[pic] | EUROPEAN COMMISSION |

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Brussels, 19.7.2010

Bryssel 19.7.2010

COM(2010)390 final

KOM(2010)390 lopullinen

COMMISSION REPORT TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

on the implementation of the European Agenda for Culture

kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta

SEC(2010)904

SEK(2010)904

COMMISSION REPORT TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

on the implementation of the European Agenda for Culture

kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta

INTRODUCTION

JOHDANTO

Culture lies at the heart of the European project and is the anchor on which the European Union's "unity in diversity" is founded. The combination of respect for cultural diversity and the ability to unite around shared values has guaranteed the peace, prosperity and solidarity the EU enjoys. In today's globalising world, culture can make a unique contribution to a European Strategy for smart, sustainable and inclusive growth, promoting stability, mutual understanding and cooperation worldwide.

Kulttuuri on keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymisessä, ja moninaisuudessaan yhtenäinen Euroopan unioni perustuu juuri kulttuuriin. Kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen ja kyky yhdistyä yhteisten arvojen ympärille ovat yhdessä taanneet rauhan, hyvinvoinnin ja solidaarisuuden Euroopan unionissa. Nykypäivän kansainvälistyvässä maailmassa kulttuuri voi edistää ainutlaatuisella tavalla Euroopan unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa, mikä lisää vakautta, keskinäistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä koko maailmassa.

The adoption of the European Agenda for Culture[1] in 2007 opened a new chapter of cooperation on culture policy at European level. For the first time, all partners – European institutions, Member States and culture civil society – were invited to pool their efforts on explicitly defined shared goals, which were endorsed by the Council[2]:

Kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman[1] antaminen vuonna 2007 käänsi uuden lehden EU:n kulttuuripoliittisessa yhteistyössä. Kaikki osapuolet – EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja kulttuurijärjestöt – kutsuttiin ensimmäistä kertaa yhdistämään voimansa neuvoston hyväksymien selkeästi määriteltyjen seuraavien yhteisten tavoitteiden taakse[2]:

- promotion of cultural diversity and intercultural dialogue

– kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen

- promotion of culture as a catalyst for creativity

– kulttuurin tukeminen luovuuden lisäämiseksi

- promotion of culture as a vital element in the EU's international relations

– kulttuurin edistäminen EU:n kansainvälisiin suhteisiin olennaisesti kuuluvana tekijänä.

In order to support cooperation, the Agenda also introduced working methods new to the field of culture:

Yhteistyön tueksi toimintasuunnitelmassa otettiin lisäksi käyttöön työskentelymenetelmiä, jotka olivat uusia kulttuurin alalla:

- an Open Method of Coordination (OMC) for closer Member State cooperation on the priorities identified in the Council Workplan for Culture 2008-2010[3],

– avoin koordinointimenetelmä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmassa kaudelle 2008–2010 asetetuilla painopistealoilla[3]

- a more structured dialogue with civil society in the field of culture through various platforms for discussion and exchange.

– suunnitelmallisempi vuoropuhelu kulttuurialan kansalaisjärjestöjen kanssa erilaisilla keskustelu- ja tietojenvaihtofoorumeilla.

Purpose of this report

Kertomuksen tarkoitus

This report examines progress at European and national levels towards the three objectives of the Agenda and assesses first experiences of the new working methods, drawing upon the national reports submitted by Member States and the work of the OMC groups[4] and platforms[5]. In the light of this analysis, the Commission has drawn the conclusions presented in sections 3.1.2 and 3.2.2.

Tässä kertomuksessa tarkastellaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edistymistä toimintasuunnitelmassa asetettujen kolmen tavoitteen toteuttamisessa ja arvioidaan ensikokemuksia uusista työskentelymenetelmistä jäsenvaltioiden toimittamien kansallisten kertomusten sekä avoimen koordinointimenetelmän työryhmien[4] ja foorumien[5] työn pohjalta. Tarkastelun perustella komissio on tehnyt 3.1.2 ja 3.2.2 kohdassa esitetyt päätelmät.

Progress in making sure that culture aspects are properly taken into account in relevant EU policies ("mainstreaming") is highlighted above all in the Staff Working Paper which accompanies this report.

Tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa tuodaan ennen kaikkea esiin, miten on edistytty kulttuurinäkökohtien sisällyttämisessä asianmukaisella tavalla EU:n politiikkaan kaikilla asiaankuuluvilla aloilla.

PROGRESS TOWARDS THE AGENDA OBJECTIVES

EDISTYMINEN TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEISSA

Agenda objective 1: Promotion of cultural diversity and intercultural dialogue

Toimintasuunnitelman tavoite 1: Kulttuurien monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen

Progress can be highlighted in many areas.

Edistymistä on tapahtunut monilla aloilla.

The 2008 European Year of Intercultural Dialogue[6] focused on both awareness-raising and on developing the policy debate on intercultural dialogue. New policies and structures are a legacy of the Year in a number of Member States, while at EU level political agreement was reached on the need to promote intercultural competences[7] and on the role of intercultural dialogue in external relations[8]. The Platform for Intercultural Europe published, and continues to promote, the "Rainbow Paper" of civil society recommendations.

Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna 2008[6] keskityttiin sekä kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta tiedottamiseen että sitä koskevan poliittisen keskustelun kehittämiseen. Teemavuoden innoittamana uusia toimia ja järjestelmiä otettiin käyttöön useissa jäsenvaltioissa, ja EU:ssa päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen monikulttuuristen taitojen edistämisen välttämättömyydestä[7] sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun asemasta ulkosuhteissa[8]. Platform for Intercultural Europe -foorumi julkaisi kansalaisjärjestöjen suosituksia sisältävän Rainbow Paper -asiakirjan ja pyrkii viemään sitä eteenpäin.

Improving the conditions for the mobility of artists and other culture professionals has been tackled both by an OMC group focusing on obstacles to mobility and how to tackle them, for example through improved information systems, and on the role of intermediary organisations, and through an ongoing 3 million euro dedicated pilot project, which develops and tests new ideas on mobility support[9].. The Commission is also conducting a broader exercise aimed at tackling all obstacles European citizens encounter when they exercise their rights as Union citizens in all aspects of their daily lives, and will issue a Report on Citizenship later this year.

Taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuuden edellytysten parantamista on pohdittu sekä avoimen koordinointimenetelmän työryhmässä, joka keskittyy liikkuvuuden esteisiin ja niiden poistamiseen esimerkiksi parempien tietojärjestelmien avulla sekä välittäjäjärjestöjen asemaan, että meneillään olevassa kolmen miljoonan euron kokeiluhankkeessa, jossa kehitetään ja testataan liikkuvuuden tukemista koskevia uusia ideoita[9]. Komissio toteuttaa myös laaja-alaisia toimia, joilla on tarkoitus puuttua kaikkiin epäkohtiin, jotka haittaavat Euroopan kansalaisia heidän käyttäessään unionin kansalaisille kuuluvia oikeuksiaan kaikessa arkipäivän elämässä, ja antaa kansalaisuutta koskevan kertomuksen myöhemmin tänä vuonna.

Denmark's new DIVA artist-in-residence programme supports incoming artists in the visual arts, music, literature and performing arts. A programme for Danish artists wishing to work abroad is in the pipeline. The new Czech programme for creative or study efforts supports mobility for the purpose of new creations.

Tanskan uudella DIVA-taiteilijavierasohjelmalla tuetaan saapuvia taiteilijoita kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden ja esittävien taiteiden aloilla. Tekeillä on ohjelma myös tanskalaisille taiteilijoille, jotka haluavat työskennellä ulkomailla. Tšekin uudesta luovaa toimintaa ja tutkimusta koskevasta ohjelmasta tuetaan liikkuvuutta uusien keksintöjen edistämiseksi.

