Brussels, 20.4.2005

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

COM(2005) 137 final

Bryssel 20.4.2005

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE COUNCIL, THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS

KOM(2005) 137 lopullinen

Improving the Community Civil Protection Mechanism

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE COUNCIL, THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS

Yhteisön pelastuspalvelumekanismin kehittäminen

Improving the Community Civil Protection Mechanism(Text with EEA relevance)

1. Tausta ja tarkoitus

1. Background and purpose

1.1 Tausta

1.1. Background

Yhteisön pelastuspalvelumekanismi tukee ja edistää elintärkeiden pelastuspalvelutoimien mobilisointia hätätilasta kärsivien maiden välittömiä tarpeita varten. Mekanismi pohjautuu kokemuksiin, joita oli saatu annettaessa apua aiempien, hyvin erilaisten katastrofien yhteydessä sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Näitä katastrofeja olivat muun muassa tulvat Keski-Euroopassa (2002) ja Ranskassa (2003), Prestigen haaksirikko (2002), maanjäristykset Algeriassa (2003), Iranissa (2003) ja Marokossa (2004), metsäpalot Ranskassa ja Portugalissa (2003 ja 2004) sekä Asunciónin räjähdys (2004). Ruotsi ja Albania pyysivät hiljattain mekanismin apua voimakkaan myrskyn ja lumimyrskyjen seurausten hoitamisessa.

The Community Civil Protection Mechanism supports and facilitates the mobilisation of vital civil protection assistance for the immediate needs of disaster-stricken countries. Its contribution builds on lessons learned and experience gained from providing assistance in a broad range of previous disasters both inside and outside the EU, including floods in Central Europe (2002) and France (2003), the Prestige accident (2002), the earthquakes in Algeria (2003), Iran (2003) and Morocco (2004), the forest fires in France and Portugal (2003, 2004) and the explosion in Asunción (2004). Most recently, Sweden and Albania called upon the Mechanism for assistance in dealing with the consequences of respectively a major storm and snowstorms.

Mekanismi avusti nopeasti ja tehokkaasti Etelä-Aasiaa kohdanneen tsunamihätätilanteen aikana joulukuussa 2004. Mekanismin toimet Etelä-Aasiassa olivat mittakaavaltaan suurimmat sitten mekanismin luomisen. Niiden myötä Euroopan katastrofivalmiudesta nousi esiin uusia näkökohtia, jotka eivät olleet tulleet yhtä selkeästi ilmi aiempien hätätilojen yhteydessä.

The Mechanism responded rapidly and efficiently to the tsunami emergency that hit South Asia in December 2004. The intervention of the Mechanism in South Asia – the largest since its creation – has revealed further facets of Europe’s disaster response that were less clearly displayed in previous emergencies.

Tämän vuoksi on laajalti todettu, että unionin pelastuspalveluvalmiuksia on edelleen tehostettava. Tästä syystä komissio on ehdottanut, että perustetaan valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusväline vakavia hätätilanteita varten[1] pelastuspalvelutoimien rahoituksen oikeudelliseksi kehykseksi. Tässä tiedonannossa ehdotetaan lisätoimenpiteitä Euroopan unionin panoksen vahvistamiseksi tällä alueella.

There is widespread recognition of the need to further strengthen the Union’s civil protection response capacity. In view of this, the Commission has proposed the creation of a Rapid Response and Preparedness Instrument for Major Emergencies[1] to provide the legal framework for financing of civil protection operations. The present Communication outlines further measures to strengthen the contribution of the Union in this area.

1.2 Neuvoston ja Euroopan parlamentin esittämät vaatimukset

1.2. Requests from the Council and the European Parliament

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto piti 7. tammikuuta 2005 ylimääräisen kokouksen, jossa se päätti tarkastella mekanismin ja sen analyysivalmiuksien kehittämismahdollisuuksia sekä tutkia mahdollisuuksia kehittää EU:n nopeiden avustustoimien valmiuksia katastrofitilanteita varten. EU:n toimintasuunnitelma hyväksyttiin 31. tammikuuta 2005 Intian valtameren tsunamikatastrofin jälkeen, ja siinä linjataan keskeiset toiminta-alat, joista useat liittyvät suoraan pelastuspalveluun.

In its extraordinary meeting of 7 January 2005, the General Affairs and External Relations Council decided to examine possible improvements of the Mechanism, including its analytical capacity, and to investigate the possibility of developing an EU rapid response capability to deal with disasters. Moreover, the EU Action Plan, adopted on 31 January 2005 following the Indian Ocean tsunami, outlines several key areas for action relating directly to civil protection.

Neuvoston vaatimukset soveltuvat yhteen Euroopan parlamentin pyyntöjen kanssa, sillä parlamentti on perännyt siviiliasiantuntijoista koostuvien, asianmukaisella laitteistolla varustettujen yhdistettyjen pelastuspalveluyksikköjen perustamista todeten, että yksikköjen olisi järjestettävä yhteistä koulutusta ja niiden tulisi olla käytettävissä unionissa tai muualla maailmassa luonnon- tai ympäristökatastrofien, humanitaaristen katastrofien tai teollisuusriskejä aiheuttavien katastrofien sattuessa[2].

The Council’s requests coincide with calls from the European Parliament for “the creation of a pool of specialised civilian civil protection units, with appropriate material, which should undertake joint training and be available in the event of natural, humanitarian or environmental disasters, or those associated with industrial risks, within the Union or in the rest of the world”[2].

Samaan aikaan useat jäsenvaltiot ovat myös esittäneet ehdotuksia, jotka koskevat EU:n pelastuspalveluvalmiuksien kehittämistä. Vaikka jäsenvaltioiden ehdotukset eroavat yksityiskohdiltaan toisistaan, jäsenvaltiot näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että toimien olisi perustuttava nykyiseen mekanismiin sen sijaan, että luotaisiin ylimääräisiä tai päällekkäisiä rakenteita.

Simultaneously, several Member States have tabled proposals for improving the civil protection response capacity of the EU. While the detail of the Member States’ proposals differs, there appears to be agreement to build on the existing Mechanism rather than creating additional and duplicate structures.

1.3 Tiedonannon tarkoitus

1.3. Purpose of the present Communication

Tässä tiedonannossa keskitytään erityisesti yhteisön pelastuspalvelumekanismiin, joka voidaan mobilisoida sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Siinä esitetään yleiskatsaus komission ehdotuksiin, joilla vastataan pelastuspalvelua koskeviin neuvoston vaatimuksiin kahdella eri tasolla edeten.

The present Communication focuses specifically on the Community Civil Protection Mechanism, which can be mobilised both internally within the EU and in third countries. It provides an overview of how the Commission proposes to respond to the Council’s requests involving civil protection, by taking steps at two distinct levels.

Ensinnäkin välittömät toimet kohdistuvat mekanismin kehittämiseen ja sen tarjoaman avun vaikutusten maksimoimiseen nykyisen oikeudellisen kehyksen puitteissa. Eurooppalaista yhteisvastuullisuutta voitaisiin lähitulevaisuudessa osoittaa entistä selvemmin nykyisiä säädöksiä muuttamatta tiedonannon 3 jaksossa ehdotettujen toimenpiteiden kautta.

Immediate action will concentrate on improving the Mechanism and maximising the impact of its assistance within the existing legal framework. The measures proposed in section 3 should allow for a clearer demonstration of European solidarity in the immediate future without altering the existing legal instruments.

Toiseksi mekanismiin ehdotetaan tehtäväksi rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään kehittämään entistä vankemmat pelastuspalveluvalmiudet, joiden avulla unioni kykenee tulevaisuudessa reagoimaan nopeammin ja tehokkaammin kaikentyyppisiin katastrofeihin. Jaksossa 4 ehdotettavat muutokset edellyttävät mekanismin perustamista koskevan neuvoston päätöksen muuttamista.

In addition, structural reforms of the Mechanism are proposed, aimed at developing a more robust civil protection capability that enables the Union to react more rapidly and effectively to any type of disaster in the future. These reforms, set out in section 4, will require amendment of the Council Decision establishing the Mechanism.

Ehdottaessaan näitä toimia mekanismin vahvistamiseksi komissio pyrkii myös lisäämään mekanismin ja sellaisten muiden välineiden yhteisvaikutusta ja täydentävyyttä, jotka voidaan mobilisoida erilaisten EU:ta koskettavien katastrofien aikana sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Näin parannetaan koko EU:n hätätilannevalmiuden yhdenmukaisuutta.

In proposing these measures to reinforce the Mechanism, the Commission also aims at increasing the synergies and complementarities between the Mechanism and other instruments that can be mobilised to deal with the variety of disasters that the EU is confronted with, both internally and externally, thus contributing to improving the coherence of the overall EU disaster response capacity.

