Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),

sekä katsoo, että

yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmästä 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 ( 4 ) 12 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävänä on luoda yhteisön valvontajärjestelmä,

yhteisen kalastuspolitiikan onnistuminen edellyttää kyseisen politiikan kaikki osa-alueet kattavan tehokkaan valvontajärjestelmän soveltamista,

tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi annettava koko kalatalousalaa tuottajasta kuluttajaan koskevat säännöt kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden, rakenteellisten toimenpiteiden ja yhteisen markkinajärjestelyn valvonnasta sekä tiettyjä säännöksiä kyseisten toimenpiteiden laiminlyönnin ehkäisemiseksi,

tämä järjestelmä voi johtaa toivottuun tulokseen vain, jos toimijat hyväksyvät sen perusteet,

valvonnasta ovat ensisijaisesti vastuussa jäsenvaltiot, mutta komission on myös huolehdittava, että jäsenvaltiot suorittavat valvontaa ja rikkomusten ehkäisyä oikeudenmukaisesti, ja sen vuoksi komissiolle on annettava sellaiset taloudelliset, oikeudelliset ja lainsäädännölliset keinot, joiden avulla se voi suoriutua tästä tehtävästä mahdollisimman tehokkaasti,

tietyistä kalastustoimintaa koskevista valvontatoimenpiteistä 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2241/87 ( 5 ) soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on tarpeen tehostaa kalavarojen säilyttämistä koskevien sääntöjen soveltamisen valvontaa,

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattaminen edellyttää kaikilta kalatalousalan toimijoilta suurempaa vastuuntuntoa,

kalavarojen hallintopolitiikkaa, joka perustuu erityisesti suurimpiin sallittuihin pyyntimääriin (TAC), saaliskiintiöihin ja teknisiin toimenpiteisiin, on täydennettävä pyyntiponnistusten hoidolla, joka edellyttää kalastustoiminnan ja -kapasiteetin valvontaa,

kaiken pyynnin ja saaliiden aluksesta purkamisen valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden on valvottava kaikilla merialueilla yhteisön alusten toimintaa ja kaikkea siihen liittyvää toimintaa ja siten mahdollistettava yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan sääntelyn täytäntöönpanon varmistaminen,

on ensisijaisen tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä toiminnallisella tasolla kalastustoiminnan merillä tapahtuvien tarkastusten yhteydessä tehokkaiden ja kustannuksiltaan kohtuullisten tarkastusten mahdollistamiseksi, erityisesti jäsenvaltion lainkäyttövaltaan tai suvereniteettiin kuulumattomilla vesialueilla suoritettavien toimien osalta,

yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpano edellyttää toimenpiteitä sellaisten kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten valvomiseksi, jotka kalastavat yhteisön vesillä, erityisesti järjestelmää alusten liikkeiden ja aluksilla pidettävien lajien ilmoittamista varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta viattomaan kauttakulkuun aluemerellä ja vapaata merenkulkua 200 meripeninkulman kalastusvyöhykkeellä,

jäsenvaltioiden yhteistyössä komission kanssa toteuttamat tiettyjä alusluokkia koskevat koehankkeet antavat neuvostolle mahdollisuuden päättää ennen 1 päivää tammikuuta 1996, onko syytä toteuttaa satelliittivalvontajärjestelmä tai jokin muu järjestelmä,

kalatalouden hallinto TAC:n vahvistamisen avulla edellyttää yksityiskohtaisia tietoja saaliiden koostumuksesta, ja nämä tiedot ovat tarpeen myös muita asetuksessa (ETY) N:o 3760/92 säädettyjä menettelyjä varten; tämä edellyttää, että jokaisen kalastusaluksen päällikkö pitää aluspäiväkirjaa,

jäsenvaltion, jossa saalis puretaan aluksesta, on voitava valvoa saaliiden purkamista alueellaan, ja sen vuoksi jäsenvaltioissa rekisteröityjen kalastusalusten olisi ilmoitettava aikomuksestaan purkaa saaliita aluksesta sille jäsenvaltiolle, jossa saaliin aluksesta purkaminen suoritetaan,

on välttämätöntä, että saaliin purkamishetkellä täsmennetään ja vahvistetaan aluspäiväkirjan tiedot; tätä varten on tarpeen, että henkilöt, jotka osallistuvat saaliiden purkamiseen ja markkinoille saattamiseen, ilmoittavat aluksesta puretut, jälleenlaivatut, myyntiin saatetut tai ostetut määrät,

jokaisen jäsenvaltion on valvottava pienten kalastusalusten toimintaa toteuttamalla pistokoesuunnitelma, jotta voitaisiin säätää poikkeuksia velvollisuudesta pitää aluspäiväkirjaa tai täyttää purkamisilmoitus tällaisille aluksille, joille kyseinen velvollisuus muodostaa suhteettoman rasitteen niiden kalastuskapasiteettiin nähden,

yhteisön säilyttämistoimenpiteiden ja kaupallisten toimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi kaikkien yhteisössä aluksesta purettujen tai maahantuotujen kalastustuotteiden mukana olisi ensimmäiseen myyntiajankohtaan asti seurattava siirtoasiakirja, josta ilmenee niiden alkuperä,

pyyntirajoituksia on hoidettava sekä jäsenvaltioiden että yhteisön tasolla; jäsenvaltioiden olisi kirjattava saaliiden purkamiset ja toimitettava ne komissiolle tiedoksi tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen; sen vuoksi on tarpeen säätää poikkeuksia tästä velvollisuudesta vähäisten aluksesta purettujen määrien osalta, joiden ilmoittaminen tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen muodostaisi suhteettoman hallinnollisen ja taloudellisen rasitteen jäsenvaltioiden viranomaisille,

kaikkien käytettävissä olevien kalavarojen säilyttämisen ja hoidon varmistamiseksi aluspäiväkirjasta, purkamis- ja myynti-ilmoituksesta sekä jälleenlaivausta ja saaliiden kirjaamista koskevista tiedoista annetut säännökset olisi voitava ulottaa kalakantoihin, joita koskee TAC tai kiintiö,

jäsenvaltioille on annettava tieto niiden alusten toiminnan tuloksista kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla tai kansainvälisillä vesillä; näiden alusten päälliköille olisi sen vuoksi annettava aluspäiväkirjaa sekä purkamis- ja jälleenlaivausilmoituksia koskevat velvollisuudet; jäsenvaltioiden vastaanottamat tiedot olisi toimitettava tiedoksi komissiolle,

tietojen keräämisen ja käsittelyn hallinto edellyttää tietokoneella käsiteltävien tietokantojen luomista, jotka mahdollistavat erityisesti tietojen tarkastamisen niiden keskinäisen vertailun avulla; komission ja sen virkamiesten on sen vuoksi voitava käyttää näitä tietokantoja tietokoneen välityksellä tietojen tarkastamiseksi,

kalanpyydysten käyttöä koskevien määräysten noudattamista ei voida riittävästi varmistaa silloin, kun aluksella on silmäkooltaan erisuuruisia verkkoja, ellei niihin kohdisteta lisävalvontatoimenpiteitä; voi olla tarkoituksenmukaista antaa tiettyjen kalastusten osalta erityissääntöjä, kuten yhden verkon sääntö,

jos jonkin jäsenvaltion kiintiö on saavutettu tai jos TAC on kokonaan kalastettu, kalastus on kiellettävä komission päätöksellä,

on syytä korvata sellaisen jäsenvaltion kärsimä vahinko, jonka kiintiötä, osuutta tai määräosaa kalakannasta tai kalakantaryhmästä ei ole kokonaan kalastettu, jos kalastus on kielletty TAC:n täyttymisen vuoksi; tätä tarkoitusta varten olisi säädettävä korvausjärjestelmästä,

siinä tapauksessa, että kalastusaluksista vastuussa olevat henkilöt eivät ole noudattaneet tämän asetuksen säännöksiä, olisi varmistettava, että kyseisiin aluksiin kohdistetaan säilyttämiseen tähtääviä lisävalvontatoimenpiteitä,

toteutettujen toimenpiteiden tehokkaan soveltamisen turvaamiseksi on tarpeen säätää asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklassa säädettyjen hoitotavoitteiden ja -suunnitelmien mukaisesti ilmoitusmenettelyistä, joita sovelletaan jäsenvaltioihin, jotka ovat ylittäneet kalastuskiintiönsä,

kalastuskapasiteettien mukauttaminen käytettävissä oleviin kalavaroihin on yhteisen kalastuspolitiikan päätavoitteita; asetuksen (ETY) N:o 3760/92 11 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävä on vahvistaa tavoitteet ja suunnitelmat pyyntiponnistuksen rakenneuudistukselle; lisäksi on varmistettava, että yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyviä toimenpiteitä noudatetaan ja että niitä noudattavat erityisesti henkilöt, joita näiden toimenpiteiden soveltaminen koskee; sen vuoksi on välttämätöntä, että jokainen jäsenvaltio suorittaa yhteisön sääntelyssä määrättyjen varainhoidon tarkastusten lisäksi teknisiä tarkastuksia neuvoston antamien säännösten täytäntöönpanon varmistamiseksi,

on tarpeen määritellä yleiset säännöt sen mahdollistamiseksi, että komission nimittämät yhteisön tarkastajat voivat huolehtia siitä, että yhteisön sääntelyä sovelletaan yhdenmukaisesti, ja varmistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamat tarkastukset,

varmistamisen puolueettomuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että yhteisön tarkastajat voivat tietyin edellytyksin suorittaa tehtäviään itsenäisesti ja ilman ennakkoilmoitusta varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamat tarkastustoimet; nämä tehtävät eivät missään tapauksessa pidä sisällään luonnollisille henkilöille tehtäviä tarkastuksia,

rikkomusten seuraamukset voivat vaihdella eri jäsenvaltioissa, mikä voi kalastajista tuntua epäoikeudenmukaiselta; rangaistusseuraamusten ennaltaehkäisevän vaikutuksen puuttuminen tietyissä jäsenvaltioissa haittaa tarkastusten tehokkuutta, ja näiden havaintojen vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava syrjimättä kaikki tarvittavat toimenpiteet säännösten vastaisuuksien ehkäisemiseksi ja syytteeseen panemiseksi, erityisesti perustamalla seuraamusjärjestelmä sen varmistamiseksi, että rikkomuksiin syyllistyneet menettävät rikkomusten tuottaman taloudellisen hyödyn,

jos jäsenvaltiossa, jossa saaliin purkaminen aluksesta suoritetaan, ei panna säännösten vastaisuuksia tehokkaasti syytteeseen, lippuvaltiona olevan jäsenvaltion mahdollisuus varmistaa kalavarojen säilyttämis- ja hoitojärjestelmän noudattaminen heikkenee; sen vuoksi on tarpeen säätää, että lainvastaisesti pyydetyt saaliit on vähennettävä sen jäsenvaltion kiintiöstä, jossa saalis puretaan aluksesta, jos tämä jäsenvaltio ei ole ryhtynyt tehokkaisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin,

jäsenvaltioiden olisi esitettävä komissiolle säännöllisin väliajoin kertomus tarkastustoiminnastaan ja toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet yhteisön toimenpiteiden vastaisten rikkomusten suhteen,

olisi annettava yksityiskohtaisia sääntöjä tiettyjen tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltamisesta,

tämän asetuksen mukaisesti vastaanotettujen tietojen luottamuksellisuus on turvattava,

tämä asetus ei saa vaikuttaa sellaisiin kansallisiin valvontasäännöksiin, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan mutta ovat sen vähimmäisvaatimuksia tiukempia, jos kyseiset kansalliset säännökset ovat yhteisön oikeuden mukaisia,

olisi kumottava asetus (ETY) N:o 2241/87 lukuun ottamatta sen 5 artiklaa, joka on voimassa, kunnes tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut luettelot vahvistetaan,

on tarpeen säätää siirtymäkaudesta tietyissä artikloissa annettujen erityissäännösten täytäntöönpanoa varten, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vahvistaa omat menettelynsä ja mukauttaa ne uuden asetuksen vaatimuksiin, ja

tietyissä artikloissa annetut säännökset, siltä osin kuin ne koskevat kalastustoimia Välimerellä, missä yhteistä kalastuspolitiikkaa ei vielä täysimääräisesti sovelleta, tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1. Yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi perustetaan yhteisön järjestelmä, johon kuuluvat erityisesti säännökset seuraavien toimenpiteiden teknisestä valvonnasta:

1. sekä niiden seuraamusten tehokkuutta koskevat tietyt säännökset, joita sovelletaan, jos edellä mainittuja toimenpiteitä laiminlyödään.

2. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava yhteisön säännösten mukaisesti tarkoituksenmukaiset toimenpiteet kyseisen järjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi. Niiden on annettava toimivaltaisten viranomaistensa käyttöön riittävät keinot täyttää tässä asetuksessa määritellyt kyseisten viranomaisten tarkastus- ja valvontatehtävät.

3. Järjestelmää sovelletaan kaikkeen kalastustoimintaan ja kaikkeen siihen liittyvään toimintaan jäsenvaltioiden alueella ja niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla mukaan luettuna kolmannen maan lipun alla purjehtivien tai kolmannessa maassa rekisteröityjen alusten harjoittamat toimet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta viattomaan kauttakulkuun aluemerellä tai vapaata merenkulkua 200 meripeninkulman kalastusvyöhykkeellä; sitä on sovellettava myös kolmansien maiden aluevesillä tai valtamerellä toimiviin kalastusaluksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten erityisten säännösten soveltamista tai sellaisten kansainvälisten sopimusten soveltamista, joissa yhteisö on osapuolena.

1. Sen varmistamiseksi, että kaikkia voimassa olevia sääntöjä noudatetaan, kunkin jäsenvaltion on alueellaan ja suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla merialueilla seurattava, tarkastettava ja valvottava kaikkea kalastusalan toimintaa ja erityisesti itse kalastuksen harjoittamista, kalastustuotteiden jälleenlaivausta ja aluksesta purkamista, kaupan pitämistä, kuljetusta ja varastointia sekä saaliiden purkamisen ja myynnin kirjaamista. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että niiden alueita ja niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia merialueita valvotaan parhaalla mahdollisella tavalla niiden erityistilanne huomioon ottaen.

2. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen alusten toimintaa yhteisön kalastusvyöhykkeen ulkopuolella seurataan asianmukaisesti ja, jos yhteisövelvoitteet niin edellyttävät, myös tarkastetaan ja valvotaan sen varmistamiseksi, että kyseisillä vesialueilla sovellettavia yhteisön sääntöjä noudatetaan.

1. Yhteisön kalastusalusten sijainnin seuraamiseksi kunkin jäsenvaltion on perustettava alusten satelliittiseurantajärjestelmä, jäljempänä ”ASJ”.

ASJ:ää on sovellettava viimeistään 30 päivästä kesäkuuta 1998 kaikkiin yhteisön kalastusaluksiin, joiden perpendikkelipituus on yli 20 metriä tai joiden kokonaispituus on yli 24 metriä, ja jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

2. ASJ:ää on sovellettava viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen kaikkiin niihin yhteisön kalastusaluksiin, joiden ►C2 perpendikkelipituus on yli 20 metriä tai joiden kokonaispituus ◄ on yli 24 metriä riippumatta siitä, missä ne toimivat. ►M7 ————— ◄

3. Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ASJ:ää ei sovelleta aluksiin, jotka

4. Jos jäsenvaltio soveltaa ASJ:ää sellaisiin sen lipun alla purjehtiviin aluksiin, jotka eivät kuulu 1-3 kohdan soveltamisalaan, näillä aluksilla on oikeus samaan rahoitustukeen kuin niillä aluksilla, jotka soveltavat ASJ:ää 1 ja 2 kohdan nojalla.

5. Jäsenvaltioiden on varmistuttava siitä, että niihin niiden lipun alla purjehtiviin yhteisön kalastusaluksiin, joihin ASJ:ää sovelletaan, asennetaan satelliittipaikantamislaite ja että ne toimivat moitteettomasti. Satelliittipaikantamislaitteella kalastusaluksen on voitava satelliitin avulla ilmoittaa maantieteellinen sijaintinsa sekä soveltuvin osin 19 b artiklassa tarkoitetut pyyntikertomukset samanaikaisesti sekä valtiolle, jonka lipun alla se purjehtii, että sille jäsenvaltiolle, jonka rannikolla alus on. Ylivoimaisen esteen sattuessa asianmukaiset tiedot on toimitettava radiolla sellaisen radioaseman välityksellä, joka on hyväksytty yhteisön sääntöjen mukaisesti tällaisten tietojen vastaanottamiseen, tai 19 c artiklassa määritellyin keinoin.

6. Niiden yhteisön kalastusalusten, joihin ASJ:ää sovelletaan, päälliköiden on varmistettava, että satelliittipaikantamislaitteet ovat jatkuvasti moitteettomassa toimintakunnossa ja että 5 kohdassa tarkoitetut tiedot välitetään. Tiedot on välitettävä niin monta kertaa päivässä kuin vaaditaan sen varmistamiseksi, että jäsenvaltio, jonka lipun alla alus purjehtii, ja/tai jäsenvaltio, jonka rannikolla alus on, voivat tehokkaasti seurata aluksia.

7. Jäsenvaltioiden on perustettava ja käytettävä kalastuksen seurantakeskuksia, jäljempänä ”KSK”, jotka seuraavat kalastustoimintaa ja pyyntiponnistuksia. Keskusten on oltava toimivia viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1998.

Jäsenvaltion KSK:n on seurattava kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivia kalastusaluksia riippumatta siitä, millä vesillä alukset toimivat tai missä satamassa ne ovat, sekä seurattava kyseisen jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä toimivia muiden jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia yhteisön kalastusaluksia ja ASJ:ää soveltavia kolmansien maiden kalastusaluksia.

8. Kunkin jäsenvaltion, jonka lipun alla aluksia purjehtii, on nimettävä KSK:sta vastuussa olevat toimivaltaiset viranomaiset ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen KSK:ssa on käytettävissä riittävä määrä henkilöstöä ja että siellä on käytössä tietokonelaitteistot ja -ohjelmistot automaattista tietojenkäsittelyä ja sähköistä tiedonsiirtoa varten. Jäsenvaltioilla on oltava varmistus- ja elvytysmenetelmät järjestelmähäiriöiden varalta.

9. Jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen ASJ:ää soveltavilta kalastusaluksilta vastaanotettuja tietoja säilytetään tietokoneella luettavassa muodossa kolme vuotta.

Sen jäsenvaltion, jonka rannikolla alus on, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan lipun alla purjehtivilta ASJ:ää soveltavilta kalastusaluksilta vastaanotettuja tietoja säilytetään tietokoneella luettavassa muodossa kolme vuotta.

Komissiolla on pääsy näihin tiedostoihin erityisestä pyynnöstä. Tällöin sovelletaan 37 artiklan säännöksiä.

10. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä päätetään 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Erityisesti komissio voi jäsenvaltion hakemuksesta ja 36 artiklan säännösten mukaisesti päättää, että ASJ:lle vaihtoehtoista järjestelmää voidaan soveltaa ottamalla huomioon ehdotetun seurantajärjestelmän tyypin, kalastusaluksen tai -alusten tyypin, pyyntialueen tai -alueet, pyydettävät lajit ja kalastusmatkojen keston. Vaihtoehtoisen järjestelmän on oltava yhtä tehokas kuin ASJ ja sitä on sovellettava syrjimättömyysperiaatetta noudattaen.

1. Kunkin jäsenvaltion on suoritettava 2 artiklassa tarkoitetut tarkastukset ja valvonta omaan lukuunsa käyttäen itse määrittelemäänsä tarkastusjärjestelmää.

Jäsenvaltioiden on niille annettujen tehtävien toimeenpanon yhteydessä huolehdittava 2 artiklan säännösten ja siinä tarkoitettujen toimenpiteiden noudattamisesta. Lisäksi niiden on toimittava siten, että tavanomaiselle kalastustoiminnalle ei aiheudu kohtuutonta häiriötä. Niiden on myös huolehdittava siitä, että tarkastettavien alojen ja alusten valinnassa ei tapahdu syrjintää.

2. Tarkastettavista kalastusaluksista, tiloista ja laitteista tai kulkuvälineistä vastaavien henkilöiden on yhteistyöllään helpotettava 1 kohdan mukaisesti suoritettuja tarkastuksia.

Tämän osaston soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan tarvittaessa, tämän kuitenkaan rajoittamatta kansallista toimivaltaa, 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

1. Tiettyä kalakantaa tai kalakantaryhmää kalastavien yhteisön kalastusalusten päälliköiden on pidettävä aluspäiväkirjaa, josta ilmenee erityisesti kunkin aluksella säilytettävän saalislajin määrät, pyyntipäivä ja -paikka (ICES-tilastoruutu) sekä käytetty pyydyslaji.

2. Kaikkien aluksella olevien lajien määrät, jotka elopainona ilmaistuna ovat yli 50 kilogrammaa, on muulla kuin Välimeren alueella 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen merkittävä aluspäiväkirjaan. ►M11 ►C4 Välimeren kalastuksessa kaikki 8 kohdan mukaisesti laaditussa luettelossa mainittujen aluksella olevien lajien määrät, jotka elopainona ilmaistuna ovat yli 15 kilogrammaa, on merkittävä kalastuspäiväkirjaan. ◄ ◄

Laajasti vaeltavien lajien ja pienten pelagisten lajien osalta kuitenkin kalastuspäiväkirjaan on merkittävä kaikki määrät, jotka elopainona ilmaistuna ovat yli 50 kilogrammaa.

3. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on merkittävä aluspäiväkirjaan merellä pyydetyt määrät, pyyntipäivä ja -paikka sekä 2 kohdassa tarkoitetut lajit. Merellä poisheitetyt määrät voidaan kirjata arviointitarkoituksia varten.

4. Yhteisön kalastusalusten päälliköt vapautetaan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista velvollisuuksista sellaisilla aluksilla, joiden suurin pituus on alle 10 metriä.

5. Neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päättää muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista.

