[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 4.2.2008

KOM(2008) 38 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO

EU:n oikeusalan politiikkaa ja käytänteitä käsittelevän keskustelufoorumin perustamisesta

KOMISSION TIEDONANTO

EU:n oikeusalan politiikkaa ja käytänteitä käsittelevän keskustelufoorumin perustamisesta

1. JOHDANTO

1. Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2004 Haagin ohjelman vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamisesta Euroopan unionissa[1] ja vaati, että perustetaan ”järjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida oikeusasioita koskevien Euroopan unionin politiikkojen täytäntöönpanoa objektiivisesti ja puolueettomasti oikeuslaitoksen riippumattomuutta täysin kunnioittaen”. Euroopan parlamentti hyväksyi hankkeen suosituksella helmikuussa 2005[2]. Haagin ohjelman toteutusta koskevan toimintasuunnitelman[3] mukaan järjestelmä lujittaisi keskinäistä luottamusta.

2. Oikeuspolitiikan suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa on käytävä vuoropuhelua eri osapuolten kanssa, sillä sen pohjalta voidaan parantaa oikeusalan yhteistyötä ja kehittää Euroopan oikeusaluetta, päättää tarvittavista toimenpiteistä sekä arvioida, onko jo annetut säädökset saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu täytäntöön asianmukaisesti ja käytetäänkö niitä tarkoituksenmukaisesti ja täyttävätkö ne niille asetetut tavoitteet. Yleisellä tasolla meidän on tiedettävä, toimiiko Euroopan oikeusalue tehokkaasti ja toimijoitaan tyydyttävällä tavalla.

3. Komission aikomuksena on perustaa pysyvä oikeusalan foorumi, jäljempänä ’foorumi’, sidosryhmien kuulemista, palautteen saamista ja EU:n oikeusalan politiikkojen ja käytänteiden avointa ja puolueetonta tarkastelua varten. Sen yhteydessä otetaan huomioon perussopimuksiin perustuvat siviili- ja rikosoikeuden alojen erilaiset toimintaperiaatteet. Foorumilla on kaksi pääasiallista toiminta-alaa: se (1) välittää komissiolle asiantuntijoiden näkemyksiä EU-maiden oikeuspolitiikasta ja lainsäädännöstä ja (2) lisää luottamusta EU-maiden oikeusjärjestelmien kesken, kun keskinäinen ymmärtämys järjestelmistä kasvaa.

4. Avoin vuoropuhelu EU:n alueella toimivien oikeusjärjestelmien kaikkien toimijoiden välillä lisää keskinäistä luottamusta monin eri tavoin. Kansalaisten on helpompi hyväksyä EU:n oikeusjärjestelmä ja kunnioittaa sitä, jos he ymmärtävät, miten ja miksi sitä sovelletaan kansallisella tasolla. Luottamus on tärkeää poliittisella tasolla, sillä EU:n säädökset pannaan täytäntöön kansallisen lainsäädännön kautta. Kansalaisten lisäksi myös oikeusalan ammattilaisten, erityisesti tuomareiden, on ymmärrettävä ja hyväksyttävä EU:n säädökset, ja sen vuoksi on tärkeää, että he ovat henkilökohtaisesti vakuuttuneita niiden tarpeesta ja toimivuudesta. Jos luottamus puuttuu jollakin edellä mainituista tasoista, järjestelmä ei voi toimia asianmukaisesti.

5. Kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus odottaa laadukasta oikeudenkäyttöä missä tahansa EU:n alueella. Tämä on erityisen tärkeää sikälikin, että Tampereella vuonna 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen peruskiveksi tuomioistuinten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen. Näin ollen tuomioistuinten päätöksiä on sovellettava koko EU:n alueella sellaisenaan ilman perinteisiä tarkastuksia ja suojatoimia. Vastavuoroinen tunnustaminen voi kuitenkin toteutua vain, jos jäsenvaltioiden välillä vallitsee luottamus. Haagin ohjelman mukaan oikeudenkäytön laadulla on keskeinen merkitys keskinäistä luottamusta vahvistettaessa: ”Keskinäinen luottamus laajentuneessa unionissa perustuu varmuuteen siitä, että kaikkien Euroopan unionin kansalaisten turvana on korkeatasoiset laatuvaatimukset täyttävä oikeuslaitos.”