1.4 Tiedonannon tarkoitus

1.4. Scope of the present Communication

Tässä tiedonannossa keskitytään yksinomaan mekanismin puitteissa toteutettaviin pelastuspalvelualan avustustoimiin. Pelastuspalvelun avustustoimilla tarjotaan välitöntä apua katastrofin ensimmäisten tuntien ja päivien aikana.[3] EU:n humanitaarisen avun tapaan sen tarkoituksena on ihmishenkien pelastaminen ja katastrofin vaikutusten lieventäminen ensimmäisten päivien aikana. Se eroaa kuitenkin EU:n humanitaarisesta avusta neljän näkökohdan osalta: pelastuspalvelutoimilla voidaan lieventää sekä katastrofien ympäristövaikutuksia sekä humanitaarisia vaikutuksia; pelastuspalvelutoimet toteutetaan mekanismin toimintaan osallistuvien hallitusten järjestämien yksiköitten, asiantuntijoiden ja tarvikkeiden avulla eikä ECHO:n käyttämien humanitaarisen avun järjestöjen (YK:n erikoisyksiköt, Punaisen Ristin järjestöt ja kansalaisjärjestöt) avulla; pelastuspalvelun avustustoimia voidaan toteuttaa sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella ja mekanismia voidaan myös käyttää helpottamaan ja tukemaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kriisinhallintatoimia.

This Communication focuses exclusively on civil protection assistance in the framework of the Mechanism. Civil protection is about immediate relief in the first hours and days of a disaster[3]. Like EC humanitarian aid, its purpose is to save lives and alleviate the effects of a disaster during the first days. It differs from EC humanitarian aid, however, in four respects: civil protection assistance can address the environmental consequences of disasters as well as their humanitarian impact; civil protection assistance is provided through teams, experts and equipment provided by the Governments participating in the Mechanism, rather than through the humanitarian organisations (United Nations specialised agencies, Red Cross organisations and NGOs) used by ECHO; civil protection assistance may be delivered both inside and outside the EU, and the Mechanism can be used also as a tool for facilitating and supporting CFSP crisis management operations.

Tässä tiedonannossa käsitellään kaikkia niitä hätätilanteita, joihin mekanismin apua voidaan tarjota, mukaan luettuna EU:n ulkopuolella tapahtuvat hätätilanteet. Vaikka EU:n ulkopuolisissa maissa ja jäsenvaltioissa tapahtuvia katastrofeja varten on olemassa erilaisia menettelyjä kuin jäsenvaltioissa[4], haasteet ovat kuitenkin usein samoja. Niitä kannattaakin käsitellä yhdessä tiedonannossa.

This Communication covers the entire range of emergencies in which the Mechanism can be activated, including those occurring outside the EU. While different procedures are in place for disasters occurring in third countries[4] and in Member States, they also present a number of common challenges which can be usefully addressed in a single Communication.

Tässä tiedonannossa ei käsitellä elintärkeän infrastruktuurin suojelua ja siihen liittyviä valmiustoimenpiteitä, eikä siinä käsitellä terroristihyökkäyksen keskipitkän aikavälin seurausten rajoittamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen suojelemiseksi. Näitä käsitellään 6. huhtikuuta annetussa ehdotuksessa neuvoston päätökseksi terrorismin ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskevan erityisohjelman perustamisesta[5].

This Communication does not address the protection of critical infrastructure and related preparedness measures, nor does it focus on measures limiting the mid-term consequences of terrorist attacks which are necessary to safeguard the area of Freedom, Security and Justice. These are dealt with in the proposal for a Council Decision Establishing the Specific Programme “Prevention, Preparedness and Consequence Management of Terrorism”, adopted on 6 April 2005[5].

Tiedonannossa ei myöskään käsitellä EU:n solidaarisuusrahastosta ja uudesta solidaarisuusrahastosta[6], annettavaa rahoitustukea, jota myönnetään vakavasta katastrofista kärsiville jäsenvaltioille ja ehdokasmaille. Rahastoa koskeva ehdotus annettiin 6. huhtikuuta 2005. Uudesta rahastosta annetaan rahoitustukea normaalien elinolosuhteiden palauttamiseksi katastrofialueilla mahdollisimman nopeasti. Rahastosta voidaan myös maksaa korvauksia terrorismin uhreille. Siihen sisältyvät myös välitön lääkintäapu ja toimenpiteet väestön suojelemiseksi välittömiltä terveysuhkilta, mukaan luettuna rokotusten, lääkkeiden, lääkinnällisten tuotteiden, laitteiden ja infrastruktuurin hankintakustannusten korvaaminen hätätilanteessa.

Nor does it include the financial assistance awarded to Member States or candidate countries affected by a major disaster under the existing EU Solidarity Fund and the new Solidarity Fund proposal adopted on 6 April 2005[6]. The latter is aimed at providing financial assistance to contribute to a rapid return to normal living conditions in the affected regions and to contribute to financial compensation for the victims of terrorism. It also covers immediate medical assistance and measures to protect the population against imminent health threats, including the cost of vaccines, drugs, medical products, equipment and infrastructure during an emergency.

2. Nykyinen pelastuspalvelujärjestelmä

2. The existing civil protection framework

2.1 Pelastuspalvelua koskevat säädökset

2.1. The legal instruments for civil protection

Tällä hetkellä pelastuspalvelualan lainsäädäntöpuitteet muodostuvat kahdesta säädöksestä.

The framework for cooperation in the field of civil protection currently consists of two legal instruments.

Lokakuussa 2001 perustettu yhteisön pelastuspalvelumekanismi[7] on toimintaväline, jonka tavoitteena on valmiuksien lisääminen ja välittömän pelastuspalveluavun antaminen katastrofitilanteissa. Se voidaan ottaa käyttöön luonnon tai ihmisten aiheuttamissa katastrofeissa, myös ydinonnettomuuksien sattuessa. Nykyisin mekanismiin osallistuu 30 valtiota: EU:n 25 jäsenvaltiota sekä Bulgaria, Romania, Liechtenstein, Norja ja Islanti. Se saa määrärahan vuosiperusteisesti.

The Community Civil Protection Mechanism[7], established in October 2001, is an operational instrument designed to enhance preparedness and to mobilise immediate civil protection assistance in the event of disasters. It can be activated in case of natural and man-made disasters, including nuclear incidents. Today, 30 States – the EU-25, Bulgaria, Romania, Liechtenstein, Norway and Iceland – participate in the Mechanism. It receives a financial allocation on a year-by-year basis.

Pelastuspalvelualan toimintaohjelmasta[8] rahoitetaan toimia, joilla pyritään ennaltaehkäisyn ja valmiuden parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Sen voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopussa.

The civil protection action programme[8] provides funding of activities that aim at preventive action, preparedness and an effective response. It expires at the end of 2006.

Komissio on antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen perustamista vakavia hätätilanteita varten. Asetus tulee voimaan vuoden 2007 alussa. Säädöksen on tarkoitus muodostaa uusi oikeudellinen perusta, jonka mukaisesti yhteisön rahoitustukea myönnetään pelastuspalvelualan valmius- ja avustustoimille EU:n alueella ja mekanismiin osallistuvien maiden alueella tapahtuvia hätätilanteita varten. EU:n alueen ulkopuolella toteutettavien pelastuspalvelualan rahoitustoimien oikeudellisesta perustasta säädetään ehdotetussa vakautusvälineessä.

For 2007 onwards, the Commission has adopted a proposal for a Council Regulation Establishing a Rapid Response and Preparedness Instrument for Major Emergencies. This proposal is intended to constitute the new legal basis for granting Community financial support to civil protection actions and measures in the field of preparedness and the response to disasters occurring within the EU and the countries participating in the Mechanism. The legal basis for financial support to civil protection activities outside the EU is provided by the Proposed Instrument for Stability.

2.2 Mekanismin rooli

2.2. The role of the Mechanism

Mekanismin toiminnallinen sydän on seuranta- ja tiedotuskeskus (MIC), joka toimii Euroopan komission tiloissa Brysselissä. Komissio voi helpottaa tämän 24 tuntia vuorokaudessa käytettävissä olevan keskuksen kautta jäsenvaltioiden tarjoamien pelastuspalveluresurssien käyttöönottoa hätätilanteissa.

The operational heart of the Mechanism is the Monitoring and Information Centre (MIC), which is based in the European Commission in Brussels. Through the MIC, which is accessible 24 hours a day, the Commission can facilitate the mobilisation of civil protection resources from the Member States in the event of an emergency.

Seuranta- ja tiedotuskeskuksen apua voi pyytää mikä tahansa maa, jota on kohdannut suurkatastrofi, olipa maa sitten unionin jäsen tai ei. Keskus lähettää pyynnön välittömästi eteenpäin kansallisten yhteyspisteiden verkostolle. Kansalliset yhteyspisteet ilmoittavat keskukselle, kykenevätkö ne tarjoamaan apua. Keskus kokoaa vastaukset ja tiedottaa pyynnön esittäneelle valtiolle, mitä apua on saatavilla. Kyseinen maa valitsee tarvitsemansa avun ja ottaa yhteyttä avustaviin maihin. Keskus voi tarjota myös teknistä apua lisäämällä muun muassa satelliittikuvien käyttömahdollisuuksia, ja se toimii tiedotuskeskuksena kooten tietoa ja antaen säännöllisiä tilannekatsauksia osallistuville maille.

Any country affected by a major disaster – inside or outside the Union – can request assistance through the MIC. The MIC immediately forwards the request to a network of national contact points. They inform the MIC whether they are in a position to offer assistance. The MIC compiles the responses and informs the requesting State of the available assistance. The affected country selects the assistance it needs and establishes contact with the assisting countries. The MIC can also offer technical support, including improved access to satellite images, and acts as an information centre, collecting data and distributing regular updates to all participating countries.