The OMC group on mobility of collections has made a thorough comparison of practices in several fields, including incentives and obstacles to lending. A Commission study on the prevention and fight against illicit trafficking of cultural goods is underway. A pilot project to explore the development of a cultural heritage alert network has been launched in 2010 by the European Parliament.

Taidekokoelmien liikkuvuutta käsittelevä avoimen koordinointimenetelmän työryhmä on vertaillut perusteellisesti eri alojen käytäntöjä, kokoelmien lainaamisen kannustimet ja esteet mukaan luettuina. Komissiossa tehdään parhaillaan tutkimusta kulttuuriesineiden laittoman kaupan ehkäisemisestä ja torjunnasta. Euroopan parlamentti käynnisti vuonna 2010 kokeiluhankkeen, jossa tutkitaan mahdollisuutta kehittää kulttuuriperintöä koskeva hälytysverkosto.

The Netherlands runs an awareness raising campaign against illicit trafficking of cultural goods, tailored for four target groups: the art trade, the general public, heritage institutions and law enforcement agencies. A government programme in Cyprus supports transfer and exhibition costs for both incoming and outgoing works of art.

Alankomaissa on käynnissä kulttuuriesineiden laittoman kaupan vastainen tiedotuskampanja, joka on suunnattu neljälle kohderyhmälle: taidekauppiaille, tavallisille kansalaisille, kulttuuriperintöä vaaliville instituutioille ja lainvalvontaviranomaisille. Kyproksella hallituksen ohjelmasta myönnetään tukea sekä maahan saapuvien että maasta lähtevien taideteosten siirto- ja näyttelykustannuksiin.

Synergies between education and culture have been the focus of one OMC group and a topic for the Platform on Access to Culture. At European level, policy conclusions on promoting a creative generation[10] recognise that cultural expression and access to culture have a vital role in developing the creativity of children and young people.

Koulutuksen ja kulttuurin välinen synergia on ollut avoimen koordinointimenetelmän työryhmän kohteena ja kulttuurin saatavuutta käsittelevän foorumin keskustelunaiheena. Euroopan unionissa luovan sukupolven tukemisesta annetuissa päätelmissä[10] tunnustetaan, että kulttuuri-ilmaisu ja kulttuurin saatavuus ovat keskeisiä lasten ja nuorten luovuuden kehittymisessä.

Slovenia adopted National Guidelines for Culture and Arts Education. Sweden's Creative Schools initiative to promote collaboration between schools and the cultural sector has been taken up by 97% of municipalities. The education directorate of each Greek municipality includes the post of Head of Cultural Affairs with the remit of reinforcing education-culture links. Belgium's (Flemish Community) "Dynamo3" programme encourages schools to develop a long-term vision on arts and culture education.

Sloveniassa on annettu kansalliset kulttuuri- ja taidekasvatuksen suuntaviivat. Ruotsissa 97 prosenttia kunnista on ottanut käyttöön Luova koulu -aloitteen, jossa edistetään koulujen ja kulttuurialan välistä yhteistyötä. Jokaisessa Kreikan kunnassa opetustoimialaan kuluu kulttuuripäällikön toimi, ja kulttuuripäällikön tehtäviin kuuluu opetuksen ja kulttuurin välisten yhteyksien vahvistaminen. Belgian (flaaminkielisen yhteisön) Dynamo3-ohjelmassa kouluja kannustetaan kehittämään taide- ja kulttuurikasvatuksen pitkän aikavälin suunnitelmia.

The Commission's 2008 Communication on " Multilingualism : an asset for Europe and a shared commitment", set out what needs to be done to turn linguistic diversity into an asset for solidarity and prosperity. Two structured dialogue platforms involving business and civil society have since been created.

Vuonna 2008 annetussa komission tiedonannossa ” Monikielisyys : Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus” esitetään, mitä olisi tehtävä, jotta monikielisyydestä tulisi solidaarisuutta ja hyvinvointia edistävä etu. Sittemmin on perustettu kaksi yritysten ja kansalaisjärjestöjen välisen suunnitelmallisen vuoropuhelun foorumia.

In the broad field of access to culture, digitisation has also been an area of progress. Europeana was launched in 2008. The Commission has announced new measures for promoting digitisation and on line accessibility of cultural heritage in the framework of the Digital Agenda for Europe.

Myös digitoinnissa on edistytty, jos tarkastellaan kulttuurin saatavuutta yleisesti. Europeana-sivusto otettiin käyttöön vuonna 2008. Komissio on esittänyt uusia toimenpiteitä, joilla edistetään kulttuuriperinnön digitointia ja saatavuutta internetissä Euroopan digitaalistrategian yhteydessä.

Estonia's Digital Cultural Heritage Strategy 2007-2010 includes a range of e-services to make heritage more accessible, including cooperation between the national archives, the national library, public broadcasting and museums.

Viron digitaalisen kulttuuriperinnön strategiaan 2007–2010 kuuluu erilaisia verkkopalveluja, joiden avulla parannetaan kulttuuriperinnön saatavuutta, ja siihen sisältyy myös yhteistyö kansallisarkistojen, kansalliskirjaston, tiedotusvälineiden ja museoiden välillä.

Regarding media literacy , understood as the ability to access and critically evaluate media contents, a 2009 Commission Recommendation calls for Member States and the media industry to increase people's awareness of the many forms of media messages they encounter. Follow-up work is underway through the MEDIA 2007 programme and MEDIA International preparatory action.

Medialukutaidolla tarkoitetaan kykyä tutustua mediasisältöihin ja arvioida niitä kriittisesti, ja vuonna 2009 annetussa komission tiedonannossa kehotetaan jäsenvaltioita ja mediateollisuutta parantamaan ihmisten kykyä hahmottaa erilaisia vastaan tulevia mediaviestejä. Jatkotoimia toteutetaan MEDIA 2007 -ohjelman ja MEDIA International -valmistelutoimen kautta.

Portugal has introduced a copyright literacy programme for schools, aiming to reinforce young people's understanding of the value of creation and cultural diversity. Slovakia has adopted a media education concept prepared in cooperation with civil society, education and media institutions.

Portugali on ottanut kouluissa käyttöön tekijänoikeuksien tuntemista koskevan ohjelman, jotta nuoret saataisiin ymmärtämään paremmin luovuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvon. Slovakia on ottanut käyttöön mediakasvatusmallin, joka on laadittu yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten ja tiedotusvälineiden kanssa.

Also with a view to promoting access to culture, the Commission has proposed a European Heritage Label[11] to build on the current intergovernmental initiative. The Label would highlight sites that celebrate and symbolise European integration, ideals and history. Award would be based on criteria including the educational dimension of sites, especially for young people.

Komissio on ehdottanut kulttuurin saatavuuden edistämiseksi myös Euroopan kulttuuriperintötunnusta[11] , joka perustuu tämänhetkiseen hallitustenväliseen aloitteeseen. Tunnuksella tuotaisiin esiin kohteet, jotka edustavat ja symboloivat Euroopan yhdentymistä, ihanteita ja historiaa. Tunnuksen myöntäminen perustuisi muun muassa sellaisiin kriteereihin, kuin kohteen opetuksellinen luonne erityisesti nuorten kannalta.

