[pic] | COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES |

FI

Brussels, 10.1.2007

Bryssel 10.1.2007

COM(2007) 1 final

KOM(2007) 1 lopullinen

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN COUNCIL AND THE EUROPEAN PARLIAMENT

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

AN ENERGY POLICY FOR EUROPE

ENERGIAPOLITIIKKA EUROOPALLE

{SEC(2007) 12}

{SEK(2007) 12}

TABLE OF CONTENTS

SISÄLLYSLUETTELO

1. The Challenges 3

1. Haasteet (...)3

1.1. Sustainability 3

1.1. Kestävä kehitys (...)3

1.2. Security of supply 3

1.2. Energian toimitusvarmuus (...)3

1.3. Competitiveness 4

1.3. Kilpailukyky (...)4

2. A Strategic Objective to guide Europe's Energy Policy 5

2. Strateginen tavoite ohjaamaan Euroopan energiapolitiikkaa (...)5

3. The Action Plan 5

3. Toimintasuunnitelma (...)6

3.1. The Internal Energy Market 6

3.1. Energian sisämarkkinat (...)6

3.2. Solidarity between Member States and security of supply for oil, gas and electricity 10

3.2. Solidaarisuus jäsenvaltioiden välillä sekä öljyn, kaasun ja sähkön toimitusvarmuus (...)11

3.3. A long-term commitment to greenhouse gases reduction and the EU Emissions Trading System 11

3.3. Pitkän aikavälin sitoutuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja EU:n päästökauppajärjestelmään (...)12

3.4. Anambitious programme of energy efficiency measures at Community, national, local and international level 11

3.4. Yhteisön tasoisia, kansallisia, paikallisia ja kansainvälisiä energiatehokkuustoimenpiteitä koskeva kunnianhimoinen ohjelma (...)12

3.5. A longer term target for renewable energy 13

3.5. Pidemmän aikavälin tavoite uusiutuville energianlähteille (...)13

3.6. A European Strategic Energy Technology Plan 15

3.6. Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (...)16

3.7. Towards a low CO2 fossil fuel future 16

3.7. Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (...)17

3.8. The future of nuclear 17

3.8. Ydinvoiman tulevaisuus (...)18

3.9. An International Energy Policy that actively pursues Europe's interests 18

3.9. Euroopan etuja aktiivisesti ajava kansainvälinen energiapolitiikka (...)19

3.10 Effective monitoring and reporting 20

3.10. Tehokasta seurantaa ja raportointia (...)21

4. Taking work forward 21

4. Miten tästä eteenpäin? (...)22

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN COUNCIL AND THE EUROPEAN PARLIAMENT

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

AN ENERGY POLICY FOR EUROPE

ENERGIAPOLITIIKKA EUROOPALLE

"To these ends, the ministers have agreed on the following objectives:… putting more abundant energy at a cheaper price at the disposal of the European economies…".

"Tätä varten ministerit ovat sopineet seuraavista tavoitteista: …Euroopan talouksien käyttöön on tuotava entistä runsaammin entistä edullisempaa energiaa…".

The Messina declaration, 1955

Messinan julistus, 1955

1. THE CHALLENGES

1. Haasteet

Energy is essential for Europe to function. But the days of cheap energy for Europe seem to be over. The challenges of climate change, increasing import dependence and higher energy prices are faced by all EU members. Moreover the interdependence of EU Member States in energy, as in many other areas, is increasing – a power failure in one country has immediate effects in others.

Eurooppa tarvitsee toimiakseen energiaa. Halvan energian ajat näyttäisivät Euroopassa kuitenkin olevan ohi. Kaikki EU:n jäsenvaltiot joutuvat vastaamaan ilmastonmuutoksen, lisääntyvän tuontiriippuvuuden ja korkeampien energianhintojen asettamiin haasteisiin. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus energia-alalla – niin kuin monella muullakin alalla – lisääntyy. Esimerkiksi sähkönjakeluhäiriöillä yhdessä maassa on välittömiä vaikutuksia muissakin maissa.

Europe needs to act now, together, to deliver sustainable, secure and competitive energy. In doing so the EU would return to its roots. In 1952 with the Coal and Steel Treaty and 1957 with the Euratom Treaty, the founding Member States saw the need for a common approach to energy. Energy markets and geopolitical considerations have changed significantly since then. But the need for EU action is stronger than ever. Without this, the EU’s objectives in other areas, including the Lisbon Strategy for growth and jobs and the Millennium Development Goals, will also be more difficult to achieve. A new European Energy Policy needs to be ambitious, competitive and long-term – and to the benefit of all Europeans.

Euroopassa tarvitaan viipymättä yhteisiä toimia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi. Tämä merkitsee EU:n paluuta juurilleen. Euroopan yhteisöjen perustajavaltiot näkivät yhteisen energiapolitiikan merkityksen jo vuonna 1952, jolloin tehtiin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä ja seuraavaksi vuonna 1957, jolloin solmittiin Euratom-sopimus. Energiamarkkinat ja geopoliittinen tilanne ovat sittemmin läpikäyneet merkittäviä muutoksia. Tarve EU:n yhteisille toimille on kuitenkin suurempi kuin koskaan. Ellei energiakysymykseen löydetä ratkaisuja, on entistä vaikeampaa saavuttaa myös EU:n muita tavoitteita, kuten Lissabonin strategian kasvu- ja työllisyystavoitteita ja YK:ssa asetettuja vuosituhattavoitteita. Euroopan uuden energiapolitiikan on oltava kunnianhimoista, kilpailukykyistä ja kauaskantoista – ja tuotava hyötyjä kaikille eurooppalaisille.

1.1. Sustainability

1.1. Kestävä kehitys

Energy accounts for 80% of all greenhouse gas (GHG) emission in the EU[1]; it is at the root of climate change and most air pollution. The EU is committed to addressing this - by reducing EU and worldwide greenhouse gas emissions at a global level to a level that would limit the global temperature increase to 2°C compared to pre-industrial levels. However, current energy and transport policies would mean EU CO2 emissions would increase by around 5% by 2030 and global emissions would rise by 55%. The present energy policies within the EU are not sustainable.

Energia-ala tuottaa EU:ssa 80 prosenttia kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä [1]; se on siis keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen ja suurelta osin ilmansaastumisen kannalta. EU on sitoutunut puuttumaan ongelmaan vähentämällä EU:n ja muun maailman kasvihuonekaasupäästöjä koko maapallon laajuisesti tasolle, joka rajaisi maapallon lämmönnousun 2 celsiusasteeseen teollista aikakautta edeltäviin lämpötiloihin verrattuna. Nykyisellä energia- ja liikennepolitiikalla EU:n hiilidioksidipäästöt kasvaisivat kuitenkin 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja päästöt maailmanlaajuisesti 55 prosenttia. EU:ssa nykyisin harjoitetut energiapolitiikat eivät ole kestäviä.

1.2. Security of supply

1.2. Energian toimitusvarmuus

Europe is becoming increasingly dependent on imported hydrocarbons. With "business as usual" the EU's energy import dependence will jump from 50% of total EU energy consumption today to 65% in 2030. Reliance on imports of gas is expected to increase from 57% to 84% by 2030, of oil from 82% to 93%.

Euroopasta on tulossa entistä riippuvaisempi hiilivetyjen tuonnista. Nykymenolla EU:n riippuvuus tuontienergiasta ponnahtaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 50 prosentista 65 prosenttiin EU:n koko energiankulutuksesta. Kaasun tuontiriippuvuuden odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 57 prosentista 84 prosenttiin ja öljyn 82 prosentista 93 prosenttiin.

This carries political and economic risks. The pressure on global energy resources is intense. The International Energy Agency (IEA) expects global demand for oil to grow by 41% by 2030. How supply will keep up with this demand is unknown: the IEA in its 2006 World Energy Outlook stated that "the ability and willingness of major oil and gas producers to step up investment in order to meet rising global demand are particularly uncertain"[2]. The risk of supply failure is growing.

Tähän liittyy poliittisia ja taloudellisia riskejä. Maailman energiavaroihin kohdistuu voimakas kysyntäpaine. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvioiden mukaan öljyn maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 41 prosenttia. Epävarmaa on, miten tarjonnalla pystytään vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään. Maailman energiakatsauksessaan (2006) IEA toteaa, että "se, pystyvätkö keskeiset öljyn- ja kaasuntuottajat lisäämään investointejaan kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän tyydyttämiseksi ja haluavatko ne niin tehdä, on erityisen epävarmaa" [2]. Toimitushäiriöiden riski kasvaa.

In addition, the mechanisms to ensure solidarity between Member States in the event of an energy crisis are not yet in place and several Member States are largely or completely dependent on one single gas supplier.

Merkille pantavaa on myös se, että käytössä ei vielä ole jäsenvaltioiden välisiä solidaarisuusmekanismeja energiakriisien varalta ja että useat jäsenvaltiot ovat pitkälti tai kokonaan riippuvaisia yhdestä ainoasta kaasuntoimittajasta.

At the same time, EU electricity demand is, on a business as usual scenario, rising by some 1.5% per year. Even with an effective energy efficiency policy, investment in generation alone over the next 25 years will be necessary in the order of € 900 billion. Predictability and effective internal gas and electricity markets are essential to enable the necessary long term investments to take place and for user prices to be competitive. These are not yet in place.

Toisaalta EU:n sähkönkysyntä kasvaa nykymenolla arviolta noin 1,5 prosentin vuositahtia. Vaikka energiatehokkuutta saataisiinkin parannettua, seuraavina 25 vuotena tarvitaan jo pelkästään sähköntuotannon osalta 900 miljardin euron suuruusluokkaa olevat investoinnit. Toimintaympäristön ennakoitavuus ja tehokkaat kaasun ja sähkön sisämarkkinat ovat keskeisiä edellytyksiä tarvittaville pitkän aikavälin investoinneille ja kilpailuun perustuville kuluttajahinnoille. Tähän ei vielä kuitenkaan ole päästy.

1.3. Competitiveness

1.3. Kilpailukyky

The EU is becoming increasingly exposed to the effects of price volatility and price rises on international energy markets and the consequences of the progressive concentration of hydrocarbons reserves in few hands. The potential effects are significant: if, for example, the oil price rose to 100 $/barrel in 2030, the EU-27 energy total import bill would increase by around € 170 billion, an annual increase of €350 for every EU citizen[3]. Very little of this wealth transfer would result in additional jobs in the EU.

EU:sta on tulossa entistä herkempi kansainvälisten energiamarkkinoiden hintaheilahteluille ja hinnannousuille sekä hiilivetyvarantojen keskittymiselle asteittain yhä harvempiin käsiin. Tällä voi olla huomattavia vaikutuksia: jos öljyn hinta nousisi vuonna 2030 esimerkiksi 100 dollariin tynnyriltä, EU-27-alueen tuontienergialasku kasvaisi noin 170 miljardilla eurolla, eli vuositasolla hinnannousu olisi 350 euroa jokaista EU-kansalaista kohden [3]. Vain hyvin pieni osa tästä arvonnoususta muuntuisi lisätyöpaikoiksi EU:ssa.

Providing that the right policy and legislative frameworks are in place, the Internal Energy Market could stimulate fair and competitive energy prices and energy savings, as well as higher investment. However, all the conditions to achieve this do not yet exist. This prevents EU citizens and the EU economy from receiving the full benefits of energy liberalisation. A longer time horizon in the area of carbon constraints is required in order to promote the necessary investments in the electricity sector.

Tarkoituksenmukaisten poliittisten ja lainsäädännöllisten toimintapuitteiden avulla energian sisämarkkinoilla voitaisiin edesauttaa tasapuolista ja kilpailukykyistä energiahinnoittelua ja energiansäästöjä sekä investointien kasvua. Kaikkia edellytyksiä tälle ei kuitenkaan vielä ole olemassa. Edellytysten puuttuminen estää EU:n kansalaisia ja taloutta saamasta kaikkia hyötyjä irti energia-alan vapautumisesta. Sähköntuotannon alalla tarvittavat investoinnit edellyttävät myös pidemmän aikavälin näkemystä hiilidioksidipäästöjen rajoittamistoimenpiteistä.

Boosting investment, in particular in energy efficiency and renewable energy should create jobs, promoting innovation and the knowledge-based economy in the EU. The European Union is already the global leader in renewable technologies, accounting for a turnover of € 20 billion and employing 300 000 people[4]. It has the potential to lead the rapidly growing global market for low carbon energy technologies. In wind energy, for example, EU companies have 60% of the world market share. Europe's determination to lead the global fight against climate change creates an opportunity for us to drive the global research agenda. All options should be kept to ensure the development of emerging technologies.

Edesauttamalla investointeja erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin voitaisiin luoda työpaikkoja sekä edistää innovaatioita ja osaamistalouden kehittymistä EU:ssa. Euroopan unioni on jo nyt maailman ykkönen uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien teknologioiden alalla. Tämän alan liikevaihto on 20 miljardia euroa ja se työllistää 300 000 ihmistä [4]. EU:lla on myös mahdollisuudet johtaa nopeasti kasvavia maailmanmarkkinoita hiilidioksidipäästöiltään vähäisten energiateknologioiden alalla. Esimerkiksi tuulivoiman alalla EU:n yrityksillä on 60 prosentin osuus maailmanmarkkinoista. Euroopan päätös pysyä eturintamassa maailmanlaajuisissa toimissa, joilla torjutaan ilmastonmuutosta, antaa sille mahdollisuuden toimia myös maailmanlaajuisen tutkimusagendan veturina. Kaikki mahdollisuudet olisi pidettävä avoinna, jotta uusien esiin nousevien teknologioiden kehitystä ei jarrutettaisi.

At the same time, the social dimension of Europe's energy policy needs to be taken into account throughout all stages of designing and implementing the individual measures. While this policy should overall contribute to the growth and jobs in Europe on the long term, it may have a significant impact on some internationally traded products and processes in particular in the area of energy-intensive industries.

Samalla on otettava huomioon Euroopan energiapolitiikan sosiaaliset ulottuvuudet kaikissa vaiheissa suunniteltaessa ja toteutettaessa yksittäisiä toimia. Vaikka energiapolitiikka kokonaisuudessaan todennäköisesti tukee kasvua ja työllisyyttä Euroopassa pitkällä aikavälillä, sillä voi olla huomattavia vaikutuksia tiettyihin tuotteisiin ja prosesseihin kansainvälisessä kaupassa varsinkin energiaintensiivisillä aloilla.

2. A STRATEGIC OBJECTIVE TO GUIDE EUROPE'S ENERGY POLICY

2. Strateginen tavoite ohjaamaan Euroopan energiapolitiikkaa

The point of departure for a European energy policy is threefold: combating climate change, limiting the EU's external vulnerability to imported hydrocarbons, and promoting growth and jobs, thereby providing secure and affordable energy to consumers.

Euroopan energiapolitiikan lähtökohtia on kolme: ilmastonmuutoksen ehkäisy, hiilivetyjen alalla vallitsevasta EU:n tuontiriippuvuudesta aiheutuvan haavoittuvuuden minimointi sekä työllisyyden ja talouskasvun edistäminen ja tätä kautta varman ja kohtuuhintaisen energiansaannin turvaaminen kuluttajille.

In the light of the many submissions received during the consultation period on its Green Paper[5], in this Strategic Energy Review the Commission proposes that the European Energy Policy be underpinned by:

Vihreän kirjansa pohjalta saamiensa lukuisten lausuntojen perusteella [5] komissio ehdottaa tässä strategisessa energiakatsauksessa Euroopan energiapolitiikalle seuraavia kulmakiviä:

- an EU objective in international negotiations of 30% reduction in greenhouse gas emissions by developed countries by 2020 compared to 1990. In addition, 2050 global GHG emissions must be reduced by up to 50% compared to 1990, implying reductions in industrialised countries of 60-80% by 2050;

· EU ottaa kansainvälisissä neuvotteluissa tavoitteekseen vähentää vuoteen 2020 mennessä kehittyneiden maiden kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lisäksi vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasujen päästöjä on maailmanlaajuisesti vähennettävä puoleen vuoden 1990 tasosta, mikä edellyttää teollisuusmailta vuoteen 2050 mennessä 60–80 prosentin päästövähennyksiä.

- an EU commitment now to achieve, in any event, at least a 20% reduction of greenhouse gases by 2020 compared to 1990.

· EU sitoutuu nyt joka tapauksessa vähentämään vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasujen päästöjään 20 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

These form a central part of the Commission Communication " Limiting Climate Change to 2°C - Policy Options for the EU and the world for 2020 and beyond" [6].

Nämä tavoitteet ovat olennainen osa komission tiedonantoa Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen: Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen [6].

Meeting the EU's commitment to act now on greenhouse gases should be at the centre of the new European Energy Policy for three reasons: (i) CO2 emissions from energy make up 80 % of EU GHG emissions, reducing emissions means using less energy and using more clean, locally produced energy, (ii) limiting the EU's growing exposure to increased volatility and prices for oil and gas, and (iii) potentially bringing about a more competitive EU energy market, stimulating innovation technology and jobs.

EU:n sitoutuminen välittömiin toimiin kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi olisi pidettävä Euroopan uuden energiapolitiikan ytimessä kolmesta syystä: i) energiantuotannon hiilidioksidipäästöt muodostavat 80 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, ja päästöjen vähentäminen edellyttää energiankulutuksen vähentämistä sekä puhtaampaa, paikallista energiantuotantoa, ii) EU:n kasvavaa altistumista öljyn ja kaasun hintojen lisääntyville vaihteluille on hillittävä ja iii) EU:hun on saatava aikaan kilpaillummat energiamarkkinat, jotka edistävät innovaatioita, teknologian kehitystä ja työpaikkojen syntyä.

Taken together, this strategic objective and the concrete measures set out below to make it a reality represent the core of a new European Energy Policy .

Yhdessä tämä strateginen tavoite ja seuraavassa esiteltävät käytännön toimenpiteet sen saavuttamiseksi muodostavat Euroopan uuden energiapolitiikan ytimen.

3. THE ACTION PLAN

3. Toimintasuunnitelma

To achieve the strategic energy objective set out above means transforming Europe into a highly energy efficient and low CO2 energy economy, catalysing a new industrial revolution , accelerating the change to low carbon growth and, over a period of years, dramatically increasing the amount of local, low emission energy that we produce and use. The challenge is to do this in a way that maximises the potential competitiveness gains for Europe, and limits the potential costs.

Edellä määritellyn strategisen energiatavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Euroopasta tehdään erittäin energiatehokas ja hiilidioksidipäästöiltään vähäistä energiaa käyttävä talous ruokkimalla uutta teollista vallankumousta, nopeuttamalla vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan energiantuotannon osuuden kasvua ja lisäämällä muutamien vuosien sisällä merkittävästi paikallisesti tuotetun pienipäästöisen energian osuutta tuotannosta ja käytöstä. Haasteena on toteuttaa tämä niin, että Euroopalle koituvat kilpailukykyhyödyt ovat mahdollisimman suuret, mutta kustannukset mahdollisimman pienet.