6. Säännöllinen vuoropuhelu oikeudenkäyttöön liittyvistä politiikoista ja käytänteistä on äärimmäisen tärkeää niin keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi, tuomioistuinten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen tehostamiseksi ja oikeussuojan parantamiseksi kuin yhteiskunnan toiminnalle yleisemminkin. On syytä myös miettiä, miten toimiva oikeusjärjestelmä vaikuttaa talouteen. Lissabonin strategian[4] tavoitteena on elinvoimainen eurooppalainen talous. Asianmukainen oikeusjärjestelmä ja dynaaminen talous liittyvät toisiinsa. Luotettava oikeudellinen toimintaympäristö on merkittävä etu tämän päivän globaalissa kilpailutaloudessa, ja EU:n tehtävänä on sovittaa yhteen alaan liittyvät jäsenvaltioiden toimet.

7. Komissio antoi kesäkuussa 2006 tiedonannon Arviointi EU:n politiikasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla [5], jäljempänä ’kesäkuun 2006 tiedonanto’. Foorumin toiminta on tarkoitus sovittaa yhteen kesäkuun 2006 tiedonannossa perustetun mekanismin kanssa sen tietojen keruuta ja sidosryhmien kuulemista, raportointia ja yksityiskohtaista arviointia täydentämällä.

8. Syyskuussa 2006 komissio isännöi asiantuntijakokousta selvittääkseen foorumin tuen laajuuden. Palautteen mukaan sidosryhmät pitävät oikeusfoorumialoitetta hyvänä ja ovat yhtä mieltä komission kanssa siitä, että foorumi edistää keskinäistä luottamusta useilla tasoilla. Oikeusalan ammattilaiset ja muut asiantuntijat pitivät tarkoituksenmukaisena, että heidän näkemyksensä, kokemuksensa ja asiantuntemuksensa otetaan huomioon, kun EU:n lainsäädäntöä laaditaan, annetaan ja pannaan täytäntöön.

2. FOORUMIN TAVOITTEET

2.1. Mitä tarvitaan?

9. EU:n viranomaisten ja oikeusalan ammattilaisten välillä ei nykyisellään ole oikeudellisen yhteistyön käytännön toteutukseen liittyvää säännöllistä vuoropuhelua tai vakiintunutta viestintäkanavaa keskustelujen käymiselle lainsäädäntöehdotusten perusteluista tai jo hyväksyttyjen säädösten vaikutuksista. On kuitenkin tarpeen arvioida, miten annetut säädökset vaikuttavat kansallisiin järjestelmiin.

10. Oikeusalan ammattilaisten, joiden toiminta-alaan EU-toimenpiteet kuuluvat, tulisi osallistua toimenpiteitä koskevaan työhön jo varhaisessa vaiheessa. Heti toimenpiteen hyväksymisen jälkeen olisi selvitettävä, missä laajuudessa sitä käytetään, täyttääkö se asetetut tavoitteet ja mitä kustannuksia tavoitteiden saavuttaminen aiheuttaa ottaen huomioon myös mahdolliset ennakoimattomat ja tahattomat seuraukset.

11. Foorumin pääasiallisena tarkoituksena on tehostaa päätöksentekoa siviili- ja rikosoikeuden aloilla siten, että tarjotaan pysyvästi paikka sidosryhmien kanssa käytävälle vuoropuhelulle ja voimassa olevien säädösten täytäntöönpanon tarkastelulle, sekä edistää keskinäistä luottamusta Euroopan tasolla.

2.1.1. Osallistuminen ennakkoarviointiin

12. Tähän asti oikeusalan ammattilaiset eivät ole juurikaan osallistuneet EU-politiikan suuntaviivojen ja lainsäädäntöhankkeen laatimiseen työn alkuvaiheessa. Tapauksissa, joissa on ollut aikaa laatia vihreä kirja ennen varsinaista säädösehdotusta, heidän panoksensa on ollut hyödyllinen. Foorumi merkitsee mahdollisuutta käydä vuoropuhelua politiikasta jo suunnitteluvaiheessa. Komissio on lisäksi sitoutunut suorittamaan ennen säädösehdotuksen hyväksymistä laajennetun vaikutustenarvioinnin (jonka yhteydessä arvioidaan myös mahdolliset perusoikeuksiin kohdistuvat vaikutukset), ja tarkoitus on, että ehdotuksia valmisteltaessa käytettäisiin hyväksi foorumin osanottajien käytännön asiantuntemusta.