6. Kunkin jäsenvaltion on tarkastettava pistokokein sellaisten kalastusalusten toimintaa, jotka on vapautettu edellä mainituista velvollisuuksista 4 ja 5 kohdan nojalla, sen varmistamiseksi, että kyseiset alukset noudattavat voimassa olevaa yhteisön sääntelyä.

Tätä varten kunkin jäsenvaltion on laadittava pistokoesuunnitelma ja toimitettava se komissiolle. Tarkastusten tulokset on säännöllisin väliajoin toimitettava tiedoksi komissiolle.

7. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on tallennettava 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot joko tietokoneella luettavassa muodossa tai paperille.

8. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, mukaan lukien:

1. Yhteisön kalastusaluksen päällikön, joka haluaa käyttää muussa jäsenvaltiossa kuin lippuvaltiossa sijaitsevia purkamispaikkoja, on noudatettava kyseisen jäsenvaltion 38 artiklan mukaisesti mahdollisesti vahvistaman satamajärjestelmän vaatimuksia tai, jos kyseisellä jäsenvaltiolla ei ole käytössä tällaista järjestelmää, hänen on ilmoitettava vähintään neljä tuntia etukäteen asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille;

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu aluksen päällikkö ei tee kyseistä ilmoitusta, toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä hänelle asianmukaiset rangaistusseuraamukset.

3. Komissio voi 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti vapauttaa tietyt yhteisön kalastusalusluokat 1 kohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta rajoitetuksi ajaksi, jota voidaan jatkaa, tai asettaa toisen määräajan ilmoituksen tekemiselle ottaen huomioon muun muassa kalavesien, purkauspaikkojen ja niiden satamien välisen välimatkan, joissa kyseiset alukset on rekisteröity tai luetteloitu.

1. Jokaisen yhteisön kalastusaluksen päällikön, jonka aluksen suurin pituus on vähintään 10 metriä, tai hänen edustajansa on kunkin kalastusmatkan jälkeen ja 48 tunnin kuluessa saaliin aluksesta purkamisesta toimitettava ilmoitus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen on suoritettu. Aluksen päällikkö vastaa ilmoituksen paikkansapitävyydestä, ja siitä on käytävä ilmi ainakin kunkin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lajin aluksesta puretut määrät ja pyyntialue.

2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päättää 1 kohdassa tarkoitetun velvollisuuden ulottamisesta aluksiin, joiden suurin pituus on alle 10 metriä. Neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä lisäksi päättää poikkeuksista 1 kohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta tiettyjen sellaisten kalastusalusten osalta, joiden suurin pituus on vähintään 10 metriä ja jotka harjoittavat erityistä kalastustoimintaa.

3. Kunkin jäsenvaltion on tarkastettava pistokokein sellaisten kalastusalusten toimintaa, jotka on vapautettu 1 kohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta, sen varmistamiseksi, että kyseiset alukset noudattavat voimassa olevaa yhteisön sääntelyä.

Tätä varten kunkin jäsenvaltion on laadittava pistokoesuunnitelma ja toimitettava se komissiolle. Tarkastusten tulokset on säännöllisin väliajoin toimitettava tiedoksi komissiolle.

4. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Jäsenvaltioiden hyväksymien julkisten huutokauppakeskusten tai muiden elinten tai henkilöiden, jotka jäsenvaltiossa huolehtivat aluksesta purettujen kalastustuotteiden saattamisesta ensimmäistä kertaa markkinoille, on luovutettava myynti-ilmoitus ensimmäisen myynnin ajankohtana sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille. Jäsenvaltioiden hyväksymät julkiset huutokauppakeskusten tai muut elimet tai henkilöt vastaavat kaikki tämän artiklan mukaisesti vaaditut tiedot sisältävän myynti-ilmoituksen luovuttamisesta.

2. Jos jäsenvaltiossa aluksesta puretut kalastustuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille muulla kuin 1 kohdassa säädetyllä tavalla, aluksesta purettuja kalastustuotteita ei saa viedä pois ennen kuin toimivaltaisille viranomaisille tai muille jäsenvaltioiden hyväksymille elimille on toimitettu jokin seuraavista asiakirjoista:

Ostaja vastaa kaikki tämän artiklan mukaisesti vaaditut tiedot sisältävän myynti-ilmoituksen toimittamisesta.

Ilmoituksen haltija vastaa kaikki tämän artiklan mukaisesti vaaditut tiedot sisältävän haltuunottoilmoituksen toimittamisesta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista myynti-ilmoituksista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

4. Myynti-ilmoitukset on toimitettava niille toimivaltaisille viranomaisille, jotka vastaavat kalojen ensimmäisen markkinoille saattamisen seurannasta ja siten, että niissä ovat seuraavat tiedot:

4a. Jos myynti-ilmoituksen tiedot eivät vastaa kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY ( 6 ) 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja laskun tai sitä vastaavan asiakirjan tietoja, jäsenvaltion on annettava tarvittavat säännökset varmistaakseen, että ostajalle toimitettujen tavaroiden verotonta hintaa koskevat tiedot ovat samat kuin laskussa.

4b. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa, aluksesta purettujen kalastustuotteiden omistajien tai heidän edustajiensa laatimissa haltuunottoilmoituksissa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

4c. Jos aluksesta puretut kalastustuotteet on tarkoitettu myytäviksi myöhemmin ja jos tällaiset tuotteet aiotaan saattaa markkinoille sopimuksessa määrättyyn hintaan tai tietylle ajalle vahvistettuun hintaan, jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset tarkastukset valvoakseen, että 2 kohdassa tarkoitetuissa haltuunottoilmoituksessa ja myynti/-ilmoituksessa olevat tiedot ovat oikeat.

5. Myynti-ilmoitukset, haltuunottoilmoitukset ja jäljennös kuljetusasiakirjoista toimitetaan 48 tunnin kuluessa siitä, kun tuote on joko saatettu markkinoille ensimmäisen kerran tai purettu, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muille jäsenvaltion hyväksymille elimille sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella toimet on toteutettu. Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä ja 36 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen myöntää tietyissä tilanteissa poikkeuksia tähän määräaikaan.

Siinä tapauksessa että tuotteet kuljetetaan muuhun jäsenvaltioon kuin siihen jäsenvaltioon, jossa purkaminen tapahtuu, kuljettajan on toimitettava 48:n tunnin kuluessa purkamisesta kuljetusasiakirjan kopio sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuote on ilmoitettu saatettavaksi ensimmäisen kerran markkinoille. Jäsenvaltio, jossa tuote saatetaan ensimmäisen kerran markkinoille, voi vaatia asiasta lisätietoja jäsenvaltiolta, jossa purkaminen tapahtuu.

6. Toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä yksi kappale kustakin myynti-ilmoituksesta yhden vuoden ajan toimivaltaisille viranomaisille toimitetun tiedon kirjaamisvuotta seuraavasta vuodesta lukien.

Jos kalastustuotteiden ensimmäinen markkinoille saattaminen ei tapahdu siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on purettu aluksesta, ensimmäisen markkinoille saattamisen seurannasta vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että myynti-ilmoituksen jäljennös toimitetaan mahdollisimman pian näiden tuotteiden aluksesta purkamisen seurannasta vastaaville viranomaisille.

7. Komissio voi 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti myöntää poikkeuksen velvollisuudesta luovuttaa myynti-ilmoitus jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai muille hyväksytyille elimille kalastustuotteiden osalta, jotka on purettu tiettyihin kalastusalusluokkiin kuuluvista, suurimmalta pituudeltaan alle 10 metriä olevista kalastusaluksista ►M7 tai jos purettujen kalastustuotteiden määrä ei elopainona ilmaistuna ylitä 50 kilogrammaa lajia kohden ◄ .

Näitä poikkeuksia voidaan myöntää ainoastaan, jos asianomainen jäsenvaltio on ottanut käyttöön hyväksyttävän valvontajärjestelmän.

8. Sellaisten tuotteiden ostaja, joita ei saateta jatkossa markkinoille vaan käytetään pelkästään yksityiseen kulutukseen, vapautetaan 2 kohdassa tarkoitetuista velvollisuuksista.

9. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Jälleenlaivaus- ja kalastustoimiin, joihin liittyy vähintään kahden aluksen yhteinen toiminta jonkin jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla, samoin kuin jäsenvaltion satamissa suoritettavaan jälleenlaivaukseen voidaan antaa lupa kyseisen jäsenvaltion toimesta. Asianomaisten alusten päälliköiden on noudatettava 2 kohdan mukaisia menettelyjä erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

Tätä säännöstä ei sovelleta yhteisön alusten harjoittamaan paritroolaukseen.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan asianomaisten jäsenvaltioiden huomautukset huomioon ottaen 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Jos jälleenlaivaus tai purkaminen on tehtävä silloin, kun pyynnistä on kulunut yli 15 päivää, on 8 ja 11 artiklassa vaaditut tiedot toimitettava viimeistään 15 päivän kuluttua pyynnistä lippu- tai rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

1. Kaikkien purkaus- tai maahantuontipaikasta muualle kuljetettavien, yhteisössä aluksesta purettujen tai yhteisöön tuotujen jalostamattomien tai aluksella jalostettujen kalastustuotteiden, joista ei ole toimitettu myynti-ilmoitusta eikä haltuunottoilmoitusta 9 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, mukana on ensimmäiseen myyntiin saakka oltava kuljettajan laatima asiakirja. Kuljettaja vastaa kaikki tämän artiklan mukaisesti vaaditut tiedot sisältävän kuljetusasiakirjan toimittamisesta.

3. Kuljettajien on huolehdittava siitä, että 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja sisältää ainakin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4. Kuljettaja vapautetaan 1 kohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta, jos yksi seuraavista ehdoista täytetään:

5. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää poikkeuksia 1 kohdassa säädetystä velvollisuudesta, jos kalamääriä kuljetetaan satama-alueen sisällä tai enintään 20 kilometrin säteellä purkauspaikasta.

5a. Kun 9 artiklan mukaisesti myydyiksi ilmoitetut kalastustuotteet kuljetetaan muualle kuin purkamispaikkaan tai tuontipaikkaan, kuljettajan on aina voitava todistaa asiakirjan avulla, että myynti on tosiasiallisesti tapahtunut.

6. Kunkin jäsenvaltion on suoritettava alueellaan tarkastuksia pistokokein sen todentamiseksi, täytetäänkö tässä artiklassa säädetyt velvoitteet. Tarkastusten tarkkuudessa voidaan ottaa huomioon edellisissä vaiheissa tehtyjen tarkastusten tarkkuus.

7. Jäsenvaltioiden on yhteensovitettava valvontatoimensa mahdollisimman tehokkaan ja taloudellisen valvonnan varmistamiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden on valvottava erityisesti sellaisten kauppatavaroiden liikkumista, joihin niiden saamien tietojen perusteella on mahdollisesti kohdistunut yhteisön säännösten vastaisia toimia.

7a. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikki jäsenvaltiossa 8, 9 ja 10 artiklaa noudattaen aluksesta puretut saaliit kirjataan. Tätä varten ne voivat vaatia, että ensimmäinen markkinoille saattaminen tapahtuu julkisella huutokaupalla.