Existing measures on areas such as renewable electricity, biofuels, energy efficiency and the Internal Energy Market have achieved important results but lack the coherence necessary to bring sustainability, security of supply and competitiveness. No one element of the policy provides all the answers – they must be taken together as a whole. Energy policy must be addressed by many different policy areas. For example, as mentioned above the social dimension of Europe's energy policy needs to be taken into account throughout all stages of designing and implementing the individual measures[7] and it will be necessary to develop the further use of oceans and seas to promote the EU's energy goals, given their potential to support the generation of energy and to diversify energy transport routes and methods[8]. The first step is for Member States to endorse a strategic vision and an Action Plan for the next three years: with the explicit aim of moving towards an international alliance of developed countries at least with a view of reducing global Greenhouse gas emissions by 2020 by 30% and making a significant contribution to reducing the EU's greenhouse gas emissions by 2020 by 20%. This will be backed up with careful monitoring and reporting of progress, as well as the effective exchange of best practice and continued transparency - through the regular presentation by the Commission of an updated Strategic Energy Review.

Toimenpiteitä toteutetaan jo esimerkiksi uusiutuvia energianlähteitä käyttävän sähköntuotannon, biopolttoaineiden, energiatehokkuuden ja energian sisämarkkinoiden alalla, mutta toimet eivät ole keskenään riittävän johdonmukaisia, jotta niillä voitaisiin edistää energia-alan kestävää kehitystä, toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä. Mikään yksittäinen energiapolitiikan osa-alue ei riitä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin – tarvitaan kokonaisvaltaista ratkaisua. Energiapolitiikalla on yhteyksiä moniin politiikan eri osa-alueisiin. Kuten edellä mainitaan, esimerkiksi Euroopan energiapolitiikan sosiaaliset ulottuvuudet on otettava huomioon kaikissa vaiheissa suunniteltaessa ja toteutettaessa yksittäisiä toimia [7]. Samoin on kehitettävä merien ja valtamerien käyttöä EU:n energiatavoitteiden tukemiseksi, koska meriä voidaan hyödyntää energiantuotannossa ja energian kuljetusreittien ja -menetelmien monipuolistamisessa [8]. Ensi vaiheessa jäsenvaltioiden on omaksuttava strateginen visio ja toimintasuunnitelma kolmelle tulevalle vuodelle: selvänä päämääränä on siirtyminen kohti kansainvälistä kehittyneiden maiden yhteistyötä, jossa pyritään vähintäänkin vähentämään maailman kasvihuonekaasujen päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja edesauttamaan merkittävästi pääsyä tavoitteeseen vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tätä tuetaan huolellisella edistymisen seurannalla ja raportoinnilla sekä parhaita toimintatapoja koskevalla tiedonvaihdolla. Myös avoimuus on edelleen tärkeää, ja komissio tuleekin säännöllisin väliajoin laatimaan päivitetyn strategisen energiakatsauksen.

The measures outlined below will not only put the EU on the path to becoming a low carbon knowledge-based energy economy, but will at the same time improve its security of supply and make a progressively more significant contribution to competitiveness.

Seuraavassa hahmoteltujen toimenpiteiden tarkoituksena on paitsi viedä EU kehitysuralle kohti osaamislähtöistä pienten hiilidioksidipäästöjen energiataloutta, myös parantaa energian toimitusvarmuutta sekä asteittain kasvavassa määrin kilpailukykyä.

3.1. The Internal Energy Market

3.1. Energian sisämarkkinat

A real Internal Energy Market is essential to meet all three of Europe's energy challenges:

Todelliset energian sisämarkkinat ovat olennainen tekijä vastattaessa Euroopan kolmeen energiahaasteeseen:

- Competitiveness: a competitive market will cut costs for citizens and companies and stimulate energy efficiency and investment.

· Kilpailu. Kilpailu markkinoilla alentaa kansalaisten ja yritysten kustannuksia ja kannustaa energiatehokkuuteen ja investointeihin.

- Sustainability: A competitive market is vital to allow for the effective application of economic instruments, including the emissions trading mechanism to work properly. Furthermore, transmission system operators must have an interest in promoting connection by renewable, combined heat and power and micro generation, stimulating innovation and encouraging smaller companies and individuals to consider non-conventional supply.

· Kestävä kehitys. Taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten päästökauppajärjestelmällä, päästään tuloksiin vain jos markkinat ovat kilpaillut. Lisäksi siirtoverkonhaltijoilla on oltava intressi edistää uusiutuvista energialähteistä, lämmön ja sähkön yhteistuotannosta tai sähkön mikrotuotannosta lähtöisin olevan sähkön käyttöä, mikä taas edistää innovointia ja kannustaa pienempiä yrityksiä ja yksityishenkilöitä ostamaan vaihtoehtoisin tavoin tuotettua energiaa.

- Security of supply: an effectively functioning and competitive Internal Energy Market can provide major advantages in terms of security of supply and high standards of public service. The effective separation of networks from the competitive parts of the electricity and gas business results in real incentives for companies to invest in new infrastructure, inter-connection capacity and new generation capacity, thereby avoiding black-outs and unnecessary price surges. A true single market promotes diversity.

· Energian toimitusvarmuus: Tehokkaasti toimivat ja kilpaillut energian sisämarkkinat voivat tuottaa toimitusvarmuuden ja laadukkaiden julkisten palvelujen näkökulmasta merkittäviä hyötyjä. Jakeluverkkojen todellinen eriyttäminen sähkö- ja kaasuliiketoiminnan kilpailluista osista tarjoaa yrityksille aitoja kannustimia investoida uuteen infrastruktuuriin, yhteenliittämiskapasiteettiin ja uuteen tuotantokapasiteettiin, jolloin voidaan välttää toimituskatkoksia ja tarpeettomia hintapiikkejä. Toimivat yhtenäismarkkinat edistävät myös monipuolisuutta.

The EC has already adopted a series of measures[9] to create an Internal Energy Market intended to deliver real choice for all EU consumers, be they citizens or business, new business opportunities and more cross-border trade.

EU on jo antanut joukon säädöksiä [9] sellaisten energian sisämarkkinoiden luomiseksi, jotka synnyttäisivät todellisia valinnanmahdollisuuksia jokaiselle EU:n kuluttajalle, niin kansalaiselle kuin yrityksellekin, sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja laajempaa kaupankäyntiä rajojen yli.

The Internal Energy Market Communication[10] and the final Report on the Competition Sectoral Enquiry[11] demonstrate that the present rules and measures have not yet achieved these objectives. There are signs that this lack of progress is leading Member States to impose generalised caps on electricity and gas prices. Depending on the level at which such price caps are set and whether they are generalised in nature, they can prevent the Internal Energy Market from functioning and suppress price signals that new capacity is needed, leading to underinvestment and future supply crunches. They can, under such circumstances make it harder for new entrants, including those offering clean energy, to enter the market.

Tiedonanto energian sisämarkkinoista [10] ja kilpailuasiain alakohtaisen selvityksen loppuraportti [11] osoittavat, että nykyisillä säännöillä ja toimenpiteillä ei näihin tavoitteisiin vielä ole päästy. On nähtävissä merkkejä siitä, että tämä edistymisen puute saa jäsenvaltiot asettamaan hintakattoja sähkön ja kaasun hinnoille. Riippuen hintakattojen tasosta ja siitä, ovatko ne yleisluonteisia, tämä voi estää energian sisämarkkinoiden toimintaa ja vaimentaa uuteen kapasiteettitarpeeseen viittaavia hintasignaaleja, jolloin investoinnit jäävät keinotekoisen alhaisiksi ja tulevaisuudessa on odotettavissa kriisejä tarjonnassa. Lisäksi se voi tällaisissa tapauksissa vaikeuttaa uusien tulokkaiden, kuten puhdasta energiaa tarjoavien yritysten, pääsyä markkinoille.

In the light of the many submissions received during the Green Paper consultation period, the Commission considers that this situation cannot continue. A coherent series of measures now need to be taken with the objective of creating within three years a European Gas and Electricity Grid and truly competitive European-wide energy market.

Vihreästä kirjasta saatujen lukuisten lausuntojen perusteella komissio katsoo, että tilanne ei voi jatkua tällaisena. Nyt tarvitaan johdonmukaisia toimenpiteitä, joilla voidaan kolmen vuoden sisällä luoda todellinen yhteiseurooppalainen kaasun- ja sähkönjakeluverkosto ja tosiasiallisesti kilpaillut Euroopan laajuiset energiamarkkinat.

In order to achieve this, the Commission has identified the following requirements:

Tähän pääsemiseksi komissio on määritellyt seuraavat vaatimukset:

3.1.1. Unbundling

3.1.1. Toimintojen eriyttäminen

The Internal Market Report and Sector enquiry show the danger of discrimination and abuse when companies control energy networks as well as production or sales, protecting national markets and preventing competition. Such a situation also creates a disincentive on vertically integrated companies from investing adequately in their networks, since the more they increase network capacity, the greater the competition that exists on their “home market” and the lower the market price.

Sisämarkkinakatsauksesta ja alakohtaisesta selvityksestä käy ilmi syrjinnän ja väärinkäytösten vaara, joka nousee esiin, kun sama yritys sekä hallitsee energianjakeluverkostoa että harjoittaa samalla energian tuotantoa tai myyntiä ja pyrkii suojelemaan kotimarkkinoitaan ja estämään kilpailua. Tällaisessa tilanteessa tuotanto- ja toimitusketjun monilla tasoilla toimivilla ("vertikaalisesti integroituneilla") yrityksillä ei myöskään ole suurta halua investoida riittävästi verkkoihinsa, koska mitä enemmän ne lisäävät verkkokapasiteettiaan, sitä suurempi on kilpailu niiden kotimarkkinoilla, mikä taas laskee markkinahintaa.

The Commission considers that two options might be considered to redress this: a full Independent System Operator (where the vertically integrated company remains owner of the network assets and receives a regulated return on them, but is not responsible for their operation, maintenance or development) or ownership unbundling (where network companies are wholly separate from the supply and generation companies)[12].

Komissio näkee ongelmaan kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: täysin riippumaton järjestelmäoperaattori (arvoketjun eri tasoilla toimiva eli "vertikaalisesti integroitunut" yritys pysyy edelleen verkkojen omistajana ja saa niistä säänneltyä tuottoa, mutta ei vastaa niiden toiminnasta, ylläpidosta tai kehittämisestä) tai omistus eriytetään (verkkoyhtiöt erotetaan täysin toimittaja- ja tuotantoyhtiöistä) [12].

Economic evidence shows that ownership unbundling is the most effective means to ensure choice for energy users and to encourage investment. This is because separate network companies are not influenced by overlapping supply/generation interests as regards investment decisions. It also avoids overly detailed and complex regulation and disproportionate administrative burdens.

Taloudelliseen tietoon perustuvat kokemukset osoittavat, että omistajuuden eriyttäminen on tehokkain tapa edistää investointeja ja varmistaa energian käyttäjien valinnanvaran parantuminen. Tämä johtuu siitä, että erilliset verkkoyhtiöt voivat investointipäätöksissään toimia ilman ristikkäisten energian tarjontaan ja tuotantoon liittyvien intressien vaikutusta. Eriyttämisellä voidaan välttyä myös kohtuuttoman yksityiskohtaiselta ja monimutkaiselta sääntelyltä ja suhteettoman suurilta hallinnollisilta rasitteilta.

The independent system operator approach would improve the status quo but would require more detailed, prescriptive and costly regulation and would be less effective in addressing the disincentives to invest in networks.

Riippumattoman verkonhaltijan malli parantaisi nykytilannetta, mutta edellyttäisi yksityiskohtaisempaa, sitovampaa ja kalliimpaa sääntelyä eikä poistaisi yhtä tehokkaasti verkkoinvestointeja salpaavia tekijöitä.

In addition, the provisions regarding the unbundling of distribution activities – which presently exempt distributors with less than 100 000 customers from most of the unbundling requirements – need to be re-examined.

Lisäksi on tarkasteltava uudelleen jakelutoimintojen eriyttämistä koskevia säännöksiä, jotka nykyisellään vapauttavat alle 100 000 asiakkaan jakeluyhtiöt useimmista eriyttämisvelvoitteista.

3.1.2. Effective regulation

3.1.2. Tuloksekas sääntely

First of all, the levels of powers and independence of energy regulators need to be harmonized on the basis of the highest, not the lowest, common denominator in the EU. Secondly, they must be given not only the task of promoting the effective development of their national market, but also that of promoting the development of the Internal Energy Market.

Energia-alan sääntelyelinten toimivallan laajuus ja riippumattomuus on ensinnäkin yhdenmukaistettava EU:ssa suurimman – ei pienimmän – yhteisen nimittäjän mukaan. Toiseksi sääntelyelinten tehtäväksi on kansallisten markkinoiden kehityksen edistämisen lisäksi annettava myös energian sisämarkkinoiden edistäminen.

In addition, the technical standards necessary for cross-border trade to function effectively need to be harmonised. Progress to date has fallen far short. The creation of the European Regulators' Group for Electricity and Gas (ERGEG) and the electricity and gas regulations, have not provided the governance required. Most of the relevant technical standards remain different in each Member State, making cross-border trade difficult and often impossible. Three main options merit consideration:

Lisäksi on yhdenmukaistettava tekniset standardit, joita rajat ylittävän kaupan käytännön toimivuus edellyttää. Tähän mennessä edistyminen on ollut aivan liian hidasta. Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän ERGEG:n perustaminen ja sähkö- ja kaasualan säännökset eivät ole saaneet aikaan tarvittavaa ohjaavaa vaikutusta. Useimmissa olennaisista teknisistä standardeista on vielä eroja jäsenvaltioittain, mikä saa aikaan sen, että kaupankäynti rajojen yli on vaikeaa ja usein mahdotonta. Harkittavaksi jää kolme päävaihtoehtoa:

- Gradually evolving the current approach: reinforcing collaboration between national regulators by notably requiring Member States to give national regulators a Community objective, and introducing a mechanism whereby the Commission could review some decisions of national regulators which affect the Internal Energy Market[13].

· Nykyisen lähestymistavan asteittainen kehittäminen. Vahvistetaan kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötä erityisesti edellyttämällä, että jäsenvaltiot asettavat kansallisille sääntelyviranomaisille yhteisön tason tavoitteen sekä ottamalla käyttöön mekanismi, jolla komissio voi puuttua tiettyihin, energian sisämarkkinoihin vaikuttaviin kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksiin [13].

- A European network of independent regulators (“ERGEG+”): Under this mechanism, the role of ERGEG will be formalised, and it would be given the task to structure binding decisions for regulators and relevant market players, such as network operators, power exchanges or generators, on certain precisely defined technical issues and mechanisms relating to cross border issues. It would need the appropriate involvement of the Commission, where necessary, to ensure that due account was taken of the Community interest.

· Riippumattomien sääntelyviranomaisten eurooppalainen verkosto ("ERGEG+”). Tässä mekanismissa ERGEG saisi virallisemman aseman ja sille annettaisiin tehtäväksi hahmotella päätöksiä, jotka sitoisivat sääntelyviranomaisia ja alan markkinatoimijoita, kuten verkonhaltijoita ja sähköyhtiöitä, tietyissä tarkoin määritellyissä teknisissä kysymyksissä ja mekanismeissa silloin kun toimitaan maiden rajojen yli. Yhteisön etujen turvaamiseksi komission olisi tarpeen mukaan osallistuttava verkoston toimintaan.

- A new, single body at Community level would be set up. It would in particular be granted the responsibility for adopting individual decisions for the EU electricity and gas market related to regulatory and technical issues relevant to making cross border trade work in practice[14].

· Uusi erillinen yhteisön tason elin. Uuden elimen vastuulla olisi erityisesti tehdä EU:n sähkö- ja kaasumarkkinoille yksittäisiä sääntelyyn ja teknisiin kysymyksiin liittyviä päätöksiä, joilla saataisiin rajat ylittävä kaupankäynti toimimaan myös käytännössä [14].

There is a relation between unbundling and regulation. Markets in which there is less than ownership unbundling require more detailed, complex and prescriptive regulation. In such circumstances national Regulators need in particular more intrusive and burdensome powers to prevent discrimination. However, disincentives to adequately invest in networks without ownership unbundling can not in any event be fully addressed by Regulators.

Toimintojen eriyttämisen ja sääntelyn välillä on selvä yhteys. Sellaisilla markkinoilla, joilla ei ole täysin eriytettyä omistusta, tarvitaan seikkaperäisempää, monisäikeisempää ja sitovampaa sääntelyä. Tällaisissa olosuhteissa kansallisella sääntelyviranomaisella on oltava syrjinnän ehkäisemiseksi pidemmälle menevät ja painavammat toimivaltuudet. Ilman omistajuuden täydellistä eriyttämistä sääntelyviranomaiset eivät kuitenkaan missään oloissa pysty täysin poistamaan tekijöitä, jotka hillitsevät riittäviä verkkoinvestointeja.

Of the three options, the Commission considers that the first, gradually developing the current approach, would not be sufficient, notably because progress would continue to be based on voluntary agreement between 27 national regulators which often have different interests. Thus, the minimum approach likely to make rapid and effective progress in harmonising the technical issues necessary to make cross-border trade work effectively would be the ERGEG+ approach.

Näistä kolmesta vaihtoehdosta komissio pitää ensimmäistä, eli nykymallin kehittämistä, riittämättömänä erityisesti siksi, että edistyminen riippuisi silloinkin usein erilaisia intressejä omaavien 27 kansallisen sääntelyviranomaisen yksimielisyydestä. Näin ollen ERGEG+ -lähestymistapa olisi minimiratkaisu, jolla todennäköisesti päästäisiin nopeisiin tuloksiin rajat ylittävän kaupan käytännön toimivuuden edellyttämien teknisten kysymysten yhdenmukaistamisessa.

In anticipation of a formal decision being taken and implemented, Regulators should be encouraged to work more closely together to use existing powers more effectively on a voluntary basis.

Ennen virallisen päätöksen tekemistä ja täytäntöönpanoa olisi kannustettava sääntelyviranomaisia tiiviimpään yhteistyöhön nykyisten toimivaltuuksien käyttämiseksi tuloksellisemmin vapaaehtoisuuden pohjalta.

3.1.3. Transparency

3.1.3. Avoimuus

Transparency is essential to allow the market to work properly. At present, Transmission System Operators provide varying levels of information, making some markets easier than others to compete in for new entrants. Furthermore, some regulators require generators to be more transparent regarding generation availability than others, which can help prevent price manipulation. Minimum requirements need to be established and to be respected by all EU companies, similar to that already adopted for telecommunications[15].

