Grounds
|
|
Legal context
|
Asiaa koskevat oikeussäännöt
|
|
1. Article 1(1) and (2) of Council Regulation (EC) No 384/96 of 22 December 1995 on protection against dumped imports from countries not members of the European Community (OJ 1996 L 56, p. 1), as amended (‘the basic regulation’), provides:
|
1. Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (EYVL 1996, L 56, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna (jäljempänä perusasetus), 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
|
|
‘1. An anti-dumping duty may be applied to any dumped product whose release for free circulation in the Community causes injury.
|
”1. Polkumyyntitullia voidaan soveltaa polkumyynnillä tuotuun tuotteeseen, jos tuotteen luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen yhteisössä aiheuttaa vahinkoa.
|
|
2. A product is to be considered as being dumped if its export price to the Community is less than a comparable price for the like product, in the ordinary course of trade, as established for the exporting country.’
|
2. Tuotetta pidetään polkumyynnillä tuotuna, jos sen vientihinta yhteisöön on alempi kuin tavanomaisessa kaupankäynnissä käytettävä samankaltaisen tuotteen vertailukelpoinen hinta viejämaassa.”
|
|
2. The first subparagraph of Article 2(1) of the basic regulation provides that ‘[t]he normal value shall normally be based on the prices paid or payable, in the ordinary course of trade, by independent customers in the exporting country.’
|
2. Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.
|
|
3. As regards the conditions for the grant of market economy treatment, Article 2(7)(b) of the basic regulation provides:
|
3. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman myöntämisedellytyksistä säädetään seuraavaa:
|
|
‘In anti-dumping investigations concerning imports from … the People’s Republic of China …, normal value will be determined in accordance with paragraphs 1 to 6, if it is shown, on the basis of properly substantiated claims by one or more producers subject to the investigation …, that market economy conditions prevail for this producer or producers in respect of the manufacture and sale of the like product concerned. When this is not the case, the rules set out under subparagraph (a) shall apply.’
|
”– – Kiinan kansantasavallasta – – peräisin olevaa tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa normaaliarvo määritetään 1–6 kohdan mukaisesti, jos voidaan yhden tai useamman tutkimuksen kohteena olevan tuottajan asianmukaisesti perusteltujen vaatimusten perusteella – – osoittaa, että kyseinen tuottaja tai kyseiset tuottajat toimivat markkinatalousolosuhteissa asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta. Muussa tapauksessa sovelletaan a alakohdan säännöksiä.”
|
|
4. According to Article 9(6) of the basic regulation:
|
4. Perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdassa säädetään seuraavaa:
|
|
‘When the Commission has limited its examination in accordance with Article 17, any anti-dumping duty applied to imports from exporters or producers which have made themselves known in accordance with Article 17 but were not included in the examination shall not exceed the weighted average margin of dumping established for the parties in the sample. … Individual duties shall be applied to imports from any exporter or producer which is granted individual treatment, as provided for in Article 17.’
|
”Milloin komissio on rajannut tutkimuksensa 17 artiklan mukaisesti, sellaiseen tuontiin, jonka viejät tai tuottajat ovat ilmoittautuneet 17 artiklan mukaisesti mutta eivät olleet mukana tutkimuksessa, sovellettava polkumyyntitulli ei saa ylittää otokseen kuuluvien osapuolien osalta määritetyn polkumyyntimarginaalin painotettua keskiarvoa. – – Yksilöllisiä tulleja sovelletaan tuontiin, jonka viejiä tai tuottajia käsitellään yksilöllisesti 17 artiklan mukaisesti.”
|
|
5. As regards sampling, Article 17(1) and (3) of the basic regulation provides:
|
5. Otantatekniikasta säädetään perusasetuksen 17 artiklan 1 ja 3 kohdassa seuraavaa:
|
|
‘1. In cases where the number of complainants, exporters or importers, types of product or transactions is large, the investigation may be limited to a reasonable number of parties, products or transactions by using samples which are statistically valid on the basis of information available at the time of the selection, or to the largest representative volume of production, sales or exports which can reasonably be investigated within the time available.
|
”1. Jos valituksen tekijöiden, viejien tai tuojien, tuotetyyppien tai liiketoimintojen määrä on huomattava, tutkimus voidaan rajoittaa kohtuulliseen määrään osapuolia, tuotteita tai liiketoimintoja käyttämällä tilastollisesti edustavia otoksia valinnan tekemisen ajankohtana käytettävissä olevien tietojen perusteella tai tuotannon, myynnin ja viennin suurimpaan mahdolliseen [edustavaan] määrään, joka voi kohtuullisesti olla tutkimuksen kohteena, ottaen huomioon käytettävissä oleva aika.
|
|
…
|
– –
|
|
3. In cases where the examination has been limited in accordance with this Article, an individual margin of dumping shall, nevertheless, be calculated for any exporter or producer not initially selected who submits the necessary information within the time limits provided for in this Regulation, except where the number of exporters or producers is so large that individual examinations would be unduly burdensome and would prevent completion of the investigation in good time.’
|
3. Jos tarkastelua rajoitetaan tämän artiklan mukaisesti, lasketaan kuitenkin yksilöllinen polkumyyntimarginaali kunkin sellaisen viejän tai tuottajan osalta, jota ei alun perin valittu mutta joka esittää tarvittavat tiedot tässä asetuksessa säädetyssä määräajassa, paitsi jos viejiä tai tuottajia on niin paljon, että yksilölliset tarkastelut hankaloittaisivat tehtävää kohtuuttomasti ja estäisivät tutkimuksen loppuun saattamisen hyvissä ajoin.”
|
|
6. As regards the determination of injury, Article 3(1), (2) and (6) of the basic regulation provides:
|
6. Vahingon määrityksen osalta perusasetuksen 3 artiklan 1, 2 ja 6 kohdassa säädetään seuraavaa:
|
|
‘1. Pursuant to this Regulation, the term “injury” shall, unless otherwise specified, be taken to mean material injury to the Community industry, threat of material injury to the Community industry or material retardation of the establishment of such an industry and shall be interpreted in accordance with the provisions of this Article.
|
”1. Tässä asetuksessa käsitteellä ’vahinko’ tarkoitetaan, jollei toisin ilmoiteta, yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa, yhteisön tuotannonalaan kohdistuvaa merkittävän vahingon uhkaa tai merkittävää viivästystä yhteisön tuotannonalan perustamisessa, ja sitä tulkitaan tämän artiklan mukaisesti.
|
|
2. A determination of injury shall be based on positive evidence and shall involve an objective examination of both (a) the volume of the dumped imports and the effect of the dumped imports on prices in the Community market for like products; and (b) the consequent impact of those imports on the Community industry.
|
2. Vahingon toteamisen on perustuttava selkeään näyttöön, ja siihen on sisällyttävä puolueeton tarkastelu a) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrästä ja tämän tuonnin vaikutuksesta samankaltaisten tuotteiden hintoihin yhteisön markkinoilla ja b) tämän tuonnin seurausvaikutuksista yhteisön tuotannonalaan.
|
|
…
|
– –
|
|
6. It must be demonstrated, from all the relevant evidence presented in relation to paragraph 2, that the dumped imports are causing injury within the meaning of this Regulation. Specifically, this shall entail a demonstration that the volume and/or price levels identified pursuant to paragraph 3 are responsible for an impact on the Community industry as provided for in paragraph 5, and that this impact exists to a degree which enables it to be classified as material.’
|
6. On näytettävä 2 kohtaan liittyvien olennaisten todisteiden avulla, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheuttaa vahinkoa tässä asetuksessa tarkoitetussa merkityksessä. Tässä tapauksessa se merkitsee sen näyttämistä, että 3 kohdassa tarkoitetuilla määrillä ja hinnoilla on yhteisön tuotannonalaan vaikutusta 5 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja että tämä vaikutus on sellaista, että sitä voidaan pitää merkittävänä.”
|
|
7. According to the final sentence of Article 9(4) of the basic regulation, ‘[t]he amount of the anti-dumping duty shall not exceed the margin of dumping established but it should be less than the margin if such lesser duty would be adequate to remove the injury to the Community industry’.
|
7. Perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan viimeisen virkkeen mukaan ”polkumyyntitullin määrä ei saa ylittää vahvistettua polkumyyntimarginaalia, ja määrän on oltava kyseistä marginaalia alhaisempi, jos tämä alhaisempi määrä on riittävä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi”.
|
|
8. Under Article 18(3) and (4) of the basic regulation:
|
8. Perusasetuksen 18 artiklan 3 ja 4 kohdan sanamuoto on seuraava:
|
|
‘3. Where the information submitted by an interested party is not ideal in all respects it should nevertheless not be disregarded, provided that any deficiencies are not such as to cause undue difficulty in arriving at a reasonably accurate finding and that the information is appropriately submitted in good time and is verifiable, and that the party has acted to the best of its ability.
|
”3. Jos tietyn osapuolen, jota asia koskee, esittämät tiedot eivät kaikissa suhteissa ole parhaita mahdollisia, niitä ei kuitenkaan saa jättää huomiotta, sillä edellytyksellä, että mahdolliset puutteet eivät liikaa hankaloita kohtuullisen oikeiden päätelmien tekemistä, että tiedot toimitetaan hyvissä ajoin, että ne voidaan tarkistaa ja että osapuoli on toiminut parhaan kykynsä mukaan.
|
|
4. If evidence or information is not accepted, the supplying party shall be informed forthwith of the reasons therefor and shall be granted an opportunity to provide further explanations within the time limit specified. If the explanations are considered unsatisfactory, the reasons for [the] reject[ion] of such evidence or information shall be disclosed and given in published findings.’
|
4. Jos todisteita tai tietoja ei hyväksytä, ne toimittaneelle osapuolelle on viipymättä ilmoitettava hylkäämisen syyt ja sille on annettava mahdollisuus toimittaa lisäselvitykset säädetyssä määräajassa. Jos näitä selvityksiä ei pidetä tyydyttävinä, kyseessä olevien todisteiden tai tietojen hylkäämisen perusteet on toimitettava ja osoitettava julkistetuissa päätelmissä.”
|
|
9. Article 20(1), (2), (4) and (5) of the basic regulation provides:
|
9. Perusasetuksen 20 artiklan 1, 2, 4 ja 5 kohdassa säädetään seuraavaa:
|
|
‘1. The complainants, importers and exporters and their representative associations, and representatives of the exporting country, may request disclosure of the details underlying the essential facts and considerations on the basis of which provisional measures have been imposed. Requests for such disclosure shall be made in writing immediately following the imposition of provisional measures, and the disclosure shall be made in writing as soon as possible thereafter.
|
”1. Valituksen tekijät, tuojat ja viejät sekä niitä edustavat järjestöt ja viejämaan edustajat voivat pyytää, että niille ilmoitetaan olennaisten tosiasioiden ja huomioiden yksityiskohdista, joiden perusteella väliaikaiset toimenpiteet on otettu käyttöön. Ilmoittamista koskevat pyynnöt on osoitettava kirjallisesti viipymättä väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen ja ilmoittaminen on tehtävä kirjallisesti niin pian kuin mahdollista.
|
|
2. The parties mentioned in paragraph 1 may request final disclosure of the essential facts and considerations on the basis of which it is intended to recommend the imposition of definitive measures, or the termination of an investigation or proceedings without the imposition of measures, particular attention being paid to the disclosure of any facts or considerations which are different from those used for any provisional measures.
|
2. Edellä 1 kohdassa mainitut osapuolet voivat pyytää lopullista ilmoittamista olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella lopullisten toimenpiteiden käyttöön ottamista tai tutkimuksen tai menettelyn päättämistä ilman toimenpiteitä suunnitellaan, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä ilmoittamiseen sellaisista tosiasioista ja huomioista, jotka ovat erilaisia kuin väliaikaisten toimenpiteiden yhteydessä käytetyt.
|
|
…
|
– –
|
|
4. Final disclosure shall be given in writing. It shall be made, due regard being had to the protection of confidential information, as soon as possible and, normally, not later than one month prior to a definitive decision or the submission by the Commission of any proposal for final action pursuant to Article 9. Where the Commission is not in a position to disclose certain facts or considerations at that time, these shall be disclosed as soon as possible thereafter. Disclosure shall not prejudice any subsequent decision which may be taken by the Commission or the Council but where such decision is based on any different facts and considerations, these shall be disclosed as soon as possible.
|
4. Lopullinen ilmoittaminen on tehtävä kirjallisesti. Se on tehtävä mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon tarve suojata luottamukselliset tiedot ja tavallisesti viimeistään kuukautta ennen lopullista päätöstä tai lopullisia toimenpiteitä koskevan komission ehdotuksen jättämistä 9 artiklan mukaisesti. Jos komissio ei voi välittää tiettyjä tosiasioita tai huomioita sillä hetkellä, se on tehtävä mahdollisimman pian. Ilmoittaminen ei ole esteenä komission tai neuvoston mahdollisesti myöhemmin tekemälle päätökselle, ja jos kyseinen päätös perustuu eri tosiasioihin ja huomioihin, näistä on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista.
|
|
5. Representations made after final disclosure is given shall be taken into consideration only if received within a period to be set by the Commission in each case, which shall be at least 10 days, due consideration being given to the urgency of the matter.’
|
5. Lopullisen ilmoittamisen jälkeen tehdyt havainnot voidaan ottaa huomioon ainoastaan, jos ne saadaan määräajassa, jonka komissio vahvistaa kunkin tapauksen yhteydessä, ottaen asianmukaisesti huomioon asian kiireellisyys, mutta joka on vähintään kymmenen päivää.”
|
|
10. According to Article 6.9 of the Agreement on Implementation of Article VI of the General Agreement on Tariffs and Trade 1994 (GATT) (OJ 1994 L 336, p. 103) (‘the 1994 Anti-dumping Code’) in Annex 1A to the Agreement establishing the World Trade Organisation (‘the WTO’) (OJ 1994 L 336, p. 3):
|
10. Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) 1994 VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen (EYVL L 336, s. 103; jäljempänä vuoden 1994 polkumyynnin vastainen sopimus), joka on Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen (EYVL 1994, L 336, s. 3) liitteenä 1 A, 6 artiklan 9 kohdassa todetaan seuraavaa:
|
|
‘The authorities shall, before a final determination is made, inform all interested parties of the essential facts under consideration which form the basis for the decision whether to apply definitive measures. Such disclosure should take place in sufficient time for the parties to defend their interests.’
|
”Viranomaisten on ennen lopullisen päätöksen tekemistä tiedotettava kaikille asianosaisille niistä keskeisistä käsiteltävinä olevista tosiasioista, joiden perusteella päätetään lopullisten toimenpiteiden soveltamisesta. Tällainen ilmoitus olisi tehtävä riittävän ajoissa, jotta osapuolet voivat puolustaa etujaan.”
|
|
Background to the dispute and the contested regulation
|
Asian tausta ja riidanalainen asetus
|
|
11. The applicants, Zhejiang Aokang Shoes Co., Ltd and Wenzhou Taima Shoes Co., Ltd, are footwear-producing and exporting companies established in China.
|
11. Kantajat, Zhejiang Aokang Shoes Co., Ltd ja Wenzhou Taima Shoes Co., Ltd, ovat Kiinaan sijoittautuneita yhtiöitä, jotka valmistavat ja vievät maasta jalkineita.
|
|
12. Imports of footwear from China falling within certain categories of the combined nomenclature were subject to a quantitative quota regime which lapsed on 1 January 2005.
|
12. Yhdistetyn nimikkeistön tiettyihin luokkiin kuuluvien Kiinasta peräisin olevien jalkineiden tuontiin sovellettiin määrällisten kiintiöiden järjestelmää, jonka voimassaoloaika päättyi 1.1.2005.
|
|
13. Following a complaint lodged on 30 May 2005 by the Confédération européenne de l’industrie de la chaussure (‘CEC’), the Commission of the European Communities initiated an anti-dumping proceeding concerning imports of certain footwear with uppers of leather originating in China and Vietnam. The notice of initiation of that proceeding was published in the Official Journal of the European Union of 7 July 2005 (OJ 2005 C 166, p. 14) (‘the notice of initiation’).
|
13. Confédération européenne de l’industrie de la chaussuren (Euroopan jalkineteollisuuden järjestö, jäljempänä CEC) 30.5.2005 tekemän valituksen seurauksena Euroopan yhteisöjen komissio aloitti polkumyynnin vastaisen menettelyn, joka koski tiettyjen Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuontia, joiden päälliset ovat nahkaa. Ilmoitus tämän menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 7.7.2005 (EYVL C 166, s. 14; jäljempänä menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus).
|
|
14. In view of the large number of parties involved, it was envisaged, at point 5.1(a) of the notice of initiation, to apply sampling, in accordance with Article 17 of the basic regulation.
|
14. Koska asianosaisten määrä oli huomattava, menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen 5.1 kohdan a alakohdassa mainittiin, että asiassa käytetään otantatekniikkaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.
|
|
15. The applicants contacted the Commission and on 25 July 2005 provided it with the information required by point 5.1(e) of the notice of initiation in order to be granted market economy treatment (‘MET’) or, failing that, to be given individual treatment (‘IT’). By email of 13 January 2006, counsel for the applicants requested the Commission to state its intentions concerning the procedure to be followed in response to the MET/IT claims submitted by exporters not forming part of the sample and whose claims had not been individually examined. By email of 17 January 2006, the Commission stated that as the investigation was in progress it was unable to comment.
|
15. Kantajat ottivat yhteyttä komissioon 25.7.2005 ja toimittivat sille menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen 5.1 kohdan e alakohdassa vaaditut tiedot saadakseen markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai, jollei tämä ole mahdollista, yksilöllisen kohtelun. Kantajien asianajaja kysyi 13.1.2006 sähköpostitse komissiolta, miten tämä aikoo menetellä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten osalta, joita ovat tehneet otokseen kuulumattomat viejät, joiden hakemuksia ei ollut tutkittu yksilöllisesti. Komissio ilmoitti 17.1.2006 sähköpostitse kieltäytyvänsä ottamasta kantaa tähän aiheeseen, koska tutkimukset olivat kesken.
|
|
16. On 23 March 2006, the Commission adopted Regulation (EC) No 553/2006 imposing a provisional anti-dumping duty on imports of certain footwear with uppers of leather originating in the People’s Republic of China and Vietnam (OJ 2006 L 98, p. 3) (‘the provisional regulation’).
|
16. Komissio antoi 23.3.2006 asetuksen (EY) N:o 553/2006 väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa (EUVL L 98, s. 3; jäljempänä väliaikainen asetus).
|
|
17. According to recital 9 to the provisional regulation, the investigation of dumping and injury covered the period from 1 April 2004 to 31 March 2005 (‘the investigation period’). The examination of factors relevant for the assessment of injury covered the period from 1 January 2001 to 31 March 2005 (‘the period considered’).
|
17. Väliaikaisen asetuksen yhdeksännen perustelukappaleen mukaan polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1.4.2004 ja 31.3.2005 välisen ajanjakson (jäljempänä tutkimusajanjakso). Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien seikkojen tarkastelu kattoi 1.1.2001 ja 31.3.2005 välisen ajanjakson (jäljempänä tarkastelujakso).
|
|
18. In light of the need to establish a normal value for the products of the Chinese and Vietnamese exporting producers which could not be granted MET, a verification to establish normal value on the basis of data from an analogue country, in this case the Federative Republic of Brazil, took place at the premises of three Brazilian companies (recital 8 to the provisional regulation).
|
18. Niiden kiinalaisten ja vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien, joille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua, tuotteille oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Brasilian liittotasavaltaa, koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti kolmen brasilialaisen yrityksen toimitiloihin (väliaikaisen asetuksen kahdeksas perustelukappale).
|
|
19. As regards the product concerned, it follows from recitals 10, 11, 40 and 41 to the provisional regulation that that regulation covered essentially sandals, boots, urban footwear and city shoes, all manufactured with uppers of leather or composition leather. It follows, moreover, from recitals 12 to 31 to the provisional regulation that the Commission excluded Special Technology Athletic Footwear (‘STAF’) from the definition of the product concerned and that it included children’s footwear.
|
19. Väliaikaisen asetuksen 10, 11, 40 ja 41 perustelukappaleesta seuraa, että tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään kuuluvat lähinnä sandaalit, saappaat ja kävelykengät, joiden päälliset ovat nahkaa tai tekonahkaa. Lisäksi väliaikaisen asetuksen 12–31 perustelukappaleesta seuraa, että komissio jätti tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle urheilujalkineet, joissa on erikoistekniikkaa (Special Technology Athletic Footwear, jäljempänä STAF-jalkineet), ja että se sisällytti siihen lasten jalkineet.
