KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Mahdollisuuksia nuorille -aloite /* KOM/2011/0933 lopullinen */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN
PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN
KOMITEALLE Mahdollisuuksia nuorille -aloite
1.
Menetetty sukupolvi?
EU:ssa on tällä hetkellä yli viisi miljoonaa
työtöntä nuorta. Määrä nousi miljoonalla vuodesta 2008 vuoteen 2010. Kaavio 1: Nuorten
(15–24-vuotiaiden) työttömyysasteen kehitys vuodesta 2005 Lähde: Eurostatin kuukausittaiset työttömyystiedot.
Kausitasoitetut tiedot Japania lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että joka viides työmarkkinoilla
oleva nuori ei löydä työtä. Nuorten työttömyysaste (yli 20 %) on
kaksinkertainen koko työvoiman työttömyysasteeseen ja lähes kolminkertainen
aikuisen aktiiviväestön työttömyysasteeseen verrattuna. Joissakin maissa luku
on jopa 40 prosenttia. Tilanne voi vaihdella
maissa huomattavasti alueittain. Tietyt nuorten ryhmät (mm. naiset, vammaiset
ja maahanmuuttajataustaiset) ovat lisäksi erityisen alttiita työttömyyden,
pitkäaikaistyöttömyyden, koulupudokkuuden tai työvoiman ulkopuolelle jäämisen riskille.[1] Kaavio 2: Nuorten (15–24-vuotiaiden) työttömyysaste
(lokakuussa 2011) Lähde: Eurostatin kuukausittaiset työttömyystiedot.
Kausitasoitetut tiedot. Työttömyyden lisääntyessä nuorten on
vaikeampaa löytää työtä, ja moni saattaakin päättää pitkittää tai jatkaa
opintojaan. Se voi olla sijoitus tulevaisuuteen, jos nuori hankkii oikeat
taidot. Tilanne on kuitenkin se, että suuri joukko nuoria ei ole työelämässä
eikä opiskele. Yhteensä 7,5 miljoonaa 15–24-vuotiasta ei ole
työssä eikä koulutuksessa. Osuus on noussut vuoden 2008 10,8 prosentin
lukemasta 12,8 prosenttiin vuonna 2010, kun EU:ta tarkastellaan kokonaisuutena.
Bulgariassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Kreikassa, Latviassa,
Romaniassa, Slovakiassa ja Virossa yli 14 prosenttia
nuorista ei opiskele (enää) eikä ole (vielä) työssä. Kaavio 3: Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella
olevien nuorten osuus prosentteina 15–24-vuotiaista vuosina 2008 ja 2010 Lähde: Eurostat, EU:n
työvoimatutkimus.[2]
Nämä nuoret ovat jo jättäneet virallisen koulutuksen ja ovat joko työttömiä
työnhakijoita tai työmarkkinoiden ulkopuolella. He voivat olla passiivisia
työnhakijoita tai haluttomia siirtymään työmarkkinoille. He voivat myös välttää
sitä omasta tahdostaan ja ryhtyä mahdollisesti tekemään muita perheeseen tai yksityiselämään
liittyviä toimia. Kriisin pitkittyneet vaikutukset pahentavat
monen jo valmiiksi vaikeaa tilannetta. Nuorten
pitkäaikaistyöttömyys kasvaa: keskimäärin 28 prosenttia alle 25-vuotiaista työttömistä nuorista
on ollut työttömänä yli 12 kuukautta. Sitä paitsi yhä useampi nuori ei hae
aktiivisesti työtä. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound
arvioi, että nuorten (niissä 21 jäsenvaltiossa, joista oli käytettävissä
tietoja) pitkäaikaistyöttömyys tai työvoiman ulkopuolella oleminen maksoi
yhteiskunnalle vuonna 2008 kaikkiaan vähintään 2 miljardia euroa viikossa eli
1,1 prosenttia BKT:stä.[3] Jos näistä nuorista saataisiin
takaisin työelämään kymmenenkin prosenttia, vuosisäästöt olisivat yli 10
miljardia. Vakituisten työpaikkojen väheneminen kriisin
aikana on samalla iskenyt työllisiin nuoriin suhteettoman kovaa: nuoret ovat
yliedustettuina määräaikaisella työsopimuksella työskentelevien joukossa.
Vaikka määräaikaiset työsuhteet saattavat toimia ponnahduslautana vakaampiin
työsuhteisiin, niissä maissa, joissa määräaikaisten sopimusten osuus on
suurempi, on myös vaikeampaa siirtyä tilapäisestä työsuhteesta vakituiseen.
