KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta /* SWD/2012/0402 final */
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten
verkkosivustojen saavutettavuudesta 1. Johdanto Tämä asiakirja on tiivistelmä vaikutusten
arvioinnista, joka on tehty osana jäsenvaltioiden verkkosisällön
saavutettavuutta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten
lähentämistä koskevan ehdotuksen valmistelua. Useimmat jäsenvaltiot ovat kehittäneet omia
verkkosisällön saavutettavuutta koskevia politiikkojaan ja eritelmiään W3c WAI
WCAG:n perusteella, minkä vuoksi verkkosivustojen kehittäjien markkinat ovat
pirstoutuneet. Markkinoiden pirstoutuneisuuden ja niillä vallitsevan
epävarmuuden ongelman ratkaisemisessa edettäisiin merkittävällä tavalla
yhdenmukaistamalla verkkosisällön saavutettavuusvaatimukset tiettyjen julkisten
peruspalvelujen osalta. Yhdenmukaistamisen ansiosta viranomaiset ja kansalaiset
saavuttaisivat hyötyjä ja verkkosisällön saavutettavuutta koskevat markkinat
kasvaisivat ja kehittyisivät. Määritelmät ja tausta Tieto- ja viestintätekniikka yleisesti ja
internet erityisesti ovat merkittäviä talouskasvua vauhdittavia tekijöitä. Verkkosisällön
saavutettavuudella tarkoitetaan periaatteita ja tekniikoita, joita on
noudatettava verkkosivustojen kehittämisessä, jotta sivustojen sisältö olisi
kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden käytettävissä[1]. Verkkosivustojen ja
verkkosisällön suunnittelua varten on luotu saavutettavuutta koskevat
kansainvälisesti tunnustetut ja teknologianeutraalit ohjeet: World Wide Web
Consortiumin (W3C) verkkosisällön saavutettavuusohjeiden version 2.0
(WCAG 2.0) AA-tasoa koskevat onnistumiskriteerit ja ohjeidenmukaisuuden
vaatimukset. Kyseisiin ohjeisiin perustuvan verkkosisällön saavutettavuuden
sisältävä eurooppalainen standardi on parhaillaan kehitteillä Euroopan
komission toimeksiannon 376 mukaisesti. Verkkosisällön saavutettavuus on julkisen
sektorin elimille erittäin tärkeää, sillä sen avulla ne voivat saavuttaa
entistä laajemman yleisön ja täyttää viranomaisvelvoitteensa. Valtionhallinnon
verkkosivustojen (EU:ssa noin 380 500) ja julkisen sektorin
verkkosivustojen (EU:ssa noin 761 000) määrä kasvaa nopeasti.
Verkkosisällön saavutettavuus hyödyttää kaikkia käyttäjiä, mutta vammaisille
henkilöille (15 prosenttia EU:n väestöstä eli 80 miljoonaa henkeä) se
on välttämätöntä[2].
Verkkosisällön saavutettavuutta koskevat
markkinat käsittävät kaikki verkkosivustojen
kehittäjiksi kuvatut tahot: verkkosivujen teknisen arkkitehtuurin ja sisällön
suunnitteluun erikoistuneet ammattilaiset ja yritykset, verkkosivujen
luomisessa ja toteuttamisessa käytettävien ohjelmistotyökalujen tekijät sekä
yritykset, jotka tarjoavat asiaan liittyviä konsultointipalveluja ja
verkkosivustojen kehittämistä koskevaa koulutusta. EU:ssa näillä markkinoilla
on vielä varaa kasvaa, sillä alle kymmenen prosenttia verkkosivustoista
noudattaa WGAC 2.0:n vaatimuksia. Verkkosisällön saavutettavuutta koskevien
markkinoiden arvoksi arvioidaan EU:ssa kaksi miljardia euroa, mutta
markkinoiden potentiaalista on hyödynnetty vain alle kymmenen prosenttia.