Menettelyt ovat erilaiset sen mukaan, toimitaanko unionin sisällä vai sen ulkopuolella. Apua pyytävä jäsenvaltio koordinoi mekanismin kautta saadun avun EU:n alueella toteutettavissa avustustoimissa. Komissio ja puheenjohtajana toimiva jäsenvaltio vastaavat unionin pelastuspalvelun avustustoimien koordinoinnista EU:n ulkopuolella. Tällaiset pelastuspalvelutoimet voidaan suorittaa joko itsenäisinä avustustoimina tai osallistumalla kansainvälisen järjestön johtamaan pelastuspalveluoperaatioon. Näissä operaatioissa MIC-keskus varmistaa koordinaation ECHO:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaarisen avun koordinaatioyksikön OCHA:n kanssa, jonka tehtävänä on varmistaa kansainvälisten avustustoimien yleiskoordinointi. EU:n ulkopuolisissa operaatioissa keskus voi lisäksi lähettää muutaman tunnin kuluessa asiantuntijoita itse paikalle arvioimaan avun tarpeen, koordinoimaan pelastuspalveluoperaatioita sekä pitämään yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin. Päätös arviointiasiantuntijoiden lähettämisestä tehdään tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajavaltion kanssa. Mekanismin käyttöön yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kriisinhallintatoimien tukemiseksi liittyy erityisiä menettelyjä.[9]

Different procedures apply when intervening inside and outside the Union. For interventions inside the EU the requesting State co-ordinates the contributions received through the Mechanism. The coordination of European civil protection assistance interventions outside the EU is ensured by the Commission and the Presidency operating in close consultation. Such interventions may either be conducted as an autonomous assistance intervention or as a contribution to an intervention led by an international organisation. For these interventions, the MIC ensures close coordination with ECHO as well as UN OCHA (Office for the Coordination of Humanitarian Affairs), which is mandated to ensure the overall coordination of international relief efforts. For interventions outside the EU, the MIC can dispatch within a few hours experts to assess the needs on site, to coordinate the civil protection operations and to liaise with the competent authorities and international organisations. The decision to send assessment experts is taken in close consultation with the Presidency. There are specific procedures for the use of the Mechanism in support of CFSP crisis management operations[9].

Mekanismi pyrkii myös valmiuksien lisäämiseen. Sen tukena on tietokanta, jossa on tietoa avustusoperaatioiden käytettävissä olevista kansallisista pelastuspalveluvalmiuksista. Mekanismi on saanut myös EU:n sotilasesikunnan kokoaman sotilaallisen tietokannan sisällön, joka antaa laajan kuvan kaikista käytettävissä olevista resursseista, joita voidaan käyttää katastrofien seurausten hoitamisessa. Pelastuspalvelutietokannassa olevia asiantuntijoita ja ryhmänjohtajia kutsutaan osallistumaan koulutusohjelman kursseille, harjoituksiin ja asiantuntijavaihto-ohjelmaan. Lisäksi sovelletaan yhteistä hätäviestintä- ja tietojärjestelmää (CECIS), jolla varmistetaan tehokas viestintä seuranta- ja tiedotuskeskuksen sekä kansallisten yhteyspisteiden välillä.

The Mechanism also works towards enhanced preparedness. It is supported by a database with information on the national civil protection capabilities available for assistance interventions. The Mechanism also receives the contents of the military database, compiled by the EU Military Staff (EUMS), giving it a broad picture of all resources available to manage the consequences of disasters. Experts and team leaders included in the civil protection database are invited to participate in a training programme with courses, exercises and an exchange of experts system. A Common Emergency Communication and Information System (CECIS) is currently being implemented to ensure efficient information sharing between the MIC and the national contact points.

3. Yhteisön pelastuspalvelumekanismin kehittäminen

3. Improving the Community Civil Protection Mechanism

Toimintasuunnitelmassa mainitaan neljä alaa, joilla mekanismia voitaisiin kehittää: pelastuspalveluoperaatioiden valmistelun parantaminen, analyysi- ja arviointivalmiuksien parantaminen, koordinoinnin tehostaminen ja unionin ulkopuolella tapahtuneista katastrofeista kärsineiden EU:n kansalaisten avustamisen parantaminen. Seuraavat toimenpiteet voidaan toteuttaa nykyisen oikeudellisen kehyksen puitteissa.

The Action Plan identifies four areas for possible improvement of the Mechanism: better preparation of civil protection interventions, reinforcing the analytical and assessment capacity, enhancing coordination and improving the assistance to EU citizens affected by disasters outside the Union. The following measures can be taken within the existing legal framework.

3.1 Valmiuksien kehittäminen

3.1. Reinforcing preparedness

Koulutukseen, harjoituksiin ja valmiuksiin viime vuosina tehtyjen investointien avulla on voitu varmistaa pelastuspalvelun avustustoiminnan tehokas mobilisointi sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella sijaitseviin maihin, joissa katastrofeja on tapahtunut. Toimintasuunnitelmassa kaavaillaan jatkotoimia, joihin sisältyy skenaarioiden laatiminen, koulutusohjelmien tehostaminen ja yhteentoimivuuden - myös siviili- ja sotilastoimien yhteentoimivuuden - lisääminen.

The investment made in recent years in training, exercises and preparedness has helped ensure an effective mobilisation of civil protection assistance to disaster-stricken countries both inside and outside the EU. The Action Plan requests further work on establishing scenarios, strengthening training programmes and enhancing interoperability, including civil-military interoperability.

Pelastuspalveluvalmiuksien arviointi

The assessment of civil protection capabilities

Viime kuukausina komissio on työstänyt skenaarioita, joiden avulla voidaan kartoittaa, millaisia resursseja jäsenvaltiot voivat antaa käyttöön siinä tapauksessa, että toinen maa joutuu huomattavan terrorihyökkäyksen kohteeksi. Skenaarioiden laatimisen avulla jäsenvaltiot voivat määritellä unionin pelastuspalvelun avustustoiminnan puutteet ja heikkoudet, ja se on olennaisen tärkeä vaihe käytettävissä olevien keinojen yhteentoimivuuden kehittämisessä.

In recent months the Commission has worked on scenarios to help identify the resources Member States can make available in the event of a major terrorist attack in another country. The exercise allows the Member States to determine the gaps and weaknesses in European civil protection assistance and is an indispensable step towards improving the interoperability of the available means.

Työ on saatava etenemään ripeästi ja sitä on laajennettava luonnon ja muihin katastrofeihin, joissa suurimmalla todennäköisyydellä käytetään pelastuspalvelua. Kaikkien jäsenvaltioiden täysipainoinen osallistuminen on olennaisen tärkeää. Komissio pyytääkin niitä muutamia jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä toimittaneet kyseisiä tietoja, toimittamaan ne nopeasti.

This work needs to be taken forward quickly and expanded to natural and other disasters where civil protection is most likely to be mobilised. In order to do so, the full participation of all Member States is required. The Commission calls upon the few Member States which have not yet done so, to provide full information quickly.

Komissio pitää jatkossakin yhteyttä EU:n sotilasesikuntaan saadakseen apua kaikkien pelastuspalvelun käytettävissä olevien keinojen asianmukaiseen arviointiin.[10]

The Commission will continue to liaise with the EU Military Staff (EUMS) to help achieve a meaningful assessment of all available means for civil protection[10].

Yksiköihin perustuva toimintamalli

A modular approach

Komissio ehdottaa osana laajennettua skenaarioiden laatimista, että kunkin osallistuvan maan olisi kartoitettava ennalta toimintavalmiuteen nopeasti saatavat ja itsenäiset yksiköt, jotka se voi antaa unionin pelastuspalveluoperaatioiden käyttöön (yksiköiden osallistuminen vahvistetaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti). Kun keskeiset yksiköt on selkeästi määritelty, ne kutsutaan osallistumaan asiaan liittyvään koulutukseen ja harjoituksiin.

As part of the expanded scenarios exercise, the Commission proposes that each participating country should identify in advance rapidly deployable and self-sufficient modules, which it can make available – subject to confirmation in each case – to a European civil protection intervention. Once the key modules have been clearly defined, they will be invited to attend relevant training courses and to participate in exercises.

Tulevaisuudessa tämä tarkoittaisi sitä, että seuranta- ja tiedotuskeskus pyytäisi jäsenvaltioita mobilisoimaan tietyt yksiköt. Näin keskus voisi koota johdonmukaisia pelastuspalvelukokonaisuuksia ja kohdentaa avun tarkemmin kunkin hätätilan erityistarpeisiin.

In the future, this would mean that the MIC would request Member States to mobilise specific modules. This approach will enable the MIC to compose coherent packages of civil protection assistance and to target more precisely the specific needs arising in each emergency.

Tällainen yksiköihin perustuva toimintamalli olisi looginen jatko nykyiselle järjestelmälle, jossa useimmissa jäsenvaltioissa on saatavilla tietyt yksiköt, jotka saadaan käyttöön lyhyellä varoitusajalla. Lisäetuna olisi, että jäsenvaltioissa tarjolla oleva erityyppinen asiantuntemus voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin.

This modular approach would be a logical development of the current system, where certain teams are available in most Member States to be deployed at short notice. It has the additional benefit of allowing full advantage to be taken of the different types of expertise that are available in the Member States.

Yksiköiden kehittäminen olisi myös tärkeä toimenpide katastrofivalmiuden kansainvälisen kapasiteetin vahvistamiseksi, ja niiden avulla EU voisi tuottaa ennalta määriteltyjä pelastuspalvelutoimien paketteja EU:n ulkopuolisille maille. Yksiköihin perustuvaa toimintamallia kehitettäessä on huomiota kiinnitettävä siihen, että varmistetaan että se on yhdenmukainen YK:ssa kehitettyjen yksiköiden ja säännösten kanssa ja että ne täydentävät toisiaan.

