[pic] | COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES |

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Brussels, 17.07.2006

Bryssel 17.07.2006

COM(2006) 400 final

KOM(2006) 400 lopullinen

GREEN PAPER

VIHREÄ KIRJA

ON CONFLICT OF LAWS IN MATTERS CONCERNING MATRIMONIAL PROPERTY REGIMES, INCLUDING THE QUESTION OF JURISDICTION AND MUTUAL RECOGNITION

AVIOVARALLISUUSSUHTEISIIN SOVELLETTAVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MÄÄRÄYTYMISESTÄ JA ERITYISESTI TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA JA VASTAVUOROISESTA TUNNUSTAMISESTA

(presented by the Commission)(SEC(2006) 952)

(komission esittämä){SEK(2006) 952}

INTRODUCTION

1. JOHDANTO

This Green Paper launches a wide-ranging consultation exercise on the legal questions which arise in an international context as regards matrimonial property regimes and the property consequences of other forms of union. It presents the various aspects of the matter on which there is apparent need for the adoption of Community legislative rules.

Tällä vihreällä kirjalla käynnistetään laaja kuulemisprosessi, joka koskee aviovarallisuussuhteisiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä kansainvälisissä yhteyksissä ja muiden yhteiselämän muotojen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia. Siinä käsitellään erilaisia tähän aihepiiriin liittyviä seikkoja, joista näyttäisi olevan tarpeen antaa yhteisön lainsäädäntöä.

The Commission calls on all interested persons to send in their replies and any other useful contributions by no later than 30 November 2006 to the following address:

Asianomaisia osapuolia pyydetään toimittamaan vastauksensa ja mahdolliset muut tarpeelliset tiedot komissiolle ennen vuoden 2006 marraskuun 30. päivää seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Euroopan komissio

Directorate-General Justice, Freedom and Security

Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosasto (DG JLS)

Unit C1 – Civil JusticeB-1049 BrusselsFax: + 32 (0) 2 299 64 57E-mail: jls-coop-jud-civil@ec.europa.eu

Yksikkö C1 – YksityisoikeusB - 1049 BrysselFaksinumero: + 32 (0) 2 299 64 57Sähköposti: jls-coop-jud-civil@ec.europa.eu

Respondents should state whether they object to their replies and observations being placed on the Commission's website.

Vastaajia pyydetään ilmoittamaan, jos he eivät halua vastauksiaan ja kommenttejaan julkaistavan komission Internet-sivustossa.

TERMS USED

SANASTO

International jurisdiction: Aptitude of the courts in a particular country to judge an international dispute.

Tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta : Jonkin maan tuomioistuinten toimivalta käsitellä kansainvälistä riita-asiaa.

Conflict of laws: Situation in which two or more national laws may be applicable to relationships (facts, contracts, family relationships, etc.) that are connected with more than one State. The conflict rules determine which country’s domestic law is best placed to govern the legal relationship in question.

Lainvalinta: Jos suhteisiin (asiaintila, sopimukset, perhesuhteet jne.), joilla on yhteys useampaan kuin yhteen valtioon, voidaan soveltaa kahden tai useamman maan lainsäädäntöä, lainvalintasäännöillä määritetään, minkä maan lakia kyseiseen oikeussuhteeseen olisi sovellettava.

Marriage contract: Contract concluded prior to the celebration of the marriage with a view to organising property relationships between the spouses.

Avioehtosopimus: Ennen avioliiton solmimista tehtävä sopimus puolisoiden omistussuhteiden määräämiseksi.

Exequatur: Procedure allowing a court judgment, an arbitration award, a notarial act or a legal settlement given or ordered in one State to be enforced on the territory of another State.

Eksekvatuuri : Menettely, joka mahdollistaa yhdessä maassa annetun oikeuden päätöksen, välitystuomion tai virallisen asiakirjan taikka sen tuomioistuimessa tehdyn sovinnon täytäntöönpanon toisen maan alueella.

Forum: Court having jurisdiction in, or dealing with, a dispute.

Oikeuspaikka: Toimivaltainen tai asiaa käsittelevä tuomioistuin.

Matrimonial property regime: Matrimonial property rights of the spouses. Matrimonial property regimes are the sets of legal rules relating to the spouses' financial relationships resulting from their marriage, both with each other and with third parties, in particular their creditors.

Aviovarallisuussuhteet: Puolisoiden keskinäiset varallisuusoikeudet ( matrimonial property rights ). Aviovarallisuussuhteita sääntelevät oikeussäännöt muodostavat aviovarallisuusjärjestelmän ( régime matrimonial ), jossa säädetään puolisoiden keskinäisistä varallisuussuhteista avioliiton solmimisen jälkeen sekä heidän varallisuussuhteistaan kolmansiin osapuoliin, kuten velkojiin.

Registered partnership: Partnership of two people who live as a couple and have registered their union with a public authority established by the law of their Member State of residence. For the purposes of the Green Paper, this category will also include relationships within unmarried couples bound by a “registered contract” along the lines of the French “pacs”[1]

Rekisteröity parisuhde: Kahden yhdessä elävän henkilön suhde, jonka heidän asuinjäsenvaltionsa lainsäädännöllä perustettu julkinen viranomainen on rekisteröinyt. Tässä vihreässä kirjassa rekisteröityyn parisuhteeseen rinnastetaan myös sellaiset parisuhteet, jotka perustuvat avioliiton sijaan esimerkiksi Ranskan nk. pacs-sopimuksen ( pacte civil de solidarité ) kaltaiseen rekisteröityyn sopimukseen[1].

Non-marital cohabitation (living together): Situation in which two people live together on a stable and continuous basis without this relationship being registered with an authority.

Avoliitto: Tilanne, jossa kaksi henkilöä asuu vakituisesti ja jatkuvasti yhdessä rekisteröimättä suhdetta virallisesti.

