PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Luottoluokituslaitoksista annettua asetusta (EY) N:o 1060/2009[1] ryhdyttiin soveltamaan täysimääräisesti 7. joulukuuta 2010. Asetuksessa edellytetään, että luottoluokituslaitokset noudattavat täsmällisiä menettelytapasääntöjä, jotta vähennetään mahdollisia eturistiriitoja sekä varmistetaan luottoluokitusten ja luottoluokitusprosessin korkea laatu ja riittävä avoimuus. Toimivien luottoluokituslaitosten oli haettava rekisteröintiä ja täytettävä asetuksen vaatimukset 7. syyskuuta 2010 mennessä.

Luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen muutos[2] (asetus (EU) N:o 513/2011) hyväksyttiin 11. toukokuuta 2011. EU:ssa rekisteröityjen luottoluokituslaitosten valvontatehtävä annettiin muutoksella yksinomaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) tarkoituksena keskittää ja yksinkertaistaa laitosten rekisteröintiä ja valvontaa EU:ssa.

Luottoluokituslaitoksista annetussa asetuksessa ei ole kuitenkaan käsitelty riittävällä tavalla useita luottoluokitusta ja luokitusten käyttöä koskevia asioita. Näihin kuuluu rahoitusmarkkinatoimijoiden, kuten siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen, liiallinen luottoluokitusten käyttö[3].

Euroopan komissio otti kantaa näihin avoimiin kysymyksiin 2. kesäkuuta 2010 antamassaan tiedonannossa Rahoituspalvelujen sääntely kestävän kasvun varmistamiseksi[4] ja komission yksiköiden 5. marraskuuta 2011 julkaisemassa kuulemisasiakirjassa[5] ja ilmoitti tarpeesta tarkistaa luottoluokituslaitoksia koskevaa asetusta kohdennetusti. Tarkistus toteutetaan tällä ehdotuksella.

Euroopan parlamentti antoi 8. kesäkuuta 2011 luottoluokituslaitoksia koskevan, muun kuin lainsäädäntömietinnön[6]. Siinä käsitellään muun muassa tarvetta vahvistaa luottoluokituslaitosten sääntelykehystä ja toteuttaa toimia luokitusten liiallisen käytön vähentämiseksi.

Euroopan unionin neuvosto tunnusti 30. lokakuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksessa, että on toteutettava lisätoimia useiden luottoluokitukseen liittyvien asioiden käsittelemiseksi. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa luottoluokitusten liiallista käyttöä koskeva riski ja luokituslaitosten maksumallista johtuvien eturistiriitojen riski. Eurooppa-neuvosto totesi 23. lokakuuta 2011, että liiallisen luottoluokitusten käytön vähentämiseksi olisi tehtävä jotain.

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) laati lokakuussa 2010 kansainvälisen tason periaatteet viranomaisten ja rahoituslaitosten ulkoisten luokitusten käytön vähentämiseksi[7]. Periaatteissa edellytetään kyseisiä luokituksia koskevien viittausten poistamista tai korvaamista lainsäädännössä, jos saatavilla on sopivia vaihtoehtoisia luottokelpoisuusstandardeja, ja vaaditaan sijoittajia laatimaan omia luottokelpoisuusarviointeja. Periaatteet vahvistettiin Soulissa marraskuussa 2010 pidetyssä G20-huippukokouksessa.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Euroopan komissio toteutti julkisen kuulemisen 5. marraskuuta 2010 ja 7. tammikuuta 2011 välisenä aikana ja esitti useita vaihtoehtoja kyseisten ongelmien, myös liiallisen luokitusten käytön, ratkaisemiseksi. Komissio sai intressitahoilta noin 100 vastausta, jotka on otettu huomioon tätä ehdotusta laadittaessa. Kuulemisasiakirjaa koskevien vastausten yhteenveto on saatavilla osoitteessa

http://ec.europa.eu/internal_market/securities/docs/agencies/summary-responses-cra-consultation-20110704_en.pdf.