Agenda objective 2: Promoting culture as a catalyst for creativity

Toimintasuunnitelman tavoite 2: kulttuurin tukeminen luovuuden lisäämiseksi

Cooperation has focused on cultural and creative industries (CCIs) and the contribution of strategic investment in culture to regional and local development. At both European and national levels, the potential of culture to foster creativity and innovation, and so to contribute to an environment favourable to growth and jobs, is increasingly in the spotlight, as confirmed by Council Conclusions on Culture as a Catalyst for Creativity and Innovation[12].

Yhteistyö on keskittynyt kulttuuriteollisuuteen ja luoviin aloihin sekä siihen, miten kulttuuriin suunnatuilla strategisilla investoinneilla edistetään alueellista ja paikallista kehitystä. Sekä Euroopan unionissa että jäsenvaltioissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota kulttuuriin luovuuden ja innovoinnin lisääjänä ja tätä kautta kasvulle ja työllisyydelle suotuisan ilmapiirin edistäjänä, mikä vahvistetaan kulttuuria luovuuden ja innovoinnin innoittajana tarkastelevissa neuvoston päätelmissä[12].

Poland's "Culture Counts!" campaign highlights the role of culture both in the economy and in broader society. Italy's 2009 White Paper on Creativity explores a model of creativity and cultural production and proposes actions to boost creativity.

Puolan Kulttuurilla on väliä! -kampanjassa tuodaan esiin kulttuurin merkitys sekä taloudelle että koko yhteiskunnalle. Italiassa vuonna 2009 annetussa luovuutta koskevassa valkoisessa kirjassa tarkastellaan yhtä luovuuden ja kulttuurituotannon mallia ja esitetään toimia luovuuden lisäämiseksi.

The 2009 European Year of Creativity and Innovation also explored the ways in which culture generates both economic and social innovation. The Manifesto of the Ambassadors of the Year[13] emphasises the creativity which can be generated by building bridges between art, philosophy, science and business.

Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuonna 2009 tarkasteltiin myös erilaisia tapoja, joilla kulttuurista voi syntyä sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia innovaatioita. Teemavuoden lähettiläiden ohjelmajulistuksessa[13] korostetaan luovuutta, jota voidaan lisätä rakentamalla siltoja taiteen, filosofian, tieteen ja yritystoiminnan välille.

Several studies conducted on behalf of the Commission fed into the debate, notably the 2009 study on the impact of culture on creativity, the 2010 study on entrepreneurship in CCIs and the thematic report by Eurydice on Arts and Cultural Education at School in Europe.

Komissio on teettänyt keskustelujen pohjaksi useita tutkimuksia , joista voidaan mainita vuonna 2009 tehty tutkimus kulttuurin vaikutuksesta luovuuteen, vuonna 2010 tehty tutkimus yrittäjyydestä kulttuuriteollisuudessa ja luovilla aloilla ja Eurydice-verkoston kertomus koulujen taide- ja kulttuurikasvatuksesta Euroopassa.

CCIs have been a particular focus of attention, culminating at EU level with the publication in April 2010 of a Green Paper on how to create an environment in which this sector can fulfil its potential to contribute to smart, sustainable and inclusive growth. The Green Paper draws strongly on the work of both the OMC group and platform on CCIs to frame a consultation on issues such as access to finance, the skills needs of creative entrepreneurship, and innovative partnerships with other economic sectors[14].

Kulttuuriteollisuuteen ja luoviin aloihin on kiinnitetty erityistä huomiota, ja tämä huipentui EU:ssa huhtikuussa 2010 julkaistuun vihreään kirjaan, jossa pohditaan, miten voidaan luoda ympäristö, jossa kulttuuriteollisuuden ja luovien alojen tarjoamat mahdollisuudet saadaan käyttöön älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi. Vihreä kirja perustuu sekä kulttuuriteollisuutta ja luovia aloja käsittelevän, avoimen koordinointimenetelmän työryhmän että samaa aihetta käsittelevän foorumin työhön, ja siinä hahmotellaan tämän perusteella kuulemisia esimerkiksi rahoituksen saantia, luovan yrittäjyyden osaamistarpeita ja muiden talouden alojen kanssa harjoitettavaa innovatiivista yhteistyökumppanuutta koskevista kysymyksistä[14].

In October 2009, a reflection paper on the challenge of creating a European Digital Single Market for creative content like books, music, films or video games was published, analysing the obstacles to the free circulation of creative content on the Internet and launching a public consultation on some possible measures to create a genuine Single Market.

Lokakuussa 2009 julkaistiin keskusteluasiakirja haasteista, joita liittyy Euroopan digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luomiseen luovalle verkkosisällölle, kuten kirjoille, musiikille, elokuville ja videopeleille, ja siinä tarkasteltiin esteitä, jotka haittaavat luovan verkkosisällön vapaata liikkumista internetissä, sekä käynnistettiin julkinen kuuleminen, jolla haetaan mahdollisia toimenpiteitä todellisten yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseksi.

The 2008 Creative Britain Strategy addresses the key issues for government intervention in the creative industries: skills and talent, innovation, intellectual property and supporting creative businesses. Lithuania's new Strategy for the Development of Creative Industries includes support for the national network of Creative Industries Incubators. Finland's Development Strategy for the Creative Economy addresses employment, entrepreneurship and product development in the creative industries sector.

Vuoden 2008 Creative Britain Strategy -strategiassa tarkastellaan valtion toimiin liittyviä keskeisiä näkökohtia luovilla aloilla: taidot ja lahjakkuus, innovointi, teollis- ja tekijänoikeudet ja luovien yritysten tukeminen. Liettuan uudessa luovien alojen kehittämisstrategiassa tuetaan luovien alojen yrityshautomoiden kansallista verkostoa. Suomessa luovan talouden strategisessa hankkeessa keskitytään työllisyyteen, yrittäjyyteen ja tuotekehitykseen luovilla aloilla.

The contribution of culture to local and regional development is also increasingly recognised. 6 billion euros of cohesion funding have been allocated to culture for 2007-2013 covering protection and preservation of cultural heritage, development of cultural infrastructure, and support for cultural services. Further funding is allocated under headings such as tourism, urban regeneration, SME promotion and information society. A study explores the contribution of culture to local and regional development and will include a practical tool for policy makers at regional and local levels and cultural operators. Preparation of the future cohesion policy, to run from 2014, should draw lessons from projects and studies to design instruments which release the full potential of the cultural sphere, and particularly that of the creative industries. Cultural and creative sectors should be mainstreamed in integrated regional or city development strategies, in partnership between public authorities representing different policy areas and relevant civil society representatives.

Myös kulttuurin panos paikalliselle ja alueelliselle kehitykselle tunnustetaan yhä laajemmin. Kulttuurille on myönnetty koheesiovaroja 6 miljardia euroa vuosiksi 2007–2013, ja nämä kattavat kulttuuriperinnön suojelun ja säilyttämisen, kulttuuri-infrastruktuurin kehittämisen ja kulttuuripalvelujen tukemisen. Lisärahoitusta on myönnetty sellaisista otsakkeista kuin matkailu, kaupunkiuudistus, pk-yritysten toiminnan edistäminen ja tietoyhteiskunta. Eräässä tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurin panosta paikalliselle ja alueelliselle kehitykselle, ja sen yhteydessä tullaan esittämään käytännön välineitä alueellisen ja paikallisen tason politiikanlaatijoille sekä kulttuuritoimijoille. Vuoden 2014 jälkeistä koheesiopolitiikkaa valmisteltaessa olisi otettava opiksi hankkeista ja tutkimuksista, joissa laaditaan välineitä kulttuurin ja erityisesti luovien alojen tarjoamien mahdollisuuksien saamiseksi täysimääräisesti käyttöön. Kulttuuriteollisuus ja luovat alat olisi sisällytettävä yhdennettyihin alue- tai kaupunkikehitysstrategioihin yhteistyössä eri politiikanaloista vastaavien viranomaisten ja asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa.