The adoption of a European instrument relating to matrimonial property regimes was among the priorities identified in the 1998 Vienna Action Plan[2]. The programme of measures for implementation of the principle of mutual recognition of decisions in civil and commercial matters, adopted by the Council and the Commission at the end of 2000[3], provided for the development of an instrument on jurisdiction and the recognition and enforcement of decisions as regards matrimonial property regimes and property consequences of the separation of unmarried couples. The Hague programme, which was adopted by the European Council on 4 and 5 November 2004 and established the implementation of the mutual recognition programme as a first priority, and the Council and Commission Action Plan implementing it[4] called on the Commission to submit a Green Paper on “the conflict of laws in matters concerning matrimonial property regimes, including the question of jurisdiction and mutual recognition”.[5]

Jo Wienin toimintasuunnitelmassa[2] vuodelta 1998 mainittiin painopisteenä aviovarallisuussuhteita koskevan EU:n säädöksen laatiminen. Neuvoston ja komission vuoden 2000 lopulla hyväksymässä toimenpideohjelmassa tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla[3] edellytetään säädöksen laatimista tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta asioissa, jotka koskevat aviovarallisuussuhteita ja avoliiton purkamisen varallisuusoikeudellisia seurauksia. Marraskuun 4. ja 5. päivänä 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Haagin ohjelman[4], jonka ensimmäiseksi tavoitteeksi vahvistettiin tämän vastavuoroisen tunnustamisen ohjelman täytäntöönpano. Haagin ohjelmassa sekä sen toteutusta koskevassa neuvoston ja komission toimintasuunnitelmassa kehotettiin komissiota antamaan vihreä kirja ”aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lainsäädännön määräytymisestä, mukaan lukien kysymys tuomioistuimen toimivallasta ja vastavuoroisesta tunnustamisesta”[5].

To ensure that all property aspects of family law are examined, the Green Paper addresses issues touching both on matrimonial property regimes and on the property consequences of other forms of union. In all the Member States, more and more couples are formed without a marriage bond. To reflect this new social reality, the Mutual Recognition Programme states that the question of the property consequences of the separation of unmarried couples must also be addressed. The area of justice must meet the citizen’s practical needs.

Tässä vihreässä kirjassa pyritään käsittelemään monipuolisesti perheoikeuden alaan kuuluvia varallisuuskysymyksiä, jotka koskevat aviovarallisuutta ja muiden yhteiselämän muotojen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia. Muunlaiset yhteiselämän muodot kuin avioliitto yleistyvät koko ajan kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän yhteiskunnallisen ilmiön vuoksi edellä mainitussa vastavuoroista tunnustamista koskevassa ohjelmassa esitetään, että myös avoliiton purkamisen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia olisi käsiteltävä. EU:n oikeuden alueen olisi vastattava kansalaisten tosiasiallisiin tarpeisiin.

A particular consequence of the increased mobility of persons within an area without internal frontiers is a significant increase in all forms of unions between nationals of different Member States or the presence of such couples in a Member State of which they do not have the nationality, often accompanied by the acquisition of property located on the territory of several Union countries. The preliminary study commissioned by the Commission in 2002[6] revealed that more than 5 million foreign EU nationals lived in another Member State of the Union, while there were around 14 million non-EU foreign residents in the Union in 2000. This study estimates that almost 2.5 million items of real property were owned by spouses and located in Member States different from that of their residence. The Commission impact study[7] relating to its proposal for a Regulation on applicable law and jurisdiction in divorce matters shows that there are approximately 170 000 international divorces in the Union each year, i.e. 16% of all divorces.

Henkilöiden liikkuvuuden lisääntyminen sisärajattomalla alueella näkyy etenkin eri jäsenvaltioista peräisin olevien henkilöiden erilaisten liittojen merkittävänä lisääntymisenä ja siinä, että yhä useammat pariskunnat asuvat jäsenvaltioissa, jonka kansalaisia he eivät ole. Lisäksi heillä on monesti omaisuutta useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella. Komission vuonna 2002 teettämän tutkimuksen[6] mukaan niiden EU:n kansalaisten määrä, jotka asuivat muussa jäsenvaltiossa kuin kotijäsenvaltiossaan, oli yli viisi miljoonaa. Muita kuin EU-maiden kansalaisia oli vuonna 2000 EU:ssa noin 14 miljoonaa. Tutkimuksessa arvioitiin, että avioparit omistivat muissa jäsenvaltioissa kuin asuinmaassaan lähes 2,5 miljoonaa kiinteistöä. Avioeroon sovellettavaa lakia ja toimivaltaa koskevan komission säädösehdotuksen vaikutusten arvioinnissa[7] kävi ilmi, että kansainvälisten avioerojen määrä oli unionissa noin 170 000 tapausta vuodessa eli 16 prosenttia kaikista avioeroista.

Practical and legal difficulties frequently occur at the time of the distribution and/or management of these couples’ property. They are often linked to the great disparity between rules both of substantive law and of private international law governing the property effects of marriage and of other forms of union in the Member States.

Oikeudellisia ja käytännön ongelmia esiintyy usein tällaisten pariskuntien omaisuudenjaon tai omaisuuden hallinnoinnin yhteydessä. Ongelmat liittyvät usein suuriin jäsenvaltiokohtaisiin eroihin, joita on avioliiton ja muiden yhteiselämän muotojen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevassa lainsäädännössä sekä aineellisen oikeuden että kansainvälisen yksityisoikeuden alalla.

MATRIMONIAL PROPERTY REGIMES

2. AVIOVARALLISUUSSUHTEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Matrimonial property regimes are excluded from Community instruments adopted so far. The Hague Convention on the law applicable to matrimonial property regimes of 14 March 1978 has been ratified only by France, Luxembourg and the Netherlands.

Aviovarallisuussuhteet ovat toistaiseksi jääneet yhteisön lainsäädännön ulkopuolelle. Aviovarallisuusjärjestelmään sovellettavaa lakia koskevan, 14 päivänä maaliskuuta 1978 tehdyn Haagin yleissopimuksen ovat ratifioineet vasta Ranska, Luxemburg ja Alankomaat.

Since it is currently not possible to harmonise the rules of substantive law, this Green Paper will deal with the fundamental issue of the conflict rules. A summary of the rules laid down in the Member States’ national laws is annexed to this Green Paper.