|
|
20. In ascertaining whether there had been dumping, the Commission applied sampling. Of the Chinese exporting producers which came forward in order to be included in the sample, 154 exported to the Community during the investigation period, according to recital 55 to the provisional regulation. According to the same recital, those companies were initially considered to be cooperating companies and were taken into account in the selection of the sample.
|
20. Polkumyynnin määrittämisen yhteydessä komissio käytti otantatekniikkaa. Väliaikaisen asetuksen 55 perustelukappaleen mukaan kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka ilmaisivat halunsa kuulua otokseen, 154 vei tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Saman perustelukappaleen mukaan näitä yhtiöitä pidettiin aluksi yhteistyössä toimivina yrityksinä ja ne otettiin huomioon otoksen valinnassa.
|
|
21. It follows from recital 57 to the provisional regulation that the Commission finally selected a sample consisting of 13 Chinese exporting producers representing more than 20% of the Chinese export volume to the Community. According to recital 59 to that regulation, the criteria taken into account in the selection of the sample were, first, the size of the exporting producer in terms of export sales to the Community and, second, the size of the exporting producer in terms of domestic sales. With respect to the latter criterion, the Commission stated at recital 60 to the provisional regulation that domestic sales figures would make the sample more representative by providing information on prices and costs associated with producing and selling the product concerned on the domestic markets. According to recital 61 to the provisional regulation, the Chinese companies selected for the sample represented 25% of export quantities to the Community and 42% of domestic market sales by producers which had cooperated in the investigation. According to the same recital, the exclusion of STAF did not significantly influence the representativeness of the sample.
|
21. Väliaikaisen asetuksen 57 perustelukappaleesta seuraa, että komissio käytti lopulta otosta, joka käsitti 13 kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka edustivat yli 20:ta prosenttia Kiinan vientimäärästä yhteisöön. Saman asetuksen 59 perustelukappaleen mukaan otoksen valinnassa otettiin huomioon ensiksi vientiä harjoittavan tuottajan koko yhteisöön suuntautuvan vientimyynnin osalta ja toiseksi sen koko kotimarkkinamyynnin osalta. Viimeksi mainitun kriteerin osalta komissio totesi väliaikaisen asetuksen 60 perustelukappaleessa, että kotimarkkinamyyntiin liittyvät tiedot kasvattivat otoksen edustavuutta tarjoten tietoja hinnoista ja tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto- ja myyntikustannuksista kotimarkkinoilla. Väliaikaisen asetuksen 61 perustelukappaleen mukaan otokseen valittujen kiinalaisten yritysten osuus yhteistyössä toimineiden tuottajien viennistä yhteisöön oli 25 prosenttia ja kotimarkkinamyynnistä 42 prosenttia. Saman perustelukappaleen mukaan STAF-tuotteiden jättäminen pois menettelystä ei vaikuttanut merkittävästi otosten edustavuuteen.
|
|
22. According to recital 62 to the provisional regulation, exporting producers which were not finally retained in the sample were informed that any anti-dumping duty on their exports would be calculated in accordance with the provisions of Article 9(6) of the basic regulation. As regards the requests presented by those exporting producers which sought an individual dumping margin pursuant to Article 9(6) and Article 17(3) of the basic regulation, the Commission considered, at recital 64 to the basic regulation, that individual examination of those exporting producers would be unduly burdensome and prevent it from completing the investigation in good time. In those circumstances, the dumping margin of those producers was determined on the basis of the weighted average of the dumping margins of the companies in the sample (recitals 135 and 143 to the provisional regulation).
|
22. Väliaikaisen asetuksen 62 perustelukappaleen mukaan vientiä harjoittaville tuottajille, joita ei sisällytetty otokseen, ilmoitettiin, että niitä koskevat polkumyyntitullit laskettaisiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti. Näiden vientiä harjoittavien tuottajien esittämien vaatimusten, jotka koskevat yksilöllisen polkumyyntimarginaalin laskemista perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti, osalta komissio katsoi väliaikaisen asetuksen 64 perustelukappaleessa, että niiden yksilöllinen tarkastelu olisi ollut suhteettoman työlästä ja estänyt tutkimuksen saattamisen loppuun kohtuuajassa. Näissä olosuhteissa näiden tuottajien polkumyyntimarginaali määritettiin otokseen kuuluvien yritysten polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon perusteella (väliaikaisen asetuksen 135 ja 143 perustelukappale).
|
|
23. By letter of 7 April 2006, the Commission sent the applicants, pursuant to Article 14(2) and Article 20(1) of the basic regulation, respectively, a copy of the provisional regulation and a document containing information on the details underlying the essential facts and considerations on the basis of which the anti‑dumping duties were imposed (‘the general disclosure document’). The Commission invited the applicants to submit any comments which they might have on those documents by 8 May 2006.
|
23. Komissio lähetti kantajille 7.4.2006 päivätyssä kirjeessä perusasetuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti kopion väliaikaisesta asetuksesta sekä perusasetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti asiakirjan, jossa oli tiedot niiden olennaisten tosiseikkojen ja huomioiden yksityiskohdista, joiden perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit oli otettu käyttöön (jäljempänä välivaiheen ilmoitus). Komissio pyysi kantajia esittämään sille näitä asiakirjoja koskevat mahdolliset huomautuksensa 8.5.2006 mennessä.
|
|
24. By fax of 7 July 2006, the Commission sent the applicants, pursuant to Article 20(2) to (4) of the basic regulation, a final disclosure document setting out the essential facts and considerations on which the proposal to impose definitive anti-dumping duties was based.
|
24. Komissio lähetti kantajille 7.7.2006 faksitse perusasetuksen 20 artiklan 2–4 kohdan mukaisesti lopullisen ilmoituksen olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella oli päätetty ehdottaa lopullisten polkumyyntitullien asettamista.
|
|
25. In section H of that document, the Commission set out its considerations concerning the definitive anti-dumping measures which were proposed to the Council of the European Union. As regards the type of measures, the Commission explained, first, that undertakings given by producers not to sell at below the price level which would have eliminated the significant injury sustained by the Community industry did not constitute appropriate measures and, second, that it was appropriate to apply a delayed duty system (paragraphs 278 to 291 of the final disclosure document).
|
25. Lopullisen ilmoituksen H osassa komissio esitti näkemyksensä Euroopan unionin neuvostolle ehdotettavista lopullisista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä. Toimenpidetyyppien osalta komissio totesi ensiksi, että tuottajien sitoumukset olla myymättä tuotetta yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon poistavan hintatason alittavalla hinnalla eivät olleet asianmukaisia toimenpiteitä, ja toiseksi, että oli sovellettava DDS-järjestelmää (delayed duty system) (lopullisen ilmoituksen 278–291 kohta).
|
|
26. As regards the delayed duty system, the Commission observed that the volume of imports had had a significant injurious effect on the Community industry as from 1 January 2005, the date on which the quota regime lapsed (see paragraph 12 above). During the first quarter of 2005, which was included in the investigation period (see paragraph 1 7 above), the Community industry underwent, proportionally, the most significant decline during the period considered with respect to a number of economic indicators such as profitability, sales prices, market share, sales, employment and production. In those circumstances, the Commission paid special attention to the quantitative element of dumping practices in determining whether there was injury. It thus considered that only imports above a certain volume threshold were injurious and that, therefore, intervention in the form of ad valorem duties was not necessary to ensure fair competition. Therefore, anti-dumping duties should be applied only to quantities of imported products above certain annual volume thresholds. In the present case, such a delayed duty system would be adequate to remove the injury in so far as it would take the effect of the quota regime into consideration and would balance the concerns of the interested parties. The proposed anti-dumping duties should therefore apply to imports from China in excess of a threshold of 140 million pairs of shoes per annum. That volume reflected the Commission’s assessment on imports from China in 2005 and took account of the quantities imported in 2004 (paragraphs 285 to 287 and 291 of the final disclosure document).
|
26. DDS-järjestelmän osalta komissio totesi, että tuonnilla oli ollut merkittävä vahingollinen vaikutus yhteisön teollisuudenalaan 1.1.2005 lähtien, jolloin määrällisten kiintiöiden järjestelmän voimassaolo päättyi (ks. edellä 12 kohta). Vuoden 2005 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, jotka sisältyvät tutkimusajanjaksoon (ks. edellä 17 kohta), yhteisön teollisuudenala nimittäin heikentyi suhteellisesti eniten tarkastelujakson aikana useiden taloudellisten tekijöiden, kuten kannattavuuden, myyntihintojen, markkinaosuuksien, myynnin, työllisyyden ja tuotannon osalta. Näissä olosuhteissa komissio kiinnitti erityistä huomiota polkumyyntikäytäntöjen määrälliseen puoleen vahinkoa todetessaan. Se katsoi, että ainoastaan tietyn määrän ylittävä tuonti aiheutti vahinkoa ja että näin ollen arvotullien käyttöön ottaminen ei ollut tarpeen vilpittömän kilpailun olosuhteiden palauttamiseksi. Tämän vuoksi polkumyyntitulleja tuli soveltaa yksinomaan tietyn vuosittaisen määrän ylittäviin tuotteiden tuontimääriin. Käsiteltävänä olevassa asiassa tällainen DDS-järjestelmä on komission mukaan asianmukainen vahingon poistamiseksi sikäli kuin siinä otetaan huomioon määrällisten kiintiöiden järjestelmän vaikutukset ja saatetaan tasapainoon eri asianosaisten edut. Ehdotettuja polkumyyntitulleja oli näin ollen sovellettava tuontiin, joka ylittää raja-arvon, joka on 140 miljoonaa Kiinasta peräisin olevaa kenkäparia vuodessa. Tämä määrä heijastelee komission arviota Kiinasta peräisin olevasta tuonnista vuonna 2005, kun se otti huomioon vuonna 2004 tuodut määrät (lopullisen ilmoituksen 285–287 ja 291 kohta).
|
|
27. Therefore, the Commission proposed the imposition of a definitive anti-dumping duty, equal to the injury elimination level, on imports above the threshold of 140 million pairs of shoes per annum originating in China. That margin was fixed at the level of the underselling margin, namely 23% (paragraph 293 of the final disclosure document).
|
27. Komissio ehdotti lopullisen polkumyyntitullin, joka vastaa vahingon poistamiseksi tarvittavaa marginaalia, käyttöön ottamista tuontiin, joka ylittää raja-arvon, joka on 140 miljoonaa Kiinasta peräisin olevaa kenkäparia vuodessa. Tämän marginaalin tasoksi vahvistettiin prosenttimäärä, jolla viitehinta alittui, eli 23 prosenttia (lopullisen ilmoituksen 293 kohta).
|
|
28. The Commission invited the applicant to submit its comments on the final disclosure document by 17 July 2006.
|
28. Komissio pyysi kantajia toimittamaan huomautuksensa lopullisesta ilmoituksesta sille 17.7.2006 mennessä.
|
|
29. By letter of 28 July 2006, the Commission sent the applicants an additional final disclosure document. According to its first two paragraphs, the purpose of that document was to provide interested parties with information about a change with regard to the envisaged form of the definitive anti-dumping duties. The Commission’s Directorate General (DG) ‘Trade’ had considered the comments submitted by certain interested parties with regard to the originally envisaged delayed duty system (see paragraphs 25 to 27 above). By that document, the Commission gave up the idea of such a system. In its new approach, the Commission stated that the real materially injurious increase in imports took place in 2004 and until the end of the investigation period, and that 2005 had been the first year in which imports of footwear from China were no longer subject to a quota regime. Furthermore, the Commission established a volume of non‑materially injurious imports on the basis of imports originating in China and Vietnam in 2003, namely 109 million pairs of shoes. Under that new approach, the economic impact of that volume needed to be taken into consideration in establishing the injury elimination level. Consequently, first, the injury elimination level was lowered to take account of the volume of non-materially injurious imports and, secondly, definitive duties were applied as from the first pair of shoes imported. According to that methodology, which provides for four stages set out in that document, the Commission concluded, for imports from China, on the basis of the ‘lesser duty rule’, that a definitive anti-dumping duty equal to the level required to eliminate injury should be imposed, in this case 16.5%.
|
29. Komissio toimitti 28.7.2006 päivätyllä kirjeellä kantajille täydentävän lopullisen ilmoituksen. Tämän asiakirjan kahden ensimmäisen kohdan mukaan sen tarkoituksena oli tiedottaa asianosaisille muutoksesta ehdotettavien lopullisten polkumyyntitullien mallin suhteen. Komission kauppapääosasto oli tutkinut tiettyjen asianosaisten huomautukset alun perin suunnitellusta DDS-järjestelmästä (ks. edellä 25–27 kohta). Tällä asiakirjalla komissio hylkäsi ajatuksen tällaisesta järjestelmästä. Uuden lähestymistapansa puitteissa komissio korosti, että tuonti lisääntyi varsinaisesti vahingoittavalla tavalla vuoden 2004 aikana tutkimusajanjakson loppuun saakka ja että vuosi 2005 oli ensimmäinen vuosi, jonka aikana Kiinasta peräisin olevien jalkineiden tuontiin ei enää sovellettu määrällisten kiintiöiden järjestelmää. Lisäksi komissio totesi vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin määrän tukeutuen Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevaan tuontiin vuonna 2003 eli 109 miljoonaan kenkäpariin. Tämän uuden lähestymistavan mukaisesti tämän määrän taloudelliset vaikutukset piti ottaa huomioon määritettäessä vahingon poistamiseksi tarvittavaa tasoa. Ensinnäkin vahingon poistamiseksi tarvittavaa tasoa alennettiin vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin määrän huomioon ottamiseksi ja toiseksi lopullisia tulleja sovellettiin ensimmäisestä tuodusta kenkäparista lähtien. Tämän menetelmän mukaan, johon sisältyvät tässä asiakirjassa esitetyt neljä vaihetta, komissio määräsi Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta ”pienemmän tullin säännön” perusteella lopullisen polkumyyntitullin, jonka suuruus vastaa tasoa, joka tarvitaan vahingon poistamiseksi, eli tässä tapauksessa 16,5 prosenttia.
|
|
30. In order to formalise that new proposal, the Commission annexed to its letter of 28 July 2006 the paragraphs which were to be included in the new section H of the final disclosure document and replace those in the corresponding section of the original final disclosure document (see paragraph 25 above). The Commission stated, in the paragraphs 278 and 279 which were to be included in the new section H of the final disclosure document, that only imports above a certain volume threshold prior to the lapsing of the quota regime could cause material injury so that the injury threshold determined on the basis of the results of the investigation period had to reflect the fact that certain import quantities had not caused such material injury. Consequently, the non-materially injurious import quantities had to be reflected in the injury elimination levels. In paragraph 280 of that document, the Commission set out the methodology which had been used.
|
30. Tämän uuden ehdotuksen virallistamista varten komissio liitti 28.7.2006 päivättyyn kirjeeseen kohdat, joiden oli tarkoitus sisältyä lopullisen ilmoituksen uuteen H osaan ja korvata tämän ilmoituksen vastaavassa osassa esitetyt kohdat (ks. edellä 25 kohta). Komissio totesi 278 ja 279 kohdassa, joiden oli tarkoitus sisältyä lopullisen ilmoituksen uuteen H osaan, että ainoastaan tuonti, joka ylittää tietyn määrän ennen määrällisten kiintiöiden järjestelmän voimassaolon päättymistä, voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa, vaikka määritettäessä vahingon poistamiseksi tarvittavaa tasoa tutkimusajanjakson tulosten perusteella oli otettava huomioon se, että tietyt tuontimäärät eivät olleet aiheuttaneet vahinkoa. Tämän vuoksi määrät, jotka eivät aiheuttaneet merkittävää vahinkoa, oli otettava huomioon määritettäessä vahingon poistamiseksi tarvittavaa tasoa. Lopullisen ilmoituksen 280 kohdassa komissio esitteli käyttöön otetun menetelmän.
|
|
31. The Commission invited the applicants to submit their comments on the final disclosure document by 2 August 2006. The applicants submitted their comments on that date.
|
31. Komissio pyysi kantajia toimittamaan sille huomautuksensa täydentävästä lopullisesta ilmoituksesta 2.8.2006 mennessä. Kantajat esittivät huomautuksensa mainittuna päivänä.
|
|
32. On 5 October 2006, the Council adopted Regulation (EC) No 1472/2006 imposing a definitive anti-dumping duty and collecting definitely the provisional duty imposed on imports of certain footwear with uppers of leather originating in the People’s Republic of China and Vietnam (OJ 2006 L 275, p. 1) (‘the contested regulation’). By the contested regulation, the Council imposed a definitive anti-dumping duty on imports of footwear with uppers of leather or composition leather, excluding sports footwear, STAF, slippers and other indoor footwear and footwear with a protective toecap, originating in China and falling within a number of combined nomenclature codes (Article 1 of the contested regulation). The rate of the definitive anti-dumping duty applicable, before duty, to the net free-at-Community-frontier price was established, for footwear produced by the applicants, at 16.5%. Pursuant to Article 3 of the contested regulation, the contested regulation was to remain in force for a period of two years.
|
32. Neuvosto antoi 5.10.2006 asetuksen (EY) N:o 1472/2006 lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 275, s. 1; jäljempänä riidanalainen asetus). Riidanalaisen asetuksen nojalla neuvosto otti käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jota sovelletaan tuotaessa Kiinasta peräisin olevia jalkineita, joiden päälliset ovat nahkaa tai tekonahkaa, lukuun ottamatta useisiin CN-koodeihin kuuluvia urheilujalkineita, STAF-jalkineita, tohveleita ja muita sisäjalkineita sekä jalkineita, joissa on suojaava kärjys (riidanalaisen asetuksen 1 artikla). Kantajien valmistamien jalkineiden osalta vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavaksi lopulliseksi polkumyyntitulliksi vahvistettiin 16,5 prosenttia. Riidanalaisen asetuksen 3 artiklan mukaan tämä tulli oli voimassa kahden vuoden ajan.
|
|
33. The Council dealt with the questions connected with the claims of a number of companies to be granted MET, on which the Commission had not ruled, at recitals 60 to 65 to the contested regulation.
|
33. Neuvosto käsitteli riidanalaisen asetuksen 60–65 perustelukappaleessa useiden yhtiöiden markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman saamista koskeviin hakemuksiin liittyviä kysymyksiä, joihin komissio ei ollut ottanut kantaa.
|
|
34. According to those recitals, the fact that the Commission did not respond individually to each MET claim submitted to it does not constitute a breach of the basic regulation. It is, on the contrary, consistent with Article 17 of that regulation. The sampling methodology provided for in that article also applies where a high number of companies concerned request MET or IT. In the present case, the exceptionally high number of claims by the companies concerned left the administration with no alternative other than to examine only those from the companies which were part of the sample in order to balance necessities resulting from an as individualised as possible case assessment within the margin of mandatory deadlines. That entailed the application to all non-sampled companies of the weighted average margin resulting from the undertakings in the sample. It follows that the complaints formulated during the administrative procedure, according to which the dumping calculation is not representative, must also be rejected.
|
34. Näiden perustelukappaleiden mukaan se, ettei komissio vastannut yksilöllisesti jokaiseen sille tältä osin tehtyyn hakemukseen, ei merkitse perusasetuksen rikkomista. Tämä on päinvastoin sen 17 artiklan mukaista. Tässä artiklassa tarkoitettua otantatekniikkaa sovelletaan myös tilanteessa, jossa huomattava määrä kyseessä olevia yrityksiä hakee markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua. Käsiteltävänä olevassa asiassa kyseessä olevien yritysten esittämien hakemusten poikkeuksellisen suuri määrä ei jättänyt hallinnolle muuta mahdollisuutta kuin tutkia yksinomaan otokseen kuuluneiden yritysten hakemukset voidakseen sovittaa yhteen mahdollisimman yksilöllisen analyysin vaatimukset ja pakollisten määräaikojen noudattamisen. Tämä edellytti sitä, että kaikkiin otokseen kuulumattomiin yrityksiin sovellettiin otokseen kuuluneiden yritysten osalta määritetyn polkumyyntimarginaalin painotettua keskiarvoa. Tästä seuraa, että hallinnollisen menettelyn aikana esitetyt väitteet, joiden mukaan polkumyynnin laskelma ei ollut edustava, oli myös hylättävä.
|
|
35. Those considerations also applied to claims for IT.
|
35. Kyseisten perustelukappaleiden mukaan nämä toteamukset pätevät myös yksilöllisen kohtelun saamista koskeviin hakemuksiin.
