Neuvoston päätös,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2010,

joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi

(2010/320/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä "SEUT-sopimus", ja erityisesti sen 126 artiklan 9 kohdan ja 136 artiklan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) SEUT-sopimuksen 136 artiklan 1 kohdassa määrätään mahdollisuudesta toteuttaa niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, koskevia toimenpiteitä, joilla tehostetaan kyseisten jäsenvaltioiden talousarvioita koskevan kurinalaisuuden yhteensovittamista ja sen valvontaa.

(2) SEUT-sopimuksen 126 artiklassa määrätään, että jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä, ja vahvistetaan tätä tarkoitusta varten liiallisia alijäämiä koskeva menettely. Vakaus- ja kasvusopimus, jonka korjaavalla osiolla pannaan täytäntöön liiallisia alijäämiä koskeva menettely, tarjoaa tukikehyksen julkisen talouden rahoitusaseman ripeään tervehdyttämiseen tähtäävälle hallitusten politiikalle, jossa otetaan huomioon talouden tilanne.

(3) Neuvosto päätti 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä "EY:n perustamissopimus", 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Kreikassa oli liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 [1] 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksia mainitun alijäämän poistamiseksi viimeistään vuonna 2010. Neuvosto myös asetti Kreikalle tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 27 päivän lokakuuta 2009. Neuvosto totesi 30 päivänä marraskuuta 2009 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei Kreikka ollut toteuttanut tuloksellisia toimia; tämän vuoksi neuvosto vaati 16 päivänä helmikuuta 2010 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti Kreikkaa toteuttamaan toimenpiteitä liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2012, jäljempänä "126 artiklan 9 kohdan nojalla tehty neuvoston päätös". Neuvosto myös asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 15 päivän toukokuuta 2010.

(4) Asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 2 kohdassa todetaan, että jos tuloksellisia toimia on toteutettu SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti ja odottamattomat taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen vaatimuksen esittämisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää esittää tarkistetun vaatimuksen SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

(5) Kreikalle osoitetun alkuperäisen vaatimuksen perustana olleiden komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteiden mukaan Kreikan BKT:n odotettiin supistuvan ¼ prosenttia vuonna 2010 ja kääntyvän jälleen kasvuun vuonna 2011, jolloin talouden ennustettiin kasvavan 0,7 prosenttia. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan kokonaistuotannon odotetaan supistuvan jyrkästi vuonna 2010 ja supistuvan edelleen vuonna 2011. Kasvun odotetaan sen jälkeen elpyvän vähitellen. Tämä talouden skenaarion tuntuva heikkeneminen johtaa vastaavaan julkisen talouden näkymien heikkenemiseen, jos politiikassa ei tapahdu muutoksia. Lisäksi olisi otettava huomioon, että vuoden 2009 julkisen talouden alijäämätoteutumaa on tarkistettu ylöspäin (126 artiklan 9 kohdan nojalla tehdyssä neuvoston päätöksessä se arvioitiin 12,7 prosentiksi suhteessa BKT:hen, mutta Kreikan 1 päivänä huhtikuuta 2010 jättämässä julkista taloutta koskevassa ilmoituksessa esitetty arvio oli 13,6 prosenttia suhteessa BKT:hen). Alijäämätoteutumaa saatetaan joutua tarkistamaan vieläkin ylöspäin (noin 0,3–0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) sen jälkeen, kun Eurostat on saanut päätökseen tutkimukset Kreikan tilastoviranomaisten kanssa [2]. Markkinoilla on myös oltu huolestuneita julkisen talouden näkymistä, minkä vuoksi julkiseen velkaan liittyvät riskipreemiot ovat nousseet jyrkästi. Tämä puolestaan on kärjistänyt julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan kehityksen hallintaan liittyviä vaikeuksia. Komission maaliskuussa 2010 laatiman alustavan arvioinnin mukaan Kreikka toteutti parhaillaan vuodeksi 2010 suunnitellun alijäämätavoitteen saavuttamisen edellyttämiä julkisen talouden toimenpiteitä vaatimusten mukaisesti. Talouden skenaarion äkillinen muuttuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei kyseisiä suunnitelmia enää voida pitää ajankohtaisina. Julkisen talouden vakavaraisuuteen kohdistuva välitön uhka edellyttää vielä radikaalimpia toimia kuluvan vuoden aikana. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan odotettavissa oleva talouden jyrkkä supistuminen aiheuttaa samaan aikaan sen, että alkuperäisestä alijäämää supistavasta urasta on luovuttava. Voidaan todeta, että odottamattomat taloudelliset tapahtumat ovat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti Kreikan julkiseen talouteen ja sen vuoksi on perusteltua antaa tarkistettuja suosituksia SEUT-sopimuksen 136 ja 126 artiklan 9 kohdan nojalla.