2.1.2. Säädösten täytäntöönpanon tarkastelu lainsäädännön ja käytännön toteutuksen kannalta

13. Useimpien siviili- ja rikosoikeuden aloilla annettujen säädösten yhteydessä komission on laadittava arviointikertomus siitä, kuinka niitä sovelletaan kansallisessa lainsäädännössä. Komissio voisi kuulla tässä vaiheessa foorumia.[6]

14. Foorumia kannattaisi kuulla erityisesti käytännön täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä. Siviilioikeuden alalla EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla annettujen säädösten soveltamiseen liittyvät kysymykset kuuluvat perustamissopimuksen 68 artiklan mukaisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan. Lisäksi perustamissopimuksen 226 artiklan mukainen seurantamenettely mahdollistaa sen, että jos jäsenvaltio ei täytä velvoitteitaan, komissio voi saattaa asian yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Rikosoikeuden alalla järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa varten yhteisellä toiminnalla vuonna 1997 perustettua järjestelmää[7] on käytetty kolmella arviointikierroksella. Yksi arviointi koski keskinäiseen oikeusapuun liittyvää käytännön yhteistyötä, yksi huumausaineiden vastustamispolitiikkaa ja yksi lain soveltamisen valvontaan liittyvien tietojen vaihtoa jäsenvaltioissa ja Europolin kanssa. Neljäs arviointikierros, joka koskee eurooppalaista pidätysmääräystä, alkoi vuonna 2006. Arvioinnin perustana käytetään kyselylomaketta sekä jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista koostuvien ryhmien, joita avustaa neuvoston pääsihteeristö ja joissa myös komissio on mukana, tutkimuskäyntejä. Samaa menetelmää käytetään 20. syyskuuta 2001 kokoontuneen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmien johdosta laadittujen kansallisten terrorisminvastaisten toimenpiteiden vertaisarvioinnissa[8]. Edellä mainittujen arviointien pohjalta laaditaan kertomukset, joissa annetaan suosituksia jäsenvaltioille. Ensimmäistä keskinäistä oikeusapua koskevaa kertomusta[9] lukuun ottamatta ne ovat kuitenkin luottamuksellisia. Lisäksi ne jäsenvaltioiden tuomioistuimet, jotka ovat hyväksyneet yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan rikosasioissa, voivat perustamissopimuksen 234 artiklan mukaisesti pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa. Tätä mahdollisuutta käytetään kuitenkin edelleen rajoitetusti.

15. Yhteisen toiminnan mukainen järjestelmä on aikaa vievä ja vaivalloinen, eikä sen käyttö ole perusteltua kaikkien säädösten yhteydessä. Niinpä joidenkin säädösten soveltamista ei arvioida lainkaan. Foorumin on tarkoitus toimia kehyksenä säädösten tosiasiallista soveltamista koskevien käytännön tietojen vaihdolle, ja tämän ansiosta voidaan arvioida paremmin niiden vaikutuksia oikeudellisen yhteistyön kannalta.

2.1.3. EU-toimenpiteistä kansallisiin oikeusjärjestelmiin ja oikeudellisen yhteistyön toimivuuteen kohdistuvien kokonaisvaikutusten arviointi

16. Annettujen säädösten soveltamisen arviointi lainsäädännön ja käytännön kannalta ei vielä riitä, vaan on myös arvioitava, miten säädökset vaikuttavat alan yleisiin poliittisiin tavoitteisiin eli Euroopan oikeusalueen toimintaan kokonaisuudessaan.

17. EU-politiikkojen vaikutuksia olisi selvitettävä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Tällöin voitaisiin laatia kriteerit, joiden perusteella arvioidaan, onko toimenpiteellä

- saavutettu sen erityiset tavoitteet (esim. eurooppalaisen pidätysmääräyksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja nopeuttaa luovuttamismenettelyä),

- edistetty koko EU:ta koskevia tavoitteita (esim. helpotettu ja nopeutettu oikeusviranomaisten yhteistyötä, tehostettu tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanoa EU:ssa, parannettu kansalaisten oikeussuojaa, torjuttu järjestäytynyttä rikollisuutta ja edistetty keskinäistä luottamusta),

- ollut ennakoimattomia (myönteisiä tai kielteisiä) seurauksia.