Avoimuus on keskeisen tärkeää markkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta. Tällä hetkellä siirtoverkonhaltijat luovuttavat tietoa hyvin eri tavoin, joten on suuria eroja siinä, miten helposti uudet tulokkaat voivat tulla kilpailemaan tietyille markkinoille. Lisäksi jotkin sääntelyviranomaiset edellyttävät tuotantolaitoksilta suurempaa avoimuutta tuotantokapasiteetin suhteen kuin toiset. Tällainen kapasiteettitietojen vaatiminen voi auttaa estämään hintojen manipulointia. Kaiken kaikkiaan olisi vahvistettava vähimmäisvaatimukset, joita kaikkien EU:n yhtiöiden olisi noudatettava. Tämänkaltaisia vaatimuksia on jo käytössä telealalla [15].

3.1.4. Infrastructure

3.1.4. Infrastruktuuri

T he Priority Interconnection Plan[16] sets out five priorities:

Suunnitelmassa, joka koskee tärkeimpiä yhteenliitäntöjä, [16] määritellään viisi painopistealuetta:

- Identifying the most significant missing infrastructure up to 2013 and ensuring pan-European political support to fill the gaps.

· Yksilöidään tärkeimmät vuoteen 2013 mennessä tarvittavat puuttuvat infrastruktuurit ja varmistetaan yleiseurooppalainen poliittinen tuki puutteiden korjaamiselle.

- Appointing four European co-ordinators to pursue the four of the most important priority projects: the Power-Link between Germany, Poland and Lithuania; connections to off-shore wind power in Northern Europe; electricity interconnections between France and Spain; and the Nabucco pipeline, bringing gas from the Caspian to central Europe.

· Nimetään neljä eurooppalaista koordinaattoria vetämään neljää tärkeintä kärkihanketta: voimalinja Saksan, Puolan ja Liettuan välillä; yhteydet merellä sijaitseviin tuulivoimaloihin Pohjois-Euroopassa; sähköverkkojen yhteenliitännät Ranskan ja Espanjan välillä; sekä ns. Nabucco-putki, joka välittää kaasua Kaspianmereltä Keski-Eurooppaan.

- Agreeing a maximum of 5 years within which planning and approval procedures must be completed for projects that are defined as being "of European interest" under Trans-European Energy Guidelines.

· Sovitaan korkeintaan viiden vuoden määräajasta, jonka kuluessa on saatava päätökseen suunnittelu- ja hyväksyntämenettelyt sellaisissa hankkeissa, jotka on Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN) koskevissa suuntaviivoissa määritelty "Euroopan edun mukaisiksi hankkeiksi".

- Examining the need to increase funding for the Energy Trans-European networks, particularly to facilitate the integration of renewable electricity into the grid.

· Selvitetään, onko Euroopan laajuisille energiaverkoille osoitettavaa rahoitusta lisättävä varsinkin sitä silmällä pitäen, että uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä olisi nykyistä helpompaa syöttää verkkoon.

- Establishing a new Community mechanism and structure for Transmission System Operators (TSOs), responsible for co-ordinated network planning.

· Luodaan siirtoverkonhaltijoita varten uusi yhteisön tasoinen mekanismi ja rakenne, joka vastaa koordinoidusti verkonsuunnittelusta.

3.1.5. Network security

3.1.5. Verkkojen toimintavarmuus

In order to increase the reliability of the EU's electricity system and prevent black-outs, recent experience has shown that common minimum and binding network security standards are necessary in the EU. The new Community mechanism and structure for Transmission System Operators should also be tasked with proposing common minimum security standards. These would become binding following approval by energy regulators.

Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että EU:ssa tarvitaan yhteisiä sitovia vähimmäisnormeja verkkojen toimintavarmuudelle, jotta voidaan parantaa EU:n sähkönjakelujärjestelmän luotettavuutta ja ehkäistä sähkökatkoksia. Siirtoverkonhaltijoita varten perustettavalle uudelle yhteisön mekanismille ja rakenteelle olisi annettava tehtäväksi laatia ehdotuksia myös yhteisistä toimintavarmuuden vähimmäisnormeista. Normit tulisivat sitoviksi energia-alan sääntelyviranomaisten hyväksynnällä.

3.1.6. Adequacy of electricity generation and gas supply capacity

3.1.6. Sähköntuotanto- ja kaasuntarjontakapasiteetin riittävyys

During the next 25 years, Europe will need to invest € 900 billion on new electricity generation. Gas remains a fuel of choice given its high efficiency, but even gas will need € 150 billion of investment on gas-fired power plant and an additional € 220 billion on gas infrastructure. The overriding priority in terms of securing adequate new investment is a properly functioning Internal Energy Market, providing the correct investment signals. In addition, close monitoring of the demand/supply balance is also needed, to identify any potential shortfall. This will be a key role for the new Office of the Energy Observatory (see below).

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden kuluessa Euroopan on investoitava 900 miljardia euroa uuteen sähköntuotantoon. Kaasu säilyttää hyvän hyötysuhteensa ansiosta asemansa keskeisenä polttoaineena, mutta myös kaasualalla tarvitaan 150 miljardin euron investointeja kaasuvoimalaitoksiin ja lisäksi 220 miljardin euron investointeja kaasuinfrastruktuuriin. Kaikkein tärkein edellytys riittäville uusille investoinneille ovat hyvin toimivat energian sisämarkkinat, jotka antavat sijoittajille oikeanlaisia investointisignaaleja. Lisäksi tarvitaan kysynnän ja tarjonnan tasapainon tiivistä seurantaa, jotta mahdolliset puutteet voidaan huomata ajoissa. Tämä tulee olemaan yksi uuden energiaseurantatoimiston (ks. jäljempänä) keskeisistä tehtävistä.

3.1.7. Energy as a public service

3.1.7. Energia julkisena palveluna

Energy is essential for every European. Existing European legislation already requires the respect for Public Service Obligations. But the EU needs to go further in tackling energy poverty. The Commission will develop an Energy Customers' Charter with four key goals:

Energiansaanti on jokaisen eurooppalaisen elämän perusedellytys. EU-lainsäädännössä edellytetään jo nykyisellään julkisen palvelun velvoitteiden noudattamista. EU:n on kuitenkin mentävä pidemmälle energiapulan ehkäisemiseksi. Komissio tulee laatimaan energiankuluttajien peruskirjan, jolla on neljä päätavoitetta:

- assist in establishing schemes to help the most EU vulnerable citizens deal with increases in energy prices;

· edistää järjestelmiä, joilla autetaan EU:n kaikkien heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia selviytymään energian hinnankorotuksista,

- improve the minimum level of information available to citizens to help them choose between suppliers and supply options;

· parantaa kansalaisille annettavien tietojen vähimmäistasoa, jotta heidän olisi helpompi tehdä valinta eri toimittajien ja tarjontavaihtoehtojen välillä,

- reduce paper work when customers change supplier; and

· vähentää paperisotaa asiakkaan vaihtaessa energiantoimittajaansa ja

- protect customers from unfair selling practices.

· suojata asiakkaita kohtuuttomilta myyntikäytänteiltä.

3.2. Solidarity between Member States and security of supply for oil, gas and electricity

3.2. Solidaarisuus jäsenvaltioiden välillä sekä öljyn, kaasun ja sähkön toimitusvarmuus

The Internal Energy Market increases the interdependence of Member States in energy supply for both electricity and gas. Even with the targets on energy efficiency and renewables, oil and gas will continue to meet over half the EU's energy needs, with import dependence high in both sectors (over 90 % for oil and some 80% for gas in 2030). Electricity generation will be heavily dependent on gas. Without a significant technology breakthrough, oil will continue to dominate transport. Therefore, security of supply of these fuels will continue to be paramount to the EU economy.

Energian sisämarkkinat lisäävät jäsenvaltioiden keskinäistä riippuvuutta energiansaannissa sekä sähkön että kaasun osalta. Vaikka energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin tavoitteisiin päästäisiinkin, öljy ja kaasu tulevat jatkossakin täyttämään yli puolet EU:n energiatarpeesta ja kummallakin alalla tulee vallitsemaan suuri tuontiriippuvuus (öljyllä yli 90 prosenttia ja kaasulla noin 80 prosenttia vuonna 2030). Sähköntuotannossa tullaan olemaan vahvasti riippuvaisia kaasusta. Ilman huomattavaa teknologista läpimurtoa öljy tulee edelleenkin dominoimaan liikenteen polttoaineena. Näin ollen näiden polttoaineiden toimitusvarmuus on jatkossakin äärimmäisen tärkeää EU:n taloudelle.

The EU has effective energy relationshipswith traditional gas suppliers from inside the European Economic Area (EEA), notably Norway and outside, Russia and Algeria. The EU is confident that these relationships will strengthen in the future. Nevertheless, it remains important for the EU to promote diversity with regard to source, supplier, transport route and transport method. In addition, effective mechanisms need to be put into place to ensure solidarity between Member States in the event of an energy crisis. This is particularly important given that a number of Member States are highly or completely reliant on a single gas supplier.

EU:lla on toimivat energiasuhteet perinteisiin kaasuntoimittajiin niin Euroopan talousalueella (varsinkin Norja) kuin sen ulkopuolellakin (Venäjä ja Algeria). EU uskoo, että nämä suhteet tulevat jatkossa vahvistumaan. EU:lle on kuitenkin edelleen tärkeää lisätä monipuolisuutta energian lähteiden, toimittajien, toimitusreittien ja kuljetusmenetelmien suhteen. Lisäksi tarvitaan toimivia mekanismeja, joilla voidaan varmistaa jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus energiakriiseissä. Tämän merkitys korostuu, kun otetaan huomioon että useat jäsenvaltiot ovat pitkälti tai kokonaan riippuvaisia yhdestä ainoasta kaasuntoimittajasta.

Energy security should be promoted in different ways:

Energiavarmuutta olisi edistettävä eri tavoin:

- Measures are needed to assist Member States that are overwhelmingly dependent on one gas supplier to diversify. The Commission will monitor implementation of the recently transposed Gas Security Directive[17] and assess its effectiveness. Projects should be developed to bring gas from new regions, to set up new gas hubs in central Europe and the Baltic countries, to make better use of strategic storage possibilities, and to facilitate the construction of new liquid natural gas terminals. Ways to strengthen existing crisis solidarity mechanisms such as the Energy Correspondents Network and the Gas Co-ordination Group should also be examined. In addition, strategic gas stocks would help the security of gas supply. The considerable new investments in new storage and pipeline capacity that would be needed to ensure a higher degree of security will have to be balanced against the costs this will imply for the consumers.

· Tarvitaan toimia niiden jäsenvaltioiden kaasunsaannin monipuolistamiseksi, jotka ovat suurelta osin riippuvaisia yhdestä yksittäisestä kaasuntoimittajasta. Komissio seuraa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön hiljattain viedyn kaasun toimitusvarmuusdirektiivin [17] täytäntöönpanoa ja arvioi sen vaikuttavuutta. Lisäksi olisi edistettävä hankkeita, joissa pyritään tuomaan kaasua uusilta alueilta, perustamaan uusia kaasunjakelukeskuksia Keski-Eurooppaan ja Baltian maihin, hyödyntämään paremmin strategisesti tärkeitä varastointimahdollisuuksia ja helpottamaan uusien nestekaasuterminaalien rakentamista. Samoin olisi selvitettävä mahdollisuuksia vahvistaa nykyisiä kriisitilanteiden solidaarisuusmekanismeja, kuten energia-alan yhteystahojen verkostoa ja kaasualan koordinointiryhmää. Lisäksi kaasun toimitusvarmuutta voitaisiin tukea strategisilla kaasuvarastoilla. Mittavia uusia investointeja varasto- ja putkistokapasiteettiin, joita tarvittaisiin toimitusvarmuuden parantamiseksi, on punnittava myös siltä kannalta, kuinka paljon niistä aiheutuu kustannuksia kuluttajille.

- The EU's strategic oil stocks mechanism, effectively co-ordinated with stocks of other OECD countries through the IEA, has worked well and should be maintained. The manner in which the EU manages its contribution to this mechanism could however be improved. Reporting requirements on Member States should be reinforced, there should be more analysis of the sufficiency of the stocks, and there should be better coordination if the IEA calls for stocks to be released. The Commission will make an analysis of these issues in 2007.

· EU:n strategisten öljyvarastojen mekanismi, jota on tehokkaasti koordinoitu IEA:n kautta muiden OECD-maiden kanssa, on toiminut hyvin, ja se tulisi säilyttää jatkossakin. Tapaa, jolla EU hoitaa osuuttaan tässä mekanismissa, voitaisiin kuitenkin parantaa. Jäsenvaltioiden raportointivaatimuksia olisi tiukennettava, varastojen riittävyyttä olisi analysoitava enemmän ja koordinointia tapauksissa, joissa IEA pyytää varastojen käyttöönottoa, olisi parannettava. Komissio laatii näistä kysymyksistä analyysin vuonna 2007.

- Electricity interconnections (see 3.1.4 above) and binding, enforceable reliability standards will form a third element of this approach. This will in particular help to address concerns about security of electricity supply.

· Sähköverkkojen yhteenliitännät (ks. kohta 3.1.4 edellä) sekä sitovat luotettavuusstandardit, joiden vaatimusten täyttymistä myös valvottaisiin, muodostavat tämän lähestymistavan kolmannen osatekijän. Näillä toimilla voidaan lieventää varsinkin sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä.

3.3. A long-term commitment to greenhouse gases reduction and the EU Emissions Trading System

3.3. Pitkän aikavälin sitoutuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja EU:n päästökauppajärjestelmään

The EU traditionally favours the use of economic instruments to internalise external costs as the allow the market to determine how to react most efficiently and with limited costs. More particularly, in its Communication Limiting Climate Change to 2°C - Policy Options for the EU and the world for 2020 and beyond , the Commission has set out how the emissions trading mechanism is and must remain a key mechanism for stimulating reductions in carbon emissions and how it could be used as a basis for international efforts to fight climate change. The Commission is reviewing the EU ETS to ensure that emissions trading reaches its full potential: this is critical to creating the incentives to stimulate changes in how Europe generates and uses its energy.

EU:ssa on perinteisesti suosittu taloudellisia ohjauskeinoja sisällytettäessä toimialojen kustannusrakenteeseen myös niiden ulkoisia kustannuksia. Näin markkinat ovat itse voineet määritellä tehokkaimmat ja edullisimmat reagointitavat. Tiedonannossaan Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen: Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen komissio kuvaa, miten päästökauppajärjestelmä on ollut ja tulee olemaan keskeinen mekanismi edistettäessä hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä ja miten sitä voitaisiin käyttää perustana kansainvälisessä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Komissio tarkistaa EU:n päästökauppajärjestelmää varmistaakseen, että päästökaupasta saadaan kaikki irti: tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan luoda kannustimia muutoksille energian tuotanto- ja käyttötavoissa Euroopassa.

3.4. An ambitious programme of energy efficiency measures at Community, national, local and international level

3.4. Yhteisön tasoisia, kansallisia, paikallisia ja kansainvälisiä energiatehokkuustoimenpiteitä koskeva kunnianhimoinen ohjelma

For Europe's citizens, energy efficiency is the most immediate element in a European Energy Policy. Improved energy efficiency has the potential to make the most decisive contribution to achieving sustainability, competitiveness and security of supply.

Euroopan kansalaisille energiatehokkuus on suorimmin vaikuttava osa Euroopan energiapolitiikkaa. Energiatehokkuutta parantamalla voidaan kaikkein olennaisimmin vaikuttaa kestävään kehitykseen, kilpailukykyyn ja toimitusvarmuuteen.

On 19 October 2006 the Commission adopted the Energy Efficiency Action Plan[18], containing measures that would put the EU well on the path to achieving a key goal of reducing its global primary energy use by 20% by 2020. If successful, this would mean that by 2020 the EU would use approximately 13% less energy than today, saving € 100 billion and around 780 millions tonnes of CO2 each year. However, this will require significant efforts both in terms of behavioural change and additional investment.

Komissio esitti 19. lokakuuta 2006 energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa [18], jonka sisältämillä toimilla saataisiin EU vakaalle kehitysuralle kohti päätavoitetta eli primäärienergian kokonaiskäytön vähentämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Onnistuminen tässä merkitsisi, että vuonna 2020 EU käyttäisi noin 13 prosenttia vähemmän energiaa kuin nyt sekä säästäisi 100 miljardia euroa ja välttäisi noin 780 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt joka vuosi. Tämä edellyttää kuitenkin mittavia ponnisteluja sekä energiatottumusten muuttamiseksi että lisäinvestointien aikaansaamiseksi.

Key measures include:

Keskeisiä toimenpiteitä:

- Accelerating the use of fuel efficient vehicles for transport, making better use of public transport; and ensuring that the true costs of transport are faced by consumers[19];

· nopeutetaan energiatehokkaiden ajoneuvojen käyttöönottoa ja hyödynnetään paremmin julkista liikennettä; varmistetaan, että kuluttajat ovat täysin tietoisia eri liikkumistapojen todellisista kustannuksista [19],

- Tougher standards and better labelling on appliances;

· kiristetään laitteiden virrankulutusvaatimuksia ja parannetaan virrankulutusmerkintöjä,

- Rapidly improving the energy performance of the EU's existing buildings and taking the lead to make very low energy houses the norm for new buildings;

· parannetaan nopeassa aikataulussa nykyisten rakennusten energiatehokkuutta EU:ssa ja otetaan vetovastuu pyrittäessä tuomaan hyvin pieni energiankulutus normiksi uusien talojen rakentamisessa,

- Coherent use of taxation to achieve more efficient use of energy;

· käytetään verotusta johdonmukaisesti energiankäytön tehostamiseen,

- Improving the efficiency of heat and electricity generation, transmission and distribution;

· parannetaan lämmön ja sähkön tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuutta,

- A new international agreement on energy efficiency to promote a common effort.

· pyritään aikaansaamaan yhteisten ponnistelujen tueksi uusi kansainvälinen sopimus energiatehokkuudesta.

A new international agreement on energy efficiency

Uusi kansainvälinen sopimus energiatehokkuudesta

This could bring the OECD and key developing countries (such as China, India and Brazil) together to restrict the use of products failing to meet minimum standards and agree common approaches to saving energy. The EU could formally table a proposal in 2007 which could then be discussed and taken forward during a major international conference on energy efficiency during the German Presidency of the G8. The aim could be to sign the agreement during the Beijing Olympic Games. The potential energy saving and CO 2 reduction is enormous - improved energy efficiency alone could cut, according to the IEA, around 20% of current global CO 2 emissions.

