Communication from the Commission on the application of State aid rules to public service broadcasting

Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan

(Text with EEA relevance)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 257/01

2009/C 257/01

1. INTRODUCTION AND SCOPE OF THE COMMUNICATION

1. JOHDANTO JA TIEDONANNON SOVELTAMISALA

1. Over the last three decades, broadcasting has undergone important changes. The abolition of monopolies, the emergence of new players and rapid technological developments have fundamentally altered the competitive environment. Television broadcasting was traditionally a reserved activity. Since its inception, it has mostly been provided by public undertakings under a monopoly regime, mainly as a consequence of the limited availability of broadcasting frequencies and the high barriers to entry.

1. Radio- ja televisiolähetystoiminta on muuttunut huomattavasti kolmen viime vuosikymmenen aikana. Monopolien lakkauttaminen, uusien yhtiöiden tulo markkinoille ja teknologian nopea kehitys ovat muuttaneet perusteellisesti kilpailuympäristöä. Televisiolähetystoimintaa on harjoittanut perinteisesti monopoliasemassa toimiva julkinen yritys. Kyseinen tilanne on johtunut pääasiassa lähetystaajuuksien rajallisesta saatavuudesta ja korkeista markkinoillepääsyn esteistä.

2. In the 1970s, however, economic and technological developments made it increasingly possible for Member States to allow other operators to broadcast. Member States have therefore decided to introduce competition in the market. This has led to a wider choice for consumers, as many additional channels and new services became available; it has also favoured the emergence and growth of strong European operators, the development of new technologies, and a larger degree of pluralism in the sector, which means more than a simple availability of additional channels and services. Whilst opening the market to competition, Member States considered that public service broadcasting ought to be maintained, as a way to ensure the coverage of a number of areas and the satisfaction of needs and public policy objectives that would otherwise not necessarily be fulfilled to the optimal extent. This was confirmed in the interpretative protocol on the system of public broadcasting in the Member States, annexed to the EC Treaty (hereinafter referred to as the Amsterdam Protocol).

2. Taloudellinen ja teknologinen kehitys antoi kuitenkin 1970-luvulla jäsenvaltioille enenevässä määrin mahdollisuuden sallia myös muiden operaattoreiden lähetystoiminta. Tästä syystä jäsenvaltiot ovat päättäneet avata markkinat kilpailulle. Tämä on antanut kuluttajille enemmän valinnanmahdollisuuksia, sillä tarjolla on monia uusia kanavia ja palveluja. Se on myös edistänyt vahvojen eurooppalaisten radio- ja televisioyhtiöiden perustamista ja kasvua, uusien teknologioiden kehittämistä sekä varmistanut laajemman moniarvoisuuden alalla. Kehityksen myötä on saatu muutakin kuin pelkkiä lisäkanavia ja -palveluja. Vapauttaessaan markkinat kilpailulle jäsenvaltiot katsoivat, että julkista yleisradiotoimintaa on jatkettava. Sen avulla voidaan varmistaa ohjelmasisällön monipuolisuus sekä yleisön tarpeiden tyydyttäminen ja julkisen vallan tavoitteiden saavuttaminen tavalla, jota ei kenties muuten kyettäisi toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä vahvistettiin jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta laaditussa tulkitsevassa pöytäkirjassa, jäljempänä "Amsterdamin pöytäkirja", joka on EY:n perustamissopimuksen liitteenä.

3. At the same time, the increased competition, together with the presence of State-funded operators, has also led to growing concerns for a level playing field, which have been brought to the Commission's attention by private operators. The complaints allege infringements of Articles 86 and 87 of the EC Treaty in relation to public funding of public service broadcasters.

3. Monet yksityiset operaattorit ovat kuitenkin samalla ilmoittaneet komissiolle, että lisääntynyt kilpailu yhdessä valtion rahoittamien operaattoreiden toiminnan kanssa on aiheuttanut kasvavaa huolta toimintaedellytysten tasapuolisuudesta. Kanteluissa väitetään, että yleisradioyhtiöiden julkisessa rahoittamisessa on rikottu EY:n perustamissopimuksen 86 ja 87 artiklan määräyksiä.

4. The 2001 Communication from the Commission on the application of State aid rules to public service broadcasting [1] has first set out the framework governing State funding of public service broadcasting. The 2001 Communication has served as a good basis for the Commission to develop significant decision-making practice in the field. Since 2001, more than 20 decisions have been adopted concerning the financing of public service broadcasters.

4. Vuonna 2001 annetussa komission tiedonannossa valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan [1] määritettiin ensimmäisen kerran puitteet valtion rahoittamalle julkiselle yleisradiotoiminnalle. Vuoden 2001 tiedonanto on ollut hyvä perusta, jonka pohjalta komissio on tehnyt merkittäviä päätöksiä tällä alalla. Vuodesta 2001 on tehty yli 20 päätöstä, jotka koskevat julkisten yleisradioyhtiöiden toiminnan rahoittamista.

5. In the meantime, technological changes have fundamentally altered the broadcasting and audiovisual markets. There has been a multiplication of distribution platforms and technologies, such as digital television, IPTV, mobile TV and video on demand. This has led to an increase in competition with new players, such as network operators and Internet companies, entering the market. Technological developments have also allowed the emergence of new media services such as online information services and non-linear or on-demand services. The provision of audiovisual services is converging, with consumers being increasingly able to obtain multiple services on a single platform or device or to obtain any given service on multiple platforms or devices. The increasing variety of options for consumers to access media content has led to the multiplication of audiovisual services offered and the fragmentation of audiences. New technologies have enabled improved consumer participation. The traditional passive consumption model has been gradually turning into active participation and control over content by consumers. In order to keep up with the new challenges, both public and private broadcasters have been diversifying their activities, moving to new distribution platforms and expanding the range of their services. Most recently, this diversification of the publicly funded activities of public service broadcasters (such as online content, special interest channels) prompted a number of complaints by other market players also including publishers.

5. Samaan aikaan teknologian kehitys on muuttanut perusteellisesti yleisradiotoiminnan ja audiovisuaalialan markkinoita. Markkinoille on tullut useita jakelukanavia ja -tekniikoita, kuten digitelevisio, internetpohjainen televisio (IPTV), mobiilitelevisio ja tilausvideopalvelu. Uuden teknologian myötä kilpailu on kiristynyt ja markkinoille on tullut uusia toimijoita, muun muassa verkko-operaattoreita ja internetpalvelujen tarjoajia. Teknologian kehitys on tuonut markkinoille myös uusia mediapalveluja, kuten online-tietopalveluja ja ei-lineaarisia tai tilauspalveluja. Audiovisuaalisten palvelujen tarjonta on yhdentymässä, kun kuluttajat pystyvät yhä helpommin hankkimaan useita palveluja yhdeltä alustalta tai laitteesta, tai vaihtoehtoisesti saman palvelun useilta alustoilta tai laitteista. Kuluttajien laajemmat vaihtoehdot mediasisällön hankkimisessa ovat lisänneet tarjolla olevia audiovisuaalisia palveluja ja johtaneet katsojakunnan pirstaloitumiseen. Uusi teknologia on parantanut kuluttajien osallistumismahdollisuuksia. Perinteisistä passiivisista kuluttajista on tullut vähitellen aktiivisia osallistujia, jotka voivat vaikuttaa mediapalvelujen sisältöön. Sekä julkiset että yksityiset radio- ja televisioyhtiöt ovat pyrkineet vastaamaan uusiin haasteisiin monipuolistamalla toimintaansa, ottamalla käyttöön uusia jakelukanavia ja laajentamalla palvelutarjontaansa. Yleisradioyhtiöiden julkisista varoista rahoitettavien toimintojen monipuolistuminen (esimerkiksi online-ohjelmasisältö ja erikoisalojen kanavat) on johtanut siihen, että muut markkinatoimijat (myös kustantajat) ovat tehneet asiasta lukuisia kanteluja.

6. Since 2001, important legal developments have also taken place, which have an impact on the broadcasting field. In the 2003 Altmark judgment [2], the European Court of Justice defined the conditions under which public service compensation does not constitute State aid. In 2005, the Commission adopted a new decision [3] and framework [4] on State aid in the form of public service compensation. In 2007, the Commission adopted a Communication accompanying the Communication on "A single market for 21st century Europe" — Services of general interest, including social services of general interest: a new European Commitment [5]. Furthermore, in December 2007, the Audiovisual Media Services Directive [6] entered into force, extending the scope of the EU audiovisual regulation to emerging media services.

6. Vuodesta 2001 on lisäksi tehty tärkeitä lainsäädäntömuutoksia, jotka ovat vaikuttaneet yleisradiotoimintaan. Yhteisöjen tuomioistuin määritti asiassa Altmark [2] 24. heinäkuuta 2003 antamassaan tuomiossa edellytykset, joiden täyttyessä julkisen palvelun velvoitteesta maksettavat korvaukset eivät ole valtiontukea. Komissio teki vuonna 2005 uuden päätöksen [3] korvauksena julkisista palveluista myönnettävästä valtiontuesta ja antoi asiaa koskevat yhteisön puitteet [4]. Vuonna 2007 komissio antoi yleishyödyllisiä palveluita ja yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita koskevasta uudesta eurooppalaisesta sitoumuksesta tiedonannon, joka on tiedonannon "2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat" saateasiakirja [5]. Lisäksi audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi [6] tuli voimaan joulukuussa 2007. Kyseisessä direktiivissä EU:n audiovisuaalialan sääntely ulotetaan koskemaan kehitteillä olevia mediapalveluja.

7. These changes in the market and in the legal environment have called for an update to the 2001 Communication on State aid for public broadcasting. The Commission's 2005 State Aid Action Plan [7] announced that the Commission would "revisit its Communication on the application of State aid rules to public service broadcasting. Notably with the development of new digital technologies and of Internet-based services, new issues have arisen regarding the scope of public service activities".

7. Nämä muutokset markkinoilla ja sääntely-ympäristössä edellyttävät valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan vuonna 2001 annetun tiedonannon päivittämistä. Komission vuonna 2005 laatimassa valtiontuen toimintasuunnitelmassa [7] todetaan, että "komissio aikoo myös tarkistaa tiedonantonsa valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan. Erityisesti uusien digitaalitekniikoiden ja internet-pohjaisten palvelujen kehityksen myötä julkisen yleisradiotoiminnan laajuudesta on esitetty uusia näkemyksiä".

8. In the course of 2008 and 2009, the Commission held several public consultations on the review of the 2001 Broadcasting Communication. The present Communication consolidates the Commission's case practice in the field of State aid in a future-orientated manner based on the comments received in the public consultations. It clarifies the principles followed by the Commission in the application of Articles 87 and 86(2) of the EC Treaty to the public funding of audiovisual services in the broadcasting sector [8], taking into account recent market and legal developments. The present Communication is without prejudice to the application of the internal market rules and fundamental freedoms in the field of broadcasting.

8. Komissio järjesti vuosina 2008 ja 2009 useita julkisia kuulemiskierroksia yleisradiotoiminnasta vuonna 2001 annetun tiedonannon muuttamisesta. Tässä tiedonannossa kootaan yhteen komission valtiontukien alalla soveltama päätöskäytäntö tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla ja otetaan huomioon kuulemiskierroksen aikana saadut kommentit. Tiedonannossa selvennetään periaatteita, joita komissio on noudattanut soveltaessaan perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohtaa ja 87 artiklaa yleisradioalalla tarjottavien audiovisuaalisten palvelujen [8] julkiseen rahoittamiseen, ja otetaan huomioon viimeaikainen kehitys markkinoilla ja lainsäädännössä. Tämä tiedonanto ei rajoita sisämarkkinasääntöjen eikä yleisradiotoimintaa koskevien perusvapauksien soveltamista.

2. THE ROLE OF PUBLIC SERVICE BROADCASTING

2. JULKISEN YLEISRADIOTOIMINNAN TEHTÄVÄ

9. Public service broadcasting, although having a clear economic relevance, is not comparable to a public service in any other economic sector. There is no other service that at the same time has access to such a wide sector of the population, provides it with so much information and content, and by doing so conveys and influences both individual and public opinion.

9. Julkista yleisradiotoimintaa ei voida verrata julkiseen palveluun millään muulla talouden alalla, vaikka sillä onkin selkeästi taloudellista merkitystä. Mikään muu palvelu ei pysty samanaikaisesti kattamaan yhtä laajaa osaa väestöstä, tarjoamaan yhtä paljon informaatiota ja ohjelmasisältöä sekä vaikuttamaan sekä yksittäisten ihmisten että yleisön mielipiteeseen.

10. Furthermore, broadcasting is generally perceived as a very reliable source of information and represents, for a not inconsiderable proportion of the population, the main source of information. It thus enriches public debate and ultimately can ensure that all citizens participate to a fair degree in public life. In this connection, safeguards for the independence of broadcasting are of key importance, in line with the general principle of freedom of expression as embodied in Article 11 of the Charter of Fundamental Rights of the European Union [9] and Article 10 of the European Convention of Human Rights, a general principle of law the respect of which is ensured by the European Courts [10].

10. Lisäksi yleisradiotoimintaa pidetään yleensä erittäin luotettavana tietolähteenä ja huomattavalle väestönosalle se on myös tärkein tietolähde. Tällä tavoin se edistää julkista keskustelua ja voi viime kädessä varmistaa kaikkien kansalaisten jonkinasteisen osallistumisen yhteiskunnallisiin asioihin. Yleisradiotoiminnan riippumattomuutta koskevat suojatoimet ovat tässä yhteydessä keskeisiä Euroopan unionin perusoikeuskirjan [9] 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa vahvistetun sananvapauden yleisperiaatteen mukaisesti. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimet valvovat tämän yleisen oikeusperiaatteen noudattamista. [10].

11. The role of the public service [11] in general is recognised by the Treaty, in particular Articles 16 and 86(2). The interpretation of these provisions in the light of the particular nature of the broadcasting sector is outlined in the Amsterdam Protocol, which, after considering "that the system of public broadcasting in the Member States is directly related to the democratic, social and cultural needs of each society and to the need to preserve media pluralism", states that "the provisions of the Treaty establishing the European Community shall be without prejudice to the competence of Member States to provide for the funding of public service broadcasting insofar as such funding is granted to broadcasting organisations for the fulfilment of the public service remit as conferred, defined and organised by each Member State, and insofar as such funding does not affect trading conditions and competition in the Community to an extent which would be contrary to the common interest, while the realisation of the remit of that public service shall be taken into account".

11. Julkisen palvelun asema [11] tunnustetaan yleisesti ottaen perustamissopimuksessa, etenkin 16 artiklassa ja 86 artiklan 2 kohdassa. Näiden määräysten tulkintaa ottaen erityisesti huomioon yleisradiotoiminnan erityisluonne esitellään Amsterdamin pöytäkirjassa, jossa todetaan aluksi, että "jäsenvaltioiden julkinen yleisradiotoiminta liittyy suoraan jokaisen yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin samoin kuin tarpeeseen turvata viestinnän moniarvoisuus". Lisäksi todetaan seuraavaa: "Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa, siinä määrin kuin rahoitus myönnetään yleisradioyrityksille kunkin jäsenvaltion antaman, määrittelemän ja järjestämän julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi, ja siinä määrin kuin rahoitus ei vaikuta yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista, kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen".

12. The importance of public service broadcasting for social, democratic and cultural life in the Union was reaffirmed in the Council Resolution concerning public service broadcasting. As underlined by the Resolution "broad public access, without discrimination and on the basis of equal opportunities, to various channels and services is a necessary precondition for fulfilling the special obligation of public service broadcasting". Moreover, public service broadcasting needs to "benefit from technological progress", bring "the public the benefits of the new audiovisual and information services and the new technologies" and to undertake "the development and diversification of activities in the digital age". Finally, "public service broadcasting must be able to continue to provide a wide range of programming in accordance with its remit as defined by the Member States in order to address society as a whole; in this context it is legitimate for public service broadcasting to seek to reach wide audiences" [12].