Ireland's Cultural Tourism Initiative was launched in 2009 to improve collaboration between arts, culture and tourism spheres. The Romanian Ministry of Culture's new specialist unit on cultural tourism is promoting interservice cooperation to exploit the full potential of tangible and intangible heritage.

Irlannin Cultural Tourism Initiative -kulttuurimatkailualoite käynnistettiin vuonna 2009, ja sen tarkoituksena on parantaa yhteistyötä taiteen, kulttuurin ja matkailun välillä. Romanian kulttuuriministeriön uusi kulttuurimatkailun erikoisyksikkö edistää sisäistä yhteistyötä, jotta aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön tarjoamat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman kattavasti.

Developing methodologies for producing harmonised cultural statistics has proven to be a challenge to address through the OMC process. Since September 2009, Eurostat supports a network of national statistical services cooperating together. Over two years this network, coordinated by the Ministry of Culture of Luxembourg, will tackle the methodological framework of cultural statistics; CCIs; public and private expenditure on culture; and cultural participation and the social impact of culture.

Yhtenäisten kulttuuritilastojen laadintaan tarkoitettujen menetelmien kehittäminen on osoittautunut haasteelliseksi avoimessa koordinointimenetelmässä. Syyskuusta 2009 lähtien Eurostat on tukenut yhteistyötä tekevien kansallisten tilastokeskusten verkostoa. Kahden vuoden ajan tässä Luxemburgin kulttuuriministeriön johtamassa verkostossa pohditaan kulttuuritilastojen laadintamenetelmiä, kulttuuriteollisuutta ja luovia aloja, julkisista ja yksityisistä varoista rahoitettuja kulttuurimenoja, kulttuuriin osallistumista ja kulttuurin sosiaalisia vaikutuksia.

Agenda objective 3: Promoting culture as a vital element in the EU's international relations

Toimintasuunnitelman tavoite 3: kulttuurin edistäminen EU:n kansainvälisiin suhteisiin olennaisesti kuuluvana tekijänä

As Party to the UNESCO Convention on the Protection and the Promotion of the Diversity of Cultural Expressions[15], the EU is committed to integrating the cultural dimension as an element in its relations with partner countries and regions.

Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen[15] sopimuspuolena EU on sitoutunut ottamaan kulttuurinäkökohdat huomioon suhteissaan kumppanimaihin ja -alueisiin.

Since the adoption of the Agenda, a new strategic framework for culture in the EU's external relations has emerged. Culture is increasingly perceived as a strategic factor of political, social and economic development. New initiatives have mobilised increased financial resources; since 2007 more than 100 million euro have been earmarked for culture in third countries and regional cooperation.

Toimintasuunnitelman antamisen jälkeen kulttuurille EU:n ulkosuhteissa on laadittu uusi strateginen kehys. Kulttuuri nähdään entistä enemmän strategisena tekijänä poliittisessa, sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Uusiin aloitteisiin on saatu yhä enemmän varoja: vuodesta 2007 lähtien yli 100 miljoonaa euroa on varattu kulttuurille kolmansissa maissa ja alueellisessa yhteistyössä.

EU support for culture cooperation in the region covered by the European Neighbourhood Policy has been significantly reinforced. The Special Action of the EU Culture Programme is dedicated to this region in 2009 and 2010, with a new initiative for regional and inter-regional cooperation due to be launched in 2011.

EU tukea kulttuuriyhteistyölle Euroopan naapuruuspolitiikan kattamalla alueella on lisätty merkittävästi. EU:n kulttuuriohjelmassa tälle alueelle on suunnattu erityistoimi vuosina 2009 ja 2010, ja vuonna 2011 on määrä käynnistää uusi alueellisen ja alueiden välisen yhteistyön aloite.

In the context of the Union for the Mediterranean , preparation of a new Euromed strategy on culture is underway. The Commission has carried out a needs assessment and consultation process; an ad hoc working group nominated by the partners will elaborate the strategy to propose to Ministers.

Välimeren unionissa valmistellaan parhaillaan uutta kulttuuria koskevaa Euromed-strategiaa. Komissio on toteuttanut tarvekartoituksen ja kuulemisen, ja yhteisyökumppanien nimeämä ad hoc -työryhmä laatii strategian esitettäväksi ministereille.

In the enlargement countries , the major effort made on the rehabilitation of cultural heritage has been complemented by a focus on independent organisations through a dedicated call of the IPA civil society facility. Culture is also an axis of policy dialogue and cooperation in the new Eastern Partnership , launched in 2009. The Eastern Partnership Culture Programme, to be launched in 2010, aims to strengthen the capacity of cultural operators, foster regional links and contribute to the development of inclusive cultural polices in partner countries.

Laajentumismaissa mittavaa kulttuuriperinnön elvytystyötä on täydennetty antamalla riippumattomille järjestöille kohdennettu asianmukainen ehdotuspyyntö liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen (IPA) kuuluvasta kansalaisyhteiskuntaa koskevasta tukivälineestä. Kulttuuri on poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön keskiössä myös uudessa vuonna 2009 käynnistetyssä itäisessä kumppanuudessa . Itäisen kumppanuuden kulttuuriohjelma on määrä käynnistää vuonna 2010, ja sillä pyritään vahvistamaan kulttuuritoimijoiden valmiuksia, lujittamaan alueellisia yhteyksiä ja edistämään osallistavan kulttuuripolitiikan kehittämistä kumppanimaissa.

Slovenia hosted in 2008 the conference during which the Ljubljana process-funding heritage rehabilitation in south-east Europe has been launched.

Slovenia isännöi vuonna 2008 konferenssia, jonka aikana käynnistettiin Ljubljanan prosessin rahoitus kulttuuriperinnön elvyttämiseksi Kaakkois-Euroopassa.

The role culture plays in development policies is also increasingly recognised. In 2009, the Commission launched a process to enhance the role of culture in development, founded on joint efforts by all stakeholders. A committee of ACP and EU professionals has been established to monitor progress and input to the formulation of the 10th EDF intra-ACP Culture Programme[16].

Kulttuurin asema tunnustetaan myös kehitysyhteistyössä entistä useammin. Vuonna 2009 komissio käynnisti hankkeen, jolla vahvistetaan kulttuurin asemaa kehitysyhteistyössä kaikkien sidosryhmien yhteisin toimin. AKT-valtioiden ja EU:n asiantuntijoista muodostuva työryhmä perustettiin seuraamaan edistymistä ja antamaan panoksensa 10. EKR:sta rahoitettavan AKT-valtioiden keskinäisen kulttuuriohjelman laadintaan[16].

Spain's 2007 Culture and Development Strategy is founded on the principles of the Unesco Convention.

Espanjan vuoden 2007 kulttuuri- ja kehitysstrategia perustuu Unescon yleissopimuksen periaatteisiin.

In the field of trade relations , the EU has continued to take into account the specific dual (economic/cultural) nature of the audiovisual sector as vector for communicating identity and values in relevant bilateral and multilateral negotiations. At the same time, in line with the UNESCO Convention, the need to ensure preferential treatment for developing countries in the field of cultural expressions as a way to foster more balanced exchanges has been recognised by the signature of a Protocol on Cultural Cooperation in the framework of the Economic Partnership agreement with the Cariforum countries[17].