|
|
36. As regards the level of duties necessary to eliminate the injury caused by imports from China, the Council stated at recitals 296 to 301 to the contested regulation, reiterating paragraphs 275 to 280 of the new section H of the final disclosure document attached as an annex to the additional final disclosure document (see paragraph 30 above), that it was appropriate to take account of the particularities of the present proceeding and in particular of the fact that a quota regime had been in force until 1 January 2005. As that quota regime had prevented any material injury being caused to the Community industry, whereas the increase in imports after the lapse of that regime had had a particularly decisive injurious effect on the Community industry, the Council considered that only imports above a certain volume before the lapsing of the quota regime could cause injury. Consequently, the injury threshold determined on the basis of the results of the investigation period had to take into account the fact that certain import quantities had not caused such material injury. That operation, which was based on the value of import volumes in 2003, led, for imports from China, to an injury threshold of 16.5%, whereas a threshold of 23% would have been applied, according to recital 295 to the contested regulation, if the Council had not taken account of the particularities of the present case.
|
36. Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseksi tarvittavan tullien tason osalta neuvosto toisti riidanalaisen asetuksen 296–301 perustelukappaleessa lopullisen ilmoituksen uuteen H osaan sisältyvän ja täydentävään lopulliseen ilmoitukseen liitetyn 275–280 kohdan (ks. edellä 30 kohta) ja totesi, että oli otettava huomioon käsiteltävänä olevan asian erityispiirteet ja erityisesti se, että määrällisten kiintiöiden järjestelmä oli voimassa 1.1.2005 saakka. Määrällisten kiintiöiden järjestelmä oli estänyt yhteisön teollisuudenalaa kärsimästä merkittävää vahinkoa, kun taas tuonnin lisääntyminen tämän järjestelmän voimassaolon päättymisen jälkeen aiheutti erityisen huomattavaa vahinkoa, minkä perusteella neuvosto katsoi, että ainoastaan tietyn määrän ennen kiintiöiden poistamista ylittänyt tuonti saattoi aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Tämän vuoksi tutkimusajanjakson tulosten perusteella määritetyssä vahinkokynnyksessä piti ottaa huomioon se, että tietyt tuontimäärät eivät olleet aiheuttaneet merkittävää vahinkoa. Tämän vuonna 2003 toteutuneen tuonnin arvoon perustuneen toimenpiteen tuloksena Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta vahinkokynnykseksi vahvistettiin 16,5 prosenttia 23 prosentin kynnyksen sijasta, jota riidanalaisen asetuksen 295 perustelukappaleen mukaan olisi sovellettu, jos neuvosto ei olisi ottanut huomioon käsiteltävänä olevan asian erityispiirteitä.
|
|
Procedure and forms of order sought
|
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
|
|
37. By applications lodged at the Registry of the Court on 21 December 2006, the applicants brought the present actions.
|
37. Kantajat nostivat nämä kanteet ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 21.12.2006 jättämillään kannekirjelmillä.
|
|
38. By documents lodged at the Court Registry on 2 April 2007, the Commission sought leave to intervene in the present cases in support of the form of order sought by the Council. By letters of 4 October 2007, the Commission informed the Court that it waived the right to lodge a statement in intervention, but that it would take part in the hearings.
|
38. Komissio pyysi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 2.4.2007 toimittamillaan väliintulohakemuksilla saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen neuvoston vaatimuksia. Komissio ilmoitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle 4.10.2007 päivätyillä kirjeillä, että se luopuu esittämästä väliintulokirjelmää mutta osallistuu istuntoon.
|
|
39. By documents lodged at the Court Registry on 5 April 2007, CEC sought leave to intervene in the present cases in support of the form of order sought by the Council.
|
39. CEC pyysi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 5.4.2007 toimittamillaan väliintulohakemuksilla saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen neuvoston vaatimuksia.
|
|
40. By documents lodged at the Court Registry on 13 April 2007, the Provincia di Ascoli Piceno (Italy), the Comune di Monte Urano (Italy), BA.LA. di Lanciotti Vittorio & C. Sas and 16 other Italian footwear-producing companies listed in the Annex sought leave to intervene in the present cases in support of the form of order sought by the Council.
|
40. Provincia di Ascoli Piceno (Italia), Comune di Monte Urano (Italia), BA.LA. di Lanciotti Vittorio & C. Sas ja kuusitoista muuta italialaista jalkineiden valmistajaa, joiden nimet mainitaan liitteessä, pyysivät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 13.4.2007 toimittamillaan väliintulohakemuksilla saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen neuvoston vaatimuksia.
|
|
41. By order of 4 September 2007, the President of the Second Chamber of the Court granted the applications for leave to intervene lodged by the Commission and CEC and also by BA.LA. di Lanciotti Vittorio & C. and the other 16 Italian footwear-producing companies (‘the Italian producers’). However, the applications of the Provincia di Ascoli Piceno and the Comune di Monte Urano were dismissed.
|
41. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja hyväksyi 4.9.2007 antamallaan määräyksellä komission ja CEC:n sekä BA.LA. di Lanciotti Vittorio & C:n ja kuudentoista muun italialaisen jalkineiden valmistajan (jäljempänä italialaiset valmistajat) väliintulohakemuksen. Sen sijaan Provincia di Ascoli Picenon ja Comune di Monte Uranon väliintulohakemukset hylättiin.
|
|
42. As the composition of the Chambers of the Court had been altered, the Judge-Rapporteur was assigned to the Eighth Chamber, to which the present cases were therefore assigned.
|
42. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoa muutettiin, esittelevä tuomari määrättiin kahdeksanteen jaostoon, jonka käsiteltäväksi käsiteltävänä olevat asiat tämän vuoksi siirrettiin.
|
|
43. By applications lodged at the Registry of the Court of Justice on 4 October 2007, the Provincia di Ascoli Piceno and the Comune di Monte Urano lodged an appeal under the first paragraph of Article 57 of the Statute of the Court of Justice, seeking to have the order of 4 September 2007 set aside in so far as it dismissed their applications to intervene. By two orders of 25 January 2008 in Case C‑463/07 P(I) and Case C-462/07 P(I) Provincia di Ascoli Piceno and Comune di Monte Urano v Council , not published in the ECR, the President of the Court of Justice dismissed those appeals.
|
43. Yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 4.10.2007 toimittamillaan muutoksenhakukirjelmillä Provincia di Ascoli Piceno ja Comune di Monte Urano tekivät yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 57 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla valituksen, jolla ne vaativat 4.9.2007 annetun määräyksen kumoamista siltä osin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi niiden väliintulohakemukset. Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti hylkäsi nämä valitukset yhdistetyissä asioissa C-463/07 P(I) ja C-462/07 P(I), Provincia di Ascoli Piceno ja Comune di Monte Urano vastaan neuvosto, 25.1.2008 antamallaan kahdella määräyksellä (ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
|
|
44. CEC and the Italian producers lodged their statements in intervention on 15 and 18 October 2007 respectively.
|
44. CEC toimitti väliintulokirjelmänsä 15.10.2007, ja italialaiset valmistajat toimittivat väliintulokirjelmänsä 18.10.2007.
|
|
45. By order of 8 January 2009, the President of the Eighth Chamber of the Court decided, after hearing the parties, to join Cases T‑407/06 and T‑408/06 for the purposes of the oral procedure and the judgment, in accordance with Article 50 of the Court’s Rules of Procedure.
|
45. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kahdeksannen jaoston puheenjohtaja päätti 8.1.2009 antamallaan määräyksellä asianosaisia kuultuaan yhdistää asiat T-407/06 ja T‑408/06 suullista käsittelyä ja tuomion antamista varten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 50 artiklan mukaisesti.
|
|
46. Upon hearing the report of the Judge-Rapporteur, the Court decided to open the oral procedure.
|
46. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätti esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn.
|
|
47. The parties presented oral argument and replied to the questions put by the Court at the hearing on 11 February 2009.
|
47. Asianosaisten lausumat ja niiden vastaukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 11.2.2009 pidetyssä istunnossa.
|
|
48. The applicants claim that the Court should:
|
48. Kantajat vaativat, että
|
|
– annul the contested regulation in so far as it concerns the applicants;
|
– riidanalainen asetus kumotaan niitä koskevin osin
|
|
– order the Council to pay the costs;
|
– neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut
|
|
– order the interveners to bear their own costs.
|
– väliintulijat velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.
|
|
49. The Council contends that the Court should:
|
49. Neuvosto vaatii, että
|
|
– dismiss the actions as inadmissible or unfounded;
|
– kanteet jätetään tutkimatta tai hylätään perusteettomina
|
|
– order the applicants to pay the costs.
|
– kantajat velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
|
|
50. The Commission claims that the Court should dismiss the actions.
|
50. Komissio vaatii, että kanteet hylätään.
|
|
51. CEC and the Italian producers claim that the Court should:
|
51. CEC ja italialaiset valmistajat vaativat, että
|
|
– dismiss the actions;
|
– kanteet hylätään
|
|
– order the applicants to pay the costs.
|
– kantajat velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
|
|
Law
|
Oikeudellinen arviointi
|
|
52. In support of their actions, the applicants raise seven pleas in law, alleging:
|
52. Kanteidensa tueksi kantajat esittävät seitsemän kanneperustetta, joiden mukaan
|
|
– breach of Article 2(7)(b) and (c) of the basic regulation and of the principle of equal treatment;
|
– perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohtaa on rikottu ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu
|
|
– breach of Article 9(5) of the basic regulation;
|
– perusasetuksen 9 artiklan 5 kohtaa on rikottu
|
|
– breach of the principle of protection of legitimate expectations;
|
– luottamuksesuojan periaatetta on loukattu
|
|
– breach of the rights of the defence, breach of the obligation to state reasons and of the right to proper judicial protection;
|
– puolustautumisoikeuksia on loukattu, perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan on loukattu
|
|
– incorrect calculation of their dumping margin;
|
– niiden polkumyyntimarginaali on laskettu virheellisesti
|
|
– breach of Article 20 of the basic regulation, breach of the rights of the defence and failure to state reasons concerning the injury sustained by the Community industry;
|
– perusasetuksen 20 artiklaa on rikottu, puolustautumisoikeuksia on loukattu ja perustelut ovat puutteelliset yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon osalta
|
|
– error of law and manifest error of assessment concerning the injury caused to the Community industry.
|
– yhteisön tuotannonalalle aiheutetun vahingon osalta on tehty oikeudellinen virhe ja ilmeinen arviointivirhe.
|
|
53. By their first three pleas and by the fifth plea the applicants maintain that the Commission made various errors of law in so far as it refused to grant them MET or IT, without examining their MET/IT claims.
|
53. Kolmella ensimmäisellä sekä viidennellä kanneperusteellaan kantajat väittävät, että komissio on tehnyt useita oikeudellisia virheitä, kun se kieltäytyi myöntämästä niille markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua tutkimatta kuitenkaan niiden tätä koskevaa hakemusta.
|
|
54. All those pleas will be examined together below.
|
54. Kaikki nämä kanneperusteet tutkitaan yhdessä seuraavaksi.
|
|
The first three pleas and the fifth plea, alleging breach of Articles 2(7)(b) and (c) and 9(5) of the basic regulation, breach of the principle of equal treatment and of the principle of protection of legitimate expectations and incorrect calculation of the applicants’ dumping margin
|
Kolme ensimmäistä kanneperustetta sekä viides kanneperuste, joiden mukaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohtaa ja 9 artiklan 5 kohtaa on rikottu, yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta on loukattu ja kantajien polkumyyntimarginaali on laskettu virheellisesti
|
|
Arguments of the parties
|
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
|
|
55. The applicants claim that the provisions of Article 2(7)(b) and (c) of the basic regulation do not permit Article 17 of that regulation to be used to deny an exporter the right to lodge a MET claim and to have it examined by the Commission.
|
55. Kantajat väittävät, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan säännöksissä ei anneta mahdollisuutta vedota perusasetuksen 17 artiklaan sen tueksi, että viejältä evätään oikeus esittää hakemus markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman saamiseksi ja saada komissio tutkimaan tämä hakemus.
|
|
56. That follows, first of all, from a literal interpretation of Article 2(7) of the basic regulation. According to the wording of that provision, a MET claim must be submitted by and examined with respect to each individual producer and the Community institutions are required to respond, on the basis of the evidence submitted by the applicant, to the question whether the applicant satisfies the relevant criteria. Article 17 of the basic regulation makes no exception in that regard. Thus, the Council has no power to determine the dumping margin or deal with questions relating to injury without having first decided on the MET claims.
|
56. Tämä seuraa kantajien mukaan ensinnäkin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan sanamuodon mukaisesta tulkinnasta. Tämän säännöksen sanamuodon mukaan nimittäin kunkin valmistajan on esitettävä hakemus markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman saamiseksi ja tämä hakemus on tutkittava erikseen kunkin valmistajan osalta ja yhteisön toimielinten on vastattava hakemuksen tekijän esittämien todisteiden perusteella siihen, täyttääkö tämä asiassa sovellettavat kriteerit eikä perusasetuksen 17 artiklassa säädetä tätä koskevasta poikkeuksesta. Neuvostolla ei siis ole toimivaltaa vahvistaa polkumyyntimarginaalia eikä käsitellä vahinkoa koskevia kysymyksiä ennen kuin se on lausunut markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa koskevista hakemuksista.
|
|
57. That approach is confirmed by considerations linked with the legislative history of Article 2(7)(b) and (c) of the basic regulation, and also with the objective of that provision, which is the individual examination of the conduct and operating conditions of the various undertakings in light of the economic reforms achieved in China. The ‘MET/IT claim form’ confirms that the Commission is required to examine that claim and makes no provision for any exception in that regard.
|
57. Tämän lähestymistavan vahvistavat kantajien mukaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan esitöihin liittyvät huomiot sekä tämän säännöksen tarkoitus, joka on eri yritysten käyttäytymisen ja toimintaedellytysten yksilöllinen tutkinta Kiinassa toteutettujen taloudellisten uudistusten valossa. ”Markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun hakulomakkeessa” vahvistetaan komission velvollisuus tutkia tällainen hakemus ilman, että siinä olisi mainittu tätä koskevia poikkeuksia.
|
|
58. The Council’s position is also contrary to the case-law, which has already confirmed, first, that MET can be granted only to exporters who have made a claim and meet the relevant conditions and, second, that the result of the analysis of that claim cannot be applied more generally. The case-law has also confirmed that the procedure for the grant of MET is separate from the procedure concerning the adoption of definitive anti-dumping duties and that the institutions are required to carry out an individual examination of each application for MET. In the present case, however, the applicants do not even have the opportunity to challenge the findings of the institutions on the question whether they satisfy the conditions for the grant of MET.
|
58. Kantajien mukaan neuvoston kanta on lisäksi sen oikeuskäytännön vastainen, jossa on jo todettu ensinnäkin, että markkinataloudessa toimivan yrityksen asema voidaan myöntää ainoastaan viejille, jotka ovat tehneet hakemuksen ja jotka täyttävät merkitykselliset edellytykset, ja toiseksi, että tämän hakemuksen analyysin tulosta ei voida soveltaa yleisemmin. Oikeuskäytännössä on niiden mukaan vahvistettu myös, että markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman myöntämismenettely on erillinen menettelystä, jossa päätetään lopullisista polkumyyntitulleista, ja että toimielimillä on velvollisuus tutkia yksilöllisesti jokainen tämän aseman myöntämistä koskeva hakemus. Käsiteltävänä olevassa asiassa kantajilla ei ollut edes mahdollisuutta riitauttaa toimielinten arviota siitä, täyttivätkö ne markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman saamisen edellytykset.
|
|
59. The applicants’ analysis is also supported by the administrative practice of the institutions, since they have never refused to examine an MET claim, even where there was a large number of claimants and in spite of the use of sampling.
|
59. Kantajien mukaan niiden analyysin puolesta puhuu myös toimielinten hallinnollinen käytäntö, jonka mukaan toimielimet eivät ole milloinkaan jättäneet tutkimatta markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa koskevaa hakemusta, vaikka hakijoiden määrä on ollut merkittävä ja huolimatta otantatekniikan käyttämisestä.
|
|
60. Likewise, the principle of equal treatment requires that the institutions examine all MET claims and not only those submitted by the sampled companies. There can be no objective justification for that ‘discrimination’ and Article 17 of the basic regulation cannot be used to permit such unequal treatment of the operators concerned. On the contrary, the case-law has precluded the possibility of using sampling for the purpose of deciding on MET/IT applications. Furthermore, contrary to the Council’s contentions, the representativeness of the sample is compromised where it is constituted in a manner that disregards the percentage of Chinese operators eligible for MET.
|
60. Kantajien mukaan myös yhdenvertaisen kohtelun periaate edellyttää, että toimielimet tutkivat kaikki markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa koskevat hakemukset eivätkä yksinomaan otokseen kuuluvien yritysten tekemiä hakemuksia. Millään objektiivisella syyllä ei voida perustella tätä ”syrjintää” eikä perusasetuksen 17 artiklaa voida soveltaa siten, että tällainen kyseessä olevien toimijoiden epäyhdenvertainen kohtelu sallittaisiin. Päinvastoin oikeuskäytännössä on kantajien mukaan suljettu pois mahdollisuus käyttää otantatekniikkaa markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten ratkaisemiseksi. Lisäksi toisin kuin neuvosto väittää, otoksen muodostaminen ilman käsitystä sellaisten kiinalaisten toimijoiden prosenttiosuudesta, jotka ansaitsevat markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman, vaarantaa otoksen edustavuuden.
|
|
61. Thus, where sampling is used, the institutions must apply to non-sampled companies which have been granted MET/IT the weighted average dumping margin established for the sampled companies which have been granted MET or IT, as appropriate. That operation, which would no t entail the calculation of an individual dumping margin for each non-sampled exporter which has been granted MET, would not give rise to any administrative burden that the Council would be unable to bear.
|
61. Kantajien mukaan toimielinten on otantatekniikkaa käyttäessään sovellettava otokseen kuulumattomiin yrityksiin, joiden hakemus markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun saamiseksi on hyväksytty, otokseen kuuluvien yritysten, joille on myönnetty markkinataloudessa toimivan yrityksen asema tai tapauskohtaisesti yksilöllinen kohtelu, osalta määritettyjen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa. Kantajien mukaan tämä toimenpide, joka ei edellytä yksilöllisen polkumyyntimarginaalin laskemista kullekin otokseen kuulumattomalle viejälle, joka on saanut markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman, ei aiheuta hallinnollista rasitusta, josta neuvosto ei pystyisi suoriutumaan.
|
|
62. By contrast, the effect of the methodology applied by the institutions was to treat all non-sampled operators in the same way without distinguishing between those which merited MET and those which did not.
|
62. Sen sijaan toimielinten soveltaman menetelmän seurauksena on kantajien mukaan se, että kaikkia otokseen kuulumattomia yrityksiä kohdellaan samalla tavalla tekemättä eroa niiden yritysten, jotka ansaitsevat markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman, ja niiden yritysten välillä, jotka eivät sitä ansaitse.
|
|
63. Those arguments and points also apply to IT claims under Article 9(5) of the basic regulation. The applicants submitted a claim for IT in case their MET claim was rejected. Article 9(5) of the basic regulation sets out specific criteria against which claims must be assessed by the Commission. However, the Commission examined only the IT claims submitted by the sampled exporters, without informing the applicants in advance that it proposed to do so.
|
63. Nämä perustelut ja toteamukset pätevät kantajien mukaan myös perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisten yksilöllisen kohtelun saamista koskevien hakemusten osalta. Kantajat esittivät omien sanojensa mukaan yksilöllistä kohtelua koskevan hakemuksen siltä varalta, että niiden markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa koskeva hakemus hylättäisiin. Tässä säännöksessä asetetaan erityiset kriteerit, joiden valossa komission on arvioitava hakemuksia. Komissio tutki kuitenkin ainoastaan otokseen kuuluvien viejien tekemät yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset ilmoittamatta tästä etukäteen kantajille.
|
|
64. The applicants contend that a literal and teleological analysis of Article 9(5) of the basic regulation, the principle of equal treatment and past administrative practice argue in favour of their submission.
|
64. Kantajat katsovat, että perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan sanamuodon ja tarkoituksen mukainen tulkinta, yhdenvertaisen kohtelun periaate ja aiempi hallinnollinen käytäntö puhuvat niiden esittämien toteamusten puolesta.
|
|
65. In case the Court should reject the first two pleas, the applicants claim that, by not examining their MET/IT claims, the institutions breached the principle of legitimate expectations. The notice of initiation invited the applicants, and all the exporters concerned, to submit MET/IT claims within a specified time-limit and stated that, for producers whose applications were accepted, the determination of normal value would be made in accordance with Article 2(7)(b) of the basic regulation. According to the applicants, the Commission could not therefore amend its position retroactively and refuse to examine properly-submitted claims. Furthermore, in the notice of initiation the Commission envisaged implementing separate provisions and procedures for sampling and examining the MET/IT claims. The ‘MET/IT claim form’ states unambiguously that every claim will be examined.