Tämä voi johtaa segmentoituneisiin työmarkkinoihin, joilla nuoret
juuttuvat työmarkkinoiden alapäähän, jolloin he saavat vähemmän
työpaikkakoulutusta ja heidän palkkansa on pienempi ja työllisyys- ja
uranäkymät heikompia.[4]
Työmarkkinoiden hankaluudet vaikuttavat kielteisesti myös korkea-asteen
koulutuksen hankkineisiin 25–29-vuotiaisiin: heidän on vaikeampi löytää
koulutustaan vastaavaa työtä. Vuosina 2010 ja 2011 korkeisiin
työttömyysasteisiin yhdistyivät lisääntyneet vaikeudet täyttää avoimia
työpaikkoja.[5]
Tällainen kehitys viittaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman kasvamiseen
EU:n eri toimialoilla ja alueilla. Taustalla ovat ammattitaidon
riittämättömyys, vähäinen maantieteellinen liikkuvuus tai riittämättömät
palkat. Vuoteen 2020 mennessä vapautuu arvioiden mukaan 73 miljoonaa työpaikkaa
työntekijöiden eläkkeelle jäämisen seurauksena. Ne on täytettävä
asianmukaisilla taidoilla varustetuilla uusilla työntekijöillä, mikä avaa uusia
mahdollisuuksia myös nuorille. Nykyään nuorten ikäluokkien jo pienetessä
suurella osalla nuorista ei kuitenkaan ole taitoja, joita työmarkkinoille
siirtyminen ja siellä menestyminen kestävällä tavalla edellyttää.[6] Koulupudokkaiden[7] osuus on edelleen yli
14 prosenttia – heihin kuuluu siis joka kuudes nuori.
Tämä on selvästi yli Eurooppa 2020 ‑strategiassa sovitun 10 prosentin
tavoitteen. OECD arvioi, että noin 30–40 prosenttia koulupudokkaista on vaarassa
kohdata pitkäaikaisia vaikeuksia päästä vakaaseen työsuhteeseen[8], ja heillä on riski syrjäytyä
ajan myötä. Voidakseen
vastata näihin haasteisiin Euroopan on investoitava nuoriinsa ja ehdotettava
ripeitä ja tehokkaita toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään suurta
nuorisotyöttömyyttä. Uusien työpaikkojen luomiseen tarvitaan kasvua tehostavia
toimenpiteitä, mutta yksin ne eivät riitä ratkaisemaan
nuorisotyöttömyysongelmaa. Sen vuoksi komissio ehdottaa Mahdollisuuksia
nuorille ‑aloitetta (ks. luvussa 4 olevaa laatikkoa), joka
kohdistetaan etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä
työssä. Aloitteessa yhdistetään jäsenvaltioiden ja EU:n konkreettiset toimet ja
Eurooppa 2020 ‑strategiassa, nuorten työllisyydestä kesäkuussa 2011 annetuissa
neuvoston päätelmissä[9]
ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista
annetussa neuvoston suosituksessa[10]
esitetyt prioriteetit. Aloitteen perustana on jäsenvaltioiden ja komission
vahva kumppanuus, ja sillä edistetään jäsenvaltioiden viranomaisten, yritysten,
työmarkkinaosapuolten ja EU:n yhteisiä toimia.
2.
Jäsenvaltioiden ensisijainen rooli
Nuorisotyöttömyyteen liittyvien haasteiden
laajuus ja perussyyt vaihtelevat jäsenvaltiosta
toiseen, mutta useimmissa maissa voidaan havaita seuraavat tekijät: ·
Koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen ilman
päättötodistusta. ·
Tarvittavien taitojen ja työkokemuksen puuttuminen. ·
Epävarmat työsuhteet ja niitä seuraavat
työttömyysjaksot. ·
Vähäiset koulutusmahdollisuudet. ·
Riittämättömät tai epätarkoituksenmukaiset
aktiiviset työvoimapoliittiset ohjelmat.
Tilanne on useissa maissa erityisen hankala, mutta paremmin menestyviäkin on,
ja muut voivat oppia niiltä. Nuorisotyöttömyysaste on useimmissa
jäsenvaltioissa (18:ssa 27:stä) yli 20 prosenttia (Eurostatin tiedot lokakuulta
2011). Kuudessa jäsenvaltiossa se on 10–20
prosenttia, kolmessatoista 20–30 prosenttia ja viidessä yli 30 prosenttia
(Espanja, Irlanti, Kreikka, Portugali ja Slovakia). Nuorisotyöttömyysaste
alittaa 10 prosenttia vain kolmessa jäsenvaltiossa (Alankomaat, Itävalta ja
Saksa). Vastuu nuorisotyöttömyyden vähentämistä on
ensi sijassa jäsenvaltioilla alue- ja paikallistasoa myöten. Niiden viranomaiset rahoittavat koulutus- ja sosiaaliohjelmia, ja
viranomaisilla on poliittiset keinot ja määrärahat nuorten työllisyysohjelmien
tukemiseen. Myös kansallisilla ja alakohtaisilla työmarkkinaosapuolilla on
keskeinen rooli etenkin sellaisissa asioissa kuin oppisopimuskoulutus,
työharjoittelu ja työskentelytavat. EU voi omaksua tukijan roolin ja auttaa jäsenvaltioita parantamaan nuorten työllisyys- ja
koulutustilannetta kahdella tavalla: ·
Tarkastellaan kansallista politiikkaa ja
suoriutumista, tuodaan esiin prioriteetteja EU:n
näkökulmasta ja ehdotetaan toimintalinjoja hyvien käytäntöjen perusteella. Sitä
varten tarkastellaan rinnakkain ja koordinoidaan työllisyys-, koulutus- ja