Kauppasuhteissa EU on ottanut asiaankuuluvissa kahden- ja monenvälisissä neuvotteluissa edelleen huomioon audiovisuaalisen alan erityisen kaksitahoisen (talous/kulttuuri) luonteen identiteetin ja arvojen välittäjänä. Myös kehitysmaita koskevan etuuskohtelun varmistamisen välttämättömyys kulttuuri-ilmaisujen alalla tasapuolisemman kanssakäymisen edistämiseksi on tunnustettu Unescon yleissopimuksen mukaisesti allekirjoittamalla kulttuuriyhteistyötä koskeva pöytäkirja Cariforum-maiden kanssa tehdyn talouskumppanuussopimuksen ohessa[17].

New cinema coproduction agreements between France and partner countries include a reference to the Unesco Convention as a matter of course.

Uudet elokuvien yhteistuotantoa koskevat sopimukset Ranskan ja kumppanimaiden välillä sisältävät automaattisesti viittauksen Unescon yleissopimukseen.

Another step forward has been through bilateral partnerships with developed or emerging partner countries. A high-level seminar "Russia-EU: signs on the road map of cultural cooperation" took place in Moscow in 2009, co-organised by the EU and the Russian Ministry of Culture. In 2010, a Northern Dimension Partnership on Culture was established. The EU strategic partnership with Brazil has a cultural dimension, reflected in the signing of a Joint Declaration in 2009 between the European Commission and the Brazilian Ministry of Culture. A strategic relationship between the EU and Mexico was officially established in October 2008. Policy dialogue between the European Commission and the Chinese Ministry of Culture was launched in May 2009. Culture Programme Special Actions have supported cooperation projects inter alia with China, India and Brazil.

Edistysaskelia on otettu myös kehitysmaiden ja nousevan talouden maiden kanssa harjoitetun kahdenvälisen kumppanuuden avulla. EU:n ja Venäjän kulttuuriministeriön yhdessä järjestämä korkean tason kulttuuriyhteistyöseminaari ”Russia–EU: signs on the road map of cultural cooperation” pidettiin Moskovassa vuonna 2009. Vuonna 2010 perustettiin pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus. EU:n strategiseen yhteistyöhön Brasilian kanssa kuuluu kulttuuriulottuvuus, jonka osoittaa Euroopan komission ja Brasilian kulttuuriministeriön vuonna 2009 allekirjoittama yhteinen julistus. EU:n ja Meksikon välinen strateginen kumppanuussuhde perustettiin virallisesti lokakuussa 2008. Euroopan komission ja Kiinan kulttuuriministeriön välinen poliittinen vuoropuhelu aloitettiin toukokuussa 2009. Kulttuuriohjelman erityistoimilla on tuettu muun muassa Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa toteutettuja yhteistyöhankkeita.

In the audiovisual field, the preparatory action MEDIA International aims to explore ways of reinforcing cooperation between European and third-country professionals from the audiovisual industry and encourage a two-way flow of cinematographic / audiovisual works. Support will continue under the successor MEDIA Mundus programme, with 15 million euros in funding for 2011-2013.

Audiovisuaalisella alalla MEDIA International -valmistelutoimen tavoitteena on tarkastella erilaisia tapoja vahvistaa eurooppalaisten ja kolmansien maiden audiovisuaalisen teollisuuden alan asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ja kannustaa elokuvien ja audiovisuaalisten teosten kahdensuuntaista vaihtoa. Tuki jatkuu valmistelutoimea seuraavassa MEDIA Mundus -ohjelmassa, ja vuosille 2011–2013 on varattu rahoitusta 15 miljoonaa euroa.

WORKING METHODS AND PARTNERSHIPS

TYÖSKENTELYMENETELMÄT JA KUMPPANUUDET

The Commission proposed several new working methods in the Agenda, notably the Open Method of Coordination (OMC) and a more structured dialogue with the culture sector .

Komissio esitti toimintasuunnitelmassa useita uusia työskentelymenetelmiä, muun muassa avointa koordinointimenetelmää ja suunnitelmallisempaa vuoropuhelua kulttuurialan kanssa.

The OMC

Avoin koordinointimenetelmä

First experiences

Ensikokemukset

The 2008-2010 Council Workplan on Culture established four expert groups to work together through the OMC to exchange experience and make recommendations on the priority themes identified in the Workplan:

Neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmassa kaudelle 2008–2010 perustettiin neljä asiantuntijaryhmää toimimaan yhdessä avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti ja vaihtamaan kokemuksia ja antamaan suosituksia työsuunnitelmassa määritetyillä seuraavilla painopistealoilla:

- CCIs

– kulttuuriteollisuus ja luovat alat

- Culture-education synergies

– kulttuurin ja koulutuksen välinen synergia

- Mobility of artists and other culture professionals

– taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuus

- Mobility of collections

– kokoelmien liikkuvuus.

While the Workplan set objectives for each group, the process of agreeing more specific fields proved challenging for the groups and, in some cases, delayed the effective start of their activities.

Vaikka työsuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kullekin ryhmälle, tarkemmista kysymyksistä sopiminen osoittautui työryhmille haastavaksi ja viivästytti joissain tapauksissa työryhmien toiminnan tehokasta aloittamista.

On most topics, groups concentrated on sharing experience to develop policy recommendations. In some cases, the emphasis has been on collecting and analysing more systematically national practices.

Lähes kaikissa aiheissa työryhmät keskittyivät vaihtamaan kokemuksia ja laatimaan politiikkaa koskevia suosituksia. Joissakin tapauksissa painopiste on ollut kansallisten käytäntöjen järjestelmällisessä keräämisessä ja analysoinnissa.

While it is difficult to draw firm conclusions after just two years of experience, both the Commission and Member States consider the OMC to be overall an effective way of cooperating in the field of culture.

Vaikka vain kahden vuoden kokemuksen perusteella on hankala tehdä päteviä johtopäätöksiä, sekä komissio että jäsenvaltiot pitävät avointa koordinointimenetelmää yleisesti tehokkaana tapana tehdä yhteistyötä kulttuurialalla.

The OMC process has proven to be a good framework for networking and mutual learning among national administrations. While all groups aimed at generating policy recommendations, the main challenge remains to channel them into policy making at EU and national level, and articulate the work of the groups with that of Council Presidencies and the Commission.

Avoin koordinointimenetelmä on osoittautunut oivaksi menetelmäksi, jonka avulla kansalliset hallinnot voivat verkostoitua ja oppia toinen toisiltaan. Vaikka kaikkien ryhmien tavoitteena on antaa politiikkaa koskevia suosituksia, suurimpana haasteena on edelleen saada suositukset kanavoitua mukaan politiikanlaadintaan EU:ssa ja jäsenvaltioissa ja niveltää ryhmien työ yhteen neuvoston puheenjohtajavaltioiden ja komission työn kanssa.

Challenges for the future

Tulevat haasteet

OMC cooperation shall focus on issues and outputs which can be taken up by Member States and the Commission in their respective fields of competence, leading to progress on the goals of the Agenda.

Avoimen koordinointimenetelmän yhteistyössä on syytä keskittyä sellaisiin kysymyksiin ja tuloksiin, joita jäsenvaltiot ja komissio voivat toteuttaa toimivaltaansa kuuluvilla aloilla, mikä edistää toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

A closer articulation of the work of OMC groups, the Commission and the Council, notably Presidencies, will support this. Presidencies should have clear ownership of priorities, making sure that Presidency programmes, and Council work build on OMC outputs.