|
65. Siltä varalta, että unionin yleinen tuomioistuin hylkäisi kaksi ensimmäistä kanneperustetta, kantajat väittävät, että kun toimielimet eivät tutkineet niiden markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevia hakemuksia, ne loukkasivat luottamuksensuojan periaatetta. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa pyydettiin kantajia ja kaikkia viejiä, joita asia koskee, esittämään markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset tietyssä määräajassa ja todettiin, että niiden tuottajien osalta, joiden hakemus hyväksytään, normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kantajien mukaan komissio ei siis voinut muuttaa kantaansa taannehtivasti ja kieltäytyä tutkimasta asianmukaisesti esitettyjä hakemuksia. Lisäksi komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikeensa panna täytäntöön erilliset säännökset ja menettelyt otannan toteuttamiseksi ja markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten tutkimiseksi. ”Markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun hakulomakkeessa” todetaan kantajien mukaan yksiselitteisesti, että kaikki hakemukset tutkitaan.
|
|
66. According to the applicants, it was therefore incumbent on the institutions to notify the exporters concerned that they proposed to alter the procedures which had long been followed. In the absence of such notification, the applicants had a legitimate expectation that the Commission would examine their MET/IT claims and that the Council would proceed as described at paragraph 61 above. In those circumstances, the applicants were also deprived of the opportunity to argue their case on the merits of their claim during the administrative procedure and also of the opportunity to challenge the assessment of the institutions before the Community judicature. Considerations of administrative convenience cannot override the applicants’ assessment.
|
66. Näin ollen toimielinten asiana oli kantajien mukaan ilmoittaa kyseessä oleville viejille pitkään noudatettujen menettelyiden muuttamisesta. Koska tällaista ilmoitusta ei tehty, kantajat saattoivat laillisesti odottaa, että komissio tutkii niiden esittämät markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset ja että neuvosto toimii edellä 61 kohdassa kuvatulla tavalla. Näissä olosuhteissa kantajilla ei ollut omien sanojensa mukaan mahdollisuutta esittää kantaansa hakemuksen perusteltavuudesta hallinnollisen menettelyn aikana eikä myöskään kyseenalaistaa toimielinten tätä koskevaa arviointia yhteisöjen tuomioistuimissa. Hallinnolliseen tarkoituksenmukaisuuteen liittyvät seikat eivät kantajien mukaan voi kyseenalaistaa niiden arviota.
|
|
67. Lastly, the applicants contend that, by applying Article 17 of the basic regulation instead of Article 2(7) and Article 9(5) of that regulation, the Council departed from its previous practice and made an incorrect calculation of the dumping margin. According to that practice, the weighted average margin of operators in the sample which had been granted MET or IT was applied to operators not included in the sample which had been granted MET or IT. On the basis of that methodology, the applicants ought to have received the dumping margin of Foshan City Nanhai Golden Step Industrial Co., Ltd (‘Golden Step’), a sampled company which was granted MET. In the present case, a dumping margin of 28.9% was applied to the applicants, corresponding to the weighted average margin of sampled companies whose MET/IT applications were rejected, that is to say, without taking account of the 9.7% margin calculated for Golden Step. Even on the assumption that the Council was correct to intend to apply to all companies not included in the sample the weighted average margin of sampled companies, it did not do so in this case.
|
67. Kantajat katsovat lopuksi, että soveltaessaan perusasetuksen 17 artiklaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan ja 9 artiklan 5 kohdan sijasta neuvosto poikkesi aiemmasta käytännöstään ja laski polkumyyntimarginaalin virheellisesti. Tämän käytännön mukaan otokseen kuuluvien yritysten, joille on myönnetty markkinataloudessa toimivan yrityksen asema tai yksilöllinen kohtelu, osalta määritettyjen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa sovellettiin otokseen kuulumattomiin yrityksiin, jotka olivat saaneet saman aseman tai joita kohdeltiin yksilöllisesti. Tämän menetelmän mukaan kantajiin olisi pitänyt soveltaa otokseen kuuluvan yrityksen, jolle on myönnetty markkinataloudessa toimivan yrityksen asema, Foshan City Nanhai Golden Step Industrial Co., Ltd:n (jäljempänä Golden Step) polkumyyntimarginaalia. Käsiteltävänä olevassa asiassa kantajiin sovellettiin kuitenkin 28,9 prosentin polkumyyntimarginaalia, joka vastaa otokseen kuuluviin yrityksiin, joiden markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset on hylätty, sovellettujen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa eli jossa ei ole otettu huomioon Golden Stepin osalta laskettua 9,7 prosentin marginaalia. Vaikka näin ollen oletettaisiin, että neuvosto on oikeutetusti halunnut soveltaa kaikkiin otokseen kuulumattomiin yrityksiin otokseen kuuluvien yritysten osalta määritettyjen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa, se ei kuitenkaan tehnyt näin käsiteltävänä olevassa asiassa.
|
|
68. The Council points out, first of all, that the review by the Community judicature of the assessments made by the Community institutions in relation to trade defence measures against dumped imports must be limited to verifying whether the relevant procedural rules have been complied with, whether the facts on which the contested choice is based have been accurately stated and whether there has been a manifest error of assessment of those facts or a misuse of powers.
|
68. Neuvosto huomauttaa heti aluksi, että yhteisöjen tuomioistuinten arviointeihin, joita yhteisön toimielimet tekevät polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia vastaan toteutettavien kauppapoliittisten suojatoimenpiteiden osalta, kohdistaman valvonnan on kohdistuttava vain siihen, että menettelysääntöjä on noudatettu, että riidanalaisen ratkaisun perustana olleet tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, ettei näitä tosiseikkoja ole arvioitu ilmeisen virheellisesti tai ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin.
|
|
69. Next, the Council observes that the grant of MET or IT is not an end in itself but a step in the calculation of the dumping margin. The institutions therefore used sampling not in order to decide on the MET/IT claims but in order to determine the exporters’ dumping margins, an approach permitted by Article 17 of the basic regulation. Accordingly, the allegation that the basic regulation contains no provision that allows sampled exporters to be treated differently from non‑sampled exporters must be rejected.
|
69. Tämän jälkeen neuvosto huomauttaa, että markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun myöntäminen ei ole itsenäinen tavoite vaan polkumyyntimarginaalin laskennan vaihe. Toimielimet eivät näin ollen käyttäneet otantatekniikkaa markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten ratkaisemiseksi vaan määrittääkseen viejien polkumyyntimarginaalin, ja tämä lähestymistapa sallitaan perusasetuksen 17 artiklassa. Tämän vuoksi väite, jonka mukaan perusasetus ei sisällä säännöstä, jossa sallittaisiin se, että otokseen kuuluvia viejiä kohdellaan eri tavalla kuin otokseen kuulumattomia viejiä, on hylättävä.
|
|
70. As regards the procedure followed, the Council explains that when the institutions use sampling of exporters from non-market economy countries, they investigate the individual situation of each sampled exporter and, where appropriate, examine that exporter’s MET/IT claim. As concerns non-sampled exporters, the institutions apply to them the weighted average dumping margin determined for the sampled parties (in the present case 28.9%). However, the non-sampled exporters can submit the information necessary for the calculation of an individual dumping margin, as provided for in Article 17(3) of the basic regulation. That provision leaves a broad discretion to the institutions in that regard, since they are not required to examine those requests where the number of exporters or producers is so large that individual examinations would be unduly burdensome and would prevent completion of the investigation in good time. It follows that the grant of MET to a non-sampled exporter has no impact on that exporter’s situation where the Commission decides not to calculate an individual dumping margin for it pursuant to Article 17(3) of the basic regulation.
|
70. Noudatetun menettelyn osalta neuvosto toteaa, että kun toimielimet käyttävät otosta sellaisten maiden viejistä, joissa ei ole markkinataloutta, ne tutkivat kunkin otokseen kuuluvan viejän yksilöllistä tilannetta ja mahdollisesti tutkivat viejän tekemän hakemuksen. Otokseen kuulumattomiin viejiin toimielimet soveltavat otoksen muodostavien osapuolten osalta määritettyjen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa (käsiteltävässä asiassa 28,9 %). Otokseen kuulumattomat viejät voivat neuvoston mukaan kuitenkin esittää tiedot, jotka ovat tarpeen yksilöllisen polkumyyntimarginaalin laskemiseksi niiden osalta, perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdassa säädetyissä olosuhteissa. Viimeksi mainitussa säännöksessä jätetään toimielimille tältä osin laaja harkintavalta, sillä niiden ei tarvitse tutkia näitä hakemuksia, jos viejiä tai tuottajia on niin paljon, että yksilölliset tarkastelut hankaloittaisivat tehtävää kohtuuttomasti ja estäisivät tutkimuksen loppuun saattamisen hyvissä ajoin. Tästä seuraa neuvoston mukaan, että markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman myöntäminen viejälle, joka ei kuulu otokseen, ei vaikuta millään tavalla tämän viejän tilanteeseen, kun komissio päättää olla laskematta sen osalta yksilöllistä polkumyyntimarginaalia perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
|
|
71. In the present case, 141 Chinese exporters and 73 Vietnamese exporters not selected for the sample submitted MET/IT claims. The institutions were therefore correct when, in application of Article 17(3) of the basic regulation, they did not examine those claims, since such an examination, even in the form of a desk analysis, would have made it impossible to complete the investigation in good time. In those circumstances, the Council applied to the exporters not selected for the sample the weighted average dumping margin of all the sampled exporters.
|
71. Käsiteltävässä asiassa hakemuksen markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun saamiseksi on tehnyt 141 kiinalaista ja 73 vietnamilaista viejää, jotka eivät kuulu otokseen. Neuvoston mukaan toimielimet ovat näin ollen oikeutetusti jättäneet nämä hakemukset tutkimatta perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sillä tällaisen tutkimuksen vuoksi on niin, että vaikka se toteutettaisiin asiakirja-analyysinä, tutkimuksen loppuun saattaminen määräajassa olisi ollut käytännössä mahdotonta. Tässä tilanteessa neuvosto sovelsi viejiin, joita ei valittu otokseen, otokseen kuuluvien viejien osalta määritettyjen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa.
|
|
72. In the Council’s submission, the case-law on which the applicants rely does not concern the way in which the institutions must employ sampling for the purposes of calculating dumping margins in the case of exports from non-market economy countries, nor does it say anything about the assessment of MET claims from non-sampled companies. It is therefore of no avail to the applicants.
|
72. Neuvoston mukaan kantajien mainitsema oikeuskäytäntö ei koske sitä, miten toimielinten on toteutettava otanta polkumyyntimarginaalien laskemiseksi sellaisen viennin osalta, joka on peräisin maista, joissa ei ole markkinataloutta, eikä siinä käsitellä otokseen kuulumattomien yritysten tekemien markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa koskevien hakemusten arviointia. Neuvoston mukaan se ei näin ollen tue hyödyllisellä tavalla kantajien kantaa.
|
|
73. Furthermore, it is irrelevant that in previous investigations involving a much lower number of companies the institutions examined MET/IT claims submitted by non-sampled operators, since, first, the procedure followed in the present case is consistent with Article 17(3) of the basic regulation and, second, the purpose of the margin of discretion left to the institutions is to allow them to adapt their practice according to the specific features of each particular case. It follows that the institutions did not breach the ‘principle of non-discrimination’. Furthermore, the difference in treatment between sampled companies, on the one hand, and non-sampled companies, on the other, is objectively justified by the exceptionally high number of claims, individual examination of which would have had the effect that the investigation would not have been completed within the time-limit.
|
73. Neuvoston mukaan sillä, että toimielimet ovat tutkineet aiempien tutkimusten, jotka koskivat pienempää määrää yrityksiä, yhteydessä otoksiin kuulumattomien toimijoiden tekemät markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset, ei ole merkitystä, koska yhtäältä käsiteltävänä olevassa asiassa noudatettu menettely on perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukainen ja toisaalta toimielinten harkintavallan tarkoituksena on mahdollistaa niiden käytäntöjen mukauttaminen kunkin tapauksen erityispiirteisiin. Tästä seuraa, että toimielimet eivät ole loukanneet ”syrjimättömyysperiaatetta”. Lisäksi otokseen kuuluvien ja otokseen kuulumattomien yritysten erilainen kohtelu on neuvoston mukaan objektiivisesti perusteltua hakemusten poikkeuksellisen suuren määrän vuoksi, sillä niiden yksilöllisestä tutkimisesta olisi seurannut se, ettei tutkimusta olisi saatu päätökseen määräajassa.
|
|
74. Furthermore, the application, to non-sampled companies whose MET/IT claim was granted, of the weighted average dumping margin determined for sampled companies granted MET or IT, as the case may be, is only one possibility for the institutions. The basic regulation does not require them to adopt that approach. Nor have the applicants shown that the application of Article 17 of the basic regulation gave rise, in the present case, to a manifestly inappropriate result.
|
74. Lisäksi otokseen kuuluvien yritysten, joille on myönnetty markkinataloudessa toimivan yrityksen asema tai tapauskohtaisesti yksilöllinen kohtelu, osalta vahvistettujen polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon soveltaminen otokseen kuulumattomiin yrityksiin, joiden tekemä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskeva hakemus on hyväksytty, on neuvoston mukaan ainoastaan yksi toimielimille annetuista mahdollisuuksista. Perusasetuksessa niitä ei kuitenkaan velvoiteta käyttämään tätä lähestymistapaa. Kantajat eivät ole myöskään osoittaneet, että perusasetuksen 17 artiklan soveltaminen olisi nyt käsiteltävässä asiassa johtanut ilmeisen epäasianmukaiseen tulokseen.
|
|
75. The Council maintains that, for the same reasons, the second plea must be rejected given that the procedural framework governing the examination of the MET is the same as that governing the examination of IT claims.
|
75. Neuvosto katsoo, että samoilla perusteilla on hylättävä toinen kanneperuste, koska markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa koskevien hakemusten tutkintaa koskevat menettelysäännöt ovat samat yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten tutkinnan osalta.
|
|
76. As regards the third plea, the Council observes that successful reliance on the principle of the protection of legitimate expectations presupposes, first, that the administration has given the person concerned precise and unconditional assurances and, second, that those assurances must have caused that person to entertain justified expectations. Neither of those conditions is satisfied in the present case.
|
76. Kolmannen kanneperusteen osalta neuvosto huomauttaa, että tehokas vetoaminen luottamuksensuojan periaatteeseen edellyttää ensiksi, että hallinto on antanut henkilölle, jota asia koskee, täsmällisiä ja ehdottomia yksilöllisiä lupauksia, ja toiseksi, että näiden lupausten vuoksi sille on syntynyt perusteltuja odotuksia. Neuvoston mukaan kumpikaan näistä edellytyksistä ei täyty käsiteltävänä olevassa asiassa.
|
|
77. The Commission did not at any time give a precise and unconditional assurance that it would assess the applicants’ MET/IT claims even if the applicants were not selected for the sample. The notice of initiation stated in that regard, at point 5.1(b), that if the Commission constituted a sample for exporting producers, it might none the less decide not to calculate an individual dumping margin for those not forming part of the sample if the number was so large that individual examination would be unduly burdensome and would prevent the timely completion of the investigation.
|
77. Neuvoston mukaan komissio ei missään vaiheessa antanut kantajille täsmällistä ja ehdotonta lupausta siitä, että se arvioisi niiden tekemät markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset siinäkin tapauksessa, että niitä ei valita otokseen. Menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen 5.1 kohdan b alakohdassa mainittiin tältä osin, että vaikka komissio käyttäisi otantatekniikkaa vientiä harjoittavien tuottajien osalta, se voisi päättää olla laskematta yksilöllisiä polkumyyntimarginaaleja otokseen kuulumattomien vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jos näitä on niin paljon, että yksilöllinen tarkastelu hankaloittaisi tehtävää kohtuuttomasti ja estäisi tutkimuksen loppuun saattamisen hyvissä ajoin.
|
|
78. Any diligent operator must understand that, unless it forms part of the sample, or unless the number of exporting producers was lower than expected, the Commission would not determine an individual dumping margin, would not calculate the normal value on the basis of data taken from the operator’s accounts and, therefore, would not decide on its MET/IT claim. The same applies to the ‘MET/IT claim form’, since, at the time that form was sent to the producers, the Commission did not know how many claims it would receive or the number or identities of the companies that would form part of the sample. That form cannot therefore be interpreted as giving a precise assurance that all MET/IT claims would be examined.
|
78. Neuvoston mukaan varovainen toimija voi näin ollen ymmärtää, että ellei se kuulu otokseen tai ellei vientiä harjoittavien tuottajien määrä ole ennakoitua pienempi, komissio ei määritä yksilöllistä polkumyyntimarginaalia eikä laske normaaliarvoa yhtiön kirjanpidosta saatujen tietojen perusteella eikä siis lausu sen tekemästä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevasta hakemuksesta. Sama koskee neuvoston mukaan ”markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun hakulomaketta”, koska sillä hetkellä, kun tämä lomake lähetettiin tuottajille, komissio ei tiennyt niiden hakemusten määrää, jotka se vastaanottaisi, eikä otokseen kuuluvien yritysten määrää tai nimiä. Tämän vuoksi tämän lomakkeen ei voida tulkita antavan täsmällistä lupausta siitä, että kaikki markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset tutkitaan.
|
|
79. Furthermore, the applicants have not shown that they suffered prejudice because their legitimate expectations were allegedly dashed. Lastly, in acting as they did, the institutions did not depart from a previous practice or exceed the bounds of their discretion.
|
79. Kantajat eivät ole myöskään osoittaneet kärsineensä mitään vahinkoa sen vuoksi, että niiden perusteltua luottamusta on niiden oman väitteen mukaan rikottu. Kun toimielimet ovat toimineet siten kuin ne ovat toimineet, ne eivät neuvoston mukaan ole poikenneet aiemmasta käytännöstä eivätkä ylittäneet harkintavaltansa rajoja.
|
|
80. As regards the fifth plea, the Council contends that the arguments put forward in the context of that plea are based on the incorrect premiss that the institutions used sampling in order to determine the MET/IT claims. Furthermore, the Council applied to the applicants the average weighted dumping margin of all the sampled companies (including Golden Step).
|
80. Viidennen kanneperusteen osalta neuvosto katsoo, että tämän kanneperusteen yhteydessä esitetyt väitteet perustuvat virheelliseen olettamaan, jonka mukaan toimielimet ovat käyttäneet otantatekniikkaa lausuakseen markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevista hakemuksista. Lisäksi neuvosto sovelsi omien sanojensa mukaan kantajiin kaikkien otokseen kuuluvien yritysten (myös Golden Stepin) osalta laskettujen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa.
|
|
81. CEC endorses the Council’s arguments and emphasises that the Commission used sampling in order to calculate the dumping margins and not in order to decide on the MET/IT claims. In light of the number of exporters that had applied for MET or IT, the conditions for the application of sampling were clearly satisfied. The institutions were therefore not required, pursuant to Article 17(3) of the basic regulation, to decide on the MET/IT claims submitted by non-sampled exporters, since such an examination would have prevented completion of the investigation in good time. Furthermore, such an obligation would be contrary to the objective of Article 17(3) of the basic regulation.
|
81. CEC yhtyy neuvoston väitteisiin ja korostaa, että komissio on käyttänyt otantatekniikkaa laskeakseen polkumyyntimarginaalit eikä lausuakseen markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevista hakemuksista. Kun otetaan huomioon niiden viejien määrä, jotka ovat hakeneet markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua, tämän tekniikan soveltamisedellytykset ovat CEC:n mukaan täyttyneet ilmiselvästi. Toimielimillä ei näin ollen ollut perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti velvollisuutta lausua otokseen kuulumattomien viejien tekemistä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevista hakemuksista, koska tällainen tarkastelu olisi estänyt tutkimuksen loppuun saattamisen hyvissä ajoin. Lisäksi tällainen velvoite olisi tämän säännöksen tarkoituksen vastainen.
|
|
82. As regards the alleged breach of the principle of protection of legitimate expectations, CEC adds that economic operators are not justified in having a legitimate expectation that an existing situation which is capable of being altered by the Community institutions in the exercise of their discretionary power will be maintained.
|
82. Väitetyn luottamuksensuojan periaatteen loukkaamisen osalta CEC toteaa lisäksi, että talouden toimijat eivät voi perustellusti kohdistaa perusteltua luottamustaan sellaisen tilanteen pysyttämiseen, jota voidaan muuttaa yhteisön toimielinten harkintavallan puitteissa.