2. Jos aluksesta purettujen määrien ensimmäinen markkinoille saattaminen ei tapahdu julkisella huutokaupalla kuten 9 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset määrät ilmoitetaan huutokauppakeskuksille tai muille jäsenvaltioiden hyväksymille elimille.

3. Sellaisista tietyistä alusluokista purettuja määriä koskevien tietojen osalta, joille on myönnetty 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia, tai sellaisissa satamissa purettuja määriä koskevien tietojen osalta, joilla ei ole käytettävissään riittävän kehittynyttä hallinnollista rakennetta purkamistietojen kirjaamiseksi, voidaan poiketa kyseisten tietojen käsittelyvelvollisuudesta, jos jäsenvaltio osoittaa asiaa koskevan pyynnön komissiolle 12 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Poikkeus voidaan myöntää, jos pyydettyjen tietojen kirjaamisesta aiheutuisi kansallisille viranomaisille suhteettoman suuria vaikeuksia purkamisten kokonaismääriin nähden ja jos aluksesta puretut lajit myydään paikallisesti. Kunkin jäsenvaltion on laadittava komissiolle toimitettava luettelo satamista ja aluksista, joille tällainen poikkeus voidaan myöntää.

4. Jäsenvaltion, jolle myönnetään 3 kohdassa tarkoitettu poikkeus, on laadittava pistokoesuunnitelma kyseessä olevien eri satamissa aluksesta purettujen määrien suuruuden arvioimiseksi. Suunnitelmalle on saatava komission hyväksyntä ennen poikkeuksen soveltamista. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle säännöllisin väliajoin arvioinneista saadut tulokset.

1. Jäsenvaltioiden on ennen kunkin kuukauden 15 päivää ilmoitettava komissiolle tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen edellisen kuukauden aikana aluksesta puretut kunkin sellaisen kalakannan tai kalakantaryhmän määrät, jota koskee TAC tai kiintiö, ja toimitettava sille tiedoksi kaikki 11 ja 12 artiklan mukaisesti vastaanotetut tiedot.

Komissiolle tehdyistä ilmoituksista on käytävä ilmi pyyntipaikat 6 ja 8 artiklassa säädetyllä tavalla sekä asianomaisten kalastusalusten kansallisuus.

Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi kiintiön käyttöennuste, josta ilmenee kiintiön arvioitu täyttymispäivämäärä niiden lajien osalta, joita koskevista asianomaisen jäsenvaltion käytettävissä olevista kiintiöistä, osuuksista tai määräosista asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä rekisteröityjen kalastusalusten saamien saaliiden katsotaan saavuttaneen 70 prosenttia.

Kun sellaisten kantojen tai kantaryhmien saaliit, joita koskee TAC tai kiintiö, ovat saavuttamassa TAC:n tai kiintiöidyn tason, jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille tässä kohdassa vaadittua yksityiskohtaisempia ja useammin annettavia tietoja.

2. Komission on huolehdittava siitä, että sen tämän artiklan perusteella saamat ilmoitukset ovat jäsenvaltioiden käytettävissä tietokoneella.

3. Kun komissio toteaa, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut 1 kohdassa säädettyä kuukausisaalista koskevien tietojen toimittamiselle asetettua määräaikaa, se voi vahvistaa päivämäärän, jolloin jonkin kalakannan tai kalakantaryhmän kiintiöityjen tai muulla tavalla määrällisesti rajoitettujen saaliiden, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä rekisteröityjen kalastusalusten saamia, katsotaan saavuttaneen 70 prosenttia kyseisen jäsenvaltion käytettävissä olevasta kiintiöstä, osuudesta tai määräosasta, sekä arvioidun päivämäärän, jolloin käytettävissä olevan kiintiön, osuuden tai määräosan katsotaan täyttyneen.

4. Kunkin jäsenvaltion on ennen jokaisen kalenterivuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden loppua ilmoitettava komissiolle tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen kalakantojen määrät, jotka on purettu aluksesta edellisen vuosineljänneksen aikana.

1. Jäsenvaltioiden on asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä toimitettava sille tiedot kalastustuotteiden aluksista purkamisesta, myyntiin saattamisesta tai jälleenlaivauksista, joita kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat tai siellä rekisteröidyt kalastusalukset ovat suorittaneet näiden jäsenvaltioiden satamissa tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä ja jotka liittyvät sellaiseen kantaan tai kantaryhmään, jonka osalta kyseiselle jäsenvaltiolle on myönnetty kiintiö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan soveltamista.

Näihin tietoihin on sisällyttävä kyseessä olevan aluksen nimi ja ulkoinen tunnus, kyseisestä aluksesta purettujen, myyntiin saatettujen tai jälleenlaivattujen kalojen määrät kalakannan tai kalakantaryhmän mukaan sekä aluksesta purkamisen, ensimmäisen myyntiin saattamisen tai jälleenlaivauksen päivämäärä ja tapahtumapaikka. Tiedot on toimitettava asianomaisen jäsenvaltion pyyntöä seuraavien neljän työpäivän kuluessa tai tätä pidemmän määräajan kuluessa, jonka kyseinen jäsenvaltio tai purkamispaikkana oleva jäsenvaltio voi asettaa.

2. Jäsenvaltion, jossa saalis puretaan aluksesta, saatetaan ensimmäiseen myyntiin tai jälleenlaivataan, on komission pyynnöstä toimitettava nämä tiedot komissiolle samanaikaisesti, kun se toimittaa ne rekisterivaltiona olevalle jäsenvaltiolle.

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä sekä valtamerellä toimivien kalastusalustensa pyytämien saalislajien valvonnan varmistamiseksi sekä kyseisten saaliiden jälleenlaivausten ja purkamisten tarkastamiseksi ja kirjaamiseksi.

2. Valvonta- ja tarkastustoimenpiteillä on voitava varmistaa, että seuraavat laivanvarustajien ja/tai alusten päälliköiden vastuulla olevat velvollisuudet täytetään:

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan sanotun rajoittamatta kuitenkaan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten tai sellaisten kansainvälisten sopimusten, joissa yhteisö on osapuolena, määräysten soveltamista.

1. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen ennen jokaisen kalenterivuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden loppua 17 artiklassa tarkoitetuilla kalavesillä saadut ja edellisen vuosineljänneksen kuluessa aluksesta puretut saaliit sekä kaikki 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti vastaanotetut tiedot.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot kolmansien maiden kalavesillä saaduista saaliista on eriteltävä kolmannen maan ja kalakannan mukaan ja ilmoitettava pienimmän kyseessä olevaa kalastustoimintaa varten määritellyn tilastollisen alueen mukaan.

Valtamerellä saadut saaliit on ilmoitettava pyyntipaikkaa koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa määritellyn pienimmän tilastollisen alueen mukaan ja lajeittain tai lajiryhmittäin kyseessä olevan kalastustoiminnan kaikkien kalakantojen osalta.

3. Komission on vuosittain ennen 1 päivää lokakuuta annettava tämän artiklan mukaisesti vastaanottamansa tiedot jäsenvaltioiden käyttöön.

4. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Edellä 3, 6, 8, 9, 10, 14 ja 17 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on perustettava varmentamisjärjestelmä, johon kuuluu erityisesti kyseisistä velvollisuuksista johtuvien tietojen vertailu ja tarkastaminen.

2. Näiden tarkastusten helpottamiseksi kunkin jäsenvaltion on luotava tietokoneistettu tietokanta 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamista varten.

Jäsenvaltiot voivat luoda hajautettuja tietokantoja sillä edellytyksellä, että nämä tietokannat sekä tietojen keräys- ja tallennusmenetelmät yhdenmukaistetaan siten, että ne ovat keskenään yhteensopivia jäsenvaltion koko alueella.

3. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot syötetään tietokantaan mahdollisimman nopeasti.

Asetuksen (ETY) N:o 3760/92 ( 7 ) 8 artiklassa tarkoitetut säänneltyjä kalavaroja koskevat tiedot, jotka on merkitty aluspäiväkirjaan, purkamisilmoitukseen, myynti-ilmoitukseen ja haltuunottoilmoitukseen, on syötettävä 2 kohdassa tarkoitettuun tietokantaan 15 työpäivän kuluessa siitä, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet kyseiset tiedot. Jos kiintiön käyttöaste on yli 85 prosenttia, tämä määräaika ei saa olla pidempi kuin viisi työpäivää.

5. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tietojen keruun, niiden varmentamisen ja ristiinvertailun helpottamiseksi. Komissiolla on eri pyynnöstä oltava etäpääsy asiaa koskevat tiedot sisältäviin kopioituihin tiedostoihin.

6. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Tässä osastossa ”kyseessä olevilla kalastusalueilla”tarkoitetaan ICES-alueita tai CECAF-alueita, joihin sovelletaanyhteisön säännösten mukaisesti pyyntiponnistuksenrajoittamisjärjestelmiä.

1 a. Asetuksen 19 e, 19 f, 19 g, 19 h ja 19 i artiklaa sovelletaan yhteisön aluksiin, joille jäsenvaltiot ovat antaneet Itämeren pyyntiponnistusten hallintojärjestelmästä 24 päivänä huhtikuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 779/97 ( 8 ) 2 artiklan mukaisesti luvan harjoittaa kalastustoimintaa kyseisen asetuksen liitteessä mainituilla kalastusalueilla.

2. Yhteisön kalastusaluksia kielletään harjoittamastakalastustoimintaa kyseessä olevilla kalastusalueilla, elleilippujäsenvaltio ole antanut alukselle siihen asianmukaistalupaa.

3. Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, 19 b ja 19 c artiklan määräyksiä sovelletaan ainoastaan sellaisiin yhteisön kalastusaluksiin, joilla on lupa harjoittaa pohjakalalajeihin kohdistuvaa kalastustoimintaa.

1. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on tehtävä ”pyyntikertomus”, jossa heidän on ilmoitettava seuraavat tiedot:

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos alueiden välistä kalastusta harjoittavat alukset, jotka ylittävät alueita erottavan rajan useammin kuin yhden kerran 24 tunnin kuluessa, pysyvät viiden meripeninkulman laajuisella vyöhykkeellä alueiden välisen rajan jommalla kummalla puolen, niiden on ilmoitettava ensimmäinen tulonsa ja viimeinen poistumisensa näiden 24 tunnin aikana.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lipun alla purjehtivien alusten päälliköt tai heidän edustajansa noudattavat velvollisuutta tehdä kertomus.

4. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on toimitettava 19 b artiklassa mainitut tiedot teleksillä ►M5 alusten satelliittiseurantajärjestelmää käyttäen, ◄ telekopiolla, puhelinviestillä, joka vastaanottajan on asianmukaisesti kirjattava, tai radiolla sellaisen radioaseman kautta, joka on yhteisön sääntöjen mukaisesti hyväksytty vastaanottamaan tällaisia kertomuksia, tai millä muulla 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisella tavalla tahansa, samanaikaisesti

Nämä tiedot on viipymättä ilmoitettava ennen jokaista satamaan tai tietylle alueelle tuloa ja sieltä poistumista. Jos aluksen on ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta lähettää tätä viestiä, toinen alus voi lähettää sen kyseisen aluksen puolesta.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, siinä tapauksessa, että yhteisön kalastusalusten päälliköt:

3. Yhteisön lainsäädännön mukainen tosiaikainen automaattinen valvontajärjestelmä on 1 kohdan mukainen tapa toimittaa tiedot.