Avoimen koordinointimenetelmän työryhmien, komission ja neuvoston – etenkin puheenjohtajavaltioiden – toimien niveltäminen paremmin yhteen tukee tätä. Puheenjohtajavaltioiden olisi oltava selkeästi vastuussa painopisteistä ja varmistettava, että puheenjohtajakauden ohjelmat ja neuvoston työ perustuvat avoimen koordinointimenetelmän työryhmien työn tuloksiin.

Meetings of Directors General of Ministries for Culture have proven to be an effective forum for strategic reflection and have the potential to be an important channel for the dissemination and uptake of OMC results. A more systematic hosting of a Directors General meeting under each Presidency, examining the outputs of one or more OMC groups, in accordance with Presidency priorities, should be envisaged.

Kulttuuriministeriöiden kansliapäällikköjen kokoukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi strategisen keskustelun foorumeiksi, ja ne voisivat toimia tärkeänä tiedotuskanavana, jonka kautta levitetään ja vastaanotetaan tietoa avoimella koordinointimenetelmällä aikaan saaduista tuloksista. Kansliapäällikköjen kokousten pitämistä järjestelmällisemmin jokaisella puheenjohtajakaudella olisi syytä harkita, niin että yhden tai useamman avoimen koordinointimenetelmän työryhmän työn tuloksia voidaan tarkastella puheenjohtajavaltion painopistealueiden mukaisesti.

In the light of suggestions by Member States in national reports and by OMC participants, the Commission proposes the following ways to reinforce effective cooperation:

Jäsenvaltioiden kansallisissa kertomuksissa esitettyjen ja avoimen koordinointimenetelmän osallistujien tekemien ehdotusten perusteella komissio ehdottaa seuraavia tapoja, joilla tehokasta yhteistyötä voidaan vahvistaa:

- Member States through relevant Council bodies should define both the broad themes and the more specific topics to be addressed through OMC groups. A maximum of 4 or 5 thematic groups is a realistic limit, ensuring that the Commission can effectively support the process and that the Council, notably Presidencies, has sufficient capacity to take up the outcomes of the groups' work. Within each group, topics should be tackled successively and articulated in a timeline. A four-year perspective would allow sustainable cooperation, a mid-term review and meaningful thematic progress.

- Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä asiaankuuluvissa neuvoston elimissä sekä yleiset aihepiirit että tarkemmat kysymykset, joita käsitellään avoimen koordinointimenetelmän työryhmissä. Enintään neljä tai viisi aihepiirikohtaista työryhmää on realistinen määrä, niin että komissio pystyy tukemaan prosessia tehokkaasti ja neuvostolla – etenkin puheenjohtajavaltioilla – on riittävät valmiudet ottaa työryhmien työn tulokset huomioon. Jokaisen työryhmän olisi käsiteltävä aiheita vuoronperään tietyn aikataulun mukaisesti. Neljä vuotta on riittävä aika, jotta yhteistyöstä saadaan kestävää, väliarviointi voidaan tehdä ja edistyminen eri aihepiireissä on tarkoituksenmukaista.

- The Council should also define target outputs for each topic, such as analytical reports, good practice compendia, or policy recommendations, and should identify opportunities for dissemination, including Presidency conferences, Directors General meetings, events organised by / with culture sector Platforms, and Commission-organised seminars.

- Neuvoston olisi määritettävä kullekin aihepiirille myös tavoitetulokset, jotka voivat olla esimerkiksi analyyttisia kertomuksia, hyvien käytäntöjen kokoelmia tai politiikkaa koskevia suosituksia, sekä nimettävä tilaisuudet, joissa tuloksista voidaan kertoa, kuten puheenjohtajavaltion järjestämät konferenssit, kansliapäällikköjen kokoukset, kulttuurialan foorumien järjestämät tai niiden kanssa järjestetyt tapahtumat tai komission järjestämät seminaarit.

- Against this background, each group would determine its working methods, ranging from plenary meetings in Brussels to peer learning activities organised by a host country. Groups would, as now, be chaired by one or two presidents, following nomination and agreement by the CAC.

- Edellisen perusteella jokainen työryhmä määrittäisi omat työskentelymenetelmänsä, jotka voivat olla mitä erilaisimpia Brysselissä järjestetyistä kokouksista isäntävaltion järjestämiin vertaisoppimistapahtumiin. Työryhmien johdossa olisi nykyiseen tapaan yksi tai kaksi puheenjohtajaa, jotka kulttuuriasioiden komitea nimeää ja hyväksyy.

- Well-defined topics should make it easier for Member States to identify group members with the right profile. The registration exercise can be repeated annually to ensure that members have the most suitable profile for the topics to be dealt with that year. Some topics may require in-depth content knowledge, others a broader policy vision. Whether nominating content experts from academia or civil society or Ministry officials (or both), a close link with policy making and effective support from the Ministry is in any event essential.

- Tarkkaan rajattujen aihepiirien ansiosta jäsenvaltioiden pitäisi olla helpompi valita työryhmään parhaiten sopivat jäsenet. Rekisteröinti voidaan toistaa vuosittain, jotta varmistetaan, että jäsenet ovat profiilinsa puolesta mahdollisimman sopivia kyseisenä vuonna käsiteltäviin aiheisiin nähden. Jotkin aiheet saattavat edellyttää syvällistä asiasisällön tuntemusta, toiset taas laaja-alaista poliittista näkemystä. Nimitettiinpä asiantuntijat yliopistoista, kansalaisjärjestöistä tai ministeriöistä (tai näistä kaikista), aina on oleellista, että asiantuntijalla on tiivis yhteys politiikanlaadintaan ja että hän saa tehokasta tukea ministeriöltä.

- The size of OMC groups, with 22 to 27 participating Member States, has proven to be a mixed blessing, and smaller sub-groups have in practice been the preferred forum for discussion. Active exchange and discussion remains the goal. This may mean sharing practices, hosting a peer learning visit, or drafting a case study for example. Successively tackling specific topics over a four-year period should make it easier for Member States to identify the discussions in which they wish to actively participate.

- Avoimen koordinointimenetelmän työryhmien koko, 22–27 osallistuvaa jäsenvaltiota, on osoittautunut kaksiteräiseksi miekaksi, ja käytännössä keskusteluja on käyty mieluummin pienemmissä ryhmissä. Päämääränä on edelleen aktiivinen kokemustenvaihto ja keskustelu. Tähän voi sisältyä esimerkiksi käytäntöjen vaihtoja, vertaisoppimiskäyntien järjestämistä tai tapaustutkimusten laadintaa. Kun yksittäisiä aiheita käsitellään vuoronperään neljän vuoden aikana, jäsenvaltioiden pitäisi olla helpompi päättää, mihin keskusteluihin ne haluavat osallistua aktiivisesti.

- The Culture Programme should provide support for the groups, in particular for peer learning and dissemination activities.

- Työryhmiä olisi tuettava kulttuuriohjelmasta erityisesti vertaisoppimisessa ja tietojen levittämisessä.

Adapted working methods will help promote take-up of OMC results. With clearly identified topics, target outputs and dissemination opportunities, Member State cooperation through the OMC will take place in a framework with clearer milestones. Closer articulation of the work of OMC groups, the Commission and the Council, notably Presidencies, is the overarching goal.

Mukautetut työskentelymenetelmät edistävät avoimella koordinointimenetelmällä aikaan saatujen tulosten toteutumista. Kun aihepiirit, tavoitetulokset ja tiedotustilanteet on määritelty tarkasti, avoimen koordinointimenetelmän mukaisella jäsenvaltioiden yhteistyöllä on selkeät virstanpylväät. Avoimen koordinointimenetelmän työryhmien, komission ja neuvoston – etenkin puheenjohtajavaltioiden – toimien niveltäminen paremmin yhteen on kaiken kattava tavoite.