12. Julkisen yleisradiotoiminnan merkitystä unionin yhteiskuntaelämälle, demokratialle ja kulttuurille korostettiin neuvoston päätöslauselmassa julkisesta yleisradiotoiminnasta. Päätöslauselmassa todetaan seuraavaa: "Julkisen yleisradiotoiminnan erityisvelvoitteen täyttämisen välttämätön edellytys on, että erilaiset kanavat ja palvelut ovat suuren yleisön saatavilla syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien pohjalta". Julkisen yleisradiotoiminnan on "hyödynnettävä tekniikan kehitystä", sillä on "tärkeä tehtävä uusista audiovisuaalialan palveluista ja tietopalveluista sekä uusista tekniikoista koituvien hyötyjen saattamisessa yleisön saataville" ja sen tehtäviin kuuluu "toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen digitaalisena aikana". Päätöslauselmassa todetaan lisäksi, että "julkisen yleisradiotoiminnan on voitava vastaisuudessakin tarjota laaja ohjelmistovalikoima jäsenvaltioiden sille määrittelemän tehtävän mukaisesti puhutellakseen koko yhteiskuntaa; näin ollen on perusteltua, että julkisella yleisradiotoiminnalla pyritään saavuttamaan laaja yleisö" [12].

13. The role of public service broadcasting in promoting cultural diversity was also recognised by the 2005 Unesco Convention on the Protection and Promotion of the Diversity of Cultural Expressions, which was approved by the Council on behalf of the Community and thus forms part of EC law [13]. The Convention states that each party may adopt "measures aimed at protecting and promoting the diversity of cultural expressions within its territory". Such measures may include, among others, "measures aimed at enhancing diversity of the media, including through public service broadcasting" [14].

13. Julkisen yleisradiotoiminnan rooli kulttuurisen monimuotoisuuden edistäjänä tunnustetaan myös vuonna 2005 tehdyssä kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevassa Unescon yleissopimuksessa, jonka neuvosto on hyväksynyt yhteisön puolesta ja joka on sen vuoksi osa EY-lainsäädäntöä [13]. Yleissopimuksen mukaan kukin sopimuspuoli voi toteuttaa "toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on suojella ja edistää kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta kyseisen sopimuspuolen alueella". Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä muun muassa "toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää tiedotusvälineiden moninaisuutta, myös julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnan avulla" [14].

14. These values of public broadcasting are equally important in the rapidly changing new media environment. This has also been highlighted in the recommendations of the Council of Europe concerning media pluralism and diversity of media content [15], and the remit of public service media in the information society [16]. The latter recommendation calls upon the members of the Council of Europe to "guarantee public service media (…) in a transparent and accountable manner" and to "enable public service media to respond fully and effectively to the challenges of the information society, respecting the public/private dual structure of the European electronic media landscape and paying attention to market and competition questions"

14. Nämä julkisen yleisradiotoiminnan arvot ovat yhtä tärkeitä nopeasti muuttuvassa uudessa mediaympäristössä. Tätä korostetaan myös Euroopan neuvoston kahdessa suosituksessa, joista ensimmäinen koskee viestinnän moniarvoisuutta ja mediasisällön monimuotoisuutta [15] ja toinen julkisten tiedotusvälineiden tehtävää [16]. Jälkimmäisessä suosituksessa Euroopan neuvoston jäsenvaltioita kehotetaan takaamaan julkisten tiedotusvälineiden toiminta läpinäkyvästi ja vastuullisesti ja antamaan julkisille tiedotusvälineille mahdollisuus vastata täysipainoisesti ja tehokkaasti tietoyhteiskunnan haasteisiin kunnioittaen julkisten ja yksityisten tiedotusvälineiden muodostamaa Euroopan sähköisen viestintäympäristön kaksijakoista rakennetta ja ottaen huomioon markkinoihin ja kilpailuun liittyvät kysymykset.

15. In its Resolution on concentration and pluralism in the media in the European Union, the European Parliament has recommended that "regulations governing State aid are devised and implemented in a way which allow the public service and community media to fulfil their function in a dynamic environment, while ensuring that public service media carry out the function entrusted to them by Member States in a transparent and accountable manner, avoiding the abuse of public funding for reasons of political or economic expediency" [17].

15. Euroopan parlamentti suosittaa tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa antamassaan päätöslauselmassa, että "valtiontukea koskevia sääntöjä laaditaan ja sovelletaan siten, että julkiset ja yhteisölliset tiedotusvälineet voivat täyttää tehtävänsä dynaamisessa ympäristössä, ja että samalla varmistetaan, että julkiset tiedotusvälineet hoitavat jäsenvaltioiden niille asettamat tehtävät avoimesti ja vastuullisesti välttäen julkisen rahoituksen väärinkäyttöä poliittisten tai taloudellisten tarkoitusperien vuoksi" [17].

16. At the same time and notwithstanding the above, it must be noted that commercial broadcasters, of whom a number are subject to public service requirements, also play a significant role in achieving the objectives of the Amsterdam Protocol to the extent that they contribute to pluralism, enrich cultural and political debate and widen the choice of programmes. Moreover, newspaper publishers and other print media are also important guarantors of an objectively informed public and of democracy. Given that these operators are now competing with broadcasters on the Internet, all these commercial media providers are concerned by the potential negative effects that State aid to public service broadcasters could have on the development of new business models. As recalled by the Audiovisual Media Services Directive [18], "the coexistence of private and public audiovisual media service providers is a feature which distinguishes the European audiovisual media market." Indeed, it is in the common interest to maintain a plurality of balanced public and private media offer also in the current dynamic media environment.

16. Edellä sanotusta huolimatta on kuitenkin huomattava, että kaupallisilla radio- ja televisioyhtiöillä, joista osalle on asetettu julkisen palvelun velvoitteita, on oma merkittävä roolinsa Amsterdamin pöytäkirjan tavoitteiden toteuttamisessa, sillä ne edistävät moniarvoisuutta, herättävät kulttuurista ja poliittista keskustelua sekä laajentavat ohjelmistovalikoimaa. Myös sanomalehtien julkaisijat ja muut painetut tiedotusvälineet ovat omalta osaltaan takaamassa demokratian toteutumista ja objektiivisten tietojen antamista yleisölle. Koska nämä toimijat joutuvat kilpailemaan yleisradioyhtiöiden kanssa internetissä, kaikki kaupallisten mediapalvelujen tarjoajat kärsivät julkisille yleisradioyhtiöille myönnetyn valtiontuen potentiaalisista negatiivisista vaikutuksista, jotka saattavat haitata uusien liiketoimintamallien kehittämistä. Kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä [18] muistutetaan, "yksityisten ja julkisten audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien rinnakkaiselo erottaa eurooppalaiset audiovisuaaliset mediamarkkinat muista". Tasapainoisen julkisen ja yksityisen mediatarjonnan moniarvoisuuden säilyttäminen myös nykyisessä dynaamisessa mediaympäristössä on yleisen edun mukainen tavoite.

3. THE LEGAL CONTEXT

3. OIKEUDELLINEN KEHYS

17. The application of State aid rules to public service broadcasting has to take into account a wide number of different elements. The State aid assessment is based on Articles 87 and 88 on State aid and Article 86(2) on the application of the rules of the Treaty and the competition rules, in particular, to services of general economic interest. The Treaty of Maastricht introduced Article 151 concerning culture and Article 87(3)(d) on aid to promote culture. The Treaty of Amsterdam introduced a specific provision (Article 16) on services of general economic interest and the Amsterdam Protocol on the system of public broadcasting in the Member States.

17. Valtiontukisääntöjen soveltamisessa julkiseen yleisradiotoimintaan on otettava huomioon monia eri seikkoja. Valtiontukien arviointi perustuu EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan valtiontukimääräyksiin ja 86 artiklan 2 kohdan määräyksiin perustamissopimuksen määräysten ja erityisesti kilpailusääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin. Maastrichtin sopimuksella EY:n perustamissopimukseen sisällytettiin 151 artikla, joka koskee kulttuuria, ja 87 artiklan 3 kohdan d alakohta, joka koskee kulttuurin edistämiseksi myönnettävää tukea. Amsterdamin sopimuksella perustamissopimukseen sisällytettiin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskeva artikla (16 artikla) ja Amsterdamin sopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja jäsenvaltioiden julkisesta yleisradiotoiminnasta.

18. The regulatory framework concerning "audiovisual media services" is coordinated at European level by the Audiovisual Media Services Directive. The financial transparency requirements concerning public undertakings are regulated by the Transparency Directive [19].

18. "Audiovisuaalisia mediapalveluja" koskevaa sääntelykehystä koordinoidaan Euroopan tasolla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevalla direktiivillä. Julkisten yritysten taloudellisen toiminnan avoimuutta koskevista vaatimuksista säädetään avoimuusdirektiivissä [19].

19. These rules are interpreted by the Court of Justice and the Court of First Instance. The Commission has also adopted several communications on the application of the State aid rules. In particular, in 2005, the Commission adopted the Services of General Economic Interest Framework [20] and Decision [21] clarifying the requirements of Article 86(2) of the EC Treaty. The latter is also applicable in the field of broadcasting, to the extent that the conditions provided in Article 2(1)(a) of the Decision are met [22].

19. Näitä sääntöjä tulkitaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Komissio on myös antanut useita tiedonantoja valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Muun muassa vuonna 2005 komissio antoi yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevat puitteet [20] ja teki kyseisiä palveluja koskevan päätöksen [21] selventääkseen perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan vaatimuksia. Päätöstä sovelletaan myös yleisradiotoimintaan siltä osin kuin päätöksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät [22].

4. APPLICABILITY OF ARTICLE 87(1)

4. PERUSTAMISSOPIMUKSEN 87 ARTIKLAN 1 KOHDAN SOVELLETTAVUUS

4.1. The State aid character of State financing of public service broadcasters

4.1 Onko julkiseen yleisradiotoimintaan myönnetty julkinen rahoitus valtiontukea?

20. In line with Article 87(1), the concept of State aid includes the following conditions: (a) there must be an intervention by the State or by means of State resources; (b) the intervention must be liable to affect trade between Member States; (c) it must confer an advantage of the beneficiary; (d) it must distort or threaten to distort competition [23]. The existence of State aid has to be assessed on an objective basis, taking into account the jurisprudence of the Community Courts.

20. Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti valtiontuen käsite kattaa seuraavat edellytykset: (1) kyseessä on oltava valtion toimenpide tai valtion varoilla toteutettu toimenpide; (2) kyseisen toimenpiteen on oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan; (3) toimenpiteellä on annettava etua sen kohteelle; (4) toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua. [23]. Sitä, onko kyse valtiontuesta, on arvioitava objektiivisesti yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön perusteella.

21. The effect of State intervention, not its purpose, is the decisive element in any assessment of its State aid content under Article 87(1). Public service broadcasters are normally financed out of the State budget or through a levy on broadcasting equipment holders. In certain specific circumstances, the State makes capital injections or debt cancellations in favour of public service broadcasters. These financial measures are normally attributable to the public authorities and involve the transfer of State resources [24].

21. Valtion toimenpiteen tarkoitus ei ole ratkaiseva seikka sen sisältämän valtiontuen arvioimiseksi 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti, vaan ratkaisevia ovat toimenpiteen vaikutukset. Julkisia yleisradioyhtiöitä rahoitetaan yleensä valtion talousarviosta tai vastaanottimien haltijoilta perityin lupamaksuin. Tietyissä erityisolosuhteissa valtio voi sijoittaa pääomaa julkiseen yleisradioyhtiöön tai luopua lainojensa takaisinmaksuvaateista. Tällaiset rahoitustoimenpiteet perustuvat yleensä viranomaisten toimintaan ja niihin liittyy valtion varojen siirtämistä [24].

22. State financing of public service broadcasters can also be generally considered to affect trade between Member States. As the Court of Justice has observed, "when aid granted by the State or through State resources strengthens the position of an undertaking compared with other undertakings competing in intra-Community trade the latter must be regarded as affected by that aid" [25]. This is clearly the position as regards the acquisition and sale of programme rights, which often takes place at an international level. Advertising, too, in the case of public service broadcasters who are allowed to sell advertising space, has a cross-border effect, especially for homogeneous linguistic areas across national boundaries. Moreover, the ownership structure of commercial broadcasters may extend to more than one Member State. Furthermore, services provided on the internet normally have a global reach.

22. Julkiseen yleisradiotoimintaan myönnetyn valtion rahoituksen voidaan myös yleensä katsoa vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yhteisöjen tuomioistuin on todennut seuraavaa: "Kun jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista myönnetty tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan" [25]. Tämä koskee erityisesti ohjelmaoikeuksien ostoa ja myyntiä, jota harjoitetaan usein kansainvälisellä tasolla. Niiden julkisten yleisradioyhtiöiden osalta, jotka saavat myydä mainosaikaa, myös mainostamisella on rajat ylittäviä vaikutuksia varsinkin kansalliset rajat ylittävillä yhtenäisillä kielialueilla. Lisäksi kaupallisten radio- ja televisioyhtiöiden omistajana voi olla useampi kuin yksi jäsenvaltio. Internetissä tarjottavia palvelujakin voidaan vastaanottaa maailmanlaajuisesti.

23. Regarding the existence of an advantage, the Court of justice clarified in the Altmark case [26] that public service compensation does not constitute State aid provided that four cumulative conditions are met. First, the recipient undertaking must actually have public service obligations to discharge, and the obligations must be clearly defined. Second, the parameters on the basis of which the compensation is calculated must be established in advance in an objective and transparent manner. Third, the compensation cannot exceed what is necessary to cover all or part of the costs incurred in the discharge of the public service obligations, taking into account the relevant receipts and a reasonable profit. Finally, where the undertaking which is to discharge public service obligations, in a specific case, is not chosen pursuant to a public procurement procedure which would allow for the selection of the bidder capable of providing those services at the least cost to the community, the level of compensation must be determined on the basis of an analysis of the costs which a typical undertaking, well run and adequately equipped so as to be able to meet the necessary public service requirements, would have incurred in discharging those obligations.

23. Edun olemassaolon osalta yhteisöjen tuomioistuin on täsmentänyt asiassa Altmark antamassaan tuomiossa [26], että korvaukset julkisista palveluista eivät ole valtiontukea, jos neljä kumulatiivista edellytystä täyttyvät. Ensinnäkin tuensaajayrityksen tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi. Toiseksi ne parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi. Kolmanneksi korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kohtuullinen voitto. Neljänneksi, silloin kun julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei yksittäistapauksessa valita sellaisessa julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, jossa on mahdollista valita se ehdokas, joka kykenee tuottamaan kyseiset palvelut julkisyhteisön kannalta vähäisimmin kustannuksin, tarvittavan korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä.

24. To the extent that the funding fails to satisfy the above conditions, it would be considered as selectively favouring only certain broadcasters and thereby distorting or threatening to distort competition.

24. Jos rahoitus ei täytä edellä mainittuja edellytyksiä, sen katsottaisiin suosivan valikoivasti vain tiettyjä radio- ja televisioyhtiöitä ja vääristävän tai uhkaavan vääristää sen vuoksi kilpailua.

4.2. Nature of the aid: existing aid as opposed to new aid

4.2 Tuen luonne: onko kyse voimassa olevasta vai uudesta tuesta?

25. The funding schemes currently in place in most of the Member States were introduced a long time ago. As a first step, therefore, the Commission must determine whether these schemes may be regarded as "existing aid" within the meaning of Article 88(1). In line with this provision, "the Commission shall, in cooperation with Member States, keep under constant review all systems of aid existing in those States. It shall propose to the latter any appropriate measures required by the progressive development or by the functioning of the common market".

25. Nykyisin useimmissa jäsenvaltioissa sovellettavat rahoitusohjelmat otettiin käyttöön jo kauan sitten. Tämän vuoksi komission on ensiksi määritettävä, voidaanko nämä tukiohjelmat katsoa 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi voimassa olevaksi tueksi. Kyseisen määräyksen mukaisesti "komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Se tekee jäsenvaltioille ehdotuksia yhteismarkkinoiden asteittaisen kehittämisen tai yhteismarkkinoiden toiminnan kannalta aiheellisiksi toimenpiteiksi".

26. Pursuant to Article 1(b)(i) of the Procedural Regulation [27], existing aid includes "… all aid which existed prior to the entry into force of the Treaty in the respective Member States, that is to say, aid schemes and individual aid which were put into effect before, and are still applicable after, the entry into force of the Treaty".