sosiaalipolitiikkaa Eurooppa 2020 ‑strategian puitteissa vuosittain
talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välityksellä. ·
Tarjotaan rahoitustukea kansallisiin ja rajatylittäviin
toimiin sovittujen prioriteettien mukaisesti. Tähän
käytetään eri ohjelmia, varsinkin Euroopan sosiaalirahastoa ja muita EU:n
ohjelmia, kuten elinikäisen oppimisen ohjelmaa, nuorisotoimintaohjelmaa ja
Progress-ohjelmaa, josta tuetaan etenkin uudenlaista politiikantekoa
sosiaalipoliittisten kokeilujen kautta. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen
tähtääviä toimenpiteitä tuetaan myös muista EU:n rahastoista, kuten Euroopan
aluekehitysrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta,
Euroopan kalatalousrahastosta ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista
koskevasta eurooppalaisesta rahastosta. Talouspolitiikan ensimmäisen eurooppalaisen
ohjausjakson 2011 jälkeen komissio kiinnitti esittämässään vuotuisessa
kasvuselvityksessä 2012 huomiota ensimmäisiin merkkeihin siitä, etteivät
jäsenvaltiot toimi niille esitettyjen suositusten suhteen riittävän
tehokkaasti. Ottaen huomioon edellä esitetyn tilanteen vakavuuden komissio
katsoo, että jo ennen kuin vuodelle 2012 laadittavat maakohtaiset suositukset
esitetään etenkin korkeimpien nuorisotyöttömyysasteiden jäsenvaltioiden olisi
päätettävä määrätietoisista toimenpiteistä seuraavilla neljällä keskeisellä
osa-alueella: – Koulupudokkuuden torjuminen Ensimmäinen askel autettaessa nuoria
parantamaan tulevaisuudennäkymiään on, että heidät varustetaan riittävillä
taidoilla koulutuksessa ollessaan ja koulunkäynnin tai oppisopimuskoulutuksen
keskeyttämistä torjutaan.[11]
Neuvosto antoi kesäkuussa 2011 suosituksen koulunkäynnin keskeyttämisen
vähentämisestä. Se on keskeinen väline pyrittäessä toteuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoite, jonka mukaan koulunkäynnin keskeyttävien määrää pienennetään 14
prosentista alle 10 prosenttiin. Ratkaisuksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä,
korjaavia ja korvaavia toimenpiteitä. Jotta koulupudokkaiden ajautumista
työttömyyteen voitaisiin rajoittaa, tarvitaan välittömästi toimia, joilla
heidät saadaan takaisin koulutuksen piiriin. – Työmarkkinoiden kannalta
merkityksellisten taitojen kehittäminen Taitojen kehittämisen pitäisi olla jatkuva osa
nuorten urakehitystä. Jäsenvaltioiden täytyy varmistaa, että niiden
koulutusjärjestelmät antavat nuorille tarvittavat taidot tehokkaalla tavalla.
Nyt kun julkiseen varainkäyttöön kohdistuu tiukkoja rajoituksia, komissio on
kehottanut jäsenvaltioita priorisoimaan vaikutuksiltaan tehokkaita
yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen tehtäviä investointeja[12] ja pyrkimään tavoitteeseen,
jonka mukaan 40 prosenttia 30–34-vuotiaista on
suorittanut korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen.[13] Eurooppa 2020 ‑strategian
lippulaivahankkeessa Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma ehdotetaan
yhteisen välineen – eurooppalainen taito-, osaamis- ja ammattiluokittelu –
kehittämistä, jotta työ- ja koulutusmaailma saataisiin lähemmäksi toisiaan.
Tämä on erityisen tärkeää terveydenhuollon kaltaisilla aloilla, joille on
tulossa työvoimapulaa ja joilla voitaisiin luoda lisää työpaikkoja. Komissio
peräänkuuluttaa uudistuksia ammattipätevyyksien tunnustamisen[14] varmistamiseksi ja ehdottaa
eurooppalaisen osaamispassin käyttöönottoa. Passilla työntekijä voisi ilmoittaa
osaamisensa avoimesti ja vertailukelpoisesti. Heikko kielitaito
voi estää nuorten liikkumista Euroopan työmarkkinoilla. Lisää toimia tarvitaan
myös sen varmistamiseksi, että nuorilla on riittävät tieto- ja
viestintätekniset taidot. Tätä tuetaan esimerkiksi Eurooppa 2020 ‑strategian
lippulaivahankkeeseen Euroopan digitaalistrategia kuuluvilla toimilla.
Nuorten työllistettävyyttä lisäävät myös yrittäjähenki ja yrittäjäntaidot, ja
niillä varustetut nuoret perustavat menestyviä yrityksiä todennäköisemmin kuin
muut. Tätä varten komissio aikoo osoittaa osan tieto- ja viestintätekniikan
alan tutkimustoimiin varatuista vuoden 2013 määrärahoista nuorten innovoijien
ja yrittäjien tukemiseen. – Ensimmäisten työkokemusten ja
työpaikkakoulutuksen tukeminen Taitojen hankkimisen yhteydessä olisi
painotettava voimakkaasti työntekoa ja sitä kautta saatavaa työkokemusta.