Komissio järjesti pyöreän pöydän keskustelun 6. heinäkuuta saadakseen asiaankuuluvilta intressitahoilta lisää palautetta näistä asioista. Yhteenveto pyöreän pöydän keskustelusta on saatavilla osoitteessa

http://ec.europa.eu/internal_market/securities/docs/agencies/roundtable_en.pdf.

Tästä ehdotuksesta on tehty vaikutustenarviointi. Se on saatavilla osoitteessa

http://ec.europa.eu/internal_market/securities/agencies/index_en.htm.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

3.1.        Oikeusperusta

Jotta voitaisiin vähentää riskiä yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien liiallisesta luottoluokitusten käytöstä, on tarpeen muuttaa siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettua direktiiviä 2009/65/EY[8] ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annettua direktiiviä 2011/61/EU[9]. Komissio esittää samanaikaisesti ehdotuksen asetukseksi luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen muuttamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan perusteella.

Asetusehdotus ei kuitenkaan ole sopiva oikeudellinen väline näiden direktiivien muuttamiseksi. Toisaalta muutoksiin liittyy säännöksiä, joita ei sovelleta sellaisenaan ja jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja toisaalta direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU muuttamista koskevan ehdotuksen olisi mieluummin perustuttava SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan, joka on viimeksi mainitun direktiivin oikeusperusta. Direktiivi 2009/65/EY perustui vastaavaan, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklaan.

Näin ollen vaikuttaa sopivalta, että luonnos direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU muuttamiseksi esitetään SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan perustuvaa direktiiviä koskevassa ehdotuksessa.

3.2.        Toissijaisuus ja oikeasuhteisuus.

Toissijaisuusperiaatteen mukaan (SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohta) toimia on toteutettava EU:n tasolla vain, jos jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa suunniteltuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Luottoluokituslaitokset toimivat maailmanlaajuisesti, ja niiden toimintaa säännellään EU:ssa. Yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneen luottoluokituslaitoksen soveltamaa luokitusta käyttävät ja siihen luottavat markkinatoimijat koko EU:n alueella. EU:n lainsäädännössä on vastaavasti annettu sijoitusrahastoja (yhteissijoitusyritykset tai vaihtoehtoiset sijoitusrahastot) koskeva neuvoa antava sääntelykehys, jolla sallitaan hyväksyttyjen rahastojen toimiminen kaikkialla EU:ssa. Virheet tai sääntelykehyksen puuttuminen yhdessä jäsenvaltiossa voisivat vaikuttaa kielteisesti markkinatoimijoihin ja finanssimarkkinoihin EU:n laajuisesti. Koko EU:ssa sovellettavat vankat säännöt ovat näin ollen tarpeellisia sijoittajien ja markkinoiden suojaamiseksi mahdollisilta puutteilta. Tämän vuoksi yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen liiallisen luottoluokitusten käytön vähentämiseksi tarvittavat lisätoimet voidaan saavuttaa parhaiten EU:n toimella.

Ehdotetut muutokset ovat lisäksi oikeasuhteisia, kuten SEU-sopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa edellytetään. Muutokset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Luottoluokitusten käytön vähentämistä koskevat säännökset on sisällytettävä rahasto- ja sijoitusyhtiöitä (yhteissijoitusyritykset) ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajia (vaihtoehtoiset sijoitusrahastot) koskevaan yleiseen velvoitteeseen käyttää riskienhallintaa tai riskienhallintajärjestelmiä. Ehdotetut säännökset vastaavat suurelta osin luottolaitoksia koskevia säännöksiä[10], joita komissio vastikään ehdotti.