The development of modules would also be an important measure to strengthen the international capacity for disaster response, and would allow the EU to contribute specific pre-defined packages of civil protection assistance in third countries. In the development of the modular approach, attention will be given to ensuring compatibility and complementarity with modules and standards developed in the framework of the UN.

Koulutus ja harjoitukset

Training and exercises

Koulutuksella ja harjoituksilla lisätään yhteentoimivuutta ja kehitetään yhteistä toimintakulttuuria. Tämän alan nykyisiä toimia on edelleen kehitettävä ja tarvittaessa tehostettava. Tässä yhteydessä voidaan järjestää erityiskoulutusta ja -harjoituksia tietyistä aiheista (esimerkiksi arviointimenetelmistä) tai tietyille kohderyhmille. Vastaavia tehtäviä hoitavien sotilasosapuolten osallistumista koulutukseen ja harjoituksiin olisi rohkaistava siviili- ja sotilastoimien yhteentoimivuuden edistämiseksi. Yhdenmukaisuutta ja yhteisvaikutusta nykyisten YK:n ja Punaisen Ristin järjestelmissä toteutettavien koulutustoimien kanssa tutkitaan yhteisen toimintakulttuurin ja yhteentoimivuuden edistämiseksi. Osallistumista toisten järjestöjen järjestämään koulutukseen rohkaistaan.

Training courses and simulation exercises assist in enhancing interoperability and developing a common intervention culture. Current efforts in this field need to be further developed and, where necessary, intensified. This may include special training and exercises on specific issues (e.g., assessment methodologies) or for specific target groups. Participation of military counterparts in training courses and exercises should be encouraged to promote civil-military interoperability. Coherence and synergies with existing training efforts in the UN and Red Cross systems will be explored in order to foster a common operational culture and interoperability. Cross-participation in exercises will be encouraged.

3.2 Analysointi ja tarpeiden arviointi

3.2. Analysis and assessment of needs

Varhaisvaroitus ja analysointi

Early warning and analysis

Arvokasta aikaa voidaan säästää vahvistamalla MIC-keskuksen ja nykyisten EU:n ja YK:n varhaisvaroitus- ja päivystysjärjestelmien välistä yhteyttä. Keskuksen on saatava kaikki saatavilla olevat luonnonkatastrofeja koskevat varoitukset, jotta se voi määritellä nopeasti, voisivatko katastrofit johtaa avun tarpeeseen, ja lyhentää näin pelastuspalveluoperaation valmisteluun tarvittavaa aikaa.

Valuable time can be gained by reinforcing the links between the MIC and early warning and duty systems existing at EU and UN level. The centre needs to receive all available alerts for natural disasters in order to determine swiftly whether they could lead to a request for assistance and reduce the time needed to prepare a civil protection intervention.

Keskuksen pitäisi myös kyetä jatkuvasti seuraamaan katastrofeihin liittyviä kehityssuuntauksia hyödyntämällä saatavissa olevat tietolähteet mahdollisimman hyvin.[11] Uudet kehityssuuntaukset ja keskuksen saapuvat raportit on analysoitava jatkuvasti, jotta niiden mahdolliset vaikutukset ja mahdolliset pelastuspalveluntarpeet voidaan arvioida. Tähän työhön antavat olennaisen panoksensa Euroopan tasolla käytettävissä olevat tieteen ja tekniikan resurssit, muun muassa tieto- ja seurantajärjestelmät.

The MIC should also be in a position to continuously monitor developments relevant to disasters, making maximum use of all available information sources[11]. New developments and incoming reports need to be analysed immediately in order to determine their potential impact and evaluate the possible civil protection needs. The scientific and technological resources available at European level, including information and surveillance systems, will provide an essential contribution to this work.

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi seuranta- ja tiedotuskeskuksella on oltava todellinen ympäri vuorokauden toimiva päivystysjärjestelmä[12], jolla taataan välitön reagoiminen hätätilanteisiin, sekä varalla riittävästi henkilöstöä, jotta varmistetaan riittävät henkilöresurssit tapahtuman kaikissa vaiheissa.

In order to do so, the MIC will need to ensure a genuine ‘around the clock’ duty system[12], thus assuring immediate reaction to emergencies, with sufficient staff as back-up to ensure adequate staffing at all stages of an event.

Paikan päällä suoritettavan tarpeiden arvioinnin tehostaminen

Strengthening the on site assessment of needs

Hiljattaisen tsunamikatastrofin yhteydessä saaduista kokemuksista keskeinen oli se, että on lisättävä arviointikapasiteettia katastrofin tapahtumapaikalla sellaisten erityistarpeiden tunnistamiseksi, joihin pelastuspalvelu on erikoistunut. Arvioijat työskentelevät luonnollisesti läheisessä yhteistyössä ECHO:n humanitaarisen avun kenttäyksiköiden sekä YK:n ja muiden arviointiryhmien kanssa paikan päällä toistensa työtä täydentäen. EU:n uudella pelastuspalvelutarpeen arviointikapasiteetilla olisi vahvistettava nykyistä maailmanlaajuista kapasiteettia sekä yhdenmukaistamalla EU:n toimia YK:n toimien kanssa että lisäämällä unionin kapasiteettia.

One of the key lessons emerging from the recent tsunami disaster is the need to reinforce the assessment capacity at the scene of a disaster in order to identify specific needs in matters in which civil protection is specialised. Such capacity will obviously operate in close cooperation and complementarity with ECHO humanitarian emergency response field teams as well as with UN and other assessment teams on site. A reinforced EU civil protection needs assessment capacity should be designed to reinforce existing global capacity both by streamlining the EU contribution to UN efforts and by developing additional capacity within the Union.

Seuranta- ja arviointikeskuksen olisi tulevaisuudessa kyettävä lähettämään yksittäisten asiantuntijoiden sijasta pieniä noin 5 henkilön arviointiryhmiä katastrofin voimakkuuden mukaan. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava keskukselle ennakkoon kaikki asiantuntijat, jotka ne voivat antaa käytettäväksi lyhytkestoisiin operaatioihin, ja vahvistettava kyseisten asiantuntijoiden käytettävissäolo aivan katastrofin alkuvaiheissa.

Depending on the magnitude of the disaster, the MIC should in future be capable of sending out small assessment teams of approximately 5 members rather than individual experts. This requires that Member States inform the MIC in advance of all experts they can make available for short-term missions and that they confirm the availability of these experts in the very early stages of an emergency.

Lisäksi on tarkasteltava arviointimenetelmiä ja -normeja ottaen huomioon YK:n ja muiden tahojen kehittämät hyväksytyt menetelmät ja normit. Tarkoituksena on kehittää johdonmukainen toimintamalli pelastuspalvelutarpeiden arvioimiseksi mekanismin puitteissa.

Moreover, the assessment methodologies and standards need to be reviewed, taking into account accepted methodologies and standards developed by the UN and others, in order to develop a consistent approach to the assessment of civil protection needs in the framework of the Mechanism.

Arvioinnin laatua voidaan edelleen kohentaa antamalla arviointiasiantuntijoille erityiskoulutusta. Koulutuksessa käsiteltäisiin etenkin arviointimenetelmiä ja -normeja sekä koordinaatiota YK:n, ECHO:n, IFRC:n ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

The quality of the assessment can be further improved by specific training for assessment experts. The training would focus in particular on coordination with UN, ECHO, IFRC and other experts and on assessment methodologies and standards.

Kuten neuvosto sopi 4. lokakuuta 2004, komissio kehittää lisäksi yhteiset tunnukset, joiden avulla voidaan tunnistaa mekanismin puitteissa paikan päällä työskentelevät henkilöt. Tämä kehittää EU:n pelastuspalvelujoukkojen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää EU:n toiminnan näkyvyyttä katastrofipaikalla.

Finally, as already agreed by the Council on 4 October 2004, the Commission will develop common insignia to identify personnel on site as part of the Mechanism. This will help develop a sense of belonging to an EU civil protection force and create a more visible EU presence on the scene of a disaster.

3.3 Koordinoinnin tehostaminen

3.3. Enhanced coordination

Neuvosto pyysi komissiota ehdottamaan keinoja, joilla voitaisiin parantaa jäsenvaltioiden avustustoimien koordinointia sekä silloin, kun avustustoimet toteutetaan unionin itsenäisenä operaationa, että silloin, kun ne toteutetaan unionin kollektiivisena panoksena jonkin muun järjestön johtaman operaation puitteissa.

The Council has asked the Commission to propose ways to improve the coordination of the contributions of Member States, both as an autonomous Union operation and as a collective contribution by the EU to an operation led by another organisation.

Unionin koordinoidut pelastuspalvelutoimet

Providing European civil protection assistance in a coordinated way

Todellinen EU:n yhteinen toiminta edellyttää, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä mekanismin kautta. Toiminta Etelä-Aasian kriisissä osoitti, että jäsenvaltioiden toimintamallien välillä on huomattavia eroja. Jotta kaikki mekanismin tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää, tarvitaan selkeä sitoumus Euroopan tason yhteistyöhön Yhdistyneiden Kansakuntien ja katastrofista kärsineen maan tueksi.

