[pic] | EUROPEAN COMMISSION |

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Brussels, 27.4.2010

Bryssel 27.4.2010

COM(2010) 193 final

KOM(2010) 193 lopullinen

2010/0115 (NLE)

2010/0115 (NLE)

Proposal for a

Ehdotus

COUNCIL DECISION

NEUVOSTON PÄÄTÖS

on guidelines for the employment policies of the Member States

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Part II of the Europe 2020 Integrated Guidelines

Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa

{SEC(2010) 488 final}

{SEK(2010) 488 lopullinen}

EXPLANATORY MEMORANDUM

PERUSTELUT

On 26 March 2010, the European Council agreed to the European Commission's proposal to launch a new strategy for jobs and growth, Europe 2020[1], based on enhanced coordination of economic policies, which will focus on the key areas where action is needed to boost Europe’s potential for sustainable growth and competitiveness. To that end, the European Council agreed to set EU headline targets, which constitute shared objectives guiding action of the Member states and of the Union. In the light of these targets, Member States [have set] their national targets. For its part, at EU level, the Commission will work to implement the strategy, notably through its seven ‘flagship initiatives’, which have been announced in the Europe 2020 Communication.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26. maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020[1]. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia. Koordinointi keskitetään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Eurooppa-neuvosto sopi asettavansa EU:lle yleistavoitteet, jotka ovat jäsenvaltioiden ja unionin toimintaa ohjaavia yhteisiä tavoitteita. Jäsenvaltiot [ovat asettaneet] näiden tavoitteiden perusteella omat kansalliset tavoitteensa. Komissio pyrkii puolestaan panemaan strategian täytäntöön EU:n tasolla erityisesti seitsemän lippulaivahankkeen kautta, jotka esitettiin Eurooppa 2020 –tiedonannossa.

The Treaty on the functioning of the EU provides that Member States are to regard their economic policies and promoting employment as matters of common concern and coordinate them within the Council. In two distinct articles, it provides that the Council is to adopt broad economic policy guidelines (Article 121) and employment guidelines (Article 148), specifying that the latter must be consistent with the former. Given this legal basis, the guidelines for employment and economic policies are presented as two distinct — but intrinsically interconnected — legal instruments:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa ja työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevina asioina, ja sovittavat ne yhteen neuvostossa. Perussopimuksen kahdessa eri artiklassa määrätään, että neuvosto hyväksyy talouspolitiikan laajat suuntaviivat (121 artikla) ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat (148 artikla). Työllisyyspolitiikan suuntaviivojen on oltava laajojen suuntaviivojen mukaisia. Tämän oikeusperustan vuoksi työllisyyspolitiikan ja talouspolitiikan suuntaviivat esitetään kahtena erillisenä mutta tiiviisti toisiinsa kytkeytyvänä oikeudellisena asiakirjana, jotka ovat:

- A Council Recommendation on broad guidelines for the economic policies of the Member States and of the Union -Part I of the Europe 2020 Integrated Guidelines;

- Neuvoston suositus jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi – Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen I osa

- A Council Decision on guidelines for the employment policies of the Member States -Part II of the Europe 2020 Integrated Guidelines.

- Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista – Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa.

These guidelines implemented by the above mentioned legal instruments form together the integrated guidelines for implementing the Europe 2020 strategy.

Nämä suuntaviivat, jotka pannaan täytäntöön edellä mainittujen oikeudellisten asiakirjojen avulla, muodostavat yhdessä yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian soveltamiseksi.

The "Europe 2020 Integrated Guidelines" set out the framework for the Europe 2020 strategy and reforms at Member State level. To ensure coherence and clarity, the guidelines are limited in number and reflect the European Council conclusions. The guidelines are integrated to ensure that national and EU-level policies contribute fully to achieving the objectives of the Europe 2020 strategy. Following them in a synchronised manner will help Member States reap the positive spill-over effects of coordinated structural reforms, particularly within the euro area.

Eurooppa 2020 –strategian yhdennetyissä suuntaviivoissa asetetaan reunaehtoja Eurooppa 2020 –strategialle ja jäsenvaltioiden uudistuksille. Johdonmukaisuuden ja selkeyden varmistamiseksi suuntaviivojen lukumäärää olisi rajoitettava, ja niiden olisi oltava Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisia. Suuntaviivat on yhdennetty sen varmistamiseksi, että kansallisilla politiikoilla ja EU:n politiikoilla edistetään kaikkien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Suuntaviivojen noudattaminen yhteensovitetulla tavalla auttaa jäsenvaltioita hyötymään koordinoitujen rakenneuudistusten myönteisistä heijastusvaikutuksista erityisesti euroalueella.

On this basis, Member States will draw up National Reform Programmes setting out in detail the actions they will take under the new strategy, with a particular emphasis on efforts to meet the national targets. Building on monitoring by the Commission and work done in the Council, the European Council will assess every year the overall progress achieved both at EU and at national level in implementing the strategy. Macroeconomic, structural, and competitiveness developments and overall financial stability will be examined simultaneously.

