin harkita kahta keskeistä toimenpidettä. Ensinnäkin voitaisiin kehittää mekanismi, jonka avulla voitaisiin valmistautua antamaan – ja antaa käytännössä – nopeasti tukea ja mahdollista apua maalle, joka joutuu vaikeuksiin elintärkeän infrastruktuurin vaurioitumisen takia . Toiseksi voitaisiin laatia yhteisiä normeja ja toteuttaa yhteisiä toimenpiteitä infrastruktuurin suojelemiseksi .

· The establishment of a European Energy Supply Observatory as soon as possible to monitor the demand and supply patterns on EU energy markets, identifying likely shortfalls in infrastructure and supply at an early stage and complementing on an EU level the work of the International Energy Agency.

ii) Öljyn ja kaasun varmuusvarastoja ja toimitushäiriöiden ehkäisemistä koskevien EU:n periaatteiden uudelleentarkastelu

· Improved network security through increased collaboration and exchange of information between transmission system operators in defining and agreeing common European security and reliability standards. A more formal grouping of transmission system operators, reporting to the EU energy regulators and to the Commission, could build on the work already started in the wake of the 2003 blackouts. This could develop into a European Centre for Energy Networks, with powers to collect, analyse and publish relevant information, as well as to implement schemes approved by the relevant regulatory institutions.

Öljymarkkinat ovat kansainvälisiä, ja merkittävät toimitushäiriöt – olivatpa ne paikallisia tai alueellisia – edellyttävät maailmanlaajuisia toimia. IEA:n organisoima varmuusvarastojen käyttöönotto hirmumyrsky Katrinan aiheuttamien tuhojen johdosta onnistui hyvin. Yhteisön toimien tehostaminen tällä osa-alueella olisikin toteutettava sopusoinnussa tämän maailmanlaajuisesti sovellettavan mekanismin kanssa. Yksi mahdollisuus olisi parantaa yhteisön toimien koordinointia tilanteessa, jossa IEA päättää purkaa varmuusvarastoja. Tätä voitaisiin edesauttaa erityisesti antamalla komission ehdotus uudeksi säädökseksi, jolla varmistettaisiin, että yhteisön öljyvarastojen tilanteesta julkistettaisiin tietoja nykyistä säännöllisemmin ja avoimemmin . Tämä lisäisi osaltaan avoimuutta öljymarkkinoilla.

· With respect to the physical security of infrastructure, two main actions merit further consideration. Firstly, a mechanism could be developed to prepare for and ensure rapid solidarity and possible assistance to a country facing difficulties following damage to its essential infrastructure. Secondly, common standards or measures might be taken to protect infrastructure.

Lisäksi olisi tarkasteltava uudelleen voimassa olevia kaasun ja sähkön toimitusvarmuutta koskevia direktiivejä , jotta voitaisiin varmistaa, että ne antavat riittävät eväät toimille toimitushäiriöiden sattuessa. Äskettäiset tapahtumat ovat nostaneet esiin tärkeitä kysymyksiä muun muassa siitä, kyetäänkö Euroopan kaasuvarastojen avulla reagoimaan riittävän tehokkaasti lyhytaikaisiin toimitushäiriöihin. Uudelleentarkastelussa olisi myös selvitettävä, antaako lainsäädäntö oikeanlaisia signaaleja, jotka edistävät Euroopan kaasu- ja sähkömarkkinoilla tulevina vuosina tarvittavia investointeja muun muassa energiavarmuuteen ja keskinäisen avun mahdollistavaan infrastruktuuriin. Tähän liittyen voitaisiin muun muassa antaa uusi kaasuvarastoja koskeva säädösehdotus , jolla varmistettaisiin, että EU kykenee reagoimaan yllättäviin lyhytaikaisiin kaasun toimitushäiriöihin tavalla, joka takaa jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon myös erilaiset varastointimahdollisuudet EU:n eri osissa.

(ii) Rethinking the EU’s approach to emergency oil and gas stocks and preventing disruptions

2.3. Energiahuollon varmuuden ja kilpailukyvyn parantaminen: kohti kestävämpää, tehokkaampaa ja monipuolisempaa energialähteiden yhdistelmää

Oil is a global market and major supply disruptions, even if local or regional, require a global response. The release of emergency stocks organised by the IEA in response to Hurricane Katrina worked well. Any stronger Community action in this area should therefore be compatible with this global mechanism. This might still point to a more coordinated Community response in the event of an IEA decision to release stocks. In particular, this would be helped by a new Commission legislative proposal ensuring the publication on a more regular and transparent basis the state of Community oil stocks, to contribute improving transparency on oil markets.

Jokainen jäsenvaltio ja energiayritys valitsee itse oman energialähteiden yhdistelmänsä. Kunkin jäsenvaltion valinnoilla on kuitenkin vääjäämättä vaikutuksia naapurivaltioiden ja koko yhteisön energiavarmuuteen sekä kilpailukykyyn ja ympäristöön. Esimerkiksi:

Furthermore, the existing Directives on gas and electricity security of supply should be re-examined to ensure they can deal with potential supply disruptions. Recent experience has raised important questions, including whether Europe’s gas stocks can meet the challenge of shorter term supply disruptions. This review should also consider whether the appropriate signals are being given to encourage the necessary investment in Europe’s gas and electricity markets in the years ahead, including investments in security of supply and infrastructure to enable mutual assistance. This could, inter alia, include a new legislative proposal concerning gas stocks to ensure that the EU can react to shorter term emergency gas supply disruptions in a manner that ensures solidarity between Member States, whilst taking account of the different potential for storage in different parts of the EU.

- Yksittäisen jäsenvaltion päätös tuottaa sähkö suurelta osin tai kokonaan maakaasun avulla vaikuttaa merkittävästi sen naapurimaiden energiasaannin varmuuteen siinä tapauksessa, että kaasusta tulee pulaa.

2.3. Tackling security and competitiveness of energy supply: towards a more sustainable, efficient and diverse energy mix

- Myös jäsenvaltioiden ydinenergiaa koskevilla päätöksillä voi olla erittäin merkittäviä seurauksia muiden jäsenvaltioiden kannalta, sillä ne vaikuttavat EU:n riippuvuuteen fossiilisista tuontipolttoaineista sekä hiilidioksidipäästöihin.

Each Member State and energy company chooses its own energy mix. However, choices made by one Member State inevitably have an impact on the energy security of its neighbours and of the Community as a whole, as well as on competitiveness and the environment. For example:

EU:n strateginen energiakatsaus muodostaisi selkeät eurooppalaiset puitteet energialähteiden yhdistelmää koskeville kansallisille päätöksille. Siinä olisi analysoitava eri energialähteiden edut ja haitat (siten, että tarkastelu ulottuu omasta takaa saatavilla olevista uusiutuvista energialähteistä, kuten tuulivoimasta, biomassasta, biopolttoaineista ja pienvesivoimasta, sekä energiatehokkuudesta hiileen ja ydinenergiaan asti). Lisäksi olisi analysoitava mahdollisten muutosten seurannaisvaikutukset koko EU:ssa. Analyysit voitaisiin tehdä vakiintuneita menetelmiä käyttäen.

· decisions to rely largely or wholly on natural gas for power generation in any given Member State have significant effects on the security of supply of its neighbours in the event of a gas shortage;

Esimerkiksi kivihiilen ja ruskohiilen osuus EU:n sähköntuotannossa on tällä hetkellä noin yksi kolmannes. Ilmastonmuutoksen vuoksi tämä on ekologisesti kestävää ainoastaan, jos tuotannon yhteydessä käytetään kaupallisesti saatavilla olevia hiilensitomisteknologioita ja puhtaita hiiliteknologioita EU:n laajuisesti.

· decisions by Member States relating to nuclear energy can also have very significant consequences on other Member States in terms of the EU’s dependence on imported fossil fuels and CO2 emissions.

Energiakatsauksen olisi myös mahdollistettava avoin ja objektiivinen keskustelu ydinenergian tulevasta roolista EU:ssa ja erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joita asia koskee. Ydinvoiman osuus EU:n kokonaissähköntuotannosta on nykyisin osapuilleen kolmannes, ja vaikka ydinjätehuolto ja ydinturvallisuus vaativatkin erityistä huomiota, ydinvoima on tällä hetkellä Euroopan tärkein lähes hiilidioksidipäästötön energianlähde. EU voi olla hyödyksi huolehtimalla siitä, että ydinvoiman kaikki kustannukset, hyödyt ja haitat selvitetään tarkoin, jotta ydinvoimasta voidaan käydä tosiasioihin perustuvaa, objektiivista ja avointa keskustelua.

The Strategic EU Energy Review would offer a clear European framework for national decisions on the energy mix. It should analyse all the advantages and drawbacks of different sources of energy, from indigenous renewable energy sources such as wind, biomass and biofuels, small hydro and energy efficiency to coal and nuclear, and the knock-on effects of these changes for the EU as a whole. This could be based on a standard methodology.

Lisäksi voisi olla tarkoituksenmukaista sopia yleisestä strategisesta tavoitteesta , jossa sovitettaisiin yhteen energian kestävään käyttöön, kilpailukykyyn ja energiavarmuuteen liittyvät tavoitteet. Tällainen tavoite olisi määriteltävä perusteellisen vaikutusten arvioinnin pohjalta, ja se tarjoaisi vertailukohdan, jonka avulla voitaisiin arvioida EU:n energialähteiden yhdistelmän kehitystä. Lisäksi se auttaisi EU:ta hillitsemään kasvavaa riippuvuuttaan tuontienergiasta. Tavoitteena voisi esimerkiksi olla, että tietty vähimmäisosuus EU:n energialähteiden kokonaisyhdistelmästä olisi peräisin varmasti saatavilla olevista ja hiilidioksidipäästöiltään vähäisistä energialähteistä . Tällainen vähimmäistavoite ilmentäisi tuontiriippuvuuden potentiaalisia riskejä sekä yleistä pyrkimystä kohti vähähiilisten energialähteiden kehittämistä pitkällä aikavälillä. Sen avulla voitaisiin myös määritellä ne pääosin sisäiset toimenpiteet, jotka olisivat tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteessa yhdistettäisiin jäsenvaltioiden vapaus tehdä valintoja eri energialähteiden välillä ja koko EU:n tarve saada käyttöön sellainen energialähteiden yhdistelmä, joka kokonaisuutena vastaa sen keskeisiä energiatavoitteita. Tällaista tavoitetta voitaisiin ehdottaa neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi EU:n strategisessa energiakatsauksessa, jonka avulla voitaisiin myös seurata sen toteutumista.