Yhdenmukaistamisen seurauksena markkinatilanne paranee, työpaikat lisääntyvät,
verkkosisällön saavutettavuuden toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset
pienenevät ja verkkosivustoista tulee paremmin saavutettavia. Siitä hyötyvät
siis niin viranomaiset, yritykset kuin kansalaiset. 2. Tausta,
menettelytapakysymykset ja sidosryhmien kuuleminen Merkittävä osa jäsenvaltioista (21
jäsenvaltiota) on jo toteuttanut verkkosisällön saavutettavuutta koskevia
toimenpiteitä, ja muut varmasti tekevät samoin, sillä suurin osa
jäsenvaltioista on ratifioinut vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn
Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen. Jäsenvaltioiden
lainsäädännöllisissä lähestymistavoissa on kuitenkin merkittäviä ja ilmeisiä
eroja. Verkkosisällön
saavutettavuuteen liittyy monia poliittisia aloitteita, kuten Euroopan
vammaisstrategia 2010–2020 (tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys),
Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015 (osallistavat ja
esteettömät sähköiset viranomaispalvelut) ja Euroopan digitaalistrategia
(komissio ehdottaa, että julkisen sektorin elinten verkkosivustot ovat täysin
saavutettavia vuoteen 2015 mennessä). EU:n rahoitusohjelmilla (seitsemäs tutkimuksen
puiteohjelma ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma) tuetaan
verkkosisällön saavutettavuutta koskevien teknisten ratkaisujen tutkimusta ja
kehittämistä. Verkkosisällön saavutettavuutta vauhdittavat myös komission
antama standardointia koskeva toimeksianto nro 376 (tieto- ja
viestintäteknisten tuotteiden ja -palvelujen sekä verkkosisältöjen
toiminnallista saavutettavuutta koskevat vaatimukset julkisissa
hankintamenettelyissä käytettäviksi) ja julkisia hankintoja koskevien
direktiivien tarkistus. Ongelmien ja tarpeiden määrittämiseksi on
toteutettu lukuisia julkisia kuulemisia ja analyyttisiä tutkimuksia, joissa on
kuultu asianomaisia sidosryhmiä, myös jäsenvaltioiden edustajia, teollisuutta
ja kansalaisjärjestöjä. Vaikutusten arviointia varten perustettiin
tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston johtama ohjausryhmä, jossa oli
edustettuina useita komission yksiköitä ja osastoja. Näihin lukeutuivat
oikeudellinen yksikkö, pääsihteeristö, Eurostat ja seuraavia asioista vastaavat
pääosastot: talous- ja rahoitus, työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus,
yritys- ja teollisuustoiminta, tilastot, terveys- ja kuluttaja-asiat,
tietotekniikka, sisämarkkinat ja palvelut sekä oikeusasiat. Ohjausryhmän
tehtävänä on ollut analysoida ja käsitellä tämän verkkosisällön
saavutettavuutta koskevan ehdotuksen kannalta oleellisia kysymyksiä ja
näkökulmia. Vaikutustenarviointikertomuksen
luonnokset toimitettiin vaikutustenarviointilautakunnalle, ja lautakunnan
suositukset on otettu huomioon kertomuksen lopullisessa versiossa. 3. Ongelman määrittely Vaikka EU:ssa on kymmenen vuoden ajan
toteutettu vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia, kuten annettu neuvoston
päätelmiä, parlamentin päätöslauselmia, komission tiedonantoja ja
ministeritason julistuksia, verkkosisällön saavutettavuudessa ei ole edistytty.