Jäsenvaltiot laativat tältä pohjalta kansalliset uudistusohjelmat, joissa esitetään yksityiskohtaisesti toimet, joita ne aikovat uuden strategian puitteissa toteuttaa. Erityisesti panostetaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Eurooppa-neuvosto tekee vuosittain komission toteuttaman seurannan ja neuvoston tekemän työn perusteella arvion siitä, miten strategian täytäntöönpanossa on edistytty sekä EU:n että kansallisella tasolla. Arvioinnissa tarkastellaan makrotaloudellista, rakenteellista ja kilpailukykyyn liittyvää kehitystä sekä yleistä rahoitusvakautta.

The "Europe 2020 Integrated Guidelines" are the following:

Eurooppa 2020 –strategian yhdennetyt suuntaviivat ovat seuraavat:

Guideline 1: Ensuring the quality and the sustainability of public finances

Suuntaviiva 1: Julkisen talouden laadun ja kestävyyden varmistaminen

Guideline 2: Addressing macroeconomic imbalances

Suuntaviiva 2: Makrotaloudellisen epätasapainon poistaminen

Guideline 3: Reducing imbalances in the euro area

Suuntaviiva 3: Euroalueen epätasapainon vähentäminen

Guideline 4: Optimising support for R&D and innovation, strengthening the knowledge triangle and unleashing the potential of the digital economy

Suuntaviiva 4: Tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovointiin myönnettävän tuen optimoiminen, osaamisen kolmion vahvistaminen ja digitaalitalouden potentiaalin vapauttaminen

Guideline 5: Improving resource efficiency and reducing greenhouse gases emissions

Suuntaviiva 5: Resurssitehokkuuden parantaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Guideline 6: Improving the business and consumer environment and modernising the industrial base

Suuntaviiva 6: Liiketoiminta- ja kuluttajaympäristön parantaminen ja teollisen perustan nykyaikaistaminen

Guideline 7: Increasing labour market participation and reducing structural unemployment

Suuntaviiva 7: Työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen

Guideline 8: Developing a skilled workforce responding to labour market needs, promoting job quality and lifelong learning

Suuntaviiva 8: Työvoimamarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, työn laadun ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Guideline 9: Improving the performance of education and training systems at all levels and increasing participation in tertiary education

Suuntaviiva 9: Koulutusjärjestelmien tulosten parantaminen kaikilla tasoilla ja korkea-asteen koulutukseen osallistumisen lisääminen

Guideline 10: Promoting social inclusion and combating poverty

Suuntaviiva 10: Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen

2010/0115 (NLE)

2010/0115 (NLE)

Proposal for a

Ehdotus

COUNCIL DECISION

NEUVOSTON PÄÄTÖS

on guidelines for the employment policies of the Member States

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Part II of the Europe 2020 Integrated Guidelines

Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa

THE COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION,

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

Having regard to the Treaty on the Functioning of the European Union, and in particular Article 148(2) thereof,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 148 artiklan 2 kohdan,

Having regard to the proposal from the European Commission,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

Having regard to the opinion of the European Parliament[2],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2],

Having regard to the opinion of the European Economic and Social Committee[3],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[3],

Having regard to the opinion of the Committee of the Regions[4],

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[4],

Having regard to the opinion of the Employment Committee,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

Whereas:

sekä katsoo seuraavaa:

(1) The Treaty on the Functioning of the European Union stipulates in Article 145 that Member States and the EU shall work towards developing a coordinated strategy for employment and particularly for promoting a skilled, trained and adaptable workforce and labour markets responsive to economic change and with a view to achieving the objectives set out in Article 3 of the Treaty on European Union. Member States, having regard to national practices related to the responsibilities of management and labour, shall regard promoting employment as a matter of common concern and shall coordinate their action in this respect within the Council, in accordance with the provisions of Article 148 of the Treaty on the Functioning of the European Union.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 145 artiklassa määrätään, että jäsenvaltiot ja EU pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden, jotka ottavat huomioon hallinnon ja työvoiman velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt, pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana, ja ne sovittavat toimintansa yhteen neuvostossa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan määräysten mukaisesti.

(2) The Treaty on European Union stipulates in Article 3.3 that the Union shall combat social exclusion and discrimination, and shall promote social justice and protection and provides for the Union’s initiatives to ensure coordination of Member States' social policies. Article 9 of the Treaty on the Functioning of the European Union provides that in defining and implementing its policies and activities, the Union shall take into account requirements linked to the guarantee of adequate social protection and the fight against social exclusion.

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään, että unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Siinä määrätään myös unionin aloitteista jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen koordinoinnin varmistamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

(3) The Treaty on the Functioning of the European Union provides that employment guidelines and broad economic policy guidelines are to be adopted by the Council to guide Member States’ policies.