26. Menettelyasetuksen [27] 1 artiklan b kohdan i alakohdassa määritellään voimassa oleviksi "tuet, jotka olivat olemassa ennen perustamissopimuksen voimaantuloa kyseisessä jäsenvaltiossa, eli tukiohjelmat ja yksittäiset tuet, jotka on otettu käyttöön ennen perustamissopimuksen voimaantuloa ja joita voidaan soveltaa edelleen perustamissopimuksen voimaantulon jälkeen".

27. In the cases of Austria, Finland and Sweden, State aid measures introduced before the entry into force of the EEA Agreement on 1 January 1994 in these countries is regarded as existing aid. Regarding the 10 Member States which acceded in 2004 (the Czech Republic, Estonia, Cyprus, Latvia, Lithuania, Hungary, Malta, Poland, Slovenia and Slovakia) and Bulgaria and Romania which acceded in 2007, measures put into effect before 10 December 1994, those included in the list annexed to the Treaty of Accession and those approved under the so-called "interim procedure" are considered as existing aid.

27. Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa 1. tammikuuta 1994 käyttöön otettuja valtiontukia pidetään voimassa olevina tukina. Vuonna 2004 EU:hun liittyneiden kymmenen jäsenvaltion (Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) sekä vuonna 2007 liittyneiden Bulgarian ja Romanian osalta ennen 10. joulukuuta 1994 käynnistetyt, liittymissopimuksen liitteessä luetellut ja ns. väliaikaisen menettelyn mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet ovat voimassa olevaa tukea.

28. Pursuant to Article 1(b)(v) of the Procedural Regulation, existing aid also includes "aid which is deemed to be an existing aid because it can be established that at the time it was put into effect it did not constitute an aid, and subsequently became an aid due to the evolution of the common market and without having been altered by the Member State".

28. Menettelyasetuksen 1 artiklan b kohdan v alakohdassa voimassa olevaksi tueksi määritellään myös "tuet, joiden voidaan katsoa olevan voimassa olevia tukia, koska voidaan osoittaa, että ne käyttöönottohetkellä eivät vielä olleet tukia, mutta ovat muuttuneet myöhemmin sellaisiksi yhteismarkkinoiden kehityksen johdosta ilman, että jäsenvaltio olisi muuttanut niitä".

29. In accordance with the case law of the Court [28], the Commission must verify whether or not the legal framework under which the aid is granted has changed since its introduction. The Commission believes that a case by case approach is the most appropriate [29], taking into account all the elements related to the broadcasting system of a given Member State.

29. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön [28] mukaan komissio tarkistaa, ovatko sääntelypuitteet, joita soveltaen tuki on myönnetty, muuttuneet tuen myöntämisen jälkeen. Komissio uskoo, että tapauskohtainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon kaikki tietyn jäsenvaltion yleisradiojärjestelmään liittyvät seikat, on tarkoituksenmukaisin [29].

30. According to the case law in Gibraltar [30], not every alteration to existing aid should be regarded as changing the existing aid into new aid. According to the Court of First Instance, "it is only where the alteration affects the actual substance of the original scheme that the latter is transformed into a new aid scheme. There can be no question of such a substantive alteration where the new element is clearly severable from the initial scheme."

30. Asiassa Gibraltar [30] sovelletun oikeuskäytännön mukaan voimassa olevaan tukeen tehdyt muutokset eivät välttämättä merkitse voimassa olevan tuen muuttumista uudeksi tueksi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen mukaan "alkuperäinen järjestelmä on muuttunut uudeksi tukijärjestelmäksi ainoastaan siinä tapauksessa, että muutos on vaikuttanut alkuperäisen järjestelmän olennaiseen sisältöön. Tällaisesta olennaisesta muutoksesta ei kuitenkaan voi olla kyse, jos uusi elementti on selvästi erotettavissa alkuperäisestä järjestelmästä".

31. In light of the above considerations, in its decision-making practice the Commission has generally examined: (a) whether the original financing regime for public service broadcasters is existing aid in line with the rules indicated in paragraphs 26 and 27 above; (b) whether subsequent modifications affect the actual substance of the original measure (i.e. the nature of the advantage or the source of financing, the purpose of the aid, the beneficiaries or the scope of activities of the beneficiaries) or whether these modifications are rather of a purely formal or administrative nature; and (c) in case subsequent modifications are substantial, whether they are severable from the original measure, in which case they can be assessed separately, or whether they are not severable from the original measure so that the original measure is as a whole transformed into a new aid.

31. Edellä esitettyjen näkökohtien vuoksi komissio pyrkii yleensä päätöstä tehdessään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) onko julkisille yleisradioyhtiöille myönnetty alkuperäinen rahoitusjärjestelmä edellä 26 ja 27 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaista voimassa olevaa tukea; ja 2) vaikuttavatko myöhemmät muutokset alkuperäisen toimenpiteen varsinaiseen sisältöön (eli saatavan edun luonteeseen tai rahoituslähteeseen, tuen tarkoitukseen, tuensaajiin tai tuensaajien toimintaan), vai ovatko muutokset luonteeltaan pelkästään muodollisia tai hallinnollisia; ja 3) jos myöhemmät muutokset ovat huomattavia, ovatko ne erotettavissa alkuperäisestä toimenpiteestä, jolloin ne voidaan arvioida erikseen, vai onko niitä mahdoton erottaa alkuperäisestä toimenpiteestä, jolloin alkuperäinen toimenpide muuttuu kokonaisuudessaan uudeksi tueksi.

5. ASSESSMENT OF THE COMPATIBILITY OF STATE AID UNDER ARTICLE 87(3)

5. TUEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 87 ARTIKLAN 3 KOHDAN NOJALLA

32. Although compensation for public service broadcasting is typically assessed under Article 86(2) of the Treaty, the derogations listed in Article 87(3) may in principle also apply in the field of broadcasting, provided that the relevant conditions are met.

32. Vaikka julkisesta yleisradiotoiminnasta maksettavaa korvausta arvioidaan yleensä perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisesti, myös 87 artiklan 3 kohdassa lueteltuja poikkeuksia voidaan soveltaa lähetystoimintaan tiettyjen edellytysten täyttyessä.

33. In accordance with Article 151(4) of the Treaty, the Community is to take cultural aspects into account in its action under other provisions of the Treaty, in particular in order to respect and to promote the diversity of its cultures. Article 87(3)(d) of the Treaty allows the Commission to regard aid to promote culture as compatible with the common market where such aid does not affect trading conditions and competition in the Community to an extent that is contrary to the common interest.

33. Perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaan yhteisö ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perustamissopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdassa komissiolle annetaan mahdollisuus katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi tuki kulttuurin edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin ja kilpailun edellytyksiä yhteisössä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

34. It is the Commission's task to decide on the actual application of that provision in the same way as for the other exemption clauses in Article 87(3). It should be recalled that the provisions granting exemption from the prohibition of State aid have to be applied strictly. Accordingly, the Commission considers that the cultural derogation may be applied in those cases where the cultural product is clearly identified or identifiable [31]. Moreover, the Commission takes the view that the notion of culture must be applied to the content and nature of the product in question, and not to the medium or its distribution per se [32]. Furthermore, the educational and democratic needs of a Member State have to be regarded as distinct from the promotion of culture under Article 87(3)(d) [33].

34. Komission tehtävä on päättää tämän määräyksen käytännön soveltamisesta samalla tavoin kuin muidenkin 87 artiklan 3 kohdan poikkeusmääräysten soveltamisesta. Olisi pidettävä mielessä, että valtiontukikiellosta poikkeuksen myöntäviä määräyksiä on sovellettava tiukasti. Sen vuoksi komissio katsoo, että kulttuurisiin syihin perustuvaa poikkeusta voidaan soveltaa ainoastaan tapauksissa, joissa kulttuurituote on selkeästi yksilöity tai yksilöitävissä. [31]. Lisäksi kulttuurin käsitettä on sovellettava kyseessä olevan tuotteen sisältöön ja muotoon eikä tiedotusvälineeseen tai sen levinneisyyteen [32]. Lisäksi jäsenvaltioiden opetukselliset ja demokraattiset tarpeet on pidettävä erillään 87 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta kulttuurin edistämisestä [33].

35. State aid to public service broadcasters usually does not differentiate between cultural, democratic and educational needs of society. Unless a funding measure is specifically aimed at promoting cultural objectives, Article 87(3)(d) would generally not be relevant. State aid to public service broadcasters is generally provided in the form of compensation for the fulfilment of the public service mandate and is assessed under Article 86(2), on the basis of the criteria set out in the present Communication.

35. Julkisille yleisradioyhtiöille myönnettävässä valtiontuessa ei yleensä erotella yhteiskunnan kulttuurisia, demokraattisia eikä opetuksellisia tarpeita. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohtaa ei yleensä voida soveltaa, ellei rahoitusta ole nimenomaisesti osoitettu kulttuuritavoitteiden edistämiseen. Julkisten yleisradioyhtiöiden valtiontuki myönnetään yleensä korvauksena julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta ja sitä arvioidaan 86 artiklan 2 kohdan ja tässä tiedonannossa esitettyjen perusteiden mukaisesti.

6. ASSESSMENT OF THE COMPATIBILITY OF STATE AID UNDER ARTICLE 86(2)

6. VALTIONTUEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 86 ARTIKLAN 2 KOHDAN NOJALLA

36. In accordance with Article 86(2), "undertakings entrusted with the operation of services of general economic interest or having the character of revenue-producing monopoly shall be subject to the rules contained in this Treaty, in particular to the rules on competition, in so far as the application of such rules does not obstruct the performance, in law or in fact, of the particular tasks assigned to them. The development of trade must not be affected to such an extent as would be contrary to the interests of the Community."

36. Perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisesti "yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa yhteisön etujen kanssa."

37. The Court has consistently held that Article 86 provides for a derogation and must therefore be interpreted restrictively. The Court has clarified that in order for a measure to benefit from such a derogation, it is necessary that all the following conditions be fulfilled:

37. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 86 artikla sisältää poikkeusmääräyksen, jota on tulkittava suppeasti. Yhteisöjen tuomioistuin on selventänyt, että toimenpiteen on täytettävä seuraavat ehdot, jotta siihen voidaan soveltaa kyseistä poikkeusta:

(i) the service in question must be a service of general economic interest and clearly defined as such by the Member State (definition) [34];

i) kyseessä on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu ja jäsenvaltio on määritellyt sen selvästi sellaiseksi (määritelmä) [34];

(ii) the undertaking in question must be explicitly entrusted by the Member State with the provision of that service (entrustment) [35];

ii) jäsenvaltio on uskonut nimenomaan kyseessä olevan yrityksen tehtäväksi kyseisen palvelun tarjoamisen (tehtävänanto) [35];

(iii) the application of the competition rules of the Treaty (in this case, the ban on State aid) must obstruct the performance of the particular tasks assigned to the undertaking and the exemption from such rules must not affect the development of trade to an extent that would be contrary to the interests of the Community (proportionality test) [36].

iii) perustamissopimukseen sisältyvien kilpailusääntöjen (tässä tapauksessa valtiontukien kiellon) soveltaminen estäisi yritykselle osoitettujen tehtävien täyttämisen eikä poikkeus vaikuta kaupan kehitykseen yhteisön etujen kanssa ristiriitaisella tavalla (suhteellisuustesti) [36].

38. In the specific case of public broadcasting the above approach has to be adapted in the light of the interpretative provisions of the Amsterdam Protocol, which refers to the "public service remit as conferred, defined and organised by each Member State" (definition and entrustment) and provides for a derogation from the Treaty rules in the case of the funding of public service broadcasting "insofar as such funding is granted to broadcasting organisations for the fulfilment of the public service remit (…) and (…) does not affect trading conditions and competition in the Community to an extent which would be contrary to the common interest, while the realisation of the remit of that public service shall be taken into account" (proportionality).

38. Julkista yleisradiotoimintaa koskevassa erityistapauksessa edellä olevaa lähestymistapaa on muokattava ottaen huomioon Amsterdamin pöytäkirjassa olevat tulkintamääräykset. Pöytäkirjassa viitataan "julkisen palvelun tehtävään, jonka kukin jäsenvaltio antaa, määrittelee ja järjestää" (määritelmä ja tehtävänanto), ja jossa määrätään julkisen yleisradiotoiminnan rahoitusta koskevasta poikkeuksesta perustamissopimuksen määräyksiin "siinä määrin kuin rahoitus myönnetään yleisradioyrityksille julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi, (…) ja (…) siinä määrin kuin rahoitus ei vaikuta yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista, kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen" (suhteellisuus).

39. It is for the Commission, as guardian of the Treaty, to assess, on the basis of evidence provided by the Member States, whether these criteria are satisfied. As regards the definition of the public service remit, the role of the Commission is to check for manifest errors (see Section 6.1). The Commission further verifies whether there is an explicit entrustment and effective supervision of the fulfilment of the public service obligations (see Section 6.2).

39. Komission tehtävä on perustamissopimuksen valvojana arvioida jäsenvaltioiden toimittamien todisteiden perusteella, täyttyvätkö nämä perusteet. Määriteltäessä julkisen palvelun tehtävää komission tehtävä rajoittuu selvien virheiden valvontaan (ks. 6.1 jakso). Lisäksi komissio tarkistaa, onko julkisen palvelun velvoitteet annettu nimenomaisesti yhden tai useamman yrityksen tehtäväksi ja kohdistetaanko niiden täyttämiseen tehokasta valvontaa (ks. 6.2 jakso).

40. In carrying out the proportionality test, the Commission considers whether or not any distortion of competition arising from the public service compensation can be justified in terms of the need to perform the public service and to provide for its funding. The Commission assesses, in particular on the basis of the evidence that Member States are bound to provide whether there are sufficient guarantees to avoid disproportionate effects of public funding, overcompensation and cross-subsidisation, and to ensure that public service broadcasters respect market conditions in their commercial activities (see Section 6.3 and following).

40. Suhteellisuustestiä suorittaessaan komissio selvittää, voidaanko julkisen palvelun tehtävästä maksettavasta korvauksesta aiheutuvia kilpailunvääristymiä perustella jäsenvaltion määrittelemän julkisen palvelun täyttämisen ja sen rahoituksen tarpeella. Komissio arvioi erityisesti niiden tietojen perusteella, joita jäsenvaltiot ovat velvollisia toimittamaan, ovatko julkisen rahoituksen, liian suuren korvauksen ja ristikkäistukien kohtuuttomien vaikutusten välttämisestä annetut takeet riittävät, ja varmistaa, että yleisradioyhtiöt noudattavat kaupallisessa toiminnassaan markkinaehtoja (ks. 6.3 jakso ja sitä seuraavat jaksot).

41. The analysis of the compliance with the State aid requirements must be based on the specific characteristics of each national system. The Commission is aware of the differences in the national broadcasting systems and in the other characteristics of the Member States’ media markets. Therefore, the assessment of the compatibility of State aid to public service broadcasters under Article 86(2) is made on a case-by-case basis, according to Commission practice [37], in line with the basic principles set out in the following sections.

41. Valtiontukea koskevien vaatimusten noudattamisesta laadittavan analyysin on perustuttava kunkin kansallisen järjestelmän erityispiirteisiin. Komissio on tietoinen eroista kansallisissa radio- ja televisiolähetysjärjestelmissä ja jäsenvaltioiden media-alan markkinoiden muissa ominaispiirteissä. Tämän vuoksi 86 artiklan 2 kohdan nojalla laadittava arviointi julkisille yleisradioyhtiöille myönnettävän valtiontuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille tehdään tapauskohtaisesti komission päätöksentekokäytännön [37] ja seuraavissa jaksoissa määritettyjen perusperiaatteiden mukaisesti.

42. The Commission will also take into account the difficulty some smaller Member States may have to collect the necessary funds, if costs per inhabitant of the public service are, ceteris paribus, higher [38] while equally considering potential concerns of other media in these Member States.

42. Komissio ottaa huomioon myös sen, että joillakin pienemmillä jäsenvaltioilla voi olla vaikeuksia tarvittavien varojen keruussa, jos asukaskohtaiset julkisen palvelun kustannukset ovat korkeammat muiden seikkojen pysyessä muuttumattomina [38]. Samalla otetaan myös huomioon näiden jäsenvaltioiden muiden tiedotusvälineiden mahdolliset ongelmat.