Koska aineellisoikeudellisten sääntöjen yhdenmukaistaminen ei näissä oloissa ole mahdollista, tässä vihreässä kirjassa keskitytään peruskysymykseen eli lainvalintasääntöihin. Liitteenä on yhteenveto jäsenvaltioiden kansallisista säännöksistä.

The scope of the conflict rules could potentially cover a broad range of questions (the validity of contracts, liquidation and division of the property, etc).

Lainvalintasääntöjen soveltamisalaan voitaisiin katsoa kuuluvan monenlaisia kysymyksiä (mm. sopimusten pätevyys, aviovarallisuuden myynti tai ositus).

The question of jurisdiction will naturally be addressed in order to guarantee consistency between the future rules and those covering judicial proceedings in matters of divorce and succession. In addition, solutions should be sought which leave room for autonomous choice of court by the parties.

Luonnollisesti on myös käsiteltävä tuomioistuinten toimivaltaa, jotta voitaisiin varmistaa keskinäinen yhteensopivuus uusien lainvalintasääntöjen sekä avioeroon ja perimykseen sovellettavia oikeudellisia menettelyjä koskevien sääntöjen välillä. Lisäksi on syytä hakea ratkaisuja, jotka jättävät osapuolille jonkin verran vapautta toimivaltaisen tuomioistuimen valitsemisessa.

The property aspects of marriage are frequently settled on a non-contentious basis. To simplify matters for practitioners and to offer an effective response to the citizen’s practical problems, the role and powers of non-judicial authorities and the recognition of extrajudicial documents established by them should also be considered.

Aviovarallisuusasiat pystytään usein ratkaisemaan ilman riitauttamista. Jotta voitaisiin yksinkertaistaa oikeusalan toimijoiden tehtäviä ja ratkaista tehokkaasti kansalaisten kohtaamia käytännön ongelmia, on syytä tarkastella myös muiden kuin oikeusviranomaisten asemaa ja toimivaltaa sekä kyseisten viranomaisten vahvistamien asiakirjojen ja hallinnollisten asiakirjojen tunnustamista.

Lastly, European legislation should probably also facilitate the citizen’s life by envisaging the registration of matrimonial property agreements in the Member States.

Lopuksi olisi pyrittävä siihen, että EU:n lainsäädännöllä helpotetaan kansalaisten elämää säätämällä mahdollisuudesta aviovarallisuussuhteiden rekisteröintiin jäsenvaltioissa.

Scope

2.1. Soveltamisala

Regulation (EC) No 2201/2003 of 27 November 2003 concerning jurisdiction and the recognition and enforcement of judgments in matrimonial matters and the matters of parental responsibility[8], which came into force on 1 March 2005, does not cover the property consequences of the dissolution of the marriage.

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa 27 päivänä marraskuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003[8], joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005, ei kata avioliiton purkamisesta aiheutuvia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia.

Matters already covered by previous legal instruments, such as maintenance responsibilities, which are governed by Regulation (EC) No 44/2001 on jurisdiction and the recognition and enforcement of judgments in civil and commercial matters[9], in operation since 1 March 2002, and by the Commission proposal for a Regulation on jurisdiction, applicable law, recognition and enforcement of decisions and cooperation in matters relating to maintenance obligations[10], should logically be excluded from the scope of the future instrument.

Aiemmissa säädöksissä jo käsitellyt asiat olisi jätettävä tulevan säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tällainen asia on esimerkiksi elatusapu, jota käsitellään tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 44/2001[9] sekä ehdotuksessa neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä elatusapuun liittyvissä asioissa[10].

It will also be worth checking whether other personal aspects of the marriage need to be covered by the future instrument in so far as they can have consequences for the couple’s property (the right of representation between spouses, the protection of the family home, contribution to the costs of married life, etc.).

Toisaalta olisi pohdittava, voitaisiinko tulevassa säädöksessä käsitellä muita avioliiton henkilökohtaisia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa pariskunnan varallisuuteen (esim. puolisoiden keskinäinen edustusoikeus, puolisoiden yhteisenä kotina olevan asunnon suoja, osallistuminen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen).

The subject of matrimonial property regimes is generally seen as including both the property consequences of the dissolution of marriage and those arising during its lifetime. While the couple are still living together, debts incurred as a result of the common or individual acts of the spouses have to be attributed to their common or individual property, in order to divide the burden both as between them and in relation to third parties.

Aviovarallisuussuhteiden piiriin luetaan perinteisesti sekä avioliiton purkamisesta johtuvat että avioliiton aikana aiheutuvat varallisuusoikeudelliset vaikutukset. Yhteiselämän aikana puolisoiden yhteisistä tai erillisistä toimista aiheutuvat velat on laskettava joko yhteiseen varallisuuteen tai kunkin puolison omaan varallisuuteen, jotta niistä aiheutuvat velvoitteet voidaan jakaa toisaalta puolisoiden kesken ja toisaalta suhteessa kolmansiin.

Question 1: a) Should certain personal aspects of the marriage settlement not covered by the instruments referred to above or only the property consequences of the marriage bond be included in the future instrument? If so, which ones and why? b) Should the future instrument apply to the property consequences of that bond arising while the parties are still living together or only when they separate or the marriage bond is dissolved? |

Kysymys 1: a) Olisiko tulevassa säädöksessä käsiteltävä sellaisia aviovarallisuussuhteiden henkilökohtaisia oikeusvaikutuksia, joita edellä mainitut säädökset eivät kata, vai ainoastaan avioliitosta johtuvia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia? Jos olisi, mitä oikeusvaikutuksia ja miksi? b) Olisiko tulevassa säädöksessä käsiteltävä avioliiton varallisuusoikeudellisia vaikutuksia myös yhteiselämän aikana vai ainoastaan liiton purkamisen yhteydessä? |

Conflict of laws

2.2. Lainvalintasäännöt

Connecting factors and choice of applicable law

2.2.1. Liittymäperusteet ja sovellettavan lain valitseminen

To make matters easier for legal practitioners, the future rules should be of a universal nature, enabling either the law of a Member State or the law of a third country to be applicable.

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa oikeusalan toimijoiden tehtäviä, uuden säädöksen olisi oltava luonteeltaan universaalinen eli siinä ei pitäisi tehdä eroa jäsenvaltion ja muun maan lain soveltamisen välillä.