18. Tarvittaessa voitaisiin tehdä kustannus-hyötyanalyysi, jossa otetaan huomioon taloudelliset ja muut kriteerit.

2.1.4. Foorumin rooli keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi käytävässä vuoropuhelussa oikeudenkäytön laadusta

19. Foorumi tarjoaa mahdollisuuden keskustelujen ja vuoropuhelun käymiselle osapuolten oikeusjärjestelmistä, ja tällä tavoin se edistää keskinäistä luottamusta parantaessaan tietämystä EU-maiden oikeusjärjestelmistä. Olisi hyvä, jos kansallisten oikeusjärjestelmien edustajat kokoontuisivat säännöllisesti keskustelemaan näistä kysymyksistä ja vaihtamaan kokemuksia parhaista käytänteistä ja tarvittaessa suunnittelemaan uusia.

20. Komissio kuvasi rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja jäsenvaltioiden välisen luottamuksen lujittamisesta vuonna 2005 antamassaan tiedonannossa[10], kuinka se aikoo edistää keskinäistä luottamusta erilaisin käytännön toimenpitein (kehittämällä arviointimekanismeja, tukemalla oikeusalan ammattilaisten verkottumista ja kehittämällä oikeusalan koulutusta). Foorumilla on oma tehtävänsä kahden ensiksi mainitun toimikokonaisuuden yhteydessä, ja sillä saattaa olla vaikutusta myös kolmanteen. On todettu, että saattamalla oikeusalan ammattilaisia yhteen voidaan edistää keskinäistä luottamusta. Nämä käytännön toimenpiteet lisäävät ymmärtämystä EU-toimenpiteiden lisäksi myös kansallisista järjestelmistä. Esimerkiksi oikeusviranomaisten vaihto-ohjelman[11] yhteydessä on luotu oikeusalan ammattilaisten välille yhteyksiä, jotka helpottavat oikeudellista yhteistyötä käytännön oikeusriidoissa ja tarkoituksenmukaisten tuomioistuinkäytänteiden määrittelyä (esim. tuomioistuinasioiden hallinnan, määräaikojen tai uhrien tukemisen osalta). Kyseisiä toimia olisi toteutettava aiempaa järjestelmällisemmin, jotta niiden vaikutuksia saataisiin lisättyä. Siviilioikeuden alalla jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä todisteiden vastaanottamisessa annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001 on myös tärkeä edistysaskel oikeusviranomaisten keskinäistä luottamusta vahvistettaessa. Siviili- ja kauppaoikeuden aloilla Euroopan oikeudellisella verkostolla on tärkeä tehtävä hyvien käytänteiden vaihdon edistäjänä.

2.2. Tuloksellinen yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa

21. Euroopan neuvoston alaisuudessa on useita eri aloihin liittyviä samalla tavoin toimivia arviointimekanismeja.[12] Suurin merkitys luottamuksen rakentamiselle EU:n sisällä on oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevalla Euroopan neuvoston pysyvällä komitealla (CEPEJ), jonka tavoitteena on parantaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä. CEPEJ:n tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat asianmukaisesti oikeudenkäytön tehokkuutta koskevia periaatteita ja sääntöjä. Eurooppalaisten oikeusjärjestelmien arviointikertomuksessa vuodelta 2006 esitetään yksityiskohtaisia tietoja oikeudenkäytön tilasta.

22. On hyvin tärkeää, että EU:n toiminta on yhdenmukaista Euroopan neuvoston toimien kanssa kuitenkin niin, ettei CEPEJ:n kanssa tehdä päällekkäistä työtä. Komission ja CEPEJ:n yhteistyötä olisi jatkettava, ja siihen voisi sisältyä yhteisiä aloitteita oikeudenkäytön laadun parantamiseksi ja keskinäisen luottamuksen lujittamiseksi.

23. Foorumi osallistuu tähän yhteistyöhön esimerkiksi käyttämällä hyväksi CEPEJ:n työn tuloksia ja tekemällä sen kanssa rakentavaa yhteistyötä. Foorumin osanottajiin tulisi kuulua myös edustaja CEPEJ:stä.

24. On tärkeää ottaa huomioon vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen erityispiirteet sekä tavoite paremmasta oikeussuojasta, sillä näin viedään eteenpäin EU:n jäsenvaltioiden toivetta syvemmästä integroitumisesta. Saattaisi olla hyödyllistä laatia erityisselvityksiä CEPEJ:n tekemän työn pohjalta. Tällaisessa selvityksessä voitaisiin tarkastella esimerkiksi tuomioistuimissa järjestetyn tulkkauksen tai tuomioistuinten suorittamien toimenpiteiden laatua käyttäjien kannalta – asiakaslähtöistä lähestymistapaa soveltaen.