Coal and lignite, for example, presently account for around one-third of the EU’s electricity production: climate change means that this is only sustainable if accompanied by commercialised carbon sequestration and clean coal technologies on an EU level.

2.4. Kokonaisvaltaiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi

The Review should also allow a transparent and objective debate on the future role of nuclear energy in the EU, for those Member States concerned. Nuclear power, at present, contributes roughly one-third of the EU’s electricity production and, whilst careful attention needs to be given to the issues of nuclear waste and safety, represents at present the largest source of largely carbon free energy in Europe. The EU can play a useful role in ensuring that all costs, advantages and drawbacks of nuclear power are identified for a well-informed, objective and transparent debate.

Tehokkaat toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat kiireesti tarpeen. EU:n on jatkossakin oltava esimerkkinä muille ja pyrittävä ennen kaikkea saamaan aikaan kansainvälisesti mahdollisimman laajoja toimia. Euroopan on asetettava kunnianhimoiset tavoitteet ja toimittava yhdennetysti tavalla, joka edistää EU:n asettamien Lissabonin tavoitteiden saavuttamista.

Furthermore, it might be appropriate to agree an overall strategic objective, balancing the goals of sustainable energy use, competitiveness and security of supply. This would need to be developed on the basis of a thorough impact assessment and provide a benchmark on the basis of which the EU’s developing energy mix could be judged and would help the EU to stem the increasing dependence on imports. For example, an objective might be to aim for a minimum level of the overall EU energy mix originating from secure and low-carbon energy sources. Such a benchmark would reflect the potential risks of import dependency, identify an overall aspiration for the long term development of low carbon energy sources and permit the identification of the essentially internal measures necessary to achieve these goals. It would combine the freedom of Member States to choose between different energy sources and the need for the EU as a whole to have an energy mix that, overall, meets its core energy objectives. The Strategic EU Energy Review could serve as the tool for the proposal and subsequent monitoring of any such objective agreed by the Council and Parliament.

EU on jo eturintamassa toteuttamassa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on purkaa taloudellisen kasvun ja energiankulutuksen kasvun välinen yhteys. Näissä toimenpiteissä yhdistyvät yhtäältä vankat lainsäädäntöaloitteet ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät ohjelmat ja toisaalta kilpailukykyisten ja toimivien uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja käyttöön kannustavat toimet. EU:n on kuitenkin sitouduttava ilmastonmuutokseen torjumiseen pitkäksi ajaksi.

2.4. An integrated approach to tackling climate change

Jotta näköpiirissä oleva maapallon lämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa sovitun tavoitteen mukaisesti enintään 2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, maailman kasvihuonekaasupäästöjen olisi saavutettava huippunsa viimeistään vuonna 2025. Sen jälkeen päästöjä olisi vähennettävä vähintään 15 prosenttia ja mahdollisesti jopa 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tämä valtava haaste merkitsee sitä, että Euroopan on ryhdyttävä välittömästi toimiin erityisesti energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi.

Effective action to address climate change is urgent and the EU must continue to lead by example and, above all, work towards the widest possible international action. Europe needs to be ambitious and must act in an integrated manner that promotes the EU’s Lisbon objectives.

Uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät toimet auttavat ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi myös parantamaan energiavarmuutta sekä vähentämään EU:n kasvavaa riippuvuutta tuontienergiasta. Ne voivat myös luoda Eurooppaan lukuisia korkeatasoisia työpaikkoja ja auttaa Eurooppaa säilyttämään teknologisen johtoasemansa tällä maailmanlaajuisesti nopeasti kasvavalla alalla.

The EU is already at the forefront of approaches to decouple economic growth from increasing energy consumption. Its action has combined robust legislative initiatives and energy efficiency programmes with encouragement to competitive and effective renewable energy. However, the EU’s commitment to fighting climate change is a long-term one.

EU:n päästökauppajärjestelmä tarjoaa tässä yhteydessä joustavat ja kustannustehokkaat edellytykset ilmastomyötäisemmälle energiantuotannolle. Tulossa oleva päästökauppajärjestelmän kattava uudelleentarkastelu suo tilaisuuden laajentaa järjestelmää sekä parantaa sen toimivuutta entisestään. EU:n päästökauppajärjestelmä voi myös olla alkuna asteittain laajeneville ”maailmanlaajuisille hiilimarkkinoille”. Samalla se tarjoaa EU:n yrityksille paalupaikan tällaisia markkinoita silmällä pitäen.

In order to limit the forthcoming rise of global temperatures at the agreed target of maximum of 2 degrees above pre-industrial levels, global greenhouse gas emissions should peak no later than 2025, and then be reduced by at least 15%, but perhaps as much as 50% compared to 1990 levels. This huge challenge means that Europe must act now, in particular on energy efficiency and renewable energy.

i) Vähemmällä enemmän: johtoasema energiatehokkuuden kehittämisessä

Action on renewables and energy efficiency, besides tackling climate change, will contribute to security of energy supply and help limit the EU’s growing dependence on imported energy. It could also create many high-quality jobs in Europe and maintain Europe’s technological leadership in a rapidly growing global sector.

Tehokkaat energiatehokkuuteen tähtäävät toimet eivät merkitse tinkimistä mukavuudesta. Ne eivät myöskään merkitse kilpailukyvyn heikkenemistä. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin: kyse on kustannustehokkaista investoinneista, joiden avulla voidaan vähentää energiantuhlausta ja tätä kautta säästää rahaa ja parantaa elintasoa, sekä sellaisten hintasignaalien antamisesta, jotka johtavat vastuullisempaan, taloudellisempaan ja järkevämpään energian käyttöön. Markkinalähtöiset välineet, joihin kuuluvat myös energiaverotusta koskevat yhteisön puitteet, voivat olla tässä suhteessa erittäin tehokkaita.

In this respect, the EU Emissions Trading Scheme creates a flexible and cost-efficient framework for more climate friendly energy production. The full review of the EU Emissions Trading Scheme gives an opportunity for expanding and further improving the functioning of the scheme. In addition, the EU Emissions Trading Scheme provides the nucleus for a gradually expanding global carbon market, hereby giving European business a head-start.

Vaikka Eurooppa onkin jo yksi maailman energiatehokkaimmista alueista, se voi päästä tässä suhteessa vielä paljon pidemmälle. Vuonna 2005 julkaisemassaan energiatehokkuutta koskevassa vihreässä kirjassa komissio osoitti, että EU:n käyttämästä energiasta voitaisiin säästää jopa 20 prosenttia. Tämä tarkoittaisi jopa 60 miljardin euron säästöjä energiakustannuksissa. Samalla parannettaisiin merkittävällä tavalla energiavarmuutta ja voitaisiin luoda jopa miljoona uutta työpaikkaa energiatehokkuuteen suoranaisesti liittyvillä aloilla.

(i) Making more from less: leading on energy efficiency

Tässä yhteydessä yksi hyödyllinen väline on EU:n koheesiopolitiikka, jonka tavoitteiksi on määritelty muiden muassa energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen sekä investoinnit sellaisten verkkojen kehittämiseen, joiden osalta markkinat eivät toimi riittävästi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja alueita käyttämään täysimääräisesti hyväkseen ne mahdollisuudet, jotka koheesiopolitiikka tarjoaa tässä asiakirjassa hahmotellun strategian tukemiseen, kun ne valmistelevat vuosia 2007–2013 koskevia kansallisia strategisia viitekehyksiään ja toimenpideohjelmiaan.

An effective energy efficiency policy does not mean sacrificing comfort or convenience. Nor does it mean reducing competitiveness. In fact an effective policy in this area means the opposite; making cost-effective investments in order to reduce the waste of energy, thereby increasing standards of living and saving money, and using price signals, that would lead to more responsible, economical and rational use of energy. Market-based instruments, including the Community energy tax framework, can be a very efficient tool in this respect.

Komissio esittää vuoden 2006 aikana energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman säästöpotentiaalin hyödyntämiseksi. Tähän liittyvät toimet edellyttävät kaikkialla Euroopassa korkeimman poliittisen tason johdonmukaista ja päättäväistä tukea. Monet käytössä olevista keinoista, kuten avustukset ja verokannustimet, ovat kansallisessa päätäntävallassa. Myös kansalaisten vakuuttaminen siitä, että energiatehokkuudesta voi koitua heille todellisia säästöjä, on kansallisen tason asia. EU:n tason toiminnalla voi kuitenkin olla ratkaisevan tärkeä vaikutus, ja sen vuoksi toimintasuunnitelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla potentiaaliset 20 prosentin säästöt voitaisiin toteuttaa vuoteen 2020 mennessä.

Although Europe is already one of the world’s most energy efficient regions, it can go much further. In its 2005 Green Paper on Energy Efficiency, the Commission showed that up to 20% of EU energy use could be saved: equivalent to spending as much as € 60 billion less on energy, as well as making a major contribution to energy security and creating up to a million new jobs in the sectors directly concerned.

Esimerkkejä mahdollisista toimista ovat seuraavat:

One useful instrument in this respect is the EU’s cohesion policy, which identifies as objectives supporting energy efficiency, the development of renewable and alternative energy sources and investments in networks where there is evidence of market failure. The Commission calls upon Member States and regions, when preparing their National Strategic Reference Frameworks and operational programmes for 2007-2013, to make effective use of the possibilities provided for by cohesion policy in support of the present strategy.

- pitkäkestoiset kohdennetut energiatehokkuuskampanjat (aiheena myös rakennusten, erityisesti julkisten rakennusten, energiatehokkuus);

The Commission will this year propose an Action Plan on Energy Efficiency to realise this potential. This effort needs consistent support and determination at the very highest political level throughout Europe. Many of the tools are in national hands, such as grants and tax incentives, and the national level holds the key to convincing the public that energy efficiency can bring them real savings. But the EU level can have a decisive impact and the Action Plan will propose concrete measures to reach this 20% potential by 2020.