The determination of the law applicable to matrimonial property regimes presupposes the identification of one or more connecting factors.

Jotta voitaisiin määrittää aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki, on osoitettava yksi tai useampia liittymäperusteita.

And it will be necessary to determine whether the selected connecting factor must be the same for all aspects of the matrimonial property regimes covered by the applicable law or whether different criteria should be used for certain aspects of the situation (“ dépeçage ”)? An example here concerns immovable property, for which the connecting factor sometimes used is the lex loci situationis .

Lisäksi on selvitettävä, onko käytettävä samaa liittymäperustetta kaikkiin sovellettavassa laissa säänneltyihin aviovarallisuussuhteita koskeviin tilanteisiin, vai voidaanko eri olosuhteissa soveltaa eri perusteita. Esimerkiksi kiinteän omaisuuden liittymäperusteena käytetään joskus sijaintipaikkaa.

Question 2: a) What connecting factors should be used to determine the law applicable to matrimonial property regimes? And what should be the order of priority where there are several such factors (the spouse’s first habitual residence of the spouses, their nationality, etc.? Other connecting factors?) b) If the future instrument applies to all the property consequences of the marriage bond, should the same criteria be envisaged both for the lifetime of the bond and for the time of its dissolution? Question 3: Should the same connecting factors be used for all aspects of the situation covered by the applicable law or could different factors be used for different aspects (“depeçage”)? If so, what situations should be taken into account? |

Kysymys 2: a) Mitä liittymäperusteita olisi käytettävä valittaessa aviovarallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia? Mikä on etusijajärjestys, jos liittymäperusteita on useampia kuin yksi (esim. puolisoiden ensisijainen asuinpaikka, puolisoiden kansalaisuus; mahdolliset muut liittymäperusteet?)? b) Jos tulevaa säädöstä sovelletaan kaikkiin avioliiton varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin, onko säädettävä samojen liittymäperusteiden soveltamisesta sekä avioliiton keston aikana että sen purkamisen yhteydessä? Kysymys 3: Pitäisikö kaikissa sovellettavan lain kattamissa tilanteissa käyttää samaa liittymäperustetta vai voitaisiinko eri tilanteissa käyttää eri perusteita? Jos voitaisiin, mitkä olosuhteet olisi otettava huomioon? |

Moreover, thought must given to a solution in cases where connecting factors designated by the conflict rule (such as residence) have changed or moved with the passage of time. The Hague Convention of 14 March 1978, for instance, allows the law applicable to the matrimonial property regime to change automatically when the spouses change residence or nationality (Article 7) if they did not designate themselves the applicable law or conclude a marriage contract. The effects of the change of law applicable to the matrimonial property regime may or may not have retroactive effect, depending on the national solution.

Lisäksi olisi pohdittava ratkaisua tilanteeseen, jossa lainvalintaan sovellettava liittymäperuste (esim. asuinpaikka) ovat muuttuneet tai siirtyneet ajan myötä. Aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki vaihtuu 14 päivänä maaliskuuta 1978 tehdyn Haagin yleissopimuksen 7 artiklan mukaan ilman eri toimenpiteitä, kun puolisot vaihtavat asuinpaikkaa tai kansalaisuutta, elleivät he ole tehneet avioehtoa, jossa nimetään sovellettava laki. Se, vaihtuuko sovellettava laki taannehtivasti, riippuu kansallisesta lainsäädännöstä.

Question 4:

Kysymys 4:

Should the automatic change of the law applicable to the matrimonial property regime be allowed in the event of changes in certain connecting factors, such as the spouses' habitual residence?

Pitäisikö sallia aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lain automaattinen vaihtuminen, kun eräissä liittymäperusteissa, kuten puolisoiden asuinpaikassa, tapahtuu muutoksia?

If so, can such change have retroactive effect?

Jos pitäisi, voisiko tällainen muutos olla taannehtiva?

The autonomy of the parties’ will

2.2.2. Tahdonautonomian käyttö

Most of the Member States allow the spouses to choose the law applicable to the matrimonial property regime. If one envisages allowing such a choice in a future instrument, a limited number of connecting factors should obviously be provided for, in particular those involving an actual link with the spouses (e.g. the law of the State of the habitual residence or nationality of one or both spouses). The question whether the choice of applicable law should be subject to formalities and, if so, what formalities will also have to be considered.

Suurin osa jäsenvaltioista antaa puolisoille mahdollisuuden valita aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki. Jos tämä mahdollisuus aiotaan sisällyttää tulevaan säädökseen, on selvää, että on säädetäävä tietyistä määrältään rajoitetuista liittymäperusteista ja käytettävä erityisesti sellaisia perusteita, joihin puolisoilla on todellinen liittymä (sovelletaan esim. asuinvaltion tai joko toisen tai kunmmankin puolison kansalaisuusvaltion lakia). Lisäksi on syytä pohtia, olisiko lainvalintaan sovellettava muodollisia edellytyksiä, ja jos olisi, niin millaisia.

There is also the question whether or not this agreement between spouses should be subject to a limitation in time, being applicable only in the event of the couple separating or while the parties are still living together. In that case, care must be taken not to undermine third parties’ rights.

Olisi mietittävä, onko puolisoiden väliseen sopimukseen syytä soveltaa vanhentumisaikaa koskevia sääntöjä ja sovellettaisiinko sopimusta ainoastaan avioliiton purkamisen yhteydessä vai myös puolisoiden yhteiselämän aikana. Tällöin olisi varottava heikentämästä kolmansien oikeuksia.