Sopimuksella voitaisiin saada OECD ja keskeiset kehitysmaat (kuten Kiina, Intia ja Brasilia) yhdessä rajoittamaan sellaisten tuotteiden käyttöä, jotka eivät täytä vähimmäisvaatimuksia, sekä sopimaan yhteisistä energiansäästöperiaatteista. EU voisi antaa vuoden 2007 aikana keskusteltavaksi virallisen ehdotuksen, jota voitaisiin viedä eteenpäin energiatehokkuutta käsittelevässä kansainvälisessä konferenssissa Saksan toimiessa G8-maiden puheenjohtajana. Tavoitteena voisi olla sopimuksen allekirjoittaminen Pekingin olympiakisojen aikana. Mahdollisuudet energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin ovat valtavat – pelkästään energiatehokkuutta parantamalla voidaan IEA:n mukaan vähentää maailman nykyisiä hiilidioksidipäästöjä noin 20 prosentilla.

3.5. A longer term target for renewable energy

3.5. Pidemmän aikavälin tavoite uusiutuville energianlähteille

In 1997, the European Union started working towards a target of a 12% share of renewable energy in its overall mix by 2010, a doubling of 1997 levels. Since then, renewable energy production has increased by 55%. Nevertheless the EU is set to fall short of its target. The share of renewable energy is unlikely to exceed 10% by 2010. The main reason for the failure to reach the agreed targets for renewable energy - besides the higher costs of renewable energy sources today compared to “traditional” energy sources - is the lack of a coherent and effective policy framework throughout the EU and a stable long-term vision. As a result, only a limited number of Member States have made serious progress in this area and the critical mass has not been reached to shift niche renewables production into the mainstream.

Euroopan unioni käynnisti vuonna 1997 työn, jonka tavoitteena on saada vuoteen 2010 mennessä 12 prosenttia unionin koko energiantarpeesta uusiutuvista lähteistä. Tämä merkitsee osuuden kaksinkertaistamista vuoteen 1997 verrattuna. Sittemmin uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut 55 prosentilla. EU ei kuitenkaan näillä näkymin ole pääsemässä tavoitteeseensa. Uusiutuvan energian osuus tuskin ylittää kymmentä prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Tärkein syy epäonnistumiselle on – uusiutuvien energialähteiden perinteisiä energialähteitä korkeampien nykykustannusten lisäksi – se, että alalta puuttuu koko EU:n laajuinen johdonmukainen ja toimiva poliittinen kehys ja vakaa pitkän aikavälin visio. Tästä syystä vain muutamat jäsenvaltiot ovat todella edistyneet asiassa, eikä EU:ssa ole saavutettu kriittistä massaa, joka nostaisi uusiutuvan energian tuotannon marginaalista valtavirtaan.

The EU needs a step change to provide a credible long term vision of the future of renewable energy in the EU, building on the existing instruments, notably the renewable Electricity Directive. This is essential to realise present targets[20] and trigger further investment, innovation and jobs. The challenge for renewables policy is to find the right balance between installing large scale renewable energy capacity today, and waiting until research lowers their cost tomorrow. Finding the right balance means taking the following factors into account:

EU:ssa on nyt otettava pitkä askel eteenpäin ja luotava uskottava pitkän aikavälin visio uusiutuvien energiamuotojen tulevaisuudesta käyttäen pohjana nykyistä perustaa ja varsinkin direktiiviä uusiutuvia energialähteitä käyttävästä energiantuotannosta. Tämä on välttämätöntä nykyisten tavoitteiden saavuttamiseksi [20] ja uusien investointien, innovaatioiden ja työpaikkojen aikaansaamiseksi. Uusiutuvien energiamuotoja koskevassa politiikassa on haasteena löytää oikea tasapaino: yhtäältä olisi rakennettava mittavaa uusiutuvien energianlähteiden tuotantokapasiteettia jo tänään, toisaalta kannattaisi odottaa, kunnes kustannuksia saadaan tutkimustyön edetessä alennettua. Oikeaa ratkaisua haettaessa on otettava huomioon seuraavat tekijät:

- Using renewable energy today is generally more expensive than using hydrocarbons, but the gap is narrowing – particularly when the costs of climate change are factored in;

· Tällä hetkellä uusiutuvien energianlähteiden käyttö on yleisesti ottaen kalliimpaa kuin hiilivetyjen käyttö, mutta ero pienenee – varsinkin kun laskelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen kustannukset.

- Economies of scale can reduce the costs for renewables, but this needs major investment today;

· Mittakaavaedut voivat alentaa uusiutuvien energianlähteiden kustannuksia, mutta tämä edellyttää mittavia investointeja jo nyt.

- Renewable energy helps to improve the EU's security of energy supply by increasing the share of domestically produced energy, diversifying the fuel mix and the sources of energy imports and increasing the proportion of energy from politically stable regions as well as creating new jobs in Europe;

· Uusiutuvat energianlähteet auttavat parantamaan EU:n energiavarmuutta lisäämällä EU:n sisällä tuotetun energian osuutta, monipuolistamalla energialähdevalikoimaa ja tuontienergian lähteitä sekä lisäämällä poliittisesti vakailta alueilta tulevan energian osuutta. Lisäksi ne luovat työpaikkoja Eurooppaan.

- Renewable energies emit few or no greenhouse gases, and most of them bring significant air quality benefits.

· Uusiutuvat energianlähteet aiheuttavat vain vähän - jos lainkaan - kasvihuonekaasujen päästöjä ja useimmat niistä auttavat merkittävästi parantamaan ilmanlaatua.

In the light of the information received during the public consultation and the impact assessment, the Commission proposes in its Renewable Energy Roadmap[21] a binding target of increasing the level of renewable energy in the EU's overall mix from less than 7% today to 20% by 2020 . Targets beyond 2020 would be assessed in the light of technological progress.

Vaikutustenarvioinnin ja julkisessa kuulemisessa saatujen tietojen perusteella komissio ehdottaa uusiutuvia energianlähteitä koskevassa etenemissuunnitelmassaan [21] sitovaksi tavoitteeksi, että EU lisää uusiutuvien energianlähteiden osuutta EU:n energianlähdevalikoimassa nykyisestä alle 7 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2020 jälkeisiä tavoitteita on määrä tarkastella teknologian kehityksen myötä.

How do we get there?

Miten tähän päästään?

Meeting the 20% target will require a massive growth in all three renewable energy sectors: electricity, biofuels and heating and cooling. But in all sectors, the policy frameworks set up in particular Member States have achieved results which show how this is possible.

Kaavaillun 20 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää mittavaa kasvua kaikilla kolmella uusiutuvien energianlähteiden käytön osa-alueella: sähköntuotannossa, biopolttoaineiden käytössä sekä lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Kaikilla näillä osa-alueilla on saatu yksittäisistä jäsenvaltioista näyttöä siitä, että tavoitteen saavuttaminen on mahdollista oikeanlaisissa poliittisissa puitteissa.

Renewables has the potential to provide around a third of EU electricity by 2020. Wind power provides approximately 20% of electricity needs in Denmark, today, as well as 8% in Spain and 6% in Germany. Costs in other new technologies - photovoltaic, solar thermal power, and wave & tide, are projected to decrease from currently high levels.

Uusiutuvilla energianlähteillä voidaan tuottaa noin kolmannes EU:n sähköstä vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimalla tuotetaan nykyään Tanskassa noin 20 prosenttia, Espanjassa 8 prosenttia ja Saksassa 6 prosenttia sähköntarpeesta. Muiden uusien teknologioiden – aurinkosähkön, aurinkolämpövoiman, aalto- ja vuorovesienergian – kustannusten odotetaan laskevan nykyiseltä korkealta tasoltaan.

In the heating and cooling sector, progress will have to come from a number of technologies. Sweden, for example, has over 185 000 installed geothermal heat pumps. Germany and Austrian have led the way on solar heating. If other Member States matched these levels, the share of renewable energy in heating and cooling would jump by 50%.

Lämmityksessä ja jäähdytyksessä kehitystä on saatava aikaan usean eri teknologian avulla. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä yli 185 000 maalämpöpumppua. Saksa ja Itävalta ovat vetäneet kehitystä aurinkolämmityksessä. Jos muut jäsenvaltiot pääsisivät samoihin lukemiin, uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmityksessä ja jäähdytyksessä kasvaisi 50 prosentilla.

As for biofuels, Sweden has already achieved a market share of 4% of the petrol market for bioethanol, and Germany is the world leader for bio-diesel, with 6% of the diesel market. Biofuels could make up to 14% of transport fuels by 2020.

Biopolttoaineista todettakoon, että Ruotsissa on jo saavutettu bioetanolilla 4 prosentin markkinaosuus bensiinimarkkinoista, ja biodieselin alalla kehitystä maailmalla johtaa Saksa, jossa biodieselillä on 6 prosentin osuus dieselmarkkinoista. Biopolttoaineilla voisi olla 14 prosentin osuus liikenteen polttoaineista vuonna 2020.

This 20% target is truly ambitious and will require major efforts by all Member States. The contribution of each Member State to achieving the Union's target will need to take into account different national circumstances and starting points, including the nature of their energy mix. Member State should have the flexibility to promote the renewable energies most suited to their specific potential and priorities. The way in which Member States will meet their targets should be set out in National Action Plans to be notified to the Commission. The Plans should contain sectoral targets and measures consistent with achieving the agreed overall national targets. In practice, in implementing their Plans Member States will need to set their own specific objectives for electricity, biofuels, heating and cooling, which would be verified by the Commission to ensure that the overall target is being met. The Commission will set out this architecture in a new renewables legislative package in 2007.

Kaavailtu 20 prosentin tavoite on selvästi hyvin kunnianhimoinen ja edellyttää kaikilta jäsenvaltioilta mittavia ponnisteluja. Kukin jäsenvaltio osallistuu EU:n kokonaistavoitteen saavuttamiseen panoksella, jossa otetaan huomioon kansalliset erityisolosuhteet ja lähtökohdat sekä kunkin jäsenvaltion energialähdevalikoiman ominaispiirteet. Yksittäisellä jäsenvaltiolla olisi oltava vapaus edistää niitä uusiutuvia energiamuotoja, jotka vastaavat parhaiten sen omia mahdollisuuksia ja painotuksia. Se, miten jäsenvaltio aikoo tavoitteeseensa päästä, olisi kuvattava komissiolle toimitettavassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa. Suunnitelmassa olisi esitettävä alakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla päästään sovittuun kansalliseen kokonaistavoitteeseen. Käytännössä jäsenvaltioiden on suunnitelmiaan toteuttaessaan asetettava omat tavoitteensa sähkölle, biopolttoaineille sekä lämmitykselle ja jäähdytykselle. Komissio tarkastaa nämä tavoitteet varmistaakseen, että kokonaistavoite saavutetaan. Komissio hahmottelee toimintamallin muodon uudessa uusiutuvia energianlähteitä koskevassa lainsäädäntöpaketissa vuonna 2007.

A particular feature of this framework is the need for a minimum and coordinated development of biofuels throughout the EU. While biofuels are today and in the near future more expensive than other forms of renewable energy, over the next 15 years they are the only way to significantly reduce oil dependence in the transport sector. In its Renewable Energy Roadmap and Biofuels Progress Report[22], the Commission therefore proposes to set a binding minimum target for biofuels of 10% of vehicle fuel by 2020 and to ensure that the biofuels used are sustainable in nature, inside and outside the EU. The EU should engage third countries and their producers to achieve this. In addition, the 2007 renewables legislative package will include specific measures to facilitate the market penetration of both biofuels and heating & cooling from renewables. The Commission will also continue and intensify the use of renewable energy through other policies and flanking measures with the aim of creating a real internal market for renewables in the EU.

Tämän mallin erityispiirteenä on tarve tietylle biopolttoaineiden käytön vähimmäiskehitykselle ja -koordinoinnille kaikkialla EU:ssa. Biopolttoaineet ovat tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa kalliimpia kuin muut uusiutuvat energianlähteet, mutta ne ovat ainoa tapa vähentää merkittävästi liikenteen öljyriippuvuutta seuraavien 15 vuoden aikana. Uusiutuvia energianlähteitä koskevassa etenemissuunnitelmassaan ja biopolttoaineiden kehitystä koskevassa raportissaan [22] komissio ehdottaakin, että biopolttoaineille asetetaan sitovaksi vähimmäistavoitteeksi 10 prosentin osuus ajoneuvopolttoaineista vuoteen 2020 mennessä ja varmistetaan se, että käytettävät biopolttoaineet ovat kestävän kehityksen mukaisia niin EU:ssa kuin muuallakin. EU:n olisi saatava myös kolmannet maat ja niiden energiantuottajat mukaan näihin pyrkimyksiin. Lisäksi uusiutuvia energianlähteitä koskeva vuoden 2007 lainsäädäntöpaketti tulee sisältämään toimenpiteitä, joilla helpotetaan sekä biopolttoaineiden että lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytettävien uusiutuvien energianlähteiden yleistymistä markkinoilla. Komissio jatkaa ja tehostaa uusiutuvien energianlähteiden edistämistä myös muilla politiikan osa-alueilla ja rinnakkaistoimenpitein, joilla pyritään luomaan uusiutuville energianlähteille todelliset EU-sisämarkkinat.

How much will it cost?

Paljonko tämä maksaa?

To achieve a 20% share for renewables will result in an additional average annual cost of approximately € 18 billion – around 6% extra on the EU's total expected energy import bill in 2020. But this assumes oil prices of $ 48/barrel by 2020. If these rose to $ 78/barrel, the average annual cost would fall to € 10.6 billion. If a carbon price of more than € 20 is factored in, the 20% would cost practically no more than relying on “traditional” energy sources, but create many jobs in Europe and develop new, technology driven European companies.

Uusiutuvien energianlähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin merkitsee vuosittain keskimäärin noin 18 miljardin euron lisäkustannusta, mikä vastaa noin 6 prosentin lisäystä verrattuna EU:n tuontienergian oletettuun kokonaiskustannukseen vuonna 2020. Tässä laskelmassa öljyn hinnaksi vuonna 2020 on oletettu 48 dollaria tynnyriltä. Jos hinta kuitenkin nousee vaikkapa 78 dollariin tynnyriltä, vuotuinen kustannus laskee 10,6 miljardiin euroon. Jos laskelmassa otetaan huomioon yli 20 euron hiilidioksidilisä, 20 prosentin saavuttaminen ei maksa käytännöllisesti katsoen enempää kuin turvautuminen perinteisiin energialähteisiin, mutta luo Eurooppaan suuren määrän työpaikkoja ja edistää uusien teknologiavetoisten eurooppalaisten yritysten syntyä.

3.6. A European Strategic Energy Technology Plan

3.6. Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma

Europe has two key objectives for energy technology: to lower the cost of clean energy and to put EU industry at the forefront of the rapidly growing low carbon technology sector. To meet these objectives, the Commission will present a European Strategic Energy Technology Plan[23] in 2007. This Plan will need a long term vision to match the long term challenge of moving towards a low carbon energy system in a competitive manner:

Euroopalla on energiateknologiassa kaksi päätavoitetta: puhtaan energian kustannusten alentaminen ja EU:n teollisuuden nostaminen kehityksen kärkeen hiilidioksidipäästöiltään vähäisten teknologioiden alalla. Tavoitteiden saavuttamiseksi komissio tulee vuonna 2007 esittämään Euroopalle strategista energiateknologiasuunnitelmaa [23]. Suunnitelmassa tarvitaan pitkälle ulottuvaa visiota, jolla vastataan pitkän aikavälin haasteeseen siirtyä kilpailukykyisesti kohti vähähiilistä energiajärjestelmää:

- By 2020, technologies will have to make the 20% renewable target a reality by permitting a sharp increase in the share of lower cost renewables (including the roll-out of off-shore wind and 2nd generation biofuels);

– Vuoteen 2020 mennessä teknologialla on päästävä uusiutuvien energianlähteiden 20 prosentin tavoiteosuuteen mahdollistamalla nopea kasvu kustannuksiltaan alhaisempien uusiutuvien energianlähteiden osuudessa (mukaan luettuina merituulivoiman käytön laajentaminen ja toisen sukupolven biopolttoaineet).

- By 2030, electricity and heat will increasingly need to be produced from low carbon sources and extensive near-zero emission fossil fuel power plants with CO2 capture and storage. Transport will need to increasingly adapt to using 2nd generation biofuels and hydrogen fuel cells;

– Vuoteen 2030 mennessä sähköä ja lämpöä on yhä enenevässä määrin tuotettava vähähiilisistä lähteistä laajoissa, lähes päästöttömissä fossiilista polttoainetta käyttävissä voimaloissa, joissa hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan. Liikenteessä on yhä enemmän sopeuduttava käyttämään toisen sukupolven biopolttoaineita ja vetypolttokennoja.

- For 2050 and beyond, the switch to low carbon in the European energy system should be completed, with an overall European energy mix that could include large shares for renewables, sustainable coal and gas, sustainable hydrogen, and, for those member states that want, Generation IV fission power and fusion energy.

– Vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen olisi lopullisesti siirryttävä Euroopan energiajärjestelmässä vähähiilisyyteen niin, että uusiutuvilla energianlähteillä, kestävällä hiilen- ja kaasunkäytöllä, kestävällä vedynkäytöllä sekä – niin haluavien jäsenvaltioiden kohdalla – neljännen sukupolven fissioenergialla ja fuusioenergialla on suuri osuus Euroopan kokonaisenergiavalikoimassa.

This is a vision of Europe with a thriving and sustainable energy economy, that has grasped the opportunities behind the threats of climate change and globalisation, gained world leadership in a diverse portfolio of clean, efficient and low-emission energy technologies and become a motor for prosperity and a key contributor to growth and jobs. To achieve this vision the European Union must act jointly and urgently, agreeing and implementing a European Strategic Energy Technology Plan accompanied with realistic resources. Under the 7th Framework Research Programme, annual spending on energy research over the next 7 years at EU level will increase by 50%, but even this will not provide the progress needed. The Technology Plan must be ambitious; it needs to better coordinate spending at Community and national level, and set clear targets with precise roadmaps and milestones. It should use all available EU tools, including Joint Technology Initiatives and the European Institute for Technology.

Tässä visiossa Euroopassa on kestävällä pohjalla oleva kukoistava energiatalous, ja Eurooppa on pystynyt tarttumaan ilmastonmuutoksen ja globalisaation edustamien uhkien taustalla piileviin mahdollisuuksiin, saavuttanut maailmanlaajuisen johtoaseman monenlaisissa puhtaissa, tehokkaissa ja vähäpäästöisissä energiateknologioissa ja kehittynyt hyvinvoinnin veturiksi ja keskeiseksi kasvun ja työpaikkojen synnyttäjäksi. Vision toteutumiseksi Euroopan unionin on toimittava yhdessä ja viivyttelemättä sekä hyväksyttävä ja toteutettava Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma ja varattava sille realistiset resurssit. Tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa EU:n vuotuiset panostukset energiatutkimukseen seuraavina seitsemänä vuotena kasvavat 50 prosentilla, mutta tämäkään ei riitä tarvittavan edistyksen aikaansaamiseksi. Teknologiasuunnitelman on oltava kunnianhimoinen, yhteisön ja kansallisten varojen käyttöä on koordinoitava entistä paremmin ja suunnitelmassa on asetettava selkeät tavoitteet sekä tarkat etenemissuunnitelmat ja välietapit. Siinä olisi myös hyödynnettävä kaikkia EU:ssa käytössä olevia välineitä, kuten yhteisiä teknologia-aloitteita ja Euroopan teknologiainstituuttia.