Structured dialogue with the culture sector

Suunnitelmallinen vuoropuhelu kulttuurialan kanssa

First experiences

Ensikokemukset

The Commission remains committed to dialogue with the culture sector, aiming to ensure that its voice is clearly heard in policy debate at European level.

Komissio on edelleen sitoutunut vuoropuheluun kulttuurialan kanssa ja pyrkii varmistamaan, että kulttuurialan ääni kuuluu Euroopan unionissa käydyssä poliittisessa keskustelussa.

Since 2007, the structured dialogue between the Commission and the sector is taking place through two main structures; thematic platforms of European associations and the European Culture Forum.

Vuodesta 2007 lähtien suunnitelmallinen vuoropuhelu komission ja kulttuurialan välillä on hoidettu pääasiassa kahta kautta, eurooppalaisten yhdistysten aihepiirikohtaisten foorumien ja Euroopan kulttuurifoorumin avulla.

In the run-up to the 2008 European Year of Intercultural Dialogue, the sector formed the "Rainbow Platform", an interface between civil society and the Commission for planning and supporting the Year. This has since developed into the Platform for Intercultural Europe. Drawing upon this example, the Commission published an open call for expressions of interest in mid-2008 to encourage cultural organisations with a strong European dimension to create two further Platforms, on Access to Culture and CCIs.

Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 alla kulttuurialalla muodostettiin teemavuoden suunnittelua ja tukemista varten ”Rainbow Platform” -foorumi välikädeksi kansalaisjärjestöjen ja komission välille. Siitä on kehittynyt sittemmin Platform for Intercultural Europe -foorumi. Tämän esimerkin perusteella komissio julkisti avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön vuoden 2008 puolivälissä kannustaakseen Euroopan laajuisia kulttuurijärjestöjä perustamaan kaksi muutakin foorumia, joissa käsitellään kulttuurin saatavuutta sekä kulttuuriteollisuutta ja luovia aloja.

Each platform has developed first policy recommendations and presented these to the broader sector during the European Culture Forum in 2009.

Kukin foorumi on laatinut ensimmäiset politiikkaa koskevat suositukset, jotka ne esittelivät alalle laajemmin vuonna 2009 pidetyssä Euroopan kulttuurifoorumissa.

One main benefit reported by the Platforms is deeper and broader dialogue within the culture sector. The structured dialogue has been an invitation to players in the very heterogeneous culture sector to search for common ground. The sector is better informed of policy processes and is more open to engaging with policy.

Yksi foorumien raportoimista tärkeimmistä eduista on syventynyt ja laaja-alaisempi vuoropuhelu kulttuurialan sisällä. Suunnitelmallisella vuoropuhelulla on pyritty saamaan monitahoisen kulttuurialan erilaiset toimijat etsimään yhteisiä näkökantoja. Kulttuuriala saa paremmin tietoja poliittisista toimista ja ottaa myönteisemmin osaa politiikkaan.

But depending on the roll out of priorities, the sector may struggle to identify the most relevant interlocutors and policy initiatives on specific topics. A closer articulation of civil society dialogue with the work of the Commission, OMC groups and Member States in Council would give a clearer picture of when and where to input recommendations.

Kulttuuriala voi pyrkiä valitsemaan kuhunkin aiheeseen sopivimmat keskustelijat ja poliittiset aloitteet painopisteiden käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Kansalaisjärjestöjen vuoropuhelun niveltäminen paremmin yhteen komission, avoimen koordinointimenetelmän työryhmien ja neuvostossa toteutetun jäsenvaltioiden työn kanssa antaisi selkeämmän kuvan siitä, milloin ja missä suosituksia olisi annettava.

Challenges for the future

Tulevat haasteet

In the light of suggestions by the Platforms and by Member States in national reports, the Commission proposes the following ways to reinforce effective cooperation:

Foorumien tekemien ja jäsenvaltioiden kansallisissa kertomuksissa esitettyjen ehdotusten perusteella komissio ehdottaa seuraavia tapoja, joilla tehokasta yhteistyötä voidaan vahvistaa:

- Thematic Platforms should each "mirror" and be connected to an OMC policy field with the goal of concerted reflection and debate on priority themes. The Commission will continue its bilateral contacts with Platforms and propose an annual meeting with Platform Boards.

- Jokaisen aihepiirikohtaisen foorumin olisi vastattava yhtä avoimen koordinointimenetelmän piiriin kuuluvaa politiikanalaa ja liityttävä siihen, jotta painopistealoja voidaan tarkastella ja niistä voidaan keskustella yhtenäisellä tavalla. Komissio jatkaa kahdenvälistä yhteydenpitoa foorumien kanssa ja ehdottaa vuosikokousta foorumien johtokuntien kanssa.

- The biennial European Culture Forum remains a major opportunity for dialogue between civil society and policy makers. The 2009 Forum highlighted progress on mainstreaming culture in related European policies and attracted over 1,000 participants. But smaller-scale events are also needed to provide space for discussing specific issues. Future Platform-led discussion and dissemination events should unite participants from the sector, the "mirror" OMC group, Member State and European policy makers. Alternatives to operating grant funding will be explored; experience of the pilot phase indicates that project grants may be better suited to supporting Platform activities.

- Kahden vuoden välein järjestettävä Euroopan kulttuurifoorumi on edelleen paras tilaisuus kansalaisjärjestöjen ja politiikanlaatijoiden väliselle vuoropuhelulle. Vuonna 2009 järjestetyssä Euroopan kulttuurifoorumissa käsiteltiin edistymistä kulttuurin sisällyttämisessä asiaankuuluviin EU:n politiikkoihin, ja osallistujia oli yli 1 000. Myös pienempimuotoisia tapahtumia kuitenkin tarvitaan, sillä niissä voidaan keskustella yksittäisistä kysymyksistä. Tulevissa foorumijohtoisissa keskusteluissa ja tiedotustapahtumissa olisi oltava osallistujia kulttuurialalta, vastaavasta avoimen koordinointimenetelmän työryhmästä sekä jäsenvaltioiden ja politiikanlaatijoiden keskuudesta. Vaihtoehtoja toiminta-avustusten rahoittamiseen tutkitaan, ja kokeiluvaiheen kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että hanke-apurahat saattavat sopia paremmin foorumitoiminnan tukemiseen.

- In some Member States, a positive development of structured dialogue with culture civil society has emerged. In Hungary, the Cultural Sectoral Policy Council brings together representatives of government, culture professionals, funding bodies and trade unions. In Romania, a pilot dialogue platform has grown into a department for Stakeholder Engagement in the Ministry of Culture and National Heritage.

- Joissakin jäsenvaltioissa suunnitelmallinen vuoropuhelu kulttuurijärjestöjen kanssa on kehittynyt hyvin myönteisesti. Unkarissa kulttuurialan neuvostossa kokoontuvat hallituksen, kulttuurialan ammattilaisten, rahoittajien ja ammattiliittojen edustajat. Romaniassa kokeiluluonteinen keskustelufoorumi on kasvanut sidosryhmien osallistumisesta vastaavaksi kulttuuri- ja kansanperintöministeriön osastoksi.

A more focused dialogue with culture civil society will contribute to better articulated common efforts towards policy priorities. Thematic platforms which "mirror" the topics addressed through the OMC will make it easier for civil society practice and knowledge to transfer into policy making.