Above all, a fully concerted response from the EU requires that Member States work together through the Mechanism. The response to the South Asia emergency revealed sharp differences in the approaches of the Member States. A firm commitment to work together at European level – in support of the United Nations and the affected country – is needed to allow the full potential of the Mechanism to be reached.

Pyrkimys EU:n ja YK:n toimien täydentävyyteen ja koordinaatioon

Pursuing complementarities and coordination with the United Nations

Toimiessaan unionin ulkopuolisissa maissa EU:n on kyettävä täydentämään kansallisten ja paikallisten viranomaisten toimenpiteitä ja antamaan kattava panos YK:n koordinoimaan maailmanlaajuiseen avustustoimintaan. EU:n ulkopuolella toteutettavissa toimissa tunnustetaan täysin YK:n OCHA:n johtava asema. Etelä-Aasian katastrofin aikana mekanismi on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä YK:n OCHA:n ja sen paikan päällä olevan henkilöstön kanssa. Nykyistä YK:n kanssa toteutettavaa yhteistyötä ja koordinaatiota, joka perustuu vuonna 2004 tehtyyn sopimukseen[13], kehitetään edelleen kaikilla katastrofiavun tärkeimmillä toiminta-aloilla sekä paikanpäällä että päätoimipaikoissa. Komissio varmistaa, että YK:n OCHA:n kanssa tehty sopimusta noudatetaan, jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevien resurssien maksimaalinen käyttö ja koordinoidut toimet EU:n ulkopuolisissa maissa tapahtuvissa katastrofeissa.

When intervening in third countries, the Union must be able to supplement efforts undertaken by the national or local authorities and provide a comprehensive contribution to the international relief effort coordinated by the UN. For interventions outside the EU, the lead role of UN OCHA in coordination is fully recognised. Throughout the South Asia disaster, the Mechanism has worked in close consultation with UN OCHA and its staff on site. Existing cooperation and coordination with the UN, based on the agreement reached in 2004[13], will be further developed in all key operational areas of disaster response, both on site and at headquarters. The Commission will ensure full implementation of the agreement with UN OCHA in order to maximise the use of available resources and ensure a coordinated response to disasters in third countries.

Pyrkimys pelastuspalvelutoimien ja humanitaarisen avun koordinaatioon ja toimien täydentävyyteen

Pursuing complementarities and coordination with humanitarian aid

Monissa katastrofitilanteissa pelastuspalvelutoimilla tarjotaan humanitaarista apua ja edistetään laajempaa humanitaarista apua. Näin ollen on elintärkeää varmistaa, että pelastuspalvelutoimet koordinoidaan läheisessä yhteistyössä humanitaarisen avun toimijoiden kanssa kaikissa operatiivisen avun vaiheissa.

In many disaster situations, civil protection intervenes in response to humanitarian needs and contributes to the wide humanitarian response. It is therefore essential to ensure that civil protection interventions are closely coordinated with humanitarian aid actors at all stages of the operational response.

Yhteisön tasolla mekanismi työskentelee läheisessä yhteistyössä yhteisön tasolla myös ECHO:n kanssa sekä paikan päällä että päätoimipisteissä, jotta voidaan varmistaa unionin kattavat pelastuspalvelutoimet äkillisissä katastrofeissa. Komission toimintaohjeissa korostetaan jo nyt ja vahvistetaan edelleen EY:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelutoimien yhteisvaikutusta ja toimien täydentävyyttä. Toimissa hyödynnetään niiden erityistehtäviä ja suhteellisia etuja. Jo aloitettua työtä yhteisistä kokemuksista ja suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheen toiminnallisista yhteyksistä jatketaan, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset yhteiset avustustoimet, kun nämä kaksi välinettä mobilisoidaan saman katastrofitilanteen aikana.

At Community level, the Mechanism works closely with ECHO, both on site and at headquarters, to ensure a comprehensive European emergency response to sudden disasters. Commission operating procedures already emphasise and will continue to reinforce synergies and complementarities between EC humanitarian assistance and civil protection, building on their specific roles and comparative advantages. Work already initiated on joint lessons learned and operational linkage from planning to implementation phase will be furthered to ensure a proper joined-up response whenever the two instruments are mobilised for the same disaster.

Operatiivisen suunnitteluvalmiuden parantaminen

Strengthening the operational planning capacity

Seuranta- ja tiedotuskeskuksen operatiivista suunnitteluvalmiutta on lisättävä. Tällöin keskus voisi olla keskeisemmässä roolissa suunniteltaessa ja koordinoitaessa jäsenvaltioiden pelastuspalveluavun kuljetusta, jakelua ja toimittamista sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

The operational planning capacity of the MIC needs to be reinforced. This will allow the Centre to play a more central role in planning and coordinating the transportation, distribution and delivery of Member States’ civil protection assistance both inside and outside the EU.

Paikan päällä toteutettavan koordinoinnin parantaminen

Strengthening on site coordination

EU:n ulkopuolella toteutettavissa operaatioissa on lisättävä sekä päätoimipaikkojen valmiuksia että vastaavasti koordinointivalmiuksia paikan päällä. Unionin pelastuspalvelutoimien koordinaation parantaminen edellyttäisi unionin toimien vahvempaa koordinaatiota paikanpäällä. Tämä vahvistaisi paikallisviranomaisten ja YK:n kapasiteettia koordinoida avustustoimia, koska kaikilla unionin pelastuspalvelutoimilla olisi vain yksi yhteyspiste. Koordinointi voisi sisältää unionin pelastuspalveluavun saapumisen, jakelun ja toimittamisen sekä yhteistyön ulkoisten toimijoiden, kuten YK:n yksiköiden ja paikallisten sekä kansainvälisen kansalaisjärjestöjen kanssa.

For interventions outside the EU, the strengthened capacity at headquarters should be paralleled with an equally strong coordination capacity on site. Improved coordination of European civil protection assistance would require a stronger on-site coordination of the European contribution. This would strengthen the capacity of the local authorities and the UN to co-ordinate relief efforts by ensuring a single point of contact for all EU civil protection assistance. The coordination could cover the arrival, distribution and delivery of European civil protection assistance, as well as coordination with external actors, including UN agencies, local and international NGOs.

Toimien koordinointi vastaavia tehtäviä hoitavien sotilaallisten osapuolten kanssa

Coordination with military counterparts

Pelastuspalvelutoimien tukena toteutettavan sotilaallisten voimavarojen käytön on perustuttava asianmukaisiin kansainvälisiin sääntöihin, erityisesti vuoden 1994 suuntaviivoihin sotilas- ja siviilipuolustusvoimien käytöstä katastrofiavussa (niin sanotut Oslon suuntaviivat) ja YK:n vuoden 2003 suuntaviivoihin sotilas- ja siviilipuolustusvoimien käytöstä monisyisissä hätätilanteissa. Näiden voimavarojen käytössä on myös kunnioitettava YK:n yleistä koordinointitehtävää, jos YK on paikan päällä.

The use of military resources in support of civil protection operations outside the EU must be based on the relevant international rules, notably the Guidelines of 1994 on the Use of Military and Civil Defence Assets (MCDA) in Disaster Relief (the so-called Oslo Guidelines) and the UN Guidelines on the Use of MCDA in Complex Emergencies of 2003, and must respect the overall coordination role of the UN, where present.

Tsunamin aiheuttama hätätila on kuitenkin tuonut korostetusti esiin sotilasresurssien tarjoamat mahdollisuudet suurkatastrofien hoidossa ja tarpeen varmistaa, että koordinointia kyseisiä tehtäviä hoitavien sotilasosapuolten kanssa parannetaan. Kun sotilaallisten voimavarojen käyttö on tarpeen ja asianmukaista kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, mekanismin on kyettävä hyödyntämään sotilaallisia välineitä siviilitoimien tukena.

The tsunami emergency has nevertheless highlighted the potential value of military assets in major disasters and the need to ensure better coordination with military counterparts. Where the use of military assets is necessary and appropriate under international guidelines, the Mechanism must be in a position to rely on military means to support its civilian assistance efforts.

On syytä muistaa, että neuvosto hyväksyi 17. toukokuuta 2004 yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sotilastietokannan saattamista mekanismin käyttöön. Säännöt kattavat menettelyt, jotka koskevat sotilaallisten voimavarojen käyttöä unionin sisällä tapahtuvissa terroristihyökkäyksissä. Sääntöjen mukaan mekanismin on toimitettava kaikki avustuspyynnöt eteenpäin tätä varten nimetyille kansallisille pelastuspalvelun yhteyspisteille, jotka antavat vastauksissaan tietoa sotilaallisten voimavarojen saatavilla olosta. Samanlaisia menettelyjä olisi vahvistettava muihin katastrofityyppeihin sovellettaviksi, jotta sotilaalliset voimavarat saadaan tarvittaessa käyttöön entistä nopeammin ja tarkoituksenmukaisemmin.

It is recalled that the Council adopted on 17 May 2004 the modalities for making the military database available to the Mechanism. These include procedures for the use of military means in the framework of the Mechanism in case of terrorist attacks inside the Union. They provide that the Mechanism forwards all requests for assistance to the designated national civil protection contact points, which will then facilitate answers on the availability of military assets and capabilities in their response to requests for assistance. Similar procedures should be adopted for other types of disasters so that military means can be mobilised more quickly and usefully in case of need.