Question 5: a) Should there be the possibility for the spouses of choosing the law applicable to their matrimonial property regime? If so, what connecting factors can be taken into account to allow this choice? b) Should a multiple choice be allowed whereby some assets would be governed by one law and others by another law? c) Should it be possible to make or change this choice at any time, before and throughout the marriage or only at a specific time (at the time of dissolution of the marriage bond)? d) In this case, in the event of a change of applicable law, must the change have retroactive efefct? |

Kysymys 5: a) Olisiko puolisoille annettava mahdollisuus valita heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettava laki? Jos olisi, mitä liittymäperusteita voitaisiin käyttää lainvalinnan yhteydessä? b) Olisiko sallittava moniosainen lainvalinta, jonka mukaan osaan varallisuudesta sovellettaisiin yhtä lakia ja osaan toista? c) Olisiko lainvalinta voitava tehdä ja olisiko sitä voitava muuttaa milloin tahansa ennen avioliittoa tai sen aikana vai ainoastaan tietyllä hetkellä (avioliiton purkamisen yhteydessä)? d) Jos sovellettavaa lakia vaihdetaan tällöin, olisiko vaihtumista sovellettava taannehtivasti? |

Question 6:

Kysymys 6 :

Should the formal requirements for the agreement be harmonised?

Olisiko sopimuksen muodolliset edellytykset yhdenmukaistettava?

Rules on jurisdiction

2.3. Toimivaltasäännöt

Jurisdiction of the judicial authorities

2.3.1. Oikeusviranomaisten toimivalta

The Member States have adopted a wide variety of criteria to determine international jurisdiction as regards matrimonial property regimes.

Jäsenvaltiot ovat hyväksyneet hyvin erilaisia perusteita kansainvälisyksityisoikeudellisen toimivallan määrittämiseksi aviovarallisuussuhteissa.

Account will have to be taken of existing Community rules, in particular Regulation (EC) No 2201/2003 referred to above, which regulates certain effects of the marriage in personal terms. Moreover, in view of the interests affected by the future instrument, it would be advisable to preserve a degree of consistency between the rules on jurisdiction and the conflict rules, and to provide for a choice of court by the spouses.

On otettava huomioon myös nykyiset yhteisön säännökset ja erityisesti edellä mainittu asetus (EY) N:o 2201/2003, jossa säännellään eräitä avioliiton oikeusvaikutuksia yksilöihin. Kun otetaan huomioon edut, joihin tuleva säädös vaikuttaa, olisi hyvä, jos sekä toimivaltasäännöissä että lainvalintasäännöissä annettaisiin johdonmukaisesti puolisoille mahdollisuus tuomioistuinvalintaan.

Question 7: a) In the event of dissolution of the regime by divorce and in the event of separation, should the court having jurisdiction in these matters under Regulation No 2201/2003 also have jurisdiction to rule on the liquidation of the matrimonial property? b) In the event of succession, should the court having jurisdiction in disputes regarding the succession also have jurisdiction to rule on the liquidation of the matrimonial property? |

Kysymys 7: a) Olisiko avioero- tai asumuserotilanteessa kyseisissä asioissa asetuksen N:o 2201/2003 mukaisesti toimivaltaisen tuomioistuimen oltava sama kuin aviovarallisuusasioissa toimivaltainen tuomioistuin? b) Olisiko perimystapauksissa perintöasioissa toimivaltaisen tuomioistuimen oltava sama kuin aviovarallisuusasioissa toimivaltainen tuomioistuin? |

Question 8: a) If not, which rules of international jurisdiction should be adopted, in particular for property questions arising while the couple are still living together (e.g. donations between spouses, contracts between spouses)? b) Should there be a single general criterion or several alternative criteria as provided for by Regulation No 2201/2003 (e.g. habitual residence, common nationality)? |

Kysymys 8: a) Jos näin ei ole, nitä tuomioistuionten kansainvälistä toimivaltaa koskevia sääntöjä noudatetaan erityisesti varallisuuskysymyksissä puolisoiden yhteiselämän aikana (esim. puolisoiden keskinäiset lahjoitukset tai sopimukset)? b) Pitäisikö vahvistaa yksi yleinen ja yhteinen peruste vai useita vaihtoehtoisia perusteita asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaisesti (esim. vakinainen asuinpaikka tai yhteinen kansalaisuus)? |

Question 9: a) Is it possible to provide for a single court to rule on all the types of assets, movable and immovable, even when they are located on the territory of several Member States? b) Where a third party is party to the dispute, should the rules of the ordinary law apply? |

Kysymys 9: a) Olisiko ajateltavissa, että yksi tuomioistuin päättäisi kaikentyyppisestä omaisuudesta, niin irtaimesta kuin kiinteästäkin, vaikka omaisuus sijaitsisi usean jäsenvaltion alueella? b) Jos riita-asiassa on mukana kolmas osapuoli, pitäisikö soveltaa yleisiä oikeussääntöjä? |

Question 10: Is it possible to provide that the parties may choose the court? If so, how and on the basis of what rules? |

Kysymys 10: Voisivatko osapuolet valita itse toimivaltaisen tuomioistuimen? Mitkä olisivat valintaa koskevat säännöt? |

Question 11: Would it be useful to allow cases to be transferred from a court in one Member State to a court in another Member State in this respect? And if so, on what terms? |

Kysymys 11: Voitaisiinko sallia asian käsittelyn siirtäminen jäsenvaltion tuomioistuimesta toisen jäsenvaltion tuomioistuimeen? Millaisin edellytyksin? |

Jurisdiction of non-judicial authorities

2.3.2. Muiden kuin oikeusviranomaisten toimivalta

Given the importance of the functions exercised by non-judicial authorities in this field (such as notaries and advocates), it might be worthwhile settling the question of their powers. It should also be examined whether couples could carry out certain formalities with the authorities of their Member State of residence even if an authority of another Member State were designated by the principal rule of jurisdiction.