Ongelman syitä ovat markkinoiden pirstoutuneisuus ja niillä vallitseva
epävarmuus. Verkkosisällön saavutettavuuden sisämarkkinat eivät toimi
kunnolla. Ylimääräiset tuotantokustannukset haittaavat verkkosivustojen
kehittäjien toimintaa valtioiden rajojen yli. Yrityksillä ja etenkään
pk-yrityksillä ei ole tarvittavia tietoja ja voimavaroja, jotta ne pystyisivät
selviytymään erilaisista eritelmistä ja menettelyistä. Tämä haittaa kilpailua
ja talouskasvua. Verkkosivustojen omistajat saavat palvelujen
tarjoajilta vähän ja kalliita tarjouksia. Verkkosisällön saavutettavuutta
odottavat käyttäjät saattavat joutua käyttämään verkkoselaimia,
näytönlukijoita tai muita avustavia teknologioita, jotka eivät ole
yhteentoimivia. Tämä voi johtaa erilaisiin ja häiritseviin käyttäjäkokemuksiin
eri maissa. Vaarana on toimintarajoitteisten henkilöiden, joihin luetaan myös
vammaiset henkilöt, sosiaalinen syrjäytyminen. Jäsenvaltiot eivät
pääse hyötymään siitä, että ne jakaisivat kokemuksiaan mukautumisesta
yhteiskunnan ja tekniikan kehitykseen. Verkkosisällön saavutettavuutta koskevien
markkinoiden pirstaleisuutta ja niillä vallitsevaa epävarmuutta ei voida
vähentää ilman verkkosisällön saavutettavuusvaatimusten yhdenmukaistamista
EU:n tasolla. Yhdenmukaistaminen edistäisi nykyisten poliittisten
sitoumusten täyttämistä ja varmistaisi sen, että saavutettavuutta koskevat
eurooppalaiset ja kansainväliset standardointipyrkimykset (esim. toimeksianto
nro 376 ja uusi ISO/IEC 40500) sekä saavutettavuudesta annettava EU:n
säädös ja julkisia hankintoja koskeva tarkistetut direktiivit voitaisiin panna
täytäntöön tehokkaasti. Ehdotus voitaisiin rajata koskemaan julkisen
sektorin verkkosivustoja, sillä jo siten verkkosivustojen kehittäjille
voitaisiin luoda merkittävät markkinat. Koska jäsenvaltiot eivät pysty luomaan
verkkosisällön saavutettavuuden sisämarkkinoita, unioni ehdottaa hyväksyvänsä
toimenpiteitä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti
käyttämällä oikeusperustana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan
1 kohtaa. Mainitun artiklan mukaan Euroopan parlamentti ja
neuvosto toteuttavat ”sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat
toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten
lähentämiseksi”. Nyt on oikea aika toimia, sillä nyt toteutetuilla kohtuullisilla toimenpiteillä voidaan
ehkäistä laajojen toimenpiteiden tarve tulevaisuudessa. 4. Tavoitteet Yleistavoitteita
ovat verkkosisällön saavutettavuuteen liittyvien tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden
parantaminen ja saavutettavien verkkosivustojen määrän kasvattaminen. Erityistavoitteina
ovat mm. luettelon laatiminen siitä, millaisia julkisen sektorin elinten
verkkosivustoja yhdenmukaisten vaatimusten on ainakin koskettava, sekä
verkkosisällön saavutettavuuden edistäminen myös muissa kuin kyseisessä
luettelossa tarkoitetuissa julkisen sektorin elinten verkkosivustoissa. Tärkein
toimintatavoite on tehdä mainitussa luettelossa olevien julkisen
sektorin verkkosivustolajien verkkosisällöstä täysin saavutettava vuoteen 2015
mennessä. 5. Toimintavaihtoehdot Euroopan digitaalistrategian[3] mukaan komissio tekee ”vaihtoehtojen arvioinnin perusteella vuoteen