Erityisen tärkeitä tässä suhteessa ovat oppisopimukset ja harjoittelujaksot
yrityksissä ja muualla, kunhan ne ovat riittävän laadukkaita, jolloin ne
antavat nuorille mahdollisuuden hankkia sekä tarvittavat taidot että
työkokemusta. Työmarkkinaosapuolet voivat auttaa laatimaan järjestelyjä, joiden
ansiosta saadaan enemmän nuoria työelämään hankkimaan vaikka vain lyhyttäkin
työkokemusta. Nuoria pitäisi tukea tällaisten paikkojen löytämisessä
aktiivisella työvoimapolitiikalla ja paremmilla työvoimapalveluilla.
Kohdennetuilla tukijärjestelyillä voitaisiin auttaa taitojen kohentamista ja
työnhakua – myös oman asuinalueen ulkopuolella ja mahdollisesti muissa
jäsenvaltioissa. – Pääsy työmarkkinoille: (ensimmäisen)
työpaikan saaminen Nuorten varustaminen tarvittavilla taidoilla
ja työkokemuksella on välttämätön muttei riittävä edellytys. Nuorten pääsyä
työmarkkinoille olisi parannettava. Jäsenvaltioiden pitäisi annettujen
suositusten mukaisesti tarvittaessa uudistaa työsuhdeturvalainsäädäntöään
yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, vähentää vakituisten työsopimusten
jäykkyyttä ja parantaa työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden, erityisesti
nuorten, suojelua ja mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille.[15] Jäsenvaltioiden olisi
kiinnitettävä huomiota siihen, miten kohtuuttomat välilliset
työvoimakustannukset voivat vaikuttaa työmarkkinoille tulevien työpanoksen
kysyntään. Lisäksi on tärkeää toteuttaa ne
työmarkkinauudistukset, joilla työmarkkinoita voidaan avata nuorille
työnhakijoille ja yrittäjille poistamalla perusteettomat rajoitukset, jotka
koskevat yritys- ja asiantuntijapalveluita, lakimiesammatteja, kirjanpitotehtäviä
tai teknistä neuvontaa sekä terveys- ja sosiaalialaa, ja edistämällä itsenäistä
ammatinharjoittamista – tähän kuuluu myös tehokas nuorille suunnattu tuki
yritystoiminnan kehittämiseen.
3.
EU:n rooli Mahdollisuuksia nuorille ‑aloitteessa
Osana Mahdollisuuksia nuorille ‑aloitetta
ehdotetaan, että jäsenvaltiot ja EU yhdistävät toimensa käyttäen perustana
edellä kuvattuja EU:n toimien kahta tyyppiä. Sen lisäksi, että kansallisen
politiikan ja suoriutumisen tarkastelua tehostetaan Eurooppa 2020 ‑strategian
puitteissa, olisi tehostettava myös toimia, joiden kautta EU:n rahoitustukea ja
‑välineitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
3.1.
Lisätään Euroopan sosiaalirahaston käyttöä nuorten
työllisyyttä koskeviin toimenpiteisiin
Kansallisten
toimien yhteydessä olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin EU:n rahoitustukea,
jota on käytettävissä joko rakennerahastoista tai komission toteuttamien
erinäisten muiden toimien kautta. Rakennerahastojen
nykyisellä toteuttamiskaudella (2007–2013) jäsenvaltiot ovat suunnitelleet osoittavansa
kaksi kolmannesta Euroopan sosiaalirahastosta saatavilla olevasta rahoituksesta
koulutus- ja työllisyystoimiin. Siitä merkittävä osa koituu nuorten hyväksi.