Koska muut kuin oikeusviranomaiset (asianajajat, notaarit ym.) ovat alalla tärkeässä asemassa, voi olla tarpeen säätää myös niiden toimivallasta. Olisi myös syytä tarkastella, voisivatko puolisot hoitaa tietyt muodollisuudet asuinjäsenvaltionsa viranomaisten luona, vaikka ensisijaista toimivaltaa koskevan perusteen nojalla tehtävään olisi nimetty muun jäsenvaltion viranomainen

Question 12: Should there be rules governing the jurisdiction of non-judicial authorities?If so, should grounds of jurisdiction similar to those applicable to judicial authorities be applied? To that end, could the broad definition of the term “jurisdiction” in Article 2 of Regulation (EC) No 2201/2003 be taken as a starting point? |

Kysymys 12: Olisiko myös muiden kuin oikeusviranomaisten toimivallasta annettava sääntöjä? Jos olisi, pitäisikö niihin soveltaa samankaltaisia toimivaltasääntöjä kuin oikeusviranomaisiin? Voitaisiinko tässä käyttää hyväksi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 2 artiklassa vahvistettua ”tuomioistuimen” käsitteen laajaa määritelmää? |

Question 13: Should the authority responsible for the liquidation and division of the property also be empowered to act when part of the property is located outside the territory in which it exercises its powers? |

Kysymys 13: Pitäisikö sallia, että viranomainen, joka hoitaa ositusta tai omaisuudenjakoa, olisi toimivaltainen myös silloin, kun osa omaisuudesta sijaitsee viranomaisen valtuuksien ulkopuolisella alueella? |

Question 14: If not, should there be a provision to the effect that certain formalities can be performed before the authorities of a Member State other than the one designated by the principal rule of conflict of jurisdiction? |

Kysymys 14: Pitäisikö tietyt muodollisuudet voida hoitaa jonkin muun jäsenvaltion viranomaisten luona kuin sen, jolle asia ensisijaisen toimivaltasäännön perusteella kuuluu? |

Rules of recognition and enforcement

2.4. Tunnustamis- ja täytäntöönpanosäännöt

Recognition and enforcement of judgments

2.4.1. Tuomioistuinten päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

By laying down uniform rules on the applicable law and jurisdiction, the future instrument will allow a very high degree of mutual trust so that intermediate measures for the recognition and enforcement of judgments can be dispensed with.

Kun luodaan sovellettavaa lakia ja toimivaltaa koskevat yhdenmukaiset säännöt, tuleva säädös lisää huomattavasti keskinäistä luottamusta ja saattaa näin tehdä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvät välivaiheet tarpeettomiksi.

Question 15: Should the future European instrument abolish the exequatur for judgments given within its scope? If not, what grounds for non-recognition of judgments should be provided for? Question 16: Could there be a provision to the effect that judgments given in a Member State as regards the property consequences of the marriage should automatically be recognised so as to allow property registers to be updated without further procedures in the other Member States? Should Article 21(2) of Regulation (EC) No 2201/2003 be the inspiration for this? |

Kysymys 15: Pitäisikö tulevalla yhteisön säädöksellä poistaa tuomioihin liittyvä eksekvatuurimenettely säädöksen soveltamisalalla? Jos ei, millaisia syitä tuomioiden tunnustamatta jättämiselle säädökseen pitäisi sisällyttää? Kysymys 16: Pitäisikö säätää, että jäsenvaltiossa annetut, avioliitosta johtuvia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevat tuomiot tunnustetaan automaattisesti, jotta niiden perusteella voitaisiin tehdä muutoksia kiinteistörekisteriin toisessa jäsenvaltiossa suoraan lain nojalla? Voitaisiinko asetuksen (EY) N:o 2201/2003 21 artiklan 2 kohtaa pitää mallina? |

Recognition and enforcement of non-judicial acts

2.4.2. Muiden kuin oikeudellisten asiakirjojen tunnustaminen ja täytäntöönpano

Given the major role played by non-judicial authorities, it would also be advisable to facilitate the recognition of acts established by them.

Muiden kuin oikeusviranomaisten rooli on tärkeä, joten myös niiden laatimien asiakirjojen tunnustamista olisi helpotettava.

Question 17: Should the same rules as to recognition and enforcement be applied to acts established by non-judicial authorities, such as marriage contracts, as to judgments? If not, what rules should apply? |

Kysymys 17: Voidaanko muiden kuin oikeusviranomaisten laatimiin asiakirjoihin, esimerkiksi avioehtosopimuksiin, soveltaa samoja tunnustamis- ja täytäntöönpanosääntöjä kuin tuomioihin? Jos ei voida, mitä sääntöjä olisi sovellettava? |

Registration and publicity of matrimonial property regimes

2.5 Aviovarallisuussuhteiden rekisteröinti ja julkisuus

It would be worth improving the publicity of matrimonial property regimes in the Union in order to guarantee legal certainty for all parties concerned, in particular creditors. It would also be desirable to exempt spouses from the obligation to renew the formalities regarding publicity about changes affecting their matrimonial property regimes each time they change their residence.

Aviovarallisuussuhteita koskevien järjestelmien julkisuutta EU:ssa olisi parannettava, jotta voidaan taata kaikkien osapuolten, erityisesti velkojien, oikeusvarmuus. Olisi myös toivottavaa vapauttaa puolisot velvoitteesta toteuttaa aviovarallisuussuhteisiin vaikuttavia muutoksia koskevat julkistamistoimet uudestaan aina, kun heidän asuinpaikkansa vaihtuu.

Question 18: How can the registration of matrimonial property regimes in the Union be improved? For example, should the adoption of a registration system in all the Member States be provided for? And how should people interested in using this system be informed of it? |

Kysymys 18: Miten aviovarallisuussuhteiden rekisteröintiä voitaisiin parantaa EU:ssa? Pitäisikö esimerkiksi säätää rekisteröintijärjestelmän perustamisesta kaikissa jäsenvaltioissa? Miten järjestelmän käyttämisestä kiinnostuneille henkilöille voitaisiin tiedottaa siitä? |

OTHER FORMS OF UNION

3. MUUT LIITOT

The significant increase in the number of unmarried couples in the Member States is reflected in the corresponding increase in the number of international legal situations facing them. Community law already addresses parental responsibility for the children of unmarried couples through Regulation (EC) No 2201/2003 and maintenance responsibilities through Regulation (EC) No 44/2001.

Muiden kuin avioliitossa elävien parien määrä on kasvanut jäsenvaltioissa huomattavasti, ja tämä näkyy myös tällaisia henkilöitä koskevien kansainvälisten oikeudellisten tilanteiden vastaavana kasvuna. Yhteisön oikeudessa säädetään jo avoparien vanhempainvastuusta asetuksessa (EY) N:o 2201/2003 ja elatusavusta asetuksessa (EY) N:o44/2001.