(3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että neuvosto vahvistaa työllisyyspolitiikan suuntaviivat ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat ohjaamaan jäsenvaltioiden politiikkoja.

(4) The Lisbon Strategy, launched in 2000, was based on an acknowledgement of the EU’s need to increase its productivity and competitiveness, while enhancing social cohesion, in the face of global competition, technological change and an ageing population. The Lisbon Strategy was re-launched in 2005, after a mid-term review which led to greater focus on growth, more and better jobs.

(4) Vuonna 2000 käynnistetty Lissabonin strategia perustui sen tunnustamiseen, että EU:n on parannettava tuottavuuttaan ja kilpailukykyään sekä lisättävä sosiaalista yhteenkuuluvuuttaan tilanteessa, jossa kilpailu on maailmanlaajuista, teknologia kehittyy ja väestö ikääntyy. Lissabonin strategia uudistettiin sen jälkeen, kun siitä oli vuonna 2005 tehty väliarviointi, jonka perusteella keskityttiin enemmän kasvun tehostamiseen sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen.

(5) The Lisbon strategy for growth and jobs helped forge consensus around the broad direction of the EU’s economic and employment policies. Under the strategy, both broad economic policy guidelines and employment guidelines were adopted by the Council in 2005[5] and revised in 2008[6]. The 24 guidelines laid the foundations for the national reform programmes, outlining the key macro-economic, micro-economic and labour market reform priorities for the EU as a whole. However, experience shows that the guidelines did not set clear enough priorities and that links between them could have been stronger. This limited their impact on national policy-making.

(5) Kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia auttoi pääsemään yhteisymmärrykseen EU:n talous- ja työllisyyspolitiikkojen yleisestä suunnasta. Neuvosto hyväksyi strategian mukaisesti talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuonna 2005[5], ja niitä tarkistettiin vuonna 2008[6]. Niissä annetut 24 suuntaviivaa muodostivat perustan kansallisille uudistusohjelmille, ja niissä esitettiin koko EU:ta koskevat tärkeimmät makro- ja mikrotaloudelliset sekä työmarkkinauudistukset. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että suuntaviivoissa ei asetettu tarpeeksi selkeitä prioriteetteja ja että niiden väliset yhteydet olisivat voineet olla vahvemmat. Tämä rajoitti niiden vaikutusta kansallisten politiikkojen laadintaan.

(6) The financial and economic crisis that started in 2008 resulted in a significant loss in jobs and potential output and has led to a dramatic deterioration in public finances. The European Economic Recovery Plan[7] has nevertheless helped Member States to deal with the crisis, partly through a coordinated fiscal stimulus, with the euro providing an anchor for macroeconomic stability. The crisis therefore showed that coordination of Union's policies can deliver significant results if it is strengthened and rendered effective. The crisis also underscored the close interdependence of the Member States’ economies and labour markets.

(6) Vuonna 2008 alkanut rahoitus- ja talouskriisi on johtanut huomattaviin työpaikkojen menetyksiin ja potentiaalisen tuotannon supistumiseen sekä julkisen talouden tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen. Euroopan talouden elvytyssuunnitelma[7] on kuitenkin auttanut jäsenvaltioita selviytymään kriisistä osittain koordinoitujen finanssipoliittisten elvytystoimien avulla ja euro on ollut makrotaloudellisen vakauden tukipilari. Kriisi onkin osoittanut, että unionin politiikkojen koordinointi voi tuottaa merkittäviä tuloksia, jos sitä vahvistetaan ja tehostetaan. Kriisi on korostanut myös jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivistä keskinäistä riippuvuutta.

(7) The Commission proposed to set up a new strategy for the next decade, the Europe 2020 Strategy[8], to enable the EU to emerge stronger from the crisis, and to turn its economy towards smart, sustainable and inclusive growth. Five headline targets, listed under the relevant guidelines, constitute shared objectives guiding the action of the Member States and of the Union. Member States should make every effort to meet the national targets and to remove the bottlenecks that constrain growth.

(7) Komissio ehdotti uuden strategian eli Eurooppa 2020 –strategian[8] laatimista seuraavalle vuosikymmenelle, jotta EU voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Asianomaisten suuntaviivojen alla luetellut viisi yleistavoitetta muodostavat yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden ja unionin toimia. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin tavoin saavuttamaan kansalliset tavoitteet ja poistamaan kasvua rajoittavat pullonkaulat.

(8) As part of comprehensive ‘exit strategies’ for the economic crisis, Member States should carry out ambitious reforms to ensure macroeconomic stability and the sustainability of public finance, improve competitiveness, reduce macroeconomic imbalances and enhance labour market performance. The withdrawal of the fiscal stimulus should be implemented and coordinated within the framework of the Stability and Growth Pact.