Summa on kansallisen rahoituksen kanssa yhteensä 79 miljardia euroa. EAKR:stä
osoitetaan lisäksi 7,2 miljardia euroa koulutusinfrastruktuuriin ja 555
miljoonaa euroa lastenhoidon infrastruktuuriin. Jälkimmäiset investoinnit
auttavat etenkin nuoria äitejä palaamaan työmarkkinoille. Vuoden 2011 lopussa jäsenvaltioilla kuitenkin
ESR-ohjelmissa käytettävissään vielä 30 miljardia euroa, jota ei ole osoitettu
konkreettisiin toimiin. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtäävät toimet
eivät lisäksi usein vastaa ongelman vakavuutta. Paitsi että
täytäntöönpanovauhtia olisi nostettava – sillä se auttaa parantamaan nuorten
työllisyystilannetta – olisi myös kehitettävä uusia ratkaisumalleja, joilla
esimerkiksi tuetaan nuorten osallistumista oppisopimus- tai
harjoitteluohjelmiin tai edistetään nuorten yrittäjyyttä, myös osuus- ja
yhteisötalouden piirissä. Nuorisotyöttömyysaste on yli puolessa jäsenvaltioista
suurempi kuin EU:n keskiarvo.[16]
Vaikka syysuhdetta ei voidakaan osoittaa, käytettävissä olevat tiedot
osoittavat, että ne jäsenvaltiot, joissa nuorisotyöttömyysaste on korkein,
eivät riittävällä tavalla kohdista toimia nuoriin ESR-ohjelmissaan. Esimerkiksi
kesäkuussa 2010 nuorisotyöttömyysaste oli Kreikassa 32 prosenttia,
Italiassa 27 prosenttia ja Liettuassa 36 prosenttia mutta nuorten osuus ESR-edunsaajista vain
11 prosenttia (Kreikka), 15 prosenttia (Italia) ja 14 prosenttia
(Liettua). Toimeenpanon nopeuttaminen parantaa nuorten
työllisyystilannetta niissä jäsenvaltioissa, jotka menestyvät heikoiten
ohjelmien toteuttamisessa ja nuorisotyöttömyyden hoitamisessa (Bulgaria,
Kreikka ja Romania) Niiden jäsenvaltioiden, joissa
nuorisotyöttömyysaste ylittää keskiarvon ja ESR-ohjelmien toteuttamisaste on
keskitasoa[17]
(Italia, Kypros, Puola, Ruotsi ja Slovakia), on syytä keskittää huomionsa omiin
ongelmakohtiinsa, jotka liittyvät ESR-toimenpiteiden toteuttamiseen (Italia)
tai mukauttamiseen niin, että ne vastaavat sellaisia erityisiä tarpeita kuin
taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, työnantajille suunnatut kannustimet
ja nuorille suunnattujen yrityksenperustamislainojen saamismahdollisuuksien
parantaminen (Puola). Niissä jäsenvaltioissa, joiden
ESR-toteuttamisaste on yli 40 prosenttia ja
nuorisotyöttömyys yli EU:n keskiarvon (Espanja, Latvia, Liettua ja Viro),
voitaisiin lisätä nuorten osallistumista ESR-ohjelmiin ja keskittää huomio
erityisiin nuorille suunnattuihin toimenpiteisiin. Keskittymällä nuorille suunnattuihin
toimenpiteisiin ja nopeuttamalla täytäntöönpanoa voitaisiin saada nopeasti
parannettua nuorisotyöttömyystilannetta. Suurin osa kyseisistä maista
(Bulgaria, Espanja, Irlanti, Kreikka, Latvia, Ruotsi, Romania, Slovakia, Viro
ja Yhdistynyt kuningaskunta) pitää koulupudokkaita yhtenä nuorisotyöttömien
pääryhmänä ja tärkeänä kohderyhmänä nuorten työehtojen parantamisessa. Komissio tukee ESR-ohjelmien toteutuksen
parantamista oppisopimusten, harjoittelun ja yrittäjyyden, myös sosiaalisen
yrittäjyyden, aloilla hyödyntämällä ESR:n teknistä apua parhaiden käytäntöjen
kehittämiseen ja jakamiseen.
3.2.
Innovatiivisia ratkaisuja koulusta työelämään
siirtymisen tukemiseen
Työssäoppiminen on
olennainen tekijä, joka helpottaa nuorten siirtymistä koulusta työelämään ja
rakentaa osaavaa työvoimaa tulevaisuutta varten. Viranomaiset,
työmarkkinaosapuolet ja elinkeinoelämä ovat viime vuosina päässeet laajaan
yksimielisyyteen siitä, että ammatillisessa koulutuksessa olisi yhdistettävä
teoria ja käytäntö (oppisopimus-, rinnakkais- tai kaksitahoinen oppiminen). Yleisestä yksimielisyydestä huolimatta tällaisten
harjoittelupaikkojen luomisessa on EU:ssa epätasaisuutta. EU tekee
ammatilliseen koulutukseen liittyvää yhteistyötä nk. Kööpenhaminan prosessin
kautta. Prosessissa on laadittu pitkälle tähtäävä työohjelma, jonka puitteissa
jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet tarkastelevat sellaisia keskeisiä
kysymyksiä kuin ammatillisen koulutuksen laatu ja rahoitus. EU:n Leonardo da
Vinci ‑ohjelmasta rahoitetaan jo nyt ammatilliseen koulutukseen liittyviä
käytännön hankkeita. Toimet vaihtelevat yksittäisille ihmisille tarjottavista
ulkomaanharjoittelumahdollisuuksista laajamittaisiin kansainvälisiin
yhteistyöhankkeisiin. Jäsenvaltioiden on kuitenkin lisättävä
valtakunnan ja aluetasolla työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavan kaksitahoisen
oppimisen tarjontaa. Yritysten – ja julkisen sektorin – taas
olisi otettava voimakkaammin asiakseen tarjota työ- ja
harjoittelumahdollisuuksia nuorille esimerkiksi osana yritysten sosiaalisen
vastuun strategioita. Esimerkkejä tällaisesta tarjoavat eri sidosryhmien
strategiset kumppanuudet. Harjoittelujaksot
voivat auttaa opiskelijoita ja nuoria tutkinnon suorittaneita saamaan
ensimmäistä työkokemusta. Työssäoppimismahdollisuuksien lisäämisen yhteydessä
on selvästi sitouduttava siihen liittyvien edellytysten asianmukaisuuteen.