Registered partnerships

3.1. Rekisteröidyt parisuhteet

More and more Member States provide for contracts and partnerships registered with an official authority[11]. This question is therefore of specific interest in these States but also in others that may be confronted with a variety of legal problems in the event of dissolution of a registered partnership stemming, for example, from the fact that one of the partners resides or has property on their territory.

Yhä useammissa jäsenvaltioissa on mahdollista rekisteröidä parisuhde[11] julkisen viranomaisen luona Rekisteröidyt parisuhteet ovat näiden jäsenvaltioiden kannalta tärkeä kysymys. Sillä on kuitenkin merkitystä myös muissa jäsenvaltioissa, jotka saattavat joutua ratkaisemaan erilaisia oikeudellisia ongelmia rekisteröidyn parisuhteen purkautuessa esimerkiksi silloin, kun toinen parisuhteen osapuolista oleskelee tai osapuolten kiinteää omaisuutta sijaitsee niiden alueella.

Conflict of laws

3.1.1. Lainvalintasäännöt

In general, the rules concerning conflict of laws applicable to matrimonial property regimes have not been transposed to the other existing forms of union. Different criteria for the property consequences of registered partnerships could therefore be sought.

Aviovarallisuussuhteisiin sovellettavien lakien valintasääntöjä ei yleisesti ole siirretty muihin yhteiselämän muotoihin. Voitaisiin siis pohtia, millaisia perusteita olisi sovellettava rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin.

Question 19:

Kysymys 19 :

a) Should provision be made for specific conflict rules for the property consequences of registered partnerships?

a) Pitäisikö rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia varten vahvistaa erityisiä lainvalintasääntöjä ?

b) Should the law applicable to the property consequences of registered partnerships be the law of the place where the partnership was registered? Other laws?

b) Pitäisikö rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia soveltaa suhteen rekisteröintipaikan lakia ? Vai muita lakeja?

c) Should the designated law have to govern all matters at issue or should other criteria be used, such as the lex loci situationis ?

c) Sovelletaanko valittua lakia kaikkiin tarkasteltaviin kysymyksiin vai pitäisikö käyttää muita perusteita, esimerkiksi kiinteän omaisuuden sijaintipaikan lakia?

Jurisdiction of the judicial authorities

3.1.2. Oikeusviranomaisten toimivalta

Few Member States have adopted specific rules of jurisdiction as regards property consequences for unmarried couples. Regulation (EC) No 2201/2003 is not applicable to the dissolution of registered partnerships, which are not within its scope. Regulation (EC) No 44/2001, which does not apply to matrimonial property regimes, could be applicable in certain cases to the property consequences of registered partnerships (e.g. contractual or non-contractual disputes).

Vain harvoissa jäsenvaltioissa on hyväksytty erityisiä toimivaltasääntöjä avoliiton varallisuusoikeudellisia vaikutuksia varten. Asetusta (EY) N:o 2201/2003 ei sovelleta rekisteröityjen parisuhteiden purkautuessa, sillä ne eivät kuulu sen soveltamisalaan. Asetusta (EY) N:o 44/2001 ei sovelleta aviovarallisuussuhteisiin, joten sitä voitaisiin soveltaa tietyissä tapauksissa rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin (esim. sopimusriitoihin tai sopimuksenulkoisiin riitoihin).

The authorities of the country of the place where the partnership is registered have jurisdiction to terminate partnerships registered on their territory. For all that, it could be useful to determine which authorities have jurisdiction to rule, e.g. at the time of separation, on the distribution of the assets of a couple who acquired registered partnership status abroad.

Rekisteröintimaan viranomaisilla on toimivalta päättää rekisteröity parisuhde omalla alueellaan. Tätä varten voisi olla järkevää määritellä, mitkä viranomaiset ovat toimivaltaisia päättämään esimerkiksi asumuserossa sellaisen parin omaisuuden osituksesta, jolle on myönnetty rekisteröidyn parisuhteen asema ulkomailla.

Question 20:

Kysymys 20:

Should there be rules of international jurisdiction to regulate the property consequences of registered partnerships?

Pitäisikö rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia varten vahvistaa tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa koskevia sääntöjä ?

If so, what rules? Exclusively the court of the place where the partnership was registered (having jurisdiction to dissolve it)? Or other criteria, such as the habitual residence of the defendant or of one of the partners within the jurisdiction, or the nationality of one or both partners?

Mitä ne olisivat? Yksinomaan sen paikan tuomioistuin, jossa parisuhde on rekisteröity (ja joka on toimivaltainen kyseisen parisuhteen purkamisen osalta)? Tai olisiko myös muita perusteita, esimerkiksi vastaajan tai jommankumman osapuolen asuinpaikka lainkäyttöalueella tai kansalaisuus?

Recognition and enforcement of decisions on registered partnerships

3.1.3. Rekisteröityjä parisuhteita koskevien päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

Some Member States allow recognition of the dissolution of registered partnerships in accordance with the general rules on recognition or with those applied to the decisions on the marriage (e.g. Germany and the Nordic countries).

Jotkut jäsenvaltiot sallivat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tunnustamisen yleisten tunnustamista koskevien sääntöjen mukaisesti tai avioliittoa koskeviin päätöksiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti (esim. Saksa ja Pohjoismaat).

Question 21 :

Kysymys 21:

By what rules should judgments given in a Member State as regards the property consequences of a registered partnership be recognised in all the Member States?

Minkä sääntöjen mukaisesti yhdessä jäsenvaltiossa annettu tuomio, joka koskee rekisteröidyn parisuhteen varallisuusvaikutuksia, voidaan tunnustaa kaikissa jäsenvaltioissa?

De facto unions

3.2. Tosiasialliset liitot

Most national laws comprise certain rules laid down by statute or in the case law relating to couples who are neither married nor in a registered partnership. In theory, in the absence of specific rules, the conflict rules applicable to contracts (Rome Convention of 1980 on the law applicable to contractual obligations) and to civil liability or, generally speaking, the law of the country where damage occurred would be expected to apply.