2011 mennessä ehdotuksia, joilla varmistetaan, että julkisen sektorin
verkkosivut (ja peruspalveluja kansalaisille tarjoavat verkkosivut) ovat täysin
esteettömiä vuoteen 2015 mennessä”. Toimintavaihtoehtoja on kolme: 1 – Perusskenaario
(nykytilanteen säilyttäminen) 2 – Suositus (muu kuin
lainsäädäntötoimenpide) Tässä vaihtoehdossa on kyse suosituksesta,
jossa esitetään verkkosisällön saavutettavuutta koskeva yhteinen toimintamalli,
erityisesti verkkosisällön saavutettavuusohjeiden (WCAG 2.0, AA-taso)
täytäntöönpano koskien sitä, millaisia julkisen sektorin verkkosivustoja
vaatimusten on vähintään koskettava. 3 – Oikeudellisesti sitova toimenpide Oikeudellisesti sitovan toimenpiteen
tavoitteena on jäsenvaltioiden verkkosisällön saavutettavuutta koskevien
lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentäminen. Siinä annetaan
säännöt, joiden avulla vähimmäisluettelossa tarkoitettujen julkisen sektorin
elinten verkkosivustojen saavutettavuutta parannetaan yhdenmukaistettujen
verkkosisällön saavutettavuusvaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat silti
laajentaa lähennettyjen määräysten soveltamisalaa koskemaan myös muunlaisia
julkisen sektorin elinten verkkosivustoja. Ehdotuksessa määritellään
yhteiset verkkosisällön saavutettavuusvaatimukset ja asiaankuuluvien
standardien tunnustaminen ja niihin viittaaminen. Ehdotuksessa noudatetaan
standardointia koskevaa tavanomaista lähestymistapaa, joka perustuu
vaatimustenmukaisuusolettamaan, ja se on yhdenmukainen tieto- ja
viestintätekniikan standardeja koskevan nykyaikaisen lähestymistavan kanssa. Jäsenvaltioiden
on saatettava lakinsa, asetuksensa ja hallinnolliset määräyksensä voimaan
30 päivään kesäkuuta 2014 mennessä ja sovellettava niiden mukaisia
toimenpiteitä 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Jäsenvaltioiden on
osallistuttava standardointielintensä sekä asiaankuuluvien komiteoiden ja foorumeiden
kautta verkkosisällön saavutettavuutta koskevan yhdenmukaistetun standardin
laatimiseen sekä valvontamenetelmän että raportointijärjestelyjen
määrittämisessä. Jäsenvaltioiden on lisäksi edistettävä verkkosisällön
saavutettavuutta yleisesti ja tehtävä yhteistyötä toimialan ja
kansalaisyhteiskunnan kanssa parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi ja uusien
kehityssuuntausten tarkastelemiseksi. Direktiivi on tarkoituksenmukainen väline
joustavuutensa vuoksi. Direktiivillä voitaisiin ottaa huomioon, että eräissä
jäsenvaltioissa on jo voimassa asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Jäsenvaltiot
voisivat lisäksi laajentaa verkkosivustolajien vähimmäisluetteloa ja toteuttaa
täytäntöönpanon (esimerkiksi kanteluiden käsittelytavan) haluamallaan tavalla. Asetusta voitaisiin soveltaa heti, ja sen
avulla tehtäisiin luultavasti mahdolliseksi täyttää Euroopan
digitaalistrategiassa vahvistetut sitoumukset ajoissa. Vaatimusten
noudattamisesta aiheutuisi kuitenkin verkkosivustojen kehittäjille huomattavat
kustannukset, vaikka ne toimisivat vain omassa maassaan. 5.1. Lykätyt ja hylätyt
vaihtoehdot Kansalaisjärjestöt, kuten AGE, ANEC, EBU[4] ja EDF[5], ovat pyytäneet, että
soveltamisala laajennettaisiin koskemaan myös muita keskeisiä verkkosivustoja