Tällä ehdotuksella täydennetään samanaikaisesti esitettävää komission ehdotusta, joka koskee asetusta luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen muuttamisesta ja sisältää muun muassa muita säännöksiä markkinatoimijoiden luottoluokitusten liiallisen käytön vähentämisestä. Sen lisäksi, että viimeksi mainitussa ehdotuksessa vahvistetaan yleinen periaate luokitusten liiallisen käytön välttämisestä, siinä säädetään joistakin menettelytavoista, joilla tuetaan sijoittajia kyseisen tavoitteen saavuttamisessa. Siinä säädetäänkin, että sijoittajien olisi voitava saada lisätietoja, joita luottoluokituslaitokset ja strukturoidut rahoitusvälineet ilmoittavat markkinoille. Luottoluokituslaitosten olisi ilmoitettava tiedot, jotka koskevat niiden luokitusmenetelmiä ja niihin liittyviä oletuksia, menetelmiin ehdotettuja muutoksia tai tietyntyyppisiä luottoluokituksia, kuten valtion luottoluokituksia. Sijoittajien olisi myös voitava vertailla annettuja luottoluokituksia helposti ESMA:n ylläpitämän ja yhtenäistettyjä luokitusasteikkoja käyttävän Euroopan luottoluokitusindeksin (EURIX) perusteella. Strukturoitujen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijoiden olisi annettava markkinoille lisätietoja tuotteistaan, esimerkiksi tiedot strukturoidun rahoitusvälineen yksittäisten kohde-etuuksien luottolaadusta ja kehityksestä, arvopaperistamisen rakenteesta sekä arvopaperistettua vastuuta tukevista kassavirroista ja vakuuksista. Näiden lisätietojen avulla sijoittajien, kuten yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen, pitäisi pystyä arvioimaan omat luottoriskinsä, jolloin niiden ei tarvitsisi luottaa systemaattisesti ja mekaanisesti luottoluokituslaitosten tekemiin arviointeihin niiden rahoitusvälineiden ja erityisesti strukturoitujen rahoitusivälineiden luottokelpoisuudesta, joihin sijoittajat investoivat.

3.3.        Ehdotuksen kuvaus

3.3.1.     Yhteissijoitusyrityksistä annetun direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Direktiivissä 2009/65/EY säännellään yhteissijoitusyritysten toimintaa EU:ssa. Sen perusteella tietyt ehdot täyttävät yhteissijoitusyritykset saavat luvan toimia koko unionin alueella. Direktiivin 51 artiklassa asetetaan riskienhallintaa koskevia lisävaatimuksia. Siinä vaaditaan erityisesti, että yhteissijoitusyritystä hoitavan rahasto- tai sijoitusyhtiön on sovellettava riskienhallintamenettelyjä, joilla se voi seurata ja mitata jatkuvasti kuhunkin positioon liittyvää riskiä ja sen vaikutusta sijoitussalkun kokonaisriskiin. Komissio sai siirretyn toimivallan määrittää delegoiduilla säädöksillä edellytykset, joiden mukaan arvioidaan yhteissijoitusyritysten hoitajien käyttämiä riskienhallintamenettelyjä.

Ehdotuksen 1 artiklalla muutetaan direktiivin 2009/65/EY 51 artiklaa riskienhallintamenettelyn osalta seuraavasti:

– 1 kohdassa esitetään rahasto- tai sijoitusyhtiötä koskeva vaatimus olla luottamasta pelkästään ja mekaanisesti ulkoisiin luottoluokituksiin yhteissijoitusyrityksen varojen luottokelpoisuuden arvioinnissa. Ulkoisia luottoluokituksia voidaan käyttää tässä prosessissa yhtenä tekijänä muiden joukossa, mutta ne eivät saa olla vallitsevia;

– 2 kohdassa ehdotetaan vastaavia muutoksia komission tämänhetkisiin valtuuksiin, jotta se voi hyväksyä delegoituja säädöksiä tarkentaakseen direktiivin 2009/65/EY 51 artiklan 1 kohdan säännöksiä.

3.3.2.     Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EY muuttaminen

Direktiivissä 2011/61/EU säännellään vastaavasti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaa EU:ssa. Sen perusteella tietyt ehdot täyttävät vaihtoehtoiset sijoitusrahastot saavat luvan toimia koko unionin alueella. Direktiivin 2011/61/EU 15 artiklassa asetetaan riskienhallintaa koskevia lisävaatimuksia. Siinä vaaditaan erityisesti, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on sovellettava riittävää riskienhallintajärjestelmää, jotta se voi asianmukaisesti tunnistaa, mitata, hallita ja valvoa kaikkia olennaisia riskejä, jotka liittyvät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan ja joille kukin mainittu rahasto altistuu tai voi altistua. Komissio sai siirretyn toimivallan määrittää delegoiduilla säädöksillä riskienhallintajärjestelmät, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on käytettävä suhteessa riskeihin, joita ne ottavat hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun.