(8) Osana laaja-alaisia strategioita talouskriisistä irtautumiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kunnianhimoisia uudistuksia, joilla varmistetaan makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, parannetaan kilpailukykyä, vähennetään makrotaloudellista epätasapainoa ja parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta. Finanssipoliittiset elvytystoimet olisi saatettava päätökseen, ja tämä olisi toteutettava koordinoidusti vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(9) Within the Europe 2020 strategy, Member States should implement reforms aimed at ‘smart growth’, i.e. growth driven by knowledge and innovation. Reforms should aim at improving the quality of education, ensuring access for all, and strengthening research and business performance in order to promote innovation and knowledge transfer throughout the EU. They should encourage entrepreneurship and help to turn creative ideas into innovative products, services and processes that can create growth, quality jobs, territorial, economic and social cohesion, and address more efficiently European and global societal challenges. Making the most of information and communication technologies is essential in this context.

(9) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön uudistukset, joilla pyritään ”älykkääseen kasvuun” eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen tasoa, varmistamaan sen saatavuus kaikille ja vahvistamaan tutkimus- ja yritystoimintaa sekä edistämään koko unionin sisällä tapahtuvaa innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä ja luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jotka auttavat vastaamaan tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on olennaista hyödyntää kaikkia tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

(10) Member States should also, through their reform programmes, aim at ‘sustainable growth’. Sustainable growth means building a resource-efficient, sustainable and competitive economy, a fair distribution of the cost and benefits and exploiting Europe’s leadership in the race to develop new processes and technologies, including green technologies. Member States should implement the necessary reforms to reduce greenhouse gases emissions and use resources efficiently. They should also improve the business environment, stimulate creation of green jobs and modernise their industrial base.

(10) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan myös kestävään kasvuun. Kestävällä kasvulla tarkoitetaan resurssitehokkaan, kestävän ja kilpailukykyisen talouden luomista, kustannusten ja hyötyjen oikeudenmukaista jakoa sekä Euroopan johtajuuden hyödyntämistä kilpailussa uusien prosessien ja teknologioiden kehittämiseksi, vihreä teknologia mukaan lukien. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tarvittavat uudistukset, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja resursseja käyttää tehokkaasti. Niiden olisi myös kehitettävä liiketoimintaympäristöä, edistettävä ”vihreiden työpaikkojen” luomista ja uudenaikaistettava teollinen perustansa.

(11) Member States’ reform programmes should also aim at ‘inclusive growth’. Inclusive growth means building a cohesive society in which people are empowered to anticipate and manage change, thus to actively participate in society and economy. Member States’ reforms should therefore ensure access and opportunities for all throughout the lifecycle, thus reducing poverty and social exclusion, through removing barriers to labour market participation especially for women, older workers, young people, disabled and legal migrants. They should also make sure that the benefits of economic growth reach all citizens and all regions. Ensuring effective functioning of the labour markets through investing in successful transitions, appropriate skills development, rising job quality and fighting segmentation, structural unemployment and inactivity while ensuring adequate, sustainable social protection and active inclusion to reduce poverty should therefore be at the heart of Member States’ reform programmes.

(11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan lisäksi osallistavaan kasvuun. Osallistava kasvu tarkoittaa sellaisen yhteenkuuluvuutta lisäävän yhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan näin aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Jäsenvaltioiden uudistuksilla olisi varmistettava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia koko elämän ajan. Näin vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä poistamalla erityisesti naisten, vanhempien työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien esteitä työmarkkinoille osallistumiseen. Uudistuksilla olisi myös varmistettava, että talouskasvun edut saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien pääpainon pitäisikin olla työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa siten, että investoidaan menestyksellisiin siirtymisiin, osaamisen asianmukaiseen kehittämiseen, työpaikkojen laadun parantamiseen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen, rakennetyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan; samalla olisi varmistettava riittävä ja kestävä sosiaaliturva ja aktiivinen osallistaminen köyhyyden vähentämiseksi.

(12) The EU's and Member States' structural reforms can effectively contribute to growth and jobs if they enhance the EU's competitiveness in the global economy, open up new opportunities for Europe's exporters and provide competitive access to vital imports. Reforms should therefore take into account their external competitiveness implications to foster European growth and participation in open and fair markets worldwide.

(12) EU:n ja jäsenvaltioiden rakenneuudistukset voivat edistää tehokkaasti kasvua ja työpaikkojen luomista, jos ne parantavat EU:n kilpailukykyä globaalissa taloudessa, avaavat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille ja mahdollistavat elintärkeän tuonnin kilpailukykyisen saatavuuden. Uudistuksissa olisi sen vuoksi otettava huomioon ulkoiset kilpailukykyvaikutukset, jotta Euroopan kasvua sekä osallistumista avoimille ja oikeudenmukaisille markkinoille kaikkialla maailmassa voidaan edistää.

(13) The Europe 2020 strategy has to be underpinned by an integrated set of policies, which Member States should implement fully and at the same pace, in order to achieve the positive spill-over effects of coordinated structural reforms.