Valtaosassa kansallisesta oikeudesta on joitakin lainsäädännöllisiä tai oikeuskäytäntöön perustuvia sääntöjä parisuhteista, jotka eivät ole avioliittoja eivätkä rekisteröityjä parisuhteita. Jos erityisiä sääntöjä ei ole, niihin voitaisiin soveltaa sopimuksiin liittyviä lainvalintasääntöjä (sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva vuoden 1980 Rooman yleissopimus) ja yksityisoikeudelliseen vastuuseen liittyviä lainvalintasääntöjä, tai yleisesti sen maan lakia, jossa vahinko on tapahtunut.

Conflict of laws

3.2.1. Lainvalintasäännöt

Question 22:

Kysymys 22:

a) Should there be specific conflict rules for property relationships based on de facto unions (non-formalised cohabitation)?

a) Pitäisikö tosiasiallisten liittojen (asumisliitot ja avoliitot) varallisuussuhteita varte n olla erityisiä lainvalintasääntöjä ?

If so, what rules?

b) Mitä sääntöjä ?

c) If not, should there at least be specific rules for the effects of separation of such unions in relation to third parties (liability to third parties for the debts of such couples, rights that its members can exercise against a third party, e.g. life assurance?

c) Jos niitä ei ole, olisiko kuitenkin säädettävä tällaisten liittojen purkautumisen vaikutuksista kolmansia osapuolia kohtaan (puolisoiden vastuu yhteisistä veloista, ja mahdolliset kolmansiin osapuoliin kohdistuvat oikeudet, esim. henkivakuutukset)?

d) With regard to immovable property, should the lex loci situationis be applied exclusively?

d) Pitäisikö kiinteään omaisuuteen soveltaa yksinomaan omaisuuden sijaintipaikan lakia?

Jurisdiction of the judicial authorities, recognition and enforcement of judgments

3.2.2. Oikeusviranomaisten toimivalta, tuomioistuinten päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

The law on these points is not highly developed, and the ordinary rules of international jurisdiction generally tend to apply, which means in particular that Regulation (EC) No 44/2001 could regulate certain property disputes between members of such couples.

Mainittuja kysymyksiä koskevaa oikeutta ei ole kehitetty kovinkaan pitkälle. Tavallisesti sovelletaan kansainvälisen oikeuden yleisiä säännöksiä, joten erityisesti asetusta (EY) N:o 44/2001 voitaisiin käyttää perustana tiettyjen, puolisoiden välisiä varallisuussuhteita koskevien riitojen sovittelussa.

Question 23:

Kysymys 23:

Should there be specific rules on jurisdiction and the recognition of property relationships resulting from de facto unions?

Pitäisikö tosiasiallisten liittojen varallisuussuhteita varten olla erityisiä toimivalta- ja tunnustamissääntöjä?

Even if the answers to Questions 22 and 23 are negative, clarity and legal certainty for the citizen and the practitioner would nevertheless be served if the future instrument brought together the scattered rules which already apply to the property consequences of the separation of such couples (e.g. common assets, housing) in international situations.

Jos vastaus kysymyksiin 22 ja 23 on kielteinen, selkeyden sekä kansalaisten ja oikeusalan toimijoiden oikeusvarmuuden vuoksi voisi olla järkevää koota tällaisten kansainvälisten liittojen purkautumisen varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin (yhteinen omaisuus, asumus ym.) nykyään sovellettavat hajanaiset säännöt tulevaan säädökseen.

[1] See Study in comparative law on the rules governing conflicts of jurisdiction and laws on matrimonial property regimes and the implemention for property issues of the separation of unmarried couples in the Member States, 30 April 2003, ASSER-UCL Consortium commissioned by the Commission, pp. 206 et seq ., at http://europa.eu.int/comm/justice_home/doc_centre/civil/studies/doc_civil_studies_en.htm

[1] Ks. Consortium ASSER-UCL:n komission tilauksesta tekemä vertailututkimus aviovarallisuusjärjestelmistä ja avopuolisoiden varallisuudesta kansainvälisessä yksityisoikeudessa ja EU:n jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä ( Etude sur les régimes matrimoniaux des couples mariés et sur le patrimoine des couples non mariés dans le droit international privé et le droit interne des Etats membres de l'Union ), 30.4.2003, s. 206–.http://europa.eu.int/comm/justice_home/doc_centre/civil/studies/doc_civil_studies_en.htm

[2] OJ C 19, 23.1.1999.

[2] EYVL C 19, 23.1.1999.

[3] OJ C 12, 15.1.2001.

[3] EYVL C 12, 15.1.2001.

[4] Hague Programme, “Strengthening freedom, security and justice in the European Union”, included in the conclusions of the Presidency of the European Council of 4 November 2004.

[4] Haagin ohjelma Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittaminen Euroopan unionissa , jota lainataan 4. marraskuuta 2004 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä.

[5] Council and Commission Action Plan implementing the Hague Programme on strengthening freedom, security and justice in the European Union; (OJ C 198, 18.8.2005, p. 1).

[5] Neuvoston ja komission toimintasuunnitelma vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseen Euroopan unionissa tähtäävän Haagin ohjelman toteuttamiseksi, EUVL C 198, 18.8.2005, s. 1.

[6] See footnote 1.

[6] Ks. alaviite 1.

[7] This impact study will be published at the same time as the Commission adopts this proposal.

[7] Vaikutusten arviointi julkaistaan, kun komissio hyväksyy kyseisen asetusehdotuksen.

[8] OJ L 338, 23.12.2003, p.1.

[8] EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1.

[9] OJ L 12, 16.1.2001, p. 1.

[9] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

[10] COM (2005) 649 final, 15.12.2005; 2005/0259 (CNS)

[10] KOM(2005) 649 lopullinen, 15.12.2005; 2005/0259 (CNS).

[11] Denmark (1989), Sweden (1994), the Netherlands (1998), Belgium, Spain and France (1999), Germany (2000), Finland (2001), Portugal and Luxembourg (2004) and the United Kingdom (2005).

[11] Valtiot ovat Tanska (1989), Ruotsi (1994), Alankomaat (1998), Belgia, Espanja, Ranska (1999), Saksa (2000), Suomi (2001), Portugali, Luxemburg (2004) ja Yhdistynyt kuningaskunta (2005).