- mittavat toimet liikenteen alan energiatehokkuuden parantamiseksi; erityisesti olisi parannettava nopeasti Euroopan suurkaupunkien julkista liikennettä;

Examples of possible action include:

- rahoitusvälineiden käyttö siten, että voidaan edistää liikepankkien investointeja energiatehokkuushankkeisiin ja energiapalveluja tarjoaviin yrityksiin;

– Long-term targeted energy efficiency campaigns, including efficiency in buildings, notably public buildings.

- mekanismit, joilla vauhditetaan investointeja energiatehokkuushankkeisiin ja energiapalveluyrityksiin;

– A major effort to improve energy efficiency in the transport sector and in particular to improve rapidly urban public transport in Europe’s major cities.

- vaihdettavissa olevien ”valkoisten todistusten” järjestelmän käyttöönotto Euroopan laajuisesti; tässä järjestelmässä yritykset, jotka ylittävät energiatehokkuuden vähimmäisnormit, voisivat myydä ”ylijäämäänsä” muille, jotka eivät ole yltäneet normien tasolle;

– Harnessing financial instruments to catalyze investments by commercial banks in energy-efficiency projects and companies providing energy services.

- lisähuomion kiinnittäminen tärkeimpien energiaa käyttävien tuotteiden (laitteiden, ajoneuvojen ja tehdaslaitteistojen) energiatehokkuuden määrittämiseen ja ilmoittamiseen kuluttajien ja valmistajien opastamista silmällä pitäen; tällä alalla saattaa myös olla tarkoituksenmukaista asettaa vähimmäisnormeja.

– Mechanisms to stimulate investment in energy efficiency projects and energy services companies.

Energiatehokkuudesta on tultava maailmanlaajuisesti keskeinen tavoite. Energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma voi toimia liikkeelle panevana voimana, jonka avulla voidaan saada aikaan samankaltaisia toimia eri puolilla maailmaa tiiviissä yhteistyössä IEA:n ja Maailmanpankin kanssa. EU:n olisi ehdotettava ja ajettava energiatehokkuutta koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemistä . Tällä sopimuksella olisi laajennettava Energy Star -sopimusta, ja sen piiriin olisi kuuluttava sekä kehittyneitä että kehitysmaita.

– A Europe-wide “white certificates” system, tradable certificates, which would enable companies that exceed energy efficiency minimum standards to “sell” this success to others that have failed to meet these standards.

ii) Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen

– To guide consumers and manufacturers, more focus will need to be put on rating and showing the energy performance of the most important energy-using products including appliances, vehicles, and industrial equipment. It may be appropriate to set minimum standards in this area.

EU on vuodesta 1990 lähtien toteuttanut kunnianhimoista ja hyviä tuloksia tuottanutta suunnitelmaa, jonka avulla se on pyrkinyt saavuttamaan johtavan aseman maailmassa uusiutuvien energialähteiden alalla. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita, että EU:lla on tällä hetkellä käytössään jo 50:tä hiilivoimalaa vastaava määrä tuulienergiakapasiteettia, ja tuulienenergian tuotantokustannukset on kyetty puolittamaan viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. EU:n uusiutuvien energialähteiden markkinoiden vuotuinen liikevaihto on 15 miljardia euroa (puolet koko maailman markkinoiden liikevaihdosta). Alalla työskentelee noin 300 000 ihmistä, ja EU on merkittävä viejä. Uusiutuvat energialähteet pystyvät jo vähitellen kilpailemaan hinnoissa fossiilisten polttoaineiden kanssa.

Finally, energy efficiency needs to become a global priority. The Action Plan can serve as a “launch pad” to catalyse similar action worldwide, in close collaboration with the IEA and the World Bank. The EU should propose and promote an international agreement on energy efficiency, involving both developed and developing countries and the expansion of the Energy Star Agreement.

EU asetti vuonna 2001 tavoitteeksi, että uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön osuus EU:n kokonaiskulutuksesta olisi nostettava 21 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2003 sovittiin, että kaikessa markkinoilla olevassa bensiinissä ja dieselpolttoaineessa olisi vuoteen 2010 mennessä oltava vähintään 5,75 prosenttia biopolttoainetta. Useissa maissa on onnistuttu kannustavilla poliittisilla toimilla lisäämään nopeasti uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tosiasia kuitenkin on, että jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, EU jää molemmista edellä mainituista tavoitteistaan 1–2 prosenttiyksikköä. Jotta EU voisi saavuttaa ilmastonmuutokseen liittyvät pitkän aikavälin tavoitteensa ja vähentää riippuvuuttaan fossiilisten polttoaineiden tuonnista, sen olisi kuitenkin päästävä näihin tavoitteisiinsa ja jopa ylitettävä ne. Uusiutuvat energialähteet ovat jo maailmanlaajuisesti kolmannella sijalla sähkön tuotannossa (kivihiilen ja kaasun jälkeen), ja niillä on vielä mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan – ja samalla niiden käytöstä koituvia taloudellisia ja ympäristöhyötyjä.

(ii) Increasing the use of renewable energy sources

Jotta uusiutuvien energialähteiden tarjoama potentiaali voitaisiin käyttää täysimääräisesti hyväksi, tarvitaan sellaista poliittista toimintakehystä, joka tukee niiden käyttöä ja joka erityisesti edistää niiden kilpailukyvyn parantamista kuitenkin kilpailusääntöjä noudattaen. Vaikka jotkin omasta takaa saatavilla olevat hiilidioksidipäästöiltään vähäiset energialähteet ovatkin jo kilpailukykyisiä, on muita, kuten merituulivoima, aaltoenergia ja vuorovesienergia, jotka kaipaavat lisää kannustustoimia, jotta niiden käyttö voisi toteutua.

Since 1990, the EU has been engaged in an ambitious and successful plan to become world leader in renewable energy. To take one example, the EU has now installed wind energy capacity equivalent to 50 coal fired power stations, with costs halved in the past 15 years. The EU’s renewable energy market has an annual turnover of € 15 billion (half the world market), employs some 300,000 people, and is a major exporter. Renewable energy is now starting to compete on price with fossil fuels.

Uusiutuvien energialähteiden tarjoama potentiaali voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan vain, jos niiden kehittämiseen ja käyttöönottoon sitoudutaan pitkäksi aikaa. Komissio aikoo esittää EU:n strategisen energiakatsauksen rinnalla uusiutuvia energialähteitä koskevan etenemissuunnitelman . Suunnitelman on määrä käsittää kaikki avaintekijät, joita uusiutuvia energialähteitä koskeva toimiva EU:n politiikka edellyttää:

In 2001, the EU agreed that the share of electricity from renewable energy sources in the EU consumption should reach 21% by 2010. In 2003, it agreed that at least 5.75 % of all petrol and diesel should be bio-fuels by 2010. A number of countries are showing a rapid increase in renewable energy use through supportive national policy frameworks. But under current trends, the EU will miss both targets by 1-2 percentage points. If the EU is to meet its longer term climate change goals and reduce its dependence on fossil fuel imports, it will need to meet and indeed go beyond these targets. Renewable energy is already the third electricity generation source worldwide (after coal and gas) and has the potential to grow still further, with all the environmental and economic advantages that would follow.

- aktiivinen toimenpideohjelma , jolla varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan;

For renewable energy to fulfil its potential, the policy framework needs to be supportive and in particular to stimulate increasing competitiveness of such energy sources while fully respecting the competition rules. While some sources of low-carbon indigenous energy are already viable, others, such as off-shore wind, wave and tidal energy need positive encouragement to be realised.

- vuoden 2010 jälkeistä aikaa koskevat tavoitteet ja tällaisten tavoitteiden luonne; tarkoituksena on luoda teollisuuden ja sijoittajien kannalta tärkeää pitkän aikavälin varmuutta ja määritellä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat aktiiviset ohjelmat ja toimenpiteet. Tavoitteita voidaan täydentää sähköä, polttoaineita ja mahdollisesti myös lämmitystä koskevilla laajennetuilla toiminnallisilla tavoitteilla;

The full potential of renewable energy will only be realised through a long-term commitment to develop and install renewable energy. In parallel to the Strategic EU Energy Review, the Commission will bring forward a Renewable Energy Road Map. This would cover key issues for an effective EU policy on renewables:

- uusi lämmitystä ja jäähdytystä koskeva yhteisön direktiivi , jolla täydennetään yhteisön energiansäästötoimien sääntelykehystä;

– an active programme with specific measures to ensure that existing targets are met;

- yksityiskohtainen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma EU:n tuontiöljyriippuvuuden vakauttamista ja asteittaista vähentämistä varten; suunnitelman olisi perustuttava yhteisön jo esittämään biomassaa koskevaan toimintasuunnitelmaan[2] ja biopolttoainestrategiaan[3];

– consideration of which targets or objectives beyond 2010 are necessary, and the nature of such targets, in order to provide long term certainty for industry and investors, as well as the active programmes and measures needed to make this a reality. Any such targets could be complemented by extended operational targets on electricity, fuels and possibly heating;

- tutkimusta, demonstrointia ja markkinoille saattamista koskevat aloitteet, joiden tarkoituksena on tuoda uusiutuvia energialähteitä lähemmäksi markkinoita .

– a new Community Directive on heating and cooling, complementing the Community energy saving framework;

Etenemissuunnitelman perustaksi on määrä tehdä seikkaperäinen vaikutusten arviointi, jossa arvioidaan uusiutuvia energialähteitä verraten niitä muihin käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin.

– a detailed short, medium and long term plan to stabilise and gradually reduce the EU’s dependence on imported oil. This should build on the existing Biomass Action Plan [2] and the Strategy for Biofuels [3];

iii) Hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi

– Research, demonstration and market replication initiatives to bring clean and renewable energy sources closer to markets.

Hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi yhdistettyinä puhtaisiin fossiilisia polttoaineita käyttäviin teknologioihin tarjoavat kolmannen lähes päästöttömän teknologiavaihtoehdon. Nykyisin niitä voidaan jo käyttää taloudellisesti öljyn tai kaasun talteenoton tehostamiseksi. Tämä teknologia voi olla erityisen tärkeää niille maille, jotka päättävät jatkaa kivihiilien käyttöä, koska sitä on runsaasti tarjolla ja sen saanti on varmaa.

The Road Map would be based on a thorough impact assessment, assessing renewable energy sources against the other options available.

Tämän teknologian kehittäminen edellyttää kuitenkin toimia, joilla pannaan vauhtia tarvittavien taloudellisten kannustimien luomiseen, saadaan aikaan yksityisen sektorin kaipaama oikeusvarmuus ja varmistetaan, ettei ympäristötavoitteista tingitä. Lisäksi tarvitaan t&k-hankkeita ja suuren mittakaavan demonstrointihankkeita, joilla voidaan vähentää teknologian kustannuksia. Myös markkinapohjaiset kannustimet, kuten päästökauppa, voivat pitkällä aikavälillä tehdä tästä teknologiasta kannattavan vaihtoehdon.

(iii) Carbon capture and geological storage

2.5. Innovoinnin edistäminen: Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma

Carbon capture and geological storage, in combination with clean fossil fuel technologies provides a third opportunity of near zero emission technology. Today it can already be economically used for enhanced oil or gas recovery. It can be particularly important for countries which choose to continue the use of coal as a secure and abundant energy source.

Uusien energiateknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin turvata energiavarmuus, ekologinen kestävyys sekä teollisuuden kilpailukyky.

However, this technology needs a stimulus to create the necessary economic incentives, provide legal certainty for the private sector and ensure environmental integrity. R&D and large scale demonstration projects are needed to bring the technology towards reduced costs, and market-based incentives such as emissions trading can also make this a profitable option for the longer term.

Energia-alan tutkimuksen avulla on kyetty parantamaan merkittävästi (esim. autojen moottorien) energiatehokkuutta sekä lisäämään energialähteiden monipuolisuutta uusiutuvien energialähteiden avulla. Edessä olevien haasteiden mittavuus edellyttää kuitenkin tutkimustoimien tehostamista.

2.5. Encouraging innovation: a strategic European energy technology plan

Tämä vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Esimerkkinä voidaan mainita, että tutkimuksen avulla hiilivoimaloiden tehokkuutta on voitu parantaa 30 prosenttia viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Hiili- ja terästutkimusrahasto on osallistunut tämän tutkimuksen rahoittamiseen EU:n tasolla. Teknologiaa kehittämällä voitaisiin vielä merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä.

The development and deployment of new energy technologies is essential to deliver security of supply, sustainability and industrial competitiveness.

Tutkimus voi myös avata uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Energiatehokkaiden ja vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teknologioiden markkinat ovat kansainvälisesti nopeassa kasvussa, ja niiden arvo nousee tulevina vuosina useisiin miljardeihin euroihin. Euroopan on huolehdittava siitä, että sen yritykset ovat maailmanlaajuisesti johtoasemassa näiden uuden sukupolven teknologioiden ja prosessien alalla.

Energy related research has contributed strongly to energy efficiency (e.g. in car engines) and to energy diversity through renewable energy sources. However the magnitude of the challenges ahead requires increased efforts.

Seitsemännessä tutkimuspuiteohjelmassa lähdetään siitä, ettei energiaongelmiin ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Sen vuoksi se kattaa laajan valikoiman eri teknologioita ja toimia, joihin sisältyvät uusiutuviin energialähteisiin liittyvät teknologiat, puhtaiden hiiliteknologioiden, hiilidioksidin talteenoton ja hiilensitomisteknologioiden käyttöönotto teollisuudessa, taloudellisesti kannattavien biopolttoaineiden kehittäminen liikennettä varten, uudet energiamuodot, kuten vety, ympäristöä säästävä energiankäyttö (esim. polttokennot) sekä energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi puiteohjelmaan sisältyvät kehittyneiden ydinfissioteknologioiden tutkimus sekä ydinfuusioteknologian kehittäminen ITER-sopimuksen täytäntöönpanon puitteissa.

This necessitates a long term commitment. As an example research has allowed efficiency of coal power stations to be improved by 30% in the last thirty years. The Research Fund for Coal and Steel has contributed to funding this at EU level. Further technological developments would see significant reductions in CO2 emissions.

EU tarvitseekin asianmukaisesti resursoidun strategisen energiateknologiasuunnitelman . Tällä suunnitelmalla olisi vauhditettava lupaavien energiateknologioiden kehittämistä sekä lisäksi sellaisten olosuhteiden luomista, joissa näitä teknologioita voidaan saattaa tehokkaasti EU:n ja maailmanlaajuisille markkinoille. Suunnitelmassa olisi otettava huomioon myös tutkimus, joka koskee runsaasti energiaa kuluttavia aloja, kuten asumista, liikennettä, maataloutta, maatalouteen perustuvaa teollisuutta ja materiaaliteollisuutta. Perustettavaksi ehdotetulla Euroopan teknologiainstituutilla (EIT) voisi olla tärkeä asema pyrittäessä tähän tavoitteeseen.

Research can also bring commercial opportunities. Energy efficient and low carbon technologies constitute a rapidly growing international market that will be worth billions of Euros in the coming years. Europe must ensure that its industries are world leaders in these new generations of technologies and processes.

Energiateknologiasuunnitelmalla olisi vahvistettava Euroopan tason tutkimustoimintaa, jotta voitaisiin välttää kansallisten teknologia- ja tutkimusohjelmien päällekkäisyydet sekä painottaa sovittuja EU:n tason tavoitteita. Teollisuuden johdolla toimivat eurooppalaiset teknologiayhteisöt, jotka käsittelevät biopolttoaineita, vetyä ja polttokennoja, aurinkosähköä, puhtaita hiiliteknologioita sekä sähköverkkoja, voivat auttaa laatimaan yhteisesti sovittuja tutkimuslinjauksia ja käyttöönottostrategioita.

The 7th Framework Programme recognises that there is no single solution to our energy problems, but deals with a wide portfolio of technologies: renewable energy technologies, making clean coal and carbon capture and sequestration an industrial reality, developing economically viable biofuels for transports, new energy vectors such as hydrogen and environmentally friendly energy usage (e.g. fuel cells) and energy efficiency; as well as advanced nuclear fission and the development of fusion through the implementation of the ITER Agreement.

EU:n on pyrittävä löytämään keinoja, joiden avulla voitaisiin rahoittaa strategisempaa lähestymistapaa energia-alan tutkimuksessa. Sen on myös pyrittävä integroimaan ja koordinoimaan yhteisön ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia ja -budjetteja. Korkean tason sidosryhmät ja päätöksentekijät on saatava mukaan muotoilemaan EU:n tason visiota energiajärjestelmän muuttamisesta, jotta tutkimustoimien tehokkuus voidaan maksimoida. Tämän työn perustana voidaan käyttää eurooppalaisten tutkimusyhteisöjen kokemusta ja panosta.

The EU needs an appropriately resourced strategic energy technology plan. This should accelerate the development of promising energy technologies, but should also help to create the conditions to bring such technologies efficiently and effectively to the EU and the world markets. Research in areas of high energy use – housing, transport, agriculture, agro-industries, and materials – should also be addressed. The proposed European Institute of Technology (EIT) could play an important role in helping achieve this.

Euroopan olisi tarvittaessa – ja erityisesti silloin, kun se on aiheellista ”edelläkävijämarkkinoiden” aikaansaamiseksi innovaatioita varten – toteutettava laajamittaisia integroituja toimia, joilla on riittävä kriittinen massa ja joihin osallistuvat sekä yritykset, jäsenvaltiot että komissio joko julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden tai yhteisön ja jäsenvaltioiden energiatutkimusohjelmien integroinnin kautta. Esimerkkejä EU:n energiaan liittyvistä yhteisistä toimista, joilla pyritään tiettyihin tavoitteisiin, ovat pitkäkestoinen ITER-hanke sekä kansainvälisesti koordinoitu Generation IV -aloite, jossa pyritään suunnittelemaan entistä turvallisempia ja ympäristön kannalta kestävämpiä ydinreaktoreita. Euroopan olisi myös investoitava muihin mahdollisiin tulevaisuuden energiamuotoihin ja -teknologioihin. Näitä ovat muun muassa vety ja polttokennot, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät suuren mittakaavan teknologiat, kuten keskittävät aurinkolämmön keräinjärjestelmät, sekä myös kauempana tulevaisuudessa häämöttävät potentiaaliset energialähteet, kuten metaanihydraatit. Olisi myös tarkasteltava, kuinka Euroopan investointipankin resursseja voitaisiin käyttää lähellä markkinoita tapahtuvan t&k-toiminnan edistämiseen tällä alalla ja kuinka yhteistyötä voitaisiin parantaa aloilla, joilla on maailmanlaajuista merkitystä.

The plan should strengthen the European research effort to prevent overlaps in national technology and research programmes and to put the focus on agreed EU-level goals. Industry-led European technology platforms on biofuels, hydrogen and fuel cells, photovoltaics, clean coal and electricity networks help to develop commonly agreed research agendas and deployment strategies.

Toimia, joilla vauhditetaan teknologian kehittämistä sekä alennetaan uusien energiateknologioiden kustannuksia, on täydennettävä poliittisilla toimenpiteillä, joilla avataan markkinoita ja varmistetaan olemassa olevien, ilmastonmuutosta tehokkaasti torjuvien teknologioiden markkinoillepääsy. Uudet teknologiat joutuvat markkinoille päästäkseen ylittämään korkean kynnyksen, koska ne joutuvat kilpailemaan vakiintuneiden teknologioiden sekä nykyiseen (suurelta osin fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja keskitettyyn tuotantoon perustuvaan) energiajärjestelmään sidottujen valtavien investointien kanssa. EU:n päästökauppajärjestelmän, vihreiden sertifikaattien, syöttötariffien ja muiden toimenpiteiden avulla voidaan varmistaa, että ympäristömyötäinen energiantuotanto, muuntaminen ja käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Tällaiset toimenpiteet voivat antaa markkinoille vahvoja poliittisia signaaleja ja luoda vakaat olosuhteet, joissa yritykset voivat tehdä kaivatunlaisia pitkäaikaisinvestointeja koskevia päätöksiä. ”Euroopan älykäs energiahuolto” -ohjelma tarjoaa myös tarvittavia välineitä ja mekanismeja, joiden avulla uusien ja tehokkaiden energiateknologioiden käyttöönoton tieltä voidaan poistaa ei-teknisiä esteitä.