|
|
Findings of the Court
|
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
|
|
83. First, it must be pointed out that, according to the wording of Article 17(1) and (3) of the basic regulation, the use of sampling as a technique in order to deal with a large number of complainants, exporters, importers, types of product or transactions constitutes a limitation of the investigation. That assessment is borne out by Article 9(6) of the basic regulation under which producers who are not part of the sample are not included in the investigation.
|
83. Ensiksi on todettava, että perusasetuksen 17 artiklan 1 ja 3 kohdan sanamuodon mukaan otantatekniikan käyttäminen tekniikkana, jolla voidaan hallita valituksen tekijöiden, viejien, tuojien, tuotetyyppien tai liiketoimintojen huomattava määrä, merkitsee tutkimuksen rajoittamista. Tämä arviointi vahvistetaan perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdassa, jonka mukaan otokseen kuulumattomia tuottajia ei sisällytetä tutkimukseen.
|
|
84. However, the basic regulation provides that where there is such a limitation the institutions must comply with two obligations. First, the sample must be representative within the meaning of Article 17(1) and (2) of the basic regulation. Secondly, Article 9(6) of the basic regulation provides that the dumping margin established for producers who are not included in the sample is not to exceed the weighted average margin of dumping established for the parties in the sample.
|
84. Perusasetuksessa säädetään kuitenkin, että kun tämä rajoittaminen toteutetaan, toimielinten on täytettävä kaksi velvoitetta. Ensinnäkin otoksen on oltava perusasetuksen 17 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla edustava. Lisäksi perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdassa säädetään, että otokseen kuulumattomien tuottajien osalta vahvistettu polkumyyntimarginaali ei saa ylittää otokseen kuuluvien osapuolien osalta määritettyjen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa.
|
|
85. Secondly, Article 9(6), read in conjunction with Article 17(3) of the basic regulation, to which it refers, gives each producer who is not included in the sample the possibility of requesting the calculation of an individual dumping margin, provided that he submits all the necessary information within the time limits provided for and that that process is not unduly burdensome to the Commission or prevents the investigation from being completed in good time.
|
85. Toiseksi perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdassa, luettuna yhdessä perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan kanssa, johon siinä viitataan, annetaan kullekin otokseen kuulumattomalle tuottajalle mahdollisuus pyytää yksilöllisen polkumyyntimarginaalin laskemista sillä edellytyksellä, että tämä esittää kaikki tarvittavat tiedot tältä osin säädetyssä määräajassa ja että tämä toimenpide ei hankaloita komission tehtävää kohtuuttomasti eikä estä tutkimuksen loppuun saattamista hyvissä ajoin.
|
|
86. Thirdly, Article 2(7)(b) of the basic regulation provides that normal value is to be determined in accordance with paragraphs 1 to 6 of that provision, if it is shown, on the basis of claims by one or more producers subject to the investigation, that the conditions set out in Article 2(7)(c) are fulfilled.
|
86. Kolmanneksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädetään, että normaaliarvo määritetään saman artiklan 1–6 kohdan mukaisesti, jos voidaan yhden tai useamman tutkimuksen kohteena olevan tuottajan vaatimusten perusteella osoittaa, että tämän kohdan c alakohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät.
|
|
87. Therefore, as the Council submits, producers who are not included in the sample may request that an individual dumping margin be calculated – which presupposes the acceptance of an MET/IT claim where countries concerned by Article 2(7)(b) of the basic regulation are involved – only on the basis of Article 17(3) of that regulation. However, Article 17(3) gives the Commission the power to assess whether, having regard to the number of MET/IT claims, examining them would be unduly burdensome and would prevent completion of the investigation in good time.
|
87. Kuten neuvosto väittää, otokseen kuulumattomat tuottajat voivat pyytää yksilöllisen polkumyyntimarginaalin laskemista, jonka edellytyksenä on markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevan hakemuksen hyväksyminen, kun kyse on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa kyseessä olevista maista, ainoastaan perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan perusteella. Viimeksi mainitussa säännöksessä annetaan kuitenkin komissiolle valta harkita markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten määrän perusteella, hankaloittaako niiden tarkastelu sen tehtävää kohtuuttomasti ja estääkö se tutkimuksen loppuun saattamisen hyvissä ajoin.
|
|
88. It follows from the above considerations, first, that, where sampling is used, the basic regulation does not give traders who are not included in the sample an unconditional right to the calculation of an individual dumping margin. The acceptance of such a claim depends on the Commission’s decision as to the application of Article 17(3) of the basic regulation.
|
88. Edellä esitetyistä toteamuksista seuraa ensinnäkin, että käytettäessä otantatekniikkaa perusasetuksessa ei myönnetä otokseen kuulumattomille toimijoille ehdotonta oikeutta hyötyä yksilöllisen polkumyyntitullin laskemisesta. Tällaisen pyynnön hyväksyminen riippuu nimittäin perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan soveltamiseen liittyvästä komission päätöksestä.
|
|
89. Secondly, as the grant of MET or IT serves, pursuant to Article 2(7)(b) of the basic regulation, only to establish the method for calculating normal value with a view to the calculation of individual dumping margins, the Commission is not required to examine MET/IT claims from traders who are not included in the sample, where it has concluded, in applying Article 17(3) of the basic regulation, that the calculation of such margins would be unduly burdensome and would prevent it from completing the investigation in good time.
|
89. Toiseksi on todettava, että koska markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun myöntämistä käytetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan ainoastaan normaaliarvon laskentamenetelmän määrittämiseksi yksilöllisten polkumyyntimarginaalien laskentaa varten, komission ei tarvitse tutkia otokseen kuulumattomien toimijoiden tekemiä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevia hakemuksia, kun se on todennut perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan soveltamisen yhteydessä, että tällaisten marginaalien laskenta hankaloittaisi sen tehtävää kohtuuttomasti ja estäisi tutkimuksen loppuun saattamisen hyvissä ajoin.
|
|
90. Lastly, in the present case, it is not disputed that the calculation of individual dumping margins in respect of all non-sampled traders who made claims to that effect would be unduly burdensome to the institutions and would prevent completion of the investigation in good time.
|
90. Lopuksi käsiteltävässä asiassa ei ole riitautettu sitä, että yksilöllisten polkumyyntimarginaalien laskenta kaikkien otokseen kuulumattomien ja tällaisia hakemuksia tehneiden toimijoiden osalta hankaloittaisi toimielinten tehtävää kohtuuttomasti ja estäisi tutkimuksen loppuun saattamisen hyvissä ajoin.
|
|
91. Consequently, the applicants’ argument that Article 2(7)(b) and (c) of the basic regulation obliged the Commission to examine MET/IT claims from non-sampled traders, including those to whom an individual dumping margin is not applied, must be rejected. In that regard, it must be added that the case-law relied on by the applicants, according to which the Commission decides whether to grant MET or IT on the basis of an examination of each claim submitted to it, does not imply that that institution has to examine each claim even where it does not intend to calculate individual dumping margins pursuant to Article 17(3) of the basic regulation.
|
91. Tämän vuoksi on hylättävä kantajien väite, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdassa komissio velvoitetaan tutkimaan otokseen kuulumattomien toimijoiden tekemät markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset myös silloin, kun niihin ei sovelleta yksilöllistä polkumyyntimarginaalia. Tältä osin on todettava myös, että kantajien mainitsema oikeuskäytäntö, jonka mukaan komissio päättää markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun myöntämisestä kunkin sille tehdyn hakemuksen tarkastelun perusteella, ei edellytä sitä, että komission olisi tutkittava kukin hakemus, vaikka se ei aio laskea yksilöllisiä polkumyyntimarginaaleja perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
|
|
92. The same is true of the applicants’ argument alleging a breach of the principle of equal treatment in respect of the companies included in the sample and those who are not (see paragraph 60 above). Those two groups of companies are in different situations since the Commission must necessarily calculate an individual margin of dumping for the former, and that presupposes the examination and acceptance of an MET/IT claim, whereas it is not obliged to establish an individual margin for the latter. Consequently, observance of the principle of equal treatment, which prohibits treating similar situations differently and treating different situations in the same way unless there are objective reasons for such treatment, does not require that those two groups of companies be treated identically.
|
92. Sama koskee kantajien väitettä, jonka mukaan otokseen kuuluvien ja otokseen kuulumattomien yritysten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu (ks. edellä 60 kohta). Nämä kaksi yritysryhmää ovat nimittäin eri tilanteissa, koska ensiksi mainittujen osalta komission on välttämättä laskettava yksilöllinen polkumyyntimarginaali, mikä edellyttää markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevan hakemuksen tutkimista ja hyväksymistä, kun taas sillä ei ole velvollisuutta vahvistaa yksilöllistä polkumyyntimarginaalia viimeksi mainittujen osalta. Tämän vuoksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, jonka mukaan on kiellettyä kohdella yhtäältä samankaltaisia tapauksia eri tavoin ja toisaalta erilaisia tapauksia samalla tavoin, ellei tätä voida objektiivisesti perustella, noudattaminen ei edellytä näiden kahden yritysryhmän samanlaista kohtelua.
|
|
93. As regards the argument alleging a breach of the principle of equal treatment in respect of the companies which were not included in the sample, it cannot, contrary to what the applicants maintain, in the present case be held that that principle required the Commission to decide on all the MET/IT claims which were submitted to it, with the result that the producers or exporters not included in the sample, but to whom MET or IT is granted, may have applied to them the average dumping margin of the sampled companies to which MET or IT has been granted.
|
93. Siitä väitteestä, jonka mukaan otokseen kuulumattomien yritysten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu, on todettava, että toisin kuin kantajat väittävät, käsiteltävänä olevassa asiassa ei voida katsoa, että tämä periaate asettaisi komissiolle velvollisuuden lausua kaikista sille esitetyistä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevista hakemuksista siten, että otokseen kuulumattomiin tuottajiin tai viejiin, joille on myönnetty markkinataloudessa toimivan yrityksen asema tai yksilöllinen kohtelu, voitaisiin soveltaa otokseen kuuluvien yritysten, joille on myönnetty markkinataloudessa toimivan yrityksen asema tai yksilöllinen kohtelu, polkumyyntimarginaalien keskiarvoa.
|
|
94. As has been pointed out in paragraphs 87 to 91 above, if the number of MET/IT claims is so large that examining them would prevent the institutions from completing the investigation in good time, the institutions are not required, under Article 17(3) of the basic regulation, to decide on all of those claims, even for the sole purpose of distinguishing, among the non-sampled companies, between those which may or may not be entitled to MET or IT, with a view to applying to them the average dumping margin of the sampled companies to which MET or IT has been granted, but without calculating an individual dumping margin.
|
94. Kuten edellä 87–91 kohdassa todetaan, tilanteessa, jossa markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten määrä on niin huomattava, että niiden tarkastelu estäisi toimielimiä saattamasta tutkimusta loppuun hyvissä ajoin, toimielinten ei perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarvitse ratkaista kaikkia näitä hakemuksia, eikä tällaista velvollisuutta ole edes niiden yritysten, jotka voivat tai eivät voi hyötyä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemasta tai yksilöllisestä kohtelusta, erottamiseksi otokseen kuulumattomien yritysten joukosta siinä tarkoituksessa, että niihin sovelletaan otokseen kuuluvien yritysten, joille on myönnetty markkinataloudessa toimivan yrityksen asema tai yksilöllinen kohtelu, polkumyyntimarginaalien keskiarvoa laskematta kuitenkaan yksilöllistä polkumyyntimarginaalia.
|
|
95. In the present case, 141 MET/IT claims from Chinese exporting producers were submitted to the Commission, and thus, even if it had been possible to examine them solely on a documentary basis without the necessity of verifying that data by on-site verification visits at the producers or exporters concerned, the Commission was right to find that the number of claims was manifestly too high to enable them to be examined without compromising the completion of the investigation in good time.
|
95. Käsiteltävässä asiassa kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat tehneet komissiolle 141 hakemusta markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman tai yksilöllisen kohtelun saamiseksi, joten vaikka katsottaisiin, että ne olisi ollut mahdollista tutkia yksinomaan asiakirjojen perusteella eikä olisi ollut tarpeen tarkistaa näitä tietoja kyseessä olevien tuottajien tai viejien tiloissa toteutettavien tarkastuskäyntien avulla, komissio on oikeutetusti katsonut, että hakemuksia oli ilmiselvästi liian paljon, jotta ne olisi voitu tutkia vaarantamatta tutkimuksen loppuun saattamista hyvissä ajoin.
|
|
96. Consequently, the Court finds that the difference in treatment pleaded by the applicants, which is inherent in the sampling provided for in Article 17 of the basic regulation, is, in the present case, objectively justified by the particularly high number of MET/IT claims which were submitted to the Commission.
|
96. Tämän vuoksi on todettava, että kantajien mainitsema erilainen kohtelu, joka on olennainen osa perusasetuksen 17 artiklassa tarkoitettua otantatekniikkaa, on käsiteltävänä olevassa asiassa objektiivisesti perusteltua komissiolle esitettyjen markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten erityisen suuren määrän vuoksi.
|
|
97. Therefore, although the Commission was entitled to act in the way described by the applicants in paragraph 61 above, neither the basic regulation nor the principle of equal treatment obliged it to do so.
|
97. Vaikka komissiolla oli oikeus toimia kantajien edellä 61 kohdassa kuvaamalla tavalla, perusasetus tai yhdenvertaisen kohtelun periaate eivät velvoittaneet sitä toimimaan näin.
|
|
98. The second plea must be rejected on the same grounds since the same considerations are valid as regards the examination of IT claims from companies which were not included in the sample.
|
98. Samoilla perusteilla on hylättävä toinen kanneperuste, koska samat toteamukset pätevät otokseen kuulumattomien yritysten tekemien yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten tutkintaan.
|
|
99. As regards the alleged breach of the principle of protection of legitimate expectations, it is settled case-law that that principle extends to any person in a situation where a Community authority has caused him to entertain expectations which are justified. Moreover, a person may not plead infringement of the principle unless he has been given precise assurances by the administration (Joined Cases C-182/03 and C‑217/03 Belgium and Forum 187 v Commission [2006] ECR I-5479, paragraph 147).
|
99. Väitetystä luottamuksensuojan periaatteen loukkaamisesta on todettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tämä periaate koskee kaikkia oikeussubjekteja, joille yhteisön toimielimen toiminnan vuoksi on syntynyt perusteltuja odotuksia. Tämän periaatteen loukkaamiseen ei sitä vastoin voida vedota, jollei yhteisön toimielin ole antanut asiassa täsmällisiä vakuutteluja (yhdistetyt asiat C-182/03 ja C-217/03, Belgia ja Forum 187 v. komissio, tuomio 22.6.2006, Kok., s. I-5479, 147 kohta).
|
|
100. It is apparent from the fourth indent of point 5.1(a)(i) of the notice of initiation, and in particular from footnote No 1 to that point, that the Commission informed the traders concerned that it might apply sampling in accordance with Article 17 of the basic regulation and that, in such a case, individual margins could be claimed pursuant to Article 17(3) of the basic regulation for companies not included in the sample. That information was repeated in point 5.1(b) of the notice of initiation. Therefore, the fact that the operators concerned were invited to submit an MET/IT claim is not tantamount to a precise, unconditional and consistent assurance that it would be examined.
|
100. Menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen 5.1 kohdan a alakohdan i alakohdan neljännestä luetelmakohdasta ja erityisesti tähän kohtaan liitetystä alaviitteestä 1 ilmenee, että komissio ilmoitti kyseessä oleville toimijoille mahdollisuudesta käyttää otantatekniikkaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti ja että tässä tapauksessa otokseen kuulumattomien yritysten oli mahdollista pyytää yksilöllisten polkumyyntimarginaalien laskentaa perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla. Tämä tieto toistettiin menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen 5.1 kohdan b alakohdassa. Se, että kyseessä olevia toimijoita pyydettiin tekemään markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskeva hakemus, ei merkitse täsmällistä, ehdotonta ja yhtäpitävää lupausta siitä, että se tutkittaisiin.
|
|
101. In that connection, it must also be accepted that the absence of a reaction from the Commission for a significant length of time cannot constitute an assurance which causes the applicants to entertain legitimate expectations. That absence of reaction does not affect the meaning of the clear terms used in the notice of initiation.
|
101. Tässä yhteydessä on myös todettava, että se, että komissio ei reagoinut pitkään aikaan, ei muodosta sellaista lupausta, jonka vuoksi kantajille syntyisi perusteltu luottamus. Tämä reagoimattomuus ei nimittäin vaikuta menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa käytettyjen selvien sanamuotojen merkitykseen.
|
|
102. As regards the head of claim alleging a departure from a practice which the institutions followed in earlier investigations, it must be pointed out that the Commission did not exceed the discretion granted to it by Article 17(3) of the basic regulation in taking the view that examining all the MET/IT claims from the non-sampled Chinese exporting producers would have prevented it from completing the investigation within the time-limits provided for by the basic regulation. It is settled case-law that where the Community institutions enjoy a margin of discretion in the choice of the means needed to achieve their policies, traders are unable to claim that they have a legitimate expectation that the means initially chosen will continue to be employed, since those means may be altered by the institutions in the exercise of their powers (Case 258/84 Nippon Seiko v Council [1987] ECR 1923, paragraph 34, and Case C-171/87 Canon v Council [1992] ECR I‑1237, paragraph 41).
|
102. Siitä väitteestä, joka koskee toimielinten aiemmissa tutkimuksissa noudattaman käytännön noudattamatta jättämistä, on huomautettava, että komissio ei ole ylittänyt sille perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdassa myönnettyä harkintavaltaa, kun se arvioi, että kaikkien otokseen kuulumattomien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tekemien markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten tarkastelu olisi estänyt sitä saattamasta tutkintaa loppuun perusasetuksessa säädetyssä määräajassa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun toimielimillä on harkintavaltaa politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavien keinojen valinnan suhteen, talouden toimijat eivät voi oikeutetusti kohdistaa perusteltua luottamusta alun perin valitun keinon pysyttämiseen, koska nämä toimielimet voivat muuttaa tätä keinoa toimivaltaansa käyttäessään (asia 258/84, Nippon Seiko v. neuvosto, tuomio 7.5.1987, Kok., s. 1923, 34 kohta ja asia C-171/87, Canon v. neuvosto, tuomio 10.3.1992, Kok., s. I-1237, 41 kohta).
|
|
103. Lastly, as regards the fifth plea, it must be pointed out that, as the institutions did not err in law by not examining the MET/IT claims from the non-sampled traders and by applying to those traders the average dumping margin of the sampled companies, they did not, for that reason, incorrectly calculate the applicants’ dumping margin. It must be added in that regard that, as the Council states, Golden Step’s dumping margin was taken into account in calculating the weighted average margin of dumping for the sample.
|
103. Viidennen kanneperusteen osalta on todettava, että koska toimielimet eivät ole tehneet oikeudellista virhettä, kun ne ovat jättäneet tutkimatta otokseen kuulumattomien toimijoiden tekemät markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset ja kun ne ovat soveltaneet viimeksi mainittuihin otokseen kuuluvien yritysten polkumyyntimarginaalien keskiarvoa, ne eivät ole tämän vuoksi laskeneet kantajien polkumyyntimarginaalia virheellisesti. Tältä osin on todettava lisäksi, kuten neuvosto toteaa, että Golden Stepin polkumyyntimarginaali on otettu huomioon otoksen polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon laskemiseksi.
|
|
104. It follows that the first three pleas and the fifth plea must be rejected.
|
104. Tästä seuraa, että kolme ensimmäistä kanneperustetta sekä viides kanneperuste on hylättävä.
|
|
The fourth plea, alleging breach of the rights of the defence, breach of the obligation to state reasons and of the right to proper judicial protection
|
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan puolustautumisoikeuksia on loukattu, perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan on loukattu
|
|
Arguments of the parties
|
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
|
|
105. The applicants maintain that, by not informing them until July 2006 that they did not intend to assess their MET/IT claims, the Community institutions breached their rights of defence and also Article 19(4) of the basic regulation and failed to fulfil their obligation to state the reasons on which their decision was based. While it is true that the applicants were informed, by the final disclosure document, that their MET/IT claims would not be examined because the applicants had not been included in the sample, the fact remains that at that stage they were no longer able to challenge the decision on the constitution of the sample. The provisional regulation did not state that the MET/IT claims submitted by non-sampled producers would not be examined or that the sample had been constituted by reference to the percentage of Chinese operators eligible for MET. The applicants also invite the Council to produce the communication from the Chinese Government contesting the representativeness of the sample.