Jäsenvaltiot toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 19 b ja 19 c artiklan mukaisesti vastaanotetut pyyntiponnistusraportit tallennetaan tietokoneella luettavassa muodossa.

1. Yhteisön kalastusalusten päällikön on merkittävä ja tehtävä selvitys aluspäiväkirjoihinsa alueella vietetystä ajasta seuraavasti:

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, 19 b artiklassa määritellyllä tavalla alueiden välistä kalastusta harjoittavien alusten päälliköiden on kirjattava ensimmäinen tulonsa ja viimeinen poistumisensa.

3. Pohjakalalajeihin kohdistuvaa kalastustoimintaa harjoittavien yhteisön kalastusalusten päälliköiden on kirjattava 19 b artiklan mukaisesti vaadittavat tiedot aluspäiväkirjoihinsa.

4. Lippujäsenvaltio suorittaa pistokokeita niiden alusten osalta, jotka on vapautettu velvollisuudesta pitää aluspäiväkirjaa, niiden kokonaispyyntiponnistuksen arvioimiseksi tietyllä kalastusalueella.

5. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta vahvistetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Lippujäsenvaltion on täydennettävä yhteisön kalastusalusrekisteristä 19 päivänä tammikuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 109/94 ( 9 ) mukaisesti luotua rekisteriä tai luotuja rekistereitä siten, että siihen tai niihin sisällytetään asetuksen (EY) N:o 685/95 2 artiklassa mainittujen alusluetteloiden sisältämät tiedot ►M6 sekä asetuksen (EY) N:o 779/97 2 artiklassa ◄ .

2. Lippujäsenvaltion on toimitettava 1 kohdassa mainitut tiedot tietokoneella luettavassa muodossa, mielummin sähköpostina, asetuksessa (EY) N:o 109/94 säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Asetuksessa (EY) N:o 109/94 säädettyjen menettelyjen mukaisesti komissio varmistaa, että valvonnasta vastuussa olevilla jäsenvaltioilla on käytettävissään niiden vesille pääsevien alusten tunnistamista koskevat tiedot.

Kunkin jäsenvaltion on kirjattava sen lipun alla kullakin kyseessä olevalla kalastusalueella purjehtivien alusten toteuttamat pyyntiponnistukset saatavissa olevien alusten lokikirjan tietojen ja 19 e artiklan 4 kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella.

Kunkin jäsenvaltion on arvioitava yleisesti sen lipun alla purjehtivien kokonaispituudeltaan alle 15-metristen alusten toteuttamat pyyntiponnistukset kullakin kyseessä olevalla kalastusalueella sekä kokonaispituudeltaan alle 10-metristen alusten pyyntiponnistukset tiettyjä yhteisön kalastusalueita ja kalavaroja koskevan pyyntiponnistuksen hallinnoinnista 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1954/2003 6 artiklassa tarkoitetulla alueella ( 10 ).

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tietokoneella luettavassa muodossa asetuksessa (EY) N:o 109/94 säädetyn menettelyn mukaisesti

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä muille jäsenvaltioille niiden kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten tunnistustiedot, joiden lupa harjoittaa kalastustoimintaa yhdellä tai useammalla asetuksen (EY) N:o 1954/2003 3 ja 6 artiklassa tarkoitetulla kalastusalueella on keskeytetty tai peruutettu.

Sen varmistamiseksi, että asetuksen 19 b, 19 c ja 19 e artiklassa säädettyjä velvoitteita noudatetaan, kunkin jäsenvaltion on varmennettava ja tarkistettava näiden velvoitteiden noudattamisesta johtuvat tiedot.

1. Kaikkien yhteisön kalastusaluksella säilytettävien saaliiden on oltava tietyistä kalavarojen säilyttämistä koskevista teknisistä toimenpiteistä 7 päivänä lokakuuta 1986 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3094/86 ( 11 ) aluksella olevalle verkolle säädetyn lajikoostumuksen mukaisia.

Aluksella olevia verkkoja, jotka eivät ole käytössä, on säilytettävä seuraavien säännösten mukaisesti siten, että ne eivät ole käyttövalmiita:

2. Jos yhteisön kalastusaluksella säilytetyt saaliit on pyydetty käyttäen saman pyyntimatkan aikana pienimmältä silmäkooltaan erisuuruisia verkkoja, lajikoostumus on määritettävä erikseen kunkin erilaisissa olosuhteissa pyydetyn saaliin osalta.

Tätä varten kaikki muutokset aiemmin käytettyihin silmäkokoihin sekä aluksella olevien saaliiden koostumus muutoshetkellä on kirjattava aluspäiväkirjaan ja saaliin purkamisilmoitukseen. Määrätyissä tapauksissa annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti yksityiskohtaiset säännöt jalostettujen tuotteiden aluksella säilyttämistä koskevasta varastointisuunnitelmasta, joka on laadittu lajikohtaisesti ja josta ilmenee tuotteiden sijoittelu ruumassa.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päättää komission laatiman kertomuksen perusteella,

1. Jos kalastusalukset, joihin sovelletaan II a osastonmääräyksiä, harjoittavat kalastustoimintaa kyseessä olevillakalastusalueilla, ne saavat kuljettaa mukanaan ja käyttääainoastaan näiden määräysten mukaista pyydystä taimukaisia pyydyksiä.

2. Kalastusalukset, jotka kalastavat myös muilla kuin 1kohdassa tarkoitetuilla kalastusalueilla saman kalastusmatkanaikana, saavat kuitenkin kuljettaa mukanaan niiden kyseisilläalueilla harjoittaman toiminnan mukaisia pyydyksiä, jos niitäaluksella pidettyjä pyydyksiä, joita ei ole lupa käyttää 1kohdassa tarkoitetuilla kalastusalueilla, säilytetään 20artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti siten, että neeivät ole käyttövalmiita.

3. Seisovien pyydysten tunnistamista koskevat määräykset otetaan käyttöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1996 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Kaikki yhteisön kalastusalusten tietystä kiintiöidystä kalakannasta tai kalakantaryhmästä saamat saaliit on luettava osaksi lippuvaltiona olevaan jäsenvaltioon sovellettavaa kiintiötä kyseisen kalakannan tai kalakantaryhmän osalta purkamispaikasta riippumatta.

2. Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava päivämäärä, josta lähtien sen oman lipun alla purjehtivien tai sen alueella rekisteröityjen kalastusalusten tietystä kiintiöidystä kalakannasta tai kalakantaryhmästä kalastamien saaliiden katsotaan täyttäneen kiintiön, jota siihen sovelletaan kyseisen kalakannan tai kalakantaryhmän osalta. Sen on väliaikaisesti kiellettävä kyseisestä päivämäärästä lukien mainittujen alusten harjoittama kyseiseen kalakantaan tai kalakantaryhmään kuuluvien kalojen pyynti sekä kyseisen päivämäärän jälkeen pyydettyjen kalojen aluksella säilyttäminen, jälleenlaivaaminen ja aluksesta purkaminen ja vahvistettava päivämäärä, johon asti jälleenlaivaaminen ja aluksesta purkaminen sallitaan ja johon mennessä lopulliset saalisilmoitukset on esitettävä. Tästä toimenpiteestä on viipymättä ilmoitettava komissiolle, joka antaa siitä tiedon muille jäsenvaltioille.

3. Komissio vahvistaa 2 kohdan nojalla tehdyn ilmoituksen jälkeen tai omasta aloitteestaan käytettävissä olevien tietojen perusteella päivämäärän, jolloin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai jäsenvaltiossa rekisteröityjen kalastusalusten pyytämien saaliiden, joita koskee TAC, kiintiö tai muu määrällinen rajoitus, katsotaan tietyn kalakannan tai kalakantaryhmän osalta saavuttaneen kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa yhteisön käytettävissä olevan kiintiön, osuuden tai määräosan. ►M7 Komissio ilmoittaa tämän päivämäärän viipymättä jäsenvaltioille. ◄

Arvioidessaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tilannetta komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille näkymistä, jotka koskevat kalastuksen keskeyttämistä TAC:n täyttymisen vuoksi.

Lippujäsenvaltion on väliaikaisesti kiellettävä lippunsa alla purjehtivilta aluksilta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen tähän kalakantaan tai kalakantaryhmään kuuluvien kalojen pyynti sekä tämän päivämäärän jälkeen pyydettyjen kalojen pitäminen aluksella, niiden jälleenlaivaus ja purkaminen aluksesta, ja niiden on vahvistettava päivämäärä, johon saakka saaliiden jälleenlaivaus ja aluksesta purkaminen tai lopullisten saalisilmoitusten tekeminen on sallittua. Tästä toimenpiteestä on viipymättä ilmoitettava komissiolle, joka antaa siitä tiedot muille jäsenvaltioille.

4. Jos komissio on 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti keskeyttänyt kalastustoiminnan yhteisön käytettävissä olevan TAC:n, kiintiön, osuuden tai määräosan oletetun täyttymisen vuoksi, ja käy ilmi, että jokin jäsenvaltio ei tosiasiallisesti olekaan kyseessä olevan kalakannan tai kalakantaryhmän osalta käyttänyt kokonaan sen käytettävissä olevaa kiintiötä, osuutta tai määräosaa, sovelletaan seuraavia säännöksiä.

Jos sen jäsenvaltion kärsimää vahinkoa, jolta kalastus on kielletty ennen sen kiintiön täyttymistä, ei ole hyvitetty asetuksen (ETY) N:o 3760/92 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä, on toteutettava toimenpiteitä aiheutuneen vahingon korvaamiseksi riittävällä tavalla 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Nämä toimenpiteet voivat johtaa vähennyksiin sen jäsenvaltion kohdalla, joka on ylittänyt kiintiönsä, osuutensa tai osansa, jolloin vähennetyt määrät jaetaan asianmukaisella tavalla jäsenvaltioille, joiden kalastustoiminta on pysäytetty ennen niiden kiintiöiden täyttymistä. Vähennykset ja niiden seurauksena tehtävät jaot on tehtävä ottaen huomioon ensisijaisesti ne lajit ja vyöhykkeet, joille vuosittaiset kiintiöt, osuudet tai määräosat on vahvistettu. Nämä vähennykset tai jaot voidaan tehdä sinä vuonna, jona vahinko on syntynyt, sitä seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina.

Yksityiskohtaiset säännöt tämän kohdan soveltamisesta, erityisesti kyseessä olevien määrien arviointitavasta, annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava päivämäärä, jona sen lipun alla purjehtivien tai yhteisössä rekisteröityjen alusten katsotaan saavuttaneen pyyntiponnistuksen enimmäistaso tietyllä alueella, siten kuin siitä säädetään asetuksen (EY) N:o 1954/2003 11 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetussa asetuksessa. Jäsenvaltion on väliaikaisesti kiellettävä tästä päivämäärästä lukien mainittujen alusten kalastustoiminta tällä alueella. Tästä toimenpiteestä on viipymättä ilmoitettava komissiolle, joka antaa siitä tiedon muille jäsenvaltioille.