(13) Eurooppa 2020 -strategiaa on tuettava yhdennetyillä toimintalinjoilla, jotka jäsenvaltioiden olisi pantava kokonaisuudessaan täytäntöön samassa tahdissa, jotta koordinoitujen rakenneuudistusten myönteisistä heijastusvaikutuksista voidaan hyötyä.

(14) While these guidelines are addressed to Member States, the Europe 2020 strategy should be implemented in partnership with all national, regional and local authorities, closely associating parliaments, as well as social partners and representatives of civil society, who shall contribute to the elaboration of national reform programmes, to their implementation and to the overall communication on the strategy.

(14) Vaikka nämä suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille, Eurooppa 2020 –strategian osalta olisi toimittava kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana, sillä ne osallistuvat kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä strategiaa koskevaan yleiseen viestintään.

(15) The Europe 2020 strategy is underpinned by a smaller set of guidelines, replacing the previous set of 24 and addressing employment and broad economic policy issues in a coherent manner. The guidelines for the employment policies of the Member States, annexed to this Decision, are intrinsically linked with the guidelines for the economic policies of the Member States and of the Union, annexed to Council Recommendation […] of […]. Together, they form the ‘Europe 2020 integrated guidelines’.

(15) Eurooppa 2020 –strategian tueksi esitetään kymmenen suuntaviivaa, jotka korvaavat aikaisemmat 24 ja joissa käsitellään johdonmukaisella tavalla työllisyyspolitiikan kysymyksiä ja laajoja talouspolitiikan aiheita. Tähän päätökseen liitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat kytkeytyvät kiinteästi jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan suuntaviivoihin, jotka on liitetty […] annettuun neuvoston suositukseen […]. Ne muodostavat yhdessä Eurooppa 2020 –strategian yhdennetyt suuntaviivat.

(16) These new integrated guidelines reflect the conclusions of the European Council. They give precise guidance to the Member States on defining their national reform programmes and implementing reforms, reflecting interdependence and in line with the Stability and Growth Pact. These guidelines will form the basis for any country-specific recommendations that the Council may address to the Member States. They will also form the basis for the establishment of the Joint Employment Report sent annually by the Council and Commission to the European Council.

(16) Nämä uudet yhdennetyt suuntaviivat perustuvat Eurooppa-neuvoston päätelmiin. Jäsenvaltioille annetaan niissä täsmällisiä ohjeita kansallisten uudistusohjelmien määrittämiseen ja uudistusten toteuttamiseen niin, että niissä otetaan huomioon keskinäinen riippuvuus ja että ne ovat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Suuntaviivat muodostavat perustan maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Ne muodostavat myös perustan yhteiselle työllisyysraportille, jonka neuvosto ja komissio toimittavat vuosittain Eurooppa-neuvostolle.

(17) Even though they must be drawn up each year, these guidelines should remain largely stable until 2014 to ensure a focus on implementation,

(17) Vaikka nämä suuntaviivat on laadittava vuosittain, ne olisi pidettävä pitkälti muuttumattomina vuoteen 2014, jotta niiden täytäntöönpanoon voidaan keskittyä,

HAS ADOPTED THIS DECISION:

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

Article 1

1 artikla

The guidelines for Member States’ employment policies, as set out in the Annex, are hereby adopted. These guidelines shall form part of the ‘Europe 2020 integrated guidelines’.

Hyväksytään liitteenä olevat jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Suuntaviivat ovat osa ”Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjä suuntaviivoja”.

Article 2

2 artikla

The guidelines in the Annex shall be taken into account in the employment policies of the Member States, which shall be reported upon in national reform programmes. Member States should design reform programmes consistent with the objectives set out in the ‘Europe 2020 integrated guidelines’.

Liitteenä olevat suuntaviivat on otettava huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikoissa, joista raportoidaan kansallisissa uudistusohjelmissa. Jäsenvaltioiden olisi laadittava uudistusohjelmansa ”Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyissä suuntaviivoissa” asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Article 3

3 artikla

This Decision is addressed to the Member States.

Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille.

Done at Brussels,

Tehty Brysselissä

For the Council

Neuvoston puolesta

The President

Puheenjohtaja

Annex: Guidelines for the employment policies of the Member States

Liite: Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Guideline 7: Increasing labour market participation and reducing structural unemployment

Suuntaviiva 7: Työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen

Member States should integrate the flexicurity principles endorsed by the European Council into their labour market policies and apply them, making full use of European Social Fund support with a view to increasing labour market participation and combating segmentation and inactivity, gender inequality, whilst reducing structural unemployment. Measures to enhance flexibility and security should be both balanced and mutually reinforcing. Member States should therefore introduce a combination of flexible and reliable employment contracts, active labour market policies, effective lifelong learning, policies to promote labour mobility, and adequate social security systems to secure professional transitions accompanied by clear rights and responsibilities for the unemployed to actively seek work.