(esimerkiksi ”kansalaisille peruspalveluja tarjoavat verkkosivustot”). Tätä
osavaihtoehtoa on lykätty, koska soveltamisala kattaisi myös yksityisen
sektorin, jolla on omat erityispiirteensä ja jonka sisällyttämistä
saavutettavuudesta annettavaan EU:n säädökseen tarkastellaan jo vastaavassa
valmistelutyössä. Kolmea muutakin vaihtoehtoa harkittiin, mutta
ne hylättiin, koska ensimmäisellä vaihtoehdolla ei onnistuttaisi puuttumaan
markkinoiden pirstoutuneisuuteen, toisella suhteellisuusperiaatteen
noudattaminen vaarantuisi ja kolmannesta vaihtoehdosta aiheutuisi huomattavaa
hallinnollista rasitusta. Nämä kolme vaihtoehtoa olivat samassa järjestyksessä
oikeudellisesti sitova SEUT-sopimuksen 19 artiklan mukainen syrjinnän
torjuntaan tähtäävä toimenpide, julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön
käyttäminen ja ehdotuksen laajentaminen koskemaan joko sivuntekotyökaluja tai
avustavia teknologioita. 6. Vaikutusten analyysi 6.1. Toimintavaihtoehto 1: Perusskenaario
– nykytilanteen säilyttäminen EU:n heikon koordinoinnin jatkamisella olisi
rajallinen vaikutus: verkkosisällön saavutettavuuden edistyminen olisi hidasta,
ja uudet kansalliset toimenpiteet lisäisivät pirstaleisuutta. Taloudelliset vaikutukset: Verkkosivustojen kehittäjien haittana olisivat edelleen korkeat
markkinoille tulon esteet tuotteiden ja palvelujen rajat ylittävässä kaupassa
ja pienehkö kysyntä kotimarkkinoilla. Julkishallinnot eivät hyötyisi tarjousten
paranemisesta ja toimintatapojen jakamisesta. Ne eivät pääsisi hyötymään
perinteisten tiedotusmuotojen ja palvelujen siirtämisestä verkkoon. Sosiaalinen vaikutus: Digitaalinen syrjäytyminen uhkaisi jatkossakin niitä, jotka eivät voi
hyödyntää verkossa tarjottavia palveluita (esimerkiksi työnhaussa). Poliittinen vaikutus: Palvelujen tarjonnan tehokkuus ja yhteiskuntavastuu vaarantuisivat.
Euroopan digitaalistrategiassa tehtyjen kaltaisia sitoumuksia ei voitaisi
täyttää. 6.2. Toimintavaihtoehto 2: Suosituksen
antaminen (muu kuin lainsäädäntötoimenpide) Suosituksen vaikutus riippuu jäsenvaltioiden
halukkuudesta noudattaa sitä. Sillä ei voitaisi varmistaa, että
pirstoutuneisuuteen puututtaisiin. Tutkimuksissa ja kuulemisissa on osoitettu,
että kuluneiden kymmenen vuoden aikana tällä toimintatavalla ei ole onnistuttu
ratkaisemaan ongelmia ja poistamaan niitä aiheuttavia tekijöitä. Taloudelliset vaikutukset: Verkkosivustojen kehittäjät saattaisivat silti joutua toimimaan
pirstoutuneilla markkinoilla. Jos kaikki jäsenvaltiot noudattaisivat suositusta
kaikilta osin, nettohyödyt olisivat samanlaisia kuin 6.3 jaksossa. Sosiaaliset vaikutukset: Digitaalinen syrjäytyminen saattaisi uhata jatkossakin niitä, jotka
eivät voi hyödyntää verkossa tarjottavia palveluita (esimerkiksi työnhaussa). Poliittiset vaikutukset ja vaikutukset
maineeseen: Riskit olisivat samankaltaisia kuin
vaihtoehdossa 1. 6.3. Toimintavaihtoehto 3 –
Sisämarkkinoihin perustuva lainsäädäntötoimenpide Taloudelliset vaikutukset Jos niissä kuudessa jäsenvaltiossa, joissa
ei ole toteutettu verkkosisällön saavutettavuutta koskevia toimenpiteitä,
julkisen sektorin elinten verkkosisällön saavutettavuutta ei ole huomioitu
lainkaan, täysi saavutettavuus maksaisi niille 37–88 miljoonaa euroa.