6.1. Definition of public service remit

6.1 Julkisen palvelun tehtävän määritelmä

43. In order to meet the condition mentioned in point 37(i) for application of Article 86(2), it is necessary to establish an official definition of the public service mandate. Only then can the Commission assess with sufficient legal certainty whether the derogation under Article 86(2) is applicable.

43. Jotta 37 kohdan i alakohdassa esitetty ehto 86 artiklan 2 kohdan soveltamiselle voidaan täyttää, julkisen palvelun tehtävä on määriteltävä virallisesti. Vasta sen jälkeen komissio voi arvioida riittävällä oikeusvarmuudella, voidaanko 86 artiklan 2 kohdan mukaista poikkeusta soveltaa.

44. Definition of the public service mandate falls within the competence of the Member States, which can decide at national, regional or local level, in accordance with their national legal order. Generally speaking, in exercising that competence, account must be taken of the Community concept of "services of general economic interest".

44. Julkisen palvelun tehtävän määritteleminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan ja päätös voidaan tehdä kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla kansallisen oikeusjärjestyksen mukaisesti. Yleensä tätä toimivaltaa käytettäessä on otettava huomioon yhteisön näkemys ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista.

45. The definition of the public service mandate by the Member States should be as precise as possible. It should leave no doubt as to whether a certain activity performed by the entrusted operator is intended by the Member State to be included in the public service remit or not. Without a clear and precise definition of the obligations imposed upon the public service broadcaster, the Commission would not be able to carry out its tasks under Article 86(2) and, therefore, could not grant any exemption under that provision.

45. Jäsenvaltioiden laatiman julkisen palvelun tehtävän määritelmän olisi oltava mahdollisimman tarkka. Sen perusteella olisi saatava varmuus siitä, onko jäsenvaltion tarkoituksena sisällyttää jokin tietty talouden toimijalle annettu toiminto julkisen palvelun tehtävään. Ilman selvää ja tarkkaa määritelmää niistä velvoitteista, joita julkiselle yleisradioyhtiölle aiotaan asettaa, komissio ei voi suorittaa 86 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviään eikä siten myöntää artiklan mukaisia poikkeuksia.

46. Clear identification of the activities covered by the public service remit is also important for non-public service operators, so that they can plan their activities. Moreover, the terms of the public service remit should be sufficiently precise, so that Member States’ authorities can effectively monitor compliance, as described in the following chapter.

46. Julkisen palvelun tehtävään sisällytettyjen toimintojen selvä määrittely on tärkeää myös operaattoreille, jotka eivät hoida julkista palvelutehtävää, jotta ne voivat suunnitella toimintaansa. Lisäksi julkisen palvelun tehtävän olisi oltava riittävän tarkkarajainen, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat valvoa tehokkaasti tehtävän täyttämistä, kuten jäljempänä esitetään.

47. At the same time, given the specific nature of the broadcasting sector, and the need to safeguard the editorial independence of the public service broadcasters, a qualitative definition entrusting a given broadcaster with the obligation to provide a wide range of programming and a balanced and varied broadcasting offer is generally considered, in view of the interpretative provisions of the Amsterdam Protocol, legitimate under Article 86(2) [39]. Such a definition is generally considered consistent with the objective of fulfilling the democratic, social and cultural needs of a particular society and guaranteeing pluralism, including cultural and linguistic diversity. As expressed by the Court of First Instance, the legitimacy of such a widely defined public service remit rests upon the qualitative requirements for the services offered by a public service broadcaster [40]. The definition of the public service remit may also reflect the development and diversification of activities in the digital age and include audiovisual services on all distribution platforms.

47. Kun samalla otetaan huomioon radio- ja televisiolähetystoiminnan erityisluonne ja tarve varmistaa julkisten yleisradioyhtiöiden toimituksellinen riippumattomuus, laadullista määritelmää, jonka mukaan tietyn yleisradioyhtiön tehtäväksi uskotaan laajan, tasapainoisen ja vaihtelevan ohjelmiston tarjoaminen, pidetään oikeutettuna 86 artiklan 2 kohdan ja Amsterdamin pöytäkirjan tulkitsevien säännösten mukaisesti [39]. Tällaista määritelmää pidetään yleensä yhteensopivana yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden täyttämistä ja moniarvoisuuden, mukaan lukien kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus, takaamista koskevan tavoitteen kanssa. Kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, laajasti määritellyn julkisen palvelun tehtävän legitimiteetti perustuu siihen, että julkisen yleisradioyhtiön tarjoamille palveluille on asetettu laatuvaatimuksia [40]. Julkisen palvelun tehtävän määritelmä voi myös heijastaa toiminnan kehitystä ja monipuolistumista digitaalitekniikan aikakaudella, ja siihen voi sisältyä audiovisuaalisia palveluja, jotka tarjotaan kaikkien jakelukanavien kautta.

48. As regards the definition of the public service in the broadcasting sector, the role of the Commission is limited to checking for manifest error. It is not for the Commission to decide which programmes are to be provided and financed as a service of general economic interest, nor to question the nature or the quality of a certain product. The definition of the public service remit would, however, be in manifest error if it included activities that could not reasonably be considered to meet — in the wording of the Amsterdam Protocol — the "democratic, social and cultural needs of each society". That would normally be the position in the case of advertising, e-commerce, teleshopping, the use of premium rate numbers in prize games [41], sponsoring or merchandising, for example. Moreover, a manifest error could occur where State aid is used to finance activities which do not bring added value in terms of serving the social, democratic and cultural needs of society.

48. Määriteltäessä julkista palvelua yleisradiotoiminnan alalla komission tehtävä rajoittuu selvien virheiden valvontaan. Komissio ei päätä, tarjotaanko ja rahoitetaanko ohjelmaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna, eikä aseta kyseenalaiseksi jonkin tuotteen luonnetta tai laatua. Julkisen palvelun tehtävän määrittelyssä tehtäisiin kuitenkin selvä virhe, jos siihen sisältyisi toimintoja, joiden ei kohtuudella voitaisi katsoa täyttävän Amsterdamin pöytäkirjan mukaisia "yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita". Tämä pätee yleensä esimerkiksi mainontaan, sähköiseen kaupankäyntiin, teleostoksiin, maksullisten palvelunumeroiden käyttöön palkintopeleissä [41], sponsorointiin tai markkinointiin. Selvästä virheestä voi lisäksi olla kyse silloin, kun valtiontukea käytetään sellaisen toiminnan rahoittamiseen, joka ei tuo lisäarvoa yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden palvelemiseen.

49. In this context, it must be recalled that the public service remit describes the services offered to the public in the general interest. The question of the definition of the public service remit must not be confused with the question of the financing mechanism chosen to provide these services. Therefore, whilst public service broadcasters may perform commercial activities such as the sale of advertising space in order to obtain revenue, such activities cannot be viewed as part of the public service remit [42].

49. Tässä yhteydessä on muistettava, että julkisen palvelun tehtävä kattaa yleisölle tarjotut yleishyödylliset palvelut. Kysymystä julkisen palvelun tehtävän määrittelystä ei pidä sekoittaa kysymykseen näiden palvelujen rahoitusjärjestelyistä. Vaikka julkiset yleisradioyhtiöt voivat harjoittaa kaupallisia toimintoja, kuten mainosajan myyntiä tulojen hankkimiseksi, tällaisia toimintoja ei voida pitää osana julkisen palvelun tehtävää [42].

6.2. Entrustment and supervision

6.2 Tehtävänanto ja valvonta

50. In order to benefit from the exemption under Article 86(2), the public service remit should be entrusted to one or more undertakings by means of an official act (for example, by legislation, contract or binding terms of reference).

50. Jotta perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaista poikkeusta voidaan soveltaa, julkisen palvelun tehtävä on annettava virallisesti (esimerkiksi lainsäädännöllä, sopimuksella tai sitovalla toimeksiannolla) yhdelle tai useammalle yritykselle.

51. The entrustment act(s) shall specify the precise nature of the public service obligations in line with Section 6.1 above, and shall set out the conditions for providing the compensation, as well as the arrangements for avoiding and repaying any overcompensation.

51. Tehtävänantoa koskevassa säännöksessä tai koskevissa säännöksissä on määritettävä julkisen palvelun velvoitteiden tarkka sisältö edellä 6.1 jaksossa esitetyn mukaisesti, ehdot korvauksen maksamiselle sekä järjestelyt, joilla vältetään liian suuren korvauksen maksaminen.

52. Whenever the scope of the public service remit is extended to cover new services, the definition and entrustment Act(s) should be modified accordingly, within the limits of Article 86(2). In the interest of allowing public service broadcasters to react swiftly to new technological developments, Member States may also foresee that the entrustment with a new service is provided following the assessment outlined in Part 6.7 below, before the original entrustment Act is formally consolidated.

52. Silloin kun julkisen palvelun tehtävän soveltamisala ulotetaan kattamaan uusia palveluja, määritelmää ja tehtävänantoa koskevaa säännöstä tai koskevia säännöksiä olisi muutettava vastaavasti 86 artiklan 2 kohdan määräysten puitteissa. Jotta julkiset yleisradioyhtiöt voivat reagoida nopeasti teknologian kehitykseen, jäsenvaltiot voivat toteuttaa uutta palvelua koskevan tehtävänannon jäljempänä 6.7 jaksossa esitetyn arvioinnin mukaisesti ennen kuin alkuperäinen tehtävänantoa koskeva säännös konsolidoidaan virallisesti.

53. It is not sufficient, however, that the public service broadcaster be formally entrusted with the provision of a well-defined public service. It is also necessary that the public service be actually supplied as provided for in the formal agreement between the State and the entrusted undertaking. It is therefore desirable that an appropriate authority or appointed body monitors its application in a transparent and effective manner. The need for such an appropriate authority or body in charge of supervision is apparent in the case of quality standards imposed on the entrusted operator. In accordance with the Commission communication on the principles and guidelines for the Community's audiovisual policy in the digital era [43] , it is not for the Commission to judge on the fulfilment of quality standards: it must be able to rely on appropriate supervision by the Member States of compliance by the broadcaster with its public service remit including the qualitative standards set out in that remit [44].

53. Täsmällisesti määritellyn julkisen palvelun tehtävän antaminen virallisesti julkiselle yleisradioyhtiölle ei kuitenkaan yksin riitä. Julkista palvelua on myös käytännössä tarjottava valtion ja kyseisen yrityksen välillä sovitulla tavalla. Tästä syystä on tarpeen, että tehtävään soveltuva viranomainen tai nimetty elin valvoo palvelun tarjoamista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Tällaisen valvontaviranomaisen tai -elimen tarve on ilmeinen silloin, kun toimeksiannon saajalle asetetaan laatuvaatimuksia. Periaatteista ja suuntaviivoista yhteisön audiovisuaalipolitiikassa digitaaliaikana annetun komission tiedonannon [43] mukaan komission tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida laatuvaatimusten täyttämistä. Sen on voitava luottaa siihen, että jäsenvaltiot valvovat asianmukaisesti, noudattaako yleisradiotoiminnan harjoittaja julkisen palvelun tehtävänannossa määriteltyjä laatunormeja [44].

54. In line with the Amsterdam Protocol, it is within the competence of the Member State to choose the mechanism to ensure effective supervision of the fulfilment of the public service obligations, therefore enabling the Commission to carry out its tasks under Article 86(2). Such supervision would only seem effective if carried out by a body effectively independent from the management of the public service broadcaster, which has the powers and the necessary capacity and resources to carry out supervision regularly, and which leads to the imposition of appropriate remedies insofar it is necessary to ensure respect of the public service obligations.

54. Amsterdamin pöytäkirjan mukaan jäsenvaltion toimivaltaan kuuluu sen järjestelyn valitseminen, jolla varmistetaan julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen tehokas valvonta, jotta komissio voi suorittaa 86 artiklan 2 kohdan mukaiset tehtävänsä. Tällainen valvonta voinee olla tehokasta vain silloin, kun siitä vastaa taho, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta ja jolla on toimivalta ja riittävät valmiudet ja resurssit säännölliseen valvontaan. Lisäksi valvonnan perusteella on voitava määrätä asianmukaisia korjaustoimenpiteitä, jos julkisen palvelun velvoitteiden noudattaminen sitä edellyttää.

55. In the absence of sufficient and reliable indications that the public service is actually supplied as mandated, the Commission would not be able to carry out its tasks under Article 86(2) and, therefore, could not grant any exemption under that provision.

55. Jos ei ole riittävästi luotettavia todisteita siitä, että julkista palvelua todella tarjotaan sovitulla tavalla, komissio ei voi hoitaa 86 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviään eikä myöntää kyseisen määräyksen mukaisia poikkeuksia.

6.3. Choice of funding of public service broadcasting

6.3 Julkisen yleisradiotoiminnan rahoitustavan valinta

56. Public service duties may be either quantitative or qualitative or both. Whatever their form, they could justify compensation, as long as they entail supplementary costs that the broadcaster would normally not have incurred.

56. Julkisen palvelun velvoitteet voivat olla määrällisiä, laadullisia tai molempia. Velvoitteet voivat muodostaan riippumatta oikeuttaa korvaukseen, jos ne aiheuttavat sellaisia ylimääräisiä kustannuksia, joita yleisradioyhtiölle ei muutoin olisi aiheutunut.

57. Funding schemes can be divided into two broad categories "single-funding" and "dual-funding". The "single-funding" category comprises those systems in which public service broadcasting is financed only through public funds, in whatever form. "Dual-funding" systems comprise a wide range of schemes, where public service broadcasting is financed by different combinations of State funds and revenues from commercial or public service activities, such as the sale of advertising space or programmes and the offering of services against payment.

57. Rahoitusjärjestelyt voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: yhden rahoituslähteen järjestelmä ja sekarahoitusjärjestelmä. Yhden rahoituslähteen järjestelmän ryhmä käsittää järjestelmät, joissa yleisradiotoimintaa rahoitetaan vain julkisista varoista sen muodosta riippumatta. Sekarahoitusjärjestelmä kattaa monenlaisia rahoitusjärjestelmiä, joissa yleisradiotoimintaa rahoitetaan valtion varojen ja kaupallisesta tai julkisen palvelun toiminnasta saatavien tulojen erilaisilla yhdistelmillä. Tällaista kaupallista toimintaa ovat esimerkiksi mainosajan tai ohjelmien myynti ja maksullisten ohjelmapalvelujen tarjoaminen.

58. As stated in the Amsterdam Protocol: "The provisions of the Treaty establishing the European Community shall be without prejudice to the competence of Member States to provide for the funding of public service broadcasting (…)". The Commission has therefore no objection in principle to the choice of a dual financing scheme rather than a single funding scheme.

58. Amsterdamin pöytäkirjassa määrätään seuraavaa: "Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa (…)". Komissiolla ei periaatteessa ole syytä vastustaa sekarahoitusjärjestelmän valintaa yhden rahoituslähteen sijaan.

59. While Member States are free to choose the means of financing public service broadcasting, the Commission has to verify, under Article 86(2), that the State funding does not affect competition in the common market in a disproportionate manner, as referred to in paragraph 38 above.

59. Vaikka jäsenvaltiot voivat vapaasti valita julkisen yleisradiotoiminnan rahoitustavan, komissio varmistaa perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan nojalla, että julkinen rahoitus ei haittaa kohtuuttomasti kilpailua yhteismarkkinoilla, kuten edellä 38 kohdassa todetaan.

6.4. Transparency requirements for the State aid assessment

6.4 Valtiontuen arviointia koskevat läpinäkyvyysvaatimukset

60. The State aid assessment by the Commission requires a clear and precise definition of the public service remit and a clear and appropriate separation between public service activities and non-public service activities including a clear separation of accounts.

60. Arviointi, jonka komission laatii valtiontuesta, edellyttää, että julkisen palvelun tehtävästä on laadittu selkeä ja täsmällinen määritelmä ja tehtävän täyttämiseen tarvittavat toiminnot sekä tähän liittyvät tilit pidetään riittävän hyvin erillään muusta toiminnasta ja muista tileistä.