Komissio esittää vuonna 2012 laatupuitteet laadukkaiden harjoittelujaksojen
tarjoamiselle ja käytölle. Puitteisiin liittyy erityinen EU:n
harjoittelupanoraama, jolla lisätään harjoittelijoihin sovellettavien ehtojen
selkeyttä koko EU:ssa. Jäsenvaltiot ja työmarkkinoiden toimijat
voisivat tarmokkaammin panna täytäntöön nuorisotakuun, jolla
varmistetaan, että nuorilla on työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka neljän
kuukauden kuluessa koulun päättämisestä. Tämä koskee etenkin koulunkäynnin
varhain lopettaneita ja muita heikommassa asemassa olevia nuoria. Euroopan
parlamentin pyynnöstä komissio käynnistää vuonna 2012 nuorisotakuuseen keskittyvän
valmistelutoimen Nuorten aktivointitoimenpiteet – Nuoret liikkeellä ‑aloitteen
toteuttaminen, johon osoitetaan 4 miljoonaa euroa. Toimen kautta saatuja
kokemuksia voidaan hyödyntää järjestelyissä, jotka toteutettaisiin ESR:n
tuella.
3.3.
Tuetaan nuorten liikkuvuutta työmarkkinoilla
Erasmus on EU:n koulutusalan huippuohjelma,
jonka kautta vuosittain 250 000 opiskelijaa saa mahdollisuuden opiskella
ja työskennellä ulkomailla. Siitä rahoitetaan myös eurooppalaisten
korkea-asteen laitosten yhteistyötä. Ohjelmasta tuetaan paitsi opiskelijoita
myös opetushenkilökuntaa ja yritysten työntekijöitä, jotka haluavat opettaa
ulkomailla. Lisäksi autetaan korkeakoulujen henkilökuntaa saamaan koulutusta.
Komissio hyödyntää näiden liikkuvuusjärjestelyjen toimivuutta pyrkiäkseen
tukemaan voimakkaammin liikkuvuutta työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden
toiminnan tehostamista. Jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat
saataisiin kohtaamaan toisensa, komissio perustaa Euroopan parlamentin tukemana
kohdennetun ammatillisen liikkuvuuden järjestelyn, jolla autetaan nuoria
löytämään työpaikka toisessa EU-maassa ja yrityksiä täyttämään avoimeksi
jääneitä työpaikkojaan. Valmistelutoimella Eka Eures-työpaikka komissio
tukee nuoria ja työnantajia (etenkin pk-yrityksiä) edistääkseen työntekijöiden
palkkaamista ulkomailta ja ulkomaisia työharjoitteluja. Nuorisotyöttömyyden vähentämisessä voi olla
apua myös epävirallisesta oppimisesta. Sen vuoksi eurooppalaista
vapaaehtoispalvelua tehostetaan nykyisen nuorisotoimintaohjelman kahtena
viimeisenä vuotena. Tarkoituksena on tarjota paikka ainakin 10 000
vapaaehtoiselle. Toisessa EU-maassa hankittu työkokemus voi antaa tärkeitä
taitoja ja auttaa nuoria pääsemään työmarkkinoille. Komissio perustaa lisäksi
uudet Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot, jotka tarjoavat
uusia mahdollisuuksia Euroopan nuorille. Yrittäjien Erasmus
‑ohjelmalla edistetään yrittäjien liikkuvuutta rajatylittävän
kokemustenvaihdon keinoin. Ohjelmalla halutaan antaa aloitteleville ja uusille
yrittäjille mahdollisuus oppia kokeneemmilta yrittäjiltä toisissa
jäsenvaltioissa. Isäntänä toimiville yrittäjille puolestaan tarjoutuu
mahdollisuus saada tuoreita näkemyksiä yrityksestään ja uusia ulkomaisia
yrityskontakteja. Ohjelman käynnistämisen jälkeen siihen on rekisteröitynyt yli
4 200 yrittäjää, joiden hakemuksista on hyväksytty noin 86 prosenttia. Vaihtoja on järjestetty tähän mennessä
850.
4.