EU:n sotilaallisten voimavarojen käytettävyyttä voidaan myös parantaa hyödyntämällä tehokkaammin EU:n sotilaallisia voimavaroja koskevaa tietokantaa. Komission tiedonannossa katastrofien ja kriisien edellyttämien EU:n valmiuksien vahvistamisesta[14] ehdotetaan, miten siviili-sotilasyksikkö edistäisi tämän tavoitteen toteutumista.

Access to EU military assets can also be improved through better use of the EU database of military assets. The Commission Communication ‘Reinforcing EU Disaster and Crisis Response’[14] outlines how the development of specific planning scenarios with the Civil-Military Cell would also contribute to this objective.

Komission sisäisen koordinaation parantaminen

Strengthening coordination inside the Commission

Etelä-Aasiasta saadut kokemukset korostivat komission yksiköiden välisen koordinaation merkitystä. Komissio ilmoitti 20. lokakuuta 2004 ARGUS-järjestelmän ja keskitetyn hätäkeskuksen perustamisesta.[15] Komissio tutkii myös aktiivisesti sisäisiä menettelyjään sen varmistamiseksi, että se voi toimia hätätilanteessa tehokkaimmalla ja yhdenmukaisimmalla tavalla.

Experience in South Asia has highlighted the importance of coordination between the Commission services. On 20 October 2004, the Commission announced the creation of ARGUS and a Central Crisis Centre[15]. The Commission is also actively examining its internal procedures to ensure that, during an emergency, it can respond in the most effective and coherent manner.

Kuljetusten rahoittaminen

Financing transportation

Unionin pelastuspalveluavun koordinoinnin parantaminen edellyttää myös mahdollisuutta hyödyntää kaikki käytettävissä oleva apu, jotta hätätilasta kärsivän maan tarpeisiin voidaan vastata. Kuten tsunamin aiheuttama hätätila osoitti, unionin pelastuspalveluavun kuljetuskapasiteettia on selvästi tarpeen lisätä. Mekanismin perustamisesta tehty neuvoston päätös mahdollistaa jo, että MIC-keskus voi avustaa pelastuspalveluavun kuljettamisessa katastrofipaikalle. Jos ehdotettu valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusväline hyväksytään, se mahdollistaisi osallistumisen pelastuspalveluavun kuljetuskustannuksiin EU:n alueella tai mekanismiin osallistuvien valtioiden alueella tapahtuvissa katastrofeissa aikana.[16] Ehdotetusta vakausvälineestä voidaan korvata pelastuspalveluavun kuljetuskustannuksia EU:n ulkopuolisiin maihin.

Better coordination of European civil protection interventions also requires the possibility to make use of all available assistance to meet the needs of the affected country. As experience during the tsunami emergency demonstrated, there is a clear need to enhance the transportation capacity for European civil protection assistance. The Council Decision establishing the Mechanism already allows the MIC to facilitate transportation of civil protection assistance. The proposed Rapid Response and Preparedness Instrument, if adopted, would enable a contribution to be made to the costs of such transportation for disasters in the EU or in countries participating in the Mechanism[16]. The costs associated with transportation of civil protection assistance to countries outside the EU are addressed in the proposed Instrument for Stability.

3.4 YUTP:n tarpeiden huomioon ottaminen

3.4. Ensuring the Mechanism serves the needs of the CFSP

Feirassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto mainitsi, että pelastuspalvelu on yksi ensisijaisista aloista, joilla EU:n siviilikriisinhallintakapasiteettia olisi vahvistettava. Yhteisön pelastuspalvelumekanismilla on keskeinen osa tämän kapasiteetin rakentamisessa. Komissio muistuttaa mieliin 29. syyskuuta 2003 annetun yhteisen julistuksen, jossa vahvistetaan menettelyt, joiden mukaan mekanismia käytetään yhteisen ulko- ja tuvallisuuspolitiikan toimissa. Komissio jatkaa työtä neuvoston kanssa sen varmistamiseksi, että mekanismi vastaa täysimääräisesti YUTP:n tulevien toimien tarpeita.

The Feira European Council identified civil protection as one of the priority areas in which EU capacity for civilian crisis management should be strengthened. The Community Civil Protection Mechanism plays a central role in building up this capacity. The Commission recalls the Joint Declaration of 29 September 2003, which sets out procedures for the use of the Mechanism in CFSP operations. The Commission will continue to work with the Council to ensure that the Mechanism fully meets the needs of future operations under the CFSP.

3.5 EU:n kansalaisille annettavan avun parantaminen

3.5. Improved assistance to EU citizens

Neuvosto korosti tarvetta parantaa EU:n kansalaisille annettavaa apua EU:n ulkopuolella tapahtuvien katastrofien yhteydessä ja peräsi keskustelua siitä, mitkä tehtävät voitaisiin hoitaa nykyisten välineiden avulla.

Finally, the Council also highlighted the need to improve assistance to European citizens affected by disasters outside the EU and called for discussion of the role which could be played by existing instruments in this respect.

Etelä-Aasiasta saatu kokemus on osoittanut, että pelastuspalvelun ja edustustojen viranomaisten välinen yhteistyö voi hyödyttää molempia osapuolia unionin ulkopuolella toimittaessa. Koska mekanismilla on jäsenvaltiot ympäri vuorokauden yhdistävä verkosto, se voi antaa hyödyllistä operatiivista apua etenkin vaihtamalla tietoja kaikkien jäsenvaltioiden uhrientunnistusryhmistä sekä kotiinkuljetus- ja (sairaiden) evakuointitarpeista. Lisäksi seuranta- ja tiedotuskeskus kehotti jäsenvaltioita hyödyntämään pelastuspalveluapua tuovia lentokoneita EU:n kansalaisten kotiinkuljettamisessa koneiden paluumatkalla, jolloin yhdistettäisiin perinteinen pelastuspalveluapu ja konsuliyhteistyö. Komissio on valmis antamaan mekanismin käytettäväksi vastaavissa uusissa tehtävissä silloin, kun se on asianmukaista ja hyödyllistä.

Experience in South Asia has shown that cooperation between civil protection and consular authorities can be mutually beneficial when intervening outside the Union. Through its 24/24 hours network linking the Member States’ administrations, the Mechanism can provide useful operational assistance, in particular by exchanging information on victim identification teams, repatriation and (medical) evacuation needs of all Member States. Moreover, the MIC encouraged Member States to make use of the aircraft bringing civil protection assistance to repatriate European citizens on their return, thus building a bridge between traditional civil protection assistance and consular cooperation. Where appropriate and useful, the Commission is ready to make the Mechanism available for such new tasks.

4. Pidemmän aikavälin toimet Euroopan unionin pelastuspalvelukapasiteetin kehittämiseksi

4. Longer term actions to develop the European Union’s civil protection capability

Neuvosto on pyytänyt komissiota tekemään ehdotuksia, jotta unioni voisi parantaa pelastuspalvelutoimiaan laadullisesti ja vahvistaa kapasiteettiaan. Tammikuun 31. päivänä 2005 hyväksytyssä EU:n toimintasuunnitelmassa mainitaan kysymykset, joita on tarkasteltava EU:n nopeiden avustustoimien kapasiteettia perustettaessa. Näitä kysymyksiä ovat resurssien yhdistäminen, suhteet seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja ECHO:n sekä jäsenvaltioiden välillä (esim. online-tietojärjestelmän avulla), pelastuspalveluoperaatioita tukevien sotilaallisten voimavarojen koordinointi ja paikan päällä luotavat koordinaatiorakenteet.

The Council has requested the Commission to formulate proposals enabling the Union to take a qualitative step forward in its civil protection activities and to develop stronger capacities. The EU Action Plan of 31 January 2005 identifies the specific issues to be considered, including the pooling of resources, relations with the MIC and ECHO and between Member States (e.g., via an online information system), coordination of military resources to support civil protection interventions and the coordinating structures to be put in place on site.

Mekanismi on osoittanut kykenevänsä saamaan pelastuspalveluavun nopeasti liikkeelle hyvin erilaisissa tilanteissa, ja se voi olla osa koko EU:n nopeiden toimien kapasiteettia. Edellä esitettyjen parannusten lisäksi mekanismiin ehdotetaan rakenteellisia uudistuksia, joilla lisätään sen toimintavalmiutta.

The Mechanism, which has proved capable of mobilising civil protection assistance quickly in a wide range of situations, can contribute to the overall EU rapid response capability. In addition to the improvements suggested above, structural reforms of the Mechanism are proposed to strengthen its response capacity.

4.1 Pelastuspalveluresurssien yhdistäminen

4.1. Pooling civil protection resources

Yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta tehdyssä voimassaolevassa neuvoston päätöksessä säädetään, että jäsenvaltiot voivat yhdistää pelastuspalveluresurssinsa Euroopan tasolla. Kuten edellä mainittiin, skenaarioihin perustuvan valmiuksien arvioinnin avulla jäsenvaltiot voivat tunnistaa mekanismin kautta saatavilla olevien nykyisten pelastuspalveluvalmiuksien puutteet.

The existing Council Decision establishing the Community Civil Protection Mechanism enables the Member States to pool civil protection resources on a European scale. As mentioned above, the scenario-based assessment of capabilities will enable Member States to identify shortcomings in the current civil protection assistance capacity available through the Mechanism.