(6) Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella näyttää siltä, että määräaikaa, joka asetettiin Kreikan liiallisen alijäämän poistamiseksi 126 artiklan 9 kohdan nojalla tehdyssä neuvoston päätöksessä, olisi pidennettävä kahdella vuodella eli vuoteen 2014.

(7) Julkinen bruttovelka oli vuoden 2009 lopussa 115,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä velkasuhde on EU:n korkeimpia ja selvästi yli perussopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Kyseistä prosenttilukua saatetaan lisäksi tarkistaa vielä ylöspäin (5–7 prosenttiyksikköä) meneillään olevien tilastollisten tutkimusten perusteella. Pääsy olosuhteiden perusteella välttämättömältä ja mahdolliselta vaikuttavalle alijäämää supistavalle uralle edellyttäisi, että velan kasvu saadaan tyrehtymään vuodesta 2014. Jatkuvasti korkeana pysyvien julkisen talouden alijäämien lisäksi myös talousarvion ulkopuoliset rahoitustoimet (nk. below-the-line-rahoitustoimet) ovat vaikuttaneet tuntuvasti velan kasvuun. Tämä on heikentänyt entisestään markkinoiden luottamusta siihen, että Kreikan hallitus kykenee maksamaan edelleen velkansa. Kreikan on tarpeen toteuttaa erittäin kiireellisesti ennennäkemättömän laajoja määrätietoisia toimia, jotka kohdistetaan alijäämään ja muihin velkaa kasvattaviin tekijöihin, jotta velan kasvu suhteessa BKT:hen saadaan tyrehtymään ja Kreikka pystyy jälleen saamaan rahoitusta markkinoilta mahdollisimman pian.

(8) Kreikan hallituksen rahoitustilanteen erittäin jyrkkä heikkeneminen on saanut aikaan sen, että euroalueen jäsenvaltiot ovat päättäneet antaa Kreikalle Kansainvälisen valuuttarahaston monenkeskistä apua täydentävää vakautta lisäävää tukea koko euroalueen rahoitusvakauden varmistamiseksi. Euroalueen jäsenvaltioiden antama tuki toteutetaan komission koordinoimien kahdenvälisten lainojen yhdistämisen muodossa. Lainanantajat ovat päättäneet asettaa tukensa ehdoksi sen, että Kreikka noudattaa tätä päätöstä. Kreikan odotetaan erityisesti toteuttavan tässä päätöksessä määritetyt toimenpiteet päätöksessä vahvistetun aikataulun mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Kreikan on lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2014.