3. FOORUMIN ROOLI

3.1. EU-oikeuden tarkastelu

3.1.1. Edeltävä vaihe

25. Foorumia pyydetään esittämään huomautuksia ja antamaan neuvoja ja asiantuntemusta lainsäädäntöhankkeiden suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun on tehty päätös siitä, että EU-tason toiminta on tietyllä alalla toivottavaa, foorumia kuullaan kunkin toteutusvaihtoehdon käytännön vaikutuksista ja sitä voidaan pyytää osallistumaan kyseistä toimenpidettä koskevan laajennetun vaikutustenarvioinnin suunnitteluun.

3.1.2. Täytäntöönpanon tarkastelu lainsäädännön ja käytännön kannalta

26. Rikosoikeuden alalla komissio keskittyy arvioinnissaan ensisijaisesti säädösten täytäntöönpanolainsäädäntöön. Käytännössä komission kertomusten merkitystä heikentää se, ettei neuvosto tarkastele niitä kattavasti eikä toteuta niiden pohjalta jatkotoimia. Asiaa ei myöskään ole mahdollista saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, vaikka säädöksiä ei olisi pantu täytäntöön vaatimusten mukaisesti.

27. Siviilioikeuden alalla voitaisiin ehkä saada tarpeellinen yleiskuva nykytilanteesta ennen säädöksen soveltamista koskevan arviointikertomuksen antamista tehtävillä selvityksillä, mutta kaikista voimassa olevista säädöksistä ei tarvitse laatia kertomusta eikä kertomuksia anneta riittävän säännöllisesti, jotta säädösten soveltamiseen liittyvät ongelmat voitaisiin ottaa huomioon.

28. Komissio katsoo, ettei tässä vaiheessa ole syytä antaa asiasta erityislainsäädäntöä. Kunhan foorumi on perustettu, tätä kysymystä on kuitenkin mietittävä uudelleen ja rikosoikeudellisten kysymysten osalta on myös arvioitava tarvetta vuoden 1997 yhteisen toiminnan tarkasteluun.

3.1.3. Oikeudellisen yhteistyön toimivuus kokonaisuutena

29. Koska foorumi muodostetaan pääasiassa oikeusalan ammattilaisista, kansallisten oikeushallintojen edustajista ja oikeusalan tieteenharjoittajista, se tarjoaa uudenlaisen näkökulman ja kykenee tarkastelemaan oikeudellista yhteistyötä kokonaisvaltaisesti sekä tutkimaan EU-toimenpiteitä aiempaa kohdennetummin.

30. Foorumia on tarkoitus käyttää myös oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston arviointimekanismin nykyisessä vaiheessa. Kesäkuun 2006 tiedonannossa vahvistetaan pääosaston kolmivaiheinen arviointimekanismi, jota sovelletaan sen kaikilla toiminta-aloilla. Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan järjestelmä tietojen keruuta ja jakamista varten (tässä käytetään tarkoitukseen suunniteltuja tietosivuja). Arviointi koskee toimintapolitiikan tavoitteita ja sen tärkeimpiä välineitä. Toiseen vaiheeseen kuuluu tietojen tarkastelu ja analysointi. Kolmannessa vaiheessa arvioidaan yksityiskohtaisemmin tiettyjä politiikan osa-alueita tai välineitä.[13] Mekanismi on tarkoitettu kattavaksi ja sovellettavaksi pääosaston toimintapolitiikan kaikkiin osa-alueisiin. Se toteutetaan nykyisen käytännön pohjalta ja siinä käytetään jo saatavilla olevia tietoja. Sen yhteydessä selvitetään jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan näkemykset ja otetaan ne huomioon. Komissio pyrkii välttämään EU:n toimien ja kansallisten toimien päällekkäisyydet ja käy parhaillaan neuvoston kanssa keskusteluja perustettavan mekanismin yksityiskohdista sekä siitä, kuinka tiedonannon pohjalta perustettua yhteyspisteiden verkostoa voitaisiin hyödyntää parhaiten. Foorumin työ tukee yleistä arviointimekanismia. Se tarjoaa sidosryhmien kuulemisessa[14] ja perusteellisessa arvioinnissa[15] tarvittavaa käytännön asiantuntemusta. Yksi foorumin tehtävistä on ehdottaa aloja, joilla on tarpeen tehdä perusteellinen selvitys, ja valvoa ja johtaa selvitysten toteutusta.