The EU needs to consider ways to finance a more strategic approach to energy research, taking further steps towards integrating and coordinating Community and national research and innovation programmes and budgets. Building upon the experience and output of European technology platforms, high-level stakeholders and decision-makers need to be mobilised to develop an EU vision for the transformation of the energy system and to maximise the efficiency of the overall research effort.

2.6. Ulkoisen energiapolitiikan yhtenäistäminen

Where appropriate, particularly to develop “leading markets” for innovation, Europe should act through large-scale integrated actions with the necessary critical mass, mobilising private business, Member States and the European Commission in public/private Partnerships or through the integration of National and Community Energy Research Programmes. The long-term energy-related ITER project and the internationally coordinated Generation IV initiative aiming at designing even safer and more sustainable reactors, are examples of concerted EU actions to achieve specific goals. Europe should also invest in other possible future forms of energy, such as hydrogen and fuel cells, carbon capture and storage, large-scale renewable technologies such as concentrated solar thermal, as well as even longer term prospects such as methane hydrates. Consideration should also be given on how to mobilise the resources of the European Investment Bank to promote close to market R&D in this area and how to enhance cooperation in areas of global concern.

Eurooppaa kohtaavat energiahaasteet edellyttävät yhtenäistä ulkoista politiikkaa, jonka avulla Eurooppa voi saada kansainvälisesti vahvemman aseman ratkaistaessa yhteisiä ongelmia eri puolilla maailmaa sijaitsevien energiakumppanien kanssa. Yhtenäinen ulkoinen energiapolitiikka on keskeisen tärkeä tekijä pyrittäessä kestävään, kilpailukykyiseen ja varmaan energiahuoltoon. Lisäksi se merkitsisi muutosta aiempaan ja olisi osoitus jäsenvaltioiden halukkuudesta löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.

Actions to accelerate technology development and drive down the costs of new energy technologies must be complemented by policy measures to open the market and to ensure the market penetration of existing technologies that are effective in addressing climate change. Competing against entrenched technologies and huge locked-in investments in the current energy system, largely based on fossil fuels and centralised generation, new technologies face high entry barriers. The EU Emissions Trading Scheme, green certificates, feed-in tariffs and other measures can ensure that the implementation of environmentally friendly energy production, conversion and use is financially viable. Such measures can provide powerful policy signals to the market and create a stable climate in which industries can take the long-term investment decisions required. The Intelligent Energy-Europe Programme will also provide the necessary tools and mechanisms to overcome the non technical barriers to the take up of new and effective energy technologies.

Ensimmäiseksi olisi sovittava yhteisön tasolla ulkoisen energiapolitiikan tavoitteista sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavista yhteisön ja kansallisen tason toimista. EU:n ulkoisen energiapolitiikan toimivuus ja yhtenäisyys ovat riippuvaisia EU:n sisällä toteutettavan politiikan edistymisestä ja erityisesti energian sisämarkkinoiden toteuttamisesta. Yhteisen vision laadinnassa käytettäisiin perustana edellä mainittua EU:n strategista energiakatsausta . Se toimisi Eurooppa-neuvostolle esitettävänä tilannearviona ja toimintasuunnitelmana, jossa tarkasteltaisiin edistymistä sekä uusia haasteita ja toimenpiteitä. Seuranta olisi toteutettava siten, että kysymyksistä käytäisiin säännöllisesti virallisia poliittisen tason keskusteluja yhteisön tasolla. Näihin keskusteluihin osallistuisivat jäsenvaltiot ja komissio myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Tämä toimisi – sopivassa institutionaalisessa muodossa – yhteisenä kiintopisteenä kaikille Euroopan energia-alan toimijoille sekä yhteisön laajuisesti että jäsenvaltioissa. Se mahdollistaisi tehokkaan tiedonvaihdon lisäksi myös toimintatapojen todellisen koordinoinnin. Tätä kautta EU pystyisi tosiasiallisesti puhumaan ”yhdellä äänellä”.

2.6. Towards a coherent external energy policy

Tämä toimintamalli olisi erityisen hyödyllinen energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kannalta. Sen olisi katettava useita keskeisiä tavoitteita ja välineitä:

The energy challenges facing Europe need a coherent external policy to enable Europe to play a more effective international role in tackling common problems with energy partners worldwide. A coherent external policy is essential to deliver sustainable, competitive and secure energy. It would be a break from the past, and show Member States’ commitment to common solutions to shared problems.

i) Energiahuollon turvaamista ja monipuolistamista koskevien selkeiden suuntaviivojen määrittäminen

The first step is to agree at Community level on the aims of an External Energy Policy and on the actions needed at both Community and national level to achieve it. The effectiveness and coherence of the EU’s external energy policy is dependent upon the progress with internal policies and, in particular, the creation of the internal market for energy. The abovementioned Strategic EU Energy Review would serve as the basis for establishing this common vision. This would constitute a stocktaking and action plan for the European Council, monitoring progress and identifying new challenges and responses. Follow-up should take the form of regular formal political level discussions at Community level, involving Member States and the Commission in a manner to be developed. It would offer a single reference point, with an appropriate institutional format, for all actors in European energy at both Community and national level. This would permit not only the effective exchange of information but also a real co-ordination of approach: it would enable the EU, in effect, “to speak with the same voice”.

Tällaisia suuntaviivoja tarvitaan sekä koko EU:ta että yksittäisiä jäsenvaltioita tai alueita varten. Erityisen tarpeellisia ne ovat kaasun osalta. Tätä silmällä pitäen edellä mainitussa energiakatsauksessa voitaisiin ehdottaa selkeästi yksilöityjä ensisijaisen tärkeitä infrastruktuurin parannushankkeita sekä uuden infrastruktuurin rakennushankkeita , jotka ovat tarpeen EU:n energiansaannin turvaamiseksi. Tämä koskisi erityisesti uusia kaasu- ja öljyputkia ja nesteytetyn maakaasun terminaaleja. Lisäksi voitaisiin ehdottaa kauttakulkua ja kolmannen osapuolen pääsyä koskevien sääntöjen soveltamista olemassa olevien putkien osalta. Esimerkkejä infrastruktuurihankkeista ovat muun muassa riippumattomat kaasuputket Kaspianmeren alueelta, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Idästä EU:n sydänalueille sekä uudet nesteytetyn maakaasun terminaalit sellaisia markkinoita varten, joilla ei nykyisin ole riittävästi kilpailua kaasuntoimittajien välillä. Niin ikään voidaan mainita Keski-Euroopan öljyputket, joiden tarkoituksena on helpottaa Kaspianmeren alueelta saatavan öljyn toimituksia EU:hun Ukrainan, Romanian ja Bulgarian kautta. Lisäksi energiakatsauksessa voitaisiin ottaa huomioon ne konkreettiset poliittiset ja rahoitus- ja sääntelytoimenpiteet, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan aktiivisesti tukea tällaisia yritysten toteuttamia hankkeita. Myös uusi EU-Afrikka-strategia, jonka yhtenä painopistealueena on energiajärjestelmien yhteenliittäminen, voisi auttaa Eurooppaa monipuolistamaan öljy- ja kaasutoimitustensa lähteitä.

The benefits of this approach for the external dimension would be particularly strong. It should cover a number of key goals and instruments:

ii) Energiakumppanuudet tuottajien, kauttakulkumaiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa

(i) A clear policy on securing and diversifying energy supplies

EU ja sen energiayhteistyökumppanit ovat riippuvaisia toisistaan. Tämä näkyy siinä kahdenvälisessä ja alueellisessa energiavuoropuhelussa, jota EU käy useiden eri tuottaja- ja kauttakulkumaiden kanssa[4]. Samoin energia-asiat ovat yhä näkyvämmin esillä EU:n poliittisessa vuoropuhelussa muiden merkittävien energiankuluttajien (kuten Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian) kanssa muun muassa monenvälisillä foorumeilla, kuten G8-yhteyksissä. Näissä vuoropuheluissa olisi toteutettava strategisessa energiakatsauksessa esitettyä yhteistä visiota.

Such a policy is necessary both for the EU as a whole and for specific Member States or regions, and is especially appropriate for gas. To this end, the above mentioned Review could propose clearly identified priorities for the upgrading and construction of new infrastructure necessary for the security of EU energy supplies, notably new gas and oil pipelines and liquefied natural gas (LNG) terminals as well as the application of transit and third party access to existing pipelines. Examples include independent gas pipeline supplies from the Caspian region, North Africa and the Middle East into the heart of the EU, new LNG terminals serving markets that are presently characterised by a lack of competition between gas suppliers, and Central European oil pipelines aiming at facilitating Caspian oil supplies to the EU through Ukraine, Romania and Bulgaria. In addition, the Review could acknowledge the concrete political, financial and regulatory measures needed to actively support the undertaking of such projects by business. The new EU-Africa Strategy, envisaging interconnections of energy systems as a priority area, could also help Europe to diversify its oil and gas supply sources.

a) Vuoropuhelu energian keskeisten tuottajien/toimittajien kanssa

(ii) Energy partnerships with producers, transit countries and other international actors

EU:lla on vakiintuneet suhteet tärkeisiin kansainvälisiin energiantoimittajiin, kuten OPEC-maihin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston maihin. Tämän lisäksi juuri nyt aika olisi erityisen sopiva uudelle aloitteelle, joka koskisi yhteistyötä Venäjän , EU:n tärkeimmän energiantoimittajan, kanssa . Koska EU on suurin Venäjän energian ostaja, sillä on tärkeän ja tasavertaisen kumppanin asema energiasuhteissa Venäjän kanssa. Yhteisen ulkoisen energiapolitiikan aikaansaaminen olisi sekä yhteisön tasolla että kansallisesti merkittävä edistysaskel tämän energiakumppanuuden kannalta. EU:n ja Venäjän aito kumppanuus merkitsisi kummallekin osapuolelle varmuutta ja ennustettavuutta ja avaisi tietä tarvittaville uuteen kapasiteettiin tehtäville pitkäaikaisille investoinneille. Lisäksi se merkitsisi vastavuoroista pääsyä markkinoille ja infrastruktuureihin oikeudenmukaisin ehdoin sekä erityisesti pääsyä putkiverkostoon kolmantena osapuolena. Nyt olisikin aloitettava näihin periaatteisiin perustuvan energia-aloitteen valmistelu. Työn tulokset voitaisiin yhdistää osaksi EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kokonaiskehystä, jonka on vuonna 2007 määrä korvata nykyisin voimassa oleva EU:n ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Lisäksi G8:n puitteissa olisi entistä painokkaammin pyrittävä varmistamaan, että Venäjä ratifioi nopeasti Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ja että kauttakulkupöytäkirjasta käytävät neuvottelut saadaan päätökseen.