Ehdotuksen 2 artiklalla muutetaan direktiivin 2011/61/EY 15 artiklaa riskienhallintajärjestelmien osalta seuraavasti:

– 1 kohdassa esitetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva vaatimus olla luottamasta pelkästään ja mekaanisesti ulkoisiin luottoluokituksiin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen luottokelpoisuuden arvioinnissa. Ulkoisia luottoluokituksia voidaan käyttää tässä prosessissa yhtenä tekijänä muiden joukossa, mutta ne eivät saa olla vallitsevia;

– 2 kohdassa ehdotetaan vastaavia muutoksia komission tämänhetkisiin valtuuksiin, jotta se voi hyväksyä delegoituja säädöksiä tarkentaakseen direktiivin 2011/61/EY 15 artiklan 1 kohdan säännöksiä.

3.3.3.     Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Ehdotuksessa säädetään 12 kuukauden määräajasta, jonka aikana säännökset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotuksella ei ole vaikutusta Euroopan unionin talousarvioon.

2011/0360 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta luottoluokitusten liiallisen käytön osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ovat toimittaneet säädösehdotuksen jäsenvaltioiden parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon[11],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[12],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY[13] säädetään siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) sääntelystä unionissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU[14] säädetään vastaavalla tavalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelystä unionissa. Molemmissa direktiiveissä asetetaan yhteissijoitusyrityksiä hoitavien rahasto- tai sijoitusyhtiöiden tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien käyttämää riskienhallintaa koskevia lisävaatimuksia.

(2) Finanssikriisin vaikutuksesta sijoittajat, myös yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, luottavat liikaa luottoluokituksiin sijoittaessaan velkainstrumentteihin, eivätkä välttämättä arvioi itse kyseisten velkainstrumenttien liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuutta. Yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoitusten laadun parantamiseksi ja tällä tavoin kyseisiin rahastoihin sijoittaneiden suojelemiseksi on asianmukaista vaatia yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia olla luottamasta yksinomaan ja automaattisesti ulkoisiin luottoluokituksiin, kun ne arvioivat hoitamiensa yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tekemien sijoitusten riskejä. Ulkoisten luottoluokitusten liiallisen käytön välttämistä koskeva yleinen periaate on siis sisällytettävä yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien riskienhallintamenettelyihin ja -järjestelmiin ja mukautettava vastaamaan niiden erityispiirteitä.

(3) Jotta direktiiveihin 2009/65/EY ja 2011/61/EU sisällytettävä liiallista riippuvuutta koskeva yleinen periaate voidaan määrittää tarkemmin, komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti erityisesti sen varmistamiseksi, että yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia estetään tehokkaasti luottamasta liikaa ulkoisiin luottoluokituksiin niiden arvioidessa yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen luottokelpoisuutta. Näin ollen on asianmukaista muuttaa näissä direktiiveissä vahvistettuja komission valtuuksia hyväksyä delegoituja säädöksiä niiden yleisten säännösten osalta, jotka koskevat yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien käyttämiä riskienhallintamenettelyjä ja -järjestelmiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset myös asiantuntijatasolla.

(4) Kyseisillä toimenpiteillä olisi täydennettävä luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1060/2009[15], sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen (EU) N:o 1060/2009 muuttamisesta [xxx xxx xxxx] annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o [xxx/xxxx][16], muita säännöksiä. Kyseisillä säännöksillä asetetaan yleinen tavoite vähentää sijoittajien liiallista riippuvuutta ulkoisista luottolukituksista, ja niillä olisi helpotettava tämän tavoitteen saavuttamista.