3.1.4. Keskinäisen luottamuksen lujittaminen

31. Kokoamalla alan ammattilaisia yhteen ja edistämällä näkemysten vaihtoa EU-säädösten täytäntöönpanosta, oikeusalan EU-politiikoista sekä niiden ja kansallisten oikeusjärjestelmien vuorovaikutuksesta foorumilla on keskeinen tehtävä parannettaessa keskinäistä ymmärtämystä, rakennettaessa vähitellen yhteistä oikeuskulttuuria ja lisättäessä keskinäistä luottamusta.

4. FOORUMIN KOKOONPANO JA TYÖMENETELMÄT

4.1. Kokoonpano

32. Tietoja on kerättävä monista lähteistä: jäsenvaltioilta, oikeuselimiltä, oikeusalan ammattilaisilta, alalla toimivilta valtiosta riippumattomilta järjestöiltä, tieteenharjoittajilta ja parhaassa tapauksessa myös oikeusjärjestelmien käyttäjiltä. Jäsenvaltiot voivat halutessaan lähettää valtuutettuja edustajia foorumin täysistuntoihin ja erityistyöryhmien kokouksiin. Eräät syyskuun 2006 asiantuntijakokoukseen osallistuneet jäsenvaltioiden edustajat tekivät selväksi, etteivät ne halua osallistua vaativaan prosessiin. Jäsenvaltiot voivat siis itse päättää osallistumisestaan foorumin toimintaan, mutta on kuitenkin toivottavaa, että ne lähettävät valtuutetun edustajan foorumin täysistuntoon.

33. Komissio aikoo kutsua foorumiin edustajan Euroopan neuvostosta, mieluiten CEPEJ:stä, jotta työskentelyelimet voisivat seurata toistensa työtä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja keskinäisen täydentävyyden lisäämiseksi.

34. Foorumissa tulevat olemaan edustettuina Eurojust ja Euroopan oikeudelliset verkostot (rikosoikeudellisten[16] ja siviili- ja kauppaoikeudellisten[17] asioiden verkostot) sekä EU:n tasolla toimivat oikeusalan eurooppalaiset ammattiverkostot. Komissio pitää tärkeänä muun muassa seuraavien verkostojen panosta: Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (ENCJ)[18], Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston ( Network of the Presidents of the Supreme Judicial Courts of the European Union )[19], Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistys[20], Euroopan hallintotuomareiden yhdistys ( European Association of Administrative Judges ), Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvosto (CCBE)[21], Euroopan tuomareiden ja syyttäjien yhdistys (EJPA)[22], Euroopan puolustusasianajajien yhdistys (ECBA)[23], Eurojustice[24], Euroopan unionin notaarien liitto[25], yleiseurooppalainen henkilövahinkoasioita hoitavien asianajajien järjestö (PEOPIL)[26] sekä Euroopan juridinen koulutusverkko (EJTN). Komissio aikoo kutsua foorumiin järjestelmän käyttäjiä edustavien valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajia (esim. MEDEL, JUSTICE, Amnesty International, Victim Support Europe[27]). Siihen kutsutaan myös oikeusalan asiantuntijoita ehdokasmaista.

35. Tieteellistä ja objektiivista lähestymistapaa edistääkseen komissio aikoo sisällyttää foorumiin myös akateemisia verkostoja ( European Criminal Law Academic Network ECLAN, International Association of Penal Law AIDP, Eurodefensor), ja vilkkaan näkemystenvaihdon mahdollistamiseksi se pyrkii saamaan mukaan erilaisia näkemyksiä edustavia asiantuntijoita. Lisäksi komissio pyrkii löytämään soveltuvimmat tavat, joilla EY-tuomioistuin ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto voisivat osallistua foorumin työhön.

36. Käsiteltävästä asiasta riippuen voidaan foorumin jäseniksi kutsua kertaluonteisesti tarvittavaa asiantuntemusta omaavia henkilöitä. Eräät kansalliset ammattijärjestöt (esim. kansalliset asianajajaliitot) ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tiettyihin toimenpiteisiin. Niillä on asioihin erilainen näkökulma kuin Euroopan tasolla toimivilla järjestöillä, ja niiden panosta on tarkoitus käyttää hyväksi tapauskohtaisesti niiden sitä toivoessa.