The EU and its energy partners are interdependent. This is reflected at bilateral and regional level in a number of specific EU energy dialogues with a number of producer and transit countries [4]. Equally, energy issues are a growing feature of the EU’s political dialogues with other major energy consumers (such as the US, China and India), including through multi-lateral fora like the G8. These dialogues should be set within the common vision offered by the Review.

b) Yleiseurooppalaisen energiayhteisön kehittäminen

(a) Dialogue with major energy producers/suppliers

Sen työn lisäksi, jota tehdään kumppanuus- ja yhteistyösopimusten sekä assosiaatiosopimusten yhteydessä, EU on Euroopan naapuruuspolitiikan sekä siihen liittyvien toimintasuunnitelmien mukaisesti jo jonkin aikaa pyrkinyt laajentamaan energiamarkkinoitaan myös naapurimaihin sekä lähentämään näitä maita asteittain EU:n sisämarkkinoihin. ”Yhteisen sääntelyalueen” muodostaminen Euroopan ympärille merkitsisi yhteisten kauppaa, kauttakulkua ja ympäristöä koskevien sääntöjen asteittaista kehittämistä sekä markkinoiden yhdenmukaistamista ja yhdentämistä. Näin luotaisiin EU:lle ja sen naapureille ennakoitavasti ja avoimesti toimivat markkinat. Samalla vauhditettaisiin investointeja ja kasvua sekä lisättäisiin energiavarmuutta. Nykyisiä poliittisia vuoropuheluja, kauppasuhteita sekä yhteisön rahoitusvälineitä voidaan edelleen kehittää, ja lisäksi myös muiden kumppanien kanssa on mahdollista tehdä uusia sopimuksia tai toteuttaa muuntyyppisiä toimia.

The EU has an established pattern of relations with major international energy suppliers including OPEC and the Gulf Cooperation Council. A new initiative is particularly opportune with regard to Russia, the EU’s most important energy supplier. The EU, as Russia’s largest energy buyer, is an essential and equal partner in this relationship. The development of a common external energy policy should mark a step change in this energy partnership at both Community and national level. A true partnership would offer security and predictability for both sides, paving the way for the necessary long-term investments in new capacity. It would also mean fair and reciprocal access to markets and infrastructure including in particular third party access to pipelines. Work should start on an energy initiative based on these principles. Subsequently the results could be integrated into the framework of EU-Russia relations due to replace the current EU-Russia Partnership and Cooperation agreement in 2007. In addition, efforts should be intensified in the G8 to secure rapid ratification by Russia of the Energy Charter Treaty and conclusion of the negotiations on the Transit Protocol.

Esimerkiksi Kaakkois-Euroopan kumppanimaiden kanssa tehdyn energiayhteisön perustamissopimuksen sekä EU:n ja Maghreb-maiden sähkömarkkinoiden ja EU:n ja Mashrek-maiden kaasumarkkinoiden pohjalta voitaisiin luoda yleiseurooppalainen energiayhteisö tekemällä sekä uusi perustamissopimus että kahdenvälisiä sopimuksia. Tiettyjä strategisesti keskeisiä kumppaneita, kuten Turkkia ja Ukrainaa , voitaisiin kannustaa liittymään Kaakkois-Euroopan kumppanimaiden kanssa tehtyyn energiayhteisön perustamissopimukseen. Kaspianmeren ja Välimeren maat ovat tärkeitä kaasuntoimittajia ja kauttakulkumaita. Algerian merkitys EU:n kaasuntoimittajana on kasvamassa, ja sen kanssa voitaisiin mahdollisesti solmia erityinen energiakumppanuus.

(b) Developing a pan-European Energy Community

Norja on EU:n tärkeimpiä strategisia energiakumppaneita, ja EU:n olisikin helpotettava sen pyrkimyksiä hyödyntää kestävällä tavalla Euroopan pohjoisimpien alueiden energiavaroja sekä edesautettava sen liittymistä energiayhteisöön.

In line with the European Neighbourhood Policy and its Action Plans (and in addition to the current work undertaken through Partnership and Cooperation Agreements and Association Agreements), the EU has for some time been engaged in widening its energy market to include its neighbours and to bring them progressively closer to the EU’s internal market. Creating a “common regulatory space” around Europe, would imply progressively developing common trade, transit and environmental rules, market harmonisation and integration. This would create a predictable and transparent market to stimulate investment and growth, as well as security of supply, for the EU and its neighbours. Existing political dialogues, trade relations and Community financing instruments can be further developed and, for other partners, there is potential for new agreements or other types of initiative.

Tämä muodostaisi nykyistä selkeämmän kehyksen, jonka avulla voitaisiin myötävaikuttaa siihen, että investoinnit, jotka yhteisö tekee Euroopan laajuisten energiaverkkojen (TEN ) sekä niiden kolmansiin maihin ulottuvien laajennusten kautta, käytettäisiin pitkää aikaväliä ajatellen mahdollisimman tehokkaasti . Samoin se auttaisi maksimoimaan kolmansien maiden energiasektorille suunnattujen EU:n varojen vaikutukset energiavarmuuteen. Tämä on erityisen tärkeää käytettäessä uutta ”naapuruuspolitiikan välinettä” sekä Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rahoitusta. Tässä yhteydessä olennaisen tärkeitä ovat strategisesti tärkeään ulkopuoliseen energiainfrastruktuuriin liittyvät kumppanuusohjelmat ja tukilainat.

For example, by building on the Energy Community Treaty with partners in South-East Europe, as well as the development of the EU-Maghreb electricity market and the EU-Mashrek gas market, a pan-European energy Community could be created both through a new Treaty, and through bilateral agreements. Certain essential strategic partners, including Turkey and Ukraine, could be encouraged to join the South East European Energy Community Treaty. The Caspian and Mediterranean countries are important gas suppliers and transit routes. Algeria’s increasing importance as a gas supplier to the EU could point to a specific energy partnership.

iii) Tehokas reagointi EU:n ulkopuolisiin kriisitilanteisiin

In addition, as one of the EU’s most important strategic energy partner, attention should be given to facilitating Norway’s efforts to develop resources in the high north of Europe in a sustainable manner as well as facilitating its entry into the South East Europe Energy Community.

Olisi tarkasteltava, miten voidaan parhaiten reagoida EU:n ulkopuolella syntyviin energiakriiseihin. Äskettäiset kokemukset sekä öljyn että kaasun osalta ovat osoittaneet, että yhteisön on kyettävä reagoimaan tällaisiin tapahtumiin nopeasti ja koordinoidusti. EU:lla ei ole mitään varsinaista virallista toiminnan välinettä, jota se voisi käyttää energiantuontiin liittyvissä kysymyksissä. Asia voitaisiin korjata ottamalla käyttöön uusi virallinen kohdennettu väline energiantuontiin liittyviä poikkeustilanteita varten . Tämä voisi käsittää esimerkiksi seurantamekanismin, joka varoittaisi mahdollisesta kriisistä jo aikaisessa vaiheessa ja jonka avulla voitaisiin parantaa EU:n reagointivalmiutta ulkopuolisen energiakriisin varalta.

This framework would also offer a clearer framework to promote best long-term use of Community investment through Trans-European Energy Networks and their extensions to third country partners and to maximise the impact on energy security of EU resources devoted to the energy sector in third countries. This is of particular importance for the new Neighbourhood Instrument and for EIB and EBRD financing. In this context, twinning programmes and loan subsidies for external strategic energy infrastructure are essential.

iv) Energiakysymysten sisällyttäminen politiikan muihin aloihin, joihin liittyy ulkosuhdeulottuvuus

(iii) Reacting effectively to external crisis situations

Yleisemmin politiikan kannalta tarkastellen Euroopan yhteisen ulkoisen energiapolitiikan myötä energiatavoitteet voidaan sisällyttää paremmin myös muihin suhteisiin kolmansien maiden kanssa ja näitä suhteita tukeviin muihin EU:n politiikan osa-alueisiin. Tämä merkitsee sitä, että vuoropuhelussa sellaisten kansainvälisten kumppanimaiden – kuten Yhdysvaltojen, Kanadan, Kiinan, Japanin ja Intian – kanssa, joiden energia- ja ympäristöhaasteet ovat samanlaisia kuin EU:lla, on yhä enemmän keskityttävä ilmastonmuutoksen, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden, uusien teknologioiden tutkimus- ja kehitystyön, maailmanlaajuisille markkinoille pääsyn ja investointien kehityksen kaltaisiin kysymyksiin. Näin voitaisiin saada parempia tuloksia monenvälisillä foorumeilla, kuten YK:ssa, IEA:ssa ja G8-yhteistyössä. Jos edellä mainitut maat vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä, seuraukset ovat myönteisiä myös Euroopan energiavarmuuden kannalta. EU voisi tiivistää huomattavasti kahden- ja monenvälistä yhteistyötä näiden maiden kanssa ja pyrkiä ajamaan maailmanlaajuisesti energian järkevää käyttöä, vähentämään ympäristön pilaantumista sekä edistämään teollisuus- ja teknologiayhteistyötä energiatehokkaiden teknologioiden, uusiutuvien energialähteiden sekä (hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia hyödyntävien) puhtaiden fossiilisia polttoaineita käyttävien teknologioiden kehittämisessä, demonstroinnissa ja käyttöönotossa. Erityisesti olisi tehostettava toimia, joilla pyritään laajentamaan EU:n päästökauppajärjestelmän maantieteellistä soveltamisaluetta . Ensimmäisenä toimenpiteenä EU:n olisi ehdotettava ja ryhdyttävä ajamaan energiatehokkuutta koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemistä . Lisäksi olisi painotettava entistä enemmän teknologista yhteistyötä erityisesti muiden energiankuluttajamaiden kanssa.