2. Liiallisen alijäämän korjaamiseen johtavalla sopeutusuralla on pyrittävä siihen, että julkisen talouden alijäämä on enintään 18508 miljoonaa euroa (8,0 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2010, 17065 miljoonaa euroa (7,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2011, 14916 miljoonaa euroa (6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2012, 11399 miljoonaa euroa (4,9 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2013 ja 6385 miljoonaa euroa (2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2014. Tätä tarkoitusta varten rakenteellisessa rahoitusasemassa on saatava aikaan vähintään 10 prosentin parannus suhteessa BKT:hen vuosien 2009–2014 aikana.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu sopeutusura edellyttää, että julkisen talouden sulautetun bruttovelan vuotuinen muutos on enintään 34058 miljoonaa euroa vuonna 2010, 17365 miljoonaa euroa vuonna 2011, 15016 miljoonaa euroa vuonna 2012, 11599 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 7885 miljoonaa euroa vuonna 2014. Nykyisten BKT-ennusteiden perusteella velan suhde BKT:hen olisi vastaavasti 133,2 prosenttia vuonna 2010, 145,2 prosenttia vuonna 2011, 148,8 prosenttia vuonna 2012, 149,6 prosenttia vuonna 2013 ja 148,4 prosenttia vuonna 2014.

2 artikla

1. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet kesäkuun 2010 loppuun mennessä:

a) Sen on säädettävä laki, jolla otetaan käyttöön progressiivinen verotus kaikkien tulolähteiden osalta ja horisontaalisesti yhdennetty verotuskohtelu ansio- ja pääomatulojen osalta.

b) Sen on säädettävä laki, jolla kumotaan verojärjestelmän kaikki poikkeukset ja itsenäiset verotusta koskevat säännökset, mukaan lukien valtion virkamiehille maksettavista erityislisistä saatavat tulot.

c) Sen on peruutettava talousarviossa ennakoimattomiin menoihin ohjatut määrärahat 700 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi.

d) Sen on lakkautettava valtaosa talousarviossa solidaarisuusavustuksiin ohjatuista määrärahoista (köyhyyden lieventämiseen liittyvää osaa lukuun ottamatta) 400 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi.

e) Sen on pienennettävä suurimpia eläkkeitä 500 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi kunakin täytenä vuonna (350 miljoonaa euroa vuonna 2010).

f) Sen on pienennettävä valtion virkamiehille maksettavia pääsiäis-, kesä- ja joulubonuksia ja -korvauksia 1500 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi kunakin täytenä vuonna (1100 miljoonaa euroa vuonna 2010).

g) Sen on poistettava eläkeläisille maksettavat pääsiäis-, kesä- ja joulubonukset, kuitenkin siten, että pientä eläkettä saavien etuja suojellaan, 1900 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi kunakin täytenä vuonna (1500 miljoonaa euroa vuonna 2010).

h) Sen on korotettava arvonlisäverokantaa vähintään 1800 miljoonan euron tuoton saamiseksi kunakin täytenä vuonna (800 miljoonaa euroa vuonna 2010).

i) Sen on korotettava polttoaineen, tupakan ja alkoholin valmisteveroja vähintään 1050 miljoonan euron tuoton saamiseksi kunakin täytenä vuonna (450 miljoonaa euroa vuonna 2010).

j) Sen on annettava palveludirektiivin [3] täytäntöönpaneva lainsäädäntö.

k) Sen on säädettävä laki julkishallinnon uudistamisesta ja yksinkertaistamisesta paikallistasolla toimintakustannusten pienentämiseksi.

l) Sen on perustettava työryhmä rakenne- ja koheesiorahastovarojen käytön tehostamiseksi.

m) Sen on säädettävä uusien yritysten perustamista yksinkertaistava laki.

n) Sen on vähennettävä julkisia investointeja 500 miljoonaa euroa suunnitelluista.

o) Sen on ohjattava rakenne- ja koheesiorahastojen yhteisrahoitusosuuksiin varatut talousarviomäärärahat erityiselle keskustilille, jota ei voida käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen.

p) Sen on perustettava riippumaton rahoitusvakausrahasto käsittelemään mahdollisia pääoma-alijäämiä ja turvaamaan rahoitussektorin kestävyys, tarjoamalla tarvittaessa pankeille pääomatukea.

q) Sen on vahvistettava pankkien valvontaa vahvistetuin henkilöresurssein, useammin toistuvalla raportoinnilla ja neljännesvuosittaisin stressitestein.

2. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet syyskuun 2010 loppuun mennessä:

a) Vuoden 2011 talousarvioesitykseen on sisällytettävä julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä, joiden vaikutus on vähintään 3 prosenttia suhteessa BKT:hen (4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos vuonna 2010 toteutettuihin toimenpiteisiin liittyvät määrärahasiirrot otetaan huomioon). Talousarvioon on sisällytettävä erityisesti seuraavat toimenpiteet (tai poikkeuksellisissa olosuhteissa toimenpiteet, joilla saavutetaan vastaavat säästöt): julkisyhteisöjen välituotekäytön vähentäminen vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2010 tasoon (tässä alakohdassa tarkoitetusta julkis- ja paikallishallinnon uudistuksesta saatavien säästöjen lisäksi), eläkkeiden indeksoinnin jäädytys (säästötavoite 100 miljoonaa euroa), hyvin kannattavilta yrityksiltä perittävä tilapäinen kriisimaksu (josta kertyy vuosittain vähintään 600 miljoonan euron lisätulot vuosina 2011, 2012 ja 2013), ammatinharjoittajien harkintaverotus (jonka tuotto on vähintään 400 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja vielä enemmän vuosina 2012 ja 2013), alv-määräytymisperusteen laajentaminen ulottamalla se tiettyihin tällä hetkellä alv-vapautuksen piiriin kuuluviin palveluihin ja siirtämällä 30 prosenttia tällä hetkellä alennetun alv-kannan piiriin kuuluvista tavaroista ja palveluista yleisen alv-kannan piiriin (tuotto 1 miljardi euroa), asteittain käyttöönotettava hiilidioksidipäästöistä kannettava ympäristövero (jonka tuotto on vähintään 300 miljoonaa euroa vuonna 2011); Kreikan hallitus panee täytäntöön lain julkishallinnon uudistamisesta ja paikallishallinnon uudelleenjärjestelystä (tavoitteena on alentaa kustannuksia vähintään 500 miljoonaa euroa vuonna 2011 sekä lisäksi 500 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2012 ja 2013), kotimaisin varoin rahoitettujen investointien vähentäminen (vähintään 1 miljardin euron arvosta) siten, että painopiste siirretään EU:n rakennerahastoista rahoitettaviin investointihankkeisiin, kannustimet maankäyttösääntöjä rikkovien rakennusten laillistamiseksi (tuotto vuosina 2011–2013 vähintään 1500 miljoonaa euroa, josta vähintään 500 miljoonaa euroa vuonna 2011), tulojen saaminen uhkapelien lisensoinnista (vähintään 500 miljoonaa euroa lisenssien myynnistä ja 200 miljoonaa euroa lisenssimaksuista), kiinteistöveron veropohjan laajentaminen omaisuusarvon ajantasaistamisen kautta (tästä kertyy vähintään 500 miljoonan euron lisätulot), luontoissuoritusten verotuksen kiristäminen muun muassa autojen leasingvuokramaksujen verottamisen kautta (tuotto vähintään 150 miljoonaa euroa), ylellisyystuotteiden verotuksen kiristäminen (tuotto vähintään 100 miljoonaa euroa), luvattomista rakennushankkeista kannettava erityisvero (tuotto vähintään 800 miljoonaa euroa vuodessa) ja sääntö, jonka mukaan vain 20 prosenttia julkisen sektorin (keskushallinto, kunnat, julkiset yritykset, paikallishallinto, valtion virastot ja muut julkiset laitokset) eläkkeelle jäävistä työntekijöistä korvataan uusilla.