Kun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten katsotaan käyttäneen 70 prosenttia niiden pyyntiponnistusten enimmäistasosta tietyllä kalastusalueella asetuksessa (EY) N:o 2027/95 vahvistetulla tavalla, kyseisen jäsenvaltion on asetuksen (EY) N:o 685/95 7 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimenpiteistä.

1. Komission on varmistettava edellä 19 i artiklassa tarkoitettujen tietojen perusteella, että asetuksessa (EY) N:o 2027/95 vahvistettuja pyyntiponnistusten enimmäistasoja noudatetaan.

2. Komissio vahvistaan 21 a artiklan nojalla tehdyn ilmoituksen jälkeen tai omasta aloitteestaan käytettävissä olevien tietojen perusteella päivämäärän, jolloin jäsenvaltion katsotaan saavuttaneen tietyn kalastusalueen osalta pyyntiponnistusten enimmäistason. Kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset eivät saa tästä päivästä lukien harjoittaa kalastustoimintaa kyseisellä kalastusalueella.

Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että yhteisön kalastusalus on toistuvasti tai vakavalla tavalla toiminut tämän asetuksen vastaisesti, lippuvaltiona oleva jäsenvaltio voi kohdistaa ylimääräisiä valvontatoimenpiteitä kyseessä olevaan alukseen.

Lippuvaltiona olevan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille sen aluksen nimi ja ulkoiset merkki- ja numerotunnukset, johon ylimääräiset valvontatoimenpiteet kohdistuvat.

1. Jos komissio on todennut, että jäsenvaltio on ylittänyt kiintiönsä, osuutensa tai määräosansa kalakannan tai kalakantaryhmän osalta, komissio tekee vähennykset kiintiönsä ylittäneen jäsenvaltion käytössä olevasta vuotuisesta kiintiöstä, osuudesta tai määräosasta. Näistä vähennyksistä päätetään 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Neuvosto vahvistaa vähennyssäännöt komission ehdotuksesta määräenemmistöllä asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja hoitosuunnitelmien mukaisesti ja ottaa ensisijaisesti huomioon seuraavat tekijät:

Kalatalousalan, vesiviljely mukaan lukien, rakenteiden tiettyjen parantamis- ja mukauttamistoimenpiteiden tarkastus ja valvonta

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 11 artiklan mukaisesti vahvistamien tavoitteiden ja suunnitelmien noudattamisen varmistamiseksi erityisesti yhteisön laivaston kalastuskapasiteettia koskevien määrällisten tavoitteiden ja niiden toiminnan mukauttamistavoitteiden osalta on kunkin jäsenvaltion järjestettävä alueellaan ja suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla merialueilla säännöllisiä kaikkien sellaisten taloudellisten toimijoiden tarkastuksia, joita kyseessä olevien tavoitteiden toteutuminen koskee.

1. Kunkin jäsenvaltion on annettava määräyksiä 24 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi. Tätä varten sen on suoritettava teknistä valvontaa erityisesti seuraavilla aloilla:

2. Jos komissio on todennut, että jäsenvaltio ei ole noudattanut 1 kohdan säännöksiä, se voi antaa neuvostolle ehdotukset asianmukaisiksi yleisiksi toimenpiteiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 169 artiklan soveltamista. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

1. Yksityiskohtaiset säännöt 25 artiklan soveltamisesta voidaan antaa 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, erityisesti:

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viipymättä tiedot käytettävistä tarkastusmenetelmistä sekä kyseisistä tarkastuksista vastaavien elinten nimet ja osoitteet.

1. Kunkin jäsenvaltion on 25 artiklassa säädetyn valvonnan helpottamiseksi perustettava varmentamisjärjestelmä, johon kuuluu erityisesti laivaston kalastuskapasiteettiin ja kalastustoimintaan liittyvien tietojen tarkistaminen muun muassa seuraavien lähteiden avulla:

2. Tätä varten jäsenvaltioiden on luotava tietokoneistettuja tietokantoja, jotka sisältävät asiaankuuluvia tietoja laivaston kalastuskapasiteetista ja -toiminnasta, tai täydennettävä olemassa olevia tietokantoja.

3. Edellä 19 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä on sovellettava.

4. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Kalatalousalan yhteistä markkinajärjestelyä koskevien tiettyjen toimenpiteiden tarkastus ja valvonta

1. Yhteisestä kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteiden markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3759/92 ( 13 ) määriteltyihin toimenpiteisiin liittyvän sääntelyn teknisten näkökohtien noudattamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on järjestettävä alueellaan kaikkien sellaisten taloudellisten toimijoiden tarkastuksia, joita kyseisten toimenpiteiden soveltaminen koskee.

2. Näiden tarkastusten kohteena on oltava seuraavien toimenpiteiden soveltamisen tekniset näkökohdat:

Jäsenvaltioiden on verrattava toisiinsa 9 artiklassa tarkoitettujen saalismäärien ensimmäistä markkinoille saattamista koskevia asiakirjoja ja näissä asiakirjoissa tarkoitettuja aluksesta purettuja saalismääriä, erityisesti niiden painon osalta.

2a. Jos jollekin tietylle lajille on asetuksessa (ETY) N:o 3760/92 olevan 4 artiklan mukaisesti vahvistettu vähimmäiskoko, tämän lajin vähimmäiskokoa pienempien kalastustuotteiden erien myynnistä, varastoinnista tai kuljettamisesta vastuussa olevien toimijoiden on aina voitava todistaa tuotteiden maantieteellisen alueen tai vesiviljelyn mukainen alkuperä. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittavat tarkastukset sellaisten ongelmien ehkäisemiseksi, joita niiden alueella saattaa ilmetä alimittaisten kalojen kuljetuksesta tai kaupan pitämisestä johtuen.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot toteutetuista valvontatoimenpiteistä, toimivaltaisista valvontaviranomaisista, todettujen rikkomusten luonteesta ja niiden seuraamuksista.

Komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset sekä niiden virkamiehet ja muut niiden palveluksessa olevat eivät saa ilmaista tietoja, jotka on saatu tätä artiklaa sovellettaessa ja jotka ovat salassa pidettäviä.

4. Tämä artikla ei estä salassapitovelvollisuudesta tutkintamenettelyssä annettujen kansallisten säännösten soveltamista.

ja jotka purjehtivat kolmannen maan lipun alla ja on rekisteröity kolmanteen maahan.

1. Kolmannen maan kalastusalus saa yhteisön kalastusvyöhykkeellä pyytää, pitää aluksella tai jalostaa kalastustuotteita vain, jos sille on myönnetty kalastuslisenssi ja erityiskalastuslupa asetuksessa (EY) N:o 1627/94 ( 14 ) olevan 9 artiklan mukaisesti.

2. Lisäksi kolmannen maan kalastusalus saa jälleenlaivata tai jalostaa vain, jos sillä on ennakkolupa jäsenvaltiolta, jonka vesillä toimintaa harjoitetaan. Kolmansien maiden kalastusalukset saavat harjoittaa kahden tai useamman aluksen yhteistoimintaa edellyttäviä jälleenlaivaus- tai kalastustoimia vain, jos ne ovat saaneet asianomaiselta jäsenvaltiolta ennakkoluvan jälleenlaivata tai jalostaa ja jos ne täyttävät tämän asetuksen 11 artiklassa asetetut edellytykset.

3. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Yhteisön kalastusvyöhykkeellä toimivien kolmansien maiden kalastusalusten on noudatettava seuraavia velvoitteita:

Komissio vahvistaa päivämäärän, jolloin kolmannen maan kalastusalusten pyytämien kiintiöityjen kalakantojen tai kalakantaryhmien saaliskiintiön katsotaan olevan täyttynyt. Komissio ilmoittaa tämän päivämäärän viipymättä kolmannelle maalle ja jäsenvaltioille, joita asia koskee.

Kyseisestä päivämäärästä alkaen mainittujen alusten harjoittama kyseiseen kalakantaan tai kalakantaryhmään kuuluvien kalojen pyynti sekä kyseisen päivämäärän jälkeen pyydettyjen kalojen aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen ja aluksesta purkaminen on väliaikaisesti kielletty. Komissio vahvistaa myös päivämäärän, johon asti jälleenlaivaus ja aluksesta purkaminen tai lopullisten saalisilmoitusten tekeminen on sallittu.

1. Kolmannen maan kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka satamia tai purkamislaitteita ne haluavat käyttää, vähintään 72 tuntia ennen arvioitua satamaantuloaikaa seuraavat seikat:

Purkamistoiminta ei saa alkaa ennen kuin kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet siihen luvan.

2. Ylivoimaista estettä (force majeure) tai hätätapausta lukuun ottamatta kolmannen maan kalastusalukset saavat poiketa ainoastaan niissä satamissa, jotka se jäsenvaltio, jonka satamaa tai purkamislaitteita ne haluavat käyttää, on nimennyt.

3. Komissio voi 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti vapauttaa tietyt kolmansien maiden kalastusluokat 1 kohdassa säädetystä velvollisuudesta rajoitetuksi ajaksi, jota voidaan jatkaa, tai asettaa toisen määräajan ilmoituksen tekemiselle ottaen huomioon muun muassa kalavesien, purkamispaikkojen ja niiden satamien välisen välimatkan, joissa kyseiset alukset on rekisteröity tai luetteloitu.

4. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan soveltaminen ei rajoita yhteisön ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten erityisten määräysten soveltamista.

Kolmannen maan kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on toimitettava mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tuntia purkamisen jälkeen sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka satamia tai purkamislaitteita he käyttävät, ilmoitus purettujen kalastustuotteiden määristä lajeittain sekä jokaisen saaliin päivämäärä ja pyyntipaikka. Päälliköt vastaavat kyseisten ilmoitusten paikkansapitävyydestä.

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tämän pyynnöstä kolmansien maiden kalastusalusten purkamia saaliita koskevat tiedot.

Jos kolmannen maan kalastusaluksen päällikkö tai hänen edustajansa ilmoittaa saaliiden olevan aavalla merellä pyydettyjä, toimivaltaiset viranomaiset antavat luvan saaliiden purkamiseen vain, jos kalastusaluksen päällikkö tai hänen edustajansa ovat viranomaisia tyydyttävällä tavalla todistaneet, että:

Tämän osaston soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, myös nimettyjen satamien luettelot, annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

1. Komissio valvoo, soveltavatko jäsenvaltiot tätä asetusta tutkimalla asiakirjoja ja suorittamalla käyntejä paikalla. Komissio voi päättää suorittaa tarkastuksia ilman ennakkoilmoitusta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

Komissio antaa paikan päällä käyntejä varten tarkastajilleen kirjalliset ohjeet, joista ilmenee heidän toimivaltansa ja tehtävänsä.

2. Komission tarkastajat voivat osallistua kansallisten valvontalaitosten suorittamiin valvonta- ja tarkastustoimiin aina, kun komissio katsoo sen tarpeelliseksi. Komissio luo näiden tehtävien yhteydessä tarkoituksenmukaiset yhteydet jäsenvaltioihin tarkastusohjelman määrittelemiseksi, joka on mikäli mahdollista vastavuoroisesti hyväksyttävä.