Consideration should be given on how best to react to external energy crises. Recent experiences with respect to both oil and gas have shown the need for the Community to be able to react quickly and in a fully co-ordinated manner to such events. The EU has no formal instrument dealing with external energy supplies. This could be addressed by a new more formal, targeted instrument to deal with emergency external supply events. This might involve, for example, a monitoring mechanism to provide early warning and to enhance response capabilities in the event of an external energy crisis.

Samoin kauppapolitiikan välineitä voitaisiin käyttää tehokkaammin hyväksi, ja niillä voitaisiin pyrkiä saamaan aikaan muun muassa syrjimättömiä energiakuljetusten kauttakulkujärjestelyjä ja vakaampia investointiolosuhteita. EU:n olisi ajettava alan nykyisten WTO:n sääntöjen ja periaatteiden tiukempaa noudattamista ja pidettävä niitä lähtökohtana kahdenvälisissä ja alueellisissa aloitteissa. Tehtävät sopimukset voisivat sisältää määräyksiä markkinoiden avaamisesta, investoinneista, kilpailusta sekä sääntelyn lähentämisestä kauttakulun ja putkiverkostojen käyttöoikeuksien kaltaisten kysymysten osalta. Tämän myötä EU:n nykyisiin ja tuleviin sopimuksiin kolmansien maiden kanssa sisällytettäisiin entistä vahvempia, energiaa ja sen kauppapoliittisia näkökohtia koskevia markkinalähtöisiä määräyksiä.

(iv) Integrating energy into other policies with an external dimension

v) Kehitystä tukevat energiatoimet

At the political level, a common European external energy policy will permit a better integration of energy objectives into broader relations with third countries and the policies which support them. That means increasing the focus in relations with global partners facing similar energy and environmental challenges – such as the US, Canada, China, Japan and India – on issues such as climate change, energy efficiency and renewable sources, research and development of new technologies, global market access and investment trends, with better results in multilateral fora such as the UN, the IEA and the G8. If these countries reduce the use of fossil fuels, it will also be beneficial for Europe’s energy security. The EU could significantly step up bilateral and multi-lateral cooperation with these countries with the objective of encouraging the rational use of energy worldwide, of reducing pollution and encouraging industrial and technological cooperation on the development, demonstration and deployment of energy efficient technologies, renewable energy sources and clean fossil fuel technologies with carbon capture and geological storage. In particular, greater efforts need to be made towards widening the geographic scope of the EU Emissions Trading Scheme and, as mentioned above, as a first step the EU should propose and promote an international agreement on energy efficiency. In addition, more focus could be given to technological cooperation, in particular with other energy consuming countries.

Energian saatavuus on kehitysmaille ensisijaisen tärkeä kysymys. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nykyaikaisten energiapalvelujen saatavuus on heikointa koko maailmassa. Samaan aikaan Afrikan vesivoimapotentiaalista hyödynnetään vain 7 prosenttia. EU:n olisi edettävä asiassa kahta eri reittiä: yhtäältä Euroopan unionin energia-aloitteen kautta ja toisaalta korostamalla energiatehokkuuden merkitystä kehitysohjelmissa. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja pientuotantohankkeisiin panostamalla voitaisiin auttaa monia maita vähentämään riippuvuuttaan tuontiöljystä ja parantamaan miljoonien ihmisten elinolosuhteita. Kioton pöytäkirjan mukaisen puhtaan kehityksen mekanismin toteutus voisi vauhdittaa kehitysmaissa investointeja tällaisiin energiahankkeisiin.

Similarly, there is scope to make better use of trade policy tools to promote promote goals such as non-discriminatory energy transit and the development of a more secure investment climate. The EU should press for a better respect of existing WTO rules and principles in this field, and bilateral or regional initiatives should build on these. Such agreements can include provisions on market opening, investment, regulatory convergence on issues such as transit and access to pipelines, and competition. Reinforced market-based provisions on energy and trade–related energy issues would thus be incorporated in the EU’s existing and future agreements with third countries.

3. PÄÄTELMÄT

(v) Energy to promote development

Tässä vihreässä kirjassa on kuvattu Euroopan uudet energiahaasteet, hahmoteltu kysymyksiä keskustelua varten ja ehdotettu Euroopan tasolla toteutettavia toimia. Keskustelun perusteella toteutettavissa jatkotoimissa on olennaisen tärkeää edetä yhdennetysti. Kukin jäsenvaltio tekee luonnollisesti energiavalintojaan omista kansallisista lähtökohdistaan käsin, mutta koska elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, energiapolitiikalla on väistämättä myös eurooppalainen ulottuvuus.

For developing countries, access to energy is a key priority, and Sub-Saharan Africa has the lowest access in the world to modern energy services. At the same time, only 7% of Africa’s hydropower potential is tapped. The EU should promote a twin-track approach through the European Union Energy Initiative and through raising the profile of energy efficiency in development programmes. Focusing on developing renewable energy and micro-generation projects, for instance, could help many countries reduce reliance on imported oil and improve the lives of millions. The implementation of the Kyoto Protocol clean development mechanism could spur investment in such energy projects in developing countries.

Euroopan uudella energiapolitiikalla tulisi olla kolme päätavoitetta :

3. Conclusions

- Kestävä kehitys. Tavoitteena on i) kehittää kilpailukykyisiä uusiutuvia energialähteitä ja muita hiilidioksidipäästöiltään vähäisiä energialähteitä ja energiankantajia, erityisesti vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita, ii) hillitä energiankysyntää Euroopassa ja iii) johtaa maailmanlaajuisia toimia, joilla pyritään pysäyttämään ilmastonmuutos ja parantamaan ilmanlaatua paikallisesti.

This Green Paper has set out the new energy realities facing Europe, outlined questions for debate and suggested possible actions at the European level. In taking the debate forward, it is essential to act in an integrated way. Each Member State will make choices based on its own national preferences. However, in a world of global interdependence, energy policy necessarily has a European dimension.

- Kilpailukyky. Tavoitteena on i) varmistaa, että energiamarkkinoiden avaamisesta koituu hyötyä kuluttajille ja koko taloudelle, ja edistää samanaikaisesti investointeja puhtaaseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen, ii) lieventää korkeiden kansainvälisten energianhintojen vaikutuksia EU:n talouden ja kansalaisten kannalta sekä iii) säilyttää Euroopan asema energiateknologioiden kehityksen terävimmässä kärjessä.

Europe’s energy policy should have three main objectives:

- Energiavarmuus. Tavoitteena on hillitä EU:n lisääntyvää riippuvuutta tuontienergiasta. Tähän pyritään i) soveltamalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon kuuluvat kysynnän vähentäminen, EU:ssa käytettävän energialähteiden yhdistelmän monipuolistaminen kilpailukykyisten omien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäämällä sekä tuontienergian toimituslähteiden ja kuljetusreittien monipuolistaminen, ii) luomalla toimintapuitteet, jotka edistävät kasvavan energiankysynnän edellyttämiä investointeja, iii) parantamalla EU:n valmiuksia selviytyä energiahuollon kriisitilanteista, iv) parantamalla sellaisten eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiä, jotka haluavat päästä hyödyntämään maailman energiavaroja sekä v) huolehtimalla siitä, että kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus saada käyttöönsä energiaa.

· Sustainability : (i) developing competitive renewable sources of energy and other low carbon energy sources and carriers, particularly alternative transport fuels, (ii) curbing energy demand within Europe, and (iii) leading global efforts to halt climate change and improve local air quality.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää koota ne kaikki yksiin puitteisiin ensimmäisessä EU:n strategisessa energiakatsauksessa. Tätä voitaisiin vielä täydentää yleisellä strategisella tavoitteella , jossa sovitettaisiin yhteen energian kestävään käyttöön, kilpailukykyyn ja toimitusvarmuuteen liittyvät tavoitteet. Tavoitteena voisi esimerkiksi olla, että tietty vähimmäisosuus EU:n energialähteiden yhdistelmästä olisi peräisin varmasti saatavilla olevista ja hiilidioksidipäästöiltään vähäisistä energialähteistä . Tällaisessa vähimmäistavoitteessa yhdistettäisiin jäsenvaltioiden vapaus tehdä valintoja eri energialähteiden välillä ja koko EU:n tarve saada käyttöön sellainen energialähteiden yhdistelmä, joka kokonaisuutena vastaa sen kolmea keskeistä energiatavoitetta.

· Competitiveness: (i) ensuring that energy market opening brings benefits to consumers and to the economy as a whole, while stimulating investment in clean energy production and energy efficiency, (ii) mitigating the impact of higher international energy prices on the EU economy and its citizens and (iii) keeping Europe at the cutting edge of energy technologies.

Tässä vihreässä kirjassa esitetään joukko konkreettisia ehdotuksia näiden kolmen tavoitteen saavuttamiseksi.

· Security of supply: tackling the EU’s rising dependence on imported energy through (i) an integrated approach – reducing demand, diversifying the EU’s energy mix with greater use of competitive indigenous and renewable energy, and diversifying sources and routes of supply of imported energy, (ii) creating the framework which will stimulate adequate investments to meet growing energy demand, (iii) better equipping the EU to cope with emergencies, (iv) improving the conditions for European companies seeking access to global resources, and (v) making sure that all citizens and business have access to energy.

1 . EU:n on saatava toteutetuksi kaasun ja sähkön sisämarkkinat . Toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi:

To achieve these objectives, it is important to put them in an overall framework, in the first Strategic EU Energy Review. This could be augmented with a strategic objective which balanced the goals of sustainable energy use, competitiveness and security of supply; for example, by aiming for a minimum level of the overall EU energy mix to come from secure and low-carbon energy sources. This would combine the freedom of Member States to choose between different energy sources and the need for the EU as a whole to have an energy mix that, overall, meets its three core energy objectives.