Jäsenvaltioiden olisi integroitava Eurooppa-neuvoston hyväksymät joustoturvan periaatteet työmarkkinapolitiikkaansa. Niitä olisi sovellettava Euroopan sosiaalirahaston tuella työvoimaosuuden nostamiseksi, segmentoitumisen ja toimettomuuden sekä sukupuolten välisen epätasa-arvon torjumiseksi ja rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Joustavuutta ja turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden olisi oltava tasapainoisia ja vahvistettava toisiaan. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava käyttöön joustavat ja luotettavat työsopimukset, aktiivinen työvoimapolitiikka, tehokas elinikäinen oppiminen, työvoiman liikkuvuutta edistävät politiikat, riittävät sosiaaliturvajärjestelmät ammatinvaihdon turvaamiseksi ja selkeästi esitetyt työttömien oikeudet ja velvollisuudet etsiä aktiivisesti töitä.

Member States should step up social dialogue and tackle labour market segmentation with measures addressing temporary and precarious employment, underemployment and undeclared work. Professional mobility should be rewarded. The quality of jobs and employment conditions should be addressed by fighting low-wages and by ensuring adequate social security also for those on fixed contracts and the self-employed. Employment services should be strengthened and open to all, including young people and those threatened by unemployment with personalised services targeting those furthest away from the labour market.

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava sosiaalista vuoropuhelua ja vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista toteuttamalla toimenpiteitä, joilla puututaan määräaikaisiin ja epävarmoihin työsuhteisiin, vajaatyöllisyyteen ja laittomaan työntekoon. Ammatillista liikkuvuutta olisi palkittava. Työpaikkojen ja työolosuhteiden laatuun olisi puututtava torjumalla matalaa palkkausta ja varmistamalla riittävä sosiaaliturva myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Työvoimapalveluita olisi vahvistettava ja niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä, myös nuorten ja työttömyysuhan alla olevien työntekijöiden. Työvoimamarkkinoilta pisimpään poissa olleille olisi tarjottava yksilöllisiä palveluita.

In order to increase competitiveness and raise participation levels, particularly for the low-skilled, and in line with economic policy guideline 2, Member States should review tax and benefit systems and the capacity of public services to provide the necessary support. Member States should increase labour force participation through policies to promote active ageing, gender equality and equal pay and labour market integration of young people, disabled, legal migrants and other vulnerable groups. Work-life balance policies with the provision of affordable care and innovation in work organisation should be geared to raising employment rates, particularly among youth, older workers and women, in particular to retain highly-skilled women in scientific and technical fields. Member States should also remove barriers to labour market entry for newcomers, support self-employment and job creation in areas including green employment and care and promote social innovation.

Jotta kilpailukykyä voitaisiin lisätä ja erityisesti matalan osaamistason työntekijöiden osallistumisastetta nostaa, jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava talouspolitiikan suuntaviivan 2 mukaisesti uudelleen vero- ja etuusjärjestelmäänsä sekä julkisten palveluiden kapasiteettia tarvittavan tuen antamiseen. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä työvoimaosuutta toteuttamalla politiikkoja, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, tasa-arvoista palkkausta sekä nuorten, vammaisten, laillisten maahanmuuttajien ja muiden heikommassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävillä politiikoilla, joiden puitteissa voidaan tarjota kohtuuhintaisia hoitopalveluita ja organisoida työ innovatiivisesti, olisi pyrittävä erityisesti nuorten, ikääntyneempien työntekijöiden ja naisten työllisyysasteen parantamiseen. Erityisesti korkeakoulutettuja naisia olisi saatava työskentelemään tieteen ja tekniikan aloilla. Jäsenvaltioiden pitäisi myös poistaa esteet uusien työntekijöiden pääsyltä työmarkkinoille, tukea itsenäistä ammatinharjoittamista ja työpaikkojen luomista, muun muassa vihreässä työllisyydessä ja hoitoalalla, ja edistää sosiaalista innovointia.

The EU headline target, on the basis of which Member States will set their national targets, is of aiming to bring by 2020 to 75% the employment rate for women and men aged 20-64 including through the greater participation of youth, older workers and low skilled workers and the better integration of legal migrants.

EU:n yleistavoitteen mukaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, iäkkäämpien työntekijöiden ja matalan osaamistason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla lailliset maahanmuuttajat paremmin työvoimaan. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

Guideline 8: Developing a skilled workforce responding to labour market needs, promoting job quality and lifelong learning