Seuraavat vaiheet
Tulevina viikkoina komissio keskustelee kunkin
jäsenvaltion kanssa taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta. Näin valmistellaan
vuoden 2012 talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Komissio huolehtii
yhdessä neuvoston eri kokoonpanojen ja Euroopan parlamentin kanssa siitä, että
jäljempänä kuvatut Mahdollisuuksia nuorille ‑aloitteen eri osaset pannaan
täytäntöön ripeästi. Komissio pitää yhteyttä Euroopan tason
työmarkkinaosapuoliin tarkoituksena saada ne ja kaikki muutkin sidosryhmät
aktiivisesti mukaan aloitteen taakse ja tukemaan sitä. Uusi Mahdollisuuksia nuorille ‑aloite Hyödynnetään
ESR:n tukea taitojen kehittämiseen ja koulusta työelämään siirtymiseen ·
Monet jäsenvaltiot voisivat hyödyntää
käytettävissä olevaa EU-rahoitusta enemmän, myös uudelleenohjelmoinnin ja
toimeenpanon nopeuttamisen avulla, ja luoda nuorten tukemiseksi laajempia
järjestelmiä, joissa keskitytään koulunkäynnin keskeyttämisen torjumiseen ja
työllistettävyyden kehittämiseen. Tämä on erityisen tärkeää niille
jäsenvaltioille, joissa nuorisotyöttömyys ja nuorten heikko-osaisuus on
erityisen yleistä. Komissio on valmis tekemään työtä yhdessä jäsenvaltioiden
kanssa käyttämällä nopeutettuja menettelyjä toimenpideohjelmien muokkaamista
varten, tarjoamalla EU:n teknistä apua ja nopeuttamalla käyttämättä jääneiden
varojen takaisinperintää. ·
Komissio käyttää 1,3 miljoonan euron arvosta
ESR:n teknistä apua tukeakseen oppisopimustyyppisten järjestelmien luomista
ESR:n kautta. ESR:n teknistä apua keskitetään vielä 3 miljoonaa euroa muun
muassa tukijärjestelmien perustamiseen nuoria yrityksenperustajia ja
sosiaalisia yrittäjiä varten. ·
Komissio tukee jäsenvaltioita niiden
määritellessä nuoriin liittyviä toimenpiteitä, kun ne valmistelevat ohjelmiaan
tulevaksi ESR-kaudeksi. Tuetaan
siirtymistä koulutuksesta työelämään ·
Jäsenvaltioiden olisi yhdessä
työmarkkinaosapuolten kanssa pyrittävä selvästi lisäämään oppisopimuspaikkoja
EU:ssa ja huolehtimaan siitä, että ne tarjoavat nuorille todellisen
mahdollisuuden saada työpaikkakoulutusta ja työkokemusta ja päästä vakaampaan
työsuhteeseen. Jos oppisopimuspaikkoja pystytään lisäämään EU:ssa vähintään 10 prosenttia vuoden 2013 loppuun mennessä, uusia
paikkoja olisi yhteensä 370 000.[18] ·
Työmarkkinaosapuolten olisi tapauksen mukaan
yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa selvitettävä, miten ne voivat
parhaiten toteuttaa erityistavoitteensa eli pyrkiä lisäämään ja parantamaan
oppisopimuskoulutusta ja harjoittelusopimuksia osana itsenäisesti sopimaansa
osallisuutta edistävien työmarkkinoiden tavoitetta (2010). ·
Komissio vahvistaa merkittävästi tukea
korkea-asteen ja ammatillista koulutusta suorittavien opiskelijoiden oppimiseen
liittyvälle liikkuvuudelle. Kun varoja osoitetaan mahdollisimman paljon
yrityksissä suoritettavaan harjoitteluun, harjoittelupaikkoja voitaisiin saada
lisää 30 prosenttia. Tavoitteena olisi ainakin
130 000 Erasmus- ja Leonardo da Vinci ‑harjoittelupaikkaa vuonna
2012. ·
Komissio käynnistää alkuvuodesta 2012
yrityksille suunnatun 1,5 miljoonan euron kampanjan, jolla lisätään yritysten
tietoa Erasmus- ja Leonardo da Vinci ‑harjoittelupaikoista ja rohkaistaan
potentiaalisia isäntäyrityksiä ottamaan vastaan eurooppalaisia
harjoittelijoita. ·
Komissio esittää vuonna 2012 laatupuitteet
laadukkaiden harjoittelujaksojen tarjoamiselle ja käytölle. Puitteisiin liittyy
erityinen EU:n harjoittelupanoraama, jolla selkeytetään harjoittelijoihin
sovellettavia ehtoja koko EU:ssa. ·
Jäsenvaltioiden ja työmarkkinoiden toimijoiden
olisi tarmokkaammin pantava täytäntöön nuorisotakuu, jolla varmistetaan, että
nuorilla on työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa
koulun päättämisestä. Tämä koskee etenkin koulupudokkaita ja muita heikommassa
asemassa olevia nuoria. Komissio käynnistää vuonna 2012 nuorisotakuuseen
keskittyvän valmistelutoimen Nuorten
aktivointitoimenpiteet – Nuoret liikkeellä ‑aloitteen toteuttaminen,
johon osoitetaan 4 miljoonaa euroa. ·
Komissio osoittaa merkittävän osan sosiaalisen
innovoinnin 6 miljoonan euron budjetista innovatiivisiin hankkeisiin, jotka
kohdennetaan heikompiosaisissa tilanteissa ja alueilla oleviin nuoriin. ·
Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun määrärahoja
lisätään tarkoituksena tarjota ainakin 10 000:lle mahdollisuus
vapaaehtoistyöhön vuonna 2012. Tuetaan
liikkuvuutta työmarkkinoilla ·
Eurooppalaisessa ammatillisen liikkuvuuden
portaalissa Euresissa on tällä hetkellä ilmoitus yli 1,2 miljoonasta avoimesta