|
105. Kantajat väittävät, että kun yhteisön toimielimet ilmoittivat vasta heinäkuussa 2006 aikeistaan olla arvioimatta niiden tekemiä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevia hakemuksia, toimielimet loukkasivat kantajien puolustautumisoikeuksia ja rikkoivat perusasetuksen 18 artiklan 4 kohtaa sekä laiminlöivät velvollisuuttaan perustella päätöksensä. Vaikka on totta, että kantajille on lopullisella ilmoituksella annettu tiedoksi, että niiden tekemiä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevia hakemuksia ei tutkita siksi, että kantajat eivät kuulu otokseen, kantajien mukaan on kuitenkin myös totta, että tässä vaiheessa niillä ei ollut enää mahdollisuutta riitauttaa otoksen muodostamiseen liittyvää päätöstä. Niiden mukaan väliaikaisessa asetuksessa ei todettu sitä, että otokseen kuulumattomien tuottajien tekemiä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevia hakemuksia ei tutkita, eikä sitä, että otos oli muodostettu ottaen huomioon markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman ansaitsevien kiinalaisten toimijoiden prosenttiosuus. Kantajat pyytävät lisäksi neuvostoa toimittamaan Kiinan hallituksen ilmoituksen, jolla tämä on riitauttanut otoksen edustavuuden.
|
|
106. Since the Commission did not communicate the methodology relating to the constitution of the sample during the first 11 months of the investigation, the applicants were deprived of the opportunity to request the Commission to constitute the sample on the basis of the MET qualifications of the candidates. That circumstance also constitutes a breach of Article 6.9 of the 1994 Anti‑dumping Code (see paragraph 10 above). Nor can it be ruled out that the Chinese authorities would have challenged the composition of the sample had they been aware that the institutions did not intend to examine the MET/IT claims of companies not included in the sample. In those circumstances, the applicants’ right to proper judicial protection is also in jeopardy, since they did not have the opportunity of presenting their arguments concerning the rejection of their MET/IT claims.
|
106. Kantajat katsovat, että koska komissio ei ole ilmoittanut otoksen muodostamiseen liittyvää menetelmää tutkimuksen yhdentoista ensimmäisen kuukauden aikana, kantajille ei ole annettu mahdollisuutta pyytää komissiota muodostamaan otosta niiden hakijoiden perusteella, jotka voivat saada markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman. Kantajien mukaan tämä merkitsee myös vuoden 1994 polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6 artiklan 9 kohdan rikkomista (ks. edellä 10 kohta). Ei myöskään voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Kiinan viranomaiset olisivat vastustaneet otoksen muodostamista, jos ne olisivat tienneet, että toimielimet eivät aikoneet tutkia otokseen kuulumattomien yritysten tekemiä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevia hakemuksia. Näissä olosuhteissa kantajien oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan on myös vaarannettu, sillä niillä ei ole ollut mahdollisuutta esittää tällaisten hakemustensa hylkäämiseen liittyviä väitteitään.
|
|
107. The Council, supported by the Commission, CEC and the Italian producers, disputes the merits of the applicants’ arguments.
|
107. Neuvosto, jota tukevat komissio, CEC ja italialaiset tuottajat, kiistää kantajien väitteiden paikkansapitävyyden.
|
|
Findings of the Court
|
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
|
|
108. It should be noted as a preliminary point that, according to settled case-law, pursuant to the principle of respect for the rights of the defence the undertakings affected by an investigation preceding the adoption of an anti-dumping regulation must be placed in a position during the administrative procedure in which they can effectively make known their views on the correctness and relevance of the facts and circumstances alleged and on the evidence presented by the Commission in support of its assessment of the existence of dumping and the resultant injury (Case C-49/88 Al-Jubail Fertilizer v Council [1991] ECR I-3187, paragraph 17; Case C-458/98 P Industrie des poudres sphériques v Council [2000] ECR I-8147, paragraph 99; Case T-147/97 Champion Stationery and Others v Council [1998] ECR II-4137, paragraph 55; and Case T‑88/98 Kundun and Tata v Council [2002] ECR II-4897, paragraph 132).
|
108. Aluksi on huomautettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaan yrityksille, joita ennen polkumyyntiasetuksen antamista toteutettava tutkimusmenettely koskee, on annettava tilaisuus esittää hallinnollisen menettelyn aikana tehokkaasti oma kantansa asiassa esiin tuotujen tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksellisyydestä samoin kuin näytöstä, jonka komissio on ottanut huomioon polkumyynnin olemassaoloa ja siitä aiheutuvaa vahinkoa koskevan väitteensä tukena (asia C-49/88, Al-Jubail Fertilizer v. neuvosto, tuomio 27.6.1991, Kok., s. I-3187, 17 kohta; asia C-458/98 P, Industrie des poudres sphériques v. neuvosto, tuomio 3.10.2000, Kok., s. I-8147, 99 kohta; asia T-147/97, Champion Stationery ym. v. neuvosto, tuomio 19.11.1998, Kok., s. II-4137, 55 kohta ja asia T-88/98, Kundan ja Tata v. neuvosto, tuomio 21.11.2002, Kok., s. II-4897, 132 kohta).
|
|
109. In the present case, it must be pointed out that, as is apparent from recitals 62, 64, 135 and 143 of the provisional regulation, the Commission stated that any anti‑dumping duty relating to the producers which were not included in the sample would be calculated in accordance with the provisions of Article 9(6) of the basic regulation and that the dumping margin of those producers had been determined on the basis of the weighted average of the dumping margins of the companies in the sample.
|
109. Käsiteltävässä asiassa on todettava, että kuten väliaikaisen asetuksen 62, 64, 135 ja 143 perustelukappaleesta ilmenee, komissio totesi, että otokseen kuulumattomia tuottajia koskevat polkumyyntitullit lasketaan perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti ja että näiden tuottajien polkumyyntimarginaali on määritetty laskemalla otoksen muodostavien yritysten polkumyyntimarginaalien painotettu keskiarvo.
|
|
110. In the provisional regulation the Commission therefore explained its position as regards the methodology for calculating the dumping margin in respect of the traders who were not included in the sample, which consisted of applying the average dumping margin of the companies constituting the sample. That methodology implied that MET/IT claims from those traders would not be examined as such an examination was of no use in the procedure in question.
|
110. Komissio esitti näin ollen väliaikaisessa asetuksessa kantansa otokseen kuulumattomien toimijoiden polkumyyntimarginaalin laskentamenetelmästä, joka muodostuu otoksen muodostavien yritysten polkumyyntimarginaalien keskiarvon soveltamisesta. Tämä menetelmä edellytti, että näiden toimijoiden tekemiä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevia hakemuksia ei tutkita, sillä tästä tutkinnasta ei ole hyötyä kyseessä olevan menettelyn yhteydessä.
|
|
111. It follows that, as from the stage of the communication of the provisional regulation and the general disclosure document (see paragraph 23 above), the applicants had the opportunity to state their views on the methodology the Commission used to calculate their dumping margin. For those reasons, the head of claim alleging a breach of Article 6.9 of the 1994 Anti-dumping Code must be rejected since that provision merely requires that the investigating authorities set out the facts and considerations on the basis of which the definitive duties are imposed.
|
111. Tästä seuraa, että kantajilla oli väliaikaisen asetuksen ja välivaiheen ilmoituksen (ks. edellä 23 kohta) tiedoksi antamisesta lähtien mahdollisuus esittää kantansa komission niiden polkumyyntimarginaalin laskemiseksi käyttämästä menetelmästä. Samoilla perusteilla väite vuoden 1994 polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6 artiklan 9 kohdan rikkomisesta on hylättävä, koska tässä määräyksessä ainoastaan velvoitetaan tutkintaa suorittavat viranomaiset ilmoittamaan lopullisten tullien määrittämisen perusteena olevat tosiseikat ja huomiot.
|
|
112. As regards the head of claim alleging that the Commission should have notified the applicants of its intention not to examine their MET/IT claims at a stage which made it possible for them to contest effectively the representativeness of the sample, it must be pointed out that, as was stated in paragraph 100 above, in the notice of initiation the Commission informed the traders concerned that it might use the technique of sampling pursuant to Article 17 of the basic regulation and that, in such a case, individual margins could be claimed for companies not included in the sample pursuant to Article 17(3) of the basic regulation.
|
112. Väitteestä, jonka mukaan komission olisi pitänyt ilmoittaa kantajille aikomuksestaan olla tutkimatta niiden tekemiä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevia hakemuksia vaiheessa, jossa ne voivat riitauttaa otoksen edustavuuden, on huomautettava, että kuten edellä 100 kohdassa todetaan, komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa kyseessä oleville toimijoille mahdollisuudesta käyttää otantatekniikkaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti ja tässä tapauksessa otokseen kuulumattomien yritysten mahdollisuudesta pyytää yksilöllisten polkumyyntimarginaalien laskentaa perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla.
|
|
113. In the light of the fact that the non-examination of MET/IT claims from undertakings which were not included in the sample complies with Article 2(7)(b) and Article 17 of the basic regulation (see paragraphs 88 to 91 above), the applicants were, as from the initiation of the investigation, in a position to know that the Commission could refrain from an examination of such claims if the conditions of Article 17(3) of that regulation were fulfilled. Furthermore, the Commission was not required to take a definitive view in that regard as from the initiation of the investigation because at that time it was not in possession of information with which to assess whether it was able to calculate individual dumping margins for the traders not included in the sample. Therefore that head of claim must be rejected.
|
113. Kun otetaan huomioon se, että otokseen kuulumattomien yritysten tekemien markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten tutkimatta jättäminen on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan ja 17 artiklan mukaista (ks. edellä 88–91 kohta), kantajilla oli tutkimuksen aloittamisesta lähtien mahdollisuus saada tietää, että komissio saattoi jättää tällaiset hakemukset tutkimatta, jos kyseisen asutuksen 17 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyivät. Komissiolla ei ollut myöskään velvollisuutta ottaa tähän lopullista kantaa tutkimuksen aloittamisvaiheesta lähtien, koska tuolloin sillä ei ollut hallussaan seikkoja, joiden perusteella se saattoi arvioida, oliko sillä mahdollisuus laskea yksilölliset polkumyyntimarginaalit otokseen kuulumattomien yritysten osalta. Tämä väite on näin ollen hylättävä.
|
|
114. As the heads of claim set out in paragraph 106 above are based on the premiss that the institutions breached their obligations concerning the protection of the applicants’ rights of defence, they must also be rejected.
|
114. Koska edellä 106 kohdassa mainitut väitteet perustuvat olettamaan, että toimielimet ovat jättäneet noudattamatta kantajien puolustautumisoikeuksien suojaa koskevia velvoitteitaan, myös nämä väitteet on hylättävä.
|
|
115. It follows that the fourth plea must be rejected.
|
115. Tästä seuraa, että neljäs kanneperuste on hylättävä.
|
|
The sixth plea, alleging breach of Article 20 of the basic regulation, breach of the rights of the defence and failure to state reasons
|
Kuudes kanneperuste, jonka mukaan perusasetuksen 20 artiklaa on rikottu, puolustautumisoikeuksia on loukattu ja perustelut ovat puutteelliset
|
|
Arguments of the parties
|
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
|
|
116. The applicants claim that the institutions did not adequately inform them of the new factual analysis concerning the injury sustained by the Community industry or give them the opportunity to comment on that new assessment relating to the form of the definitive duties (see paragraphs 24 to 30 above). Furthermore, the Commission failed to provide an adequate explanation of its reasons for changing its analysis and using different data from those used in its initial proposal.
|
116. Kantajat väittävät, että toimielimet eivät antaneet niille asianmukaisesti tiedoksi yhteisön teollisuudenalan kärsimää vahinkoa koskevien tosiseikkojen uutta analyysiä eivätkä antaneet niille mahdollisuutta esittää huomautuksiaan tästä lopullisten polkumyyntitullien malliin liittyvästä uudesta arvioinnista (ks. edellä 24–30 kohta). Kantajien mukaan komissio ei myöskään selittänyt riittävästi syitä, joiden perusteella sen analyysiä oli muutettava ja oli käytettävä eri tietoja kuin niitä, jotka sisältyivät sen ensimmäiseen ehdotukseen.
|
|
117. Whereas the Commission considered in the final disclosure document of 7 July 2006 that imports of 140 million pairs of footwear per annum had not caused injury to the Community industry, it significantly reduced that figure to 41.5 million pairs in the additional final disclosure document which it adopted on 28 July 2006 and did so without explaining its reasons for changing that figure, which had the ‘perverse effect’ of reversing, by a manipulation on the basis of the reference years, the value of the duties imposed between China and Vietnam. As regards their economic rationale, the quotas established by a delayed duty system are intended to deal with import volume pressures which are not, however, deemed to comprise unfair practices, whereas anti-dumping measures are designed to deal with unfair dumping practices. The differences between the two systems is also significant at the level of international trade since a delayed duty system implies that a volume of imports is exempted from any duty whereas the system finally adopted affects all the imports. In view of those differences, the period of five days within which the Commission allowed the applicants to submit their comments on the new proposal is inadequate, and the applicants complained of this during the administrative procedure.
|
117. Kantajat toteavat, että komissio katsoi 7.7.2006 päivätyssä lopullisessa ilmoituksessa, että 140 miljoonan kenkäparin vuotuinen tuonti ei vahingoittanut yhteisön teollisuudenalaa, kun taas 28.7.2006 päivätyssä täydentävässä lopullisessa ilmoituksessaan se alensi tätä määrää merkittävästi 41,5 miljoonaan pariin selittämättä syitä, joilla se perusteli tätä muutosta, jonka ”vääristyneenä vaikutuksena” kantajien mukaan oli viitevuosien perusteella toteutetun manipulaation avulla kääntää päälaelleen Kiinan ja Vietnamin osalta määrättyjen tullien arvo. Kantajien mukaan DDS-järjestelmässä käyttöön otettavien määrällisten kiintiöiden taloudellisena tarkoituksena on vastata tuonnin määrästä aiheutuvaan paineeseen, jonka ei kuitenkaan katsota johtuvan vilpillisistä käytännöistä, kun taas polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on tarkoitus vastata polkumyynnin muodostamiin vilpillisiin käytäntöihin. Näiden kahden järjestelmän väliset erot ovat kantajien mukaan yhtä merkittäviä kansainvälisen kaupan tasolla, koska DDS-järjestelmä edellyttää sitä, että tietty tuonnin määrä on vapautettu tulleista, kun taas lopulta hyväksytty järjestelmä koskee kaikkea tuontia. Kun otetaan huomioon nämä erot, viiden päivän määräaika, jonka komissio myönsi kantajille, jotta ne voivat esittää huomautuksensa uudesta ehdotuksesta, on kantajien mukaan riittämätön, mitä kantajat arvostelivat hallinnollisen menettelyn aikana.
|
|
118. The contested regulation, recital 301 to which followed the Commission’s final proposal, does not contain sufficient reasoning with respect to that discrepancy and does not state the reasons why the institutions followed the new methodology. By contrast, recital 301 to the contested regulation merely reproduces the wording of point 280 of the additional final disclosure document, which does not contain any additional information. Furthermore, the additional final disclosure document does not contain any figures or calculations to support the methodology described at recital 301 to the contested regulation and does not serve to explain the use of different years, values and volumes from those used in the first proposal. In addition, the institutions breached Article 20 of the basic regulation, which requires the disclosure of details underlying the essential facts and considerations on the basis of which the Commission intends to propose the adoption of the definitive measures. The factual assessment underlying the Commission’s new approach was not explained or justified.
|
118. Kantajien mukaan riidanalaisen asetuksen 301 perustelukappale, jota koskeva komission viimeinen ehdotus hyväksyttiin, ei sisällä riittäviä perusteluja tämän eron suhteen eikä siinä esitetä perusteluja uuden menetelmän soveltamiselle. Sen sijaan riidanalaisen asetuksen 301 perustelukappaleessa ainoastaan toistetaan täydentävän lopullisen ilmoituksen 280 kohdan sanamuoto, joka ei sisällä lisätietoja. Täydentävä lopullinen ilmoitus ei myöskään sisällä yhtään riidanalaisen asetuksen 301 perustelukappaleessa kuvatun menetelmän taustalla olevaa lukua tai laskelmaa, eikä sen perusteella voida selittää sellaisten vuosien, arvojen ja määrien käyttämistä, jotka poikkeavat ensimmäisessä ehdotuksessa käytetyistä. Kantajien mukaan toimielimet ovat myös rikkoneet perusasetuksen 20 artiklaa, jossa edellytetään sellaisten yksityiskohtien ilmoittamista, jotka tukevat olennaisia tosiseikkoja ja huomioita, joiden perusteella komissio aikoo ehdottaa lopullisten toimenpiteiden toteuttamista. Kantajien mukaan komission uuden lähestymistavan taustalla olevaa tosiseikkojen arviointia ei ole selitetty eikä perusteltu.
|
|
119. In addition, the Commission breached the applicants’ rights of defence inasmuch as it did not allow them to make their views known effectively on a number of significant matters, such as the reasonableness of the new proposal, the correctness and relevance of the facts and circumstances alleged, the calculations carried out and the evidence put forward by the Commission to support its determinations on dumping and the injury suffered by the Community industry. The two systems are characterised by fundamental differences in the factual analysis on which they are based. Those differences gave rise to radically different consequences for Chinese and Vietnamese producers, without any explanation from the Commission as to how it had arrived at that outcome or any opportunity being given to the parties concerned to exercise their rights of defence.
|
119. Lisäksi komissio on kantajien mukaan loukannut niiden puolustautumisoikeuksia, kun se ei antanut niiden esittää hyödyllisesti kantaansa useista merkittävistä kysymyksistä, kuten uuden ehdotuksen kohtuullisuudesta, väitettyjen tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksestä, komission laskelmista ja seikoista, jotka se on esittänyt polkumyyntiä ja yhteisön teollisuudenalan kärsimää vahinkoa koskevien toteamustensa tueksi. Kyseessä olevat kaksi järjestelmää ovat nimittäin perustavanlaatuisesti erilaisia niiden perustana olevan tosiseikkojen analyysin osalta. Nämä erot aiheuttivat kantajien mielestä selvästi vastakkaisia seurauksia kiinalaisille ja vietnamilaisille tuottajille ilman, että komissio olisi kuitenkaan selittänyt, miten se päätyi tähän tulokseen, tai antanut henkilöille, joita asia koskee, mahdollisuutta käyttää puolustautumisoikeuksiaan.
|
|
120. The Council’s attempt to minimise the differences between the two proposals by stating that the system adopted took into account the fact that only imports above certain volume thresholds were injurious entails the imposition of anti-dumping duties on imports which cause no injury, which constitutes a breach of Article 1(1) of the basic regulation. The fact that the applicants were able to make some comments with respect to that system, within a period shorter than the minimum period of 10 days provided for by Article 20(5) of the basic regulation, cannot, moreover, be held against them nor can it compensate for the inadequacy of the information provided by the Commission. The question whether the time given by the Commission was adequate for the purposes of complying with the applicants’ rights of defence has to be assessed in the light of the extent of the change in the methodology adopted by the Commission and the lack of data or explanation of the new legal and factual assessment. In that regard, the applicants state that, where the institutions offer no adequate explanation of the methodology and the factual assessment which they are using, the fact that the applicants were able to make some comments is of limited value and does not imply that the requirements of Article 20 of the basic regulation and the general principles of Community or WTO law have been satisfied. In addition, the Commission itself adopted a very restrictive timetable, which precluded any extension to the deadline allowed for submitting comments on the additional final disclosure document. Furthermore, the discussions which took place over many months concerned the delayed duty system and not the system eventually adopted.