Kohdennetumpi vuoropuhelu kulttuurijärjestöjen kanssa edistää poliittisiin painopisteisiin tähdättyjen yhteisten toimien niveltymistä paremmin yhteen. Avoimella koordinointimenetelmällä käsiteltyjä aiheita vastaavat aihepiirikohtaiset foorumit helpottavat kansalaisjärjestöjen käytäntöjen ja tietämyksen siirtämistä politiikanlaadintaan.

THE WAY FORWARD

JATKOTOIMET

Experience since the Agenda was adopted has clearly shown the potential of cooperation on culture policy at European level, be it through exchange of experience between Member States with a view to best practice-based policy adaptations, greater input by culture civil society into the policy making process, or a more coherent approach to culture in related policies.

Toimintasuunnitelman antamisen jälkeiset kokemukset ovat osoittaneet selkeästi, että Euroopan unionissa on mahdollista tehdä kulttuuripoliittista yhteistyötä niin vaihtamalla kokemuksia jäsenvaltioiden välillä politiikan mukauttamiseksi parhaiden käytäntöjen pohjalta, lisäämällä kulttuurijärjestöjen osallistumista politiikanlaadintaan kuin yhtenäistämällä suhtautumista kulttuuriin muilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla.

The current broader context makes it all the more important to reinforce cooperation.

Yhteistyön vahvistaminen on entistäkin tärkeämpää nykytilanteessa .

The "Europe 2020" strategy proposed by the Commission aims to put Europe back on a long-term growth path, with measures to promote smart, sustainable and inclusive growth. Within this framework, culture can play a fundamental role, including in flagship initiatives such as Innovation Union (creative ecologies, non-technological innovation), the Digital Agenda (media literacy, new environment for creation and access to culture) and New Skills for New Jobs (intercultural competences and transversal skills). The role of culture in regional and local development should also be emphasised in the framework of cohesion policy (creative and intercultural cities and regions). Beyond EU borders, the role of culture in the enlargement policy and external relations should be further developed (branding Europe as the place to create, promoting balanced cultural exchanges and cooperation with the rest of the world).

Komission esittämän ”Eurooppa 2020” -strategian tavoitteena on saada Eurooppa takaisin pitkän aikavälin kasvun tielle toimenpiteillä, joilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Kulttuurilla voi olla tältä osin keskeinen asema myös sellaisissa lippulaiva-aloitteissa kuin innovaatiounioni (luovat ekologiat, muut innovaatiot kuin tekniset innovaatiot), digitaalistrategia (medialukutaito, uusi ympäristö luovuudelle ja kulttuurin saatavuudelle) ja uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma (monikulttuuriset taidot ja laaja-alaiset taidot). Kulttuurin roolia alueellisessa ja paikallisessa kehityksessä olisi samoin korostettava koheesiopolitiikan yhteydessä (luovat ja monikulttuuriset kaupungit ja alueet). EU:n rajojen ulkopuolella kulttuurin roolia laajentumispolitiikassa ja ulkosuhteissa olisi kehitettävä edelleen (luomalla Euroopasta mielikuva luovuuden kehtona sekä edistämällä tasapuolista kulttuurivaihtoa ja yhteistyötä muun maailman kanssa).

By reinforcing effective cooperation, the proposals presented in this report are intended to help ensure that culture makes its full contribution to a smart, sustainable and inclusive Europe.

Tässä kertomuksessa esitettyjen ehdotusten tarkoituksena on vahvistaa tehokasta yhteistyötä ja auttaa sitä kautta varmistamaan, että kulttuuri edistää omalta osaltaan mahdollisimman kattavasti älykästä, kestävää ja osallistavaa Eurooppaa.

CONCLUSION

PÄÄTELMÄT

The European Parliament, the Council, the Committee of the Regions and the Economic and Social Committee are invited to react to this report.

Euroopan parlamenttia, neuvostoa, alueiden komiteaa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa pyydetään toimimaan tämän kertomuksen perusteella.

The Council is invited to take the appropriate steps to decide on a set of broad thematic issues and specific priority topics to be addressed through the OMC.

Neuvostoa kehotetaan toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta se voi päättää avoimella koordinointimenetelmällä käsiteltävistä yleisistä aihepiirikohtaisista kysymyksistä ja painopistealoista.

The Commission proposes to report thematically on progress towards the agreed topics, drawing upon OMC outputs, the work of structured dialogue platforms and voluntary contributions by Member States.

Komissio ehdottaa, että se raportoi edistymisestä sovituissa aiheissa aihepiirikohtaisesti avoimella koordinointimenetelmällä aikaan saatujen tulosten, suunnitelmallisen vuoropuhelun foorumien aikaansaannosten ja jäsenvaltioiden vapaaehtoisten kertomusten pohjalta.

[1] http://eurlex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexapi!prod!DocNumber&lg=en& type_doc=COMfina&an_doc=2007&nu_doc=0242&model=guicheti

[1] http://eurlex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexapi!prod!DocNumber&lg=en& type_doc=COMfina&an_doc=2007&nu_doc=0242&model=guicheti.

[2] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32007G1129(01):EN:NOT

[2] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32007G1129(01):EN:NOT.

[3] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:42008X0610(01):EN:NOT

[3] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:42008X0610(01):EN:NOT.

[4] Final reports of OMC groups: http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc1565_en.htm

[4] Avoimen koordinointimenetelmän työryhmien loppukertomukset: http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc1565_en.htm.

[5] Platform recommendations : http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc1199_en.htm

[5] Foorumien suositukset: http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc1199_en.htm.

[6] See http://ec.europa.eu/culture/key-documents/doc539_en.htm

[6] Katso http://ec.europa.eu/culture/key-documents/doc539_en.htm.

[7] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2008:141:0014:0016:EN:PDF

[7] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2008:141:0014:0016:EN:PDF.

[8] http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc/ICD_external_relations_en.doc.pdf

[8] http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc/ICD_external_relations_en.doc.pdf.

[9] http://ec.europa.eu/culture/our-programmes-and-actions/doc417_en.htm

[9] http://ec.europa.eu/culture/our-programmes-and-actions/doc417_en.htm.

[10] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2009:301:0009:0011:EN:PDF

[10] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2009:301:0009:0011:EN:PDF.

[11] http://ec.europa.eu/culture/our-programmes-and-actions/doc2519_en.htm

[11] http://ec.europa.eu/culture/our-programmes-and-actions/doc2519_en.htm.

[12] http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc/CONS_NATIVE_CS_2009_08749_1_EN.pdf

[12] http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/doc/CONS_NATIVE_CS_2009_08749_1_EN.pdf.

[13] http://www.create2009.europa.eu/about_the_year/manifesto.html

[13] http://www.create2009.europa.eu/about_the_year/manifesto.html.

[14] See also Amsterdam Declaration at http://85.92.129.90/~workshop/

[14] Katso myös Amsterdamin julistus osoitteessa http://85.92.129.90/~workshop/.

[15] More than 110 ratifications by April 2010

[15] Yli 110 sopimuspuolta oli ratifioinut sopimuksen huhtikuuhun 2010 mennessä.

[16] See http://www.culture-dev.eu/pages/en/en_accueil.html

[16] Katso http://www.culture-dev.eu/pages/en/en_accueil.html.

[17] Differentiated agreements and protocols implementing and promoting the Unesco Convention have also been initialled with South Korea and are being finalised with Andean and Central American countries.

[17] Unescon yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja edistämistä koskevia erillisiä sopimuksia ja pöytäkirjoja on allekirjoitettu myös Etelä-Korean kanssa, ja sellaisia viimeisellään parhaillaan Andien alueen ja Keski-Amerikan maiden kanssa.