työpaikasta. Lisäksi nähtävillä on 700 000 ansioluetteloa. Jäsenvaltioiden
olisi vuoden 2012 kuluessa otettava käyttöön tukitoimia, joilla varmistetaan,
että ainakin 100 000 näistä Eures-työpaikoista täytetään nuorilla, eli
tehostettava Euresin käyttöä. ·
Komissio käynnistää vuonna 2012 Eka Eures-työpaikka -järjestelmän, josta tarjotaan taloudellista
apua noin 5 000 nuorelle suoraan työpaikan vastaanottamiseksi toisessa
jäsenvaltiossa vuosina 2012–2013. Näin saadaan kokemuksia, joiden perusteella
voidaan jatkaa järjestelmän kehittämistä ja lisätä työharjoittelupaikkoja. ·
Yrittäjien Erasmus ‑ohjelmasta on
tarkoitus rahoittaa 600 vaihtoa lisää vuonna 2012. Vahvistetaan
politiikan toteuttamista osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa ·
Komissio arvioi ja analysoi tarkemmin jäsenvaltioiden
toimenpiteitä, joilla ne torjuvat nuorisotyöttömyyttä, ja esittää asiasta
raportin huhtikuussa 2012 työllisyys- ja sosiaaliministerien neuvoston
epävirallisessa kokouksessa. ·
Komissio kehottaa jäsenvaltioita keskustelemaan
koulutusjärjestelmiinsä tarvittavista mukautuksista eurooppalaisen
koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) yhteydessä. ·
Komissio tarjoa jäsenvaltioille opastusta
nuorisotyöttömyyden torjuntatoimenpiteistä kahdenvälisessä yhteydenpidossa,
jossa valmistellaan vuoden 2012 kansallisia uudistusohjelmia. ·
Lisäksi komissio sisällyttää nuorisoon liittyvät
näkökohdat maakohtaisiin suosituksiin, jotka se esittää jäsenvaltioille
toukokuussa 2012. [1] Esimerkiksi maahanmuuttajanuorten keskimääräinen
työttömyysaste on EU:ssa yli 30 prosenttia. [2] Maltan ja Ruotsin luvut ovat alustavia ja Luxemburgin
luvut pienen otannan vuoksi epäluotettavia. [3] Eurofound (2011), The social impact of the crisis.
Arvioituihin kustannuksiin sisältyvät menetetyt ansiot ja
julkisen talouden menot, jotka syntyvät sosiaaliturvajärjestelyjen kautta
tehtävistä liiallisista tulonsiirroista. Arvio muodostaa vähimmäismäärän, koska
mukana eivät ole sellaiset lisäkustannukset kuin menetetyistä ansioista
maksamatta jäävät verot, terveyskustannukset ja rikosoikeudelliset
kustannukset. Arviosta jätettiin tilastomuuttujien puuttumisen vuoksi Kreikka,
Malta, Ranska, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Perusjoukon muodostavat 16–29-vuotiaat,
jotka ovat olleet työttömänä tai työvoiman ulkopuolella (ei kuitenkaan
koulutuksessa) yli kuusi kuukautta. [4] Ks. komission Työllisyys Euroopassa ‑raportti 2010
(Employment in Europe) ja EU Employment and Social Situation Quarterly Review,
syyskuu 2011. [5] Ks. komission luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi
2011–2012. KOM(2011) 815, 23.11.2011, liite III, s. 6. [6] Ks. komission luonnos koulutuksen strategisia puitteita
(ET 2020) koskevaksi yhteiseksi raportiksi. KOM(2011) 902, 20.12.2011. [7] Koulupudokkaat ovat nuoria, jotka jättävät koulun
suoritettuaan enintään ylemmän perusasteen koulutuksen ja jotka eivät enää ole
koulutuksessa. [8] Scarpetta S., A. Sonnet ja T. Manfredi (2010), Rising
youth unemployment during the crisis: how to prevent negative long-term
consequences on a generation?, OECD Social, Employment and Migration
Papers, No. 106. [9] Neuvoston päätelmät 11838/11, 20. kesäkuuta 2011:
Nuorten työllisyyden edistäminen. [10] EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1 [11] Joissakin maissa keskeyttävien osuus on 20–30 prosenttia. [12] Komission tiedonanto Vuotuinen kasvuselvitys 2012,
KOM(2011) 815, 23.11.2011. [13] Komission luonnos koulutuksen strategisia puitteita (ET
2020) koskevaksi yhteiseksi raportiksi. KOM(2011) 902, 20 joulukuuta 2011. [14] Sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa antamansa lupauksen
mukaisesti komissio on esittänyt ehdotuksen ammattipätevyyksien tunnustamista
koskevien EU-sääntöjen tarkistamiseksi (KOM(2011) 883 lopullinen, 20.
joulukuuta 2011). [15] Vuotuinen kasvuselvitys 2012, KOM(2011) 815, 23.11.2011. [16] Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Kypros,
Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Slovakia, Unkari,
Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. [17] Perustuu jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin
kansallisen tason ESR-maksuista suhteessa määrärahojen kokonaismäärään vuoden
2011 kolmannen neljänneksen päättyessä. [18] Komissio esittää alkuvuodesta 2012 kattavan selvityksen
oppisopimuspaikkojen tarjonnasta EU:ssa. Nykyään 40 prosenttia keskiasteen
opiskelijoista EU:ssa suorittaa oppisopimustyyppisiä ammatillisia opintoja.
Heistä kuitenkin alle puolet osallistuu teorian ja käytännön yhdistävään
kaksitahoiseen koulutukseen.