- eurooppalaisen verkon kehittäminen, muun muassa laatimalla eurooppalaiset verkkosäännöt; myös eurooppalaisen energia-alan sääntelyviranomaisen ja Euroopan energiaverkkokeskuksen perustamista olisi harkittava;

This Green Paper puts forward a number of concrete proposals to meet these three objectives.

- yhteenliittämisen lisääminen;

1. The EU needs to complete the internal gas and electricity markets. Action could include the following measures:

- uusiin investointeihin kannustavien puitteiden luominen;

– The development of a European Grid, including through a European grid code. A European regulator and a European Centre for Energy Networks should also be considered.

- nykyistä parempi siirto- ja jakelutoimintojen eriyttäminen;

– Improved interconnections.

- kilpailun edistäminen muun muassa parantamalla koordinointia energia-alan sääntelyviranomaisten, kilpailuviranomaisten ja komission välillä.

– Creating the framework to stimulate new investment.

Näihin toimiin on tartuttava kiireellisesti. Komissio tekee seuraavassa vaiheessa lopulliset päätelmät mahdollisista lisätoimista, jotka ovat tarpeen aidosti kilpailtujen Euroopan laajuisten sähkö- ja kaasumarkkinoiden nopean toteutumisen varmistamiseksi, ja antaa konkreettiset ehdotukset vielä tämän vuoden loppuun mennessä.

– More effective unbundling.

2 . EU:n on varmistettava, että sen energiasisämarkkinat takaavat energiavarmuuden sekä jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden . Käytännön toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi:

– Boosting competitiveness, including through better coordination between regulators, competition authorities and the Commission.

- yhteisön voimassa olevan öljy- ja kaasuvarastoja koskevan lainsäädännön uudelleentarkastelu, jonka myötä lainsäädäntö saatetaan tämän päivän haasteiden tasalle;

These must be addressed as a priority; the Commission will reach final conclusions on any additional measures that need to be taken to ensure the rapid completion of genuinely competitive, European-wide electricity and gas markets, and present concrete proposals by the end of this year.

- Euroopan energiahuollon seurantaelimen perustaminen; tavoitteena on lisätä energiavarmuuteen liittyvien kysymysten tarkastelun avoimuutta EU:ssa;

2. The EU needs to ensure that its internal energy market guarantees security of supply and solidarity between Member States. Concrete measures should include:

- verkkojen toimintavarmuuden parantaminen lisäämällä verkonhaltijoiden yhteistyötä sekä mahdollisesti perustamalla virallisesti uusi eurooppalainen verkonhaltijoiden ryhmittymä;

– A review of the existing Community legislation on oil and gas stocks, to focus them on today’s challenges.

- infrastruktuurin parempi fyysinen turvaaminen mahdollisesti yhteisten turvanormien avulla;

– A European energy supply observatory, enhancing transparency on security of energy supply issues within the EU.

- avoimempi tietojen antaminen energiavarastoista Euroopan tasolla.

– Improved network security through increased cooperation between network operators and possibly a formal European grouping of network operators.

3 . Euroopassa tarvitaan todellista yhteisön laajuista keskustelua eri energialähteistä ja niiden kustannuksista sekä niiden vaikutuksista ilmastonmuutoksen kannalta, jotta voimme olla varmoja, että EU:n energialähteiden yhdistelmä vastaa kaiken kaikkiaan energiavarmuuden, kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen tavoitteita.

– Greater physical security of infrastructure, possibly through common standards.

4 . Euroopan on vastattava ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen tavalla, joka sopii yhteen Lissabonin tavoitteiden kanssa . Komissio voisi ehdottaa neuvostolle ja parlamentille seuraavia toimenpiteitä:

– Improved transparency on energy stocks at the European level.

i) Asetetaan energiatehokkuuden painottaminen selkeästi päämääräksi. Tavoitteena on säästää 20 prosenttia EU:n käyttämästä energiasta vuoteen 2020 mennessä. Sovitaan lisäksi konkreettisista toimenpiteistä tämän säästötavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi:

3. The Community needs a real Community-wide debate on the different energy sources, including costs and contributions to climate change, to enable us to be sure that, overall, the EU’s energy mix pursues the objectives of security of supply, competitiveness and sustainable development.

- energiatehokkuuskampanjat muun muassa rakennusten energiatehokkuuden alalla;

4. Europe needs to deal with the challenges of climate change in a manner compatible with its Lisbon objectives. The Commission could propose the following measures to the Council and Parliament:

- rahoitusvälineiden ja -mekanismien käyttö investointien edistämiseen;

(i) A clear goal to prioritise energy efficiency, with a goal of saving 20% of the energy that the EU would otherwise use by 2020 and agreeing a series of concrete measures to meet this objective, including:

- lisäponnistelut liikenteen alalla;

– Efficiency campaigns, including on buildings.

- Euroopan laajuinen ”valkoisten todistusten” kauppajärjestelmä;

– Harnessing financial instruments and mechanisms to stimulate investment.

- parempi tietojen antaminen joidenkin laitteiden, ajoneuvojen ja tehdaslaitteistojen energiatehokkuudesta ja mahdollisesti vähimmäisnormit energiatehokkuudelle.

– A renewed effort for transport.

ii) Laaditaan uusiutuvia energialähteitä koskeva pitkän aikavälin etenemissuunnitelma. Suunnitelman on määrä käsittää muun muassa seuraavat osatekijät:

– A Europe-wide “white certificates” trading system.

- uusi toimenpideohjelma nykyisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

– Better information on the energy performance of some appliances, vehicles, and industrial equipment and possibly, minimum performance standards.

- vuoden 2010 jälkeistä aikaa koskevat tavoitteet (pohditaan, mitkä tavoitteet ovat tarpeellisia);

(ii) Adopt a long-term road-map for renewable energy sources, including:

- uusi lämmitystä ja jäähdytystä koskeva yhteisön direktiivi;

– A renewed effort to meet existing targets.

- yksityiskohtainen suunnitelma EU:n tuontiöljyriippuvuuden vakauttamista ja asteittaista vähentämistä varten;

– Consideration of which targets or objectives beyond 2010 are necessary.

- aloitteet, joilla uusiutuvia energialähteitä saatetaan lähemmäksi markkinoita.

– A new Community Directive on heating and cooling.

5 . Euroopassa tarvitaan strateginen energiateknologiasuunnitelma , jonka avulla hyödynnetään mahdollisimman hyvin Euroopan voimavarat. Suunnitelman on määrä rakentua eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työlle ja se sisältäisi mahdollisuuden toteuttaa yhteisiä teknologia-aloitteita tai yhteisyrityksiä, joiden avulla kehitettäisiin edelläkävijämarkkinoita energiainnovaatioita varten. Suunnitelma olisi esitettävä mahdollisimman nopeasti Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi.

– A detailed plan to stabilise and gradually reduce the EU’s dependence on imported oil.

6 . EU tarvitsee yhteistä ulkoista energiapolitiikkaa . Korkeat ja epävakaat energian hinnat, lisääntyvä tuontiriippuvuus, voimakkaasti kasvava maailmanlaajuinen energiankysyntä ja maapallon lämpeneminen asettavat haasteita, joihin vastatakseen EU tarvitsee selkeästi määritellyn ulkoisen energiapolitiikan, jota sen on noudatettava yhtenäisesti sekä kansallisella että EU:n tasolla. Tätä varten komissio ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

– Initiatives to bring clean and renewable energy sources closer to markets.

- määritetään Euroopan ensisijaisen tärkeät uuden infrastruktuurin rakennushankkeet, jotka ovat tarpeen EU:n energiansaannin varmistamiseksi;

5. A strategic energy technology plan, making best use of Europe’s resources, building on European technology platforms and with the option of joint technology initiatives or joint undertakings to develop leading markets for energy innovation. This should be presented as soon as possible to the European Council and Parliament for endorsement.

- luodaan yleiseurooppalainen energiayhteisö;

6. A common external energy policy. In order to react to the challenges of high and volatile energy prices, increasing import dependency, strongly growing global energy demand and global warming, the EU needs to have a clearly defined external energy policy and to pursue it, at the same time at both national and Community level, with a single voice. To this end the Commission proposes:

- solmitaan Venäjän kanssa uusi energia-alan kumppanuus;

– Identifying European priorities for the construction of new infrastructure necessary for the security of EU energy supplies.

- luodaan uusi yhteisön mekanismi, jonka avulla voidaan reagoida nopeasti ja koordinoidusti EU:n energiansaantiin vaikuttaviin ulkopuolisiin energiahuollon kriisitilanteisiin;

– Developing a pan-European Energy Community Treaty.

- syvennetään energia-alan suhteita tärkeimpiin tuottajiin ja kuluttajiin;

– A new energy partnership with Russia.

- tehdään energiatehokkuutta koskeva kansainvälinen sopimus.

– A new Community mechanism to enable rapid and co-ordinated reaction to emergency external energy supply situations impacting EU supplies.

– Deepening energy relations with major producers and consumers.

[1] Lessons from liberalised electricity markets . IEA, 2005.

– An international agreement on energy efficiency.

[2] Komission tiedonanto - Biomassaa koskeva toimintasuunnitelma - KOM(2005) 628, 7.12.2005.

[1] “Lessons from liberalised electricity markets”. IEA, 2005.

[3] Komission tiedonanto - EU:n biopolttoainestrategia - KOM(2006) 34, 8.2.2006.

[2] Communication from the Commission – “Biomass Action Plan” - COM(2005) 628, 7.12.2005.

[4] Tällaisia maita ovat erityisesti Venäjä, Norja, Ukraina, Kaspianmeren alueen maat, Välimeren maat, OPEC-maat sekä Persianlahden yhteistyöneuvoston maat.

[3] Communication from the Commission – “An EU Strategy for Biofuels” - COM(2006) 34, 8.2.2006.

[4] Notably Russia, Norway, Ukraine, the Caspian basin, the Mediterranean countries, OPEC and the Gulf Co-operation Council.

--------------------------------------------------