Priorities of such a targeted initiative could include:

Kohdennettujen toimien painopisteitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

- More energy efficient buildings, appliances, equipment, industrial processes and transport systems;

– parannetaan rakennusten, koneiden, laitteiden, teollisten prosessien ja liikennejärjestelmien energiatehokkuutta,

- Developing biofuels, in particular second generation biofuels, to become fully competitive alternatives to hydrocarbons;

– kehitetään biopolttoaineista ja erityisesti toisen sukupolven biopolttoaineista täysin kilpailukykyisiä vaihtoehtoja hiilivedyille,

- Getting large scale offshore wind competitive within the short term and paving the way towards a competitive European offshore supergrid;

– tehdään laajan mittakaavan merituulivoimasta kilpailukykyinen vaihtoehto lyhyellä aikavälillä ja valmistellaan tietä kilpailukykyiselle eurooppalaiselle suurikapasiteettiselle merituulivoiman "superverkolle",

- Getting photovoltaic electricity competitive to harness solar energy;

– tehdään aurinkosähköstä kilpailukykyinen tapa hyödyntää aurinkoenergiaa,

- Using fuel cell and hydrogen technologies to exploit their benefits in decentralised generation and transport;

– kehitetään polttokennoja ja vetyteknologioita niin, että niitä voidaan hyödyntää hajautetussa energiantuotannossa ja liikenteessä,

- Sustainable coal and gas technologies, particularly carbon capture and storage (see below ) ;

– kehitetään kestävän kehityksen mukaisia hiili- ja kaasuteknologioita ja varsinkin hiilen talteenottoa ja varastointia (ks. jäljempänä),

- The EU should maintain its technological lead in fourth generation fission nuclear reactors and future fusion technology to boost the competitiveness, safety and security of nuclear electricity, as well as reduce the level of waste.

– pyritään säilyttämään EU:n teknologinen johtoasema neljännen sukupolven fissioreaktorien ja tulevaisuuden fuusioteknologian alalla ydinvoiman kilpailukyvyn, turvallisuuden ja varmuuden lisäämiseksi sekä jätemäärien pienentämiseksi.

These sectoral objectives should be underpinned by specific milestones and an increase in energy research spending. The Commission will propose a European Strategic Energy Technology Plan for the 2008 Spring European Council.

Näitä alakohtaisia tavoitteita olisi tuettava yksittäisillä välitavoitteilla ja lisäämällä energiatutkimuksen rahoitusta. Komissio aikoo tehdä ehdotuksen Euroopan strategiseksi energiateknologiasuunnitelmaksi vuoden 2008 kevään Eurooppa-neuvostolle.

3.7. Towards a low CO 2 fossil fuel future

3.7. Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

Coal and gas account for 50% of the EU's electricity supply and are certain to remain an important part of our energy mix. Long-term reserves are substantial. But coal produces roughly twice the emissions of CO2 compared to gas. Much cleaner coal generation and CO2 abatement will be necessary. Furthermore, developing clean coal and carbon capture and storage is crucial at the international level: the IEA expects twice more electricity to be produced from coal by 2030. That would release around 5 bn tonnes of CO2, representing 40% of the expected increase in global energy-related CO2 emissions. In addition to the European Strategic Energy Technology Plan, other action will be required to catalyse international research and action on CO2 capture and storage.

Puolet EU:n tarvitsemasta sähköstä saadaan hiilestä ja maakaasusta, ja niillä tulee jatkossakin varmasti olemaan tärkeä sija energiavalikoimassamme. Pitkän aikavälin varannot ovat vielä huomattavat. Hiili aiheuttaa kuitenkin karkeasti arvioiden kaksi kertaa niin paljon hiilidioksidipäästöjä kuin kaasu. Tarvitaan paljon puhtaampaa hiilipohjaista tuotantoa ja hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä. Puhtaan hiiliteknologian ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittäminen on erittäin tärkeää myös kansainvälisellä tasolla: IEA arvioi, että hiilestä tuotetaan vuoteen 2030 mennessä kaksi kertaa enemmän sähköä kuin nyt. Tämä merkitsee noin 5 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöjä, jotka muodostavat yksin 40 prosenttia koko maailman energiantuotantoon liittyvien hiilidioksidipäästöjen kasvusta. Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman lisäksi tarvitaan muita toimia piristysruiskeen antamiseksi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kansainväliselle tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

To provide global leadership, the EU must provide a clear vision for the introduction of CO2 capture and storage in the EU, establish a favourable regulatory framework for its development, invest more, and more effectively, in research, as well as taking international action. The EU Emissions Trading System will also need to incorporate capture and storage in the future.

Maailmanlaajuinen johtoasema edellyttää EU:lta selkää visiota hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin aloittamisesta EU:ssa, alan kehitykselle suotuisaa sääntely-ympäristöä, mittavampia ja tuloksellisempia tutkimusinvestointeja sekä kansainvälisiä toimenpiteitä. EU:n päästökauppajärjestelmään on tulevaisuudessa otettava mukaan myös talteenotto ja varastointi.

As set out in its Sustainable Power Generation Communication[24], the Commission will in 2007 start work to:

Kestävää sähköntuotantoa koskevan tiedonannon [24] mukaisesti komissio käynnistää vuonna 2007 seuraavat toimet:

- Design a mechanism to stimulate the construction and operation by 2015 of up to 12 large-scale demonstrations of sustainable fossil fuels technologies in commercial power generation in the EU[25].

· Laaditaan mekanismi, jolla voidaan edesauttaa vuoteen 2015 mennessä enimmillään 12 sellaisen suuren kohteen rakentamista ja käyttöönottoa, jossa demonstroidaan kestävän kehityksen mukaisten fossiilisten polttoaineteknologioiden käyttökelpoisuutta kaupallisessa energiantuotannossa EU:ssa [25].

- Provide a clear perspective when coal- and gas-fired plants will need to install CO2 capture and storage. On the basis of existing information, the Commission believes that by 2020 all new coal-fired plants should to be fitted with CO2 capture and storage and existing plants should then progressively follow the same approach. Whilst it is too early to reach a definite view on this, the Commission hopes to be able to make firm recommendations as soon as possible.

· Esitetään selkeät suuntaviivat sille, milloin hiili- ja kaasukäyttöisissä voimaloissa on ryhdyttävä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Nykytietojen perusteella komissio katsoo, että vuoteen 2020 mennessä kaikissa uusissa hiilivoimaloissa olisi oltava hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmä ja että vanhoissa voimaloissa vaatimus otettaisiin käyttöön tämän jälkeen asteittain. Vaikka tähän on vielä liian aikaista muodostaa lopullista kantaa, komissio toivoo voivansa antaa pysyviä suosituksia mahdollisimman nopeasti.

3.8. The future of nuclear

3.8. Ydinvoiman tulevaisuus

Currently around one third of the electricity and 15% of the energy consumed in the EU comes from nuclear which is one of the largest sources of carbon dioxide (CO2) free energy in Europe. Nuclear power has been one of the ways of limiting CO2 emissions within the EU and, for those Member States that wish, is also likely to form part of an energy scenario where significant emission reductions are going to be required in the coming decades.

Tällä hetkellä EU:ssa noin kolmannes kulutetusta sähköstä ja 15 prosenttia kulutetusta energiasta saadaan ydinvoimasta, joka on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöttömän energian lähteistä Euroopassa. Ydinvoima on ollut yksi tapa rajoittaa hiilidioksidipäästöjä EU:ssa, ja niin haluavilla jäsenvaltioilla se tulee myös todennäköisesti pysymään osana energianäkymiä tilanteessa, jossa tulevina vuosikymmeninä tarvitaan huomattavia päästövähennyksiä.

Nuclear power is less vulnerable to fuel price changes than coal or gas-fired generation, as uranium represents a limited part of the total cost of generating nuclear electricity and is based on sources which are sufficient for many decades and widely distributed around the globe.

Ydinvoima on vähemmän haavoittuvaista hintavaihteluille kuin hiili- tai kaasuvoima, koska uraani muodostaa vain pienehkön osan ydinsähkön tuottamisen kokonaiskustannuksista. Lisäksi uraanivaroja riittää moniksi vuosikymmeniksi, ja ne sijaitsevat hajallaan eri puolilla maapalloa.

As can be seen from the table attached to this document which outlines the advantages and disadvantages of different sources of energy, nuclear energy is one of the cheapest sources of low carbon energy that is presently produced in the EU and also has relatively stable costs[26]. The next generation of nuclear reactors should reduce these costs further.

Kuten tämän asiakirjan liitteenä olevasta, eri energianlähteiden etuja ja haittoja kuvailevasta taulukosta käy ilmi, ydinvoima on yksi halvimmista vähähiilisistä energialähteistä, joita on tällä hetkellä saatavilla EU:n sisältä. Lisäksi sen kustannukset ovat suhteellisen vakaalla pohjalla [26]. Seuraavien sukupolvien ydinvoimaloiden kustannusten odotetaan olevan vielä alhaisempia.

It is for each Member State to decide whether or not to rely on nuclear electricity. However, in the event that the level of nuclear energy reduces in the EU, it is essential that this reduction is phased in with the introduction of other supplementary low-carbon energy sources for electricity production; otherwise the objective of cutting GHG emissions and improving security of energy supply will not be met.

Kukin jäsenvaltio päättää itse, haluaako se turvautua ydinvoimaan. Jos ydinenergian osuus EU:ssa kuitenkin laskee, on erittäin tärkeää, että osuuden vähentyessä samanaikaisesti lisätään muiden täydentävien vähähiilisten energialähteiden käyttöä sähköntuotannossa. Muussa tapauksessa kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteisiin ja energian toimitusvarmuuden parantamistavoitteisiin ei päästä.

In the current energy context, the IEA expects the world-wide use of nuclear power to increase from 368 GW in 2005 to 416 GW in 2030. There are therefore economic benefits in maintaining and developing the technological lead of the EU in this field.

Nykyisessä energiatilanteessa IEA olettaa ydinenergian käytön lisääntyvän maailmanlaajuisesti vuoden 2005 noin 368 gigawatista 416 gigawattiin vuonna 2030. EU:n tämän alan teknologisen johtoaseman ylläpitämisestä ja kehittämisestä saadaan siis taloudellisia hyötyjä.

As set out in a new Nuclear Illustrative Programme[27], at EU level, the role should be to develop further, in conformity with Community law, the most advanced framework for nuclear energy in those Member States that choose nuclear power, meeting the highest standards of safety, security and non-proliferation as required by the Euratom Treaty. However, nuclear power also raises important issues regarding waste and decommissioning so nuclear waste management and decommissioning should also be included in future Community work. The EU should also continue their efforts to ensure that such high standards are observed internationally. In order to make progress on this the Commission proposes to establish an EU High Level Group on Nuclear Safety and Security with the mandate of progressively developing common understanding and, eventually, additional European rules, on nuclear security and safety.

Kuten uudessa ohjeellisessa ydinenergiaohjelmassa [27] todetaan, EU:n tasolla pyrkimyksenä tulisi olla yhteisön oikeuden mukaisesti kehittää edelleen kaikkein edistyneimpiä puitteita ydinvoiman käytölle niissä jäsenvaltioissa, jotka ydinvoiman valitsevat, noudattaen kaikkein tinkimättömimpiä turvallisuuteen, riskinhallintaan ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyviä normeja Euratomin perustamissopimuksen vaatimusten mukaisesti. Ydinvoima herättää kuitenkin myös merkittäviä ydinjätteeseen ja laitosten käytöstäpoistoon liittyviä kysymyksiä, joten näihin asioihin olisi jatkossa kiinnitettävä huomiota yhteisön toimissa. EU:n olisi myös jatkettava työtään sen varmistamiseksi, että tiukkoja normeja noudatetaan myös kansainvälisesti. Asian eteenpäin viemiseksi komissio ehdottaa perustettavaksi EU:n korkean tason ydinturvallisuusryhmää, jonka tehtävänä olisi luoda asteittain yhteisymmärrystä ja viime kädessä uusia yleiseurooppalaisia sääntöjä ydinvoimaan liittyvissä turvallisuus- ja valvontakysymyksissä.

3.9. An International Energy Policy that actively pursues Europe's interests

3.9. Euroopan etuja aktiivisesti ajava kansainvälinen energiapolitiikka

The EU cannot achieve its energy and climate change objectives on its own. The EU in the future will account for only 15% of new CO2 emissions. Furthermore by 2030, with the new objectives, the EU will consume less than 10% of the world's energy. So the challenges of security of energy supply and climate change cannot be overcome by the EC or its Member States acting individually. It needs to work with both developed and developing countries, energy consumers and producers, to ensure competitive, sustainable and secure energy.

EU ei voi saavuttaa energia- ja ilmastotavoitteitaan yksin. Se aiheuttaa tulevaisuudessa ainoastaan 15 prosenttia uusista hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä EU:ssa kulutetaan uusien tavoitteiden toteutuessa alle 10 prosenttia maapallon energiankulutuksesta. Näin ollen EU tai sen jäsenvaltiot eivät voi yksin poistaa energiavarmuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä uhkia. EU:n on tehtävä yhteistyötä sekä kehittyneiden että kehitysmaiden ja sekä energian kuluttajien että tuottajien kanssa, jotta voidaan varmistaa varma energiansaanti kilpailukykyisesti ja kestävällä pohjalla.

The EU and Member States must pursue these goals with a common voice, forging effective partnerships to translate these into a meaningful external policy. Indeed, energy must become a central part of all external EU relations; it is crucial to geopolitical security, economic stability, social development and international efforts to combat climate change. The EU must therefore develop effective energy relations with all its international partners, based on mutual trust, cooperation and interdependence. This means relations broadened in geographical scope, and deepened in nature on the basis of agreements with substantial energy provisions.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pyrittävä näihin tavoitteisiin yhteisessä rintamassa ja luoden toimivia kumppanuuksia, joiden avulla tavoitteet voidaan jalostaa mielekkääksi ulkopolitiikaksi. Energia-asiat onkin otettava keskeiseksi osaksi kaikkia EU:n ulkosuhteita. Tämä on erittäin tärkeää geopoliittisen turvallisuuden, taloudellisen vakauden, yhteiskunnallisen kehityksen ja kansainvälisten ilmastonmuutoksen hillitsemispyrkimysten kannalta. EU:n on luotava kaikkien kansainvälisten kumppaneidensa kanssa toimivia energia-alan suhteita, jotka perustuvat keskinäiseen luottamukseen, yhteistyöhön ja keskinäiseen riippuvuuteen. Tämä merkitsee suhteiden maantieteellistä laajentamista ja sisällöllistä syventämistä sopimuksin, joissa energia-alaa koskevilla määräyksillä on merkittävä rooli.

The European Council has endorsed the vision of a long term framework for the external energy dimension set out jointly by the Commission and the Council[28] and has agreed to establish a network of energy security correspondents which will provide an early warning system and enhance the EU's capability to react in times of external energy security pressure.

Eurooppa-neuvosto on antanut tukensa visiolle, jossa komissio ja neuvosto luovat yhdessä pitkän aikavälin puitteet energiapolitiikan ulkosuhdeulottuvuuksille [28] ja hyväksynyt energiavarmuuden yhteystahojen verkoston perustamisen. Verkoston avulla saadaan varhaisessa vaiheessa tieto ongelmatilanteista, ja se parantaa EU:n valmiuksia reagoida energian toimitusvarmuuteen kohdistuviin ulkoisiin uhkiin.

The EU already speaks with one voice in negotiations of international agreements, notably in the field of trade. Ongoing and future international agreements, whether bilateral or with several countries at a time, can be used more effectively to establish legally binding commitments. These can extend to the reciprocal liberalisation of trading conditions and investment in upstream and downstream markets, and to the grant of access to pipelines by countries situated along transit and transport chains. Equally, they can be used to promote international trade in sustainably produced biofuels or environmental goods, or to the international pricing of carbon emissions.

EU pystyy jo puhumaan yhdellä äänellä ja esiintymään kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa yhtenäisesti varsinkin kansainvälisen kaupan alalla. Tekeillä olevia ja tulevia kansainvälisiä sopimuksia, niin kahden- kuin monenvälisiäkin, voitaisiin käyttää nykyistä tuloksellisemmin oikeudellisesti sitovien tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteet voisivat ulottua kauppaehtojen ja investointien vastavuoroiseen vapauttamiseen niin energiantuotantoketjun alku- kuin loppupäässäkin sekä putkistojen käyttöoikeuksien myöntämiseen maissa, jotka sijaitsevat kauttakulku- ja kuljetusväylien varrella. Samoin niitä voitaisiin käyttää edistämään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuotettujen biopolttoaineiden tai ympäristötuotteiden kansainvälistä kauppaa, tai ohjaamaan hiilidioksidipäästöjen kansainvälistä hinnoittelua.

The EU must therefore now follow through these principles into action. The first step towards "speaking with one voice" is to set out clear objectives, and the means to coordinate effectively. The regular Strategic Energy Reviews will provide the overall framework for frequent discussion of external energy issues in the EU institutions. The priorities to be pursued by an effective external EU Energy Policy during the next three years are:

EU:n onkin nyt siirrettävä nämä periaatteet käytäntöön. Jotta EU voisi puhua kansainvälisissä yhteyksissä yhdellä äänellä, on ensin määriteltävä selkeät tavoitteet ja toimivat koordinointikeinot. Säännöllisesti laadittavat strategiset energiakatsaukset antavat yleiset puitteet EU:n toimielimissä taajaan käytävälle keskustelulle energia-alan ulkosuhdekysymyksistä. Jotta EU:n ulkoinen energiapolitiikka olisi tuloksellista, siinä olisi tulevien kolmen vuoden aikana painotettava seuraavia seikkoja:

- The EC and its Member States should be a key driver in the design of international agreements, including the future of the Energy Charter Treaty and the post-2012 climate regime.

· EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi oltava avainroolissa laadittaessa kansainvälisiä sopimuksia. Tämä koskee esimerkiksi Euroopan energiaperuskirjan tulevaisuutta ja vuoden 2012 jälkeistä ilmastonmuutoshallintoa.

- EU energy relations with its neighbours are fundamental to European security and stability. The EU should aim to build up a wide network of countries around the EU, acting on the basis of shared rules or principles derived from the EU energy policy.

· EU:n energiasuhteet naapureihin ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle. EU:n olisi pyrittävä kokoamaan ympärilleen laaja maiden verkosto, jossa noudatettaisiin EU:n energiapolitiikasta johdettuja yhteisiä sääntöjä tai periaatteita.

- To enhance relations with our external energy suppliers, further developing comprehensive partnerships based on mutual interest, transparency, predictability and reciprocity.