b) Sen on säädettävä eläkejärjestelmän uudistamista koskeva laki, jolla varmistetaan järjestelmän keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyys. Lailla olisi otettava käyttöön erityisesti yhtenäinen 65 vuoden lakisääteinen eläkeikä (myös naisille) ja siinä olisi säädettävä seuraavista: nykyisten eläkerahastojen sulauttaminen kolmeen rahastoon ja uuden yhtenäisen eläkejärjestelmän soveltaminen kaikkiin nykyisiin ja uusiin työntekijöihin (alkaen 1 päivästä tammikuuta 2013), eläkkeiden ylärajan alentaminen, täyteen eläkkeeseen oikeuttavan vähimmäismaksuajan nostaminen asteittain 37 vuodesta 40 vuoteen (vuoteen 2015 mennessä), 1 päivänä tammikuuta 2011 mennessä käyttöön otettava 60 vuoden vähimmäiseläkeikä (myös raskaissa ja rasittavissa ammateissa toimiville ja 40 maksuvuoden jälkeen), ennen vuotta 1993 vakuutettuja henkilöitä koskevien erityissääntöjen kumoaminen (kuitenkin siten, että hankitut oikeudet säilytetään), raskaiksi ja rasittaviksi ammateiksi luokiteltujen ammattien luettelon tuntuva lyhentäminen, eläke-etuuksien kaventaminen (6 prosenttia vuodessa) sellaisten henkilöiden tapauksessa, jotka jäävät eläkkeelle 60–65-vuotiaina ja alle 40 maksuvuoden jälkeen, automaattisen mukautusmekanismin luominen eläkeiän kytkemiseksi eliniänodotteen kasvuun (vuodesta 2020), tarveharkintaisen taatun vähimmäistulon käyttöönotto lakisääteisen eläkeiän ylittäneiden iäkkäiden henkilöiden osalta, työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä koskevien tiukempien ehtojen käyttöönotto ja säännöllinen uudelleentarkastelu, maksuperusteiseen järjestelmään sisältyvän eläkkeiden myöntämismallin muuttaminen siten, että suoritetut maksut ja saadut etuudet ovat tiukemmin kytköksissä toisiinsa (rajaamalla vuotuinen karttumisprosentti keskimäärin 1,2 prosenttiin) sekä eläkkeeseen oikeuttavien ansioiden laskennan ulottaminen koko eliniän aikaisiin ansioihin (kuitenkin siten, että hankitut oikeudet säilytetään). Kyseisen lain täytäntöönpanon odotetaan hillitsevän BKT:hen suhteutettujen eläkemenojen ennustettua kasvua siten, että ne supistuvat seuraavien vuosikymmenten aikana alle euroalueen keskitason; lisäksi kyseisen lain odotetaan mahdollistavan julkisen sektorin eläkemenojen kasvun rajaamisen alle 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosien 2010–2060 aikana.

c) Sen on vahvistettava yleisen kirjanpitoviraston asemaa ja resursseja sekä otettava käyttöön varotoimet siltä varalta, että poliittiset tahot yrittävät puuttua tietojen esittämiseen ja kirjanpitoon.

d) Sen on laadittava julkisen sektorin palkkalainsäädännön uudistusta koskeva luonnos, jossa säädetään erityisesti yhden palkkojen maksusta vastaavan maksatusviranomaisen perustamisesta sekä yhtenäisten periaatteiden ja yhtenäisen aikataulun vahvistamisesta yksinkertaistetun ja yhtenäistetyn julkisen sektorin palkkataulukon ottamiseksi käyttöön julkisella sektorilla, paikallishallinnossa ja muissa virastoissa.

e) Sen on annettava verohallintoa ja -valvontaa tehostavaa lainsäädäntöä.

f) Sen on toteutettava julkishallintoa ja olemassa olevia sosiaalisia ohjelmia koskeva riippumaton selvitys.

g) Sen on julkaistava (kassaperusteisia) kuukausitilastoja julkis- ja aluehallinnon tuloista, menoista, rahoituksesta ja maksurästeistä.