3. Komissio voi tarvittaessa, erityisesti jos yhteisön tarkastajien 2 kohdan mukaisesti suorittamien tehtävien yhteydessä on paljastunut mahdollisia epäkohtia tämän asetuksen soveltamisessa, pyytää jäsenvaltioita toimittamaan sille tiedoksi yksityiskohtaisen tarkastus- ja valvontaohjelman, jonka kansalliset viranomaiset ovat vahvistaneet tietyksi ajaksi, tietyille kalastuksille ja tietyille alueille. Sen jälkeen kun komissio on vastaanottanut kyseiset tiedot ja jos se katsoo sen tarpeelliseksi, komission valtuuttamat tarkastajat suorittavat itsenäisiä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kyseisen ohjelman.

Yhteisön tarkastajien varmistaessa tämän ohjelman toimeenpanon jäsenvaltion virkamiehet ovat edelleen vastuussa kyseisen ohjelman toteuttamisesta. Yhteisön tarkastajat eivät voi omasta aloitteestaan käyttää kansallisille viranomaisille annettuja tarkastusvaltuuksia. Tarkastajat pääsevät aluksiin tai tiloihin ainoastaan jäsenvaltion virkamiesten seurassa.

Tämän varmistamisen jälkeen komissio toimittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle ohjelmaa koskevan arviointikertomuksen ja suosittelee tarvittaessa valvontatoimenpiteitä jäsenvaltion suorittaman valvonnan parantamiseksi.

3a. Ennalta ilmoittamatta tehtävien tarkastusten yhteydessä yhteisön tarkastajat saavat tehdä havaintoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Tarkastuskäyntien aikana yhteisön tarkastajilla on oltava yhdessä kansallisten tarkastajien kanssa ja kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyjä menettelytapasääntöjä noudattaen, tämän kuitenkaan rajoittamatta soveltuvaa yhteisöoikeutta, pääsy asiaankuuluviin tiedostoihin ja asiakirjoihin sekä julkisiin tiloihin ja paikkoihin, aluksille ja yksityistiloihin, maille ja kulkuneuvoihin, jossa tämän asetuksen alainen toiminta tapahtuu, voidakseen kerätä tehtäviensä suorittamisessa tarpeellisia (nimettömiä) tietoja.

Tällaisten ennalta ilmoittamatta tehtyjen tarkastusten jälkeen komissio toimittaa viipymättä kyseessä olevalle jäsenvaltiolle kertomuksen tehdyistä havainnoista.

4. Valtuutetuilla tarkastajilla ei ole oikeutta tarkastaa luonnollisia henkilöitä ilmateitse, merillä tai maissa suoritettujen tarkastustehtävien yhteydessä.

5. Komission valtuuttamat tarkastajat voivat 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen käyntien yhteydessä tutustua paikan päällä määrätyissä tietokannoissa oleviin yleisiin tai yksityiskohtaisiin tietoihin vastuussa olevien laitosten läsnäollessa, ja he voivat tutkia kaikkia tämän asetuksen soveltamiseen liittyviä asiakirjoja.

Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään salassapitovelvollisuudesta tutkintamenettelyn yhteydessä, kaikkien kyseisten tietojen toimittamiseen on oltava toimivaltaisen oikeusviranomaisen lupa.

1. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat tiedot. Jos komissio esittää tällaisten tietojen toimittamista koskevan pyynnön, komission on asetettava kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava.

2. Jos komissio katsoo, että tämän asetuksen soveltamisessa on ilmennyt epäkohtia tai jos olemassa olevat valvontamääräykset tai -menetelmät eivät ole tehokkaita, sen on annettava tästä tieto asianomaisille jäsenvaltioille, joiden on sen jälkeen tehtävä hallinnollinen tutkimus, johon komission virkamiehet voivat osallistua.

Kyseisten jäsenvaltioiden on viimeistään kolmen kuukauden kuluttua komission pyynnöstä ilmoitettava komissiolle tutkimuksen tuloksista ja toimitettava jäljennös laaditusta kertomuksesta. Jäsenvaltion asianmukaisesti perustellun pyynnön johdosta komissio voi jatkaa määräaikaa kohtuullisella ajalla.

Voidakseen osallistua tässä kohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin komission virkamiesten on esitettävä kirjalliset ohjeet, joissa todetaan heidän henkilöllisyytensä ja tehtävänsä.

3. Komission virkamiesten osallistuessa tutkimukseen jäsenvaltion virkamiehet johtavat aina tutkimusta. Komission virkamiehet eivät voi omasta aloitteestaan käyttää kansallisille virkamiehille annettuja tarkastusvaltuuksia. Komission virkamiehet saavat sitä vastoin tutustua samoihin tiloihin ja asiakirjoihin kuin kansalliset virkamiehet.

Siltä osin kuin kansallisessa rikosten tutkintaa koskevassa lainsäädännössä tietyt toimet kuuluvat ainoastaan kansallisen oikeuden erityisesti nimeämille virkamiehille, komission virkamiesten on pidättäydyttävä osallistumasta tällaisiin toimiin. He pidättäytyvät erityisesti osallistumasta kotitarkastuksiin ja kansallisen rikosoikeuden alaan kuuluviin virallisiin kuulusteluihin. He saavat kuitenkin tutustua näillä keinoilla saatuihin tietoihin.

4. Tämä artikla ei estä salassapitovelvollisuutta tutkintamenettelyssä koskevien kansallisten määräysten tai säännösten soveltamista.

Voimassaolevan lainsäädännön noudattamatta jättämisen vuoksi toteutettavat toimenpiteet

1. Jos tämän asetuksen nojalla toteutetun valvonnan tai tarkastuksen päätyttyä todetaan, että yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä ei ole noudatettu, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet, joihin kuuluu hallinnollisen menettelyn tai rikosoikeudellisen menettelyn aloittaminen vastuussa olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä vastaan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdan nojalla aloitettujen menettelyjen on oltava luonteeltaan sellaisia, että ne asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti varmistavat sen, että rikkomuksesta vastuussa olevan henkilö menettää rikkomuksen tuottaman taloudellisen hyödyn, tai aikaansaavat vaikutuksia, jotka ovat suhteessa rikkomuksen vakavuuteen, ja ehkäisevät tehokkaasti muita samanlaatuisia rikkomuksia.

2a. Neuvosto voi perustamissopimuksen 43 artiklan perusteella laatia luettelon käyttäytymistavoista, joiden katsotaan vakavasti rikkovan 1 artiklassa tarkoitettuja yhteisön säännöksiä ja joiden osalta jäsenvaltiot sitoutuvat soveltamaan rikkomukseen suhteutettuja, varoittavia ja tehokkaita seuraamuksia.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista menettelyistä johtuvia rangaistusseuraamuksia voivat olla rikkomuksen vakavuuden mukaan:

4. Tämän artiklan säännökset eivät estä jäsenvaltiota, jossa saalis puretaan aluksesta tai jälleenlaivataan, siirtämästä rikkomuksen syytteeseenpanoa rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille yhteisymmärryksessä kyseisen jäsenvaltion kanssa ja sillä edellytyksellä, että siirtämisen avulla 2 kohdassa tarkoitetun lopputuloksen saavuttaminen on todennäköisempää. Jäsenvaltion, jossa saalis puretaan aluksesta tai jälleenlaivataan, on ilmoitettava komissiolle kaikista tällaisista siirroista.

1. Jos sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa saalis on purettu aluksesta tai jälleenlaivattu, havaitsevat rikkomuksen tämän asetuksen säännöksiä vastaan, niiden on toteutettava 31 artiklan mukaisesti asianmukaiset toimenpiteet kyseessä olevan aluksen päällikköä tai muuta rikkomuksesta vastuussa olevaa henkilöä vastaan.

2. Jos se jäsenvaltio, jossa saalis on purettu aluksesta tai jälleenlaivattu, ei ole lippuvaltiona oleva jäsenvaltio ja jos sen toimivaltaiset viranomaiset eivät toteuta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asianmukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien hallinnollisen menettelyn tai rikosoikeudellisen menettelyn aloittaminen vastuussa olevia luonnollisia tai oikeushenkilöitä vastaan, tai eivät siirrä syytteeseenpanoa 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti, lainvastaisesti aluksesta puretut tai jälleenlaivatut määrät voidaan vähentää ensiksi mainitulle jäsenvaltiolle myönnetystä kiintiöstä.

Kyseisen jäsenvaltion kiintiöstä vähennettävät määrät on vahvistettava 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti komission kuultua molempia kyseessä olevia jäsenvaltioita.

Jos sillä jäsenvaltiolla, jossa saalis puretaan aluksesta tai jälleenlaivataan, ei ole enää vastaavansuuruista kiintiötä käytettävissään, sovelletaan 21 artiklan 4 kohtaa soveltuvin osin siten, että lainvastaisesti aluksesta puretut tai jälleenlaivatut kalamäärät katsotaan samansuuruiseksi kuin rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion kärsimän vahingon suuruus, siten kuin edellä mainitussa artiklassa säädetään.

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisten menettelyjen mukaisesti ilmoitettava viipymättä lippu- tai rekisterivaltiona olevalle jäsenvaltiolle kaikista 1 artiklassa tarkoitetuista rikkomuksista yhteisön sääntelyä vastaan sekä ilmoitettava kyseessä olevan aluksen nimi ja tunnukset, aluksen päällikön ja varustajan nimet, rikkomuksen olosuhteet ja rikosoikeudelliset prosessit tai hallinnolliset menettelyt tai muut toteutetut toimenpiteet sekä kaikki kyseiseen rikkomukseen liittyvät lopulliset oikeuden päätökset. Näissä erityistapauksissa jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kyseiset tiedot.

2. Jos syytteeseenpano siirretään 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti, on lippu- tai rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion sen jälkeen toteutettava kaikki 31 artiklassa tarkoitetut asianmukaiset toimenpiteet.

3. Lippu- tai rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä sekä kyseessä olevan aluksen nimi ja ulkoinen tunnus.

Jäsenvaltioiden seurantaviranomaisten keskinäinen sekä niiden ja komission välinen yhteistyö

Ehdot ja edellytykset, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisen seurannasta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja heidän yhteistyötään komission kanssa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, annetaan jäljempänä.

1. Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tässä osastossa säädettyjen tarkastusten suorittamisen edellyttämällä tavalla.

2. Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteaa tarkastuksen tai valvonnan yhteydessä, että yhteisön kalastusalukset tai kolmannen maan lipun alla purjehtivat ja kolmanteen maahan rekisteröidyt kalastusalukset ovat harjoittaneet 2 artiklassa tarkoitettua kalastustoimintaa tavalla, joka todennäköisesti on yhteisön sääntöjen vastaista, tämän jäsenvaltion on välittömästi toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot kyseisen aluksen tai kyseisten alusten lippujäsenvaltiolle, muille jäsenvaltioille, joita asia koskee, ja komissiolle. Muina jäsenvaltioina, joita asia koskee, pidetään jäsenvaltioita, joiden alueella tai vesillä toimintaa harjoitetaan tai todennäköisesti harjoitetaan.