· EU:n olisi kehitettävä entisestään kumppanuuksia, jotka perustuvat molemminpuoliseen hyötyyn, avoimuuteen, ennakoitavuuteen ja vastavuoroisuuteen, ja parannettava tätä kautta suhteitaan ulkoisiin energiantoimittajiin.

- To continue to develop closer energy relations with other major consumers, in particular through IEA and G8 or through intensified bilateral cooperation.

· Suhteita muihin merkittäviin energian kuluttajiin olisi edelleen tiivistettävä varsinkin IEA:n ja G8:n kautta tai tiiviimmällä kahdenvälisellä yhteistyöllä.

- Develop the use of financial instruments, via enhanced co-operation with the EIB and EBRD and the establishment of a Neighbourhood Investment Fund, to enhance the EU’s energy security.

· Rahoitusvälineiden käyttöä olisi kehitettävä parantamalla yhteistyötä Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa sekä perustamalla naapurialueiden investointirahasto EU:n energiavarmuuden parantamiseksi.

- To improve the conditions for investments in international projects, working for example to secure a clearly defined and transparent legal framework and appointing European coordinators to represent EU interests in key international projects.

· Investointiedellytyksiä kansainvälisissä hankkeissa olisi parannettava ja pyrittävä muun muassa turvaamaan selkeästi määritellyt ja läpinäkyvät oikeudelliset puitteet. Lisäksi olisi nimettävä eurooppalaisia koordinaattoreita edustamaan EU:n etuja keskeisissä kansainvälisissä hankkeissa.

- Promote non proliferation, nuclear safety and security, in particular through a reinforced cooperation with the International Atomic Energy Agency.

· Ydinmateriaalin leviämisen estämistä, ydinturvallisuutta ja turvatoimia olisi edistettävä varsinkin lisäämällä yhteistyötä kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa.

The detailed manner in which these objectives will now be pursued, as discussed in detail by the European Council at the Lahti Summit and the December 2006 European Council is contained in Annex to this Review. In addition, however, the Commission considers that two additional priority actions should now be pursued:

Tämän katsauksen liitteessä esitetään tarkemmin tavat, joilla näihin tavoitteisiin lähdetään pyrkimään. Tavoista keskusteltiin yksityiskohtaisesti Eurooppa-neuvoston Lahden huippukokouksessa ja joulukuun 2006 kokouksessa. Näiden lisäksi komissio pitää ensisijaisen tärkeänä kahta muuta toimenpidealuetta:

- A comprehensive Africa-Europe Energy partnership. The importance of Africa as an energy supplier has increased greatly in recent years, but its potential is still greater. The dialogue should include security of supply, technology transfer in renewable energy, sustainable exploitation of resources, transparency of energy markets and respect for good governance. The dialogue should be launched through a joint event at the highest level.

· Kattava energia-alan kumppanuus Afrikan ja Euroopan välillä. Afrikan merkitys energiantoimittajana on viime vuosina kasvanut huomattavasti, mutta sen tarjoamat mahdollisuudet ovat vieläkin suuremmat. Vuoropuhelussa olisi käsiteltävä toimitusvarmuutta, uusiutuviin energianlähteisiin liittyvää teknologiansiirtoa, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, energiamarkkinoiden läpinäkyvyyttä sekä hyvää hallintotapaa. Vuoropuhelu olisi käynnistettävä korkeimman tason yhteistapahtumalla.

- As already mentioned above, an international agreement on energy efficiency.

· Tässä tiedonannossa mainitun kansainvälisen energiatehokkuussopimuksen tekeminen.

3.9.1. Integrating Europe's Energy and Development Policies: a win-win game

3.9.1. Euroopan energia- ja kehityspolitiikan yhdistäminen: hyötyjä kaikille

High energy prices are particularly damaging for developing countries. Whilst a few developing countries might benefit as producer, others can find the increased costs of energy imports outstripping their development aid receipts[29]. Africa and other developing regions have a vital interest, like Europe, to boost diversification and energy efficiency – this can make a major contribution to the Millennium Development Goals. The EU is therefore committed to support developing countries in promoting sustainable and secure energy supply and use.

Korkeat energianhinnat ovat erityisen tuhoisia kehitysmaille. Vaikka muutamat kehitysmaat pääsevätkin hyötymään hinnannoususta tuottajamaina, muiden kohdalla tuontienergian kasvavat kustannukset saattavat syödä kehitysapuna saadun tuen [29]. Afrikalle ja muille kehittyville alueille on Euroopan tavoin erittäin tärkeää, että ne pystyvät monimuotoistamaan energialähteitään ja parantamaan energiatehokkuuttaan. Tällä voidaan myös merkittävästi tukea YK:ssa asetettuja vuosituhattavoitteita. EU onkin sitoutunut tukemaan kehitysmaita niiden edistäessä kestävää ja varmaa energian tuotantoa ja käyttöä.

To deliver on the above commitment, the EU should focus on the delivery of affordable, reliable and sustainable energy services to the poor, notably from renewable sources as well as for the development of clean and efficient technologies for gas and oil production. Africa offers a unique opportunity to install renewable energy technology in a competitive manner. It can by-pass the need to build expensive transmission grids and "leap-frog" to a new generation of clean, local low carbon energy sources and technologies – as already seen for mobile telecommunications. This is a real "win-win" opportunity, increasing the penetration of clean renewable energy and bringing electrification to some of the world's poorest citizens. A special effort will be needed in Sub-Saharan Africa, where rates of access to electricity are the lowest in the world.

Täyttääkseen edellä mainitun sitoumuksensa EU:n olisi keskityttävä siihen, että köyhillä alueilla saadaan käyttöön kohtuuhintaisia, luotettavia ja kestäviä energiapalveluja. Tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä erityisesti uusiutuvia energiamuotoja ja kehitettävä puhtaita ja tehokkaita teknologioita kaasu- ja öljypohjaiseen tuotantoon. Afrikka tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden ottaa käyttöön uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa teknologiaa kilpailukykyisesti. Afrikassa ei tarvita tavanomaista mittavan jakeluverkoston rakentamisvaihetta, vaan voidaan hypätä suoraan uuden sukupolven paikallisiin vähähiilisiin energiamuotoihin ja -teknologioihin. Vastaavaa toimintamallia on jo käytetty matkaviestinnän puolella. Kyseessä on todellinen kaikkia osapuolia hyödyttävä tilaisuus lisätä puhtaiden uusiutuvien energianlähteiden levinneisyyttä ja tuoda samalla sähköä maailman köyhimpiin lukeutuville ihmisille. Erityisponnisteluja tarvitaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa sähköistämisaste on maailman alhaisin.

The EU will also leverage the different instruments at its disposal to this end: the 10th European Development Fund, the EU-Africa Partnership on Infrastructure which addresses regional projects on the generation and transmission of electricity, the ACP-EU Energy Facility, and the EC COOPENER programme and its successor as well as the EUROSOLAR programme for Latin America.

EU valjastaa tämän päämäärän saavuttamiseksi myös kaikki käytössään olevat välineet, joita ovat kymmenes Euroopan kehitysrahasto, EU:n ja Afrikan infrastruktuurikumppanuus (jonka puitteissa toteutetaan sähköntuotantoon ja -jakeluun liittyviä alueellisia hankkeita), energia-alan AKT-EU-väline, COOPENER-ohjelma seuraajineen sekä Latinalaista Amerikkaa koskeva EUROSOLAR-ohjelma.

3.10. Effective monitoring and reporting

3.10. Tehokasta seurantaa ja raportointia

Monitoring, transparency and reporting will be essential elements in progressively developing an effective European energy policy. The Commission proposes to establish an Office of the Energy Observatory within the Directorate General for Energy and Transport. This Office should undertake core functions regarding Europe’s energy demand and supply, notably increasing transparency regarding the future investment needs in the EU for electricity and gas infrastructure and generation facilities and, via benchmarking and the exchange of best practice, the success of Member States in ensuring that their energy mix evolves in a manner that contributes effectively to the EU's energy goals.

Seuranta, avoimuus ja raportointi ovat keskeisiä tekijöitä kehitettäessä asteittain tuloksellista eurooppalaista energiapolitiikkaa. Komissio ehdottaa, että Euroopan komission energian ja liikenteen pääosastoon perustetaan erityinen energiaseurantatoimisto. Toimisto hoitaisi Euroopan energiankysyntään ja -tarjontaan liittyviä ydintehtäviä. Erityisesti sen tehtävänä olisi lisätä avoimuutta EU:n sähkön ja kaasun infrastruktuuriin ja tuotantolaitoksiin tarvittaviin tuleviin investointeihin liittyvissä kysymyksissä sekä seurata tehokkaasti – vertailuanalyysien ja parhaita toimintatapoja koskevan tiedonvaihdon avulla – missä määrin jäsenvaltiot onnistuvat kehittämään energiavalikoimiaan niin, että ne todella edesauttavat EU:n energiatavoitteiden saavuttamista.

The Commission will set out the specific responsibilities of the Observatory and propose in 2007 a legal base for financing its activities. In doing so it will examine and streamline existing energy related information and reporting obligations upon the Commission and Member States.

Komissio määrittelee seurantatoimiston tarkemmat vastuualueet ja tekee vuoden 2007 kuluessa ehdotuksen oikeusperustasta sen toiminnan rahoittamiseksi. Prosessin yhteydessä komissio tarkastelee uudelleen ja selkeyttää komission ja jäsenvaltioiden nykyisiä energiaan liittyviä tiedonanto- ja raportointivelvoitteita.

4. TAKING WORK FORWARD

4. Miten tästä eteenpäin?

This Strategic Review has set out a set of policies required to achieve the goals of sustainable, secure and competitive energy. The first step is to secure clear decisions from the European Council and the European Parliament on the strategic approach, an Action Plan to enable the EU to achieve ambitious, broad and long term targets. Future Strategic Reviews can help the EU refine and update its Action Plan to take account of change – most obviously, technological advance and common international action to address climate change. The pursuit of reduced emissions in Europe and worldwide is indivisible from the European Energy Policy.

Tässä strategisessa katsauksessa on hahmoteltu politiikkaa, jolla päästään kestävää, varmaa ja kilpailukykyistä energiahuoltoa koskeviin tavoitteisiin. Ensimmäisenä askeleena on saatava Eurooppa-neuvostolta ja Euroopan parlamentilta selvät päätökset strategisesta lähestymistavasta ja toimintasuunnitelmasta, jolla EU voi saavuttaa kunnianhimoiset ja laajat pitkän aikavälin tavoitteensa. Tulevien strategisten katsausten avulla EU voi tarkentaa ja päivittää toimintasuunnitelmaa muutosten edellyttämällä tavalla. Ilmeisimpiä muutoksia tulee aiheutumaan teknologian kehittymisestä ja kansainvälisistä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästöjen vähentämispyrkimyksiä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti on mahdotonta pitää erillään Euroopan energiapolitiikasta.

Were the EU to succeed in meeting the specific objectives proposed regarding energy efficiency and renewables, this would put it on track to meet the 2020 greenhouse gas reduction of 20 %, and provide a springboard to achieve dramatic reductions by 2050 objectives. Determined action now will mean progress towards stabilising our import dependence, timely investment, new jobs and a technological lead for Europe in low carbon technologies . The EU would have set the pace for a new global industrial revolution .

Jos EU onnistuu saavuttamaan ehdotetut energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvät erityistavoitteet, se pääsee takaisin kehitysuralle, jonka päässä siintävät kasvihuonekaasujen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja edelleen mittavammat vähennykset vuoteen 2050 mennessä. Toimimalla nyt päättäväisesti EU voi edistyä tuontiriippuvuuden vähentämisessä, oikein ajoitetuissa investoinneissa, uusien työpaikkojen luomisessa ja johtoaseman turvaamisessa Euroopalle hiilidioksidipäästöiltään vähäisten teknologioiden alalla. Näin EU määräisi tahdin uudessa maailmanlaajuisessa teollisessa vallankumouksessa.

The Commission therefore calls on the European Council and Parliament to:

Sen vuoksi komissio pyytää Euroopan parlamentilta ja neuvostolta seuraavia toimia:

- endorse an EU objective in international negotiations of 30% reduction in greenhouse gas emissions by developed countries by 2020 compared to 1990;

· Hyväksytään EU:n tavoitteeksi kansainvälisissä neuvotteluissa vähentää vuoteen 2020 mennessä kehittyneiden maiden kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

- endorse already now an EU commitment to achieve, in any event, at least a 20% reduction of greenhouse gases by 2020 compared to 1990;

· Hyväksytään jo nyt EU:n sitoumus, jonka mukaan se vähentää joka tapauksessa vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasujen päästöjään 20 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

- confirm that additional measures are necessary to make the potential benefits of the Internal Electricity and Gas Markets a reality for all EU citizens and businesses and specifically:

· Vahvistetaan lisätoimien tarve, jotta sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden hyödyt saadaan tuotua EU:n kaikkien kansalaisten ja yritysten ulottuville. Näihin lisätoimiin kuuluvat erityisesti seuraavat:

- Commit to further unbundling to deliver greater competition, increased investment and more choice for energy users, through ownership unbundling, or through a full Independent System Operator. In the light of the evidence the Commission considers that ownership unbundling is the most effective means to ensure choice for energy users and to encourage investment. On the basis of the conclusions of the European Council of 9 March and the position of the European Parliament, the Commission will come forward swiftly with a legislative proposal;

· Sitoudutaan jatkamaan toimintojen eriyttämistä kilpailun tehostamiseksi, investointien lisäämiseksi ja energian käyttäjien valinnanvaran laajentamiseksi eriyttämällä omistuksia tai noudattamalla täysin riippumattoman verkonhaltijan mallia. Saatujen kokemusten perusteella komissio pitää omistuksen eriyttämistä tehokkaimpana tapana varmistaa energian käyttäjille valinnanvapaus ja edistää investointeja. Maaliskuun 9. päivänä 2007 pidettävän Eurooppa-neuvoston päätelmien ja Euroopan parlamentin kannan mukaisesti komissio tulee antamaan asiassa nopeassa aikataulussa lainsäädäntöehdotuksen.

- Ensure effective regulation in every Member State through the harmonisation of the powers and independence of energy regulators based the highest common denominator in the EU and tasking regulators with the development of the Internal Energy Market as well as the effective development of national markets;

· Varmistetaan tehokas sääntely jokaisessa jäsenvaltiossa yhdenmukaistamalla energia-alan sääntelyviranomaisten toimivaltuuksia ja riippumattomuutta EU:ssa suurimman yhteisen nimittäjän mukaisesti ja sisällyttämällä sääntelyviranomaisten tehtäviin kansallisten markkinoiden tuloksellisen kehittämisen lisäksi myös energian sisämarkkinoiden kehittäminen.

- Accelerate the harmonisation of the technical standards necessary to enable cross-border trade to work effectively, and to ensure the promotion of the European market by establishing a new single body at EU level or, at a minimum, through a European network of independent regulators which would need to take due account of the European interest and have the appropriate involvement of the Commission;

· Nopeutetaan rajat ylittävän kaupan toimivuuden edellyttämien teknisten standardien yhdenmukaistamista sekä varmistetaan eurooppalaisten markkinoiden edistäminen perustamalla EU:n tasolle uusi erillinen elin tai ainakin hyödyntämällä riippumattomien sääntelyviranomaisten eurooppalaista verkostoa, jonka olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon koko Euroopan etu ja jonka toimintaan komission olisi osallistuttava tarvittavalla tavalla.

- Establish in 2007 a new Community mechanism and structure for Transmission System Operators, responsible for co-ordinated network planning, reporting to national regulators and the Commission. This should also be responsible for proposing minimum network security standards, which once approved by Regulators and the Commission, be proposed as legally binding;

· Perustetaan vuonna 2007 siirtoverkonhaltijoita varten uusi yhteisön mekanismi ja rakenne vastaamaan koordinoidusti verkkojen suunnittelusta ja raportoimaan sääntelyviranomaisille ja komissiolle. Sen tehtävänä olisi myös laatia ehdotuksia verkkojen toimintavarmuuden vähimmäisnormeiksi, joita sääntelyviranomaisten ja komission hyväksynnän jälkeen voitaisiin ehdottaa sitoviksi.

- Endorse the Commission tabling in 2007 minimum standards regarding transparency;

· Tuetaan komission aikomusta tehdä vuoden 2007 aikana ehdotus avoimuuteen liittyvistä vähimmäisnormeista.

- Welcome a new Customers' Energy Charter;

· Tuetaan uuden energiankuluttajien peruskirjan laatimista.

- Make further progress in realising the construction of essential new interconnectors. Confirm the need to appoint European co-ordinators to pursue the most problematic priority projects and invite the Commission to table, in 2007, a formal legislative proposal defining a maximum of 5 years within which planning and approval procedures must be completed for projects of European interest;

· Edistetään edelleen keskeisten uusien yhteenliitosten rakentamista. Vahvistetaan tarve nimetä eurooppalaiset koordinaattorit vetämään kaikkein ongelmallisimpia kärkihankkeita ja pyydetään komissiota tekemään vuoden 2007 kuluessa virallinen lainsäädäntöehdotus, jossa säädetään, että Euroopan yhteisen edun mukaisten hankkeiden suunnittelu- ja hyväksyntämenettelyt on saatava päätökseen enintään viiden vuoden kuluessa.

- Endorse the need to make further progress in ensuring solidarity between Member States in the event of an energy crisis or a disruption in supplies. Effective mechanisms need to be put in place to this end. Welcome the Commission's intention to bring forward in 2007 a Communication on strategic stocks with, where appropriate, reinforced measures;

· Vahvistetaan tarve edistyä jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden varmistamisessa energiakriisien tai toimitushäiriöiden varalta. Tätä varten on luotava tehokkaita mekanismeja. Annetaan tuki komission aikomukselle antaa vuoden 2007 kuluessa strategisista varmuusvarastoista tiedonanto, joka voi tarpeen mukaan sisältää nykyistä voimakkaampia toimia.

- Underline the priority that the EU strengthens its efforts to get global action to combat climate change. Welcome the Commission's intention to take all opportunities of bilateral and multilateral international negotiations to promote the fight against climate change, to coordinate energy policies and to strengthen the cooperation on clean technologies;

· Korostetaan, että EU:n on voimistettava pyrkimyksiään saada aikaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Annetaan tuki komission aikomukselle hyödyntää kahden- ja monenvälisten kansainvälisten neuvottelujen kaikki mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi, energiapolitiikan koordinoimiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi puhtaiden teknologioiden alalla.