Suuntaviiva 8: Työvoimamarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, työn laadun ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Member States should promote productivity and employability through an adequate supply of knowledge and skills to match current and future demand in the labour market. Quality initial education and attractive vocational training must be complemented with effective incentives for lifelong learning, second-chance opportunities, ensuring every adult the chance to move one step up in their qualification, and by targeted migration and integration policies. Member States should develop systems for recognising acquired competencies, remove barriers to occupational and geographical mobility of workers, promote the acquisition of transversal competences and creativity, and focus their efforts particularly on supporting those with low skills and increasing the employability of older workers, while at the same time enhance the training, skills and experience of highly skilled workers, including researchers.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tuottavuutta ja työllistettävyyttä tarjoamalla riittävästi osaamista ja ammattitaitoa työmarkkinoiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Laadukasta perusopetusta ja hyvätasoista ammattikoulutusta on täydennettävä tehokkailla elinikäistä oppimista edistävillä kannustimilla, tarjoamalla mahdollisuus yrittää uudelleen, varmistamalla, että jokaisella aikuisella on mahdollisuus lisäkoulutukseen, sekä kohdennetuilla maahanmuutto- ja integraatiopolitiikoilla. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä järjestelmiä, joilla tunnustetaan hankittuja pätevyyksiä, poistettava työntekijöiden ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden esteitä, edistettävä laaja-alaisten taitojen ja luovuuden kehittämistä ja keskitettävä panostustaan erityisesti heikosti koulutettujen tukemiseen ja iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyden parantamiseen. Samalla olisi parannettava korkean osaamistason työntekijöiden, myös tutkijoiden, koulutusta, taitoja ja kokemusta.

In cooperation with social partners and business, Member States should improve access to training, strengthen education and career guidance combined with systematic information on new job openings and opportunities, promotion of entrepreneurship and enhanced anticipation of skill needs. Investment in human resource development, up-skilling and participation in lifelong learning schemes should be promoted through joint financial contributions from governments, individuals and employers. To support young people and in particular those not in employment, education or training, Member States in cooperation with the social partners, should enact schemes to help recent graduates find initial employment or further education and training opportunities, including apprenticeships, and intervene rapidly when young people become unemployed. Regular monitoring of the performance of up-skilling and anticipation policies should help identify areas for improvement and increase the responsiveness of education and training systems to labour market needs. EU funds should be fully mobilised by Member States to support these objectives.

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa ja parannettava koulutukseen pääsyä, tehostettava koulutusta ja sellaista ammatinvalinnanohjausta, jossa annetaan järjestelmällisesti tietoja uusista avoimista työpaikoista ja mahdollisuuksista, edistetään yrittäjyyttä ja arvioidaan paremmin sitä, mistä taidoista on jatkossa kysyntää. Investointeja inhimillisten resurssien kehittämiseen, taitojen lisäämiseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumiseen olisi edistettävä valtion, yksityishenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä rahoituksella. Jotta voidaan tukea nuoria ja erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa järjestelmiä, joilla autetaan äskettäin valmistuneita löytämään ensimmäinen työpaikka tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös oppisopimuskoulutusta, ja joilla nuorten työttömyyteen voidaan puuttua nopeasti. Taitojen lisäämiseen ja niiden tarpeen ennakointiin liittyvien politiikkojen säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan ne alueet, joilla on parantamisen varaa, ja tehostamaan koulutusjärjestelmien reagointia työmarkkinoiden tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä EU:n varoja täysimääräisesti kyseisten tavoitteiden tukemiseen.

Guideline 9: Improving the performance of education and training systems at all levels and increasing participation in tertiary education

Suuntaviiva 9: Koulutusjärjestelmien tulosten parantaminen kaikilla tasoilla ja korkea-asteen koulutukseen osallistumisen lisääminen

In order to ensure access to quality education and training for all and to improve educational outcomes, Member States should invest efficiently in education and training systems notably to raise the skill level of the EU's workforce, allowing it to meet the rapidly changing needs of modern labour markets. Action should cover all sectors (from early childhood education and schools through to higher education, vocational education and training, as well as adult training) taking also into account learning in informal and non-formal contexts. Reforms should aim to ensure the acquisition of the key competencies that every individual needs for success in a knowledge-based economy, notably in terms of employability, further learning, or ICT skills. Steps should be taken to ensure learning mobility of young people and teachers becomes the norm. Member States should improve the openness and relevance of education and training systems, particularly by implementing national qualification frameworks enabling flexible learning pathways and by developing partnerships between the worlds of education/training and work. The teaching profession should be made more attractive. Higher education should become more open to non-traditional learners and participation in tertiary or equivalent education should be increased. With a view to reducing the number of young people not in employment, education, or training, Member States should take all necessary steps to prevent early school leaving.