61. Separation of accounts between public service activities and non-public service activities is normally already required at national level as it is essential to ensure transparency and accountability when using public funds. A separation of accounts provides a tool for examining alleged cross-subsidisation and for defending justified compensation payments for general economic interest tasks. Only on the basis of proper cost and revenue allocation can it be determined whether the public financing is actually limited to the net costs of the public service remit and thus acceptable under Article 86(2) and the Amsterdam Protocol.

61. Julkisen palvelun tehtävän ja muiden toimintojen eriyttämistä kirjanpidossa vaaditaan tavallisesti jo kansallisella tasolla, jotta voidaan taata julkisten varojen käyttämisen avoimuus ja tilintekovelvollisuus. Erillinen kirjanpito tarjoaa keinon tutkia oletettuja ristikkäistukia ja myös puolustaa perusteltuja korvauksia yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tarjoamisesta. Vain asianmukaisen tulojen ja menojen kohdentamisen perusteella voidaan määrittää, onko julkinen rahoitus todella rajattu julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä aiheutuneisiin nettokustannuksiin ja näin ollen hyväksyttävissä 86 artiklan 2 kohdan ja Amsterdamin pöytäkirjan nojalla.

62. Member States are required by Directive 2006/111/EC to take transparency measures in the case of any undertaking granted special or exclusive rights or entrusted with the operation of a service of general economic interest and receiving public service compensation in any form whatsoever in relation to such service and which carries out other activities, that is to say, non-public service activities. These transparency requirements are: (a) the internal accounts corresponding to different activities, i.e. public service and non-public service activities must be separate; (b) all costs and revenues must be correctly assigned or allocated on the basis of consistently applied and objectively justifiable cost accounting principles; and (c) the cost-accounting principles according to which separate accounts are maintained must be clearly established [45].

62. Direktiivissä 2006/111/EY jäsenvaltiot velvoitetaan toteuttamaan tarvittavat läpinäkyvyyteen liittyvät toimenpiteet, jos ne ovat myöntäneet joillekin yrityksille erityis- tai yksinoikeuksia tai antaneet niille tehtäväksi yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tarjoamisen ja maksavat kyseisille yrityksille, joilla on muita toimintoja, ts. muita kuin julkisen palvelun tehtäviä, julkisen palvelun velvoitteesta jossain muodossa korvauksia. Näitä läpinäkyvyysvaatimuksia ovat: a) erillisen juoksevan kirjanpidon pitäminen eri toiminnoista, ts. julkisen palvelun toiminnoista ja muusta toiminnasta; b) kaikkien tulojen ja menojen asianmukainen merkitseminen ja kohdentaminen kirjanpidossa soveltamalla johdonmukaisesti objektiivisesti perusteltuja kustannuslaskennan periaatteita; ja c) selkeiden tietojen antaminen erillisen kirjanpidon perustana olevista kustannuslaskennan periaatteista [45].

63. These general transparency requirements apply also to broadcasters, insofar as they are entrusted with the operation of a service of general economic interest, receive public compensation in relation to such service, and also carry out other, non-public-service activities.

63. Nämä yleiset läpinäkyvyysperiaatteet pätevät myös yleisradioyhtiöihin siinä määrin kuin niiden tehtäväksi on annettu yleishyödyllisen taloudellisen palvelun tarjoaminen, ne saavat julkisista varoista korvauksen kyseisen palvelun tarjoamisesta ja harjoittavat myös muita kuin julkisen palvelun toimintoja.

64. In the broadcasting sector, separation of accounts poses no particular problem on the revenue side. For this reason, the Commission considers that, on the revenue side, broadcasting operators should give detailed account of the sources and amount of all income accruing from the performance of public and non-public service activities.

64. Erillinen kirjanpito ei aiheuta erityisiä ongelmia yleisradiotoiminnassa tulopuolella. Tämän vuoksi komissio katsoo, että yleisradioyhtiöiden olisi kirjattava tulopuolelle yksityiskohtaisesti kaikki tulonlähteet ja tulojen määrät, jotka kertyvät julkisen palvelun piiriin kuuluvasta ja muusta toiminnasta.

65. On the cost side, all the expenses incurred in the operation of the public service may be taken into consideration. Where the undertaking carries out activities falling outside the scope of the public service, only the costs associated with the public service may be taken into consideration. The Commission recognises that, in the public broadcasting sector, separation of accounts may be more difficult on the cost side. This is because, in particular in the field of traditional broadcasting, Member States may consider the whole programming of a broadcaster covered by the public service remit, while at the same time allowing for its commercial exploitation. In other words, public service and non-public service activities may share the same inputs to a large extent and the costs may not always be severable in a proportionate manner.

65. Menopuolella voidaan ottaa huomioon kaikki julkisen palvelun tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset. Jos yritys harjoittaa myös toimintaa, joka ei liity julkisiin palveluihin, huomioon voidaan ottaa ainoastaan julkisiin palveluihin liittyvät kustannukset. Komissio on tietoinen siitä, että yleisradiotoiminnan alalla erillinen kirjanpito voi olla vaikeampi toteuttaa menopuolella. Tämä johtuu siitä, että erityisesti perinteisessä yleisradiotoiminnassa jäsenvaltiot voivat katsoa, että yleisen palvelun tehtävä kattaa yleisradioyhtiön koko ohjelmiston, ja sallia samalla kaupallisen toiminnan. Toisin sanoen julkisen palvelun toiminnoilla ja muilla toiminnoilla voi olla suurelta osin samat tuotantopanokset eikä kustannuksia välttämättä aina voida suhteuttaa.

66. Costs specific to non-public service activities (e.g. the marketing cost of advertising) should always be clearly identified and separately accounted. In addition, input costs which are intended to serve the development of activities in the field of public and non-public services simultaneously should be allocated proportionately to public service and non-public service activities respectively, whenever it is possible in a meaningful way.

66. Muista kuin julkisen palvelun toiminnoista aiheutuvat kustannukset (esimerkiksi mainontakulut) olisi aina määritettävä selkeästi ja eriteltävä kirjanpidossa. Lisäksi tuotantopanoksiin liittyvät kustannukset, joilla on tarkoitus kehittää samanaikaisesti sekä julkisen palveluihin että muihin palveluihin liittyviä toimintoja, olisi kohdistettava suhteutettuna molempiin palvelutyyppeihin aina, kun se on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

67. In other cases, whenever the same resources are used to perform public service and non-public service tasks, the common input costs should be allocated on the basis of the difference in the firm's total costs with and without non-public service activities [46]. In such cases, costs that are entirely attributable to public service activities, while benefiting also non-public service activities, need not be apportioned between the two and can be entirely allocated to the public service activity. This difference to the approach generally followed in other utilities sectors is explained by the specificities of the public broadcasting sector. In the field of public broadcasting, the net benefits of commercial activities related to the public service activities have to be taken into account for the purpose of calculating the net public service costs and therefore to reduce the public service compensation level. This reduces the risk of cross-subsidisation by means of accounting common costs to public service activities.

67. Jos samoja resursseja käytetään sekä julkisen palvelun tarjoamiseen että muuhun toimintaan, niiden kustannukset on kohdennettava yhtiön kokonaiskustannuksissa siten, että julkisen palvelun ulkopuolinen toiminta on eritelty [46]. Näissä tapauksissa kustannuksia, jotka voidaan kokonaisuudessaan kohdistaa julkisen palvelun toiminnoille, mutta jotka hyödyttävät myös muita toimintoja, ei tarvitse jaotella, vaan ne voidaan kohdistaa kokonaisuudessaan julkisen palvelun piiriin kuuluville toiminnoille. Julkisen yleisradiotoiminnan erityispiirteiden vuoksi siihen sovelletaan yleensä eri lähestymistapaa kuin muihin yleishyödyllisiin aloihin. Yleisradiotoiminnan alalla on otettava huomioon julkisen palvelun toimintoihin liittyvistä kaupallisista toiminnoista saatava nettohyöty, kun lasketaan julkisen palvelun nettokustannuksia, jotta julkisen palvelun tarjoamisesta maksettavaa korvausta voidaan alentaa. Näin vähennetään ristikkäistukien riskiä, kun yhteisiä kustannuksia kohdistetaan julkisen palvelun toiminnoille.

68. The main example for the situation described in the preceding paragraph would be the cost of producing programmes in the framework of the public service mission of the broadcaster. These programmes serve both to fulfil the public service remit and to generate audience for selling advertising space. However, it is virtually impossible to quantify with a sufficient degree of precision how much of the program viewing fulfils the public service remit and how much generates advertising revenue. For this reason, the distribution of the cost of programming between the two activities risks being arbitrary and not meaningful.

68. Kuvaavimman esimerkin edellisessä kohdassa kuvatusta tilanteesta muodostavat yleisradioyhtiön julkisen palvelun tehtävän puitteissa tuotettujen ohjelmien kustannukset. Näillä ohjelmilla sekä toteutetaan julkisen palvelun tehtävää että hankitaan katsojia mainosajan myymistä varten. On kuitenkin lähes mahdotonta määrittää tarkasti, kuinka suuri osuus ohjelman lähettämisestä täyttää julkisen palvelun tehtävää ja kuinka paljon sillä hankitaan mainostuloja. Tämän vuoksi kyseisten kustannusten jakaminen näiden kahden toiminnan välillä saattaa olla keinotekoista ja epätarkoituksenmukaista.

69. The Commission considers that financial transparency can be further enhanced by an adequate separation between public service and non-public service activities at the level of the organisation of the public service broadcaster. Functional or structural separation normally makes it easier to avoid cross-subsidisation of commercial activities from the outset and to ensure transfer pricing and the respect of the arm’s length principle. Therefore, the Commission invites Member States to consider functional or structural separation of significant and severable commercial activities, as a form of best practice.

69. Komissio katsoo, että taloudellisen toiminnan läpinäkyvyyttä voidaan lisätä myös pitämällä julkiseen palveluun liittyvät toiminnot ja muut toiminnot riittävän hyvin erillään julkisen yleisradioyhtiön organisaatiossa. Toimintojen tai rakenteiden eriyttämisellä voidaan yleensä helpommin välttää kaupallisten toimintojen ristikkäistuet alusta alkaen. Lisäksi voidaan määrittää asianmukainen siirtohinnoittelu ja tavanomaisten markkinaehtojen noudattaminen liiketoimissa. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot erottavat merkittävät, erillisen kokonaisuuden muodostavat kaupalliset toiminnot rakenteellisesti tai toiminnallisesti muista toiminnoista.

6.5. Net cost principle and overcompensation

6.5 Nettokustannusperiaate ja liian suuret korvaukset

70. As a matter of principle, since overcompensation is not necessary for the operation of the service of general economic interest, it constitutes incompatible State aid that must be repaid to the State subject to the clarifications provided in the present chapter with regard to public service broadcasting.

70. Koska liian suuret korvaukset eivät ole tarpeen yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottamiseksi, ne katsotaan periaatteessa yhteismarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi, joka on maksettava valtiolle takaisin. Arvioinnissa kuitenkin otetaan huomioon tässä luvussa esitettävät, julkisia yleisradioyhtiöitä koskevat selvennykset.

71. The Commission starts from the consideration that the State funding is normally necessary for the undertaking to carry out its public service tasks. However, in order to satisfy the proportionality test, it is as a general rule necessary that the amount of public compensation does not exceed the net costs of the public service mission, taking also into account other direct or indirect revenues derived from the public service mission. For this reason, the net benefit of all commercial activities related to the public service activity will be taken into account in determining the net public service costs.

71. Komission lähtökohtana on periaate, jonka mukaan valtion rahoitus on tavallisesti tarpeen, jotta yritys voi täyttää julkisen palvelun tehtävänsä. Jotta suhteellisuustesti läpäistäisiin, julkisista varoista maksettava korvaus ei saa yleensä ylittää julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta aiheutuvia nettokustannuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös muut julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta saadut suorat tai välilliset tulot. Tämän vuoksi kaikista julkisen palvelun toimintoihin liittyvistä kaupallisista toiminnoista saatava nettohyöty otetaan huomioon määritettäessä julkisen palvelun nettokustannuksia.

72. Undertakings receiving compensation for the performance of a public service task may, in general, enjoy a reasonable profit. This profit consists of a rate of return on own capital that takes account of the risk, or absence of risk, incurred by the undertaking. In the broadcasting sector the public service mission is often carried out by broadcasters that are not profit oriented or that do not have to remunerate the capital employed and do not perform any other activity than the provision of the public service. The Commission considers that in these situations, it is not reasonable to include a profit element in the amount of compensation for the fulfilment of the public service mission [47]. However, in other cases, for example where specific public service obligations are entrusted to commercially run undertakings which need to remunerate the capital invested in them, a profit element which represents the fair remuneration of capital taking into account risk may be considered reasonable, if duly justified and provided that it is necessary for the fulfilment of the public service obligations.

72. Julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta korvauksen saaville yrityksille sallitaan yleensä kohtuullinen voitto liiketoiminnastaan. Voitto muodostuu oman pääoman tuotosta, jossa otetaan huomioon yrityksen toimintaan liittyvät riskit tai niiden puuttuminen. Yleisradiotoiminnassa julkisen palvelun tehtävää suorittavat yritykset eivät useinkaan ole voittoa tavoittelevia eikä niiden tarvitse maksaa tuottoa sijoitetulle pääomalle. Julkisten palvelujen tuottamisen lisäksi niillä ei useinkaan ole muuta toimintaa. Komission mielestä tällaisille yrityksille julkisen palvelun tehtävästä maksettavaan korvaukseen ei tarvitse sisällyttää voitto-osuutta [47]. Sen sijaan jos tietyt julkisen palvelun velvoitteet on uskottu kaupallisilla markkinoilla toimiville yrityksille, joiden on maksettava tuottoa yritykseen sijoitetulle pääomalle, korvaukseen voidaan sisällyttää riskit huomioon ottava voitto-osuus, joka on kohtuullinen tuotto pääomalle. Yrityksen on kuitenkin osoitettava, että voitto-osuus on perusteltu ja tarpeen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseksi.

73. Public service broadcasters may retain yearly overcompensation above the net costs of the public service (as public service reserves) to the extent that this is necessary for securing the financing of their public service obligations. In general, the Commission considers that an amount of up to 10 % of the annual budgeted expenses of the public service mission may be deemed necessary to withstand cost and revenue fluctuations. As a rule, overcompensation above this limit must be recovered without undue delay.

73. Yleisradioyhtiöt voivat vuosittain pitää itsellään ("julkisen palvelun rahastona") liian suuren korvauksen, joka ylittää julkisen palvelun suorittamisesta aiheutuvat nettokustannukset, siltä osin kuin se on tarpeen julkisen palvelun velvoitteiden rahoituksen varmistamiseksi. Komissio katsoo yleensä, että yritys voi joutua veloittamaan summan, jonka osuus julkisen palvelutehtävän vuotuisista budjetoiduista kustannuksista on enintään 10 prosenttia, selviytyäkseen kustannus- ja tulotasojen vaihteluista. Yleissääntönä on, että tämän raja-arvon ylittävät korvaukset on perittävä takaisin viipymättä.

74. By way of exception, public service broadcasters may be allowed to keep an amount in excess of 10 % of the annual budgeted expenses of their public service mission in duly justified cases. This is only acceptable provided that this overcompensation is specifically earmarked in advance of and in a binding way for the purpose of a non-recurring, major expense necessary for the fulfilment of the public service mission [48]. The use of such clearly earmarked overcompensation should also be limited in time depending on its dedication.

74. Yleisradioyhtiöiden voidaan poikkeuksellisesti sallia pitävän itsellään korvaukset, joiden osuus julkisen palvelutehtävän vuotuisista budjetoiduista kustannuksista on yli 10 prosenttia, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Tämä on hyväksyttävää ainoastaan sillä edellytyksellä, että liian suuri korvaus on etukäteen sitovasti osoitettu kertaluonteisiin huomattaviin kuluihin, jotka ovat tarpeen julkisen palvelun tehtävän suorittamiseksi [48]. Tällaisen selkeästi tiettyihin kuluihin osoitetun liian suuren korvauksen käytön pitäisi olla myös ajallisesti rajoitettua käyttötarkoituksen mukaan.

75. In order to allow the Commission to exercise its duties, Member States shall lay down the conditions under which the above overcompensation may be used by the public service broadcasters.