(5) Unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, koska tämän direktiivin tavoitetta, joka koskee yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen liiallisen riippuvuuden vähentämistä ulkoisista luottoluokituksista, kun ne tekevät sijoituksiaan, ei voida saavuttaa riittävällä tavalla jäsenvaltioiden tasolla ja koska tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla yhteissijoitusyritysten, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja luottoluokituslaitosten yleiseurooppalaisen rakenteen ja toiminnan vaikutuksen vuoksi. Samassa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämä direktiivi ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(6) Direktiivi 2009/65/EY ja direktiivi 2011/61/EU olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivin 2009/65/EY 51 artikla seuraavasti:

1)           korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Rahasto- tai sijoitusyhtiön on sovellettava riskienhallintamenettelyjä, joilla se voi seurata ja mitata jatkuvasti kuhunkin positioon liittyvää riskiä ja sen vaikutusta sijoitussalkun kokonaisriskiin. Tarkemmin ottaen se ei saa luottaa pelkästään ja mekaanisesti ulkoisiin luottoluokituksiin arvioidessaan yhteissijoitusyrityksen varojen luottokelpoisuutta.”;

2)           korvataan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)     perusteet rahastoyhtiön 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti soveltamien riskienhallintamenettelyjen riittävyyden arvioimiseksi. Näillä perusteilla on varmistettava, että rahastoyhtiötä estetään luottamasta pelkästään tai mekaanisesti ulkoisiin luottoluokituksiin arvioidessaan yhteissijoitusyrityksen varojen luottokelpoisuutta;”.

2 artikla

Direktiivin 2011/61/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivin 2011/61/EU 15 artikla seuraavasti:

1)           korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sovellettava riittävää riskienhallintajärjestelmää, jotta ne voivat asianmukaisesti tunnistaa, mitata, hallita ja valvoa kaikkia olennaisia riskejä, jotka liittyvät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan ja joille kukin mainittu rahasto altistuu tai voi altistua. Tarkemmin ottaen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat eivät saa luottaa pelkästään ja mekaanisesti ulkoisiin luottoluokituksiin arvioidessaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen luottokelpoisuutta.”;

2)           korvataan 5 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)     riskienhallintajärjestelmät, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on käytettävä suhteessa riskeihin, joita ne ottavat hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun. Näillä riskienhallintajärjestelmillä on estettävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia luottamasta pelkästään ja mekaanisesti ulkoisiin luottoluokituksiin arvioidessaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen luottokelpoisuutta.”.

3 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.           Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään XX XXX [12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisena nämä säännökset sekä näitä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaus tehdään.

2.           Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä.

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista, EUVL L 302, 17.11.2009.

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta, EUVL L 145, 31.5.2011.

[3]               Riippuvuus ulkoisista luottoluokituksista on liiallista, jos rahoituslaitokset ja yhteisösijoittajat luottavat pelkästään tai mekaanisesti luottoluokituslaitosten antamiin luokituksiin ja laiminlyövät omat asianmukaista huolellisuutta ja sisäistä riskienhallintaa koskevat velvollisuutensa. Liiallinen riippuvuus luottoluokituksista voi johtaa rahoitusalan toimijoiden laumakäyttäytymiseen, esimerkiksi velkainstrumenttien samanaikaiseen myyntiin sen jälkeen, kun velkainstrumentin luokitus on laskenut alle investointiluokan. Tämä voi vaikuttaa rahoitusvakauteen varsinkin, jos muutamat suuret luottoluokituslaitokset erehtyvät kollektiivisesti arvioinneissaan.

[4]               KOM(2010) 301 lopullinen.

[5]               Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2010/cra_en.htm.

[6]               http://www.europarl.europa.eu/oeil/FindByProcnum.do?lang=en&procnum=INI/2010/2302.

[7]               http://www.financialstabilityboard.org/publications/r_101027.pdf

[8]               EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

[9]               EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

[10]             Komission ehdotus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta, KOM(2011) 453 lopullinen. Ks. 77 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohta.

[11]               EUVL C , , s. .

[12]               EUVL C , , s. .

[13]               EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

[14]               EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

[15]               EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1.

[16]               EUVL L […], […], s. […].