Jos jäsenvaltioiden yhdistetyt voimavarat eivät ole riittävät mahdollisiin tarpeisiin vastaamiseksi, pelastuspalvelun lisävalmiuksia on kehitettävä edelleen kansallisella tasolla, jotta resurssien yhdistämistä Euroopan tasolla saadaan parannettua. Tämä edellyttää selkeää oikeusperustaa samoin kuin jäsenvaltioiden halukkuutta saattaa pelastuspalveluresurssejaan entistä laajemmin muiden maiden käytettäväsi ja jakaa tietoa näistä resursseista.

Where the combined national assets and capabilities are not sufficient to meet the possible needs, further steps need to be taken to develop additional civil protection capabilities at national level or to ensure better pooling of resources at European level. This requires a clear legal basis and a willingness of Member States to make more civil protection resources available for assistance to other countries and to share information on these resources.

Vuonna 2005 annetaan ehdotus mekanismia koskevan neuvoston päätöksen muuttamiseksi. Uudella säädöksellä olisi luotava perusta määrällisten tavoitteiden luomiseksi Euroopan tasolla käytettävissä oleville pelastuspalveluresursseille, joilla avustetaan tarvittaessa EU:n jäsenvaltioita ja EU:n ulkopuolisia maita.

The new instrument amending the Council Decision on the Mechanism, to be proposed in 2005, should provide a basis for the establishment of quantitative targets for the civil protection resources available at European level to assist Member States and third countries in need.

4.2 Kohti ennakoivaa lähestymistapaa

4.2. Towards a pro-active approach

EU:n ulkopuolella toteutettavista operaatioista saadut kokemukset osoittavat, että arvokasta aikaa voi kulua hukkaan katastrofin tapahtumahetken ja virallisen avunpyynnön saapumisen välillä.

When it comes to interventions outside the EU, recent experience shows that valuable time can be lost between the occurrence of the disaster and the receipt of a formal request for assistance.

Seuranta- ja tiedotuskeskuksen analyysivalmiuksia lisäämällä voidaan soveltaa aiempaa ennakoivampaa toimintamallia silloin, kun katastrofista saadaan tieto. Seuranta- ja tiedotuskeskuksella olisi tulevaisuudessa oltava valtuudet tiedottaa unionin ulkopuoliselle maalle komission edustuston tai lähetystön, paikalla olevien yhteisön asiantuntijoiden tai muiden diplomaattisten kanavien välityksellä mahdollisuudesta pyytää apua aina silloin, kun pelastuspalveluavun selkeä tarve tulee esiin. Näin voidaan osaltaan pienentää viivettä katastrofitapahtuman ja avun perille saamisen välillä. Jos katastrofista kärsivä maa kieltäytyy pyytämästä apua, asia jää siihen.

The strengthening of the analytical capacity of the MIC can pave the way for a more pro-active approach when learning of disasters. In the future, the MIC should be mandated to inform a third country – through EC Delegations, EC experts on site or other diplomatic channels – of the possibility of requesting assistance whenever there is a clear need for civil protection assistance. This will help minimising the delay between the occurrence of a disaster and the delivery of assistance. If the affected country declines to request assistance, no further steps can be taken.

4.3 Valmiusyksiköt

4.3. Standby modules

Nykyisin kukin jäsenvaltio päättää tapauskohtaisesti ja vapaaehtoisesti, kykeneekö se antamaan pyydettyä pelastuspalveluapua. Tämän järjestelmän vuoksi unionin pelastuspalvelun avustustoiminnan nopeus riippuu kansallisesta päätöksenteosta 25 jäsenvaltiossa.

Today, each Member State decides on an ad hoc and voluntary basis whether or not it is in a position to provide the requested civil protection assistance. This system makes the speed of European civil protection assistance dependent on national decision-making in 25 Member States.

Tulevaisuudessa jäsenvaltiot voisivat kohdassa 3.1 kuvatun yksiköihin perustuvan toimintamallin mukaisesti edetä asiassa sopimalla, että ne pitävät muutamia avainyksiköitä jatkuvassa valmiudessa unionin pelastuspalveluoperaatioita varten. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat - ennen mahdollista hätätilaa - päästä poliittiseen sopimukseen siitä, että ne mobilisoivat nämä pelastuspalvelun valmiusyksiköt aina, kun asianmukainen EU:n viranomainen pyytää niiden välitöntä toimintaa. Näin varmistettaisiin, että muutamat avainyksiköt ovat aina valmiina lähtemään, ja vähennettäisiin huomattavasti aikaa, joka tarvitaan pelastuspalvelun avustustoiminnan liikkeelle saamiseen.

In the future, based on the modular approach described in section 3.1, Member States could take an additional step by agreeing to keep a small number of key modules on permanent standby for European civil protection interventions. Moreover, Member States could reach a political agreement – in advance of any emergency – to mobilise these standby civil protection modules whenever the appropriate European authority requests their immediate deployment. This would ensure that a few key modules are at all times ready to be sent and significantly shorten the time needed for the mobilisation of civil protection assistance.

Vaikka jäsenvaltiot suostuisivat ennakkoon kyseisten ryhmien lähettämiseen unionin pyynnön saavuttua, voitaisiin vahvistaa säännökset sellaisia tilanteita varten, joissa kansallinen tarve menee kansainvälisen tarpeen edelle. Jäsenvaltioiden ryhmät voisivat esimerkiksi jakaa taakkaa pitämällä yhdessä tietyt avainyksiköt valmiudessa ja varmistaa näin kyseisten yksiköiden jatkuvan valmiuden Euroopan tasolla.

Although Member States would agree in advance to send these teams upon receipt of a European request, provision could be made for situations of overriding national need. Groups of Member States could for instance share the burden of keeping certain key modules on standby, thus ensuring their permanent availability at European level.

Yksiköiden pitää olla nopeasti toimintavalmiita ja täysin omillaan toimeen tulevia. Jäsenvaltioiden kanssa pitäisi päästä selkeään sopimukseen yksiköiden käyttöä koskevista ehdoista. Yksiköt muodostaisivat unionin kunkin pelastuspalveluoperaation ydinjoukon, ja niiden yhteentoimivuus voitaisiin varmistaa harjoitusten ja koulutuksen kautta. Ne olisivat tällaisina EU:n pelastuspalvelujoukkojen todellinen ydin.

These units need to be rapidly deployable and fully self-sufficient. Clear agreement should be reached with the Member States on the terms and conditions of their deployment. The interoperability of these units, which would constitute the core of each European civil protection intervention, can be ensured through exercises and training. As such, they would effectively be the nucleus of a European civil protection force.

4.4 Logistisen perustan vahvistaminen

4.4. Reinforcing the logistical basis

Mekanismilla tulisi olla asianmukaiset logistiset välineet. Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineestä säädetään mahdollisuudesta korvata sellaisten tarvikkeiden vuokrauskustannukset, jotka ovat välttämättömiä EU:n nopeiden avustustoimien toteuttamiseksi ja joita ei ole saatavilla jäsenvaltioissa. Esimerkkinä tällaisista välineistä voitaisiin mainita lentokoneet tai välineet metsäpalojen sammuttamista varten kesäkuukausina. EU:n ulkopuolella toteutettavien avustustoimien osalta on tutkittava synergiamahdollisuuksia YK:n, ja erityisesti YK:n yhteisen logistiikkakeskuksen (UN Joint Logistics Centre) ja YK:n katastrofiapukapasiteetin keskusrekisterin (UN Central Register for Disaster Management Capacities) kanssa.

The Mechanism should be provided with the appropriate logistical means. The proposal for a Council Regulation Establishing a Rapid Response and Preparedness Instrument provides the possibility to finance the costs of hiring equipment that is necessary to ensure a rapid European response and which cannot be obtained from the Member States. Examples could include aircraft or equipment to combat forest fires during the summer months. For interventions outside the Union, possible synergies with the UN need to be explored, in particular with the UN Joint Logistics Centre (UN JLC) and the UN Central Register for Disaster Management Capacities.

Komissio ehdottaa tiedonannossaan katastrofien ja kriisien edellyttämien EU:n valmiuksien vahvistamisesta[17] toteutettavuustutkimusta yhteisen logistiikkaperustan luomista EU:n ulkopuolella toteutettaville suoraan hallinnoitaville toimille.

In its Communication on Reinforcing EU Disaster and Crisis Response[17], the Commission has proposed a feasibility study into the establishment of a common logistical platform for directly managed operations outside the EU.

4.5 Katastrofiavun kansainvälisen koordinaation edistäminen

4.5. Promoting international coordination of disaster response

Yhteisön mekanismin tehtävänä on helpottaa pelastuspalveluavun mobilisointia 30 Euroopan maasta. Sillä on käytössään laajat hätävalmiudet. Yleisen katastrofiavun lisäksi on käytössä laajat tekniset valmiudet puhdistusvälineistä erityispalonsammutuskalustoon. Tämä apu täydentää arvokkaalla tavalla muuta kansainvälistä katastrofiapua erilaisissa hätätilanteissa.

Mandated to facilitate the mobilisation of civil protection assistance from 30 European countries, the Community Mechanism has access to a vast range of response capabilities. In addition to general disaster relief, these include a unique set of advanced technical capabilities, ranging from decontamination kits to specialised fire fighting equipment. This assistance can provide a valuable complement to other international humanitarian relief efforts in various types of disasters.