75. Jotta komissio voi hoitaa tehtävänsä, jäsenvaltioiden on vahvistettava edellytykset, joiden täyttyessä yleisradioyhtiöt voivat käyttää edellä mainittua liian suurta korvausta.

76. The overcompensation mentioned above shall be used for the purpose of financing public service activities, only. Cross-subsidisation of commercial activities is not justified and constitutes incompatible State aid.

76. Edellä mainittu liian suuri korvaus on käytettävä vain julkisen palvelun toimintojen rahoittamiseen. Kaupallisten toimintojen ristikkäistuet eivät ole perusteltuja, ja ne katsotaan yhteismarkkinoille soveltumattomiksi valtiontuiksi.

6.6. Financial control mechanisms

6.6 Rahoitusvalvontajärjestelyt

77. Member States shall provide for appropriate mechanisms to ensure that there is no overcompensation, subject to the provisions of paragraphs 72 to 76. They shall ensure regular and effective control of the use of public funding, to prevent overcompensation and cross-subsidisation, and to scrutinise the level and the use of "public service reserves". It is within the competence of Member States to choose the most appropriate and effective control mechanisms in their national broadcasting systems, taking also into account the need to ensure coherence with the mechanisms in place for the supervision of the fulfilment of the public service remit.

77. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön 72–76 kohdan määräysten mukaiset tarkoituksenmukaiset järjestelyt, joilla varmistetaan, että korvaukset eivät ole liian suuria. Jäsenvaltioiden on varmistettava julkisten varojen käytön säännöllinen ja tehokas valvonta, jolla estetään ristikkäistuet ja liian suuret korvaukset sekä tarkkaillaan "julkisen palvelun rahaston" määrää ja sen käyttöä. Jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluu kansallisen yleisradiojärjestelmänsä kannalta sopivimman ja tehokkaimman valvontajärjestelyn valitseminen. Niiden on myös yhteensovitettava kyseinen järjestely käytössä oleviin muihin valvontajärjestelyihin, joilla seurataan julkisen palvelun tehtävän suorittamista.

78. Such control mechanisms would only seem effective if carried out by an external body independent from the public service broadcaster at regular intervals, preferably on a yearly basis. Member States shall make sure that effective measures can be put in place to recover overcompensation going beyond the provisions of the previous Chapter 6.5 and cross-subsidisation.

78. Tällaisten valvontajärjestelyjen tehokkuus edellyttänee, että niiden säännöllisestä toteuttamisesta vastaavat (mieluiten vuosittain) julkisesta yleisradioyhtiöstä riippumattomat ulkopuoliset tahot. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan periä takaisin ristikkäistuet ja liian suuret korvaukset, jotka ylittävät 6.5 kohdan määräysten mukaisen määrän.

79. The financial situation of the public service broadcasters should be subject to an in-depth review at the end of each financing period as provided for in the national broadcasting systems of the Member States, or in the absence thereof, a time period which normally should not exceed four years. Any "public service reserves" existing at the end of the financing period, or of an equivalent period as provided above, shall be taken into account for the calculation of the financial needs of the public service broadcaster for the next period. In case of "public service reserves" exceeding 10 % of the annual public service costs on a recurring basis, Member States shall review whether the level of funding is adjusted to the public service broadcasters’ actual financial needs.

79. Julkisten yleisradioyhtiöiden taloudellista asemaa olisi tarkasteltava perusteellisesti aina jäsenvaltion kansallisen yleisradiojärjestelmän mukaisen rahoitusjakson lopussa, tai jos rahoitusjaksoa ei käytetä, sellaisen jakson lopussa, jonka kesto saisi yleensä olla enintään neljä vuotta. Julkisen yleisradioyhtiön hallussa rahoitusjakson tai edellä tarkoitetun vastaavan jakson lopussa mahdollisesti oleva "julkisen palvelun rahasto" otetaan huomioon laskettaessa seuraavan jakson rahoitustarpeita. Jos yleisradioyhtiön "julkisen palvelun rahaston" osuus vuotuisista julkisen palvelun kustannuksista on toistuvasti yli 10 prosenttia, jäsenvaltioiden on tarkasteltava, vastaako rahoituksen määrä yleisradioyhtiön todellisia rahoitustarpeita.

6.7. Diversification of public broadcasting services

6.7 Julkisten yleisradiopalvelujen monipuolistaminen

80. In recent years, audiovisual markets have undergone important changes, which have led to the ongoing development and diversification of the broadcasting offer. This has raised new questions concerning the application of the State aid rules to audiovisual services which go beyond broadcasting activities in the traditional sense.

80. Audiovisuaalialan markkinoilla on tapahtunut viime vuosina huomattavia muutoksia, joiden seurauksena yleisradiolähetystarjontaa ollaan parhaillaan kehittämässä ja monipuolistamassa. Tämä on nostanut esiin uusia kysymyksiä valtiontukisääntöjen soveltamisesta audiovisuaalisiin palveluihin, jotka ulottuvat perinteistä yleisradiotoimintaa laajemmalle.

81. In this respect, the Commission considers that public service broadcasters should be able to use the opportunities offered by digitisation and the diversification of distribution platforms on a technology neutral basis, to the benefit of society. In order to guarantee the fundamental role of public service broadcasters in the new digital environment, public service broadcasters may use State aid to provide audiovisual services over new distribution platforms, catering for the general public as well as for special interests, provided that they are addressing the same democratic, social and cultural needs of the society in question, and do not entail disproportionate effects on the market, which are not necessary for the fulfilment of the public service remit.

81. Komissio katsoo, että yleisradioyhtiöiden olisi voitava käyttää yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla digitalisoinnin ja jakelukanavien monipuolistumisen tarjoamia mahdollisuuksia teknologioihin sitoutumattomalta pohjalta. Jotta yleisradioyhtiöiden keskeinen asema voidaan taata uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä, ne voivat käyttää valtiontukea tarjotakseen audiovisuaalisia palveluja sekä suuren yleisön että erikoisalojen tarpeisiin suunnattujen uusien jakelukanavien kautta edellyttäen, että ne vastaavat samoihin demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin kyseisessä yhteiskunnassa eivätkä aiheuta markkinoilla suhteettomia vaikutuksia, jotka eivät ole tarpeen julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi.

82. In parallel with the rapid evolution of the broadcasting markets, the business models of broadcasters are also undergoing changes. In fulfilling their public service remit, broadcasters are increasingly turning to new sources of financing, such as online advertising or the provision of services against payment (so-called pay-services, like access to archives for a fee, special interest TV channels on a pay-per-view basis, access to mobile services for a lump sum payment, deferred access to TV programmes for a fee, paid online content downloads, etc.). The remuneration element in pay services can be related, for example, to the payment of network distribution fees or copyrights by broadcasters (for example if services over mobile platforms are provided against payment of a mobile distribution fee).

82. Samalla kun radio- ja televisiolähetysten markkinat kehittyvät nopeasti, myös yleisradioyhtiöiden liiketoimintamallit ovat muutosten kourissa. Julkisen palvelun tehtäväänsä hoitaessaan yleisradioyhtiöt hyödyntävät yhä useammin uusia rahoituslähteitä, kuten online-mainontaa tai maksullisten palvelujen tarjoamista (esimerkiksi maksullinen arkistojen käyttö, kertamaksuihin perustuvat erikoisalojen TV-kanavat, mobiilipalvelujen käyttö kiinteällä maksulla, nauhoitettujen TV-ohjelmien maksullinen katselu ja maksullinen online-sisällön lataaminen). Maksullisista palveluista saatava korvaus voi liittyä esimerkiksi yleisradioyhtiöiden maksamiin verkon jakelupalkkioihin tai tekijänoikeuskorvauksiin (esimerkiksi silloin kun mobiilikanavilla tarjottavista palveluista on maksettava mobiilijakelupalkkio).

83. Although public broadcasting services have traditionally been free-to-air, the Commission considers that a direct remuneration element in such services — while having an impact on access by viewers [49] — does not necessarily mean that these services are manifestly not part of the public service remit provided that the pay element does not compromise the distinctive character of the public service in terms of serving the social, democratic and cultural needs of citizens, which distinguishes public services from purely commercial activities [50]. The element of remuneration is one of the aspects to be taken into account when deciding on the inclusion of such services in the public service remit, as it may affect the universality and the overall design of the service provided as well as its impact on the market. Provided that the given service with a pay element satisfies specific social, democratic and cultural needs of society without leading to disproportionate effects on competition and cross-border trade, Member States may entrust public service broadcasters with such a service as part of their public service remit.

83. Vaikka julkiset yleisradiopalvelut ovat perinteisesti olleet maksuttomia palveluja, komissio katsoo, että niistä maksettava suora korvaus ei välttämättä merkitse sitä, että ne olisivat selkeästi ristiriidassa julkisen palvelun tehtävän käsitteen kanssa, vaikka korvauksen maksamisella voikin olla vaikutusta katsojien mahdollisuuksiin hyödyntää kyseisiä palveluja [49], kunhan maksullisuus ei vaaranna julkisen palvelun erityisluonnetta, joka perustuu kansalaisten sosiaalisia, demokraattisia ja kulttuurisia tarpeita vastaavan palvelun tarjoamiseen ja joka erottaa julkiset palvelut puhtaasti kaupallisesta toiminnasta [50]. Maksettava korvaus on yksi osatekijä analysoitaessa tällaisten palvelujen yhteensopivuutta julkisen palvelun tehtävän kanssa, koska korvaus voi vaikuttaa palvelun yleiseen saatavuuteen ja kokonaissisältöön sekä palvelun markkinavaikutuksiin. Jos maksullisen osuuden sisältävillä palveluilla tyydytetään yhteiskunnan demokraattisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeita eikä haitata suhteettomasti kilpailua tai rajojen yli käytävää kauppaa, jäsenvaltiot voivat antaa julkisille yleisradioyhtiöille mahdollisuuden tarjota kyseisiä palveluja osana julkisen palvelun tehtäväänsä.

84. As set out above, State aid to public service broadcasters may be used for distributing audiovisual services on all platforms provided that the material requirements of the Amsterdam Protocol are met. To this end, Member States shall consider, by means of a prior evaluation procedure based on an open public consultation, whether significant new audiovisual services envisaged by public service broadcasters meet the requirements of the Amsterdam Protocol, i.e. whether they serve the democratic, social and cultural needs of the society, while duly taking into account its potential effects on trading conditions and competition.

84. Kuten edellä todettiin, yleisradioyhtiöille myönnettävää valtiontukea on voitava käyttää audiovisuaalisten palvelujen jakeluun kaikkien kanavien kautta, kunhan Amsterdamin pöytäkirjan aineelliset vaatimukset täyttyvät. Tätä varten jäsenvaltioiden on selvitettävä avoimeen julkiseen kuulemiseen perustuvan ennakkoarviointimenettelyn avulla, täyttävätkö yleisradioyhtiöiden suunnittelemat merkittävät uudet audiovisuaaliset palvelut Amsterdamin pöytäkirjan vaatimukset, toisin sanoen vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, kun otetaan asianmukaisesti huomioon niiden potentiaaliset vaikutukset kaupankäyntiin ja kilpailuun markkinoilla.

85. It is up to the Member States to determine, taking into account the characteristics and the evolution of the broadcasting market, as well as the range of services already offered by the public service broadcaster, what shall qualify as "significant new service". The "new" nature of an activity may depend among others on its content as well as on the modalities of consumption [51]. The "significance" of the service may take into account for instance the financial resources required for its development and the expected impact on demand. Significant modifications to existing services shall be subject to the same assessment as significant new services.

85. Jäsenvaltioiden vastuualueeseen kuuluu määrittää, millainen palvelu katsotaan "merkittäväksi uudeksi palveluksi". Jäsenvaltioiden on tällöin otettava huomioon radio- ja televisiolähetysmarkkinoiden ominaispiirteet ja kehitys sekä yleisradioyhtiön nykyinen palveluvalikoima. Palvelun "uutuus" voi perustua yhtä hyvin sen sisältöön kuin kulutustapoihin [51]. Palvelun "merkittävyyttä" arvioitaessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi sen kehittämisen edellyttämät taloudelliset resurssit ja odotettu vaikutus kysyntään. Käytössä oleviin palveluihin tehdyt merkittävät muutokset arvioidaan samalla tavoin kuin merkittävät uudet palvelut.

86. It is within the competence of the Member States to choose the most appropriate mechanism to ensure the consistency of audiovisual services with the material conditions of the Amsterdam Protocol, taking into account the specificities of their national broadcasting systems, and the need to safeguard editorial independence of public service broadcasters.

86. Jäsenvaltioilla on toimivalta valita tarkoituksenmukaisin mekanismi, jolla varmistetaan audiovisuaalisten palvelujen yhdenmukaisuus Amsterdamin pöytäkirjan aineellisten edellytysten kanssa, kun otetaan huomioon niiden kansallisten radio- ja televisiolähetysjärjestelmien erityispiirteet ja tarve varmistaa julkisten yleisradioyhtiöiden toimituksellinen riippumattomuus.

87. In the interest of transparency and of obtaining all relevant information necessary to arrive at a balanced decision, interested stakeholders shall have the opportunity to give their views on the envisaged significant new service in the context of an open consultation. The outcome of the consultation, its assessment as well as the grounds for the decision shall be made publicly available.

87. Läpinäkyvyyden vuoksi, ja jotta sidosryhmät voivat hankkia kaikki perustellun päätöksen edellyttämät tiedot, niille on annettava tilaisuus esittää näkemyksensä merkittävästä uudesta palvelusta julkisen kuulemisen kautta. Kuulemiskierroksen tulokset, niiden arviointi ja päätöksen perustelut on julkistettava.

88. In order to ensure that the public funding of significant new audiovisual services does not distort trade and competition to an extent contrary to the common interest, Member States shall assess, based on the outcome of the open consultation, the overall impact of a new service on the market by comparing the situation in the presence and in the absence of the planned new service. In assessing the impact on the market, relevant aspects include, for example, the existence of similar or substitutable offers, editorial competition, market structure, market position of the public service broadcaster, level of competition and potential impact on private initiatives. This impact needs to be balanced with the value of the services in question for society. In the case of predominantly negative effects on the market, State funding for audiovisual services would appear proportionate only if it is justified by the added value in terms of serving the social, democratic and cultural needs of society [52], taking also into account the existing overall public service offer.

88. Jotta voidaan varmistaa, että merkittävien uusien audiovisuaalisten palvelujen julkinen rahoittaminen ei vääristä kilpailua ja kauppaa yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, jäsenvaltioiden on arvioitava julkisen kuulemisen tulosten perusteella uuden palvelun kokonaisvaikutusta markkinoihin selvittämällä, miten markkinat toimisivat uuden suunnitellun palvelun kanssa ja ilman sitä. Markkinavaikutuksen arvioinnin kannalta merkityksellisiä seikkoja ovat esimerkiksi vastaavien tai korvattavissa olevien tarjontojen olemassaolo, kilpailu toimituksellisesta sisällöstä, markkinarakenne, julkisen yleisradioyhtiön markkina-asema, kilpailuaste ja potentiaaliset vaikutukset yksityisten toimijoiden aloitteisiin. Markkinavaikutusta arvioitaessa on myös otettava huomioon kyseisten palvelujen merkitys yhteiskunnalle. Jos audiovisuaalisiin palveluihin myönnettävän julkisen rahoituksen markkinavaikutukset ovat pääasiassa kielteisiä, rahoituksen voidaan katsoa olevan oikeassa suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin vain silloin, kun se tuottaa lisäarvoa yhteiskunnan sosiaalisten, demokraattisten ja kulttuuristen tarpeiden palvelemisen kannalta [52]. Lisäarvon tuottamista arvioitaessa on otettava huomioon myös koko julkinen palvelutarjonta.

89. Such an assessment would only be objective if carried out by a body which is effectively independent from the management of the public service broadcaster, also with regard to the appointment and removal of its members, and has sufficient capacity and resources to exercise its duties. Member States shall be able to design a procedure which is proportionate to the size of the market and the market position of the public service broadcaster.