Laadukkaan koulutuksen takaamiseksi kaikille ja oppimistulosten parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava tehokkaasti koulutusjärjestelmiin, joiden tavoitteena on erityisesti parantaa työntekijöiden taitoja EU:ssa. Siten he voisivat vastata modernien työmarkkinoiden nopeasti vaihtuviin haasteisiin. Toiminnan olisi katettava kaikki tasot (varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta korkea-asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen), ja siinä olisi otettava huomioon myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen. Uudistuksilla olisi pyrittävä varmistamaan sellaisten perustaitojen hankkiminen, joita kaikki tarvitsevat menestyäkseen osaamistaloudessa. Kyseisiä taitoja tarvitaan erityisesti työllistyttäessä, lisäkoulutukseen hakeuduttaessa tai tieto- ja viestintätekniikkataitoja hankittaessa. Toimia olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että nuorten ja opettajien oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta tulee säännönmukaista. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä avoimuutta ja korostettava koulutusjärjestelmien merkitystä erityisesti ottamalla käyttöön kansallisia tutkintokehyksiä, jotka mahdollistavat joustavat oppimisväylät, ja kehittämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Opettajan ammatista olisi tehtävä houkuttelevampi. Epätyypillisten opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen olisi helpotettava ja osallistumista korkea-asteen tai vastaavaan koulutukseen olisi yleisesti lisättävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi, jotta työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä vähenisi.

The EU headline target, on the basis of which Member States will set their national targets, is to reduce the drop out rate to 10%, whilst increasing the share of the population aged 30-34 having completed tertiary or equivalent education to at least 40% in 2020.

EU:n yleistavoitteen mukaan koulunkäynnin keskeyttäminen vähennetään 10 prosenttiin ja korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

Guideline 10: Promoting social inclusion and combating poverty

Suuntaviiva 10: Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen

Member States’ efforts to reduce poverty should be aimed at promoting full participation in society and economy and extending employment opportunities, making full use of the European Social Fund. Efforts should also concentrate on ensuring equal opportunities, including through access to affordable, sustainable and high quality services and public services (including online services, in line with guideline 4) and in particular health care. Member States should put in place effective anti-discrimination measures. Equally, to fight social exclusion, empower people and promote labour market participation, social protection systems, lifelong learning and active inclusion policies should be enhanced to create opportunities at different stages of people’s lives and shield them from the risk of exclusion. Social security and pension systems must be modernised to ensure that they can be fully deployed to ensure adequate income support and access to healthcare — thus providing social cohesion — whilst at the same time remaining financially sustainable. Benefit systems should focus on ensuring income security during transitions and reducing poverty, in particular among groups most at risk from social exclusion, such as one-parent families, minorities, people with disabilities, children and young people, elderly women and men, legal migrants and the homeless. Member States should also actively promote the social economy and social innovation in support of the most vulnerable.

Jäsenvaltioiden toimissa köyhyyden vähentämiseksi olisi keskityttävä edistämään täysipainoista osallistumista yhteiskunnan ja talouden toimintaan sekä laajentamaan työllistymismahdollisuuksia, ja näissä toimissa olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahastoa. Myös tasapuolisten mahdollisuuksien takaamiseen olisi panostettava muun muassa kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen ja julkisten palvelujen (myös verkkopalvelut suuntaviivan 4 mukaisesti) saatavuuden avulla sekä erityisesti terveydenhuollossa. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaat toimet syrjinnän torjumiseksi. Jotta voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, voimaannuttaa ihmisiä ja edistää osallistumista työmarkkinoille, olisi vahvistettava sosiaaliturvajärjestelmiä, elinikäistä oppimista ja aktiivisia yhteenkuuluvuutta koskevia politiikkoja. Näin ihmisille voidaan tarjota mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa ja suojella heitä syrjäytymiseltä. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä on nykyaikaistettava sen varmistamiseksi, että niitä voidaan käyttää täysimääräisesti riittävän toimeentulotuen ja terveydenhuollon takaamiseksi, mikä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Samalla kyseisten järjestelmien olisi pysyttävä taloudellisesti kestävällä pohjalla. Etuusjärjestelmissä olisi keskityttävä toimeentuloturvan takaamiseen ammatinvaihtotilanteessa ja köyhyyden vähentämiseen erityisesti ryhmissä, joissa sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurin. Tällaisia ryhmiä ovat yksinhuoltajaperheet, vähemmistöt, vammaiset, lapset ja nuoret, iäkkäät naiset ja miehet, lailliset maahanmuuttajat ja asunnottomat. Jäsenvaltioiden olisi myös aktiivisesti edistettävä yhteisötaloutta ja sosiaalisia innovaatioita kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tueksi.

The EU headline target, on the basis of which Member States will set their national targets, is to reduce by 25% the number of Europeans living below the national poverty lines, lifting over 20 million people out of poverty.

EU:n yleistavoitteen mukaan kansallisten köyhyysrajojen alapuolella elävien eurooppalaisten määrää vähennetään 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

[1] COM(2010) 2020, 3.3.2010

[1] KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

[2] OJ C , , p.

[2] EUVL C , , s. .

[3] OJ C , , p.

[3] EUVL C , , s. .

[4] OJ C , , p.

[4] EUVL C , , s. .

[5] COM(2005)141

[5] KOM(2005) 141.

[6] COM(2007)803

[6] KOM(2007) 803.

[7] COM(2009)615, 19.11.2009

[7] KOM(2009) 615, 19.11.2009.

[8] COM(2010) 2020, 3.3.2010

[8] KOM(2010) 2020, 3.3.2010.