Vuosittaisiksi kuluiksi arvioidaan 41 miljoonaa euroa olettaen, että
kolmasosaa verkkosivustoista uudistetaan ja kehitetään ja muiden sivustojen
sisällön saavutettavuutta ylläpidetään ja valvotaan. Niissä 21 jäsenvaltiossa, joissa on
toteutettu verkkosisällön saavutettavuutta koskevia toimenpiteitä,
tarvittavat lisäinvestoinnit ovat vähäisiä, sillä asianomaiset julkisen
sektorin elinten verkkosivustot kuuluvat voimassa olevan kansallisen sääntelyn
soveltamisalaan. Ehdotetulla toimenpiteellä vauhditettaisiin täytäntöönpanoa,
alennettaisiin hintoja ja vahvistettaisiin selkeä toteuttamisaikataulu.
Jäsenvaltiot, jotka noudattavat WCAG 1.0 -ohjeita (esimerkiksi Yhdistynyt
kuningaskunta), säästäisivät rahaa, sillä verkkosivustojen uudistaminen tai
kehittäminen WCAG 2.0 -ohjeiden mukaisesti on noin 8 prosenttia
halvempaa. Jäsenvaltioissa, jotka noudattavat WCAG 2.0 -ohjeita (tai
niiden muunnelmia), hinnat laskisivat ajan myötä kasvavan kilpailun ja
verkkosisällön saavutettavuutta koskevien entistä edullisempien työkalujen
ansiosta. Yhteisiin valvonta- ja
tiedonantovelvoitteisiin liittyvät raportointijärjestelmät maksaisivat noin
1,65 miljoonaa euroa. Se, että asianomaisista verkkosivustoista
tehtäisiin täysin vaatimusten mukaisia yhdessä vuodessa koko EU:ssa, vaatisi
260–560 miljoonan euron investoinnit. Verkkosisällön saavutettavuutta
koskevien palvelujen tarjoajat hyötyisivät mittakaavaeduista, sillä
markkinat laajenisivat ja niiden palvelujen markkinoillevientikustannukset
alenisivat. Viranomaisten taloudelliset hyödyt voivat olla merkittäviä laajemman kohderyhmän ansiosta. Taulukossa 1
esitetään kustannukset ja hyödyt, jotka syntyvät EU:n toimenpiteiden ansiosta
yhden vuoden aikana saavutettavasta verkkosisällön 100-prosenttisesta
saavutettavuudesta. Tässä tapauksessa saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin
aiheutuvat kustannukset sekä matalassa että korkeassa arviossa. Vaikutus olisi
tätäkin suurempi, jos tarkasteluajanjakso olisi 3 tai 5 vuotta. Vammaiset henkilöt || Matala arvio (yksinkertaiset verkkosivustot) || Korkea arvio (laajat verkkosivustot) || Hyöty || Kustannukset || Kustannukset Vaatimusten täyttäminen (%) || Nettohyöty || Nettohyöty || Julkiset peruspalvelut || Matala arvio (yksinkertaiset verkkosivustot) || Korkea arvio (laajat verkkosivustot) 100 || 487 327 060 || 191 147 305 || 747 750 307 || 260 423 247 || 556 603 002 75 || 300 389 484 || 4 209 728 || 560 812 730 || 260 423 247 || 556 603 002 50 || 113 451 907 || -182 727 849 || 373 875 153 || 260 423 247 || 556 603 002 25 || -73 485 670 || -369 665 425 || 186 937 577 || 260 423 247 || 556 603 002 5 || -223 035 731 || -519 215 487 || 37 387 515 || 260 423 247 || 556 603 002 Taulukko 1. Laskelma
WCAG 2.0 -ohjeiden kaikkien vaatimusten täyttämisestä EU:n 27 jäsenvaltiossa
saatavista nettohyödyistä. Kustannukset ja
hyödyt, jotka syntyvät julkisten peruspalvelujen verkkosisällön tekemisestä
100-prosenttisesti saavutettavaksi kolmessa vuodessa niissä kuudessa
jäsenvaltiossa, jolla ei ole verkkosisällön saavutettavuutta koskevaa