|
120. Neuvoston yritys minimoida näiden kahden ehdotuksen väliset erot toteamalla, että käytetyssä järjestelmässä otetaan huomioon se, että ainoastaan tietyt määrälliset raja-arvot ylittävä tuonti aiheuttaa vahinkoa, merkitsee kantajien mukaan sitä, että polkumyyntitulleja määrätään tuonnille, joka ei aiheuta vahinkoa, mikä on perusasetuksen 1 artiklan 1 kohdan vastaista. Kantajien mukaan sitä, että ne ovat voineet esittää tästä järjestelmästä joitakin huomioita perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdassa säädettyä kymmenen päivän vähimmäisaikaa lyhyemmän määräajan kuluessa, ei myöskään voida käyttää niitä vastaan eikä sillä voida korjata komission antamien tietojen puutteellisuutta. Sitä, oliko komission myöntämä määräaika asianmukainen kantajien puolustautumisoikeuksien noudattamisen kannalta, on nimittäin arvioitava komission käyttämän menetelmän muutoksen laajuuteen nähden sekä siihen nähden, ettei uudesta oikeudellisesta arvioinnista ja tosiseikkojen arvioinnista ole annettu tietoja tai selityksiä. Tältä osin kantajat huomauttavat, että kun toimielimet eivät anna asianmukaisia selityksiä käyttämästään menetelmästä ja tosiseikkojen arvioinnista, sen, että ne ovat voineet esittää joitakin huomioita, merkitys on rajallinen eikä se merkitse sitä, että perusasetuksen 20 artiklan taikka yhteisön oikeuden tai WTO:n oikeuden yleisperiaatteiden vaatimukset olisi täytetty. Lisäksi komissio noudatti itse erittäin rajoittavaa aikataulua, mikä sulki pois mahdollisuuden pidentää määräaikaa, joka oli myönnetty kommenttien esittämiseksi täydentävästä lopullisesta ilmoituksesta. Lisäksi useita kuukausia kestäneitä keskusteluja käytiin DDS-järjestelmästä eikä lopulta hyväksytystä järjestelmästä.
|
|
121. The applicants submit that as a result of the shortcomings of the additional final disclosure document and of the insufficient period given, they did not have the opportunity to explain to the Commission the reasons why the approach adopted was inappropriate and unreasonable or to put forward their views on the methodology or the figures underlying the proposal contained in that document. The institutions therefore infringed Article 20 of the basic regulation by failing to disclose to the applicants the essential facts and considerations underlying the contested regulation.
|
121. Kantajat katsovat, että täydentävän lopullisen ilmoituksen puutteiden ja riittämättömän määräajan vuoksi niillä ei ollut mahdollisuutta esittää komissiolle syitä, joiden vuoksi hyväksytty lähestymistapa oli epäasianmukainen tai kohtuuton, eikä esittää näkökantaansa tässä asiakirjassa esitetyn ehdotuksen taustalla olevasta menetelmästä tai luvuista. Toimielimet ovat siis rikkoneet perusasetuksen 20 artiklaa, kun ne eivät ole ilmoittaneet kantajille riidanalaisen asetuksen taustalla olevia olennaisia tosiseikkoja ja huomioita.
|
|
122. Lastly, the applicants add that, if they had been given an opportunity properly to submit comments on the additional final disclosure document, they would have submitted, first, that the proposed system was tantamount to an infringement of Article 1(1) of the basic regulation in so far as it resulted in the imposition of anti-dumping duties on imports which do not cause injury, secondly, that an individual injury margin should have been calculated for each of them and, thirdly, that the Commission’s final proposal was unreasonable and disproportionate inasmuch as the revised factual assessment, which was not explained or justified, had the ‘perverse effect’ of reversing the respective burden of the anti-dumping measures as between China and Vietnam.
|
122. Kantajat toteavat lopuksi, että jos niille olisi annettu asianmukainen mahdollisuus esittää kommentteja täydentävästä lopullisesta ilmoituksesta, ne olisivat väittäneet ensiksi, että ehdotettu järjestelmä rikkoo perusasetuksen 1 artiklan 1 kohtaa, koska se johtaa siihen, että polkumyyntitulleja määrätään tuonnille, joka ei aiheuta vahinkoa, toiseksi, että niistä kunkin osalta olisi pitänyt laskea yksilöllinen vahinkomarginaali, ja kolmanneksi, että komission viimeinen ehdotus oli kohtuuton ja suhteeton, koska korjatun tosiseikkojen arvioinnin, jota ei ollut selitetty eikä perusteltu, ”vääristyneenä vaikutuksena” oli kääntää päälaelleen Kiinan ja Vietnamin osalta määrättyjen tullien arvo.
|
|
123. The Council observes that both the delayed duty system and the method ultimately used are based on the idea that in the present case only imports above a certain volume caused significant injury and that that circumstance ought to have been taken into account in the method used to determine the rate of definitive duties. It is only the way in which that circumstance is taken into account that differs according to the method of calculating the definitive duties that is ultimately chosen.
|
123. Neuvosto huomauttaa, että sekä DDS-järjestelmä että lopulta käytetty menetelmä perustuvat siihen ajatukseen, että käsiteltävänä olevassa asiassa ainoastaan tietyn määrän ylittävä tuonti aiheuttaa merkittävää vahinkoa, ja että tämä seikka on otettu huomioon lopullisten polkumyyntitullien arvon määrittämiseksi käytetyssä menetelmässä. Neuvoston mukaan lopulta valitussa lopullisten polkumyyntitullien laskentamenetelmässä erilaista on ainoastaan se, miten tämä seikka on otettu huomioon.
|
|
124. The Council emphasises that, by adopting the additional final disclosure document, the Commission did not employ a ‘non-injurious value’, which the applicants claim to be unable to calculate on the basis of the information disclosed to it. On the contrary, the quantitative element of the dumping, that is to say, the volume of dumped imports, continued to be the key issue of the new methodology, while any reference to the value of imports for a particular year could be calculated on the basis of the information set out in paragraphs 157 and 159 of the final disclosure document.
|
124. Neuvosto korostaa, että antaessaan täydentävän lopullisen ilmoituksen komissio ei käyttänyt ”vahinkoa aiheuttamatonta arvoa”, jota kantajat eivät omien sanojensa mukaan voineet laskea niille ilmoitettujen seikkojen valossa. Päinvastoin polkumyynnin määrällinen osatekijä eli polkumyynnillä toteu tetun tuonnin määrä oli edelleen uuden menetelmän olennainen tekijä, kun taas viittaukset tietyn vuoden tuonnin arvoon voitiin laskea lopullisen ilmoituksen 157 ja 159 kohdan sisältämien seikkojen perusteella.
|
|
125. Furthermore, the explanation of the methodology whereby the economic impact of the volume of imports which had not had an injurious effect was taken into consideration in establishing the injury elimination level (see paragraph 29 above) allowed the applicants to submit detailed comments on that point in their email of 2 August 2006. If the applicants needed further information in order to exercise their rights, they were under an obligation to submit a specific request to that effect.
|
125. Lisäksi neuvosto katsoo, että menetelmän sen selostuksen perusteella, jonka mukaan vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin määrän taloudellinen vaikutus on otettu huomioon määritettäessä vahingon poistamiseksi tarvittavaa tasoa (ks. edellä 29 kohta), kantajat saattoivat esittää tältä osin yksityiskohtaisia huomioita 2.8.2006 lähettämässään sähköpostissa. Jos kantajat tarvitsivat lisätietoja käyttääkseen oikeuksiaan, niiden olisi pitänyt esittää tätä koskeva täsmällinen pyyntö.
|
|
126. The Council, supported by CEC, also refutes the assertion that there was a breach of the rights of the defence on account of the fact that the applicants had only five days within which to express their views on the additional final disclosure document. Since, first, the applicants submitted no comments on the additional final disclosure document and did not request further time within which to do so; second, the procedure was already at a very advanced stage; and, third, the taking into consideration of the quantitative element of the dumping had been under discussion for several months, the period in question must be deemed sufficient. In any event, the applicants have not shown that they were unable to defend their interests as a consequence of that period, since they submitted detailed comments and the application makes no mention of other evidence which they might have submitted. The Council submits that, in those circumstances, there is no need to comment on the arguments which the applicants claim they would have submitted had they had further time within which to do so.
|
126. Neuvosto, jota CEC tukee, kiistää myös puolustautumisoikeuksien loukkaamisen, jonka on väitetty aiheutuneen siitä, että kantajilla oli ainoastaan viisi päivää aikaa esittää kantansa täydentävästä lopullisesta ilmoituksesta. Kun otetaan huomioon ensinnäkin se, että kantajat eivät olleet esittäneet huomioita täydentävästä lopullisesta ilmoituksesta eivätkä pyytäneet tätä koskevan määräajan pidentämistä, toiseksi se, että menettely oli jo hyvin pitkällä, ja kolmanneksi se, että polkumyynnin määrällisen osatekijän huomioon ottamisesta oli keskusteltu useamman kuukauden ajan, kyseessä olevaa määräaikaa on neuvoston mielestä pidettävä riittävänä. Missään tapauksessa kantajat eivät ole osoittaneet, ettei niiden ollut mahdollista puolustaa etujaan tämän määräajan vuoksi, sillä ne ovat esittäneet asiassa yksityiskohtaisia huomioita eikä kanteessa mainita muita tekijöitä, joita ne olisivat voineet esittää. Neuvosto katsoo, että näissä olosuhteissa ei ole tarpeellista kommentoida väitteitä, joita kantajat olisivat esittäneet, jos niille olisi myönnetty pidempi määräaika.
|
|
127. As regards, lastly, the arguments relating to the lawfulness of the system ultimately adopted under Article 1(1) of the basic regulation, the Council claims that they should be ignored, as the present plea concerns only breach of the applicant’s rights of defence.
|
127. Väitteet, jotka koskevat lopulta hyväksytyn järjestelmän laillisuutta perusasetuksen 1 artiklan 1 kohdan valossa, on neuvoston mukaan jätettävä huomiotta, koska käsiteltävänä oleva kanneperuste koskee ainoastaan kantajien puolustautumisoikeuksien loukkaamista.
|
|
Findings of the Court
|
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
|
|
128. By their sixth plea, first, the applicants claim that the institutions breached Article 20 of the basic regulation on the grounds that the Commission did not communicate the information on which it based the calculations made in the additional final disclosure document and did not allow them a sufficient period consistent with Article 20(5) of that regulation to submit full comments on its new approach.
|
128. Kuudennessa kanneperusteessaan kantajat väittävät ensiksi, että toimielimet rikkoivat perusasetuksen 20 artiklaa sillä perusteella, että komissio ei yhtäältä ilmoittanut seikkoja, joihin täydentävässä lopullisessa ilmoituksessa esitetyt laskelmat perustuivat, eikä toisaalta myöntänyt niille riittävää ja saman artiklan 5 kohdan mukaista määräaikaa esittää täysimääräisiä huomautuksia sen uudesta lähestymistavasta.
|
|
129. Secondly, the applicants maintain that the institutions did not set out in the final disclosure document, the additional final disclosure document or the contested regulation the grounds for the methodology which was applied in order to take into account the existence of a volume of imports which caused no injury and which reduced the injury margin instead of exempting the non-injurious imports from the imposition of anti-dumping duties. Those circumstances constitute a breach of the applicants’ rights of defence and a failure to state reasons.
|
129. Toiseksi kantajat väittävät, että toimielimet eivät ole esittäneet lopullisessa ilmoituksessa tai täydentävässä lopullisessa ilmoituksessa eivätkä riidanalaisessa asetuksessa perusteluja, joilla perusteltiin menetelmää, joka on otettu käyttöön vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin määrän huomioon ottamiseksi ja jolla vähennetään vahinkomarginaalia sen sijaan, että vahinkoa aiheuttamattomaan tuontiin ei sovellettaisi polkumyyntitullia. Nämä olosuhteet merkitsevät kantajien mukaan sitä, että niiden puolustautumisoikeuksia on loukattu ja perustelut ovat puutteelliset.
|
|
130. It should be noted at the outset that Article 20 of the basic regulation sets out detailed rules relating to the exercise of the right of interested parties, in particular exporters, to be heard. That right constitutes one of the fundamental rights recognised by the Community legal order and includes the right to be informed of the main facts and considerations on the basis of which it is intended to recommend the imposition of definitive anti-dumping duties (see, to that effect, Al-Jubail Fertilizer v Council , paragraph 108 above, paragraph 15, and Champion Stationery and Others v Council , paragraph 108 above, paragraph 55).
|
130. Aluksi on todettava, että perusasetuksen 20 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka liittyvät asianomaisten osapuolien, erityisesti viejien, oikeuteen tulla kuulluksi, joka on yksi yhteisön oikeudessa tunnustetuista perusoikeuksista ja joka käsittää oikeuden saada tietoja niistä keskeisistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella suunnitellaan lopullisten polkumyyntitullien käyttöönoton suosittelemista (ks. vastaavasti edellä 108 kohdassa mainittu asia Al-Jubail Fertilizer v. neuvosto, tuomion 15 kohta ja edellä 108 kohdassa mainittu asia Champion Stationery ym. v. neuvosto, tuomion 55 kohta).
|
|
131. Accordingly, the applicants’ arguments relating to breach of Article 20 of the basic regulation must be interpreted as referring to breach of their rights of defence, which are guaranteed by the Community legal order and by that provision (see, to that effect, Kundun and Tata v Council , paragraph 108 above, paragraph 131).
|
131. Tässä tilanteessa perusasetuksen 20 artiklan rikkomista koskevien kantajien väitteiden on tulkittava viittaavan niiden puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen, sellaisena kuin ne on vahvistettu yhteisön oikeusjärjestyksessä, tämä säännös mukaan lukien (ks. vastaavasti edellä 108 kohdassa mainittu asia Kundan ja Tata v. neuvosto, tuomion 131 kohta).
|
|
132. In that regard, it must be borne in mind that, according to the case-law cited in paragraph 108 above, the undertakings affected by an investigation preceding the adoption of an anti-dumping regulation must be placed in a position during the administrative procedure in which they can effectively make known their views on the correctness and relevance of the facts and circumstances alleged and on the evidence presented by the Commission in support of its assessment of the existence of dumping and the resultant injury.
|
132. Tältä osin on huomautettava, että edellä 108 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan yrityksille, joita ennen polkumyyntiasetuksen antamista toteutettava tutkimusmenettely koskee, on annettava tilaisuus esittää hallinnollisen menettelyn aikana tehokkaasti oma kantansa asiassa esiin tuotujen tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksellisyydestä samoin kuin näytöstä, jonka komissio on ottanut huomioon polkumyynnin olemassaoloa ja siitä aiheutuvaa vahinkoa koskevan väitteensä tukena.
|
|
133. It must also be pointed out, in this connection, that the fact that final disclosure is incomplete renders the regulation imposing definitive anti-dumping duties unlawful only if, as a result of the omission, the interested parties were not in a position to defend their interests effectively. That is inter alia the case where the omission relates to facts or considerations which are different from those used for any provisional measures, to which particular attention must be paid in final disclosure pursuant to Article 20(2) of the basic regulation. That is also the case, on the same grounds, where the omission relates to facts or considerations which are different from those on which the Commission or Council bases a decision subsequent to the communication of the final disclosure document, as is apparent from the last sentence of Article 20(4) of the basic regulation.
|
133. Tässä yhteydessä on myös todettava, että lopullisen ilmoituksen riittämättömyys aiheuttaa lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetun asetuksen pätemättömyyden vain silloin, kun osapuolet, joita asia koskee, eivät tämän laiminlyönnin vuoksi ole kyenneet tehokkaasti puolustamaan etujaan. Näin on erityisesti silloin, kun laiminlyönti koskee sellaisia tosiseikkoja ja huomioita, jotka ovat erilaisia kuin väliaikaisten toimenpiteiden yhteydessä käytetyt ja joihin perusasetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaan on kiinnitettävä erityistä huomiota lopullisessa ilmoituksessa. Näin on samoista syistä myös silloin, kun laiminlyönti koskee tosiseikkoja ja huomioita, jotka ovat erilaisia kuin ne, joihin komission tai neuvoston lopullisen ilmoituksen antamisen jälkeen tekemä päätös perustuu, kuten perusasetuksen 20 artiklan 4 kohdan viimeisestä virkkeestä ilmenee.
|
|
134. In the present case, as was pointed out in paragraphs 25 to 27 above, the Commission first advocated, in the final disclosure document, a delayed duty system, based on the fact that only imports in excess of 140 million pairs of shoes per annum caused injury within the meaning of Article 3 of the basic regulation. That assessment was based on the fact that there had been a quantitative quota regime until 1 January 2005, which precluded such injury, and on a calculation of the quantities imported from China in 2005. According to that proposal, a definitive anti-dumping duty was to be imposed on imports originating in China in excess of 140 million pairs of shoes per annum. That duty was equal to the underselling margin, in this case 23%.
|
134. Kuten edellä 25–27 kohdassa todetaan, käsiteltävässä asiassa komissio suosi aluksi lopullisessa ilmoituksessa DDS-järjestelmää sen perusteella, että ainoastaan 140 miljoonan kenkäparin määrän ylittävä vuotuinen tuonti aiheuttaa perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua vahinkoa. Tässä arviossa tukeuduttiin määrällisten kiintiöiden järjestelmän voimassaoloon 1.1.2005 saakka, joka oli estänyt tällaisen vahingon, sekä laskelmaan Kiinasta vuonna 2005 tuoduista määristä. Tämän ehdotuksen mukaan lopullista polkumyyntitullia oli tarkoitus soveltaa Kiinasta peräisin olevaan tuontiin, jonka määrä ylittää 140 miljoonaa kenkäparia vuodessa. Polkumyyntitulli vastasi marginaalia, jolla viitehinta alittui ja joka on käsiteltävänä olevassa asiassa 23 prosenttia.
|
|
135. However, as was stated in paragraphs 29 and 30 above, in the additional final disclosure document the Commission amended its proposal concerning the form of duties necessary to eliminate the injury. That new approach was also based on the fact that there was a volume of imports which does not cause injury within the meaning of Article 3 of the basic regulation. However, in the additional final disclosure document, both the method for calculating that non-materially injurious volume of imports and the impact of that volume on the form of the proposed definitive duties differed from those mentioned in the final disclosure document.
|
135. Kuten edellä 29 ja 30 kohdassa todetaan, komissio kuitenkin muutti täydentävän lopullisen ilmoituksen yhteydessä ehdotustaan, joka koskee vahingon poistamiseksi tarvittavien tullien mallia. Myös tämä uusi lähestymistapa perustui sellaisen tuonnin määrän olemassaoloon, joka ei aiheuta perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua vahinkoa. Täydentävän lopullisen ilmoituksen mukaan kuitenkin sekä tämän vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin määrän laskentamenetelmä että tämän määrän vaikutus ehdotettujen lopullisten tullien malliin poikkesivat lopullisessa ilmoituksessa mainituista.
|
|
136. More specifically, in the additional final disclosure document, first, the Commission stated that the underselling margin for imports from China was 23%. Secondly, it established that the volume of imports from that country during the investigation period was 38% of the imports from the two countries concerned. That percentage, applied to all the imports from China and Vietnam in 2003 (109 million pairs of shoes), corresponded to some 41.5 million pairs of shoes, a volume which was regarded as non-materially injurious to the Community industry. Thirdly, the Commission took the view that that volume represented 28.6% of imports from China in 2005. Fourthly and lastly, it reduced the injury margin initially established (23%) by 28.26%, which gave rise to a ‘weighted’ injury margin of 16.5%.
|
136. Täydentävässä lopullisessa ilmoituksessa komissio ensinnäkin huomautti, että marginaali, jolla Kiinasta peräisin olevan tuonnin viitehinnat alittuivat, oli 23 prosenttia. Toiseksi komissio totesi, että tutkimusajanjakson aikana Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä oli 38 prosenttia kahdesta kohdemaasta peräisin olevasta tuonnista. Tämä prosenttiosuus sovellettuna Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevan tuonnin kokonaismäärään vuonna 2003 (109 miljoonaa kenkäparia) vastasi noin 41,5:tä miljoonaa kenkäparia, jonka määrän ei katsottu aiheuttavan vahinkoa yhteisön teollisuudenalalle. Kolmanneksi komissio arvioi, että tämä määrä oli 28,26 prosenttia Kiinasta peräisin olevasta tuonnista vuonna 2005. Neljänneksi komissio alensi alun perin vahvistettua vahinkomarginaalia (23 prosenttia) 28,26 prosentilla, minkä seurauksena ”painotetuksi” vahinkomarginaaliksi tuli 16,5 prosenttia.
|
|
137. It is apparent from the above that the differences between the methodology set out in the final disclosure document and that set out in the additional final disclosure document are the following. First, instead of establishing the annual volume of non-materially injurious imports at the level of imports from China in 2005, the Commission established that annual volume by multiplying the 109 million pairs of shoes imported in 2003 by 38%. That figure represented imports originating in that country as a percentage of all imports from the two countries concerned during the investigation period. Secondly, instead of exempting that annual volume, categorised as non-materially injurious in paragraphs 278 to 280 of the additional final disclosure document, from the application of anti-dumping duty, the Commission chose to take that volume into account by lowering the injury elimination level and by applying anti-dumping duties as from the first pair of shoes imported.