EU:n pelastuspalvelutoimien lisäarvon perusteella ja YK:n johtavan aseman tukemiseksi yhteisön mekanismin tavoitteena olisi oltava kansainvälisen koordinaation tehostaminen, jotta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla käytettävissä olevat resurssit ja edistää täysin koordinoitujen avustustoimien toteuttamista EU:n alueen ulkopuolella. Tähän sisältyisivät katastrofialueen koordinaation ja avun tarpeen arviointiin liittyvien toimintaohjeiden laatiminen ja kehittäminen. Tämä edellyttää mekanismin kansainvälisen roolin lisäämistä siten, että toimet koordinoidaan läheisessä yhteistyössä YK:n OCHA:n kanssa ja ottaen huomioon muiden kansainvälisten järjestöjen mandaatit.

Building upon the added value of European civil protection assistance and in support of the lead role of the UN, the Mechanism should aim at enhancing international coordination in order to maximise the use of available resources and facilitate a fully coordinated response to disasters in third countries. This would include contributing to the development and refinement of operational procedures for on site coordination and needs assessment. It would require a more active international role for the Mechanism, based upon close coordination with UN OCHA and taking proper account of the mandates of other international organisations.

5. Päätelmät

5. Conclusion

Tämän tiedonannon jaksossa 3 on esitelty toimenpiteitä, jotka voidaan toteuttaa nopeasti mekanismin toimintakyvyn parantamiseksi. Jaksossa 4 on joukko ehdotuksia mekanismin kehittämiseksi edelleen. Nämä edellyttävät mekanismista tehdyn neuvoston päätöksen muuttamista.

Section 3 of this Communication has identified measures that can be taken quickly to improve the performance of the Mechanism. Section 4 makes a set of proposals for the future development of the Mechanism which will require an amendment of the Council Decision on the Mechanism.

Kaikilla näissä osioissa tehdyillä ehdotuksilla on taloudellisia vaikutuksia. Valmiustoimet ja EU:n alueen toimet kuuluvat komission 6. huhtikuuta 2004 hyväksymän valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen perustamista koskevan ehdotuksen soveltamisalaan[18]. EU:n ulkopuolella toteutettavat toimet kuuluvat vakausvälineen[19] soveltamisalaan. On huomioita, että neuvosto ei ole vielä hyväksynyt näitä välineitä.

The proposals made under each of these sections have financial implications. Preparedness activities and actions within the EU are covered by the proposal for a Rapid Response and Preparedness Instrument that was adopted by the Commission on 6 April 2005[18]. Actions outside the EU will be covered by the Stability Instrument[19]. It is to be noted that these instruments are still to be adopted by the Council.

Näiden ehdotusten henkilöresurssivaikutuksia käsitellään vuotuisten määrärahojen jaon yhteydessä. Määrärahat jaetaan poliittisella tasolla määriteltyjen prioriteettien mukaisesti. Valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineestä annetun ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä on yksityiskohtainen selvitys edellä mainittujen toimien toteuttamisen edellyttämistä määrärahoista. Ehdotettujen toimien laajuutta saatetaan joutua arvioimaan uudelleen, jos tarvittavia varoja ei saada käyttöön kokonaisuudessaan.

The human resources implications of these proposals will be addressed in the context of the annual allocation exercise matching resources allocation with priorities defined at political level. A detailed breakdown of the overall resources needed to carry out the activities described above is provided in the financial statement attached to the proposal for a Rapid Response and Preparedness Instrument. To the extent that these needs are not fully met it may be necessary to review the extent of the activities proposed.

Komissio pyytää neuvostoa ja Euroopan parlamenttia tukemaan tässä tiedonannossa esitettyjä suuntaviivoja ja ehdotuksia.

The Commission invites the Council and the European Parliament to endorse the orientations set out in this Communication and to give their support to the proposals it contains.

[1] KOM(2005) 113 lopullinen, 6.4.2005

[1] COM(2005) 113, 6.4.2005.

[2] Euroopan parlamentin päätöslauselma Intian valtameren äskettäisestä tsunamikatastrofista, 13. tammikuuta 2005

[2] European Parliament Resolution on the recent tsunami disaster in the Indian Ocean, 13 January 2005.

[3] Pelastuspalveluja ovat tyypillisesti etsintä- ja pelastustoimet, kiireellinen lääkintäapu, palonsammutus sekä suojan, ruoan ja veden järjestäminen. Katastrofin luonteen mukaan niihin kuuluvat usein myös teknisemmät avustusmuodot, esimerkiksi palonsammutukseen tarkoitetut lentokoneet (metsäpalojen yhteydessä), pumppauskapasiteetti (tulvien yhteydessä), saasteiden torjunta-alukset (öljyvuotojen varalta) sekä havaitsemis- ja puhdistusmenetelmät (kemiallisten, biologisten tai ydinonnettomuuksien yhteydessä)

[3] It typically includes search and rescue, emergency medical assistance, fire fighting, shelter, food and water. Depending on the nature of the disaster, it often also includes more technical types of assistance, such as fire fighting aircraft (in case of forest fires), pumping capacity (floods), ships to combat pollution (oil spills) and detection and decontamination facilities (chemical, biological or nuclear incidents).

[4] EU:n ulkopuolisissa maissa tapahtuvien avustustoimien osalta katso erityisesti yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23. lokakuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/792/EY, Euratom 6 artikla

[4] For interventions in third countries, see in particular Article 6 of the Council Decision of 23 October 2001 establishing a Community mechanism to facilitate reinforced cooperation in civil protection assistance interventions (2001/792/EC, Euratom).

[5] KOM(2005) 124 lopullinen, 6.4.2005

[5] COM(2005) 124, 6.4.2005.

[6] KOM(2005) 108 lopullinen, 6.4.2005

[6] COM(2005) 108, 6.4.2005.

[7] Neuvoston päätös 2001/792/ETY, Euratom.

[7] Council Decision 2001/792/EC, Euratom.

[8] Yhteisön pelastuspalvelun alan toimintaohjelman perustamisesta 9. joulukuuta 1999 tehty neuvoston päätös 1999/847/EY

[8] Council Decision of 9 December 1999 establishing a Community action programme in the field of civil protection (1999/847/EC).

[9] Neuvoston ja komission 29. syyskuuta 2003 antamassa yhteisessä julistuksessa vahvistetaan säännöt mekanismin käytölle YUTP:n kriisinhallintatoimissa

[9] The Joint Council - Commission Declaration of 29 September 2003 sets out specific rules for the use of the Mechanism in CFSP crisis management operations.

[10] Tiedonannossaan katastrofien ja kriisien edellyttämien EU:n valmiuksien vahvistamisesta komissio ehdottaa komission ja EU:n sotilasesikunnan välisen yhteyden vahvistamista, mukaan luettuna virkamiesten siirtäminen siviili-sotilasyksikköön. KOM(2005) 153 lopullinen, 20.4.2005

[10] In its Communication ‘Reinforcing EU Disaster and Crisis Response’, the Commission makes proposals to strengthen the links between the Commission and the EU Military Staff, including the detachment of liaison officers to the Civil-Military Cell - COM(2005) 153, 20.4.2005.

[11] Nykyisiä tietolähteitä ovat esimerkiksi EU:n edustustot ja lähetystöt, RELEX-komentokeskus, ECHO:n komentokeskus ja asiantuntijat, ECURIE-järjestelmä (Euroopan yhteisön säteilyhätätilanteita koskeva nopea tietojenvaihto) sekä muut tahot, esim. GDAS (Global Disaster Alert System), jotka ovat käytettävissä yhteisen tutkimuskeskuksen, tutkimuksen pääosaston kautta ja UNDAC:in hälytysjärjestelmän kautta

[11] Existing information sources include, for instance, the EU delegations, the RELEX crisis room, the ECHO crisis room and experts, ECURIE, facilities, such as GDAS, available through the Joint Research Centre and DG Research and the UNDAC alert system.

[12] Vaikka seuranta- ja tiedotuskeskuksella on tällä hetkellä toimintavalmius 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, se perustuu valmiudessa olevaan henkilöstöön, joka on valmis palvelukseen 30 minuutissa, yhteistyössä turvallisuusasioista vastuussa olevan komission osaston kanssa

[12] At present while the MIC provides a 24 hour, 7 day a week response capacity, this is done on the basis of staff being on standby, ready for service within 30 minutes, in cooperation with the Security Directorate of the Commission.

[13] YK:n OCHA:n ja Euroopan yhteisöjen komission välinen kirjeenvaihto koskien hätätilannevalmiusyhteistyötä (jos hätätilanteestä kärsivässä valtiossa toteutetaan avustustoimia samanaikaisesti), 27.–28. lokakuuta 2004

[13] Exchange of letters between UN OCHA and the Commission of the European Communities concerning their cooperation in the framework of disaster response (in case of simultaneous interventions in a country affected by a disaster), 27-28 October 2004.

[14] KOM(2005) 153 lopullinen, 20.4.2005

[14] COM(2005) 153, 20.4.2005.

[15] KOM(2004) 701 lopullinen, 20.10.2004

[15] COM(2004) 701, 20.10.2004.

[16] KOM(2005) 113 lopullinen, 6.4.2005

[16] COM(2005) 113, 6.4.2005.

[17] KOM(2005) 153 lopullinen, 20.4.2005

[17] COM(2005) 153, 20.4.2005.

[18] KOM(2005) 113 lopullinen, 6.4.2005.

[18] COM(2005) 113, 6.4.2005.

[19] KOM(2004) 630 lopullinen, 29.9.2004.

[19] COM(2004) 630, 29.9.2004.