politiikkaa, arvioidaan taulukossa 2. Kohderyhmä (vammaiset henkilöt) || Matala arvio (yksinkertaiset verkkosivustot) || Korkea arvio (laajat verkkosivustot) || Hyöty || Kustannukset || Kustannukset Vaatimusten täyttäminen (%) || Nettohyöty || Nettohyöty || Julkiset peruspalvelut || Yksinkertaiset verkkosivustot || Laajat verkkosivustot 100 || 31 502 980 || 14 597 479 || 43 780 725 || 12 277 745 || 29 183 246 75 || 20 557 798 || 3 652 298 || 32 835 544 || 12 277 745 || 29 183 246 50 || 9 612 617 || -7 292 883 || 21 890 362 || 12 277 745 || 29 183 246 25 || -1 332 564 || -18 238 064 || 10 945 181 || 12 277 745 || 29 183 246 5 || -10 088 709 || -26 994 209 || 2 189 036 || 12 277 745 || 29 183 246 Taulukko 2. Kaikkien
vaatimusten täyttämisestä aiheutuvat kustannukset niissä kuudessa EU:n
jäsenvaltiossa, joissa ei ole toteutettu verkkosisällön saavutettavuutta
koskevia toimenpiteitä. Verkkosivustojen kehittäjien saavuttama
taloudellinen hyöty olisi huomattava, sillä kehittäjät
voisivat parantaa mittakaavaetujaan ja tehdä houkuttelevia tarjouksia
lähimarkkinoilla. Toimenpiteellä voitaisiin saada aikaan johdannaisvaikutusten
sarja, joka ulottuisi muihin julkisen sektorin elinten verkkosivustoihin. Sosiaaliset vaikutukset ja herkkyysanalyysi: Monien kansalaisten, etenkin ikääntyvien ja toimintarajoitteisten
henkilöiden, mahdollisuudet osallistua talous- ja yhteiskuntaelämään
paranisivat. Verkkosisällön saavutettavuuteen erikoistuneiden vammaisten
asiantuntijoiden työllistymismahdollisuudet paranisivat kaikkialla Euroopassa. Rahalliset vaikutukset olisivat
400 miljoonaa euroa työvoimaosuuden jokaista yhden prosentin kasvua
kohden, 30 miljoonaa euroa säästetystä ajasta verkkoyhteyksien määrän
jokaista yhden prosentin kasvua kohden ja 300 miljoonaa euroa jokaista
verkko-ostosten määrän 10 prosentin kasvua kohden. 7. Parhaaksi arvioitu
vaihtoehto Vaihtoehtoa 3 suositellaan parhaaksi
arvioituna vaihtoehtona. 8. Seuranta ja arviointi Jäsenvaltioiden
on jatkuvasti valvottava, että asianomaiset verkkosivustot noudattavat
verkkosisällön saavutettavuusvaatimuksia. Komissio vahvistaa yhdessä
jäsenvaltioiden kanssa yhteisen menetelmän, joka julkaistaan Euroopan unionin
virallisessa lehdessä. Jäsenvaltioiden
on annettava vuosittain kertomus asianomaisista verkkosivustoista ottamistaan
näytteistä ja valvontatoimiensa tuloksista. Kertomusten olisi sisällettävä myös
jäsenvaltioiden mahdolliset päätökset laajentaa julkisen sektorin elinten
verkkosivustolajien luetteloa ja muut mahdolliset lisätoimenpiteet. 8.1. Tulevat arvioinnit Komissio tarkastelee tämän direktiivin
täytäntöönpanoa uudelleen kolmen vuoden kuluessa sen voimaantulosta. [1] Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden
Kansakuntien yleissopimuksen mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla
on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin
liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän
täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti
muiden kanssa. [2] Ks. Euroopan vammaisfoorumin verkkosivusto: http://www.edf-feph.org/Page_Generale.asp?DocID=12534.
[3] http://ec.europa.eu/information_society/digital-agenda/index_en.htm [4] Euroopan yleisradioliitto. [5] Euroopan vammaisfoorumi.