Kyseinen jäsenvaltio voi pyytää muita jäsenvaltioita, joita asia koskee, tekemään erityistarkastuksia ilmoittaen erityiset syyt pyynnölleen.

Jäsenvaltioiden on pidettävä toisensa ajan tasalla ja ilmoitettava komissiolle tällaisten pyyntöjen johdosta toteuttamastaan toiminnasta, tarvittaessa myös tarkastusten tuloksista ja rikkomisiin liittyvistä oikeudenkäynneistä.

3. Jäsenvaltioiden on tiedotettava toisilleen asiaa koskevista, ja erityisesti asetuksessa (ETY) N:o 3760/92 olevan 9 artiklan 2 kohdan nojalla toteutetuista kansallisista toimenpiteistä.

4. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Silloin kun jäsenvaltiossa tehdään tarkastuksia, joista ilmoitetaan etukäteen, komissio voi järjestää niin, että sen jäsenvaltiossa tarkastuskäynnillä olevien tarkastajien mukana on tarkkailijana yksi tai useampi kalastusalan tarkastaja jostakin toisesta jäsenvaltiosta, mikäli käyntikohteena oleva jäsenvaltio hyväksyy tämän. Komission pyynnöstä se jäsenvaltio, joka lähettää tarkastajia, voi nimetä lyhyellä varoitusajalla tarkkailijoiksi valittavat kansalliset kalastusalan tarkastajat.

Jäsenvaltiot voivat myös laatia luettelon kansallisista kalastusalan tarkastajista, joita komissio mahdollisesti voi pyytää osallistumaan edellä mainittuihin tarkastuskäynteihin. Komissio voi esittää kutsun kyseisessä luettelossa oleville tai komission pyynnöstä komissiolle ilmoitetuille kansallisille tarkastajille.

Komissio antaa tarvittaessa luettelon kaikkien jäsenvaltioiden käytettäväksi.

2. Jäsenvaltiot voivat myös keskenään ja omasta aloitteestaan toteuttaa kalastustoiminnan seuranta-, tarkastus- ja valvontaohjelmia.

1. Komissio määrittelee 36 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, mihin kahden tai useamman jäsenvaltion harjoittamiin kalastuksiin sovelletaan erityisiä valvonta- ja tarkastusohjelmia, sekä näitä ohjelmia koskevat edellytykset.

Erityisessä valvonta- ja tarkastusohjelmassa on määriteltävä ne kahden tai useamman jäsenvaltion harjoittamat kalastukset, joita ohjelma ja tällaisiin kalastuksiin sovellettavat edellytykset koskevat.

Erityisessä valvonta- ja tarkastusohjelmassa on esitettävä ohjelman tavoitteet, yhteiset prioriteetit ja menettelyt sekä valvonta- ja tarkastustoimia koskevat viitearvot, yksilöityihin toimenpiteisiin liittyvät tulosodotukset sekä strategia, jolla varmistetaan, että valvonta- ja tarkastustoimet ovat mahdollisimman yhdenmukaisia, tehokkaita ja taloudellisia. Kussakin ohjelmassa on mainittava jäsenvaltiot, joita se koskee.

Erityiset valvonta- ja tarkastusohjelmat voivat kestää enintään kolme vuotta tai elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 ( 15 ) 5 artiklan nojalla hyväksytyssä elvytyssuunnitelmassa taikka saman asetuksen 6 artiklan nojalla hyväksytyssä hoitosuunnitelmassa tätä tarkoitusta varten säädetyn ajan.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on pantava erityiset valvonta- ja tarkastussuunnitelmat täytäntöön yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 768/2005 ( 16 ) vahvistettujen yhteiskäyttösuunnitelmien pohjalta.

2. Komissio valvoo ja arvioi jokaisen erityisen valvonta- ja tarkastussuunnitelman toteutusta ja laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen asetuksen (EY) N:o 2371/2002 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

1. Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta toimitettava komissiolle kertomus tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuonna.

2. Komissio laatii jäsenvaltioiden kertomusten ja omien havaintojensa perusteella joka vuosi tosiasiat sisältävän kertomuksen ja kolmen vuoden välein arviointikertomuksen, jotka toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Se julkaisee tämän arviointikertomuksen yhdessä jäsenvaltioiden vastausten kanssa, sekä esittää tarvittaessa toimenpiteitä ja ehdotuksia todettujen puutteiden korjaamiseksi.

3. Tässä artiklassa vaadittujen tietojen toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, erityisesti kun on kyse seuraavia asioita koskevista tiedoista:

1. Komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 3760/92 17 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitea.

2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 17 ) 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

1. Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen mukaisesti vastaanotettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2. Luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden nimiä ei saa antaa tiedoksi komissiolle tai toiselle jäsenvaltiolle, ellei tässä asetuksessa erityisesti toisin säädetä tai ellei se ole tarpeen rikkomusten ehkäisemiseksi tai syytteeseen panemiseksi taikka oletettujen rikkomusten toteen näyttämiseksi.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa välittää, elleivät ne sisälly muihin tietoihin siten, että kyseessä olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä ei voida välittömästi tai välillisesti tunnistaa.

3. Jäsenvaltioiden ja komission keskenään vaihtamia tietoja ei saa välittää muille kuin sellaisille henkilöille, joiden työtehtävät jäsenvaltioissa tai yhteisön toimielimissä edellyttävät niihin tutustumista, paitsi jos niitä tiedoksi antaneet jäsenvaltiot antavat siihen nimenomaisen suostumuksensa.

4. Tämän asetuksen nojalla missä tahansa muodossa annetut tai vastaanotetut tiedot ovat salassa pidettäviä ja nauttivat samaa suojaa, joka vastaavanlaisille tiedoille taataan tiedot vastaanottaneiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja yhteisön toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa käyttää mihinkään muuhun kuin tässä asetuksessa säädettyyn tarkoitukseen, jolleivät niitä antaneet viranomaiset anna siihen nimenomaista suostumustaan eikä tiedot vastaanottaneen viranomaisen jäsenvaltiossa voimassa olevissa säännöksissä kielletä tällaista kyseisten tietojen käyttöä tai antamista.

6. Mitä 1-5 kohdassa säädetään, ei estä käyttämästä tämän asetuksen nojalla saatuja tietoja sellaisten oikeudellisten toimenpiteiden yhteydessä, jotka on myöhemmin pantu vireille sen vuoksi, että yhteisön kalastusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole noudatettu. Tiedot lähettäneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille on annettava tieto kaikista tapauksista, joissa tietoja on käytetty näihin tarkoituksiin.

Tämä artikla ei vaikuta velvoitteisiin, jotka johtuvat kansainvälisistä keskinäistä avunantoa rikosasioissa koskevista yleissopimuksista.

7. Aina kun jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle tutkimuksen osoittaneen, että sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka nimi on annettu sille tiedoksi tämän asetuksen säännösten nojalla, ei ole osallinen rikkomukseen, komission on annettava välittömästi tieto tutkimuksen tai oikeudenkäynnin lopputuloksesta kaikille osapuolille, joille se on antanut tiedoksi kyseisen henkilön nimen. Henkilöä ei saa enää kohdella kyseessä oleviin epäkohtiin osallisena ensimmäisen ilmoituksen perusteella. Tiedot, jotka on tallennettu sellaisessa muodossa, että niistä voi tunnistaa henkilön, on välittömästi hävitettävä.

8. Mitä 1-5 kohdassa säädetään, ei estä sellaisten yleisluontoisten tietojen tai tutkimusten julkaisemista, joissa ei viitata nimeltä luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin.

9. Tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja on säilytettävä sellaisessa muodossa, että asianomaisten henkilöiden tunnistaminen on mahdollista ainoastaan niin kauan kuin se on tarkoituksenmukaista.

10. Tämän asetuksen mukaisesti vastaanotetut tiedot on annettava asianomaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden pyynnöstä heidän käyttöönsä.

Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta asetuksessa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia tiukempien kansallisten valvontasäännösten soveltamista, jos ne ovat yhteisön lainsäädännön ja yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kansalliset säännökset on toimitettava komissiolle tiedoksi yhteisestä kalatalousalan rakennepolitiikasta 19 päivänä tammikuuta 1976 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 101/76 ( 18 ) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1. Kumotaan 1 päivänä tammikuuta 1994 asetus (ETY) N:o 2241/87 lukuun ottamatta sen 5 artiklaa, joka on voimassa, kunnes tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen luetteloiden vahvistamisesta annetut asetukset tulevat voimaan.

2. Viittaukset 1 kohdan nojalla kumottuun asetukseen on katsottava viittauksiksi tähän asetukseen.

Jäsenvaltiot vapautetaan 1 päivään tammikuuta 2000 saakka velvollisuudesta soveltaa 6 ja 8 artiklan säännöksiä siltä osin, kuin ne koskevat kalastustoimintaa Välimerellä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

( 5 ) EYVL N:o L 207, 29.7.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3483/88 (EYVL N:o L 306, 11.11.1988, s. 2).

( 6 ) Kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY, annettu 17 päivänä toukokuuta 1997, jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste (EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1).

( 11 ) EYVL N:o L 288, 11.10.1986, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o: 3034/92 (EYVL N:o L 307, 23.10.1992, s. 1)

( 13 ) EYVL N:o L 388, 31.12.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1891/93(EYVL N:o L 172, 15.7.1993, s. 1).

( 14 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1627/94, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1994, erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä (EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7).

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	Neuvoston asetus (EY) N:o 2870/95, annettu 8 päivänä joulukuuta 1995	L 301	1	14.12.1995
M2	Neuvoston päätös 95/528/EY, tehty 5 päivänä joulukuuta 1995	L 301	35	14.12.1995
M3	Neuvoston asetus (EY) N:o 2489/96, annettu 20 päivänä joulukuuta 1996	L 338	12	28.12.1996
►M4	Neuvoston asetus (EY) N:o 686/97, annettu 14 päivänä huhtikuuta 1997	L 102	1	19.4.1997
►M5	Neuvoston asetus (EY) N:o 2205/97, annettu 30 päivänä lokakuuta 1997	L 304	1	7.11.1997
►M6	Neuvoston asetus (EY) N:o 2635/97, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997	L 356	14	31.12.1997
►M7	Neuvoston asetus (EY) N:o 2846/98, annettu 17 päivänä joulukuuta 1998,	L 358	5	31.12.1998
►M8	Neuvoston asetus (EY) N:o 806/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003,	L 122	1	16.5.2003
►M9	Neuvoston asetus(EY) N:o 1954/2003, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003,	L 289	1	7.11.2003
►M10	Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005,	L 128	1	21.5.2005
►M11	Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006,	L 409	11	30.12.2006

C1	Oikaisu, EYV L 302, 15.12.1995, s. 45 (528/95)
►C2	Oikaisu, EYV L 074, 19.3.1999, s. 32 (686/97)
►C3	Oikaisu, EYV L 105, 22.4.1999, s. 32 (2846/98)
►C4	Oikaisu, EYV L 036, 8.2.2007, s. 6 (1967/06)