h) Sen on laadittava toimintasuunnitelma julkista taloutta koskevien tietojen keruun ja käsittelyn parantamiseksi erityisesti tehostamalla tilastoviranomaisten ja yleisen kirjanpitoviraston valvontamenetelmiä sekä varmistamalla henkilökohtaisen vastuun tosiasiallinen soveltaminen tapauksissa, joissa on ilmoitettu vääriä tietoja, sen varmistamiseksi, että asetuksissa (EY) N:o 2223/96 [4], (EY) N:o 264/2000 [5], (EY) N:o 1221/2002 [6], (EY) N:o 501/2004 [7], (EY) N:o 1222/2004 [8], (EY) N:o 1161/2005 [9], (EY) N:o 223/2009 [10] ja (EY) N:o 479/2009 [11] vaaditut julkista taloutta koskevat laadukkaat tiedot toimitetaan oikea-aikaisesti.

i) Sen on julkaistava säännöllisesti tietoa taloudellisesta tilanteesta julkisissa yrityksissä ja muissa julkisissa elimissä, joita ei luokitella julkisyhteisöiksi (muun muassa yksityiskohtaiset tuloslaskelmat, taseet, työllistämistiedot ja palkkamenot).

3. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet joulukuun 2010 loppuun mennessä:

a) Sen on saatettava päätökseen 2 kohdan a ja d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

b) Sen on laadittava finanssipoliittista kehystä vahvistava lainsäädäntöluonnos. Luonnokseen olisi sisällytettävä erityisesti keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen kehyksen laatiminen, pakollisen varauksen luominen talousarvioon ennakoimattomia menoja varten (10 prosenttia kokonaismäärärahoista), tehokkaampien menojen seurantajärjestelmien luominen sekä finanssipoliittisiin kysymyksiin liittyvää neuvontaa ja asiantuntemusta tarjoavan riippumattoman finanssihallintoviraston perustaminen.

c) Sen on säädettävä yksityisen sektorin palkkaneuvottelujärjestelmän uudistamista koskeva laki, johon olisi sisällyttävä ylityökorvausten pienentäminen, työaikahallinnon joustavoittaminen ja sellaisten alueellisten työllisyyssopimusten salliminen, joissa määrätään alakohtaisissa sopimuksissa vahvistettuja pienemmistä palkankorotuksista.

d) Sen on säädettävä vähimmäispalkkoja koskeva laki, jolla perustetaan ylimääräiset vähimmäispalkkaluokat riskiryhmille, kuten nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, ja otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla taataan, että nykyiset vähimmäispalkat vahvistetaan nimellismääräisinä kolmen vuoden ajaksi.

e) Sen on uudistettava työsuhdeturvalainsäädäntöä siten, että uusia työpaikkoja koskeva koeaika pidennetään yhteen vuoteen, erorahojen kokonaistasoa alennetaan ja varmistetaan, että työntekijöihin ja toimihenkilöihin sovelletaan samoja erorahaa koskevia ehtoja, joukkoirtisanomisia koskevien sääntöjen soveltamisen vähimmäiskynnysarvoa nostetaan erityisesti suuryritysten tapauksessa ja määräaikaisten työsopimusten laajempaa käyttöä helpotetaan.

f) Sen on tehostettava olennaisesti rakenne- ja koheesiorahastovarojen käyttöä.

g) Sen on otettava käyttöön uusi lääkehallintojärjestelmä, jolla edistetään geneeristen lääkevalmisteiden käyttöä.

h) Sen on otettava käyttöön yhtenäistetty julkisten hankintojen järjestelmä, johon kuuluva keskushankintaviranomainen vastaa erityisesti mittavista tarjouskilpailumenettelyistä sekä ennakko- ja jälkitarkastuksista.

i) Sen on annettava lainsäädäntöä, jolla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan yrityksiin, teollisuustoimintaan ja ammatteihin liittyviä lupamenettelyitä.