- Endorse the objective of saving 20% of the EU's energy consumption in a cost-efficient manner by 2020 as presented in the Commission's Energy Efficiency Action Plan, and welcome the Commission's intention to roll out concrete measures to make this a reality, notably to:

· Hyväksytään tavoitteeksi EU:n energiankulutuksen kustannustehokas vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä komission energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa esitetyllä tavalla sekä annetaan tuki komission aikomukselle toteuttaa tämän saavuttamiseksi muun muassa seuraavat käytännön toimet:

- establish and update on a regular basis, minimum efficiency requirements for energy-using equipment;

- laaditaan energiaa käyttäville laitteille säännöllisesti päivitettävät hyötysuhteen vähimmäisvaatimukset,

- realise further energy savings in buildings, utilising and developing the framework provided by the Directive on the Energy Performance of Buildings;

- toteutetaan rakennuksissa lisää energiansäästöjä hyödyntämällä ja kehittämällä rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin muodostamia puitteita,

- exploit the significant energy efficiency potential in transportation, using a variety of measures including legislation as necessary;

- hyödynnetään liikenteen merkittävää energiatehokkuuspotentiaalia eri keinoin, tarpeen mukaan myös lainsäädännöllä,

- Improve the energy-efficient and energy saving behaviour of all energy consumers, including by demonstrating the benefits of available energy efficient technology and behaviour;

- edistetään kaikkien energiankuluttajien keskuudessa energiatehokkuutta ja energiansäästöä esimerkiksi esittelemällä saatavilla olevan energiatehokkaan teknologian sekä energiatehokkaiden käyttötapojen hyötyjä,

- continue to improve efficiency in energy generation, in particular by promoting high efficiency combined heat and power technologies;

- jatketaan energiantuotannon tehokkuuden parantamista varsinkin edistämällä erityisen tehokasta lämmön ja sähkön yhteistuotantoteknologiaa.

- Endorse the binding targets of 20% for the share of renewable energy in overall EU energy consumption by 2020 and 10% minimum biofuels. Invite the Commission to table a new Directive to put this into practice during 2007 specifying their national targets and the procedure for developing National Action Plans to meet them;

· Hyväksytään sitoviksi tavoitteiksi uusiutuvien energianlähteiden 20 prosentin osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta ja biopolttoaineiden 10 prosentin vähimmäisosuus. Pyydetään komissiolta tavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2007 kuluessa ehdotusta uudeksi direktiiviksi, jossa määritellään kansalliset tavoitteet sekä menettelyt, joilla tavoitteisiin tähtäävät kansalliset toimintasuunnitelmat laaditaan.

- Endorse the need for an ambitious and targeted European Strategic Energy Technology Plan and welcome the Commission's intention to formally propose such a Plan in 2007;

· Hyväksytään tarve kunnianhimoiselle ja kohdennetulle Euroopan strategiselle energiateknologiasuunnitelmalle ja annetaan tuki komission aikomukselle antaa tällaista suunnitelmaa koskeva virallinen ehdotus vuoden 2007 kuluessa.

- Confirm the priority of making rapid progress in providing a clear perspective when coal- and gas-fired plants will need to install CO2 capture and storage in the EU and establishing a mechanism to stimulate the construction and operation by 2015 of up to 12 large-scale demonstrations of sustainable fossil fuels technologies in commercial power generation in the EU;

· Vahvistetaan, että tarvitaan pikaisesti selkeät aikarajat sille, mistä lähtien EU:n hiili- ja kaasuvoimaloilla on oltava hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmä. Vahvistetaan niin ikään, että olisi pikaisesti luotava mekanismi, jonka avulla edistetään enimmillään 12 suuren demonstrointilaitoksen rakentamista ja käyttöönottoa vuoteen 2015 mennessä. Laitoksissa on määrä demonstroida kestävän kehityksen mukaisten fossiilisten polttoaineteknologioiden käyttökelpoisuutta kaupallisessa sähköntuotannossa EU:ssa.

- Welcomes the Commission's intention to establish an EU High Level Group on Nuclear Safety and Security with the mandate of progressively developing common understanding and, eventually, additional European rules on nuclear security and safety to support the efforts of those Member States that so choose to continue to rely on nuclear power;

· Annetaan tuki komission aikomukselle perustaa EU:n korkean tason ydinturvallisuusryhmä, jonka tehtävänä on luoda asteittain yhteisymmärrystä ja viime kädessä uusia yleiseurooppalaisia sääntöjä ydinvoimaan liittyvissä turvallisuus- ja valvontakysymyksissä niiden jäsenvaltioiden tueksi, jotka päättävät jatkossakin turvautua ydinvoimaan.

- Confirm the importance of “speaking with one voice” on international energy issues. In addition to the need to now pursue in practice conclusions resulting from at the Lahti Summit and the December 2006 European Council on this issue, (i) endorse the proposal to develop a comprehensive Africa-Europe Energy partnership and welcome the Commission's initiative to launch this through a joint event at the highest level in 2007 and (ii) welcome the objective of concluding an international agreement on energy efficiency and the Commission's intention to table the basis of such an agreement during the first part of 2007 for consideration by the Council and Parliament;

· Vahvistetaan yhdellä äänellä puhumisen tärkeys kansainvälisissä energiakysymyksissä. Korostetaan tarvetta siirtää käytäntöön Lahden huippukokouksen ja joulukuun 2006 Eurooppa-neuvoston päätelmät tästä asiasta, sekä i) annetaan tuki ehdotukselle luoda kattava Afrikan ja Euroopan välinen energia-alan kumppanuus ja tuetaan komission aloitetta käynnistää kumppanuus korkean tason yhteistapahtumalla vuoden 2007 kuluessa ja ii) hyväksytään tavoitteeksi kansainvälinen sopimus energiatehokkuudesta sekä tuetaan komission aikomusta esittää vuoden 2007 alkupuoliskolla neuvostolle ja parlamentille luonnos tällaiseksi sopimukseksi.

- use international negotiations to encourage sustainable methods of production and to promote international trade in environmental and energy efficient goods and services;

· Pyritään kansainvälisten neuvottelujen avulla edistämään kestävän kehityksen mukaisia tuotantotapoja sekä ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden tuotteiden ja palvelujen kansainvälistä kauppaa.

- Welcome the Commission's intention to put forward a new Strategic Energy Review every 2 years and to propose in 2007, a formal legal base for financing the work of an Office of the Energy Observatory within the Commission to coordinate and improve transparency on EU energy markets.

· Annetaan tuki komission aikeille laatia uusi strateginen energiakatsaus joka toinen vuosi sekä laatia vuoden 2007 aikana virallinen ehdotus oikeusperustaksi komissioon perustettavan energiaseurantatoimiston rahoitukselle; seurantatoimiston tavoitteena olisi koordinoida EU:n energiamarkkinoita ja lisätä niiden avoimuutta.

Annex 1: EU International Energy Policy Priorities.

Liite 1: EU:n kansainvälisen energiapolitiikan painopisteet

Annex 2: The advantages and disadvantages of different sources of electrical energy, based on current oil, gas and coal prices.

Liite 2: Sähköenergian eri lähteiden edut ja haitat (öljyn, kaasun ja hiilen nykyhinnoin)

Annex 3: The advantages and disadvantages of different energy sources for heating.

Liite 3: Eri energialähteiden edut ja haitat lämmityksessä

Annex 4: The advantages and disadvantages of different energy sources for road transport.

Liite 4: Eri energialähteiden edut ja haitat tieliikenteessä

Sources for the figures contained in the annexes can be found in the Commission's Staff Working Document: EU Energy Policy Data[30].

Liitteissä käytettyjen numerotietojen lähteet käyvät ilmi komission yksiköiden työasiakirjasta EU Energy Policy Data [30].

Annex 1

Liite 1

EU International Energy Policy Priorities

EU:n kansainvälisen energiapolitiikan painopisteet

The priorities to be pursued by a external EU Energy Policy during the next three years are:

EU:n ulkoisessa energiapolitiikassa olisi tulevien kolmen vuoden aikana painotettava seuraavia seikkoja:

- Driving forward international agreements , including the post-2012 climate regime, the extension of emissions trading to global partners, the future of the Energy Charter Treaty and the development and deployment of clean and renewable energy technologies. This means stepping up coordination between the EU and the Member States in international fora and improving collaboration with the International Energy Agency. The EU shall also be involved in multilateral initiatives such as the World Bank Global Gas Flaring Reduction Partnership and the Extractive Industries Transparency Initiative. In order to enhance further coherence the EU should also strive where appropriate for membership in relevant international organisations.

· Viedään eteenpäin kansainvälisiä sopimuksia, jotka liittyvät muun muassa vuoden 2012 jälkeisiin ilmastonmuutostoimenpiteisiin, päästökaupan laajentamiseen maailmanlaajuisesti eri kumppaneita kattavaksi, Euroopan energiaperuskirjan tulevaisuuteen sekä puhtaiden ja uusiutuvia energialähteitä käyttävien teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tämä edellyttää EU:n ja jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin parantamista kansainvälisissä yhteyksissä sekä yhteistyön parantamista kansainvälisen energiajärjestön IEA:n kanssa. EU:n on oltava mukana myös monenvälisissä aloitteissa, kuten Maailmanpankin Global Gas Flaring Reduction Partnership -hankkeessa ja kaivosteollisuuden avoimuutta ajavassa EITI-hankkeessa (Extractive Industries' Transparency Initiative). Toimien yhdensuuntaisuuden lisäämiseksi EU:n olisi tarpeen mukaan pyrittävä jäseneksi asianomaisten kysymysten parissa toimiviin kansainvälisiin järjestöihin.

- Building up energy relations with the EU's neighbours, following up the Commission's recent proposal to strengthen the European Neighbourhood Policy (ENP)[31] also in the field of energy, with a possible EU-ENP energy Treaty with in the long run, possibly, all of our relevant neighbours. The Energy Community Treaty already acts as the basis for an emerging regional energy market, and should seek to gradually extend beyond the EU and the Western Balkans to incorporate neighbours like Moldova, Norway, Turkey and Ukraine Enhanced energy relationships with Egypt and other Mashrek/Maghreb energy supplier and transit countries need to be developed, as well as with Libya. Both Norway and Algeria deserve special attention and tailor-made relations.

· Luodaan energiasuhteita EU:n naapureihin; pohjana voidaan käyttää komission hiljattain antamaa ehdotusta, joka koskee Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamista muun muassa energian alalla [31]; lisäksi voitaisiin harkita erityisen energiasopimuksen tekemistä EU:n naapuruuspolitiikan puitteissa siten, että sopimus tehtäisiin pitkällä aikavälillä mahdollisesti kaikkien politiikan piiriin kuuluvien naapurimaiden kanssa. Energiayhteisön perustamissopimus toimii jo perustana kehittyville alueellisille energiamarkkinoille, ja sitä olisi asteittain pyrittävä laajentamaan EU:n ja Länsi-Balkanin ulkopuolelle naapurialueille, kuten Moldoviaan, Norjaan, Turkkiin ja Ukrainaan. Energiasuhteita Egyptin ja muiden Mashrek/Maghreb-energiantuottaja- ja -kauttakulkumaiden sekä Libyan kanssa on kehitettävä edelleen. Sekä Norja että Algeria ansaitsevat erityishuomiota ja niiden kanssa on ylläpidettävä erityissuhteita.

- To reduce the threat of possible disruptions or physical destruction of critical energy infrastructure beyond the EU borders through an exchange of best practice with all relevant EU partners and international organizations based on the actions for the internal infrastructure outlined in the Commission’s recent Communication on a European Program for Critical Infrastructure Protection.

· Vähennetään EU:n rajojen ulkopuolella aiheutuvien energiakatkosten tai kriittisen energiainfrastruktuurin fyysisen vaurioitumisen uhkaa vaihtamalla tietoa parhaista käytänteistä EU:n kaikkien tärkeiden kumppaneiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä käytetään perustana EU:n sisäistä infrastruktuuria koskevia toimia, joita on hahmoteltu komission hiljattain antamassa tiedonannossa Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojeluohjelmasta.

- Enhancing relations with Russia through the negotiation of a new robust, comprehensive framework agreement, including a fully-fledged energy partnership benefiting both sides and that creates the conditions necessary for new investments. This should emphasize the mutual long-term benefits to both Russia and the EU and be based on market principles and those of the Energy Charter Treaty and draft Transit Protocol.

· Kehitetään suhteita Venäjän kanssa neuvottelemalla uudesta vakaasta ja kattavasta puitesopimuksesta, jolla luotaisiin molempia osapuolia hyödyttävä täysimittainen energiakumppanuus ja suotuisat olosuhteet uusille investoinneille. Puitesopimuksessa olisi korostettava sekä Venäjälle että EU:lle koituvia pitkän aikavälin molemminpuolisia hyötyjä sekä noudatettava markkinatalouden periaatteita ja energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ja kauttakulkupöytäkirjan luonnoksen periaatteita.

- Deepening dialogue and relations with key energy producers and transit countries , whether through OPEC and the Gulf Cooperation Council or fully implementing the Memoranda of Understanding with Azerbaijan and Kazakhstan and moving on to establish new ties with other important Central Asian producers like Turkmenistan and Uzbekistan. In addition, it is imperative to facilitate the transport of the Caspian energy resources to the EU. The Commission will also present a Communication on the Cooperation with the Black Sea Council in Spring 2007. This aspect of the strategy should also look further afield to maximise the geographical diversification of EU energy supplies to areas like Latin America and the Caribbean. It should also look to new energy sources, developing a dialogue with Brazil to include biofuels - and organizing in 2007 an international conference on biofuels.

· Syvennetään vuoropuhelua ja suhteita keskeisten energiantuottajien ja kauttakulkumaiden kanssa OPEC:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston kautta ja panemalla kaikilta osin täytäntöön Azerbaidžanin ja Kazakstanin kanssa tehdyt yhteisymmärryspöytäkirjat sekä luomalla uusia yhteyksiä muihin tärkeisiin Keski-Aasian energiantuottajiin, kuten Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin. Lisäksi on välttämätöntä helpottaa Kaspianmeren alueen energiavarojen kuljetuksia EU:hun. Komissio antaa lisäksi keväällä 2007 tiedonannon yhteistyöstä Mustanmeren neuvoston kanssa. Strategian tässä osiossa olisi tarkasteltava myös mahdollisuuksia maksimoida EU:n energianlähteiden maantieteellinen monipuolisuus niin, että se kattaisi myös Latinalaisen Amerikan ja Karibianmeren kaltaisia alueita. Samoin olisi kartoitettava uusien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sisällyttämällä Brasilian kanssa käytävään vuoropuheluun myös biopolttoaineet ja järjestämällä vuonna 2007 kansainvälinen konferenssi biopolttoaineista.

- Developing a new Africa-Europe Energy partnership . The importance of Africa as an energy supplier is still growing, and relations merit a comprehensive dialogue to include security of supply, technology transfer in renewable energy, sustainable exploitation of resources, transparency of energy markets and respect for good governance. The dialogue should be launched through a joint event at the highest level.

· Luodaan uusi energia-alan kumppanuus Afrikan ja Euroopan välillä. Afrikan merkitys energiantoimittajana kasvaa jatkuvasti ja Afrikka-suhteissa tarvitaan kattavaa vuoropuhelua, jossa käsitellään energian toimitusvarmuutta, uusiutuviin energiamuotoihin liittyvää teknologiansiirtoa, energiamarkkinoiden avoimuutta ja hyvää hallintotapaa. Vuoropuhelu olisi käynnistettävä korkeimman tason yhteistapahtumalla.

- Enhancing relations with other major energy consumers . In particular, the scope of relations with partners like the US should continue to cover areas like promoting open and competitive global energy markets, energy efficiency, regulatory cooperation and research. The steps already taken with China should be developed with the focus on advanced “near-zero-emissions” clean coal technologies, as well as energy efficiency, savings and renewables. A similar approach should be developed with India.

· Kehitetään suhteita muihin merkittäviin energiankuluttajiin. Erityisesti suhteissa Yhdysvaltain kaltaisten kumppaneiden kanssa olisi jatkossakin edistettävä maailman energiamarkkinoiden avoimuutta ja kilpailua, energiatehokkuutta, sääntelyalan yhteistyötä ja tutkimustoimintaa. Kiinan kanssa jo aloitettua yhteistyötä olisi jatkettava ja siinä olisi keskityttävä edistyneisiin lähes päästöttömiin puhtaisiin hiiliteknologioihin sekä energiatehokkuuteen, energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin. Vastaavaa toimintamallia voitaisiin kehittää suhteessa Intiaan.

- Promoting non proliferation, nuclear safety and security , in particular through a reinforced cooperation with the International Atomic Energy Agency and through the new Instrument for Nuclear Safety Cooperation.

· Ydinmateriaalin leviämisen estämistä, ydinturvallisuutta ja turvavalvontaa olisi edistettävä varsinkin lisäämällä yhteistyötä kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa sekä hyödyntämällä ydinturvallisuusalan yhteistyötä varten perustettavaa uutta välinettä.

To pursue these goals means redefining relations with these partners to put energy centre stage. In addition to promoting EU energy goals through dialogue and international negotiation, a variety of instruments at the EU's disposal should be used to best effect, which include:

Näihin tavoitteisiin pyrkiminen edellyttää energia-asioiden nostamista keskeiseen asemaan suhteiden kehittämisessä näiden kumppaneiden kanssa. Sen lisäksi, että EU:n energiatavoitteita edistetään vuoropuhelun ja kansainvälisten neuvottelujen avulla, olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti erilaisia EU:n käytössä olevia välineitä esimerkiksi seuraavasti:

- In trade negotiations , the EU already speaks with one voice and competence is well established. International trade and investment agreements, whether negotiated bilaterally or with several countries at a time, can be used more effectively to establish legally binding instruments. They can help to create the conditions necessary for increased investment, more sustainable production and competition. Armed with the right instruments and mandates, the EU will, for example, be able to better pursue the reciprocal liberalisation of investment and trading conditions to upstream and downstream markets, as well as possibly access to pipelines. The same applies to the promotion of international pricing of carbon emissions or trade in biofuels.

· Kauppaneuvotteluissa EU pystyy jo puhumaan yhdellä äänellä, ja sen toimivalta tällä alalla on jo vakiintunut. Sekä kahdenvälisiä että monen maan kanssa samanaikaisesti neuvoteltavia kansainvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia voidaan käyttää nykyistä paremmin sitovien velvoitteiden asettamiseen. Niistä voi olla apua luotaessa suotuisia olosuhteita investointien lisäämiselle, kestävämmille tuotantotavoille ja kilpailulle. Kunhan EU:lle annetaan oikeat välineet ja toimivaltuudet, se pystyy esimerkiksi paremmin ajamaan investointien ja kaupankäynnin vastavuoroista vapauttamista niin energian tuotannon kuin käytönkin markkinoilla. Samoin se voi mahdollisesti ajaa putkistojen käyttöoikeuksien vapauttamista. Sama pätee hiilidioksidipäästöjen kansainvälisen hinnoittelun ja biopolttoaineiden kaupan edistämiseen.