4.2. Foorumin työmenetelmät

37. Foorumi kokoontuu säännöllisin väliajoin ja useita kertoja vuodessa. Se kokoontuu täysistuntoon kerran vuodessa ja alaryhminä aina tarvittaessa.[28] Alaryhmät perustetaan sellaisten siviili- ja rikosoikeudellisiin kysymyksiin liittyvien intressialojen tai kysymysten ympärille, joiden tarkastelua pidetään aiheellisena. Niissä selvitetään erityiskysymyksiä, kuten mahdollisuutta oikeusapuun, käyttäjien tyytyväisyyttä tuomioistuinjärjestelmään (esim. sen nopeuteen ja oikeudenmukaisuuteen), uhrien kohtelua, käännös- ja tulkkauspalveluja, asianosaisten kuulemista, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien oikeuksien kunnioittamista, täytäntöönpanon nopeutta ja kuluttajien oikeussuojan parantamista.

38. Foorumia voidaan pyytää yksittäisissä tapauksissa avustamaan ulkopuolisessa arvioinnissa laadittaessa komission kertomusta lainsäädännön täytäntöönpanosta. Foorumi osallistuu arviointeihin, joissa tarkastellaan onnistumista lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä (asianomaisen määräajan päätyttyä) ja toimenpiteiden onnistumista myöhempänä ajankohtana (esim. viiden vuoden kuluttua voimaantulosta).

39. Foorumin jokaisen jäsenorganisaation olisi nimettävä vakinainen yhteyshenkilö, jonka olisi pyrittävä osallistumaan kuhunkin istuntoon keskustelun jatkuvuuden turvaamiseksi. Kokoontumalla säännöllisesti yhteyshenkilöt voivat oppia tuntemaan toisensa, mikä edistäisi jatkuvuutta, vapaata ajatustenvaihtoa ja avointa keskustelua.

40. Tärkeä osa foorumin työtä on parhaiden käytänteiden määrittely. Parhaiden käytänteiden vaihtoa voitaisiin edistää EU:n rahoittamissa ohjelmissa toteutettavilla hankkeilla.

41. Foorumi tulee osallistumaan ”Crystal Scales of Justice” (oikeuden kristallivaaka) -palkinnon voittajan valintaan. Kyseessä on komission ja Euroopan neuvoston vuonna 2005 perustama eurooppalainen palkinto, joka annetaan joka toinen vuosi siviilioikeuden alalla eurooppalaisten tuomioistuinten lainkäytön organisointiin ja oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvästä innovaatiosta. Palkinnon tavoitteena on edistää lainkäytön julkisen järjestelmän toimivuutta. Komissio aikoo perustaa myös toisen joka toinen vuosi annettavan eurooppalaisen palkinnon parantaakseen rikosoikeuden alan parhaita käytänteitä koskevaa tietämystä ja niiden vaihtoa. Palkinto annettaisiin niinä vuosina, joina ei anneta siviilioikeuspalkintoa. Palkinnosta voivat kilpailla vertailevat tutkimukset ja/tai tuomioistuinten, syyttäjävirastojen, asianajajalaitosten tai vankeinhoito- ja kriminaalihuoltoviranomaisten kumppanuuteen perustuvat käytännön yhteistyöhankkeet.

42. Foorumin työhön sisältyy myös alan tilastoinnin selvittäminen. Toistaiseksi vertailukelpoiset tilastot puuttuvat[29], minkä vuoksi on vaikeaa vertailla oikeusjärjestelmiä mielekkäällä tavalla, mutta parannuksia on odotettavissa. Rikosoikeuden alalla olisi tilastotietoja alettava nyt kerätä järjestelmällisemmin, kun tarkoitusta varten on perustettu EU:n asiantuntijaryhmä[30]. Vuonna 2007 perustettiin rikos- ja rikoslainkäyttötietoihin liittyviä toimintapoliittisia tarpeita käsittelevä asiantuntijaryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kahdesti (huhti- ja joulukuussa). Huhtikuun kokouksessa käytyjen keskustelujen pohjalta perustettiin kaksi eri aihealueisiin keskittyvää alaryhmää. Niistä toinen käsittelee ihmiskauppaa ja toinen rahanpesua. On myös päätetty perustaa asiantuntijoista muodostuva alaryhmä, joka paneutuu rikosoikeudellisiin tilastoihin. Siviilioikeuden puolella on saatavilla perusteellisiin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuvia tilastoja. Foorumi avustaa komissiota antamalla lausuntoja kyseisistä tilastoista, parantamalla tilastointimenetelmiä ja tehostamalla saatavilla olevien tietojen hyödyntämistä.

43. Foorumin työn tulosten levittämiseksi ja vuoropuhelun ja kuulemisen edistämiseksi on tarkoitus perustaa verkkosivusto. Siitä tulee pysyvä paikka foorumin jäsenten keskusteluille, ja se helpottaa näkemysten vaihtoa asian osapuolten ja muiden kansalaisten kanssa. Verkkosivustolla on tarkoitus esittää suurin osa foorumin työstä ja sen tekemistä selvityksistä.