j) Sen on muutettava Kreikan kilpailuviranomaisen (HCC) institutionaalista rakennetta siten, että kilpailuviranomaisen riippumattomuus lisääntyy, tutkintaa ja päätöksentekoa koskevat määräajat tulevat kohtuullisiksi ja että kilpailuviranomaiselle annetaan valtuudet hylätä kanteluita.

k) Sen on parannettava julkista varainhoitoa siten, että vuosittain saadaan hankituksi varoja vähintään 1 miljardin euron arvosta vuosien 2011–2013 aikana.

l) Sen on toteutettava toimenpiteitä palveluiden tarjoamisen vapautta koskevien nykyisten rajoitusten poistamiseksi.

4. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet maaliskuun 2011 loppuun mennessä:

a) Sen on saatettava päätökseen 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

5. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet kesäkuun 2011 loppuun mennessä:

a) Sen on otettava käyttöön yksinkertaistettu ja yhtenäistetty julkisen sektorin palkkataulukko, jota sovelletaan julkisella sektorilla, paikallishallinnossa ja muissa virastoissa ja jossa korvausperusteena käytetään tuottavuutta ja työtehtäviä.

b) Sen on toteutettava toimenpiteitä julkishallinnon toimintaa koskevan ulkopuolisen ja riippumattoman selvityksen tulosten perusteella.

c) Sen on vahvistettava työsuojelutarkastuslaitosta siten, että laitoksella on käytettävissään riittävästi ammattitaitoista työvoimaa ja sille asetetaan toimitettavien tarkastusten lukumäärää koskevat kvantitatiiviset tavoitteet.

6. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet syyskuun 2011 loppuun mennessä:

a) Vuoden 2012 talousarvioesitykseen on sisällytettävä julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä, joiden vaikutus on vähintään 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Talousarvioon on sisällytettävä erityisesti seuraavat toimenpiteet (tai poikkeuksellisissa olosuhteissa toimenpiteet, joilla saavutetaan vastaavat säästöt): alv-määräytymisperusteen laajentaminen edelleen siirtämällä joitakin tällä hetkellä alennetun alv-kannan piiriin kuuluvia tavaroita ja palveluita yleisen alv-kannan piiriin (tarkoituksena on saada vähintään 300 miljoonan euron lisätulot), julkisen sektorin työpaikkojen vähentäminen noudattamalla sääntöä, jonka mukaan kutakin viittä eläkkeelle jäävää julkisen sektorin työntekijää kohden palkataan vain yksi uusi työntekijä (säästötavoite vähintään 600 miljoonaa euroa), alkoholittomista juomista kannettavien valmisteverojen käyttöönotto (verojen kokonaismäärä vähintään 300 miljoonaa euroa), kiinteistöveron veropohjan laajentaminen omaisuusarvon ajantasaistamisen kautta (lisätulot vähintään 200 miljoonaa euroa), aluehallinnon uudelleenjärjestely (säästötavoite vähintään 500 miljoonaa euroa), julkisyhteisöjen välituotekäytön vähentäminen (vähintään 300 miljoonan euron arvosta verrattuna vuoden 2011 tasoon), eläkkeiden nimellisjäädytys, ammatinharjoittajien harkintaverotuksen tehostaminen (tarkoituksena on saada vähintään 100 miljoonaa euroa), julkisille yrityksille suunnattujen pääomansiirtojen vähentäminen (vähintään 800 miljoonan euron arvosta) sen jälkeen, kun niissä on toteutettu rakenneuudistus, työttömyysetuuksien muuttaminen tarveharkintaisiksi (säästötavoite 500 miljoonaa euroa), lisätulojen saaminen uhkapelien lisensoinnista (vähintään 225 miljoonaa euroa lisenssien myynnistä ja 400 miljoonaa euroa lisenssimaksuista).

b) Sen on madallettava sulautumia ja yrityskauppoja koskevia verotuksellisia esteitä.

c) Sen on yksinkertaistettava vientiä ja tuontia koskevaa tulliselvitysmenettelyä.

d) Sen on tehostettava edelleen rakenne- ja koheesiorahastovarojen käyttöä.

e) Sen on pantava sääntelyn parantamiseen tähtäävä ohjelma täytäntöön kaikilta osin hallinnollisen rasituksen keventämiseksi 20 prosentilla (verrattuna vuoteen 2008).

7. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet joulukuun 2011 loppuun mennessä:

a) Sen on saatettava päätökseen 6 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

b) Sen on vahvistettava vuosien 2007–2013 kansallisen strategiaviitekehyksen puitteissa toteutettavien operatiivisten ohjelmien kaikkien hallintoviranomaisten ja välittävien elinten hallintokapasiteettia ja huolehdittava siitä, että ne sertifioidaan ISO 9001:2008 -standardin (laadunhallinta) mukaisesti.

3 artikla

Kreikan on tehtävä kattavaa yhteistyötä komission kanssa ja toimitettava tämän perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot tai asiakirjat, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen noudattamisen valvomiseksi.

4 artikla

1. Kreikan on toimitettava neuvostolle ja komissiolle neljännesvuosittain raportti toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut tämän päätöksen noudattamiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa raporteissa olisi oltava yksityiskohtaiset tiedot seuraavista:

a) konkreettiset toimenpiteet, jotka on toteutettu raportin esittämispäivään mennessä tämän päätöksen noudattamiseksi, mukaan lukien toimenpiteiden määrinä ilmoitetut vaikutukset julkiseen talouteen;

b) konkreettiset toimenpiteet, jotka aiotaan toteuttaa raportin esittämispäivän jälkeen tämän päätöksen noudattamiseksi, toimenpiteiden toteutusaikataulu sekä toimenpiteiden arvioidut vaikutukset julkiseen talouteen;

c) valtion talousarvion kuukausittainen toteuttaminen;

d) vuotta lyhyemmän aikavälin osalta talousarvion toteuttaminen sosiaaliturvan osalta, paikallishallinnossa ja talousarvion ulkopuolisten varojen osalta;

e) valtion velkakirjojen liikkeeseenlasku ja takaisinlunastus;

f) julkisen sektorin pysyvien ja väliaikaisten työpaikkojen kehitys;

g) maksamattomat valtion menot (kertyneet maksurästit);

h) julkisten yritysten ja muiden julkisyhteisöjen rahoitustilanne.

3. Komissio ja neuvosto tutkivat raportit arvioidakseen, onko Kreikka noudattanut tätä päätöstä. Näiden arviointien yhteydessä komissio voi ilmoittaa toimenpiteet, jotka tarvitaan tässä päätöksessä liiallisen alijäämän korjaamiseksi esitetyn vakautusuran noudattamista varten.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Luxemburgissa 8 päivänä kesäkuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. Salgado

[1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

[2] Eurostatin tiedote 55/2010, 22. päivänä huhtikunta 2010.

[3] Palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

[4] Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1).

[5] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 täytäntöönpanosta julkisen rahoituksen lyhyen aikavälin tilastojen osalta 3 päivänä helmikuuta 2000 annettu komission asetus (EY) N:o 264/2000 (EYVL L 29, 4.2.2000, s. 4).

[6] Muita kuin rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta 10 päivänä kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2002 (EYVL L 179, 9.7.2002, s. 1).

[7] Rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta 10 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 501/2004 (EUVL L 81, 19.3.2004, s. 1).

[8] Neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimisesta ja toimittamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1222/2004 (EUVL L 233, 2.7.2004, s. 1).

[9] Institutionaalisen sektorin mukaan jaotellun muita kuin rahoitustilejä koskevan neljännesvuositilinpidon laatimisesta 6 päivänä heinäkuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1161/2005 (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 22).

[10] Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009 (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

[11] Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009 (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).

--------------------------------------------------