89. Tällainen arvio on objektiivinen vain silloin, kun se teetetään taholla, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta, myös sen jäsenten nimittämisen ja erottamisen osalta, ja jolla on riittävät valmiudet ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Jäsenvaltioiden on voitava suunnitella menettely, joka on oikeassa suhteessa markkinoiden kokoon ja yleisradioyhtiön markkina-asemaan.

90. The considerations outlined above shall not prevent public service broadcasters from testing innovative new services (e.g. in the form of pilot projects) on a limited scale (e.g. in terms of time and audience) and for the purpose of gathering information on the feasibility of and the value added by the foreseen service, insofar as such test phase does not amount to the introduction of a fully-fledged, significant new audiovisual service.

90. Edellä esitetyt näkökohdat eivät saa estää yleisradioyhtiöitä testaamasta innovatiivisia uusia palveluja esimerkiksi ajan ja kohdeyleisön suhteen rajatuilla pilottihankkeilla kerätäkseen tietoja suunnitellun palvelun toteuttamiskelpoisuudesta ja lisäarvosta. Testivaiheessa ei kuitenkaan saa ottaa käyttöön täysin valmista uutta merkittävää audiovisuaalista palvelua.

91. The Commission considers that the above assessment at the national level will contribute to ensuring compliance with the EC State aid rules. This is without prejudice to the competences of the Commission to verify that Member States respect the Treaty provisions, and to its right to act, whenever necessary, also on the basis of complaints or on its own initiative.

91. Komissio katsoo, että edellä kuvaillulla kansallisen tason arviolla varmistetaan osaltaan EY:n valtiontukisääntöjen noudattaminen. Tästä huolimatta komission toimivaltaan luonnollisesti kuuluu sen varmistaminen, että jäsenvaltiot noudattavat perustamissopimuksen määräyksiä. Lisäksi komissio voi tarpeen vaatiessa toteuttaa toimia joko omasta aloitteestaan tai kantelujen perusteella.

6.8. Proportionality and market behaviour

6.8 Suhteellisuus ja markkinakäyttäytyminen

92. In accordance with the Amsterdam Protocol, public service broadcasters shall not engage in activities which would result in disproportionate distortions of competition that are not necessary for fulfilling the public service mission. For example, the acquisition of premium content as part of the overall public service mission of public service broadcasters is generally considered legitimate. However, disproportionate market distortions would arise in the event that public service broadcasters were to maintain exclusive premium rights unused without offering to sublicense them in a transparent and timely manner. Therefore, the Commission invites Member States to ensure that public service broadcasters respect the principle of proportionality also with regard to the acquisition of premium rights, and to provide rules for the sub-licensing of unused exclusive premium rights by public service broadcasters.

92. Amsterdamin pöytäkirjan mukaan yleisradioyhtiöt eivät saa harjoittaa toimintaa, joka vääristää kilpailua kohtuuttomasti, jos kyseiset kilpailunvääristymät eivät ole välttämättömiä julkisen palvelun tehtävän hoitamisen kannalta. Esimerkiksi suosituimman ohjelmasisällön hankinta osana yleisradioyhtiöiden yleistä julkisen palvelun tehtävää katsotaan yleensä oikeutetuksi. Markkinat voisivat kuitenkin vääristyä kohtuuttomasti siinä tapauksessa, että julkiset yleisradioyhtiöt säilyttävät suosituimpaan ohjelmasisältöön liittyviä yksinoikeuksia käyttämättöminä eivätkä tarjoudu myöntämään alilisenssejä läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti. Komissio kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita varmistamaan, että yleisradioyhtiöt noudattavat suhteellisuusperiaatetta myös keskeisen sisällön hankinnassa, ja antamaan säännöt, joiden mukaisesti julkiset yleisradioyhtiöt myöntävät alilisenssejä keskeistä sisältöä koskeviin käyttämättömiin yksinoikeuksiin.

93. When carrying out commercial activities, public service broadcasters shall be bound to respect market principles and, when they act through commercial subsidiaries, they shall keep arm's length relations with these subsidiaries. Member States shall ensure that public service broadcasters respect the arm's length principle, undertake their commercial investments in line with the market economy investor principle, and do not engage in anti-competitive practices with regard to their competitors, based on their public funding.

93. Julkisten yleisradioyhtiöiden on noudatettava markkinatalouden periaatteita harjoittaessaan kaupallista toimintaa ja toimittava markkinaehtoisesti suhteessa tytäryhtiöihinsä, jos ne toimivat kaupallisten tytäryhtiöiden kautta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkiset yleisradioyhtiöt toimivat markkinaehtoisesti, tekevät kaupalliset investointinsa markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatteiden mukaisesti eivätkä sovella kilpailun vastaisia käytänteitä suhteessa kilpailijoihinsa saamansa julkisen rahoituksen turvin.

94. An example of anti-competitive practice may be price undercutting. A public service broadcaster might be tempted to depress the prices of advertising or other non-public service activities (such as commercial pay services) below what can reasonably be considered to be market-conform, so as to reduce the revenue of competitors, insofar as the resulting lower revenues are covered by the public compensation. Such conduct cannot be considered as intrinsic to the public service mission attributed to the broadcaster and would in any event "affect trading conditions and competition in the Community to an extent which would be contrary to the common interest" and thus infringe the Amsterdam Protocol.

94. Esimerkiksi alihinnoittelu on kilpailun vastainen käytäntö. Julkinen yleisradioyhtiö saattaa harkita mainoshintojen tai muiden ei-julkisten toimintojen (kuten kaupallisten maksullisten palvelujen) hintojen alentamista tasolle, jonka voidaan kohtuudella katsoa alittavan markkinaehtoisen tason, supistaakseen kilpailijoiden liikevaihtoa, jos oma alentunut liikevaihto voidaan kattaa julkisista varoista saatavalla korvauksella. Tällaisen toiminnan ei voida katsoa olevan luontainen osa yleisradioyhtiölle annettua julkisen palvelun tehtävää, ja se väistämättä "vaikuttaisi yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista" Amsterdamin pöytäkirjan määräyksiä rikkovalla tavalla.

95. In view of the differences between the market situations, the respect of the market principles by public service broadcasters, in particular the questions whether public service broadcasters are undercutting prices in their commercial offer, or whether they are respecting the principle of proportionality with regard to the acquisition of premium rights [53] , shall be assessed on a case-by-case basis, taking into account the specificities of the market and of the service concerned.

95. Erilaisten markkinatilanteiden vuoksi sitä, noudattavatko julkiset yleisradioyhtiöt markkinatalouden periaatteita, ja erityisesti kysymyksiä siitä, polkevatko julkiset yleisradioyhtiöt hintoja kaupallisessa tarjonnassaan tai noudattavatko ne suhteellisuusperiaatetta ohjelmaoikeuksia hankkiessaan [53], on arvioitava tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon markkinoiden ja kyseisen palvelun ominaispiirteet.

96. The Commission considers that it is, in the first place, up to the national authorities to ensure that public service broadcasters respect market principles. To this end, Member States shall have appropriate mechanisms in place which allow assessing any potential complaint in an effective way at the national level.

96. Komissio katsoo, että sen varmistaminen, että julkiset yleisradioyhtiöt noudattavat markkinatalouden periaatteita, on ensisijaisesti kansallisten viranomaisten tehtävä. Jäsenvaltioiden on otettava tätä varten käyttöön tarkoituksenmukaiset järjestelyt, joiden avulla mahdolliset kantelut voidaan arvioida tehokkaasti kansallisella tasolla.

97. Notwithstanding the preceding paragraph, where necessary, the Commission may take action on the basis of Articles 81, 82, 86 and 87 of the EC Treaty.

97. Edellä olevasta kohdasta poiketen komissio voi tarvittaessa toteuttaa toimia perustamissopimuksen 81, 82, 86 ja 87 artiklan perusteella.

7. TEMPORAL APPLICATION

7. AJALLINEN SOVELTAMINEN

98. This Communication will be applied from the first day following its publication in the Official Journal of the European Union. It will replace the 2001 Communication from the Commission on the application of State aid rules to public service broadcasting.

98. Tätä tiedonantoa sovelletaan ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se korvaa vuonna 2001 annetun komission tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaa.

99. The Commission will apply this Communication to all notified aid measures in respect of which it is called upon to take a decision after the Communication is published in the Official Journal, even where the projects were notified prior to that date.

99. Komissio soveltaa tätä tiedonantoa kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joista siltä on pyydetty päätöstä, sen jälkeen kun tiedonanto on julkaistu virallisessa lehdessä, vaikka kyseisistä hankkeista olisi ilmoitettu ennen tiedonannon julkaisupäivämäärää.

100. In accordance with the Commission notice on the determination of the applicable rules for the assessment of unlawful State aid [54], the Commission will apply, in the case of non-notified aid,

100. Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen [54] mukaisesti komissio soveltaa tukeen, josta ei ole ilmoitettu,

(a) this Communication, if the aid was granted after its publication;

a) tätä tiedonantoa, jos tuki on myönnetty sen julkaisemisen jälkeen;

(b) the 2001 Communication in all other cases.

b) vuoden 2001 tiedonantoa kaikissa muissa tapauksissa.

[1] OJ C 320, 15.11.2001, p. 5.

[1] EYVL C 320, 15.11.2001, s. 5.

[2] Judgment in Case C-280/2000 Altmark Trans GmbH and Regierungspräsidium Magdeburg v Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH (Altmark) (2003) ECR I-7747.

[2] Asia C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH, tuomio 24.7.2003, Kok. 2003, s. I-7747.

[3] Commission Decision of 28 November 2005 on the application of Article 86(2) of the EC Treaty to State aid in the form of public service compensation granted to certain undertakings entrusted with the operation of services of general economic interest (OJ L 312, 29.11.2005, p. 67).

[3] EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 28 päivänä marraskuuta 2005 tehty komission päätös 2005/842/EY (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 67).

[4] Community framework for State aid in the form of public service compensation (OJ C 297, 29.11.2005, p. 4).

[4] Julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön puitteet (EUVL C 297, 29.11.2005, s. 4).

[5] COM(2007) 725 final.

[5] KOM(2007) 725 lopullinen.

[6] Directive 2007/65/EC of the European Parliament and of the Council of 11 December 2007 amending Council Directive 89/552/EEC on the coordination of certain provisions laid down by law, regulation or administrative action in Member States concerning the pursuit of television broadcasting activities (OJ L 332, 18.12.2007, p. 27.

[6] Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta 11 päivänä joulukuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY (EUVL L 332, 18.12.2007 s. 27).

[7] COM(2005) 107 final.

[7] KOM(2005) 107 lopullinen.

[8] For the purpose of the present communication, the notion "audiovisual service(s)" refers to the linear and/or non-linear distribution of audio and/or audiovisual content and of other neighbouring services such as online text-based information services. This notion of "audiovisual service(s)" must be distinguished from the narrower concept of "audiovisual media service(s)", as defined in Article 1(a) of the Audiovisual Media Services Directive.

[8] Tässä tiedonannossa yleisradioalan "audiovisuaalisella palvelulla/audiovisuaalisilla palveluilla" tarkoitetaan äänisisällön ja/tai audiovisuaalisen sisällön ja muiden niihin liittyvien palvelujen (esimerkiksi tekstipohjaisten online-tietopalvelujen) lineaarista ja/tai ei-lineaarista jakelua. "Audiovisuaalisten palvelujen" käsite on pidettävä erillään suppeammasta "audiovisuaalisen mediapalvelun" käsitteestä, joka määritellään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 1 artiklan a alakohdassa.

[9] OJ C 364, 18.12.2000, p. 1.

[9] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

[10] Judgment in Case C-260/89 ERT, (1991) ECR I-2925.

[10] Asia C-260/89, ERT, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 18.6.1991, Kok. 1991, s. I-2925.

[11] For the purpose of the present communication, and in accordance with Article 16 of the EC Treaty and the declaration (No 13) annexed to the final act of Amsterdam, the term "public service" as of the Protocol on the system of public broadcasting in the Member States has to be intended as referring to the term "service of general economic interest" used in Article 86(2).

[11] EY:n perustamissopimuksen 16 artiklan ja Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan liitetyn julistuksen N:o 13 mukaisesti pöytäkirjassa jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta mainitun "julkisen palvelun" käsitteen katsotaan tässä tiedonannossa viittaavan 86 artiklan 2 kohdassa käytettyyn käsitteeseen "yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu".

[12] Resolution of the Council and of the Representatives of the Governments of the Member States, meeting within the Council of 25 January 1999 (OJ C 30, 5.2.1999, p. 1).

[12] Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma, annettu 25. tammikuuta 1999, EYVL C 30, 5.2.1999, s. 1.

[13] Unesco Convention on the Protection and Promotion of the Diversity of Cultural Expressions, approved by Council Decision 2006/515/EC of 18 May 2006. In accordance with Annex 2 to of the Council Decision, "the Community is bound by the Convention and will ensure its implementation."

[13] Unescon yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä, joka hyväksyttiin 18 päivänä toukokuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/515/EY. Kyseisen neuvoston päätöksen liitteen 2 mukaisesti "yleissopimus sitoo yhteisöä (…) ja yhteisö huolehtii yleissopimuksen asianmukaisesta täytäntöönpanosta".

[14] Unesco Convention on the Protection and Promotion of the Diversity of Cultural Expressions, Article 6(1) and (2)(h).

[14] Unescon yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä, 6 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan h alakohta.

[15] Recommendation CM/Rec(2007)2 of the Committee of the Ministers to Member States on media pluralism and diversity of media content, adopted on 31 January 2007 at the 985th meeting of the Ministers’ Deputies.

[15] Ministerikomitean suositus CM/Rec(2007)2 jäsenvaltioille viestinnän moniarvoisuudesta ja mediasisällön monimuotoisuudesta, annettu ministerineuvoston 985. kokouksessa 31. tammikuuta 2007.

[16] Recommendation CM/Rec(2007)3 of the Committee of Ministers to Member States on the remit of public service media in the information society, adopted on 31 January 2007 at the 985th meeting of the Ministers’ Deputies.

[16] Ministerikomitean suositus CM/Rec(2007)3 jäsenvaltioille julkisten tiedotusvälineiden tehtävästä tietoyhteiskunnassa, annettu ministerineuvoston 985. kokouksessa 31. tammikuuta 2007.

[17] European Parliament Resolution of 25 September 2008 on concentration and pluralism in the media in the European Union, 2007/2253(INI).

[17] Tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa 25. syyskuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma (2007/2253(INI)).

[18] Cf. footnote 6 above.

[18] Ks. alaviite 6.

[19] Commission Directive 2006/111/EC of 16 November 2006.

[19] Komission direktiivi 2006/111/EY, annettu 16. marraskuuta 2006.

[20] Cf. footnote 4 above.

[20] Ks. alaviite 4.

[21] Cf. footnote 3 above.

[21] Ks. alaviite 3.

[22] According to Article 2(1)(a) of the Decision, it applies to State aid in the form of "public service compensation granted to undertakings with an average annual turnover before tax, all activities included, of less than EUR 100 million during the two financial years preceding that in which the service of general economic interest was assigned, which receive annual compensation for the service in question of less than EUR 30 million".

[22] Päätöksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan sitä sovelletaan valtiontukeen, joka myönnetään seuraavassa muodossa: "korvaukset julkisista palveluista sellaisille yrityksille, joiden kaikkien toimintojen yhteenlaskettu keskimääräinen vuosiliikevaihto ennen veroja kahdelta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen toimeksiantamista edeltäneeltä tilikaudelta on alle 100 miljoonaa euroa ja joiden kyseisistä palveluista vuosittain saaman korvauksen määrä on alle 30 miljoonaa euroa".

[23] Judgment in joined Cases T-309/04, T-317/04, T-329/04 and T-336/04 "TV2" at 156.

[23] Yhdistetyt asiat T-309/04, T-317/04, T-329/04 ja T-336/04, TV2, 156 kohta.

[24] Regarding the qualification of licence fee funding as State resources, see judgment in joined Cases T-09/04, T-317/04, T-329/04 and T-336/04 "TV2" at 158-159.

[24] Lupamaksujen luokittelua valtion varoiksi käsitellään yhdistetyissä asioissa T-309/04, T-317/04, T-329/04 ja T-336/04, TV2, annetun tuomion 158–159 kohdassa.