44. Komissio julkaisee foorumin toiminnasta säännöllisesti kertomuksen, joka toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

5. PÄÄTELMÄT

Foorumi on komissiolle ainutlaatuinen väline, joka auttaa ymmärtämään aiempaa paremmin voimassa olevien EU-välineiden vaikutuksia ja uusien välineiden tarpeita sekä yleisemmin edistämään keskinäistä luottamusta. Foorumi on paikka, jossa erilaisia kokemuksia ja vastakkaisia näkemyksiä voidaan vertailla säännöllisesti, ja näin se lisää osapuolten tietämystä muiden järjestelmistä ja auttaa ymmärtämään niitä paremmin. Säännöllisesti pidettävät kokoukset, laaja-alainen asiantuntemus ja oikeusjärjestelmän kaikkien osa-alueiden osallisuus auttavat mahdollistamaan Haagin ohjelman mukaisen järjestelmällisen, objektiivisen ja puolueettoman arvioinnin.

[1] EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1, 3.2 kohta.

[2] Euroopan parlamentin suositus neuvostolle rikosoikeudenkäytön laadusta ja rikoslainsäädännön yhdenmukaistamisesta, A6-0036/2005.

[3] EUVL C 198, 12.8.2005, s. 1, 4.1 kohta.

[4] Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston yhteydessä valtioiden ja hallitusten päämiehet vahvistivat Lissabonin strategian, jolla pyritään muodostamaan EU:sta maailman kilpailukykyisin talous ja saavuttamaan täystyöllisyys vuoteen 2010 mennessä.

[5] KOM(2006) 332 lopullinen, 28.6.2006.

[6] Esim. eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä kesäkuussa 2005 annetuissa neuvoston päätelmissä kehotetaan komissiota kuulemaan jäsenvaltioita ennen kertomuksen antamista kansallista lainsäädäntöä koskevien väärinkäsitysten välttämiseksi.

[7] Neuvoston 5. joulukuuta 1997 hyväksymä yhteinen toiminta, 97/827/YOS.

[8] Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä marraskuuta 2002, oikeusjärjestelmien arviointijärjestelmän perustamisesta ja niiden soveltamisesta kansallisella tasolla terrorismin torjumiseksi 2002/996/YOS (EYVL L 349, 24.12.2002).

[9] Rikosasioissa annettavaa keskinäistä oikeusapua koskeva loppukertomus (2001/C 216/02).

[10] KOM(2005) 195, 19.5.2005.

[11] Vuoden 2007 työohjelma.

[12] Esim. GRECO (lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä) ja MONEYVAL (rahanpesun vastaisia toimenpiteitä arvioiva asiantuntijakomitea), joita on muokattu FATF:n (rahanpesunvastainen toimintaryhmä), CPT:n (eurooppalainen komitea kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi) ja GRETAn (ihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan yleissopimuksen yhteydessä perustettu seurantajärjestelmä) mukaisesti.

[13] Kesäkuun 2006 tiedonannon 4.1 jakso.

[14] Kesäkuun 2006 tiedonannon 4.1.1 jakso.

[15] Kesäkuun 2006 tiedonannon 32 kohta.

[16] http://www.ejn-crimjust.europa.eu/

[17] http://ec.europa.eu/civiljustice/

[18] http://encj.eu/encj/

[19] http://www.uepcsj.org/

[20] http://www.juradmin.eu

[21] http://www.ccbe.org/

[22] http://www.amue-ejpa.org

[23] http://www.ecba.org/

[24] http://www.eurojustice.org/

[25] http://www.cnue.eu

[26] http://www.peopil.com

[27] http://www.euvictimservices.org/

[28] Tässä tiedonannossa tarkoitettujen toimien kustannukset on tarkoitus kattaa asianomaisten rahoitusvälineiden (erityisesti rikosoikeusohjelman, neuvoston päätös 2007/126/YOS) nykyisillä määrärahoilla.

[29] Ks. CEPEJ:n kertomus ja SPACEn tilastot.

[30] Komission päätös 2006/581/EY, tehty 7 päivänä elokuuta 2006, rikos- ja rikoslainkäyttötietoihin liittyviä toimintapoliittisia tarpeita käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamisesta, EUVL L 234, 29.8.2006, s. 29.