- Improving cooperation with the EIB and EBRD to use financial instruments to back up energy partnerships with concrete actions by financing important projects such as the Trans-Caspian energy corridor or the Sub Saharan–Maghreb–EU projects. Energy projects could be an important element in the proposed Neighbourhood Investment Fund, designed to leverage of four to five times the amount of grant funding available under the European Neighbourhood Policy Instrument.

· Parannetaan yhteistyötä Euroopan keskuspankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa, jotta rahoitusvälineitä voitaisiin käyttää energiakumppanuuksien tukena ja toteuttaa käytännön toimenpiteitä rahoittamalla tärkeitä hankkeita, kuten Kaspianmeren alueen energiakäytävää tai Saharan eteläpuolisten alueiden ja Maghreb-maiden ja EU:n välisiä hankkeita. Energiahankkeet ovat tärkeällä sijalla ehdotetussa EU:n naapurialueiden investointirahastossa, jolla pyritään kasvattamaan Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa käytettävissä olevan rahoituksen määrä nelin- tai viisinkertaiseksi.

- Promoting improved conditions for investments in international projects, with a clearly defined and transparent legal framework and with the support of European coordinators. As a first step, a European Co-coordinator should be appointed for the Nabucco gas pipeline from the Caspian basin to Austria and Hungary. Options for the future could include appointing co-coordinators for projects to bring energy supplies from partners such as Turkey, Central Asia and North Africa.

· Edistetään eurooppalaisten koordinaattoreiden tuella parempia investointiedellytyksiä kansainvälisissä hankkeissa ja pyritään luomaan niille selkeästi määritellyt ja läpinäkyvät oikeudelliset puitteet. Ensimmäisenä askeleena olisi nimettävä eurooppalainen koordinaattori Nabucco-kaasuputkelle Kaspianmeren alueelta Itävaltaan ja Unkariin. Jatkossa voitaisiin harkita koordinaattorien nimeämistä hankkeille, joissa pyritään luomaan yhteyksiä energialähteisiin esimerkiksi Turkin, Keski-Aasian ja Pohjois-Afrikan kaltaisilla kumppanialueilla.

Annex 2: The advantages and disadvantages of different sources of electrical energy

Energian lähde | Kustannusarviossa tarkasteltu teknologia | 2005 kustannukset(€/MWh) | Arvioidut kustannukset 2030(€/MWh), €20-30/tCO2) | Kasvihuone-kaasujen päästöt (Kg CO2 ekv. / MWh) | EU-27 tuonti- riippuvuus | Hyötysuhde | Herkkyys polttoaineen hinnalle | Varmat varannot/vuosituotanto |

2005 | 2030 |

| | Lähde: IEA | | 2005 | 2030 | | | |

Fossil fuels | Heating gas oil | 20% | 525 (€0.45/l) | 300-1300 | 3.1 | 82% | 93% |

Maakaasu | Avokiertoinen kaasuturbiini | 45–70 | 55–85 | 440 | 57 % | 84 % | 40 % | Hyvin suuri | 64 vuotta |

Natural gas | 33% | 230 – 340 (€20-30/MWh) | 2.1 | 57% | 84% |

| Kaasukombiturbiinivoimala | 35–45 | 40–55 | 400 | | | 50 % | Hyvin suuri | |

Coal | 1.8% | 70 (€100/tce) | 4 | 39% | 59% |

Öljy | Dieselmoottori | 70–80 | 80–95 | 550 | 82 % | 93 % | 30 % | Hyvin suuri | 42 vuotta |

Biomass | Wood chips | 5.7% | 280 | 545-1300 | 0.4 | 0 | ? |

Hiili | PF-menetelmä (Pulverised Fuel with flue gas desulphurisation) | 30–40 | 45–60 | 800 | 39 % | 59 % | 40–45 % | Keskisuuri | 155 vuotta |

Pellets | 540 | 630-1300 | 0.4 | 0 | ? |

| CFBC-menetelmä (Circulating fluidized bed combustion) | 35– 45 | 50–65 | 800 | | | 40–45 % | Keskisuuri | |

Electricity | 31% | 550 - 660 (€50-60/MWh) | 550 - 660 | 0 to 12 | <1% | ? |

| IGCC-menetelmä(Integrated Gasification Combined Cycle) | 40–50 | 55–70 | 750 | | | 48 % | Keskisuuri | |

Solar | 0.2% | / | 680-2320 | Very low | 0 | 0 |

Ydinvoima | Kevytvesireaktori | 40–45 | 40 – 45 | 15 | Uraanimalmilla lähes 100 % | 33 % | Pieni | Järkevästi käytettävissä olevat: 85 vuotta |

Geothermal | 0.4% | / | 230-1450 | Very low | 0 | 0 |

Biomassa | Biomassaa käyttävä tuotantolaitos | 25–85 | 25–75 | 30 | Olematon | 30–60 % | Keskisuuri | Uusiutuvia |

Annex 4: The advantages and disadvantages of different energy sources for road transport

Tuuli | Maalla | 35–175 | 28–170 | 30 | | 95–98 % | Olematon | |

Market price (€/toe) | CO2 emissions (t CO2/toe)[32] | Import dependence |

| | 35–110 | 28–80 | | | | | |

2005 | 2030 |

| Merellä | 50–170 | 50–150 | 10 | | 95–98 % | | |

Petrol and diesel | 398-582[33] | 3.6–3.7 | 82% | 93% |

| | 60–150 | 40–120 | | | | | |

Natural gas | 230–340 (NB: requires a specially adapted vehicle and a dedicated distribution system) | 3.0 | 57% | 84% |

Vesivoima | Suurvesivoima | 25–95 | 25–90 | 20 | | 95–98 % | | |

Domestic biofuel | 609-742 | 1.9–2.4 | 0% | 0% |

| Pienvesivoima (<10 MW) | 45–90 | 40–80 | 5 | | 95–98 % | | |

Tropical bio-ethanol | 327-540 | 0.4 | 100% | 100% |

Aurinko | Aurinkosähkö | 140–430 | 55–260 | 100 | | / | | |

Second-generation biofuel | 898–1 109 | 0.3–0.9 | / | 15% |

Liite 2: Sähköenergian eri lähteiden edut ja haitat

[1] Source – European Environment Agency. Other data are European Commission unless otherwise stated

Liite 3: Eri energialähteiden edut ja haitat lämmityksessä

[2] IEA World Energy Outlook 2006.

Energian lähde | Energianlähteen osuus EU-25-markkinoista | Markkinahinta(€/toe) | Elinkaarikustannukset(€/toe) | Kasvihuonekaasujen päästöt(t CO2ekv./toe ) | EU-27 tuontiriippuvuus |

[3] Assumed dollar exchange rate of 1.25 $ per ¬ and compared with an oil price of 60 $ (today's money) in 2030.

| | | | | 2005 | 2030 |

[4] European Renew Assumed dollar exchange rate of 1.25 $ per € and compared with an oil price of 60 $ (today's money) in 2030.

Fossiiliset polttoaineet | Lämmitysöljy | 20 % | 525(€0,45/l) | 300–1300 | 3,1 | 82 % | 93 % |

[5] European Renewable Energy Council “Renewable Energy Targets for Europe: 20% by 2020”.

| Maakaasu | 33 % | 230–340(€20–30/MWh) | | 2,1 | 57 % | 84 % |

[6] A European Strategy for Sustainable, Competitive and Secure Energy - COM(2006) 105, 8.3.2006; Commission Staff Working document, Summary report on the analysis of the debate on the green paper "A European Strategy for Sustainable, Competitive and Secure Energy" - SEC(2006) 1500.

| Hiili | 1,8 % | 70 (€100/tce) | | 4 | 39 % | 59 % |

[7] Communication from the Commission to the Council and the European Parliament - COM(2007) 2.

Biomassa | Hake | 5,7 % | 280 | 545–1300 | 0,4 | 0 | ? |

[8] Communication on restructuring of 31 March 2005 - COM(2005) 120.

| Pelletit | | 540 | 630–1300 | 0,4 | 0 | ? |

[9] Communication from the Commission entitled: Towards a future maritime Policy for the Union: A European Vision for the Oceans and Seas - COM(2006) 275.

Sähkö | 31 % | 550–660 (€50–60/MWh) | 550–660 | 0–12 | <1 % | ? |

[10] Including the second market opening Directives, the Regulations aimed at harmonising the technical standards necessary to make cross-border trade work in practice, and the Directives on security of supply.

Aurinko | 0,2 % | / | 680– 2320 | Hyvin pienet | 0 | 0 |

[11] Communication of the Commission to the European Parliament and the Council on prospects for the internal gas and electricity market - COM(2006) 841.

Maalämpö | 0,4 % | / | 230–1450 | Hyvin pienet | 0 | 0 |

[12] Communication from the Commission "Sector Enquiry under Article 17 of Regulation (EC) No 1/2003 on the gas and electricity markets (final report)" - COM(2006) 851.

Liite 4: Eri energialähteiden edut ja haitat tieliikenteessä

[13] This already exists for electricity in the Denmark, Finland, Italy, the Netherlands, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden and The United Kingdom. And for gas in Denmark, the Netherlands, Portugal, Romania, Spain, Sweden and the United Kingdom. The unbundled TSO is also the owner of the network.

| Markkinahinta(€/toe) | CO2-päästöt(t CO2/toe) [32] | Tuontiriippuvuus |

[14] As indicated above, this is based on the approach already used in the electronic communication sector and in relation to exemptions for third party access for new gas and electricity infrastructure.

| | | 2005 | 2030 |

[15] Under the Draft Interinstitutional Agreement on the operating framework for the European regulatory agencies [COM(2005) 59], such a body may in particular be entrusted with the task of applying Community standards to specific cases, which includes the power to adopt individual decisions which are legally binding on third parties (Article 4).

Bensiini ja dieselöljy | 398–582 [33] | 3,6–3,7 | 82 % | 93 % |

[16] Directive 2002/19/EC of the European Parliament and the Council on access for electronic communications.

Maakaasu | 230–340(Huom. edellyttää erikoisvalmisteisen ajoneuvon ja oman polttoaineen jakelujärjestelmän) | 3,0 | 57 % | 84 % |

[17] Communication from the Commission to the European Parliament and the Council: Priority interconnection plan - COM(2006) 846.

EU:ssa tuotettu biopolttoaine | 609–742 | 1,9–2,4 | 0 % | 0 % |

[18] Directive 2004/67/EC of the European Parliament and the Council of 26 April 2004 concerning measures to safeguard security of natural gas supply ( OJ L 127, 29.4.2004, p. 92).

Trooppinen bioetanoli | 327–540 | 0,4 | 100 % | 100 % |

[19] Action Plan for Energy Efficiency: Realising the Potential - COM(2006) 545, 19.10.2006.

Toisen sukupolven biopolttoaine | 898–1 109 | 0,3–0,9 | / | 15 % |

[20] See also Keep Europe moving -Sustainable mobility for our continent - Mid-term review of the European Commission’s 2001 Transport White Paper - COM(2006) 314, 22.6.2006.

[1] Lähde: Euroopan ympäristökeskus. Muut tiedot Euroopan komissiolta, ellei toisin mainita.

[21] Communication from the Commission to the European Parliament and the Council: Follow-up actions of the Green Paper: Report on progress in renewable electricity - COM(2006) 849.

[2] IEA:n maailman energiakatsaus 2006 (World Energy Outlook 2006).

[22] Communication from the Commission to the European Parliament and the Council: Renewable Energy Roadmap: Renewable Energies in the 21st century; building a sustainable future - COM(2006) 848.

[3] Laskelmassa dollarin kurssi 1,25 euroa ja öljyn vertailuhinta vuonna 2030 nykyrahassa mitattuna 60 dollaria.

[23] Communication from the Commission to the European Parliament and the Council: Biofuels progress report - COM(2006) 845.

[4] EREC (European Renewable Energy Council): Renewable Energy Targets for Europe: 20% by 2020.

[24] See also the Communication from the Commission : Towards a European Strategic Energy Technology Plan - COM(2006) 847.

[5] Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi, KOM(2006) 105 lopullinen, 8.3.2006; komission yksiköiden työasiakirja Summary report on the analysis of the debate on the green paper "A European Strategy for Sustainable, Competitive and Secure Energy", SEC(2006) 1500.

[25] Communication from the Commission : Sustainable Power Generation from fossil fuels: aiming at near zero emission by 2020 - COM(2006) 843.

[6] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, KOM(2007) 2.

[26] The European Technology Platform for Zero-emission fossil fuels power plant (ZEP TP) includes in the Key Recommendations of its Strategic Research Agenda (SRA) adopted in late 2006 a call for early implementation of 10-12 integrated, large-scale CCS demonstration power plants projects in Europe.

[7] Rakenneuudistukset ja työllisyys – Rakenneuudistusten ennakointi ja tukeminen työllisyyden kehittämiseksi: Euroopan unionin tehtävät, KOM(2005) 120, 31.3.2005.

[27] According to the IEA 2006 World Energy Outlook "new nuclear power plants could produce electricity at 4.9 to 5.7 $ cents per kWh [3.9 to 4.5 Euro cents at mid November 2006 exchange rates] if construction and operating risks are mitigated" and that is, at " a price of about 10 $ per tonne of CO2 emitted makes nuclear competitive with coal-fired power stations".

[8] Komission tiedonanto Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys, KOM(2006) 275.

[28] Nuclear Illustrative Programme - COM(2006) 844.

[9] Muun muassa järjestyksessä toiset markkinoiden avaamiseen tähtäävät direktiivit; asetukset joilla pyritään yhdenmukaistamaan maiden rajojen yli tapahtuvan kaupan edellyttämiä teknisiä normeja; sekä energian toimitusvarmuutta koskevat direktiivit.

[29] European Commission/High Representative paper An external policy to serve Europe's energy interests, June 2006 S160/06; followed by External Energy Relations - from principles to action - COM(2006) 590.

[10] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaasu- ja sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymistä, KOM(2006) 841.

[30] 137 billion US$ annually for developing oil importers against an ODA of 84 billion US$ in 2005, net of additional debt relief. See "The Vulnerability of African Countries to Oil Price Shocks: Major factors and Policy Options. The Case of Oil Importing Countries". ESMAP Report 308/05, World Bank, August 2005.

[11] Komission tiedonanto Sector Enquiry under Art. 17 of Regulation 1/2003 on the gas and electricity markets (final report), COM(2006) 851

[31] SEC(2007) 12, web page: http://ec.europa.eu/energy/energy_policy/index_en.htm

[12] Tällainen tilanne vallitsee sähköalalla jo Tanskassa, Suomessa, Italiassa, Alankomaissa, Portugalissa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kaasualalla tällainen järjestelmä on käytössä Tanskassa, Alankomaissa, Portugalissa, Romaniassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Eriytetty siirtoverkonhaltija myös omistaa verkon.

[32] Communication from the Commission to the Council and European Parliament on strengthening the European Neighbourhood Policy - COM(2006) 726, 4.12.2006.

[13] Järjestelmä perustuu telealalla jo käytössä olevaan malliin. Se liittyisi poikkeuslupiin, jotka koskevat kolmansien osapuolten mahdollisuuksia käyttää kaasu- ja sähköinfrastruktuuria.

[33] Figures given for biofuels are those for the cheapest production techniques.

[14] Luonnoksessa toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä (KOM(2005) 59 lopullinen) todetaan, että tällaisen elimen tehtäväksi voidaan antaa yhteisönormien soveltaminen erityistapauksiin, mihin kuuluu valta tehdä yksittäisiä päätöksiä, jotka sitovat oikeudellisesti kolmansia osapuolia (4 artikla).

[34] Assuming oil price of $48/barrel and $70/barrel respectively.

[15] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä.

[16] Suunnitelma tärkeimmistä yhteenliitännöistä, komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille KOM(2006) 846.

[17] Neuvoston direktiivi 2004/67/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, maakaasun toimitusvarmuuden takaavista toimenpiteistä, EUVL L 127, 29.4.2004, s. 92.

[18] Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen, KOM(2006) 545, 19.10.2006.

[19] Ks. myös Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan - Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi, KOM(2006) 314, 22.6.2006.

[20] Vihreän kirjan seurantatoimet: kertomus edistymisestä uusiutuvia energialähteitä käyttävässä sähköntuotannossa, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, KOM(2006) 849.

[21] Etenemissuunnitelma uusiutuvia energiamuotoja varten: uusiutuva energia 2000-luvulla – kestävää tulevaisuutta rakentamassa, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, KOM(2006) 848.

[22] Raportti biopolttoaineiden kehityksestä, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, KOM(2006) 845.

[23] Ks. myös komission tiedonanto Tavoitteena Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma, KOM(2006) 847.

[24] Komission tiedonanto Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: tavoitteena lähes nollapäästöt vuoteen 2020 mennessä, KOM(2006) 843.

[25] Päästöttömiä fossiilisten polttoaineiden voimaloita kehittävän eurooppalaisen teknologiayhteisön ZEP:n vuonna 2006 hyväksyttyjen strategisten tutkimuslinjausten keskeisissä suosituksissa peräänkuulutetaan 10–12 integroidun laajan mittakaavan puhtaan hiiliteknologian demonstrointivoimalahankkeen pikaista toteuttamista Euroopassa.

[26] IEA:n laatiman, vuotta 2006 koskevan maailman energiakatsauksen mukaan "uusilla ydinvoimaloilla voitaisiin tuottaa sähköä 4,9–5,7 Yhdysvaltain sentin kilowattihinnalla [3,9–4,5 eurosenttiä marraskuun 2006 valuuttakursseilla], jos huolehditaan asianmukaisesti rakentamisen ja käytön aikaisesta riskinhallinnasta". Lisäksi katsauksessa todetaan, että "hiilidioksidipäästöjen noin 10 dollarin tonnihinnalla ydinvoima on kilpailukykyinen vaihtoehto hiilivoimaloille".

[27] Luonnos yhteisön ohjeelliseksi ydinenergiaohjelmaksi, KOM(2006) 844.

[28] Euroopan komission sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan asiakirja An external policy to serve Europe's energy interests, kesäkuu 2006 S160/06 sekä komission tiedonanto Energia-alan ulkosuhteet – periaatteista toimintaan, KOM(2006) 590 lopullinen.

[29] Tuontiöljystä riippuvaisten kehitysmaiden kustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 137 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kun vastaavasti julkisen kehitysavun määrä oli 84 miljardia dollaria (ilman mahdollisia velkojen lisähelpotuksia). Ks. The Vulnerability of African Countries to Oil Price Shocks: Major factors and Policy Options. The Case of Oil Importing Countries. ESMAP Report 308/05, Maailmanpankki, elokuu 2005.

[30] SEC(2007) 12, http://ec.europa.eu/energy/energy_policy/index_en.htm.

[31] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta, KOM(2006) 726 lopullinen, 4.12.2006.

[32] Biopolttoaineissa lukemat halvimmilla tuotantotekniikoilla.

[33] Laskelmassa tynnyrihinnat 48 dollaria ja 70 dollaria.

--------------------------------------------------