Neuvoston päätelmät, annettu 22 päivänä toukokuuta 2008, monikielisyydestä

(2008/C 140/10)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

OTTAEN HUOMIOON:

1. Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa vieraat kielet sisällytettiin Euroopan tasolla määriteltäviin uusiin perustaitoihin, joita kehitettäisiin elinikäisen oppimisen avulla [1].

2. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklan, jossa tunnustetaan periaate, jonka mukaan unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta [2].

3. Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa kehotettiin lisätoimiin, joilla parannetaan perustaitojen hallintaa esimerkiksi opettamalla kahta vierasta kieltä kaikille hyvin varhaisesta iästä lähtien [3].

4. 24. heinäkuuta 2003 päivätyn komission tiedonannon "Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen: Toimintaohjelma 2004–2006" [4] ja 25. syyskuuta 2007 päivätyn komission kertomuksen kyseisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta [5].

5. 15. joulukuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2241/2004/EY yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) [6].

6. 22. marraskuuta 2005 päivätyn komission tiedonannon "Uusi monikielisyyden puitestrategia", jossa käsitellään sisäisiä ja ulkoisia toimia kielten sekä kansalaisten kanssa käytävän viestinnän edistämiseksi [7].

7. 19. toukokuuta 2006 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista [8], joissa todettiin, että vieraiden kielten taito ja kansojen välisen ymmärryksen edistäminen ovat työvoiman liikkuvuuden edellytys ja myötävaikuttavat Euroopan unionin kilpailukykyyn.

8. 18. joulukuuta 2006 päivätyn Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY elinikäisen oppimisen avaintaidoista [9], joihin kuuluu viestintä vieraalla kielellä.

9. 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta [10], jossa monikielisyys on kulttuuriperinnön edistämistä koskevan toiminnan yhtenä painopistealueena,

ja monikielisyyttä käsitelleessä ministerikonferenssissa 15. helmikuuta 2008 käytyjen keskustelujen perusteella,

KATSOO seuraavaa:

- Lisääntyneen liikkuvuuden, muuttoliikkeen ja globalisaation tuloksena kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ovat yhä useamman Euroopan kansalaisen ja yrityksen jokapäiväisen elämän tunnusomaisia piirteitä.

- Kielitaito on kaikkien EU:n kansalaisten kannalta toivottava taito, joka antaa heille mahdollisuuden nauttia EU:ssa vapaan liikkuvuuden taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista eduista.

- Eri sidosryhmien selvitykset ja suositukset ovat osoittaneet, että eurooppalaisen yhteiskunnan kielitarpeisiin ei kiinnitetä vieläkään riittävästi huomiota.

- Monikielisyyden ja muiden kielipoliittisten kysymysten merkityksen korostaminen EU:n yhteisten politiikkojen yhteydessä edellyttää, että nämä asiat saavat ansaitsemansa huomion ja että EU:n toimielimet painottavat uudelleen pitkäaikaista sitoutumistaan kieltenopiskelun ja kielellisen monimuotoisuuden edistämiseen.

TOTEAA seuraavaa:

1. Monikielisyyspolitiikka kattaa kielten taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat elinikäisen oppimisen yhteydessä.

2. Euroopan kielellinen monimuotoisuus on säilytettävä, ja on kunnioitettava täysin kielten välistä tasa-arvoa. Euroopan unionin toimielimillä olisi oltava keskeinen rooli näihin tavoitteisiin pyrittäessä.

3. Henkilökohtaisena ja kulttuurisena rikkautena kielitaito on yksi perustaidoista, joka jokaisen Euroopan kansalaisen on hankittava kyetäkseen osallistumaan aktiivisesti eurooppalaiseen tietoyhteiskuntaan ja joka sekä edistää liikkuvuutta että helpottaa yhteiskuntaan kotoutumista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4. Koska kielitarpeet voivat vaihdella henkilön mielenkiinnon kohteiden, työn ja kulttuuritaustan mukaan, kieltenopiskelijoille olisi tarjottava mahdollisimman laaja kielivalikoima uuden teknologian, innovatiivisten lähestymistapojen ja kouluttajien verkottumisen tukemana.

5. Talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi on tärkeää, että Euroopalla on myös riittävä tietopohja niiden ei-eurooppalaisten kielten osalta, joita käytetään maailmanlaajuisesti. Samalla olisi pyrittävä vaalimaan eurooppalaisten kielten asemaa kansainvälisissä yhteyksissä.

6. Opetuksen laatu on olennaista kaikenikäisten menestykselliselle oppimiselle, ja sen vuoksi olisi pyrittävä varmistamaan, että kieltenopettajat hallitsevat hyvin opettamansa kielet, että he voivat päästä korkeatasoiseen perus- ja jatkokoulutukseen ja että heillä on tarvittavat kulttuurienväliset taidot. Jäsenvaltioiden välisiä vaihto-ohjelmia olisi aktiivisesti edistettävä ja tuettava osana kieltenopettajien koulutusta.

7. Maahanmuuttajien menestyksellisen kotoutumisen edistämiseksi heitä olisi tuettava riittävästi, jotta he pystyisivät oppimaan isäntämaan kielen/kielet, ja samalla olisi kannustettava isäntämaan yhteisöjä osoittamaan kiinnostusta tulokkaiden kulttuureihin.

8. Kielitaito ja kulttuurin tuntemus ovat koulutuksen ydin. Ensimmäisen kielen sujuva taito saattaa helpottaa muiden kielten oppimista, kun taas varhainen kieltenoppiminen, kaksikielinen opetus sekä sisällön ja kielen yhdennetty opetus (CLIL) ovat tehokkaita keinoja kieltenopetustarjonnan parantamiseksi.

9. Tehokkaan viestinnän varmistamiseksi eri kieltä puhuvien välillä tarvitaan laadukasta tulkkausta ja kääntämistä, kun taas tavaroiden ja palvelujen markkinoille saattamisen ja jakelun yhteydessä, erityisesti audiovisuaalisten palvelujen yhteydessä, olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kielellisiin näkökohtiin.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA KOMISSION TUELLA:

1. Työskentelemään yhdessä monikielisyyttä koskevan eurooppalaisen yhteistyön lisäämiseksi ja — asianomaisia sidosryhmiä kuullen — noudattamaan edellä mainittuja suuntaviivoja käyttäen tarvittaessa hyväksi avointa koordinointimenetelmää kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon helpottamiseksi.

2. Toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan kieltenopetuksen tehokkuutta ja saadaan kieltenoppiminen jatkumaan osana elinikäistä oppimista muun muassa saattamalla nykyiset resurssit ja infrastruktuuri laajemmin kaikkien käyttöön, varmistamalla kaikille pääsy niihin ja tekemällä niistä kaikkia kiinnostavia sekä kehittämällä resursseja ja monipuolistamalla kielitarjontaa.

3. Edistämään kansallisten kieltensä oppimista muissa jäsenvaltioissa käyttämällä esimerkiksi enemmän etäopetusteknologiaa ja kannustamaan vähemmän käytettyjen EU:n kielten ja ei-eurooppalaisten kielten opiskelua.

4. Käyttämään kielitaidon osoittamiseen nykyisiä välineitä, kuten Euroopan neuvoston kielisalkkua ja Europass-kielisalkkua;

5. edistämään toimenpiteitä, joilla helpotetaan erityistarpeita omaavien henkilöiden kieltenopiskelua keinona edistää heidän sosiaalista osallisuuttaan, parempia uramahdollisuuksiaan ja hyvinvointiaan.

6. Tekemään yhteistyötä monikielisyyskysymysten parissa työskentelevien kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja Unescon, kanssa.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA:

1. Tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä toteuttamaan edellä mainitut painopisteet.

2. Laatimaan vuoden 2008 loppuun mennessä ehdotuksia monikielisyyttä koskevaksi kattavaksi toimintakehykseksi, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon kansalaisten ja toimielinten kielelliset tarpeet, myös kunnioittamalla heidän oikeuttaan kommunikoida Euroopan unionin toimielinten kanssa millä tahansa sen virallisista kielistä.

[1] Asiak. SN 100/00, 26 kohta, s. 9.

[2] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 13.

[3] SN 100/02, 44 kohta, s. 19.

[4] Asiak. 11834/03.

[5] Asiak. 13346/07.

[6] EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6.

[7] Asiak. 14908/05.

[8] EUVL C 172, 25.7.2006, s. 1.

[9] EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

[10] EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

--------------------------------------------------