[25] Cases C-730/79, Philip Morris Holland v Commission (1980) ECR 2671, paragraph 11; C-303/88, Italy v Commission (1991) ECR I-1433, paragraph 27; C-156/98, Germany v Commission (2000) ECR I-6857, paragraph 33.

[25] Asia C-730/79, Philip Morris Holland v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.9.1980, Kok. 1980, s. 2671, 11 kohta; asia C-303/88, Italia v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.3.1991, Kok. 1991, s. I-1433, 27 kohta, ja asia C-156/98, Saksa v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 19.9.2000, Kok. 2000, s. I-6857, 33 kohta.

[26] Case C-280/2000, cf. footnote 2 above.

[26] Asia C-280/2000, ks. alaviite 2.

[27] Council Regulation (EC) No 659/1999 of 22 March 1999 laying down detailed rules for the application of Article 93 of the EC Treaty (OJ L 83, 27.3.1999, p. 1).

[27] EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

[28] Case C-44/93, Namur-Les Assurances du Crédit SA v Office National du Ducroire and the Belgian State (1994) ECR I-3829.

[28] Asia C-44/93, Namur-Les Assurances du Crédit SA v. Office National du Ducroire ja Belgia, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 9.8.1994, Kok. 1994, s. I-3829.

[29] See, for example, the decisions of the Commission in the following cases: E 8/06, State funding for Flemish public service broadcaster VRT (OJ C 143, 10.6.2008, p. 7); E 4/05, State aid financing of RTE and TNAG (TG4) (OJ C 121, 17.5.2008, p. 5); E 9/05, Licence fee payments to RAI (OJ C 235, 23.9.2005, p. 3); E 10/2005, Licence fee payments to France 2 and 3 (OJ C 240, 30.9.2005, p. 20); E 8/05, Spanish national public service broadcaster RTVE (OJ C 239, 4.10.2006, p. 17); C 2/04, Ad hoc financing of Dutch public broadcasters (OJ L 49, 22.2.2008, p. 1); C 60/99 Commission Decision of 10 December 2003 on State aid implemented by France for France 2 and France 3 (OJ L 361, 8.12.2004, p. 21); C 62/99 Commission Decision of 15 October 2003 on the measures implemented by Italy for RAI SpA (OJ L 119, 23.4.2004, p. 1); NN 88/98, Financing of a 24-hour advertising-free news channel with licence fee by the BBC (OJ C 78, 18.3.2000, p. 6) and NN 70/98, State aid to public broadcasting channels Kinderkanal and Phoenix (OJ C 238, 21.8.1999, p. 3).

[29] Ks. esimerkiksi komission päätökset seuraavissa asioissa: E 8/06, valtion rahoitus Flanderin julkiselle yleisradioyhtiölle VRT:lle (EUVL C 143, 10.6.2008, s. 7); E 4/05, valtiontukena myönnetty rahoitus RTE:lle ja TNAG:lle (TG4) (EUVL C 121, 17.5.2008, s. 5); E 9/05, lisenssimaksut RAI-yhtiölle (EUVL C 235, 23.9.2005, s. 3); E 10/2005, lisenssimaksut France 2 ja 3 -kanaville (EUVL C 240, 30.9.2005, s. 20); E 8/05, Espanjan kansallinen yleisradioyhtiö RTVE (EUVL C 239, 4.10.2006, s. 17); C 2/04, Alankomaiden julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tapauskohtainen rahoitus (EUVL L 49, 22.2.2008, s. 1); C 60/99, komission päätös, tehty 10.12.2003, valtiontuesta, jonka Ranska on toteuttanut France 2:n ja France 3:n hyväksi (EUVL L 361, 8.12.2004, s. 21); C 62/99, komission päätös, tehty 15.10.2003, toimenpiteistä, jotka Italia on toteuttanut RAI SpA:n hyväksi (EUVL L 119, 23.4.2004, s. 1); NN 88/98, ympärivuorokautisen mainoksettoman uutiskanavan rahoittaminen BBC:n lupamaksuilla (EYVL C 78, 18.3.2000, s. 6) ja NN 70/98, valtiontuki julkisille tv-kanaville (Kinderkanal ja Phoenix) (EYVL C 238, 21.8.1999, s. 3).

[30] Joined Cases T-195/01 and T-207/01, (2002) ECR II-2309.

[30] Yhdistetyt asiat T-195/01 ja T-207/01, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.4.2002, Kok. 2002, s. II-2309.

[31] For example, Commission Decisions NN 88/98 BBC 24-hours (OJ C 78, 18.3.2000), NN 70/98 "Kinderkanal and Phoenix" (OJ C 238, 21.8.1999).

[31] Ks. esimerkiksi komission päätökset asiassa NN 88/98, BBC:n ympärivuorokautinen mainokseton uutiskanava (EYVL C 78, 18.3.2000), ja asiassa NN 70/98, Kinderkanal ja Phoenix (EYVL C 238, 21.8.1999).

[32] For example, Commission Decision N 458/2004 State aid to Espacio Editorial Andaluza Holding sl., OJ C 131, 29.5.2005.

[32] Ks. esimerkiksi komission päätös asiassa N 458/2004, valtiontuki Espacio Editorial Andaluza Holding sl:lle (EUVL C 131, 29.5.2005).

[33] NN 70/98, State aid to public broadcasting channels Kinderkanal and Phoenix (OJ C 238, 21.8.1999, p. 3).

[33] Ks. valtiotukiasia nro NN 70/98, valtiontuki julkisille tv-kanaville (Kinderkanal ja Phoenix) (EYVL C 238, 21.8.1999, s. 3).

[34] Judgment in the Case 172/80 Zuechner; (1981) 2021.

[34] Asia 172/80, Zuechner, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.7.1981, Kok. 1981, s. 2021.

[35] Judgment in the Case C-242/95 GT-Link; (1997) 4449.

[35] Asia C-242/95, GT-Link, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.7.1997, Kok. 1997, s. 4449.

[36] Judgment in the Case C-159/94 EDF and GDF; (1997) I-5815.

[36] Asia C-159/94, EDF ja GDF, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 23.10.1997, Kok. 1997, s. I-5815.

[37] See, for example, the recent decisions of the Commission in the following cases: E 8/06, State funding for Flemish public service broadcaster VRT (OJ C 143, 10.6.2008, p. 7); E 4/05, State aid financing of RTE and TNAG (TG4) (OJ C 121, 17.5.2008, p. 5); E 3/05, Aid to the German public service broadcasters (OJ C 185, 8.8.2007, p. 1); E 9/05, Licence fee payments to RAI (OJ C 235, 23.9.2005, p. 3); E 10/05, Licence fee payments to France 2 and 3 (OJ C 240, 30.9.2005, p. 20); State aid E8/05, Spanish national public service broadcaster RTVE (OJ C 239, 4.10.2006, p. 17); C 2/04, Ad hoc financing of Dutch public service broadcasters (OJ L 49, 22.2.2008, p. 1).

[37] Ks. esimerkiksi komission äskettäin seuraavissa asioissa tekemät päätökset: E 8/06, valtion rahoitus Flanderin julkiselle yleisradioyhtiölle VRT:lle (EUVL C 143, 10.6.2008, s. 7), E 4/05, valtiontukena myönnetty rahoitus RTE:lle ja TNAG:lle (TG4) (EUVL C 121, 17.5.2008, s. 5), E 3/2005, tuki Saksan yleisradioyhtiöille (EUVL C 185, 8.8.2007, s. 1), E 9/05, lisenssimaksut RAI-yhtiölle (EUVL C 235, 23.9.2005, s. 3), E 10/2005, lisenssimaksut France 2 ja 3 -kanaville (EUVL C 240, 30.9.2005, s. 20), E8/05, Espanjan kansallinen yleisradioyhtiö RTVE (EUVL C 239, 4.10.2006, s. 17), C 2/04, Alankomaiden julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tapauskohtainen rahoitus (EUVL L 49, 22.2.2008, s. 1).

[38] Similar difficulties may also be encountered when public service broadcasting is addressed to linguistic minorities or to local needs.

[38] Vastaavanlaisia vaikeuksia voi ilmetä myös silloin, kun julkista yleisradiopalvelua tarjotaan kielivähemmistöille tai paikallisiin tarpeisiin.

[39] Judgment in the Case T-442/03, SIC v Commission, (2008), paragraph 201, Judgement in joined Cases T-309/04, T-317/04, T-329/04 and T-336/04 TV2/Denmark v Commission (2008) at 122 to 124.

[39] Asia T-442/03, SIC v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 26.6.2008, Kok. 2008, 201 kohta, ja yhdistetyt asiat T-309/04, T-317/04, T-329/04 ja T-336/04, TV2/Tanska v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 22.10.2008, Kok. 2008, 122–124 kohta.

[40] These qualitative criteria are according to the Court of First Instance "the justification for the existence of broadcasting SGEIs in the national audiovisual sector". There is "no reason for a widely defined broadcasting SGEI which sacrifices compliance with those qualitative requirements in order to adopt the conduct of a commercial operator", T-442/03, SIC v Commission, paragraph 211.

[40] Nämä laatuvaatimukset ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen mukaan "yleishyödyllisten yleisradiopalvelujen olemassaolon peruste kansallisessa audiovisuaalisessa ympäristössä eikä siis ole mitään syytä siihen, että laajasti määritelty yleishyödyllinen yleisradiopalvelu, jossa uhrataan laatuvaatimusten noudattaminen kaupallisen toimijan (…) menettelyn hyödyksi (…), saisi edelleen valtion rahoitusta (…)". Asia T-442/03, SIC v. komissio, 211 kohta.

[41] Regarding the qualification, under the Audiovisual Media Services Directive, of prize games including the dialling of a premium rate number as teleshopping or advertising, see the judgment of the Court in Case C-195/06 KommAustria v ORF of 18 October 2007.

[41] Maksulliseen palvelunumeroon soittamista edellyttävien palkintopelien luokittelua teleostoksiksi tai markkinoinniksi audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaisesti käsitellään asiassa C-195/06, KommAustria v. ORF, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, 18.10.2007.

[42] See judgment in joined Cases T-309/04, T-317/04, T-329/04 and T-336/04 TV2 (2008) at 107-108.

[42] Ks. tuomio yhdistetyissä asioissa T-309/04, T-317/04, T-329/04 ja T-336/04, TV2, Kok. 2008, 107–108 kohta.

[43] COM(1999) 657 final, Section 3(6).

[43] KOM(1999) 657 lopullinen, 3 jakson 6 kohta.

[44] See judgment in the Case T-442/03 SIC/Commission (2008) at 212.

[44] Katso asia T-442/03, SIC/komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 26.6.2008, Kok. 2008, 212 kohta.

[45] Article 4 of Directive 2006/111/EC.

[45] Direktiivin 2006/111/EY 4 artikla.

[46] This implies reference to the hypothetical situation in which the non-public service activities were to be discontinued: the costs that would be so avoided represent the amount of common costs to be allocated to non-public service activities.

[46] Tällöin viitataan hypoteettiseen tilanteeseen, jossa muut kuin julkisen palvelun toiminnot lopetetaan. Näin säästyvät kustannukset ovat se osuus yhteiskustannuksista, joka kohdistettaisiin muille kuin julkisen palvelun toiminnoille.

[47] Of course, this provision does not preclude public service broadcasters from earning profits with their commercial activities outside the public service remit.

[47] Tämä määräys ei luonnollisesti estä yleisradioyhtiöitä saamasta voittoa julkisen palvelun tehtävään kuulumattomasta kaupallisesta toiminnasta.

[48] Such special reserves may be justified for major technological investments (such as digitisation) which are foreseen to occur at a certain point in time and are necessary for the fulfilment of the public service remit; or for major restructuring measures necessary to maintain the continuous operation of a public service broadcaster within a well-defined time period.

[48] Enimmäismäärän ylittävät varat voidaan sallia esimerkiksi teknologiaan tehtävien huomattavien investointien yhteydessä, kuten siirryttäessä digitaalisiin lähetyksiin. Kyseiset investoinnit on tehtävä tiettynä ajankohtana julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseksi. Toinen esimerkki on selvästi määritettynä ajanjaksona toteutettavat huomattavat rakenneuudistustoimet, joilla turvataan yleisradioyhtiön toiminnan jatkuminen.

[49] As the Council of Europe provided, in its Recommendation on the remit of public service media in the information society, "(…) Member States may consider complementary funding solutions paying due attention to market and competition questions. In particular, in the case of new personalised services, Member States may consider allowing public service media to collect remunerations (…). However, none of these solutions should endanger the principle of universality of public service media or lead to discrimination between different groups of society (…) When developing new funding systems, Member States should pay due attention to the nature of the content provided in the interest of the public and in the common interest."

[49] Kuten Euroopan neuvosto toteaa julkisten tiedotusvälineiden tehtävästä tietoyhteiskunnassa antamassaan suosituksessa, jäsenvaltiot voivat harkita täydentäviä rahoitusratkaisuja ottaen asianmukaisesti huomioon markkinoihin ja kilpailuun liittyvät kysymykset. Erityisesti uusissa yksilöllisissä palveluissa jäsenvaltiot voivat sallia julkisille tiedotusvälineille maksujen perimisen asiakkailta. Nämä ratkaisut eivät kuitenkaan saisi vaarantaa julkisten tiedotusvälineiden yleisen kattavuuden periaatetta eivätkä johtaa väestöryhmien syrjimiseen yhteiskunnassa. Uusia rahoitusjärjestelmiä kehitettäessä jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota ohjelmasisällön luonteeseen julkisen ja yhteisen edun mukaisesti.

[50] For example, the Commission considers that requiring direct payment from users for the provision of a specialised premium content offer would normally qualify as commercial activity. On the other hand, the Commission, for example, considers that the charging of pure transmission fees for broadcasting a balanced and varied programming over new platforms such as mobile devices would not transform the offer into a commercial activity.

[50] Komissio katsoo esimerkiksi, että suoran maksun vaatiminen käyttäjiltä erikoisaloja koskevan keskeisen sisällön tarjoamisesta luokiteltaisiin yleensä kaupalliseksi toiminnaksi. Toisaalta komissio katsoo, että pelkkien lähetysmaksujen veloittaminen uusien järjestelmien, kuten mobiililaitteiden, kautta tarjottavan tasapainoisen ja monipuolisen ohjelmiston lähetyspalveluista ei muuttaisi sisällön tarjontaa kaupalliseksi toiminnaksi.

[51] For example, the Commission considers that some forms of linear transmission, such as the simultaneous transmission of the evening TV news on other platforms (e.g. Internet, mobile devices), may be qualified as not being "new" for the purposes of this Communication. Whether other forms of retransmission of public broadcasters’ programs on other platforms qualify as significant new services, should be determined by Member States, taking into account the specificities and the features of the services in question.

[51] Komissio katsoo esimerkiksi, että jotkin lineaarisen lähetyksen muodot, kuten television iltauutisten samanaikainen lähettäminen muilla jakelukanavilla (esim. internet tai mobiililaitteet), voidaan katsoa tässä tiedonannossa palveluiksi, jotka eivät ole "uusia". Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä, luokitellaanko julkisten yleisradioyhtiöiden ohjelmien muut uudelleenlähettämiset muilla jakelukanavilla merkittäviksi uusiksi palveluiksi. Tällöin olisi otettava huomioon kyseisten palveluiden erityispiirteet.

[52] See also at footnote 40 on the justification of a broadcasting SGEI.

[52] Katso myös alaviite 40, joka koskee yleishyödyllisen yleisradiopalvelun perusteita.

[53] For example, one of the relevant issues may be to consider whether public service broadcasters are consistently overbidding for premium programme rights in a way which goes beyond the needs of the public service mandate and results in disproportionate distortions on the marketplace.

[53] Saattaa olla tarkoituksenmukaista tarkastella esimerkiksi sitä, tarjoavatko yleisradioyhtiöt johdonmukaisesti ylihintaa keskeisistä ohjelmaoikeuksista siten, että tämä ylittää julkisen palvelun tehtävän asettamat vaatimukset ja johtaa suhteettomiin markkinavääristymiin.

[54] OJ C 119, 22.5.2002, p. 22.

[54] EYVL C 119, 22.5.2002, s. 22.

--------------------------------------------------

--------------------------------------------------