|
137. Edellä esitetystä seuraa, että lopullisessa ilmoituksessa ja täydentävässä lopullisessa ilmoituksessa esitettyjen menetelmien erot ovat seuraavat. Ensiksi sen sijaan, että komissio olisi määrittänyt vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin vuotuiseksi määräksi Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrän vuonna 2005, se määritti tämän määrän kertomalla vuonna 2003 tuodun 109 miljoonan kenkäparin määrän 38 prosentilla. Kyseessä on Kiinasta peräisin olevan tuonnin prosenttiosuus näistä kahdesta kohdemaasta peräisin olevan tuonnin kokonaismäärästä tutkimusajanjakson aikana. Toiseksi sen sijaan, että komissio olisi jättänyt soveltamatta polkumyyntitullia tähän vuotuiseen määrään, jota täydentävän lopullisen ilmoituksen 278–280 kohdassa pidettiin vahinkoa aiheuttamattomana, se päätti ottaa huomioon tämän määrän alentamalla vahingon poistamiseksi tarvittavaa tasoa ja soveltamalla polkumyyntitullia ensimmäisestä tuodusta kenkäparista lähtien.
|
|
138. In that regard, it must be held that the fact that the Commission amended its analysis after comments made on the final disclosure document by the parties concerned does not, in itself, constitute infringement of the rights of the defence. As is apparent from the last sentence of Article 20(4) of the basic regulation, the final disclosure document does not prejudice any subsequent decision by the Commission or the Council. That provision merely requires the Commission to disclose, as soon as possible, the facts and considerations which are different from those which formed the basis for its initial approach in the final disclosure document. It is through that disclosure that the parties concerned are in a position to understand the grounds which led the institutions to adopt a different view.
|
138. Tältä osin on todettava, ettei se, että komissio muutti analyysiään asianosaisten lopullisesta ilmoituksesta esittämien kommenttien jälkeen, sellaisenaan merkitse puolustautumisoikeuksien loukkaamista. Kuten perusasetuksen 20 artiklan 4 kohdan viimeisestä virkkeestä ilmenee, lopullinen ilmoitus ei nimittäin ole esteenä komission tai neuvoston mahdollisesti myöhemmin tekemälle päätökselle. Tässä säännöksessä ainoastaan asetetaan komissiolle velvollisuus ilmoittaa mahdollisimman pian tosiseikoista ja huomioista, jotka poikkeavat niistä, jotka tukivat sen lopulliseen ilmoitukseen sisältyvää alkuperäistä lähestymistapaa. Asianosaiset voivat nimittäin tämän esityksen avulla ymmärtää ne syyt, joiden perusteella toimielimet hyväksyivät erilaisen kannan.
|
|
139. Consequently, in order to establish whether the Commission complied with the applicants’ rights deriving from the last sentence of Article 20(4) of the basic regulation, it must also be ascertained whether the Commission communicated to them the facts and considerations taken into account for the purpose of the new analysis of the injury and the form of measures necessary to eliminate it, in so far as those facts and considerations differ from those taken into account in the final disclosure document (see paragraph 133 above).
|
139. Tämän vuoksi sen määrittämiseksi, kunnioittiko komissio kantajien perusasetuksen 20 artiklan 4 kohdan viimeisestä virkkeestä johtuvia oikeuksia, on vielä tarkistettava, ilmoittiko komissio niille vahinkoa ja vahingon poistamiseksi tarvittavien toimenpiteiden mallia koskevassa uudessa analyysissä käytetyistä tosiseikoista ja huomioista, sikäli kuin nämä poikkeavat lopullisessa ilmoituksessa käytetyistä (ks. edellä 133 kohta).
|
|
140. In that regard, first, the Commission stated in the additional final disclosure document that its new proposal made it possible to avoid distinctions between different types of importers.
|
140. Tältä osin on todettava aluksi, että komissio totesi täydentävässä lopullisessa ilmoituksessa, että sen uudessa ehdotuksessa ei erotella toisistaan eri tuojaryhmiä.
|
|
141. Secondly, the applicants’ argument that they did not have access to the information on the basis of which the Commission adjusted the injury margin from 23% to 16.5% is incorrect. The methodology described in paragraph 136 above concerning the adjustment of the injury margin by allowing for a non-materially injurious volume of imports is set out in the additional final disclosure document. It is true that that document provides no information on the exact volume of imports from China in 2005 which would make it possible to establish that the percentage of 28.26% is in fact correct. However, given that, according to the Commission, 41.5 million pairs of shoes represent 28.26% of all the imports from China in 2005, it may be deduced that those imports amounted to 146.85 million pairs of shoes. That calculation was moreover mentioned by the applicants themselves in their email of 2 August 2006 (see paragraph 31 above).
|
141. Tämän jälkeen on todettava, että kantajat väittävät virheellisesti, että ne eivät ole saaneet tutustua seikkoihin, joiden perusteella komissio muutti vahinkomarginaalin 23:sta 16,5:een prosenttiin. Edellä 136 kohdassa kuvattu menetelmä, joka koskee vahinkomarginaalin muuttamista ottaen huomioon vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin määrä, nimittäin mainitaan täydentävässä lopullisessa ilmoituksessa. On totta, että tässä asiakirjassa ei ilmoiteta Kiinasta peräisin olevan tuonnin tarkkaa määrää vuonna 2005 eli lukua, jonka perusteella voitaisiin tarkistaa, että prosenttiluku 28,26 prosenttia vastaa todellisuutta. Kun otetaan huomioon se, että komission mukaan 41,5 miljoonaa kenkäparia vastaa 28,26:ta prosenttia Kiinasta peräisin olevan tuonnin kokonaismäärästä vuonna 2005, tästä voidaan kuitenkin päätellä, että tämä tuonti on kasvanut 146,85 miljoonaan kenkäpariin. Kantajat ovat itsekin toistaneet tämän laskelman 2.8.2006 lähettämässään sähköpostissa (ks. edellä 31 kohta).
|
|
142. It follows from the foregoing that the Commission communicated to the applicants the reasoning which it followed to calculate the injury margin by allowing for a non-materially injurious volume of imports. It also set out all the figures which it considered to be relevant for that purpose, with the result that the applicants’ rights of defence have not been breached in that regard.
|
142. Edellä esitetystä seuraa, että komissio ilmoitti kantajille syyt, joiden perusteella se laski vahinkomarginaalin ottaen huomioon vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin määrän. Se esitti myös kaikki luvut, joita se piti tältä osin merkityksellisinä, joten kantajien puolustautumisoikeuksia ei ole loukattu tältä osin.
|
|
143. It must also be pointed out, as noted by the Council (see paragraph 127 above), that the applicants’ plea, as set out in the applications, relates to breach of their rights of defence and not to breach of Article 1(1) of the basic regulation. It follows that the question whether the system adopted in the contested regulation is compatible with Article 1(1) of the basic regulation in so far as it imposes anti-dumping duties on imports below the annual threshold regarded as non-materially injurious has not as such been submitted for review by the Court.
|
143. On myös korostettava, kuten neuvosto tekee (ks. edellä 127 kohta), että kantajien kanneperuste, sellaisena kuin se on esitetty kannekirjelmissä, koskee niiden puolustautumisoikeuksien loukkaamista eikä perusasetuksen 1 artiklan 1 kohdan rikkomista. Tästä seuraa, että kysymystä siitä, onko riidanalaisessa asetuksessa käytetty järjestelmä perusasetuksen 1 artiklan 1 kohdan mukainen siltä osin kuin siinä määrätään polkumyyntitullit tuonnille, jonka määrä alittaa vahinkoa aiheuttamattomaksi katsotun vuotuisen raja-arvon, ei ole sellaisenaan asetettu unionin yleisen tuomioistuimen valvonnan alaiseksi.
|
|
144. The parties agree that the period given expired on 2 August 2006.
|
144. Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että asetettu määräaika päättyi 2.8.2006.
|
|
145. The Commission breached Article 20(5) of the basic regulation by granting the applicants a period of less than 10 days to comment on the additional final disclosure document ( Champion Stationery and Others v Council , paragraph 108 above, paragraph 80). However, that fact cannot, in itself, lead to annulment of the contested regulation. It is also necessary to establish that the granting of a period shorter than the prescribed period was actually capable of affecting their rights of defence in the procedure in question (Case T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic v Council [2004] ECR II-3663, paragraph 331).
|
145. Kun komissio myönsi kantajille kymmentä päivää lyhyemmän määräajan täydentävän lopullisen ilmoituksen kommentoimiseksi, se rikkoi perusasetuksen 20 artiklan 5 kohtaa (edellä 108 kohdassa mainittu asia Champion Stationery ym. v. neuvosto, tuomion 80 kohta). Tämä seikka ei kuitenkaan sinällään voi aiheuttaa riidanalaisen asetuksen kumoamista. On nimittäin vielä vahvistettava, että se seikka, että kantajilla on ollut käytettävissään laillista määräaikaa lyhyempi määräaika, vaikutti konkreettisesti niiden puolustautumisoikeuksiin kyseessä olevassa menettelyssä (asia T-35/01, Shanghai Teraoka Electronic v. neuvosto, tuomio 28.10.2004, Kok., s. II‑3663, 331 kohta).
|
|
146. In that regard, it must be pointed out that the applicants reiterated the Commission’s calculations in their email of 2 August 2006 and that they submitted an alternative calculation which would have led to a different, and, in their opinion, equitable outcome. Therefore, the applicants understood the Commission’s reasoning and were in a position to suggest an alternative approach. Furthermore, the applicants have not explained why they were not in a position to assert a breach of Article 1(1) of the basic regulation within the period which the Commission gave them. In those circumstances, it must be held that they were in a position in which they could effectively make known their views.
|
146. Tältä osin on todettava, että kantajat mainitsivat 2.8.2006 lähettämässään sähköpostissa komission laskelmat ja esittivät vaihtoehtoisen laskelman, joka johti erilaiseen ja niiden mukaan oikeudenmukaiseen tulokseen. Tämän vuoksi kantajat ymmärsivät komission perustelut ja saattoivat ehdottaa sille toista lähestymistapaa. Lisäksi kantajat eivät ole selvittäneet, miksi ne eivät voineet vedota perusasetuksen 1 artiklan 1 kohdan rikkomiseen komission niille asettamassa määräajassa. Näissä olosuhteissa on todettava, että niillä oli mahdollisuus esittää tehokkaasti kantansa.
|
|
147. It follows that there was no breach of the applicants’ rights of defence.
|
147. Tästä seuraa, että kantajien puolustautumisoikeuksia ei ole loukattu.
|
|
148. On the same grounds, the applicants’ argument alleging failure to state the reasons for the methodology used to calculate the injury elimination level must be rejected. The statement of reasons for the contested regulation must be appraised having regard, in particular, to the information disclosed to the applicants and to the observations which they have made during the administrative procedure (Joined Cases T-33/98 and T‑34/98 Petrotub and Republica v Council [1999] ECR II-3837, paragraph 107).
|
148. Samoilla perusteilla on hylättävä kantajien väite, jonka mukaan vahingon poistamiseksi tarvittavan tason laskemiseksi käytetyn menetelmän perustelut ovat puutteelliset. Riidanalaisen asetuksen perusteluja on arvioitava ottaen erityisesti huomioon kantajille annetut tiedot ja kantajien hallinnollisen menettelyn aikana esittämät huomautukset (yhdistetyt asiat T-33/98 ja T-34/98, Petrotub ja Republica v. neuvosto, tuomio 15.12.1999, Kok., s. II‑3837, 107 kohta).
|
|
149. In the present case, as pointed out in paragraph 36 above, recitals 296 to 301 to the contested regulation contain the findings which led the Council to adopt the system which was finally implemented. Consequently, in light of the fact that the Commission communicated to the applicants the reasoning which it had followed in calculating the injury margin by taking account of a non-injurious volume of imports and of the fact that it also informed them of all the figures which it regarded as relevant for that purpose (see paragraphs 140 to 142 above), it must be held that the statement of the reasons of the contested regulation is sufficient in law.
|
149. Kuten edellä 36 kohdassa todetaan, käsiteltävänä olevassa asiassa riidanalaisen asetuksen 296–301 perustelukappale sisältää arviointeja, joiden perusteella neuvosto on hyväksynyt lopulta käyttöön otetun järjestelmän. Tämän vuoksi on niin, että kun otetaan huomioon se, että komissio ilmoitti kantajille syyt, joiden perusteella se laski vahinkomarginaalin ottaen huomioon vahinkoa aiheuttamattoman tuonnin määrän, ja että se esitti myös kaikki luvut, joita se piti tältä osin merkityksellisinä (ks. edellä 140–142 kohta), on todettava, että riidanalaisen asetuksen perustelut ovat oikeudellisesti riittävät.
|
|
150. Therefore the sixth plea must be rejected.
|
150. Näin ollen kuudes kanneperuste on hylättävä.
|
|
The seventh plea, alleging an error of law and a manifest error of assessment concerning the injury caused to the Community industry
|
Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan yhteisön teollisuudenalan kärsimän vahingon osalta on tehty oikeudellinen virhe ja ilmeinen arviointivirhe
|
|
Arguments of the parties
|
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
|
|
151. The applicants contend that the injury determination is not based on a sufficient period of normal imports and is not therefore supported by reliable and objective data. Since the investigation period lasted from 1 April 2004 to 31 March 2005, the Commission’s conviction that the increase in imports after the lapse of the quota regime had a particularly decisive injurious effect for the Community industry was based solely on the first quarter of 2005. The clear indications of significant injury in 2004 to which the Commission refers at paragraph 277 of the new section H of the additional final disclosure document do not mean that significant injury was actually caused in 2004. The fact that no significant injury was caused in 2004 is borne out by the fact that imports increased only slightly in that year by comparison with 2003 and by paragraph 285 of the final disclosure document.
|
151. Kantajat katsovat, että vahinkoa koskeva päätös ei perustu riittävän pitkään normaalin tuonnin jaksoon eikä näin ollen perustu luotettaviin ja objektiivisiin tietoihin. Kun tutkimusajanjakso ulottuu 1.4.2004 ja 31.3.2005 väliselle ajalle, komissio nimittäin vakuuttui siitä, että tuonnin lisääntyminen määrällisten rajoitusten järjestelmän päättymisen jälkeen aiheuttaa erityisen huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudenalalle, ainoastaan vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen perusteella. Ilmeiset aihetodisteet vuonna 2004 aiheutuneesta merkittävästä vahingosta, joihin komissio viittaa täydentävän lopullisen ilmoituksen uudessa H osassa olevassa 277 kohdassa, eivät kantajien mukaan merkitse sitä, että merkittävää vahinkoa olisi tosiasiallisesti aiheutunut vuonna 2004. Sitä, että vuonna 2004 ei ole aiheutunut merkittävää vahinkoa, tukevat kantajien mukaan se, että tuonti lisääntyi kyseisenä vuonna vain vähän vuoteen 2003 verrattuna, ja lopullisen ilmoituksen 285 kohta.
|
|
152. The first three months of 2005 were the initial period of an open market which for more than 12 years had been subject to a regime of strict quantitative quotas. As the Commission observed in the final disclosure document, that period following the lapse of the quota regime was artificially distorted by expectations linked with that event. The contested regulation is therefore based on data relating to a short period which could not provide reliable material owing to the lifting of the quotas. It follows that the Council has breached Article 3(2) of the basic regulation. Nor is there any proof that the Commission examined the injury factors during the entire period considered.
|
152. Kantajien mukaan vuoden 2005 kolme ensimmäistä kuukautta muodostavat sellaisten markkinoiden avautumisen alkuvaiheen, joihin oli yli kahdentoista vuoden ajan sovellettu tiukkaa määrällisten rajoitusten järjestelmää. Kuten komissio totesi lopullisessa ilmoituksessa, tätä määrällisten rajoitusten järjestelmän voimassaolon päättymisen jälkeistä ajanjaksoa vääristivät keinotekoisesti tähän tapahtumaan liittyvät odotukset. Riidanalainen asetus perustui näin ollen tietoihin, jotka liittyvät lyhyeen ajanjaksoon, jonka perusteella ei ole mahdollista saada luotettavia tietoja määrällisten rajoitusten poistamisesta. Tästä seuraa kantajien mukaan, että neuvosto rikkoi perusasetuksen 3 artiklan 2 kohtaa. Kantajien mukaan mikään ei myöskään osoita, että komissio tutki vahinkotekijöitä koko tarkastelujakson osalta.
|
|
153. Lastly, the applicants observe that the quota regime was not intended to remedy the consequences of dumped imports.
|
153. Lopuksi kantajat huomauttavat, että määrällisten rajoitusten järjestelmällä ei ollut tarkoitus korjata polkumyynnillä toteutetun tuonnin vaikutuksia.
|
|
154. The Council, supported by the Commission, CEC and the Italian producers, disputes the merits of the applicants’ arguments.
|
154. Neuvosto, jota komissio, CEC ja italialaiset tuottajat tukevat, kiistää kantajien väitteiden paikkansapitävyyden.
|
|
Findings of the Court
|
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
|
|
155. First, it must be pointed out that the adoption of anti-dumping duties is not a penalty for earlier behaviour but a protective and preventive measure against unfair competition resulting from dumping practices. In order to be able to determine the anti-dumping duties appropriate for protecting the Community industry against dumping, it is therefore necessary to carry out the investigation on the basis of information which is as recent as possible ( Industrie des poudres sphériques v Council , paragraph 108 above, paragraphs 91 and 92, and Case T‑138/02 Nanjing Metalink v Council [2006] ECR II-4347, paragraph 60).
|
155. Ensiksi on todettava, että polkumyyntitullien määrääminen ei ole aiempaan toimintaan liittyvä sanktio vaan puolustautumis- ja suojatoimenpide polkumyynnistä syntyvää vilpillistä kilpailua vastaan. Tutkimus on siis tarpeen suorittaa mahdollisimman ajankohtaisten tietojen perusteella, jotta voidaan määrätä polkumyyntitulleja, joilla kyetään suojaamaan yhteisön tuotannonalaa polkumyynniltä (edellä 108 kohdassa mainittu asia Industrie des poudres sphériques v. neuvosto, tuomion 91 ja 92 kohta ja asia T-138/02, Nanjing Metalink v. neuvosto, tuomio 14.11.2006, Kok., s. II‑4347, 60 kohta).
|
|
156. Therefore, where the institutions find that imports of a product which has until then been subject to quantitative restrictions increase after those restrictions have lapsed, they may take that increase into account for the purposes of their assessment of the injury sustained by the Community industry.
|
156. Kun toimielimet toteavat, että tuotteen, johon on aiemmin sovellettu määrällisiä rajoituksia, tuonti lisääntyy näiden rajoitusten voimassaolon päättymisen jälkeen, ne voivat ottaa huomioon tämän tuonnin lisääntymisen, kun ne arvioivat yhteisön teollisuudenalan kärsimää vahinkoa.
|
|
157. Secondly, the Commission’s assessment in paragraph 283 of the final disclosure document that the volume of imported products increased after the lapse of the quota regime does not establish that the institutions based their decision solely on that quantitative aspect in finding that there was injury.
|
157. Toiseksi lopullisen ilmoituksen 283 kohdassa esitetty komission arvio, jonka mukaan tuotujen tuotteiden määrä lisääntyi määrällisten rajoitusten järjestelmän voimassaolon päättymisen jälkeen, ei osoita, että toimielimet olisivat vahingon toteamiseksi tukeutuneet yksinomaan tähän määrälliseen tekijään.
|
|
158. Lastly, as is apparent from recitals 162, 168 to 170, 187 to 206 and 216 to 240 to the contested regulation, the institutions took into account a number of factors, concerning the injury and the causal connection, relating not only to the last quarter of the investigation period, but also to the period considered.
|
158. Kuten riidanalaisen asetuksen 162, 168–170, 187–206 ja 216–240 perustelukappaleesta ilmenee, toimielimet ottivat huomioon useita vahinkoa ja syy–seuraus-suhdetta koskevia tekijöitä, jotka eivät liity pelkästään tutkimusajanjakson viimeiseen vuosineljännekseen vaan myös tarkastelujaksoon.
|
|
159. It follows that the seventh plea must be rejected.
|
159. Tämän vuoksi seitsemäs kanneperuste on hylättävä.
|
|
160. In those circumstances, the action must be dismissed in its entirety.
|
160. Tässä tilanteessa kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
|
|
Costs
|
Oikeudenkäyntikulut
|
|
161. Under Article 87(2) of the Rules of Procedure, the unsuccessful party is to be ordered to pay the costs if they have been applied for in the successful party’s pleadings. As the applicants have been unsuccessful, they must be ordered to pay the costs, in accordance with the form of order sought by the Council.
|
161. Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantajat ovat hävinneet asian, ne on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut neuvoston vaatimuksen mukaisesti.
|
|
162. In accordance with Article 87(4) of the Rules of Procedure, the Commission, CEC and the Italian producers must bear their own costs.
|
162. Komissio, CEC ja italialaiset tuottajat vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
|